Lauttasaari 12.4.2018 - Lehtiluukku.fi

Nro 14 12.4.2018 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Tarjolla tuoreista raaka-aineista itse valmistettua ruokaa ja rentoa fiilistä meren äärellä. Runsas lounaspöytä 12,50. Eläkeläisille 10,30. Parsat rantautuivat Blue Peteriin 10.4. Uudistimme lounaamme! BISTRO. LOUNAS. BRUNSSI. www.bluepeter.fi, 010 424 9801, Vattuniemen puistotie 1 Tutustu menuihin ja päivän lounas listaan verkossa. Tervetuloa! MBT-SHOP Vattuniemenkatu 20 • Ma, ti, to, pe 11-16 • ke 11-18 • la 11-15 MBT Suomi Finland. Käy tykkäämässä. Physiological footwear Mukavasti keinuen! MBT-SHOP Vattuniemenkatu 20 • Ma, ti, to, pe 11-16 • ke 11-18 • la 11-15 MBT Suomi Finland. Käy tykkäämässä. Physiological footwear Mukavasti keinuen! MBT-SHOP Vattuniemenkatu 20 • Ma, ti, to, pe 11-16 • ke 11-18 • la 11-15 MBT Suomi Finland. Käy tykkäämässä. Physiological footwear Mukavasti keinuen! Uutta uutta! Vattuniemenkatu 20 • Ma, ti, to, pe 11-16 • ke 11-18 • la 11-15 MBT-SHOP Vattuniemenkatu 20 • Ma, ti, to, pe 11-16 • ke 11-18 • la 11-15 MBT Suomi Finland. Käy tykkäämässä. Physiological footwear Mukavasti keinuen! Kiinteistötoimisto Takio Lkv Asunnon myynti-, vuokrausja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7888 Arif Hamidulla, YKV, LKV 041-537 6060, arif@takio.com Katajaharjuntie 11, 30m² Vhp. 205 000 €, el= C Kodikas, hyväkuntoinen, hyvin hoidettu taloyhtiö. Tarjous uusille Täydenpalvelun vuokranantaja-asiakkaille. Palkkio 1,24 * kk vuokra ensimmäisen vuokrauksen yhteydessä. Ensimmäinen vuosilasku: 1,1 * kk vuokra heinä-kuussa 2019 Tervettä saarielämää Lauttasaarelaiset ovat tervettä sakkia. Täällä harrastetaan liikuntaa keskimääräistä enemmän, syödään terveellisesti, ei juuri tupakoida ja käytetään alkoholia maltillisesti. Eliniän odote on erityisesti lauttasaarelaisten naisten keskuudessa kaupungin huippua. s. 8-9
PÄÄKIRJOITUS 12.4.2018 Nro 14 2 Ajassa 12.4. 2 1 8 ?? Snagari kävi. Lauantaina 7. huhtikuuta Piratin kentän viereen ilmestyi toviksi nakkikioski. Sijainnin perusteella yrittäjän tähtäimessä oli Bar Iso Majakan asiakaskunta, ehkä Frederikin keikan (Bar-52) yleisökin. Sosiaalisessa mediassa muisteltiin pian kaiholla vanhan ostoskeskuksen nakkikioskia 1980-luvulta. Sillä ei ollut pyöriä allaan. LUKU LAUTTASAARESTA 6033 ihmistä asuu Lautta saaressa neliökilo metrillä. Suurin väestötiheys on Kotkavuoren alueella (1,01 km2), jossa asuu 7881 asukasta neliökilometriä kohden. Koko Helsingin väestötiheys on vain 2997 asukasta neliökilometrillä. Lähde: Tilastokeskus, 2017 ja 2016. Seniorit nuorten Helsingissä Lauttasaaren väestöstä ikäihmisiä eli yli 65-vuotiaita on 19 prosenttia, koko Helsingissä 17 prosenttia. Helsingissä yli 65-vuotiaiden osuus on alhainen verrattuna koko maahan. Kärjistäen voi sanoa, että Helsinki on nuorten kaupunki. Mummut ja papat ovat jääneet asumaan muualle Suomeen. Ikäihmiset tarvitsevat jossain vaiheessa sosiaalija terveyspalveluita. Helsinkiläisistä 65-74-vuotiaista kotona asui 99 prosenttia, 75-84-vuotiaista 95 prosenttia ja yli 85-vuotiaistakin 83 prosenttia. Ne, jotka eivät asu kotona, asuvat yksityisissä tai kunnallisissa palvelutaloissa, ainoastaan pieni osa varsinaisessa laitoshoidossa. Kotona asuville tarjotaan Helsingissä erilaisia tukipalveluita. Yli 85 -vuotiaista säännöllisen kotihoidon piirissä oli reilu viidennes ikäryhmästä. Kunnan kotihoidosta eläkeläiset maksavat palvelumaksua verojensa lisäksi. Kotihoito ei kuitenkaan kata kuin osa ikäihmisen rutiineista. Ruoka-, siivous-, ulkoilutus-, pesula-, kuljetusja monet muut palvelut on tilattava ja maksettava itse. Yksi ongelma ovat hissittömät talot. Esteettömyys ja elinkaariajattelu on vasta viime vuosina saanut sijaa rakentamisessa. Monet ikäihmiset asuvat yksin. Monilla ei ole lähiomaisiakaan. Helsingin ikäihmisten talouksista 58 prosenttia on yhden ihmisen talouksia ja 37 prosenttia kahden ihmisen talouksia. Tästä on seurannut monenlaisia yksinäisyyteen liittyviä ongelmia, joita yrittävät ratkoa kaupungin lisäksi seurakunnat ja joukko vapaaehtoisjärjestöjä. Tukitoimista huolimatta osa ikäihmisistä tipahtaa turvaverkon ulkopuolelle. Tarvittaisiin etsivää vanhustyötä. Näin Lauttasaaressakin. Liikennepalvelut ovat tärkeitä, jotta ikäihminen pääsee liikkumaan ja tapaaman muita. Matkat metrolle ja busseihin saattavat olla pitkiä Lauttasaaressakin. Matkustaminen palvelukeskuksiin, joita on siellä täällä, mutta ei esimerkiksi Lauttasaaressa, on haaste. Valitettavasti liikennesuunnittelu ei vielä senioreita tunnista. AuniMarja Vilavaara Sote-työrymän jäsen P.s. Seniori-info palvelee maanantaista perjantaihin klo 9-15, puhelin: 09 3104 4556. Neuvoa voi kysyä myös sähköpostilla osoitteesta seniori.info@hel.fi. Katujen kevätpuhdistus on täydessä käynnissä. Puhdistustöistä tiedottavat siirtokehotus-liikennemerkit tuodaan katujen varsille pari päivää ennen työn alkamista. Niistä näkee milloin pysäköinti on kielletty. Vaikka siirtokehotuskyltit laitetaan kadunvarsille hyvissä ajoin, kaupunki joutuu siirtämään hiekanpoistotyön takia vuosittain yli 15 000 ajoneuvoa. Siirrosta aiheutuu lähes miljoonan euron kustannukset. Niitä aiheutuu myös omistajille, sillä ajoneuvotyypistä riippuen siirtokustannukset ovat noin 60–195 euroa per siirto. Kaupungilla on tekstiviestipalvelu, jonka kautta saa edeltävänä päivänä ilmoituksen kaduista, joilta ajoneuvot tulee siirtää. Tiedot on mahdollista tilata katukohtaisesti tai postinumeroalueittain. Jos oma auto on jo siirretty, voi tekstiviestillä selvittää myös auton uuden sijainnin. Lisätietoa palvelusta sivuilta puhdistussuunnitelmat.fi. Nopeusrajoitukset laskevat Kuvaan on merkitty vihreällä Lauttasaaren ne kohdat, joissa nopeusrajoitukset laskevat nykyisestä 10 km/h. Kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina kokouksessaan muutoksia nopeusrajoituksiin. Sen myötä asuinalueiden tonttikatujen nopeusrajoitukseksi tulee 30 km/h koko kaupungissa. Alueellinen rajoitus koskee kaikkia katuja, paitsi pääkatuja ja niiden jatkeena olevia reittejä Länsija Eteläsatamaan. Teollisuusalueiden tonttikatujen nopeusrajoitus on 40 km/h, moottoriväylien 60-80 km/h. Pääkatujen nopeusrajoitus on esikaupunkialueilla 50 km/h. Niillä kaduilla, jotka on suunniteltu ja mitoitettu joukkoliikenteen käyttöön, rajoitus on 40 km/h. Kaduilla, joita ei ole mitoitettu joukkoliikenteen käyttöön, rajoitus on 30 km/h, jos katuympäristö muutoin tukee sitä. Joukkoliikennekaduilla nopeusrajoitus on 40-50 km/h. Tonttikatujen nopeusrajoitus määräytyy kadun sijainnin ja alueellisen rajoitusperiaatteen mukaan. Keräysautot tulevat HSY:n keräysautot saapuvat taas saarelle. Keskiviikkona 23. toukokuuta kello 18-18.40 auto on Lauttasaaren yhteiskoulun pihalla osoitteessa Isokaari 19. Siitä se suuntaa kello 19.20-20 Heikkilänaukiolle. Seuraavana päivänä torstaina 24. toukokuuta auto on Vattuniemenranta 7:ssä Lohiapajanlahden venesataman rannassa kello 20.20-21. Autojen kyytiin voi tuoda sähkölaitteita ja metalliromua sekä kodin vaarallista jätettä, ei kuitenkaan painekyllästettyä puuta, räjähteitä tai asbestia. Jätteiden vastaanotto on ilmaista. Apulaispormestari puhuu saarella sotesta Apulaispormestari Sanna Vesikansa tulee puhumaan Helsingin sosiaalija terveydenhuollosta tänään torstaina 12. huhtikuuta kello 17.30-19 Drumsö lågstadieskolanin ruokalassa, Tallbergin puistotie 12. Kaikille avoimessa tilaisuudessa on mahdollista saada tuoreimpia sote-uutisia, esittää kysymyksiä ja keskustella Lauttasaaren sosiaalija terveyspalveluiden tulevaisuudesta. Tilaisuuden järjestää Lauttasaaren vihreät. Siirrä autosi lakaisun tieltä Seura ja lehti asettuivat huvilalle Lauttasaari-Seura ja Lauttasaari-lehti ovat muuttaneet Punaiselle Huvilalle. Alue on kuitenkin edelleen työmaata, joten toistaiseksi toimistolla ei pidetä keskiviikon asiakaspäiviä. Lehdessä ja seuran Facebook-sivuilla ilmoitellaan, kun ovet ovat taas avoinna. Kärry on puhdas, kohta kadutkin. TORSTAINA 12.4.
TEKSTI Pekka Rusanen Karaistuneimpia vesilintuja, kuten kyhmyjoutsenia, alleja, telkkiä ja isokoskeloita alkoi ilmaantua jo maaliskuun puolivälistä alkaen avoveden vallatessa alaa. Selvä käänne muuttolintujen saapumisessa tapahtui kuitenkin vasta viikko sitten torstaina. Useat lajit ovat saapuneet viikon pari myöhemmin kuin viime keväänä. Nyt rannoilla voi jo nauttia sekä allin laulusta että haahkan huhuilusta. Viikonvaihteen näkyvin muuttotapahtuma oli metsäja tundrahanhien ryntäys, kun useampi tuhat hanhea sivuutti saaren. Lauttasaaren katoilla pesivät kalalokit saapuivat viime viikolla, kuten myös Tiiraluodolla pesivien nauruja selkälokkien ensijoukot. Annetaanhan kaikille lokeille pesimärauha. Jakson pikkuharvinaisuuksia edustivat maaliskuinen tunturikiuru, joka havaittiin Ulko-Hatulta sekä viime viikonloppuna Sisä-Hatulta ja Myllykalliolta nähdyt jalohaikarat, Kasinonlahden rantametsässä nakutellut valkoselkätikka ja Veijarinvuoren rannassa piipahtanut mustaleppälintu. 3 12.4.2018 Nro 14 Kulunut talvi suosi luistelijoita Pyrkällä. Luonnonjääkausi alkoi tosin vasta 12. tammikuuta, mutta luistelupäiviä koettiin talven aikana kaikkiaan 65. Kentänhoitaja Aimo Mellerin mukaan maaliskuu oli jopa kaikkien aikojen paras. Pitkällä tarkastelujaksolla tilanne on toinen. Luistelukausi on lyhentynyt Lauttasaaressa vuosikymmenestä toiseen, ja tekojäätä on haikailtu pitkään. Nyt sellainen on askelta lähempänä. Helsingin kaupungin kulttuurija vapaa-aikalautakunnan liikuntajaoksen puheenjohtaja Joel Harkimo teki lauttasaarelaisen valtuutetun Mia Nygårdin kanssa valtuustoaloitteen tekojäästä Pyrkän kaukaloon. Aloitteessa he esittävät, että kaupunki selvittäisi tekojään saamista saarelle jo kuluvalla budjettikaudella. Aloitteen allekirjoitti heidän lisäkseen 20 valtuutettua, mukana saarelaiset Sirpa As koSeljavaara ja UllaMarja Urho. Aloitteessa todettiin, että tekojään otolliseksi alustaksi soveltuu Pyrkän tenniskenttä, jossa talviaikana jo nyt luistellaan ja johon juuri uusittiin kaukalo. Kustannukset kentän koosta riippuen ovat 50 000 euron tasolla. Käyttökustannukset talvikauden (4–5 kuukautta) aikana ovat noin 15 000 euroa. Päälle tulee jäänhoitokoneen leasing-maksu. ”Asia on tärkeä ja sille on hyvät perustelut. Myös sen kustannukset ovat varsin kohtuulliset”, kommentoi Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Risto Rautava. Tammikuun lopussa jätetty aloite saapunee lautakunnan käsittelyyn lähiviikkoina. Kampela avaa taas Suosittu olutravintola Kaunis Kampela on saanut remonttinsa valmiiksi. Uusi, ehompi ravintola aukeaa lauantaina 14. huhtikuuta. Aiottua pidemmäksi venähtänyt remontti johtui ennen kaikkea ravintolan kellariin vievien kierreportaiden uusimisesta. Kaunis Kampela on toiminut Lauttasaarentiellä vuodesta 2002 alkaen. ”Asia on tärkeä ja sille on hyvät perustelut.” Risto Rautava Tekojäähanke ei sula Jos kaikki menee kuin Drumsössä, Pyrkällä on tekojää ensi talvena. MATIAS CASTRÉN Kaunis Kampela sai uuden logonkin. 14.3. hemppo 16.3. sepelkyyhky 18.3. laulujoutsen, uivelo, uuttukyyhky, tunturikiuru 22.3. harmaahaikara 23.3. merimetso, kanadanhanhi, haahka, pilkkasiipi, mustavaris 24.3. merihanhi, kiuru 28.3. hiirihaukka, töyhtöhyyppä, lehtokurppa 29.3. kottarainen 30.3. pulmunen 31.3. tukkakoskelo, naurulokki 1.4. tuulihaukka 2.4. peukaloinen 3.4. silkkiuikku, metsähanhi, haapana, nokikana 4.4. kurki 5.4. tundrahanhi, selkälokki, västäräkki, rautiainen, punarinta, laulurastas, punakylkirastas, kulorastas, peippo, järripeippo 6.4. valkoposkihanhi, kalasääski, piekana, meriharakka 7.4. kuikka, jalohaikara, tavi, ruskosuohaukka, ampuhaukka, tylli, suopöllö, niittykirvinen 8.4. pikkujoutsen, jouhisorsa, sinisuohaukka, muuttohaukka, metsäviklo, valkoselkätikka, pajusirkku 9.4. harmaasorsa, nokkavarpunen Mustaleppälintu Veijarinvuoren rannassa 7.4. Kevätmuutto Talvi 2018 Pyrkällä Tammikuu ............................15 622 kävijää Helmikuu ..............................19 535 kävijää Maaliskuu .............................10 559 kävijää TEKSTI Kari Kemppinen Mustaleppälintu oli kuukauden tähti Pian Pyrkällä voi ehkä luistella, vaikka pakkasta ei olisikaan. Ensihavainnot saarella
4 12.4.2018 Nro 14 On aika kääntää katseet veneilyyn ja muuhun vesillä liikkumiseen. 19.4. ilmestyvässä Lauttasaarilehdessä on Vesille-teema. ALAN TOIMIJOILLE ILMOITUSHINNOISTA KAMPANJATARJOUS! Tiedustelut ja tilavaraukset viimeistään pe 13.4. osoitteesta seura@lauttasaari.fi. Ajassa Lahjoituksia voi tehdä muistotilille Lauttasaaren yhteiskoulu, y-tunnus 0116665-1 OP Pohjola FI56 5541 2820 0257 74 OKOYFIHH Saatteeksi Rasmus Räsänen Rasmus Räsäsen muistolle stipendirahasto Hiihtoreissulla hukkuneen Rasmus Räsäsen perhe on perustanut tämän muistoksi stipendirahaston. Rasmuksen äiti tiedotti asiasta Facebookissa ja kertoi monen tiedustelleen kuinka Rasmusta voisi muistaa. Kukkien sijaan perhe toivoo nyt lahjoituksia rahastoon, jolla tuetaan tänä keväänä Lauttasaaren yhteiskoulussa fysiikassa menestynyttä yhdeksäsluokkalaista ja abia. Rasmus rakasti fysiikkaa. Lykin tiedelinjalla opiskellut nuorukainen luki fysiikan kirjoituksiin intensiivisesti ja haaveili opinnoista Aalto-yliopistossa. Hänen unelmansa ei koskaan toteutunut, mutta stipendi voi tukea nuorta, jolla on sama rakkaus. Kaupunkipyörät ovat taas kovassa käytössä. Lauttasaarentien viime vuonna valmistuneet pyöräkaistat aiheuttavat edelleen päänvaivaa sekä pyöräilijöille että autoilijoille, sillä niiden käyttö ei ole kaikille selvää. Yhdistetyllä pyöräja jalkakäytävällä pyöräilijät voivat polkea kumpaan suuntaan tahansa, mutta pyöräkaistat toimivat toisin. Ne ovat yksisuuntaisia. Pyöräilykaistoja on tarkoitus käyttää samalla tavoin kuin autokaistoja eli tien eri puolilla poljetaan eri suuntiin. Mallia voi ottaa vaikkapa autoista. Sinne suuntaan mihin autot ajavat, sinne suuntaan myös poljetaan pyörällä. Esimerkki: Kun poljetaan Lauttasaarentietä pitkin keskustaan päin, poljetaan ainoastaan keskustan suuntaan. Kun taas tullaan keskustasta Lauttasaareen Espoon suuntaan, poljetaan juurikin sinne päin – Espoon suuntaan. Pyöräilijöiden määrä Helsingissä kasvaa, mutta pyöräily on silti yhä turvallisempaa. Tuoreen Pyöräliikenneonnettomuudet Helsingissä 2007-2016 -tutkimuksen mukaan noiden vuosien aikana pyöräonnettomuuksia tapahtui 1 700, suurin osa niistä risteyksissä. Tavallisinta oli, että oikealle kääntyvä autoilija ei havainnut oikealta lähestyvää pyöräilijää. Yksisuuntaisten pyöräkaistojen on havaittu vähentävän onnettomuuksia, sillä niiden ansiosta autoilijoiden on helpompi huomioida kaikki kulkijat. Myös eri osapuolten suuret nopeudet olivat merkittävä syy onnettomuuksille. Tutkimuksessa myös havaittiin, että autoliikenteen suosiminen risteyksissä voi vaarantaa pyöräilijöiden turvallisuuden. Pyöräkaistat ovat yksisuuntaisia Pyöräkaistat valmistuivat Lauttasaarentielle viime vuonna. Pyöräilijöiden määrä Helsingissä kasvaa ja pyöräily on entistä turvallisempaa. Pyöräkaistojen on todettu vähentävän onnettomuuksia. Niitä on kuitenkin käytettävä oikein.
5 12.4.2018 Nro 14 Vihervarikko Oy on toiminut vuodesta 2000 lähtien viheralueiden ylläpitäjänä useissa kaupungeissa ja kunnissa. Nyt haemme kesäkaudelle 2018 Lauttasaareen ja Munkkiniemeen reippaita ulkoilmassa viihtyviä kausityöntekijöitä erilaisiin viherhoitotöihin. Tule meille töihin! tuija.varpio@vihervarikko.com Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 28, 00200 Helsinki Kauppakeskus Lauttis Puhelin 09 682 4050 lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi Veli-Pekka Närhi tj, alalla vuodesta 1994 0400 810 540 Markku Enström LKV, alalla vuodesta 1988 0400 416 114 ERKKERI LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS 87m² Ruukinlahdentie 5 A. Remontoitava päätyhuoneisto. Keskeisellä paikalla, lähellä kouluja ja palveluita!. Päätyhuoneisto 4-5H, K, KPH + PARVEKE. Huoneisto sijaitsee hissitalon 2/4 asuinkerroksessa. Talossa on tehty ns. kevyt putkiremontti jossa uusittiin vesijohdot ja pinnoitettiin viemärit. Huoneisto on nykyisin 4H, K mutta muokattavissa 5H, K asunnoksi (ollut alun perin). Huoneiston yleiskunto on tyydyttävä. Hp. 425.000€. Soita ja kysy lisää. Tarjoa myyntiin, Erkkerillä edullinen välityspalkkio ja kokeneimmat myyjät. > > > M e t r o l l a u u t e e n k o t i i n > > > teHokaSta & luotettaVaa kiinteiStÖnVÄlitYStÄ Espoo Niittykumpu KT 86 m 2 Espoo Tapiola PT 247/284 m 2 3h+k. Valoa hohtava 7/7 kerroksen läpitalon huoneisto aivan Niittykummun metroaseman ja kauppakeskus Niityn vierestä. Modernisti ja linjakkaasti remontoidun kodin erikoisuutena on huikea 35 m 2 :n kattoterassi, mistä on upeat maisemat yli kattojen. (F 2013 ) Niittykuja 2 B. Mh. 371 720,85 €, vh. 375 000 €. 5 h+k+rt+s+muut tilat. Tunnelmallinen koti huippusijainnilla metron ja palveluiden lähellä. Huoneita on helppo muokata käyttötarkoituksen mukaan. Isoista ikkunoista näkyvä puutarhapiha on olennainen osa sisustusta eikä verhoja kaipaa. (ei lain ed. e-tod.) Hakamäentie 5 A. Mh. 749 000 €. 9598448 9634955 Maison Luumi Oy | www.maisonluumi.fi Tapiolan Keskustorni, 2. krs, 02100 Espoo Heidi luuMi Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV, KiAT 045 135 1967 heidi@maisonluumi.fi sis. runsas salaattipöytä ja kahvi ELÄVÄÄ MUSIIKKIA: 21.4. Vesa Snygg 28.4. Blues Night Hawaijinleike 9 ,90 Viikon leiketarjous 18.5. Senegal Stand up klo 20. Iltabrunssi klo 18-20, 17,50€ tilausaamupala ? brunssi lounas ? catering stand up ? saunatilat yksityistilaisuudet avoinna: ma-pe klo 7-15 lounas klo 11-14.30 brunssit la-su klo 11-15 10€ 1.5. klo 11, 14 ja 17 13.5. klo 11 ja 14 varaukset: myynti@happyfriends.fi 28,5€ 30,5€ &
TEKSTI ja KUVA Ulla Kaila Soili Hämäläinen jos kuka tietää tanssista ja tanssin pedagogiikasta. Arvostettu tanssitaiteen professori, emerita Hämäläinen tietää myös tanssitaiteen tienraivaajan raskaudesta. Hämäläinen oli 80-luvulla mukana perustamassa ensimmäistä Teatterikorkeakoulun tanssija teatteripedagogiikan laitosta ja toimi myös laitoksen johtajana yli vuosikymmenen. Vallitsevat metodit kyseenalaistava laitos oli aikoinaan punainen vaate arvostelijoille, jotka Hämäläisen mukaan ”tarkastelivat tanssia klassisten silmälasien läpi”. Kritiikkiä sateli tahoilta, joiden mielestä tanssi ei sopinut Teatterikorkeakouluun. ”Tämä ikävämpi vaihe kesti reilut kymmenen vuotta laitoksen perustamisesta ja oli erittäin henkilöönkäyvää. Kritiikki sattui ja vahingoitti monia”, toteaa Hämäläinen. Sittemmin asiat ovat muuttuneet ja laitoksen toiminta solahtanut luontevaksi osaksi Taideyliopistoa. ”Laitos oli mullistava juttu tanssitaiteelle. Taidemuotona tanssille ei haluta asettaa enää rajoja ja itseään ei tarvitse ilmaista tiukassa sapluunassa: nykytanssi, kansantanssit ja hip hop mahtuvat samaan maailmankuvaan.” Hämäläinen on tehnyt suuren määrän kansainvälisiä julkaisuja, ja käsitellyt niissä esimerkiksi kehollisuutta ja tanssin opetuksen eettisiä kysymyksiä. Tanssissa työvälineenä on oma keho, joka ei ole immuuni sanoille ja kosketuksille. Väärin annettu kritiikki voi kaikua korvissa vuosikymmenet. ”Asiat ovat menneet niin paljon parempaan suuntaan ja paljastukset metoo-kampanjan puitteissa myös tanssitaiteessa ovat hyvin tervetulleita. Opettajan tulee kunnioittaa tanssijaa sekä tämän työskentelyvälinettä eli kehoa. Myös tanssijan tulee luottaa omaan kehoonsa.” Tanssijan täydellinen läsnäolo kehollisuudessa irrottaa ajatukset arjen näpertelystä ja mieli huuhtoutuu virkeäksi. ”Tanssi vie mukanaan ja on lajista riippumatta hienoa, ja tanssin vaikutuksia mielelle voi vain suitsuttaa. Tanssi on erinomainen tapa pitää kuntoa yllä, ja fysiikan lisäksi tanssi laittaa myös aivot töihin. Jatkuvan oppimisen puolestapuhuja ja harjoittelulla kirjoittajaksi opetellut Hämäläinen hymyilee: ”Väitän, että kirjoittamaan oppii kirjoittamalla ja tanssimaan oppii tanssimalla, kunhan löytää sen oman tapansa ja tyylinsä.” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry 6 12.4.2018 Nro 14 KASVOT Tekijöitä ja asukkaita Lauttasaaresta. Kerro mielipiteesi päivän polttavista asioista. Lähetä kirjoituksesi tai kuvasi lehti@lauttasaari.fi. LUKIJOILTA PA R A S TA S a a r e l l a 1. Meriharakat ”Riemukasta mekastusta pitävät kahlaajat ovat hauskaa seurattavaa Maamonlahdessa.” 2. Leikkilaiva Kasinonrannassa ”Lastenlasten supersuosikki.” 3. Paseo ”Ihana rantaravintola.” Huvila-ajan kaivo lahoaa Kuuleeko kaupunki? Maamonlahden sillan kupeessa, Pohjoiskaaren puoleisessa puistikossa on vanha kaivo, jonka kansirakenteet ovat maalattua puuta. Kaivon tarkasta rakentamisajankohdasta ei ole tietoa, mutta se on Lauttasaaren huvila-ajalta noin sadan vuoden takaa. Pittoreskin kaivon kansirakenteet tarvitsevat pikaista kunnostusta, vai mitä? Onko joku paikka saarella rempallaan? Kerro ja lähetä kuva: lehti@lauttasaari.fi Pitäisikö fixata? ? Tanssin tienraivaaja Soili Hämäläinen selailee hiljattain kirjoittamaansa ja toimittamaansa teosta Tanssi yliopistossa, kirjoituksia uuden koulutusja tutkimusalan muotoutumisesta. Koirat talutushihnaan Ei bussilinjaa Eiraan Olin lauantaina 7. huhtikuuta noin kello 12.30 Särkiniemen rannalla. Kivellä istui nainen koiransa kanssa. Kauempana metsäpolkua tuli toinen nainen taluttaen kahta kookasta pöyheäkarvaista koiraa erittäin pitkissä hihnoissa. Yllättäen toinen koirista hyökkäsi kivellä istuvan naisen koiran kimppuun ja puri tätä niskaan. Purtu koira kieri ja ulvoi kivusta. Sen omistaja huusi kahden koiran taluttajalle puremasta, mutta tämä vain huusi anteeksi ja pakeni koirineen lujaa paikalta. Näin myöhemmin samaisen naisen koiriensa kanssa, ja ne olivat taas huomattavan pitkien hihnojen päässä, koirat sinkoilivat sinne tänne. Olen myös viime aikoina nähnyt useita koiria juoksemassa irrallaan. Nyt on lintujen pesimisaika ja toivoisin, että koirien omistajat kunnioittaisivat tätä siinä määrin, että antaisivat linnuille pesimisrauhan. Talutushihna on myös koiran oman turvallisuuden vuoksi, sillä vapaana oleva koira voi juosta auton alle tai pyörän eteen. Vaikka kuinka olisi oma lemmikki, jonka luulee tuntevansa, se voi silti yhtäkkiä käyttäytyäkin arvaamattomasti. Meren ystävä Linjan 21 reitti on suunniteltu siirtymään Erottajalta Eiraan. Muutos on käsittämätön. Kyseessä on Lauttasaaren ainoa keskustaan kulkeva bussilinja. HSL:n olisi aika huomioida veronmaksajien ja asukkaiden tarpeet eikä ohjata ihmisiä pelkästään vain lyhyen metromatkan pakkokäyttöön ainoana vaihtoehtona. Moni pakotetaan matkaamaan 1-2 km taaksepäin metrolle, jotta pääsisi 2-3 km eteenpäin. Liikennesuunnittelun lähtökohtana pitäisi olla ainakin seuraavat näkökulmat: 1. Asukkaiden mielipiteet, yleisimmät matkakohteet ja matka-ajan arvostus. 2. Liikenteen sujuvuus, bussilinjan selkeä reitti ja nopeasti toimiva kääntöpiste. Eiraan ei lauttasaarelaisella ole yleistä matkustustarvetta, mutta keskustaan on. Todella harvoissa tapauksissa voi käyttää vaihtoyhteyksiä. Erottajan pysäkin poistaminen kahvilaa varten osoittaa tarvevertailussa suorastaan törkeää matkustajien mielipiteiden halveksimista. Kahviloita ja baareja on jo todella runsaasti jopa kyseisen Erottajan pysäkin välittömässä ympäristössä. Niistä ei ole pulaa. Toivon, että linja 21 Erottajalle säilyy. Mikäli todella olisi tärkeämpää käyttöä Erottajan pysäkille niin käytetään hyväksi hyvää, nopeaa ja valmista katuyhteyttä Kampin bussiterminaaliin. Siis 21 suoraan terminaaliin ja takaisin. Ihanteellista olisi, jos palautettaisiin reitti vanhalle linjalle 21V:lle tai nykyiselle 20 N:lle. Ilkka Tiainen Linnuilla ja muilla luonnonvaraisilla eläimillä on meneillään pesimä aika. Koirat on pidettävä kytkettyinä elokuun puoliväliin asti, mutta taajamaalueella niin koirat kuin kissatkin on pidettävä kytkettyinä aina.
7 12.4.2018 Nro 14 Kiinteistömaailma I Asuntovarma Oy LKV Lauttasaarentie 16, 00200 Helsinki Puh. (09) 622 4141 lauttasaari@kiinteistomaailma.fi Joku valitaan aina muita useammin. www.kiinteistomaailma.fi/helsinki-lauttasaari Asiakkaani ostavat omaksi kodikseen 4-5h+k Lauttasaaresta, mieluiten meren läheisyydestä. Myyjälle ei kuluja, välityspalkkion maksavat ostajat. Tiedustelut: Susan Hyvönen 044 202 5777 Susan.hyvonen@kiinteistomaailma.fi KT, 60 m2, 2h, k, alkovi, kph, p Upealla sijainnilla oleva valoisa parvekkeellinen kaksio hissitalossa Sinulle joka haluat asua lähellä merta. Mh. 311 573, 44€, Vh. 318 000€. Isokaari 8 B. Kohdenumero 1220765 KT, 53 m2, 2h, avok, kph, vh, lasitettu parveke Asunto on remontoitu kokonaisuudessaan kylpyhuonetta myöten vuonna 2015 Asunnon kruunaa lasitettu länsiparveke avarin pihanäkymin. Mh. 315 000€. Melkonkatu 7 B. Kohdenumero 1220190 KT, 63 m2, 3h, k, p Tehokaspohjainen ja valoisa neljännen kerroksen koti. Erittäin keskeinen sijainti. Mh. 345 984,60€, Vh. 349 000€. Lauttasaarentie 7 B. Kohdenumero 1221080 KUTSU MEIDÄT KOTIKÄYNNILLE me kutsumme sinut ja perheesi Linnanmäelle Sunnuntaina 27.5. VÄLIMERELLINEN BRUNSSI PERSILJA Runsas salaattipöytä Pääruoka laajalta juhlalistalta Jälkiruokana äitienpäiväkakku ja kahvi, lapsille jäätelöpuikko Kattaukset klo 12-14, 14-16, 16-18, 18-20. Hinta alk. 20 € Pöytävaraukset puh. 09-6216727 www.ravintolapersilja.fi Tallbergin Puistotie 1, 00200 Helsinki Puh. 09 621 6727 Ma-pe 11-22, la 12-22, su 12-21 VÄLIMERELLINEN RAVINTOLA Äitienpäivän juhla-ateria www.ravintolapersilja.fi Tallbergin Puistotie 1, 00200 Helsinki Puh. 09 621 6727 Ma-pe 11-22, la 12-22, su 12-20 LA JA SU KLO 12-17 16,50 MYÖS ÀLA CARTE -LISTA VÄLIMERELLINEN RAVINTOLA “Kärsitkö ihon punoituksesta? Ota avuksi Vie Rosa Control voide.” Outi Lauttasaarentie 12 Helsinki (09) 6212 535 • www.hairspot.fi
12.4.2018 Nro 14 8 OPAS TEKSTI Katja Pesonen Lauttasaarelaiset ovat tervettä kansaa. Itse asiassa huipputervettä verrattuna moneen muuhun Helsingin kaupunginosaan. Kun Helsingissä vastasyntyneen elinajanodote on 80,7 vuotta, Lauttasaaressa se on 84,5 vuotta. Lyhin elinajanodote on Jakomäessä, ja lauttasaarelaiset elävät keskimäärin jopa 8,2 vuotta siellä asuvia pidempään. Helsingissä on 33 peruspiiriä. Niistä lauttasaarelaisnaisten elinajanodote on kaikkien pisin. Kun koko kaupungin naisten elinajanodote on 83,4 vuotta, saarelaisnaiset voivat laittaa siihen päälle vielä 3,9 vuotta lisää. Miesten odote on kolmanneksi pisin. Keskiverto helsinkiläismies elää 77,6 vuotiaaksi, mutta lauttasaarelainen kolme vuotta pidempään. Tuomarinkylässä asuvien miesten elinajanodote on peruspiireistä kaikkein pisin, 83 vuotta eli pilkuntarkasti laskettuna 82,9. Dosentti Netta Mäki Helsingin kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksiköstä on tutkinut helsinkiläisten terveydentilaa. Hän kertoo elinajanodotteen edelleen seuraavan koulutusta ja tulotasoa: korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset ovat terveempiä kuin vähän koulutetut ja pienituloiset. Ja koska lauttasaarelaiset ovat huomattavasti korkeammin koulutettuja ja parempituloisia kuin Jakomäessä asuvat, alueiden elinajanodotteiden välillä on suuri ero. ”Suurin osa terveydessä esiintyvistä alue-eroista johtuukin tällaisista rakenteellisista tekijöistä eli siitä, että hyvätuloiset asuvat useammin samoilla alueilla ja pienituloiset toisilla alueilla. Myös perherakenteella on yhteyttä: parisuhteessa olevat ovat terveempiä ja tämä puolestaan selittää osin vaikkapa Kallion Lauttasaarta korkeamman sairastavuuden ja kuolleisuuden, sillä siellä on paljon yksinasuvia”, Mäki sanoo. Elintavat ovat iso osa elinajanodotetta. ”Lauttasaarelaisten elintavat ovat terveet. Esimerkiksi liikuntaa harrastamattomia on huomattavasti koko kaupungin keskiarvoa vähemmän, ja tupakointi on harvinaisempaa Lauttasaaressa”, kertoo Mäki. Kokonaisuudessaan koulutetut ovat tietoisia terveistä elintavoista, he ovat tavoitteellisia, pitkäjänteisiä ja kokevat olevansa hallinnassa omasta elämästään. ”Paremmin koulutetut ja usein siten myös varakkaammat tupakoivat vähemmän, heidän alkoholinkäyttönsä on usein vähemmän ongelmallista. He myös liikkuvat enemmän ja syövät terveellisemmin. Osin voi olla kyse siitä, että on varaa syödä paremmin, mutta osin myös tavoista ja tiedosta.” Hyvinvointi on yleensä periytyvää. Ihmisten ja ihmisryhmien välillä on erilaisia asenteellisia valmiuksia omaksua terveitä elintapoja. ”Yleensä kulttuuriset tekijät, jotka vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen, ovat varsin pysyviä. Lisäksi epäterveelliset elintavat – vaikka tupakointi ja alkoholinkäyttö voivat olla keino sopeutua huonoon sosiaaliseen ja stressaavaan elämäntilanteeseen esimerkiksi työttömyyden seurauksena,” lisää Mäki. Elintapojen lisäksi on paljon pieniä yksittäisiä tekijöitä, joiden osuutta hyvinvointiin ja pitkäikäisyyteen on Mäen mukaan vaikea arvioida. Esimerkiksi jonkinlainen vaikutus voi olla sosiaalisella koheesiolla eli ihmisten yhteenkuuluvuuden tunteella. Ihmiset pitävät saarella yhtä ja osallistuvat mielellään yhteiseen tekemiseen, ja yhteisöllisyys taas tutkitusti lisää onnellisuutta. Ja mikä on mielelle hyväksi, on hyväksi myös keholle. Lauttasaarelaiset ovat kiinnostuneita omasta terveydestään, hoitavat sitä ennaltaehkäisevästi, osallistuvat syöpäseulontoihin ja käyttävät terveyspalveluita. Niiden helppo saatavuus on aivan olennaista hyvinvoinnille, ja Lauttasaaressa on vielä toistaiseksi oma terveysasema. Kun lauttasaarelainen viimein kuolee, hän kuolee siihen, mihin muutkin helsinkiläiset. ”Kaikilla alueilla verenkiertoelinten sairaudet ja syövät ovat suurin kuolinsyy, nämä ovat niin helsinkiläisten kuin ylipäätään suomalaisten keskeisimmät kuolinsyyt. Kuolleisuus on kuitenkin näihin yleisimpiinkin kuolemansyihin vähäisempää Lauttasaaressa kuin vaikkapa juuri Jakomäessä. Jos tarkastellaan alkoholiperäisiä sairauksia tai keuhkosyöpää, niin todennäköisyys on jo huomattavasti pienempi Lauttasaaressa”, Mäki sanoo. Sairastavuuden mittaaminen on Mäen mukaan hankalaa. Joidenkin sairauksien osalta tietoja on kerätty rekistereistä tutkimalla esimerkiksi lääkkeiden erityiskorvauksien yleisyyttä. Joistakin sairauksista tiedetään kyselytutkimuksien perusteella. Se tiedetään, että sydänja verisuoSairaan terveet saarelaiset Saarelaiset ovat tervettä sakkia. Ihmiset liikkuvat paljon, syövät suht terveellisesti ja elintavat ovat muutenkin mallillaan. Lauttasaarelaiset naiset ovat kaupungin pitkäikäisimmät ihmiset. Lauttasaarelaiset ovat terveitä ja elävät pitkään verrattuna moneen muuhun Helsingin kaupunginosaan. ”Lauttasaarelaisten elintavat ovat terveet. Esimerkiksi liikuntaa harrastamattomia on huomattavasti koko kaupungin keski arvoa vähemmän."
12.4.2018 Nro 14 9 / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). PIPSA SARIN Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 2572 gsm 0500 785 160 ULLA PÖYHÖNEN Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3366 gsm 040 670 8500 VIVEKA TVERIN Myyntipäällikkö LKV, KTM puh. 020 780 3253 gsm 040 653 2133 KURT GRÖNHOLM Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3208 gsm 040 668 3405 VARMISTA PARAS HINTA ASUNNOLLESI – LAITA ASUNTOSI MYYNTIIN AMMATTILAISELLE. Lauttasaaren kiinteistönvälityksen parhaat ovat palveluksessasi. Soita 020 780 3250 tai tule käymään Vattuniemenkuja 8:ssa! LAUTTASAARI | Vattuniemenkuja 8, 00210 Helsinki, p. 020 780 3250 LAUTTASAARI, KT, 3 h, k, ph, s, erill. wc, 2 p (yhtiöj. mukaan 3-4h, k, s) 144 m 2 Avara ja valoa tulviva ylimmän kerroksen huoneisto v. 2007 saneeratussa talossa. Suojelukohde. Keskeinen sijainti Vattuniemessä. Oma sauna sekä kaksi parveketta, isompi etelään. Ei lain ed. e-tod. Mh. 798.000 e . Vattuniemenkatu 25. 7194946 LAUTTASAARI, KT, 3 h, k 74 m 2 Hyvällä paikalla selkeäpohjainen läpitalon kolmio. Huoneisto on täysin remontoitu juuri valmistuneen putkiremontin yhteydessä. Mahdollisuus ostaa myös autotalliosake samasta yhtiöstä. E=F. Mh. 416.753,75 e . Vh. 417.336,57 e . Melojantie 2. 7100492 LAUTTASAARI, KT, 3 h, avok, vh,kph, s, p 81 m 2 Valoisa, erinomaisessa kunnossa oleva kolmio, jonka läpitalon ulottuvalta parvekkeelta mahtava merimaisema itään. Esteetön kulku. Mahdollisuus ostaa autohallipaikka. E=C 2007. Mh. 733.000 e . Purjeentekijänkuja 9. 7157254 LAUTTASAARI, KT, 2 h, k, p 52 m 2 Uudenveroinen huoneisto ja putkiremontti juuri valmistunut. Valoisa parvekkeellinen olohuone minkä yhteydessä makea keittiö. Master-luokan makuuhuone ja raikas kylpyhuone. Mukavat puistomaiset näkymät ja parveke etelään. Erinomainen sijainti uutta ostoskeskusta ja metroa lähellä. E=F. Mh. 328.173,84 e . Vh. 384.000 e . Klaarantie 4. 7190919 Holiday Inn Helsinki West Ruoholahti tarjoaa kohtaamisten uuden keskipisteen. Open Lobby on rennon olohuonemainen tila, joka yhdistää saumattomasti eri palvelut. Voit tavata ystäviäsi, pistäytyä baarissa, syödä hyvin tai tehdä töitä vaikka kahvikupillisen kera. Ja tietysti majoittua mukavasti. Tervetuloa tutustumaan! finland.holidayinn.com Holiday Inn Helsinki West Ruoholahti, Sulhasenkuja 3, 00180 Helsinki *Tarjous voimassa 5.4.-5.5.2018, la-ma. Katso lisätiedot ja kaikki avajaisedut sivuiltamme. 2 aamiaista yhden hinnalla* Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen vuoden 2017 kouluterveyskysely on valmistunut. Kyselyssä kerättiin perusopetuksen 4.-5. ja 8.-9. luokkalaisilta sekä lukion 1.-2. luokkalaisilta näiden kokemuksia sekä omasta fyysisestä terveydestä että henkisestä hyvinvoinnista. Lauttasaarelaisten lasten ja nuorten terveys on yleisesti ottaen suhteellisen samoilla viivoilla kuin muun Helsingin. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokee Drumsö lågstadieskolanissa 4 %, Lauttasaaren ala-asteen koulussa 7 %, yläluokilta 13% ja Lauttasaaren yhteiskoulun lukion 1. ja 2. luokilta 12%. Koko Helsingin alaluokilta näin kokee 7 %, yläkoulusta 18 % ja lukiosta 20 %. Ruotsinja suomenkielisten koulujen välillä on jonkin verran eroavaisuuksia mielialaa mitattaessa. Drumsö lågstadieskolanissa 18 % ja Lauttasaaren ala-asteen koulussa 12 % lapsista ilmoitti mielialaan liittyvistä ongelmista viimeisten kahden viikon aikana. Koko Helsingissä näin on kokenut 14 % ala-asteikäisistä. Selkeimmät erot lauttasaarelaisten ja muiden helsinkiläisten välillä näkyvät lukiolaisten henkisessä hyvinvoinnissa. Lauttasaarelaisista yläkoululaisista 29 % ja lukiolaisista 28 % on ollut huolissaan mielialastaan kuluneen 12 kuukauden aikana. Koko Helsingissä näin kokee 29% yläkoululaisista ja 38% lukiolaisista. Lauttasaarelaisista yläkoululaisista 14 % ja lukiolaisista 8 % on kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Helsingissä vastaavaa on kokenut 14 % yläkoululaisista ja 14 % lukiolaisista. Hampaansa harjaa harvemmin kuin kahdesti päivässä Drumsö lågstadieskolanissa 19 %, Lauttasaaren ala-asteen koululla niin ikään 19 % lapsista. Myös nuoret ovat tasoissa keskenään. Yläkoululaisista 32 % ja lukiolaisista 32 % harjaa hampaansa yhtä harvoin. Saman tekee helsinkiläisistä yläkoululaisista 33 % ja lukiolaisista 30 %. Kolmannes nuorista harjaa harvoin hampaansa nitautien riskitekijät ovat yleisimpiä sairauksia niin Lauttasaaressa kuin koko kaupungissa, mutta esimerkiksi verenpainetauti on Lauttasaaressa harvinaisempi kuin koko Helsingissä keskimäärin, samoin kuin sepelvaltimotauti. ”Diabetesta ja psykooseja sairastetaan Lauttasaaressa selvästi koko kaupungin keskiarvoa vähemmän. Nivelreuma ja astma puolestaan ovat myös hieman koko kaupunkia harvinaisempia Lauttasaaressa, mutta ero on pieni. Kyselytutkimuksen mukaan myös selkäsairaudet ovat väestössä yleisiä, ja myös tämän sairauden osalta näyttäisi, että ero on melko pieni Lauttasaaren ja koko kaupungin välillä.” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Sairaan terveet saarelaiset Saarelaiset ovat tervettä sakkia. Ihmiset liikkuvat paljon, syövät suht terveellisesti ja elintavat ovat muutenkin mallillaan. Lauttasaarelaiset naiset ovat kaupungin pitkäikäisimmät ihmiset.
12.4.2018 Nro 14 10 LUONTO TEKSTI Christina Lindén Lauttasaaren merenrannat ovat hämmästyttävässä määrin säilyneet luonnontilaisina muuten melko tiheästi rakennettussa kaupunkiymparistössä. Meriveden korkeusvaihtelut auttavat merenrantakasvillisuuden säilymistä alkuperäisen kaltaisena, samoin rantojen luontotyyppien tietty häiriökestävyys. Saaren sijainti sisäja ulkosaariston välissä vaikuttaa merkittävästi rantaluontotyyppien monipuolisuuteen. Saaren pohjoisosan rannat Nackapuistossa ja Laukkaniemessä sekä Vaskiniemen pohjoisrannassa edustavat suojaisen matalan murtovesilahden kasvillisuutta. Nackapuistossa on säilynyt näyttävä kasvillisuussarja aina uposkasvillisuudesta tiheän ruovikkovyöhykkeen kautta reheviin tervaleppäluhtiin, -korpiin ja -lehtoihin asti. Keväällä loistaa rannoilla keltaisena rentukka ja metsässä valkovuokko. Myöhemmin kesällä rehottaa monilajinen saniaiskasvisto, niinkuin hiirenporras, iso-alvenjuuri, kotkansiipi, korpija metsäimarre. Lisäksi suo-orvokki, terttualpi, puna-ailakki, metsäorvokki ketunleipä ja sudenmarja. Lemissaaren rannat puolestaan edustavat sisäsaariston kapeita puoliavoimia rantoja, tunnuskasvina särmäputki ja seuranaan käärmeenkieli. Löytyy merirannikki, ketohanhikki, aho-orvokki, merisuolake, rantamatara, aho-orvokki, rantavirmajuuri, rantakukka, ranta-alpi ja mesiangervo. Lisäksi Lemissaari on kiehtova varhaisen asutuksensa takia. Todennäköisinä viljelykarkulaisina ovat nimittäin vuosikymmenien (ehkä satojen) kuluessa levinneet ympäri saarta hyvin runsaina kasvavat pystykiurunkannus, kevättähtimö ja kielo. Eteläranta eroaa pohjoisesta Etelärannat ovat välija ulkosaaristoa ja näyttävät sangen erilaisilta omine luontotyyppeineen (myös Sisäja Ulko-Hattu). Kalliorannat antavat maisemalle oman leimansa. Lauttasaaren kallioperä koostuu suuremmaksi osaksi graniitista, vain Länsiulapanniemellä ja Kotkavuorella löytyy myös ravinteisempaa kiveä. Lauttasaaren ainoa luonnonsuojelualue, Tiiraluoto, on Helsingin vanhin. Muita arvokkaita luontoalueita ovat luonnonsuojelulain mukaan suojellut merenrantaniityt joita löytyy etelärannoilta, Särkiniemestä kaksi, sekä Takaniemestä ja Koivusaaresta. Tämän lisäksi arvokkaita luontoalueita on määritetty lähinnä edustavuutensa ja lajistonsa perusteella. Arvokasta merenrantakasvillisuutta löytyy sieltä missä rantoihin ei kajota eikä kasvillisuuttta “käsitellä”. Merenrantakasvisto on Lauttasaaressa vielä yllättävänkin monipuolisesti edustettuna, joskin rantojen kova käyttö on viimeisen vuosikymmenen aikana paikoin heikentänyt tilannetta. Kuitenkin löytyy myös harvinaisia tai harvinaistuvia lajeja, niinkuin somersara, pikkurantasappi, ruskokaisla, jouhiluikka ja vesinenätti. Näyttävämpiä kasveja ovat merikali, rantanätkelmä sekä rantasinappi, jota on viime vuosina näkynyt valitettavan vähän, jos ollenkaan. Niinikään komeat morsinko ja meriputki ovat puolestaan kaksivuotisia kasveja, joille tärkeää on siementen jokavuotinen kypsyminen ja leviäminen. Lauttasaaren matalien somerikkoja niittyrantojen suolakkokasveja ovat myös merirannikki, merisuolake, meriratamo, meriluikka, pikkuluikka, suolavihvilä, lännenmaarianheinä, isorantasappi, suolasänkiö, keltamaite, isolaukku, siniheinä, ruohokanukka, merija suolamaltsa. Vedessä kasvaa monin paikoin merija sinsikaislaa. Hiekkarantojen pioneerikasvit suola-arho ja rantavehnä ovat Lauttasaaressa harvinaistuneet. Erityisesti rantakallioilla viihtyvät mm. ruohlaukka, merisaunio, isomaksaruoho ja rantakukka. Litorinameren rantamerkit Lauttasaaren korkeat kalliomäet, Myllykallio ja Kotkavuori nousevat merenpinnasta noin 30 metriä. Geologisesti arvokkaissa mäissä on nähtävissä litorinameren rantamerkkejä, joita havaitsee aaltomaisina vyöhykkeinä varsinkin pohjoisrinteillä. Kallioilla on merkitystä näköalapaikkoina ja kalliomuodostelmat ovat sinännsä luontokohteina kiehtovia. Myllykallion graniittimäen kalliokasvillisuuden monipuolisuutta lisäävät toisen maailmansodan ilmatorjunta-aseman betoniset rakennelmat, kultturivaikutus joka synnyttää Helsingin mäille luonteenomaista kallioketokavillisuutta. Myllykalliolta löytyy mm. kevätkynsimöä, lituruohoa, mäkikattaraa, ketokelttoa, pelto-lemmikkiä, keto-orvokkia ja valkomaksaruohoa. Alkuperäistä graniittikallion kasvustoa löytyy kalliopainanteista ja etelärinteistä: puolukkaa, kanervaa ja jopa, vuosi vuodelta yhä harvinaisempaa, sianpuolukkaa. Arvometsiä nakerretaan Lauttasaaren jäljellä olevat arvometsät ovat enimmäkseen rantatervalepistöä, tervaleppäkorpea ja -lehtoa saaren pohjoisrannnoilla, Vaskiniemessä, Takaniemen pohjukassa, Hevosenkenkälahden itärannalla ja paikoin Särkiniemen rannoilla. Näiden metsien kasvistoon kuuluvat useat saniaislajit, kosteimmilla alueilla kurjenmiekkaa, kurjenjalkaa, vesihierakkaa, puna-ailakkia, rantayrttiä, rantaja terttualpia ja mesiangervoa. Myös saaristolle luonteenomaista karua kalliometsää löytyy Myllykalliolta, Kotkavuorelta ja paikoin Länsiulapanniemeltä sekä Särkiniemen pohjoissosilta. Valtapuulaji on mänty. Rantametsien ja kalliomäkien välistä kangasmetsää on saarella jäljellä vain kapea kaista, nimittäin etelärannassa sijaitsevan Länsiulapanniemen ja Myllykallion ekologinen yhteys, sekä Myllykalliota kiertävä metsä. Näissä nakertamisen ja ylihoidon uhkaamissa metsiköissä näkee vielä aitoja metsäkasveja kuten mustikkaa, puolukkaa, metsätähteä, metsäsalaattia, metsäalvenjuurta, kultapiiskua, oravanmarjaa, ketunleipää ja vanamoa. Vanhoja hedelmä puitakin Saaren kaikki metsät ovat arvioitu linnustollisesti merkittäviksi. Monet vesilinnut pesivät pitkin saaren rantoja. Rantalepiköt sekä saaren eteläja varsinkin pohjoispuolella ovat useille lepakkolajeille elintärkeitä pyydystysalueita. Mielenkiintoisia ovat myös kasvilajit, jotka vanhoina viljelyjäännöksinä ja -karkulaisina kertovat menneistä ajoista. Joistakin näistä lajeista on muodostunut luontoympäristön kannalta pahoja “rikkaruohoja”. Joukossa on kuitenkin myös lajeja, jotka käyttäytyvät “kiltisti” löytäen luonnossamme paikkansa ja voivat näin kertoa menneiden aikojen ihmisistä ja heidän tekemisistään. Kiinnostavia alueita tämän suhteen ovat muun muassa Myllykallio ja Kotkavuori, Lemissaari, Koirankivenniemi, Vaskiniemi ja Hevosenkenkälahden itärannan metsät sekä Aimo Tukiaisen puisto. Alueilta voi löytää viljelyjäänteinä vanhoja koristepensaita, marjapensaita ja hedelmäpuita. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Fantastinen floora “Arvokasta meren rantakasvillisuutta löytyy sieltä missä rantoihin ei kajota.” Lauttasaari on edelleen hämmästyttävän monimuotoinen luontokohde. Christina Lindén kirjoittaa saaren kasvija vähän kivikunnastakin. Luonnontilaista Nackapuistoa. Pystykiurunkannus on Lemissaaren kaveri. Puna-ailikkia löytyy Takaniemestä ja Nackapuistosta. Takaniemen merenrantaniittyä ja rantatervalepistöä.
12.4.2018 Nro 14 11 MAHDOLLISUUKSIEN MUSIIKKIOPISTO Lauttasaaren musiikkiopisto, Myllykalliontie 3, 00200 Helsinki www.lmo.fi HAKEMINEN MUSIIKKIOPISTON INSTRUMENTTIOPETUKSEEN Taiteen perusopetuksen laajaan oppimäärän mukainen soitonopetus on tarkoitettu ensisijaisesti lapsille ja nuorille. Uudet oppilaat valitaan valintakokeiden perusteella. MUSIIKKIOPISTON OPPILASVALINNAT PIDETÄÄN MA 28.5 – TI 29.5.2018 ILMOITTAUTUMINEN 9.4. – 15.5. OSOITTEESSA www.lmo.fi/hakeminen Soitinkarnevaali Lauttasaaren musiikkiopistolla torstaina 26.4.2018 klo18.00 Mirjam Helin -salissa Karnevaalissa näet ja kuulet kaikkia opistossa opetettavia soittimia ja konsertin jälkeen on mahdollisuus kokeilla soittimia. T E R V E T U L O A ! Lauttasaaren musiikkiopiston valmennusryhmät Valmennusopetuksessa tutustutaan musiikkiopistossa opiskeluun ja soittamiseen harrastuksena. Valmennus kestää yhden lukuvuoden, jonka jälkeen voi hakeutua musiikkiopiston varsinaiseksi oppilaaksi valintakokeiden kautta. Valmennusvuoden aikana tutustutaan soittimen hallinnan, laulamisen ja nuotinluvun perusasioihin, opetellaan toimimaan ryhmässä ja musisoimaan yhdessä muiden kanssa sekä opetellaan harjoittelun merkitystä. Valmennusopetuksen tarkoitus on luoda innostusta musisointiin ja antaa valmiuksia pyrkiä musiikkiopiston perusopetuksen oppilaaksi. Opetusta annetaan neljän oppilaan ryhmissä kerran viikossa, tunnin pituus 45 min. Oppilaat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Lukukausimaksu 220 eur. Jousivalmennus 5 – 6 -vuotiaille Maanantaisin klo 17.00-17.45 ja 17.45-18.30 Opettajana Hanna Tyrväinen Pianovalmennus 6 –vuotiaille esikoululaisille Maanantaisin klo 17.15-18.00 Opettajana Taru Myöhänen-Mäkelä Keskiviikkoisin klo 17.00-17.45 Opettajana Leena Kotkavuori (edellytyksenä oma soitin kotona, sähköpianokin käy) Kitaravalmennus 6 – 8 -vuotiaille (2010-2012 syntyneille) Tiistaisin klo 17.30-18.15 Opettajana Timo Kaakkolammi Puhallinvalmennus 6 – 9 -vuotiaille Keskiviikkoisin klo 16.15-17.00 ja klo 17.00-17.45 Opettajana Anna Saunamäki Ilmoittautumiset valmennusryhmiin 9.4.-15.5. puh. 09-6922913 Tule mukaan muskari-maailmaan! Lauttasaaren musiikkiopiston syksyn 2018 MUSKARIT: vauvamusiikki (aamuja iltaryhmät) 1-2-vuotiaille (aamuja iltaryhmät) sisarusryhmä 2 lasta+aikuinen (aamuja iltaryhmät) musiikkileikkikoulu 3-5-vuotiaille (aamuja iltaryhmät) musiikkileikkikoulu 3-5-vuotiaille, lapsi+aikuinen (iltaryhmä) soitinryhmä 6-vuotiaille (iltaryhmät) Lukukausimaksu 180 eur. Ilmoittautumiset muskariin 9.4. alk. www.lmo.fi/musiikkileikkikoulu Lauttasaaren musiikkiopiston kuvataideryhmät Musiikkiopiston kuvataideryhmät kokoontuvat syksyllä 2018 seuraavasti: torstaina klo 13.30-15.00 (7-9 -v.) torstaina klo 15.00-16.30 (7-9 -v.) (ryhmät toteutuvat, jos ilmoittautujia on vähintään 8/ ryhmä) Lukukausimaksu 220 eur. llmoittautumiset ryhmiin 9.4.-15.5. puh. 09-6922913 Soittopajat ja musateknopajat Alakoululaisille järjestetään iltapäivätoimintana myös mm. soittopajoja ja musateknopajoja, joista tiedotetaan opiston nettisivuilla ja koulun Wilman kautta viimeistään elokuussa. MAHDOLLISUUKSIEN MUSIIKKIOPISTO Lauttasaaren musiikkiopisto, Myllykalliontie 3, 00200 Helsinki www.lmo.fi HAKEMINEN MUSIIKKIOPISTON INSTRUMENTTIOPETUKSEEN Taiteen perusopetuksen laajaan oppimäärän mukainen soitonopetus on tarkoitettu ensisijaisesti lapsille ja nuorille. Uudet oppilaat valitaan valintakokeiden perusteella. MUSIIKKIOPISTON OPPILASVALINNAT PIDETÄÄN MA 28.5 – TI 29.5.2018 ILMOITTAUTUMINEN 9.4. – 15.5. OSOITTEESSA www.lmo.fi/hakeminen Soitinkarnevaali Lauttasaaren musiikkiopistolla torstaina 26.4.2018 klo18.00 Mirjam Helin -salissa Karnevaalissa näet ja kuulet kaikkia opistossa opetettavia soittimia ja konsertin jälkeen on mahdollisuus kokeilla soittimia. T E R V E T U L O A ! Lauttasaaren musiikkiopiston valmennusryhmät Valmennusopetuksessa tutustutaan musiikkiopistossa opiskeluun ja soittamiseen harrastuksena. Valmennus kestää yhden lukuvuoden, jonka jälkeen voi hakeutua musiikkiopiston varsinaiseksi oppilaaksi valintakokeiden kautta. Valmennusvuoden aikana tutustutaan soittimen hallinnan, laulamisen ja nuotinluvun perusasioihin, opetellaan toimimaan ryhmässä ja musisoimaan yhdessä muiden kanssa sekä opetellaan harjoittelun merkitystä. Valmennusopetuksen tarkoitus on luoda innostusta musisointiin ja antaa valmiuksia pyrkiä musiikkiopiston perusopetuksen oppilaaksi. Opetusta annetaan neljän oppilaan ryhmissä kerran viikossa, tunnin pituus 45 min. Oppilaat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Lukukausimaksu 220 eur. Jousivalmennus 5 – 6 -vuotiaille Maanantaisin klo 17.00-17.45 ja 17.45-18.30 Opettajana Hanna Tyrväinen Pianovalmennus 6 –vuotiaille esikoululaisille Maanantaisin klo 17.15-18.00 Opettajana Taru Myöhänen-Mäkelä Keskiviikkoisin klo 17.00-17.45 Opettajana Leena Kotkavuori (edellytyksenä oma soitin kotona, sähköpianokin käy) Kitaravalmennus 6 – 8 -vuotiaille (2010-2012 syntyneille) Tiistaisin klo 17.30-18.15 Opettajana Timo Kaakkolammi Puhallinvalmennus 6 – 9 -vuotiaille Keskiviikkoisin klo 16.15-17.00 ja klo 17.00-17.45 Opettajana Anna Saunamäki Ilmoittautumiset valmennusryhmiin 9.4.-15.5. puh. 09-6922913 Tule mukaan muskari-maailmaan! Lauttasaaren musiikkiopiston syksyn 2018 MUSKARIT: vauvamusiikki (aamuja iltaryhmät) 1-2-vuotiaille (aamuja iltaryhmät) sisarusryhmä 2 lasta+aikuinen (aamuja iltaryhmät) musiikkileikkikoulu 3-5-vuotiaille (aamuja iltaryhmät) musiikkileikkikoulu 3-5-vuotiaille, lapsi+aikuinen (iltaryhmä) soitinryhmä 6-vuotiaille (iltaryhmät) Lukukausimaksu 180 eur. Ilmoittautumiset muskariin 9.4. alk. www.lmo.fi/musiikkileikkikoulu Lauttasaaren musiikkiopiston kuvataideryhmät Musiikkiopiston kuvataideryhmät kokoontuvat syksyllä 2018 seuraavasti: torstaina klo 13.30-15.00 (7-9 -v.) torstaina klo 15.00-16.30 (7-9 -v.) (ryhmät toteutuvat, jos ilmoittautujia on vähintään 8/ ryhmä) Lukukausimaksu 220 eur. llmoittautumiset ryhmiin 9.4.-15.5. puh. 09-6922913 Soittopajat ja musateknopajat Alakoululaisille järjestetään iltapäivätoimintana myös mm. soittopajoja ja musateknopajoja, joista tiedotetaan opiston nettisivuilla ja koulun Wilman kautta viimeistään elokuussa.
12.4.2018 Nro 14 12 ENNEN Antti Matilaisen matkassa Lauttasaaren merkillisten ja merkittävien nähtävyyksien äärelle. Paikka saarella Mylly kallion tolppa Näihin aikoihin 73 vuotta sitten, keväällä 1945, kuului Myllykallion suunnalta sahaamisen ääntä, ärräpäitäkin. Oli piikkilanka sipaissut naarmun rakentajan pohkeeseen. Lanka kiertyi kuitenkin ripeästi ympäri tolpan ja jatkoi siitä matkaansa seuraavallekin. Lopulta piikkilanka kiersi koko Myllykallion, jonka kallion laella IT-patterin tykit olivat jyskyttäneet Suomea ja Helsinkiä puolustaen vain vajaa vuosi aiemmin. Tolpan juurelta 300 metriä pohjoiseen sijaitsivat kommunistien haltuunsa ottamat asuntoja luokkahuoneparakit, joiden seinältä katselivat nyt toverit Kuusinen, Lenin, Stalin ja Antikainen. Oli perustettu Sirola-opisto SKP:n ja SKDL:n oppilaille. Tuki opistolle oli sodan jälkeen taattu. Saihan se juuri hallitukseen valituilta kommunistiministereiltään myötätuulta toimintaansa. Alhaalla, tolpasta vain sata metriä etelään sijaitsi tanssilava. Se kutsui kesällä 1945 ilmoituksessaan Helsingin Sanomien lukijoita. ”Ottakaa juhannus vastaan luonnonkauniilla paikalla, Myllykalliolla Lauttasaaressa. Siellä on Tanssiaiset 23.6.45 klo 20-2, sekä Ohjelmallinen päiväjuhla, jossa kuorolaulua, baletti, joukkolausuntaa, huumoria, yksinlaulua, näytelmä. Soittaa Al Malone.” Myllykallion parakkeja kunnostettiin, uusiakin rakennettiin helsinkiläisen kommunistisen järjestöväen voimin. Maaseudulta lähetettiin ruokatarvikkeita ja ruokakuponkeja. Pientä apua tuli ulkomailta asti, aitoa kahvia ja aitoa tupakkia. Kun lihasta oli jatkuva pula, opisto sai terveydenhoitolautakunnalta luvan neljän porsaan kasvattamiseen Myllykalliolla. Alue oli suljettu ja vartioitu. Hyvästä syystä. Sirola-opisto ei suinkaan nauttinut varauksetonta hyväksyntää. Kerrotaan, että viitisenkymmentä mellakoitsijaa tunkeutui alueelle rikkomaan rakennustelineitä. Tämän jälkeen työmaata ja aluetta vartioivat myös koirat. Syykuussa 1946 Sirola-opisto avattiin. ”Sosialististen periaatteiden mukainen sivistys ei ole vain välikappale, vaan se on päämäärä – todellista kansanvaltaa”, lausui Aira Kolula, kuuluisan kommunistirunoilija Elvi Sinervon sisko. Mustilla autoilla avajaisiin saapui Skdl:n vallasmiehiä: opetusministeri Eino Kilpi, sosiaaliministeri Matti Jan hunen, kouluhallituksen pääjohtaja Yrjö Ruutu sekä nippu Skdl:n kansanedustajia. Sirola-opiston toiminnan häirintä jatkui. Kun Lauttasaaren Kasino paloi keväällä 1947, saarella kuiskittiin, että palo olisi ollut kommunistiväen kosto. Vielä samana vuonna opisto pakkasi kampsunsa ja muutti Vanajanlinnaan. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Tolppa muistuttaa kommunistisesta inter naatista. Sirolaopistossa palvottiin henkilöitä. TEKSTI Kari Kemppinen 1966 Purjeentekijänkujalle valmistuu Helsingin merenkulkuoppilaitos. Työväenopisto aloittaa toiminnan Pajalahden koulun tiloissa. 1967 Vuonna 1935 valmistuneen teräspalkkisillan purkaminen alkaa syyskuussa. Viereen valmistuu väliaikainen kävelysilta. Saaressa on kahdeksan pankkikonttoria ja kaksi Postia. Aimo Tukiaisen Mannerheimin ratsastajapatsaan työstössä käytetyssä ateljeessa valmistuu Eila Hiltusen Sibelius-monumentti. 1968 Lauttasaari-lehden ensimmäinen numero ilmestyy joulukuussa. Lauttasaaren yhteiskoulu muuttaa Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelemaan kouluun Isokaari 19:ään. Suomen suurimman oppikoulun yhteydessä on uimahalli, jota voivat käyttää kaikki saarelaiset. Ostoskeskuksen rakentamisen tieltä puretaan 1900-luvun alussa rakennetut Liljebergien, Bäckströmien ja Degermanien huvilat, Steniuksen puutarhan kasvihuoneet, talousrakennus sekä 1930-luvulla rakennettu Cleo-elokuvateatterin puutalo. Veikkauksen omistama Kvartto lomakeja kirjapainotalo valmistuu Perttulantielle. 1969 Joulukuussa otetaan käyttöön uusi teräsbetonikantinen silta. Avautuva läppä on nyt saaren puolella. 1970 Vattuniemen teollisuusalue kaavoitetaan asuntorakentamiseen. Professori Olli Kivisen suunnittelema ostoskeskus sekä neljä seitsenkerroksista asuintaloa valmistuu korttelikokonaisuudeksi Lauttasaarentien varrelle. Vattuniemen alue liitetään kaukolämpöverkkoon ja vähitellen myös saaren muut alueet. Kaukolämmön myötä ilmanlaatu paranee. Elokuvateatteri Kultaisen Lyhdyn toiminta päättyy, toimintaa jatkaa AD-Kino. Sankarihauta-alue uudistuu ja se liitetään osaksi kirkon ympäristöä. 1971 Lauttasaareen avataan terveyskeskus Taivaanvuohentie 6:een. Lauttasaaren vanhustentalosäätiö perustetaan. 1972 Vaskilahdelle perustetaan Koivusaaren Pursiseura ry, vain purjeveneitä varten. Lauttasaaren musiikkiopisto käynnistää toimintansa ja syksyllä ensimmäisen lukukauden aloittaa 116 oppilasta. 1973 Sankarihauta-alueella paljastetaan 20.5. kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen tekemä muistomerkki ”Katkennut kasvu”. Lauttasaarelaisen arkkitehti Veikko Malmion suunnittelema Teoston kolmikerroksinen toimitalo valmistuu sillan pieleen. Rakennuksessa toimii Suomen Akatemia ja ravintola Opus. Lauttasaaren säätiön kolmikerroksinen kerrostalo valmistuu Tallbergin puistotien ja Haahkakujan kulmaan. Hyppyrimäki Pyrkällä puretaan vaarallisena. 1974 Helsingin Villakehräämö muuttaa pois, sen konttori ja tehtaan myymälä jäävät Lauttasaareen. Yhteiskoulun kiinteistö siirtyy kaupungin omistukseen ja muuttuu sairaalaksi. 1975 Lauttasaaren senioritalo valmistuu ja toiminta alkaa Pohjoiskaari 1–3:ssa. 1976 Ylipormestari Teuvo Aura avaa Helsinki-päivänä (12.6.) Lauttasaaren liikennepuiston Hevosenkenkäpuistoon. Puiston käyttö liikenneopetukseen jää vähäiseksi. 1977 Puistokaaren varrelle valmistuu moderni, yksikerroksinen Päiväkoti Lokki. Tiedonantaja-lehden kirjapaino Kursiivi (Veneentekijäntie 2) saa lukuisia pommiuhkauksia. 26. marraskuuta tuhopolttaja iskee. Palossa tuhoutuu kaksi painokonetta ja paperivarasto. Teosta tuomitaan uusnatseja. 1978 Kaupunki peruskorjaa Krimin sodan aikaisen vartiokomennuskunnan hirsirakennuksen Särkiniemessä ja vuokraa sen kaksi asuntoa. Lauttasaari-Seura ja asukkaat vastustavat SPR:n ajatusta Lauttasaaren kartanon tontin myynnistä asuntorakentamiseen. 1979 Helsingin kaupunki hankkii vaihtokaupalla kartanon kiinteistön omistukseensa. Päärakennus ja Punainen huvila suojellaan asemakaavassa. Suomi vastaanottaa 45 ensimmäistä Vietnamista saapunutta ’venepakolaista’ ja majoittaa heidät lyhyeksi ajaksi Lauttasaaren kartanoon. 1980 Lauttasaaren kartanon päärakennus muuttuu Marian sairaskotisäätiön vanhusten sairaskodiksi ja huoltolaitokseksi. Kaupunki vuokraa sen väliaikaisesti vanhusten huoltolaitostarkoitukseen. Rakennus muutetaan vanhusten asuntolaksi ja huoltolaitokseksi. Leikkausja laboratoriotilat muutetaan ruokasaliksi ja majoitushuoneiksi. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Aikakone vie tällä kertaa vuosiin 1966–1980. Lauttasaari saa uuden läppäsillan, Vattuniemen teollisuusalueelle nousevat ensimmäiset kerrostalot ja taistelu kartanosta voitetaan. SIMO RISTA, KAUPUNGINMUSEO Kun Vattuniemestä tuli asuinalue AIKAKONE Asukasluvun kasvu taittuu 1966 21 637 1968 21 702 1970 21 452 1972 21 115 1974 21 519 1976 21 868 1978 21 182 1980 20 702 Lauttasaaren asukasluku kääntyi laskuun vuonna 1976. Vuonna 1973 saarelle valmistui peräti 640 uutta asuntoa. Kuusi vuotta myöhemmin uusia asuntoja valmistui viistoista. Lokakuu 1970: viistoilmakuva Vattuniemen länsipuolelta koilliseen.
12.4.2018 Nro 14 13 Kaapelitehtaan tulevat tapahtumat Tallberginkatu 1, Helsinki Ilmoitus Arkkitehtuurija taideleirejä, sirkusta, tanssia, lyhytelokuvia, akrobatiaa, digikuvausta, majaleirejä, teatteria, improvisaatiota… Katso lisää: www.kaapelitehdas.fi/tapahtumia KaapeliWalks – Kaapelikierrokset Opastetut kiertokäynnit Kaapelitehtaalla joka la klo 14! Merikaapelihalli Helsinki Beer Festival 13.-14.4. Helsinki Coffee Festival 20.-22.4. Jäätelö& Suklaakarnevaali 28.-29.4. Puristamo Suomen Akvarellitaiteen yhdistys: Totta ja tarua 27.4. asti Vapaan Taidekoulun näyttely toukokuussa Valssaamo Espoo Art ry: 42. vuosinäyttely 27.4. asti Pekka Halosen Akatemian näyttely 30.4.-13.5. Pannuhalli Zodiak: Anna Mustonen, Marianna Henriksson, Helsingin Barokkiorkesteri Maria-Vesper 19.-24.4. Zodiak: Sonya Lindfors Cosmic Latte 11.-30.5. Turbiinisali Stella Polaris: Stella is bäk! 28.4. asti Tanssiteatteri Hurjaruuth Flora & Fauna 11.-14.4. Ruutia! Kansainvälinen tanssifestivaali lapsille ja nuorille 17.-21.4. Suomen valokuvataiteen museo Heidi Piiroinen: Ohikuljetut – erään kerjäläisperheen tarina 20.5. asti Tuntuuko tutulta? – Valokuvia suomalaisesta arjesta 20.5. asti Ian Waelder: Who Would Be Interested In An Empty Parking Lot? 3.6. asti Hotellija ravintolamuseo Rakkauden tiloja – Nautinnon nälkä 5.8.2018 asti Palveluksessanne! (jatkuva) Teatterimuseo Rakkauden tiloja – Näytelty rakkaus syksyyn 2018 asti MUU Kaapeli Liisa Hilasvuori & Sanna Pajunen: Näkemisen hetki 13.4.-20.5. Käytävägalleria Neljätoista runoa Neljätoista maalaria 27.4. asti Drawing Gallery D5 Jaakko Rönkkö: Piirroksia, guasseja ja seinäpiirrosvideo 27.4. asti Kaapelitehtaalla jo lähes 10 vuotta työskennellyt taidemaalari Maaria Märkälä näki ilmoituksen, jossa haettiin oppaita Kaapelikierroksille. Märkälä oli miettinyt, mitä työtä voisi ottaa taiteilijuuden oheen niin, ettei se haittaisi työskentelyä. Tämä on ihan täydellinen pesti! Märkälä huudahtaa. Minusta on ihana olla ihmisten kanssa tekemisissä. Olenkin eräänlainen tarinankertoja. Kaapelikierroksilla oppaat kuljettavat vierailijoita ympäri Kaapelitehdasta sekä kertovat tarinoita talon vaiherikkaasta historiasta. Kierrosten aikana pääsee sukeltamaan suomalaisen yhteiskunnan muutoksiin aina teollistumisen ajasta luovan luokan esiinmarssiin. Kaapelitehdas on osoittautunut vieläkin mielenkiintoisemmaksi taloksi kuin osasin kuvitella. En tiennyt, että tämä on ollut Suomen suurin rakennus 1970-luvulle asti. Enkä tiennyt sitäkään, että presidentti Kekkonen toi valtiovieraita tänne. Täällä on tehty äärimmäisen tärkeätä työtä ja bisnestä, on vaikutettu sotakorvaustenkin maksamiseen, Märkälä ihmettelee. Kaapelikierrosten oppaat on pyritty rekrytoimaan talon oman väen joukosta. Jokainen kierros on omannäköisensä oppaasta ja erilaisten ryhmien toiveista riippuen. Märkälä on nauttinut Kaapelikierrosten vetämisestä. Ihmiset ovat olleet innostuneita. Kierrosten aikana ja niiden jälkeen on ollut älyttömän hyvä fiilis. Lauttasaarelainen Elina Mead on käynyt Kaapelitehtaalla 1980-luvulta asti. Hän käy usein kahvilla tai kulkee läpi, kun tulee kävellen kaupungista. Paikka on minulle tuttu jo silloin, kun se ei ollut kulttuurikeskus. Täältä löytyi mm. autokorjaamo. Myös Mead oppi kierroksella paljon uutta. Minusta on kiinnostavaa, miten pieni kohtaa suuren: on sokkeloisia kellareita ja valtavia halleja sekä pieniä ja isoja toimijoita. Aiemmin kun olen osallistunut tapahtumiin, en aina oikein hahmottanut missä päin taloa olen ollut. Kierroksella syntyi kokonaiskuva talosta. Maaria Märkälän mukaan Kaapelitehdas on iso osa yleissivistystä, ja jo sen takia kierroksille kannattaa tulla. Jos olet koskaan ohikulkiessasi miettinyt, mitäköhän tuossa talossa on, niin Kaapelikierroksella se selviää! Pääset sellaisten ovien taakse, minne et omin päin tullessasi pääsisi, Märkälä summaa. Tule mukaan Kaapelikierroksille! Kaapelikierroslaisia tutustumassa kirjailija ja kuvataiteilija Rosa Liksomin työhuoneeseen. Katariina Salmi / tailorframe Stella Polaris järjestää ammattilaisten improjammailut Kaapelitehtaan Turbiinisalissa Stella is bäk! -esityskauden yhteydessä. Stella Polaris on haaveillut jo vuosia improklubin organisoimisesta, ja nyt vihdoin unelma käy toteen. Improjamit valtaavat huhtikuussa kolmena iltana Turbiinisalin, joka muutetaan rennoksi ja klubimaiseksi illanviettopaikaksi esitysten jälkeen klo 21.30 alkaen. Pitkän linjan stellalainen improvisoija Teijo Eloranta toimii klubin isäntänä. Improjamit ovat alan harrastajien ja ammattilaisten hauska ja rento tapahtuma viettää aikaa yhdessä ja tuottaa iloa katsojillekin. Iltoina tullaan näkemään luovuuden ilotulitusta, verkostoitumista ja tutustumista, kertoo Eloranta. Vieraina tullaan näkemään improryhmien jäseniä ympäri Suomea, mutta myös yleisön toivotaan heittäytyvän improjammailemaan mu kaan. Lauantaisin 14.4. ja 28.4. vieraina nähdään pääkaupunkiseudulta tuttuja ryhmiä ja perjantaina 20.4. SUITE eli Suomen Improvisaatioteatterit valloittaa tilan ja esittäytyy monipuolisella toiminnallaan. Tällöin mukana on improvisaatioteatteri Snorkkeli Tampereelta ja Lentävän Poron Teatteri Rovaniemeltä. Toiminnalla tähdätään ammattikentän vahvistumiseen ja tiedon jakamiseen. Uskon, että improkentän tulevaisuus on valoisa, ellei suorastaan loistokas, Eloranta sanoo. Ryhmiä perustetaan kaiken aikaa, ihmiset verkostoituvat kansainvälisesti, kouluttavat itseään ja ennen kaikkea esiintyvät teattereissa ja keikoilla ympäri Suomea. Impro on poikkeuksellisen positiivinen esitysmuoto, sitä rakastavat niin yleisö kuin esiintyjätkin. Kun näin on, impro voi hyvin ja kasvaa entisestään. Liput haluttiin pitää edullisena, sillä klubille toivotaan mahdollisimman monen improsta uteliaan tulevan paikan päälle katsomaan ja kokemaan. Katsoja kokee saman riemun kuin esiintyjäkin, Eloranta lupaa. – Heittäytymisen, luovuuden hämmästyttävän kuplinnan, riehakkaan mokailun ja onnistumisen mukanaan tuoman euforian. Katsojalle tarjoutuu harvoin tilaisuus nähdä eri improteattereiden jäsenistä koostuvien lavakokoonpanojen yhteistä leikkiä. Stella P. by Night la 14.4. | pe 20.4. | la 28.4. klo 21.30-0.30 Liput 10 € ennakkoon (ovelta 12 €) Turbiinisali, Tallberginkatu 1, 00180 Helsinki. Tila on esteetön. Muistathan myös Stella is bäk -improvisoidut näytelmät Kaapelilla 28.4. asti! www.stella-polaris.fi Tiedustelut ma-pe klo 10-15, puh. 050 573 7004 Teijo Eloranta, Stella Polaris Stella P. by Night Kaapelitehtaalla Helsingin kuumimmat improjamit! KaapeliWalks Kaapelikierros joka lauantai klo 14. Kierroksen kesto n. 1,5 h. Lähdöt C-aulasta. Liput 12,50 € / 22 € / 25 €, Kaapelin kauppa / Info, C-aula kaapelitehdas.fi/kaapeliwalks
TAIDE Maalauksia Edith Södergranin ru noista 26.4. asti Kirkkokahvilassa, Myllykallionrinne 1B. Risu Bredenbergin ja Elisabeth Söderbergin pastelleja, joiden innoittajana ovat olleet Edith Södergranin runot. MUSIIKKI Akateemisen puhallinorkesterin konsertti kirkossa lauantaina 7.4. klo 18. Johtaa Henriikka Teerikangas. Vapaa pääsy. Ohjelma 5e. LIIKUNTA KÄSIPALLO Dicken BK46 – Stream ti 17.4. klo 19.15, Pirkkolan palloiluhalli, naisten SM-sarja, pelataan tarvittaessa. KORIPALLO ToPoLa Hoops Tapiolan Honka 06 Latva la 14.4. klo 11.45, Lauttasaaren yhteiskoulu, 13-vuotiaat pojat 05 II divisioona. Touhun Pojat Lauttasaari Akate mia Fortum Oyj la 14.4. klo 14.40, Lykki, miesten V divisioona. ToPoLa Liila EBT White la 14.4. klo 16.30, Lykki, minipojat 07 II divisioona. ToPoLa BT Hyvinkään Ponteva 03/04 tytöt la 14.4. klo 18.30, Lykki, 16-vuotiaat tytöt III divisioona. Topola T0607 EBT White su 15.4. klo 11.30, Lykki, minitytöt 06 I divisioona. ToPoLa BT Helmi Basket Btytöt su 15.4. klo 13.15, Lykki, 16-vuotiaat tytöt I divisioona. ToPoLa Keltainen Honka Rockets su 15.4. klo 15.30, Lykki, minipojat 07 III divisioona. ToPoLa FC LoU Basket su 15.4. klo 19.20, Lykki, 19-vuotiaat tytöt I divisioona. MUUT Novellkafé 12.4. klo 18-19.30. Berättelser av olika slag från fjärran och när. Du får gärna handarbeta medan du lyssnar. Biblioteket bjuder på kaffe och te med dopp. Lasten kevätlauantai kirjastolla la 14.4. Klo 11. Mörkösatutunti, väritystyöpaja ja askartelua sekä Tytöt, pojat ja uforobitit –näyttely ja mehutarjoilua. Vapaa pääsy. Pajalahdentie 10a. Unelmien sisustuksia muotoilu kurssi nuorille 3.5.-31.5. Apajassa, Pajalahdentie 10a B. Sisustuskurssi 46ja 7-9-luokkalaisille. Tutustutaan tilojen ja huonekalujen suunnitteluun ja rakennetaan oma pienoismalli kaluisteineen. Ilmoittautuminen 15.4. mennessä lauttasaarimll@gmail.com. Espanjankielinen rupatteluhetki ti 17.4. klo 17-18.30 Lauttasaaren kirjastossa, Pajalahdentie 10a. Espanjan kielen treenausta rennossa seurassa. Espanjasi ei tarvitse olla sujuvaa. Satutunti ke 18.4. klo 10-10.30 kirjastossa. Satutunnit on tarkoitettu 3-6-vuotiaille ja ne kestävät noin puoli tuntia. Satutunneille mahtuu 40 lasta. Suomen kielen kielikahvila ke 18.4. klo 17-18.30 kirjastossa. Keskustelua suomeksi kahvikupin äärellä. Lauttasaaren kirjaston lukupiiri to 19.4. klo 18-19.30 Lauttasaaren kirjaston monitoimitilassa, Pajalahdentie 10a. Kirjana Carol Shields & Blanche Howard: Kuiva kausi. Keramiikkakurssi 46 ja 79luok kalaisille 3.5.-31.5. Apajassa, Pajalahdentie 10a B. Suunnitellaan ja rakennetaan savesta ja muista materiaaleista käyttöesineitä. Sopii aloittelijoille sekä aiemmin harrastaneille. Hinta MLL:n jäsenille 60e ja muille 85e. Materiaalikustannus 25e. Sitova ilmoittautuminen 15.4. mennessä lauttasaarimll@gmail.com. Perhekahvilassa Apajalla ke 18.4. klo 9.30-11.30 Hyvinvointistudio MOOD Upin esittelytunti. Järjestäjänä Lauttasaaren MLL. Pajalahdentie 10a B. Flowr Floral vinkit kukka-asetelmien ja kimppujen luomiseen niin arkeen kuin juhlaan ke 2.5. klo 9.3011.30 perhekahvilassa Apajassa. Pajalahdentie 10a B. Järjestäjänä Lauttasaaren MLL. MLL Lauttasaaren paikallisyhdistyksen ja Lauttasaaren Ladyn jäsentapahtuma äideille la 12.5. klo 13-16. Ilmoittaudu mukaan 30.4. mennessä lauttasaarimll@gmail.com. Vain jäsenille. Nukketeatterileiri Satumainen seikkailu! Kesäleiri 1-3-luokkalaisille 4-8.6. Myllykallion koululla. Ilmoittaudu mukaan 15.5. mennessä lauttasaarimll@gmail.com. Lisätiedot MLL:n fb/verkkosivuilta. Luovan toiminnan leiri – Hip hurraa! Kesäleiri 1-3-luokkalaisille 11.-15.6. Myllykallion koululla. Ilmoittaudu mukaan 15.5. mennessä lauttasaarimll@gmail.com. Lisätiedot MLL:n fb/verkkosivuilta. SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN KIRKKO JA SEURAKUNTAKESKUS Myllykallionrinne 1 F Torstaipiiri 5.4. klo 12. Kylli Tikkanen kertoo viulisti Heimo Haitosta. 12.4. Piirin vieraana Pekka Anttonen. Raamattupiiri to 5.4. klo 18.30–20. B-rappu, huone 10. Messu su 8.4. Markkunen ja Valojärvi. Messun aikana pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Savenvalajatkeramiikkaryhmä ma 9.4. klo 17. E-rappu, takkahuone. Avoin rukouspiiri ti 10.4. klo 18. B-rappu, huone 10. Viikkomessu ke 11.4. klo 19. Työrinoja ja Valojärvi. Töppösryhmä to 12.4. klo 10.30-12 Kirkkokahvilassa. Tervetuloa neulomaan töppösiä kastelapsille! Lapsiparkki torstaisin ja perjantaisin avoimessa perhekerhossa. Voit jättää lapsen hoitoon klo 9–11.30. Ei ilmoittautumista, D-porras, alakerta. Nyt on mahdollista saada lastenohjaaja myös avuksi kotiin maanantaija tiistaiaamuisin klo 9–11. Soita ja varaa ed. pe 050 3803514. JOHANNES FÖRSAMLING Kvarnbergsbrinken 1 Högmässa sö 15.4. kl 10 i S:t Jacobs kyrka. Repo-Rostedt, Enlund. Kyrkkaffe. Andakt i Drumsö seniorhem ti 17.4. kl 17.30. Westerlund. Diakoniträffen on 18.4. kl 14-15.30 i S:t Jacobs församlingssal. Drumsö på 1940-talet i ord och bild med Inari & Bo Grönholm & Benita Ahlnäs. Family Fun on 18.4. kl 16-18.30 i S:t Jacob. Lappalainen. Musiklek to 19.4. kl 10-11.30 i S:t Jacob, Kvarnbergsbrinken 1. Hollmérus. Semesterläger till Labbnäs/Kimi toön 11.-15.6. Programmet består av andakter, gemenskap, god mat, vistelse i vacker miljö. Resor inklusive helpension 200e. Med på lägret är diakonissorna Karin Salenius och Barbro Ollberg samt församlingspastor Johan Terho. Anmälan och närmare information senast 26.4. till diakonissan Barbro Ollberg tfn. 092340 7704 eller barbro.ollberg@evl.fi. En rekreationsdag för ande, kropp och själ på Helsingfors kyrkliga samfällighets ö Svartholmen 29.5. Program med Kristoffer Streng / kantor i Vörå församling. Lunch, fritid och mässa med Johan Terho. Pris 20e vilket inkluderar resor och måltider. Anmälan senast 22.5. till Karin Salenius tfn. 09-2340 7724 eller per e-post karin.salenius@evl.fi. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Vattuniemenkatu 9 Alkupiiri ke 11.4. klo 19. Righard Garam. Sana ja rukous pe 13.4. klo 19. Terho Hyttinen. Herätyskokous su 15.4. klo 14. Sauli Leppänen. JEHOVAN TODISTAJAT Lauttasaarentie 10 Raamatullinen esitelmä su 15.4. klo 14 aiheesta ”Luota täysin Jumalan voittoon!” Puheen jälkeen tutkitaan Raamattua aiheesta ”Tunnetko Jehovan niin kuin Nooa, Daniel ja Job?” Kaikki tervetulleita. Ei kolehtia. JÄSENILLE Lauttasaaren Marttojen marttail ta ti 17.4. klo 18 Lauttasaaren kirkossa 2. kerros huone 10. Teemana ruokailta. Lisätietoja Heidi 050 4381146. 14 TAPAHTUU Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä perjantaina klo 14 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. 12.4.2018 Nro 14 Larutorin rivi-ilmoitukset maksavat 7 e/rivi. Riville mahtuu n. 25 merkkiä. Lähetä ilmoitustekstisi osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. Torstaisin ilmestyvän lehden viimeinen aineistopäivä on saman viikon maanantai. VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti MYYDÄÄN Hyväkuntoinen mökki Länsiulapanniemessä. Katso Tori.fi. Soita 050 584 7303. AA-KOKOUKSIA Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja la klo 17.30 Lauttasaaren kirkko, D-porras. Koruliike Pearly Parrot Helmikoruasiantuntija Kellot ja korut Korjaukset ja huollot Paristonvaihdot Tervetuloa! Gyldenintie 6, 050 414 3791 pearlyparrot.fi Villa Alba Paljon laadukkaita, kotimaisia vaatteita luonnonkuiduista. Tervetuloa! Lauttasaarentie 2 045 133 2327 Lasten kirpputori Myltsillä Suosittu MLL Lauttasaaren lastenvaate ja -tarvikekirpputori Myllykallion koululla 22.4. klo 10-12.30. Paikan päällä kahvio ja pihalla ohjelmaa lapsille. Myyntipöytien varaukset ovat alkaneet. MLL jäsenille sisäpöytä 15e, ulkomyyntipaikka 5e. Muille sisäpöytä 20e, ulkomyyntipaikka 10e. Varaukset ja tiedustelut lauttasaarimll@gmail.com. Ufoja, mörköjä ja värikkäitä kaloja Sari Korhosen näyttelyt Tytöt, pojat, uforobotit, Värikäs kalaparvi sekä Kurkistus mörkömetsään Lauttasaaren kirjaston monitoimihuoneessa 27.4 saakka. Lasten kevätlauantaina 14.4. näyttelyyn liittyvä taiteilijan vetämä väritystyöpaja klo 12. Pajalahdentie 10a.
15 H Y V I Ä PA LV E L U J A S A A R E L A I S I L L E ATK-PALVELUA AUTOKORJAAMOJA FYSIKAALISTA HOITOA ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 09 682 0201 Pohjoiskaari 9a, Mereo www.fysiogeriatria.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa SIIVOUSTA PYÖRÄHUOLTOA JA -MYYNTIÄ KORJAUSOMPELUA VALOKUVAUSTA VARASTOINTIA KUKKAKAUPPOJA JALKAHOITOA Ilmestyy torstaisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8, kesäviikoilla 26-30 eikä viimeisellä viikolla 52. Painos 12 500 kpl. Jaetaan ilmaisjakeluna Lauttasaaren koteihin ja yrityksiin. Lisäksi toistakymmentä noutopistettä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Juha Korhonen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Oy Sanomalehtien liiton jäsen. Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttaasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Twitter: @larutwiittaa KAMPAAMOJA, PARTUREITA, KAUNEUDENHOITOA Varaa paikkasi tälle palstalle numerosta 050 591 6466 tai osoitteesta seura@lauttasaari.fi. Hinta alkaen 108 € +alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään peräkkäiseen lehteen. 12.4.2018 Nro 14 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry www.lauttasaari.fi ?? Fysioterapia ?? Hieronta ?? Jumpparyhmät ?? Veteraanikuntoutus ?? Jalkahoidot ?? Kotikäynnit REMONTTIPALVELUJA KAMPAAMOJA, PARTUREITA, KAUNEUDENHOITOA Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 108 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti VESIJOHTOLIIKKEITÄ Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 108 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti 25 vuotta lauttasaarelaista putkihuoltoa LVI TEKNIIKKA AULIN OY Kaikki vesijohtoalan asennusja korjaustyöt Lauttasaarentie 47 puh. 0400 417 357 Päivystys 24/7 lvitekniikkaaulin@elisanet. fi IKKUNANPESUA Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Lauttasaari-lehti jaetaan kaikkiin saarelaisiin koteihin ja yrityksiin, joilla ei ole ovessaan mainoskieltoa. Uusimman lehden saat torstaisin myös Kauppakeskus Lauttiksesta, Lauttasaaren ruokakaupoista, Isokaaren R-kioskilta, kirjastosta, Mutterista, Mereosta ja Ruoholahden kauppakeskuksesta. Näköislehden voit lukea lehtiluukku.fi -palvelussa. PESULAPALVELUJA PERINTEIKÄS PAJALAHDEN PESU Pajalahdentie 9 Siivouspalvelut 0400-854390/Sini Pesulapalvelut 0400-522390/Julia Facebook: @perinteikaspajalahdenpesu p.pajalahdenpesu@outlook.com Avoinna: Ti-To 10-18, Pe 7-12 Ps. Kevään ikkunanpesut varattavissa sekä välitämme jälleen mattoja pesuun! www.lauttasaari.fi Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 108 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti Pyöräilijän asialla vuodesta 1999! Myynti, huolto, korjaukset, vuokraus Specialized, Tunturi, Kona Meripuistotie 5 Ma-Pe 10-18, La 10-14 040 545 6859 ? SALES & SERVICE PYORAHUOLTO.COM 19 99 041 546 3090 Lauttasaarentie 11 2017-mallit ALESSA! C M Y CM MY CY CMY K lauttasaari_lehti_palvelu_tarjolla_kesä18.pdf 1 09/04/2018 11.08
16 12.4.2018 Nro 14 RUOHOLAHDESSA K-CITYMARKET KAUPPAHALLIKUJA PALVELEE & SINA hyvä ruoka PYSÄKÖINTI PLUSSA-KORTILLA ILMAINEN1h Tarkemmat tiedot ja myymäläkohtaiset aukioloajat www.kauppakeskusruoholahti.fi Alko • Apteekki • Bieder Kukkakauppa • Burger King • CarWash • Ciao! Caffé • Dressmann Eerikin Pippuri • Ekorent • Fenno Optiikka • Hehku • Hiusfashion • HopLop Hua Du -Kiinalainen ravintola • Jysk • K-Citymarket • K-Rauta • Mayor's Gym • Motivus • Musti ja Mirri Peura muotia naisille • Posti pakettiautomaatti • Ruohis Tapahtumatila • Subway • Tokmanni HELSINKI RUOHOLAHTI % 010 538 2800. Puhelun hinta 8,35 snt/ puh.+12,09 snt/min. (sis. alv 24%). www.k-citymarket.fi Iisi juttu. Kaikki hoituu kerralla. Hain just mun uudet tyynyt! Treffataan täällä. Illaks juustoo, hedelmii ja herkkui!!!! Ens salille, sit lattelle ja jädelle? Keretäänkö? Tarjoukset voimassa TO-SU 12.-15.4.2018 Palvelutiskit auki myös sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 12-18 Leipomosta tuoreet leivät ja pullat aamusta iltaan joka päivä AVOINNA JOKA PÄIVÄ 9-22 1 49 Jaffa APPELSIINI Israel kg 22 95 Palvelusta ERÄ säävaraus tuoreet ruodottomat TURSKAN SELKÄFILEET vastuullisesti kalastettu, Norja kg 1 49 Leivon RUISPALA 9 kpl/500 g (2,98 kg) pkt 22 90 Kalamakasiini KEITETTY VALKORAVUNPYRSTÖ 1 kg/ps netto 800 g, pakaste (28,63 kg) Kiina ps 2 49 Filos HALLOUMIJUUSTO 150 g (16,60 kg) kpl 4 49 Pappagallo JÄÄTELÖT 500 ml (8,98 l) kpl 4 99 IRTOMAKEISET RAJ. 2 kg/talous kg 8 99 ERÄ Hätälä TUORE KOKONAINEN KIRJOLOHI Suomi/Ruotsi RAJ. 2 kalaa/talous kg DRESSMANN KANTA-ASIAKKUUS KANNATTAA! Liity jäseneksi ja saat -10% alennusta ensimmäisestä ostokerrasta (koskee vain normaalihintaisia tuotteita) -14 % PLUSSA-KORTILLA Kokkikartano PASTA 700 g (8,56 kg) ilman Plussa-korttia 6,99 rs (9,99 kg) 5 99 EERIKIN PIPPURI 2X KEBAB RANSKALAISILLA + 2X JUOMA (Coca-Cola, Coca-Cola Zero, Sprite tai Fanta) yht. 18,50 2X FENNO OPTIIKKA LUOTETTAVA, LAADUKAS, KOTIMAINEN. HEHKU Jane Iredale BB-voiteet -20 % Lysi-kalaöljytuotteet -20 % Dexal-urheilujuomat -20 % Tarjoukset voimassa 30.4. asti tai niin kauan kuin tuotteita riittää. -20% 5 99 Äyriäistukku keitetty RAVUNPYRSTÖ TILLILIEMESSÄ TAI keitetty KATKARAVUNPYRSTÖ 150 g (39,93 kg) Kiina/Tanska prk 5 99 Atria PORSAAN ULKOFILEE n. 1,5 kg, Suomi kg 3 99 Atria KANAN OHUET FILEELEIKKEET 400 500 g, ei naturel 480 g (7,98 9,98 kg) UUTUUS merisuola 450 g. Vain K-ruokakaupoista, Suomi rs 3 49 Leivon VOISILMÄBOSTON 400 g (8,73 kg) kpl 2 99 TOMAATTI Suomi kg 99 UUDEN SADON PERUNA Espanja kg 1 99 MUNAKOISO Hollanti kg 13 95 HK takuumurea NAUDAN SISÄTAI PAAHTOPAISTI palana, Suomi kg 2 90 ERÄ Oumph SOIJAPROTEIINIPALA BIBIM 280 g (10,36 kg) kpl rs