Lauttasaari
Lauttasaari
Nro 26 ? 7.8.2015
MLL auttaa
koululaisia s. 3
|
Perustettu 1968
Julkaisija: Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry
Naurua ToPoLan
kesäleirillä s. 4
7.8.2015
Optikkomestarin
värikäs ura s. 6-7
Tarjoa asuntosi
myytäväksi tai
vuokrattavaksi!
Merkkisilmälasit pakettina
=
Nro 26
3VVLJOMBIEFOUJF "
4ÊSLJOJFNFOUJF $
0JLFJUB JINJTJÊ BTVOUPBTJPJIJO
N¤ I
BWPL
LQI
N¤ I
L
LQI
WI
Q
û LL
û IMÚ LL
û
*UÊMBIEFOLBUV B #
)BBILBUJF
N¤ I
L
LQI
T
Q
N¤ I
L
LQI
WI
Q
û
û LL
û IMÚ LL
)BLPMBIEFOUJF "
7BUUVOJFNFOLBUV "
N¤ I
L
LQI
WI
Q
N¤ I
L
LQI T
WI
Q
û
û LL
TOU NJO
Kotiapu-Koralli
on nyt osa Stellaa
www.stella.fi
Tilaa maksuton kodinhoidon
suunnittelukäynti
020 768 9788
Kotiapu-Korallin tuttu henkilökunta palvelee teitä jatkossakin.
Kodinhoitopalveluidemme lisäksi palvelemme teitä nyt entistä
monipuolisemmin, laajemman palveluvalikoimamme myötä.
Kotilääkäri | Kodinhoito | Turvapuhelin | Hoiva | Fysioterapia | Lastenhoito
KAIKKI IRTI KESÄSTÄ!
Nauti lomasta sekä
auringosta, ja
vahingon sattuessa
muista, että olemme
paikalla koko kesän.
Turvallista lomaa!
TUTUSTU
PALVELUIHIMME jA
VARAA AIKA VASTAANOTOLLE
OSOITTEESSA
ELAINTOHTORI.fI
Elämäniloa ja parempaa
toimintakykyä ikäihmisille
Tilaa fysioterapeutti kotiin
09 3922 302
Helsinki: Tilkka / Lehtisaari / Lauttasaari
Espoo: Matinkylä www.fysiogeriatria.fi
Lauttasaaren
Eläinlääkäriasema
Otavantie 7
00200 Helsinki
p. 010 219 1310
Ilmoittaudu syksyn
liikuntaryhmiin!
Lauttasaaren Mereo
Pohjoiskaari 9 A
Lauttasaari
2
Pääkirjoitus
7.8.2015
Rakkaudesta
kotiseutuun
Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestetään tänä viikonloppuna
Espoossa. Päivien teema on Rakkaudesta kotiseutuun. Päivillä
keskustellaan kuntien ja maakuntaliittojen roolista kotiseututyössä.
Keskustelussa yksi näkökulma on kuntien ja yhdistysten yhteistyö.
Toivottavasti näin voidaan edistää lähidemokratiaa.
Päivien teema kuvaa hyvin myös Lauttasaari-Seuraa. Seuran työryhmien, projektien ja hallituksen jäsenet tekevät vapaaehtoistyötä
nimenomaan rakkaudesta kotiseutuun. Toiminnassa aktiivisesti
mukana olevat haluavat omalla osaamisellaan ja tietämyksellään
vaikuttaa siihen, että Lauttasaari olisi paras paikka asua.
Asukasyhdistyksenä seura on alueensa etujärjestö. Seura tuntee
saaren erityispiirteet ja tietää millä tavoin ne huomioiden saadaan
säilytettyä laadukas elinympäristö sekä lisättyä asukkaiden viihtyvyyttä saarella. Virallisen roolin rinnalla aivan yhtä tärkeää on seuran
toiminta yhteisöllisyyden edistämiseksi.
Arvokasta kotiseututyötä tekevät myös monet saarelaiset, joko
seuran rivijäseninä tai muissa yhteisöissä. Saaren asioista tiedottamisessa ja me-hengen luomisessa Lauttasaari-lehdellä on tärkeä
rooli. Suurkiitos siitä kuuluu seuran palkatuille työntekijöille ja lehden
uskollisille ilmoittajille, sillä he mahdollistavat lehden julkaisemisen.
Kotiseutua ei ole unohdettu kesälomakaudellakaan. Seuraan on tullut kesälläkin useita jäsenhakemuksia. Ilahduttavaa on erityisesti se,
että monet hakijoista ilmoittavat, että he haluavat osallistua aktiivisesti seuran toimintaan työryhmissä tai muutoin.
Tervetuloa hyvään Seuraan. Pidetään yhdessä
hyvää huolta omasta kotiseudustamme.
Katri Penttinen
Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja
Tässä lehdessä
Tule auttamaan lapsia tien yli!.........................s. 3
ToPoLan kesäleirillä naurettiin ja urheiltiin.... s. 4
Optikkona jo 49 vuotta.................................s. 6-7
Lauttasaari
Sanomalehtien liiton jäsen
Perustettu 1968
Painos 11 800 kpl
Lehti ilmestyy perjantaisin.
Kustantaja
Lauttasaari-Seura ry
Kauppaneuvoksentie 18
00200 Helsinki
www.lauttasaari.fi
Tilausmaksu kotimaa
40 euroa/vuosikerta, sis. alv
Taitto
Ars Today, 09 693 1006
arstoday@arstoday.fi
Paino
Botnia Print Oy
Jakelu
Posti Group Oyj
Nro 26 ? 7.8.2015
Pyrkällä kerätään
espanjansiruetanoita
Kelpaavatko Larun espanjansiruetanat Korkeasaareen ruuaksi? Lauttasaaren liikuntapuiston
ympäristössä elelee espanjansiruetanoiden populaatio. 10.-13.
elokuuta kokeillaan etanoiden keräämistä ja toimittamista Korkeasaareen eläinten ruuaksi.
Tule mukaan talkoisiin. Kaupungin rakennusvirasto tarjoaa
keräysastiat ja hanskat. Tarvitset
oman taskulampun ja saappaat,
sillä etanoita kootaan heinikosta
maanantaista torstaihin iltaisin
kello 21.30 alkaen sään salliessa.
Tapaaminen Pyrkän pukukopeilla.
Tietoa
espanjansiruetanasta
löytyy sivuilta vieraslajit.fi. Tapahtuman löytää myös Facebookista nimellä Espanjansiruetanoiden keruukokeilu Lauttasaaressa.
Osallistu Lauttasaari-lehden
puutarhakilpailuun
Onko sinulla Lauttasaaren kaunein puutarha?
Osallistupa sitten Lauttasaari-lehden puutarhakilpailuun! Puutarhakilpailussa on kaksi kategoriaa,
parveke ja piha. Jos olet onnistunut tekemään parvekkeestasi tai pihastasi tunnelmallisen keitaan,
jossa on ihana rentoutua ja paistatella päivää, lähe-
tä siitä kuva osoitteeseen kilpailu@lauttasaari.fi
tai sujauta kuoressa postilaatikkoon Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki. Kuvien tulee olla
tältä vuodelta. Kauneimman keitaan omistaja saa
palkinnoksi Erik Bruunin Tiira-julisteen. Lähetä
kuva viimeistään 31. elokuuta mennessä.
Länsimetro käynnistyy ensi
vuoden elokuussa
Nyt se on varmistunut: länsimetron liikennöinti Ruoholahden
ja Matinkylän välillä käynnistyy
15. elokuuta 2016. HSL tähtää
kaikessa suunnittelussaan ja aikataulujen rakentamisessa tuohon päivämäärään. Silloin astuvat voimaan myös HSL:n talven
2016-2017 aikataulut. Näin ollen
aloituspäivämäärän pitäisi pitää.
Ainut, mikä sitä voi horjuttaa, on
Saarella
junien kulunvalvontajärjestelmän
rakentamisessa syntyvät ongelmat. Järjestelmästä vastaa Mipro
Oy. HSL kuitenkin luottaa siihen,
että yritys pysyy sovitussa.
Tällä hetkellä HSL viimeistelee
liityntäliikenteen linjastosuunnitelmaa, ja metron ensimmäisen
vaiheen rakennustyöt ovat hyvässä jamassa. Länsimetro tuo liikenteeseen 20 uutta metroa, joista
kaksi on jo Suomessa. Uudessa
mallissa vaunut ovat yhtenäisiä
eli niissä pääsee liikkumaan vaunusta toiseen.
Kaikki kiskot on asennettu Ruoholahden ja Matinkylän välille
tämän vuoden lokakuun loppuun
mennessä ja koeajot käynnistetään ensi vuoden helmikuussa.
Maritta Alander-Valtonen
Kirjoittaja on ensi polven lauttasaarelainen, joka uskoo asuneensa saarella aina.
Kolme kohtausta liikenteessä
www.lauttasaari.fi
Nina Talmén
päätoimittaja
045 611 2987
paatoimittaja@lauttasaari.fi
Katja Pesonen
toimittaja
050 346 1435
lehti@lauttasaari.fi
Leena Valtola
ilmoitusmyynti, laskutus
050 591 6466
seura@lauttasaari.fi
Lapsille opetetaan nykyään liikennekäyttäytymistä, mutta miten on
aikuisten laita?
I
Nainen reippailee Pajalahdentietä,
tuuli on kylmä ja oikullinen mutta
viis siitä. Askel rullaa mukavasti
eikä hän malta poiketa kirjastoon,
vaikka houkutus on suuri. Päiväkodin tienoilla kello kilahtaa hänen
takanaan, ja hän vilkaisee olkansa
yli. Jalkakäytävää on nuorisopyörällä tulossa tyttö, ehkä vähän yli
kymmenvuotias. Kellonsoitosta
kiitollisena nainen antaa tietää ja
sanoo: ?Ole hyvä!? Pyöräilijä ohittaa, ja tuulen huminasta erottuu
vastaus: ?Kiitos!?
Matkat jatkuvat tasaisen joutuisasti.
II
Toisella kävelyllä ja toisella jalkakäytävällä nainen lähestyy risteystä. Vieressä on pyörätie. Alamäki
on antanut vauhtia ja askel saattaa osua jalkakäytävän ja pyörätien rajalle ja ylikin. Äkkiä jokin
iskee takaa kipeästi olkavarteen,
ja tumma, virtaviivainen hahmo
suhahtaa ohi. Kun nainen toipuu
säikähdyksestä, kypäräpäinen
mies viilettää jo kaukana sporttipyörällään.
Huoleton kävelijä oli hänen
tiellään.
III
Nainen odottaa vihreää jalankulkuvaloa. Se viipyy, sillä punainen
syttyi juuri. On kiire, sillä bussin
pitäisi tulla ihan kohta. Punainen
palaa, ja vastakkaisella puolellakin odotetaan: äiti ja alle kouluikäinen lapsi, joka pitää äitiä tiukasti kädestä. Miksei valo jo
vaihdu! Samassa näkyy, että
bussi on tulossa.
Totuuden hetki koittaa. Nainen
vilkaisee hätäisesti molempiin
suuntiin. Kaistat ovat tyhjät. Kun
hän säntää yli tien, punainen
palaa yhä. Hän puuskuttaa bussin
ovelle, mutta ehtii kuulla pienen,
epäuskoisen äänen: ?Täti meni??
En nyt kerro, kuka täti näin käyttäytyi ? voin vain sanoa, että hän
tunsi aika piston sydämessään.
Lauttasaari
Nro 26 ? 7.8.2015
3
MLL Lauttasaari hakee taas vapaaehtoisia suojatiepäivystäjiä pienten koululaisten tueksi ensimmäisiin koulupäiviin.
Suojatiepäivystys järjestetään
jälleen koulujen alkaessa
MLL:n lauttasaarelaiset vapaaehtoiset ovat
auttaneet jo kuusi vuotta pieniä koululaisia
pääsemään ensimmäisinä päivinä turvallisesti
kouluun. Huomioliivejä vilahtelee katukuvassa
taas ensi viikolla, kun koulut alkavat.
Teksti ja kuvat Tanja Hyöky
M
annerheimin lastensuojeluliiton
Lauttasaaren paikallisyhdistys on
tänäkin vuonna
järjestämässä koulujen alkaessa
vapaaehtoisten voimin toteutettavaa suojatiepäivystystä. Tempauksia on järjestetty Uudenmaan piirin
alueella jo kuutena vuotena.
Lauttasaaressa koulutielle suun
taa 172 ekaluokkalaista Pajalahden
ja Myllykallion kouluille. Suojatiepäivystykset tullaan toteuttamaan näiden kahden koulun läheisyydessä 12.?14. elokuuta. Tarkoituksena on kiinnittää autoilijoiden
sekä tiellä liikkujien huomio ja varmistaa lasten turvallinen kadun ylitys, tarvittaessa vaikka saattamalla.
Vapaaehtoiset päivystävät aamuisin puolen tunnin ajan MLL:n heijastinliivit päällään.
Tempauksen mainonnassa on
käytetty ajatuksia herättävää otsikkoa ?ettei yksikään lapsi jäisi
auton alle koulutiellä?. On hätkähdyttävää, että vuosittain noin
kahdeksan lasta kuolee ja 700
loukkaantuu liikenteessä. Lähes
puolet jalankulkijoiden loukkaantumisista tapahtuu suojateillä.
Isot asiat alkavat monesti pienillä teoilla. Sen vuoksi MLL Lauttasaari on tänäkin vuonna halunnut
olla mukana koordinoimassa tätä
tapahtumaa ja osaltaan edistää
koululaisten turvallista koulumatkaa.
Yksi koulunsa aloittavista koululaisista on lauttasaarelainen
Inna Bodson. Inna kertoo kuinka
hänellä kävi hyvä onni, kun hän
pääsi toivomaansa Pajalahden
kouluun.
?Koulu sijaitsee lähellä kotia ja
samalle luokalle on tulossa ainakin viisi kaveria esikoulusta?, hän
iloitsee.
Inna on jo tehnyt valmisteluja
koulun aloitusta varten. Koulusta
saatua harjoituslistaa on käyty läpi, siihen kuuluu asioita, joita voi
itsenäisesti huomioida ja tehdä
koulussa.
?Täytyy esimerkiksi osata laittaa tavarat omille paikoilleen ja
olla valmis maistamaan uusia
ruokamakuja.?
Inna kertoi harjoitelleensa myös
lukemista ja laskemista. Kouluaineista hän odottaa kuvaamataidon
tunteja. Koulun aloittaminen ei
kuulemma jännitä Innaa. Opettajan tapaaminen oli jännittänyt
hieman, mutta kouluun tutustumisessa Inna oli tavannut hänet ja
opettaja oli ollut oikein mukavan
oloinen.
Innan kesään on mahtunut lo
mailua kotimaassa muun muassa
mökillä ja Tampereen Särkänniemessä. Lisäksi uudelle koululaiselle on remontoitu oma huone.
Kesän aikana Inna on myös harjoitellut äitinsä kanssa koulumatkaa. Yhdessä on sovittu, että
vaikka matkasta tulee hieman
pidempi, reitti kulkee valoristeyksen kautta.
Innan kaltaisia innokkaita uusia koululaisia on liikkeellä taas
?
Koulun alku on
tärkeä tapahtuma
lapsille ja moni
opettelee liikkumaan
liikenteessä,
tehdään siitä
turvallinen lapsille!
elokuun 12. päivästä eteenpäin.
Heitä on hyvä huomioida koulun
aloituspäivinä ja edelleen kaikkina koulupäivinä. Lauttasaaressa
on muutamia suurempia ja vilkkaampia väyliä, mutta koululaiset
ovat liikkeellä myös niillä pienilläkin teillä.
Yksi vapaaehtoisista suojatiepäivystäjistä on Lalli Niemi.
?Viime vuonna koulun aloitti
toiseksi vanhin lapsenlapsemme
ja seuraavaksi vanhin aloittaa
ensi vuonna. Tässä syy miksi hakeudun mieluusti tehtävään?, hän
kertoo.
Lalli Niemi oli päivystänyt Laut
tasaarentien ja Lemissaarentien
vilkkaassa risteyksessä. Niemi kertoo kokeneensa päivystäjän roolin
tarpeelliseksi ja huomanneensa
vauhdikkaiden autoilijoiden hiljentäneen nähdessään huomioliivit päällä olevat suojatiepäivystäjät.
?Muutamat autoilijat näyttivät
kannustavasti peukkua.?
Niemi sanoo toivovansa, että
tehtävä kiinnostaa monia.
?Se kyllä palkitsee.?
Lauttasaarelaisesta yritykses
tä Viherviisikko Oy:stä on ilmoittautunut suojatiepäivystyk
seen eri päiville mukaan 4 -8
hengen tiimi. Yritys jakaa samalla
myös heijastimia syksyn pimeneviä iltoja varten. Kysyttäessä,
mikä sai lähtemään mukaan työporukalla, Viherviisikon Katja
Pulkkinen vastaa:
Inna Bodson odottaa innolla
ekan luokan alkua.
?Totta kai lähdemme mukaan
vapaaehtoistyöhön hyvän ja tärkeän asian puolesta!?
Yrityksen työntekijöistä usealla
on kouluikäisiä lapsia, joten tempauksen aihe koskettaa monia.
?Koulun alku on tärkeä tapahtuma lapsille ja moni opettelee
liikkumaan liikenteessä, tehdään
siitä turvallinen lapsille!? on tiimin terveiset autoilijoille.
Suojatiepäivystys on yksi hieno
osoitus lauttasaarelaisten yhteisöllisyydestä. Hyvän asian puolesta ollaan valmiita lähtemään
liikkeelle.
Mikäli sinä olet halukas liittymään mukaan yhtenä tai useampana aamuna, laita viestiä MLL
Lauttasaaren sähköpostiin lauttasaarimll@gmail.com. Ilmoittaudu
mukaan 8. elokuuta mennessä.
Lyhytkestoinen ponnistus ja hyvä
teko jaettuna muiden vapaaehtoisten kanssa ei vie kohtuuttomasti aikaa ja vastineeksi saa hyvän mielen.
4
Lauttasaari
Nro 26 ? 7.8.2015
ä
l
l
i
r
i
e
l
ä
s
e
k
n
a
L
o
ToP
ä
s
s
ä
k
r
e
h
y
m
oli hy
Teksti Tomas Kallström Kuvat ToPoLa
500 ruoka-annosta ja pillimehua, 600 karjalanpiirakkaa, 300 pasteijaa ja yli
100 kiloa banaania. Näillä eväillä ruokittiin kesäkuun kahden ensimmäisen
viikon ajan ToPoLan historian ensimmäisiä vuosina 2003-2006 syntyneitä
kesäleiriläisiä. Leirikeskuksena toimi Lauttasaaren yhteiskoulu ja leirillä
tehtiin kaikenlaista kivaa koriksen lisäksi. Aurinkoa ja hymyä riitti ? iloiset
kuvat puhuvat puolestaan.
Lauttasaari
Nro 26 ? 7.8.2015
5
Helsingin kaupunki
Kaupunkisuunnitteluvirasto
Nahkahousuntie 5
Asemakaavan muutos valmisteilla
Lisätietoa kaavamuutoksesta saa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta,
joka on esillä 10.?28.8.:
? info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2
? kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3, 1. krs
? Lauttasaaren kirjastossa, Pajalahdentie 10 a
? Kaupungintalon ilmoitustaululla, Pohjoisesplanadi 11?13
? verkkosivuilla www.hel.fi/suunnitelmat
Mielipiteet: viimeistään 28.8.2015
Lisätietoja: arkkitehti Martin Bunders, p. (09) 310 37203
www.hel.fi/ksv
Lauttasaaressa Vattuniemessä suunnitellaan asuntokerrostaloa osoitteessa
Nahkahousuntie 5. Tontilla sijaitseva teollisuusrakennus puretaan.
CASA MARESSA 30.8. SAAKKA
SADONKORJUU
VIIKOT ~
~
KANTARELLIRISOTTOA &
HALLOUMIA 18,90 ?
GYLDENINTIE 6, LAUTTASAARI
AVOINNA MA?TO 11?22, PE 11?24, LA 12?24, SU 12?22
PUH. 020 7424 260, www.ravintolacasamare.com
54,5 m2 Heikkiläntie 5 A.
Uutta vastaava pienkoti! As. Oy Helsingin Romeo. Vuonna 2010 valmistuneessa (Skanska) laadukkaassa
yhtiössä nyt tarjolla todella hyväpohjainen 2H, KK, KPH, SAUNA + LASITETTU TERASSI. Huoneisto sijaitsee
Heikkiläntien puolella, ilmansuunta on luoteeseen. Näkymät ovat Heikkiläntielle. Taloyhtiö sijaitsee aivan vanhan
Lauttasaaren tuntumassa, Pajalahden sataman läheisyydessä. Lauttasaaren parhaat kauppapalvelut ovat aivan
vieressä. Talo on rakennettu vuokratontille, huoneiston tonttiosuus on lunastettavissa. Hp. 285.000 ?.
6
Saimin turinoita
Lauttasaari
Nro 26 ? 7.8.2015
Saimi H. asuu saarella ja hänellä kerrottavaa.
Ajatus on kovin lennokas. Tarinoita,
muistoja ja kannanottoja riittää.
Entisajoista sekä ajankohtaisista.
Saimi tässä hei,
Sinä heinäkuisena aamuna harjasin takkini, puunasin kenkäni ja
puin joutuisasti päälle jo iltasella tomutetut ja viikatut päivävaatteet. Tiedossa kun oli päiväreissu autolla Pohjanmaalle jälkikasvun
kanssa. Olin keittänyt termospullollisen kahvia ja käynyt edellispäivänä ostamassa kasan isoja korvapuusteja lähellä olevan
uimarannan kahvilasta - taksikyydillä, kun voimia piti säästää
matkapäivää varten.
Pullien ostosreissulla tapasin ihan sattumalta rantatiellä entisen
naapurini Helinän, joka on vastikään muuttanut saarelle lähellä
olevaan senioriasuntoon. Hyvät ihmiset, kuinka meillä juttua
riitti! Reilun varttitunnin ajan, jonka taksia siinä odotin, ehdittiin
käydä läpi evakkoreissut, puutarhan kukkivat kukat, tulevat
silmäleikkaukset ja lähikauppojen tuoretiskien ruokatarjonnat.
Hengästyneenä palasin takaisin, juuri sopivasti lounaalle. Siinä
kaalikääryleitä syödessä mietin, että parasta aikaa elän kenties
parasta aikaa. Tässä kahdeksankymmentä plus iässä elän itse
asiassa vanhuuden nuoruutta, koska nykyään eletään ihan satavuotiaaksi asti. Virtaa riittää, ajatus on kirkas ja eletystä elämästä
tarinoita piisaa. Kunhan vain joku jaksaisi kuunnella.
Näine ajatuksineni eväskassin kanssa lähdin aamulla sitten
reissun päälle kokoontaitettava rollaattori auton takaluukussa,
hellehattu ja sateenvarjo laukussa.
Ja päivä oli onnistunut. Ihan kesän kohokohta, etten sanoisi!
Ihana oli tavata omia rakkaita kokonaisen päivän ajan. Kuulla
nuorison ajatuksia, keski-ikäisten lasteni ruuhkavuosien jos
jonkinlaisia arjen selviytymisstrategioita, katsella auton ikkunasta
maisemia ja syödä hyvin ABC-huoltamolla. Taisinpa nokosetkin
takapenkillä ottaa. Ja muutaman nuoruusajan muiston kertoa
ja elämänohjeen antaa. Lähinnä otsikoin ja ranskalaisin viivoin
kerrottuna, koska olin päättänyt lähiaikoina rohjeta soittaa Radio
Suomen Kansanradioon, ja silloin kertoa laajemmin ajatuksistani
liittyen muun muassa vanhenemiseen. Kuten että enempi tarvitsisimme vanhoja naisia tämän päivän muoti- ja uutiskuviin
eikä vain puhumaan vanhusten asiaa, vaan puhumaan asiaa.
Näkymättömyyden vuosikymmeniäkö tässä eletään. Voi pojat,
ei kyllä niin. Tyyliä ja viisautta löytyy. Jäsentelen hiukan vielä lisää
ajatuksen juoksua, ja sitten soitan sunnuntain keskipäivän ?tosikoille ja veitikoille? suunnattuun radio-ohjelmaan, heitän omat
juttuni mielipidekoppaan, ja jään mielenkiinnolla kuuntelemaan,
josko joku ottaisi kopin ja vastaisi jonkinlaisella kannanotolla.
Viime viikolla sain postissa tyttärenpojaltani muutaman valokuvan
muistoksi matkapäivästä. Yhdessä kuvista istun pahvisen eteläpohjalaisen kyläkauppiaan, varmasti sen veljessarjan kuuluisamman veljeksen, kanssa. Toisessa kuvassa kädessäni on kasa
kyläkaupan kuuluisia maitosuklaalevyjä, taustalla komeilevat kyläkauppiaan hienot yksisarviset hevospatsaat suihkulähteineen.
On ihanaa aloittaa elokuu! Jatkaa arkisia rutiineja, miettiä sekaan
jotakin uutta ja alkaa jo houkutella kanssa-asujia mukaan syyskuussa pidettävien Lauttasaari-päivien viettoon. Siellä kun on
muun muassa ruokaa, julistetaidetta ja juhlaorkesterin soittoa.
Että eleteenhän taas sovussa. Itsen ja toisten kanssa.
Tätä toivottelee
Saimi H.
Näön vuoksi
Raymond Andersson on auttanut ihmisiä näkemään maailman uudella tavalla jo 49 vuotta.
Optikkomestarilla on sormensa pelissä myös
monissa alalla vuosien saatossa tapahtuneissa
tärkeissä muutoksissa.
L
Tekstit ja kuva Katja Pesonen
Kino Tapiola 60 vuotta
Elokuvateatteri Kino Tapiola Espoon Tapiolassa täyttää 60 vuotta.
Kino Tapiola on yksi maamme harvoista yhä toiminnassa olevista, alkuperäisessä kulttuurisuojellussa
asussaan toimivista korttelikinoista ja näppärästi lauttasaarelaisten ulottuvilla.
Kino Tapiola avattiin vuonna
1955. Vuodesta 2010 lähtien sitä on pyörittänyt Espoon elokuvajuhlat ry., joka avasi teatterin
täysimittaisen remontin jälkeen
13. elokuuta 2010. Kino Tapiola
juhlii kunniakkaita pyöreitä vuosiaan 14.-20. elokuuta. Juhlaviikon
ava
jaisia vietetään 14. elokuuta,
Optikkomestari Raymond Andersson on tehnyt pitkän uran ja ollut monissa alansa luottamustehtävissä, joiden
jolloin yleisölle tarjoillaan syntymäpäiväkakkua ja esitetään
kaksi ilmaista elokuvanäytöstä;
ennakkonäytös Mika Kaurismäen odotetusta uutuudesta Elämältä kaiken sain sekä
Oscar-voittaja Selma, joka jäi
Suomessa vaille elokuvateatterilevitystä. Ohjelmaan kuuluu
myös 16. elokuuta vietettävän
ravintolapäivän ilmaisnäytös
kulttielokuvasta Big Lebowski.
Juhlaviikon ajan elokuvateatteri
on auki joka päivä ja kaikki liput
maksavat 5 euroa.
Lisätietoja osoitteesta kinotapiola.fi.
auttaoptiikan omistaja Raymond Andersson on tuttu
näky Lauttasaaren
teillä persoonallisissa
punapokaisissa
sil
mälaseissaan. Hän täytti toukokuussa 65 vuotta ja on Suomen
vanhin vielä työssä oleva optikkomestari. Mikäs siinä ollessakaan,
kun saa toteuttaa unelma-ammattiaan.
Raymond muistelee olleensa kolmen vanha vieraillessaan
enonsa työpaikalla Aleksanterinkadun Instrumentariumissa. Siinä paikassa Raymond päätti tulla
optikoksi.
?Kun meidän piti kansakoulus-
sa kirjoittaa aine haaveammatistamme, kirjoitin haluavani isona
optikoksi. Opettaja piti sitä pikkuvanhana eikä ymmärtänyt sitä
yhtään?, hän muistelee.
Harva tuon ikäinen nimittäin
edes tiesi sellaisen ammatin ole
massaolosta. Kaikkihan haaveilivat tulevansa palomiehiksi, ve
t
urinkuljettajiksi tai postinkantajiksi. Haave vain vahvistui Raymondin
opiskellessa Helsingin toisessa
lyseossa eli Tossussa, nykyisessä
Kuvataidelukiossa.
Raymondin Aleksilla työskennellyt eno Uljas Andersson oli
Suomen ensimmäinen laillistettu
optikko. Sitä Raymondkin lähti
tavoittelemaan. Optikko-opistoon
sai hakea sitten, kun takana oli
kolme kuukautta työkokemusta,
joten keskikoulun jälkeen hän
aloitti työt Kulta Könnin optisella osastolla. Opistoon hän pääsi
kirkkaasti sisään ja sai optikon
paperit 1971.
Raymond sai töitä valmistumisensa jälkeen ylilääkäri Yrjö Lehtisen assistenttina. Lehtisellä oli
meriittejä. Hän esimerkiksi teki
ensimmäisenä Suomessa vuonna 1961 harmaakaihileikkauksen, jossa korvattiin silmän linssi
keinomykiöllä.
?Työni oli tutkia kaikki hänen
potilaansa omassa työhuoneessani ja ohjata heidät odotushuoneeseen odottamaan ylilääkäriä.
Tuo työ kehitti kliinistä osaamistani. Oli mielenkiintoista tutkia
yli kahden tuhannen koululaisen
näköä. Pistin merkille, että vain
kahdella prosentilla oli kaksi virheetöntä silmää. Noin neljänneksellä oli likitaitteiset silmät ja yli
70 prosentilla kaukotaitteiset silmät?, hän kertoo.
Hän hyödynsi oppimaansa työssään myöhemmin.
?Suomen erikoisoptikkojen liit
to pyysi minulta vastausta Kelan
Lauttasaari
Nro 26 ? 7.8.2015
7
Nuori Raymond työn touhussa.
Maailmanluokan juoksua
Raymond löysi teini-iässä juoksun, josta tuli niin rakas harrastus,
että se vei lähestulkoon kaiken vapaa-ajan. Harrastus saavutti huippunsa, kun hän juoksi maratonjuoksun EM-katsastuksessa Korsossa.
Hänen aikansa oli 2.32.35.2. Se oli siihen mennessä nopein 20-vuotiaan
juoksema aika maailmassa ja nopeampi kuin juoksija Hannes Kolehmaisen olympiakulta-aika vuodelta 1920. Hän jatkoi juoksuharrastustaan
vielä vuoden tuon jälkeen, mutta törmäsi siihen todellisuuteen, että
työn ja intohimoisen harrastuksen lisäksi olisi pitänyt hoitaa vielä perhe-elämäkin onnistuneesti. Niinpä hän päätti jättää juoksun taka-alalle.
?Pohdin tosiasioita, jonka jälkeen päätin panostaa perhe-elämään.
Juoksu on säilynyt kuitenkin päivittäisenä harrastuksena. Tämänkin aamun aloitin juoksemalla viiden kilometrin lenkin. Se on minimatka. Välillä
teen jopa parinkymmenen kilometrin lenkkejä.?
n kautta hän on saanut vaikuttaa alan kehitykseen. 25 vuotta hän on pitänyt omaa liikettä Lauttasaarentiellä.
?
En ollut koskaan
edes haaveillut
yrittämisestä, mutta
aloin miettiä asiaa.
kysymykseen, mikä on alle 16-vuotiaiden silmälasien käyttäjien määrä Suomessa. Tiesin, että laseja
tarvittaisiin enemmän kuin niitä
suositellaan. Yksi syy tähän oli se,
että optikoilla ei ollut olemassa
lähetteitä silmälääkäreille. Niinpä minä suunnittelin sellaisen ja
hyväksytin sen silloisella professorilla Salme Vannaksella. Siitä
lähtien optikot Suomessa ovat
voineet antaa potilaalle lähetteen
silmälääkärille.?
Vuonna 1974 Raymond suoritti
optikkomestarin tutkinnon ja sai
toimeksiannon Suomen erikoisoptikkojen liitolta kehittää alalle ohjeistus näöntutkimuksesta.
?Tekniikan voimakkaan kehityksen myötä oli kehitetty mittauslaite, jolla optikkokin saattoi
mitata silmänpaineen. Aikaisem
min sen oli tehnyt silmälääkäri. Laitteen myyjä otti minuun
yhteyttä, ja päätimme järjestää
laitteiden hankkijoille perustavanlaatuisen kurssin näöstä ja
silmien rakenteesta, sellaisen,
jossa oli enemmän tietoa aiheesta
kuin mitä Optikko-opistossa opetettiin. Ajatukseni oli, että pitää
laitteiden käyttäjien osata muutakin kuin painaa nappulaa?, hän
hymyilee.
Kun piilolasit tulivat, Raymond
työskenteli Lauttasaaressa Lauttasaaren Optiikassa. Esimies suostui hänen ehdotukseensa ottaa
pii
lolasit valikoimiin. He olivat
ensimmäisiä piilolaseja myyviä
liikkeitä Suomessa.
?Sovitin ja määräsin piilolasit
Lauttasaaressa vuonna 1974 kahdelle Suomen parhaalle 400 metrin
naisjuoksijalle, Pirjo Häggmannille ja Riitta Salinille. Oli luontevaa,
että urheilunäkemisestä tuli yksi
kiinnostuksen kohteistani. Moni
urheilulaji ja huippu-urheilija on
tullut tutuksi näön vuoksi.?
Vuonna 1988 Lauttasaaren Optiikan omistaja soitti Raymondille
keskiviikkona - jouluaatto oli lauantaina - ja kehotti tätä perumaan
kaikki asiakasajat. Hän sanoi, että
heidän on juteltava. Tapaamisessa hän kertoi myyneensä liikkeen
Instrumentariumille. Ilmoitus tu
li puun takaa. Raymond oli tehnyt
paljon liikkeen eteen ja tässäkö
sen nyt oli? Silloin kirpaisi. Hän
olisi saanut jatkaa työssään, mutta kemiat eivät kohdanneet uusien omistajien kanssa. Niinpä
hän lähti ja hyppäsi tuntemattomaan.
Ihmiset kannustivat häntä perustamaan oman yrityksen.
?En ollut koskaan edes haaveillut yrittämisestä, mutta aloin
miettiä asiaa?, hän kertoo.
Mikä ettei. Hänellä oli osaamista ja oma asiakaskunta, joten hän
laittoi pyörät pyörimään. Lauttaoptiikan avajaispäivänä vieraita
oli komeat kolmesataa. Viime
vuonna liike täytti 25 vuotta.
Raymond syntyi Tukholmassa.
Hänen äitinsä kuoli Raymondin
ollessa aivan pieni, minkä jälkeen
isä myi huonekaluyrityksensä ja
muutti Tukholmasta Smoolantiin.
Raymondin hän antoi vaimonsa
äidin huomaan, ja pieni poika löysi uuden kodin mummonsa luota
Hämeentieltä Kalliosta.
Optikko-opiston lopputentti
en aikaan Raymondin elämässä
tapahtui muutakin myllertävää.
Hän meni naimisiin rakkaan Bri
tansa kanssa. Pariskunta oli tavannut opintojen lomassa. He
muuttivat Espooseen, josta käsin
Raymond kävi Lauttasaaressa töissä. Espoossa kasvoivat myös lapset.
Vuonna 2010 Raymond ja Brita
muuttivat takaisin Helsinkiin ja
asuvat nyt Heikkiläntiellä. Siitä on
kätevä matka Lautta Optiikkaan
Lauttasaarentielle.
?Vietimme toukokuussa 44-vuo
tishääpäiväämme. Pitkän avioliiton
salaisuus on se, että vien joka aamu vaimolleni kahvin sänkyyn.?
Raymond on ollut ja on edelleen monessa mukana, esimerkkinä vaikkapa Lauttasaaren Rotaryklubi, jossa hän on ollut vuosia,
presidenttinäkin vuoden verran.
Eräs suurimpia iloja optikkomestarin elämässä on kuitenkin perhe, johon vaimon lisäksi kuuluu
kaksi lasta, Beatrice ja Robert,
sekä näiden lapset.
?Bea on myös optikko ja Robert
suoritti vastikään kliinisen optometrian ylemmän korkeakoulututkinnon Yhdysvalloissa, ja on
aloittanut tohtorin tutkintoon
johtavan työn. Kumpikin lapsistani työskentelee Lautta Optiikassa.
En ole koskaan painostanut heitä
samalle uralle, he ovat saaneet
valita tiensä aivan itse. Mutta tietysti lämmittää sydäntä, että he
ovat valinneet saman alan?, hän
sanoo.