Lauttasaari 12.10.2017 - Lehtiluukku.fi

Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Nro 35 12.10.2017 Keitä me olemme? Lauttasaarelaiset ovat korkeasti koulutettuja, tienaavat keskimääräistä enemmän ja ajavat pääasiassa Volkkarilla. Täällä asutaan tiiviisti ja lapsia syntyy koko ajan enemmän. Lauttasaari-lehti avaa tilastot saarelaisista. s. 6-7 NÄE HYVIN KAUAS, LÄHELLE JA VÄLIETÄISYYKSILLE PIILOLASEILLA Varaa aika silmien piilolasitutkimukseen ja tule kokeilemaan yksilöllisiä monitehopiilolaseja. Lauttaoptiikka Lauttasaarentie 5 Ark 10-18, La 10-15 Ajanvaraus 09 675 122 www.lauttaoptiikka.fi Hank i piilola sit kätev ästi verkk okaup astam me: www. lautta optiik ka.fi Kiinteistötoimisto Takio Lkv Asunnon myynti-, vuokrausja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7888 MYYNNISSÄ Särkiniementie 27 B KOVA KYSYNTÄ YKSIÖISTÄ 50m² 2h,k,kph,parveke Loistava sijainti rannan, metron ja palvelujen läheisyydessä hyvä pohja. vhp 255 000 € Vap. 01.12 EL= E Tiedustelut Arif Hamidulla 041 537 6060 Kiva kaksio! Olemme avoinna ma-to 9-20, pe 9-21, la 10-21, su 11-19 Katso lounaslista Facebookista O s t r i c h S a n s b l a c k P O T T E R Y B A R N R E G U L A R Great Vibes www.paseo.fi Vielä herkullisia ja tunnelmallisia pikkujouluiltoja vapaana. Pyydä tarjous info@paseo.fi Tervetuloa Paseolle! Turkkilainen brunssiviikonloppu PERSILJA Runsas salaattipöytä Pääruoka laajalta juhlalistalta Jälkiruokana äitienpäiväkakku ja kahvi, lapsille jäätelöpuikko Kattaukset klo 12-14, 14-16, 16-18, 18-20. Hinta alk. 20 € Pöytävaraukset puh. 09-6216727 www.ravintolapersilja.fi Tallbergin Puistotie 1, 00200 Helsinki Puh. 09 621 6727 Ma-pe 11-22, la 12-22, su 12-21 VÄLIMERELLINEN RAVINTOLA Äitienpäivän juhla-ateria www.ravintolapersilja.fi Tallbergin Puistotie 1, 00200 Helsinki Puh. 09 621 6727 Ma-pe 11-22, la 12-22, su 12-20 VIIKOLLA 41 LA-SU 12-18 MYÖS ÀLA CARTE -LISTA VÄLIMERELLINEN RAVINTOLA Etsitkö aktiivista ja tuloksellista välittäjää? Ota yhteyttä! Helsingin Kotijoukkue Oy, Urheilukatu 5, 00250 Helsinki | www.kotijoukkue.fi VILLE PULKKINEN myyntineuvottelija, KiAT 040 486 1987 ville.pulkkinen@kotijoukkue.fi OSTOTOIMEKSIANTO: LAUTTASAARI. Asiakkaani etsii 1–2h kotia Lauttasaaresta. Kaikenkuntoiset ja -kokoiset huomioidaan. Kaupat nopeasti. Myyjälle ei kuluja, ostaja maksaa välityspalkkion! Luottamukselliset yhteydentot: Ville Pulkkinen 040 486 1987, ville.pulkkinen@kotijoukkue.fi LAUTTASAARI, 73 M² KT. 3H+K+KPH+P. Kaunis ja valoisa perheasunto rauhalliselta Haahkatieltä läheltä Kasinonrantaa! Fiksulla pohjalla oleva kulmahuoneisto, jossa parveke sisäpihalle. Putkiremontti valmistunut 2016. EL=F. Mh. 418.000 €. Haahkatie 16. Es. su 16:30–17:00. Ville Pulkkinen 040 486 1987. 5% 82% 79% 3,6% 52% 58% 48% 65% 44% 7% 8%
PÄÄKIRJOITUS 12.10.2017 Nro 35 2 LAUTTASAARI-SANAKIRJA VASTAMUUTTANEILLE Ajassa 12.10. 2 1 7 Akreniuksen talo. Tai "Kotimaan talo" osoitteessa Pohjoiskaari 15. Akseli Akreniuksen vuonna 1938 rakennuttama tehdas valmisti suurtalouskoneita. Sittemmin talossa toimi Kirkkoja Kaupunkilehti, jota kustansi Kustannus Oy Kotimaa. Vuonna 2014 talo saneerattiin asuinkäyttöön. Lukijan kuva Lähetä kuvasi osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi ? ?? Oikeaan osoitteeseen! Edellinen lehti esitteli 18 päättäjää saarelta sähköpostiosoitteineen. Yksi osoite oli vanhentunut, yksi väärä. Sähköposti Sirpa Asko-Seljavaaralle (kok.) kulkee sirpa.askoseljavaara@gmail.com. Auni-Marja Vilavaaran (vihr.) sähköpostiosoite on auni-marjavilavaara@live.com Metro on riski, metro on vitsi Yksi tämän päivän tavallisimmista yleiskeskustelun aiheista Lauttasaaressa on Länsimetro. ”Mitä veikkaat, koska päästään kyytiin?” On hauska seurata kuinka metrosta puhutaan pääasiassa vitsillä eikä kitkerillä äänenpainoilla. Kaiken tämän soutamisen, huopaamisen ja vitkastelun jälkeen voisi hyvinkin olla toisin. Voisipa metroraiteita taivutella saaren ääriviivojen mukaisesti. Yksi linja kiitäisi suoraan läpi saaren, toinen kiertäisi niemet, notkot ja saarelmat pohjoispuolella. Kolmas mukailisi etelärantoja ja keräilisi kansaa mukaansa. Voisipa metrojuna olla mukavasti sisustettu, tuoksua hyvältä. Voisipa ovilla olla tyylikkäät vastaanottajat kutsumassa matkustajia sisään. Poks! Tuo haavekuplani puhkesi, ja ajatukseni luiskahti Japanin luotijunien maailmaan. Metrohan on arkipäivän työkalu ja siksi mahdollisimman käytännöllinen ja suoraviivainen kulkuneuvo. Monet odottavat metroa helpottamaan autoliikenteen pullonkaulojen ruuhkia. Lauttasaaren bussiliikennettä sopeutettiin jo kesällä uuden uljaan metron mukaan, mutta linjat eivät palvele joka kohdassa aivan ruusuisesti. Siksi ei varmaankaan kannata haaveilla lakeijoista ja hyvistä tuoksuista. Vaikka joidenkin saarelaisten työmatka saattaa tulla entistä hankalammaksi – onhan saarella katvealueita, joita liittymälinja ei ihan läheltä sivua – oletan, että metron tuloa kuitenkin odotetaan. Muutamassa minuutissa Rautatientorille! Onhan se upeaa. Metro on tällä hetkellä riski. Ehkä metrosta jaksetaan vääntää vitsiä sen takia, että sen halutaan olevan käytössä turvallinen. Halutaan, että viat on testattu ja korjattu ennen junan todellista käyttöönottoa. Hurtti huumori tietysti myös lyhentää odotuksen tuskaa. Kyllä se pian alkaa toimia! Ehkä, kenties, mahdollisesti, kai se joskus... Marjukka Andersson Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen Punkkitutkimusten laboratorioanalyysivaihe on käynnistynyt, mutta silti punkkitutkijat ottavat mielellään vastaan kaikki Lauttasaaresta löytyneet punkit vielä marraskuun alkupuolelle asti. Saaristolääkärien punkkibussista saa kätevästi punkkija influenssarokotukset aina torstaisin klo 1518.30 marraskuun alkupuolelle asti, jolloin myös punkkeja voi tuoda tutkittavaksi. Punkin tuojia pyydetään täyttämään ja tuomaan punkin mukana esitietolomake, jonka saa printattua osoitteesta saaristolaakarit.fi/punkinesitiedot. Punkit on hyvä säilyttää kylmässä jääkapissa foliopaperiin tiiviisti suljettuna, jotta ne säilyvät hyvin itse laboratoriotutkimusta varten. Punkkibussin päivitetty aikataulu löytyy osoitteesta saaristolaakarit.fi/ aikataulut. Lastenlauluja musiikkiopistolla TEKSTI ja KUVA Irja Arpiainen Usean vuoden ajan syksyisin ja keväisin musiikkiopisto on kutsunut päivähoitolapsia hoitajineen lastenlaulukonserttiin. Niinpä myös nyt lokakuussa lapset matkasivat jälleen opistolle. Lauttasaaren perhepäivähoitolasten lisäksi ensimmäisessä konsertissa oli ryhmä myös päiväkoti Pajalahdesta. Muskariopettajat Riikka Helske ja Elina Kärkkäinen tarjosivat laadukkaan ohjelman täynnä eläinaiheisia lauluja, joihin johdateltiin arvoituksilla ja loruilla. ”Lapset tuntevat Lauttasaaressa liikkuvat dinosaurukset ja lohikäärmeet oikein hyvin, joten välillä voi tutustua myös tyypillisiin Suomen luonnossa esiintyviin eläimiin”, Riikka hymyilee. Laulut kertoivat ketusta, hiirestä, pöllöstä, karhusta ja pupusta. Pehmolelut toivat esityksiin elämää. Monet laulut olivat pienille kuulijoille aivan uusia, mutta rohkeasti lapset osallistuivat leikkeihin ja ratkomaan arvoituksia. Opettajat ovat monen instrumentin taitajia: lauluja säestettiin kitaralla, klarinetilla, kanteleella ja flyygelillä. Näin myös erilaiset soittimet sekä niiden äänet ja ominaisuudet tulivat lapsille tutuiksi. Klarinetillekin löydettiin yhteisten pohdintojen kautta oikea nimi. Vielä ehtii kerätä punkkeja Iltajumppa Kasinon rannalla 25.9. ALICE STENVALL Liikuntaa auringonlaskussa Lauttasaaren musiikkiopisto kutsui taas tänä vuonna saaren lapsia konserttiin.
TEKSTI Pete Suhonen Suomen johtava pursiseura, Koivusaaressa päämajaansa pitävä NJK on jännän edessä. Koivusaaren rakentaminen alkaa muutaman vuoden kuluessa ja kaupunki suunnittelee siirtävänsä purjehduskeskuksen jättimäisten merentäyttöjen tieltä, mahdollisesti osaksi Hernesaaren huvivenesatamaa Miltä tämä tuntuu, NJK:n kommodori Mats Welin? ”Kymmenen vuotta kestänyt tietämättömyys purjehduskeskuksen sijoittamisesta on valitettavaa. Meillä on kaupungin kanssa kuitenkin erinomainen neuvotteluyhteys, mutta mustaa valkoisella ei ole. Sovin kaupunginjohtaja Jan Vapaavuoren kanssa, että puhumme syksyllä tilanteestamme. Päävaihtoehdot tällä hetkellä ovat Koivusaaressa tai Hernesaaressa riippuen Koivusaaren rakentamisen vaiheistuksesta.” Kuinka jäsenet ovat ottaneet tiedon vastaan? ”He ymmärtävät tilanteen, mutta haluaisivat enemmän tietoa. Jos ja kun muutamme Koivusaaresta, syntyy NJK:lle merkittäviä kuluja. Nekin aiheuttavat huolia jäsenistössämme. Moni jäsenistämme asuu Lauttasaaressa, Espoossa tai Kauniaisissa. He luonnollisesti toivovat purjehduskeskuksemme pysyvän Koivusaaressa. Myös juuri peruskorjattu Hanasaaren kulttuurikeskus toivoo meidän jäävän.” Jos siirto toteutuu, millä aikataululla NJK siirtyy Koivusaaresta? ”Vuokrasopimuksemme jatkuu vuoden kerrallaan; kaupunki ei ole kommunikoinut aikataulua. Kaavaprosessi etenee arviomme mukaan siten, ettei mitään rakentamista voi aloittaa ennen vuotta 2020. Hyvä naapurimme Koivusaaren Pursiseura on arvioinut aikataulun samalla tavalla.” Kuinka veneiden talvisäilytys aiottaisiin järjestää Hernesaaressa? ”Kaupunki on viisaasti suunnitellut risteilijälaitureiden vuorottelukäyttöä eli vuosittain aikavälillä 15.9.–15.5. olisi mahdollista säilyttää veneitä laitureilla. Ne ovat niin suuria, että useamman kerhon ja yksityisten veneenomistajien veneitä on mahdollista säilyttää siellä.” Uskotteko, että NJK voisi palata Koivusaareen, kun se on joskus valmis? ”Toivon sitä. Se on yksi vaihtoehto, josta neuvotellaan.” Lauttasaarelle tulisi ikävä NJK:ta. Onko tunne molemmin puolinen? ”Totta kai. Tunnemme olevamme tärkeä osa Lauttasaaren identiteettiä ja palveluita. Meille ovat hyvin rakkaita Koivusaaren turvallinen selkä, jossa sadat juniorit ovat kasvaneet ja oppineet purjehtimaan saavuttaen jopa olympiatason, ja jossa Sailing Centerimme purjehtii koko purjehduskauden päivittäin, sekä A-rata vanhan Telvan länsipuolella, jossa on avoimet tuuliolosuhteet ja hyvät aallot kokeneille purjehtijoille. Lähivesillä espoolaiset pursiseurat ja me järjestämme viikoittaisia kölivenekilpailuja, samaten Koivusaaren Pursiseura. Tuleva metroyhteys Koivusaareen on erinomainen mahdollisuus etenkin kaikille junioreille, jotka asuvat linjan varrella Helsingissä ja Espoossa.” 3 12.10.2017 Nro 35 TEKSTI ja KUVA Pete Suhonen Vuonna 1969 rakennettu Lauttasaaren silta peruskorjataan vuonna 2019. Korjauksen yhteydessä sillan nosto-osa suljetaan pysyvästi, eikä siltaa enää voi avata. Samalla sillan Lauttasaaren puoleisessa päässä sijaitseva valvomokoppi jää vaille vähäisintäkään käyttöä. Ainakin Lauttasaari-Seura näkisi mielellään valvomon kompaktina kahvilana tai vaikkapa cocktail-baarina, kunhan tilassa oleva tekniikka museoidaan esimerkiksi kapseloimalla. Saaren kulttuurihistoriaa tuntevan ravintoloitsijan käsissä valvomosta voisi tulla elegantti, eloisakin portti Lauttasaareen. Ravintolakäytössäkin valvomon soisi alleviivaavan saaren uljasta merellistä ominaislaatua. Kenties tilan yhteyteen voisi rakentaa pienen meriterassin. Ajatella muuten, jos ravintolatoiminta alkaisi samana vuonna, kun silta täyttää 50 vuotta. Lauttasaari-Seura näkee tässä kahvilan Seilaako NJK Koivusaaresta Hernesaareen? ERNEST GOODSHALK NJK:n kommodori Mats Welin viime kesänä Ruotsin vesillä s/y Golden Eyen ruorissa. Päätöstä NJK:n purjehduskeskuksen kohtalosta odotetaan. TEKSTI Katja Pesonen Puheterapia on loppunut Lauttasaaren terveyskeskuksesta. Tästä lähtien puheterapeutin apua tarvitsevat lapset matkaavat Töölöön Dagmarinkadulle. Keskitettyjen erityispalvelujen päällikkö Markus Salonen kertoo pääasiallisena syynä olevan se, että kaupunki pyrkii keskittämiseen. Vastaava on tehty esimerkiksi Vallilassa, jonka terveysasemalta lapset myös siirtyvät nyt Dagmarinkadulle puheterapiaan. Pihlajanmäestä palvelu siirtyi Oulunkylään. Sote-uudistusta vielä suunnitellaan, ja sen yhteydessä on puhuttu siitä, kuinka kaupunki mielellään säilyttäisi lähipalvelut. Puheterapeutin siirto kauemmas asukkaista ei kuitenkaan vastaisi näitä puheita. ”Sosiaalija terveyspalvelut ollaan pidemmällä tähtäimellä keskittämässä lasten palveluiden osalta perhekeskuksiin. Monet asiakkaat käyttävät useita eri palveluita ja on käytännöllistä, että eri palvelut löytyvät joustavasti saman katon alta”, Salonen sanoo. Helsingissä on 43 lasten puheterapeuttia, jotka palvelevat koko kaupunkia. He työskentelevät kymmenessä eri työpisteessä, pääasiassa kaupungin terveysasemilla. Lauttasaaressa on toiminut yksi lasten puheterapeutti 2000-luvun alusta lähtien. Puheterapiaa tarvitsevat lapset ohjataan lähimpänä olevalle puheterapeutille, jolla on vapaita aikoja. Näin ollen Lauttasaaressa asuvat lapset ovat jo aiemmin saattaneet käydä puheterapiassa muualla Helsingissä. Puheterapia lähti Lauttasaaresta
4 12.10.2017 Nro 35 Tekijöitä ja asukkaita Lauttasaaresta KASVOT PA R A S TA S a a r e l l a 1. Ihmiset Perhe, ystävät ja oppilaat perheineen. 2. Isokaaren puut Ne ovat kauniita jokaisena vuodenaikana. 3. Kirkkokahvilan lounas Äitiyslomalaisen mainio päivänviettopaikka. TEKSTI ja KUVA Katja Pesonen Sanna Rintala ihastutti Laramie-bändeineen Lauttasaari-päivillä. Siskonsa Mari Lehtisen kanssa he kiersivät yleisön pikkusormensa ympärille tähden elkein. Kantricovereita esittävä Laramie perustettiin vuonna 2008, ja kokoonpanolla on riittänyt keikkaa kaikenlaisissa tilaisuuksissa teemabileistä heinäkuiseen kantrimusiikkifestivaaliin Latviassa. Päätyönään Sanna kuitenkin pyörittää omaa musiikkikouluaan Isokaarella. Sanna musiikkikoulu käynnistyi jo vuonna 2012 ennen kuin 24-vuotias Sanna oli edes valmistunut Taideyliopistosta. Lahjakkaana opiskelijana hänellä oli laulun taito, useiden eri soittimien hallinta ja halu tehdä jotain omaa. ”Minulle on sanottu, että olipas rohkeaa perustaa oma yritys niin nuorena. Itse en silloin tajunnut sitä. Halusin vain opettaa musiikkia, joten seurasin sisäistä ääntäni ja intuitiotani”, hän muistelee. Sitä paitsi musiikkialan ihmiset ovat Sannan mukaan tottuneet jatkuvaan epävarmuuteen, joten yrittäjyys ei siltäkään osin pelottanut. Puskaradio kuitenkin lähti toimimaan pian ja asiakkaita ilmaantumaan ilman sen suurempaa ilmoittelua. Vuoden 2015 keväällä hän valmistui musiikin maisteriksi. Sannan musiikkikoulussa käy niin lapsia kuin aikuisia. Nuorin on nelivuotias ja vanhin eläkeiässä. Sanna on iloinen nähdessään valon ihmisen kasvoilla, kun tämä on juuri oppinut ja oivaltanut jotain uutta oli tämän ikä mikä tahansa. Heillä annetaan opetusta laulussa, pianossa, viulussa, kitarassa ja huilussa. Lisäksi tarjotaan musiikin perusteita ja valmennusta esimerkiksi musiikkilukioihin ja ammattiopintoihin pyrkiville. Tällä hetkellä Sanna kuitenkin on äitiyslomalla hoitamassa viiden kuukauden ikäistä Saimia. Hän on panostanut paljon sijaisten valintaan ja on jokaiseen enemmän kuin tyytyväinen. ”Silti on ollut vähän ristiriitaiset fiilikset, sillä haluan nauttia vauvavuosista, mutta toisaalta taas rakastan tätä työtä ja oppilaitani niin paljon, että on vaikeaa olla opettamatta”, hän hymyilee. Niinpä äitiysloman lomassa hän on saavuttanut jälleen yhden ammatillisen etapin. Sanna musiikkikoulu on laajentanut viereiseen taloon ja aloittanut siellä musiikkileikkikoulun tänä syksynä. Sanna kertoo, ettei oikein vielä tajuakaan sitä, että hänellä on ollut mahdollisuus kasvattaa yritystään. ”Olen kiitollinen perheelleni sekä ihanille asiakkailleni kaikesta saamastani tuesta. Olen myös kiitollinen siitä, että saan tehdä työtä jota rakastan ja vieläpä kotisaarellani.” Kutsumuksena musiikki Sanna Rintala on kutsumustyössään opettaessaan musiikkia. Kerro mielipiteesi päivän polttavista asioista. Lähetä kirjoituksesi lehti@lauttasaari.fi. Lukijan ääni ? Kiitos taas kerran kivasta lehdestä ja artikkelista ’Sata vuotta hikeä, iloa ja kunniaa’. Hyvä veto! Artikkelin urheiluseuroja koskevaan osaan oli päässyt pujahtamaan pieni virhe. NJK on eräs Suomen vanhimmista urheiluseuroista, mutta ”vasta toiseksi vanhin” pursiseuroista. Vanhin pursiseura ja samalla ensimmäinen suomalainen urheiluseura on vuonna 1856 perustettu Segelföreningen I Björneborg, BSF. Mutta ei siinä kakki: NJK oli ensimmäinen suomalainen pursiseura, jolla oli oma lippu perustamisvuodesta 1861 lähtien. Hyvät suhteet tsaarinajan hoviin auttoivat niin, että NJK sai muita ennen lipun, joka paljolti muistutti siniristilippuna Pietarin Keisarillisen Pursiseuran lippua. Tämän perusteella voidaan myös todeta, että suomalaisten pursiseurojen jo 1800-luvun lopulla käyttämä siniristilippu on huomattavasti vanhempaa perua kuin sitten aikoinaan Suomen itsenäistyttyä kiistelyjen jälkeen valituksi tullut lippu. Ystävällisin terveisin Erkki Suorlahti HSK, Helsingfors Segelklubb Lauttasaaren päättäjien äänistä Pursiseurat käyttivät siniristilippua jo 1800-luvulla Oas 1320-00/17 1 (6) Hankenro 0790_25 HEL 2017-009198 26.9.2017 Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus OSALLISTUMISJA ARVIOINTISUUNNITELMASSA (OAS) esitetään miksi kaava laaditaan, miten kaavoitus etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Osallistumisja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavaprosessin edetessä. VATTUNIEMEN SUUNNITTELUPERIAATTEET 2018 OSALLISTUMISJA ARVIOINTISUUNNITELMA Vattuniemen alueelle laaditaan uudet suunnitteluperiaatteet. Periaatteissa tarkastellaan toimitilojen sijoittumista, täydennysrakentamista, mahdollisia käyttötarkoituksenmuutosja korotustarpeita sekä kokonaisuudessaan alueen maankäytön tehostamista. Samassa yhteydessä tutkitaan keinoja kehittää Itälahdenkatua, ja Vattuniemen katuverkkoa paremmin alueen asukkaita ja toimijoita palvelevaksi. Heikkilänaukion ja sen yhteydessä katujärjestelyiden kehittäminen kuuluu myös työhön. Kehittämisen suuntaviivoista on avoin työpaja keskiviikkona 11.10. klo 17.30?19.30 Lauttasaaren ruotsinkielisellä ala-asteella, Drumsö lågstadieskolan, Tallbergin puistotie 12. Tervetuloa! Suunnittelun tavoitteet ja alue Helsingin asemakaavoituspalvelut laatii Vattuniemen alueelle uudet suunnitteluperiaatteet. Virasto haluaa, että alue on tulevaisuudessa elävä kaupunginosa ja merkittävä asuntoja työpaikka-alue sekä tiivis ja toimiva keskus. Kehittämisen suuntaviivoista järjestetään avoin työpaja keskiviikkona 11. lokakuuta kello 17.30–19.30 Drumsö lågstadieskolanissa osoitteessa Tallbergin puistotie 12. Suunnitteluperiaatteet pohjustavat uuden asemakaavan laadintaa Vattuniemen alueelle. Selvä lähtökohta on asukasmäärän kasvaminen. Periaatteissa tarkastellaan toimitilojen sijoittumista, täydennysrakentamista, käyttötarkoituksenmuutosja korotustarpeita sekä maankäytön tehostamista. Esillä on myös joukkoliikenteen kehittäminen ja pysäköinnin järjestäminen siten, että ne tukisivat toimitilojen säilymistä. Suunnittelualueena on koko Vattuniemi ja se kohdistuu myös katuverkkoon, erityisesti tarkastellaan Itälahdenkadun ja Heikkilänaukion kehittämistä. Osallistumisja arviointisuunnitelma on esillä netissä ja Lauttasaaren kirjastossa 5.10.–2.11. Mielipiteet suunnitelmasta tulee esittää viimeistää 2. marraskuuta Helsingin kirjaamoon. PÄÄKIRJOITUS 5.10.2017 Nro 34 2 LAUTTASAARI-SANAKIRJA VASTAMUUTTANEILLE Ajassa 5.10. 2 1 7 Apaja. 30-vuotias Lauttasaaren nuorisotalo Pajalahdentie kympissä, kirjaston kyljessä. Toimintaa ja tiloja minirampista bändien treenihuoneeseen. Perusaukioloajat: ma, ke, to klo 14.00–16.30 (9–12-vuotiaat) ja klo17.30–21 (13–17-vuotiaat). Samassa rakennuksessa toimii Ungdomsgården Drumsö. 3 5.10.2017 Nro 34 ?? Auto puhtaaksi parkkiruudussa. Lauttasaarelaisen yrittäjän Mathias Hasselblattin Parkwash pesee käsin katuparkkiin pysäköityjä autoja. Pesuaine ja lika pyyhitään mikrokuituliinohin, huuhteluvesiä ei synny. Pesu tilataan vähintään kuusi tuntia ennakkoon tekstiviestillä tai verkkokaupasta. Lisätiedot: parkwash.fi Kerro mielipiteesi päivän polttavista asioista. Lähetä kirjoituksesi lehti@lauttasaari.fi. Lukijan ääni ? Ilkivaltaa Humauksessa Uimaseura Humauksen on joutunut ilkivallan kohteeksi. Rakennus on suojeltu. Uimaseura Humauksen sisätiloissa on riehunut nuorisojoukko, joka on tullut avaimella sisään. Viimeisin käynti oli 23. syyskuuta yöllä. Tämä oli viides kerta kesän aikana. Tiloja on sotkettu, ulko-ovi ja ikkunoita jätetty auki. Sisälle on rikottu viinipulloja, tupakkaa poltettu ja tavaraa heitelty ulos. Poliisi tuli paikalle ja rikosilmoitus on tehty. Hyvät Humauksen jäsenet. Älkää luovuttako avaimianne ulkopuolisille tai jälkipolvenne käyttöön. Pelkäämme todella, että tämä hieno suojeltu rakennuksemme palaa tai jotain muuta ikävää sattuu. Meillä on upea harrastus, 60-vuotias yhdistys ja jäseniä noin 830. Seija Herrala Humauksen sihteeri Tässä ovat saaren päättäjät TEKSTI Pete Suhonen Kevään kuntavaalien myötä Helsinki sai uudet poliittiset päättäjät. Esittelemme heistä Lauttasaaressa asuvat. Päättäjiin kannattaa olla yhteydessä vaalien välilläkin. Helsingin uuden kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä lautakuntien ja jaostojen työ on alkanut. Pormestari Jan Vapaavuori on sanonut haluavansa nopeuttaa kaupungin päätöksentekoa ja "tehdä neljässä vuodessa se, mikä aiemmin tehtiin seitsemässä vuodessa". Jos Vapaavuori onnistuu tavoitteessaan, Helsingin muutosvauhti kiihtyy. Se on uhka ja mahdollisuus. Hätiköimällä syntyy vain kurjaa kaupunkia, mutta ei betoniporsaan selkäänkään voi jäädä. Se ei liiku. Lauttasaarelaisia askarruttavat kouluja päiväkotivaje, terveyspalveluiden säilyminen, liian tiivis rakentaminen, puistojen ja merenrantojen kohtalo ja liikennejärjestelyt. Vaan ei hätää: Lauttasaarella on vahva edustus kaupungin päätöksenteossa. Valtuustossa istuu viisi saarelaista, ja kun mukaan otetaan lautakunnat ja jaostot varajäsenineen sekä säätiöiden hallitukset, saarelaisia päättäjiä on ainakin kahdeksantoista. Heistä peräti kolmetoista on naisia, viisi miehiä. Yhdessä he muodostavat kuuman linjan saaren asukkaita askarruttavien asioiden hoitoon. Lauttasaari-lehti kannustaa lukijoitaan olemaan yhteydessä saaren omiin päättäjiin vaalien välilläkin. Se on aina suorin ja tehokkain tapa vaikuttaa. Viereisestä taulukosta löydät heidän tehtävänsä, sekä asiat, joihin he erityisesti ovat esimerkiksi lautakuntatai hallitusasemansa perusteella vaikuttamassa. Jokainen viidestä varsinaisesta kaupunginvaltuutetuista on luonnollisesti viime kädessä mukana päättämässä kaikista kaupungin asioista. Nimi, ikä, puolue Ääniä saarelta/ ääniä yhteensä Asema kaupungin päätöksenteossa Mukana päättämässä Sähköpostiosoite Koulutus Sirpa AskoSeljavaara, 77, kok. Lääketieteen ja kirurgian tohtori 368 1279 Valtuutettu. Kaupunkiympäristölautakunnan jäsen. Maakuntavaltuuston ja HUS:n hallituksen varajäsen. Kaavoitus. sirpa.asko-seljavaara@ valtuusto.hel.fi Perttu Hillman, 54, kok. Filosofian ylioppilas 178 576 Varavaltuutettu. HKL:n johtokunnan jäsen. HSL:n tarkastuslautakunnan varajäsen. Liikenne: metro ja raitiovaunut. perttu.hillman@hillman.fi Pia Hytönen, 46, kok. Valtiotieteiden maisteri 156 385 Varavaltuutettu. Sosiaalija terveyslautakunnan varajäsen. Sosiaalija terveyslautakunnan jaoston varapuheenjohtaja. Vammaisneuvoston jäsen. Maakuntahallituksen varajäsen. Sote. Vammaispalvelut. piahytonen@hotmail.com Marianna Kupias, 25, kok. Valtioja oikeustieteiden ylioppilas 95 416 Varavaltuutettu. Rakennusten ja yleisten alueiden jaoston jäsen. Tilahankkeet. Katujenpito. marianna.kupias@ kokoomusopiskelijat.fi Mia Nygård, 39, kok. Elintarviketieteiden maisteri 544 808 Valtuutettu. HSY:n hallituksen puheenjohtaja. Vantaan Energian hallituksen jäsen. Maakuntavaltuuston varajäsen. Vesija jätehuolto. mia@mianygard.fi Sakari Oka, 57, kok. Tekniikan tohtori 233 288 Umo-säätiön hallituksen jäsen. Musiikkikasvatus. sakarioka@gmail.com Ulla-Marja Urho, 69, kok. Maatalousja metsätieteiden maisteri 649 1135 Valtuutettu. Kaupunginhallituksen varajäsen. Kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsen. Maakuntavaltuuston jäsen. HUS:n hallituksen ja sen konsernijaoston puheenjohtaja. Terveyspalvelut. Säätiöiden ja tytäryhteisöjen valvonta. ulla.urho@kolumbus.fi Seppo Kankaantähti, 34, vihr. Kauppatieteiden maisteri 52 146 Seurasaarisäätiön hallituksen jäsen Seurasaaren museo. seppo.kankaantahti@ gmail.com Jessica Karhu, 49, vihr. Diplomiinsinööri 176 367 HKL:n johtokunnan jäsen. Liikenne: metro, raitiovaunut. jessica.karhu@gmail.com Elina Moisio, 41, vihr. Valtiotieteiden maisteri 617 1032 Valtuutettu. Kulttuurija vapaa-ajan lautakunnan jäsen. Helsinki-viikon säätiön varapuheenjohtaja. Helsingin Leijona Oy:n puheenjohtaja. Maakuntavaltuuston varajäsen. Kulttuuri, liikunta, nuoriso. elina.moisio@iki.fi Aino Tuominen, 41, vihr. Diplomiinsinööri 42 182 HSL:n hallituksen varajäsen. HSY:n hallituksen varajäsen. Bussiliikenne. Vesija jätehuolto. aino.tuominen@vihreat.fi Auni-Marja Vilavaara, 65, vihr. Juristi, filosofian maisteri 86 257 Tarkastuslautakunnan varajäsen. Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan jäsen. Sotaveteraanit. Kaupungin talous. auni-marjavilavaara @gmail.com Johan Lund, 68, r. Diplomiinsinööri 10 48 Sosiaalija terveyslautakunnan varajäsen Sote. njohan.lund@gmail.com Liisa Melin, 66, r. Filosofian maisteri 66 185 Seniorisäätiön hallituksen jäsen. Vanhuspalvelut. liisakmelin@gmail.com Nasima Razmyar, 32, sd. Yhteisöpedagogi 112 1462 Kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari. Valtuutettu. Kulttuuri, liikunta, nuoriso. nasima.razmyar@hel.fi Kimmo Sarje, 65, sd. Filosofian tohtori 70 115 Helsingin kaupungin 450-vuotistaiteilijatalosäätiön hallituksen jäsen. Taiteilijatalon asukkaat. sarje@muu.fi Eeva Kärkkäinen, 27, kesk. Valtiotieteiden kandidaatti 23 177 Kulttuurija vapaa-aikalautakunnan varajäsen. Kulttuuri, liikunta, nuoriso. eeva.s.karkkainen@gmail.com Sanna Lehtinen, 39, kesk. Teologian tohtori 57 188 Tarkastuslautakunnan jäsen. Kaupungin talous. lehtinen.keskusta@gmail.com Ehdota vuoden 2017 lauttasaarelaista Vuoden lauttasaarelaiseksi valitaan henkilö, joka aktiivisella toiminnallaan on vaikuttanut positiivisesti Lauttasaaren ja lauttasaarelaisten elämään. Haemme ihmistä, joka toiminnallaan on esimerkiksi lisännyt yhteisöllisyyttä saarella, toiminut epäkohtien poistamiseksi tai muutoin edistänyt viihtyisyyttä ja hyvinvointia saarellamme. Valittavan tulee ensisijaisesti asua saarella, mutta se ei ole ehdoton vaatimus. Saarelaisia pyydetään ehdottamaan sopivaksi katsomiaan henkilöitä. Ehdotuksessa tulee olla vakuuttava perustelu ja kuvaus siitä, miten ko. henkilö on toiminut. Valinnan tekee Lauttasaari-Seuran hallitus. Valintaperusteena ei ole ehdokkaan saama kannatusten määrä. Valittu henkilö ei voi olla Seuran työntekijä eikä sen hallituksen tai työryhmien jäsen. Vuoden lauttasaarelainen julkistetaan perinteisessä Lauttasaaren Itsenäisyyspäivän tilaisuudessa 6.12.2017. Ehdotukset tulee lähettää keskiviikkoon 25.10. klo 16 mennessä sähköpostitse osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai postitse osoitteeseen Pohjoiskaari 9 B , 00200 Helsinki. OTA TALTEEN! "Lauttasaarella on vahva edustus kaupungin päätöksen teossa." Olematonta osallistamista Kaavoitusja maankäytön suunnittelun tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle ja elinvoimaiselle asuinja elinympäristölle. Sen tarkoitus on myös edistää maiseman ja luonnonarvojen vaalimista, ekologista ja kestävää kehitystä sekä varmistaa virkistykseen varattujen alueiden riittävyys. Tässä tarkoituksessa ympäristöministeriö on laatinut joukon ohjekirjoja, joilla suunnitelmia ohjataan ja laaditaan yhteistyössä asukkaiden kanssa. Keskeinen tavoite on asianosaisten, suunnittelijoiden ja asukkaiden, kohtaaminen prosessin vaiheissa. Vuorovaikutteisuuden ja avoimuuden vaatimus korostuu uudessa maankäyttöja rakennuslaissa. Tavoitteena on turvata osallistumismahdollisuus jo valmistelusta lähtien. Avoin tiedottaminen on osa tätä tavoitetta, joka ainakin Kotkavuoren osalta oli suurelta osin unohtunut. Osallistuminen tarkoittaa myös kaavan valmistelun seuraamista, vaikutusten arviointia ja suullista tai kirjallista mahdollisuutta mielipiteen ilmaisuun. Hankkeen tulisi alkaa osallistumisja arviointisuunnitelmalla. Se etenee tavoitteista ja lähtökohdista kaavan valmisteluun, osallistumiseen, vaikutusten arvioimiseen, työn edistymisestä tiedottamiseen ja päätöksentekoon. Tuloksellisuuteen pyrkimiseen viittaa se, että kaavoittajien puolelta keskusteluun osallistuu ns. vuorovaikutushenkilö, jonka päätehtävänä on kuunnella ja sovittaa eri osapuolten erilaisia näkemyksiä yhteiseksi tavoitteeksi. Tavoite on siis todella rakentava, mutta toteutus ontuu ainakin Kotkavuorella. Miksei Kotkavuoren alueellisesta maankäytöntarkastelusta tiedotettu, vaikka se esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa? Syyskuun kaavaillassa kuulimme virkamiehiltä, että Kotkavuorelle ei suunnitella rakentamista. Vai onko jotain jäänyt kertomatta asianosaisille, asukkaille? Jukka Tulkki Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen "Tavoitteena on turvata osallistumis mahdollisuus jo valmistelusta lähtien." Sotaveteraanit juhlivat Vaikuta Vattuniemen suunnitteluun Sotaveteraaniliitto vietti 60-vuotisjuhliaan perjantaina 29. syyskuuta, ja juhlapäivää kunnioitettiin myös Lauttasaaressa. Lykissä opiskelijoille kerrottiin sotaveteraaneista ja heidän roolistaan Suomen historiassa, jonka jälkeen juhlallisuuksia jatkettiin sankarihaudoilla muun muassa seppeleen laskulla, kunniavartiolla ja kuorolaululla. Helsingin Sotaveteraanit ry:n seppelepartiossa oli mukana Lauttasaaren senioritalossa asustava Eeva-Marja Hämäläinen (s. 1925). Hän lähti lotaksi linnakkeen viestintään vain 16-vuotiaana. Elämäntyönsä hän on tehnyt matematiikan opettajana Haukilahdessa. "Halusin vain opettaa musiikkia, joten seurasin sisäistä ääntäni ja intuitiotani.” Lauttikseen on tullut pari kahvilaa. Hienoa! Näissä on mukava käydä kahvilla ja viettää samalla vaikka omaa aikaa. Omasta mielestäni on valitettavaa, että kahvilassa istuu välillä läppärin edessä istuvaa porukkaa, jotka äänekkäästi puhuvat kuulokkeiden kautta pitkiäkin puheluita. En todellakaan haluaisi kuunnella, kun puheluissa ruoditaan julkisesti heidän työhönsä liittyviä asioita tai yksityiselämän käänteitä. Soittajat eivät välttämättä tajua omassa kuplassaan kuinka äänekkäästi puhuvat tai häiritseekö heidän toimintansa muita. Sovittaisiinko niin, että annetaan kaikille kahvittelurauha ja hoidettaisiin puhelut muualla. Kiva, jos ollaan samaa mieltä. Kiitos. Kunnioitetaan toistemme rauhaa julkisilla paikoilla Kiitos, kun taulukoitte Larun päättäjät Lauttasaari -lehteen, joka äsken kolahti postiluukustani. Taulukkoa voisi jatkojalostaa siten, että lisätään sarake, jossa on mittari ”Larulaisten äänten osuus». Näin ollen esimerkiksi Nasima Razmyar saisi tuolle mittarille lukeman 8 prosenttia, Elina Moisio 60 prosenttia ja Sakari Oka 81 prosenttia. Tuo antaisi lisänäkökulmaa ehdokkaiden merkityksestä lauttasaarelaisten äänestäjien mielissä. Ystävällisin terveisin, Jari Mäki Käyttäytyminen Lauttiksen kahviloissa
5 12.10.2017 Nro 35 AVOIMET OVET torstaina 19.10.2017 klo 17-19.00 LAUTTASAAREN SENIORITALOSSA osoitteessa Pohjoiskaari 1-3, 00200 Helsinki TERVETULOA TUTUSTUMAAN TOIMINTAAMME! Tarjoamme myös lyhytaikaista asumista esim. putkiremontin ajaksi. Ehdota vuoden 2017 lauttasaarelaista Vuoden lauttasaarelaiseksi valitaan henkilö, joka aktiivisella toiminnallaan on vaikuttanut positiivisesti Lauttasaaren ja lauttasaarelaisten elämään. Haemme ihmistä, joka toiminnallaan on esimerkiksi lisännyt yhteisöllisyyttä saarella, toiminut epäkohtien poistamiseksi tai muutoin edistänyt viihtyisyyttä ja hyvinvointia saarellamme. Valittavan tulee ensisijaisesti asua saarella, mutta se ei ole ehdoton vaatimus. Saarelaisia pyydetään ehdottamaan sopivaksi katsomiaan henkilöitä. Ehdotuksessa tulee olla vakuuttava perustelu ja kuvaus siitä, miten ko. henkilö on toiminut. Valinnan tekee Lauttasaari-Seuran hallitus. Valintaperusteena ei ole ehdokkaan saama kannatusten määrä. Valittu henkilö ei voi olla Seuran työntekijä eikä sen hallituksen tai työryhmien jäsen. Vuoden lauttasaarelainen julkistetaan perinteisessä Lauttasaaren Itsenäisyyspäivän tilaisuudessa 6. joulukuuta. Ehdotukset tulee lähettää keskiviikkoon 25. lokakuuta kello 16 mennessä sähköpostitse osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai postitse osoitteeseen Pohjoiskaari 9 B , 00200 Helsinki. Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 28, 00200 Helsinki Kauppakeskus Lauttis Puhelin 09 682 4050 lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi Veli-Pekka Närhi tj, alalla vuodesta 1994 0400 810 540 Markku Enström LKV, alalla vuodesta 1988 0400 416 114 ERKKERI MEILLÄ ON MYÖS VUOKRA-ASUNTOJA Lauttasaari 90,5 m² Maamonlahdentie 1 A. Upea merenrantatontti! Huoneistossa on sisäremontti vuosi sitten tehty, jossa maalattiin kaikki ikkunat ja huoneiston seinät sekä vaatehuone. Erinomaisella paikalla, meren läheisyydessä valoisa ja hyväkuntoinen 4H, K, KPH, LASITETTU PARVEKE. Huoneisto sijaitsee pienkerrostalon 2/2 kerroksessa. Talossa on mm. sauna, pesutupa ja talouskellarit. Taloyhtiöllä oma uimalaituri, rantagrilli ja -sauna. Vuokrataan myös opiskelijoille. Vuokra 1.500€/kk. Soita ja kysy lisää. Tarjoa myyntiin, Erkkerillä edullinen välityspalkkio ja kokeneimmat myyjät. Lauttasaari 73 m² Isokaari 15 a B. Kaunis, hieno koti! Muuttovalmis ja hyvä 2-3H + K + KPH + PARVEKE. Huoneistossa on todella iso ja edustava olohuone. Huoneisto on täysin uusittu muutama vuosi sitten. Taloyhtiössä on suuret peruskorjaukset tehty. Yhtiöllä viihtyisä ja vehreä tontti. Huoneisto vapautuu 1.1.2018. Vuokra 1.190€/kk. Tapiola 78m² Hyväkunto! Hakamäki 3 F, 02120 Espoo Läpitalonhuoneisto, 3-4H, K, KPH, ERILL. WC, PARVEKE. Huoneisto on alunperin ollut 3 makuuhuoneella, nykyisin on 2 isoa makuuhuonetta. Mahdollisuus jakaa huone takaisin 2 erilliseksi huoneeksi. Erinomainen sijainti lähellä Tapiolan keskustan palveluita! Vuokra 1.090€ Lauttasaari 37 m² Puistokaari 19 A. Remontoitu koti rauhallisella paikalla! Erittäin tehokas ja hyväkuntoinen 2H, AVOK, VH, KPH viihtyisällä Puistokaarella. Huoneistossa juuri uusittu avokeittiö ja muutama vuosi aiemmin on uusittu kylpyhuone putkiremontin yhteydessä. Huoneisto sijaitsee hissitalon 3. kerroksessa. Vesimaksu sisältyy vuokraan. Asunto on heti vapaa. Vuokra 940€/kk. 14.10. Paleface 28.10. Melrose 11.11. Matti Nykänen 18.11. Atomirotta
6 12.10.2017 Nro 35 OPAS TEKSTI Pete Suhonen Suomenkielisiä 79 % Lauttasaari on tunnettu siitä, että täällä puhutaan paljon toista kotimaista. Tällä hetkellä saaren asukkaista ruotsinkielisiä on 14 prosenttia, koko Helsingissä vajaa kuusi prosenttia. Vieraista kielistä yleisimpiä saarella ovat venäjä (317 asukasta), englanti (207) ja viro (151), mutta vierasta kieltä puhuvien asukkaiden osuus (7 %) on huomattavasti alhaisempi kuin koko Helsingissä (14 %). Lauttasaarelaisista vain joka kahdennellakymmenennellä on ulkomaan kansalaisuus. Keskimääräistä korkeampi tulotaso Lauttasaaren asuntokuntien mediaanitulo oli vuonna 2015 noin 51 400 euroa, neljänneksen enemmän kuin helsinkiläisissä asuntokunnissa keskimäärin. Saaren korkeahkoa tulotasoa selittää osaltaan koko kaupunkia (12 %) alhaisempi työttömyysaste (8 %) ja ilahduttavan alhainen nuorisotyöttömyysaste (5 %). Palkansaajia tai yrittäjiä Lauttasaaren asukkaista on 52 prosenttia, Helsingissä 47 prosenttia. Eläkeläisten osuus on Lauttasaaressa sama kuin koko Helsingissä, viidennes. Korkeasti koulutettuja Saarella asuu, ja se vetää puoleensa korkeasti koulutettuja. Kun 15 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä korkea-asteen koulutus on 40 prosentilla, lauttasaarelaisilla se on peräti 58 prosentilla. Aikuisväestön keskuudessa osuus on luonnollisesti vielä suurempi. Saaren nuoret tulevat todennäköisesti perässä: 16–18-vuotiaista 82 prosenttia käy lukiota. Syntyy enemmän kuin kuolee Vuonna 2015 saarella syntyi 269 lasta, 160 asukasta kuoli. Asukkaiden keski-ikä oli 41,1 vuotta, hieman korkeampi kuin koko Helsingissä (40,5 vuotta). Väestöennuste kuitenkin vihjailee, että keski-ikä saarella ei ole kauaa koko Helsinkiä korkeampi. Yli 65-vuotiaiden osuuden ennustetaan kasvavan seuraavan kymmenen vuoden aikana Helsingissä, muttei Lauttasaaressa. Sen sijaan lasten osuus nousee jonkin verran ennustejaksolla. Tällä hetkellä 0–15-vuotiaita on 15 prosenttia. Lähes puolet äänistä kokoomukselle Kevään kuntavaaleissa Lauttasaaren neljä eniten ääniä saanutta puoluetta olivat kokoomus (44%), vihreät (24%), RKP (12%), SDP (6%). Kokoomuksella ja RKP:lla oli huomattavasti suurempi kannatus kuin Helsingissä keskimäärin, myös vihreiden kannatus korostui. Vasemmistopuolueet ja perussuomalaiset menestyivät merkittävästi huonommin kuin koko Helsingissä. Uudessa, 85-jäsenisessä kaupunginvaltuustossa istuu nyt viisi lauttasaarelaista: kolme kokoomuslaista, yksi vihreä ja yksi sosialidemokraatti. Koska lauttasaarelaiset ovat valtuustossa asukasmääräänsä suhteutettuna yliedustettuina, saaren äänen pitäisi kuulua hyvin kaupungin päätöksenteossa. Seurakunta voimissaan Lauttasaarelainen ominaispiirre on evankelisluterilaisen seurakunnan verraten vahva asema. Viime vuoden lopussa evankelisluterilaiseen seurakuntaan kuului 65 prosenttia asukkaista, koko Helsingissä vain 55 prosenttia. Uskontokuntiin kuulumattomia oli 32 prosenttia, koko Helsingissä 41 prosenttia. Volkswagenilla mennään Yleisimmissä automerkeissä korostuvat kalliimmat merkit. Esimerkiksi 00210-postinumeroalueen yleisimmät olivat Volkswagen (485 autoa), Audi (390), BMW (383), Volvo (291) ja Mercedes-Benz (287). Volkswagen oli kärjessä myös 00200-alueella. Autottomia asuntokuntia Lauttasaaressa oli lähes puolet (48%), Helsingissä hieman yli puolet (53%). Asunnot keskikokoisia Lauttasaari on jo nyt erittäin tiheästi asuttu kaupunginosa. Kun koko Helsingin alueella asuu 3 000 ihmistä neliökilometrillä, Lauttasaaressa neliökilometrille on pakkautunut 6 000 asukasta. Asunnon keskikoko on 63,5 neliömetriä, himpun suurempi (+0,2 m2) kuin Helsingin keskiarvo. Myös asukasta kohden täällä asutaan hieman väljemmin kuin Helsingissä keskimäärin. Tämä selittyy asuntokuntien alhaisemmalla keskikoolla. Tyypillisin lauttasaarelainen asunto on kerrostalokaksio, joita saaren asuntokannasta on vajaa 40 prosenttia Viidenneksessä asunnoista on neljä huonetta tai enemmän. Saaren lähes koko asuntokanta on omistusasuntoja, mutta suuri osuus pienemmistä asunnoista on sijoitusasuntoja. Täällä asukkaista noin kolmannes asuu vuokralla, kaikista helsinkiläisistä lähes puolet. Lokakuun alussa Lauttasaaressa oli myynnissä 149 asuntoa. Edullisin kohde oli 27 neliön yksiö, josta pyydettiin 203 000 euroa. Kallein oli 590-neliöinen omakotitalo, hintapyyntö 12 500 000 euroa. Tämän vuoden alussa Lauttasaaressa oli 23 226 asukasta. Lauttasaari-lehti pureskelee kaksi tuoretta kaupungin tutkimusta puolestanne. Keitä täällä asuu? Kuinka me poikkeamme muista helsinkiläisistä? Ja kuinka paljon meitä onkaan vuonna 2027? lauttasaarelaiset Me ”Koivusaari saa ensimmäiset asukkaansa 2026.”
12.10.2017 Nro 35 7 Valmistuva asuntokerrosala 2017-2026 Kotkavuori 5 600 m2 = 70 asuntoa Vattuniemi 35 400m2 = 450 asuntoa Myllykallio 21 900m2 = 280 asuntoa Koivusaari 33 700 m2 = 420 asuntoa Lauttasaari 96 600 m2 = 1220 asuntoa Kotkavuoren alueella ei jakson aikana ole juurikaan rakentamiskohteita. Vattuniemessä rakennetaan, mutta asukasmäärä ei vuoden 2020 jälkeen juuri kasvaisi. Myllykalliossa näkyy Lauttasaarentien asuntotuotanto. Koivusaari alkaa nousta. Huom! Asuntomäärä on suuntaa-antava. Se on laskettu kertomalla valmistuva asuntokerrosala ensin luvulla 0,8. Näin saatu asuinhuoneistoala on jaettu lauttasaarelaisen asunnon nykyisellä keskikoolla (63,5m2). Tulos on pyöristetty lähimpään kymmeneen asuntoon. Näin saari kasvaa Saaren asukasmäärän kasvu kiihtyy, kun Koivusaari alkaa valmistua. Vattuniemessä on pian enemmän asukkaita kuin Kotkavuoren alueella. Vuoden alussa Lauttasaaressa asui 23 226 henkeä eli 3,6 prosenttia Helsingin 635 181 asukkaasta. Saaren asukasluku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana nopeasti, esimerkiksi vuonna 2015 lähes 500 asukkaalla. Nyt vauhdin pitäisi hidastua. Uunituoreen Helsingin ja Helsingin seudun väestöennusteen ”perusvaihtoehdon” mukaan kaupungin asukasluku kasvaisi 11 prosenttia eli 703 000 asukkaaseen vuoteen 2027 mennessä. Lauttasaaressa kasvu olisi hillitympää: yleiskaavan osoittama asukaspaine ei vielä tunnu saarella, Koivusaaren ensimmäiset asunnot valmistuvat vasta ennustejakson lopulla. Vuonna 2027 Lauttasaaressa asuisi 24 496 asukasta, 1270 (5 %) enemmän kuin tämän vuoden alussa. Ennusteessa Lauttasaari on pilkottu neljään alueeseen. Vattuniemen asukasmäärä kasvaisi kymmenen prosenttia, mutta Kotkavuoren alueella asukasmäärä vähenisi. Myllykallion alueen asukasmäärä säilyisi kuta kuinkin entisellään. Vuosina 2022–2025 Lauttasaaren asukasmäärä jopa laskisi hieman. Kiintoisin alue on Koivusaari, jonka rakentamisaikatauluista on tihkunut tietoa vain vähän. Sinne ensimmäisten asukkaiden ennustetaan muuttavan vuonna 2026. Seuraavana vuonna alueella olisi jo yli 700 asukasta. Näin ollen yli puolet Lauttasaaren kymmenen vuoden kasvusta koostuisi Koivusaaresta. Ennusteen toinen laatija, järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori Helsingin Kaupunkitutkimusja tilastot -yksiköstä sanoo, että suurempikin asukasmäärä Lauttasaaressa on toki mahdollinen jakson lopussa. ”Siinä tapauksessa nykyiseen asuntokantaan pitäisi kuitenkin muuttaa aiempaa enemmän lapsiperheitä, jotta huoneistokohtainen asukasmäärä kasvaisi”, hän sanoo. Tämän vuoden alussa Lauttasaaressa oli 23 226 asukasta. Lauttasaari-lehti pureskelee kaksi tuoretta kaupungin tutkimusta puolestanne. Keitä täällä asuu? Kuinka me poikkeamme muista helsinkiläisistä? Ja kuinka paljon meitä onkaan vuonna 2027? lauttasaarelaiset Jutun taustalla Artikkelin lähteet: Helsinki alueittain 2016 (toimittanut Tea Tikkanen, maaliskuu 2017). Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2017–2050: ennuste alueittain 2017-2027 (toimittaneet Pekka Vuori ja Seppo Laakso, syyskuu 2017). Aluesarjat.fi sekä Oikotie.fija Etuovi.com -verkkopalvelut. Trafi. Haastattelut: Dosentti Netta Mäki ja järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori Helsingin Kaupunkitutkimus ja -tilastot yksiköstä. Kotkavuori 2017 ..............8 117 2019 ..............8 226 2021 ..............8 159 2023 ............. 8 065 2025 ..............7 888 2027 .............. 7 704 Vattuniemi 2017 .............. 8 043 2019 ..............8 697 2021 ..............8 890 2023 ..............8 873 2025 ..............8 798 2027 ...............8 857 Myllykallio 2017 ...............7 066 2019 ..............7 330 2021 ..............7 463 2023 ..............7 474 2025 ..............7 346 2027 ..............7 189 Koivusaari 2017 .....................0 2019 .....................0 2021 .....................0 2023 .....................0 2025 .....................0 2027 .................746 Lauttasaari 2017 ............23 226 2019 ............24 254 2021 ............24 531 2023 ............24 412 2025 ............24 032 2027 ............24 496 +2% -5% +10% +5% Valokuvissa Lauttasaari-lehdessä vuosina 2014–2017 esiintyneitä ja haastateltuja lauttasaarelaisia.
8 12.10.2017 Nro 35 ENNEN Markku Alén (1951–) Rallin supertähti 1980-luvulla. Voitti 19 MM-sarjan osakilpailua. Asuu Laukkaniemessä. Simo Akrenius (1949–) Suomen ensimmäinen olympiajudoka (1972) ja Pohjoismaiden mestari. Risto Ankio (1937–) Lauttasaaren Pyrinnön seiväshyppääjä. Voitti SM-kultaa vuonna1961. Piti hallussaan viimeistä terässeipään Pohjoismaiden ennätystä: 458. Ture Axelsson (1921–2012) ja Nils Björklöf (1921–1987) Drumsö Paddlarklubbenin voimakaksikko saavutti pronssia 10 000 metrin kajakkikaksikossa Lontoon olympialaisissa 1948. Olli-Pekka Hartikainen (1937–) Leiskautti SM-pronssia vuonna 1960 tuloksella 735 Lauttasaaren Pyrinnön väreissä. Myöhemmin Teknillisen korkeakoulun professori Espoossa. Pekka Hjelt (1949–) Montrealin olympiakisoihin osallistunut painija asui Isokaari 20:ssa. Volmari Iso-Hollo (1907-1969) Kaksinkertainen olympiavoittaja 3000 metrin esteissä. Asui Myllykalliontie kakkosessa. Timo Jouhki (1951–) Liikemies ja auto-urheiluvaikuttaja. Manageroinut niin Juha Kankkusta kuin Tommi Mäkistäkin. Raino ”Sumo” Karlsson (1948–2007) Suomen edustaja Munchenin olympialaisten kreikkalaisroomalaisessa painissa yli 100-kiloisissa. Myöhemmin Dickenin huoltaja. Asui Koillisväylällä. Menehtyi sukellusmatkalla Phuketissa. Akseli Kaskela (1900–1979) SVUL:n ja Suomen Hiihtoliiton puheenjohtaja. Kekkosen urheilupoliittinen vastustaja. Kaskelan mukaan ”kansalaisten tulee kokea liikunnassa riemastuttavia elämyksiä, mutta tuntea toimivansa kansan parhaaksi.” Väinö Kokkinen (1899–1967) Voitti painikultaa Amsterdamin (1928) olympialaisissa selättämällä kaikki vastustajansa. Kultaa myös neljä vuotta myöhemmin Los Angelesista. Kari Kuula Karaten kärkivaikuttaja Suomessa, toimi Karateliiton toimitusjohtajana. Jarmo Kunnas (1937–1976) Lauttasaaren Pyrinnön kuulantyöntäjä ja kaksinkertainen Suomen mestari 60-luvulta. Ennätys 18,34. Clarissa Laiho (1998-) , Julia Saarinen (1998-) Muodostelmaluistelun junioreiden MM-kultamitalistit vuodelta 2015. Urat jatkuvat! Hans Laine (1945-1970) Aloitti uransa ralliautoissa, siirtyi urheiluautoihin. Menehtyi traagisesti harjoituksissa Nürburgringillä, kun hänen ajamansa Porsche 908 nousi pääsuoralla yli 200 kilometrin tuntinopeudessa ilmaan, kierähti ympäri ja syttyi tuleen. Asunut Pohjoiskaarella. Haga Liljeberg (1930–) Kuului Suomen melontamaajoukkueeseen ja saavutti seitsemän Suomen mestaruutta. Toimi 13 vuotta Drumsö Paddlarklubbin puheenjohtajana. Melojamestari Nappus Liljebergin vaimo. Jouko Lindgren (1955–) Purjehti Moskovan olympialaisissa Georg Tallbergin kanssa pronssia 470-luokassa. Risto Mattila (1981–) 2002 ja 2006 olympialaisissa esiintynyt lumilautailija. Voitti big airin maailmanmestaruuden vuonna 2003. Rene Nyman (1916–1997) Nelinkertainen olympiapurjehtija vuosilta 1936–1960. Jouko Pellosniemi (1939) Lauttasaaren pyrinnön pomppu. Kalevan kisojen nelonen ja SM-hallihopeaa vuonna 1963. Voitti Lapyn joukkueessa kahdesti SM-kultaa 4 X 100 metrin viestissä. Peetu Piiroinen (1988–) Burtonin suuri tähti. Vuoden nuori lumilautailija 2008, 2009. Vancouverin olympialaisten hopeamitalisti lumikourussa. Tuottaa lumilautailuelokuvia. Kuva Harri Piitulaisen kirjasta Nyrkkeilijän unelma (Rasalas, 2001). Harri Piitulainen (1947-) Ring-lehden rankinglistallekin noussut ammattinyrkkeilijä asui kymmenen vuotta Lauttasaarentiellä. Harjoitteli Ryssiksessä, nykyisen Café & Grill Paseon kohdilla, jossa sijaitsi Viipurin nyrkkeilijöiden pyörittämä kahvila. Lopetti ammattilaisuransa 23-vuotiaana vuonna 1970. Rekordi: 18 voittoa, neljä tappiota. Juha Rantasila (1945–) Lätkän puolustajalegenda HIFK:sta. Ampui grogilasin korkuisia vetoja takanurkkiin. Teki sittemmin uran asianajajana. Asunut Pohjoiskaarella. Ville Ritola (1896-1982) Viiden olympiakultamitalin juoksijalegenda vietti eläkepäiviään Paavo Nurmen rakentamassa talossa Lauttasaarentie 29:ssä. Erkki Sairanen Pyrinnön kentän huoltomestari. Juoksi 10 000 metrillä vuonna 1958 Suomen ennätykseksi ajan 29,48. Sten Ståhle Edusti Suomea tenniksen Davis Cupissa vuonna 1965. Taitava shakinpelaaja. Ilmari Taipale (1928-2008) Keskimatkojen huippujuoksija Isokaari 2:sta. Mukana Helsingin ja Melbournen olympialaisissa. Sami Uotila (1976–) Ensimmäinen suomalainen alppihiihtäjä, joka ylsi maailmancupin osakilpailussa kolmen parhaan joukkoon. Päälaji suurpujottelu. Selviytyi hengissä pienlentokoneen maahansyöksystä viime vuonna. Aatos Wassman Eläintarhan ajojen sankareita. Ajoi ralliakin kartanlukijanaan muun muassa TV-kasvo Jorma Pulkkinen. Eli Lauttasaaren urheilun Hall of Fame, osa 2 TEKSTI Pete Suhonen Vielä yksi hyvä seura Salibandy-seura Lauttasaaren Pallon riveistä maajoukkueeseen on noussut Casper Pfitzner. Lapan miehet pelaavat kolmosdivisioonassa. 2005– 2011 syntyneille pojille on juniorijoukkueita. Toinen mokoma! Kuva Juha Rantasilan kirjasta Puolustaja (Teos, 2013). Lauttasaaren Pyrintö (per. 1928) Menestyksekäs yleisurheilutoiminta ajoittui 1950-luvulta 1960-luvulle. Pyrinnön liikuntapuisto (Pyrkkä) perustettiin Tallbergin suvun lahjoittamalle maa-alueelle. Seura keskittyy nykyään voimisteluun ja lasten urheiluun. Drumsö Kanotister (1933) Maineikkaan melontaseuran valkea kerhorakennus sijaitsi saaren koillisosassa, rannassa Melojantien kohdalla. Seura yhä voimissaan. Drumsö Idrottskamrater, Dicken (1933) Aluksi jalkapalloja nyrkkeilyseura. Keskittyi sittemmin jalkapalloon ja jääpalloon. Nykyään Suomen johtavia käsipalloseuroja. Drumsö Paddlarklubb (1935) Perustettiin varmistamaan vireää melontaharrastusta ja kilpailutoimintaa Lauttasaaressa. Pallo-Pojat (1935) Etelä-helsinkiläinen, vahvasti lauttasaarelaistunut jalkapalloseura, jonka vaikutus alueen jalkapalloon ollut ilmiömäinen. Juniorijoukkueita myös mm. Jätkäsaaressa ja Eirassa. Miesten edustusjoukkue 3-divisioonassa. Lauttasaaren Kisa-Siskot (1947) Naisten kuntovoimisteluyhdistys täytti tänä vuonna 70 vuotta. Yhdistys järjestää jumppia saarellamme. Helsingfors Segelklubb (1959) Jo 1875 perustettu HSK siirtyi 1959 Ruoholahden Kellosaaresta satamalaajennusten tieltä Lauttasaaren itärannalle. Tuottanut paljon voittoisia kilpapurjehtijoita. Lautta-Pojat (1959) Menestyi lentopalloseurana, kunnes 1982 yhdistyi Johanneksen Poikiin. Touhun Pojat Lauttasaari, ToPoLa (1978) Vakiinnutti koripallotoiminnan saarellamme, innoittajana munkkiniemeläinen Torpan Pojat. Nykyään seurassa on useita satoja jäseniä. Toimisto Tallbergin puistotiellä. Nyländska Jaktklubben (1980) NJK perusti purjehduskeskuksen Lauttasaaren länsireunalle Koivusaareen, kun laajentumisen mahdollisuuksia Valkosaaressa ei ollut. NJK on Suomen suurin ja vanhin purjehdusseura, joka perustettiin 1861. Kiekko-Tiikerit (2002) Helsinkiläinen jääkiekkoseura, jonka kotiluola Salmisaaressa. Kymmenien saarelaisten kiekkojunnujen kotiseura. 6 21.9.2017 Nro 32 Perkasimme lauttasaarelaiset urheiluteot Suomen itsenäisyyden ajalta, huippu-urheilijoista ja huippuseuroista urheiluvaikuttajiin. Syntyi Lauttasaaren urheilun Hall of Fame. OPAS 21.9.2017 Nro 32 7 Mauri Cederlöf potkunyrkkeilijä (1972–) SM-tason nyrkkeilijä, maailmantason potkunyrkkeilijä. Saavutti hopeaa vuoden 2005 World Cupissa. Pyörittää Fire Body -kuntosalia vaimonsa kanssa Vattuniemessä. Asuu Puistokaarella. Niilo Halonen mäkihyppääjä, voimistelunopettaja (1940–) Voitti olympiahopeaa Squaw Valleyssa 1960 ja pronssia Zakopanen MM-suurmäessä 1962. Toimi LYK:ssa liikunnanopettajana 60–70-luvuilla. Voitti Lauttasaaren hyppyrimäen ensikilpailun vuonna 1960 mäkiennätykseksi jääneellä tuloksella 29,5 metriä. Tom Hynninen koripallovaikuttaja (1932–) Koripallon Grand Old Man, ToPoLa:n perustaja. Touhun Pojat Lauttasaari sai nimensä Touhu-nimisestä sarjakuvasankarista, joka pätkähti Hynniselle mieleen rekisteriviraston luukulla. Myös LYK:n uuden liikuntahallin dynamo – rahoitus varmistunut, halli nousee. Thomas Johansson purjehtija (1969–) Voitti kultaa Sydneyn olympialaisissa yhdessä Jyrki Järven kanssa 49er-luokassa. Yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä suomalaispurjehtijoista. Purjehtinut kahdesti Kap Hornin ympäri. Jyrki Järvi purjehtija (1966–) Kts. Thomas Johansson. Saavuttanut myös MM-pronssia 49er-luokassa. Maggie Kalka ratameloja, miekkailija (1912–1996) Ensimmäinen suomalainen melonnan maailmanmestari (1938, kajakkiyksikkö). Edusti Drumsö Kanotisteria. Monilahjakkuus, joka saavutti myös kahdeksannen sijan floretissa Helsingin olympialaisissa 1952. Osmo Kalpala kilpa-autoilija, alppihiihtäjä (1925–2016) Eino Kalpala kilpa-autoilija, alppihiihtäjä (1926–) Vauhdikkaat veljekset voittivat Pyrkän pujottelurinteen vihkiäiskilpailun 1952. Heidät muistetaan kuitenkin Jyväskylän suurajojen voitoista: 1954, 1956, 1958. Silja Kanerva purjehtija (1985–) Maailmanmestaruus Göteborgissa 2012 ja pronssia Lontoon olympialaisissa 2012 (match racing), Silja Lehtisen ja Mikaela Wulff’in kanssa. Edustaa Nyländska Jaktkubbia (NJK), joka pitää majaansa Koivusaaressa. Juhani Kokko voimistelunopettaja (1930–) Pelasi jääpallon mestaruussarjassa (OLS). Opetti 70-luvun lopulle asti LYK:ssa telinevoimistelua ja jääkiekkoa. Perusti lentopalloja pöytätenniskerhot. Markku Koski lumilautailija (1981–) Salt Lake Cityn olympialaisissa 2006 pronssia lumikourussa. Maailmanmestari 2009 (big air). Valittiin vuoden suomalaiseksi lumilautailijaksi 2006. Silja Lehtinen purjehtija (1985–) Lontoon olympialaisissa pronssia (match racing), Silja Lehtisen ja Mikaela Wulffin kanssa. Kolme MM-kultaa. NJK:n naisia. Erkka V. Lehtola jalkapalloilija, valmentaja (1972–) Suomen mestari 1997 (HJK). Kuului Klubin legendaariseen joukkueeseen, joka ylsi Mestareiden liigan lohkovaiheeseen. Jalkapallon arvokisojen vakikommentaattori TV:ssä. Toi HJK:n junioritoiminnan takaisin saarelle. Oli junailemassa Pyrkälle keinonurmea. Torsten ’Nappus’ Liljeberg meloja (1916–) Drumsö Padlarklubb –melontaseuran legenda voitti 15 Suomen mestaruutta eri kajakkiluokissa. Kolmannen polven lauttasaarelainen. Curt ”Curre” Lincoln kilpa-autoilija, tennispelaaja (1918–2005) Multitalentti voitti Eläintarhan ajot 14 kertaa vuosina 1951–1962 eri luokissa. Ajoi Scuderia Askolinin kilpatallissa. ”Viritystalli” Lahnaruohontiellä. Edusti Suomea myös tenniksen Davis Cupissa. Voitti nelinpelin Suomen mestaruuden kolmesti. Victor Malmström alppihiihtäjä (1991–) Suomenmestari pujottelussa 2010. Kuulunut alppihiihdon maajoukkueryhmään. Aimo Melleri liikuntapaikanhoitaja (1953–) Monilajitaitaja ja -tietäjä. Huolehtii Pyrkän kentän kunnosta. Vuoden lauttasaarelainen 2013. Hannu Mikkola ralliautoilija (1942–) Rallin maailmanmestari 1983. Voitti Jyväskylän suurajot seitsemästi ja Lontoo-Mexico –maratonrallin. Asui Hakolahdentiellä. Keijo Mikkonen karateka (1956) Moninkertainen karaten Suomen mestari. Lauttasaaren Liikuntakeskuksen omistaja. Pauli Ny pikajuoksija (1940–2016) PM-hopeaa 1962. Satasen Suomen mestari 1962, 1963 sekä 200 metrin mestari 1963. Edusti Lauttasaaren Pyrintöä. Thorvald Strömberg meloja (1931–2010) Voitti 1952 Helsingin olympialaisissa 10 000 metrillä kultaa ja 1000 metrillä hopeaa. 10 000 metrin maailmanmestari 1950 ja 1958. Edusti Drumsö Kanotister -seuraa, jonka puheenjohtajana toimi myöhemmin. Tuuli Petäjä-Siren purjelautailija (1983–) Lontoon olympialaisissa 2012 hopeaa RS:X-purjelautaluokassa. Vuoden urheilija 2012. Edustaa Helsingfors Segelklubb (HSK) -seuraa. Leena Puotiniemi maratoonari (1975-) Alkoi juosta kilpaa vasta 27-vuotiaana. Ylsi 37-vuotiaana olympiajoukkueeseen Lontoon 2012 maratonille. Suomen mestari vuodelta 2011. Ennätys maratonilla: 2.35,34. Esko Reckhardt purjehtija (1958–) Moskovan olympialaisten (1980) kultamitalisti Finn-jollissa ja ensimmäinen suomalainen purjehduksen olympiavoittaja. Sittemmin Purjehdusliiton valmennuspäällikkö. Edustaa Helsingfors Segelklubbia, joka olympiakullan myötä rajasi Rechardtin Finn-jollalle ikuisen säilytyspaikan asfaltiltaan. Marcus ”Mare” Sandell alppihiihtäjä (1987-) Aloitti laskettelun jo kolmevuotiaana, kuulunut Suomen alppihiihtomaajoukkueeseen vuodesta 2003. Sijoittunut suurpujottelun maailman cupissa useasti kymmenen joukkoon. Tähtää 2018 olympialaisiin. Kalastaa ahkerasti saaren rannoilla. Seppo Simola kuulantyöntäjä (1936–2003) Lauttasaaren Pyrinnön tähtiä. Ensimmäinen suomalainen, joka työnsi kuulaa yli 20 m (1972: 20,15m). Suomen mestari 1963 ja 1964. Börje Strand pikajuoksija (1935–1977) Pyrinnön pikajuna. Moninkertainen Suomen mestari 100 metrillä ja 200 metrillä vuosina 1958–1962. Satasen ennätys 10,6 ja 200 metrillä 21,6. Rooman 1960 olympialaisten 4x400 metrin -viestijoukkueessa. Peter Tallberg purjehtija, urheiluvaikuttaja (1937–2015) Purjehti viisissä olympialaisissa 1960–1980. Sijoittui veljensä Henrik Tallbergin kanssa Star-veneillä neljänneksi Tokion olympialaisissa 1964. Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) jäsen 1976–2015. Jukka Uunila urheilujohtaja ja –vaikuttaja (1923–) Suomen Valtakunnan Urheiluliiton puheenjohtaja 1982–1993. Asuu Pohjoiskaarella. Jorma Valkama pituushyppääjä (1928–1962) Sijoittui Melbournen olympialaisissa 1956 pronssille tuloksella 748. Kymmenen Suomen mestaruutta. Edusti myös Lauttasaaren Pyrintöä. Menehtyi auto-onnettomuudessa. Pirjo Wilmi-Rokkanen pikajuoksija, urheiluvaikuttaja (1951–) Montrealin olympialaisten 1976 neljäs 400 metrillä (50,56), hävisi sadasosasekunnilla pronssin. Rooman EM-kisoissa 1974 hopeaa 4x400 m viestissä. Voitti kymmenen Suomen mestaruutta. Kansainvälisen olympiakomitean ensimmäinen naisjäsen 1981. Asuu Vattuniemessä. Kurt Wires meloja (1919–1992) Lontoon olympialaisissa 1948 hopeaa kajakkiyksiköllä. Helsingin olympialaisissa 1952 kultaa sekä 1000 metrin että 10 000 metrin kajakkikaksikossa parinaan Yrjö Hietanen. Voitti lukuisia Suomen mestaruuksia. Seura: Drumsö Kanotister. Mikaela Wulff kilpapurjehtija (1990–) Lontoon olympialaisissa 2012 pronssia (match racing) Silja Lehtisen ja Silja Kanervan kanssa. Myös maailmanmestaruus samalla kokoonpanolla. Hoskin kasvatteja. Sata vuotta hikeä, iloa ja kunniaa Hyvässä seurassa Kuka unohtui? Jäikö joku paikallinen legenda tai seura vaille ansaitsemaansa huomiota? Kerro meille, kuka, mikä tai ketkä puuttuvat listalta: lehti@lauttasaari.fi Marcus ”Mare” Sandell. Thomas Johansson ja Esko Reckhardt. Erkka V. Lehtola. Victor Malmström. Silja Lehtinen, Silja Kanerva ja Mikaela Wulff. Niilo Halonen. Jukka Uunila. Osmo ja Eino Kalpala. Mauri Cederlöf. Tuuli Petäjä-Siren. Maggie Kalka. Curt ”Curre” Lincoln. Aimo Melleri. Jorma Valkama. Tom Hynninen. Pirjo Wilmi-Rokkanen. Hannu Mikkola. Torsten ’Nappus’ Liljeberg. Thorvald Strömberg. Peter ja Henrik Tallberg. Touhun Pojat Lauttasaari. KUVAT: SUOMEN URHEILUMUSEO, LAUTTASAARILEHDEN ARKISTO, MARCUS SANDELLIN ARKISTO, SUOMEN PURJEHDUSLIITTO, LAUTTASAAREN PYRINTÖ, TOUHUN POJAT LAUTTASAARI TEKSTI Kari Kemppinen Saimme valtavasti innostunutta ja konsultoivaa palautetta Lauttasaaren urheilulegendat listanneesta jutusta. Moni merkittävä nimi sadan vuoden ajalta jäi katveeseen syystä tai toisesta. Nyt liitämme avullanne legendojen joukkoon seuraavat 30 saarella asuvaa, asunutta tai harjoitellutta urheilijaa ja vaikuttajaa. Ensimmäinen osa ilmestyi 21. syyskuuta.
Ravintola Persilja on viidessätoista vuodessa raivannut huomattavan tilan Lauttasaaren ravintolakartalta. Moni muistaa, että aiemmin paikalla toimi ravintola Basilica. Persiljan omistaja, alunperin merikapteeniksi opiskellut Savas Yildiran muutti Suomeen 90-luvulla Thessalonikista, Koillis-Kreikasta. Hän työskenteli vuosia monissa pääkaupunkiseudun ravintoloissa ennen kuin ravintoloitsijaura urkeni. ”Basilican omistaja oli ystäväni. Hän halusi myydä ravintolan, joten ajattelin, miksei. Tiesin, että Lauttasaari on mukava, rauhallinen alue. Ihmiset ystävällisiä ja sivistyneitä. Ilmapiiri täällä on kylämäinen.” Yildiran sanoo rakastavansa Suomen viileää ilmastoa. Hän on jopa satunnainen avantouimari. ”Sain tarpeekseni kuumasta ilmanalasta lapsuudessani. Meillä oli appelsiinipuita, niiden hoitaminen yli 40 asteen kuumuudessa oli läkähdyttävää työtä.” Nyt kuumaa on tarjolla ainoastaan keittiössä, jossa valmistetaan arkipäivisin hyvin laaja kattaus Välimerelle kallellaan olevia makuja. Poistuvista ja saapuvista lounasasiakkaista moni suhtautuu Yildiraniin kuin ystäväänsä. Yksi heistä on vanhempi rouva, jonka mies yrittää iskeytyä suoraan startista lämpimän ruuan ääreen. Turha toivo. Rouva käskyttää miehensä kääntymään, sillä selän takana olisi aikamoinen alkuruokapöytä: talon hummusta, talon tsatsikia, melonia, marinoitua sipulia, papuja, oliiveja, viinirypäleitä, raasteita, tomaattia, marinoitua kurkkua... Herra tottelee kiltisti vaimoaan, mutta oikaisuhalut ymmärtää. Lämpimissä on näet tarjolla ranskanperunoita, fusilleja, riisiä, kermaista kanaa, paneroitua kalaa, kahta erilaista pizzaa, paistettuja kasviksia, kebablihaa. Ilo vatsalle, kilo vyötärölle, mutta eihän lounasta syödä kuin kerran päivässä. Illan hämärtyessä tammien reunustamalla Tallbergin puistotiellä nautitaan päivällisiä. Yildiranin mukaan suosituimpia pääruoka-annoksia ovat kanasouvlaki eli kanavarras (18e), kreikkalaisista kreikkalaisin munakoisoherkku moussaka (16e) ja uunilammas (21e). Persiljassa syksyllä alkaneet brunssikattaukset jatkuvat. Lauantaisin ja sunnuntaisin brunssia (16,50e, lapset 8e, alle 5-vuotiaat ilmaiseksi) tarjotaan keskipäivästä iltakuuteen. Maut ja teemat vaihtuvat joka viikonloppu. 12.10.2017 Nro 35 9 Ravintoloitsija Lauttasaaressa! Mitä ravintolassasi tapahtuu? Uusi kokki? Uusi ruoka lista? Uusi terassi? Uusi sisustus? Teemaviikot? Vai oletko avaamassa uuttaa ravintolaa, kahvilaa tai baaria saarelle? Vinkkaa Lauttasaari-lehdelle: lauttasaari. ravintolat@gmail.com RAVINTOLAT Lauttasaari-lehti jaetaan kaikkiin saarelaisiin koteihin ja yrityksiin, joilla ei ole ovessaan mainoskieltoa. Uusimman lehden saat torstaisin myös Kauppakeskus Lauttiksesta, Lauttasaaren ruokakaupoista, Isokaaren R-kioskilta, kirjastosta, Mutterista, Mereosta ja Ruohlahden kauppakeskuksesta. Näköislehden voit lukea lehtiluukku.fi -palvelussa. Koruliike Pearly Parrot Helmikoruasiantuntija Kellot ja korut Korjaukset ja huollot Paristonvaihdot Tervetuloa! Gyldenintie 6, 050 414 3791 pearlyparrot.fi Villa Alba Kiristämättömiä, suomalaisia merinovillaisia sukkia koko perheelle. Tervetuloa! Lauttasaarentie 2 045 133 2327 Välimeren iloja vatsalle ?? ? Tallbergin puistotie 1. ?? ? Perustettu: 2005 ?? ? Asiakaspaikkoja: 66. Lisäksi 30 hengen terassi. ?? ? Lounasaika: 11–15. ?? ? Lounaan hinta: 9,90 € (noutopöytä). Ravintola Persilja Alkuruokapöytä Persiljan tapaan. Ravintoloitsija Savas Yildiran vaihtaa vilkkaasti ajatuksia asiakkaittensa kanssa. Lounasväylä Esittelemme lounaan arvoisia ravintoloita Lauttasaaressa. TEKSTI ja KUVA Jari Karri Kiinteistömaailma I Asuntovarma Oy LKV Lauttasaarentie 16, 00200 Helsinki Puh. (09) 622 4141 lauttasaari@kiinteistomaailma.fi Joku valitaan aina muita useammin. KT, 100 m2, 3h, k, s, vh, 2*kph Upea, tyylikäs läpitalon koti sinulle joka arvostat laatua ja tilaa. Mh. 598 000 €. Isokaari 3 A. Kohdenumero 1211255 www.kiinteistomaailma.fi/helsinki-lauttasaari KT, 162 m2, 5h, k, s, rh, khh, 2*kph, wc, vh, p, piha Onko perheenne haaveillut isosta rivitalohuoneistosta Lauttasaaressa? Tämä koti sisältää kaiken hyvään ja toimivaan asumiseen meren äärellä. Mh. 849 000 €. Pohjoiskaari 17 D. Kohdenumero 1211732 KT, 105,5 m2, 3h, kt, s Asunto Oy Larun Portti vastaanottaa Lauttasaareen tulijat. Ylimmän kerroksen tilavasta kolmiosta hienot näkymät. Mh. 517 918,20 €, Vh. 865 100 €. Lauttasaarentie 1 A. Kohdenumero 1205081 KT, 112 m2, 4h, k, s, p Kaunis, vaaleasävyinen koti toivottaa tulevat asukkaansa tervetulleiksi. Tyylikkäät materiaalit, hyvin suunniteltu pohjaratkaisu, hieno sijainti. Mh. 725 000 €. Veneentekijänkuja 4 A. Kohdenumero 1211980 punavuoren peikko Kivat lastenvaatteet nyt Larussa! VAIHTUVA SHOWROOM OUTLET -50% Vattuniemenkatu 5, Lauttasaari avoinna la 10-17, arkisin sopimuksen mukaan Tervetuloa!
MUSIIKKI Brass Q -vaskiyhtyeen konsertti su 15.10. klo 18 Lauttasaaren kirkossa, vapaa pääsy. LIIKUNTA KORIPALLO ToPoLa Keltainen Klaukkalan NMKY P07-08 la 14.10. klo 11.45, Lauttasaaren yhteiskoulu, minipojat 07 III divisioona. Touhun Pojat Lauttasaari Akatemia – KELMI la 14.10. klo 14.40, Lyk, miesten V divisioona. ToPoLa Top Gun EBT FARMI la 14.10. klo 16.30, Lyk, miesten III divisioona. KÄSIPALLO Dicken-BK-46 14.10. klo 16.15 Pirkkolassa, miesten SM-liiga. JÄÄKIEKKO Kiekko-Tiikerit Miehet Urbaanilegendat la 14.10. klo 18 Salmisaari, IV divisioona. Kiekko-Tiikerit B-juniorit Salamat su 15.10. klo 17.10, Salmisaari. Kiekko-Tiikerit Oranssi -06 HC Panter la 14.10. klo 13.45, Salmisaari. Kiekko-Tiikerit Musta-06 BJR Blue 1 la 14.10. klo 15.15, Salmisaari. Kiekko-Tiikerit Oranssi -07 EVU/si. su 15.10. klo 10.30, Salmisaari. Kiekko-Tiikerit Musta -07 HIFK Red, su 15.10. klo 12, Salmisaari. Kiekkotiikereiden kiekkokoulu ti 17.10. klo 18.15, Salmisaari. SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN KIRKKO JA SEURAKUNTAKESKUS Myllykallionrinne 1 F Kirkkoherranvirasto on auki ma-ti, to-pe klo 9-12 ja ke klo 12-18. Päivystävä pappi tavoitettavissa puhelimitse arkisin 9-21 numerosta 09 2340 4302. Diakonian ajanvaraus puhelimitse tai tulemalla paikan päälle ti ja to klo 10–11 p. 09 2340 4318. Muina aikoina puhelimitse Taina Viherkari p. 050 380 3532 ja Sini Havas p. 050 380 3531 Messu su 15.10. klo 11 on esteetön ja näkövammaisille sopiva SAAVU-messu. Liturgi Heli Ojalehto, saarna Janne Rissanen, avustava pappi Pirjo Työrinoja ja kanttori Marjukka Andersson. Savenvalajat-keramiikkaryhmä ma 16.10. klo 17, takkahuone, E-porras. Käsityöpiiri ti 17.10. klo 13 Kirkkokahvila. Avoin rukouspiiri ti 17.10. klo 18, kokoushuone 10, B-rappu. Viikkomessu ke 18.10. klo 19. Töppösryhmä to 19.10 klo 10.30 Kirkkokahvila. Torstai-piiri to 19.10. klo 12 kerhohuone 10. JOHANNES FÖRSAMLING Kvarnbrinket 1 Mer information på Johannes hemsida helsingforsforsamlingar.fi/johannes Högmässa i S:t Jacobs kyrka sö 15.10. kl 10, Busck-Nielsen, Henricson. Kyrkkaffe. Andakt ti 17.10 kl 17.30 i Drumsö seniorhem, Terho. Diakoniträffen on 18.10 kl. 14– 15.30 i S:t Jacobs församlingssal, Tiiainen. Samtal inför söndagen on 18.10. kl 18.30 i S:t Jacobs kyrka. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Vattuniemenkatu 9 Sana ja rukous pe 13.10. klo 19, Rauno Jaatinen Herätyskokous su 15.10. klo 14, puhe Juhani Ovaska, johto Terho Hyttinen. MUUT Satutunti 18.10. klo 10-10.30 kirjastossa, Pajalahdentie 10a. Ne on tarkoitettu 3-6-vuotiaille ja kestävät noin puoli tuntia. Mukaan mahtuu 40 lasta. Kielikahvila keskiviikkoisin alkaen 18.10. klo 17-18.30. Suomen kielen treenaamista rennossa seurassa Lauttasaaren kirjastossa, Pajalahdentie 10a. Ei kielioppia, vaan mukavaa rupattelua kahvin ja teen lomassa. Kirkkokahvila on avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–17 ja ke 10–20. Lounas on tarjolla ma–pe klo 11–13. Larun Olohuone ke 18.10. klo 17.30 Kirkkokahvilassa, tarjolla vapaaehtoisten tekemää iltapalaa. JÄSENTAPAHTUMAT Lauttasaaren keskustaseura ry:n syyskokous ma 23.10. klo 18 Lauttasaaren seurakunnan kokoushuoneessa 10, Myllykallionrinne 1B eli kirkkorakennuksen sisäpihalla sijaitsevasta Kirkkokahvilan ovesta sisään ja toinen kerros, huone 10. Sääntömääräisten asioiden lisäksi teemme yhteenvetoa kuntavaaleista ja keskustelemme tulevista presidentinvaaleista. 10 12.10.2017 Nro 35 Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä perjantaina klo 14 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. TAPAHTUU Larutorin rivi-ilmoitukset maksavat 6 e/rivi. Riville mahtuu n. 25 merkkiä. Lähetä ilmoitustekstisi osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. Torstaisin ilmestyvän lehden viimeinen aineistopäivä on saman viikon maanantai. HALUTAAN OSTAA Lauttasaarelainen pariskunta haluaa ostaa tyttärelle remontoitavan 1-2h yksiön Lauttasaaresta puh. 0400-600417 soita! VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti VUOKRALLE TARJOTAAN Varastotilaa Lauttasaarentie 38: 27,5 m2, vuokra 275€/kk. tarmo.takko@aitoisannointi.fi MYYDÄÄN Uusi MATSUI pöydälle sijoitettava astianpesukone. € 80,(179,-) p. 0400 454213 Grönholm. AA-KOKOUKSIA Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja la klo 17.30 Lauttasaaren kirkko, D-porras. Kaikki mukaan laulamaan! Myllykallion koulun juhlasalissa järjestetään ke 25.10. klo 11.30-12 yhteislaulutilaisuus, jossa on mahdollisuus harjoitella yhdessä koulun kuoron kanssa Kotisaari-laulua. Laulun säveltäjä Esko Larkas on paikalla. Koulun kuoro sekä musiikinopettajat Asta Viinikangas ja Hanna-Kaisa Rautio laulattavat. Allsång i Drumsö lågstadium Från Videvisan till Vid en källa. Vi har alla minnen av sånger som sjungits under vår skoltid. Den 25.10. vill vi bjuda in alla sångglada seniorer, och andra som tycker om sjunga till skolans festsal på Tallbergsallén 12. Tillsammans med skolans elever sjunger vi gamla skolsångsklassiker och andra pärlor från finlandssvenska visskatten. Allsången leds av skolans musiklärare Sofia Finnilä som sitter bakom pianot. Eftersom vi är rätt många kommer vi att sjunga i två omgångar kl 9.30 och kl 11.30. Allsångsstunden räcker c 1 h. Parisuhdeiltapäivä Parisuhteen ja vanhemmuuden iltapäivää vietetään 28.10. klo 15-18 Lauttasaaren kirkossa. Kaisa Humaljoki Parisuhdekeskus Katajasta on luennoimassa lapsiarjen hulinan ja ruuhkavuosien yhdistämisestä, rakkaudesta ja sovinnosta. Tapahtumassa on kahvitarjoilu ja lapset on mahdollista saada hoitoon tilaisuuden ajaksi. Ennakkoilmoittautuminen lastenhoitoon 25.10. mennessä annette.markkunen@evl.fi tai puh. 050 380 3525. Tilaisuuden järjestävät MLL Lauttasaari, Parisuhdekeskus Kataja ja Lauttasaaren seurakunta.
12.10.2017 Nro 35 11 PALVELUJA TARJOTAAN ATK-PALVELUA AUTOKORJAAMOJA FYSIKAALISTA HOITOA ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 09 682 0201 Pohjoiskaari 9a, Mereo www.fysiogeriatria.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa HIERONTAA KAMPAAMOJA, PARTUREITA, KAUNEUDENHOITOA Hyvän palvelun parturi ja kampaamo Isokaari 3, 09-677247 www.studio66.fi REMONTTIPALVELUJA SIIVOUSTA PUTKILIIKKEITÄ PYÖRÄHUOLTOA JA -MYYNTIÄ KORJAUSOMPELUA Pyöräilijän asialla vuodesta 1999! Myynti, huolto, korjaukset, vuokraus Specialized, Tunturi, Nishiki Meripuistotie 5 Ma-Pe 10-18, La 10-14 040 545 6859 ? SALES & SERVICE PYORAHUOLTO.COM 19 99 Lauttasaarentie 11 Ma-Pe 11-18, La 11-14 041 546 3090 VALOKUVAUSTA VARASTOINTIA KUKKAKAUPPOJA JALKAHOITOA Ilmestyy torstaisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8, kesäviikoilla 26-30 eikä viimeisellä viikolla 52. Painos 12 400 kpl. Jaetaan ilmaisjakeluna Lauttasaaren koteihin ja yrityksiin. Lisäksi toistakymmentä jakelupistettä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Pohjoiskaari 9B, 00200 Helsinki Taitto Juha Korhonen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Oy Sanomalehtien liiton jäsen. Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttaasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Twitter: @larutwiittaa KAMPAAMOJA, PARTUREITA, KAUNEUDENHOITOA IKKUNANPESUA www.lauttasaari.fi ÄÄNILEVYJÄ Varaa paikkasi tälle palstalle numerosta 050 591 6466 tai osoitteesta seura@lauttasaari.fi. Hinta alkaen 100 € +alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään peräkkäiseen lehteen. Lisätiedot osoitteessa lauttasaari.fi/mediakortti. ÄÄNILEVYJÄ YLI 25 000 KPL ROCK?JAZZ?BLUES?KLASSINEN Wavulinintie 6 B, Lauttasaari, Helsinki Aukioloajat ja tarjoukset: www.vinylmusic.fi OSTAMME MYÖS LEVYKOKOELMIA Jalkahoitaja/Lähihoitaja Sari Sundström 050 566 2019 Lauttasaarentie 5 Salon PM:n tiloissa Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 100 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti TEKSTISUUNNITTELUA ? Native English copywriting solutions for business ? Based in Lauttasaari, serving the Nordics and beyond 050 480 2484 johnny@fluidcopy.com fluidcopy.com Teemme asbestikartoituksia Lauttasaaressa info@rajot.fi Mika Karjula 050 5635 216 Rasmus Tuominen 050 3594 467 ASBESTIKARTOITUKSIA
12 12.10.2017 Nro 35 RUOHOLAHDESSA K-CITYMARKET KAUPPAHALLIKUJA PALVELEE & SINA hyvä ruoka Alko • Apteekki • Bieder Kukkakauppa • Burger King • CarWash • Ciao! Caffe • Dressmann • Ekorent Fenno Optiikka • Hiusfashion • HopLop • Kiinalainen ravintola Hua Du • JYSK • K-Citymarket • K-Rauta Mayor's Gym • Motivus • Musti ja Mirri • NycBurger • Peura muotia naisille • Posti pakettiautomaatti Ruohis Tapahtumatila • Needseeker • Subway • Tokmanni PYSÄKÖINTI PLUSSA-KORTILLA ILMAINEN1h Tarkemmat tiedot ja myymäläkohtaiset aukioloajat www.kauppakeskusruoholahti.fi Keretäänkö? Iisi juttu. Kaikki hoituu kerralla. Hain just mun uudet tyynyt! Treffataan täällä. Ens salille, sit lattelle ja jädelle? Illaks juustoo, hedelmii ja herkkui!!!! 4 pakettia yht. Tarjoukset voimassa TO-SU 12-15.10-17 HIUSFASHION HIUSTEN VÄRI JA LEIKKAUS 79,+ pitkän hiuksen lisä 10-50,Voimassa lokakuun ajan. Ei koske erikoisvärjäyksiä eikä vaalennuksia värin yhteydessä. TOKMANNI Blå Band LÄMMIN KUPPI -KEITOT 3 x 20-25 g (16,67–20,83/kg) 4 pakettia yht. 5,Alennus -21% 5 ,APTEEKKI Meiltä nyt suositun V10 Plus sarjan tuotteet! Kirkas ja kuulas iho japanilaisilla V 10 Plus -seerumeilla. SUBWAY® SUBITARJOTIN Yhden subitarjottimen antimet riittävät noin 6-8 henkilölle. HK Takuumurea NAUDAN ULKOFILEE TAI ENTRECOTE palana, Suomi 18 95 kg Vitalis SUPERMYSLIT 380 385 g (10,26 10.39 kg) 3 95 pkt Leipomosta Schulstad CHIANSIEMENLEIPÄ 380 g (7,24 kg) 2 75 kpl k-ruoka.fi/awards ÄÄNESTÄ MEIDÄT K-RUOKA AWARDS -VOITTAJAKSI! Olemm e päässee t finaaliin ! OSALLI STU JA VOITA 500 € Avoinna JOKA PÄIVÄ 9-21 Palvelutiskit auki myös sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 12-18 Leipomosta tuoreet leivät ja pullat aamusta iltaan joka päivä Reilun kaupan ANANAS Costa Rica 2 49 kg Reilun kaupan BANAANI Peru 1 49 kg Innocent SUPER SMOOTHIET 360 ml (5,56 l) yksittäin 2,99 kpl (8,30 l) 4 ,2 kpl Ostamalla autat! Roosanauha_SOIRO_A6.indd 1 15.9.2017 10.18 Ostamalla autat! Roosanauha_SOIRO_A6.indd 1 15.9.2017 10.18 President CAMEMBERT DE CAMPAGNE 250 g (15,80 kg) 3 95 kpl Leipomosta ROOSANAUHAKANELIPULLA 2 kpl/rs 190 g (12,05 kg) 2 29 rs Herkut Meidän Kauppahallikujalta ERÄ tuore kokonainen KIRJOLOHI kasvatettu, Suomi 7 99 kg Naudan parempi JAUHELIHA10% 700 g (8,56 kg) raj. 2 rs/talous, Suomi 5 99 rs Wigren OHUTLENKKI 480 g (8,10 kg) 3 89 pkt HELSINKI RUOHOLAHTI % 010 538 2800. Puhelun hinta 8,35 snt/ puh.+12,09 snt/min. (sis. alv 24%). www.k-citymarket.fi