• 12.4.23 Nro 14 Miten kävi minipuolueille ja julkkiksille? Helsingin vaalipiiristä eduskuntaan yritti ponnistaa 20 puoluetta. Vakiintuneiden puolueiden varjossa äänistä taistelivat myös pienja minipuolueet. Kuinka niille kävi Lauttasaaressa? Entä niille ehdokkaille, jotka ovat nauttineet myös politiikan ulkopuolisesta julkisuudesta? Kaikkiaan lauttasaarelaiset antoivat eduskuntavaaleissa 16 700 ääntä. s. 6 Välitän Lauttasaaresta Lauri Pakkala, LKV, LVV, KiLAT Laillistettu kiinteistönvälittäjä 0400 40 47 47, lauri.pakkala@remax.fi RE/MAX Casa Alto | Branvest Oy Y-tunnus 1647693-5 Laivurinrinne 1, Viiskulma, 00120 Helsinki Saarella vuodesta 2007 Lauri Tervetuloa Ystävämyyntiin! 19.4. 8–19 20.4. 8–19 Alennukset 50–80% Sisustustuotteita, kodin­ tekstiilejä, keittiö tarvikkeita, vaatteita, laukkuja Veneentekijäntie 8 B p. 040 356 7830 * Ta lo us tu tk im us O y, 20 22 Mainosta Lauttasaari-lehdessä, kun haluat tavoittaa lauttasaarelaiset Lauttasaari-lehti jaetaan joka viikko lähes 10 000 saarelaiseen kotiin ja yritykseen. Lisäksi sillä on yli 3 000 lehden telinejakelu ja näköislehti lauttasaari.fi-verkkopalvelussa. Pyydä tarjous Ninalta: seura@lauttasaari.fi tai 050 591 6466. 78 % lautta saarelaisista aikuisista lukee Lauttasaari-lehteä * SÄHKÖKAAPPIEN MAALAUSKILPAILU RATKEAA! Kilpailuun osallistuneet työt ovat esillä piirustusnäyttelyssä Lauttiksessa la 22.4. alkaen. Näyttelyn avajaiset ja voittajien palkitseminen lauantaina 22.4. klo 11–12. Näyttely jatkuu 5.5. asti. Kilpailun järjestäjät: Helen Sähköverkko Oy ja Lauttasaari-Seuran Hiilineutraali Lauttasaari 2030 -hanke TOIVOTAMME KAIKKI TERVETULLEIKSI KATSOMAAN NÄYTTELYÄ JA KANNUSTAMAAN VOITTAJIA.
• PÄÄKIRJOITUS 2 12.4. 2 2 3 S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A 12.4.2023 Nro 14 LUKU LAUTTASAARESTA Suomen kotiseutuliiton valinta Vuoden kaupunginosaksi 2020. L A U T TAS A A R I Äänestysaktiivisuus kasvoi – Vattuniemen F-alue unisin Lauttiksen kierrätysrieha tulille – ja lohisoppa! Natoa liputettiin Lauttasaaressa Eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus laski hieman Helsingin vaalipiirissä. Äänioikeutetuista äänesti 77,5 prosenttia, kun edellisissä vaaleissa prosentti oli 77,7. Lauttasaaressa äänestysaktiivisuus sitä vastoin kasvoi. Koko saaren äänestysprosentti oli 87,4, yli prosenttiyksikön enemmän kuin vuoden 2019 vaaleissa. Ääniä annettiin kaikkiaan noin 16 700, yli 300 enemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Kun Lauttasaaren kuusi äänestysaluetta yhdistetään, Helsingissä Lauttasaarta aktiivisemmin äänestettiin ainoastaan Paloheinässä (90,2 %), Tammisalossa (90,1 %), Pakilassa (88,1 %), Etu-Töölössä (87,8 %) ja Kaartinkaupungissa (87,6 %). Esimerkiksi Kruununhaka, joka oli viime vaaleissa Lauttasaaren edellä, jäi nyt niukasti taakse 87,3 prosentilla. Lauttasaaren korkein äänestysprosentti oli Myllykallion A-alueella: 88,7 prosenttia. Lauttasaaren unisin äänestysalue oli Vattuniemen F, jossa äänestysaktiivisuus jäi 86 prosenttiin. Tulos on yllätys, sillä viime vaaleissa F oli saaren äänestysvilkkain alue. PS TEKSTI Auni-Marja Vilavaara On kevät, ja siis aika siivota komeroita, kellareita ja vinttejä. Lauttasaari-Seuran Hiilineutraali Lauttasaari 2030 -hanke ja kauppakeskus Lauttis järjestävät jälleen kierrätysriehan vielä käyttöön sopiville kodin tekstiileille, asusteille ja kodin tavaroille. Tuoda voi myös poistotekstiilejä ja rikkoutunutta kodin elektroniikkaa jatkojalostukseen. Riehan kanssa samaan aikaan vietetään Siivoustalkoita Lauttasaaren rannoilla ja puistoissa. Roskalava on Lahnalahden puistossa. Roskapussien ja roskapihtien jakopaikat kerrotaan lähempänä tapahtumaa. Lauttis tarjoaa 600 ensimmäiselle kotimaisesta kirjolohesta valmistettua lohisoppaa keskipäivästä alkaen. Kalenteriin 6. toukokuuta kello 12–16. Suomesta tuli Naton 31. jäsenmaa, kun ulkoministeri Pekka Haavisto allekirjoitti liittymiskirjan 4. huhtikuuta. Historiallista hetkeä oli vaikea ennakoida, sillä tieto allekirjoittamishetkestä saatiin vain vajaata vuorokautta aikaisemmin. Siitä huolimatta jotkut lauttasaarelaiset taloyhtiöt ehtivät reagoida Nato-jäsenyyteen nostamalla salkoon kansallislipun allekirjoituspäivänä. PS Eduskuntavaalien mitättömien äänien määrä Lauttasaaressa. Eniten ääniä hylättiin alueella D: 23. Lähde: Vaalien tietoja tulospalvelu, oikeusministeriö 76 76 Pysäköintikieltoalue alkaa. Lauttasaaren sillan länsipäähän on ilmestynyt yhteiskäyttöisten sähköajoneuvojen ja asemattomien polkupyörien pysäköintikiellosta kertova kyltti. Tarkoittaa siis, että Lauttasaaren puolella saa sähkölautansa edelleenkin pysäköidä miten sattuu. PS Ajassa Äänestysprosentti Lauttasaaressa äänestysalueittain. Pohjoiskaari 27. Saaren oma viiri sai 4. huhtikuuta tehdä tilaa Suomen lipulle. Pian kiertää taas tavara. H EL I VA IN IO A 88,7 % C 88,4 % E 87,6 % D 86,5 % B 86,9 % F 86 % Myllykallio Kotkavuori Vattuniemi Lapset kärsijöinä valitusruuhkassa Vaalit ovat ohi, ja Suomessa pian uusi hallitus. Uuden oikeusministerin soisi puuttuvan valitusten käsittelyaikojen lyhentämiseen. Tällä hetkellä oikeuslaitoksen pitkät käsittelyajat ovat kohtuuttomia palveluita odottaville kansalaisille. Lauttasaaren lapset ja nuoret ovat kärsijöitä useissa valitustapauksissa. Lauttasaaren ala-asteen piha on hiljan remontoitu, mutta pihalla seisoo yhä kaksi parakkikoulua tyhjillään. Parakkien piti lähteä jo syksyllä toiselle puolelle Helsinkiä, mutta uudesta sijoituspaikasta on valitettu. Nyt tyhjät parakit odottavat siirtoa koulun pihalla, vieden leikkitilan lapsiltamme. Lisäksi kaupungin rahaa kuluu parakkien vuokriin, ja piha joudutaan mahdollisesti kunnostamaan uudelleen, kun siirto aikanaan järjestyy. Parakkien takana on tyhjillään toinen opetustarkoitukseen osoitettu tila (Hedengren) – valitusten takia. Hedengren on vuokrattu väistötilaksi Lauttasaaren koulujen peruskorjausten ja laajennusten ajaksi. Drumsö Lågstadiet joutui luopumaan omasta peruskorjausvuorostaan jälleen kerran kiireellisemmän tilatarpeen takia. LYK:n laajennusta valmisteltiin alkavaksi kesällä 2022, mutta laajennuksesta on valitettu. Remontti viivästyy, vuokrat juoksevat tyhjästä tilasta ja oppilaatkin kaipaisivat luokkia. Tyhjiä väistötiloja vastapäätä Ruukinlahden puistossa vastassa on seuraava valituskohde. Puistoon on suunniteltu sijoitettavan kuplahalli. Suomen kolmanneksi suurin jalkapalloseura PPJ kasvaa vauhdilla, kun väkiluku nousee Jätkäja Lauttasaaressa. Seuralla on hieno kuplahalli Jätkä saaressa, sekä vuoroja useissa liikuntahalleissa. Tästä huolimatta kenttävuoroista on pulaa. Ala-asteikäiset lapsetkin joutuvat järjestämään pelimatkoja ympäri EteläSuomen, kun Helsingissä ei ole vapaita kenttiä saatavilla. Tämäkö auttaa hiilineutraaliuden saavuttamista? Eikö Helsinki pysty parempaan? Sanotaan että lapsissa on tulevaisuus. Valitettavasti ne lapset, jotka näitä muutoksia odottavat, ehtivät kasvaa jo nuoriksi ja nuoret aikuisiksi. Valitusten läpimenoajat yksittäisissä kaavoissa ovat kohtuuttomia palveluita odottavien kansalaisten näkökulmasta. Koska kyseessä on yhteiskunnan tulevaisuus, on kestämätöntä, että valituskierre voi kestää kokonaisen ikäpolven. Oikeuslaitos, hoi! Aikaa ei ole hukattavaksi. Leena Juntunen Lauttasaari-Seuran päiväkotija koulutyöryhmän jäsen Kaupunki pyytää havaintoja nisäkkäistä Kaupunki toivoo tiedotteessaan asukkailta havaintoja ketuista, mäyristä, supikoirista, oravista, rotista ja siileistä. Näistä lajeista, oravaa lukuun ottamatta, kerättiin havaintoja myös kymmenen vuotta sitten karttakyselyllä. Havaintojen määrä ei suoraan kerro nisäkäslajien runsaudesta, mutta antaa luotettavaa tietoa niiden levinneisyydestä ja siten kaupunkilaistumisen asteesta. Kaikki kyselyn lajit ovat jollakin tavoin sopeutuneet kaupunkielämään, mutta niiden tottuminen ihmisen ja muiden häiriötekijöiden läsnäoloon on kuitenkin vielä eri vaiheessa. Havainnot pyydetään ilmoittamaan verkossa laji.fi-palvelun verkkolomakkeella. Tärkeimmät ilmoitettavat tiedot ovat laji, havaintopaikka ja päivämäärä. Havainnon mukana voi lähettää myös kuvan. Havaintoja voi jättää lokakuun loppuun saakka. Näitkö saarella ketun vai supin? Kerro siitä.
• KASVOT 3 12.4.2023 Nro 14 KOKOSI ANNA KONTTINEN KYSYIMME Jouni ”Kerrankin porvaripuolueet voittivat. Saamme säästöjä, ettei talous mene kuralle ja realismia ilmastopolitiikkaan. Kotimaata pitäisi kehittää, eikä lähettää rahoja ulkomaille. Olen huolissani vanhuksista ja nuorten mielenterveysongelmista.” Vera ”Hirvittää perussuomalaisten suosio. Pelottaa luonto ja ihmisoikeudet. En usko, että tulee hallitus, joka on heikompien puolella. Maahanmuuttokriittisyys ahdistaa.” Antti ”Olisin toivonut erilaista tulosta. Eriarvoisuus ja vastakkainasettelu tulee lisääntymään. Omalle puolueelle kävi kehnosti.” Elena ”Teen työkseni vaalianalyysiä. Nämä olivat ensimmäiset vaalit, joissa ääniä siirtyi arvokonservatiivi-arvoliberaali -akselilla. Perussuomalaiset eivät tehneet jytkyä, vaan ovat vakiintuneet, mukana on enemmän naisia ja korkeasti koulutettuja. Ei tässä hirveästi voi juhlia.” Miltä vaali tulos maistui? Drumsö lågstadieskola ja förskola peruskorjataan Kaupunginvaltuusto päätti viime viikon keskiviikkona Drumsö lågstadieskolan ja förskolan perusparannuksesta ja osittaisesta korvaamisesta uudisosalla. Kattavassa perusparannuksessa kohennetaan sisäilmaolosuhteita ja energiatehokkuutta. Rakennuksen C-osa puretaan ja korvataan uudella laajennusosalla. Uudisosan avulla rakennuksen toiminnallisuus paranee, ja rakennuksen eri osien välille saadaan esteettömät yhteydet. Tilat ovat myös taiteen perusopetuksen ja asukkaiden iltakäytössä. Hankkeelle on varattu määrärahaa 16,5 miljoonaa euroa vuosille 2024–2025. Perusparannus valmistuu vuonna 2026. PS TEKSTI ja KUVAT Pete Suhonen Harmaana huhtikuisena iltapäivänä Pyrkkä on lähes autio. On liikuntapuiston kelirikkoaika: lumi reunustaa tekonurmea, tekojääkaukalossa kausi on loppu ja teräspuomi pidättelee vielä kuntoportaisiin pyrkiviä. Pyrkän kentänhoitajat löytyvät siis hyvästä syystä sisätiloista, toimistostaan, joka on silmiinpistävän siisti. Pöydän ääressä istuu Juha Kauhajärvi vieressään Miska Kopponen, joka aloitti Pyrkällä yli neljä vuotta sitten legendaarisen Ami Mellerin aisaparina. Eläköitynyt Mellerikin nähdään ensi suvena Pyrkällä, kun hän saapuu kesälomittajaksi. Kauhajärvi puolestaan on viime syksyn tulokas, muttei mikään märkäkorva. Ura alkoi Liikuntavirastossa 28 vuotta sitten. Edellinen pesti, Käpylän liikuntapaikanhoitajana, kesti 13 vuotta. ”24 vuotta sitten olin Pyrkälläkin, kun harjoitettiin tehtävän kiertoa”, poikansa kanssa Pohjois-Haagassa asuva Kauhajärvi kertoo. Kollega Kopposen työmatka on pitempi. Alkujaan Savonlinnasta kotoisin oleva Kopponen pitää kortteeriaan Hakuninmaalla. Ennen kuin nivelet päättivät toisin, Kopponen oli maratonentusiasti. Kahdestatoista maratonista nopein kulki tasan kolmeen tuntiin. ”Hetken pohdin, josko panostaisin maratoniin tosissani”, Kopponen sanoo. Nuorille 10 pistettä Pyrkän toimiston katonrajaan hinatussa taulutelevisiossa pyörii mustavalkoinen Suomi-leffa. Kauhajärvi vilkaisee filmiä, sitoo kätensä päänsä päälle ja alkaa kehua lauttasaarelaista nuorisoa. ”Talvella seurasin urheilevien nuorten käyttäytymistä. Täydet kymmenen pistettä. Ohjeet menivät jakeluun eikä häiriöitä ollut. Käpylässä sotkettiin vessoja ja väännettiin ikuisesti siitä, kenellä on lupa olla luonnonnurmella. Esimerkiksi jalkapallomaalit jätettiin siirtämättä takaisin paikoilleen”, järjestyksestä pitävä Kauhajärvi kertoo. Kuinka ollakaan, käy ilmi, että juuri hän on siivonnut kentänhoitajien huoneen ja kunnostanut ulkona nököttävät puutarhakalusteet. Kopposella puolestaan on aiempaa kokemusta Kannelmäen kenttäkulttuurista. ”Aika paljon levottomampaa oli sielläkin”, hän sanoo. Ne kuntoportaat Kevään puheenaihe Pyrkällä on ollut kaksi vuotta täyttävät kuntoportaat, jotka odottamatta suljettiin talveksi. ”Toivomme, että asiakkaat ymmärtävät, ettei meillä ole valtuuksia päättää kuntoportaiden aukiolosta tai tekojääkauden pituudesta. Näistä päätöksistä vastaavat esimiehemme”, Kauhajärvi ja Kopponen evästävät. Kuntoportaiden sulkemista Kauhajärvi pitää oikeana ratkaisuna. ”Kaupunki ei voi ottaa vastuuta siitä, että joku menee jäisissä portaissa nurin ja taittaa askelman kulmaan niskansa. Pelkkä kyltti, joka kertoo, että portaita ei huolleta talvisin, ei vapauta välttämättä vastuusta.” Kuntoportaita kaitsee myös puomiin kiinnitetty käsinkirjoitettu tiedonanto: ”Portaat suljettu talveksi!!” Vankat vihjeet portaissa vaanivasta vaarasta eivät ole kaikkia pidätelleet. Ainakin yksi vanhempi rouva on kaatunut portaissa pahanpäiväisesti tänä talvena. Missä tukkipatteri? Toisen purnausvyöryn aiheutti lihaskuntoharjoitteluun tarkoitetun tukkipatterin poisto. Ehompi ratkaisu luvattiin tilalle, mutta sitä ei Pyrkälle ole kuulunut. Kopponen ja Kauhajärvi katsahtavat toisiaan ja lupaavat selvittää esimiehiltään, missä painava puutavara luuraa. Parhaillaan saarella kulkee huhu, jonka mukaan tekojään jäädytysputkisto olisi väärin asennettu. Pyrkän kaksikko ampuu ankan alas. Tosi asiassa ongelma on kentän verraten tuore asfaltointi, jossa on havaittu jo halkeamia. Ainakin yksi osa jäädytyslaitteesta pilkistää pinnoitteen raosta. Kentän pinta tarvitsee vähintäänkin paikkausta, joka hoitunee, sillä ensi viikolla on edessä tenniskentän takuukatselmus. Orastavaa tenniskautta päästään viettämään tuttuun tapaan. Itäisin kenttä on maksullinen ja varattavissa, kaksi muuta kenttää ovat vapaasti käytettävissä, kun tilaa on. Kesä saa tulla. Kauhajärvi & Kopponen – PYRKÄN TUTKAPARI Pyrkkä on liikuntapuistojen aatelia. Paljon vartijoina ovat liikuntapaikanhoitajat JUHA KAUHAJÄRVI ja MISKA KOPPONEN. 1. Koiria ulkoilutetaan Pyrkän mäen hiekkateillä, ei kenttäalueella. 2. Ei sähköpotkulautoja kenttäalueelle. 3. Tekojääkautena kunnioitetaan kaukalon vuoroja: puolet mailoille, puolet ilman. Kentänhoitajien TOIVEET Kopponen asuu Hakuninmaalla, Kauhajärvi Pohjois-Haagassa. Juha Kauhajärvi ja Miska Kopponen huolehtivat Pyrkästä. Kuntoportaat aukeavat 14. huhtikuuta. Drumsö lågstadieskola sijaitsee Tallbergin puistotiellä.
• 71 m² Tallbergin Puistotie 1 B 4H, K, KPH, PARV. Energialuokka E2018. Vhp. 470 000 € 66,5 m² Särkiniementie 7 D 3H, K, S, KPH, LASIT.PARV. Energialuokka D2013. Vhp. 459 000 € 77 m² Särkiniementie 9 E 3H, K, KPH, LASIT.PARV. Energialuokka E2013. Vhp. 420 000€ MYYTÄVÄNÄ MYYTÄVÄNÄ TULOSSA MYYNTIIN 78,5 m² Lauttasaarenmäki 4 A 4H, AVOK, KPH, ERILL.WC, S, LASIT.PARV. Energialuokka C2013. Vhp. 598 000 € 58 m² Vattuniemenkatu 16 b F 2H, AVOK, KPH, LASIT.PARV. Energialuokka D2018. Vhp. 385 000 € MYYTÄVÄNÄ MYYTÄVÄNÄ 65,5 m² Särkiniementie 8 C 3H, K, KPH, LASIT.PARV. Ei lain edellyttämää energiatodistusta. Vhp. 495 000 € MYYTÄVÄNÄ 4 12.4.2023 Nro 14 LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 28 00200 Helsinki Kauppakeskus Lauttis Puhelin 09 682 4050 toimisto@erkkeri.fi www.erkkeri.fi Miikka Oksanen LKV, kaupanvahvistaja alalla 2018 alkaen 0400 371 185 Terhi Koponen vuokraneuvottelija 050 539 6480 Veli-Pekka Närhi tj, osakas alalla 1994 alkaen 0400 810 540 Markku Enström LKV, osakas alalla 1988 alkaen 0400 416 114 ERKKERI KIINTEISTÖTOIMISTO ASUNNOT • LIIKETILAT • MYYNTI • VUOKRAUS Eevi Sormunen assistentti, kuvaaja 044 531 0794 AJASSA Lauttasaarelaisen pipolätkäjoukkue LaLiNin olutta voi nyt maistella myös lauttasaarelaisessa ravintolassa. Paikallinen pipolätkäolut löysi ravintolaan TEKSTI Janne Pirinen KUVA Ale Lauraéus Jääkiekon ja oluen yhteys on historiallinen. Suomen ensimmäinen moderni tekojäärata oli Tampereen Koulukadun kenttä, joka sai kylmälaitteet alleen vuonna 1956. Koulukadun tekojään mahdollisti viereinen virvoitusjuomatehdas Pyynikin panimo Oy, jonka kylmälaitteet huolehtivat kentän jäätymisestä. Helsinkiläiset suurseurat ovat kulkeneet vuosia kimpassa virvoitusjuomien kanssa. Tähän perinteeseen liittyy lauttasaarelaisen pipolätkäjoukkueen LaLiNi:n classic lager -olut. Karvilan Panimon valmistamaa LaLiNi-olutta saa nyt Sidewalk-baarista, joka sijaitsee Lauttista vastapäätä. Sidewalk on panostanut monipuoliseen olutvalikoimaan, joka sisältää myös pienpanimo-oluita meiltä ja maailmalta. Sidewalkin vuoropäällikkö Peter Weyner on vastuussa LaLiNi:n oluen päätymisestä valikoimaan. Mikä sai intohimoisen HIFK:n kannattajan innostumaan pipolätkäoluesta? ”Täällä käy paljon lätkänpelaajia ja pipolätkänpelaajia. Itsekin pelaan pipolätkää. Mikä sen parempaa kuin pelaajille on oma olut. Vielä kun se on saaren oman joukkueen, niin mikä sen maukkaampaa”, Weyner hehkuttaa. Kuin pipo päässä Lauttasaari on ensimmäinen kaupunginosa, jonka asukkailla on ikioma ilmasto-ohjelma. Lauttasaaren kunnianhimoisena tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. LaLiNi pelasi kaudella 2023 Save Pond hockey -turnauksissa Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Save Pond Hockey -turnaukset keräävät varoja ilmastotyöhön. Turnauksissa joukkueet pelaavat useamman nopeatempoisen kiekkopelin samana päivänä. Siinä missä HIFK:n pelaajat menevät pelin jälkeen tankkaamaan ravintola Mammarosaan, LaLiNi:n pelaajat kokoontuvat pelien jälkeen Sidewalkiin. Jälkipeleissä joukkueella tapana jakaa päivän tähdet. Miten muuten siellä viihdytään kuin pipolätkätähtiä jakamalla? ”Meillä voi nauttia rennosta ja hyvästä seurasta, hyvien kavereiden ja juomien kanssa. Telkkarista voi katsoa sporttia tai pelata lautapelejä. Torstaisin on suosittu pubivisa. Kaikki höntsäurheilijat ovat lajista riippumatta tervetulleita tunnelmaan.” LaLiNi classic lager on pakattu klassisesti muotoiltuun lasipulloon. Joukkueen logon alla kannustetaan Pyrkän peleihin. Etiketin takapuolelle on painettu Lauttasaaren ilmastotavoitteita komppaava viesti. Entäpä maailman tärkein asia, mielipide oluen mausta? Näin olutta luonnehtii joukkueen perustaja ja luottopakki Tuomas ”Tooza” Muukari: ”Se on kuin pipo päässä.” Vaikka olut olisi luonteeltaan maukasta kuin pipolätkä, niin kiekkopeleihin suositellaan kaikille kypärää. LaLiNi pelasi kaudella 2023 Save Pond hockey -turnauksissa Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Save Pond Hockey -turnaukset keräävät varoja ilmastotyöhön. Sidewalkin vuoropäällikkö Peter Weyner.
• 5 12.4.2023 Nro 14 Nauti näistä Lauttasaaren hyvistä kahviloista ja ravintoloista. RAVINTOLAOPAS T = Takeaway KK = W = Kotiinkuljetus Wolt.fi Kotiinkuljetus ravintolalta Kotiinkuljetus Foodora.fi F = Lounasravintola Baari Kahvila Yksityistilaisuuksiin Päivällisravintola MAINOS Paikka Osoite Mikä Auki Tarjolla Ariana Itälahdenkatu 27 040 9610333 ma–pe 10–14.30 (klo 14.30–15 mukaan nouto) Monipuolinen lounasravintola Itälahdenkadulla. Tuoreet raaka-aineet, kansainvälinen keittiö, lounaalla päivittäin vaihtuvat maateemat. Lounas 10,90, eläkeläiset 8,90 €. Klo 14.30–15 voit hakea lounaspöydässä jäljellä olevia ruokia mukaan 6 euron annoshintaan. T Bistro Telakka Vattuniemenranta 5 bistrotelakka.fi 050 3231 961 ma–pe 11–14 Pursiseura Sinbadin rakennuksessa sijaitseva valoisa bistro tarjoilee rehtiä ruokaa sopivalla twistillä ja satamanäkymin. Aurinkoinen terassi. Lounas tarjolla arkisin klo 11–14.30. Kestosuosikki: savulohi. T Blue Peter Vattuniemen puistotie 1 bluepeter.fi 010 4249 801 ma–to klo 11–21 (–20), pe klo 11–22 (–21), la klo 12–22 (–21), su klo 12–18 (–17) Modernia, maukasta bistroruokaa meren äärellä. Vappulounas 1.5., kattaukset klo 12 ja 15. Varaa pöytä ajoissa. Päivän lounas sis. raikkaita salaatteja, leipää, jälkiruoan ja kahvin, pääruoat tarjoiltuna; ma–pe 12,70 €, eläk. 11 €. Lounge. Juhlatilat 20–200 henk. Terassi. Kestosuosikki: lohikeitto, burgerit. T W Kirkkokahvila Myllykallionrinne 1, kirkon B-rappu ma–to klo 10–17.30, pe klo 10–14 12.4.–19.4. klo 10–14 Perinteistä kotiruokaa tuoreista raaka-aineista sekä paikan päällä leivottuja suolaisia ja makeita leivonnaisia. Myös kasvisvaihtoehtoja. Lounas ma–pe klo 11–14 hintaan 10 €, 3–12-vuotiaat 5 € ja alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Kestosuosikki: kaalilaatikko ja lohipasta. Le Jardin Lauttasaarentie 5 041 311 0561 ke–pe 8–17 la 8–15 su 8–12 Ranskalainen kahvila, jossa käsintehtyjä leivonnaisia (croissantteja, patonkeja, voileipiä, kakkuja), lisäksi juomia (kahvia, teetä, mehua). Myös kakkutilaukset. Tervetuloa, bienvenue ! Kestosuosikki: Helsingin himotuin croissant. T Loru Itälahdenkatu 22 B-talo ravintolaloru.fi 044 3096 959 ma–pe 10.30–14 Suosittu lounasravintola aivan Heikkilänaukion tuntumassa. Buffetlounas, jossa useita vaihto ehtoja ja aina myös pizzaa, päivän keitto ja jälkiruoka. Toimii myös tilausravintolana, hyvät kabinettitilat. Kestosuosikki: runsas ja monipuolinen lounas-buffet. T Luca Lauttasaarentie 28 050 466 1499 pizzerialuca.fi ma–to 16–21 pe–la 13–21 su 14–20 Suomen parhaan pizzerian palkinnon voittanut napolilaistyylinen pizzeria. Rento ja lämminhenkinen seurustelupaikka, jossa viihtyy pidempäänkin. Kestosuosikki: Pizza Diavola. T F W Paseo Café & Grill Itälahdenkatu 1a paseo.fi 050 351 5449 ma–to 9.30–20 pe 9.30–22 la 10–22, su 10–19 Lounas klo 11–14.30. Veijarivuoren rannassa hiekkatien varrella. Puinen kahvilarakennus ja sitä ympäröivä luonto saaristonäkymin ihastuttavat kaikkina vuodenaikoina. Takka luo tunnelmaa katetulla terassilla. Kestosuosikki: kalaruoat, burgerit ja tuoreet munkit. T Puhuri by Patisserie Teemu Aura Kauppaneuvoksentie 18 patisserieteemuaura.fi 050 554 8441 ma–pe 10–18 (keittiö 10–14) la 9–17 (keittiö 9–14) Kulttuurikahvila, jossa käsintehtyjen leipomoja konditoriatuotteiden lisäksi sesonkeihin sävytettyjä aamiaissekä lounasannoksia. Lounaalla lohikeittoa sekä kaksi vaihtuvaa annosta kera tuoreen leivän. Aamiaiset ja lounaat saa myös mukaan. Karvakaverit tervetulleita. W Rixi Baari Isokaari 24 rixibaari.fi 09 677 320 ma–to 10–23 pe–la 10–02 su 10–23 Isokaaren legenda, jossa näkyvät kaikki sportti tapahtumat isoilla näytöillä. Listalla mm. mehevät pizzat, kebabit, pihvit ja burgerit. Lounastarjous arkisin klo 10–14: pizzat ja kebabit 10,90 €, pihvit ja leikkeet 19 €. Suojaisa terassi, jossa tilaa nauttia auringosta. Myös leikkipaikka lapsille. T KK F W Wanha Herra Itälahdenkatu 7 09 6211 931 ma–to 14–24 pe–la 14–02 su 15–22 Itälahdenkadun instituutio. Viime vuosisadalla perustetussa ravintolassa asianmukaiset baarikujeet: biljardi, darts ja yksi saaren ainoista jukeboxeista. Terassi käytössä läpi vuoden. Meille myös koirat ovat tervetulleita. Huhtikuussa karaoke lauantaisin klo 19–23. Nam! RAVINTOLOITSIJA , MUKAAN RAVINTOLAOPPAASEEN? 35 € + alv/lehti. Ota yhteys mediamyyntiin: Nina Wohlman 050 591 6466 tai seura@lauttasaari.fi Puhuri by Patisserie Teemu Auran kermainen lohikeitto 14 € VIIKON SUOSIKKI Nam! Nam! RAVINTOLOITSIJA , MUKAAN RAVINTOLAOPPAASEEN? 35 € + alv/lehti. Ota yhteys mediamyyntiin: Nina Wohlman 050 591 6466 tai seura@lauttasaari.fi LAUTTASAARI-LEHDEN NOUTOPISTEET: Kauppakeskus Lauttis Lauttasaarentie 28, Lidl Heikkiläntie 4, K-Supermarket Kiviaidankatu 2, S-Market Itälahden katu 27, Ravintola Lorun aula Itälahdenkatu 22 B, R-Kioski Isokaari Isokaari 1, K-Market Kasinonranta Isokaari 9, K-Market Oliivi Isokaari 42, Palvelutalo Mereon aula Pohjoiskaari 9, Kirjasto Pajalahdentie 10, Ravintola Casa Mare Gyldenintie 6, Lykin liikuntasalien aula Isokaari 19, Puhuri by Patisserie Teemu Aura Kauppaneuvoksentie 18, Ruoholahden kauppakeskuksen aula Itämerenkatu 21 Kivijalkamyymälät esiin Lauttasaari-lehti julkaisee syyskuussa lehden välissä liitteen, jossa esitellään saaren kivijalkamyymälät. Tunnemme monet näkyvillä olevat myymälät, mutta tiedämme, että erilaista toimintaa tapahtuu autotalleissa, kellareissa ja takapihojen ovien takana. Ilmianna oma kivijalkamyymäläsi tai käyttämäsi palvelu ja auta meitä keräämään laajasti kivijalkamyymälöiden yhteystiedot. Voit lähettää ilmiantosi sähköpostilla seura@lauttasaari.fi tai puhelimitse 050 591 6466. Kerrothan kivijalkamyymälän nimen ja osoitteen sekä mahdolliset yhteystiedot, jos tiedät ne. Kiitämme kaikkia ilmiantajia! LAUTTASAARI-SEURAN TOIMISTO PALVELEE Lauttasaari-Seuran toimistolla voit käydä tervehtimässä meitä, ostamassa viirin, kirjan tai vaikkapa tarjottimen. Toimistomme on avoinna kaikille maanantaisin klo 15–18 ja keskiviikkoisin klo 12–14. Jos haluat asioida luonamme muina aikoina, varmistathan Ninalta, että olemme paikalla: puh. 050 591 6466, seura@lauttasaari.fi TERVETULOA Punaiselle Huvilalle, Kauppaneuvoksentie 18 (sisäänkäynti talon Otavantien puoleisesta ovesta)
• 6 12.4.2023 Nro 14 MINIPUOLUEET & JULKKISEHDOKKAAT TEKSTI Pete Suhonen Lauttasaaren tulos eduskuntavaaleissa ei jättänyt sijaa jälkipuheille: kokoomus dominoi jokaisella äänestysalueella, SDP eteni reippaasti, vihreät putosi rajusti, ja RKP menetti kannatustaan. Myös perussuomalaiset esiintyi vaisusti. Puolue kärsi tappion saarella, mutta säilytti viidenneksi suurimman puolueen aseman. Vaalin kuudes Lauttasaaressa oli Vasemmistoliitto, joka teki parhaan eduskuntavaalituloksensa saarella pitkään aikaan. Tähän päättyy vaalien suuri tarina saarella, mutta sitten on vielä se pieni. Keskustasta pienpuolue Tässä jutussa pienpuolueiksi lasketaan ne puolueet, joiden kannatus Lauttasaaressa oli yli prosentti, mutta alle kaksi prosenttia. Tähän joukkoon putosi myös hallituspuolue keskusta (1,4 %), joka Lauttasaaressa menetti miltei puolet edellisten eduskuntavaalien kannatusosuudestaan. Eduskuntavaaleissa kahdeksan vuotta sitten keskusta nautti Lauttasaaressa seitsemän prosentin kannatusta Juha Sipilä -ilmiön myötä. Keskusta myös hävisi toistamiseen Liike Nytille. Vaikka Liike Nyt jättikin keskustan taakseen, tulos Lauttasaaressa (1,7 %) oli sysimusta. Puolueen ääni osuus kutistui alle puoleen edellisistä eduskuntavaaleista (3,8 %). Liike Nytin karua kohtaloa (1,7 %) eivät pelastaneet saarella asuvat puolueen ehdokkaatkaan, joita oli peräti kolme. Myös kristillisdemokraattien menestys saarella oli ankea. Reilulla 200 äänellään puolue keräsi 1,3 prosentin kannatuksen. Vielä vuoden 2011 vaaleissa KD ylsi Lauttasaaressa paikoin yli kahden prosentin kannatukseen. Eduskuntaan yrittäneelle liberaalipuolueelle odotettiin varsinkin Uudellamaalla menestystä, mutta toisin kävi, myös Helsingissä ja Lauttasaaressa. Puolue sai saarelta 160 ääntä, joka riitti prosentin kannatukseen. Kuuden suurimman puolueen jäljiltä muiden jaettavaksi jäi vain reilu seitsemän prosenttia äänistä, vajaa 1 200 ääntä. Niistä Liike Nyt, keskusta, kristillisdemokraatit ja liberaalipuolue saivat yhteensä noin 900, runsas viisi prosenttia saaren kaikista äänistä. Parhaiten neljä pienpuoluetta pärjäsivät Myllykallion alueella A, josta ääniä herui yhteensä yli kuuden prosentin osuus. Pienpuolueille pensein oli Myllykallion alue B: ääniosuus yhteensä alle viisi prosenttia. Mikroskooppiset minipuolueet Helsingin vaalipiirissä oli ehdokkaita myös kymmeneltä minipuolueelta. Ne keräsivät yhteensä tasan 300 ääntä eli 1,8 prosentin osuuden Lauttasaaren kaikista äänistä. Koko Helsingin vaalipiirissä minipuoluei den ääniosuus oli selvästi suurempi: 2,6 prosenttia. Mineistä suosituin Lauttasaaressa oli EUja Nato-kriittinen Vapauden liitto, joka sai lähes sata ääntä. Puolueen kannatus oli siis noin puolet keskustan kannatuksesta. Yrittäjä Petrus Pennasen Avoin puolue oli mineistä kakkonen: nelisenkymmentä ääntä, ääniosuus 0,3 prosenttia. Suurta valtakunnallista huomiota saanut Venäjä-myönteinen Valta kuuluu kansalle -puolue sai 27 ääntä Lauttasaaresta. VKK:n ehdokkaana ollutta sitoutumatonta kohudosentti Johan Bäckmania äänesti kahdeksan lauttasaarelaista. Minipuolueiden yhteenlaskettu ääniosuus oli suurin Kotkavuoren alueella D (2,1 %) ja pienin Myllykallion alueella A (1,6 %). Nähtiinpä eduskuntavaaleissa sellainenkin ilmiö, että muutama puolue jäi joillakin Lauttasaaren äänestysalueilla täysin ilman ääniä. Pyöreän nollan kirjasi Kristallipuolue alueella A (Myllykallio), Feministinen puolue alueella E (Vattuniemi), Suomen kommunistinen puolue alueella B (Myllykallio). Suomen Kansa Ensin kuittasi nollat alueilta A, B (Myllykallio) ja E (Vattuniemi). Puolue olikin mineistä minein: seitsemän ääntä Lauttasaaressa. Suhteellisesti suurimman tappion saarella kärsi Feministinen puolue. Se menetti lähes 90 prosenttia kannatuksestaan. Viime vaaleissa puolue keräsi Lauttasaaresta satakunta ääntä, nyt yksitoista. EDUSKUNTAVAALIT Lauttasaaressa annettiin eduskuntavaaleissa noin 16 700 ääntä. Kuusi suurinta lauttasaarelaispuoluetta imuroi äänistä 15 500, muille jäi jaettavaa 1 200 ääntä. Pottia oli nokkimassa peräti 14 pienja minipuoluetta. Näin niille kävi saarella! Eduskuntaan mieli Helsingin vaalipiiristä 20 puoluetta. Paikkoja aukesi 23 ehdokkaalle kuudesta puolueesta. Suhteellisesti suurimman tappion saarella kärsi Feministinen puolue. PUOLUEIDEN KANNATUS Kokoomus ....................... 42,0 % Vihreät ............................. 15,1 % SDP ................................. 12,7 % RKP ................................. 10,2 % Perussuomalaiset ................ 6,8 % Vasemmistoliitto ................ 6,0 % PIENPUOLUEET Liike Nyt ........................... 1,7 % Keskusta ............................ 1,4 % Kristillisdemokraatit .......... 1,3 % Liberaalipuolue .................. 1,0 % MINIPUOLUEET Vapauden liitto .................. 0,6 % Avoin puolue ..................... 0,3 % Korjausliike ........................ 0,2 % Piraattipuolue .................... 0,2 % Eläinoikeuspuolue ............. 0,2 % Valta kuuluu kansalle ......... 0,2 % Kristallipuolue ................... 0,1 % Feministinen puolue .......... 0,1 % Suomen kommunistinen puolue ................................ 0,1 % Suomen Kansa Ensin ........ 0,0 % Petrus Pennasen Avoin puolue pärjäsi minipuoleista toiseksi parhaiten Lauttasaaressa, mutta äänimäärä oli suhteellisesti heikompi kuin koko Helsingin vaalipiirissä. Julkkiksilla vaikeaa Myös muusta kuin poliittisesta julkisuudesta nauttineet ehdokkaat eivät saaneet äänestäjiä Lauttasaaressa liikkeelle. Kuvaavaa on, että yksikään Helsingin vaalipiirin ”julkkisehdokas” ei saanut Lauttasaaressa suhteellisesti suurempaa menetystä kuin koko Helsingin vaalipiirissä. Osasyy epäilemättä oli se, että saaren kuuden suosituimman puolueen ehdokkaissa oli vain yksi julkkikseksi luokiteltava ehdokas: ex-koripalloilija, yrittäjä Shawn Huff (vihr.). Kaupunginvaltuutettunakin toimiva Huff keräsi Lauttasaaresta vajaa sata ääntä. Koko Helsingin vaalipiiristä Huffille irtosi yli 2 300 ääntä, muttei kansanedustajan paikkaa. Munamiehenä suurjulkisuuteen ponnistanut näyttelijä Riku Nieminen (vas.) jäi myös rannalle. Hän keräsi Helsingistä parituhatta ääntä, Lauttasaaresta vain runsas kolmekymmentä. Ex-jääkiekkoilija Jere Karalahdenkaan (liik.) moninaiset maineteot eivät siivittäneet vaalimenestykseen Lauttasaaressa. Ei, vaikka saarella onkin vireä pipolätkäyhteisö. Seitsemän ääntä Jerelle. Liike Nytin Anni Vuohijoki sai joka 35. äänensä Lauttasaaresta. Keskusta hävisi toistamiseen Liike Nytille. ”JULKKISTEN” ÄÄNISAALIIT (suluissa kaikki äänet) Shawn Huff, yrittäjä, ex-koripalloilija (Vihreät) .......93 (2329) Joel Harkimo, yrittäjä (Liike Nyt)...................58 (2233) Riku Nieminen, näyttelijä (Vasemmistoliitto) .......32 (2031) Petrus Pennanen, sijoittaja (Avoin puolue) ...............30 (679) Anni Vuohijoki, lääkäri, ex-painon nostaja (Liike Nyt).....................28 (969) Jere Karalahti, yrittäjä, ex-jääkiekkoilija (Liike Nyt) .....7 (455) LIIKENYT.FI AVOINPUOLUE.FI
• 7 12.4.2023 Nro 14 pomppulinna ja ongintaa kasvomaalausta VPK:n paloauto poniratsastusta ja koiravaljakkoajelu lasten minikonsertteja kirppis Kryptassa ja muuta mukavaa. Tanssikoulu Attitude liikuttaa lapsia ja partiolaiset paistavat makkaraa kirkon takapihalla. Kirkon kellotorni on auki riehapäivän ajan. Riehaliput 2–6 € Riehan tuotto Yhteisvastuun hyväksi. Hernekeitto & munkkikahvit 10€ (lapset 5€) RESURSSIPANKISTAMME LÖYDÄT KOKENEIMMAT JA LUOTETTAVIMMAT SAIRAANHOITAJAT SILLOIN, KUN KOTIIN TARVITAAN: • Asiakkaan kokonaisvaltaista hoitoa, tarvittaessa vaikka joka päivä • Tukea ennen ja sairaalassa olon jälkeen kotona selviämiseen ja toipumiseen • Kotona tapahtuvaa tarvittaessa erikois­ sairaanhoitotasoista hoitoa esimerkiksi haavahoitoa, ompeleiden poistoa, katetrointia, letkuravitsemuksen toteutusta, dreenien tai avanteiden hoitoa tai kipupumpun käyttöä • Lääkehoidon toteutusta ja seurantaa • Tukea ja opastusta erilaisten hoito laitteiden ja apu­ välineiden käytössä • Apua saattohoidon toteuttamiseen, myös ympärivuorokautisesti • Asiakkaan oman hoitajan sijaistamista • Hoitoa ja tukea muistisairaan arjessa selviytymiseen ASIAKKAAMME SAAVAT HELLÄN JA HYVÄN HOIDON SUPERSENIORIT OY p. 040 745 7802 p. 041 313 2643 superseniorit@gmail.com Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä Sananvapauden rajoittaminen on aina hälytyssignaali siitä, että demokratia horjuu. Ei ole sattumaa, että diktaattorit rajoittavat aina ensimmäiseksi sananvapautta. Suojellaan sananvapautta. Aina ja kaikkialla. Sananvapaus pelastaa elämää.
• 8 12.4.2023 Nro 14 ENNEN Lauttasaari-lehteen kirjoittanutta professori Klaus A. Järvistä kutsuttiin Lauttasaaren arkkiatriksi. MAINOS Lue lisää: www.kaapelitehdas.fi ————— KAAPELIAUKIO 3, HELSINKI KAAPELITEHDAS.FI TAPAHTUMIA: MERIKAAPELIHALLI > Helsinki Beer Festival 14.-15.4. > Jäätelöja suklaakarnevaali & Helsinki Coffee Festival 21.-23.4. PURISTAMO > Pekka Halosen akatemia: Kajo-kevätnäyttely 27.4.-7.5. > Vapaa Taidekoulu: Vapaa’23 13.-29.5. VALSSAAMO > Nya Rampen: Shapeshifter 24.-26.4. > Viipurin Taiteilijaseuran 92. vuosinäyttely 5.-21.5. TANSSIN TALO > Kaisa Nieminen & Marika Peura: Down below things shudder 17.4. asti > Sivuun Ensemble: Silentopia 14.-15.4. > Elina Pirinen: Mortal Tropical Dances 5.-14.5. > Sonya Lindfors: One drop 6.-16.5. TANSSITEATTERI HURJARUUTH > Jenni Kivelä ja Kiltit ihmiset: Strange & Special 20.-27.4. SUOMEN VALOKUVATAITEEN MUSEO > Etsin – pysyvä näyttely > Maija Tammi: Empatiakone 27.8. asti HOTELLIJA RAVINTOLAMUSEO > Makuasioita näkökulmia ruokaja juomakulttuuriin > Food Tattoo – Lentävä karjalanpiirakka ja muita tatuointitarinoita TEATTERIMUSEO > Taiteilijatapaamisessa Anni Mikkelsson 15.4. > Everybody Dance! > Tarpeisto pääroolissa UMO JAZZ ORCHESTRA > Avoimet harjoitukset 18.4. ja 5.5. DRAWING GALLERY D5 > Jari Paloheimo: Kielioppi 17.4.-23.5. KAMERASEURA GALLERIA WEST > The Voice of Silence -yhteisnäyttely 29.4. asti KÄYTÄVÄGALLERIA > Helsingin taiteilijaseuran Avoin ateljee: Maalaten 29.4. asti KAAPELITEHTAAN KONTTORI > Mikrogalleria: PerformanceSirkus 28.4. asti GALLERIA SYNKKAMERKKI > ILO-valokuvanäyttely 15.8. asti MISSÄ ARKKITEHTUURI KURSSITTAA TAITEILIJAA KEVÄT KUTSUU HAVAINNOIMAAN Kevät kutsuu havainnoimaan kaupunkiympäristössä tapahtuvia muutoksia. Oletko kiinnittänyt huomiota, mitä kaikkea ympäristössäsi ja ympärilläsi tapahtuu? Näin keväällä luonto kuhisee muutosta – jälleenkasvua ja talvihorroksesta heräämistä – mutta myös pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna ympärillämme käy melkoinen kuhina. Etenkin Ruoholahden ja Jätkäsaaren kaupunginosat ovat olleet jo pitkään valtavassa muutostilassa. Uutta rakennetaan vinhaa vauhtia, vanhaa korjataan, liikennejärjestelyjä muutetaan. Myös asukkaat, eläimet, kasvit ja jopa mikroilmastot muuttuvat ympäristön muutosten mukana. Kaupunkilaiset ikääntyvät, samalla uusia asukkaita syntyy ja varttuu. Ra kennusten väleihin kasvaa uutta kasvillisuutta, joka voi luoda sopivan elinympäristön vaikkapa perhosille tai varjoisan suojapaikan janoiselle siiliperheelle. Arkkitehtuurileiriläisiä havainnointiretkellä Hyväntoivonpuistossa kesällä 2021. Emilia Utti Toisille ympäristön havainnointi voi olla tuttua ja luontevaa. Mutta tiesitkö, että ympäristönlukutaitoa voi myös harjoitella ja harrastaa? Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkissa ympäristönlukutaitoa harjoitellaan päivittäin erilaisin tavoin ja eri näkökulmista. Esimerkiksi monenlaisten kaupunkilaisten, ihmisten ja eläinten, rooleihin eläytymällä ympäristö voi paljastaa jotain uutta ja oivaltavaa. Oletko tullut pohtineeksi, miten erilainen kokemus asuinkorttelistasi voi syntyä esimerkiksi pyöräilevälle koululaiselle, autoilevalle eläkeläiselle, liikuntarajoitteiselle työssäkävijälle tai aistiyliherkälle nuorelle? Kaapelitehtaalla toimiva Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki tarjoaa taiteen perusopetusta arkkitehtuurissa 4–19-vuotiaille harrastajille. Arkissa opitaan moniaistisesti ja kokemuksellisesti leikin ja käsillätekemisen kautta. Arkkitehtuuriopettajien johdolla tutustutaan ajankohtaisiin ilmiöihin ja inspiroidutaan oppilaiden omista ympäristöistä ja arkkitehtuurin maailmoista. Mitä lähiympäristössäsi tapahtuu juuri nyt? Millaisiin paikkoihin nousevat kevään ensimmäiset kukat? Millaisista materiaaleista linnut rakentavat kaupunkiasumuksiaan? Löytyykö muurahaisten arkkitehtuurille vapaata tonttia? Lisätietoa Arkin kesäleireistä ja opetusryhmistä: www.arkki.net KESÄN 2023 KUVATAIDEKURSSIT Helsingin Taiteilijaseuran kuvataidekoulun ja kurssikeskuksen kesäkurssit Kaapelitehtaalla ja Suomenlinnassa lapsille, nuorille ja aikuisille. Viisi päivää kestävät kesäkurssit taiteen harrastajille ja aloittelijoille. AIKUISTEN KESÄKURSSIT, KAAPELITEHDAS (MA-PE) • 12.6.-16.6. Metalligrafiikka klo 17-20 • 26.6.-30.6. Vesiliukoiset tekniikat klo 10-15.15 • 26.6.-30.6. Akryylija öljyvärimaalaus klo 10-15.15 • 26.6.-30.6. Kuvanveiston perusteet klo 17-20.45 • 3.7.-7.7. Veistoksellisen keramiikan intensiivikurssi klo 10-15.15 AIKUISTEN KESÄKURSSIT, SUOMENLINNA (MA-PE) • 12.6.-16.6. Akvarellimaalausta William Turnerin hengessä klo 17-20 • 26.6.-30.6. Akvarellimaalauksen alkeiskurssi klo 10-15.15 • 26.6.-30.6. Johdantokurssi taiteen meditaatioulottuvuuteen klo 10-15.15 • 26.6.-30.6. Abstraktin maalauksen ytimessä klo 17.30-20.30 • 3.7.-7.7. Öljyvärimaalaus klo 10-15.15 • 3.7.-7.7. Kasvien kiehtova maailma klo 16.30-20.15 • 10.7.-14.7. Maalaamisen jälki klo 10-15.15 • 10.7.-14.7. Maisema sormissa – Öljypastellikurssi klo 10-15.15 LASTEN JA NUORTEN KESÄKURSSIT, KAAPELITEHDAS (MA-PE) • 7–12-v., 5.6.-9.6. klo 10–14, Taideseikkailu • yli 12-v., 5.6.-9.6. klo 10–14, Kokeilevaa kuvataidetta • 9-12-v., 5.6.-9.6. klo 10–14, Digitaideseikkailu • 7–12-v., 12.6.-16.6. klo 10-14, Mielikuvitusolennot ja satumaailmat • yli 10-v., 12.6.-16.6. klo 10-14, Piirustus, sarjakuva ja grafiikka • lapsi-vanhempi (5-11-v.) 26.6.-30.6. klo 10-14.30 Kesäviikko taiteen parissa Suomenlinnassa. Katariina Kinkki LASTEN JA NUORTEN KESÄKURSSIT, SUOMENLINNA (MA-PE) • yli 12-v., 5.6.-9.6. klo 9.10-15.15 • yli 12-v., 5.6.-9.6. klo 9.10-15.15 • yli 12-v., 12.6.-16.6. klo 9.10-15.15 • 10-12-v., 12.6.-16.6. klo 9.10-15.15 • 7-9-v., 12.6.-16.6. klo 9.10-15.15 • yli 10-v., 19.6.-22.6. ma-to klo 9.10-15.35 • lapsi-vanhempi (yli 7-v.) 19.6.-22.6. ma-to klo 10-15 • lapsi-vanhempi (5-11-v.) 26.6.-30.6. klo 10-14.30 • lapsi-vanhempi (5-11-v.) 10.7.-14.7. klo 10-14.30 Tutustu ja ilmoittaudu osoitteessa: www.helsingintaiteilijaseura.fi. Helsingin Taiteilijaseuran kuvataidekoulu ja kurssikeskus Tallberginkatu 1 A 7 (Kaapelitehdas, A-porras, 3. krs.) puh. 050 470 5283 sähköposti: kurssit@helsingintaiteilijaseura.fi TEKSTI Leena von Hertzen Moni vanhempi Lauttasaari-lehden lukija muistaa professori Klaus A.J. Järvisen kirjoittamat terveysaiheiset artikkelit. Yleisiä sairauksia, niiden hoitoa ja ennaltaehkäisyä käsitteleviä kirjoituksia ilmestyi lähes tuhat vuosina 1981–2002. Järvinen osasi kertoa monimutkaisetkin asiat selkeästi ja käytännönläheisesti. Suosittu palsta lienee yksi kaikkein pitkäikäisimmistä vakiopalstoista Lauttasaari-lehdessä. Klaus Alarik Johannes Järvinen (1917–2003) syntyi Jämsässä kunnanlääkäri Lauri Johannes Järvisen ja Gerda Karolina os. Achrénin perheeseen. Klaus oli kolmesta lapsesta keskimmäinen. Isän työn myötä muutettiin ensin Mikkeliin, sitten Turkuun, jossa Klaus kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1936. Lääketieteen opinnot alkoivat syksyllä Helsingissä. Sota kutsui Keväällä 1939 talvisodan viimeisten viikkojen ollessa käsillä 21-vuotias Järvinen sai komennuksen lähteä lääkintätehtäviin Viipuriin juna nro 5:een. Raskaan työn ja kurjuuden lomaan mahtui myös ilon hetkiä; työkomennuksen samaan junaan oli myös saanut lotta ja sairaanhoitaja Salme Olin, josta tuli vuonna 1940 Järvisen puoliso. Jatkosodan aikana, lääkintäluutnanttina, Järvinen toimi lääkintämiesten kouluttajana. Sodan jälkeen hän yleni lääkintäkapteeniksi. Järvisen nuorempi veli menehtyi jatkosodan alkuvaiheessa haavoittuneena Kannaksella Kivennavan kenttäsairaalassa. Lääkäriksi Järvinen valmistui lääkäriksi vuonna 1945. Väitöskirja vuonna 1950 käsitteli reumatautien ja allergian välisiä yhteyksiä. Hän oli myös perustamassa lääketieteellistä tiedekuntaa Ouluun. Järvinen oli sisätautiopin professori ja tiedekunnan ensimmäinen dekaani vuosina 1962–64. Professorin arvonimen hän sai vuonna 1970. Allergiasairaalan ylilääkärinä Järvinen toimi professori Zaida Eriksson-Lihrin jälkeen vuodesta 1969 vuoteen 1982, jolloin jäi eläkkeelle. Järvisen aikana sekä allergiatutkimus että opetus sairaalassa vahvistuivat merkittävästi. Tähän ajanjaksoon mahtui myös taloudellisista vaikeuksista kärsineen Allergiatutkimus-säätiön ylläpitämän Allergiasairaalan myyminen HYKSille. Järvinen luotsasi kaupan onnistuneesti maaliin neuvottelutaidoillaan vuoden 1969 viimeisenä päivänä. Kansanvalistaja Varsinaisen sairaalaja tutkimustyön ohella Järvinen teki mittavan työuran kansanterveysvalistajana. Aiheet painottuivat aluksi enemmän sisätauteihin, sittemmin astmaan ja allergiaan. Hämmästyttävässä määrin Järvinen ehti kiertää Suomea luennoimassa eri tilaisuuksissa. Hän teki myös viikoittaista ”Radiolääkäri”-ohjelmaa vuosina 1973–75. Hän oli useiden tietokirjojen toimituskunnassa ja päätoimitti ”Allergia” -lehteä. Vuonna 1976 ilmestyi potilaille tarkoitettu Heikki Lehden ja Fred Björkstenin kanssa kirjoitettu kirja ”Astma”, josta otettiin toinenkin painos vuonna 1980. 967 kirjoitusta Lauttasaari-lehden terveyspalstan sysäsi liikkeelle vaihtokauppa. Lehden silloinen päätoimittaja ja omistaja Kauko Mustonen oli myöntynyt antamaan SPR:n Lauttasaaren osastolle ilmoitustilaa maksutta lehteen. Mustonen ehdotti, että osaston puheenjohtajana toiminut Järvinen kirjoittaisi vastineeksi ”kevyitä medisiinisiä tekstejä” lehteen. Järvinen tarttui ehdotukseen. Ensimmäisten kirjoitusten saaman suuren suosion ja positiivisen palautteen jälkeen hän lupautui kirjoittamaan lisää. Kirjoittamisesta tulikin jokaviikkoinen lauantai-iltapäivien rutiini. Lehden silloisen toimitussihteeri Karhiahon mukaan Järvinen saapui aina tasan kello yhdeksän maanantai-aamuna toimitukseen mukanaan ruskea kirjekuori, jossa oli viikon terveyskolumni. Vain heinäkuussa hän piti muutaman viikon kirjoittamisesta taukoa. Tuloksena oli 967 kirjoitusta 21 vuoden aikana. Palstan vasemmassa yläkulmassa ollut tunnusmerkki ehti tulla näinä vuosina lukijoille hyvin tutuksi. Kynä putoaa Ensimmäinen terveyspalstan kirjoitus ilmestyi helmikuussa 1981. Aiheena oli ”Äkillinen rintakipu -ensiapu kotona”, viimeinen helmikuussa 2002, otsikkona ” Kahdenkymmenenyhden vuoden urakka täynnä”. Aiheet olivat moninaisia, lukijatkin saattoivat lähettää aiheehdotuksia. Tekstin ohessa oli usein myös tutkimustuloksia, lukuja ja kaavioita asian selventämiseksi. Kirjoitukset olivat puolen sivun mittaisia, juuri sopivan pituisia. Teksteissä korostuivat perinteiset arvot, koti, perhe, isänmaa ja veteraanien tekemä työ. Järvinen toivoi tavoittavansa myös nuoria, joille terveystiedosta voisi olla eniten hyötyä. Kirjoituksista kirja Järvisen kirjoituksista koottiin, osaksi lukijoiden pyynnöstä, kirja ”Terveydeksi”, jonka Lauttasaari-Seura julkaisi vuonna 1995. Kirjaan mahtui vain osa kirjoituksista: 154 kirjoitusta. Valinta oli vaikea toimittajana olleelle Lauttasaaren yhteiskoulun rehtorille Esko Rannalle, joka pyrki valitsemaan kirjaan parhaat tekstit. Järvisen Lauttasaari-lehden kirjoituksia ilmestyi Sanomalehtipalvelu ry:n kautta myös muissa lehdissä. Terveyttä käsittelevillä kirjoituksilla, tietoiskuilla, oli suuri merkitys ennen digiaikaa. Terveyspalsta jakoi tietoa niillekin, jotka eivät käyttäneet terveyspalveluita tai olleet muutoin terveysvalistuksen tavoitettavissa. Palautetta saattoikin tulla aina Kuopiota ja Rovaniemeä myöten. Terveyspalsta poiki myös lukuisia esitelmäpyyntöjä. Eri yhdistykset ja seurat halusivat saada ”Lauttasaaren arkkiatrin” paikalle. Yksityisvastaanottokin Lauttasaareen, Itälahdenkadulle, Klaus A J Järvinen muutti perheineen vuonna 1973. Hän toimi myös SPR:n Lauttasaaren osaston puheenjohtajana lähes kymmenen vuotta. Toiminta oli tuona aikana vilkasta, jäsenmäärä kasvoi huomattavasti. Järvinen piti yksityisvastaanottoa kotinsa yhteydessä vielä eläkkeellä ollessaan Salme-puolisonsa avustamana aina 2000-luvun alkuun asti. Yksityisvastaanottonsa hän lopetti haikein mielin. Järvinen kuoli kotonaan Lauttasaaressa vaikeaan sairauteen 85 vuoden ikäisenä. Vaimo Salme eli vielä yli kymmenen vuotta. Lähteitä: Björkstén, Fred: Allergologia Suomessa 1765-1996. Allergiatutkimus säätiö, Gummerus, Jyväskylä, 1996. Järvinen, Klaus A.J: Terveydeksi. Lauttasaari-lehden terveyspalstan valioita. Lauttasaari-Seura, Haka paino, Helsinki 1995. Lauttasaari-lehden numeroita vuosilta 1981-2002. Kun Lauttasaari-lehdessä terveysvalistusta jaettiin Terveydeksi -kirja sisälsi Klaus A.J. Järvisen kirjoituksia vuosilta 1981–1995. Järvisen kuolinuutinen julkaistiin Helsingin Sanomissa vuonna 2003. Moniin lukijoihin teki lähtemättömän vaikutuksen tämä Terveydeksikirjan kuva aivastuksen myötä leviävästä pisaraja virus pilvestä. Järvinen kirjoitti jo tuolloin (1991) maskin käytön hyödyistä flunssakauden ollessa pahimmillaan. Teksteissä korostuivat perinteiset arvot, koti, perhe, isänmaa ja veteraanien tekemä työ. Terveyttä käsittelevillä kirjoituksilla, tietoiskuilla, oli suuri merkitys ennen digiaikaa. KLAUS A.J. JÄRVISEN PERIKUNTA
• 9 12.4.2023 Nro 14 MAINOS Lue lisää: www.kaapelitehdas.fi ————— KAAPELIAUKIO 3, HELSINKI KAAPELITEHDAS.FI TAPAHTUMIA: MERIKAAPELIHALLI > Helsinki Beer Festival 14.-15.4. > Jäätelöja suklaakarnevaali & Helsinki Coffee Festival 21.-23.4. PURISTAMO > Pekka Halosen akatemia: Kajo-kevätnäyttely 27.4.-7.5. > Vapaa Taidekoulu: Vapaa’23 13.-29.5. VALSSAAMO > Nya Rampen: Shapeshifter 24.-26.4. > Viipurin Taiteilijaseuran 92. vuosinäyttely 5.-21.5. TANSSIN TALO > Kaisa Nieminen & Marika Peura: Down below things shudder 17.4. asti > Sivuun Ensemble: Silentopia 14.-15.4. > Elina Pirinen: Mortal Tropical Dances 5.-14.5. > Sonya Lindfors: One drop 6.-16.5. TANSSITEATTERI HURJARUUTH > Jenni Kivelä ja Kiltit ihmiset: Strange & Special 20.-27.4. SUOMEN VALOKUVATAITEEN MUSEO > Etsin – pysyvä näyttely > Maija Tammi: Empatiakone 27.8. asti HOTELLIJA RAVINTOLAMUSEO > Makuasioita näkökulmia ruokaja juomakulttuuriin > Food Tattoo – Lentävä karjalanpiirakka ja muita tatuointitarinoita TEATTERIMUSEO > Taiteilijatapaamisessa Anni Mikkelsson 15.4. > Everybody Dance! > Tarpeisto pääroolissa UMO JAZZ ORCHESTRA > Avoimet harjoitukset 18.4. ja 5.5. DRAWING GALLERY D5 > Jari Paloheimo: Kielioppi 17.4.-23.5. KAMERASEURA GALLERIA WEST > The Voice of Silence -yhteisnäyttely 29.4. asti KÄYTÄVÄGALLERIA > Helsingin taiteilijaseuran Avoin ateljee: Maalaten 29.4. asti KAAPELITEHTAAN KONTTORI > Mikrogalleria: PerformanceSirkus 28.4. asti GALLERIA SYNKKAMERKKI > ILO-valokuvanäyttely 15.8. asti MISSÄ ARKKITEHTUURI KURSSITTAA TAITEILIJAA KEVÄT KUTSUU HAVAINNOIMAAN Kevät kutsuu havainnoimaan kaupunkiympäristössä tapahtuvia muutoksia. Oletko kiinnittänyt huomiota, mitä kaikkea ympäristössäsi ja ympärilläsi tapahtuu? Näin keväällä luonto kuhisee muutosta – jälleenkasvua ja talvihorroksesta heräämistä – mutta myös pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna ympärillämme käy melkoinen kuhina. Etenkin Ruoholahden ja Jätkäsaaren kaupunginosat ovat olleet jo pitkään valtavassa muutostilassa. Uutta rakennetaan vinhaa vauhtia, vanhaa korjataan, liikennejärjestelyjä muutetaan. Myös asukkaat, eläimet, kasvit ja jopa mikroilmastot muuttuvat ympäristön muutosten mukana. Kaupunkilaiset ikääntyvät, samalla uusia asukkaita syntyy ja varttuu. Ra kennusten väleihin kasvaa uutta kasvillisuutta, joka voi luoda sopivan elinympäristön vaikkapa perhosille tai varjoisan suojapaikan janoiselle siiliperheelle. Arkkitehtuurileiriläisiä havainnointiretkellä Hyväntoivonpuistossa kesällä 2021. Emilia Utti Toisille ympäristön havainnointi voi olla tuttua ja luontevaa. Mutta tiesitkö, että ympäristönlukutaitoa voi myös harjoitella ja harrastaa? Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkissa ympäristönlukutaitoa harjoitellaan päivittäin erilaisin tavoin ja eri näkökulmista. Esimerkiksi monenlaisten kaupunkilaisten, ihmisten ja eläinten, rooleihin eläytymällä ympäristö voi paljastaa jotain uutta ja oivaltavaa. Oletko tullut pohtineeksi, miten erilainen kokemus asuinkorttelistasi voi syntyä esimerkiksi pyöräilevälle koululaiselle, autoilevalle eläkeläiselle, liikuntarajoitteiselle työssäkävijälle tai aistiyliherkälle nuorelle? Kaapelitehtaalla toimiva Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki tarjoaa taiteen perusopetusta arkkitehtuurissa 4–19-vuotiaille harrastajille. Arkissa opitaan moniaistisesti ja kokemuksellisesti leikin ja käsillätekemisen kautta. Arkkitehtuuriopettajien johdolla tutustutaan ajankohtaisiin ilmiöihin ja inspiroidutaan oppilaiden omista ympäristöistä ja arkkitehtuurin maailmoista. Mitä lähiympäristössäsi tapahtuu juuri nyt? Millaisiin paikkoihin nousevat kevään ensimmäiset kukat? Millaisista materiaaleista linnut rakentavat kaupunkiasumuksiaan? Löytyykö muurahaisten arkkitehtuurille vapaata tonttia? Lisätietoa Arkin kesäleireistä ja opetusryhmistä: www.arkki.net KESÄN 2023 KUVATAIDEKURSSIT Helsingin Taiteilijaseuran kuvataidekoulun ja kurssikeskuksen kesäkurssit Kaapelitehtaalla ja Suomenlinnassa lapsille, nuorille ja aikuisille. Viisi päivää kestävät kesäkurssit taiteen harrastajille ja aloittelijoille. AIKUISTEN KESÄKURSSIT, KAAPELITEHDAS (MA-PE) • 12.6.-16.6. Metalligrafiikka klo 17-20 • 26.6.-30.6. Vesiliukoiset tekniikat klo 10-15.15 • 26.6.-30.6. Akryylija öljyvärimaalaus klo 10-15.15 • 26.6.-30.6. Kuvanveiston perusteet klo 17-20.45 • 3.7.-7.7. Veistoksellisen keramiikan intensiivikurssi klo 10-15.15 AIKUISTEN KESÄKURSSIT, SUOMENLINNA (MA-PE) • 12.6.-16.6. Akvarellimaalausta William Turnerin hengessä klo 17-20 • 26.6.-30.6. Akvarellimaalauksen alkeiskurssi klo 10-15.15 • 26.6.-30.6. Johdantokurssi taiteen meditaatioulottuvuuteen klo 10-15.15 • 26.6.-30.6. Abstraktin maalauksen ytimessä klo 17.30-20.30 • 3.7.-7.7. Öljyvärimaalaus klo 10-15.15 • 3.7.-7.7. Kasvien kiehtova maailma klo 16.30-20.15 • 10.7.-14.7. Maalaamisen jälki klo 10-15.15 • 10.7.-14.7. Maisema sormissa – Öljypastellikurssi klo 10-15.15 LASTEN JA NUORTEN KESÄKURSSIT, KAAPELITEHDAS (MA-PE) • 7–12-v., 5.6.-9.6. klo 10–14, Taideseikkailu • yli 12-v., 5.6.-9.6. klo 10–14, Kokeilevaa kuvataidetta • 9-12-v., 5.6.-9.6. klo 10–14, Digitaideseikkailu • 7–12-v., 12.6.-16.6. klo 10-14, Mielikuvitusolennot ja satumaailmat • yli 10-v., 12.6.-16.6. klo 10-14, Piirustus, sarjakuva ja grafiikka • lapsi-vanhempi (5-11-v.) 26.6.-30.6. klo 10-14.30 Kesäviikko taiteen parissa Suomenlinnassa. Katariina Kinkki LASTEN JA NUORTEN KESÄKURSSIT, SUOMENLINNA (MA-PE) • yli 12-v., 5.6.-9.6. klo 9.10-15.15 • yli 12-v., 5.6.-9.6. klo 9.10-15.15 • yli 12-v., 12.6.-16.6. klo 9.10-15.15 • 10-12-v., 12.6.-16.6. klo 9.10-15.15 • 7-9-v., 12.6.-16.6. klo 9.10-15.15 • yli 10-v., 19.6.-22.6. ma-to klo 9.10-15.35 • lapsi-vanhempi (yli 7-v.) 19.6.-22.6. ma-to klo 10-15 • lapsi-vanhempi (5-11-v.) 26.6.-30.6. klo 10-14.30 • lapsi-vanhempi (5-11-v.) 10.7.-14.7. klo 10-14.30 Tutustu ja ilmoittaudu osoitteessa: www.helsingintaiteilijaseura.fi. Helsingin Taiteilijaseuran kuvataidekoulu ja kurssikeskus Tallberginkatu 1 A 7 (Kaapelitehdas, A-porras, 3. krs.) puh. 050 470 5283 sähköposti: kurssit@helsingintaiteilijaseura.fi
• 10 12.4.2023 Nro 14 TAPAHTUU Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä torstaina klo 12 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. Larutorin rivi-ilmoitukset 10 €/rivi. Noin 25 merkkiä/rivi. Lähetä tekstisi seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti TAIDE Foggassa yhteisnäyttely Haikuja meiltä ja muualta 20. huhtikuuta asti. Mukana taiteilijat: Hannu Anttila, Tarja Bruun-Järvenpää, Minna Heiskanen, Elina Jounela, Maria Kalakivi, Miia Kettunen, Pia Kianne, Tuulikki Korhonen, Nina Kuujärvi, Päivi Mansikka-aho, Lotta Sahrqvist, Jonna Perkola, TuaTee, Pirre Toikkanen, Eeva Valkeisenmäki, Kaisa Vanhala, Marjo Yli-Antola. Avoinna ti, to 12–18, ke, pe 12–17, la 12–16, su 13–16. Lauttasaarentie 6. Taidesalonki Piirtossa Kohti valoa -yhteisnäyttely 14.5. asti. Taiteilijat: Tapani Piirton öljyvärimaalauksia ja Marja Uusiluoto-Raaskan veistotaidetta. Ti–to, la–su klo 12–18. Salakkakuja 4 A. LIIKUNTA Saaren uimahalli on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin kello 16.30–21, perjantaisin 18–21 ja lauantaisin 7.30–16.30. Maanantaina ja sunnuntaina halli on suljettu. Isokaari 19. Uimahalli on auki tiistaista lauantaihin. Asahi-tunnit jatkuvat Lauttasaaren kirkossa tiistaisin kello 16–17. Tiedustelut keijo.mikkonen@asahi.fi. Asahia kevääseen. Yrjö Mähösen asahi-tunnit Kasinonrannalla (merirosvolaivan lähellä) keskiviikkoisin kello 17. MUUT Nuorisotalo Apaja (Pajalahdentie 10a). Ikäporrastetut aukioloajat: 3.–6. luokkalaiset: ma, ke, to ja pe klo 14–17. 7. luokkalaiset–18-vuotiaat: ma, ke, to klo 17.30–21, pe klo 17.30– 22.45 sekä lauantaisin parillisina viikkoina klo 17.30–22.45. Lauttasaaren kirjaston digitalkkari opastaa tietokoneen, läppärin, tabletin tai älypuhelimen käytössä. Tuo oma laite. Varaa opastusaika: 09 3108 5020 tai kirjaston asiakaspalvelusta. Kirjastossa apuja älypuhelimen käyttöön. Öppna daghemmet Tallen. För 0–6 åringar med vårdare. Öppet tisdagar 9.30–12.30 och fredagar kl 9.30–12. Musiklek kl 10.30. Kaffe servering gratis för medlemmar (övriga 3 €/familj). Bibliotekshuset på Drumsö, Smedjeviksvägen 10 a D. Olutravintolasta olutravintolaan Kalahenkisesti nimetyissä olutravintoloissa järjestetään jo 17. ”Kalakierros” lauantaina 22. huhtikuuta. Idea on kiertää bussilla kaikki Helsingin seitsemän kalaravintolaa, joista jokaisessa on tarjolla erityinen kattaus jonkin eurooppalaisen maan oluita. Bussit ajavat rengasreittiä ravintolasta toiseen keskiyöhön asti. Lauttasaarentien Kauniista Kampelasta lähtee ensimmäinen bussikuljetus kello 14. Kauniin Kampelan teemamaa on Belgia. OCH SAMMA PÅ SVENSKA SIIVOUSRIEHA TULEE LIIKUNTAPÄIVÄ TOUKOKUUSSA Lauttasaari-Seuran Svenska grupp järjestää ruotsin kielen kieliryhmän torstaina 13.4. kello 16–17 Lauttasaaren kirjastossa. Kom och öva din svenska med Birgit och Henrik Pomoell! Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Hiilineutraali Lauttasaari 2030 järjestää ilmastoseminaarin lauttasaarelaisille taloyhtiöille ja asukkaille Lauttasaaren yhteiskoulun auditoriossa 18.4. Asiaa ja alustuksia niin maalämpövoimaloista kuin sähköautojen latauspisteiden suunnittelusta ja toteutuksestakin kello 17 alkaen. Lauantaina 6. toukokuuta vietetään koko saaren siivouspäivää ja kierrätysriehaa. Koko perhe siis mukaan. Tapahtuman keskus on Lauttis, jossa jaossa myös kirjolohisoppaa. Lisätietoja sivulla 2. Lauantaina 13.5. koko saari liikkuu kello 10–14. Liikunta on parasta yhdessä. Liikuntapäivän tarkemmasta ohjelmasta voit lukea pian Lauttasaarilehdestä. Lauttasaaren kartanoon voi tutustua kevään aikana ainakin seuraavina maanantai-iltoina: 17.4., 8.5., 15.5., 5.6. Kierrokset starttaavat kello 17 ja niille tulee ilmoittautua ennakkoon Lauttasaari.fi-sivun tapahtumakalenterin kautta. Ilmoittautuminen aukeaa viikkoa ennen kierrosta. Taloyhtiöille ja asukkaille tarjolla rahanarvoista ilmastoasiaa. Liikuntapisteeltä toiselle ja kolmannellekin. SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Lauttasaaren kirkko: Myllykallionrinne 1b, p. 09 2340 4300. Avoinna ma–pe 10–18 (viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan). Tilaja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21. p. 09 2340 4302. Diakoni tavoitettavissa puhelimitse numerosta 050 380 3532. Virkatodistukset (09) 2340 5000. Kirkkokahvila avoinna ma–to klo 10–17.30 ja pe klo 10–14. Lounasta on tarjolla klo 11–14. Kirkkokahvila on auki 12.4.–19.4. klo 10–14. Hiljaisuuden viikkomessu keskiviikkoisin klo 18. Messu sunnuntaisin klo 11. Pyhäkoulu sunnuntaina messun yhteydessä klo 11. Larun Pop-messu 23.4. klo 18. Bändivetoinen messu. TAPAHTUMIA Diakonian keittolounas Kirkkokahvilassa 13.4. klo 11–14. Hinta 5 euroa. Hiljaisuuden joogaa ja iltatee, kirkkosalissa 19.4. klo 17–17.30. Maksuton lyhyt harjoitus. Lastenhoito järjestetty klo 17–19. Lauttasaaren musiikkiopiston huilistien konsertti: Maija Mäkeläisen oppilaat 21.4. klo 18–19. Vapaa pääsy. Torstaipiiri seurakuntasalissa 20.4. klo 13. Yhteislaulua kanttori Marjukka Anderssonin johdolla. Kevätrieha 23.4. klo 12–15 kirkolla. Poniratsastusta, koiravaljakkoajelu, pomppulinna, kasvomaalausta, kirppis ja muuta mukavaa puuhaa koko perheelle. Partiolaiset paistavat makkaraa, Tanssikoulu Attitude tanssitta lapsia ja kirkon pihalla on mahdollisuus tutustua paloautoon. Kirkkokahvilassa on tarjolla keittolounas munkkikahveilla hintaan 10 € (lapset 5 €) Riehapisteillä kerätään 2–6 euron maksu. Riehan tuotot lahjoitetaan Yhteisvastuukeräykseen. Käsityöpiiri 24.4. klo 13–14.30 B-rapun aulassa. Kahvitarjoilu. Kudontaa yhdessä. Voit tulla myös ilman käsityötaitoja. Lauttasaaren orkesterin vapunaaton konsertti 30.4. klo 15–16. Kapellimestarina Ahti Valtonen ja solistina Jukka Nykänen, piano. Ohjelmassa Gershwin, Strauss ja paljon muuta. Vapaa pääsy, ohjelma 10/15 euroa. Aamujooga ja kahvit 3.5. klo 8 liikuntasalissa. Ohjaajana Kirsi Kankaanpää. Saapuminen C-ovesta. Maksu 5 € MobilePaylla. Rukousaamiainen Kryptassa 5.5. klo 8–9.30. Vapaa pääsy. Perhekerho kaikille maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 sekä keskiviikkoisin seurakuntasalissa klo 13–15. Perhekerhon yhteydessä Aino-kanttorin muskari tiistaisin kello 10. Nuortenillat kirkon Kryptassa joka keskiviikko ja perjantai klo 18–21. Bilistä, pingistä, lautapelejä tai vapaamuotoista yhdessäoloa. Raamattupiiri parillisten viikkojen torstaina klo 18–19.30 Vattuniemitilassa. Rukouspiiri. Kaikille avoin rukouspiiri tiistaisin klo 18–19 Vattuniemi-tilassa. Kuoro kaikille -harjoitukset torstaisin klo 17–17.50. Kaikki ovat tervetulleita laulamaan. Isien lenkkija saunaryhmä joka torstai klo 18–20. Lähtö kirkon C-portaan edestä klo 18. Tunnin lenkki, jonka jälkeen on mahdollisuus saunoa. Illan päättää lyhyt iltahartaus. Ei kokoontumista 18.5. Töppösryhmä kirkon B-rapun vastaanotossa joka kuun 2. tiistai klo 11. Kahvitarjoilu. Ei ennakkoilmoittautumista. Lentopalloa kirkon liikuntasalissa keskiviikkoisin klo 19–21. Lisätietoja: Arto, p. 045 633 6188 ja Risto, p. 0400 204 844. Tervetuloa mukaan! Seniorilautta-ryhmä +65-vuotiaille seurakuntasalissa keskiviikkoisin kello 10.30–12. Ryhmään ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ei kokoontumista 12.4. Lisätietoja: Minna Kuusela 050 572 28 29. Maksutonta iltalastenhoitoa keskiviikkoisin klo 17.30–19.30 kirkon D-rapussa. Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä päivänä numeroon 050 380 3514. Ilmoittautuminen 2–5-vuotiaiden päiväkerhoon ensi syksyksi osoitteessa www.lauttasaarenseurakunta. fi. Ilmoittautuminen 3.4.–28.4. JOHANNES FÖRSAMLING Fritids måndag-torsdag kl. 13– 16.30 för åk 3–6 i S:t Jacobs kyrka. Mellanmål 1 euro. Familjecafé torsdagar kl 9.30– 12.30 med musiklek kl 10 i S:t Jacobs kyrka. Diakoniträff torsdag 13.4. kl 12– 13.30 i S:t Jacobs kyrka. Högmässa söndagar kl 10 i S:t Jacobs kyrka. Samtalskväll med Sofia Torvalds 19.4. kl 18, servering från kl 17.30 i S:t Jacobs kyrka. Sofia Torvalds diskuterar populism och tudelning i samhället med Susanna Landor och Fredrik Guseff. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Alkupiiri ke 12.4. klo 19, Richard Garam Rukouspiiri to 13.4. klo 18, Aila Markkanen ja Susanne Kevätlaakso Sana ja rukous pe 14.4. klo 19, Kimmo Kojo Herätyskokous su 16.4. klo 14, Ilkka Kajovalta, Tero Leino, Leonard Stenroos JÄSENILLE Lauttasaaren kansalliset seniorit LAKE. Huhtikuun jäsentapaaminen on seurakuntasalissa maanantaina 17.4. kello 13. Vieraanamme on palautumisvalmentaja, vuorovaikutusvalmentaja ja joogaopettaja Kirsi Kankaanpää. Kahviraha 5 euroa. TULOSSA Tataarihyökkäys jään yli. Historian dosentti Mikko Huhtamies kertoo Lauttasaaren merialueen varhaisesta historiasta seurakuntasalissa 16.5. klo 18. Sami Hedberg Stagella. Koko illan stand up -show 26.5. Lauttasaaren musiikkijuhlat. 15.–18.6. Lipunmyynti alkaa keväällä. KARTANOON PÄÄSEE TAAS ILMASTOVIISAUTTA JAOSSA
• 11 12.4.2023 Nro 14 60 mm korkea ilmoitus 53 € + alv/lehti Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. Tule mukaan legendaariseen palveluhakemistoon! Pirauta Ninalle, 050 591 6466. Ilmestyy keskiviikkoisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8 eikä kesäviikoilla 26–30. Painos 12 500 kpl. Vuosikerta 45 lehteä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Taru Tarvainen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Suomalainen Lehtipaino Oy Jakelu Posti Oy Uutismedian liiton jäsen. Nina Wohlman ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttasaari-lehti Instagram: @lauttasaarilehti Facebook: Lauttasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Lauttasaari.fi Juttuvinkit ja tapahtumatiedot: lehti@lauttasaari.fi Varaa paikkasi palstalle Ninalta: 050 591 6466, seura@lauttasaari.fi. Hinta alk. 120 € + alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään lehteen. PARHAAT PALVELUT & LIIKKEET Löydät ne saarelta! www.kuntokasino.fi info@kuntokasino.fi Lauttasaarentie 54 D 09 671 165 Fysioterapia Hieronta Urheiluhieronta Kotikäynnit Fasciakäsittely ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 030 633 5333 Pohjoiskaari 1–3 www.kotikuntoutus.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa FYSIKAALISTA HOITOA TALOUS HALLINTOPALVELUJA AUTOPESULOITA AUTON KÄSINPESU + KOVAVAHAUS www.premiumautopesu.fi VARAA AIKA! SEURAA MEITÄ SOMESSA @premiumautopesu Lauttasaarentie 28 (P1) 00200 Helsinki 99€ Kauppakeskus Lauttis Varaa aika 044 243 8872 lauttis@premiumautopesu.fi www.premiumautopesu.fi 2 h ilmaista pysäköintiä • Auton pesu • Sisäpuhdistukset • Vahaukset • Lasin korjaus/vaihto • Rengastyöt • Ilmastoinnin täyttö APTEEKKEJA Lauttasaaren Kirkkoapteekki palvelee teitä Vattuniemessä Ma–pe / Må–fre 8.30–20 La / Lö 9–16 Su ja pyhät suljettu Sö och helgdagar stängt Heikkiläntie 2 / Heikasvägen 2 09 542 141 00 Drumsö Kyrkoapotek betjänar er på Hallonnäset LAUTTASAAREN KIRKKOAPTEEKKI DRUMSÖ KYRKOAPOTEK www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi 30 mm korkea ilmoitus 30 € + alv/lehti. Neljän ilmoituksen paketti alkaen 120 € + alv. 50 mm korkea ilmoitus 45 € + alv/lehti Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. Pirauta Ninalle, 050 591 6466 tai laita viesti seura@lauttasaari.fi 40 mm korkea ilmoitus 37 € + alv/lehti* *Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. VARASTOINTIA 0207 007 755 www.pelicanselfstorage.fi Vuokraa 1– 30 m 2 säilytystilaa Tapiolasta SIIVOUSTA Kiviaidankatu 2 C, 00210 Helsinki Puh. 09 679 438, 050 440 8404 info@koti-medi.fi • www.koti-medi.fi Anna aikaa itsellesi – jätä siivous meille! • Kotisiivoukset • Yritysja toimistosiivoukset • Taloyhtiöt ÄÄNILEVYJÄ ROCK H BLUES H HEAVY PROGE H COUNTRY H JAZZ JÄTTIVALIKOIMA LP & CD levyjä! Ostamme LP-levyjä. Vi vill köpa dina LP-skivor. WWW.VINYLMUSIC.FI ITÄLAHDENKATU 22B AUKI: KE 12-18 ja LA 11-16 Puh. 0400 303 300 VALOKUVAUSTA VALOKUVAUSTA ATK-PALVELUA RAKENNUSPALVELUA JA REMONTTEJA Rakennuspalvelut taloyhtiöille ja kaikki kodin remontit, saaren paikalliselta tekijältä. 040 5055883, www.jowell.fi Lauttasaari-Seuran toimisto avoinna ma klo 15–18 ja ke klo 12–14. Punainen Huvila: Kauppaneuvoksentie 18 VAATTEITA Koko perheen vaatekauppa Lauttasaaressa. Veneentekijäntie 18 Kevään aukioloajat: • tiistai–perjantai 11–17 • lauantai 10–16 JALKAHOITOA JALKATERAPEUTTI MALLA SYRJÄNEN PUH. 040 506 5400 Lauttasaarentie 27 Terveydenhoitoa jaloille 040 166 0907 Itälahdenkatu 14 jalkahoitolatakatassut.fi JALKAHOITOLA TAKATASSUT TAKATASSUT KUKKIA Kukkamyynti Piilola Oy Lauttasaarentie 3 laru@piilola.fi +358 50 313 3637 Ti–la 10–18, su–ma suljettu C M Y CM MY CY CMY K piilola-fi-logo-Final.pdf 13.10.2011 23:22:43 Kukat kaikkiin tilanteisiin ja tilaisuuksiin! ark. 9-17, la 10-14 Isokaari 3 050 357 1579 www.kauneushoitolakristel.fi Kauneushoitola Kristel Strandén KAUNEUSJA HYVINVOINTIPALVELUJA Salon PM Lauttasaarentie 5 PALVELUKSESSASI: Jalkahoitaja Sari Sundström p. 050-566 2019 Parturi-kampaaja Pamela Pihlström p. 09-672 672 Olet tervetullut! KORJAUSOMPELUA Lauttasaaren lääkäriasema Vattuniemen puistotie 1 A, 00210 Helsinki | info@saaristolaakarit.fi www.saaristolaakarit.fi | Ilmainen pysäköinti 0200 200 33 Ajanvaraus ma–to 8.30–17, pe 8.30–15, la 10–14 saaristolaakarit.fi/nettiajanvaraus (24/7) PIA SUONPÄÄ LT, Onkol. erikoislääkäri & yleislääkäri LÄÄKÄRIPALVELUT JANNE CASTRÉN LL, yleislääkäri Pattipoliklinikka Luomien ja pattien näyttöaika ti klo 10–17 ajanvarauksella. Lääkärin arvio on maksuton, pkl 25 €. Rokotukset Punkkirokotukset ja muut yleisimmät rokotukset edullisesti myös ilman ajan varausta: ma & to 14–17 ja la 11–13. Kotikäynnit Yleisja erikoislääkärin ja sairaanhoitajan kotikäynnit. Myös rokotukset ja laboratorionäyteenotto kotikäynneillä. Laboratoriopalvelut Kaikki laboratoriotutkimukset edullisesti ja kätevästi. • Lääkäriasema • HEIKKI PENTTILÄ LT, plastiikkakirurgi Luotettavia siivousja pesupalveluja Tillförlitliga städ& tvättjänster ? 044 535 9597 cleankalle.fi PYÖRÄHUOLTOA JA -MYYNTIÄ Kaikenlaisia talousja verohallinnan palveluja Olharmik Oy Puh. 050 66174 Passikuvat Lauttiksessa 25€! www.artisanphotography.? 050 307 5259
• 12 12.4.2023 Nro 14 M ei ll ä p y sä k öi t a i n a 1 tu nn in i l m aise k si Sekä paljon muuta! Kaikkea kevään kattauksiin. Ja vähän enemmänkin. Kauniit kukat piristävät arkea ja juhlaa sekä tuovat hyvää mieltä tuliaisina. Ruohiksen Bieder kukkakaupasta löydät upeimmat kimput ja kasvit kevään kaikkiin tilaisuuksiin. Lämpimästi tervetuloa ostoksille! Itämerenkatu 21, Ruoholahti SEMINAARI 18.4. LAUTTASAAREN YHTEISKOULULLA! LAUTTASAAREN ILMASTOVIISAAT TALOYHTIÖT Seminaari on tarkoitettu kaikille saaren asukkaille ja taloyhtiöiden hallitusten jäsenille. Tavataan Lauttasaaren yhteiskoulun auditoriossa, Isokaari 19. Ohjelmassa muun muassa: • ARTO NISSILÄ, SmartHeating Oy: Maalampövoimala • TIMO METSÄNEN ja JUHANA FILPPULA, Planmax Oy: Sähköautojen latauksen suunnittelu • DANIEL AZOULAY, Plugit Finland Oy: Sähköautojen latauksen toteutus • OUTI TAHVONEN, tutkijayliopettaja: Hiiliviisas kaupunki • Johtaja JYRI SEPPÄLÄ, SYKE: Kohti hiilineutraalia kaupunginosaa – kuluttajien valintojen merkitys
• • HIILINEUTRAALI LAUTTASAARI 2030 • ILMASTOLIITE S itähän me haluamme: että voisim­ me elää turvallisesti kotonamme, tinkimättä hyvin voinnista, johon olemme tottuneet. Ratkaista­ vanamme on kuitenkin häijyjä ympäristö haasteita, jotka uhkaavat turval­ lista arkeamme: ilmaston muuttuminen, tuttujen kasvien ja eläinten häviäminen lähiluonnostamme, asumisen ja ruuan kallistuminen. Osa meitä uhkaavista muutoksista on syntynyt ilmaston lämpenemisen ja luonto­ kadon seurauksena. YK:n ilmastopaneelin tuoreen selvityksen mukaan fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa 90 prosent­ tia vahingollisista kasvihuonekaasupäästöis­ tä. Voisiko se olla näin yksinkertaista? Lo­ petamme hiilen, öljyn ja maakaasun käytön. Lauttasaari­Seura järjestää 18.4. semi­ naarin nimellä ”Lauttasaaren ilmastoviisaat taloyhtiöt”. Tapahtuma pidetään Lauttasaa­ ren yhteiskoululla ja se on tarkoitettu saa­ ren asukkaille. Tavoitteena on keskustella ja oppia uutta maalämmöstä, sähköauto­ jen lataamisesta sekä oman pihan muut­ tamisesta viihtyisäksi oleskelutilaksi, joka toimii samalla hiilinieluna. Esiintyjinä on alan asiantuntijoita, jotka muodostavat paneelin, jolle on lupa esittää tiukkojakin kysymyksiä. Taloyhtiöiden edustajat, jotka olette toteuttaneet ilmastoviisaita ratkai­ suja, olette tervetulleita kertomaan niistä. Sana on vapaa. Ilmaston lämpenemistä ehkäisevistä toi­ menpiteistä on tullut yllättävän nopeasti taloudellisesti houkuttelevia. Omaan maa­ lämpöön siirtymisen kuoletusaika on 10–12 vuotta, minkä jälkeen investointi tuottaa suoraan säästöä yhtiölle. Samaan aikaan Helsingin energiayhtiö Helen Oy on teh­ nyt suuren ilmastoteon investoimalla uu­ siutuviin energialähteisiin, joilla korvataan Hanasaaren ja Salmisaaren hiilenpoltto. He­ lenin uuden toimitusjohtajan Olli Sirkan vetoomus haastattelussa (HS 26.3.23) oli, että ”myös ihmisten käyttäytymisessä on tapahduttava muutos”. Me olemme aloittaneet määrätietoisen ilmastotyön saarella kaksi vuotta sitten. Lauttasaaren tavoitteena on olla hiilineut­ raali vuonna 2030. Me teemme muutoksen yhdessä. Tekemisen ja oppimisen tahti kiih­ tyy Canemure­Lauttasaari­Maunula­hank­ keen nyt käynnistyessä. Hankkeen tehtä­ vänä on selvittää kaikkien rakennusten sekä asukkaiden liikkumisen hiilijalanjälki. Lauttasaari­Seura sekä Maunula­seura ovat ainoita kaupunginosayhdistyksiä, jotka ovat mukana EU­Life rahoitteisessa tutkimuk­ sessa. Yhteistyökumppaninamme on Suo­ men Ympäristökeskus (SYKE), joka myös vastaa Canemuren kansallisista hankkeista. Maunula on mukana hankkeessa verrokki­ kaupunginosana. Projektin tuloksena tar­ joamme asukkaille tietoa toteutuneesta energiankulutuksestamme ja hiilijalanjäl­ jestämme. Tiedosta on hyötyä taloyhtiöi­ den asukkaiden tehdessä päätöksiä omista energiaremonteista ja niiden aikatauluista. Naapuriyhtiöt voivat kilpailla keskenään energiatehokkuudessa ja Lauttasaari voi haastaa peliin mukaan Helsingin muut kaupunginosat. Maailman ilmastotieteen järjestön pää­ sihteeri Petteri Taalas totesi YLE:n haas­ tattelussa maaliskuussa, että maailma ei ole tuhoutumassa vaan elämme harmaalla alueella. Tilanne ei ole siis vielä toivoton. Päätöksentekoamme saattaa helpottaa ajatus, että ei ole olemassa liian pieniä il­ mastotekoja. @hiilineutraali Lauttasaari 2030 @hiilineutraalilauttasaari2030 Eero-J Ahonala koordinaattori Hiilineutraali Lauttasaari 2030 ILMASTO VIISAAT KOKOONTUVAT LÖNSAM KLIMATSATSNING ILMOITUS MOKAAMALLA OPPII PIHALLAKIN s. 3 LARUSSA LADATAAN MOOTTORIPYÖRIÄ s. 3 ILMASTOSEMINAARI LYKISSÄ 18.4. s. 4 PÄÄKIRJOITUS Ratkaistavanamme on häijyjä ympäristö­ haasteita, jotka uhkaavat turvallista arkeamme. Ilmaston lämpenemistä ehkäisevistä toimen­ piteistä on tullut yllättävän nopeasti taloudellisesti houkuttelevia. D en 18 april inbjuds Drumsöborna till ett seminarium i LYK om jord­ värme, laddning av elbilar och om hur man kan förändra sin gårdsplan så den blir trivsam, och samtidigt fungerar som en kolsänka. Åtgärderna mot klimatupp­ värmningen har förvånansvärt snabbt bli­ vit ekonomiskt lockande. Investeringen i jordvärme uppskattas betala sig tillbaka på 10–12 år, och efter det är husbolaget självförsörjande, och kan sänka vederlaget. Drumsö­Sällskapets satsning på kolneu­ tralitet ökar genom det EU­finansierade projektet Canemure Drumsö­Månsas, som ska kartlägga alla byggnaders och invånares koldioxidavtryck. Finlands miljöcentral sam­ ordnar delprojekten. Husbolagen på ön kan dra nytta av uppgifterna i sin egen planering. Läget är inte hopplöst – det finns inga klimatgärningar som är för små! 1/2023 M IK A EL R A N TA LA IN EN
• HIILINEUTRAALI LAUTTASAARI 2030 • ILMASTOLIITE 2 1/2023 ILMOITUS V arsinkin vaalien alla julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta ja luonnon köyhtymisestä on välillä hämmentänyt. Osa keskustelijoista väittää, että voisimme odottaa ennen kuin ryhdytään toimiin. Mutta vaihtoehtoa, jonka mukaan ei tarvitse tehdä mitään, ei oikeastaan ole olemassa. Kenelläkään ei ole vapaalippua tulevaisuuteen. Ajatus siitä, että ’jonkun muun’ pitäisi hoitaa asiansa kuntoon ennen kuin meidän kannattaa tarttua toimeen, ei toimi edes itsekkään ihmisen ohjenuorana, sillä muutokset ympärillämme ovat nopeita. Bob Dylan lauloi jo vuonna 1964 ”…And you better start swimmin’/ Or you’ll sink like a stone/ For the times they are a-changin’.” Viesti on ajankohtaisempi kuin koskaan. Elämme kuitenkin mielenkiintoisia aikoja, sillä ei ole vain yhtä oikeaa tapaa toimia, vaan valittavana on lukuisia eri polkuja. Yhteistä niille on tietoinen pyrkimys muutoksiin, jotka parantavat omia ja lastemme mahdollisuuksia elää rikasta elämää Lauttasaaressa ja yhteisellä maapallollamme. Muutokset, joille haluaa antaa suunnan, vaativat aina vaivannäköä. Ruotsalainen kirjailija Sven Lindqvist julkaisi 1978 teoksensa ”Gräv där du står”, jossa hän kehotti jokaista katsomaan ympärilleen oman aktiivisen toimintansa suuntaamiseksi. Taloyhtiöiden ilmastoja luontotyössä Sven Lindqvistin kehotusta kaivaa, missä seisot, voidaan toteuttaa hyvin konkreettisesti – maalämmön tuotanto kasvaa Lauttasaaressakin nopeasti ja reikiä kairataan monella pihalla. Kun pihoilla kaivetaan, pitää myös huolehtia jälkihoidosta. Parhaimmillaan voidaan luoda entistä parempia pihoja ja elinympäristöjä. Poiskaivettua asfalttia voi korvata vettä läpäisevillä pinnoilla, joiden ansiosta rankkasateiden hallinta helpottuu. Kaivetuille nurmikoille voi istuttaa pensaita, jotka tuovat varjoa helteillä ja synnyttävät monimuotoisia elinympäristöjä. Kun hyödynnämme uusiutuvaa energiaa ja kun pihassa viihtyy rikas lajisto ja hiilinielut vahvistuvat, olemme ottaneet pieniä, mutta tärkeitä askelia kohti haluttua tulevaisuutta. Muutos ei ole hyökyaalto, joka pyyhkäisee kaiken vanhan kerralla mennessään, vaan elävä palapeli, jonka palat muovaamme itse. Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksen neuvonantaja ja lauttasaarelainen ON MONTA TAPAA OSALLISTUA K A I W ID EL L T aloyhtiöiden suurin kuluerä on lämmityskustannukset. Kevään yhtiökokouksissa keskustellaan lämmityskulujen hallinnasta ja energiaremonteista. Taustalla EU uusii parhaillaan energiatehokkuusdirektiiviä. Energiaomavaraisuuden parantaminen ja vihreäsiirtymä edellyttävät toimia myös taloyhtiöiltä. Lauttasaaressa on oltu edelläkävijöitä näissä asioissa jo pitkään. Larusta löytyy useita poistoilman lämmöntalteenottoon ja maalämpöön siirtyneitä taloyhtiöitä. Suurella ylpeydellä voimme todeta, että olemme saaneet toteuttaa energiaremontit seuraaviin Lauttasaaren taloyhtiöihin: As Oy Katajaharjuntie 15, As Oy Helsingin Marine, As Oy Lauttasaaren Meritähti, As Oy Iso-Kaari 7, As Oy Haahkatie 15, As Oy Puistokaari 13, As Oy Merikylpylänranta. Smart Heating Oy:n erikoisosaamista ovat kiinteistöjen älykkäät hybridilämmitysjärjestelmät, jotka voivat koostua maalämmöstä, poistoilman lämmöntalteenotosta (PILP), kaukolämmöstä, aurinkoenergiasta ja viilennyksestä. Smart Heating Oy on perustettu vuonna 2014 ja missiomme on lisätä kestävän energian käyttöä, parantaa energiatehokkuutta ja nostaa kiinteistöjen arvoa. Maaliskuussa 2022 kotimainen perheyhtiö Halton Group teki strategisen sijoituksen yhtiöön ja tuli mukaan vauhdittamaan Smart Heating Oy:n kasvua. Pyydä maksuton energiakartoitus: 0400 849 828/Arto Nissilä www.smartheating.fi Tarjolla maksuton energiakartoitus P uutarhatyöt aloitetaan usein keväthurmoksessa tarttumalla nopeasti haravaan ja puutarhasaksiin, kun vanhasta tottumuksesta halutaan siistiä piha talven jäljiltä. Nurmikolta on toki hyvä haravoida isot lehdet ja lehtikasat, jotta nurmikko pääsee hengittämään ja kasvamaan, mutta liian tarkka ei kannata olla. Lehtikarike nimittäin ruokkii maan pieneliöstöä, joten pääosa lehdistä kannattaa silputa paikoilleen ruohonleikkurilla tai haravoida pensaiden alle katteeksi. Puiden ja pensaiden leikkaaminen on toinen kevättalkoiden kestoaihe; miten, mistä, milloin ja kuinka paljon? Marjaja hedelmäkasvit tarvitsevat valoa oksiston sisään, joten niiden leikkaaminen on säännöllinen osa pihan hoitoa. Muuten pihan kasveja ei ole ”pakko” leikata vuosittain. Leikkaaminen poistaa elävää biomassaa. Elinvoimaisen ja hyvässä kasvussa olevan kasvillisuuden voi ajatella oman pihan hiili-imuriksi. Jos vihreää kasvustoa on vähän, ei imurin tehokaan ole kummoinen. Oksat ja risut ovat arvokasta materiaalia pihan hiilenkierrossa, eivätkä ne kuulu jätesäkkeihin tai roskalavoille. Pihan istutuksia suunnitellessa kannattaa panostaa More is more -ajatteluun. Mitä enemmän puutarhassa on kasvien kerroksellisuutta, sitä enemmän käytössä on ilmarakoja, joiden kautta hiili kulkee. Näkyvät kasvit ovat vain jäävuoren huippu ja niiden elinvoimainen kasvu lähtee hyvinvoivasta maasta. Hiilipuutarhuroinnissa ruokitaan ja hoivataan maaperää. Hoivaan kuuluu kotipihalla riittävä kosteus ja ilman läpäisy sekä pieneliöstön ruokkiminen eloperäisellä aineella, esimerkiksi lehtisilpulla tai oman pihan kompostilla. CO-CARBON-hankkeessa tutkitaan hiiliviisasta kaupunkivihreää kokonaisuutena niin julkisilla, puolijulkisilla kuin yksityisilläkin alueilla. Outi Tahvonen tutkijayliopettaja HIILIVIISAS KAUPUNKI Smart Heating Oy:n toimitusjohtaja Pertti Nissilä.
• HIILINEUTRAALI LAUTTASAARI 2030 • ILMASTOLIITE 2 1/2023 ILMOITUS V arsinkin vaalien alla julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta ja luonnon köyhtymisestä on välillä hämmentänyt. Osa keskustelijoista väittää, että voisimme odottaa ennen kuin ryhdytään toimiin. Mutta vaihtoehtoa, jonka mukaan ei tarvitse tehdä mitään, ei oikeastaan ole olemassa. Kenelläkään ei ole vapaalippua tulevaisuuteen. Ajatus siitä, että ’jonkun muun’ pitäisi hoitaa asiansa kuntoon ennen kuin meidän kannattaa tarttua toimeen, ei toimi edes itsekkään ihmisen ohjenuorana, sillä muutokset ympärillämme ovat nopeita. Bob Dylan lauloi jo vuonna 1964 ”…And you better start swimmin’/ Or you’ll sink like a stone/ For the times they are a-changin’.” Viesti on ajankohtaisempi kuin koskaan. Elämme kuitenkin mielenkiintoisia aikoja, sillä ei ole vain yhtä oikeaa tapaa toimia, vaan valittavana on lukuisia eri polkuja. Yhteistä niille on tietoinen pyrkimys muutoksiin, jotka parantavat omia ja lastemme mahdollisuuksia elää rikasta elämää Lauttasaaressa ja yhteisellä maapallollamme. Muutokset, joille haluaa antaa suunnan, vaativat aina vaivannäköä. Ruotsalainen kirjailija Sven Lindqvist julkaisi 1978 teoksensa ”Gräv där du står”, jossa hän kehotti jokaista katsomaan ympärilleen oman aktiivisen toimintansa suuntaamiseksi. Taloyhtiöiden ilmastoja luontotyössä Sven Lindqvistin kehotusta kaivaa, missä seisot, voidaan toteuttaa hyvin konkreettisesti – maalämmön tuotanto kasvaa Lauttasaaressakin nopeasti ja reikiä kairataan monella pihalla. Kun pihoilla kaivetaan, pitää myös huolehtia jälkihoidosta. Parhaimmillaan voidaan luoda entistä parempia pihoja ja elinympäristöjä. Poiskaivettua asfalttia voi korvata vettä läpäisevillä pinnoilla, joiden ansiosta rankkasateiden hallinta helpottuu. Kaivetuille nurmikoille voi istuttaa pensaita, jotka tuovat varjoa helteillä ja synnyttävät monimuotoisia elinympäristöjä. Kun hyödynnämme uusiutuvaa energiaa ja kun pihassa viihtyy rikas lajisto ja hiilinielut vahvistuvat, olemme ottaneet pieniä, mutta tärkeitä askelia kohti haluttua tulevaisuutta. Muutos ei ole hyökyaalto, joka pyyhkäisee kaiken vanhan kerralla mennessään, vaan elävä palapeli, jonka palat muovaamme itse. Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksen neuvonantaja ja lauttasaarelainen ON MONTA TAPAA OSALLISTUA K A I W ID EL L T aloyhtiöiden suurin kuluerä on lämmityskustannukset. Kevään yhtiökokouksissa keskustellaan lämmityskulujen hallinnasta ja energiaremonteista. Taustalla EU uusii parhaillaan energiatehokkuusdirektiiviä. Energiaomavaraisuuden parantaminen ja vihreäsiirtymä edellyttävät toimia myös taloyhtiöiltä. Lauttasaaressa on oltu edelläkävijöitä näissä asioissa jo pitkään. Larusta löytyy useita poistoilman lämmöntalteenottoon ja maalämpöön siirtyneitä taloyhtiöitä. Suurella ylpeydellä voimme todeta, että olemme saaneet toteuttaa energiaremontit seuraaviin Lauttasaaren taloyhtiöihin: As Oy Katajaharjuntie 15, As Oy Helsingin Marine, As Oy Lauttasaaren Meritähti, As Oy Iso-Kaari 7, As Oy Haahkatie 15, As Oy Puistokaari 13, As Oy Merikylpylänranta. Smart Heating Oy:n erikoisosaamista ovat kiinteistöjen älykkäät hybridilämmitysjärjestelmät, jotka voivat koostua maalämmöstä, poistoilman lämmöntalteenotosta (PILP), kaukolämmöstä, aurinkoenergiasta ja viilennyksestä. Smart Heating Oy on perustettu vuonna 2014 ja missiomme on lisätä kestävän energian käyttöä, parantaa energiatehokkuutta ja nostaa kiinteistöjen arvoa. Maaliskuussa 2022 kotimainen perheyhtiö Halton Group teki strategisen sijoituksen yhtiöön ja tuli mukaan vauhdittamaan Smart Heating Oy:n kasvua. Pyydä maksuton energiakartoitus: 0400 849 828/Arto Nissilä www.smartheating.fi Tarjolla maksuton energiakartoitus P uutarhatyöt aloitetaan usein keväthurmoksessa tarttumalla nopeasti haravaan ja puutarhasaksiin, kun vanhasta tottumuksesta halutaan siistiä piha talven jäljiltä. Nurmikolta on toki hyvä haravoida isot lehdet ja lehtikasat, jotta nurmikko pääsee hengittämään ja kasvamaan, mutta liian tarkka ei kannata olla. Lehtikarike nimittäin ruokkii maan pieneliöstöä, joten pääosa lehdistä kannattaa silputa paikoilleen ruohonleikkurilla tai haravoida pensaiden alle katteeksi. Puiden ja pensaiden leikkaaminen on toinen kevättalkoiden kestoaihe; miten, mistä, milloin ja kuinka paljon? Marjaja hedelmäkasvit tarvitsevat valoa oksiston sisään, joten niiden leikkaaminen on säännöllinen osa pihan hoitoa. Muuten pihan kasveja ei ole ”pakko” leikata vuosittain. Leikkaaminen poistaa elävää biomassaa. Elinvoimaisen ja hyvässä kasvussa olevan kasvillisuuden voi ajatella oman pihan hiili-imuriksi. Jos vihreää kasvustoa on vähän, ei imurin tehokaan ole kummoinen. Oksat ja risut ovat arvokasta materiaalia pihan hiilenkierrossa, eivätkä ne kuulu jätesäkkeihin tai roskalavoille. Pihan istutuksia suunnitellessa kannattaa panostaa More is more -ajatteluun. Mitä enemmän puutarhassa on kasvien kerroksellisuutta, sitä enemmän käytössä on ilmarakoja, joiden kautta hiili kulkee. Näkyvät kasvit ovat vain jäävuoren huippu ja niiden elinvoimainen kasvu lähtee hyvinvoivasta maasta. Hiilipuutarhuroinnissa ruokitaan ja hoivataan maaperää. Hoivaan kuuluu kotipihalla riittävä kosteus ja ilman läpäisy sekä pieneliöstön ruokkiminen eloperäisellä aineella, esimerkiksi lehtisilpulla tai oman pihan kompostilla. CO-CARBON-hankkeessa tutkitaan hiiliviisasta kaupunkivihreää kokonaisuutena niin julkisilla, puolijulkisilla kuin yksityisilläkin alueilla. Outi Tahvonen tutkijayliopettaja HIILIVIISAS KAUPUNKI Smart Heating Oy:n toimitusjohtaja Pertti Nissilä. HIILINEUTRAALI LAUTTASAARI 2030 • ILMASTOLIITE 3 1/2023 ILMOITUS K un huonekasveja hyysännyt perustaa puutarhaa, oppii vain kantapään kautta, että puutar­ hassa hoidetaan maaperää ja otetaan huomioon luonnon vuorovaikutukset. Tässä pientä listaa, mitä alun perin olisi pitänyt tehdä toisin. Kaivoin kukkapenkeille kunnon montut… Kukkapenkkejä perustaessani poistin alkuperäisen maapohjan ja tilasin jättisä­ keittäin uutta multaa tilalle. Enpä arvannut, että samalla poistin kaikki maaperän piene­ liöt ja mikrobit. Sittemmin olen palautellut niitä eloperäistä aineista lisäillen. Poistin syksyisin kuihtuneet kukan­ varret… Sekajäte sai kuormia, kun leikkelin kuk­ kavarsia ja haravoin talveksi nurmikon siistiksi. Sittemmin olen tajunnut, että ne muuttuvat talven aikana mururakenteen parantajiksi. Keväällä riittää risujen sipaisu haravalla ja kuihtuneiden varsien silppua­ minen penkkiin. Kuljettelin nurmikon leikkuujätettä roskikseen… Lannoitin nurmikkoa innolla ennen kuin tajusin, että jättämällä leikkuujätteen nur­ mikkoon hoidan nurmen kasvuolosuhteita ja annan hyödyllisille pieneliöille ruokaa. Iso osa pihasta on saanut myös muuttua niityksi ihan lauttasaarelaisilla luonnon siemenillä. Niitä voi kerätä loppukesästä. Myrkytin laatoituksen muurahaisia… Luulin, että muurahaiset vahingoittavat kasveja. Mustat pihamauriaiset ovat hai­ tattomia – ja joskus myös hyödyllisiä. Ne raahaavat jälkeläisilleen eloperäistä ainesta maan sisään ja huolehtivat ilmastoinnista. Itse asiassa tekevät maaperälle mannaa. Unohdin katsoa, mitä kanit syövät… Villiintyneet kesykanit pistelivät pos­ keensa kääpiöjasmikkeet ja vuorimännyn taimet. Sittemmin olen tutkinut, mikä ei pupuille maistu. Tänä talvena oli taas mah­ dollisuus vertailla. Vuorimännyn neulasista ei ole juuri mitään jäljellä, mutta kotimainen pikkumänty on pihassa ihan rauhassa. Taloyhtiön pihaa hoidellessa on oppinut, että mitä kotimaisempi kasvi, sitä vähem­ män myyrät ja kanit sitä popsivat. Ja mitä vaativampi kasvi, sitä vähemmän se tarvit­ see huomiota – keskityttävä on maaperään. Sitä ei oivalla heti, jos on vaan huolehtinut kertakäyttöisistä parvekekukkasista. Päivi Litmanen­Peitsala Larun luonnon asiantuntija A s Oy Helsingin Miranda on vuon­ na 2011 valmistunut taloyhtiö Helsingin Lauttasaaressa. Plugit toteutti taloyhtiön autohalliin 34 autopaikkaa ja neljä moottoripyöräpaikkaa kattavan latausjärjestelmän. Alun perin ajatuksena oli rakentaa pysä­ köintipaikoille latausvalmius, mutta arviolta 90 prosenttia osakkaista halusi asennuttaa urakan yhteydessä myös latauslaitteen. ”Painotimme projektissa kokonaisratkai­ sua ja varautumista tulevaisuuden tarpeisiin varmistamalla lataustehon riittävyys. Niin ikään tulevaisuutta ajatellen päädyimme mahdollistamaan moottoripyörien lataa­ misen. Uskommekin tämän laajemman rat­ kaisun lisäävän taloyhtiömme houkuttele­ vuutta”, kertoo Ismo Vaihtamo, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Tarjousvaiheessa taloyhtiö teetti selvi­ tyksen kiinteistön järjestelmän kuormi­ tuksesta. Plugitin tekemän kartoituksen pohjalta todettiin, että olemassa olevan jär­ jestelmän kapasiteetti riittää eikä sähköpää­ keskusta tarvitse laajentaa tai kiinteistön sähkönsyöttötehoa nostaa. Dynaamisella kuormanhallinnalla varmistetaan latauste­ hon riittävyys kaikille tasapuolisesti. ”Kun tarjottu kokonaisratkaisu oli kat­ tava, teholtaan riittävä ja teknisiltä ominai­ suuksiltaan erinomainen, valinta oli lopulta helppo tehdä”, Vaihtamo mainitsee. Kaapelointi ja latauslaitteiden asennus sujui jouhevasti eikä rakennustöistä aiheu­ tunut häiriötä. Asennusvaiheessa tiedotta­ minen oli aktiivista ja keskusteluyhteyttä kiiteltiin avoimeksi. Projektin sisältöä pe­ rattiin jo etukäteen asukkaille auki perus­ teellisesti ja työn jälkikin miellytti silmää. Daniel Azoulay Sales Manager, Plugit Finland Oy MOKAAMALLA OPPII PIHALLAKIN Näin toteutettiin 34 autopaikan latausjärjestelmä S uomen ympäristökeskus (SYKE) on laskenut kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästötiedot ensimmäistä kertaa kaikille Suomen kunnille ja maakun­ nille. Kulutusperusteinen näkökulma täydentää käyttöperusteista laskentaa. Päästöt voidaan erotella kotitalouksien kulutukseen, kuntien hankintoihin ja in­ vestointeihin. Kunnan kulutusperustei­ siin päästöihin lasketaan mukaan tuon­ nin kautta muilla alueilla kotimaassa sekä ulkomailla aiheutuneet päästöt. Helsingin kulutusperusteiset päästöt, 10,6 tonnia asukasta kohden, ovat samaa suuruusluokkaa kuin muissa kaupunki­ maisissa kunnissa tai koko Suomen kun­ nissa keskimäärin. Kotitalouksien päästöt kattavat 84 prosenttia Helsingin kaupungin päästöis­ tä. Loput päästöistä aiheutuu kaupungin hankinnoista ja kuntien sekä yksityisten toimijoiden investoinneista, pääosin ra­ kentamisesta. Asumisen päästöjä määrittää läm­ mön tarve ja kaukolämmön polttoaine­ jakauma. Maantieteelliset ominaispiirteet ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet ohjaavat liikkumisen päästöjä. Helsingis­ sä kotitalouksien kulutuksen päästöistä suurin osa tulee juuri asumista (26 %) ja liikkumisesta (22 %). Ruoan kulutuksen päästöjen osuus on 20 prosenttia, mui­ den tavaroiden 16 prosenttia ja muiden palveluiden 16 prosenttia. Päästöjen vähentäminen on asukkai­ den, julkisen sektorin ja yritysten yhteis­ peliä. Julkinen sektori kehittää yritysten ja kotitalouksien toimintaympäristöä, jonka rajoissa päästöjä on mahdollista vä­ hentää. Esimerkiksi kaukolämmön poltto­ ainevalinnat heijastuvat alueen yritysten tuotantoon ja sitä kautta myös tuotteiden käyttäjien eli asukkaiden päästöihin. Asumisessa päästötehokkuutta on mahdollista parantaa energiaremonteilla ja älyohjauksella. Taloyhtiöt voivat suosia vähäpäästöisiä kiinteistökohtaisia ener­ giajärjestelmiä ja yksittäiset kotitaloudet voivat ajoittaa sähkönkulutustaan. Kau­ punki vaikuttaa suosimalla vähäpäästöisiä energialähteitä tuotantolaitoksissaan. Ti­ lojen monikäyttöisyyttä ja käyttöastetta voidaan parantaa sekä kaupungin kiin­ teistöissä että taloyhtiöissä. Yhdyskuntarakenteella, kävelyn ja pyö­ räilyn edistämisellä ja julkisen liikenteen kehittämisellä voidaan vaikuttaa kaupun­ kilaisten liikkumisvalintoihin. Kuntalais­ ten on tärkeää vaatia toimintaympäris­ töä, joka tukee kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämistä. Asukkaat voivat vaikuttaa siihen mihin matkustavat ja millä tavoin. Henkilöautojen päästötehokkuutta voi parantaa käyttövoimavalintojen ja ta lou­ del li sen ajotavan kautta. Laura Saikku (PhD, Doc.) Senior Research Scientist, Finnish Environment Institute Päästöjen vähentäminen on asukkaiden, julkisen sektorin ja yritysten yhteispeliä. Kotitalouksien päästöt 84 prosenttia
• SEMINAARI 18.4. LAUTTASAAREN YHTEISKOULULLA! LAUTTASAAREN ILMASTOVIISAAT TALOYHTIÖT Seminaari on tarkoitettu kaikille saaren asukkaille ja taloyhtiöiden hallitusten jäsenille. Tavataan Lauttasaaren yhteiskoulun auditoriossa, Isokaari 19. Lämpimästi tervetuloa! HIILINEUTRAALI LAUTTASAARI 2030 • ILMASTOLIITE 4 ILMOITUS 16.00 Ilmastotori avautuu 17.00 Tervetuloa! Puheenjohtaja Nina Lukkari, Lauttasaari-Seura ry 17.03 Koulun tervehdys Rehtori Jouni Rasa, Lauttasaaren yhteiskoulu 17.05 Seminaarin avaus Puheenjohtaja Mikael Hildén, SYKE 17.15 Maalampövoimala Arto Nissilä, SmartHeating Oy 17.30 Sähköautojen latauksen suunnittelu Timo Metsänen ja Juhana Filppula, Planmax Oy 17.40 Sähköautojen latauksen toteutus Daniel Azoulay, Plugit Finland Oy 17.50 Hiiliviisas kaupunki Outi Tahvonen, tutkijayliopettaja 18.00 Yleisökeskustelu 18.15 Kohti hiilineutraalia kaupunginosaa – kuluttajien valintojen merkitys Johtaja Jyri Seppälä, SYKE 18.30 Yleisökeskustelu jatkuu 18.48 Mukaan hankkeeseen – kutsu taloyhtiöille Koordinaattori Eero-J Ahonala 18.50 Seminaarin yhteenveto Puheenjohtaja Mikael Hildén 19.00 Seminaari päättyy 20.00 Ilmastotori suljetaan Ja paikkahan on: Lauttasaaren yhteiskoulu, Isokaari 19, koulun auditorio. 1/2023 Kaunista Katajaharjua. Eero-J Ahonala koordinaattori 044 5890 155 eero.ahonala@vanhakaupunki.com Kysy lisää!