• 6.3.2014 ? Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ? www.lauttasaari.fi ? Perustettu 1968 ? Nro 10 www.asuntosijoittajanabc.. KERROSTALOKODIT KERROSTALOKODIT Vattuniemenkatu 25, 4h, k, s, 2p, 99,5 m2 Toimivapohjainen perheasunto v. 2006 rakennetun talon ylimmässä kerroksessa. Vh. 595.000 ?. Katajaharjuntie 13, 3h, k, p, 79 m2 Valoisa, avara läpitalon asunto. Hyvä yhtiö, 3/4 krs., hissi. Vh. 438.000 ?. Lielahdentie 7b, 3h, k, p, 68,5 m2 Kodikas ja lämminhenkinen päätyasunto putkiremontoidussa talossa. Vh 359.000 ?. Lauttasaarentie 23, 1h, kk, p, 30m2 Muuttovalmis, valoisa ylimmän kerroksen yksiö. Lahnaruohontie 4, 2h, kk, 51 m2 Heti vapaa asunto, kunnostamalla saat tästä mukavan kodin. Tarjouskauppa. Vh. 190.000 ?. OSTETAAN Tarjouskauppa. Vh. 141.000 ?. 5-6h, k, Lauttasaaresta myös remontoitavat huomioidaan. Myyjälle ei kuluja. Tiedustelut: Susan Hyvönen p. 044 2025 777. www.kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma | Asuntovarma Oy LKV Asunnon myynti-, vuokraus- ja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7878 Lauttasaarentie 16 ? Puh. 09 622 4141 ? lauttasaari@kiinteistomaailma.fi Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min Matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min Kauniit kaksiot LAUTTASAAREN SILMÄLÄÄKÄRIKESKUS Timo Hellstedt ? Silmätautien Erikoislääkäri ? Silmäkirurgi ? Lääketieteen Tohtori ? Harmaakaihileikkaukset ja Tutkimukset ? Glaukoomatutkimukset ja Hoidot ? Sarveiskalvon Kartiorappeumatutkimukset ja Hoidot ? Diabetespotilaiden Seurantatutkimukset ? Muut Silmäsairaudet ja Niiden Hoidot ? Taittovoimaleikkaukset ? Muut Silmäkirurgiset Toimenpiteet ? Näöntutkimukset Silmälaboratorio ? Näköfysiologiset Tutkimukset ? Silmänpainetutkimukset ? Kertapaine ja Vuorokausikäyrä ? Octopus Näkökenttätutkimukset ? Sarveiskalvotopografia ja Pachymetria ? Silmänpohjakuvaus ? Kyynelnestetutkimukset ? Kuivasilmäoireet ? Allergiset Silmäoireet Ajanvaraus P. 675 122, Lauttasaarentie 5 | www.hellstedt.fi Avoinna: Ark 10 - 18, La 10 - 15 ja lisäksi iltavastaanottoja silmälääkäri-tutkimuslaboratorio.indd 1 WESTEND 56 m2 / 2 h LAUTTASAARI 60,5 m2 / 2 h Hyväkuntoinen parvekkeellinen kaksio toimivalla pohjaratkaisulla. Mh. 265.737 ? Vmh. 275.000 ? Uutta vastaava kulmahuoneisto v. 2012 valmistuneessa yhtiössä. Mh. 203.305 ? Vmh. 440.000 ? Pekka Sorsa, 0500 701 227 pekka.sorsa@crape.fi Tuomas Tapola, 040 565 5755 tuomas.tapola@crape.fi Alalinnake 1 C, Espoo Crape Oy LKV Vattuniemenkatu 22 A, Helsinki Melkonkatu 14, 00210 Helsinki Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki (09) 668 710 www.crape.fi 28.1.2014 23.09 Hyvät unet asuvat Hästens-vuoteessa. Hästens-vuode on korkealuokkainen, käsityönä luonnonmateriaaleista valmistettu tuote. Vuoteen jokainen yksityiskohta on tarkasti suunniteltu ? jo vuodesta 1852. Tule tutustumaan uuteen Continental- ja Adjustable-mallistoomme. Älä tyydy vähempään. Hästens Store Helsinki, Lönnrotinkatu 11. Ma?pe 10?18, la 10?15, p. 020 7801 370. Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,35 snt + 6,91 snt/min tai matkapuhelimesta 8,35 snt + 16,69 snt/min Nro 10 ? 6.3.2014 Lauttasaari www.lauttasaari.fi 1
• Pääkirjoitus 6.3.2014 Liityntälinjaston palvelutasoa parannettava Lauttasaari-Seura järjesti yleisötilaisuuden Länsimetron liityntäliikenteestä. HSL:n ehdotuksen ensimmäinen käsittely HSL:n johtokunnassa on keväällä. Lopullinen päätös tehdään viimeistään vuoden 2015 alussa. Metron tulo muuttaa rajusti julkista liikennettä saarella. HSL perustelee bussireittien vähentämistä rahalla. Länsimetron Helsingin asemien ylläpitokustannukset ovat arviolta kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Helsingin osuus Länsimetron liikennöintikustannuksista on noin kolme miljoonaa euroa vuodessa. Samalla summalla Helsinki aikoo vähentää bussiliikenteen kustannuksia. Tämä johtaa merkittävään palvelutason huonontumiseen saarella. HS:lle riittää, että palvelutaso metroasemien läheisyydessä paranee ja että kävelyetäisyydet ovat pääosassa saarta riittävän lyhyet ja heidän suunnitteluohjeen vaatimusten mukaiset. Lauttasaari-Seura ehdotti lausunnossaan suoria bussilinjoja keskustaan, vaati takaisin linjaa 21 V ja parannuksia poikittaisliikenteeseen sekä lyhyempiä vuorovälejä. Lauttasaari-illan puheenvuoroissa kuultiin samoja vaatimuksia. Niitä esittivät työssäkäyvät, kauppamatkalaiset, vanhukset, koululaisten ja pienten lasten vanhemmat. Länsimetron investointikustannukset Helsingille ovat noin 217 miljoonaa euroa. Tuntuu kohtuuttomalta, että oleellista palvelutason heikkenemistä perustellaan vaaditulla kolmen miljoonan euron säästöllä. Nyt tarvitaan kokonaistaloudellista tarkastelua. Lauttasaari kuuluu yleiskaavaehdotuksessa kantakaupunkiin. Osassa saarta asumistiheys on erittäin suuri. Nämä seikat tulee ottaa huomioon linjastoa suunniteltaessa. Mikäli julkisen liikenteen palvelutaso heikkenee, saarelaiset äänestävät ?autoillaan?. Silloin vähenevät metroliikenteestä saatavat tulot, liikenne ruuhkaantuu ja päästöt lisääntyvät. Käy päinvastoin kuin mikä oli metron tavoitteena. HSL:n ehdotukseen tarvitaan ehdottomasti parannuksia. Lauttasaari-Seura vaikuttaa asiaan aktiivisesti saarelaisten äänenä. Katri Penttinen Lauttasaari-Seuran varapuheenjohtaja Meiltä ja muualta Koonnut: Irmeli Karhiaho Pianomusiikkia ja kakkuherkkuja Lauttasaaren musiikkiopiston piano-opettajat järjestävät sunnuntaina 9.3. kaksi kakkukonserttia musiikkiopiston Mirjam Helin-salissa (Myllykalliontie 3). Konsertit alkavat kello 14.00 ja 16.30. Kakkubuffet-pöydässä on tarjolla herkullisia kakkuja, kahvia, teetä ja mehua. Konserteissa esiintyvät Musiikkiopiston opettajat Virva Garam, Leena Kotka- vuori, Risto-Matti Marin, Taru Myöhänen-Mäkelä ja Jussi Pernu. Molempien konserttien yhteydessä järjestetään kakkuarpajaiset, joissa pääpalkintona on wieniläiskahvila Krullan Miro-kakku. Tuotto käytetään Musiikkiopiston pianomusiikin opetuksen edistämiseen. Länsimetron tunnelit louhittu Länsimetron kahden rinnakkaisen 13,9 kilometrin mittaisen ratatunnelin ja kahdeksan aseman tunnelilouhinnat ovat ohi. Viime perjantaina puhkaistiin Espoossa Matinsolmun kohdalla pidetyt tunnelitulpat molemmista ratatunneleista. Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, että rakentaminen on asemilla ja ratalinjalla hyvässä vauhdissa. Tukimuurielementeistä on asennettu jo 37 prosenttia ja asemien betonivaluista on tehty 11 prosenttia. Täydennyslouhintoja tehdään vielä kevään mittaan Laut­ tasaaren ja Niittykummun asemilla sekä Matinsolmun ja Nelikkotien kuilujen kohdilla. Metron louhinnat ovat päättymässä, louhintatöitä tehdään vielä muissa hankkeissa. Esimerkiksi Matinkylässä on käynnissä Metrokeskuksen rakentaminen ja siihen liittyvät louhintatyöt. Länsimetron louhinta alkoi Ruoholahdessa vuoden 2009 lopulla ja Espoossa kesällä 2010. Louhintojen aloittaminen Espoon puolella viivästyi vuodella kaavavalitusten takia. Nykyarvio on, että metrolla pääsisi matkaamaan syksyllä 2016. Kevätriehaa räntäsateessa pirre saario Laskiaissunnuntaina vietettiin kirk­komäellä kevätriehaa. Sää ei ollut mitenkään keväinen, sillä hetkittäin taivas vihmoi räntää ja oli lyijynharmaa. Se ei kuitenkaan tahtia haitannut, kun lapset pääsivät poniratsastukselle. Ajoittain ratsastusvuoroaan joutui jopa jonottamaan. Messun jälkeen kirkossa oli tarjolla perinteisiä laskiaisherkkuja, kuten hernekeittoa ja laskiaispullaa. Herkutella saattoi myös grillimakkaralla ja kyytipojaksi kupponen kahvia tai mehua. Kun ulkona tehtiin tuttavuutta ponien kanssa, sisätiloissa lapset viihtyivät pomppulinnan, kasvomaalauksen ja onginnan parissa. Laskiaissunnuntaina saarelle muuttaneet uudet asukkaat toivotettiin kir­ kolla tervetulleiksi. Faktaakin ko­tisaaresta oli tarjolla, kun Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja Ville Elomaa kertoi saaren menneisyydestä ja nykytilasta. Kahvit uusil- le saarelaisille tarjosi Lauttasaaren Yrittäjät. Alun alkaen oli kevätriehassa tarkoitus laskea pulkkamäessä, mutta kun lunta ei ollut maassa kuin ni- Marke Hongisto meksi, siirtyi mäenlaskun hurma vuodella eteenpäin. Lumiukkokisakin jäi haaveeksi. Mutta muutoin oli hauskaa ? siitä pitivät huolen ponit, koirat ja päivän muu ohjelma. Viikon kuvat haussa Viikon kuva Lauttasaari-lehti julkaisee lukijoitten lähettämiä valokuvia Viikon kuva -palstallaan. Aihe on vapaa: luontokuvia, hauskoja sattumuksia, yllättäviä tilanteita, iloisia yllätyksiä, asumisen ongelmia ja niin edelleen. Haussa ovat kuvat, joista arvelet olevan iloa tai hyötyä muille. Kuvaehdotuksia voi lähettää sähköisessä muodossa lehden toimitukseen osoitteella lehti@lauttasaari. fi. Kuvaajan nimi mainitaan ja toivottavaa olisi lyhyt kuvaan liittyvä teksti tai ainakin tieto, mistä päin saarta kuva on otettu ja milloin. Julkaistuista kuvista ei makseta palkkiota. Joutsenet löysivät kivien kupeesta avovettä rannoillamme, ja muuttivat tänne perheineen. Kuvassa emo poikasineen. Marke Hongisto 2 www.lauttasaari.fi Lauttasaari Nro 10 ? 6.3.2014
• Ostoskeskus työmaaalueena useita vuosia L auttasaaressa alkaa ennennäkemätön myllerrys, kun vanha ostari raivataan pois ja tilalle rakennetaan uusi uljas ostoskeskus asuintaloineen, liikehuoneistoineen ja metroasemineen. Projekti kestää pari kolme vuotta ja sen myötä palvelut katoavat lähes tykkänään vanhasta osasta Lauttasaarta. - Tavoitteenamme on vuokrata tiloja ruokakauppojen lisäksi myös pankeille, kahvi­ loille ja ravintoloille. Niiden osalta neuvot­telut ovat kuitenkin kesken. Helsingin kau­ pungin mahdolliset tarpeet kartoitetaan hankeen edetessä, lupaa Lehmus. YIT ei aio olla pitkäaikainen kiinteistönomistaja. Missiona on myydä sekä liiketilojen osakkeet että asunto-osakkeet mahdollisimman pian niitä tarvitseville. Ihan helppoa osakekaupankaupan hieronta ei ole ollut, sillä Lauttasaaren Liikekeskuksella oli peräti 14 osakasta. Lopulta löytyi osakkaita tyydyttävä ratkaisu ja kaupat syntyivät. Ensimmäinen neuvottelukosketus oli 2009, joten kesti lähes viisi vuotta päästä lopulliseen ratkaisuun. Irmeli Karhiaho YIT osti viikko sitten Lauttasaaren Liikekeskuksen osakkeet sen aiemmilta omistajilta, joita oli 14. Ostoskeskus tyhjennetään huhtikuun loppuun mennessä ja kesän korvilla alkaa ostoskeskuksen pistäminen maan tasalle. Purkaminen ja uuden rakentaminen kestänevät pari kolme vuotta. Lauttasaaren ostoskeskus valmistui 1970 ja siitä saakka se on ollut keskeinen palvelujen tarjoaja saarella. Ihmetyttääkin, minne suuntaavat asioilleen seuraavien vuosien ajan Tall­bergin puistotien pohjoispuolella asuvat mukaan lukien Katajaharju ja Etu-Lauttasaari. Otetaanko suunnaksi Tapiola vai Ruoholahti? Selvää on, että saaren palvelutarjonta heikkenee oleellisesti ostoskeskuksen rakentamisen aikana. YIT maksoi kaupasta noin 80 miljoonaa euroa ja omistaa nyt koko kiinteistön. Rakennushanke on tarkoitus aloittaa kuluvan vuoden aikana ja valmista pitäisi olla keväällä 2017. Metro valmistunee syksyllä 2016. - Jatkossa YIT vuokraa uuden liikekeskuksen tilat käyttäjille ja myy liikekeskuksen tilat kiinteistösijoittajille. YIT kun ei kuitenkaan ole kiinteistöinvestori, toteaa Timo Lehmus, joka on toimitilat -liiketoimintaryhmän johtaja YIT Rakennus Oy:ssä. J Liiketilaa uuteen ostoskeskukseen tulee noin 6 000 neliötä. Vielä ei ole selvillä, minkä kokoisia ja montako liikehuoneistoa on tulossa. Sekä Kesko että HOK Elanto ovat tehneet vuokrasopimukset noin 1400 neliömetrin päi­vittäistavaraliiketilasta. - Lisäksi Alko on allekirjoittanut vuokasopimuksen tulostaan uuteen liikekeskukseen. Muiden mahdollisten vuokralaisten osalta kukin vuokralainen tiedottaa asiasta itsenäisesti haluamallaan tavalla, kertoo Timo Lehmus. Ostoskeskukseen rakennetaan kolme kuusikerroksista asuintaloa, joihin tulee noin 140 asuntoa ja 230 autopaikkaa. Kun kauppakeskuksesta pääsee suoraan metroasemalle, asunnot liikenteen solmukohdassa ovat sijainniltaan mitä mainioimmat. Timo Lehmus kertoo, ettei vielä ole faktaa asuntojen koosta ? siitä tuleeko yksiöitä, kaksioita vai suuria asuntoja. Pinta-alojen suhteen asiat ovat vielä auki. Näkymä Lauttasaarentien suunnasta. Entä tuleeko liiketiloja myös maan alle, kuten Rautatieasemalla ja Kampissa? Alustavissa suunnitelmissa tavoitteena ovat noin 500 neliön liiketilat maan alle. - Tämän lisäksi, johtuen maanpinnan tasosta, Kauppaneuvoksentien tasossa toteutettavat liiketilat tulevat olemaan maan alla, jos niitä katsoo Lauttasaarentien suunnalta, selventää Lehmus. Joissain ennakkosuunnitelmissa esitettiin, että uudelle ostarille tulisi myös kirjasto. Miten mahtaa jaksaa ajatus kirjastosta keskeisellä paikalla saarta? Kaksi bussilinjaa minimi oukkoliikennettä käsitelleen Lauttasaari-illan viesti päättäjille on, että kaksi bussilinjaa saarelta keskustaan on minimi, kun länsimetro aloittaa liikennöintinsä vuonna 2016. Irmeli Karhiaho Viikko sitten torstaina Lauttasaari-Seura jär­jesti Juliussalissa Lauttasaari-illan, jossa keskusteltiin liityntäliikenteestä metron tultua saarelle. Keskustelun pohjana oli Lauttasaari-Seuran ehdotus, jonka esitteli Seuran kaavatyöryhmän puheenjohtaja Ilpo Aarniala. HSL:n joukkoliikennesuunnitteluosastolta yleisökysymyksiin vastaamassa oli ryhmäpäällikkö Arttu Kuukankorpi. Puhetta johti Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja Ville Elomaa. Raha nostettiin heti alkajaisiksi keskusteluun, sillä onhan metro tunnetusti hintava han­ ke. Pelkästään Helsingille kustannukset ovat liki 220 miljoonaa euroa. Lisäksi asemien ylläpito maksaa pari miljoonaa vuodessa ja Helsingin osuus liikennöintikustannuksista on vuositasolla noin kolme miljoonaa euroa. - Jotta 50 prosentin subventio-osuus pysyisi samana, se merkitsee lippujen hintaan nousua, totesi Arttu Kuukankorpi. Nro 10 ? 6.3.2014 Otavantien puolelle ostoskeskusta tulee metron sisäänkäynti. Tavoitteena on, että pysäköintitiloihin pääsisi Otavantien puolelta kuten nyt. Oikeastaan ympyrä sulkeutuu kaupan myötä. Lauttasaaren liikekeskuksen toteutti aikoinaan Otto Wuorio Oy, muistuttaa Timo Lehmus. - YIT osti Otto Wuorion viime vuosituhannella ja nyt Liikekeskuksen osakkeet ostettiin jälleen YIT:lle, joka puolestaan purkaa vanhan rakennuksen ja rakentaa tilalle nykyaikaisia vaatimuksia vastaavan uuden liikeja asuntohankkeen. Ilpo Aarniala esitteli liityntäkiinteen reitistöt, joiden pohjana on asukasluku. Lauttasaaressa on kolme selkeää aluetta, Vattuniemi, Kotkavuori ja Myllykallion alue, joissa kussakin on noin 7000 asukasta. Väkimäärä on kuitenkin kasvussa ja silloin kun metro tulee, on saarella 2000 asukasta enemmän kuin nyt eli 24 000. Liityntäliikenteen on palveltava kutakin aluetta tasapuolisesti, niinpä suunnittelijoilla onkin edessään kinkkinen tehtävä. Lauttasaarelaiset ovat toivoneet, että ainakin kaksi linjaa keskustaan saataisiin metron tultua. Toinen ajaisi Vattuniemestä Kampin metroasemalle. Reitti olisi melko nopeakin, koska ei menisi keskustan ruuhkaisimmille alueille. Bussilinja 20 ajaisi Katajaharjusta Erottajalle, kuten nytkin. Suunnitelmissa on tässä vaiheessa ainoastaan yksi linja 21 Erottajalle. Kamppiin ei ajettaisi. Yleisöllä riitti Lauttasaari-illassa kysyttävää. Päivi Litmanen-Peitsalo kysyi, voisiko bussi 20 jatkaa Ruoholahteen saakka. Ostarin purkamisen jälkeen ostosmahdollisuudet lähestulkoon katoavat saaren ytimestä, jonne esimerkiksi Katajaharjusta on päässyt kätevästi bussilla. Metron valmistuttua ostarin kohdalla on vaihdettava välineestä toiseen. Litmanen-Peitsalo kantoi huolta myös lasten koulumatkoista. Saaren sisällä koululaisten liikkuminen on hankalaa ja jatkossa vanhemmat saattavat valita lapselleen sellaisen lukion, jonne pääsee turvallisesti ja helposti. Kysyjän mukaan se olisi sääli, sillä onhan saarella omasta takaa kelpo lukio. Myös kahden lapsen äiti Pia oli huolissaan lasten liikkumisesta saarella metron tultua, lapsethan eivät saa kulkea kouluun pyörillä. Entä miten sujuu koulumatka ruotsinkielisiltä lapsilta, kun koulunvaihto keskustassa sijaitsevaan kouluun, vaikkapa Lönkkaniin, on edessä? Kuukanmäki kertoi, että koululaisten kuljetuskysymyksiä on pohdittu. Toisaalta esimerkiksi ylä-asteikäisten voi jo edellyttää osaavan vaihtaa kulkuneuvosta toiseen. Yleisö oli sitä mieltä, että aika pieniä ylä-astetta käyvät vielä ovat, johon HSL:n edustaja kuittasi, että näin on kuitenkin päätetty. Sture-Christian Eklund ihmetteli sitä hoppua, jolla liityntäliikenneasiaa on ajettu. Eikö olisi hyvä keskustella rauhallisesti ennen suuria päätöksiä? Arttu Kuukankorpi muistutti, että aikaa ei ole enää tuhlattavaksi. Lopullinen päätös linjastosta saadaan vuoden loppuun mennessä tai alkuvuodesta 2015. - Jos metro aloittaa vaikkapa elokuussa 2015, on päätös tehtävä vuotta aikaisemmin, jotta yhtiöt voisivat tilata tarvittavat bussit ajoissa, kertoi Kuukanmäki. uusiin busseihin on tehty kolme lastenvaunupaikkaa. Lisäksi ihmeteltiin Gyldenintien tulevaa liikennesumppua, sillä katuhan on ahdas ja jos sinne vielä pistetään liityntäbussit, on odotettavissa kaaos. HSL:n vastaus oli, että koska metron sisäänkäynti on Gyldenintiellä, sen lähelle on päästävä myös bussilla. Lauttasaarelaisten vaatimuksena on sujuva liikenne, sillä asutaanhan niin liki keskustaa. Uhkana on, että julkinen liikenne huononee, vaikka sen pitäisi metron myötä parantua. Voi käydä jopa niin, että yksityisautoilu lisääntyy, kun saaren sisäinen liikenne ei suju. Metron yksi tarkoitus on kuitenkin vähentää yksityisautoilua. Kun metrohanke aikoinaan esiteltiin lauttasaarelaisille, hanketta vastustettiin. Yksi vastustajista oli Lauttasaari-Seura. Seura ehdotti kahta suoraa bussilinjaa keskustaan ja se myös luvattiin. Näin mielet saatiin suopeiksi metrohankkeelle. Lieneekö lupaus unohtunut matkan varrella? Lauttasaari-Seuran lausunto liityntäliikenteestä julkaistiin Lauttasaari-lehdessä 16.1.2014. Mikäli aihe kiinnostaa, lehtiartikkeli on luettavissa osoitteessa www.lehtiluukku.fi Yleisö toivoi uusiin busseihin lisää lastenvaunupaikkoja ja se luvattiin: viime aikoina Lauttasaari www.lauttasaari.fi 3
• Lukijan ääni Suora bussilinja keskustaan pitää säilyä Lauttasaari-illassa 27.2. kävi selväksi, että HSL ei aio kuunnella lauttasaarelaisten mielipiteitä liikenteen järjestämisestä metron tullessa. Asia pitäisi varmaan yrittää viedä kaupungin päättäjille ylemmälle tasolle. Voisiko asiaa ajaa laajemmalla julkisuudella valtakunnalli­ sessa mediassa, Helsingin Sanomissa, radiossa ja tv:ssä? Mie­ leeni tulee Eteläiset kaupunginosat -yhdistyksen voimakas kampanjointi muutama vuosi sitten raitiotie- ja bussilinjojen puolesta ja vastaan. Käsittääkseni he saivat äänensä kuuluviin ja toiveensa toteutumaan. Haluan vielä voimakkaasti tuoda esiin sen, että mahdollisesti avattava Koivusaaren metroasema ei palvele iäkkäämpää väestönosaa Katajaharjun ? Isokaaren loppupään alueilla. Sinne on mahdotonta päästä Sotkatien jyrkkää ja talvella vaarallisen liukasta mäkeä. Lisäksi kävelymatka useimmille tulee pitkäksi, koska metroaseman läheisyydessä meren rannalla on vain vähän asuntoja. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää siis päivisin 15 minuutin välein kulkeva liityntälinja 20, vaihto metroon Gyldenintiellä ja mahdollinen seuraava vaihto bussiin tai ratikkaan keskustassa. Todella hankalaa ja hidasta! Tällä hetkellä nopein vaihtoehto keskustaan mennessä ovat Espoon T-bussit, joiden matka-aika Kamppiin on noin 12 minuuttia. Suora bussilinja keskustaan tulisi ehdottomasti säilyä. Koivusaaren metroasema on suunniteltu utopististen tulevaisuuden visioiden pohjalta eikä palvelemaan nykyistä asujamistoa. Sirkka Pätilä KAKKUKONSERTTI Lauttasaaren musiikkiopiston Mirjam Helin-salissa sunnuntaina 09.03.2014 klo 14.00 ja 16.30 Hienoa pianomusiikkia ja itsetehtyjä, suussasulavia kakkuherkkuja tuoksuvan kahvin kera! Liput: aikuiset 15 ? lapset 10 ? Kakkuarpajaiset Tervetuloa kahvikonserttiin! Järj. Lauttasaaren musiikkiopiston pianokollegio Valtuuston vaiheilta Poista talven hiekat kosteana Lahnalahden puiston liukumäki Talven aikana kaduille kertynyt katupöly on paljastunut pääkaupunkiseudulla yli kuukauden etuajassa. Nyt on hyvä aika siivota hiekat omalta pihalta ja jalkakäytäviltä. HSY:n ilmanlaadun mittausten mukaan hiukkaspitoisuudet ovat pääkaupunkiseudulla vielä alhaiset. Kaupunginvaltuuston vuoden neljännessä kokouksessa vei paljon aikaa valtuutettujen aloitteiden käsittely. Isoimmat kiistat koskivat esitystä kerjäämisen tekemistä kriminalisoitavaksi Helsingissä ja Töölön Ruusulankadun asunnottomien asuntolan päihteettömyyden käsittelyä. Katujen pölyäminen on keväinen ilmiö, jonka etenkin astmaatikot tuntevat. Pölyämistä voi vähentää monella tapaa. Hiekoitussepelin ja hiekan voi poistaa kaduilta ja pihoilta ilman turhaa pölyttämistä. Ensisijaisen tärkeää on poistaa hiekka kosteana. Lopuksi pinnat voi ruiskuttaa puhtaaksi vedellä. Valtuutettu Seppo Kanerva (ps) ja seitsemän muuta valtuutettua esittivät lokakuulla aloitteessaan, että Lahnalahden leikkipuistosta poistettu huonokuntoinen liukumäki korvataan uudella. Lauttasaarelaista leikkivien lasten 128 vanhempaa esitti toiveen asian korjaamiseksi syksyn aikana. Heidän kirjeessään päättäjille sanotaan, että isommalla pihalla olevat liukumäet ovat liian isoja pienten lasten käyttöön (ks. selostukseni Lauttasaari ?lehti 17.10.2013). Lehtipuhaltimia ei saa käyttää siivoukseen, sillä ne nostavat pölyn tehokkaasti ilmaan. Jos ei itse hoida pihaa, voi silti vaikuttaa siihen, miten omassa taloyhtiössä hiekanpoisto hoidetaan. Kaupunginhallitus viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että rakennusvirasto on marraskuussa 2013 tuonut Lahnalahden puistoon uuden pienten lasten liukumäen. Lasten vanhempien toivetta siis kuunneltiin. Ainoassa puheenvuorossa Kanerva kiitti virkamiehiä nopeasta toiminnasta asian kuntoon laittamiseksi. Risto Kolanen BAMSEN TALVIRIEHA P A R T U R I P. 6 7 6 9 8 5 Tallbergin Puistotie 1 00200 Helsinki LAUANTAINA 8.3. KLO 11-14 KOIRA-AJELUA ARPAJAISET LOHIKEITTOLOUNAS ONNENPYÖRÄ BUFFET TERVETULOA! PÄIVÄKOTI BAMSES SPRÅKBAD KATAJAHARJUNTIE 22 4 www.lauttasaari.fi Lauttasaari Nro 10 ? 6.3.2014
• OUTLET-MYYMÄLÄMME VUOKRASOPIMUS PÄÄTTYY JA OLEMME AVOINNA ENÄÄ 15.3.14 ASTI! KAIKKI LIIKKEEN TUOTTEET POIS NYT TASARAHALLA! MYYMME POIS JOITAKIN KALUSTEITA, MALLINUKKEJA YM. KYSY LISÄÄ PAIKAN PÄÄLTÄ! VENEENTEKIJÄNTIE 8, 00210 HELSINKI AVOINNA: MA KIINNI TI-KE 11-19.00 LA 10-16.00 101 m2 Gyldenintie 9. Valoisa päätyhuoneisto 4H, K, 2 KPH, LÄNSIPARVEKE. Hissitalon 2/4 krs. Myytävän huoneiston osalta putkiremontti toteutetaan kevättalvella 2015, jolloin koko projekti valmistuu. Erinomainen, keskeinen sijainti kävelyetäisyydellä tulevalle metrolle. Vhp. 388.000 ?. UUSI KOHDE! 43,5 m2 Heikkiläntie 5 C. Uutta vastaava pienkoti! As. Oy Helsingin Romeo. Vuonna 2010 valmistuneessa (Skanska) laadukkaassa yhtiössä nyt tarjolla todella tehokas pienkoti! 2H, KK, KPH, SAUNA + LASITETTU TERASSSI. Taloyhtiö sijaitsee aivan vanhan Lauttasaaren tuntumassa, Pajalahden sataman läheisyydessä. Talo on rakennettu vuokratontille (lunastettavissa). Hp. 235.000 ?. UUSI KOHDE! HUOM! Välityspalkkiotarjouksemme Lauttasaaressa välitettävistä huoneistoista on 3 % (sis. ALV 24 % ja kaikki kulut). Nro 10 ? 6.3.2014 Lauttasaari www.lauttasaari.fi 5
• Positiivisia terveisiä varhaiskasvatuskeskustelusta L kaupunkikin. Uusimpana, vasta viime syksynä toimintansa aloittanut lasten ulkotoiminnan ryhmä päiväkoti Särjen alaisuudessa. - Ajatuksena on, että lasten kanssa ulkoillaan koko hoitoaika, joka on noin kolme tuntia. Tutustumme Lauttasaareen ja luontoon tutkien sekä tarkkaillen sitä, kuvailee toimintaa päiväkoti Särjen ja Melkon johtaja Katariina Laakso. auttasaaren päivähoitotilanne ei ole lainkaan niin huono kuin kaduilla huhutaan. Tämä selvisi viime viikon torstaina Helsingin kaupungin avoimessa asukasfoorumissa, jossa aiheena oli varhaiskasvatus. Mukaan vanhemmat pakkaavat lapsille eväät ja lämpimät vaatteet vaihtokerroksineen. Ulkona ollaan säällä kuin säällä ja tapaamiskertoja on tuskin koskaan jouduttu perumaan ilmojen takia. - Kaksivuotiaani on ollut mukana viime syksystä ja viihtyy erinomaisesti, vanhempien edustaja Essi Rosokivi suosittelee. Teksti ja kuva: Inari Fernández Lahnalahden leikkipuistoon oli saapunut noin parikymmenpäinen joukko vanhempia sekä päiväkotien, leikkipuistojen, kerhojen sekä perhepäivähoitajien edustajia vaihtamaan käsityksiä päivähoidon nykytilanteesta saarellamme. - Haluamme kuulla, mitä ajatuksia ja toiveita vanhemmilla on, varhaiskasvatusalueen päällikkö Marica Schulman valotti illan ideaa. Keskustelua saatiinkin mukavasti aikaan ja­ka­­malla ihmiset neljään ryhmään, joissa käsiteltiin aiheita päivähoidon aloitus, kie­ likylpypäiväkodit, esiopetus ja varhaiskasvatussuunnitelma. Päiväkoti Telkän ja Lunnin johtaja Pia Kingo valaisi vanhemmille päivähoidon hakuprosessin kiemuroita kaupungin järjestämässä asukasfoorumissa. Vastauksia antoivat päiväkodinjohtajat sekä muut päiväkotien edustajat muun muassa seuraavasti: kun hoidon tarve on tiedossa. Hakemus on voimassa vuoden. Päiväkoteihin voi käydä tutustumassa, mutta kohteeseen tulisi soittaa ennen vierailua. Päätökset ensi syksylle tehdään kesäkuuhun mennessä, muuten valinnoista ilmoitetaan noin kuukautta aikaisemmin. Ja päiväkodinjohtajille soittelu ei kuulemma helpota paikansaantia lainkaan. - Ensi syksyn paikkoja voi hakea siis vielä maaliskuun loppuun, muistutti päiväkoti Pajalahden ja Veijarin johtaja Pia Mansikkaviita. Päivähoitoon haetaan viimeistään neljä kuukautta ennen päivähoidon tarvetta tai heti, Monet yllätti tieto siitä, että tällä hetkellä Lauttasaaren päivähoitotilanne on itse asias- Eniten kysymyksiä vanhemmilta tuli liittyen hakuprosessiin. Milloin hakemukset tulikaan tehdä? Milloin vastaukset tulevat? Voiko päiväkoteihin käydä etukäteen tutustumassa? Entä vaikuttaako päiväkodin johtajan pommittaminen puhelimitse hakupäätökseen? sa hyvä, vaikka vanhempien keskuudessa huhutaan muuta. - Tällä hetkellä kaikki halukkaat lauttasaarelaiset ovat saaneet paikan saaren päiväkodeista. Uusi päiväkoti Lunni on helpottanut tilannetta huomattavasti, Telkän ja Lunnin päiväkodinjohtaja Pia Kingo kertoi. Ulkotoimintakerho on nyt myös Lauttasaaressa, se aloitti viime syksynä. Tilaisuudessa esiteltiin saaren kattavaa muuta kuin päiväkotien päivähoitotoimintaa. Apua lasten hoitoon tarjoavat muun muassa Lahnalahden leikkipuisto, puistotäti Aila Myllykalliolla ja kerhot, joita järjestävät niin seurakunta kuin Kerhoihin haetaan niin ikään kaupungin e-asioinnin kautta. Vinkiksi ulkotoiminnan ryhmästä kiinnostuneille: toiminta on ainakin vielä syksyn 2014 täysin maksutonta eikä vaikuta kotihoidon tukeen. Päivähoidosta ja hakuprosesseista voi lukea lisää Helsingin varhaiskasvatuksen kotisivuilta. Myös päiväkodin edustajiin voi olla milloin tahansa yhteydessä aiheeseen liittyen. Helsinki on jaettu 13 varhaiskasvatusalueeseen. Lauttasaari on osa Kampinmalmi? Lauttasaari-Töölö?aluetta, missä toimii yhteensä kolmisenkymmentä kaupungin päiväkotia ja lukuisia yksityisiä, ostopalvelupäiväkoteja sekä perhepäivähoitajia. Lauttasaaressa on noin 500?600 päivähoidossa olevaa lasta. Seuraava kaupungin päiväkoti rakennetaan Lauttasaareen näillä näkymin vuoden 2017 tienoilla. Sen sijainti tulee LYK:in viereen ja nimeksi Albatrossi. Perhepäivähoito juhlii 40-vuotist P erhepäivähoito täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Sitä juhlittiin leikkipuistojen tiloissa ympäri Helsinkiä. Lauttasaaren perhepäivähoito juhli viikko sitten Lahnalahden leikkipuistossa puuron kera. Teksti ja kuva: Irja Arpiainen Juhlan aika koitti torstaina 27.2., jolloin Helsingin kaupungin leikkipuistoissa tarjottiin aamiaista perhepäivähoitolapsille ja hoitajille. Aamiaisia tarjoaviksi puistoiksi valikoituvat ne parikymmentä leikkipuistoa, joissa perhepäivähoitajien ja puiston välinen yhteistyö on tiivistä. Tähän lukeutui siis myös Lahnalahden leikkipuisto. Perhepäivähoitajat ulkoilevat puistossa lähes päivittäin, näkevät toisiaan ja voivat vaihtaa ajatuksia lasten kasvatuksesta ja mieltä askarruttavista kysymyksistä, suunnitella tulevaa toimintaa. Monet yhteiset juhlat ja tapahtumat onkin puiston tiloissa vietetty. Puuro saapui Palmialta ajallaan täsmälleen kello 8.30. Lauttasaaren perhepäivähoidon lapset hoitajineen nauttivat tuhdista ohrapuurosta ja mustikkakeitosta. Tila oli taas kerran perhepäivähoitolasten täyttämä. Päivähoitolaki tuli voimaan vuonna 1973. Siihen asti yksityinen perhepäivähoito oli 6 www.lauttasaari.fi yleinen päivähoidon muoto Helsingissä ja koko Suomessakin. Kunnallinen perhepäivähoito alkoi varsinaisesti vuonna 1974 lain tultua voimaan ja ohjatusta perhepäivähoidosta tuli vakiintunut hoitomuoto. Perhepäivähoitajista tuli kaupungin työntekijöitä. Päivähoitopaikoista oli pula 1970-luvulla. Tavoitteena oli luoda ohjatusta perhepäivähoidosta päiväkotihoitoa täydentävä hoitomuoto, joka myös kytkeytyi joustavasti alueellisiin tarpeisiin. Alkuvuosina perhepäivähoitajia oli paljon, niin Lauttasaarenkin alueella. Nykyisin Lauttasaaressa toimii kolme kotona työskentelevää perhepäivähoitajaa. Tuulia Sundgren aloitti uransa vuonna 1980 ja muistaa, että Lauttasaaren alue oli jaettu kolmeen perhepäivähoitopiiriin, joilla kullakin oli oma perhepäivähoidon ohjaajansa. Hoitajia oli lähes 70. Perhepäivähoidossa yhdellä hoitajalla voi olla hoidossa neljä lasta, omat alle kouluikäiset lapset luetaan hoitoryhmään. Monet hoitajat ryhtyivät hoitamaan kotona omien lasten lisäksi vieraita lapsia. Näin tekivät myös kolme alueellamme edelleen toimivaa perhepäivähoitajaa. Leena Sillanpää on toiminut hoitajana 36 vuotta vuodesta 1978, ensin Eirassa ja vuodesta 1987 Lauttasaaressa. Sikke Havukai­ nen on ollut perhepäivähoitajana vuodesta 1983. Hoitajat muistelevat, että vielä 1980ja 1990-luvuilla hoitajat saivat viedä yli 3vuotiaat hoitolapset kirkon kerhoihin aamupäiväksi. Sieltä lapset haettiin lounaalle ja päivälevolle hoitopaikkaan. Tuulian omat po­ Puuro maistui lapsille ja hoitajille perhepäivähoidon 40-vuotissynttäreillä. Lauttasaari Nro 10 ? 6.3.2014
• T he Lauttasaari English Playschoolissa lapsia kannustetaan toistensa kunnioittamiseen, rohkaistaan hyvien valintojen tekoon ja ystävyyteen. Ketään ei eristetä muista. Teksti ja kuvat: Irmeli Karhiaho The Lauttasaari English Playschool on yksityinen vanhempainyhdistyksen ylläpitämä leikkikoulu Postin päädyssä Gyldenintiellä. Leikkikoulu on perustettu 1972 ja siellä on 29 lasta. Leikkikoulu sijaitsi ensin VPK:n talossa, sittemmin Apajan tiloissa. Kun pysyvät tilat lopulta löytyivät Postin talosta, muuttui leikkikoulu kokopäiväiseksi. Playschoolissa ope­­­­­tus pohjaa Helsingin kaupungin var­ haiskas­vatus- ja esiopetussuunnitelmaan. Lapset aloittavat English Playschoolissa sinä vuonna, jona he täyttävät neljä vuotta. Johtotähtenä on turvallisen, virikkeellisen ja lapsen kehitystä tukevan opetuksen ja hoidon antaminen. Englantia opitaan luonnollisella ja hauskalla tavalla arjen tilanteissa, laulun ja leikin avulla. Pitkin tätä vuotta opetuksen punaisena lankana kulkee sana viidakko, jungle. Viidakkoteemassa riittääkin tutkimista. Ja tutkittu on. Sen huomaa oitis astuessaan Playschoolin ovesta sisään. Kirahvi, käärme ja elefantti ainakin ovat saaneet syväluotauksen, kuten piirustukset ja julisteet seinillä kertovat. Otetaanpa tutkittavaksi vaikka elefantti. Johan siitä irtoaa jos jonkinlaista faktaa: missä asuu, mitä tekee, mitä syö? Miksi sillä on niin isot korvat, entä kärsä ja valtaisa koko? Kohteita tutkitaan laulujen, liikunnan, piirtä­ misen, teatteriesitysten, maalaamisen, askar­ telun ja silkan opetuksen kautta. Näin menetel- Let?s be friends len lapsi saa moniulotteisen kuvan vii­dakosta, sen eläimistä ja kasveista. Kaikki tieto elefanttien ja muiden viidakon asukkien kiehtovasta maailmasta tallentuu aivojen ?kovalevylle? englannin kielellä. Ulkopuolisesta tuntuu käsittämättömältä, että pikkupirpanat ymmärtävät, kun Nick Powell selvittää lasten kanssa ryhmien muodostumista ? eli kuka kenenkin kanssa muodostaa parin. Selvitystyön päälle lauletaan yhdessä ja tietysti englannin kielellä. Playschoolissa työskentelee viisi alan ammattilaista. Lisäksi Sannan musiikkikoulun perustaja Sanna Ukkonen toimii musiikin opettajana. Yhteistyötä on tehty usean ta taivaltaan jat ja Leenan tytär kävivät kirkon kerhossa myös esikoulunsa. Perhepäivähoidon ohjaajaa hoitajat näkivät TPD-kokouksissa kerran kuukaudessa. 1990-luvulla ohjaaja jalkautui kentälle useammin: Lahnalahden puistossa ohjaaja kävi kerran viikossa tapaamassa hoitajia. Alkuvuosina ohjaajat eivät tehneet kotikäyntejä hoitajien koteihin kuten nykyisin. Pieneksi on perhepäivähoitajien joukko vuosien myötä kutistunut. Helsingin kaupun­ gilla on suuret haasteet saada lisää perhepäivähoitajia sekä kehittää perhepäivähoitoa. Pienten ryhmien hoitomuodot ovat suosittuja, kysyntää on paljon. Perhepäivähoitoon kuuluu myös ryhmäperhepäivähoito. Lauttasaaren alueella kotona hoitavien perhepäivähoitajien lisäksi toimii kaksi ryhmäperhepäiväkotia: Alli ja Osteri. Näiden ja perhepäivähoitajien välinen yhteistyö on kiinteää. Osteri toimii perhepäivähoitolasten varakotina ja lisäksi yhteistä toimintaa on kerhojen ja yhteisten tapahtumien muodossa. Jos oli alkuaikoina pienellä alueella paljon hoitajia, on nykyisin laajalla alueella suhteellisesti vähän hoitajia. Nykyisen perhepäivähoidon ohjaajamme työkenttä on maantieteellisesti laaja: yhden ohjaajan alueeseen kuuluvat Lauttasaari, Ruoholahti, Kamppi ja Töölö! Esimiestämme näemme iltakokouksessa kerran kuussa, Lauttasaaren hoitajat lisäksi Lahnalahden puistossa hoitajienaamussa joka kuukauden viimeisenä perjantaina. Yhteyttä pidämme useimmiten puhelimitse ja sähköpostitse. Nro 10 ? 6.3.2014 Tervehdys lauttasaarelaisille paikallislehden kautta: Hello! Perhepäivähoidossa olivat 1970- ja 1980 -luvut virikeohjausaikaa sekä ammatilli­ suu­­ den esiintuomisen ja vahvistumisen aikaa. Päivähoitovirasto julkaisi 1970-luvulla Perhepäivähoidon toimintaohjeita -lehteä. 1980-luvulla Päivähoito-osaston julkaisema Tilkkutäkki oli virikelehti, jossa oli askarteluvinkkejä, leikkiohjeita, juhlavinkkejä ohjelmineen, loruja, runoja, ruokaohjeita. 1970-luvun lopulla kaupunki alkoi järjestää perhepäivähoitajakoulutusta, joka suoritettiin työn ohella. Hoitajilla oli mahdollisuus myös täydennyskoulutukseen. Oma ammattitutkinto saatiin 2000-lu­ vul­­ la ja perhepäivähoitajien asema muiden päi­ vähoidon ammattilaisten rinnalla vakiin­tui. Valtakunnallinen ja Helsingin oma var­haiskasvatussuunnitelma sekä alueelliset varhais­kasvatussuunnitelmat ohjaa­ vat var­hais­kasvatuksen ja myös perhepäivähoidon sisältöä. Vahvasti tätä päivää on kasvatuskumppanuus: vanhemmat ja hoitajat yhdessä miettivät, mikä on lapselle parasta. Elokuussa 2011 perhepäivähoitajat siirtyivät työaikalain piiriin. Hoitajilla on nykyisin keskimäärin kahdeksan tunnin työpäivä; tämä ei päivittäin toteudu, mutta kertyneet ylityöt tasataan vapaapäivinä. vuoden ajan. Ukkonen pitää säännöllisesti musiikkihetkiä koulussa ja vastaa sekä kevät- että joulujuhlien musiikkiohjelmien harjoittelusta oppilaiden kanssa. Henkilökunnasta kaksi on miestä. Se on harvinaista herkkua varsinkin, kun kyseessä on pieni päiväkoti. Niinpä päiväkodinjohtaja Riitta Matinmikko-Parviainen iloitsee mies­ kollegoista, sillä opetusala on tunnetusti naisvaltainen. Helsingissä on lukuisia päiväkoteja, joissa ei ole töissä ainuttakaan miestä. Miehenmallia kaivataan varsinkin pikkupojille: eroperheitä on paljon eikä sukulaismiehiä aina löydy esikuviksi. English Playschoolissa poikia on peräti kahdeksantoista. - Miespuolinen lastentarhanopettaja on pojille hyvä samaistumiskohde, ja uskon miesopettajan ymmärtävän poikien maailmaa naisopettajaa paremmin. Yhdistävä miehinen ulottuvuus rauhoittaa raisuja poikia ja antaa heille luottamusta omiin kykyihinsä, pohtii Matinmikko-Parviainen. Useimmiten raisuista pojista kasvaa maltillisia aikuisia. Sen sai huomata omakohtaisesti nyt jo eläkkeellä oleva opettaja Irene Crawford lentomatkansa aluksi, kun koneen kapteeni esitteli itsensä. Crawford äkkäsi, että kapteeni on entinen The Lauttasaari English Playschoolin oppilas. - Irene muisti kapteenin olleen eläväinen lapsi ja niinpä hän pohti huolestuneena, miten se osaa ylipäätään ajaa konetta! Lento sujui mainiosti laskuineen kaikkineen, nauraa Riitta Matinmikko-Parviainen. Irene Crawford lähetti kapteenille viestin lentoemännän välityksellä, että olisi hauska nähdä entinen oppilas. Tiet kuitenkin menivät ristiin vilkkaalla lentokentällä eikä tapaaminen onnistunut. Australiasta kotoisin olevan Nick Powellin lisäksi English Playschoolissa on töissä Andrew Harris. Suomeen hän muutti Englannista kolme vuotta sitten. Nick puolestaan on asunut täällä puolenkymmentä vuotta. Sekä Nick että Andrew ovat kouluttautuneet lähtömaassaan opettajiksi ja Suomeen heidät sitoo rakkaus suomalaiseen naiseen. Niin ja tietysti mielekäs työ englanninkielisessä leikkikoulussa. Lisäksi pientenlasten puolella työskentelee Pellosta kotoisin oleva lastentarhanopettaja Elisa Korteniemi ja päiväkotioppilaana walesilainen Victoria Sylvester. Tekemisen riemu välittyy niin opettajista kuin lapsistakin Playschoolissa. Hyvä fiilis tarttuu vieraaseenkin. - Kaikki liittyy kaikkeen. Taitavat opettajat saavat aikaan sen, että lapset viihtyvät meillä ja kun lapset viihtyvät, niin vanhemmat ovat tyytyväisiä, mikä taas puolestaan antaa meille voimia työhön, kuvaa Matinmikko-Parviainen hyvän kehää meissä ja maailmassa. ?Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa?, tietää vanha viisaus. Mitäköhän se on englanniksi? ?Treat others as you would like to be treated yourself?. Niinpä. Uudet oppilaat aloittavat Playschoolissa sinä vuonna, kun he täyttävät neljä vuotta. Oppilaita on 29, joista poikia 18 ja heistä 10 on isojen puolella. Tyttöjä on 11, joista 6 isojen puolella ja 5 pienten puolella. Playschoolin toimintaan on mahdollista tutustua avoimien ovien iltana keskiviikkona 12.3. kello 16.30-18.00 Gyldenintie 7:ssä sijaitsevissa tiloissa. Organisaatiomuutoksessa vuoden 2013 alus­ ta lasten päivähoito ja perhepäivähoito osana sitä irrotettiin omaksi varhaiskasvatusvirastokseen samalla, kun kaupunki yhdisti sosiaali- ja terveyspalvelut. Ystävänpäivän lahjoja hyville ystäville rannerenkaitten muodossa. Lauttasaari www.lauttasaari.fi 7
• K aupunkisuunnitteluviraston järjestämä yleiskaavan valmisteluun liittyvä työpaja oli 26.2. Laiturilla. Järjestäjät pyysivät tilaisuudesta palautetta. Tässä sitä tulee. Luottamus yleiskaavaan meni! joita väkiluvun kasvusta seuraavasta autoistumisen kasvusta aiheutuu. Kaupunkibulevardeilla autot matelevat tai sei­ sovat liikennevaloissa. Vaikka automallit kehittyvät teoreettisesti vähemmän saastuttavaksi, niin alhaisilla nopeuksilla ohjearvot eivät toteudu pienhiukkasten osalta, jotka ovat vakavin terveysriski. Meille perusteltiin kaupungin tarvitsevan kasvua ensisijaisesti hoitosuhteen vuoksi. Tämä tarkoittaa, että vanhuksien hoivan turvaamiseksi on saatava lisää veronmaksajia. Kun yleiskaavan visiossa Helsingin väkiluku nousee puolella kolmessakymmenessä vuodessa, voidaan tästä johtaa hoitosuhteen kaava. Kaupunkisuunnittelijoiden käsityksen mukaan se näyttää olevan, että jokaisen sukupolven aikana kaupungin on kasvettava puolella ikuisesti tästä eteenpäin. Tämähän johtaa järjettömään lisäkasvuun. Ilpo Aarniala Yleiskaavan visio 2050 Lauttasaaresta. Onko sinulla hyviä ideoita siitä, millainen kaupunginosasi on 30-40 vuoden kuluttua? Missä sijaitsevat parhaat paikat rakentamiselle, mihin tarvitaan uusia kulkuväyliä ja missä ovat puistot ja muut viherväylät? Hetki suunnittelijana -työpajoissa kaupunkilaiset suunnittelevat, millainen heidän kaupunginosansa on vuonna 2050. Lauttasaari-Seuran kaavaryhmä vastasi tähän netissä olleeseen kutsuun ja lähetti paikalle neljän hengen iskuryhmän. Odotukset olivat suuret. Kuviteltiin, että nyt meitä oikeasti kuunnellaan ja että voimme oikeasti osallistua suunnitteluun. Luottamus kokonaisvaltaiseen kaavoitukseen aikaisempien kokemuksien pohjalta oli pakkasen puolella. Ärtymystä oli etukäteen latautunut selkäytimeen erityisesti neljän seikan osalta. Ensinnäkin kahdenkymmenen vuoden aikana saarelle on tehty 38 erillistä postimerkkikaavaa yhteensä 5 000 asukasta varten ohi yleiskaavojen. Tämän seurauksena päiväkodeista ja kouluista on suuri pula ja Vattuniemen aluetta kutsutaan yleisesti slummiksi. Uuden yleiskaavan perusteluissa vannotaan tehokkaan ja tiiviin rakentamisen tuovan lisää palveluja. Tähän on vaikea uskoa Vattuniemen esimerkin perusteella. Toimitilojen purkaminen ja muuttaminen asunnoiksi on lisäksi vähentänyt merkittävästi muitakin palveluja saarella. Toiseksi Koivusaaren suunnittelu etenee omaa nopeaa tahtiaan ohi yleiskaavan. Tarkistettu osayleiskaava tulee kaupunkisuunnittelulautakuntaan 25.3. Ennakkotietojen mukaan rakennusoikeutta on nostettu 20 prosenttia. Saareen tulisi 5000 asukasta ja ainakin 2500 työpaikkaa. Kustannuksia on karsittu supistamalla Länsiväylän kattavaa kantta. Tämä merkitsee, että onneton pieni Koivusaarirääpäle jakautuu entistä selvemmin kahteen vilkkaan moottoritien jakamaan erilliseen saarekkeeseen. Kolmanneksi yleiskaavan visiossa on jo piirretty suunnitelma siitä miten Länsiväylän varteen saaren keskellä ja koillisosassa aiotaan rakentaa runsaasti asuntoja ja työpaikkoja. Siten koko yleiskaava näyttää Lauttasaaren osalta olevan jo valmis. Ainoaksi tehtäväksi asukkaille näyttää jäävän ynnätä yhteen tulevat asukasmäärät ja kuvitella, miltä saari näyttää vuonna 2050. Saarella on nyt 22 000 asukasta. Postimerkkikaavojen varauksien kautta tulee lisää 2000 - 3000. Koivusaareen tulee 5000 ja Länsiväylän varrelle 3000 - 4000 asukasta. Yhteensä tämä tekee 32 000 - 34 000 asukasta. Jos koko yleiskaava lepää näin absurdilla ja arveluttavalla pohjalla, niin miten se ylipäätään voidaan ottaa vakavasti? Jos vielä kaava Lauttasaaren osalta näyttää olevan jo lukkoon lyöty, niin voi kysyä mitä peliä tässä oikein pelataan ja mikä on asukkaiden rooli siinä? Asukasmäärän myötä autokanta kasvaa. Län­siväylän muuttaminen kaupunkibulevar­ diksi merkitsee läpiajon lisääntymistä Laut­ ta­saarentiellä. Meille tarjottu visio on kammottava ja sitä on mahdoton hyväksyä. Lauttasaarelaisten viihtyvyys ja hyvinvointi uhrataan kuvitteellisen ja muka välttämättömän kasvun ja tiivistämisen alttarille. Neljänneksi herätti jo etukäteen ärtymystä työpajakutsussa ensimmäiseksi mainittu asia. Sai sen vaikutelman, että meidät oli kutsuttu paikalle kertomaan ensisijaisesti siitä missä saarella vielä voitaisiin rakentaa enemmän edellä kuvatun vision lisäksi. Työpajapeli meni pieleen Työpajan järjestelyihin oli selvästi panostet­ tu. Läsnä oli toistakymmentä kaupungin edus­tajaa. Asetelma vaikutti lupaavalta. Tämä ensimmäinen laatuaan työpaja oli rajattu kantakaupungille, johon porukkaan Lauttasaari luettiin. Meillä oli oma pöytä, jossa oli mukana kaksi kaupungin edustajaa. Aikaa oli varattu kolme tuntia. Lisäksi oli tarjolla välipalaa purtavaksi. Heti aluksi tapahtui pieni välikohtaus. Järjestäjät olisivat halunneet sekoittaa ryhmiä siten, että meidän ryhmäämme olisi tullut osa muuta kantakaupungin porukkaa ja päinvastoin. Tämän älyttömän ajatuksen saimme torjutuksi. Lisää pettymyksiä seurasi. Meidän piti käyttäytyä tietyn kaavion mukaan. Ensin kirjoitettaisiin pienille lapuille ongelmia ja unelmia, jotka sinitarralla kiinnitetäisiin pöytäkartalle. Protestoin tätä menettelyä ja kutsuin sitä pikkulasten leikiksi, josta ei olisi mitään hyötyä. Kohteliaina vieraina kuitenkin suostuimme tähän peliin. Kartta oli pian täynnä lappujen vuoria. Ne valokuvattiin ja niistä sanottiin tehtävän raportti. Sen parin tunnin ajan tunnin, jolloin tämä peli oli käynnissä, harmittelin, että nyt me- nee hyvää aikaa hukkaan. Olisin halunnut keskus­tella kaavoittajien kanssa kasvotusten. Mutta pelin henki näytti olevan, että laput keskustelevat keskenään. Kaupunkisuunnittelijat laittoivat nimittäin myös omia lappujaan kartalle. Lappujen kirjoittajille annettiin minuuttia aikaa kertoa sanomansa. Tässä vaiheessa aggressiot alkoivat purkaantua. Alettiin jo puhua asiaakin. Mutta koko ajan meitä toppuuteltiin. Joko nyt ei ollut ohjelman mukaan tämän asian vuoro tai puheaika oli jo käytetty loppuun. Yhtenä asiana meitä pyydettiin sijoittamaan haluamamme palvelut kartalle. Tätäkin protestoimme. Suunnittelijat eivät näyttäneet tietävän, että jo nyt tarvittaville päiväkodeille ja kouluille kenttineen etsitään epätoivoisesti paikkoja ja joudutaan sijoittamaan päiväkotiparakkeja puistoon. Ilmoitimme, että kaupunkisuunnittelijoiden tehtävä on suunnitella alueemme siten, että palvelut riittävät ja esittää niille paikat. Ei ole mitään järkeä esittää lisärakentamista saarelle, jos ei edes ole alkeellista selvitystä siitä mihin tarvittavat nykyiset saati uudet koulut ja päiväkodit mahtuvat. Isäntiemme kunniaksi on sanottavana, että heillä oli aitoa tahtoa uudella tavalla noudattaa maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää vuorovaikutuksen vaatimusta. Yli puolet laatuajasta tuhrautui kuitenkin tähän onnettomaan peliin, jossa meitä kohdeltiin kuin pikkulapsia. Suren aidosti järjestäjien puolesta. He hukkasivat hyvän mahdollisuuden aitoon kommunikointiin. Miksi kaupungin tulee kasvaa? Työpajan loppumetreillä päästiin aitoon keskusteluunkin ilman lappuja. Kaavaryhmän jä­sen Marke Hongisto kritisoi voimakkaasti yleiskaavan pohjaksi valittua maksimaalisen kasvun väestöennustetta. Ympäristötutkijana hän toi esiin niitä vakavia terveysongelmia, Taidelöytöjä Merikaapelihallista Taidemaalariliiton teosvälitys Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa avaa ovensa lauantaina 8.3. kello 11.00. Teosvälitykseen pääsee tekemään taidehankintoja sunnuntaihin 16.3. saakka. Avajaisviikonloppuna luvassa on taiteilijoiden opastamia yleisöesityksiä, samoin teosvälityksen päättävänä viikonloppuna 15.-16.3. Teosvälitys on Suomen suurin vuosittainen kuvataidetapahtuma, jossa saa ainutlaatuisen kokonaiskuvan maamme nykymaalaustaiteesta. Samalla näkee millaisia tekijöitä taidekentällä parhaillaan on. Taiteilijoitten joukossa on niin kokeneita taidemaalareita kuin nuoria nousevia tähtiäkin. 8 www.lauttasaari.fi Taiteenystävillä on nyt varaa mistä valita, sillä esillä on noin 1 500 teosta lähes 600 taidemaalariliittoon kuuluvalta taiteentekijältä. Teoksia on kaikista tyylisuunnista toteutettuina monilla eri maalaustaiteen tekniikoilla. Tilaisuuden lopuksi kunkin kaupunginosan ryhmä sai esittää oman suunnitelmansa viidessä minuutissa. Tässäkin Lauttasaaren ryhmä ?mokasi? eikä täyttänyt järjestäjien suoritevaatimusta. Kun ryhmän puolesta kerroin vähän saaren ongelmista minua mollattiin ja pyydettiin palaamaan ruotuun: Ei ole tarkoitus esitellä nykytilannetta vaan kertoa mitä uutta te olette suunnitelleet saarelle! Mitä seuraavaksi? Virallisesti yleiskaavan suunnittelu alkaa vas­ ta maaliskuun lopussa sen jälkeen kun kaikki työpajat on pidetty. Siihen mennessä Lauttasaari-Seura tulee antamaan lausuntonsa yleiskaavan visiosta. Yleiskaavaluonnos tu­ lee nähtäville syksyllä. Lauttasaari-Seura tulee edellyttämään, että tässä vaiheessa yleiskaavasta järjestetään esittelytilaisuus yhteiskoulun Julius-salissa. Lopuksi vielä kommentoin vuorovaikutuksen uusinta trendiä. Kun olin ilmoittautumassa työpajaan kohtasin yllättävän seinän. Ensisijainen ilmoittautumisreitti oli Faceboo­kin kautta, johon piti kirjautua tunnuksin. Periaatteessa on hyvä, että sosiaalinen media on kuvioissa mukana. Se ei saa kuitenkaan olla ensisijainen osallistumisen kanava, jonka mielipiteiden perusteella yleiskaava laaditaan. Internetissä ja Facebookissa esitetyt kom­ mentit kirjataan näteiksi raporteiksi ja laite­ taan tarkoitushakuisesti joko hyllyyn pölyt­ tymään tai niiden perusteella yleistetään kau­pungille mieluisia johtopäätöksiä muutamien vastaajien mielipiteistä. Nimensä vas­taisesti Facebook on täysin kasvoton ja pinnallinen instrumentti. Suunnittelussa vuorovaikutus täytyy olla aidosti oikeiden ihmisten kohtaamista kasvokkain. Parisuhdeluento kirkolla Kaikille avoin yleisluento parisuhteen hoitamisesta jär­ jestetään Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa lauantai- na 15.3. kello 15.30-17.30. Luennoitsijana on parisuhdekouluttaja Sari Liljeström Kataja-Parisuhdekeskus ry:stä. Näyttelyyn odotetaan noin 20 000 kävijää. Yleisö on ottanut hyvin vastaan runsaan taidetarjonnan, sillä suuresta teosmäärästä löytää varmasti itseään koskettavan teoksen. Mistä sitten luennolla puhutaan, kun puhutaan parisuhteen hoitamisesta? Mistä syntyy parisuhteen läheisyys? Mistä riidat oikeasti syntyvät? Nämä teemat otetaan esille iltapäivän kuluessa. Maalausten hinnat ovat taiteilijoitten itsensä määrittämiä ja mikä mukavaa - ostamansa teokset saa heti mukaansa. Ostajalla on jopa mahdollisuus korottomaan osamaksuun. Luennolle voi tulla yksin tai kumppanin kanssa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista ja lastenhoito on järjestetty. Luennon alussa on kahvitarjoilu. Lauttasaari Nro 10 ? 6.3.2014
• Korean haahkan saapuminen saaristoon on yksi ensimmäisistä kevään merkeistä. Huhtikuuhun mennessä haah­kojen lukumäärä lasketaan Hangon lintuasemalla jo tuhansissa. Hangon lintuasema ja rannikkotutkimusryhmä Aronia järjestivät nyt neljättä kertaa veikkauksen haahkan saapumisesta Hangon lintuasemalle. Aikaisempina veikkausvuosina haahka on saapunut 16.3.2013, 20.2.2012 ja 9.3.2011. Haahka on runsain sorsa merisaaristossam­ me. Laji on kuitenkin vähentynyt peräti 40 prosenttia viimeisen 20 vuoden aikana. Haah­ka talvehtii pääosin Tanskan salmissa ja Pohjanmeren matalikoilla. Haahka saa- Heikki Eriksson Alkaneen lintukevään ensimmäiset juhlapukuiset haahkat havaittiin Hangon lintuase­ malla tänään maanantaina 24. helmikuuta. Hangon lintuaseman muutonhavainnoitsija Aatu Vattulainen havaitsi päivän aikana kevätmuutolla yhteensä neljä juhlapukuista koirashaahkaa sekä yhden naaraan. puu saaristoomme pääosin maalis?huhtikuun vaihteessa ja muuttaa pois syys?lokakuun aikana. Kuu kiurusta kesään... Hangon lintuaseman tutkimusten perusteella talven ankaruus vaikuttaa voimakkaasti haahkan kevätmuuton ajoittumiseen. Leudon talven jälkeen ensimmäiset haahka-airueet nähdään tyypillisesti helmikuun jälkipuoliskolla, kun taas esimerkiksi kylmän ja pitkän jäätalven 1996 jälkeen ensimmäiset muuttajat nähtiin vasta aprillipäivänä. Hangon lintuasema on Helsingin Seudun Lin­ tutieteellisen Yhdistyksen eli Tringa ry:n vapaaehtoisvoimin toimiva perinteikäs seurantapaikka. Lintuaseman havaintoaineistoa on hyödynnetty yli sadassa tieteellisessä julkaisussa. haahkasta hetkonen! Uudenmaan lintuharrastajien yhteenliittymä Tringa täytti 40 vuotta tammikuussa 2014. Yhdistyksellä on 2500 jäsentä. Kuva keväisestä haahkaparvesta. Rakennusvirastolle vinkkejä epäkohdista Helsingin kaupungin rakennusvirastolle voi nyt antaa epäkohdista helposti palautetta uuden mobiili- ja verkkopalvelun avulla. Metro-lehden kanssa yhteistyössä tehty Pitäiskö fiksasta -palvelu toimii uusimmilla älypuhelimilla osoitteessa http://metro.fi/fiksaus. Kaupunkilaiset voivat raportoida verkkopalvelussa häi­ritsevistä epäkohdista, kuten pyörätiessä olevasta kuopasta tai rikkinäisestä liikennemerkistä. Palvelun käyttö puhelimella ei edellytä erillisen sovelluksen lataamista kännykkään. Metro-lehden verkkopalvelu toimii parhaiten puhelimilla, joiden käyttöliittymä tukee kuvan liittämistä web-lomakkeeseen. Palautteet ovat kulkeneet automaattisesti Helsingin kaupungille helmikuun alusta lähtien. Tähän mennessä rakennusvirasto on korjannut vinkkien perusteella jo satoja epäkohtia ympäri kaupunkia. Metro-lehti ja Helsingin Sanomat saattavat kirjoittaa parhaista fiksausvinkeistä myös juttuja lehteen ja nettiin. Palvelun kehittäminen on osa EU-komission rahoittamaa CitySDK-hanketta. Yksi hankkeen tavoitteista on kaupungin palveluiden tuominen lähemmäksi kaupunkilaisia. Uusimmat Lauttasaarilehdet voit nyt lukea osoitteessa www.lehtiluukku.fi Tutustu! Espoon partiolaiset kutsuvat kesäleirille Esa Eteläaho Partion kesäleiri on monelle osallistujalle kesäloman kohokohta, josta jää mukavia muistoja ja uusia ystäviä vuosiksi eteenpäin. Kuva on vuoden 2009 Väiski-suurleiriltä. Kesäleirit kuuluvat olennaisena osana partiotoimintaan. Partioleirit ympäri Suomen ke­räävät kesäisin yhteen eri-ikäisiä partiolaisia nauttimaan luonnosta, monipuolisesta toiminnasta ja iloisesta yhdessäolosta. Monelle osallistujalle leiri on kesäloman kohokohta ja osallistumisesta jää mukavia muistoja ja uusia ystäviä vuosiksi eteenpäin. Espoon partiolaiset haluavat kutsua kaikki ensi kesänä mukaan kokemaan ja kokeilemaan sitä, mikä on monen mielestä partiossa parasta: kesäleiri. Espoon Partiotuki ry täyttää tänä vuonna 50 vuotta ja yksi juhlavuoden päätapahtumista Nro 10 ? 6.3.2014 on perinteikäs Väiski-kesäleiri, jonne odotetaan noin 2000 leiriläistä. Noin neljän vuoden välein järjestettävä Väiski pidetään tällä kertaa Tammisaaren Skutvikenissä 28.7.?6.8. Espoolaisten ja kauniaislaisten partiolaisten lisäksi leirille ovat lämpimästi tervetulleita myös muiden alueiden partiolaiset sekä kaikki partiotoiminnasta kiinnostuneet, jotka eivät vielä ole partion jäseniä. Ilmoittautuminen leirille päättyy 21.3. Leirin lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet löytyvät osoitteesta www.vaiski.fi. Kiti Parkkonen Lauttasaari www.lauttasaari.fi 9
• Palveluja tarjotaan ATK-palvelua Fysikaalisia hoitolaitoksia Jalkahoitoa Kauneudenhoitoa Oikeusapua Remontteja KAUNEUSPALVELUT Kampaamoja Siivousta Kampaamoja Autohuoltamoja Graafista suunnittelua Putkiliikkeitä Graafinen suunnittelu ja mainonta 20 vuotta laadukasta suunnittelua Kotisiivousta Ars Today Isokaari 3 Puh. 693 1006 arstoday@arstoday.fi Toimistopalveluja Siivousta www.lauttasaari.fi Autokorjaamoja Pyörähuoltoa Hammaslääkäreitä Puhelinnumero: 0800 966 46 Kukkakauppoja Valokuvausta RANSKALAISTEN ERIKOISKORJAAMO CITROEN PEUGEOT RENAULT FIAT Myös muut merkit ammattitaidolla Lukkoliikkeitä Katso kuukauden tarjous: www.autochic.fi Lauttasaarentie 16 Ma - Pe 8:00 - 16:30 Hoivapalveluita 09 - 6820940 0400-640141 www.lauttasaari.fi Eläinkauppoja Varaa juhlatai kokoustila Punaiselta Huvilalta puh. 010 387 7080. Kotipalvelua ja hoivaa Varastointia Remontteja Puhelinnumero: 0800 966 46 Tiesitkö, että Liity Lauttasaari-Seuran jäseneksi! Jäseneksi voi liittyä Lauttasaari-Seuran toimistossa Punaisella Huvilalla, Kauppaneuvoksentie 18. Toimisto on avoinna ma klo 10-15, ti 10-16, ke-to 10-15 lauantaina 8.3. vietetään Kansainvälistä Naistenpäivää? Liittymiskaavakkeen löytää myös Lauttasaaren kotisivuilta osoitteesta: www.lauttasaari.fi Lauttasaari Toimitus Päätoimittaja Nina Talmén puh. 040 528 6301 paatoimittaja@lauttasaari.fi Toimitussihteeri Irmeli Karhiaho puh. 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Julkaisutyöryhmä Nina Talmén (pj.), Irmeli Karhiaho, Hilkka Kotkamaa, Inna-Pirjetta Lahti, Keijo Martiskainen, Matti Tanner Ilmoitukset/ Laskutus Hilkka Järvitalo, puh. 010 387 7080 seura@lauttasaari.fi Ilmoitusaineistot seura@lauttasaari.fi Nro 10 ? 6.3.2014 Yhteystiedot Punainen Huvila Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Hki ma, ke, to klo 10-15, ti 10-16, pe sulj. Taitto Ars Today Ky, puh. (09) 693 1006 arstoday@arstoday.fi Paino Lehtisepät, Pieksämäki Jakelu Itella Oyj. Puh. 020 071 000 Tilausmaksut Kotimaassa 35 ? + alv 10 % vsk. Ilmoitushinnat etusivu 1,20 pmm, takasivu 1,10 pmm, tekstisivut 1,00 pmm, yhdistysten ilmoitukset 0,50 pmm. Laskutuslisä 4 ?. Lauttasaari Hintoihin lisätään alv. 24 %. Neliväri sisältyy hintoihin. Ilmoitusaineistot lehteen viimeistään ilmestymispäivää edeltävänä maanantaina klo 16 mennessä. Lehti ilmestyy torstaisin. Painosmäärä 12 500 kpl www.lauttasaari.fi lehti@lauttasaari.fi seura@lauttasaari.fi Lauttasaari-Seura myös facebookissa www.lauttasaari.fi 11
• Bonusneuvoja paikalla S-market Itälahdenkadulla pe 7.3. klo 10?18 ja la 8.3. klo 9?17 Paistopisteestä tuoreet ja tuoksuvat leivät aamusta iltaan 0 79 /kpl Rainbow Vehnäpatonki 200 g (3,95/kg) 19 Palvelutorilta to?la 6.?8.3. 60 7 Palvelutorilta to?la 6.?8.3. 90 /kg Caternet Lämminsavulohisalaatti 1 /kg Kalatukku E.Eriksson Kampelafilee alkuperämaa Alankomaat 1 49 29 /kg Costa Rica Makea ananas Kolumbia Ananaskirsikka 100 g (12,90/kg) 2 2 45 Primula Luomu Kauraleipäviipale 340 g (7,21/kg) 18 49 Meira Luomu Kulta Katriina kahvi 450 g (5,53/kg) 90 /kg Rainbow Naudan sisäfilee n.1,5 kg/pkt 7 alkuperämaa Brasilia/Uruguay Suomalainen 69 /kg Snellman Porsaan maustettu uunifilee n.1,3 kg/pkt 5 Suomalainen 35 Rainbow Broilerin ohutleikkeet 430?500 g (12,44?10,70/kg) 1 Hinta voimassa 16.3. asti. 59 Rainbow Pakastepizzat 315?350 g (5,05?4,54/kg) 4/talous 1 Hinta voimassa 16.3. asti. 99 Valio Juustoviipaleet 150 g (13,27/kg) 2 pkt/talous Hinnat ovat voimassa Itälahdenkadun ja Lauttasaarentien S-marketeissa 9.3. asti ellei toisin mainita. Palvelemme ma?pe 7?21, la 7?18, su 12?18 S-market Itälahdenkatu, Itälahdenkatu 27, p. 010 76 66000 S-market Lauttasaari, Lauttasaarentie 28-30, p. 010 76 62200 BONUS JOPA 5 % 12 www.lauttasaari.fi MAKSA S-ETUKORTILLA, SAAT MAKSUTAPAETUA 0,5 % Lauttasaari SMARKEThOKELANTO.fI Nro 10 ? 6.3.2014