Lauttasaari
Lauttasaari
Perustettu 1968
|
Nro 1 ? 9.1.2015
Uusi linjastoehdotus s. 2
www.lauttasaari.fi
Julkaisija: Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry
Uskonnot yhdessä s. 3
1
Nro 1
9.1.2015
Viikon kuva ?kisa s. 10-11
Oikeita ihmisiä asuntoasioihin.
Takio
Me löydämme
vuokralaiset
asuntoosi!
LAUTTAOPTIIKKA
SILMÄLASIEN PERUSPAKETIT
Osta yhdet silmälasit,
MAKSAT YKSISTÄ!
LKV
Markkinoiden kattavin
palvelukokonaisuus
vuokranantajalle:
Takio Full Service
turvallinen, vaivaton
ja taloudellinen.
Tähän palveluun kuuluu
mm. vuokran takaaminen!
Kysy lisää välittäjiltämme!
Lauttaoptiikka, Lauttasaarentie 5, 00200 Helsinki, Ark 10-18, La 10-15,
Ajanvaraus 09 675 122, www.lauttaoptiikka.fi
Asunnon myynti-, vuokraus- ja asuntosijoituspalvelut.
www.takio.com Vattuniemenkuja 4 E, 2.krs, 00210 Helsinki 020 741 7878
www.AsuntosijoittajanABC..
Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min Matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min
KERROSTALOKODIT
Ota avuksesi Kotiapu-Koralli
Lauttasaaressa kotiapu on lähellä! Kotiapu-Korallin
osaavat ja luotettavat työntekijät hoitavat kotisi
kuntoon ammattitaidolla - ja kotitalousvähennyksin
(www.vero.fi).
Lisäksi saat meiltä ainutlaatuisen työtakuun: jos et ole
tyytyväinen palveluumme, asia korjataan veloituksetta!
Kotiapu-Koralli hoitaa puolestasi
? Siivoukset: viikko-, kausi- ja muuttosiivoukset.
? Muut kotityöt: ikkunoiden pesu, tiskaus, vaatehuolto,
kukkien hoito, kaupassa käynnit.
Kotiapu-Koralli
Puh. 09 -2289 0502
Fax 09 -2289 0503
koralli@kolumbus.fi
www.kotiapukoralli.fi
Gyldenintie 3
00200 Helsinki
KERROSTALOKODIT
Lauttasaarentie 29, 3-4h, k, p, 93,5m2
Ylimmän kerroksen asunto,
jossa paljon mahdollisuuksia. Loistava sijainti
aivan tulevan metroaseman ja uuden kauppakeskuksen vieressä!
Vh. 429000 ?.
Melkonkatu 2, 4h, k, p, 92m2
Tilava, heti vapaa, remontoitu perheasunto, jossa
kolme makuuhuonetta,
kunnon keittiö, iso kylpyhuone,
kauniit merelliset näkymät.
Vh. 478000 ?.
Melkonkatu 3, 3h, k, p, 64,5m2
Hissitalon neljännen kerroksen
toimivapohjainen siisti asunto.
Iso lasitettu eteläparveke.
Heti vapaa koti!
Vh. 284000 ?.
Klaarantie 4, 3h, k, p, 61m2
Valoisa, hyväkuntoinen
kulmahuoneisto.
Avarat näkymät
kahteen suuntaan.
Erinomainen sijainti.
Vapautuu nopeasti.
Vh. 289000 ?.
www.kiinteistomaailma.fi
Kiinteistömaailma | Asuntovarma Oy LKV
Lauttasaarentie 16 ? Puh. 09 622 4141 ? lauttasaari@kiinteistomaailma.fi
2
Lauttasaari
www.lauttasaari.fi
Pääkirjoitus
9.1.2015
Uusi vuosi, uusi lehti
Arvoisa lukija, pitelet käsissäsi ensimmäistä numeroa uudistuneesta Lauttasaari-lehdestä.
Oletkin ehkä huomannut, että olemme jutuissamme jo vuoden
2014 aikana paneutuneet yhä enemmän paikallisiin asioihin ja
ihmisiin. Nyt haluamme myös raikastaa lehden visuaalista ilmettä.
Sitä tehdään monilla pienillä taiton ratkaisuilla, mutta myös
isommilla uudistuksilla, kuten päätöksellä muuttaa lehden taitto
neljäpalstaisesta viisipalstaiseen.
Toinen suuri muutos on painotalon vaihtuminen. Uuden yhteistyökumppanimme BotniaPrintin huippuluokan painomenetelmällä
pääsemme laadukkaampaan painojälkeen ja erityisesti kuvat ovat
entistä tarkempia.
Menneeseen vuoteen on mahtunut myös muita muutoksia. Aloitin
päätoimittajana vuosi sitten, ja lehden parissa on viime vuoden aikana aloittanut työnsä myös niin uusi toimittaja kuin toiminnanhoitaja. Lisäksi Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja vaihtui nyt
vuoden alussa. Uudet tuulet siis todellakin puhaltavat!
Koko mediakenttä elää kuitenkin vaikeaa vaihetta ja on monella
tapaa murroksessa. Sen vuoksi myös Lauttasaari-lehden täytyy
pyrkiä olemaan entistäkin parempi. Sisältö on meille jatkossakin
ykkönen. Otamme mielellämme vastaan vinkkejä ja toiveita lauttasaarelaisia kiinnostavista aiheista ja ihmisistä. Lähesty siis toimitusta, kun tällaisia tulee mieleen. Lehden kehittäminen ei pääty
tähän visuaaliseen uudistukseen vaan jatkuu tulevaisuudessakin.
Onnellista ja menestyksekästä vuotta 2015!
Nina Talmén
päätoimittaja, Lauttasaari-lehti
paatoimittaja@lauttasaari.fi
Tässä lehdessä
Laulava puutarhuri lurittelee Joria...... s. 4
Laru vs. Turku .............................................. s. 6
Jukka Pakkanen
vangitsee tunnelman............................. s. 8-9
Valitse paras Viikon kuva ............... s. 10-11
Lauttasaari
Sanomalehtien liiton jäsen
Perustettu 1968
Painos 11 800 kpl
Lehti ilmestyy perjantaisin.
Kustantaja
Lauttasaari-Seura ry
Kauppaneuvoksentie 18
00200 Helsinki
www.lauttasaari.fi
Tilausmaksu kotimaa
40 euroa/vuosikerta, sis. alv
Taitto
Ars Today, 09 693 1006
arstoday@arstoday.fi
Paino
Botnia Print Oy
Jakelu
Posti Group Oyj
Lauttasaari-Seura on
myös Facebookissa
Nina Talmén
päätoimittaja
040 528 6301
paatoimittaja@lauttasaari.fi
Katja Pesonen
toimittaja
050 346 1435
lehti@lauttasaari.fi
Leena Valtola
ilmoitusmyynti, laskutus
050 591 6466
seura@lauttasaari.fi
Nro 1 ? 9.1.2015
HSL:ssa uusi linjastoehdotus
Teksti Katri Penttinen
HSL:n linjastosuunnittelija Jonne
Virtanen kertoi Lauttasaari-Seu
ran edustajille, että virkamiehet
ovat laatineet uuden ehdotuksen
metron liityntälinjas
toksi. Ehdo
tus on valmisteltu yhdessä kau
punkisuunnitteluviraston kanssa.
Se tulee HSL:n hallituksen päätet
täväksi 20. tammikuuta.
Uudessa ehdotuksessa vuoro
välit Vattuniemessä lyhenisivät
ruuhka-aikana kuuteen minuut
tiin. Vattuniemestä linja 21 meni
si Erottajalle ja 21B Lauttasaaren
ostoskeskukseen aiemman suun
nitelman mukaisesti. Reitin alku
pää Vattuniemessä muuttuisi si
ten, että se siirtyisi Melkonkadul
ta Vattuniemenkadulle.
Katajaharjusta tuleva linja 20
jatkaisi aiemmasta suunnitelmas
ta poiketen Ruoholahteen saakka
ja siitä saataisiin yhteys raitio
linjaan 9. Tämän linjan vuoroväli
pitenisi ja olisi ruuhka-aikana 12
minuuttia. Vuorovälin pidennystä
perusteltiin sillä, että Lauttasaaren
länsiosan asukkaiden yhteyksiä
helpottaa Koivusaaren metroaseman
itäinen ulostulo, mikä otetaan käyt
töön Länsimetron alettua liikennöi
dä.
Uusi ratkaisu parantaisi etenkin
Lauttasaaren alkupään yhteyksiä.
Ruoholahdessa molemmat linjat
ajaisivat Itämerenkatua.
Seutulinja 555 ajaisi aiemman
suunnitelman mukaisesti. Lisäk
si otettaisiin käyttöön linja 115A,
jolla saataisiin yhteys Hanasaa
reen ja osaan Tapiolaa. 115A lii
kennöi kuitenkin vain viikonlop
puisin, kun linja 555 ei liikennöi.
Yöaikaan liikennöisivät 20N ja yk
si Espooseen menevä linja Lautta
saarentiellä.
Uusi ehdotus on vuositasolla
noin 300 000 euroa kalliimpi kuin
aiempi ehdotus.
Pusan taloon haetaan purkulupaa
Suomen kulttuurirahasto haluaa purkaa Pusan talon. Kyse on
yhden Suomen sodanjälkeisen
ajan merkittävimpiin kuvatai
tei
lijoihin kuuluneen professori
Unto Pusan asunnosta ja atel
jeesta, joka sijaitsee osoitteessa
Luoteisväylä 14. Suomalaisen mo
numentaalimaalauksen mestarina
pidetty Unto Pusa määräsi testa
mentillaan asuin- ja ateljeeraken
nuksensa tontteineen Suomen
kulttuurirahastolle.
Suomen kulttuurirahasto ha
kee poikkeusta asemakaavaan,
jotta saisi purkaa asemakaavassa
suojeltavaksi rakennukseksi (sr1-merkintä) määritellyn Pusan
asuin- ja ateljeerakennuksen.
Voimassa olevan asemakaavan
mukaan rakennusta ei saa pur
kaa eikä siinä saa tehdä sellaisia
korjaus- ja muutostöitä, jotka
tärvelevät rakennuksen, sen jul
kisivun, vesikaton tai sisätilojen
rakennus
taiteellista tai kulttuu
rihistoriallista arvoa tai ominais
piirteitä.
Helsinki on asettanut poik
keuslupahakemuksen kuultavak
si. Hakemuksesta voi tehdä muis
tutuksen 23. tammikuuta saakka.
Asiakirjat ovat nähtävissä osoit
teessa www.hel.fi/ksv kohdassa
Nähtävillä nyt.
Asiassa kuullaan osallisena
naapureiden lisäksi myös Lautta
saari-Seuraa.
Ala-aste palkittiin ympäristötyöstä
Lauttasaaren ala-asteen koulu
on saanut Suomen ympäristö
kasvatuksen seuralta arvostetun
Vihreän lipun osoituksena suun
nitelmallisesta ja laadukkaasta
ympäristökasvatustyöstä.
Vihreä lippu myönnettiin 14
päivähoidon yksikölle, 17 perus
koululle, kahdelle lukiolle, kah
delle yhtenäiskoululle, yhdelle
ammattioppilaitokselle sekä yh
delle nuorten työpajalle ympäri
Suomen. Helsingissä Lauttasaa
ren ala-asteen koulun lisäksi Vih
reän lipun saivat Sibelius-lukio ja
nuorten työpaja Woodoo-Wers
tas.
Vihreä lipun saaneet tahot ovat
mukana 50 maassa toimivassa
kansainvälisessä ympäristökas
vatusohjelmassa nimeltä EcoSchools, joka on suunnattu kou
luille, päiväkodeille ja vapaa-ajan
toimijoille. Siihen kuuluu yli
40 000 koulua ympäri maailman.
Näiden oppilasmäärä on yhteensä
13 miljoonaa.
Ohjelman tavoitteena on innos
taa löytämään kestävämpi elä
mäntapa oivallusten, elämysten ja
uusien taitojen avulla. Ympäristö
kuormitusta vähennetään pikku
hiljaa ja säästöjä tehdään muun
muassa veden, sähkön ja energi
an kulutuksessa. Lapset ja nuo
ret ovat ohjelman pääosassa. He
osallistuvat projektien suunnitte
luun, toteutukseen ja toimintaan
oman koulunsa, päiväkotinsa ja
vapaa-ajan yksikön arjessa.
Kaapelin
joulua
juhli
lähes
40 000
kävijää
Ensimmäistä kertaa Kaapelitehtaalla järjestetty Kaapelin jou
lu keräsi kymmenen päivän aikana
lähes 40 000 kävijää, mikä ylitti jär
jestäjien odotukset. Suosion saatte
lemana siitä tehdään pysyvä joulu
tapahtuma Helsinkiin. Seuraavan
kerran Kaapelin joulu järjestetään
11.-20. joulukuuta 2015.
Ensimmäinen Kaapelin joulu
jär
jestettiin 12.-21. joulukuuta
Kaapelin joulusta tuli pysyvä joulutapahtuma Helsinkiin.
2014. Se rakennettiin jatkamaan
Vanhan joulumyyjäisten jättämää
aukkoa. Mukana oli yli 170 koti
maisten käsitöiden valmistajaa,
joista suuri osa oli tuttuja Vanhan
myyjäisistä.
Myyntipisteiden lisäksi järjes
tettiin runsaasti ohjelmaa, kuten
esimerkiksi erilaisia käsillä te
kemiseen liittyneitä työpajoja.
Suosituimpia näistä olivat bingo,
senioritanssit sekä askartelu- ja
ompelutyöpajat. Kaapelin joulu
toteutti myös yhteistyössä Hope
ry:n kanssa joulukeräyksen vähä
varaisien lasten auttamiseksi.
Lauttasaari
Nro 1 ? 9.1.2015
www.lauttasaari.fi
3
Kristityt ja muslimit kohtasivat kirkolla
Joukko muslimijohtajia ja kristillisen
kirkkojen edustajia
kokoontui joulun alla
Lauttasaaren kirkolle keskustelemaan ja
ruokailemaan yhdessä.
Kristittyjen ja muslimien vuoropuhelua on
käyty hyvässä hengessä jo lähes 20 vuotta.
Lounaalla Lauttasaaren Kirkkokahvilassa
olivat Isä Mikael Sundqvist ortodoksisesta kirkosta, luterilaisen kirkon lähetystyön
keskuksen johtaja Risto Jukko ja Suomen
islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar.
Teksti ja kuva Pirre Saario
L
uterilaisen kirkon ul
koasian
neuvoston
alainen Kirkko ja islam
-työryhmä aloitti dialo
gin suomalaisten musli
mijohtajien kanssa vuonna 1997.
Tapaamisia on ollut pari kertaa
vuodessa, vuorotellen kumman
kin uskontokunnan tiloissa. Laut
tasaaressa kokoonnuttiin 20. jou
lukuuta seurakuntapastori Marko
Heusalan kutsusta. Hän on Kirkko
ja islam -työryhmän jäsen.
?Tapaamisemme ovat samalla
luonteeltaan ekumeenisia. Muka
na on luterilaisten lisäksi edusta
jia muun muassa ortodoksisesta
ja katolisesta kirkosta?, toteaa
teologian tohtori, pastori Risto
Jukko, Kirkon lähetystyön kes
kuksen johtaja.
Jukolla on vankka kokemus
muslimien kohtaamisesta arki
elämässä. Hän oli puolisonsa An
namarin kanssa vuosia työssä
maahanmuuttajien parissa Rans
kassa Suomen Lähetysseuran
kolumn
kautta. Jukot olivat Lauttasaaren
seurakunnan nimikkolähettejä,
toi
sin sanoen seurakunta tuki
Jukkojen työtä.
Dialogitapaamisiin sovitaan yh
dessä jokin teema. Tällä kertaa
keskusteltiin uskonnon ja natio
nalismin suhteesta. Aiheesta alus
tivat muslimien edustajana valtio
tieteen maisteri Isra Lehtinen ja
kristittyjen edustajana nuoruu
tensa Lauttasaaressa elänyt teo
logian tohtori, tutkija Niko Huttunen.
Keskustelussa pohdittiin sitä,
miten nationalismi eli kansalli
suusaate ja uskonto kytkeytyvät
toisiinsa. Liittyykö nationalismiin
aina uskonnollinen ulottuvuus, ja
onko uskonnollinen nationalismi
väistämättä luonteeltaan väkival
taista? Mikä on islamilaisen Py
hän sodan, jihadin, todellinen
idea? Mitä muslimeille merkitsee
uskonyhteisö, umma, entä kristi
tyille kuuluminen maailmanlaa
juiseen kirkkoon? Keskustelussa
tuotiin esiin myös se, että pienen
kansakunnan nationalismi on
usein uhoamisen sijasta taistelua
oman olemassaolon ja identitee
tin puolesta.
Muslimiyhteisöjen johtajat to
tesivat, että Suomen muslimit ha
luavat isänmaan kansalaisina toi
mia sen hyväksi. Yhtenä esimerk
kinä mainittiin se, kuinka Venäjän
vallan aikana maahamme synty
neen islamilaisen tataariyhteisön
miehet olivat rintamalla talvi- ja
jatkosodassa.
Luterilaisen kirkon ja suoma
laisten muslimijärjestöjen edus
tajien vuonna 2012 antamassa
julkilausumassa todetaan:
?Muslimit ja kristityt halua
vat ra
kentaa Suomessa yhteistä
isänmaata ja sen tulevaisuutta,
jonka haasteet ovat yhtenevät syn
typerästä, uskonnosta tai maa
ilmankatsomuksesta riippumatta.?
Vuoropu
helun todetaan toimivan
suvaitsemattoman liikehdinnän ja
ajattelun vastapainona. Sen toivo
taan poistavan vääristyneitä kä
sityksiä ja edistävän yhteiskunta
rauhaa ja uskonnonvapautta.
Kirkon ja islam-työryhmän jäse
ninä on islamilaisesta maailmasta
kiinnostuneita, usein lähetystyö
taustaisia työntekijöitä sekä aka
teemisia tutkijoita. Työryhmä on
seurannut muslimimaailman ta
pahtumia, luonut yhteyksiä sekä
kotimaassa että ulkomailla ja teh
nyt tutustumisvierailuja moniin
maihin. Työryhmän puheenjohta
jana toimii nykyään Turun piispa
Kaarlo Kalliala.
Text Benita Ahlnäs ? Foto Maria Boström
Ring, klocka, ring i bistra nyårsnatten
O
rden ur Alfred
Tennysons Nyårsklockan framkallar
skälvningar i hela
kroppen samtidigt
som jag minns inte bara detta
nyår utan alla tidigare i gränslandet mellan förgånget och nytt.
Tankarna går till ett nyår i slutet
av 1940-talet på Drumsö. Pappa
hade lyckats få in Sveriges radio
där vi kunde lyssna på Anders
de Wahls mäktiga torndörnsstämma.
Jag satt vid julgranen och lyssnade, glad över att för en gång skull
få vara sent uppe. Det var kallt i
lägenheten. Av de minskade vedtravarna på gården förstod jag att
det skulle bli ännu kyligare. Jag
var klädd i en klänning som mamma hade sytt av ett rött draperi
som hade hängt i tamburen. På
fötterna hade jag monokängor
och sockor som mormor hade
stickat och så de omsorgsfullt
stoppade yllestrumporna som
kliade. Vi hade ätit kvällsmat som
mamma hade lyckats trolla fram
av de ingredienser som fanns.
Hon och pappa drack kaffe på
malda bönor som mamma hade
sparat från tiderna före kriget
eller så hade hon lagt undan av
den lilla mängden kaffe hon hade
fått på sitt ransoneringskort.
var aktuell när det begav sig för
att vara lika aktuell i dag som är:
Jag försökte föreställa mig hur
Anders de Wahl såg ut. Bar han
kanske en fårskinnspäls med
dito hatt? Han hade säkert fått
njuta av en god måltid. Jag hade
förstått att det inte rådde matbrist
i Sverige som i vårt land där
det var ont om livsmedel.
Ring, klocka, ring? och
seklets krankhet vike;
det dagas, släktet fram i styrka går!
Ring ut, ring ut de tusen krigens år.
ring in den tusenåra fredens rike!?
God nytt år både till er som
brukar fira det med Nyårsklockan och alla andra
läsare av Lauttasaari!
?Ring, klocka, ring i bistra
nyårsnatten??
Åren gick. Bättre tider grydde.
Ännu in på 1950-talet kunde man
lyssna på Anders de Wahl under
förutsättning att man hade lyckats
få in Sveriges radio. En gammal
man hade berättat att Anders de
Wahl innan studioinspelningarna
hade uppträtt livslevande med
Nyårsklockan på Skansen i Stockholm. Döm om min förvåning när
jag häromdagen hittade ett gammalt videoband om skådespelarlegenden Jarl Kulle där han
berättade att han hade fått överta
hedersuppdraget efter Georg
Rydeberg att från början av
1980-talet fram till slutet av 1990talet recitera Nyårsklockan på
Skansen. I videon ingår en sekvens där man för ett ögonblick
både ser och hör Anders de
Vem?
Drumsö vinter.
Wahl läsa dikten. Mycket riktigt!
Han är iförd päls och pälshatt.
?Ring, klocka ring i bistra
nyårsnatten??
Minnena rinner till. Flera nyår har
jag suttit framför teven och upplevt Jarl Kulle och efter honom
Margaretha Krook. Från år
2014 har Loa Falk övertagit
hedersuppgiften att vid tolvslaget
läsa Nyårsklockan på Skansen.
Vi är inne i ett nytt år. Det känns
ovant att skriva 2015 medan jag
befinner mig på Drumsö yttersta
utpost med utsikt över Finska
viken där hav och himmel famnar
varandra medan jag memorerar
sista versen i Nyårsklockan som
Lord Alfred Tennyson
(1809-1892) var en brittisk
författare och högt aktad
nationalskald. Ring, Out
Wild Bells, som dikten heter
i originalform publicerades
1850. Den svenska översättningen från 1890 innehållande versraden Ring,
klocka, ring är gjord av
dramatikern skådespelaren och teaterrecensenten
Edvard Fredin (1857-1889).
4
www.lauttasaari.fi
Lauttasaari
Nro 1 ? 9.1.2015
Molli-Jorin kävelykeppi
on Mikko Lagerströmin
rakkaimpia aarteita. Valokuvassa hymyilevät Jori
ja Ranghild Malmstén.
Mikko diggaa Malmsténia
Alle nelikymppisen Mikko Lagerströmin
luulisi olevan pikemminkin hevifani kuin
Malmstén-mies. Mutta ei - Malmstén
kolahti Mikkoon jo alle kouluikäisenä.
S
Teksti ja kuva Irmeli Karhiaho
iinä se nököttää
pehmeänä, viininpu
naiseen syleilyynsä
houkuttavana.
Itse
asiassa niitä on kaksi.
Plyysipintaiset lais
kan
linnat kuuluivat aikoinaan
musiikin monitaiturille Jori
Malmsténille.
Nojatuolit lienevät peräisin 70
-luvulta ja ovat nykyisin Mik
ko
Lagerströmin kodin rakkaim
mat aarteet. Tuolit Mikko sai Jori
Malmsténin sukulaisilta.
Tuolit ovat olohuoneen ikku
nan edessä kunniapaikalla ja ter
vehtivät ensimmäiseksi tulijaa.
Mikko itse istuu mieluusti jom
massa kummassa tuolissa, kuun
telee Malmsténin musiikkia ja
ehkä ottaa pikku tujauksen Jorin
entisestä snapsilasista.
Mikolta löytyy myös Malmsté
nin kolhiintunut kävelykeppi, ko
koelma savikiekkoja ja nuotteja
sekä Jorin vaimon Rangnhildin
tekemä ryijy. Valokuvat piirongin
päällä Jorista ja hänen tyttäres
tään Ragnista kertovat musiikin
yhdistävästä voimasta yli suku
polvien.
Miten ihmeessä kaikki nämä
tavarat ovat päätyneet Lauttasaa
reen ja nimenomaan Mikko La
gerströmille?
Elettiin vuotta 1997 ja Ragni
Malmsténin mies Erkki Karjalainen oli kuollut edellisvuonna.
Mikko luki kotonaan Isokaarella artikkelia murheenmurtamas
ta Ragnista ja oli samana aamuna
kuullut radiosta Jorin laulamana
Pohjoismaitten Sähkön mainos
pätkän. Mieleen kumpusi myös
armeijakaverin tokaisu ?sinulla
on Molli-Jorin äänenväri?. Siinä
paikassa Mikko päätti soittaa
Ragni Malmsténille.
?Ajattelin, että nyt soitan Rag
nille enkä häpeile tekoani. Jos
kerran kukaan ei tekooni kuole,
enkä satuta sillä itseäni, niin mik
si ihmeessä en soittaisi.?
Kaksikko puhui puhelimessä
tunnin, kenties kaksi. Tuntui kuin
he olisivat tunteneet toisensa ai
na. Ragni kutsui Mikon Kappeliin
kahville ja sitten oli vuorossa koe
laulu. Ragni piti kuulemastaan.
?Lauloin yhden Eugen Malms
ténin laulun ja kaksi Jorin laulua?,
muistelee Mikko.
Ragni järjesti Mikolle esiinty
misiä ja piristyi samalla saades
saan mielekästä puuhaa isänsä
musiikkiperinnön parissa. Ragni
myös lahjoitti isälleen kuuluneita
tavaroita Mikolle, jonka luona ne
saivat hyvän kodin. Ystävyys päät
tyi Ragnin kuolemaan 25. touko
kuuta 2002. Mikko oli hautajaisis
sa ja käy Malmsténien haudoilla
tuon tuosta.
Outo yhteensattuma oli, että
myös Jori Malmstén kuoli touko
kuun 25. päivänä. Vuosi vain oli
1981. Enteellistä on sekin, että
sekä Mikko että Ragni ovat syn
tyneet 2. päivä lokakuuta - Mikko
vuonna 1976, Ragni 1933.
Jo alle kouluikäisenä Mikko ty
kästyi Malmsténin lastenlauluihin
ja lauloi aikuistuttuaan Malmsté
nia omaksi ja muiden iloksi. Ar
meijassa hän kuului Varuskunta
kuoroon ja sai kuntoisuuslomaa,
kun lauloi komeasti vääpelin
häissä.
?Sattumoisin vääpelin nimi
oli Ramsten, siis melkein kuin
Malmstén?, nauraa Mikko.
Lagerströmin Malmstén-tulkin
toihin voi käydä tutustumassa
YouTubessa. Sieltä löytyy muun
muassa Stadin kundi, joka on Mi
kon suosikki.
?Esitän sitä kaikkein mieluiten.
Se sopii tyyliini ja äänenväriini.?
Mirri on Mikon tavaramerkki.
Rusetti keikkuu leuan alla, olipa
kyseessä keikka tai koristeome
napuun istuttaminen multaiseen
maahan.
?Vain nukkuessa ja saunassa
minulla ei ole mirriä. Vaatekaa
pistani löytyy noin 70 rusettia.?
Mikko on syntyperäinen laut
tasaarelainen. Armeijaa ja opis
keluja lukuun ottamatta hän on
asunut koko ikänsä saarella, sa
massa asunnossa Isokaarella kol
mivuotiaasta saakka. Putkiremontin
pai
naessa päälle hän on pohtinut
vakavissaan mummon mökkiin
muuttoa. Tai Mikon mökkiin. Siel
lä voisi viljellä maata, olla liki
luontoa.
Luonto on Mikon elämän yk
kösasia. Hän on kouluttautunut
puutarhuriksi ja monet ovatkin
ne pihapiirit, joissa Mikon käden
jälki näkyy. Lisäksi hän on ollut
tekemässä luonto-ohjelmia radi
oon, ja yhdessä Pentti Alangon
kanssa on syntynyt tietokirjoja
puista ja koristepensaista. Viime
keväänä ilmestyi Luonnon kaunis
pihapiiri (Paasilinna, 2014) Juha
Laaksosen ja Riku Lumiaron
kanssa.
Erityisen huolissaan Mikko on
luonnon säilymisestä seuraaville
sukupolville. Merkit eivät lupaa
hyvää ihmiskunnalle.
?Esimerkkinä vaikkapa papu
kaijat, joita on jäljellä 356 lajia
ja niistä noin puolta uhkaa suku
puutto.?
Mikko arvostaa eläintarhojen
harjoittamaa luonnonsuojelutyö
tä. Hän nostaa esiin Korkeasaa
ren: sen työ lumileopardien pe
lastamiseksi ansaitsee kiitoksen.
?Luonto pärjää erinomaisesti
ilman ihmistä. Mutta pärjääkö ih
minen ilman luontoa?? heittää
Mikko toimittajalle ovenraosta
pohdittavaksi kotimatkalla.
Kuka?
Mikko Lagerström
? syntynyt 2.10.1976
? koulutus: maanviljelijä,
puutarhuri
? suosikkikasvit: koristeomenapuut ja -kirsikkapuut
? lempieläin: haahka, koska
?se on aito merenlintu ja
kuin herrasmies smokki
yllään.?
? levysuosikit: Stadin kundi,
Leila valssi, Saariston
Sirkka
Jori (Georg)
Malmstén
? 27.6.1902 ? 25.5.1981
? säveltäjä, muusikko,
laulaja, näyttelijä
? opiskeli Helsingin konservatoriossa laulua mm.
Aino Acktén johdolla
? artistilevytyksiä 2. eniten
Suomessa: 842 kpl
? suosittuja levytyksiä
Äänisen aallot, Heili
Karjalasta, Liisa pien,
Stadin kundi
? Poliisisoittokunnan
kapellimestari, josta
eläkkeelle 1965
Lauttasaari
Nro 1 ? 9.1.2015
www.lauttasaari.fi
5
Putkiremontti on ohi!
Kouluihin ilmoittautuminen alkaa
Tammikuussa alkaa vuonna
2008 syntyneiden lasten ilmoit
tautuminen ensimmäiselle luo
kalle. Ilmoittautuminen tehdään
joko verkossa tai käymällä koulul
la. Opetusvirasto lähettää viikolla
2 syksyllä ensimmäisen luokan
aloittaville lapsille sekä näiden
vanhemmille tietoa koulun alka
misesta ja iltapäivätoiminnasta
sekä oppivelvollisuusilmoituksen,
jossa kerrotaan lapsen lähikoulu.
Omaan lähikouluun voi ilmoit
tautua Wilma-järjestelmän kaut
ta 7.-28. tammikuuta osoittees
sa wilma.edu.hel.fi. Jos haluaa
ilmoittautua paikan päällä, voi
koulussa käydä keskiviikkona 28.
tammikuuta kello 8-10 ja 17-19.
Opetusviraston neuvonta- ja pal
velupiste auttaa kaikissa kouluun
ilmoittautumiseen liittyvissä asi
oissa virastoaikana numerossa 09
310 86400 ja meilitse neuvonta.
opetusvirasto@hel.fi.
Seitsemän vuotta täyttäviä lap
sia on Helsingissä tänä vuonna
noin 5900 eli noin 700 enemmän
kuin vuonna 2014.
Olen palannut takaisin töihin.
Tervetuloa nykyiset ja uudet asiakkaat.
Rekisteröity hieroja Minna Paaso
Lauttasaarentie 37, p. 050 547 7811
HEMHJÄLP
Behöver Ni hjälp med vardagliga ärenden såsom
städning, gå till frisören eller
ta en kopp kaffe på stan?
Individuell hemhjälp erbjuds av pålitlig, noggrann
och utbildad kvinna för
50 euro / timme.
Ring Linda 050 463 3528.
LAUTTASAAREN PYRINNÖN
JUMPAT ALKAVAT KE 7.1.2015
Lauttasaaren yhteiskoululla (Isokaari 19)
Aikuisten tunnit: Aikuisten
tunneille ei tarvitse ilmoittautua.
ipis 3-4 v.
Ma 18-19
kiinteytysjumppa Ti 17-17.30
Ti 17.30-18.
15 ipis 4-5 v.
Ti 17.30-18.15 sporttis
Ti 18.15-19
ipis 4-6 v.
Ti 18.15-19
lihaskunto
Ke 17.15-18
ipis 4-6 v.
ja venyttely
Pe 16.30-17.15 tyttösporttis 6-9 v.
Ke 17-18
teematunti
Pe 17.15-18
tyttösporttis 10-13 v.
To 19-20
niska-, selkä-,
hartiajumppa
Tiedustelut ja ilmoittautumiset:
Pe 17-18
dance
rina.syrjala@gmail.com
Lauttasaari-lehti
jaetaan jokaiseen
kotitalouteen ja
yritykseen,
mikäli ovessa ei ole
mainoskieltoa.
Lisätietoa tunneistamme
osoiteessa:www.lauttasaarenpyrinto.sporttisaitti.com
Tervetuloa liikkumaan iloisessa seurassamme!
47 m2 Lauttasaarentie 15 A.
HUOM! Välityspalkkiotarjouksemme Lauttasaaressa välitettävistä
huoneistoista on 2,7%
(sis. ALV 24% ja kaikki kulut).
Lasten tunnit:
Lasten tunneille on rajoitetusti tilaa.
Keskeinen sijainti! Viihtyisä 2H, K, KPH + PARVEKE.
Huoneisto sijaitsee 2/4 kerroksessa. Näkymät ovat pihalle
(itään), ei ikkunoita Lauttasaarentielle. Talossa on meneillään julkisivu- parveke ja putkiremontti. Tämän huoneiston
osalta remonttia tehdään tammikuu-huhtikuu 2015 aikana.
Vielä ehdit vaikuttamaan kylpyhuoneen sisustukseen!
Arvioitu velkaosuus on noin 52.000 ?.
Edullinen hoitovastike. Hp. 225.000 ?.
6
Lauttasaari
www.lauttasaari.fi
Koulujen
välistä
ystävyyttä
urheilun
voimin
Joulunalusviikolla Lykissä kävi vieraita Turusta. Luostarivuoren
koulun uintilinjalaiset ja
Lykin yläkoulun uintiryhmäläiset viettivät
yhdessä puolentoista
vuorokauden mittaisen
leirin.
Luostarivuoren koulun uintilinjalaiset Turusta kävivät
Lykissä vierailulla. Koulujen
piti ottaa toisistaan mittaa
uintiradalla ? totta kai.
Karvinen haki turkulaiset uima
rit ja heidän valmentajansa Vesa
Hanskin Helsingin rautatiease
malta ja luotsasi ryhmän Lautta
saareen.
Tuona aamuna olikin Lykissä
melkoista liikunnan iloa ja hu
mua, kun Lauttasaaren kuntokes
kukset olivat tulleet ala-aulaan
pitämään erilaisia toimintapistei
tä. Välituntien aikana tarjolla oli
esimerkiksi nuorallakävelyä sekä
soutua, ja useat koululaiset voit
tivat kausikortteja Lauttasaaren
kuntokeskuksiin.
Uintileirin käynnisti yhteinen
lounas ja avajaisluento, joiden
jälkeen siirryttiin treenaamaan.
Liikuntasalissa Lykin liikunnan
opettaja ja yleisvalmentaja Kari
Teksti Anna Saurama
Kuva Simo Karvinen
L
ykkiläiset uimarit vie
rai
livat viime keväänä
Luostarivuoren
kou
lussa yh
teisten harjoi
tusten ja lounaan mer
keissä, ja nyt oli vastavisiitin
paikka. Keskiviikkoaamuna 17.
joulukuuta Lykin yhteiskuntaopin
opettaja ja uintivalmentaja Simo
Nro 1 ? 9.1.2015
Grönroos johti leiriläisille yleis
taitoharjoittelua, ja altaan puolella
vetovastuussa olivat uintivalmen
tajat. Iltapäivällä oli vapaa-aikaa ja
herkullinen päivällinen Lykin kou
luravintola Meressä. Ilta päättyi
elokuvaan, jonka jälkeen kömmit
tiin liikuntasaliin unten maille.
Torstaiaamuna kello soi 6.15
ja päivä alkoi salin siivoamisella.
Aamuharjoitukset
starttasivat
6.45 sekä salin että altaan puolel
la. Salissa koettiin muun muassa
räiskyvä polttopallotyylinen kau
punkisota. Aamutreeni päättyi
viesteihin uimahallissa.
Aamun harjoituksia olivat seu
raamassa Lykin uintiryhmien
to
teutuksen takana olevan pää
kaupunkiseudun urheiluakatemia
Urhean yläkouluprojektivastaava
Seppo Pitkänen ja espoolaisen
CETUS-uimaseuran päävalmenta
ja Tero Laine rehtori Maarit
Paldaniuksen kanssa. Vieraili
jat kiittivät harjoitusten jälkeistä
ruhtinaallista aamupalaa koulu
ra
vintolassa, kuin myös koko
nuorten uintiurheilua tukeva jär
jestelmää Lykissä. On ainutlaa
tuista, että harjoiteltuaan aamulla
uimarit voivat siirtyä samassa ra
kennuksessa sijaitsevaan ravinto
laan aamupalalle ja siitä edelleen
samaan rakennukseen käymään
koulua.
Yhteinen leiri jatkui vielä yhden
oppitunnin verran, kun turkulaiset
uimarit seurasivat lykkiläisiä luku
järjestyksen mukaisille tunneille.
Kehuja sai Lykin matematiikan
opetus, jossa hyödynnetty pelilli
nen oppimistyyli innosti luosta
rivuorelaisia erityisesti. Antoisan
leirin kruunasi yhteinen lounas.
Lykin yläkoulun uintiryhmien
ja Luostarivuoren koulun uinti
linjan välinen ystävyyskoulutoi
minta tähtää yläkoulu-urheilun
vahvistamiseen valtakunnan ta
solla. Toiveissa on, että toiminta
leviäisi muualle Suomeen, ja mah
dollisesti tulevaisuudessa pääs
täisiin esimerkiksi järjestämään
kansallisen tason uintikilpailuita
koulu-urheilun nimissä.
Voimassa 9.-11.1.2015
UUTUUS!
KARINIEMEN
kananpojan
fileesuikaleet
250-300g
K-Plussa-kortilla
ei pintamaustetut
4
00
2 rs
VIENNETTA
jäätelökakut
650ml
K-Plussa-kortilla
Ilman K-Plussa-korttia ja yksittäin
3,59/rs, rajoitus 2 erää/talous
1
Voimassa 9.1.-1.2.2015
Suomalainen
1-lk tomaatti
ja
kurkku
FINDUS
Alaskanseiti
400g
2
K-Plussa-kortilla
K-Plussa
-kortilla
1
Ilman K-Plussa-korttia 2,49/rs
0
79
kpl
K-Extra Oliivin uudesta salaattibaarista voit kasata mieleisesi salaatin.
Kyytipojaksi kaupassa puristetut luomumehut, jotka sisältävät
yli puoli kiloa hedelmiä ja kasviksia.
4
50
3 tlk
K-Plussa
-kortilla
4kk
OMENAMUSTIKKASOSE 90g
luomu
Yksittäin ja ilman K-Plussa -korttia 1,35-1,45/prk
NATUR
täysmehut 1 l
99
rs
3
00
3 prk
Ilman K-Plussa-korttia 3,19/kpl, rajoitus 4 kpl/talous
Voimassa 9.-11.1.2015
99
kg
VITALINEA PRO JA
ACTIVIA PRO
160g kerrosrahkat
00
kpl
K-Extra Herkkulautasta löydät herkulliset Take away-tuotteet
myös luomuina. Paistopisteessä paistetaan pitkin päivää
tuoretta leipää, suolaista ja makeaa.
4kk
MANGOSOSE 90g
luomu
tai
Yksittäin ja ilman K-Plussa -korttia 1,79/tlk
DEL MONTE ANANAS
viipale, pala tai murska
220-230/140-147g
mehussa
2
50
4 prk
K-Plussa
-kortilla
Yksittäin ja ilman K-Plussa-korttia 0,89/prk
ARLA RAEJUUSTO 400g
maustamaton ja
rasvaton
vähälaktoosinen
prk
1
99
Ilman K-Plussa-korttia 2,49/prk
Nro 1 ? 9.1.2015
Lauttasaari
www.lauttasaari.fi
7
8
Pakina
www.lauttasaari.fi
Lauttasaari
Nro 1 ? 9.1.2015
Saimin
turinoita
Saimi H. asuu saarella ja hänellä kerrottavaa. Ajatus on kovin lennokas.
Tarinoita, muistoja ja kannanottoja riittää. Entisajoista sekä ajankohtaisista.
Saimi tässä hei,
Tämä päivä alkoi hyvin. Valoisasti ja tuoksuvasti, etten sanoisi.
Napsautin heti aamutuimaan kynttelikön, kahvinkeittimen ja
radion päälle. Kahvinkeitin on se vempele, josta en luovu. Murukahvilinjalle on rupea. Oman pöydän ääressä on niin kotoisaa
hörppiä Saludoa omasta Myrna?kahvikupista. Kahvista puheenollen; monenlaiseen kahviin on kyllä tässä iässä jo tullut tutustuttua. Kuten esimerkiksi voikukkakahviin. Voikukan juuria paahdettiin, sitten ne jauhettiin ja sitten niistä keitettiin kahvit. Tai kahvit
ja kahvit. Korviketta paremminkin. Mietin, että miksi sitä ei vaan
sanottu teeksi.
Muistanpa sen ajan, kun kahvi oli arvossaan. Samoista poroista
keitettiin useammatkin kahvit. Poropannu oli oikein erikseen. Sokerinpala ylähuulessa kahvia ryystettiin lautaselta. Ja ne pannukahvit nuotiolla! Jo pienen tepastelun jälkeen alkoi aina kahvihammasta kolottaa ja ulkoilmakahvi maistui makealta. Koti-Kainuun vaaramaisemat, nuotiokahvi ja leipäjuusto. Näihin kahvi- ja
muuttomuistoihin palasin tässä aamusella, kun radiossa sattui
soimaan iskelmäkappale, jossa sanottiin, että: ?Samaralla ajettiin
Helsinkiin, bensiinin tuoksu tarttui vaatteisiin?. Jostakin Sirpasta
siinä laulettiin ja maaseudulle jääneestä hometalosta ja uudesta
elämänalusta pääkaupungissa. Laulu nauratti, siitä kun löytyi
yhtymäkohtia omaan elämäänkin. Mutta niistä joskus tuonnempana ehkä lisää.
Mutta siitä kahvista vielä. Jokunen vuosi sitten tyttärenpoika osti
joululahjaksi Espresso-keittimen. Halusi sillä elkeellä toivottaa
mummun nykyaikaan kai. Koskaan en sitä ennen ollut sellaisesta
edes kuullut. Poika opetti sitä käyttämään ja kyllähän on sanottava,että hieno kahvielämyshän se oli, kun sen koko pitkän kaavan
mukaan teki ja lämpimästä kupista joi. Mutta kun joku vaihe jäi
välistä (niin kuin vain tahtoi jäädä sitten kuitenkin), niin maku olikin
karvas pettymys. Ja niinhän siinä kävi, etten sen kanssa pärjännyt, ja palasin takaisin oman keittimeni pariin. Joka on muuten
palvellut uskollisesti vuosikymmenet jo. Tyttärenpoika sai siitä
sitten keittimen Kallioon Castreninkadulle opiskelija-asuntolaansa.
Kahvia täällä tarjotaan ihan talonkin puolesta. Aamulla menee
useampi kuppi puuron kyytipoikana. Ja aamukahvi tarjoillaan
ihan pöytiin asti. Kahvia saa ostaa eurolla automaatista, taikka
muutaman kerran viikossa käydä muitten seurassa sitä yhteisessä
tilassa juomassa. Mutta iltapäiväkahvin tapaan juoda omassa rauhassa. Ja tietysti Radio Suomen seurassa. Kymmentä vaille tasan
kuuntelen merisään ja sen jälkeen tasan uutiset. Toissapäivänä
siellä oli juttua tämän päivän kahvivillityksestä: kapselikahvista. Että voiko hullumpaa enää ollakaan! Kapseli ja kahvi yhteen kirjoitettuna sananakin on jo niin kummallinen, että miltä ne sitten maistuisivat yhdessä. Taidan jättää kokeilematta. Taikka kysyä sitten sitä
kapselin makua tyttärenpojalta, kun hän epäilemättä siitä tulee
olemaan kiinnostunut. Eilen piipahti kylässä ja yhdessä oltiin iloisia, kun saaren omasta lehdestä luettiin, että rakenteilla olevalle
kauppakeskukselle on nyt nimi äänestetty. Paras nimi voitti. Sitä
voittajaksi yleisöäänestyksellä valittua minäkin äänestin. Siitä kun
käy ilmi meidän kotisaari. Tyttärenpoikaa pyysin nimiäänestyksen
alettua käyttämään atk:ta, ja sinne lähti minunkin nimivalinta minne
lie internetin maailmaan. Ja toipa poika muuten tullessaan tuliaisena kahvimusteriksikin tituleeratulle mummulleen kahvipaketin.
Tietää, että se on tuliaisten aatelia. Oli ennen ja on myös nyt.
Että eletäänhän sovussa.
Itsen ja toisten kanssa.
Tätä toivottelee
Saimi H.
Jukka Pakkanen etsi
menneisyyttään Lau
Kirjailija Jukka Pakkanen ei ole asunut Lauttasaaressa vuosiin, mutta silti hän palaa saarelle
monesti kirjoissaan. Nyt häneltä on ilmestynyt
uusi teos Antonella, joka jatkaa perinnettä.
Teksti ja kuva Hilkka Kotkamaa
J
ukka Pakka
sen kirjat vie
vät kerta toi
sensa jälkeen
lapsuuteen,
nuoruuteen
ja muistojen
Helsinkiin,
usein Lautta
saareen. Kir
joissa elämää
tarkastellaan tämän päivän näkö
kulmasta aikuisen miehen silmin
ja tunnoin, nostalgisesti, haikeas
ti, usvaisen etäisyyden päästä.
?Saarelle minua vetävät muis
tot, koska saari oli kotini 1947
? 1961. Asuin täällä ikävuodet 5
? 19, parhaat vuoteni siinä mie
lessä, että silloin minusta tuli se
mikä olen?, kertoo Pakkanen.
Täällä asuu myös Outi-sisko,
joka kokoaa Pakkasen perheen
sukupäivällisille.
?Kiertelen joskus vanhaa koti
taloani osoitteessa Lielahdentie
3, ja jos ovi sattuu olemaan auki,
kävelen portaat ylös kuten tein
nuorena. Mies vanhenee, mutta
paikat pysyvät. Täällä voin peilata
itseäni ja nähdä, että olen edel
leen se sama, mutta kuitenkin
joku toinen. Se on minulle suuri
kokemus.?
Pakkasella on kädessään uu
nituore kirja Antonella, (Like),
jonka tarina tekee muistimatkoja
50-luvun Lauttasaareen.
?Muisti on käsittämätön. Voin
muistaa välähdyksenomaisia het
kiä ajasta, kun olin alle viisivuo
tias. Varhaisin muisto ulottuu
puolitoistavuotiaaksi asti, kun
istuin kerrostalon kellarissa 1944
Helsingin suurpommitusten ai
kaan. Se muistikuva on todistet
tu aidoksi ja jäänyt kai mieleeni
tapauksen voimakkaan tunnela
tauksen takia.?
?Muistan asioita paikan tai jos
kus pelkän tuoksun takia. Muis
tiin jää mukaan oma näkökulma
eli kaksi ihmistä voi muistaa sa
man tapauksen aivan eri tavalla.
Olen jutellut tästä Outi-siskoni ja
Timo-veljeni kanssa ja me muis
tamme monista sattumuksista eri
asioita ja yksityiskohtia. Minulle
on jäänyt muita selvemmin mie
leen tunnelmat, esineet vähem
män.?
Esimerkki nuoruuden muistos
ta Antonella-romaanista: ?Muistin
Erkan, moottoripyörää puistavan
tuulen Lauttasaaren sillalla ja
Kaapelitehtaan tomuisen harjoitussalin ja ränsistyneen puutalon
vesitornin vieressä, ja mitä kaikkea siitä kaukaisesta syksystä sitten häipyi baarin hälinään?.
Hänen kirjojensa vetovoima
perustuu juuri tunnelmien nap
paamiseen. Välillä ne ovat selkei
tä muistoja, toisinaan mystisiä
tapauksia tai unenomaisia kuvia.
Nro 1 ? 9.1.2015
Lauttasaari
?Kiertelen saarella usein tutkien
omia lapsuuteni ja nuoruuteni lempipaikkoja. Niistä saan
aineksia myös kirjoihini?, sanoo
muistoistaan romaanin kirjoittanut Jukka Pakkanen.
dellisuudesta. Kirjassa on eroot
tista latausta, vilkkaan mielikuvi
tuksen tuotetta.
?Asuimme toisessa kerroksessa
Lielahdentiellä. Näin tien yli kat
soessani matalan puutalon, jossa
asui teatteripersoona vanharou
va Olivia Gebhard. Mitä ajattelee
murrosikäinen poika, joka näkee
ikkunastaan verevän naisen.?
ii
uttasaaresta
?
Asuimme toisessa
kerroksessa Lielahdentiellä. Näin tien yli katsoessani matalan puutalon, jossa asui teatteripersoona vanharouva
Olivia Gebhard. Mitä
ajattelee murrosikäinen
poika, joka näkee ikkunastaan verevän naisen.
Nämä selittämättömät asiat hän
kertoo yksinkertaisilla lauseilla,
niin että myös lukijalle jää tilaa
kokea kerrottu tarina.
Kirjan Antonella on kaunis ai
kuinen nainen, joka asuu kadun
toisella puolen ja josta teini-ikäi
nen poika uneksii. Kirjan naisen
on tuonut Suomeen suomalainen
merimies, jonka ?nauravat silmät
tulvivat lupauksia toisenlaisesta
elämästä..?
Poika näkee ravintolalaulaja
na työskentelevän naisen vain
vilaukselta, mutta se riittää. ?Tällaisena musteensinisenä iltana
Antonella oli hohtavanpunainen
leninki yllään laulanut Teatteritalon lavalla särkyneitä haaveita?.
Teksti huokuu tunnelmaa niin,
että sen taustalla soivat musiikin
melkein kuulee Paul Ankan säve
lin.
Salaperäinen laulajatar palaa
kotimaahansa Italiaan, mutta
hän jää pojan mieleen usvaisena
muistona, kunnes vuosikymme
niä myöhemmin hän saa Italiasta
postikortin. Aikuiseksi kasvanut
mies lähtee jäljittämään nuoruu
tensa unelmaa. Hän etsii kortissa
mainitun kaupungin Traminin.
?Suhteeni Italiaan syntyi 1963,
kun kävin siellä rahtilaivalla La
Spezian kaupungissa?, Pakkanen
kertoo.
Ikkunasta näkyvälle naisellekin
on taustalla muotoiltu esikuva to
Kirjan tarina synnyttää helposti
kuvan mustavalkoisesta vanhasta
elokuvasta. Siinä valon ja varjon,
ilon ja surun vaihtelu viipyilevät
kevyen tupakansavun takana.
Menneisyyden vaikutelmaa vah
vistavat vielä merkit sodasta,
josta 50-luvulla oli kulunut vain
vähän aikaa.
?Muistan itsekin lapsuudesta
ni sodan läheisyyden. Sota oli to
della koskettanut kipeästi niin
Suomea kuin Italiaa, koko Eu
rooppaa, ja se antoi tuolle ajalle
oman surullisen leimansa.?
Jukka Pakkanen muistaa van
han Helsingin, jonka taustaääni
oli raitiovaunujen kirske, ulina ja
kolina.
?Minulle raitiovaunut ovat olen
toja, joilla on oma sielu. Ne ovat kir
jassani yhdistävä tekijä Helsingin ja
italialaisen mielikuvituskaupungin
Traminian välillä.?
Kirja kertoo: ?Kaipasin Helsingin raitiovaunuja, jotka kuljettivat
kärsivällisesti ihmisiä töihin ja huvituksiin eivätkä pyri enempään
kuin pystyvät. Traminian vuosijuhlaa viettävä raitiovaunu 1883
liikahti ja lähti, jätti jälkeensä hiljaiseen iltaan häipyviä säveliä?.
Lauttasaaren ja italialaiskaupungin toinen yhdistävä tekijä
on meri. Toisen rannoilla lainehtii
Suomenlahti, toisen Välimeri.
?Meri on minulle ulappa, vaan
myös vilkas satama, isoja ja pie
niä laivoja ja työn hyörinää. Kun
isäni järjesti minulle 1963 mat
kustajapaikan paperipuuta kuljet
tavalle rahtilaiva Silvalle, sain en
sikosketuksen mereen, sata
maan,
Italiaan ja La Spezian kaupunkiin.
Matka kesti toista kuukautta ja pe
rilläkin oltiin lähes kaksi viikkoa. Se
oli mieleenpainuva kokemus. Sen
jälkeen minusta on tullut Italian ys
tävä, maasta lähes toinen kotimaa.
Perheelläni on Milanon lähellä
pieni asunto.?
Espoolaistunut Pakkanen käyt
tää usein Lauttasaarta kirjojensa
inspiraation lähteenä ja joskus
myös tapahtumapaikkoina.
?Kiertelen saarella usein tut
kien omia lapsuuteni ja nuoruu
teni lempipaikkoja. Niitä ovat Ka
sinonranta, Pyrkän urheilukenttä
ja Inkkis eli Kotkankallion vesi
tornin kupeessa, joka on Länsi
väylän suuntaan jyrkkä rinne.
Rinteessä pidettiin 50-luvulla jo
pa pujottelukilpailuja. Joskus on
käynyt mielessä muuttaa takaisin
Lauttasaareen, mutta ehkä muis
tini toimii paremmin Espoosta,
kahdeksan kilometrin päästä.
Kirjallisuus tarvitsee usein etäi
syyttä ajassa ja paikassa.?
www.lauttasaari.fi
9
Lauttasaaren Laulajat esiintyi itsenäisyyspäivänä Lauttasaaren
kirkossa.
Miehiä kaivataan
kuorotoimintaan
Teksti Marja Lahti
Kuva Katja Pesonen
M
ikä on sellai
nen
paikka,
jossa
yhtä
miestä kohden
on iso joukko
naisia? Tietenkin sekakuoro.
Kuorolaulu vetää puoleen
sa edelleen enemmän naisia
kuin miehiä, mutta ne rohkeat
miehet, jotka ovat harrastuk
sen aloittaneet, eivät ole sitä
katuneet, mikäli on uskomi
nen Lauttasaaren Laulajien
bassoja ja tenoreita.
Lauttasaaren Laulajat (La
La) on helsinkiläinen seka
kuoro, jossa laulaa tällä
hetkellä viitisenkymmentä
laulajaa. Joukkoon kaivataan
kuitenkin lisää miehiä, sekä
korkeita että matalia ääniä.
Viisi vuotta LaLassa laulanut
Hannu Uski liittyi mukaan
vaimonsa kannustamana. Ha
lu laulaa oli tosin hautunut
mielessä jo pitkään, mutta
puuttui vain sopiva kimmoke.
Edelliset kokemukset kuo
rosta olivat kouluajoilta, ai
van kuten samoihin aikoihin
LaLaan tulleella Arto Vannisellakin, joka parin viikon
empimisen jälkeen päätti us
kaltautua mukaan.
?Hetkeäkään en ole katu
nut?, vakuuttaa Vanninen.
Vasta vuoden mukana ol
leella Veli Silvolla on taka
naan pitkähkö ura toisessa
kuorossa, johon hän alun pe
rin liittyi täyttääkseen työ
paineista syntynyttä henkistä
tyhjiötä. Uusi kuoro toi har
rastukseen lisää syvyyttä.
Kuorossa laulaminen vaatii ennen kaikkea sävelkorvaa
ja rytmitajua. Nuotinlukutaito
kehittyy ajan mittaan, samoin
oman äänen hallinta. Van
ninen kiittelee vanhempien
kuorolaisten tukea. Heitä
kuun
nellessa oppii paljon it
sekin. Uskin mukaan tarvitaan
myös sitoutumista ja sosiaalis
ta luonnetta, jotta kuorolaulu
onnistuu. Silvo peräänkuulut
taa lisäksi kestävyyttä, sillä
jokaviikkoisia harjoituksia ei
kannata jättää väliin, ettei jou
du osaamattomuuden vuoksi
noloon tilanteeseen. Tärkein
tä on tietenkin kiinnostus ja
innostus musiikkiin.
Lauttasaaren Laulajia johtaa ammattitaitoinen Victoria
Meerson, joka on vaativa mut
ta huumorintajuinen. Kuorossa
on hyvä henki, joka saa laulajat
satsaamaan välillä vaativankin
ohjelmiston
harjoitteluun.
Syys
kausi huipentui joulu
konsertteihin, yksi jopa Pie
tarissa, ja keväällä hiotaan
musikaaleja toukokuun kon
serttia varten. Uusille laulajil
le kuoronjohtaja pitää testin,
jonka perusteella hänet sijoi
tetaan oikeaan äänialaan.
?Kuorolaulu antaa harras
tajalleen paljon. Se virkistää,
antaa onnistumisen tunteita,
edistää hy
vinvointia ja ter
veyttä sekä antaa tilaisuuden
olla osa elämyksiä tuottavaa
ryhmää?, luettelevat miehet.
?Kannattaa tehdä ennak
koluuloton päätös ja tulla mu
kaan?, kannustaa Hannu Uski.
Kuoronjohtaja ja kuorolaiset
antavat kyllä tukensa uudelle
jäsenelle.
LaLa harjoittelee tiistaisin
kello 18 ? 20.15 Lauttasaaressa Merikaaren palvelutalossa
Pohjoiskaari 9:ssä. Kevään
2015 toimintakausi alkaa
13. tammikuuta. Kuorosta
saa tietoa myös kotisivuilta
www.lauttasaarenlaulajat.fi.
Kuorolaulusta kiinnostuneita
miehiä otetaan ilolla vastaa.
10
www.lauttasaari.fi
Lauttasaari
Nro 1 ? 9.1.2015
Valitse paras
Lauttasaari-lehdessä on vuoden 2014 aikana ilmestynyt Viikon kuva -palst
Nyt on aika kerätä kaikki kokoon ja valita niistä paras otos. Mikä alla olev
lähetä se meille joko osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi tai pudota se kortiss
Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki. Parhaimman kuvan ottanut pal
yksi kappale äänestäjien kesken.
1.
5.
9.
14.
10.
15.
6.
11.
16.
3.
7.
12.
17.
4.
8.
13.
18.
2.
Lauttasaari
Nro 1 ? 9.1.2015
viikon kuva
www.lauttasaari.fi
ta, johon lukijat ovat voineet lähettää ottamiaan valokuvia.
vista kuvista on sinun suosikkisi? Nappaa sen numero ja
sa Punaisen Huvilan postilaatikkoon osoitteeseen
lkitaan Erik Bruunin Tiira-julisteella. Samaista julistetta arvotaan
19.
24.
20.
25.
21.
26.
22.
27.
29.
30.
31.
23.
28.
32.
33.
34.
11
12
Lauttasaari
www.lauttasaari.fi
Nro 1 ? 9.1.2015
Dickenin
kuulumisia
Dickenin naiset
voittamattomia syyskaudella
Dickenin naisilla on mennyt syksyllä lujaa. Voittoja on sadellut niin Spartasta, BK-46:sta kuin Vantaan Atlaksesta.
Teksti Markku Enström
Kuva Jan Nylund
Niukka vierasvoitto
Sarjakärki Dicken kohtasi toisen
pääkaupunkiseudun joukkueen
Spartan 22. marraskuuta. Ottelu
oli alusta alkaen hyvin tasainen.
Sparta pelasi ennakkoluulotto
masti ja oli jopa aktiivisempi
osapuoli kentällä, etenkin ottelu
alun, jossa se oli vielä 6-5 johdos
sa. Puoliajan lopussa Dicken ryh
distäytyi ja siirtyi tauolle 11-13
johtoasemassa.
Toinen puoliaika jatkui edel
leen tasaisissa merkeissä joukku
eiden tehdessä maaleja vuorotah
tiin. Ottelun lopusta muodostui
kin todella jännittävä. Muutama
minuutti ennen pelin päättymistä
Sparta oli vielä kahden maalin
johdossa ja näytti siltä, että Dic
kenin kauden avaustappio oli
tulossa. Urheilussa kuitenkin on
aina kaikki mahdollista ja niin oli
nytkin. Dicken onnistui, Sparta
ei, ja lopputulos oli niukkaakin
ei peli voi kulkea samalla tavalla.
Voitto meille oli kuitenkin tär
kein?, Näräkkä korosti.
niukempi 27-28 Dickenille. Näin
lauttasaarelaiset jatkavat edel
leen tappioitta.
Dickenistä parhaiten esiintyi
kapteeni Anna Lindahl.
Dicken oli tyly isäntä
Vähämaalinen, mutta voitokas vieraspeli
Dicken lähti 3. joulukuuta käy
tyyn otteluun BK-46:tta vastaan
ennakkosuosikkina,
olivathan
lauttasaarelaiset juuri voittaneet
karjaalaiset murskalukemin Suo
men-cupin puolivälierässä. Van
hoilla peleillä on harvoin merki
tystä, kun uusi peli koittaa. Näin
nytkin. Ottelu pysyi hyvin vä
hämaalisena käsipallo-otteluna.
Mo
lemmat puolustivat hyvin ja
maalipaikkoja syntyi vähän. Myös
maalivahdit molemmilla pelasivat
hyvin. Dicken vei ensimmäisen
jakson numeroin 7-13. Toisella
jaksolla peli tasoittui. Molemmat
tekivät tasatahtiin maaleja mutta
missään vaiheessa eivät karjaa
laiset päässeet kunnolla iholle, ja
Dicken otti sarjapisteet mukaan
sa.
Dickenin naiset tähtäävät voittoon.
Ottelun vakuuttavin pelaaja,
Dickenin Annika Näräkkä piti
tärkeimpänä antina täyttä piste
pottia.
?Meillä fokus otteluun jotenkin
tuntui puuttuvan tänään, vaikka
meillä olikin hyvä valmisteleva
treeni maanantaina. Tietysti aina
Lauttasaari-Seura vuokraa
Punaisen Huvilan juhlatiloja.
Tilat sopivat max. 30 hlön tilaisuuksiin.
Tiedustelut ja varaukset:
seura@lauttasaari.fi tai puh. 050 591 6466.
Hinnat:
arkisin 45 euroa/tunti, lauantaisin ja
sunnuntaisin 240 euroa/päivä.
Lauttasaari-Seuran jäsenille
hinnoista 20%:n alennus.
Syyskauden viimeisessä SM-sar
jaottelussa 13. joulukuuta kohta
sivat sarjakärki Dicken sekä sar
jajumbo Vantaan Atlas. Ottelu
eteni täysin käsikirjoituksen mu
kaan, Dicken meni menojaan alku
minuuteista alkaen voittaen otte
lun murskaavasti 43-16.
Dicken peluutti koko joukkuet
ta hyvällä rotaatiolla pitäen näin
ottelutempon korkealla. Tässä nä
kyi myös joukkueiden suuri ero.
Jopa Dickenin ?kakkoskentällinen?
vei peliä mielin määrin. Väkivah
vasta Dicken-ryhmästä maalasi
eniten Alexandra Ahlroth (7 maa
lia) joka valittiin myös ottelun täh
tipelaajaksi.
?Pelasimme hyvän ottelun. Puo
lustus toimi ja pidimme tempoa
yllä läpi koko ottelun. Ajatellen
ensi viikonlopun Suomen Cup
-otteluita, oli erittäin tärkeää, että
pelasimme hyvin tänään?, Ahlroth
kertasi tyytyväisenä.
Lauttasaari
Nro 1 ? 9.1.2015
www.lauttasaari.fi
13
ADMISSIONS 2015-2016
OPPILAAKSI HAKEMINEN
Hilkka Kotkamaa
Lukijan kuva
Olemme muuttaneet.
Uusi osoite
Lauttasaarentie 47.
Tarjoamme tupaantuliaiskahvit
12.1.2015 klo 13-17.
Tervetuloa!
Oy Am-Mek Ab
Tietokoneet ja oheislaitteet
Lauttasaarentie 47,
p. 682 0475,
myynti@am-mek.fi,
www.am-mek.fi
Avoinna ma-to 9.30-17.30,
pe 9.30-16.30
European Schooling Helsinki is a state school accredited into the European
Schools? network (www.eursc.eu). It offers education in three languages: English,
French and Finnish. The two-year nursery cycle starts at the age of four and the
five-year primary cycle at the age of six. The secondary cycle consists of seven
year classes and leads to the European Baccalaureate exam. The school follows
the syllabi of the European school.
ADMISSION IN NURSERY 2015-2016
The application period lasts from 7th to the 21st of January 2015. An English
language test will be organized for 5th of February 2015. More information about
curriculum and school fees is available on our website: www.esh.fi ->Enrolment
OPPILAAKSI HAKEMINEN ESIKOULUUN LUKUVUODEKSI 2015?2016
Hakuaika esikouluun on 7.1.?21.1.2015. Riittävän kielitaidon varmistamiseksi järjestetään pääsykokeet 5. helmikuuta. Hakulomake ja lisätietoja oppilaaksiotosta,
koulumaksuista jne. on saatavana koulun kotisivuilla www.esh.fi -> Kouluun
hakeminen.
ADMISSIONS Á LA MATERNELLE POUR 2015-2016.
Les admissions à la maternelle sont ouvertes du 7 au 21 janvier 2015. Un test
pour évaluer les compétences en français sera organisé le 5 février. Consultez
le site internet: www.esh.fi -> Inscriptions, pour plus d?informations sur le dossier
d?inscription, les frais de scolarité ou l?enseignement à l?école.
Kisa-Siskojen jumpat alkavat Lauttasaaressa
Myllykallion koululla torstaina 8.1.2015
Lauttasaaren Kisa-Siskot ry järjestää naisten kuntovoimistelua Myllykallion
koululla (Myllykalliontie 3, Lauttasaari). Jumpat on suunniteltu aikuisille naisille. Mukaan voi tulla, vaikka aktiiviharrastuksesta on kulunut jo jonkin aikaa.
Kokoontumiset tiistaisin ja torstaisin klo 20-21.
Vuoden 2015 ensimmäiset jumpat ovat torstaina 8.1. ja tiistaina 13.1.
Jumppiin ilmoittaudutaan paikan päällä. Ota mukaan reilu jumppa-asu,
sisälenkkarit, jumppa-alusta ja vesipullo. Harjoitusmaksu 50 e/lukukausi
sisältää myös Kisa-Siskojen jäsenmaksun.
Lisätietoja www.lauttasaarenkisasiskot.fi
Tervetuloa mukaan Kisa-Siskojen vauhdikkaaseen toimintaan!
Uuden vuoden iloa ja juhlintaa Kasinonrannassa.
Lauttasaaren säätiön
raha-avustukset vuodelle 2015
Motivus Ruoholahti
Lauttasaarelaisilla kulttuurin, liikunnan, koulutuksen (kieli-,
musiikki- jne.) tai muun vastaavan toiminnan parissa toimivilla, voittoa tavoittelemattomilla yhteisöillä on mahdollisuus
hakea kohdeapurahaa tai toimintatukea Lauttasaaren säätiöltä.
Kaikkien aikojen kuntokeskus Naisille!
Avustusta haetaan sähköisesti osoitteesta www.lauttasaarensaatio.fi löytyvällä lomakkeella. Hakemus on lähetettävä
helmikuun 15. päivään 2015 mennessä. Hakemuksen voi
lähettää myös postitse säätiön hallitukselle osoitteella Lauttasaaren säätiö, c/o Uski, Taivaanvuohentie 14 A 3, 00200
Helsinki.
ENITEN VAIHTOEHTOJA:
? Kahvakuula, BodyCombat, HIIT, BodyAttack
? Motivus Jooga, Motivus Pilates, Niska-Selkä, Venyttely,
Motivus Kehonhuolto
? Motivus Fiesta, Motivus Afro, Kehonhallinta
? PACE, Kiinteytys, Muokkaus, Groove, Vatsatreeni,
Jamaican Dancehall
Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä.
Drumsöstiftelsens
penningunderstöd för år 2015
Föreningar och sammanslutningar på Drumsö som idkar icke-vinstbringande verksamhet inom kultur, idrott, utbildning
(språk-, musik- osv.) eller inom andra områden har möjlighet
att hos Drumsöstiftelsen ansöka om stipendier eller understöd.
Ansökningar kan göras elektroniskt genom att fylla i den
blankett som finns på adressen www.lauttasaarensaatio.fi.
Ansökningen bör inlämnas senast den 15 februari 2015.
Ansökningen kan också sändas till adressen Drumsöstiftelse c/o Uski, Beckasinvägen 14 A 3, 00200 Helsingfors.
Försenade ansökningar behandlas ej.
Lauttasaaren säätiö ? Drumsöstiftelsen
HYVÄÄ OLOA:
? Höyrysauna, tavallinen sauna ja kaksi infrapunasaunaa
? Monipuolinen kuntosali ja lapsiparkki
? Jumppasali, joogasali ja PACE -sali
? Uutuuttaan kiiltelevät tilat sekä tilaa ja valoa
Itämerenkatu 21. Kauppakeskus Ruoholahti 4. krs. Puh. 4153 3530.
www.motivus.fi
14
www.lauttasaari.fi
Lauttasaari
Nro 1 ? 9.1.2015
Lauttasaaressa tapahtuu
Lauttasaarelaiset yhdistykset voivat tällä palstalla tiedottaa tulevan viikon
tapahtumistaan Lauttasaaressa. Tiedotteet viimeistään ilmestymisviikon maanantaina osoitteeseen seura@lauttasaari.fi
Drumsö
Pensionärer rf.
Tervetuloa myös uudetkin! Jos kysyttä
vää, soita Leena 040 512 5703.
15 Januari besök till Didrichsens
konstmuseum med guidning kl 13.
Ring Anneli 050 367 1744 så får Du mera
information.
Lauttasaaren
Sosialidemokraatit
LAUTTASAAREN
KANSALLISET
SENIORIT RY - LAKE
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA kaikille ystävil
lemme.
Ma 12.1. klo 12.00 Seurakuntasalissa
aloitamme vuoden 2015 toiminnan kuun
telemalla dosentti Osmo Karin luentoa
silmäsairauksista. Lisäksi tietoja asumis
palveluista.
Tämän viikon alussa postitettiin kaikille
jäsenille KEVÄTTIEDOTE 2015, jossa ker
rotaan kevätkauden ohjelmasta tämän
hetkisten tietojen perusteella. Ohjelman
mukana tulee myös vuoden 2015 jäsen
maksuja varten tilisiirtolomake. Jäsen
maksuja voi maksaa myös tilaisuuksis
samme 12.1. ja 9.2. Mikäli jäsenmaksu
maksetaan pankin kautta tulisi käyttää
lo
makkeeseen merkittyä viitenumeroa.
Kahvikulujen kattamiseksi maksu kahvista
leivonnaisineen on 3 euroa.
Vesivoimisteluryhmät jatkavat torstaisin Liikuntaviraston Kampin tiloissa.
Parille uudelle harrastajalle olisi vielä ti
laa. Tiedustelut puh. 040 509 0428.
Varatut ja maksetut liput Kaupunginteat
terin Otetaan toiset -näytelmään 28.1. ja
Kansallisteatterin Europeus -näytelmään
3.2. jaetaan. Lippuja Kansallisteatterin
SLAVA!/Kunnia -näytelmään 6.3. voi vielä
varata. Tervetuloa tutustumaan toimin
taamme.
Lauttasaaren
martat
MARTTAILTA tiistaina 13.1. kirkolla, II. kerros, B-porras. Ensin hallituksen
kokous, kello 17.00 ja sen jälkeen kello
18.00 vuoden ensinmäinen tapaaminen.
LASY:n jäsenistölle avoin johtokunnan
kokous on Leena ja Jorma Westlundin
kotona keskiviikkona 21.1. klo 19,
Puistokaari 9 D 37. Aiheina eduskuntavaa
lit ja kevään muu toiminta. Kaikki saarella
asuvat Sdp:n jäsenet ovat tervetulleita.
Enemmän tietoa pj Kimmolta, 040 757
613.
LUOVUUDEN
TORI AGORA RY
Ohjatut jooga-tunnit jatkuvat tiistaisin 13.1.2015 - 12.5.2015 nuorisotalo
Apajassa, Pajalahdentie 10a seuraa
vasti: dynaaminen jooga klo 9.30 10.45, hatha -jooga klo 10.45 - 12.15.
Ilmoittautumiset ja tiedustelut Virva 041
444 1225. Tietoja toiminnastamme www.
agoratori.net
MLL LAUTTASAAREN
PAIKALLISYHDISTYS
UUSI TANSSITAN VAUVAA -RYHMÄ
alkaa. Tule liikkumaan mukavasti ja peh
meästi musiikin tahdissa yhdessä vauvasi
kanssa. Tanssitan Vauvaa -liikuntaryhmä
vanhemmille ja vauvoille tiistaisin kello
17.15-18.30 27.1.-17.3.2015 (7 krt, 17.2.
ei tuntia). Paikka: Lahnalahden leikkipuis
to Lauttasaarentie 40-42, 00200 Helsinki.
Ohjelma koostuu helpoista tanssillisista
osioista sekä kevyistä lihasvoimaa paran
tavista sarjoista. Tanssin päätteeksi on
varattu aikaa seurustelulle. Ryhmään voit
osallistua, kun vauvasi on täyttänyt kolme
kuukautta, mutta on vielä alle 1-vuotias.
Vauvan tulee osata kannatella päätään.
Ohjaajana lasten fysioterapeutti Marina
Hasselblatt. Osallistumismaksu 65 euroa
MLL:n jäsenet ja 85 euroa ei jäsenet.
Osallistujat valitaan ilmoittautumisjärjes
tyksessä. Kurssi järjestetään, mikäli osal
listujia on riittävästi. Tiedustelut ja ilmoit
tautumiset: hanna.ventola@gmail.com
PERHEKAHVILA sekä ISÄ-LAPSI-TOIMINTA ja muskarit alkavat jälleen viikol
la 2.
Lauttasaaren
kirkko ja seurakuntakeskus
Myllykallionrinne 1
Virasto: ma,ti,to,pe klo 9-14 ja ke 13-18.
p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi.
Päivystävä pappi arkisin ma-pe klo 9-21 p.
09 2340 4302. Diakoniatoimisto: ajan
varaus ti, to, pe klo 10-11, p. 09 2340 4318
tai diakoniatoimistolta.
La 10.1. klo 12.30 Lentopalloa kaikenta
soisille liikuntasalissa, C-porras.
Su 11.1. klo 11 Vuoden 2015 rippikoulujen Starttimessu. Tervetuloa kaikki
ri
parilaiset ja vanhemmat. Messun jäl
keen ripari-infoa ensi kesän rippikouluis
ta ja kahvit kaikille srk-salissa. Mukana
Juha Rintamäki, Reima Niemelä, Annet
te Markkunen, Marko Heusala, Marjut
Mulari, Varpu Koivunen ja Teijo Junnola
sekä kanttori Aino Valojärvi. Pyhäkoulu
normaalisti.
Ma 12.1. klo 9 - 12 Avoin perhekerho
kaikille lapsille, vanhemmille ja lastenhoi
tajille.
Klo 18.30 Kirkon kamarikuoron harjoitukset, Marjukka Andersson.
Klo 17-20.30 Savenvalajat, vetäjänä
Hanna Vuorio.
Klo 17 Pienoismallikerho varhaisnuo
rille.
Klo 18 Elektroniikkakerho varhaisnuo
rille.
Ti 13.1. Klo 13 Äiti-Teresa ?piiri, kirkon
B-porras.
Klo 15 Krypta-klubi 7-10-vuotiaille Pe
laillaan ja tavataan kavereita. Ainoastaan
tiistaisin kryptassa myydään karkkia.
Klo 18 Avoin rukouspiiri Lauttasaaren
kirkolla, B-porras toinen kerros.
Klo 19 Raamatturinkeli takkahuoneella.
Ke 14.1. Klo 15 Krypta-klubi 7-9-vuoti
aille ja klo 17 10-14 ?vuotiaille. Oma klubi
kaikille jotka ovat jo liian ?isoja? nuorem
pien joukkoon, mutta vielä liian nuoria
nuorteniltoihin.
Klo 16-18 Saaripallo. Säbää, futsalia,
korista, polttopalloa.
Klo 17 Warhammer-kerho varhaisnuo
rille. Tehdään fantasiahahmoja ja pela
taan niillä. materiaalimaksua.
Klo 19 Viikkomessu Pirjo Työrinoja,
Aino Valojärvi.
To 15.1. klo 12 Torstaipiiri srk-salissa.
Mukana tiedottaja Outi Lähteenoja.
Klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet ?
raamattupiiri. Kokoushuone 10.
Muuta
Kirkkokahvila avoinna 12.1. alkaen ma,
ti, to ja pe klo 10-17 ja ke 10-21. Lounas
klo 11-13. Pappi tavattavissa to klo 13-15
ja diakoniatyöntekijä ti, to, pe klo 11-13.
Lounaslista seurakunnan verkkosivuilla ja
facebookissa.
Heidi Anttilan keramiikka- ja metalliteosten näyttely Kirkkokahvilassa ja
aulatilassa ma 12.1.2015 alkaen kahvilan
aukioloaikoina.
Seurakunnan vakitoiminta mm. erilaiset
toimintapiirit ja kerhot jatkuvat ma 12.1.
alkavalla viikolla.
Johannes
församling
Mer information på Johannes hemsida:
www.helsingforsforsamlingar.fi/johannes
Sö 11.1 kl. 10: Högmässa i S:t Jacobs
kyrka. Westerlund, Fogelberg. Kyrkkaffe.
Kl.12: Högmässa i Johanneskyrkan.
Terho, Westerlund, Enlund. Kyrkkaffe.
Må 12.1 kl. 10?11.30: Babyrytmik med
kaffestund i Hörnan, Högbergsgatan 10,
gatunivån. För barn under 1 år. Wiklund.
Kl. 13: Samtalsgruppen i Majblomman, Sanitärsgatan 4-6. Stefan Djupsjö
backa.
Ti 13.1 kl. 12: Lunchmusik i Gamla
kyrkan.
Kl. 19: Mariavesper i Johanneskyrkans krypta. Busck-Nielsen, Böckerman.
Tiira-taidejuliste
Erik Bruunin Lauttasaari-Seuralle
suunnittelema Tiira-taidejuliste (50x70
cm) myynnissä Punaisella Huvilalla.
Julisteesta myös 50 numeroitua arvokappaletta, joissa Erik Bruunin signeeraus.
Julisteen voi ostaa myös valmiiksi
kehystettynä. Laadukkaissa alumiinikehyksissä kaksi värivaihtoehtoa:
musta ja alumiini.
? Juliste 25 ?
? Juliste
+ kehys 85 ?
Näistä -20% Seuran jäsenille.
? Signeerattu juliste
180 ?
? Signeerattu juliste
+kehys
240 ?
Larutori
Larutorin rivi-ilmoitukset maksavat 6 e/rivi. Riville mahtuu n.
25 merkkiä.
Lähetä ilmoitustekstisi osoitteeseen seura@lauttasaari.fi
tai soita 050 591 6466.
Perjantaisin ilmestyvän lehden
viimeinen aineistopäivä on
saman viikon maanantai.
Myydään
Myydään autohallipaikka
Itälahdenkatu 6, h. 12 000 e.
Myös vuokraus mahdollista!
Puh. 050 595 4567/Jyri
Vuokralle tarjotaan
Hyvä, valoisa 2H+k+p
Isokaarella. Vuokra 950e+
vesi. P. 040 525 6100.
AA-kokouksia
Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja
la klo 17.30 Lauttasaaren
kirkko, D-porras.
On 14.1 kl. 18-20: NY VERKSAMHET!
Familjecafé i Hörnan. Högbergsgatan
10, gatunivå. För mer information: nenne.
lappalainen@evl.fi.
Kl. 18: Veckomässa i Gamla kyrkan.
Lindström, Almqvist.
Middagsbön i Johanneskyrkan må-fr
kl. 12.
JEHOVAN TODISTAJAT
Raamatullinen esitelmä sunnuntaina
11.1. klo 11.00: ?Hyväksyykö Jumala kaikki
uskonnot??. Puheen jälkeen raamatuntut
kistelu: ?Miksi meidän täytyy olla pyhiä??.
Kaikki tervetulleita. Ei kolehtia. Valtakun
nansali, Lauttasaarentie 10.
www.jw.org/fi
Nro 1 ? 9.1.2015
ATK-palvelua
Lauttasaari
www.lauttasaari.fi
15
Pa l ve l u j a t a r j o t a a n
Eläinkauppoja
Hammasproteesipalvelua
Kampaamoja - Partureita
Oikeusapua
Remontteja
Fysikaalisia hoitolaitoksia
Siivousta
www.lauttasaari.fi
Autokorjaamoja
Putkiliikkeitä
Fysikaalisia hoitolaitoksia
Varaa ilmoitustilasi
P. 050 591 6466
Valokuvausta
Jalkahoitoa
Pyörähuoltoa
Kauneudenhoitoa
KAUNEUSPALVELUT
Lauttasaari-Seuran
toimisto
Punaisella Huvilalla
on avoinna maanantaisin
klo 9.30-16.30.
muina päivinä
sopimuksen mukaan.
Joogaa
Graafista suunnittelua
Graafinen suunnittelu
ja mainonta
Kukkakauppoja
Varastointia
Lauttasaarilehti on
yli 20 vuotta
laadukasta suunnittelua
Ars Today Isokaari 3
Puh. 693 1006
arstoday@arstoday.fi
luettavissa
www.lauttasaari.fi
Kalusteita
Remontteja
osoitteessa
www.lehtiluukku.fi
jo perjantai-
Hammaslääkäreitä
aamusta lähtien.
TILAA LAUTTASAARI-LEHTI
Lauttasaarilehden vuosikerta 2015 (45 numeroa) maksaa 40 e.
TILAA ITSELLESI TAI LAHJAKSI!
Tilaukset osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai soittamalla numeroon 050 591 6466.
16
www.lauttasaari.fi
Lauttasaari
Nro 1 ? 9.1.2015