• Lauttasaari Lauttasaari Nro 22 ? 10.6.2016 | Perustettu 1968 Julkaisija Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry Hela skolan cyklar s. 4 Punkkitutkimukset alkoivat s. 6-7 Asiakkaamme etsii Lauttasaaresta ? Hyväkuntoista, muuttovalmista, yli 30 m2 yksiötä tai kaksiota merinäköalalla. Ota yhteyttä Eero Heino p. 050 515 1801 ? Putkiremontoidusta talosta 2-3 h hyväkuntoista, parvekkeellista huoneistoa. Ota yhteyttä Eero Heino p. 050 515 1801 ? Remontoitavaa huoneistoa. 1 Nro 22 10.6.2016 Täyteaineet arkistuvat s. 9 3VVLJOMBIEFOUJF " 4ÊSLJOJFNFOUJF $ 7BUUVOJFNFOLBUV C % û N¤ I BWPL LQI N¤ I L LQI WI Q N ) , 4 8$ -BTJUFUUV QBSWFLF û LL
• û IMÚ LL û -VPUFJTWÊZMÊ % û *UÊMBIEFOLBUV B # )BBILBUJF N I L LQI XD TBVOB KB BVUPUBMMJ N¤ I L LQI T Q N¤ I L LQI WI Q û û LL
• û IMÚ LL 1PIKPJTLBBSJ # û )BLPMBIEFOUJF " 7BUUVOJFNFOLBUV " N I L WI LQI KB QBSWFLF N¤ I L LQI WI Q N¤ I L LQI T WI Q û û LL
• û IMÚ LL )BLPMBIEFOUJF # û N I L LQI TBVOB XD *UÊMBIEFOLBUV N¤ "VUPIBMMJQBJLLB û 1BMKPO NVJUBLJO BTVOUPKB KB WÊMJUUÊKÊTJ MÚZEÊU PTPJUUFFTUB XXX UBLJP DPN 4ÊSLJOJFNFOUJF $ û N I L LQI WI KB MBTJUFUUV QBSWFLF Lisätiedot sekä yhteydenotot Jussi Mansikka p. 050 2993 Ostaja maksaa välityspalkkion, joten myyjälle ei lainkaan kuluja! Ota yhteyttä! 0JLFJUB JINJTJÊ BTVOUPBTJPJIJO "TVOOPO NZZOUJ WVPLSBVT KB BTVOUPTJKPJUVTQBMWFMVU XXX UBLJP DPN (ZMEÏOJOUJF )FMTJOLJ XXX "TVOUPTJKPJUUBKBO"#$ ö ,JJOUFÊO WFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO .BULBWJFTUJOWFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO Terassit meren äärellä. Älä anna punkkien pelotella: ota punkkirokotus ajoissa! Stellan sairaanhoitajan antama rokotus kotona nyt 55 ?/annos. 010 633 8585 www.stella.fi/punkkirokote bluepeter.fi, 010 424 9801 ? faroravintola.fi, 010 424 9830 Asunnollesi paras näkyvyys Harkitsetko asunnonvaihtoa? Kutsu minut maksuttomalle arviokäynnille niin kerron, kuinka asunnostasi saadaan markkinoiden paras hinta. Ville Pulkkinen myyntineuvottelija 040 486 1987 ville.pulkkinen@kotijoukkue.fi Urheilukatu 5, 00250 Helsinki | www.kotijoukkue.fi Lauttasaari kt..........56 m² 2h+kk+kph+p. Tilava kaksio ihanalla paikalla hiekkarannan, rantakahvilan ja monipuolisten liikuntamahdollisuuksien lähellä. Alueella hyvät palvelut ja yhteydet. Remontoitava kohde. Pohja helposti muokattavissa kolmioksi avokeittiöllä. EL=F. Mh. 219.800 ?. Haahkatie 11-13 A. Ensitied. Ville Pulkkinen p. 040 486 1987.
• Lauttasaari 2 Pääkirjoitus Nro 22 ? 10.6.2016 10.6.2016 Vastuu roskista kuuluu kaikille Viime viikolla vietettiin siivouspäivää ja myös Lauttasaaressa saatiin ison joukon voimin puhdistettua saaren ympäristöä. Mutta riittääkö kerran tai kaksi päivää vuodessa ylläpitämään siisteyttä ja roskattomuutta, kun pakkausmateriaalin ja tavaran määrä kasvaa jatkuvasti? Itselläni on 4-vuotias tytär, jolle roskat ovat, ainakin tällä hetkellä, aarteita. Niitä poimitaan päiväkodin pihalta ja kuljetetaan hoitolaukun pohjalla kotiin esiteltäväksi. Muovikukkien lehtiä, ruosteisia ruuveja, rikkimenneen kynsilakkapullon sivellin ? ?aarteiden? monimuotoisuus vaihtelee lähes päivittäin. Meitä aikuisia ei aina jaksa ilahduttaa, kun kassin pohjalta löytyy kivien ja kuivuneiden kukkien lisäksi suoraan roskikseen kaadettavaa tavaraa. Ja mistä sitä roskaa oikein riittää? Näin kesän tullen vietämme paljon aikaa ulkona, erityisesti Kasinonrannassa, jossa moni muukin lapsiperhe viihtyy. En voinut olla viimeksi eilen huomaamatta, kuinka paljon roskia rantahiekalle on jo ehtinyt kertyä. Eihän siivouspäivästä ole kulunut kuin muutama päivä. Ja nyt jo yrittävät muovilusikat sekä kertakäyttökupit uhkaavasti vyöryä kohti merta, päämääränään tulla jonkun muun ongelmaksi. Kannan itse usein mukana pientä roskapussia, jonka pyrin keräämään täyteen eteen nousevaa rojua. Ja silloinkin kun pussi on unohtunut, on lähistöltä löytynyt tyhjä paperikuppi, jonka on voinut täyttää ja kotiin lähtiessä kiikuttaa lähimpään roskakoriin pois pienten aarteenetsijöiden ulottuvilta. Nina Lukkari Lauttasaari-Seuran varapuheenjohtaja Tässä lehdessä Ylioppilaan tervehdys..............................................s. 3 Hela skolan cyklar....................................................s. 4 Lauttasaaressa alkoivat punkkitutkimukset...............................................s. 6-7 Grilliruuan aika!......................................................s. 8 Täyteaineet arkistuvat............................................s. 9 Lauttasaari Perustettu 1968 Painos 11 500 kpl Ilmestyy perjantaisin Tilausmaksu 40 e/vuosikerta Sanomalehtien liiton jäsen Kustantaja Lauttasaari-Seura ry Kauppaneuvoksentie 18 00200 Helsinki Taitto Ars Today, 0400 481 211 arstoday@arstoday.fi Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Oy lauttasaari.fi Nina Talmén päätoimittaja paatoimittaja@lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi Lauttasaari-päiviä vietetään 3.-4. syyskuuta. Lauttasaari-päivät tulevat taas syyskuussa Teksti ja kuva Katja Pesonen Lauttasaari-Seura valmistelee Lauttasaari-päiviä kovalla tohinalla. Päiviin liittyy paljon perinteitä, mutta joka vuosi tuodaan myös jotain uutta. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään lauantaista sunnuntaihin 3.-4. syyskuuta. Lauantain pääta­pahtuma on Kasinonrannalla, sunnuntaina on muun muassa Opettajat ilman rajoja -konsertti Lauttasaaren kirkolla. Kasinonrannan päätapahtumassa lauantaina 3. syyskuuta ohjelmaa on taas koko perheelle: musiikkia, ruokaa, yritys- ja yhdistysesittelyjä sekä kilpailuja. Aamupäivällä kuullaan lastenbändiä Aarne Alligaattori ja Viidakkorumpu. Myös suosittuja esiintyjiä aikuisempaan makuun on tulossa, nimet julkistetaan myöhemmin. Paikalliset yhdistykset ja yritykset ovat tervetulleita esittelemään toimintaansa. llmoittautuminen alkaa elokuun alussa. Kasinonrannalla järjestetään myös perinteinen kirpputori, johon ei tarvitse ilmoittautua. Paikan päälle voi vain tulla ja rahastajat kiertävät keräämässä pienen osallistumismaksun. Tärkeää on muistaa, että autolla alueelle pääsee tuomaan tavaraa vain ennen aamuyhdeksää. Sen jäl­ keen alue suljetaan autoilta, jot­ ta ihmiset mahtuvat kulkemaan kapeilla hiekkateillä. Aamupäivän ohjelmistoon kuuluu Lauttasaaren ympärijuoksu eli uudelta nimeltään Larun kymppi. Juoksun lähtö ja palkintojenjako tapahtuvat Kasinonrannassa. Juoksutapahtuman järjestelyistä vastaa koripalloseura ToPoLa. Jättipalsamin kitkentätalkoita kesästä syksyyn On taas tullut aika kokoontua yhdessä kitkemään jättipalsamia Lauttasaaresta. Kitkentätalkoita jär­ jestetään kolme. Ensimmäinen niistä on tiistaina 21. kesäkuuta, toinen tiistaina 3. elokuuta ja kolmas tiistaina 6. syyskuuta. Kaikki järjestetään samaan aikaan, kello 17.3020.30 ja jokaisessa lähtö on Särkiniementien ja Wavulinintien risteyksestä. Kitkijöiden kannattaa varustautua pitkillä housuilla, kumisaappailla, työhanskoilla ja vesipullolla. Tiistaina 5. heinäkuuta järjestetään myös kasvi- ja kitkentäret­ki aiheena vieraslajit vastaan alkuperäislajit. Biologi Christina Lindénin johdolla tutkitaan Lauttasaaren Takaniemen, Länsiulapanniemen ja lähialuiden kasvillisuutta sekä harjoitellaan jättipalsamin versojen tunnistamista ja kitkemistä. Retki on kello 17.30-20.30, lähtöpaikka ilmoitetaan myöhemmin. Varusteet kannattaa olla samat kuin jättipalsamien kitkentätalkoissa. Kitkentätalkoot ja retken järjestää Helsingin luonnonsuojeluyhdistys. Jättipalsamia kitketään taas kesä-, elo- ja syyskuussa. Lauttasaaren VPK on mukana tapahtumassa 100-juhlaparaatillaan, joka puolilta päivin ohittaa Kasinonrannan Särkiniementietä pitkin. Lauttasaari-päivät järjestää Laut­tasaari-Seura ja sen tapahtu­ maa varten nimetty seuran jäsenistä koostuva työryhmä. Lisää käsiä tarvitaan käytännön järjestelyihin itse tapahtumaviikonloppuna, ja seuran jäsenistöstä onkin kyselty mukaan lisää vapaaehtoisia. Kiinnostuneet voivat ilmoittautua osoitteeseen seura@lauttasaari.fi. Seuraa Lauttasaari-päivien ilmoittelua Lauttasaari-lehdessä, netissä osoitteessa lauttasaari. fi sekä Lauttasaari-Seuran Facebook-sivuilla. toni amnell
• Nro 22 ? 10.6.2016 Lauttasaari 3 Lauantaina 4. kesäkuuta Lauttasaaren yhteiskoulun ylioppilasjuhlassa ylioppilaan puheen piti Satu Hynninen. johanna wall Lauttasaaren yhteiskoulusta valmistui tänä vuonna 86 ylioppilasta. Lakitustilaisuuden tunnelma oli yhtä aikaa haikea ja täynnä riemua. Ylioppilas Satu Hynninen piti puheen kanssaopiskelijoilleen, opettajille ja vanhemmille. Tästä alkaa uusi elämä. Sinne kannattaa astua intoa täynnä. Onnea uusille ylioppilaille! H Ylioppilaan puhe yvät juhlavieraat, koko koulun väki sekä valkolakkipäiset toverini. Suuri 3-vuotinen taipaleemme on tullut päätökseensä. Taipale, jota kuvaamaan sanat eivät oikein edes riitä. Paljon on muuttunut, me olemme muuttuneet. Saavuimme tänne kerran irrallisina, keskenkasvuisina, kenties hieman yksinäisinäkin sieluina, mutta kun tänään lähdemme, lähdemme yhdessä, ylioppilaina. Kolmeen vuoteen on mahtunut paljon kaikenlaista. Aika ei millään riitä käymään kaikkea läpi, mutta haluan sanoa, että näiden ihmisten kanssa olen kokenut tähänastisen elämäni ikimuistoisimpia hetkiä. Wanhojen tanssit, penkkarit, risteilyt, Messilä? Ja nyt tämä päivä. Olen hyvin kiitollinen upeista muistoista ja hetkistä, joita tämä koulu ja sen opettajat ja oppilaat ovat minulle antaneet. Joka hetki ei ehkä ole ollut ruusuilla tanssimista, kaikki ei aina ole ollut vain helppoa ja kivaa, mutta kaiken kaikkiaan selvisin kunnialla näistä vuosista, me kaikki selvisimme. Voimme olla ylpeitä. Olen joskus elämässäni kenties joutunut katumaan joitakin tekemiäni päätöksiä, mutta Lykkiin tuloa en koskaan, en hetkeäkään. Päädyimme tänne opiskelemaan monenlaisista eri syistä. Minulle ehkä keskeisin syy oli eräänlainen kotiinpaluu. Lauttasaari on lapsuudenkotini ja toivoin tämän koulun herättävän henkiin onnellisia muistoja, toivoin tuntevani oloni turvalliseksi ja viihtyisäksi. Enkä joutunut pettymään. Koen, että täällä Lykissä jokaisella on tilaa kasvaa sellaisena kuin on. Meitä ei pyritä väkisin valamaan mihinkään tiettyyn muottiin, täällä me luomme itse omat muottimme. Meitä on ainoastaan autettu täyttämään ne. Lykissä oppilaista todella välitetään ja tätä kautta olen kokenut olevani jollain tapaa merkityksellinen. Lykissä olen ollut onnellinen. Tässä koulussa meihin ei olla taottu ainoastaan yleissivistystä. Ennen kaikkea meitä on valmisteltu nyt jo nurkan takana häämöttävää aikuisten maailmaa varten. Eräs hyvä esimerkki tästä on se, että Lykissä me teemme asiat yhdessä. Olemme opettaneet ja oppineet toinen toisiltamme. Olemme itkeneet, nauraneet, kokeneet ja kasvaneet yhdessä. Ja tänä iltana juhlimme valmistumistamme yhdessä. Ja jos kansainvälisen liiketoiminnan linjalaiset ovat jotain oppineet yhdessä toimimisesta, niin sen, että kaikista ei tarvitse tykätä, mutta kaikkien kanssa on tultava toimeen. Lykki on aktiivinen koulu ja koen olevani onnekas saatuani sitä kautta osallistua lukuisiin eri tapahtumiin ja projekteihin. Täällä on todella ymmärretty, että oppimista tapahtuu muuallakin kuin luokkahuoneessa. Kaikki kunnia derivoinnille ja pilkutussäännöille, mutta täällä meille on opetettu niin paljon muutakin. Pitkäjänteisyyttä, vastuuntuntoa, ahkeruutta? Lista on pitkä. Siksipä ei haittaa, vaikkemme loistaneetkaan ylioppilaskirjoituksissa aivan yhtä kirkkaina kuin Ressu ja Etelä-Tapiola. Me tulemme sen sijaan loistamaan elämässä, kukin omalla tavallamme. Sillä täällä Lykissä me katsomme tulevaisuuteen. Tulevaisuus. Kiehtova, jännittävä, mutta osaltaan myös pelottava. Tietynlainen pelko on kalvanut mieltäni jo jonkin aikaa ja valloilleen se pääsi erityisesi ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Pelko muutoksesta, pelko tulevaisuudesta. Pelkään jättää tämän koulun, tämän tutun ympäristön. Pelkään jättää opiskelun tuoman turvallisen elämänrytmin, ja ennen kaikkea pelkään jättää nämä ihmiset. Mutta pelko on kaiketi hinta siitä, että välittää jostain. Muutos on kuitenkin elämässä väistämätöntä, halusin tai en. Pelonkin voi kääntää vahvuudeksi ja voimaksi, jos sitä vain osaa käyttää oikein. Uusien valtamerten löytämiseksi on joskus uskallettava päästää turvallinen maankamara näkyvistä. Olen kuitenkin varma, että me kaikki olemme kyllin rohkeita siihen. Hyppy tuntemattomaan, mikä meillä saattaa piakkoin olla edessä, voi tuntua pelottavalta, mutta osoittautuu kuitenkin useimmiten kaiken arvoiseksi. Tulevaisuutemme on juuri sellainen kuin haluamme, millaiseksi sen itse teemme. Tulevaisuus on meidän. Mutta oli tulevaisuuteni millainen hyvänsä, myös nykyhetki on tärkeä. Ja tällä hetkellä en olisi mieluummin missään muualla. En olisi täällä mieluummin keidenkään muiden kanssa. Kiitos opettajat, ohjauksestanne ja vaivannäöstä eteemme. Kiitos, että osasitte tarvittaessa olla tiukkoja ja vaativia, mutta myös tukenamme sitä kaivatessamme. Te teitte meistä ylioppilaita. Kiitos kaikki ykköset ja kakkoset, teidän touhujanne on ollut hauska seurata. Yllättävän pian on teidän vuoronne olla täällä meidän tilallamme. Ottakaa siis ilo irti ajastanne täällä, se aika ei loppujen lopuksi ole kovin pitkä. Toivon, että saatte tästä koulusta yhtä paljon upeita muistoja kuin minäkin. Kiitos kaikki vanhemmat. Kiitos että olette olleet tukena, kasvattaneet ja opettaneet meitä silloinkin, kun olemme ehkä tehneet sen vaikeaksi. Kiitos ymmärryksestä, kiitos luottamuksesta. Kiitos että olette läsnä, myös huonoina hetkinä. Ja kiitos että aikanaan osaatte päästää irti, vetäytyä hieman taka-alalle ja sieltä valvoa ja suojella, antaen meidän tehdä omia virheitämme ja oppia niistä. Ja kiitos uudet ylioppilaat, ystäväni, kaikesta. Olette antaneet minulle hyvin paljon. Lukio ei olisi ollut mitään ilman teitä. Toivon, että te kaikki selviätte hengissä tulevasta illasta ja yöstä, sillä kuulisin teistä mielelläni jatkossakin. Kiitos Lykki. Kaikki mussa rakastaa kaikkea sun. Satu Hynninen
• Lauttasaari 4 Hjälp till självhjälp ger läraren Niclas Andler åt Sofia Haikala. Nro 22 ? 10.6.2016 Tilda Lundberg, längst till vänster för hjälp med att tvätta cykeldäcken av Ida Nordling och Celina Siggberg. Hela skolan cyklar Drumsö lågstadieskola är med i HRT-projektet. Projektet går ut på att ta reda på hur eleverna tar sig till skolan och främja en hållbar skolväg. Skolan uppmuntrar eleverna att promenera, cykla eller använda sig av lokaltrafik. Text och foto Benita Ahlnäs ?V i rekommenderar att alla cyklar. Använd alltid cykel­- hjälm!? Tilda Lundberg, Ida Nordling och Celina Siggberg ger goda råd medan de fixar Tildas cykel enligt klassläraren Niclas Andlers anvisningar. Eleverna i Drumsö lågstadieskola hade bland flera alternativ röstat för en temadag om cykling. Den sista maj, dagen för cykeltemat, grydde med strålande sol från en klarblå himmel. På skolgården kunde man se idel förväntansfyllda och ivriga elever och cyklar, cyklar, cyklar. Drumsö lågstadieskola är fadderskola till HSLHRT (Helsingin seudun lii­ kenneHelsingfors regional trafik) som omfattar all trafik i staden inklusive Västmetron som inleder trafiken över Drumsö i augusti. Skolan har tillsammans med HRT gjort en undersökning om hur eleverna tar sig till och från skolan. Det har visat sig att mera än 70 prosent cyklar medan många som bor nära skolan promenerar. Avsikten med temadagen är att synliggöra cykeln och att inspirera Drumsöborna att cykla mera. Och vad händer på skolgården? Niclas Andler har samlat en grupp elever för en lektion i hur man sköter cykeln. ?Vad är det viktigaste på cykeln?, frågar han. Det samstämda svaret blir: hjulen, bromsen och styrstången och växlarna om sådana finns. Merellinen tapahtuma kiinnosti satoja Suomen Moottoriveneklubin toukokuun viimeisenä iltana järjestämä merellinen perhetapahtuma keräsi Pajalahteen noin 300 henkeä, lapsia ja heidän vanhempiaan. Ehdoton suosikki oli rib-vene, sen kyydissä merelle suuntasi yli 200 lasta ja vanhempaa. Venepoliisi veneineen keräsi monet kysyjät ja tutustujat, samoin Meripelastusalus. SMK:n yhteistyökumppanin ja sponsorin Subarun autojen koeajeluun oli välillä jopa jonoa. Ohjelmassa oli myös navigointirata, ja solmurastilla opeteltiin tekemään solmuja. Purjehdusta pääsi kokeilemaan myös maissa simulaattorilla. Merellisellä tapahtumallaan Suo­men Moot- toriveneklubi halusi tuoda esille turvallista ja vastuullista veneilyä sekä tietysti myös omaa toimintaansa, erityisesti juniorien veneilykoulua. Suomen Moottoriveneklubi, SMK, on yli 800 moottori- ja purjeveneilijän klubi. Venepoliisi veneineen kiinnosti merellisen tapahtuman osanottajia Pajalahdessa. En växel ska cykeln ha. Och så fortsätter Niclas medan eleverna kollar sina cyklar. Som alltid i Drumsö lågstadieskola ser man hur de yngre eleverna får hjälp av de äldre och ibland tvärtom. Alla är kamrater mer alla. Niclas fortsätter med att berätta att det är viktigt att olja kedjan, hjulen och pedalerna. Och det ska man göra två gånger om året. Och vad händer om man inte gör det? Då rostar cykeln. Det som också är jätteviktigt är att tvätta cykeln och att se till att det inte finns sand i kedjan. Man tvättar med en tvättsvamp och med vatten. Den teoretiska undervisningen sker jämsides med den praktiska. Eleverna är ivriga med att olja och tvätta cyklarna. Om cykeln är lerig så rostar den. Viktigt är också att pumpa däcken och kolla ventilerna. Eleverna demonstrerar hur välpumpade däck ska se ut. Om däcken är alltför fyllda med luft så sprängs de. Klassläraren Alexandra Frisk ger praktisk undervisning i trafikparken som finns nära skolan. Eleverna får gruppvis träna på en bana med fyra olika stationer. Vid temadagens slut görs en utvärdering. Temadagen har varit nyttig. Eleverna har också denhär gången fått lära sig att genom grupparbete dela med sig av sina kunskaper samtidigt som de har blivit undervisade i hur man själv kan och skall sköta sin cykel.
• Lauttasaari Nro 22 ? 10.6.2016 5 Oletko kiinnostunut kielikylvystä? Päiväkodissa Bamses språkbad on vielä yksi paikka vapaana syksyllä aloittaville. Mukaan mahtuu joko vuonna -12 tai -13 syntynyt lapsi. SISUSTUSPUODIN KOKO VALIKOIMA NYT -30% Mikäli olet kiinnostunut, soitathan mahdollisimman pian numeroon 040 526 2380. * * * * päättäjäislahjat mökkituliaiset kertisastiat suklaat, mausteet SULJEMME KESÄKSI Avoinna JUHANNUKSEEN ASTI: Ma-ti 10-17, Ke 10-18, La 10-14 Puh.09-673 050 Melkonkatu 16 A 2.krs, Lauttasaari-lehti ilmestyy vielä kaksi kertaa ennen kesätaukoa, 17. ja 23.6. Syyskaudella Lauttasaari-lehti alkaa ilmestyä taas torstaisin. Kesätauon jälkeen ensimmäinen lehti ilmestyy torstaina 4.8. Ilmoitusvaraukset ja -tiedustelut: seura@lauttasaari.fi, p. 050 591 6466. Mediakortti, jossa taulukko syyskauden ilmestymis- ja aineistopäivistä, löytyy osoitteesta lauttasaari.fi/lauttasaari-lehti. S-Market Itälahdenkatu to 16.6. klo 14-18.30 Koko aikataulu: saaristolaakarit.fi OSTETAAN VANHOJA KAMEROITA JA OBJEKTIIVEJA Canon, Leica, Nikon, Pentax, Olympus ym. FOTOTAPIO OY Tapiontori 3 -Tapiola ? Puh. 09 464 398 LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS Markku Enström LKV, alalla vuodesta 1988 0400 416 114 65m² Katajaharjuntie 5 B. Muuttovalmis kulmahuoneisto! Tehokkaat, hyvin suunnitellut neliöt . Hyväkuntoinen 3H, K, KPH + PARVEKE. Huoneisto sijaitsee hissitalon 3/4 kerroksessa. Huoneiston kylpyhuone on laajennettu putkiremontin yhteydessä. Talossa tehty suuria peruskorjauksia. Hp. 305.448? + vo 25.552? Erkkerin kautta uuteen asuntoon! Matti Pulliainen LKV, alalla vuodesta 1983 0400 451 121 Veli-Pekka Närhi tj, alalla vuodesta 1994 0400 810 540 ASUNTOMYYNTI ASUNTOVUOKRAUS LIIKETILAT HUOM! Välityspalkkiotarjouksemme Lauttasaaressa välitettävistä huoneistoista on 2,7% (sis. ALV 24% ja kaikki kulut). Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 4 00200 Helsinki Puhelin (09) 682 4050 Fax (09) 6824 0530 Email: lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi LKV Suomen kiinteistönvälittäjäliiton jäsentoimisto
• Lauttasaari 6 Nro 22 ? 10.6.2016 Saaristolääkärit Oy on aloittanut Helsingin yliopiston kanssa punkkitutkimukset Lauttasaaressa. Saaristolääkäreiden Janne Castrén haravoi Vattuniemen itäpäässä punkkeja lakanalla. Lauttasaaressa alkoivat punkkitutkimukset Lauttasaaressa aloitettiin viime viikolla punkkitutkimukset. Niiden tarkoituksena on kartoittaa Lauttasaaren pahimmat punkkialueet ja punkkien täällä levittämät taudit. L Teksti ja kuvat Katja Pesonen auttasaaressa on alkanut punkkitutkimus, jossa kartoitetaan punkkien levittämiä tauteja. Tarkoituksena on saada tietoa taudeista, jotta luonnossa liikkujat pystyisivät suojautumaan niiltä ja punkeilta entistä paremmin. Tutkimuksen tekevät Saaristolääkärit Oy yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. Saaristolääkärit Oy on rokottanut lauttasaarelaisia punkkibus­ sissaan jo kymmenen vuotta. Vuonna 2011 he alkoivat kerätä vihjeitä saarelaisilta siitä, mistä punkkeja on tarttunut matkaan. Yhteydenottojen perusteella he ovat rajanneet Lauttasaaresta eri­ tyisesti kolme punkkialuetta: Vattuniemi, Veijarivuori ja Länsiulapanniemi. Noilta, sekä mahdollisesti myös muilta alueilta Lauttasaaressa, Saaristolääkärit yhdessä yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa keräsivät punkkeja lakanoilla 1. kesäkuuta. Tarkoitus on kerätä noin tuhat puutiaista tautitutkimuksia varten. Saaristolääkäreiden Janne Castrén kertoo heidän jatkavan maastotutkimus­ ta ainakin kesäkuun ajan. Elokuussa alkaa tutkimuksen toinen vaihe, jossa he ottavat kiinni Lauttasaaren jyrsijöitä. Jyrsijät ke­ räävät puutiaisilta useita eri tauteja ja jos niillä todetaan puu- tiaisaivokuumetta, sitä todennäköisesti on myös Lauttasaaressa. Samalla tutkitaan muitakin punkkien levittämiä tauteja, kuten borrelioosia ja babesioosia ?Meillä on tiedossa, että useat lauttasaarelaiset ovat sairastuneet borrelioosiin saatuaan punkin juuri Lauttasaaresta. Täällä ollaan aktiivisia luonnossa liikkujia ja saarella on paljon koiria, joita ulkoilutetaan päivittäin ja ne myös kantavat punkkeja mukanaan kotiin?, Castrén sanoo. Borrelioosia vastaan ei ole rokotetta, vaikka sitä on pitkään yritetty kehittää. Borrelioosia voi­daan kuitenkin hoitaa antibiooteilla, jotka tehoavat sitä paremmin, mitä varhaisemmassa vaiheessa tauti todetaan. Saaristolääkärit rokottaa puutiaisaivokuumetta vastaan. Ro­kote antaa lähes sataprosenttisen suojan tautiin ja Castrénin mukaan lauttasaarelaiset ottavat rokotuksia aktiivisesti. Hoitoa puu­ tiaisaivokuumeeseen ei ole, joten rokote ainoa varma tapa suojautua puutiaisaivokuumeelta. Keräilypäivänä on kuumaa ja au­ rinkoista. Juuri sellainen ilma, josta punkit eivät piittaa. Ne nauttivat varjosta ja viileydestä ja viihtyvät kosteissa paikoissa. Siksi niitä löytyy usein juuri merenrantakaupungeista sekä sisämaasta järvien, soiden ja muiden vesialueiden tienoilta. Castrén arvioi, että tänään punkit ovat pudottautuneet maahan varjoon ja viileään aluskasvillisuuden suo­ jaan, sillä lakanaan niitä ei tällä kertaa tartu Vattuniemen itäpäästä. Samanaikaisesti toinen osa tutkimusryhmää onnistui kuitenkin nappaamaan joitakin punkkeja Vat­ tuniemen länsipuolelta. Myöhemmin aamupäivällä saalista saatiin myös Länsiulapanniemeltä. Punkkien ja niiden levittämien tautien määrä on lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana radikaalisti. Castrén kertoo puutiaisaivokuumeen uusimpien valloitusten olevan Tammisaari, Porkkalanniemi, Kirkkonummi, Lohja, Jollas, Sipoo ja Tontunmä- ki Espoossa. Hänen arvionsa mukaan punkkien invaasio ei ole mikään väliaikainen juttu. ?Kyllä punkkiongelma on tullut jäädäkseen. Suurin syy siihen on ilmaston lämpeneminen. Punkille riittää lisääntymiseen jo viiden asteen lämpötila. Mitä lämpimämpiä talvet ovat ja mitä pidempään lämpimät ilmat jatkuvat, sitä enemmän punkeille tarjoutuu tilaisuuksia lisääntyä. Niillä ei ole edes luontaisia vihollisia, jotka pitäisivät kannan aisoissa.? Castrénin mukaan paras tapa suojautua punkeilta on valita luontoreitit punkkien ehdoilla. Parhaimpia lenkkimaastoja ovat aurinkoiset ja kuivat alueet, joissa tuulenvire pitää maaston kuivana. Varjoisat metsät ja kosteikot ovat vältettävien listalla. Saaristolääkärit kerää edelleen ilmoituksia paikoista Lauttasaaressa, joissa on havaittu runsaasti punkkeja. Lähetä vinkkisi meilitse osoitteeseen punkit@saaristolaakarit.fi.
• Lauttasaari Nro 22 ? 10.6.2016 7 Jääpaloja Sini Koskenseppä, sini.koskenseppa@gmail.com ? Punkille riittää lisääntymiseen jo viiden asteen lämpötila. Mitä lämpimämpiä talvet ovat ja mitä pidempään lämpimät ilmat jatkuvat, sitä enemmän punkeille tarjoutuu tilaisuuksia lisääntyä. Palat loksahtivat Miksi ihminen jättää kotinsa? Tuota minulta on kysytty usein viimeisen vuoden sisällä. Lähdin yhdeksän kuukautta sitten Lauttasaaresta Islantiin. Pääasiallisena missionani oli suorittaa maisterintutkinto, mutta jotain kenties vielä tärkeämpää tapahtui vahingossa. Kotisaaresta oli tullut minulle huomaamattani vähän synkkä paikka. Sydämeni särkyi ja monet siihen liittyvät asiat alkoivat värittää salakavalasti kotinurkilla kulkemista. Tästä venesataman ohi kävelin, kun. Tuossa on se hemmetin hopeapaju, jonka katveessa. Tässä Itälahdenkadulla seisoin, kun ymmärsin. Kotoisasta ja kauniista Lauttasaaresta oli tullut vähän raskas paikka olla. Piti ravistella kuvioita. Jokin aika myöhemmin tein viikingit ja löysin itseni Reykjavíkissa. Pienessä kyläpahasessa, jossa oli yrmyjä parrakkaita miehiä ja räntäsateessakin tyylikkäitä naisia (miten he siinä onnistuvat, en tule kenties koskaan ymmärtämään). Ihmiset ajoivat kuin hullut, varsinkin ne, jotka ajoivat autoa ammatikseen, söivät niin suolaista ruokaa, että silmät muurautuivat umpeen ja joiden vessat olivat jostain syystä aina kylmiä kuin jääkaapit. Borrelioosi ei ole hidastanut tahtia Maija Seppelinillä on ollut mökki Särkiniemen rannalla 27 vuotta. Katsoessaan taaksepäin hän voi selkeästi sanoa, ettei punkkeja ole silloin alkuaikoina ollut edes nimeksi niin paljon kuin nyt. ?Eikä ainakaan omassa lapsuudessani. Olen kasvanut maalla jär­ ven rannalla. Me juoksimme niityillä ja pelloilla koko ajan eikä silloin tiedetty punkeista mitään.? Nyt hänellä on ollut kaksi kertaa borrelioosi, vaikka hän on pitänyt huolen siitä, että ulos mennessään jalat on suojattu pitkillä housuilla. Punkit ovat tulleet kuin tyhjästä ja livahtaneet iholle. On löytynyt kainalosta ja vatsasta. Seppelin ei osaa kuitenkaan kuvailla borrelioosin hänelle aiheuttamia oireita. ?Minulla on tässä 77 vuoden iässä jo kaikenlaista muutakin kremppaa, etten osaa sanoa, mitkä niistä johtuvat borrelioosista ja mitkä muista sairauksista?, hän osaa heittää asian jo huumoriksi. ?Hoidan kuntoani. Liikun ja pysyn aktiivisena päivittäin ja syön terveellisesti. Luulen, että se on pitänyt minut näinkin virkeänä kuin nyt olen.? Parin viime vuoden aikana Seppelin ei juurikaan ole punkkeja enää nähnyt. Hän epäilee syyksi paria luonnollista taika-ainetta. ?Syön raakaa valkosipulia ja inkivääriä joka päivä. Olen syönyt jo kaksi vuotta. Kun tämän aloitin, en ole sen jälkeen löytänyt itsestäni punkkeja. Nykyään kävelen joskus jopa paljain säärin nurmikolla. Aloitin syömään niitä ensi terveydellisistä syistä, mutta huomasin tämän positiivisen sivuvaikutuksen.? ?Valkosipuli oikeasti toimii?, huutaa Seppelinin naapuri, joka syö itsekin raakaa valkosipulia päivittäin eivätkä punkit kiusaa häntäkään. ?Söin aluksi valkosipulikapse­leita, mutta ne eivät sopineet minulle. Jotkut sanovat niidenkin riittävän punkkeja karkottamaan, mutta itse suosittelisin kyllä valkosipulia sellaisenaan.? Mökin punkkivaara ei ole vienyt Seppeliniltä mökkeilyn iloa. ?Ei millään tavalla. Tulen tänne lataamaan akkuja. Täällä unohtuu arjen murheet. Luonto on minun kirkkoni. Se sekä ympärillä olevat luonnonvaraiset eläimet virkistävät minua. Toivon, että tämä alue säilyy mahdollisimman luonnonmukaisena.? Punnukset tippuivat sydämeltä pikkuhiljaa, kiitos infernaalisten, tällä kertaa meteorologisten, myrskyjen, deadlinesta toiseen jatkuneen intensiivisen esseiden kirjoittamisen ja kummallisten tapaamieni hahmojen. En voi koskaan kiittää mitään näistä tarpeeksi, koska Lauttasaari näyttää nyt taas kauniilta. Olen palannut kotiin. Sen lisäksi, että uudet maisemat toivat elämään lisää hienoja ulottuvuuksia ja asioita, nyt kotikulmilla kokee kaiken vähän terävämmin aistein. Miltä Kasinonrannan rantavesi tuoksuu. Miten hauskaa on kilistellä pitkästä aikaa ystävän kanssa tämän parvekkeella ja katsella Hevosenkenkäpuiston yli. Ja ai minulla oli tämän näköisiä naapureita! Kuin tilauksesta myös kotisaaren ulkonäkö on muuttunut terävämpään suuntaan: pian meillä on uusi kauppakeskus ja kohta myös metro! Kaikille tapahtuu elämässä hyviä ja pahoja asioita. Mitä niiden edessä tekee, määrittelee kaiken. Vastarannat täydentävät toisiaan. Sini Koskenseppä on 32-vuotias lauttasaarelainen viestintäalan yrittäjä, joka ei voisi asua paikassa, josta ei näe merelle. Hän opiskelee Reykjavíkin yliopistossa kansainvälistä liiketoimintaa ja markkinointia. Lauttasaari-lehti netissä Lauttasaari.fi Maija Seppelin on saanut punkista borrelioosin kahteen kertaan mökillään Särkiniemessä. Se ei kuitenkaan hidasta tahtia tai vie iloa mökkeilystä.