12.1.22 Nro 2 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry *Ainoa kaupunginosalehti Uutismedian liiton Vuoden kaupunkilehti -kilpailun finaalissa 2018–2020. Minne mennä, jos kriisi iskee? Tieda?tko? minne menna?, jos suurempi kriisi iskisi Lautta saareen tai koko Suomeen? Kriisi ei va?ltta?ma?tta? tarkoita sotatilaa, se voi olla sa?teilyvaara tai kaasuvuoto. Lauttasaaressa on vain yksi yleinen va?esto?nsuoja vakavien tapahtumien varalle, mutta kaupungin tehta?va? on pita?a? huoli siita?, etta? jokainen saarelainen pa?a?see turvaan. s. 6-7 TULE MUKAAN RAKENTAMAAN HELSINGIN PARASTA KAUPUNGINOSAA! Toimintamme tarvitsee nyt lisää aktiiveja Tule mukaan ja auta Lauttasaari-Seuraa toteuttamaan asukkaiden ideat yhteiseksi iloksi ja hyödyksi. Liity jäseneksi: lauttasaari.fi > Lauttasaari-Seura > Liity jäseneksi IDEASTA INNOVAATIOKSI Viihtyisä ja turvallinen kaupunginosa r akennetaan yhdessä Kahdeksas päivä | Kodit.io LKV Oy | Y-tunnus 3165356-5 Cygnaeuksenkatu 4, 00100 Helsinki | Lapinlahdenkatu 16, 00180 Helsinki n. 100m 2 n. 150m 2 rivitalokodin. Ostotoimeksianto, ostaja maksaa välityspalkkion, myyjälle ei kuluja! Jos olet harkinnut myyntiä, ota rohkeasti yhteyttä! Kaikki yhteydenotot luottamuksellisesti! Asiakkaani ostaa Lauuasaaresta... Shama Österman Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 586 6849 shama.osterman@kahdeksas.? Lauttasaarelainen. Välittäjä. www.kahdeksas.?/shama-österman U Uudenlaista kiinteistönvälitystä. Valitse kodillesi lauttasaarelainen välittäjä. Lauttasaari-lehti etsii taittajaa! Lauttasaari-lehti on useissa paikallislehtikilpailussa palkittu alueen äänenkannattaja, jota lukee jopa 82 prosenttia lauttasaarelaisista. 45 kertaa vuodessa ilmestyvä lehti jaetaan lauttasaarelaisiin kotitalouksiin ja yrityksiin. Lisäksi sillä on lukuisia noutopisteitä. Nyt pitkäaikainen taittajamme siirtyy suuren lehtitalon palvelukseen, ja etsimme tehokkaaseen joukkueeseemme uutta lehdentekijää, jolla on vankka osaaminen lehtitaitosta ja kokeilemisenpilkettä silmäkulmassa. Työ edellyttää InDesign ja Photoshop -ohjelmien hyvää hallintaa ja palveluhenkistä asennetta. Taittotyö vie noin kaksi päivää viikossa, tehtävään sisältyy ilmoitusten tekoa. Tehtävä ei ole työsuhteinen. Lauttasaari-lehden taittaminen sopii mainiosti toteutettavaksi etänä osana oman yrityksen toimintaa. Kerro itsestäsi ja lähetä hakemuksesi 30.1. mennessä osoitteeseen paatoimittaja@lauttasaari.fi. Päätoimittaja Pete Suhonen vastaa puhelintiedusteluihin 14.1. kello 9.30–10.30 ja 21.1. kello 9.30–10.30 numerossa 040-5227266. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry J U L K A I S I J A L A U T T A S A A R I S E U R A – D R U M S Ö S Ä L L S K A P E T R Y Lauttasaaren tapaht umat 3.–10.6. S A A R E N O M A L E H T I . J O K A T O R S T A I . SUOMEN PARAS kaupunginosalehti 3.6. 2021 KUNTAVAALITENTTI 35 ehdokasta saarelta SUURI 3.6.21 Nro 21 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry *Ainoa kaupunginosalehti Uutismedian liiton Vuoden kaupunkilehti -kilpailun finaalissa 2018–2020. Saaren ehdokkaat tentissä Lauttasaaren tulevaisuus kiinnostaa ja kuohuttaakin. Nyt jos koskaan kannattaa äänestää pitkä rivi lauttasaarelaisia kaupunginvaltuustoon. Lauttasaari-lehti tenttasi peräti 35 lauttasaarelaista ehdokasta. Valinnanvaraa on, ehdokas omalta saarelta löytyy jokaiselle äänestäjälle. Ennakkoäänestys jatkuu Lauttasaaren kirjastolla 8. kesäkuuta asti. Vaalipäivä on 13. kesäkuuta. s. 7-14 H E L S I N K I 29 KUN SINUN ON AIKA MYYDÄ ASUNTOSI JA KUN PAIKALLIS TUNTEMUKSELLA ON MERKITYSTÄ www.tehokaksikko.fi Marja Mannerroos Kiinteistönvälittäjä, LKV, DI, Kaupanvahvistaja marja.mannerroos@kotijoukkue.fi p. 045 1100 660 Roger Mannerroos Kiinteistönvälittäjä, LKV, KTK, Kaupanvahvistaja roger.mannerroos@kotijoukkue.fi p. 0400 411 221 Oy Mannerroos Ab LKV, Isokaari 48, 00200 Helsinki Tehokkainta asuntokauppaa Lauttasaaressa! RE/MAX Casa Alto | de Prado Solutions Oy Laivurinrinne 1, 00120 Helsinki +358 (0)40 518 6949 Suomi, Svenska, English rene.messiadeprado@remax.fi Tunnen Lauttasaaren vuosien kokemuksella ja Suomen RE/MAXketjun parhaaksi valittuna välittäjänä tiedän, kuinka jokaiselle asunnolle löydetään oikea ostaja. René Messia de Prado LKV / KIAT / franchising-yrittäjä Uudiskohdemestari NHS www.renedeprado.fi Käy katsomassa palautteet asiakkailtani: https://rem.ax/messiadeprado 319 M ak sa ja : M ia N yg år dPe lto la Ku va : At el je e M än ty ni em i Lauttasaaren puolesta Vaikuttaminen kannattaa aina! Ensimmäisellä valtuustokaudella tein paljon liikuntahankkeiden puolesta, tulevalla kaudella tärkeää on Lauttasaaren lähiluonnon kuten luonnonrantojen, meriluonnon ja viheralueiden vaaliminen sekä terveysaseman säilyttäminen. Mia Nygård-Peltola Kaupunginvaltuutettu, yrittäjä, ETM Ehdolla jatkokaudelle KOKOOMUS Lauttasaari Hyvinvoinnin ja Lähiluonnon puolesta – Äänestä Vihreää Lauttasaaressa Anu Harkki Filosofian tohtori 787 800 859 880 886 Jessica Karhu Diplomi-insinööri Aino Tuominen Diplomi-insinööri Saana Rossi Arkkitehti Auni-Marja Vilavaara Juristi Maksaja: Etelä-Helsingin Vihreät FB: Lauttasaaren vihreät Kiinteistötoimisto Takio Lkv Asunnon myynti-, vuokrausja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7888 Arif Hamidulla, YKV, LKV 041-537 6060, arif@takio.com Pohjoiskaari 4, 2h, avok, kph 56 m² Tilava valoisa olohuone avokeittiöllä ja makuuhuone, jonka yhteydessä on iso vaatehuone. Paavo Nurmen rakennuttama kerrostalo vuonna 1937. Asunto Osakeyhtiö Eteläniemi on hyvin hoidettu varakas yhtiö. Hissitalo, heti vapaa. HP. 458 000 €, E= F2013 UPEAT NÄKYMÄT MERELLE YLIMMÄSTÄ KERROKSESTA Kiinteistötoimisto Takio Lkv Asunnon myynti-, vuokrausja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7888 Arif Hamidulla, YKV, LKV 041-537 6060, arif@takio.com Isokaari 12, 2h, k, kph, p 52 m² Ihastuttava hyväkuntoinen läpitalon parvekkeellinen kaksio. Paljon kauniita yksityiskohtia ja valoa. Arkkitehti Aropaltion suunnittelema kaunis kolmen talon hyvinhoidettu yhtiö. Lauttasaaren tunnelma on voimakkain juuri tällä alueella lähellä merenrantaa ja kävelyreittejä. VHP. 395 000 €, E=F2013.
PÄÄKIRJOITUS 2 12.1. 2 2 2 S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A Ajassa 12.1.2022 Nro 2 LUKU LAUTTASAARESTA Vanhojen osakehuoneistojen kauppahintojen nousu vuosina 2010–2019 postinumeroalueella 00200. Alueella 00210 hinnat nousivat 31,7 prosenttia. Lähde: Helsingin tilastollinen vuosikirja ?? Kohta latukone tulee. Lumitalvina kaupunki tekee Pajalahden puistoon 800 metrin mittaisen latukiekan. Latu tehdään tuhansien kilojen painoisella koneella. Se vaatii alleen 20 senttiä lunta. Lähellä ollaan. 9. tammikuuta lumensyvyys Pajalahden puistossa, vapaa sadannan mittauspisteellä oli 18 senttiä. PS Suomen kotiseutuliiton valinta Vuoden kaupunginosaksi ? ? L A U T T A S A A R I 44,5 44,5 %% Kierrätyskenttä typistyi ruoppausmassojen kierrätysalueeksi TEKSTI Katri Penttinen Koivusaareen suunniteltu maamassojen kierrätyskenttä typistyi lupakäsittelyssä vain ruoppausmassojen käsittelyalueeksi. Etelä-Suomen aluehallintoviraston 22.12.2021 myöntämä ympäristölupa mahdollistaa vain sedimenttimassojen välivarastoinnin ja stabilointikäsittelyn sekä stabiloinnin sideaineiden välivarastoinnin. Helsinki muutti lupakäsittelyn aikana hakemustaan useaan otteeseen. Lopulta hakemus oli, että kierrätyskentälle tuotaisiin vain Koivusaaren rakentamista varten tehtävistä ruoppauksista sellaiset maamassat, joita ei voi niiden haitta-ainepitoisuuksien takia läjittää meressä oleville läjitysalueille. Lupakäsittelyn aikana tehtyjen sedimenttitutkimusten mukaan meriläjitysmahdollisuuden ylittävien massojen määrä on 27 000 tonnia, mikä on myös luvan sallima käsittelymäärä vuodessa. Sideaineiden määrä on 5 500 tonnia. Luvassa kierrätyskentän koko pieneni alkuperäisestä 1,6 hehtaarista yhteen hehtaariin. Avi antoi luvassa runsaasti määräyksiä melusta, pölystä, mereen laskettavien vesien haitta-ainepitoisuuksista sekä erilaisten haittojen tarkkailusta. Päivittäinen toiminta-aika kentällä saa olla kello 7–18. Kuljetukset tulee hoitaa Hanasaaren liittymän kautta. Ympäristöluvan mukaisen toiminnan saa aloittaa, kun Koivusaaren vireillä oleva asemakaava ja asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Lupa on voimassa viisi vuotta toiminnan aloittamisesta. Avi:n päätös on nähtävillä osoitteessa ylupa.avi.fi. Siihen voi hakea muutosta 28.1.2022 mennessä Vaasan hallinto-oikeudesta. Aluehallintoviraston myöntämästä kierrätysalueluvasta voi valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen. PETE SUHONEN Jo neljä keppiä pystyssä Särkiniemessä TEKSTI Pete Suhonen Särkiniemen uimalaiturin piti alunperin valmistua lauttasaarelaisten iloksi jo syyskuussa. Sittemmin kaupunki on viestittänyt mitä erilaisimpia aikatauluja ja laiturin valmistumisen vaiheita Lauttasaari-lehdelle. Esimerkiksi lokakuussa kaupunki kertoi valutöiden alkavan Särkiniemessä marraskuussa, ja että loppuvuonna olisi valmista. Sittemmin selvisi, että elementteinä paikalle tuotava laituri vaati lisäsuunnittelua, olihan paikka avomeren reunalla ja laituri arvaamattomien jääolosuhteiden armoilla. Itsenäisyyspäivän tienoon työmaan aloituskokouksen jälkeen piti odotella vain ”lisäosasia”, jotta joulukuussa alkaisi toden teolla tapahtua. Ei tapahtunut, mutta kaupungin mukaan loputkin laiturivalut tehtäisiin varmuudella ennen joulua, kunhan laituri viimeistellään Outokummussa. ”Särkiniemeen joulukuun aikana”, projektipäällikkö lupasi. Sunnuntaina 9. tammikuuta Särkiniemen rannasta oli turha etsiskellä laituria, mutta jokin oli muuttunut. Vesirajan tuntumassa, lumikohvassa, oli pystyssä neljä keppiä. Siihen sen voi jokainen mielessään kuvitella. Työn tulos Särkiniemessä tammikuun yhdeksäntenä. HSL aloittakoon kasvunsa Lauttasaaresta Julkinen liikenne vaikuttaa merkittävästi asumisviihtyvyyteen. Rajusti kasvavassa Lauttasaaressa liikenteen toimivuudesta on syytä olla huolissaan. Bussilinjoista päättää HSL, jonka nykytilanne on kurja. Liikenteen matkustajamäärät sekä lipputulot ovat romahtaneet. Ensisijaisena syynä tähänkin kurjuuteen on korona. HSL:n hallituksen hyväksymän strategian mukaan nyt eletäänkin ennen kokemattomassa tilanteessa. Tulevaisuutta on poikkeuksellisen vaikea ennustaa. Uudessa visiossa HSL on vuonna 2030 kestävän liikkumisen johtava toimija, mahdollistaja ja kumppani. Keskeiset strategiset tavoitteensa HSL asettaa jo vuodelle 2025. Siihen mennessä, vain neljän vuoden aikana, tavoitteena on vähentää joukkoliikenteen hiilidioksidipäästöjä 90 prosenttia vuodesta 2010. Matkustajamäärä on saatava pandemiaa edeltävää aikaa suuremmaksi, 400 miljoonaan nousijaan. Tämä tarkoittaisi 70 prosentin kasvua vuoden 2021 matkustajamääräennusteeseen. Jotta rahaa riittäisi muun muassa päästöttömän liikenteen kehittämiseen, tuloja pitää kasvattaa nykyisestään rajusti. Jos toimintaa ei pystytä tehostamaan ja matkustajamäärä ei lisäänny kyllin, lisää rahaa on saatava joko lippujen hintoja tai kuntien HSL:lle maksamia osuuksia korottamalla. Molemmat vaihtoehdot käyvät asukkaiden kukkarolle, suoraan tai kunnallisverona. Strategia vaatii vielä HSL:n yhtymäkokouksen hyväksynnän, mutta ainakin hallitus uskoo, että liikennemäärä saadaan kasvuun. Keskeinen menestystekijä on asiakasymmärrys. Strategian mukaan HSL pyrkii kasvattamaan tyytyväisten ja uskollisten asiakkaiden määrää houkuttelevilla palveluilla, kuten sujuvilla matkaketjuilla. Yhdessä yhteistyökumppaneittensa kanssa HSL uskoo varmistavansa saumattoman ja kestävän liikkumisen asiakkailleen. Lauttasaarelaisten on syytä vaatia, että HSL ja sen omistaja, Helsingin kaupunki, toimii strategiansa mukaisesti myös täällä. Helsingin määritelmän mukaan Lauttasaari on kantakaupunkia. Siksi täällä on erityinen syy vaatia hyvää palvelua. Ensitöikseen HSL:n pitää saattaa saaren sisäinen liikenne kuntoon. Myös ikäihmisten palvelulinjan tarve on selvitettävä. Uudet linjat tuovat lisää asiakkaita. HSL saa kernaasti aloittaa uuden kasvunsa Lauttasaaresta. Katri Penttinen Lauttasaari-Seuran kaupunkiympäristötyöryhmän puheenjohtaja Tuo heijastin heijastinpuuhun Lions Club Helsinki Lauttasaari virittelee perinteisesti kirjaston edustalle heijastinpuuta 15.1.-6.2. Synkässä ja pimeässä heijastin pelastaa monta henkeä, mutta moni saarelainen kulkee silti ilman killutinta. Jos sinulla on siis laatikon pohjalla ylimääräisiä heijastimia, tuo ne roikkumaan heijastinpuuhun. Jos sinulta taas heijastin puuttuu, nappaa itsellesi sellainen puusta mukaan. Lauttasaaren kirjasto löytyy osoitteesta Pajalahdentie 10a. KP Kirjaston pihapuuhun perustetaan taas tärkeä heijastinpuu. NANA ARPONEN Kuplahallihanke etenee – asemakaavamuutos nähtävillä Kuplahallin rakentaminen Ruukinlahdenpuistoon etenee. Nyt nähtävillä on puistoa koskeva asemakaavamuutos, joka mahdollistaa PPJ:n kuplahallin sijoittamisen Hernesaaresta Ruukinlahdenpuistoon. Halli rakenteineen on jo purettu tulevan rakentamisen vuoksi. Asemakaavan muutos koskee noin 6040 neliömetrin kokoista aluetta Ruukinlahdenpuiston länsiosassa. Alue muuttuu asemakaavassa puistosta urheiluja virkistyspalvelujen alueeksi. Kaavaratkaisu mahdollistaisi tekonurmipäällysteisen pallokentän ja talvikaudeksi pystytettävän ylipaineeli kuplahallin sijoittamisen Lauttasaarentien varteen. Alueelle osoitetaan lisäksi 60 kerrosneliömetrin kokoista kerrosalaa pientä huoltorakennusta tai -kontteja varten. Samalla on laadittu viitesuunnitelma puiston koko länsiosaan. Kaavamuutosalueen ulkopuolelle puistoon tulee uutta kasvillisuutta, hulevesikosteikko, uusia käytäviä sekä asfalttipäällysteinen lumen välivarastointialue, jota voidaan kesäkaudella käyttää myös pelaamiseen tai muuhun toimintaan. Asemakaavaehdotus on nähtävillä 1. helmikuuta asti osoitteessa hel.fi/kaavakuulutukset. Siitä voi esittää mielipiteen joko sähköpostitse helsinki.kirjaamo@hel.fi tai kirjallisena Helsingin kaupungin kirjaamo, kaupunkiympäristölautakunta, PL 10, 00099 Helsingin kaupunki. KP PPJ:n kuplahalli on jo purettu Herne saaresta. PPJ
3 12.1.2022 Nro 2 KOKOSI ANNA KONTTINEN VÄLIKYSYMYS LEIKKAA TALTEEN! *) Lauttasaaren lähin jääalueen mittauspiste on Suomenlinnan eteläpuoli. Se kuvaa hyvin myös Lauttasaaren eteläpuolen jäätilannetta. 80-luvulta alkaen jokainen vuosikymmen on ollut edellistä vähäjäisempi. Täysin jäättömät talvet Suomen linnassa koettiin vuonna 2008 ja 2020. Viime talvena meri oli jäässä 53 päivänä. Merijääpäiviä vuodessa*) 1981–90 98 1991–00 78 2001–10 75 2011–20 52 Seurasaari Porsas Mustasaari Melkki Pohjoinen Käärmeluoto Läntinen Käärmeluoto Ulko-Hattu Sisä-Hattu Tiirasaari Niittysaari (n. 400 m) Käärmesaari (n. 600 m) Koivusaari Veijarivuoren ranta Erityiset vaaranpaikat Pilkkipaikkoja Laiv avä ylä La iv av äy lä Satunnai nen huoltovä ylä Kaskisaari Lehtisaari 0,5 km Huoltov äylä *) Lauttasaaren lähin jääalueen mittauspiste on Suomenlinnan eteläpuoli. Se kuvaa hyvin myös Lauttasaaren eteläpuolen jäätilannetta. 80-luvulta alkaen jokainen vuosikymmen on ollut edellistä vähäjäisempi. Täysin jäättömät talvet Suomen linnassa koettiin vuonna 2008 ja 2020. Viime talvena meri oli jäässä 53 päivänä. Merijääpäiviä vuodessa*) 1981–90 98 1991–00 78 2001–10 75 2011–20 52 Seurasaari Porsas Mustasaari Melkki Pohjoinen Käärmeluoto Läntinen Käärmeluoto Ulko-Hattu Sisä-Hattu Tiirasaari Niittysaari (n. 400 m) Käärmesaari (n. 600 m) Koivusaari Veijarivuoren ranta Erityiset vaaranpaikat Pilkkipaikkoja Laiv avä ylä La iv av äy lä Satunnai nen huoltovä ylä Kaskisaari Lehtisaari 0,5 km Huoltov äylä TEKSTI Pete Suhonen Lauttasaaren eteläja pohjoispuoli eroavat merijääolosuhteiltaan merkittävästi. Saaren itäja eteläpuolella jäälle meno on ankarinakin pakkastalvina riskialtista veneja laivaväylien sekä avomeren vaikutuksen takia. Jäällemenijän on hyvä tiedostaa, että Helsingin merialueilla veneväylät eivät ole suljettuja talvella, vaan jäissä kulkemaan pystyvät alukset käyttävät niitä tarvittaessa. Esimerkiksi saaren itäpuolella, Ruoholahden tuntumasta etelään, on läpi talven aika ajoin meriliikennettä. Yhtenäinen ja paksu merijää väylän kohdalla saattaa seuraavana päivänä olla vain muisto. Pahimmassa tapauksessa se on jäätynyt uudestaan umpeen, mutta vain ohuelti. Myös Melkin pohjoiskärkeen on satunnaista huoltoliikennettä. Onko Lauttasaaressa ollut pelastustehtäviä jäistä tänä talvena, Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja Mikko Hirvi? ”Viimeisin taitaa olla joulukuun puolivälistä. Silloin haimme suppaajan. Olosuhde oli muuttunut hankalaksi. Jäät liikkuivat, alkoi tulla pimeä ja suppaajalle vähän väsykin.” Alkutalvi on ollut varsin kylmä. Lapinlahden sillan pohjoispuoli on ollut jäässä joulukuun alusta alkaen. Onko siellä turvallista liikkua jäillä? ”Emme anna suosituksia jäälle menosta. Avomeri on kuitenkin auki, ja tuulista riippuen jään paksuuden ajallinen vaihtelu Seurasaaren selälläkin on suurta. Tietysti, jos on varustautunut oikein (naskalit kaulassa, lämmin vaatekerta ja kännykkä vedenpitävässä kassissa), tuntee ennestään hyvin alueen ominaispiirteet ja osaa välttää tavallisia vaaranpaikkoja kuten kapeikkoja tai siltojen alusia, se saattaa olla turvallista.” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Onko jää kyllin vahvaa saaren pohjoispuolella? Hiililaiva Kallio purki lastiaan Ruoholahdessa loppiaisena. Merijään reuna oli Pajalahden tasalla. Tunnettuja vaaranpaikkoja Ei Melkkiin Melkin ympäristön jää on jatkuvasti alttiina laivojen aalloille. Ei Hattujen väliin Sisäja Ulko-Hatun välisessä matalassa salmessa on jatkuva virtaus ja jää aina heikkoa. Saarten väliin hukkui kelkkailija vuonna 1999. Ei siltojen alle Vältä Lapinlahden siltaa. Älä kulje lainkaan Lauttasaaren sillan, Kaskisaaren sillan tai Koivusaaren sillan alta. KYSYIMME Punaisella viivoitetulle alueelle ei ole menemistä ankaranakaan jäätalvena. Myös saaren itäpuolen jäitä tulee aina välttää. Löytyykö heijastin? Johanna ”Nyt minulla on vain yksi. Kaikissa takeissa on valmiiksi heijastin, kun lähden ulos. Todella vähän ajan autoa, mutta ymmärrän autoilijoiden tuskan, kuinka vaikeaa on nähdä ihmisiä pimeässä.” Pasi ”Nyt on molemmissa hihoissa ja välillä laitan myös reiteen heijastinnauhat, mutta nyt ei tullut laitettua. Ostin juuri vähän aikaa sitten reisiin uudet heijastimet.” Petteri ”Nyt ei ole yhtään. En tiedä oikein miksi. Minulla on mustassa takissa, jossa varmasti jäisin auton alle, muumiheijastin. Nyt kun kerran kysyit, lupaan laittaa heijastimen.” Anu ”Minulla itselläni ei ole yhtään, mutta Morganilla on heijastinliivi. Se on jännä, että alkusyksystä laittaa monta heijastinta joka paikkaan, mutta kun päästään tammikuun puolelle, ne kaikki ovat kadonneet.”
KASVOT 4 12.1.2022 Nro 2 LUKIJAN KUVA ? Lähetä kirjoituksesi tai kuvasi lehti@lauttasaari.fi. Jos käytät nimimerkkiä, muista kuitenkin kertoa oikea nimesi ja yhteystietosi toimitukselle. LUKIJOILTA PA R A S TA S a a r e l l a 1. Leikkipuistot ”Niitä löytyy saarelta paljon ja niissä voi tutustua huipputyyppeihin.” 2. Länsiulapanniemi ”Varsinkin kesäiltoina ihana paikka, kun aurinko laskee länteen ja lämmittää vielä pitkään kallioilla olevia.” 3. Sisä-Hattu ”Veimme kerran italialaisen ystävämme sinne piknikille, kun saarelle pääsi kävellen. Hän oli aivan häkeltynyt, eikä vähiten siitä, että olimme samalla Suomen pääkaupungissa.” Hur får man bort helt svartbränd glögg ur en rostfri kastrull? Testa med att gnugga med en sockerbit. Ett annat alternativ är att strö soda i en fuktad kastrull, och gnugga med diskborste. Om inte ovanstående tips fungerar kan du testa med att strö över en matsked maskindiskmedel (eller ½ knapp) och hälla över 2 dl vatten, koka upp. Låt stå några timmar. Frågespalten är ett samarbete mellan tidningen, Drumsö-Sällskapets svenska grupp och Marthaförbundet. Tips publiceras en gång per månad. Fler tips hittar du på https://www.martha.fi/ smartha-tips SMARTHA TIPS 1. Pysäköintianarkiaa Lauttiksen ympärillä Välinpitämätöntä paikoitusta Taivaanvuohenkujan parkkeeraus on riistäytynyt käsistä. Terveyskeskuksen juuri valmistunut uusi nurmikko on pilalla jatkuvien paikoitusten vuoksi. Pitäisiköhän tähänkin laittaa isoja kiviä esteeksi, kuten on tehty Taivaanvuohentien puolelle, kun mikään muu ei auttanut. Liisa Stjernberg Taivaanvuohenkujan parkkeeraus mättää. Hulevesiviemäri pitää meren sulana Lauttasaaren sillan päässä. Synkkä sula Lauttiksen ympäristön pysäköintianarkialle olisi tehtävä jotain. Jalkakäytävät ovat pitkin päivää täynnä autoja. Joidenkin autojen ohi on jopa haastavaa päästä lastenvaunujen kanssa pyörätuolista puhumattakaan. Otavantien liikenne taasen on villi. Liikennemerkeillä on selkeästi merkitty ajokielto Otavantieltä Lauttasaarentielle, mutta siinä on jatkuva liikenne. Samoin Lauttasaarentieltä saa kääntyä, jos on ajamassa Lauttiksen parkkihalliin, mutta läpiajoliikenne on jatkuvaa, samoin pysäköinti Otavantiellä. Liikennemerkeistä ei näytä olevan mitään vaikutusta. Muutama hyvin sijoitettu istutusruukku tai hieman tavallista korkeampi reunakivetys voisi olla ratkaisu molempiin yllämainitsemiini ongelmiin. Ne saattaisivat estää sekä holtittoman ja egoistisen pysäköinnin että Otavantien liikenneongelmat. Michael Cedercreutz JARI KARRI TEKSTI Katja Pesonen Idea tekstiilin kuosiin voi tulla mistä tahansa, milloin tahansa. Kerran kun lauttasaarelainen tekstiilija pintasuunnittelija Reeta Ek käveli odottamaan liikennevaloihin Meripuistotien ja Pajalahdentien risteykseen, hän näki suojatien painonapin kotelossa erikoisen kuvion. Se oli liimajäänne poisrevitystä tarrasta ja muistutti hänen silmissään jonkinlaista köynnöskasvia. Reeta otti siitä valokuvan, skannasi sen tietokoneelle ja alkoi mallailla. Syntyi Muratti-kuvio, joka on tulevassa Nanson kevät/ kesä 2022 mallistossa. Suunnittelijan tai taiteilijan silmä harjaantuu näkemään ympärillä yksityiskohtia, kuvioita ja värejä. Se voi olla vaikka lumeen muodostuneet kuviot tai syksyn lehtien asetelma puun juurella. Reetan ajatuksista ovat syntyneet monet Nanson kuosit. Hän on suunnitellut kuoseja myös muun muassa Marimekolle, Samujille ja Lapuan Kankureille. Kankureiden mallistoon on tullut juuri Reetan uusi Aallokko-kuosi. Pintasuunnittelu on maallikoille tuntemattomampi termi. ”Kuoseja voi olla muissakin materiaaleissa kuin tekstiileissä. Esimerkiksi betonielementeissä voi olla erilaisia pintastruktuureja, ja vessapaperissakin on jatkuva kuviointi”, hän valaisee. Reetan työ koostuu tekstiilija pintasuunnittelun lisäksi taidejulisteista ja graafisesta suunnittelusta. Hän on esimerkiksi suunnitellut Tennisliiton gaalaan sen koko ilmeen logoista ja teippauksista lähtien. ”Yksi erikoisimmista graafisen alan töistäni oli pulloetikettien suunnittelu Australiaan. Se oli hienoa siltäkin osin, että toimeksianto tuli aivan orgaanisesti. He olivat vain nähneet somessa kuvia töistäni.” Reetan taidejulisteet ovat digitaalisia printtejä ja ne painetaan lauttasaarelaisessa painotalossa. Ison osan hän on suunnitellut jo opiskeluaikoinaan osana opinnäytetyötään. Ihmiset vain alkoivat yhtäkkiä kysellä, voisiko printtejä ostaa jostain. Julisteissa on murrettuja, pastellinsävyisiä värimaailmoja, muotoja ja siveltimenvetoja. Reetalle tyypillinen suunnittelutapa on se, että hän skannaa erilaisia elementtejä tietokoneelle irrallisina paloina ja yhdistelee niitä, kunnes lopputulos miellyttää. ”Tekstiilikuoseja on syntynyt myös skannaamalla esimerkiksi hammastikkuja, paperikonfetteja ja nonparelleja”, Reeta hymyilee. Taideprinttien kuviot ovat syntyneet tajunnanvirralla maalaten musteella ja mustalla akryylilla erilaisia läiskiä ja vetoja paperille, jotka hän on skannannut. Lopuksi hän värittää ne tietokoneella. Aikoinaan Reeta toimi kuvataiteilijana, mutta kiinnostui tekstiilisuunnittelijan työstä, sillä siinä yhdistyi taide ja suunnittelu. ”En ole luonteeltani vapaa taiteilija, joka haluaisi tehdä omaa juttuaan ja taideprosessiaan, vaan nautin siitä, että voin tehdä yhteistyötä ja käyttää luovuuttani johonkin tuotteeseen. Tekstiilisuunnittelu ei itsessään ole mikään helppo ammatti itsensä työllistämiseen ja kaikki alan ihmiset tekevät muutakin siinä ohella, mutta minusta on kiva tehdä useita eri juttuja. Nykypäivänä se on varmasti jo aivan luonteva ajatus, että ihmiset tekevät monipuolisesti töitä.” Opiskellessaan Aalto-yliopistossa tekstiilisuunnittelua, hän pääsi harjoitteluun Marimekon piirtämölle, jossa tehdään painokuosien tiedostot. Hän pääsi näyttämään myös omia luonnoksiaan ja siitä alkoi yhteistyö yrityksen kanssa. Valmistuttuaan Reeta ryhtyi freelanceriksi, ja Nanso alkoi uudistaa brändiään 2015, hän lähti mukaan suunnittelutyöhön. Marimekko ja Nanso ovat vaikuttaneet vahvasti myös uusien kotimaisten vaatebrändien ulkoasuun niin, että nekin käyttävät mielellään voimakkaita kuoseja. Reetan mielestä suomalaiset ovatkin rohkeita pukeutujia, vaikka joskus muuta sanotaan. ”Marimekko ja Nanso ovat kieltämättä muokanneet Suomen kansan makua. Jotkut voivat nähdä sen silläkin tavalla, ettei täällä olisi sijaan muulle ja uudelle, mutta toisaalta on hienoa kuinka vahvoja brändejä täällä on.” Käyttääkö kuosien suunnittelija itse värikkäitä isoja kuoseja? ”En juurikaan, pukeudun pääasiassa mustaan”, hän nauraa. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Mekon kuosi vaikka nonpareilleista Lauttasaarelaisen Reeta Ekin kuosit näkyvät monen suomalaisen pukeutumisessa. Idea kuvioon voi syntyä vaikka liikennevaloissa. Reeta Ek muutti miehensä kanssa Lauttasaareen 2006 ja nyt perheessä on myös 9ja 12-vuotiaat pojat. Työhuone hänellä on Helkama-talossa Veneentekijäntiellä. Siellä kuluu iso osa arkipäivästä.
5 12.1.2022 Nro 2 Lauttasaari-Seura tarjoaa Lauttasaarilehden jakelun jokaiseen lauttasaarelaiseen kotiin ja yritykseen. Jos et saa lehteä, otathan yhteyttä osoitteeseen seura@lauttasaari.fi. Huomioithan, että jakelu ostetaan Postilta, joka ei jaa kaupunkilehtiä luukkuihin, joissa on mainoskielto. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry PIENIKIN ILMOITUS LAUTTASAARILEHDESSÄ HUOMATAAN! Katso mediatiedot osoitteesta lauttasaari.fi/lauttasaari-lehti/mediakortti Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Villa Alba Silkkiviskoosineuleita ja muita uutuuksia! Tervetuloa! Ma-pe 10-18 La 10-15 Lauttasaarentie 2 045 133 2327 Villa Alba Silkkiviskoosineuleita ja muita uutuuksia! Tervetuloa! Ma-pe 10-18 La 10-15 Lauttasaarentie 2 045 133 2327 TAMMIALE! Ma-pe 9-17 La 10-14 Lauttasaaren säätiön toimintatukien haku Kulttuurin, liikunnan, varhaiskasvatuksen, koulutuksen tai muun vastaavan toiminnan parissa toimivilla ja voittoa tavoittelemattomilla lauttasaarelaisilla tai lauttasaarelaisten hyväksi toimivilla yhteisöillä on mahdollisuus hakea toimintatukea Lauttasaaren säätiöltä vuonna 2022. Säätion kotisivuilla on ohjeet toimintatukien hakemiseen. Tukea haetaan sivuilla olevalla tukihakemuslomakkeella. Hakemusten viimeinen jättöpäivä on 28. helmikuuta 2022. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä. Ansökan om Drumsöstiftelsens understöd Föreningar och sammanslutningar, som idkar icke vinstbringande verksamhet inom kultur, idrott, småbarnspedagogik, utbildning eller inom andra motsvarande områden på Drumsö eller för Drumsöbor, kan ansöka om understöd av Drumsöstiftelsen. Instruktioner för ansökan finns på stiftelsens hemsida (på finska). Ansökan sker med att fylla i understödsblanketten på hemsidan. Blanketten bör vara inlämnad senast den 28 februari 2022. Försenade ansökningar behandlas ej. LAUTTASAAREN SÄÄTIÖ – DRUMSÖSTIFTELSEN lauttasaarensaatio.fi Lauttasaari Lehti 13.1.2022 100*175.indd 1 Lauttasaari Lehti 13.1.2022 100*175.indd 1 05-01-2022 22:02 05-01-2022 22:02 Etsimme rohkeaa Meille vapaat kädet ja sinulle kaikki veloituksetta. Lisätiedot puhelimitse, laita kuva info@hairspot.fi Hairspot Lauttasaarentie 12 (09) 6212 535 hairspot.fi muodonmuodonmuutokseen! muutokseen! LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS ERKKERI Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 28 00200 Helsinki Kauppakeskus Lauttis Puhelin 09 682 4050 lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi Miikka Oksanen LKV alalla 2018 alkaen 0400 371 185 Terhi Koponen vuokraneuvottelija 050 539 6480 KIINTEISTÖTOIMISTO Veli-Pekka Närhi tj, osakas alalla 1994 alkaen 0400 810 540 Markku Enström LKV, osakas alalla 1988 alkaen 0400 416 114 ASUNNOT • LIIKETILAT • MYYNTI • VUOKRAUS toimisto@erkkeri.fi L äh de : K iin te ist ön vä lit ys ala n K es ku sli itt o Asuntokaupan onnistumisen periaatteet eivät edelleenkään ole muuttuneet mihinkään. Tänäkin päivänä tärkeintä on asunnon oikea hinnoittelu. Pelkkien tilastojen avulla ei asuntoja pidä hinnoitella, vaan niitä kannattaa käyttää vain suuntaa antavina. Talon sijainti, peruskorjaustilanne sekä huoneiston kunto on osattava suhteuttaa oikein. Pelkkä hinnoittelu ei kuitenkaan riitä. Kattava markkinointi, laadukkaat huoneistokuvat sekä tosiostajien tavoittaminen ovat edellytys parhaaseen kauppaan, unohtamatta asiantuntevaa neuvottelutaitoa, jolla saadaan se paras hinta asunnosta. Vanhan saaren puolella toteutuneiden kauppojen keskineliöhinta (kaikki kokoluokat) on ollut: vuonna 2020 6747,47 €/m² ja vuonna 2021 7586,34 €/m², eli nousua 12,43 %. Vattuniemessä toteutuneiden kauppojen keskineliöhinta (kaikki kokoluokat) on ollut: vuonna 2020 6958,30 €/m² ja vuonna 2021 7557,11 €/m², eli nousua 8,61 %. KAUPPA KÄY MUTTA RAUHOITTUMISEN MERKKEJÄ NÄKYY Lauttasaaren vetovoima on edelleen jatkunut. Myytäviä asuntoja on tarjolla vain vähän ja myyntiajat ovat olleet lyhyitä. Kokosimme tähän teille pienen tietoja tilastopaketin asuntokaupan kehityksestä Lauttasaaressa. Kauppamäärä Suomen Pääkaupunkiseudulla tammi-elokuussa Lauttasaaressa kiinteistövälittäjien toimesta myydyt asunnot kahtena viime vuotena (uudistuotanto poislaskettuna). Vuosi 2021 on tilastoitu 30.11. asti. ”Vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla kauppamäärät kasvoivat jopa 30 prosenttia viime vuoteen verrattuna, mutta täytyy pitää mielessä vuoden 2020 kevään koronastopin markkinavaikutukset, jotka vääjäämättä hieman vääristävät tilastoja. Asunnonvaihdon buumi on tasoittumassa, mutta vasta ensimmäiset ovat päässeet haluamaansa asuntoon. Markkinoilla löytyy yhä kasvuvaraa ja korjausliikkeitäkin nähdään huuman hetken jälkeen. Nousutahti toki tasaantuu ja hintarealismi kasvaa, mutta kauppamäärissä pysytään vahvalla 2020 lopun tasolla”, toteaa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Annukka Mickelsson kirjoituksessaan 9.12.2021. Rokotukset kätevästi myös ulkona! Punkkibussi on liikkeellä! R LUE KORONATIEDOTE: www.saaristolaakarit.fi Myös PNEUMOKOKKI rokote! 100% Kotimainen Kaikki rokotukset kätevästi ja edullisesti! Myös PNEUMOKOKKI rokote! KOKO AIKATAULU: Rokotukset kätevästi myös ulkona! Punkkibussi on liikkeellä! R LUE KORONATIEDOTE: www.saaristolaakarit.fi Myös PNEUMOKOKKI rokote! 100% Kotimainen H HS SK K,, B Bllu uee P Peetteerriin n eed deessssää:: ssu u 1 16 6..1 1.. k kllo o 1 12 2--1 15 5 Tarjous: INFLUENSSArokote 28€
6 12.1.2022 Nro 2 Tiedätkö minne sinun kuuluu mennä ja miten toimia, jos kriisi iskee? Väestönsuoja ja suojautuminen kriisitilanteissa ovat kovin epäromanttisia ajattelunaiheita, mutta välttämättömiä seikkoja, joiden parissa lukuisat henkilöt puuhaavat päivittäin pitäen huolta siitä, että operointi ja suunnitelma ovat ajanmukaisia ja toimivat hetkenä minä hyvänsä. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen johtava väestönsuojelusuunnittelija Petri Parviainen vastaa koko kaupungin väestönsuojelun toimivuudesta. Helsingin väestönsuojelua ovat suunnittelemassa kaupungin konserni, poliisi, puolustusvoimat, HKL sekä sotepuoli. ”Helsingin ja niin myös Lauttasaaren suojaus on sekoitus taloyhtiöiden omia väestönsuojia sekä työpaikkojen, päiväkotien ja koulujen suojia”, hän kertoo. Lauttasaarelaisten suojaussuunnitelma menee siis tiivistettynä näin: hätätilan tullessa ne asukkaat, joiden taloyhtiössä on väestönsuoja, menevät niihin, koululaiset koulujen suojiin, päiväkotilaiset päiväkodin suojiin ja työpaikoilla sillä hetkellä olevat työpaikkansa väestönsuojaan. Lauttasaarelaisille ei ole olemassa yleistä väestönsuojaa. Vuodesta 1958 on vaadittu, että jokaiseen rakennukseen tehdään myös väestönsuoja. Tämä ei koske kuitenkaan omakotitaloja tai rivija paritaloja. Näin ollen kaikille lauttasaarelaisille ei teoriassa löydy väestönsuojapaikkaa kotisaarelta ja seuraava vaihe onkin niiden evakuoiminen, joille ei sellaista löydy. Parviaisen mukaan tilanne ei ole kuitenkaan niin yksioikoinen. ”Väestönsuojien suhteen meillä on hyvä tilanne. Helsingissä on suojia jopa hieman ylimitoitetusti, sillä kaikki helsinkiläiset eivät hätätilan sattuessa mene suojaan. Esimerkiksi täysi-ikäiset, noin alle 40-vuotiaat miehet kutsutaan rintamalle. On myös ammatteja, joissa ihmiset voidaan määrätä toimivan, jotta yhteiskunta pysyy pyörimässä kaikesta huolimatta. Tällaisia ovat esimerkiksi terveydenhuoltohenkilökunta ja tietyt virkamiehet ja viranomaiset. Näin ollen väestönsuojapaikkoja ei mitoiteta tarkalleen asukasluvun mukaan”, hän täsmentää. Hädän tullessa kaikkia autetaan Lauttasaaressa on kyllä yksi väestönsuoja osoitteessa Klaarantie 2. Vuonna 1943 rakennettu kalliosuoja on noin neljänsadan neliön kokoinen. Väestönsuojissa on varattu puoli neliötä per henkilö, joten Klaarantielle mahtuisi vain noin parisataa ihmistä. Pelastuslaitos vuokraa sitä harrastetilana OPAS PAREMPAAN SUOJAAN Jos jonkinlainen vakavampi kriisi iskisi Suomeen, minne lauttasaarelaiset menisivät ja miten saarella siinä tilanteessa tulisi toimia? TEKSTI ja KUVAT Katja Pesonen Otavantie 12 väestönsuojan saa ylipaineistettua säteilyn ja kaasujen varalta. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Lars Lindeman näyttää kuinka ylipainepuhaltimen kampea väännetään paineistuksen aikaansaamiseksi. PELASTUSSUUNNITELMA KUNTOON Suomessa on suojapaikkoja noin 4,3 miljoonalle ihmiselle. Väestönsuojia rakennetaan harvassa maassa, joten täällä ollaan kärkisijoilla muiden Pohjoismaiden sekä Sveitsin ja Israelin kanssa. Sotatila ei ole ainoa tila, jolloin väestönsuojaa tarvitaan. Sitä käytetään myös esimerkiksi äkillisten säteilytai kemikaalionnettomuuksien sattuessa. Suurin osa lauttasaarelaisista asuu kerrostaloissa ja niissä väestönsuoja sijaitsee yleensä kellaritiloissa, jossa asukkaiden varastokopit ovat. Ne ovatkin usein täynnä tavaraa ja silti suoja on saatava käyttöön 72 tunnissa. Siksi tarvitaan hyvä suunnitelma ja ajanmukaiset välineet väestöntilan käyttöönottoon. Varastot on pystyttävä sekä tyhjentämään että purkamaan niin, että tilalle mahtuvat kaikki talon asukkaat, kuivakäymälät, vesivarastot ynnä muut välttämättömyydet. Lars Lindeman aloitti Otavantie 12 taloyhtiön puheenjohtajana kaksi vuotta sitten. Monien kehityshankkeiden lisäksi hallitus perusti turvallisuustiimin, joka hioi yhtiön pelastussuunnitelmaa ajanmukaisemmaksi. Ensimmäisenä tekona oli viesti asukkaille, että varaston käytävillä ei säilytetä tavaraa. Sen lisäksi, että se on paloturvallisuusriski, se vaikeuttaa väestönsuojan valmistelua. Muutenkin hätätilan sattuessa varastot olisi tyhjennettävä ja asukkaat joutuisivat todennäköisesti viemään ne asuntoihinsa. ”Olemme saaneet varastojen vara-avaimet niiltä asukkailta, joiden varastot sijaitsevat kriittisissä paikoissa väestösuojalaitteiden kohdalla. Näin niitä päästään huoltamaan ja laittamaan valmiuteen, vaikka asukas itse ei olisikaan kotona”, Lindeman kertoo. Taloon hankittiin lisäksi rakennuksen ilmanvaihdon hätäkatkaisu sekä kiinnitettiin alaker
tällä hetkellä. Hätätilan sattuessa sinne ei muutenkaan ohjattaisi turvaan. ”Siitä tehdään siinä tapauksessa väestönsuojien johtamispaikka eli sieltä ohjataan taloyhtiöitä toimimaan oikein suojausta järjestettäessä, kuten laittamaan sulkutila, vapauttamaan se ja niin edelleen.” Lehtisaaressa on yleinen väestönsuoja siellä asuville. Jätkäsaaressa oleva Rokkiparkin väestönsuoja on läheisen taloyhtiön omaan käyttöönsä vuokraama. Kampin, Rautatientorin, Kaisaniemen, Hakaniemen ja Sörnäisten asemat on suunniteltu siten, että ne ovat yleisiä väestönsuojia, mutta Lauttasaaren metroasemien suojat on tarkoitettu metrossa matkustaville ja henkilökunnalle hätätilan sattuessa. Ne on Parviaisen mukaan mitoitettu kolmen täyden metron mukaan eli noin kahdelletuhannelle hengelle. Myös Ruoholahden metroaseman suoja on tarkoitettu metromatkustajille. Parviainen kuitenkin korostaa, että hälytyspillien soidessa ei ketään käännytetä miltään väestönsuojan ovelta pois sillä perusteella, että apua tarvitseva on niin sanotusti väärällä alueella ja usuteta tätä kotikaupunginosaansa. Evakkoon Helsinkiin Evakuoiminen on sekin monisyinen juttu. Parviainen toteaa monen lähtevän Lauttasaaresta muutenkin jo pakoon esimerkiksi mökille maalle tai sukulaisiin sisämaahan, joten kaikkia lauttasaarelaisia ei tarvitsisi kuljettaa kotoaan pois organisoidusti kaupungin toimesta. ”Sitä paitsi evakuointi ei automaattisesti tarkoita sitä, että lauttasaarelaiset kuljetettaisiin vaikkapa Nurmijärvelle. Se voi tapahtua vaikka muihin kaupunginosiin kauemmas keskustasta. Helsinkiläiset suojattaisiin ensisijaisesti Helsinkiin.” Hän ei kuitenkaan kerro evakuointisuunnitelmasta sen enempää, sillä tieto on salaista. Edellisen, vuoden 1990-luvun suunnitelman mukaan lauttasaarelaiset olisi viety Saarijärvelle Keski-Suomeen. Evakuointijärjestys on silti julkista tietoa. ”Ensimmäisinä lähtevät raskaana olevat naiset, alle 18-vuotiaat lapset ja heidän huoltajansa, sitten yli 68-vuotiaat eläkeläiset, kotihoidossa olevat vanhukset, sairaat, invalidit ja vakavasti sairaat”, Parviainen luettelee. Hän muistuttaa, että jos Suomea alettaisiin yhtäkkiä pommittaa, sotaan ei todennäköisesti jouduttaisi kuin salama kirkkaalta taivaalta vaan sen merkit olisivat olleet ilmassa jo jonkin aikaa. Tällöin myös evakuointiin ja muihin suojaustoimiin olisi osattu varautua. Yleinen väestönsuoja vaatii graniittikallion Nervanderinkadulle on rakennettu Helsingin viimeisin yleinen suoja 1978 ja Merihakaan valmistui 2002 viimeinen iso hybridisuoja, jossa osa on varattu taloyhtiöille ja osa yleiseksi suojaksi. Helsinkiä tiivistetään jatkuvasti ja yleisiä väestönsuojia rakennetaan Parviaisen mukaan tarpeen mukaan, mutta ne vaativat tarpeeksi isoa kalliota, josta ne louhitaan. ”Niitä ei voida rakentaa höttömaan päälle, vaan ne vaativat vahvan graniittikannen ja pohjan eikä sellaisia alueita Helsingissä hirveästi ole”, hän sanoo. Taloyhtiöiden väestönsuojat eivät Parviaisen mukaan kestä niin vahvaa pommitusta tai räjäytystä kuin yleiset kalliosuojat, mutta ne ovat silti sen verran vankkaa tekoa, että ne kestävät jos talo romahtaa päälle. Ne myös suojaavat kemikaaleilta ja biologisilta aseilta. ”Suojiin tuleva ilma on suodatettua puhdasta ilmaa ja ovet kaasutiiviit. Kun suoja laitetaan sulkutilaan, sinne luodaan ylipaine, jolloin tilaan ei pääse ulkopuolelta mitään vaarallisia aineita. Sama periaate on sekä taloyhtiöiden suojissa että 9 000 hengen suojissa.” Taloyhtiöillä on lakisääteinen velvollisuus pitää huolta väestönsuojistaan. Taloyhtiössä on oltava suojanhoitaja ja hänelle määrätty sijainen sekä apulaisia. Heidän tehtävänään on vastata siitä, että suoja saadaan käyttökuntoon 72 tunnin aikana. ”Taloyhtiöllä on velvollisuus tarkistaa suoja kymmenen vuoden välein, mikä on turhan pitkä aika. Tiivisteet voivat jo siinä ajassa haperoitua, saranat mennä juntturaan ja kahvat jämähtää. Taloyhtiöiden on hyvä muistaa sekin vaihtoehto, että suojista huolehtimisen voi myös ulkoistaa. Palvelua tarjoavat esimerkiksi kiinteistönhoitoyritykset.” 7 12.1.2022 Nro 2 PAREMPAAN SUOJAAN Jos jonkinlainen vakavampi kriisi iskisi Suomeen, minne lauttasaarelaiset menisivät ja miten saarella siinä tilanteessa tulisi toimia? TEKSTI ja KUVAT Katja Pesonen KOULUTUSTA HELPE RY:LTÄ Helsingin pelastusliitto eli Helpe ry on Helsingin pelastuslaitoksen tärkeä yhteistyökumppani pelastuskoulutuksessa. Helpe hoitaa kokonaisuudessaan pelastuslaitoksen alaisuudessa taloyhtiöiden suojanhoitajien koulutuksen. Korona-ajan myötä koulutuksia saa myös verkon kautta. Lisätietoja helpe.fi. Lauttasaaren Marttojen vinkit: Näin kasaat kotivaran Jokaisessa kodissa olisi hyvä olla erillinen kotivaratai hätävarakaappi. Sen sisältö on hyvä listata vihkoon, johon kirjataan, mitä tuotteita varastossa on sekä niiden parasta ennen päivä tai viimeinen käyttöpäivä. Kun vihkoa tarkastelee säännöllisesti, voi sen avulla pitää kaapin sisällön tuoreena ja kierrättää tuotteita normaalien arkiruokien joukkoon aina niiden vanhentumisen lähestyessä. Kotivarakaapin sisällön käyttämiseen vaikuttaa tietysti aina se, onko sähköä tai vettä käytettävissä. Kaapin sisältö voi perheen mieltymysten mukaan näyttää esimerkiksi tältä: 1. Vähintään kolmen päivän varalta ruokaa: ? kuivamuonaa, kuten näkkileipää, keksejä, ryynejä, mysliä, kahvia, teetä tms. ? säilykkeitä, kuten hedelmiä, tonnikalaa, sieniä yms. ? pakasteita, kuten leipää, marjoja ja valmisruokia. Pakasteisiin tietysti vaikuttaa sähkön saatavuus. ? hedelmiä, tuoreita tai kuivattuja ? hunajaa, oliivitai rypsiöljyä esim. leivän päälle ? kivennäisvettä, mehuja 2. Astioita vedenvaraamista varten mahdollisen vesikatkon varalta sekä kosteuspyyhkeitä ja kosteita siivousliinoja tai spray-pesuainetta siivoukseen. Käsidesiä on myös hyvä olla. 3. Sähkökatkon vuoksi viestintään varavirtalähde (kännykkä, patteriradio) ja ruuanvalmistukseen retkikeitin, joka voisi olla myös yhteinen naapurin kanssa. 4. Valaistukseen pattereilla toimivia kynttilöitä ja varapattereita, kynttilöitä, tulitikut tai sytytin, taskulamppu 5. Korona aikaan olemme oppineet varastoimaan myös WC-paperia 6. Särkylääkkeitä ja sidostarpeita, palorasvaa, Bacimycinia tai Bepanthenia 7. Lemmikeille ruokaa Lauttasaaren ainut yleinen väestönsuoja Klaarantiellä. Spekin tekemä opas toimintaohjeista hätätilassa väestönsuojan ovessa. Joskus väestönsuojalaitteet sijaitsevat asukkaiden varastokopeissa. ran seiniin ja oviin opaskylttejä ja toimintaohjeita. Myös suojavälineistöä päivitettiin ja laadittiin väestönsuojan käyttöönotto-ohjeet. Nykyään eläkkeellä oleva Lindeman on työskennellyt kiinteistöalalla kolme vuosikymmentä, joten tietämys väestösuojista oli hänelle ennestään tuttua. Hänen mukaansa oli silti aikaa vievää löytää asukkaille jaettaviksi sellaisia tietopaketteja, jotka olisi tehty selkeästi ja ymmärrettävästi. Hän näyttää väestönsuojan seinillä olevia ohjeita. Ovessa on Pelastusalan keskusjärjestö Spekin tekemä opas toimintaohjeista hätätilassa. Seinässä on myös ohjeet väestönsuojan käyttöönotosta. Kahdeksan kohdan listan Lindeman on koonnut itse tarjolla olevien tietojen perusteella, sillä hän ei löytänyt valmista, juuri heille sopivaa julkaisukelpoista ohjeistusta. ”Niiden oli oltava meidän taloyhtiöömme sopivia”, hän sanoo. Myös lista väestönsuojan vaatimista varusteista varaston seinällä tuli tarpeeseen. Sen onneksi toimitti kiinteistöhuoltoyritys, jolta he ovat tilanneet väestönsuojan huoltopalvelun. Yritys tekee suojan laiteiden ja varusteiden huollon kahden vuoden välein. ”Väestönsuojan hätäuloskäynti oli niin ruostunut, että sen ovi piti avata väkisin voimalla ja sen sarana katkesi. Olen kuullut sellaisestakin, että kun pihaa on asfaltoitu, hätäuloskäynti on peitetty siinä samalla. Joissakin rakennuksissa on tehty väärin putkistojen ja sähköjohtojen läpivientejä tai tarkistusluukkuja, jolloin niiden ympärillä on rakoja eikä väestönsuoja ole kaasutai säteilytiivis. Niiden korjaaminen on kallista eikä se välttämättä siltikään onnistu”, hän kertoo. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry ”Väestönsuojan hätäuloskäynti oli niin ruostunut, että sen ovi piti avata väkisin voimalla ja sen sarana katkesi.” ”Evakuointi ei automaattisesti tarkoita sitä, että lautta saarelaiset kuljetettaisiin vaikkapa Nurmijärvelle.”
TEKSTI Antti Matilainen V iereinen kuva puhdasta pakkaslunta narskuvasta Drumsöstä on vuodelta 1919. Siinäkö venäläinen ratsukko, Donin kasakka kenties? Ei näy. Venäläiset olivat kolme vuotta aikaisemmin poistuneet saaren eteläkärjen ja silloisen Lemmenniemen, nykyisen Vaskiniemen, kasarmeista ja vuokrahuviloistaan. Rannalla on Drumsö-lautan kaksiosainen vaalea pilettitoimisto. Lipunmyyntinsä se oli aloittanut 30.4.1914 Ruoholahti-Drumsö -välin liikennöinnin myötä. Ennen Drumsö-lauttaa saarelle päästiin höyrylaiva Sentalla ja Sylvialla, jotka ajoivat Vattuniemen laituriin. Oikealla on Strand Café, joka 10. marraskuuta 1926 paloi, mutta vuoden päästä mutterinmuotoisena uudestisyntyi. Kuvan lauta-aidattu tontti sijaitsi nykyisen Lauttasaarentie 6:n kohdalla. Tontin perukoilla, kahden kallion välissä, sijaitsi vaatimaton hirsihuvila. Ja asuttava liiterintapainen. Rakennukset kalastaja Jansson oli 1913 myynyt Wladimirinkadulla (Kalevankatu) asuneelle Puuskan perheelle. Kuvanottohetkellä perheen Kaisu-tyttö on 12-vuotias. Kaisu, vuodesta 1946 rouva Kaisu Puuska-Joki (1907–1996), viihtyi Lauttasaaren tontillaan vuoteen 1959 asti. Ja Yleisradion radiokuuluttajana vuodesta 1935 vuoteen 1972. P erheen pää oli Kustaa Viktor, valantehnyt eduskunnan kielenkääntäjä Varsinais-Suomesta. Äiti oli Jenny Maria os. Jaatinen, viisi kilometriä vaille viipurilainen. Wladimirinkadulla asui myös Kaisun isosisko Elsa, kotihengetär leskirouva Emma (Emmukka) Hämäläinen ja foxterrieri Puno. Kuten virkamiesperheillä tapana oli, matkasivat Puuskatkin kesäksi maalle. Aluksi Kirkkonummelle. Kun reissaaminen alkoi rasittaa perheen isää, sai hän sopivasti kuulla, että liikemies Julius Tallberg oli vuonna 1912 ostanut suuren osan suurta saarta läheltä Helsinkiä. Niinpä Kustaa Viktor Drumsöstä vuokrasi pienellä rahalla ison tontin, ja muutama vuosi myöhemmin sen Juliukselta lunasti. Vastapäisen komean huvilan omistaja, postimies Emil Wathen, oli ollut kartanon pehtorina ja hänen vaimonsa Sorea Eleonora kartanossa sisäkkönä. Watheneista tuli Puuskan perheelle läheisiä. Jopa niin läheisiä, että he tarkkaan tiesivät mitä Puuskan tontilla kulloinkin tapahtui. Wathenin parveke sijaitsi toisessa kerroksessa. Se oli mitä mainioin tarkkailualusta ympäristöön. Tontin piha oli kaunis: nurmettunutta maata laajalti ja puita, jotka suojasivat taloa näkymästä tielle. Myöhemmin pihan täytti syreenikuja, hyötymansikat, vadelmat sekä kirsikka-, päärynä-, luumu-, ja omenapuut. Sato oli niin runsas, että sitä riitti myyntiin asti. Kerran Kaisu päätti pystyttää marjojen myyntipisteensä, korkean jakkaran, tielle portin eteen. Kauppa kävi, mutta isä totesi, ettei Tallberg varmaankaan pitänyt siitä, että hänen tiellään myydään luvatta marjoja. Jaahas, tuumasi Kaisu ja siirtyi jakkaroineen ja marjoineen pihan puolelle. Avasi portin ja jatkoi myyntityötään. E nnen vuotta 1916 erityistarkkailun kohteena olivat Venäjän armeijan sotilaat. Heitä oli ollut saarella jo Krimin sodan 1855 ajoista lähtien. Sen verran sotilaita ensimmäisen maailmansodan aikana arasteltiin, että Puuskat muuttivat kesän 1915 ajaksi Kirkkonummelle. Isä Puuska pelkäsi, että Drumsöstä tulisi sodan myötä levoton kesänviettopaikka, koska venäläistä sotaväkeä oli sijoitettu eteläniemeen ja Lemmenniemeen, ja upseereita perheineen ja palvelijoineen asui monissa huviloissa alivuokralaisina. Huoli osoittautui kuitenkin turhaksi. Sotaväen kulkuyhteydet oli järjestetty eteläniemestä käsin ja upseeristo oli rauhallista väkeä. Keskenään ranskaa puhuvat upseerien rouvat olivat kiinnostava lisä Drumsön katukuvaan. Puuskan perhe palasikin seuraavana vuonna takaisin rauhallisin mielin. P osteljooni Wathenin tontin takana sijaitsi Hietalahden kauppahallin lihakauppias Andelinin huvila. Perheen samanikäisestä Saarasta tuli Kaisun paras ystävä, jonka kanssa parhaat uintipaikat löydettiin. Pienen matkan päässä oli Pajalahden turvallinen, matala ja hiekkapohjainen ranta. Lauttasaaren rannoille teki myös helsinkiläisten mieli. Lautalla kulki paljon väkeä, joka viikonloppuisin hevosraitiovaunulla suuntasi kohti Casinoa hauskaa pitämään. Vetohevosen työ näytti toisinaan tuskaiselta. Jäntereet kireänä se ponnisteli saadakseen täpötäyden vaunun liikkeelle. Kun se onnistui, liukui vaunu melko kevyesti kovasti kuormitettunakin raiteita myöten. Joskus hiljaisina arkipäivän vuoroina työt saivat ilmaisen hevosraitiotiekyydin reitin päästä päähän, lauttarannasta Casinon kautta Katajaharjulle asti. Lauttarannan kaksiosaista paviljonkia yhdisti katos. Toinen oli rakennettu lauttaa odottaville matkustajille, toinen lähtevää tavaraa varten. Jälkimmäisessä istui tomera naishenkilö, rouva Salmen, Salmenska. Jokaisen tulijan oli kuljettava Salmenskan ohi ja pistettävä laivapojalta ostamansa poletti rahalippaaseen. Jos matkustaja pinnasi, vetäisi hän narusta veräjän kiinni. Salmenska huusi, matkustaja häpesi ja ihmiset jonossa hänen takanaan nauroivat. Poletin maksamalla rauha paviljonkiin palautui. Saaran ja Kaisun ihailun kohde saarella oli Julius Tallbergin kuoltua saaren uudeksi ”kuninkaaksi” tullut Juliuksen vanhin poika Gunnar ja eritoten Gunnarin englantilaissyntyinen vaimo Clara (os. Blackbourn). Hän oli aina ystävällinen, muisti kaikkien entisten alustalaistensa ja palvelijoittensa merkkipäivät ja tuli henkilökohtaisesti heitä onnittelemaan lahjoineen. Niin kuin kuninkaallisia maailmalla, seurasi saaren väki Tallbergeja. S eurattavaa riitti myös saaren 1920-luvun juhannusjuhlissa. Ne olivat aina tapaus. Juhannuskoivuin koristeltu lautta toi kaupungista posteljoonien soittokunnan. Sitä oli vastassa saaren vapaapalokunta. Mahdollisesti eturivissä, tasavertaisesti rintarinnan olivat saaren VPK:n pitkä ja pätkä. Kauppias Frans Hjalmar Lindberg ja posteljooni Emil Wathen, Puuskien naapuri. VPK:n miehillä oli yllään valkoinen pitkä paita, musta leveä nahkavyö ja päässä kiiltävä kypärä. Soiton tahdissa, tohkeissaan rytmiaskeleita sovittaen marssivat tasavahvat joukkueet ja saarelaiset palokunnan, nykyisen Isokaari 2–4 kohdalla sijainneelle kentälle. Siellä oli tanssilava ja virvoketarjoilua. Ehkä sivummalla myös ”virvoketarjoilua”, elettiinhän kieltolain aikaa. V uoden 1935 joulukuussa avattiin silta, ja lautta ajoi viimeisen matkansa juhlaliputettuna 3.1.1936. Alkoi vilkkaampi ajanjakso saaren, Kaisunkin elämässä. Työ Yleisradiossa toi mukanaan epäsäännölliset työajat, stressiäkin, mutta lepohetket saarella rentouttivat. Erään kesän alussa Kaisu huomasi, että huvilaan oli murtauduttu. Astiat ja muuta helposti käsin irtoavaa oli singottu pihalle, hellarenkaita jopa oksille. Huonekaluja oli särjetty, tapetteja revitty. Asialla olivat olleet naapuruston pojat. Ikkunoita rikottiin useampanakin vuonna. Kerran Kaisu meni piipahtamaan satoisaan puutarhaansa. Siellä oli tuntematon mies perunoita kaivamassa. ”Mitäs te siellä teette?”, huusi Kaisu. ”Huvitti katsoa, millainen sato tänä vuonna on tulossa”, vastasi ukko ja poistui paikalta. S odan jälkeen eräs pitkä, tyylikäs mies havaittiin yhä useammin Kaisun puutarhaviljelmiä hoitamassa. Sen ensimmäiseksi havaitsi parvekkeeltaan posteljooni Wathen. Sen jälkeen rouva Wathenkin alkoi huomattavasti ahkerammin siellä istuksimaan. Seurakseen hän otti tilkkuja ja lankoja, ja alkoi myös suunnitella kahvipannulappuja, jotka olivatkin kuin taideteoksia. Tarkkailukööriin liittyi myös tontiltaan pappa Andelin, joka tiedotti kehittyvästä romanssista vaimolleen Olgalle: ”Hör du, kuules, nyt taitaa Kaisun kohdalla olla tosi kysymyksessä”. Näin olikin. 1946 Kaisusta tuli rouva Puuska-Joki. Aviomies oli Helsingin Normaalilyseon, Norssin latinan ja kreikan vanhempi lehtori Esko Roope Joki (1907–1966), pidetty opettaja. Kaisun auskultoinnin aikaisesta opetuksen ohjaajasta oli nyt tullut rakas aviomies. ”Kun soudimme kuun vanaa pitkin, kävelimme rantakallioilla tai saattelimme toisiamme Lauttasaaren sillalla edestakaisin, aina riitti tarkkailevia silmäpareja. Ensimmäinen saamistamme onnittelusähkeistä olikin sangen paljastava: Viva Luna (Eläköön kuu)”. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Lähde: Kaisu Puuska-Joki: ”On aika illan…Kuvia muistojen albumista”. WSOY 1976 8 12.1.2022 Nro 2 ENNEN Radiolegendan kesäsaari silloin joskus Kaisu Puuska-Joki oli Yleisradion tunnettu, pitkäaikainen kuuluttaja. Hän eli kesiään Lauttasaaressa jo 1910-luvulla, kun venäläiset sotilaat olivat vielä saarella tuttu näky. Kaisu Puuska. Kuva vuodelta 1936. Nykyinen Lauttasaarentie vuonna 1919 sillalle päin. Posteljooni Wathenin talo, jonka parvekkeelta oli mainio sihti ympäristöön. Lihakauppias Andelinin perhe huvilansa edessä vuonna 1924. Vasemmalta Irja, Olga, Samuli, Saara (Kaisun ystävä), Sakari ja August. WIKIPEDIA CONSTANTIN GRÜNBERG 1958, HKM ILPO AARNIALAN ARKISTO J. STRÖMSHOLM 1919, HKM
9 12.1.2022 Nro 2 RAVINTOLAOPAS MAINOS NAUTI NÄISTÄ HYVISTÄ KAHVILOISTA JA RAVINTOLOISTA LAUTTASAARESSA. Päivällisravintola Lounasravintola Baari Kahvila Yksityistilaisuuksiin T =Takeaway KK =Kotiinkuljetus ravintolalta W = Kotiinkuljetus Wolt.fi F = Kotiinkuljetus Foodora.fi RAVINTOLOITSIJA, MUKAAN RAVINTOLAOPPAASEEN? 35€ + alv / lehti. Ota yhteys mediamyyntiin: Leena Valtola 050 591 6466 tai seura@lauttasaari.fi. Paikka Osoite Mikä Auki Tarjolla Limone Nahkahousuntie 1 limone.fi 050 562 5010 Italialainen mutkaton ja hauska trattoria Nahkahousuntien ja Vattuniemenkadun kulmassa. Keittiössä aitosisilialaista osaamista. Lounas arkisin klo 11-15. Kestosuosikki: Di Parma -pizza ja Katkarapupasta. T F W ma-to 11-21 pe-la 11-22 su 12-21 Maharaja Särkiniementie 5 ravintolamaharaja.fi 010 292 6699 Särkiniementien sympaattinen intialainen ravintola, joka tarjoaa meheviä tandooriruokia, naan-pizzoja, kebabeja ja rullia. Maista Maharaja-pizza. Kestosuosikki: butter chicken. Nouda tai tilaa Woltin tai Foodoran kautta. T F W ma-pe 11-19 la-su 12-20 Persilja Tallbergin puistotie 1 ravintolapersilja.fi 09 621 6727 ma-pe 10.30-22 la 12-22 su 12-20 Tunnelmallinen perheravintola välimerellisellä keittiöllä. Arkisin runsas noutopöytälounas klo 15 asti ja viikonloppuisin monipuolinen brunssi klo 12-16. Päivällisellä ala carte-listan herkut, myös pizzoja. Kestosuosikki: naudan sisäfilevarras. T W Hanko Sushi Lauttasaarentie 28 050 5228208 hankosushi.fi Tyylikäs ketjuravintola, jossa annokset valmistetaan tilauksesta ja niissä käytetään vain vastuullisesti pyydettyjä mereneläviä. Lounas arkisin klo 15 asti. Koti-iltoihin tarjolla jaettavia lajitelmia. Kestosuosikki: 12 palan Medium-lajitelma. T F W ma-pe 11-21 la 12-20 su 12-19 Luca Lauttasaarentie 28 050 466 1499 pizzerialuca.fi Suomen parhaan pizzerian palkinnon voittanut napolilaistyylinen pizzeria. Rento ja lämminhenkinen seurustelupaikka, jossa viihtyy pidempäänkin. Kestosuosikki: Pizza Diavola. T F W ti-pe 16-21 la 14-21 su 14-20 Louis Kiviaidankatu 9 044 9857 663 ravintolalouis.fi Vattuniemen välimerellinen ruokaravintola, jonka herkut valmistetaan puuhiiligrillissä. Listalta löytyy pihvejä, burgereita, pizzaa ja döneriä eli varmasti jokaiselle jotakin. Annoksiin kuuluu monipuolinen salaattibuffet. Lounastarjoukset klo 10.30-14. Kestosuosikki: chevre-kanasalaatti T F W ma-to 10.30-21 pe 10.30-22 la 11-22, su 11-21 Loru Itälahdenkatu 22 B-talo ravintolaloru.fi 044 3096 959 Suosittu lounasravintola aivan Heikkilänaukion tuntumassa. Buffetlounas, jossa useita vaihtoehtoja ja aina myös pizzaa, päivän keitto ja jälkiruoka. Toimii myös tilausravintolana, hyvät kabinettitilat. Kestosuosikki: runsas ja monipuolinen lounas-buffet. T ma-pe 10.30-14 Itälahdenkatu 1a paseo.fi 050 351 5449 ma-to 9.30 20 pe 9.30 21 la 10 21, su 10 19 Lounas klo 11 14.30. Veijarivuoren rannassa hiekkatien varrella. Puinen kahvilarakennus ja sitä ympäröivä luonto saaristonäkymin ihastuttavat kaikkina vuodenaikoina. Takka luo tunnelmaa katetulla terassilla. Kestosuosikki: kalaruoat, burgerit ja Paseon Gelato. T Bistro Telakka Vattuniemenranta 5 bistrotelakka.fi 050 3231 961 ma-ti 11-14.30 ke-pe 11-21 la 12-21 Pursiseura Sinbadin rakennuksessa sijaitseva valoisa bistro tarjoilee rehtiä ruokaa sopivalla twistillä ja satamanäkymin. Aurinkoinen terassi. Lounas tarjolla arkisin klo 11-14.30. Kestosuosikki: savulohi. T Lauttis, Lauttasaarentie 28 040 5171 712 gluteenitonunelma.fi Makeita ja suolaisia tuotteita, jotka sopivat kaikille. Juhliin ja tapahtumiin voi tilata kakkuja ja muuta tarjottavaa. Erikoiskahveja ja kylmiä juotavia. Koirille ja kissoille laadukkaita ruokia kotiin ilman viljoja ja lisäaineita. Kestosuosikit: pehmytjäätelö ja paahtopulla jäätelöllä. T W F ma-pe 10-20 la 11-18 Kahvila Gluteeniton Unelma Paseo Café & Grill Huomioithan ajankohtaiset ravintolarajoitukset, jotka muuttavat alla annettuja aukioloja anniskeluaikoja. Blue Peter Vattuniemen puistotie 1 bluepeter.fi 010 4249 801 ma-pe 11-14.30 Saaren merellisin ravintola HSK:n satamassa. Lounaalla päivän liha/kalaja kasvisannokset pöytiin tarjoiltuna, lohikeittoa sekä viikon annos. Kaikkiin annoksiin sisältyy salaattipöytä, itse leivottua leipää ja kahvi/tee. Arkisin 11-14. Avarat tilat. Kestosuosikki: lohikeitto. T W Korat Café Gyldenintie 9 koratcafe.fi 050 3135 889 Aitoa thaimaalaista kotija katuruokaa. Tulista ja miedompaa, myös vegeä ja vegaanista. Lounas noutopöydästä klo 11-14.30. Ala carten takeaway-hinnat -10%. Keittiö sulkee 20.30. Kestosuosikki: curry-annokset. T ma-pe 11-21 la 12-21 su suljettu Mikä Lauttasaari-Seura? Lauttasaari-Seura on Suomen suurin kaupunginosayhdistys. Sen toiminta perustuu aktiivisten saarelaisten vapaaehtoisuuteen ja haluun vaikuttaa asuinalueensa asioihin. MITÄ SE TEKEE? 45 Lauttasaari-lehteä vuodessa jokaiseen kotiin • Lauttasaari.fi-verkkosivut • Lauttasaari-päivän Katujuhlan • Lauttasaari-barometrin • Hiilineutraali kaupunginosa 2030 -ilmastohankkeen • Lausuntoja ja lobbausta liikenteestä, kaavoituksesta, kouluista, sotesta jne. • Keskustelutilaisuuksia saaren kehittämisestä • Historiailtoja, kartanokierroksia ja muita vierailuja • Seminaari-illat taloyhtiöjäsenille • Muistojen teatterin senioreille • Itsenäisyyspäivän juhlan yhdessä muiden toimijoiden kanssa • Siivoustalkoot yhdessä muiden toimijoiden kanssa • Kotikaupunkipolut • Lauttasaari-aiheisia kirjoja ja tuotteita Tule mukaan tekemään vielä parempaa Lauttasaarta! Voit olla kannatusjäsen tai osallistua toimintaan. Jäsenmaksu 30 €/ kalenterivuosi. Seuran jäsenyydellä saat myös rahanarvoisia jäsenetuja paikallisilta toimijoilta. Liity osoitteessa lauttasaari.fi
10 12.1.2022 Nro 2 Larutorin rivi-ilmoitukset 9 €/rivi. Noin 25 merkkiä/rivi. Lähetä tekstisi seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. TAPAHTUU Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä torstaina klo 12 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. TAIDE Forecasting Aurora Borealis -näyttely 4.1.-20.1., Galleria Fogga, Lauttasaarentie 6. Näyttelyn taiteilijat Heidi Ijäs, Riikka Koo, Janiina Mäkinen, Jouni Onnela, Jussi Rinne, Jani Rättyä, Pirkko Salovaara, Maj-Lis Tanner, Pekka Vallittu, Leena Vuorimaa. Gallerian uudet aukioloajat: ti, to 12-18, ke, pe 12-17, la-su 12-16. Näyttelyyn on maskin kanssa vapaa pääsy, turvalliset etäisyydet voidaan hyvin säilyttää näyttelyssä käydessä. LIIKUNTA KÄSIPALLO Pirkkolan palloiluhalli Dicken GrIFK la 15.1. klo 16, naisten SM-sarja. Dicken GrIFK la 22.1. klo 18, naisten Suomen Cup. KORIPALLO Lauttasaaren yhteiskoulu TOPOLA T10 Keltainen TikS valkoinen la 15.1. klo 9.30, 12-vuotiaat minitytöt II divisioona. ToPoLa ToPo T09 la 15.1. klo 11.20, 13-vuotiaat tytöt II divisioona. P09 keltainen Hyvinkään Ponteva P09 White la 15.1. klo 12.30, 13-vuotiaat pojat III divisioona. ToPoLa MuKi II la 15.1. klo 13.15, miesten II divisioona. ToPoLa Honka Green la 15.1. klo 15.30, 16-vuotiaat pojat III divisioona. SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Heikkiläntie 7A, 4. kerros. Seurakunnan päämessu sunnuntaisin klo 11. Messu striimataan seurakunnan Facebookissa suoratoistona. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 19. Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko järjestetään viikkomessun tilalla seurat. Apua lastenhoitoon ma, ti, ke klo 9—11. Lastenhoitoapu tarjoaa vanhemmalle hengähdyshetken. Pyydä seurakunnan lastenohjaaja maksutta ulkoilemaan lapsesi kanssa tai tulemaan kotikäynnille. Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä arkipäivänä ja lisätietoja soittamalla tai tekstiviesti/WhatsApp-viesti 050 380 3514. Iltalastenhoito yli 2-vuotiaille lapsille keskiviikkoisin klo 17.30— 19.30. Maksutonta lastenhoitoa yli 2-vuotiaille lapsille. Lastenhoitajina toimivat lastenohjaajat. Ilmoittautuminen viimeistään edellisenä arkipäivänä soittamalla tai tekstiviesti/WhatsApp-viesti 050 380 3514. Kaikki toiminta järjestetään Heikkiläntiellä, ellei toisin ole mainittu. Heikkiläntie 7:n väistötilaan voi tulla hiljentymään arkisin klo 1018 välisenä aikana, pidämme huolta turvajärjestelyistä. Käytäthän väistötilassa kasvomaskia, ellei sen käyttöön ole terveydellistä estettä. Ovet eivät ole kiinni myöskään sosiaalisessa mediassa, jossa olemme kirkkona vahvasti läsnä. Diakoniatoimiston päivystyspuhelin palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 10–11 puh. 09 2340 4318. Päivystävä pappi on tavoitettavissa arkisin klo 9–21 puh. 09 2340 4302. Seuraa somessa: Facebook: Lauttasaarenseurakunta ja Instagram: lauttasaarensrk JOHANNES FÖRSAMLING Heikasvägen 7 C, 4 vån Enligt de nuvarande restriktionerna kan vi hålla mässa på Heikasvägen 7 söndagar kl. 10. Ingång via C-trappan. 20 personer kan delta. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Vattuniemenkatu 9 Koronatilanteen vuoksi ei yleisötilaisuuksia. Nettihartauslähetys su 16.1. klo 14 seurakunnan Facebook-sivulla. JÄSENILLE Drumsö Pensionärer r.f. Månadsmötet den 10.1. kl 15 är inställt pga corona restriktioner. Lauttasaaren kansalliset seniorit Lake ry. Tammikuun jäsentilaisuus on peruttu koronatilanteen takia. Koululaisten lautapelikerho Lauttasaaren seurakunnan tiloissa osoitteessa Heikkilätie 7A, 4 krs. järjestetään perjantaisin koululaisten lautapelikerho klo 13.30-16. Kerhossa voi tehdä myös läksyjä ja ottaa omiakin lautapelejä mukaan. Dekkarilukupiiri alkaa Lauttasaaren kirjaston dekkarilukupiirin ensimmäinen kokoontuminen on to 20.1. klo 18-19.30 kirjaston monitoimitilassa, Pajalahdentie 10a. Lukupiirissä luetaan yksi jännityskirja kuukaudessa ja kokoonnutaan keskustelemaan siitä yhdessä kahvitai teekupposen äärelle. Ensimmäisen tapaamiskerran kirja on Oyinkan Braithwaiten Sisareni, sarjamurhaaja. Seuraava kokoontuminen pidetään to 17.2. ja kirjana on Eva Frantzin Suvisaari. Luettavan kirjan voit noutaa lainaan Lauttasaaren kirjaston asiakaspalvelupisteestä noin kuukautta ennen lukupiirin kokoontumista. SEURA HAASTAA TALOYHTIÖT Lauttasaari-Seura haastaa saaren taloyhtiöt hankkimaan salkoihinsa Lauttasaaren oman viirin. Viiri saa olla aina liehumassa, vain virallisina liputuspäivinä se vaihdetaan valtakunnan sinivalkoiseen lippuun. Tavoitteena on, että Lauttasaari-päivien aikaan syyskuussa kaikissa saloissa liehuisi Lauttasaari-viiri. Viirejä voi ostaa Lauttasaari-Seuran toimistolta jäsenhintaan 80 € (norm 100 €). JOKO TEIDÄN TALOSSA LIEHUU LAUTTASAAREN OMA VIIRI? Kauppaneuvoksentie 18 • seura@lauttasaari.fi • puh. 050 591 6466 Lauttasaari-Seura haastaa saaren taloyhtiöt hankkimaan salkoihinsa Lauttasaaren oman viirin. Viiri saa olla aina liehumassa, vain virallisina liputuspäivinä se vaihdetaan valtakunnan sinivalkoiseen lippuun. Tavoitteena on, että Lauttasaari-päivien aikaan syyskuussa kaikissa saloissa liehuisi Lauttasaari-viiri. Muistattehan tarvittaessa sopia viirin käytöstä taloyhtiönne huoltoyhtiön kanssa. Hinta LauttasaariSeuran jäsenille SEURA HAASTAA TALOYHTIÖT Lauttasaari-Seura haastaa saaren taloyhtiöt hankkimaan salkoihinsa Lauttasaaren oman viirin. Viiri saa olla aina liehumassa, vain virallisina liputuspäivinä se vaihdetaan valtakunnan sinivalkoiseen lippuun. Tavoitteena on, että Lauttasaari-päivien aikaan syyskuussa kaikissa saloissa liehuisi Lauttasaari-viiri. Viirejä voi ostaa Lauttasaari-Seuran toimistolta jäsenhintaan 80 € (norm 100 €). JOKO TEIDÄN TALOSSA LIEHUU LAUTTASAAREN OMA VIIRI? Kauppaneuvoksentie 18 • seura@lauttasaari.fi • puh. 050 591 6466 Viiri on myynnissä Lauttiksen pohjakerroksen Info Express -myymälässä ja LauttasaariSeuran toimistolla. Tiedustelut: seura@lauttasaari.fi tai puh. 050 591 6466. Lauttasaari-Seuran kannatustuotteet nyt myynnissä Lauttiksen Kahvila Gluteeniton Unelmassa Esimerkiksi Lauttasaari-viirit, Lauttasaari-kassit heijastavalla painatuksella ja upeat kuvateokset Lauttasaaren historiasta. Kahvila Gluteeniton Unelma avoinna ma-pe 10-20 la 11-18 Lauttis, Lauttasaarentie 28 Käsipallojännitystä Pirkkolassa Lauttasaarelainen käsipallojoukkue Dicken pelaa kotihallissaan Pirkkolan palloiluhallissa GrIFK vastaan naisten SM-sarjan matsissa la 15.1. klo 16. Samat joukkueet lähtevät taistoon myös la 22.1. klo 18 naisten Suomen Cupissa. Pirkkolan palloiluhalli sijaitsee osoitteessa Pirkkolan metsätie 6. Kaikilta 16 vuotta täyttäneiltä edellytetään koronapassia ja henkilöllisyystodistusta sekä kaikilta 12 vuotta täyttäneiltä maskia. Dickeniltä on luvassa kaksi matsia. VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti VUOKRATA HALUTAAN 1.3. rauh. siisti yksiö. Savuton nainen, ei lemmik. yht. 044 3111011
Ilmestyy keskiviikkoisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8 eikä kesäviikoilla 26-30. Painos 12 500 kpl. Vuosikerta 45 lehteä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Juha Korhonen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Suomalainen Lehtipaino Oy Jakelu Posti Oy Uutismedian liiton jäsen. Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Twitter: @larutwiittaa Lauttasaari.fi Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry 11 12.1.2022 Nro 2 H Y V I Ä PA LV E L U J A S A A R E L A I S I L L E ATK-PALVELUA AUTOKORJAAMOJA Isokaari 3 050 357 1579 www.kauneushoitolakristel.fi Kauneushoitola Kristel Strandén PYÖRÄHUOLTOA JA -MYYNTIÄ VALOKUVAUSTA VARASTOINTIA JALKAHOITOA Varaa paikkasi palstalle: 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi. Hinta alk. 116 € +alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään lehteen. ÄÄNILEVYJÄ KAUNEUSJA HYVINVOINTIPALVELUJA KORJAUSOMPELUA www.kuntokasino.fi info@kuntokasino.fi Lauttasaarentie 54 D 09 671 165 Fysioterapia Hieronta Urheiluhieronta Kotikäynnit Fasciakäsittely ark. 9-17, la 10-14 JALKATERAPEUTTI MALLA SYRJÄNEN PUH. 040 506 5400 Lauttasaarentie 27 PESULAPALVELUJA FYSIKAALISTA HOITOA Pesula Lauttasaari Pesulapalvelut ammattitaidolla! Arkija juhlavaatteiden pesu Kodintekstiilien pesu Korjausompelu Tekstiilin kierrätyspiste SOL Pesula Lauttasaari Lauttasaarentie 18 p. 040 779 7208 Tietokone-, digitointija tulostuspalvelut Pajalahdentie 9 050 590 9990 ITGURU.FI ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 09 3922 302 Pohjoiskaari 1-3 www.fysiogeriatria.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa Pohjoiskaari 1-3 www.fysiogeriatria.fi Varaa aika tai kysy lisää: 09 3922 302 www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi ISÄNNÖINTIPALVELUJA Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 116 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti Mikäli haluat, että teidän asioita hoitaa ammattilaiset, niin ota yhteyttä! Juha Karjula, 040 661 7994 juha.karjula@ hbsisannointi.? www.hbsisannointi.? HBS ISÄNNÖINTI OY ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO LAUTTASAARESTA REMONTTIPALVELUJA WE HAVE MORE THAN 40 000 RECORDS Haluamme ostaa hyviä LP-levyjä. Vi vill köpa dina LP-skivor. WWW.VINYLMUSIC.FI Lauttasaaren levykauppa Itälahdenkatu 20 – 0400 303 300 LAHJAVINKKI: ADELE, ABBA ym. LP:t SIIVOUSTA Lakiasiaintoimisto Dahl Testamentit & yleiset lakiasiat Puh. 044 983 4492 www.dahl-laki.fi LAKIPALVELUJA FYSIKAALISTA HOITOA Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 116 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti www.lauttasaari.fi Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 116 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 116 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti www.lauttasaari.fi Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 116 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti IKKUNAN TIIVISTYKSET, pienemmät korjaustyöt tai suuremmatkin kodin remontit luotettavasti 25v. ammattitaidolla. A. Junno Oy 050 593 2525 Arto Junno Lauttasaari-lehden noutopisteet Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28 Lidl, Heikkiläntie 4 K-Supermarket, Kiviaidankatu 2 S-Market, Itälahden katu 27 Ravintola Lorun aula, Itälahdenkatu 22B R-Kioski Isokaari, Isokaari 1 K-Market Isokaari, Isokaari 9 K-Market Oliivi, Isokaari 42 Palvelutalo Mereon aula, Pohjoiskaari 9 Ruoholahden kauppakeskuksen aula, Itämerenkatu 21 Kirjasto Pajalahdentie 10 Ravintola Casa Mare Gyldenintie 6 Lykin liikuntasalien aula, Isokaari 19 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry
12 12.1.2022 Nro 2 % 0105 382 800 k-citymarket.fi * Tutustu tuotteisiin * Tutustu tuotteisiin www.konditoriaph7.fi www.konditoriaph7.fi ja osta ennakkoon – nouda myymälästämme ja osta ennakkoon – nouda myymälästämme PH7 -pisteeltä. Teethän tilauksesi vähintään 3 arkipäivää ennen toivottua noutoajankohtaa. PH7 -pisteeltä. Teethän tilauksesi vähintään 3 arkipäivää ennen toivottua noutoajankohtaa. Aasialainen Aasialainen LÄMMIN LÄMMIN BUFFET BUFFET Ma-la 10-20 Ma-la 10-20 Su 11-19 Su 11-19 SUSHISUSHIBUFFET BUFFET 24 24 95 95 LEIPOMO KONDITORIA Osta ennakkoon www.konditoriaph7.fi kakut ja muut leivonnaiset nouda K-Citymarketin PH7 -pisteeltä Palvelutiskit auki myös sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 10-18 AJANKOHTAISET PALVELUAJAT: www.ruohis.fi 1 h ILMAINEN PYSÄKÖINTI Plussa-kortilla + monta muuta ...ja kaikki hoituu kerralla. Tarkemmat tiedot ja myymäläkohtaiset aukioloajat: ruohis.fi Itämerenkatu 21, 00180 Helsinki Alko • Apteekki • Bieder -kukkakauppa • Burger King® • CarWash Dressmann • Eerikin Pippuri • Fenno Optiikka • Hiusfashion Hua Du Aasialainen ravintola • Jysk • K-Citymarket 24 h • K-Rauta • Kierrätyspiste Mayor’s Gym 24 h • Musti ja Mirri • Peura Outlet • Posti pakettiautomaatti Subway® • TalletusOtto-automaatti • Tokmanni • Uff R U O H I S . F I Ale jatkuu! Supertarjous! UFF LOUNASTARJOUS Ma-Pe klo 10-15 EERIKIN PIPPURI Kaikki annokset + limu + kahvi 9, 90 J u o l imu a niin palj o n kui n jak s a t Voimassa to-su 13.-16.1.2022 (ellei toisin mainita), niin kauan kuin tuotteita riittää. Sinua palvelevat: DRESSMANN Laaja valikoima takkeja -50% normaalihinnasta MUSTI JA MIRRI Brit Care kuivaruoat koirille 2 x 12 kg 99,/ Sensitive 110,23.1. asti, niin kauan kuin tavaraa riittää. Ei voida yhdistää muihin tarjouksiin tai alennuksiin. Uusi valikoima! 11 ,,-kpl/kg/rs/pkt/ps kpl/kg/rs/pkt/ps ERÄ! ERÄ! HEDELMIÄ JA HEDELMIÄ JA VIHANNEKSIA VIHANNEKSIA Kariniemen Kananpojan Kariniemen Kananpojan FILEESUIKALEET FILEESUIKALEET 520-650 g 520-650 g 55 ,,-rs rs (7,69-9,62 kg) (7,69-9,62 kg) Fazer Puikula Fazer Puikula TÄYSJYVÄRUISLEIPÄ TÄYSJYVÄRUISLEIPÄ 6 kpl/330 g tai 6 kpl/330 g tai KAURALEIPÄ KAURALEIPÄ 6 kpl/365 g 6 kpl/365 g 11 ,,-ps ps Ilman Plussa-korttia Ilman Plussa-korttia 1,25-1,45 1,25-1,45 ps ps (3,79-3,97 kg) (3,79-3,97 kg) -20-31% PLUSSA-KORTILLA Marli Juissi Marli Juissi MEHUJUOMAT MEHUJUOMAT 1 l Ei sokerittomat (1,00 l) 1 l Ei sokerittomat (1,00 l) 11 ,,-tlk tlk Ilman Plussa-korttia Ilman Plussa-korttia 1,25 1,25 tlk tlk (1,25 l) (1,25 l) -20% PLUSSA-KORTILLA ERÄ! ERÄ! KESKI KESKI RINKELIT RINKELIT 294-378 g 294-378 g (2,65-3,40 kg) (2,65-3,40 kg) 11 ,,-ps ps Ilman Plussa-korttia Ilman Plussa-korttia 2,19 2,19 ps ps (5,79-7,45 kg) (5,79-7,45 kg) -54% PLUSSA-KORTILLA Viennetta Viennetta JÄÄTELÖKAKUT JÄÄTELÖKAKUT 650 ml (1,54 l) 650 ml (1,54 l) 11 ,,-pkt pkt Raj. 3 pkt/talous Raj. 3 pkt/talous Ilman Plussa-korttia Ilman Plussa-korttia 2,25 2,25 pkt pkt (3,46 l) (3,46 l) -55% PLUSSA-KORTILLA Billys Billys PIZZAT PIZZAT 170 g pakaste (5,88 kg) 170 g pakaste (5,88 kg) 11 ,,-pkt pkt Ilman Plussa-korttia Ilman Plussa-korttia 1,65 1,65 pkt pkt (9,71 kg) (9,71 kg) -39% PLUSSA-KORTILLA Oululainen Oululainen VIIPALOITU PULLAVA VIIPALOITU PULLAVA 450 g (4,44 kg) 450 g (4,44 kg) 22 ,,-ps ps Ilman Plussa-korttia Ilman Plussa-korttia 2,85 2,85 ps ps (6,33 kg) (6,33 kg) -29% PLUSSA-KORTILLA -13% PLUSSA-KORTILLA OLTERMANNI OLTERMANNI PALAJUUSTOT PALAJUUSTOT 250 g (4,00 kg) 250 g (4,00 kg) 11 ,,-pkt pkt Ilman Plussa-korttia Ilman Plussa-korttia 2,39 2,39 pkt pkt (9,56 kg) (9,56 kg) -58% PLUSSA-KORTILLA Raj. Raj. 4 kpl/ 4 kpl/ talous talous ERÄ! ERÄ! Benella Benella Tuore kokonainen Tuore kokonainen KIRJOLOHI KIRJOLOHI Kasvatettu, Suomi Kasvatettu, Suomi 88 ,,-kg kg Raj. 2 kalaa/talous Raj. 2 kalaa/talous Ilman Plussa-korttia Ilman Plussa-korttia 5,75 5,75 rs rs (8,85-11,06 kg) (8,85-11,06 kg) (2,74-3,03 kg) (2,74-3,03 kg) Sinä & hyvä ruoka AIKASI ARVOINEN KAUPPA K-CITYMARKET RUOHOLAHTI