• Lauttasaari Lauttasaari Nro 35 ? 9.10.2015 | Perustettu 1968 Julkaisija Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry Yleiskaava muuttaa Lauttasaaren s. 3 MYYTÄVÄT ASUNNOT Länsiväylä 50 vuotta s. 6-7 1 Nro 35 9.10.2015 Kambod?asta Lauttasaareen s. 9 MYYTÄVÄT ASUNNOT KT, 3-4h, k, p, 95 m2 Hissitalon kolmannen kerroksen lämminhenkinen ja valoisa koti. Iso olohuone ja eteisaula tuovat asunnolle avaruutta. Mh. 424 593,03 ? / 428 000 ?. Pohjoiskaari 14 A. 1160029 KT, 3 h, k, kph, s, wc, khh, p, vh, 93,5 m2 Viihtyisä, hyväkuntoinen huoneisto talon 5/5 kerroksessa, joka mahdollistaa monentyyppisiä sisustusratkaisuja. Mh. 542 000 ?. Vattuniemenkatu 25 F. 1160085 PKT, 2-3 h, k, s, p, 88 m2 Pienkerrostalossa ylemmän kerroksen kaksio, joka helposti muutettavissa kolmioksi. Erinomaiset säilytystilat. Mh. 488.000 ?. Hakolahdentie 37 B.1161701 KT, 3 h, k, s, p, 82 m2 Hyväpohjainen ja -kuntoinen koti 2000-luvun yhtiössä. Avara olohuone ja avokeittiö, tilava, lasitettu parveke. Mh. 459 000 ?. Melkonkatu 14 b. 1161089 KT, 2 h, avok, kph, s, p, 50 m2 Valoisa, uutta vastaava kulmahuoneisto vuonna 2012 valmistuneessa talossa. Mh. 247 864,63 ?, vh. 368 000 ?. Itälahdenkatu 9 D. 1161055 KT, 3-4h, k, s, ter, 134,5 m2 Upea vuoden 1938 funkistalo saneerattu perinteitä kunnioittaen. Tästä asunnosta on huikeat näkymät merelle ja kaupunkiin! Mh. 916 021 ? , vh. 1 350 000 ?. Pohjoiskaari 15. 1153008 Arif Hamidulla, YKV, LKV Jaakko Torvinen, LKV 041- 537 6060 041-537 6071 Pyydä meid ät kahville, niin arvioida an asuntosi! Asunnon myynti-, vuokraus- ja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7878 www.AsuntosijoittajanABC.. www.kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma | Asuntovarma Oy LKV Lauttasaarentie 16 ? Puh. 09 622 4141 ? lauttasaari@kiinteistomaailma.fi Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min Matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min Nyt syyssiivous, ikkunoiden pesu tai mökin talviteloille laitto on ajankohtaista. Soita 0400 701 666/Kaisa ja kerron lisää. Sinulle, joka arvostat laatua. KLAARA SERVICE OY | ISOKAARI 3, 00200 HELSINKI | WWW.KLAARA.COM SARI PITKÄNEN, Optikko RAYMOND ANDERSSON, Optikkomestari ? Heikkonäköisten apuvälineiden erikoiskoulutus ? Näöntutkimukset ? Piilolasien erikoiskoulutus ? Piilolasitutkimukset, sovitukset ja määräykset ? Työnäkemisen erikoiskoulutus ? Heikkonäköisten apuvälinesovitukset LAUTTAOPTIIKKA Lauttasaarentie 5, 00200 Helsinki, Ark 10-18, La 10-15, Ajanvaraus 09 675 122, www.lauttaoptiikka.fi
• Lauttasaari 2 Pääkirjoitus Nro 35 ? 9.10.2015 9.10.2015 Turvallisesti! Syksyn mittaan lauttasaarelaisia on puhuttanut moni aivan poikkeuksellinen tapahtuma tai seikka. Suurimpia puheenaiheita on kieltämättä ollut ihan omilla kulmillamme konkreettisesti näkyväksi tullut pakolaiskriisi. Tilanteen hahmottaminen silloin, kun voi todeta kyseen olevan oikeista ihmisistä oikeassa hädässä, on huomattavasti helpompaa kuin asian toteaminen median välityksellä. Se ei kosketa omaa todellisuutta. Tuota tapahtumaa ennen kuumia puheenaiheita olivat sekä viivästyneet että liian ahtaat koulutilat ja kouluteiden turvattomuus useiden katurakentamistoimien johdosta. Nyt vihdoin on saatu liikennevalot Lauttasaarentien ja Lemissaarentien risteykseen. Henkeään siinä ei tainnut sentään kukaan menettää. Moisista rakennusprojekteista riippumatta on ollut myös muutamia vakaviakin pyöräkolareita liiallisesta tilannenopeudesta johtuen. Seuraavaksi odotamme mitä tapahtuu syksyn märkien ja pimeiden alettua; olisi huikeaa, jos jalankulkijat säännönmukaisesti käyttäisivät heijastinta ja pyöräilijöillä olisi valo? Myös katuvalojen puutteellisuus tai heikkotehoisuus saarellamme on puhuttanut paljon. Toivonkin, että alkavalla syyskaudella ainakin kaikki lasten vanhemmat aktivoituvat tarkistamaan, että ulkoiluvaatteissa on heijastimet. Mielellään saavat myös ? useinkin tummissa vaatteissa kulkevat ? aikuisetkin siirtyä heijastimen käyttäjiksi. Näkyvyydestä kannattaa huolehtia. Turvallista syksyä, Katse tulevaisuuteen. Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Hanna Nurminen kertoo, että kartanon korjaus alkaa sen käytön suunnittelusta. Seuraava etappi on kartanon kunnostaminen. Kartano herätetään eloon Lauttasaaren kartano ja Punainen Huvila siirtyivät Helsingin kaupungilta Koneen Säätiöille syksyllä. Kartanosta suunnitellaan tieteen ja taiteen keskittymää. L Teksti ja kuva Katja Pesonen Shama Österman Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen Tässä lehdessä Kartano herätetään eloon................................s. 2 Yleiskaava myllertää Lauttasaarta....................s. 3 Koko elämä meren rannalla.............................s. 4 Länsiväylä saavutti keski-iän..........................s. 6-7 Kambod?alaiset opettajat Lauttasaaressa........s. 9 Lauttasaari Perustettu 1968 Painos 11 800 kpl Ilmestyy perjantaisin Tilausmaksu 40 e/vuosikerta Sanomalehtien liiton jäsen Kustantaja Lauttasaari-Seura ry Kauppaneuvoksentie 18 00200 Helsinki Taitto Ars Today, 0400 481 211 arstoday@arstoday.fi Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Oy www.lauttasaari.fi Nina Talmén päätoimittaja 045 611 2987 paatoimittaja@lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi auttasaaren karta­ no ja Punainen Hu­ vila ovat siirtyneet uudelle omistajalle, kun Koneen Säätiö osti ne Helsingin kaupungilta syys­ kuussa. Koneen Säätiön hallituk­ sen puheenjohtaja Hanna Nurminen kertoo säätiön etsineen uusia tiloja jo jonkin aikaa. ?Meillä on kaksi toimipistettä, toinen Tehtaankadulla Ullanlin­ nassa ja toinen Saaren kartano Mynämäellä. Tehtaankadun tilat ovat käyneet ahtaaksi kasvaneelle henkilökunnallemme, sillä se on suunniteltu asunnoksi eikä toi­ mistotiloiksi?, hän kertoo. Kartanossa on tilaa, ja se myös parantaa säätiön saavutettavuut­ ta. Tehtaankadun toimisto on toi­ seksi ylimmässä kerroksessa, ja asuintalo kun on, alaovesta pää­ see sisään ovikoodilla. Koneen Säätiö haluaa ovet katutasolle ja avoimeksi. Kartanoon tulisi siis ensisijai­ sesti Koneen Säätiön henkilökun­ nan toimistotilat ja toivottavasti myös työhuone säätiön tukemil­le tutkijoille ja taiteilijoille. Karta­ noon on suunniteltu myös semi­ naaritilaa sekä tiedetaidekahvi­laa, jossa esitellään säätiön tukemien tieteentekijöiden ja taiteilijoiden aikaansaannoksia, taidetta ja tut­ kimuksia. ?Ideoita on paljon, ja nyt mieti­ tään mitä kaikkea tiloissa voidaan toteuttaa?, toteaa Nurminen. Ensimmäinen asia on remont­ ti. Kartano on lievästi sanottuna rempallaan, joten aikaa menee sekä suunnittelussa että kunnos­ tamisessa. Kartano on suojeltu, niinpä entisöinti suunnitellaan yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa. ?Tarkoitus on, että remontti val­ mistuu loppuvuodesta 2017, mut­ ta haluamme, että korjaus suunni­ tellaan ja toteutetaan huolellisesti eikä hötkyillä.? Säätiöllä on kokemusta vastaa­ vasta projektista, sillä se kunnosti aikoinaan myös Saaren kartanon uuteen loistoon. Lauttasaari-Seura ja Lauttasaa­ ri-lehden toimitus ovat olleet Pu­ naisessa Huvilassa vuodesta 1983 lähtien. Kummankin onneksi ne saavat sinne jäädäkin. Lauttasaa­ ri-Seura allekirjoitti säätiön kans­ sa vuokrasopimuksen 28. syys­ ? Tarkoitus on, että remontti valmistuu loppuvuodesta 2017. kuuta. Se säilyi pitkälle samana kuin mitä se oli ollut Helsingin kaupungin kanssa. Nurminen sa­ noo olleen loogista, että seura jää vuokralaiseksi. ?Meidän toimintaamme liittyy vahvasti paikallinen yhteiskun­ tavastuu, ja siksi haluamme pitää yhteyttä paikallisten toimijoiden kanssa. Lauttasaari-Seura on niis­ tä keskeisimpiä. On siten luonte­ vaa, että seura jatkaa naapuri­ namme?, Nurminen perustelee. Nurminen toivoo vuorovaiku­ tusta myös saarelaisten kanssa sekä nyt suunnitteluvaiheessa et­ tä myöhemmin säätiön asetuttua kartanoon. ?Niin olemme tehneet myös Saa­ren kartanossa. Mynämäki on pieni paikka, ja siellä toimimme osana yhteisöä. Lauttasaaressa on enemmän asukkaita ja olosuhteet ovat muutenkin erilaiset kaupun­ gissa, mutta varmasti löydämme myös sinne sopivat yhteistyömuo­ dot.? FAKTA Koneen Säätiö Koneen Säätiö perustettiin vuonna 1956. Se on itsenäinen ja riippumaton organisaatio, jonka tavoitteena on parantaa maailmaa tukemalla apurahoin tieteellistä tutkimustyötä, taidetta ja kulttuuria kokonaisuudessaan sekä tieteen yleistajuistamista. Säätiö aktiivisesti etsii ja tarjoaa vaihtoehtoja valtaviralle juuri tieteen ja taiteen saralla. Lisäksi se pitää yllä taiteilijaja tutkijaresidenssiä Saaren kartanossa Mynämäellä.
• Lauttasaari Nro 35 ? 9.10.2015 3 Yleiskaavaehdotus muuttaisi rajusti Lauttasaarta Kaupunkisuunnittelulautakunnassa käsiteltävänä oleva yleiskaavaehdotus myllertää toteutuessaan Lauttasaaren pohjoisosan täysin. Valtuustoryhmät ottavat kantaa kaavaan lokakuussa. Teksti Katri Penttinen Kuvat yleiskaavaehdotuksen aineistosta V uoteen 2050 täh­ täävä yleiskaava korvaa nykyisen vuonna 2007 lain­ voimaiseksi tulleen kaavan. Helsingin kasvuskenaarion mu­ kaan vuonna 2050 kaupungissa olisi 860 000 asukasta ja 560 000 työpaikkaa. Kasvua nykyisestä oli­si siis 260 000 asukasta. Kaa­ varatkaisut on tehty kaavaselos­ tuksen mukaan kaupunkitalou­ den määrittäminä, sillä kaavalla halutaan turvata riittävä asunto­ tarjonta, jotta asuntojen hinnat ja työmarkkinakustannukset pysy­ vät kohtuullisina. Yleiskaavassa on kuitenkin va­ rattu asuntorakentamiseen maa­ ta enemmän kuin väestön kasvus­ kenaario edellyttäisi. Kaavassa kytketään liikenne tiiviisti maan­ käyttöön. Kaavalla suunnitellaan verkostomaista kaupunkia, missä on useita keskustoja. Kaupunki­ rakenteen halutaan olevan sellai­ nen, että palvelut saadaan lähel­ tä. Noin kolmasosa varauksista on osoitettu moottoritiemäisten alueiden ympäristöistä ja raidelii­ kenteen asemaseuduille. Meri on Helsingin voimavara. Näin ehdotus julistaa. Erityisiksi kilpailutekijöiksi todetaan muun muassa historiallisen matala kes­ kusta, merellisyys, matkustajasa­ tamat keskustassa ja laajat viher­ alueet. Viheralueet pyritään säi­­lyt­tämään mahdollisimman laajoina ja yhtenäisinä, sillä ne ovat ?Helsingin nykyisen kau­ punkirakenteen erityisyys?. Eh­ dotuksessa todetaan, että vihera­ lueiden säilyttämisestä on tehty vahva linjavalinta. Kantakaupunkia laajennetaan kil­pailukyvyn vahvistamiseksi. Kaavan tekijät toteavat, että Laut­ tasaaressa on runsaasti mahdol­ lisuuksia rakentamiseen ja saari on yksi merkittävimmistä alu­ eista, jonne kantakaupunkia voi­ daan laajentaa. Yksi perustelu tälle ovat rannat. Uusia paikkoja asunnoille suunnitellaan muutta­ malla nykyiset moottoritiet Kehä I:n sisäpuolelta kaupunkibulevar­ deiksi. Länsiväylä on ehdotuksen mukaan yksi kiinnostavimmista bulevardiehdokkaista, sillä se yh­ distäisi Lauttasaaren osaksi kan­ takaupunkia. Strateginen yleiskaava kertoo kaupungin kehittämisen paino­ pisteet. Kaava ohjataan mitoituk­ sella. Pääkartalla on vain alueen pääkäyttötarkoitusta kuvaava mer­kintä. Kaupunkibulevardei­ hin rajautuvilla alueilla korttelite­ hokkuuden tulee olla pääsääntöi­ sesti yli 1,8 ja keskustan katujen varsilta avautuvat tilat on osoitet­ tava ensisijaisesti liike- tai muiksi toimitiloiksi. Lauttasaaren pohjoisosaan ra­ kennettaisiin massiivinen uusi alue (kuva). Sinne tulisi karttase­ lostuksen arvioiden mukaan vä­ hintään 6 500 uutta asukasta. Tuon määrän Lauttasaari-Seuran työryh­ mä on arvioinut tosin olevan jopa 10 000, minkä lisäksi Koivusaaren tulee 5 000 asukasta. Riittävän asu­ kasmäärän mah­ duttaminen edel­ lyttää ehdotuksen mukaan ?jonkin verran? merentäyttöjä Lemislah­ dessa. Kart­ taluonnosta katsoessa on pakko todeta, että edellä maini­ tut hienot periaatteet merellisyy­ destä, mataluudesta ja yhtenäisistä viheralueista on heitetty kaupunki­ talouden alttarille. Vattuniemikään ei jäisi nykyi­ selleen. Vuoteen 2014 verrattuna sinnekin tulisi lisää jopa tuhat asukasta. Osa Vattuniemestä on merkitty toimitila-alueeksi. Eh­ dotuksen mukaan toimitiloilla on suuri merkitys Lauttasaaren toiminnallisen monipuolisuuden kannalta. Nykyinen Vattuniemen trendi muuttaa alue kokonaan asutuksen käyttöön saa kritiikkiä, sillä ?alueiden palvelut tarvitse­ vat tukea yrityksistä?. Uusi yleiskaava on pääkartan merkintöjen osalta oikeusvaikut­ teinen. Myös Kaupunkiluon­to- ja Kulttuuriympäristöt -teemakar­ toille merkityt Natura 2000-alu­ eet, luonnonsuojelulail­la rauhoi­ tetut luonnonsuojelu­ alueet sekä Helsingin luonnonsuojeluohjel­ massa 2015-2024 suo­ jeltavat alu­ eet ovat oikeusvaikutteisia. Sel­laisia ovat myös valtakunnal­ lisesti merkittävät mai­ sema- ja kulttuuriympäristöt. Oikeusvai­ kutteisuus on tärkeää, sillä nämä kartat ja niiden merkinnät ohjaa­ vat sitovasti kunnan päätöksente­ koa eikä asemakaavoitusta tai ra­ kentamista voida sallia kyseisille alueille. Jos suunnitelmat toteutuvat, Lauttasaaresta häviäisi nykyisis­ tä viheralueista ainakin Takanie­ mestä Myllykalliolle menevä vi­ herkaista sekä Lemislahden ja Kotkavuoren puistot. Melkin poh­ joisosa, noin puolet Melkistä, on merkitty asuinalueeksi. Ehdotuk­ sen mukaan Helsinkipuistokin pie­ nentyisi eikä siihen enää kuuluisi Lauttasaaren eteläosa. Kaavaeh­ dotuksessa ei myöskään ole otettu huomioon Lauttasaaressa niitä useita kohteita, jotka on Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa merkit­ ty tärkeiksi metsäkohteiksi. Lauttasaaressa on laajoja aluei­ ta, mitkä pitää ottaa myöhem­ mässä suunnittelussa huomioon. Saarella on myös rakennussuo­ jelulailla suojeltuja kohteita esi­ merkiksi Isokaarella. Länsiväylälle on suunniteltu kaupunkibulevardia. Kuvamuokkauksella tehty näkymä Maamonlahden sillalta pohjoiseen. Länsiväylä kaupunkibulevardina näyttäisi siihen suunniteltuine rakennuksineen tältä. Kuvan on muokannut Lauttasaari-Seuran kaavaryhmän jäsen, arkkitehti Jukka Tulkki. Kaavan jatkovalmistelu Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto ensi vuon­ na, mutta valtuustoryhmät ottavat kantaa kaa­ vaan jo lautakunnan käsittelyn aikana. Lauttasaa­ ri-Seura on ottanut kantaa sekä kaavaa koskevaan visioon että luonnokseen. Seura tulee esittämään politiikoille omat muutosesityksensä lokakuun ai­ kana. Jo tehdyt seuran kannanotot löytyvät osoit­ teesta lauttasaari.fi. Kaavan valmistelijat toteavat, että vuorovaiku­ tuksella on kaavan valmistelussa ollut suuri rooli. Heidän mielestään tehty karttakysely oli maa­ ilmanlaajuisestikin ainutkertaista. Alkutalvella esiteltyyn luonnokseen annettiin yli 2 600 kom­ menttia, kun blogit lasketaan mukaan. Kyselyyn vastanneista Kallion asukkaat olivat selvästi ylie­ dustettuina. Lauttasaarta koskevaan suunnitelmaan ei ole tullut ainakaan oleellisia muutoksia. Mutta ei an­ neta tämän lannistaa, jatketaan vaikuttamista. Lopullisen päätöksen tekevät valtuutetut. Seuran tulevat kannanotot kerrotaan seuran nettisivuilla ja tässä lehdessä.
• Lauttasaari 4 Nro 35 ? 9.10.2015 ? Synnyin Porvoossa meren äärellä ja tulin takaisin tänne, meren äärelle. Kun kerran tällaiseen paikkaan pääsee, niin ei täältä lähdetä pois. Arkkitehti Pentti Lehtiluoto on 90-vuotias ja tekee edelleen töitä vakaalla kädellä. Meren äärellä 90 vuoden ajan Arkkitehti Pentti Lehtiluodon kädenjälki näkyy ympäri Lauttasaarta. Oikea elämänasenne on tuonut hänen eteensä mielenkiintoisia kokemuksia ja värikkään elämän. K Teksti ja kuva Laura Sarpola odin suures­ ta ik­kunasta näkyy yksi ko­ meimpia laut­ tasaarelaisia näkymiä: tyrs­ kyävä, syyskui­ nen Itämeri, korkeuksiin kohoava Crusellinsilta ja merelle suuntaa­ vat risteilyalukset. Seinällä pur­ jehtii Alvar Aallon piirustusten ja muiden taideteosten rinnalla lapsenlapsi Danielan maalaama laiva. Pentti Lehtiluoto katsoo naa­ purin tuomasta listasta risteily­ alusten tietoja. Luettelo kertoo laivojen nimet, mistä ne tulevat ja minne ne ovat matkalla. Sama lis­ ta löytyy talon yhteiseltä parvek­ keelta, jossa horisonttiin katoavia laivoja seurataan yhdessä asuk­ kaiden kesken. Kiinnostus laivoihin on kuiten­ kin vanhempaa perua kuin nykyi­ sen kotitalon aikaansaannosta. Lapsena Lehtiluoto ajatteli vär­ väytyvä merivoimiin ? olisihan siinä hommassa tiedossa seikkai­ luja, eikä alhainen eläkeikäkään olisi haitannut. Lopulta arkkiteh­ diksi kouluttautunut Lehtiluoto ei kuitenkaan koskaan kaivannut varhaista eläkettä. Päinvastoin, hän tekee edelleen tilaustöitä omalla toiminimellään. ?65 olisi ollut oikea eläkeikä, mutta vasta 75-vuotiaana mal­ toin jättää kahdeksantuntiset työ­ päivät?, heinäkuussa 90 vuotta täyt­ tänyt Lehtiluoto naurahtaa. Lehtiluoto syntyi ja vietti lap­ suutensa Porvoossa. Nuoruus jäi lyhyeksi: lyseota oli takana vasta vuosi, kun Saksa hyökkäsi Puo­ laan. Siitä alkoivat toisenlaiset ajat. Arkea rytmittivät ilmahäly­ tykset ja lukuvuodet lyhennettiin kestämään lokakuusta vappuun, jotta nuoret voisivat olla avuksi maatiloilla ja tehtaissa. ?Neljätoista täytettyäni minut haluttiin tehtaalle, jossa tein kah­ deksantuntista työpäivää. Muis­ tan yhä palkkani; 3 markkaa ja 50 penniä per tunti,? Lehtiluoto kertoo. Tehtaalla nuori Lehtiluoto teki äärimmäisen tarkkaa työtä sink­ kilevyjen käsittelijänä. Virheitä ei saanut tulla, eikä käsi vapista. Sittemmin oma arkkitehtitoimis­ to tuli tunnetuksi piirustuksista, joista ei mittavirheitä löytynyt. Vieläkin käsi on vakaa kuin kallio. Ahkeruus ja kova työ tuntuvat kuuluvan miehen luonteeseen, eikä hän muistele nuoruutensa pitkiä työpäiviä pahalla. ?Ei ne olleet minulle rankkoja hommia. Seuraavana kesänä olin töissä hevosrenkinä. Se oli varsin hauskaa aikaa!? Armeijaan kutsu kävi heti, kun seitsemäntoista vuotta tuli täy­ teen. Itärintamalle Lehtiluoto ei koskaan ehtinyt, sillä oman pio­ neerikoulutuksen jälkeen hänet valittiin kouluttamaan nuorem­ paa ikäluokkaa. Rauha Neuvosto­ liiton kanssa solmittiin syyskuus­ sa 1944. ?Jos sota olisi kestänyt viikon pidempään, olisi myös minut ja kouluttamani joukot lähetetty rin­tamalle. Lapin sotaan kyllä sit­ ten lähetettiin, mutta yhtä aikaa sain tiedon, että minut oli valittu jatkamaan opintojani Porvoossa?, Lehtiluoto kertoo. Sodan jälkeen urahaaveet me­ rivoimissa olivat unohtuneet. Kotikaupunki Porvoo vaihtui lo­ pullisesti Helsingiksi, kun Leh­ tiluoto pääsi sisään teknilliseen korkeakouluun. Valmistumisesta puolestaan ei kestänyt kauaa, kun lahjakkaalle nuorelle arkkitehdil­ le alkoi sataa omia tilauksia niin runsaasti, että hän päätti perus­ taa oman yrityksen. Työ ja oma toimisto merkitse­ vät edelleen Lehtiluodolle paljon. Perhe, meri ja musiikki ovat toi­ mineet suurina inspiraation läh­ teinä. Kertomuksista kuulee, että hän on nauttinut kaikesta mitä on tehnyt. ?Musiikin löysin, kun isoveljeni raijasi kotiin sellon. Kolme vuot­ ta soitettuani vaihdoin sen hui­ luun, jota ehdin soittaa vuoden ennen kuin talvisota alkoi. Silloin itsenäisyyspäivän juhlassa soitin ensimmäistä kertaa yleisön edes­ sä, Sibeliuksen Finlandian hui­ lusoolot?, hän muistelee. Musikaalisuus on kulkenut su­ vussa, sillä isäkin soitti harmo­ nikkaa tanssilavoilla 1910-luvul­ la. Opiskeluvuosinaan myös Leh­ tiluoto perusti veljensä kanssa tanssimusiikkia soittavan yhty­ een. ?Kaikki jäsenet hallitsivat useam­ man instrumentin, joten kappaleisiin saatiin monipuoli­ sesti eri soundeja. Perjantaisin hain Fazerilta viikon hitin nuotit, ja viikonloppuisin keikkailimme Porvoossa ja lähikunnissa. Keik­ kailun takia minulla ei opintojen päättyessä ollut penniäkään lai­ naa?, Lehtiluoto kertoo. Lehtiluoto on aina soittanut sa­ manaikaisesti monessa kokoon­ panossa, tälläkin hetkellä kolmes­ sa. Yksi näistä on Lauttasaaren Orkesteri, täysimittainen sinfo­ niaorkesteri. ?Kyllä soittaminen on minul­ le mielettömän tärkeää, ja pysyy tärkeänä niin kauan kuin vain pystyy soittamaan. Se on myös laajentanut elämänpiiriä, sillä il­ man musiikkia olisin pyörinyt vain arkkitehtien ja insinöörien kanssa, puhunut vain työasioista. Soittajissa on aina monipuolisesti erilaisia ihmisiä, eri ammateista. Se avartaa?, hän toteaa. Arkkitehdin uran lisäksi Leh­ tiluoto ehti toimia pitkään Laut­ tasaaren Säätiön hallituksessa, jossa hän on huolehtinut erityi­ sesti kulttuurin asemasta. Jokin aika sitten hän siirtyi omasta ha­ lustaan toisiin tehtäviin, säätiön hallintoneuvoston jäseneksi. Kaikista luottamustehtävistään mielenkiintoisimpina hän pitää juuri säätiössä vastuullaan olleita tehtäviä. Niiden myötä Lehtiluodon kätten jälkiä voi löytää joka puolel­ ta saarta. Talojen seinissä olevat, niiden historiasta kertovat muis­ tolaatat ovat hänen käsialaansa. Lisäksi veteraanien muistoksi tee­ tetyt suuret nimilaatat ovat Leh­ tiluodon suunnittelemat. Toiseen on kaiverrettu rintamalla kaa­ tuneiden, toiseen kadonneiden lauttasaarelaismiesten nimiä. Lauttasaari on näytellyt Leh­ tiluodon elämässä merkittävää osaa siitä lähtien, kun hän suun­ nitteli perheelleen kodin meren­ rantaan vuonna 1962. Ikkunan takana heiluvat puut ja kuohuvat aallot ihastuttavat edelleen. ?Synnyin Porvoossa meren ää­ rellä ja tulin takaisin tänne, me­ ren äärelle. Kun kerran tällaiseen paikkaan pääsee, niin ei täältä lähdetä pois?, Lehtiluoto toteaa hymyillen.
• Lauttasaari Nro 35 ? 9.10.2015 5 Lukijan ääni ?Onneksi minulla on opaskoira!? Töppöset kiittävät! Osa 2 Bussipysäkki, jolta lähdemme kes­ kustaan päin, on otettu myös pois käytöstä. Ei kun taas kerran reittiä toi­ selle pysäkille harjoittelemaan! Opinhan minäpoika senkin, mut­ ta alussa tosin meinasin mennä yhteen kivaan kosmetologiliik­ keeseen, joka on reitin varrella ja minulle ennestään tuttu. Pian kuitenkin opin, että kun emäntä sanoo bussille, on pysäk­ ki löydyttävä ilman ylimääräisiä kosmetologikäyntejä. Nyt emän­ täni ja minä toivomme, että edes tämä pysäkki pysyisi paikallaan ja että Gyldenintien ja Lauttasaa­ rentien ylittävät suojatiet pysyvät nakuttajineen käytössä. Sillä py­ säkkireitillä on vielä yksi ongelma ennen Gyldenintien ylitystä: osa Lauttasaarentien jalkakäytävää Le­ missaaren- ja Gyldeninteiden yli­tysten välissä on tukittu raken­ nusaidoilla. Meidät opaskoirat on opetettu kiertämään jalkakäy­ tävän tukkivat esteet ajoradan kautta. Näin olen tehnyt opas­ taessani emäntääni jalkakäytävän tukkivan esteen ohi. Pakkohan minun on mennä ajoradalle, kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Toivot­ tavasti autoilijat eivät aja pääl­ lemme, kun eivät ihan kauheasti jalankulkijoiden turvallisuudesta välitä. Te näkevät ihmiset voitte tuosta vain keksiä kaiken maa­ ilman kiertoteitä, jos tiellenne sattuu rakennus- ja tietyömaita. Emännältäni ja minulta se ei ai­ na onnistu. Lauttasaarentie on päämaa­­merkkimme mennessäm­ me täällä Lauttasaaressa eri paik­ koihin, ja Lauttasaarentiehen pe­ rustuu suurin osa reiteistämme. Teidän on niin helppoa kysyä: ?No miksi ette mene sieltä tai täältä?? ettekä osaa edes kunnol­la selittää reittiä. ?No se on se iso ris­ teys siellä? ei todellakaan riitä. Me tarvitsemme selkeitä katujen nimiä ja maamerkkejä, sanoja oikealle ja vasemmalle sekä vain niitä reitte­ jä, jotka meille on opetettu. Lisäksi tarvitsemme ääniopasteita eli nakuttajia ylittämiimme suojatei­ hin. Kaikissa Lauttasaaren liiken­ nevaloissa ei ole nakuttajia, kun ne kuulemma niin kovasti häirit­ sevät teitä ihmisiä. Ihmettelenpä miksi, kun eivät ne häiritse meitä opaskoiriakaan ja ovat emäntäni ja minun henkivakuutus. Raken­ nustyömaiden kiertely ei siis ole yhtä helppoa meille kuin teille. Niinpä on vain sukkuloitava työmaiden seassa. Ja kaikki vain yhden fillarikaistan vuoksi! Emäntäni on opettanut reitti­ muutokset minulle itse ja harjoit­ telemme niitä ihan kahdestaan. Onneksi minulle vieras mutta ki­ va kouluttaja opaskoirakoululta tuli auttamaan meitä. Ongelmana vain on, että kun kouluttaja opetti meille jotain, ovat reittimme se­ kä olosuhteet rakennustyömailla seuraavalla kerralla jälleen muut­ tuneet. Yritän parhaani opastaes­ sani emäntääni täällä kaoottisen Lauttasaaren sekavilla kaduilla, mutta sekä emäntäni että minä huokaisemme helpotuksesta, kun nämä iänikuiset rakennustyöt täällä Lauttasaaressa joskus lop­ puvat. Puistokäytävämme ovat saaneet uuden hiekkahipiän. On mukavaa tallustella parantuneita jalkareit­ tejä pitkin. Enää ei tarvitse pyyh­ kiä kuraa kenkien pohjasta. Kiitos hiekasta! Pitkään hoitamatta olleilla po­ luilla ja käytävillä on painaumia, jotka vielä huutavat täytettä. Sa­ teiden tullessa lätäköitä varmaan vielä tulee. Saattaisikohan olla, että painaumatkin vielä tasoite­ taan? Silloin ei tarvitsisi kie­ mur­rella eikä kierrellä eikä luo­ da väistöuria nurmikon kautta. Terveisin opaskoira tassunpainallukset tulkinnut Marianne Tenhami Uusimman Lauttasaari-lehden voit hakea 24/7 Punaisen Huvilan pihavajan punaisesta postilaatikosta osoitteessa Kauppaneuvoksentie 18. 49,5 m2 Vattuniemenkatu 22 B. Asunto Oy Helsingin Julia, valmistunut 2012. Uutta vastaava, valoisa 2H, AVOK, KPH, SAUNA + lasitettu TERASSIPARVEKE länteen. Todella hyvä ja selkeä pohjaratkaisu! Huoneisto sijaitsee viihtyisän ja vehreän sisäpihan puolella (1. as. krs). Ilmansuunta on länsi. Yhtiöllä on oma tontti josta on huoneistokohtainen velkaosuus 63.655?. Tässä kodissa ja talossa ei tarvitse huolehtia remonteista! Hp. 264.000? + vo 64.000?. 43 m2 Myllykalliontie 4 B. Tasokkaasti remontoitu koti! Loistava, tehokas pohjaratkaisu! 2H, AVOK, KPH + PARVEKE. Kaikki huoneiston pinnat on uusitut. Huoneisto sijaitsee talon ylimmässä, 4/4 kerroksessa, talossa ei ole hissiä. Huoneistosta on avarat näkymät vehreälle pihalle sekä Lauttasaaren Kirkon suuntaan. LVIS-saneeraus (putket ja sähköt) valmistumassa. Keskeinen, hyvä sijainti lähellä uimarantaa ja tulevaa Metroasemaa. Huoneistolle tuleva velkaosuus on noin 40.000?. Hp. 220.000?. Muista pysäköintitunnus, Erkkeristä noudettavissa parkkikiekko! Met­rollekin on varmasti mukava kipaista raikkaassa aamussa silo­ teltua reittiä pitkin. Vielä, jos joku nyt kaivelee ko­ neillaan käytävät auki, kuopat ja painaumat on kaivajan silotettava ja laitettava kunnolla pintahiek­ kaa eikä vain ripottelemalla. Kaikki nyt houkutteleville rei­ teillemme ja poluillemme ? ja pyörällä ratsastajat pyöränkelloja rohkeasti soitellen. Iloinen kulkija
• 6 Saimin turinoita Lauttasaari Nro 35 ? 9.10.2015 Saimi H. asuu saarella ja hänellä kerrottavaa. Ajatus on kovin lennokas. Tarinoita, muistoja ja kannanottoja riittää. Entisajoista sekä ajankohtaisista. Saimi tässä hei, Kesän lopulla sain kirjeen, jonka kaarevan ja koukeroisen käsialan tunnistin heti. Vuosien takainen ystävättäreni, ammatiltaan pääkassanhoitaja, lähetti kutsukortin 70-vuotissyntymäpäivilleen. Hymyilytti. Tämä kutsu oli kolmas tulevalle syksylle. Nämä itseäni nuoremmat, vuoden 1945 syyskuussa syntyneet, sodan jälkeiseen suureen ikäluokkaan kuuluvat, nyt ihan urakalla viettävät merkkipäiviään. Minulla syksy onkin alkanut iloisen puheensorinan, muisteluiden, iskelmien ja herkullisten kahvipöydän antimien äärellä. Syyssää on ollut erityisen lämmin, samoin tunnelma. Tuulikki vietti syntymäpäiväänsä syyskuun ensimmäisenä lauantaina. Sateisena aamupäivänä nousin veräjähissillä uimarannan kupeessa olevan talon toiseen kerrokseen. Kahvipöytää koristi vastikään Stadionilla 50-vuotisjuhliaan viettäneen tangokuninkaan lehdistä leikellyt kuvat. Tarjolla oli vadelmakakkua ja Meira-paahtimon kahvia, kuten iskelmälaulajan elokuisissa juhlissa konsanaan. Tarkoituksena oli piipahtaa samana päivänä vietettävillä Lauttasaari-päivillä, mutta koska sade ei ottanut laantuakseen ja levylautasella oli vielä monta kyseessä olevan artistin laulua kuuntelematta, niin päädyimme vuorotellen kiikarilla katselemaan rannan tunnelmaa. Bongasin paikallislehden toimittajan pitkissä kumisaappaissaan, kirkkoherran, muutaman poliitikon ja television taloustoimittajan. Monenlaista mielenkiintoista ohjelmaa oli kyllä tarjolla. Pienessä onnittelupuheessa päivänsankarille totesin, että eihän tässä vanhoja olla, vaan pitkään eläneitä. Ja että jos olisimme nuorempia, niin ajatella kuinka meiltä kaikilta puuttuisi elämänkokemus! Ja se olisi sääli se. Siinä kohtaa pidin pienen tauon, koska ajattelin omaa jälkikasvuani. Lämmöllä ja kiitollisuudella. Onnittelulauluna lauloimme päivän teemaan liittyen pätkän kappaleesta Olet auringonnousu. Lahjojen ja kuulumisten vaihdon jälkeen totesimme, että juuri nyt elämme monenlaisten myllerrysten ympäröiminä. Vakavoiduimme kahvipöydässä, kun puheeksi tuli saaren puutteellinen päiväkoti- ja koulutilatilanne sekä aina vain uusien kalliiden talojen rakentaminen. Harmissani vielä huokasin, että voi pojat, kun suussa sulavia euron munkkeja valmistava leipomo lopetti. Yhdessä iloittiin, kun ostarin monttu on saanut täytettä, ja kalentereihin luvattiin laittaa merkintä, että 15.8.16 sitten lähdetään porukalla metroajelulle. Viisikymppisen iskelmälaulajan toivotellessa levylautaselta jo kolmatta kertaa ?Onnea matkaan, sinä ansaitset kultaa?, päätimme lähteä jo koteja kohti. Tyytyväisinä kahvihetkestä, josta makoisan kakun lisäksi saimme aimo annoksen hengenravintoa. Taksissa istuessani hyräilin Kaduilla tuulee -laulua samalla kun ihailin jälleen kerran niin kauniisti viheriöiviä kotisaaren maisemia. Kotona odotti kuuluisan lauttasaarelaisen naiskirjailijan uusin jännitysromaani, tällä kertaa Töölön maisemiin sijoittuva. Sekä sillivoileipä ja makaronivellin loppu. Kyllä kelpaa. Että eletäänhän taas sovussa. Itsen ja toisten kanssa. Tätä toivottelee Saimi H. Kirkon lentikseen kaivataan lisävoimia Teksti Risto Kolanen Kirkon salissa pelataan lauantai­ sin aikuisten lentopalloa, jonne ovat tervetulleita kaikki ikäpolvet ja molemmat sukupuolet. Syys­ kuussa kirkossa oli tauko kaikel­ le liikunnalle, koska turvapai­ kanhakijat majoittuivat tiloihin. Mukaan peliin voivat tulla kaikki lajista kiinnostuneet ja mukaan mahtuu runsaasti uusia pelaajia. Seurakunnan aikuistyön vapaa­ ehtoistyöntekijä Arto Saario ker­ too lauantain lentisvuoron tar­joa­ van liikuntaa iloisessa seurassa. ?Mukaan pelaamaan voivat tul­ la kaikki lajista kiinnostuneet. Mukaan mahtuu, enemminkin on pulaa pelaajista kuin liian täyttä. Kevään peleihin ehti vähemmän pelaajia, mutta sitten on pelattu pienemmällä kentällä. Syksyn pe­ leihin toivotaan uusia ja uusvan­ hoja paluun tekeviä pelaajia?, hän kertoo. Tasovaatimuksia ei ole. Peli on pehmolentistä. Lauttasaaren sil­ loinen kirkkoherra Voitto Viro antoi perustaa Lauttapojat (LaPo) vuonna 1959. Lentistä pelattiin uunituoreen kirkkorakennuksen voimistelusalissa, ja kirkkoherra oli itsekin pelikentällä mukana. Lauttapojat nousi myöhemmin lentopallon mestaruussarjaan. Lentis alkaa 10. lokakuuta ja sitä pelataan lauantaisin kello 12.30?14. Marraskuun 21. päivä jää välistä, sillä sali on tuolloin muussa käytössä. Muutoin pelejä on 12. joulukuuta saakka. Lisää tietoa kirkon peleistä antaa Arto Saario, 045 633 6188 ja LP-Nes­ torien Kauniaisten talvipeleistä Jorma Pellosniemi, 044 040 6677. Asfaltointityöt ovat edenneet Lapinlahden sillalle saakka kesällä 1965. Länsiväylä täy pyöreitä vuosi Helsingistä länteen johtava moottoritie, Länsiväylä, valmistui ja avattiin virallisesti liikenteelle viisikymmentä vuotta sitten, 1. lokakuuta 1965. Tämä aikoinaan Lauttasaaressa vastustusta herättänyt valtaväylä on jo vakiintunut osaksi saaremme maisemaa. K Teksti Ville Elomaa Kuvat Lauttasaari-Seuran arkisto un Jorvak­ sen­tie valmis­tui Lauttasaa­ reen vuosien 1935 ja 1936 taitteessa, oli ajo­neu­ vojen määrä vielä pientä ja kak­ sikaistainen maantie riitti hyvin sen ajan liikenteelle. 1950-luvun puolivälissä liikenne alkoi kuiten­ kin kasvaa voimakkaasti johtuen Porkkalan alueen takaisin saami­ sesta ja Espoon rakentamisen li­ sääntymisestä. Liikenneruuhkat Lautta­ saaren sillalla kasvoivat, au­ tojonot ulottuivat ruuhka-ai­ koina kaukaa Itämerenkadulta aina Vul­canin mäkeen eli Lautta­ saarentien loppupäähän saakka ja sillan huonon kunnon vuoksi sille jouduttiin määräämään pai­ norajoituksia. Lauttasaari tarvitsi välttämättä uuden sillan. Helsingin kaupunginhallitus aset­ti 20. lokakuuta 1955 toimi­ kunnan selvittämään tulisiko Laut­ tasaareen rakentaa silta vai tunneli ja mihin paikkaan. Eräät yksityis­ henkilöt ehdottivat myös penger­ tien rakentamista tai Lauttasaa­ rensalmen osittaista kuivaamista, mutta näitä suunnitelmia ei kui­ tenkaan pidetty toteutuskelpoisi­ na niiden kalleuden ja maiseman turmeltumisen vuoksi. Myös tun­ nelin rakentaminen Salmisaares­ ta Lauttasaareen hylättiin kustan­ nussyistä: noudatettaessa tielle määrättyjä kaltevuusrajoituksia olisi tunnelista tullut ainakin kol­ me kilometriä pitkä. Sillalle oli ehdolla useita linjaus­ vaihtoehtoja vanhan sillan paikka mukaan lukien. Koska osa ehdo­ tetuista linjauksista olisi vaa­ tinut Lauttasaareen kallioleikkauksia tai tunneleita, ainoaksi järkeväksi mahdollisuudeksi katsottiin moot­ toritien rakentaminen Helsingistä länteen. Lauttasaarelai­sia ei tämä hanke kuitenkaan miellyttänyt, heidän mielestään monikaistai­ nen moottoritie turme­lisi saaren ja sen luonnon. Kaupunginvaltuusto kuitenkin hyväksyi siltasuunni­ telman lopullisesti helmikuussa 1959. Moottoritien rakennustöihin päästiin Lauttasaaressa keväällä 1961. Ensimmäinen osuus Län­ siväylää, kaksisataa metriä toista ajorataa, avattiin Lauttasaaressa liikenteelle marraskuussa 1962. Tielle oli tehty väliaikainen liit­ tymä Lauttasaarentieltä hieman Lahnalahdentien alikulkutunne­ lista eteenpäin. Aluksi Helsingin kaupungin piti rakentaa Lapinlahden silta, mutta kun suunnitelmat länteen johta­ vaksi moottoritieksi tulivat siihen vaiheeseen, että sillasta tuli osa moottoritietä, päädyttiin kaupun­ gin ja valtion välisissä neuvotte­ luissa syksyllä 1961 siihen, että valtio rakentaisi myös sillan. Lapinlahden sillan rakennustyöt aloitettiin pengertöiden osalta keväällä 1963. Ensimmäinen silta­ osa uitettiin paikalle konepajasta Loviisasta heinäkuussa 1964 ja viimeinen, keskiosa, asennettiin helmikuussa 1965. Silta oli valmis­ tuessaan Suomen pisin, sen koko­ naispituus on 582 metriä ja pisin jänneväli 125 metriä. Helsingistä länteen johtava moottoritie, Län­ siväylä, ja Lapinlahden silta avat­ tiin liikenteelle virallisesti lo­ kakuun 1. päivänä 1965, jolloin juhlallisessa avajaistilaisuu­dessa pääministeri Johannes Virolainen katkaisi sillan poikki pin­ gotetun sinivalkoisen nauhan. Moot­ toritie valmistui aluksi vä­ lillä Lauttasaarenkatu - Gräsa (Pork­kalankatu - Haukilahti) ja se jatkettiin Espoonlahteen saakka 1966-67. Lapinlahden sillan valmistu­ minen aiheutti muutoksia Laut­ tasaaren linja-autoliikenteeseen. Liikennelaitoksen linjat 23 Erot­ taja - Isokaari ja 24A Asema-au­ kio - Etelä-Lauttasaari siirrettiin 4. lokakuuta 1965 kulkemaan uutta siltaa pitkin linjojen 23A ja 24 jäädessä kulkemaan vanhaa sil­ taa. Järjestelyillä pyrittiin vä­ hentämään vanhan, huonokuntoi­ sen läppäsillan liikennerasitusta. Lauttasaaren tieverkossa suurim­ pia moottoritien aiheuttamia muu­ toksia oli Särkiniementien linja­ uksen muuttuminen vanhalta pai­ kaltaan, nykyiseltä Haahkakujalta, kulkemaan Isokaaren ja Tallbergin Puistotien risteyksen kautta Laut­ tasaarentielle. Moottoritien rakentamisen jälkeen liikenne kasvoi jyrkästi ja tämän vuoksi 1980-luvulla täytyi tien pientareet välillä Lauttasaa­ ri-Matinkylä antaa linja-autojen käyttöön. Vuosikymmenen lopulla alettiin kuitenkin suunnitella myös perusteellisempia parannustöitä Länsiväylälle: tietä levennettäi­ siin, liittymiä uusittaisiin ja uusia liittymiä rakennettaisiin. Lautta­
• Lauttasaari Nro 35 ? 9.10.2015 ytti ia On vaikea hahmottaa, miltä keskiikään ehtinyt Länsiväylä ympäristöineen näyttää toisten 50 vuoden päästä. saarelaisten onneksi lopullisista suunnitelmista jätettiin pois Län­ siväylän rinnakkaistie Westendis­ tä Lauttasaareen, sillä toteutues­ saan se olisi merkinnyt melkoista liikennemäärien kasvua saaressa. Uudistustyöt, joita monella ta­ holla pidettiin ylimitoitettuina, aloi­ tettiin syksyllä 1991 ja ne valmistuivat lopullisesti syksyl­ lä 1995. Lauttasaaren kannalta suurin vaikutus oli Hanasaaren uuden liittymän ja linja-autopy­ säkkien rakentamisella. Espoon suunnan linja-autoista suurin osa siirrettiin ajamaan Länsiväylää ja Hanasaaren uudet pysäkit toi­ mivat vaihtopaikkana Lauttasaa­ reen kuljettaessa. Jo 1960-luvulla esitettiin ar­ vioita, että 1970-luvun lopulla Lapinlahden sillalla tarvittaisiin vähintään kolme kaistaa yhteen suuntaan. Länsiväylän leventä­ misen vuoksi tuli ajankohtaiseksi myös Lapinlahden sillan leventä­ minen, sillä bussikaistat päättyi­ vät Lauttasaareen, ja lisääntynyt joukkoliikenne Länsiväylällä tar­ vitsi lisätilaa myös sillalla. Le­ vennystyöt, joissa Lapinlahden sillalle tehtiin kummallekin puo­ lelle bussikaista, aloitettiin ke­ väällä 1995 ja ne valmistuivat sa­ man vuoden lopussa. Länsiväylän 1990-luvun uudistustöistä käyte­ tään usein nimitystä kolmas Län­ siväylä. Länsiväylä herätti alussa vastustusta lauttasaarelaisissa, mutta nykyään on vaikea kuvitella millaista liikenne olisi ilman sitä. Länsiväylän rakentaminen Laut­ tasaaressa aivan asutuksen tuntu­ maan sai melutason kasvamaan. Niinpä vuoden 1995 alussa tehtiin suunnitelmat meluesteiden raken­ tamiseksi moottoritien varteen Ka­ tajaharjun, Ruukinlahden puiston, Maamonlahden ja Pohjoiskaaren kohdille, sekä Lapinlahden sillan alkupäähän. Lauttasaaressa mai­ semalliset syyt pakottivat suun­ nittelemaan meluesteet normaa­ lista poikkeavalla tavalla. Mitkään massiiviset betonirakenteet eivät tulleet kysymykseen, jottei kau­ nis merimaisema peittyisi. Laut­ tasaaren kohdalla onkin noin kilometrin verran laminoidusta lasista ja akryylistä valmistettuja meluvalleja. Meluvallit valmistui­ vat vuoden 1998 lopulla. Länsiväylän kehittäminen ei ole millään tavalla loppunut, vaan uusia suunnitelmia tehdään jat­ kuvasti. Länsimetron jatkaminen Kivenlahteen saakka vaatii paljon uusia liityntälinjoja ja sen vuoksi Espoonlahden ja Matinkylän vä­ lille valmistui vuoden 2015 alus­ sa uudet joukkoliikennekaistat. Koivusaaren rakentaminen tu­lee muuttamaan Länsiväylää Lautta­ saaren kohdalla. Suunnitelmissa on, että Katajaharjun liittymä pois­ tuu, ja Lauttasaareen ajettaisiin Espoon suunnasta jatkossa uuden tieverkon läpi Koivusaaresta. Län­ simetron valmistuminen vuonna 2016 tulee vähentämään bussi­ liikennettä Länsiväylän Helsingin puoleisessa osassa. Sen vuok­ si Länsiväylän tulevaisuudesta on tehty varsin radikaalejakin suunnitelmia. Eräs tällainen olisi Länsiväylän muuttaminen niin sanotuksi kaupunkibulevardiksi Koivusaaresta lähtien. On vaikea hahmottaa, miltä keski-ikään ehtinyt Länsiväylä ympäristöineen näyttää toisten 50 vuoden päästä. Todennäköi­ sesti hyvin erilaiselta. Rakennustöitä Katajaharjun sillan kohdalla 1961-1962. Taustalla näkyy väliaikainen kävelysilta. Kuva Maamonlahden sillan alta kohti Lemissaaren liittymää 1963-64. Julius Tallbergin Villa Nissebo on jäänyt liittymän keskelle. 7
• 8 Lauttasaari Kiitos! Nro 35 ? 9.10.2015 Lauttasaaren seurakunta kiittää vapaaehtoisia, yrittäjiä ja yhteistyökumppaneita turvapaikanhakijoiden lämpimästä vastaanotosta. Kiitokset erinomaisesta yhteistyöstä. Hyvien tekojen kautta herätellään voimia joiden varassa meidän kaikkien on hyvä ja turvallista elää. Uusi haaste on vähentää saarelaisten yksinäisyyttä, sillä sitä on täälläkin. Lauttasaarella on lämmin ja tiivis yhteisö, joka tukee yhdessä olemista ja tekemistä. Olet lämpimästi tervetullut 21.10. klo 18 seurakuntasaliin Yhdessä -projektin alkutapaamiseen! Illan aikana kuullaan ideoita projektin sisällöstä ja kehitetään yhdessä toimiva malli yksinäisyyden vähentämiseksi. Lauttasaari pystyy mihin tahansa, Yhdessä! Kiitokset turvapaikanhakijoita auttaneille: KIITOS! TACK! CasaMare Cederroth Oy Expec Information Systems Oy Halti Happy Friends HIFK K-Citymarket, Ruoholahti K-Supermarket Lauttasaari Lauttasaaren Luomupiiri Marttaliitto MLL Lauttasaari Mähönen Pallo-Pojat Juniorit Papa´s Bike Partiolaiset Pure Waste Pyrkän kenttä RixiBaari Sevan S-Market Lauttasaari Stadium Sekä lukuisat muut!
• Lauttasaari Nro 35 ? 9.10.2015 9 ? Tavoitteemme ja unelmamme onkin, että pääsisimme joskus samalle tasolle kuin Suomessa ollaan jo tänään. Kambod?alaiset Kampong Pil -kylän alakoulun rehtori Rothy Lay sekä Puthi Komar -organisaation ?työntekijä?Chamroe?un Ch?huong tulivat viikoksi vierailulle Lykkiin Opettajat ilman rajoja ?hankkeen myötä. Lykin biologian ja maantiedon opettaja Anna Aaltonen oli vastaavasti Kambod?assa kesällä. Kambod?asta Lauttasaareen Opettajat ilman rajoja ?hanke vei Lauttasaaresta Kambod?aan neljä opettajaa. Syksyllä vastavierailulle saapui kaksi paikallista, Rothy Lay sekä Chamroeun Chhuong. He olivat iloisia päästessään näkemään koulutuksen kärkimaan opetustapoja käytännössä. L Teksti ja kuva Hilkka Kotkamaa auttasaaresta on tullut yhtäk­ kiä ja yllättäen varsin kansain­ välinen paikka. Sen tekee Laut­ tasaaren yhteis­ koulun kansain­ välinen koulutusyhteistyö. Ky­se on kolmen vuoden koulutushankkees­ ta Kambod?aan, Opet­tajat ilman rajoja, tuttavallisemmin OIR-pro­ jekti. Se on yhteisörahotteinen, eli se säilyy hallituksen kehitysyhteis­ työhön kohdistuvista leikkauksista huolimatta.?Projektia rahoittavat Lykki, alakoulu, seurakunta, yrittä­ jät ja yksityiset lahjoittajat. Viime kesänä Kambod?assa vie­ raili neljä lauttasaarelaista opet­ tajaa ja nyt on vastavierailun aika. Kampong Pil -kylän alakoulun reh­ tori Rothy Lay sekä koulutusta ja koulutusvaihtoa hoitavan järjestön Puthi Komar -organisaation työn­ tekijä Chamroeun Chhuong olivat Lauttasaaressa viikon vierailulla. ?Olemme hyvin onnellisia ja ylpeitä siitä, että yhteistyökump­ panimme on juuri Suomi. Me tun­ nemme hyvin Suomen maineen koulutuksen ykkösmaana koko maa­ilmassa?, vierailijat iloitsevat Viikko Lauttasaaressa sujui var­­sin konkreettisissa merkeis­ sä. Kambod??alaiset vieraat ovat olleet koulupäivät mukana Lykin arkisessa työssä. He ovat nähneet opetuksen käytäntöä, tutustuneet oppimateriaaleihin ja koulun ar­ kipäivään. Mukaan lähtee repulli­ nen ideoita ja aineistoa. ?Myös meillä on samassa luo­ kassa e?ritasoisia oppilaita. Ope­ tamme heille kaikille samaa, mut­­ta alemmalla tasolla oleville opetus voi mennä ohi korvien. Lykissä olemme nähneet eriytet­ tyä opetusta samassa luokkahuo­ neessa. Se näyttää sujuvan hyvin, joten otamme menetelmän heti käytäntöön omassa koulussam­ me?, Rothy Lay kertoo yhtenä esi­ merkkinä matkan ideoista. Rothy Layn alakoulussa 306 op­ pilasta ikähaarukalla 6-11 vuotta. Opetus koulussa ja koko maassa on kehitysvaiheessa, siksi hänes­ tä nyt on hyvä aika saada uusia ideoita ja työkaluja eri aineiden ja erilaisten oppilaiden opettami­ seen. ?Toiveena on tietysti saada lisää ja nykyaikaista opetuksessa käy­ tettävää aineistoa ja teknologiaa. Siihen on ollut täällä Lauttasaa­ ressa hyvin kiinnostava tutustua. Tavoitteemme ja unelmamme onkin, että pääsisimme joskus samalle tasolle kuin Suomessa ol­ laan jo tänään.? Suomen kouluopetuksen Pisamaine on kiirinyt Kambod?aan asti, joten se sopii hyvin esikuvak­ si opetustaan kehittävälle maalle. Sen oli lähdettävä rakentamaan koulutustaan nollasta. Vielä tä­ näänkin tuntuu Kambod?assa vuo­ sina 1970?1975 käyty sisällissota? ja sitä seurannut punakhmerien valtakaudella suoritettu kansan­ murha. Punaiset khmerit pitivät erityisesti koulutettua väestöä epä­ luotettavana, ja heitä surmattiin surutta tai laitettiin kurjille työlei­ reille eri puolille maata. Punaisten khmerien terrorin aikana Kambo­ d???assa kuoli jopa kaksi miljoonaa asukasta. Sodan jälkeen alkoi raunioi­ tuneen maan jälleenrakennus. Kam­bod?alaisiin on tehnyt Lykis­ sä erityisen vaikutuksen koulu­ rakennus, joka on heidän mieles­ tään komea ja käytännöllinen. ?Meillä koulut ovat varsin vaa­ timattomia puisia rakennuksia, mutta lämpimässä ilmastossam­ me pärjäämme, kun vain saamme tarpeeksi tilaa. Tässä on tietysti ky­ symys rahasta, mutta myös ti­­lojen käytöstä?, Chamroe? un Chhuong toteaa. Biologian ja maantieteen opet­ taja Anna Aaltonen kuuluu siihen neljän lauttasaarelaisopettajan ryhmään, jotka vierailivat Kam­ bod?assa viime kesänä.  Opettajat? Jenni Kohl ja Jemina Viitala olivat ? Kampong Pilin?ja Slokramin ala­ koulussa, Anna Aaltonen ja ?Heini Puhakka olivat Wattamimin ylä­ koulussa. Kambod?an ja Suomen väli­sel­ le koulutusyhteistyölle on suu­ria suunnitelmia ja molempien mai­ den toiveena olisi saada jatkoa. Ensi kesänä lähtee Kambod?aan seuraava nelihenkinen opettaja­ joukko. ?Nyt on helppo jatkaa. Olemme jo tutustuneet ja tunnemme pai­ kalliset työskentelytavat. Olemme myös nähneet omin silmin maan hurjan historian vaikutukset. Sieltä puuttuu moni asia, muun muassa akateemisesti koulutettu väki?, Aaltonen sanoo. Opettajakoulutus oli ennen vuoden mittainen, mutta se on saatu nyt kaksivuotiseksi. Silti kouluissa työskentelee edelleen pääosin opettajia vuoden koulu­ tuksella. Aaltosen mielestä yh­ teistyötä voisikin laajentaa niin, että Kambod?aan vietäisiin opet­ tajankoulutusta. Suomalainen opo-koulutus on Kamb?od?assa jo aloitettu, joten jatkossa siellä on tarkoitus käynnistää oppilaanoh­ jaustoiminta suomalaiseen mal­ liin. Siellä on jo tällä hetkellä kym­ menen opoa koulutuksessa. Anna Aaltonen näkee kovia kär­ sineen Kambod?an tulevaisuuden kaikesta huolimatta valoisana. Il­ mapiiri on innokas ja koululaiset valtavan motivoituneita. ?Kehitys vie kuitenkin aikaa. Heidän sisällissodastaan on 40 vuotta, meidän sisällissota käytiin 100 vuotta sitten. Siitä voi ehkä laskea aikataulua?, Aaltonen lisää. Hienosti liikkeelle lähteneellä yhteistyöllä Suomen ja Kambo­ d?an välillä on vain yksi mutta: Suomen kehitysavun leikkaukset. Opettajavaihto jatkuu, koska se on yhteisörahoituksen kus­tan­tama. Muuta yhteistyötä ra­hoittaa Kirkon Ulkomaanapu ja sieltä budjetin leikkaus viiltää pois hankkeen ra­ hat. ?Tuntuu todella valitettaval­ ta, että määrärahaleikkausten ta­ kia on ajettava alas niin mo­ ni asia, kuten k?ehitys?yhte?i?styö Kam­bod?an ja monen muun ke­ hitysmaan kanssa. Näissä mais­ sa ihmisillä on suuria vaikeuksia selvitä ilman ulkopuolista apua?, Aaltonen pahoittelee.
• Lauttasaari 10 Nro 35 ? 9.10.2015 Saarella tapahtuu Lauttasaarelaiset yhdistykset voivat tällä palstalla tiedottaa tulevan viikon tapahtumistaan Lauttasaaressa. Tiedotteet viimeistään ilmestymisviikon maanantaina osoitteeseen seura@lauttasaari.fi Drumsö Pensionärer rf Månadsmöte måndagen 12 oktober. Vi firar våra jubilarer med sång av Bo Ekman till pianomusik. Kl 14 S:t Jacobs församlingssal Kvarnbergsbrinken 1. Teaterbiljetterna betalas på mötet åt vice. ordf. Katja. Mera info om alla teaterpjäser av Katja 09 671 355. LAUTTASAAREN KANSALLISET SENIORIT RY ? LAKE Ma 12.10. klo 12.00 kuukausitapaaminen seurakuntasalissa: Kahvitarjoi­lu, ilmoittautumisia teatteriesityksiin, ?TA­ BU? ja ?Luolamies?, varatut liput jaetaan (tarkemmin ilmoituksessa 2.10.) ?Minimessuilla? kaksi Lauttasaaressa toimivaa yritystä esittelee toimintaansa. Vieraamme prof. Inkeri Elomaa puhuu aiheesta ?Elintasosyövät ? omaa syytäkö?? Syystiedotetta koko syyskaudesta saata­ vana. Tervetuloa. Lauttasaaren keskustaseura ry Yhdistyksen syyskokous pidetään torstaina 22.10. klo 18 osoitteessa Särkiniementie 5A, 5. kerros. Vieraa­ namme on kaupunginhallituksen jäsen Terhi Peltokorpi. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Ennen kokousta tutustuminen uuden kou­ lun mahdolliseen tonttiin Särkiniementien päässä. Kokoontuminen klo 17.45 Särki­ niementie 5:n eteen. Lisätietoja sihteeri Sanna Rauhansalo, puh. 050 340 6174. Lauttasaaren martat MARTTAILTA tiistaina 13.10.2015. AI­ HE: Mennään leffaan, ei vielä tietoa, minne mihin leffaan. Jos kysyttävää, soita Heidille 050 438 1146. lauttasaaren musiikkiopisto Tulevia tapahtumia: pe 23.10. klo 18.00 Pianistien syyskon­ sertti (Leena Kotkavuoren oppilaat) la 24.10. klo 10.00 ja 11.00 Muskarilais­ ten syyskonsertit la 24.10. klo 14.00-17.00 Pianopäivä opistolla ke 28.10. klo 18.00 ja 19.00 Pianistien syyskonsertit (Taru Myöhänen-Mäkelän ja Risto-Matti Marinin oppilaat) to 29.10. klo 18.00 Taivas ja meri, laula­ jien konsertti Lauttasaaren kirkossa, Sari Anneli Ruokosen oppilaat pe 30.10. klo 18.00 Perjantaimatinea Tapahtumiin on vapaa pääsy Kaikki konsertit ovat Mirjam Helin ?salis­ sa, jos ei toisin mainita. Katso mahdolli­ set muutokset ja lisäkonsertit opiston net­ tisivuilta www.lmo.fi LUOVUUDEN TORI AGORA RY Ohjatut jooga tunnit jatkuvat syyskaudella tiistaisin 1.9.2015 - 8.12.2015 nuorisotalo Apajassa, Pajalahdentie 10a seuraavasti: Dynaaminen jooga klo 9.30 - 10.45, hatha jooga klo 10.45 - 12.15. Ei toimin­ taa syyslomaviikolla 42. Ilmoittautuminen ja tiedustelut Virva 041 444 1225. MLL LAUTTASAAREN PAIKALLISYHDISTYS Viikko 42 (12-18.10.) on syyslomaviikko ja MLL:n kerhotoiminta on tauolla. Isä-lapsikerho, perhekahvila, muskarit ja tanssitan vauvaa ? kurssi jatkuvat taas viikon 43 alusta! Syksyn ohjelmaa perhekahvilassa 7.10. Treenillä eroon raskauskiloista, PT Ulla Kaila 14.10. Syysloma (ei perhekahvilaa) 21.10. Pomp de Lux vaate-esittely, Johanna Luttinen 28.10. Nosh vaate-esittely, Anu Hyvönen 4.11. Black Swan vaate-esittely, Lotta Kullberg 11.11. Me&I vaate-esittely, Sanna Lostedt Yhdessä Vanhempana ? hankkeen tilaisuus on 24.10. klo 15.00 alkaen. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Laut­ tasaaren Seurakunnan kanssa. Puhujana on mm. Margit Sjöroos; ?Myötätunto per­ heessä ja parisuhteessa?. Varaa iltapäivä jo kalenteriisi! ÖPPNA DAGHEMMET TALLEN BARN från 0 år tillsammans med sina vårdare välkomna till öppna daghemmet/ familjekaféet TALLEN, Smedjeviksvägen 10 (Bibliotekshuset) tisdag, torsdag och fredag kl. 9-12.30. Tallkottarnas BARNRYTMIK till gitar­ rackompanjemang kl. 10.30. Sångerna ås­ kådliggörs med skojig rekvisita. Servering. Avgift 8 e. Kul SPRÅKBAD/KIELIKYLPY för alla som inte har svenska som modersmål! OBS! STÄNGT torsdag 15.10 och fredag 16.10!! Närmare information tel 040 530 7390 un­ der Tallens öppettider, www.folkhalsan.fi/ drumso. Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus Myllykallionrinne 1. Virasto: ma, ti, to ja pe 9-12 ke 12-18. P. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavoitettavissa puhe­ limella arkisin ma-pe klo 9-21 p. 09 2340 4302. Diakoniatoimisto: ajanvaraus toimistol­ ta ti, to, pe klo 10-11 tai puhelimessa p. 09 2340 4318 Su11.10 klo 11 Messu, Työrinoja, An­ dersson, Pyhäkoulu. Klo 18 Kirkkokonsertti Sello soikoon! Jenni Wirick, sello ja Vilja Ilvonen, piano. Bach, Cassado, Pärt, Debussy. Vapaa pää­ sy, ohjelma 5 e. Ma 12.10. klo 9-12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille. Maanantaisin perhekerhossa jumpataan liikuntasalissa klo 10-11. Klo 17 Savenvalajat-ryhmä. Tervetuloa mukaan työstämään keramiikkasavesta oman näköistä taidetta! Klo 18 Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoron harjoitus. Ti 13.10. klo 11 Seniorilaulut seurakuntasalissa, Helka Silventoinen. Ykkös- ja kakkosluokkalaisten ilta­ päivä: klo 13 Kryptaklubi, klo 17 kokkikurssi ja klo 17 koripallokerho. Lisä­ tietoja: teijo.junnola@evl.fi. Klo 18 Avoin rukouspiiri, B-rappu toi­ nen kerros, vetäjänä Ulla Nenonen. Ke 14.10. klo 10.30 Seniorilautta seurakuntasalissa, Klo 15 Lapsikuoro kirkossa, Klo 16 Warhammer-kerho, Klo 17 Nuorten Krypta, Klo 17 Kirkkokahvilan kansainvälinenilta: Kaikille avoin olohuone. Tule tervehtimään kansainvälisiä vieraitamme. K-Supermarketin ylijäämätuotteista teh­ tyä iltapalaa vapaaehtoista maksua vas­ taan. Leipää jaetaan myös mukaan. Klo 18 Saaribändi: kaikille avoimet tree­ nit kirkkosalissa. Tule mukaan! Lisätieto­ ja: aino.valojarvi@evl.fi. Klo 19 Viikkomessu, Rintamäki, Työrino­ ja, Valojärvi. To 15.10. klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet -raamattupiiri. B-rappu toinen kerros. Tiira-tuotteita Punaisella Huvilalla Tervetuloa Punaiselle Huvilalle tutustumaan Tiira-tuotteiden valikoimaan. Uutuustuotteina koivuviiluinen tarjotin, kätevät jääkaappimagneetit sekä Globe Hopen kanssa yhdessä toteutettu puuvillakassi. Koko valikoima ja hintatiedot osoitteessa Lauttasaari.fi. Lauttasaari-Seura, Punainen Huvila, Kauppaneuvoksentie 18. Avoinna maanantaisin 9.30.-16.30. Muina aikoina sopimuksen mukaan p. 050 591 6466, seura@lauttasaari.fi. Tiira-aiheen on Lauttasaari-Seuralle suunnitellut professori Erik Bruun. Kaikki Tiira-tuotteet valmistetaan Suomessa. Pe 16.10. klo 9-12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille. Klo 16 Sählykerho ykkös- ja kakkosluok­ kalaisille. Su 18.10. klo 11 Messu Heusala, Valo­ järvi. Muuta Varhaisnuorten aktiivileiri syyslomalla 14.10.-15.10. Korpirauhassa, lei­rimaksu 40e. Lisätietoja teijo.junnola@evl.fi. Kirkkokahvila on auki arkisin 10-17, keskiviikkoisin klo 10-21. Makoisaa lou­ nasta on tarjolla klo 11-13. Lämpimän lounaan hinta on 7 euroa, salaattilounas 6 euroa. 3-12 -vuotiaat lapset syövät puo­ leen hintaan, alle 3-vuotiaat maksutta vanhemman lounastaessa itse. Johannes församling Mer information på Johannes hemsida: www.helsingforsforsamlingar.fi/johannes Sö 11.10 kl.10: Högmässa i S:t Jacobs kyrka. Repo-Rostedt, Henricson. Kyrkkaf­ fe. Kl.12: Högmässa i Johanneskyrkan. Lindström, Westerlund, Almqvist, Kam­ markören Jubilate. Kyrkkaffe. Må 12.10 kl. 10?11.30: Babyrytmik i Hörnan, Högbergsgatan 10, gatunivån. För barn under 1 år. Wiklund. Kl. 11-12: Cellverksamhet ?Guds närvaro i vår samvaro? i S:t Jacob. Gert­ rud Strandén. Kl. 13: Samtalsgruppen i Majblomman, Sanitärsgatan 4. Stefan Djupsjö­ backa. Kl. 17.45: Samtalsgruppen ?Bibel, tro och tvivel?, Hörnan, Högbergsgatan 10, gatunivån. Kisa Korkman. Ti 13.10 kl. 12: Lunchmusik i Gamla kyrkan med Dag-Ulrik Almqvist. Kl. 17: Ärligt om tro i Johanneskyrkans krypta. Lindström. Kl. 18: Mariavesper i Johanneskyrkans krypta. Busck-Nielsen, Almqvist. On 14.10 kl. 14?15.30: Diakoniträffen i S:t Jacobs församlingssal. Salenius. Kl. 14: Mariakretsen, Högbergssalen, Högbergsgatan 10 E, 2 vån. Kl. 18: Veckomässa i Gamla kyrkan. Lindström, Almqvist. Kl. 18 Inför Guds ansikte ? djupare in i gudstjänsten, en kväll kring liturgin. Hei­ kel-Nyberg, Repo-Rostedt. Fr 16.10 kl. 10?11.30: Knatterytmik i Hörnan, Högbergsgatan 10, gatunivån. För barn över 1 år. Wiklund. Kl. 12.15?13.30: Veckolunch i Hög­ bergs­gården, Högbergsgatan 10 E. Väl­ kommen på middagsbön i Johanneskyr­ kan kl. 12. Kl. 19: Regnbågsmässa i Johanneskyrkan. Heikel-Nyberg, Anne Hätönen. Middagsbön i Johanneskyrkan vardagar kl. 12. JEHOVAN TODISTAJAT Raamatullinen esitelmä sunnuntaina 11.10.2015 klo 11.00: ?Miten voittaa paha hyvällä??. Puheen jälkeen raama­ tuntutkistelu: ??Odota sitä?!?. Kaikki ter­ vetulleita. Ei kolehtia. Valtakunnansali Lauttasaarentie 10. www.jw.org/fi Lauttasaari.fi ? Tutustu uusittuun sivustoon! ? Larun uutiset ja tapahtumat Larutori Larutorin rivi-ilmoitukset maksavat 6 e/rivi. Riville mahtuu n. 25 merkkiä. Lähetä ilmoitustekstisi osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. Perjantaisin ilmestyvän lehden viimeinen aineistopäivä on saman viikon maanantai. Kadonnut Peugeot-skootterin avain. Löytöpalkkio. P. 050 591 6466. Vuokralle tarjotaan Autohallipaikka, lämmin ja videovalvottu, Melkonkatu 11. P. 040 746 0748. Vuokralle tarjotaan Remontin ajaksi, kalust. 3H+K+S rt-asunto Inkoon kesk. P. 0400 207 345. Vuokralle tarjotaan Kalust. asunto remontin ajaksi/vesivah. 0400 404 797 Lauttasaarentie 3. Myydään Hyväkunt. moottorisänky 90x200 cm, hinta 300 e. P. 0400 494 677. AA-kokouksia Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja la klo 17.30 Lauttasaaren kirkko, D-porras.
• Lauttasaari Nro 35 ? 9.10.2015 Palveluja tarjotaan 11 Varaa paikkasi tälle palstalle numerosta 050 591 6466 tai osoitteesta seura@lauttasaari.fi. Hinnat alkaen 25 ?+alv/lehti. Ilmoitus laitettava vähintään neljään perättäiseen lehteen. Katso tarkemmat hintatiedot mediakortista osoitteessa www.lauttasaari.fi. Graafinen suunnittelu ja mainonta yli 20 vuotta laadukasta suunnittelua Ars Today Isokaari 3 Puh. 693 1006 arstoday@arstoday.fi lauttasaari.fi Vuokraa juhlatilat max. 30 hengen tilaisuuksiin Punaiselta Huvilalta. Arkisin tuntiveloitus 45 ?/tunti, la-su päiväveloitus 240 ?/pv. Lauttasaari-Seuran jäsenille hinnoista -20 %. Tiedustelut: seura@lauttasaari.fi tai p. 050 591 6466 Liity hyvään seuraan osoitteessa lauttasaari.fi Liity Lauttasaari-Seuran jäseneksi! Jäsenmaksut ovat henkilöjäseniltä 20 e/vuosi (opiskelijat 10 e/vuosi) sekä rekisteröidyiltä yhdistyksiltä ja asunto-osakeyhtiöiltä 35 e/vuosi. Jäseneksi voi liittyä osoitteessa lauttasaari.fi tai Lauttasaari-Seuran toimistossa Punaisella Huvilalla, Kauppaneuvoksentie 18. Toimisto on avoinna ma klo 9.30-16.30. Vuokraa kokoustilat max. 30 hengen tilaisuuksiin Punaiselta Huvilalta. Arkisin tuntiveloitus 45 ?/tunti, la-su päiväveloitus 240 ?/pv. Lauttasaari-Seuran jäsenille hinnoista ? 20 %. Tiedustelut: seura@lauttasaari.fi tai p. 050 591 6466. Jos joku juttu jäi mietityttämään, osoitteessa www.lehtiluukku.fi voit käydä lukemassa myös kaikki viime vuoden lehdet.
• 12 Lauttasaari Nro 35 ? 9.10.2015