13.4.22 Nro 14 *Ainoa kaupunginosalehti Uutismedian liiton Vuoden kaupunkilehti -kilpailun finaalissa 2018–2020. ”Meren tila parantunut sisälahdilla” Erikoistutkija Seppo Knuuttilan mukaan Lauttasaaren merialueen tila on kaksijakoinen: pohjoispuolen sisälahdissa veden laatu on parantunut 1970-luvulta tähän päivään, mutta avomerellä tilanne on heikentynyt. Knuuttilan mukaan yksinkertaisin tapa vähentää omaa ravinnejalanjälkeään on Itämereltä pyydetyn villikalan syöminen. Esimerkiksi Lauttasaaren sillalta litkattua silakkaa kelpaa hyvin syödä. 7–8 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Kolme hyvää syytä mainostaa Lauttasaari-lehdessä 1. 88 % lauttasaarelaisista pitää omaa kaupunginosalehteä tärkeänä. 2. 86 % lukijoista on hyvin tyytyväinen lehteen. 3. 94 % lukijoista sanoo suosivansa oman saaren palveluita. Lauttasaari-lehti ja lauttasaari.fi-verkkopalvelu tavoittavat 86 % alueen aikuisväestöstä. Pyydä tarjous ja tule mukaan Lauttasaaren ykkösmediaan. Mediamyynti: 050 591 6466 tai seura@lauttasaari.fi Lähde: Taloustutkimus Oy 2022 V I I K O N V I N K K I > > > Maison Luumi Oy | www.maisonluumi.fi Tapiolan Keskustorni, 2. krs, 02100 Espoo 21449770 LAUTTASAARI KT 45,5 m 2 2h+kk+alkovi. Siistikuntoinen kaksio huippusijainnilla meren, metron ja palveluiden välittömässä läheisyydessä! Rakennus on yksi saaren maamerkkejä ja maineikkaan Else Aropaltion käsialaa. Hissitalon 5. krs. (F 2013 ) Otavantie 3 A. Mh. 327 218,86 €, vh. 329 000 €. HEIDI LUUMI Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV, KiAT 045 135 1967 | heidi@maisonluumi.fi Lämminhenkinen kaksio rauhallisessa ympäristössä saaren keskeisten palvelujen tuntumassa! KT 2h+k+kph+vh.+las.parv. 53 m2, rv. 1956 Koillisväylä 11 vh. 392 000e vh. 392 000e Shama Österman Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 586 6849 shama.osterman@kahdeksas.? Lauttasaarelainen. Välittäjä. www.kahdeksas.?/shama-österman U Uudenlaista kiinteistönvälitystä. Valitse kodillesi lauttasaarelainen välittäjä. Kahdeksas päivä | Kodit.io LKV Oy | Y-tunnus 3165356-5 Lapinlahdenkatu 16, 00180 Helsinki Kohdenumero 20034443 Energialuokka E2013 Ensiesittely 24.4. Kysy lisää! H YVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ ! Toivottaa Kiinteistötoimisto Takio LKVn väki 020 741 7878, toimisto@takio.com Pääsiäisenä Avoinna 15.–17.4. klo 12–18 Kolmen ruokalajin pääsiäismenu ja bistromenun annoksia. Lasten lista. Tutustu myös Vappulounaaseemme. Menut ja varaukset: www.bluepeter.fi, p. 010 424 9801 Tervetuloa nauttimaan hyvästä ruoasta ja keväästä meren äärelle Blue Peteriin, Vattuniemen puistotie 1. Menut ja viikon lounaslista netissä www.bluepeter.fi
PÄÄKIRJOITUS 2 13.4. 2 2 2 S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A Ajassa 13.4.2022 Nro 14 LUKU LAUTTASAARESTA Suomen kotiseutuliiton valinta Vuoden kaupunginosaksi 2020. L AU T TAS A A R I Lauttasaaren eteläisimmän maastokohteen leveyspiirin etäisyys saaren pohjoisimman maastokohteen leveyspiiriin. Lähde: Kansalaisen karttapaikka. 3040 m 3040 m Ilmastoteot ovat helppoja Koronan myötä monet ovat siirtyneet pysyvästi etätyöhön. Luonto kiittää. Sitran ”Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt” -selvityksen mukaan noin 20 prosenttia kasvihuonepäästöistä syntyy ihmisten liikkumisesta eli liikenteestä. Kun liikkuminen esimerkiksi autolla toimistolle ja takaisin jää pois, on ehkä huomaamattaan mukana ilmastotalkoissa. Päivätyötä voi tehdä virtuaalisesti, paikasta ja ajasta riippumatta. Moni on kunnostautunut myös kiertotaloudessa. Eteisessä saattaa odottaa pussikaupalla täysin käyttökelpoisia lastenvaatteita, kodintekstiilejä ja kenkiä, lähdössä lahjoituksena eteenpäin. Lauttasaari-Seuran Hiilineutraali Lauttasaari 2030 -hanke on mukana toteuttamassa lauantaina 7. toukokuuta kierrätysriehaa, jossa kumppaneiden kanssa on tarkoitus kerätä myös niitä tekstiilejä, jotka eivät enää kiertoon kelpaa. Kun kierrätys kattaa yhä suuremman osan jätteistä, hiilijalanjälkeä kasvattavaa sekajätettä kertyy enää vähän. Kierrätys ulottuu pian myös konstikkaimpiin kohteisiin, kun Helsingin kaupungin suunnittelema rakentamisen kiertotalouteen liittyvä pilottiohjelma käynnistyy Lauttasaaressa. Rakennettu ympäristö muodostaa suurimman osan kasvihuonepäästöistä, jopa 40 prosenttia. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan nosti energian puheenaiheeksi. Moni on jo tarkastanut kotinsa sisälämpötilan 19–20-asteeseen. Matalampi huonelämpötila johtaa vääjäämättä pienempään lämmityslähtöiseen päästökuormaan. Viimeistään nyt kannattaa liittyä mukaan seuraamaan Hiilineutraali Lauttasaari 2030 -hanketta esimerkiksi Lauttasaari.fi-verkkosivulla tai hankkeen Facebook-ryhmässä. Löydät kosolti konkreettisia vinkkejä, kuinka elää ilmastoystävällisemmin. Keinoista useimmat eivät vaadi suuria uhrauksia. Keväisin terveisin, Nina Lukkari Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja ?? Josko jo sitä tennistä. Pyrkän jääkausi päättyi 18. maaliskuuta. Se ei kuitenkaan tarkoittanut talvikauden loppua, vaan tuskastuttavan pitkän rospuuttokauden alkua. Pyrkän johtokeskuksesta arvioidaan, että tenniskausi voitaneen korkata vasta pääsiäistä seuraavalla viikolla. PS 3, 04 km Lohiapajanlahden rakentaminen käyntiin 2025 Mies tarjosi lääkkeitä lapsille Lauttiksessa Opetus alkoi uusissa tiloissa – Myltsin koulun peruskorjaus on viimein valmis Lykkiläinen Erika Pajunen voitti tiedekisan Helsingin kaupungin investointisuunnitelman mukaan Lohiapajanlahden kaavan toteutus olisi alkamassa vuonna 2025. Kaupunki on varaamassa yhteensä 4,5 miljoonaa euroa alueen esirakentamiseen vuosille 2025–2028. Lisäksi pilaantuneen maan kunnostukseen ja johdotukseen kaavaillaan 0,75 miljoonaa euroa vuosille 2027–2028. Lohiapajanlahdella on lainvoimainen asemakaava. Sinbadin pursiseuran ja Meritaidon tonteille, osin meritäyttöjen varaan, rakennetaan kerrostaloja noin 480 asukkaalle. Osa nykyisen satama-alueen venepaikoista siirtyy kauemmas merelle. PS Kaava on tuomassa viisi kerrostaloa. HELSINGIN KAUPUNKI ”Viime viikon sunnuntaina vanhempi mies ojensi Lauttiksessa lapsille M&M-karamellipurkin, jonka sisällä oli karamelleja ja lääkkeitä läpipainopakkauksissaan”, kertoo kauppakeskuspäällikkö Heli Vainio. Lapset toimivat Vainion mukaan esimerkillisen neuvokkaasti. He veivät karamellipurkin kauppakeskuksen vartijoille ja kertoivat tuntomerkit miehestä. Mies löytyi kauppakeskuksen kameratallenteesta. Kaksi päivää myöhemmin hänet otettiin kiinni Lauttiksessa ja annettiin poliisin huostaan. Lauttiksen apteekin lausunnon mukaan karamellipakkauksessa olleita rauhoittavia lääkkeitä käytetään usein huumausaineina. Vainio pyytää lauttasaarelaisia vanhempia varoittamaan lapsiaan vastaavista tilanteista. PS TEKSTI ja KUVA Katja Pesonen Kaksi vuotta kestänyt Myllykallion koulun peruskorjaus on viimein valmis. Kaikki Lauttasaaren ala-asteen oppilaat aloittivat koulunkäynnin peruskorjatussa koulurakennuksessa maanantaina 4. huhtikuuta. Aikaisemmin koulun oppilaat opiskelivat Hedengrenin rakennuksessa, Vattuniemen ala-asteella ja puukouluissa. Lauttasaaren ala-asteen koulun vs. rehtori Heidi Metsämäki kertoo ilmapiirin olevan todella positiivinen ja toiveikas. ”Paluu saman katon alle on tuonut positiivista tohinaa koulun henkilökuntaan ja oppilaiden keskuuteen. Kalusteita puuttuu vielä joistakin luokista, niitä saamme joka päivä lisää. Osa kalusteista on meidän vanhoja omia kalusteitamme, osa kunnostettuja ja osa tulee uutena. Muuttolaatikot hupenevat päivä päivältä ja koulu alkaa näyttää koululta! Piharemontti tehdään kesällä. Puukoulut poistuvat koulun alueelta huhti-toukokuussa”, hän sanoo. TEKSTI Katja Pesonen Lauttasaaren yhteislukion abiturientti Erika Pajunen on voittanut valtakunnallisen Beyond 2030 Challenge -tiedekilpailun. Pajusen Econsult-joukkue ideoi ajankohtaisen työn ympäristöystävällisestä kaupunkisuunnittelusta. Pajunen palkittiin 4 000 eurolla. Pajusen voittoisassa työssä tehdään piha-alueista ja kotipihoista hiilinieluja maankäytön arviointiraportin avulla. Raportti perustuu maa-aineskokeisiin ja kertoo, onko piha-alue hiilinielu vai -varasto. Raportin tilaaja saa selkeät ohjeet siihen, kuinka pihaa voi kehittää. Konseptia voivat hyödyntää niin isännöitsijäyritykset, pihojen suunnitteluun erikoistuneet yritykset kuin yksityiset maanomistajat. ”Idean keksimiseen inspiroi yksinkertaisesti halu vaikuttaa ja kisa mahdollisti sen. Voisin kuvitella tarjoavani tätä palvelua jo esimerkiksi taloyhtiöille ja isännöintitoimistoille. Aion ehdottomasti pitää idean korvan takana ja voinkin työstää ja jatkojalostaa sitä tässä ajan mittaan”, Pajunen sanoo. Lykkiläinen Erika voitti pääpalkinnon valtakunnallisessa tiedekilpailussa.
3 13.4.2022 Nro 14 KOKOSI ANNA KONTTINEN VÄLIKYSYMYS Milloin kesä alkaa? Mauri ”Vappuna alkaa kesä. Jos vappuna sataa lunta, se alkaa vasta sen jälkeen. On vanha sanonta, että jos vappuna sataa vettä, sitten maa kastuu.” Soila ”Kesä alkaa yleensä toukokuun puolenvälin jälkeen. Ei olisi suotavaa, että myöhästyisi siitä. Kesään vaaditaan aurinkoa ja lämpöä.” Hannu ”Kesä on sitten, kun ei tarvitse enää pitää pipoa ja hanskoja. Kevyttä kevättakkia voi pitää kesälläkin. Kesällä fillaroin paljon.” Jenni ”Oikea kesä alkaa, kun ei tarvitse enää näin paljon vaatteita. Voi lähteä kotoa ihan vaan t-paidassa. Toukokuun loppupuolella, kun minulla on synttärit, yleensä on jo hyvät ilmat.” Lauttasaarella aliedustus osayleiskaavan sparrausryhmässä TEKSTI Pete Suhonen Helsingin kaupunki on perustanut ”sparrausryhmän” Länsiväylän ympäristön osayleiskaavan valmistelua varten. Ryhmän tehtävä on yleiskaavasuunnittelija Satu Tarulan mukaan tuoda ennen kaikkea asukasnäkökulmaa kaavan valmisteluun. Ryhmään haettiin jäseniä aiemmin tänä vuonna. Halukkaita oli kaikkiaan 55. ”Ryhmään on kutsuttu otos niistä kaupunkilaisista, jotka Länsiväylä-kyselyn yhteydessä ilmoittautuivat halukkaiksi osallistumaan ryhmätyöskentelyyn”, Tarula sanoo. 16 henkilön sparrausryhmässä on mukana myös edustajat Lauttasaari-Seurasta, Jätkäsaari-seurasta ja Lapinlahti-yhteisöstä. Tarulan mukaan sparrausryhmässä on varmuudella kuusi lauttasaarelaista. Ruoholahtea, Salmisaarta ja Lapinlahtea edustaa neljä henkilöä. Kuuden sparrausryhmän jäsenen asuinpaikkaa Tarula ei tiedä, koska asuinpaikkaa ei verkkokyselyssä pitänyt ilmoittaa. Mukaan saattoi päästä myös, jos kertoi aiemmin asuneensa alueella, liikkuvansa tai harrastavansa alueella säännöllisesti. Esimerkiksi jos ajaa työmatkansa tarkastelualueen läpi, kriteerit täyttyvät. Yli 2 000 saarelaista alueella Kaupungin mukaan Länsiväylän ympäristön osayleiskaavan tarkastelualueella on 2 500 asukasta. Heistä 2 110 ihmistä eli 84 prosenttia asuu Lauttasaaressa, 390 (16%) Lauttasaaren ulkopuolella. Sparrausryhmän jäsenistä varmuudella lauttasaarelaisia on vain vajaa 40 prosenttia. Vaikka jäsenistä, joiden asuinpaikka ei ole tiedossa, jokainen asuisi Lauttasaaressa, saarelaisten osuus jäisi 75 prosenttiin. Näin ollen Lauttasaari on joka tapauksessa aliedustettu asukasnäkökulmaa kaavan valmisteluun tuovassa sparrausryhmässä. Sparrausryhmän tehtävä on ideoida ja tuoda näkemyksiä suunnitteluun. Se ei tee päätöksiä tai suunnitteluratkaisuja. Ryhmän tapaamiset painottuvat suunnittelun alkuvaiheeseen. Ryhmälle on suunniteltu kolme työpajatapaamista vuoden 2022 aikana. Länsiväylän osayleiskaavan skenaarioita odotetaan nähtäville myöhemmin tänä vuonna. Kaavaluonnoksen on määrä valmistua ensi vuonna ja kaavaehdotuksen vuonna 2024. Osayleiskaavan uskotaan etenevän kaupunginvaltuuston käsittelyyn vuonna 2025. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Osayleiskaavan tarkastelualueen rajaus kartalla sinisellä. HELSINGIN KAUPUNKI. Länsiväylän ympäristön osayleiskaavan tarkastelualueen asukkaista 84 prosenttia asuu Lauttasaaressa. Kaavan sparrausryhmän jäsenistä varmuudella Lauttasaaressa asuu vain alle 40 prosenttia. ”Tehtävä tuoda ennen kaikkea asukasnäkökulmaa kaavan valmisteluun” Vuonna 1975 valmistunut Lauttasaaren senioritalo peruskorjataan. Säätiön hallitus esittää korjauksen osarahoittamiseksi rakennuksen laajentamista, jotta asukasmäärää voidaan lisätä ja asumismukavuutta parantaa. Hanke on tarkoitus toteuttaa lähivuosien aikana. Säätiön tiedotteen mukaan asukkaille ei aiheudu hankkeesta haittaa. Lisärakentaminen vaatii asemakaavan muutoksen. Säätiö on käynyt vuokrasopimuksen jatkamisesta ja asemakaavan muuttamisesta neuvotteluja Helsingin kaupungin edustajien kanssa. Tiedotteen mukaan kaupunki on suhtautunut säätiön ehdotuksiin myönteisesti. PS PETE SUHONEN Lauttasaaren senioritalo sijaitsee Pohjoiskaaren alkupäässä. Senioritaloon valmistellaan laajennusta
4 13.4.2022 Nro 14 KASVOT PA R A S TA S a a r e l l a TEKSTI ja KUVA Katja Pesonen Lauttasaaren remontoitu kirkko on saanut kirkkosaliaan kaunistamaan kirkkolaivan. Se oli hyvinkin tervetullut yksityiskohta, sillä vastaava on yleensä rannikkokirkoissa. Johanneksen seurakunnan salissa sellainen on jo. Idean takana on lauttasaarelainen historiantutkija ja dosentti Mikko Huhtamies. Hän myös toimi konsulttina prosessissa. Lauttasaaren laivaksi hän valikoi 1700-luvulla eläneen laivanvarustajan Johan Sederholmin laivan, St. Johanneksen. Toukokuussa 1759 se lähti Viaporista kohti Saksaa lastinaan kenkiä ja jauhoa, mutta kovassa tuulessa ajoi karille ja upposi avomerellä Lauttasaaren ulkopuolella. Mikko jos kuka tuntee Itämeren historian. Hän on tutkimuksissaan käsitellyt muun muassa entisajan merenkulkua ja saaristolaivastoa, Viaporin linnoitusta, kartografiaa ja haaksirikkoja. Hän on tehnyt yhteistyötä niin Museoviraston kuin meriarkeologian kanssa. Tietysti hän myös purjehtii itse. Se tapahtuu purjeveneellä, jota hän pitää Pursiseura Sindbadin satamassa. ”Varmasti rakkaus mereen syntyy siitä, että olen syntynyt Lauttasaaressa ja aina asunut täällä. Muistan myös, kun tein kansakoulussa esitelmän purjelaivoista, ja vaikka se tietysti jännitti, sain opettajalta kehuja. Siitä huomaa kuinka opettajan kehuilla on lapselle suuri merkitys”, hän toteaa. Tuota ajatusta hän kuljettaa itsekin mukanaan omassa työssään. Mikolla on historianopettajan pätevyys ja tekee tarvittaessa opettajan sijaisuuksia, myös Lauttasaaren kouluissa. Historioitsijan ammatista tekee mielenkiintoista – ei pelkästään historia itse aiheena – vaan työn monipuolisuus. Mikko opettaa, tekee tutkimusta, kirjoittaa artikkeleita ja kirjoja. Tutkijan työ vaatii silti loputonta apurahojenhakusavottaa. Hakijoita on nykyään valtavasti ja Mikon mukaan myönnettävät summat pienentyneet. Tutkija on kuin yrittäjä. Hänen on siedettävä epävarmuutta. ”Joku siinä silti on. Epävarmuuden kanssa oppii elämään. On markkinoitava ideoitaan ja verkostoiduttava aktiivisesti. Tutkija ei istu kammiossa. Ideoin jatkuvasti uusia projekteja ja aiheita itsenäisesti ja yhteistyössä.” Hänen uusin kirjansa Seitsemäs vyöhyke – Pohjoista merihistoriaa (1200-1600), (Siltala 2022) käsittelee vuosia, joista ei juuri ole puhuttu. Siihen on päässyt mukaan myös Lauttasaari kahdessa kohtaa. ”Lauttasaari oli luotsisaari ja täällä oli kaksi veroa maksavaa taloa. Kirjassa kerrotaan Lauttasaaressa asuvasta luotsista, Lasse Larssonista, joka johdatti laivoja Melkin ja Lauttasaaren välillä sekä teki ruokakuljetuksia Tukholmaan laivalla kaksi kertaa vuodessa. Hän oli keskimääräistä varakkaampi mies. Toinen maininta saaresta on, kuinka vuonna 1577 tataarit tuhosivat Helsinkiä polttamalla ja näin kävi myös Lauttasaarelle”, hän kertoo. Tiedonkeruu tuosta ajasta on monesti verotietojen varassa. Niissä on kuitenkin numeroiden lisäksi lyhykäisesti tarinaa myös henkilöistä. ”Digitaalisuus on muuttanut ja helpottanut tutkijan työtä valtavasti. Sen sijaan, että pitäisi mennä kirjastoon tutkimaan vanhoja kirjoja, koko ajan suurempi määrä tietoa löytyy netistä. On olemassa jopa ohjelmia, jotka kääntävät vanhaa tekstiä nykyaikaiseksi.” Parhaillaan Mikko on mukana saksalaisessa projektissa tutkimassa meripelastuksen historiaa ja valmistautuu seminaarimatkalle Berliiniin. Hän myös kokoaa Helsingin kaupungin uudelle historia.fi -sivustolle merija paikallishistoriallista sisältöä, jota on tarkoitus käyttää myös kouluissa ja muussa opetuksessa e-oppimateriaalina. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Purjehtiva Itämeriekspertti Historiantutkija Mikko Huhtamies rakastaa merta ja erityisesti Itämerta. LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS ERKKERI Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 28 00200 Helsinki Kauppakeskus Lauttis Puhelin 09 682 4050 lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi Miikka Oksanen LKV alalla 2018 alkaen 0400 371 185 Terhi Koponen vuokraneuvottelija 050 539 6480 KIINTEISTÖTOIMISTO Veli-Pekka Närhi tj, osakas alalla 1994 alkaen 0400 810 540 Markku Enström LKV, osakas alalla 1988 alkaen 0400 416 114 ASUNNOT • LIIKETILAT • MYYNTI • VUOKRAUS toimisto@erkkeri.fi Historiantutkija Mikko Huhtamies tuntee Itämeren historian lähes yhtä hyvin kuin oman purjeveneensä. Lauttasaarikin on päässyt hänen uuteen kirjaansa. 1. Rantareitti ”Kävelen sitä melkein päivittäin.” 2. Palvelut lähellä ”Täällä on kaikki mitä tarvitsee.” 3. Meri-ilma ”Raikas meri-ilma on minulle niin tärkeä, että se on mukana jopa lapsuusmuistoissani.”
5 13.4.2022 Nro 14 PIPU nukketeatteriesitys vauvoille ja taaperoille ti 19.4. klo 10—10.30. Tapahtuma on maksuton. RAJATON KEVÄT ke 20.4. klo 19. Lauluyhtye Rajattomien konsertti. Liput 25 € / Tiketti.fi 7 KUOLEMANSYNTIÄ-luento to 21.4. ja 28.4. klo 18. YÖ KIRKOSSA la 23.4. klo 17 alkaen. Tervetuloa 7–13-vuotiaat yöpymään Lauttasaaren kirkolle 23.-24.4.2022. Lisätietoa: laura.hytti@evl.fi MUSKARIMESSU su 24.4. klo 11. KOKO PERHEEN KEVÄTRIEHA su 24.4. klo 12—14.30. VIRREN VIEMÄÄ-KONSERTTI ke 13.4. klo 19. Hiljaisen viikon pyhyyttä jazz-tunnelmissa Jukka Perko ja Matti Paatelma, ohjelma 10 €. STABAT MATER – ÄITI RISTIN JUURELLA Pitkäperjantain konsertti pe 15.4. klo 15. Jonna Imeläinen, sopraano, Anne Viljamaa-Harju, altto, vapaa pääsy, ohjelma 10 €. PÄÄSIÄISEN RIEMUUN -VIHKIMESSU Lauttasaaren kirkon uudelleen vihkimismessu su 17.4. klo 10. Yle lähettää messun suorana YLE TV1:ltä. Piispat Teemu Laajasalo ja Bo-Göran Åstrand saarnaavat. Kamarikuoro Barcarola, diskanttikuoro ja soitinryhmät avustavat. Tervetuloa vihkimismessuun! SUKLAAMUNAJAHTI KIRKOLLA su 17.4. klo 12—15. HOPE SURVIVES: GOSPEL HELSINKI JA IDA ELINA Lauttasaaren kirkon avajaiskonsertti su 17.4. klo 18, vapaa pääsy, ohjelma 10 € AVAJAISVIIKKOJEN OHJELMA Tervetuloa kirkolle! Tapahtumien tarkemmat tiedot ja mahdolliset ohjelmamuutokset löydät nettisivuiltamme. Lauttasaaren kirkko Myllykallionrinne 1B p. 09 2340 4300 Avoinna ma-pe klo 10-18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan Tilaja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324 lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma– pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 MAANANTAISIN Perhekerhon aamuklubi klo 9–11.30. Käsityöpiiri ma 25.4.klo 13–15.30. TIISTAISIN Perhekerho klo 9–11-30. Muskari klo 10–10.30. Iltaperhekerho klo 17–19. KESKIVIIKKOISIN Perhekerho klo 13–15. Lastenhoitoapu klo 9–11. Lasten iltakerho klo 17.45–19.45. Avoin sururyhmä ke 13.4. klo 17.30—19. TORSTAISIN Lastenhoitoapu klo 9–11. Torstaipiiri senioreille 7.4. ja 21.4. klo 13—14.30. PERJANTAISIN Lapsiparkki kirkon pihalla klo 9–11. Perhekerhon puuroperjantai klo 9—11.30. #ovetonauki AVAJAISVIIKKOJEN KIRKKOKIERROKSET ti 19.-pe 22.4. ja ma 25.la 30.4 klo 11 ja 18. KRYPTAN AVOIMET OVET ti 19.– pe 22.4 ja ma 25.pe 29.4. klo 16–21. Musiikkikopiston konsertit ma 25.4. klo 18.30 Nokkahuilistien konsertti, Anna Saunamäen oppilaat. pe 29.4. klo 18.00 Sellistien konsertti, Laura Saaren oppilaat. PIENET PYHIINVAELLUKSET su 24.4. klo 10, kokoonnumme Arabianrantaan raitiovaunu 8 päätepysäkille, vaellusmatka n. 8 km. ma 25.4. klo 10,lähtö Lauttasaaren kirkolta, vaellusmatka n. 14 km. . ti 26.4. klo 10, lähtö Lauttasaaren kirkolta, vaellusmatka n. 12 km.
6 13.4.2022 Nro 14 AVOIN KIRJE SAARELAISILLE Lauttasaari. Tuo onnellisten saari, sanotaan. Tulin itse saarelle töihin vajaat pari vuotta sitten avoimin, mutta vähän jännittynein mielin. Astuessani ensimmäistä kertaa Experience Lab-kuntokeskuksen ovesta sisään, en osannut aavistaa millaiselle matkalle olin lähtenyt aloittaessani keskuksen uutena keskuskoordinaattorina. Lauttasaaren Liikuntakeskus, tuttavallisemmin vain Liikkari, oli ollut suuri osa saarelaisten arkipäiväistä elämää jo vuosikymmenten ajan. Omistajavaihdoksen myötä Liikkarista tuli Experience Lab Liikkari, tuttavallisemmin X-Lab. Uusi nimi kummastutti, miksi vanhaa hyvää piti vaihtaa? Alkoi kattava remontti, jossa 3. kerroksen sali ja 4. kerroksen spinning-studio uusittiin katosta lattiaan ja käytettiin tuoreinta teknologiaa. Tarvittiin avointa mieltä, kokeilunhalua ja uskallusta lähteä mukaan uuteen. Uusittu X-Lab halusi tarjota kokemuksia ja nimensä mukaisesti toimia testilaboratoriona uusille konsepteille, joita muualla ei vielä oltu päästy kokeilemaan. Nyt kaivattiin nimenomaan uteliaisuutta ja rohkeutta lähteä kokemaan ihan uudenlaista. Alun jälkeen monet tuumasivatkin, hei tämähän on magee! Jokin ei ollut kuitenkaan muuttunut. Ne ihmiset, jotka edelleen kävivät samassa paikassa nimenmuutoksesta tai remontista huolimattaosa ehkä jopa niistä syistä. Tutustuin hyvin nopeasti tuohon joukkoon ja tajusin, miksi tämä on onnellisten saari – koska se on täynnä ihania ihmisiä. Rakastuin X-Labiin ja sen asiakkaisiin heti ensimmäisestä päivästä. Ensimmäiset kohtaamani kasvot olivat hymyilevät ja toivottivat minut tervetulleeksi. Tunsin, että täällä pystyin olemaan täysin oma itseni. En kuitenkaan tiennyt miten kovia vastatuulia oli luvassa. Alkoi globaali pandemia, joka heitti synkän varjon koko aktiivisen terveyden alalle. Kuntosaleja ja liikuntapaikkoja alettiin nopeasti syyllistää pandemian osasyyksi. Monet ihmiset voivat huonommin kuin koskaan, niin fyysisesti kuin henkisesti. Kuntosalit kokivat kaksi täyssulkua kaikista turvallisuustoimenpiteistä huolimatta, aikana jolloin omasta terveydestä huolehtiminen olisi ollut ensiarvoisen tärkeää. Matka läpi pandemian oli X-Labilla vaikea, mutta voimaannuttava. Se yhteisön voima ja kannustus jota me saimme, auttoi meitäkin jaksamaan. Ne kohtaamiset, puhelut ja sähköpostit olivat ne voimavara, jolla henkilökunta jaksoi valvoa aamuviidestä puoleenyöhön, että ihmiset saivat liikkua ja voida paremmin. Ymmärsin nopeasti miten tärkeä X-Lab oli paikkana ihmisille. Monelle etäyhteyksien kautta tehdyt jumpat olivat tärkein juttu koko päivässä. Usko siihen, että kohta iloinen puheensorina jälleen palaa X-Labille oli vahva. Ja lopuksi juuri näin kävikin. Voi sitä jälleennäkemisen riemua! Matka ei ollut kuitenkaan vielä tullut päätökseensä. 2. kerroksen tilat märkätiloineen olivat vielä remontoimatta asiakas lupauksemme mukaisesti. Pandemian aikana kiinteistön omistaja oli kuitenkin vaihtunut ja aika nopeasti alkoi selvitä että yhteistä tahtotilaa remontointiin tai keskuksen jatkokehittämiseen ei ollut. Visiomme kokonaisvaltaisesta Experience Labista ei onnistuisi tässä osoitteessa. Tästä johtuen Heikkiläntien tilat sulkeutuvat huhtikuun lopussa ja X-Lab muuttaa uusiin tiloihin. Toimintamme ei kuitenkaan lopu! Emme selvinneet vastoinkäymisistä tähän saakka vain luovuttaaksemme nyt, ehei, olemme entistäkin valmiimpia taittamaan myös tämän positiiviseksi. Aloitamme myöhemmin täysin remontoiduissa uusissa tiloissamme, joissa pystymme toteuttamaan unelmamme – aktiivisen terveyden kehityskeskuksen jollaisen lauttasaarelaiset ansaitsevat. Emme siis todellakaan ole lähdössä minnekään. Jatkamme hyvää meininkiä jo heti toukokuussa väliaikaisissa tiloissamme. X-Lab on niin paljon muuta kuin seinät. Meidän vahvuus ovat ihmiset. Se koostuu paljosta hiestä ja hyvistä treeneistä, mutta vielä suuremmasta määrin nauruista, hymyistä ja halauksista. Olemme askeleen lähempänä visiomme toteutumista. Liikuntakeskuskoordinaattorina haluan kiittää sinua asiakkaamme: Olen aidosti onnellinen että voin olla osa tätä matkaa, enkä tekisi sitä kenenkään muiden kuin tämän uskomattoman tiimin ja teidän kanssa. Kiitos kun kuljet kanssamme. Nähdään X-Labilla, Ystävällisin terveisin, Juha Kulmala Liikuntakeskuskoordinaattori
7 13.4.2022 Nro 14 RAPORTTI Itämeren tila on puhututtanut vuosia ja puhuttaa edelleen. Lauttasaarelainen erikoistutkija Seppo Knuuttila työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa ja seuraa sen tilaa tiiviisti. Kysyimme, mitä kuuluu Itämerelle ja Lauttasaaren vesialueille. KOONNUT Katja Pesonen KUVAT Pete Suhonen Lauttasaaren kolmen kärjen eli Vattuniemen, Katajaharjun ja Kotkavuoren luonto poikkeaa hieman toisistaan muun muassa erilaisella kasvustolla. Minkälaisia eroja näiden vesialueissa on, erikoistutkija Seppo Knuuttila? "Siltojen pohjoispuoliset vesialueet, Seurasaarenselkä ja Katajaharjun-Keilaniemen välinen alue, ovat selvästi rehevämpiä kuin ulkomerenpuoleiset Lauttasaaren rantavedet. Se näkyy paljain silmin veden kirkkaudessa. Sameutta lisää ravinteikkaammilla sisälahdilla planktonlevien suurempi määrä ja toisaalta matalilla vesialueilla ajoittain myös tuulten aiheuttama pohjasedimentin sekoittuminen. Tulvakausina ja voimakkaiden sateiden jälkeen sisälahtien vedenlaatua heikentävät myös jokien ja purojen sekä kaupungin hulevesien niihin tuoma kiintoaineja ravinnekuorma. Vantaanjoen kuljettama sen valuma-alueen pelloilta peräisin oleva hienojakoinen saviaines samentaa keväisin ja syksyisin ajoittain myös saaren eteläpuolisia vesiä." Millainen on tällä hetkellä meriveden tilanne Seurasaaren selällä, Keilalahdessa ja Lauttasaaren avomeren puolella? "Kun meillä on vaihteeksi ollut normaalimpi talvi ilman vesisateita ja niiden aiheuttamia valumia, niin saarelaiset ovat jäättömillä eteläpuolen rannoilla voineet havaita veden kirkkauden, avantouimarit myös saaren pohjoispuolella. Talvinen veden kirkkaus johtuu myös ja ennen kaikkea siitä, että valon niukkuudesta johtuen levätuotanto on minimissään. Mutta näihin aikoihin tapahtuu muutos. Tarkkasilmäiset voivat havaita Vattuniemen rannoilla matalassa vedessä kivien päällä kasvavien rihmamaisten ruskolevien aloittaneen kasvunsa. Planktonlevien kasvun alkaminen on näkynyt omissa kalaverkoissani saaren pohjoispuolella jään alla jo maaliskuusta alkaen limoittumisena. Muutamien viikkojen kuluttua piija panssarisiimalevien kevätkukinta värjää ruskehtavaksi Suomenlahden ulappavedetkin." Millainen on Lauttasaaren rannikkovesien laadun kehitys 1970-luvulla tähän päivään? Onko vesien laatu huonontunut vai parantunut? "Tuoreimman ekologisen laatuluokituksen (2016 2019) mukaan Länsiväylän pohjoispuolinen vesialue on luokaltaan välttävä, eteläpuolinen merialue tyydyttävä. Ekologisen tilan luokittelussa tarkastelun kohteena ovat ensisijaisesti biologiset laatutekijät. Helsingin lähivesillä kehitys on 1970-luvulta tähän päivään ollut kaksijakoista: sisimpien merenlahtien tila on parantunut, mutta ulkomeren heikentynyt. Missä kolmesta Lauttasaaren vesialueesta muutokset veden laadussa näkyvät voimakkaimmin? Seurasaarenselällä ja Katajaharjun länsipuolisella alueella vedenlaadun paraneminen 1970-luvun huonosta tilasta johtuu siitä, että alueelle ei enää vuosikymmeniin ole johdettu jätevesiä. Viimeisenä kaupungin pienistä jätevedenpuhdistamoista lopetettiin Lauttasaaren puhdistamo vuonna 1994. Helsingin tehokkaasti puhdistetut jätevedet johdetaan vuonna 1987 valmistuneessa meriviemärissä Katajaluodon edustalle. Ulkomeren tilan heikkenemiseen sillä ei kuitenkaan ole mitään osuutta, vaan se johtuu Itämeren pääaltaan tilan muutoksista, mitkä heijastuvat koko Suomenlahden ulappavesien tilaan." Mikä näistä kolmesta vesialueesta, Seurasaarenselkä, Keilalahti ja avomeri, ovat haavoittuvimmat reagoimaan näihin erilaisiin veden laatua huonontaviin tekijöihin? "Sisälahtien vain välttävä tila selittyy edelleen osittain vanhoilla synneillä. Kun alueelle johdettiin vuosikymmenien ajan huonosti puhdistettuja jätevesiä, pohjasedimenttiin ehti varastoitua suuria määriä erityisesti fosforia. Hitaan veden vaihtumisen ohella se ylläpitää vesialueen korkeaa rehevyystasoa. Merenlahtiin maalta päätyvää ravinnekuormaa voitaisiin kuitenkin vielä vähentää merkittävästi puuttumalla tehokkaammin hajakuormituksen päästöihin. Sama pätee isommassa skaalassa myös ulkomeren tilaan. Avoimen Itämeren tila heijastaa tällä hetkellä runsaan 30 vuoden takaista ravinnekuormitusta, joka oli 1990-luvun alussa vasta juuri ohittanut huipputasonsa. Niistä ajoista fosforikuormitus on alentunut 60 prosenttia ja typpikuormakin noin kolmanneksen. Koska koko Itämeren vesimassan vaihtuminen vie noin 30 vuotta, toimenpiteiden vaikutuskin näkyy vasta pitkällä viipeellä. Lähivuosikymmeninä voimme malliarvioiden mukaan odottaa Itämeren pääaltaan ravinnepitoisuuksien kääntyvän laskuun ja heijastuvan vähitellen myös Suomenlahden ulappavesien tilaan." Mitkä ovat tällä hetkellä sellaisia asioita, jotka huonontavat Lauttasaaren vesialueiden laatua? Seurasaarenselällä veden laatu on parantunut 1970-luvulta lähtien. Mitä merelle kuuluu nyt? "Koska koko Itämeren vesimassan vaihtuminen vie noin 30 vuotta,toimenpiteiden vaikutuskin näkyy vasta pitkällä viipeellä." "Merenlahtiin maalta päätyvää ravinnekuormaa voitaisiin kuitenkin vielä vähentää merkittävästi puuttumalla tehokkaammin hajakuormituksen päästöihin." erikoistutkija Seppo Knuuttila
8 13.4.2022 Nro 14 "Maalta lähialueita tulevan kuormituksen osalta merkittävimmin fosforipäästöihin voitaisiin vaikuttaa tehostamalla maatalouden vesiensuojelua Vantaanjoen valuma-alueella esimerkiksi peltojen laajalla kipsikäsittelyllä. Typpikuormaa lähialueemme vesiin tulee selvästi alentamaan pian valmistuva Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamo. Pienemmässä määrin voidaan vaikuttaa myös hulevesien mukana kaupungin rantavesiin tulevaa kuormitusta vähentämällä. Jätevesien ohijuoksutuksilla on vähäinen merkitys kokonaiskuorman kannalta, mutta niistäkin olisi hyvä päästä vähitellen eroon. Itämeren pääaltaalta Suomenlahteen heijastuviin vaikutuksiin, jotka tällä hetkellä paljolti johtuvat liiallisen ravinnekuormituksen viime vuosisadalla aikaansaamasta syväveden happikadosta ja lyhyemmällä aikavälillä ilmastollisista tekijöistä, voimme niin ikään vaikuttaa vähentämällä edelleen ravinnekuormaa kaikissa Itämeren rantavaltioissa. Vaikka se on jo merkittävästi alentunut, emme ole vielä saavuttaneet Itämeren suojelukomissio Helcomissa yhteisesti hyväksyttyä tavoitetasoa. Myös ilmaston lämpenemisellä on negatiivisia vaikutuksia. Meriveden lämpötila on noussut Helsingissä noin 2 °C viimeisten 40 vuoden aikana. Lämpeneminen kasvattaa hapenkulutusta merenpohjalla ja lisää voimakkaiden sinileväkukintojen todennäköisyyttä. Kasvihuonekaasupäästöjen hillitseminen on siis myös Itämerensuojelua." Näkyykö jotain poikkeuksia Lauttasaaren vesistön kasvustossa ja eläimistössä? Mitä muutoksia niissä on tapahtunut 1970-luvulta lähtien? Onko esimerkiksi uusia eläimiä tai kasveja tullut tai vastaavasti hävinnyt? "Ihmiset kiinnittävät huomiota erityisesti kesäisiin sinileväkukintoihin. Ne voimistuivat Suomenlahdellakin 1990-luvun puolivälistä aina 2010-luvun alun tienoille. Kehitys johtui ennen kaikkea Itämeren pääaltaan suolapitoisuuden harppauskerroksen kohoamisesta, mikä mahdollisti ajoittain suurten fosforimäärien virtaamisen Suomenlahdellekin. Sama syy oli myös viimeisimmän, kesän 2018, voimakkaan sinileväkukinnan taustalla. Rehevöitymiskehitys näyttäisi kuitenkin 2010-luvulla taittuneen, ainakaan huonompaan suuntaan ei olla enää menty. Rakkohauru – entiseltä nimeltään rakkolevä – joka on Itämeren rantavyöhykkeiden avainlajeja ja kärsii veden samenemisesta, on myös taantunut Suomenlahdella pitkällä aikavälillä. Aivan viime vuosina sen määrässä näyttäisi kuitenkin olevan positiivista kehitystä. Hyvinvoivia kasvustoja näkyy runsaasti Lauttasaaren eteläkärjen kalliorannoilla. Kalastavat saarelaiset ovat varmasti havainneet turskan kadonneen saaren lähivesistä sitten 1980-luvun alkupuolen huippuvuosien. Itämeren paheneva happikato heikentää turskan elinja lisääntymisolosuhteita, mutta ylikalastus lienee vaikuttanut eniten sen taantumiseen. Tällä vuosituhannella tulleet suuretkaan suolapulssit eivät tästä syystä ole parantaneet tilannetta. Kampela on niin ikään taantunut. Kampelan lisääntymisen kannalta kriittinen tekijä on suolapitoisuus. Alla 6 promillen suolapitoisuudessa se ei onnistu. Helsingin lähivesillä suolapitoisuus on alentunut 1980-luvun jälkeen alle tuon rajan. Mustanmeren ja Kaspianmeren alueilta kotoisin oleva vieraslaji mustatäplätokko havaittiin Helsingin vesillä ensimmäisen kerran vuonna 2009. Nyt se näyttää jo olevan likimain runsain kalalaji Lauttasaaren rantavesissä. Toinen, niin ikään vasta 2000-luvulla meille rantautunut vieraslaji, hopearuutana, saattaa tarttua verkkoihin ainakin Laajalahdella." Mikä on laivaliikenteen vaikutus Lauttasaaren vesien laatuun? "Laivaliikenteen ilmaja jätevesipäästöjä on hillitty tällä vuosituhannella kolmella eri säännöksellä. Laivojen rikkipäästöjä koskevat määräykset tiukentuvat vuoden 2015 alussa. Laivojen typenoksidipäästöjä koskeva Neca-sääntely tuli voimaan 1. tammikuuta 2021. Se jälkeen rakennettavien uusien alusten tulee vähentää NOx-päästöjä 80 prosentSeurasaarenselkä ja Katajaharjun-Keilaniemen välinen alue ovat rehevämpiä kuin ulkomerenpuoleiset Lauttasaaren rantavedet. Lauttasaaren sillalta litkattua silakkaa on turvallista syödä tia aiempaan verrattuna. Puhdistamattomien jätevesien päästäminen Itämereen on ollut kielletty kaikilta risteilyaluksilta alkaen 1. heinäkuuta 2021. Rahtialuksille se on edelleen sallittua. Laivojen piipuista tupruava typpi on Itämeren rehevöitymisen kannalta kuitenkin monikymmenkertaisesti merkittävämpi kuin laivojen jätevesipäästöt. Huolimatta tiukentuneista säännöksistä ilmapäästöjä koskeva sääntely on laivaliikenteessä edelleen selvästi maaliikennettä löysempää. Erityisesti keväisten lämpötilainversiotilanteiden aikana Suomenlahden ulapan päällä voikin edelleen nähdä laivojen piipuista tuprunneen kellanruskean saastepatjan." Mitä ihmiset voisivat tehdä Lauttasaaren vedenlaadun parantamiseksi? "Olkaa yhteydessä kaupunginvaltuutettuihinne edellä mainitsemissani asioissa rehevöittävien päästöjen eli hajakuormituksen sekä huleja jätevesien vähentämiseksi. Jokainen voi vaikuttaa myös omilla valinnoillaan. Keskimääräisen suomalaisen rehevöittävästä Itämerijalanjäljestä 60 prosenttia aiheutuu ruoantuotannosta ja kolme neljännestä tästä on peräisin eläinpohjaisesta ravinnosta. Tämä johtuu siitä, että 80 prosenttia Suomen peltoalasta tuottaa rehua eläimille. Yksinkertaisin tapa pienentää omaa ravinnejalanjälkeään onkin vaihtaa ainakin osa ruokalautasen lihasta Itämeren – tai sisävesien – villiin kalaan tai kotimaisiin kasviksiin. Kalan rannejalanjälki on negatiivinen, koska sen mukana merestä poistuu fosforia ja typpeä. Myös ruokavalion hiilijalanjälki pienenee samalla. Ilmastoa lämmittävästä hiilijalanjäljestä leijonanosa kuitenkin syntyy liikkumisesta ja asumisesta. Liiku lihasvoimalla, julkisilla tai vaihda fossiilittomalla voimanlähteellä liikkuvaan kulkuvälineeseen. Helsingin päättäjiä voit kirittää irtautumisessa fossiilisesta sähkön ja lämmön tuotannosta." Miltä näyttää saaren vesistöjen ja Itämeren tulevaisuus? Tehdäänkö Itämeren tilan parantamiseksi tarpeeksi? "Jo tehdyillä päästövähennyksillä Itämeren ravinnepitoisuuksien ja levämäärien arvioidaan kääntyvän tulevina vuosikymmeninä laskuun. Jotta kehitystä voitaisiin nopeuttaa, pitäisi tällä hetkellä niin meillä Suomessa kuin muuallakin Itämeren valuma-alueella suurimman päästölähteen, ruoantuotannon, kuormitusta saada alennettua. Tämä kytkeytyy mitä suurimmassa määrin jo edellä viittaamaani maataloustuotannon rakenteeseen. Niin Itämeren rehevöitymisen, ilmaston lämpenemisen kuin luontokadon hillitsemiseksi meidän on tulevaisuudessa välttämätöntä siirtyä vähemmän eläinpohjaista ravintoa sisältävään ruokavalioon." Lauttasaaren sillalla kalastetaan paljon silakkaa. Onko sitä turvallista syödä? "Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet silakassa ovat pienentyneet jopa 80 prosenttia viimeisten 40 vuoden aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan 19 senttimetriin asti silakka alittaa jo EU:n dioksiineille asettaman enimmäispitoisuuden kalassa. Ruokaviraston syöntisuositukset ovat kuitenkin edelleen ennallaan: lasten, nuorten ja hedelmällisessä iässä olevien aikuisten tulisi syödä yli 17 senttimetrin silakkaa vain 1–2 kertaa kuukaudessa. Sitä pienempää silakkaa kaikki voivat syödä rajoituksetta. Suomalaiset syövät silakkaa nykyisin fileepainona laskettuna 300 grammaa per henkilö vuodessa, siis kolme annosta. Voisimme suosituksen alarajallakin nelinkertaistaa silakan kulutuksen. Jos ei kuulu mainittuihin herkkiin kuluttajaryhmiin, kaikenkokoista silakkaa voi syödä rajoituksitta ja se on aina hyväksi terveydelle." Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry
9 13.4.2022 Nro 14 AAMULEHTI AAMUPOSTI AAMUPOSTI VIIKKO AAMUSET KAUPUNKIMEDIA AKAAN SEUTU ALASATAKUNTA ALUEVIESTI AURANMAAN VIIKKOLEHTI ENONTEKIÖN SANOMAT EPARI ETELÄ-SAIMAA ETELÄ-SUOMEN SANOMAT FORSSAN LEHTI FORUM24 HAAPAVESI-LEHTI HANKASALMEN SANOMAT HEINÄVEDEN LEHTI HELSINGIN SANOMAT HELSINGIN UUTISET HEVOSURHEILU HUFVUDSTADSBLADET HÄMEEN SANOMAT HÄMEENLINNAN KAUPUNKIUUTISET IIJOKISEUTU IISALMEN SANOMAT IITINSEUTU ILKKA-POHJALAINEN ILMAJOKI-LEHTI ILTALEHTI ILTA-SANOMAT INARILAINEN ITÄ-HÄME ITÄ-SAVO ITÄVÄYLÄ JANAKKALAN SANOMAT JOROISTEN LEHTI JOUTSAN SEUTU JP KUNNALLISSANOMAT JURVAN SANOMAT JUVAN LEHTI JÄMSÄN SEUTU JÄRVISEUDUN SANOMAT JÄRVISEUTU KAAKONKULMA KAARINA-LEHTI KAINUUN SANOMAT KALAJASKA KALAJOKILAAKSO KALAJOKISEUTU KALEVA KANGASALAN SANOMAT KANGASNIEMEN KUNNALLISLEHTI KANKAANPÄÄN SEUTU KANSAN UUTISET KARJALAINEN KARJALA-LEHTI KARJALAN HEILI KARKKILALAINEN KARKKILAN TIENOO KAUHAJOKI-LEHTI KAUPPALEHTI KAUPUNKILEHTI ANKKURI KAUPUNKILEHTI POHJOIS-KYMENLAAKSO KESKI-HÄME KESKILAAKSO KESKIPOHJANMAA KESKISUOMALAINEN KESKI-UUSIMAA KESKI-UUSIMAA VIIKKO KITTILÄLEHTI KIURUVESI KMV-LEHTI KOILLISSANOMAT KOILLIS-SAVO KOKKOLA-LEHTI KOMIAT KORPILAHTI-LEHTI KOTI-KAJAANI KOTI-KARJALA KOTIKULMILTA KOTI-LAPPI KOTISEUDUN SANOMAT KOTISEUTU-UUTISET KOUVOLAN SANOMAT KUHMOISTEN SANOMAT KUHMOLAINEN KUNNALLISLEHTI PAIMIO-SAUVO-KAARINA KURIIRI KURIKKA-LEHTI KUUSAMON SEUTU KYMEN SANOMAT KYMENSUU KYRÖNMAA-LEHTI LAITILAN SANOMAT LAPIN KANSA LAPUAN SANOMAT LAUKAA-KONNEVESI LAUTTAKYLÄ LAUTTASAARI-LEHTI LEMPÄÄLÄN-VESILAHDEN SANOMAT LESTIJOKI LIEKSAN LEHTI LOIMAAN LEHTI LOPEN LEHTI LOUNAIS-LAPPI LOVIISAN SANOMAT LUOTEIS-LAPPI LUOTEIS-UUSIMAA LUUMÄEN LEHTI LÄNSI-SAIMAAN SANOMAT LÄNSI-SAVO LÄNSI-SUOMI LÄNSI-UUSIMAA LÄNSIVÄYLÄ MAASEUDUN TULEVAISUUS MATTI JA LIISA MERIKARVIA-LEHTI MEÄN TORNIONLAAKSO MIILU MIKKELIN KAUPUNKILEHTI MÄNTSÄLÄN SANOMAT MÄNTSÄLÄN UUTISET NIVALA-LEHTI NOKIAN UUTISET NURMIJÄRVEN UUTISET NYKYPÄIVÄ ORIMATTILAN SANOMAT ORIVEDEN SANOMAT OUTOKUMMUN SEUTU PADASJOEN SANOMAT PAIKALLISLEHTI JOUTSENO PAIKALLISLEHTI SISÄ-SAVO PAIKALLISLEHTI SOMERO PAIKALLISUUTISET PARGAS KUNGÖRELSER PARAISTEN KUULUTUKSET PARIKKALAN-RAUTJÄRVEN SANOMAT PERHONJOKILAAKSO PERNIÖNSEUDUN LEHTI PIEKSÄMÄEN LEHTI PIELAVESI-KEITELE PIELISJOKISEUTU PIETARSAAREN SANOMAT PIKKUKAUPUNKILAINEN PITÄJÄLÄINEN PITÄJÄNUUTISET POGOSTAN SANOMAT POHJANKYRÖ-LEHTI POHJOISEN POLUT PUNKALAITUMEN SANOMAT PUOLANKA-LEHTI PURUVESI PUUMALA-LEHTI PYHÄJOKISEUTU PYHÄJÄRVEN SANOMAT RAAHELAINEN RAAHEN SEUTU RANNIKKOSEUTU RANTALAKEUS RANTAPOHJA RAUMALAINEN RUOVESI-LEHTI SALON SEUDUN SANOMAT SALONJOKILAAKSO SAMPO SATAKUNNAN KANSA SATAKUNNAN VIIKKO SAVON SANOMAT SEINÄJOEN SANOMAT SELÄNNE SEUTU4 HOLLOLAN SANOMAT SEUTU4 NASTOLA-LEHTI SEUTU4 ORIMATTILAN ALUELEHTI SEUTU4 PÄIJÄT-HÄME SEUTULEHTI UUTISOIVA SEUTUMAJAKKA SIEVILÄINEN SIIKAJOKILAAKSO SIPOON SANOMAT SISÄ-SUOMEN LEHTI SOISALON SEUTU SOMPIO SOTKAMO-LEHTI SULKAVAN KOTISEUTULEHTI SUOMEN LEHDISTÖ SUOMENMAA SUUPOHJAN SANOMAT SUUR-JYVÄSKYLÄN LEHTI SUUR-KEURUU SYDÄN-HÄMEEN LEHTI SYDÄN-SATAKUNTA SYD-ÖSTERBOTTEN TAMPERELAINEN TEISKO-AITOLAHTI-LEHTI TEJUKA-LEHTI TERVAREITTI TURUN SANOMAT TURUN SEUTUSANOMAT TURUN TIENOO TYRVÄÄN SANOMAT ULVILAN SEUTU URJALAN SANOMAT UUDENKAUPUNGIN SANOMAT UUSI LAHTI UUSI ROVANIEMI UUSI SUOMI UUSIMAA UUTIS-JOUSI UUTISVUOKSI VAAROJEN SANOMAT VAASA VAKKA-SUOMEN SANOMAT VALKEAKOSKEN SANOMAT VANTAAN SANOMAT VASABLADET VEKKARI VERKKOUUTISET VIHDIN UUTISET VIIKKOSAVO VIISKUNTA VIISPIIKKINEN VIITASAAREN SEUTU VÄSTRA NYLAND WARKAUDEN LEHTI YLÄ-KAINUU YLÄ-KARJALA YLÄ-SATAKUNTA YLÖJÄRVEN UUTISET ÅBO UNDERRÄTTELSER ÄKS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT ÖSTERBOTTENS TIDNING ÖSTNYLAND Demokratiamme perusta rakentuu sananvapaudelle. Ei ole sattumaa, että kaikki diktaattorit ovat kaikkina aikoina aina ensimmäiseksi rajoittaneet juuri sananvapautta. Me suojelee meitä. Aina ja kaikkialla. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry
Nauti näistä Lauttasaaren hyvistä kahviloista ja ravintoloista. 10 13.4.2022 Nro 14 MAINOS T =Takeaway KK =Kotiinkuljetus ravintolalta RAVINTOLOITSIJA, MUKAAN RAVINTOLAOPPAASEEN? 35€ + alv / lehti. Ota yhteys mediamyyntiin: Leena Valtola 050 591 6466 tai seura@lauttasaari.fi. RAVINTOLAOPAS Maggion Paholaisen kana -pizza 13,50 € VIIKON SUOSIKKI W = Kotiinkuljetus Wolt.fi F = Kotiinkuljetus Foodora.fi Päivällisravintola Lounasravintola Baari Kahvila Yksityistilaisuuksiin Paikka Osoite Mikä Auki Tarjolla Limone Nahkahousuntie 1 limone.fi 050 562 5010 Italialainen mutkaton ja hauska trattoria Nahkahousuntien ja Vattuniemenkadun kulmassa. Keittiössä aitosisilialaista osaamista. Lounas arkisin klo 11-15. Kestosuosikki: Di Parma -pizza ja Katkarapupasta. T F W ma-to 11-21 pe-la 11-22 su 12-21 Maharaja Särkiniementie 5 ravintolamaharaja.fi 010 292 6699 Särkiniementien sympaattinen intialainen ravintola, joka tarjoaa meheviä tandooriruokia, naan-pizzoja, kebabeja ja rullia. Maista Maharaja-pizza. Kestosuosikki: butter chicken. Nouda tai tilaa Woltin tai Foodoran kautta. T F W ma-pe 11-19 la-su 12-20 Persilja Tallbergin puistotie 1 ravintolapersilja.fi 09 621 6727 ma-pe 10.30-22 la 12-22 su 12-20 Tunnelmallinen perheravintola välimerellisellä keittiöllä. Arkisin runsas noutopöytälounas klo 15 asti ja viikonloppuisin monipuolinen brunssi klo 12-16. Päivällisellä ala carte-listan herkut, myös pizzoja. Kestosuosikki: naudan sisäfilevarras. T W Luca Lauttasaarentie 28 050 466 1499 pizzerialuca.fi Suomen parhaan pizzerian palkinnon voittanut napolilaistyylinen pizzeria. Rento ja lämminhenkinen seurustelupaikka, jossa viihtyy pidempäänkin. Kestosuosikki: Pizza Diavola. T F W ma-to 16-21 pe-la 13-21 su 14-20 Louis Kiviaidankatu 9 044 9857 663 ravintolalouis.fi Vattuniemen välimerellinen ruokaravintola, jonka herkut valmistetaan puuhiiligrillissä. Listalta löytyy pihvejä, burgereita, pizzaa ja döneriä eli varmasti jokaiselle jotakin. Annoksiin kuuluu monipuolinen salaattibuffet. Lounastarjoukset klo 10.30-14. Kestosuosikki: chevre-kanasalaatti T F W ma-to 10.30-21 pe 10.30-22 la 11-22, su 11-21 Loru Itälahdenkatu 22 B-talo ravintolaloru.fi 044 3096 959 Suosittu lounasravintola aivan Heikkilänaukion tuntumassa. Buffetlounas, jossa useita vaihtoehtoja ja aina myös pizzaa, päivän keitto ja jälkiruoka. Toimii myös tilausravintolana, hyvät kabinettitilat. Kestosuosikki: runsas ja monipuolinen lounas-buffet. T ma-pe 10.30-14 Itälahdenkatu 1a paseo.fi 050 351 5449 ma-to 9.30 20 pe 9.30 21 la 10 21, su 10 19 Lounas klo 11 14.30. Veijarivuoren rannassa hiekkatien varrella. Puinen kahvilarakennus ja sitä ympäröivä luonto saaristonäkymin ihastuttavat kaikkina vuodenaikoina. Takka luo tunnelmaa katetulla terassilla. Kestosuosikki: kalaruoat, burgerit ja Paseon Gelato. T Bistro Telakka Vattuniemenranta 5 bistrotelakka.fi 050 3231 961 ma-pe 11-14.30 Pursiseura Sinbadin rakennuksessa sijaitseva valoisa bistro tarjoilee rehtiä ruokaa sopivalla twistillä ja satamanäkymin. Aurinkoinen terassi. Lounas tarjolla arkisin klo 11-14.30. Kestosuosikki: savulohi. T Paseo Café & Grill Korat Café Gyldenintie 9 koratcafe.fi 050 3135 889 Aitoa thaimaalaista kotija katuruokaa. Tulista ja miedompaa, myös vegeä ja vegaanista. Lounas noutopöydästä klo 11-14.30. Ala carten takeaway-hinnat -10%. Keittiö sulkee 20.30. Kestosuosikki: curry-annokset. T ma-pe 11-21 la 12-21 su suljettu Nam! Nam! Maggio Kiviaidankatu 9 Maggio.fi 040 170 2010 Kotoisa pizzeria, jossa lounas tarjoillaan arkisin 10-14: lounaspizza (viisi vaihtoehtoa), pieni juoma ja kahvi 10,90. Napolitana-pizzojen lisäksi listalla myös ruokaisia salaatteja ja antipastoja. Kestosuosikki: ruokaisa Maggio-pizza. T KK ma-pe 10-22 la-su 11-22 Nam! Makers Kahvila Heikkiläntie 10 www.makerskahvila.com 040 360 8808 Lauttasaaren oma olohuone, jossa tarjolla bageleita, raakakakkuja, karjalanpiirakoita ja muita kahvilatuotteita. Lounaalla keittoa, vohveleita, salaatteja ja VESTO-pastaa. Panostaa vegaaniseen ja gluteenittomaan tarjontaan. Kestosuosikki: Pesto-feta vohvelilounas. T F W ma-pe klo 9-15 Larenka Pohjoiskaari 9 A larenkaravintola.fi 045 114 5524 Pohjoiskaaren uuden perheravintolan monipuolisella listalla on vaikutteita Lähi-idän keittiöstä. Runsaiden liha-, kanaja kala-annosvaihtoehtojen lisäksi myös useita vegaaniannoksia sekä pizzoja. Lounasbuffet 9,90 arkisin klo 11-15. KK F W ma-pe 10-22 la-su 11-22 Edun arvo 180x200 cm petarissa 280 € TEMPUR POP UP avattu Lauttasaarentie 28 Koulutettu nukkumisergonomian asiantuntija auttaa tyynyn ja sängyn valinnassa, varaa aika www.tempurbrandstore.fi Tempur Pop Up Lauttis Lauttasaarentie 28, 00200 Helsinki • Puh. 09 5868 360 ja 040 215 7560 • AVOINNA 25.2.–28.4. Ark 10–19, La 10–18 ja Su 12–16 • OSTA NETISTÄ tempur.fi Outlet-vuoteita jopa -35% Box Spring Adjustable -säätövuode 180x200cm 6637 € (norm. 9526 €) Vaihda petauspatja aitoon TEMPURIIN! TEMPUR-SIJAUSPATJA 7 cm –15 % LIITY NYT HYVÄÄN SEURAAN!
11 13.4.2022 Nro 14 ENNEN Kaj Wallin syntyi autoritaarista kasvatusperiaatetta arvostavan yritysjohtajan iltatähdeksi, ainoaksi pojaksi yritystä jatkamaan. Hänestä tuli 60-luvun huippubändin, Islandersien, jäsen, ja aika paljon muutakin. Kaaren Baarista George Bushin pöytään TEKSTI Antti Matilainen KUVAT Antti Matilainen, Kaj Wallinin arkisto Tampere oli 1940-luvun lopulla ja pitkälle 50-lukua poliittisesti punainen kaupunki. Sen sai kuparitukkainen Kaj kokea. Pihakaverit haukkuivat Kaijua porvarisikakaraksi. Muitakin pilkkanimiä annettiin, mutta ne unohtuivat perheen kesähuvilalla Teiskossa. Se oli paikka, jossa poika sai olla oma itsensä ja viihtyi. Välillä tuli pikalähtö Helsingin Lauttasaareen siskojen luokse. Lähtöjen syy oli vanhempien kiristyneet välit, sitä ei lempeä Fanny-äiti halunnut pienen pojan kokevan. Lauttasaari-reissuja tehtiin aika usein. Junalla, linja-autolla ja jopa lentokoneella. Äidin kanssa tai yksin. Aluksi 13 vuotta vanhemman Brita-siskon Meilahden opiskelukämpille, sitten Britan ja miehensä Glennin ensiasuntoon Lauttasaaren Klaarantie 9:ään. Useimmin kuitenkin 17 vuotta vanhemman siskon, tekstiilisuunnittelija Anneli ”Nana” Sunin ja miehensä Paulin Lauttasaarentie 29:n asuntoon, tai myöhemmin Maamonlahden asuntoon. Lauttasaari tuli tutuksi Steniuksen puutarhan omistajien poikien, Callen ja Penan, opastamina. Maailmassa oli kriisejä, niin perheessäkin. Isä, Osvar Johannes Wallin, menehtyi neljänteen sydänkohtaukseen marraskuussa 1958. Oliko sydänvaivojen osasyy se, että ankaran isän ja taiteellisen ja lempeän äidin temperamentit törmäsivät liian usein. 13-vuotiaalle, murrosikäänsä oirehtivalle pojalle isän kuoleman oli järkyttävä tapahtuma. Isä oli kasvattanut Kajsta seuraajaa omistamaansa puutavaratukkuun, kuin omaksi kuvakseen, pojasta tuntui. Tuo kuva seurasi siististi puettuna isän mukana jopa liikematkoille, luontaisetu oli työskentely firmassa. Isän kuolema nosti Kajn kapinaan. ”Eniten vastustin silloin kaikkea”, Kaj muistelee. Passitus maailmalle Fanny-äidin kanssa tuli muutto tuttuun ympristöön, Hakolahdentie 2:een, Lauttasaareen. Äiti oli iloisempi kuin poika. Kapinahenkeä nostattivat uuden koulun, Apollon yhteiskoulun, kolmannen luokan opettajat ja eritoten rehtori. Erään puhuttelunsa lopuksi rehtori sanoi, että Kaj voidaan erottaa koulusta, jos näsäviisastelu ei lopu. ”Ei tartte, minä kuules lähden nyt”, Kaj sanoi, lähti ja lopetti koulunkäynnin. Elämä lauttasaarelaisten kavereiden kanssa alkoi mennä aika villiksi. Fanny tunsi poikansa. Isosisko Nana Suni päätti, että pojan vaarallinen polku on saatava poikki ja hänet on lähetettävä Yhdysvaltoihin Britan ja Glennin luokse, heidän silmiensä alle. Glenn ja Brita asuivat väliaikaisesti pääkaupunki Washingtonissa, jonne Glenn oli lähtenyt saamaan lisäkoulutusta CIA:n tehtäviinsä. Lähtö Yhdysvaltoihin tapahtui ripeästi vuoden 1961 alussa. Ei kuitenkaan niin ripeästi, etteikö Lahnaruohontie 6:ssa asuneen käkkäräpäisen, pitkän ja hoikan, aina kitaraa olallaan kantavan kaverin kanssa olisi ehditty musiikista jutella. Kaveri oli Pertti ”Vilppu” Willberg, sittemmin Pepe Willberg. Tupakansavuisessa Kujis-kahvilassa oli tuumailtu, että pitäisi bändi perustaa. Stigu, Stig Selin, oli jo lupautunut kitaran taakse. Ensin kuitenkin villille pojalle Villi länsi, Amerikka. Bändiasiaan palattaisiin. Oikeastaan lähtöpassi Amerikkaan oli passi vapauteen, onnenpotku. Lentoliput Pan Am -yhtiön koneeseen ja viisumi hoituivat helposti. Nanan aviomies Paul Suni oli Pan Am -yhtiön Suomen sivuliikkeen maavastaava, CIA:n miehiä hänkin. Lentoemännät pitivät huolta nuoresta miehestä matkallaan ihmeelliseen maailmaan. Koulu oli hyvä, Britan perheessä hyvä olla ja hampurilaiset ne vasta hyviä olivatkin. Washingtonin ilmapiiri oli vapaa, se oli ihan paras paikka kaikenlaisia auktoriteetteja kaihtavalle nuorelle miehelle. Koulukavereista jäi erityisesti mieleen kaikkien tyttöjen suosikki, komea ranskalainen, jolla oli hieno avo-Chevy. Kaveruusetuihin kuuluivat drive-in-elokuvat, hampurilaiset ja se kokis, kotibileitä. Sosiaalinen elämä maistui, paluu Suomeen koitti puolentoista vuoden päästä. Glenn Gordon, Britan aviomies, astui entistä suurempiin saappaisiin. Virallisessa roolissaan Yhdysvaltojen lähetystön lehdistöja kulttuuriattaseana hän järjesteli kaikenlaista asiaankuuluvaa näkyvää ja CIA-roolinsa vuoksi myös kaikenlaista näkymätöntä. Myöhemmin Glenn toimi USA:n varapresidentin Lyndon B. Johnsonin oppaana Suomen vierailulla syyskuussa 1963. Glennin vaimo Brita eskorteerasi Lady ”Bird” Johnsonia. Kajn sisarusten aviomiehillä, Glennillä ja Paulilla riitti työsarkaa CIA:n palveluksessa Suomessa, Pohjoismaissa ja jopa Neuvostoliitossa, koska Suni puhui sujuvaa venäjää. Lankomiesten sivutoimista Kaj ei silloin tiennyt, vaan keskittyi uuteen elämään Kuikkarinne 1:ssä. Talon C-rapussa asui muun muassa Lasse Mårtenson aina iloisen vaimonsa Siv Malmkvistin kanssa, sekä teollinen muotoilija Eero Rislakki perheineen. A-rapussa asui Helkaman yrittäjäperheen jäseniä. Ei ehkä sattuma, että Eero Rislakki suunnitteli naapurilleen Helkamalle kuuluisan Jopo-polkupyörän. Kuikkarinteen kahvipöydässä sovittu, ehkä sommiteltukin? Kuka nimen keksi? Mutta ne Saarelaiset, The Islanders. Pepe Willberg ei ollut Kaijun Amerikan reissun aikana luopunut bändiajatuksestaan. Mutta mikä soitin Kaijulle? Pepe oli päättänyt, että basso kaverille. ”Menet ja ostat sen, kun sulla kerta on rahaa”, määräsi Pepe. Basso ostettiin ja Stigu Selin lupasi neuvoa, miten soitetaan. Entäpä nimi, pitäähän nimi bändille olla. Istuttiin Kaaren Baarissa, nykyisessä Rixi-baarissa. Tupakkia paloi, eikä mitään järkevää tullut mieleen, kunnes poika nimeltä Erkki Touri johdattelevasti kysyi, että ”missäs me oikein kundit asutaan”. ”No Larussa tietty”. ”Kyllä, mutta eiiii”, täsmäsi Erkki. ”Onkos tämä saari…ooon. Me, tai siis te ootte saarelaisia soittajia, islanders.” Kaiju ymmärsi jujun ja lisäsi juuri jenkeistä tulleena, että ”the” lausutaan ”di” – kieli hampaiden välissä. Pepe nyökkäsi, kaikki nyökkäsivät. The Islanders, ”Di Ailänders”. Ja pistettiinpä taas tupakiksi. Siivet alle Alkuperäisessä kokoonpanossa soittivat Pepe, Kaiju, Stigu ja Pepen äidin tutun 14-vuotias poika Hasse Walli. Alussa Hasse tosin hieman jänkäsi vastaan ja sanoi, että ”olen vähän niinku enemmän suuntautunut jazziin”. Tuli mukaan kuitenkin mukaan rumpalistiksi, mutta soitti kitaraakin hyvin. Harjoiteltiin ja harjoiteltiin. Lauttasaaressa vähemmän, erityisen paljon ”Revanissa”, eli silloisen Reallyceum i Helsingforsin Liisankadun tiloissa, joissa erään harjoituksen yhteydessä porilaislähtöinen Ilkka Lipsanen otettiin mukaan. Katu-uskottavuus kasvoi ja poikien itsetunto. Bändi sai pian menestyksekkäitä keikkoja ja siivet alleen, tukat kasvoivat ja saipa Ilkka uuden Danny-nimenkin. Kuka ratsupoliisin alas tiputti? Elettiin rautaesirippujen aikaa. Heinäkuussa 1962 järjestettiin Neuvostoliiton johdolla nuorisofestivaalit eli Maailman nuorison ja ylioppilaiden Vlll maailmankonferenssi. Yli tuhannen tilaisuuden tapahtuma oli pääosin iloinen, mutta sisällöltään täysin Neuvostoliiton viitoittama, sosialismiin, ellei peräti kommunismiin tähtäävä. Maailmanpolitiikan virtauksista irti ollut, mutta pientä säpinää elämään kaipaava lauttasaarelaisporukka, noin 20–30 nuorta, päätti aiheuttaa ajankulukseen Danny & Islanders vuonna 1964. Basisti Kaj Wallin äärimmäisenä oikealla. Oliko sydänvaivojen osasyy se, että ankaran isän ja taiteellisen ja lempeän äidin temperamentit törmäsivät liian usein. Brita ja Kaj Tampereen kodin edessä.
12 13.4.2022 Nro 14 hämmennystä. Myllykallion koulun pihalle oli majoittunut festivaalivieraita. Vieraat olivat juhlissaan, joten pihdit esiin ja parkissa olleen festivaalibussin jarruputket poikki. Eikös se bussi siitä sitten hitaasti, mutta varmasti liukunut tyhjän koulun seinää päin. Töms ja töms, töms. Jalat alle ja kohti keskustaa, jossa Yrjönkadun ja Simonkadun kulmauksessa sijaitsi kommunistien juhlatalo Koitto festivaalitapahtumineen. Ensin festivaalivieraille huudeltiin kaikenlaista. Ei pitänyt isommin häiritä, mutta joukossa oli parikolme kuumakallea, jotka vieraiden päälle heittelivät muutakin kuin herjoja. Yksi hurjista, olikohan enteelliseltä nimeltään Tora, lähti peremmälle härnäämään. Kohta kuului hirveä huuto ja Tora palasi naama yltveressä takaisin. Oli saanut kirveen hamarasta loven otsaansa. Se sytytti oitis muunkin porukan. Juostiin alas Mannerheimintielle, kuuluisan Perunatorin kohdalle. Festivaalikulkueen häirintä alkoi herjoilla, jatkui heittelemälle ja taisi poliisiinkin osua, virkavallan kun oli nähty pamputtavan estottomasti kaikkia kulkuetta häiritseviä, jopa erästä iäkkäämpää naista. Ja pian pamputti eräs ratsupoliisi hurjaa Toraa, kun tämä suoritti seisten helpotustaan Wanhan nurkalle. Sen näki eräs Kasinonrannan poika, joka repäisi adrenaliinipiikissään ratsupoliisin alas. Ja sitten juostiin taas. Kiskaisiko ratsupoliisin alas nuori herra Wallin? Jää vahvistamatta. Mr. President Joskus 1980-luvun loppupuolella, Wallin pääsi vaimoineen erinäisten työkiemuroiden kautta istumaan Yhdysvaltojen presidentin pöytään Floridan puoluetilaisuudessa. Pääkutsuvieras pöydässä oli presidentti George H.W. Bush. Keskustelun aiheet kiertyivät presidentin kysymysten kautta niin mielenkiintoisiksi, että myöhemmin illalla Bush halusi keskustella Wallinin kanssa kahden kesken Skandinaviasta, Suomesta ja Suomen naapureista. Olihan presidentti entinen CIA:n johtaja, ollut samalla alalla kuin Wallinin molemmat lankomiehet. Tiimalasi kääntyy The Islanders syntyi suurten ikäluokkien idoleiksi. Julkkiselämän ilot ja kirot Kaj Wallin tuntee. Julkisuuden keskellä elämisessä ei Kaj Wallinilla ole pelkkää hyvää sanottavaa, vaikka se aikanaan ajoittain maistuikin makealta. Joskus niin makealta ja etuoikeutetulta, että seuraukset eivät aina olleet kauniita. Miten selviytyä? Neuvoksi Wallin antaa, että pää on pidettävä kylmänä, mutta sydän lämpimänä ja muistaa, että tulee aika, jolloin kadulla vastaantulevat eivät sankaria tunnista. The Islandersin ja myös kuuluisan Jormas-yhtyeen jälkeen Kajn elämässä tiimalasi kääntyi, alkoi toinen vaihe. Sittemmin hän johti mainostoimistoa, innovoi Joulumaata ja toimi konsulttina maailmalla. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Mies ja rööki. Kuvaharvinaisuus. Kaaren Baarin sumuinen sisäkuva Kaj Wallin entisen kotitalon, Kuikkarinne 1:n edessä Takaniemen ”purjehtijat” Julkisuuden keskellä elämisessä ei Kaj Wallinilla ole pelkkää hyvää sanottavaa vaikka se aikanaan ajoittain maistuikin makealta. Lääkäriasema on avattu! Empaattista asiantuntijuutta, kun syöpä koskettaa tai huolestuttaa. PIA SUONPÄÄ LT, Syöpätautien erikoislääkäri ja yleislääkäri Lääkärit & laboratorio ma-pe 9-17, la 10-14 •Lauttasaaren lääkäriasema• Lauttasaaren lääkäriasema | Vattuniemen puistotie 1 A, 00210 Helsinki e-mail: info@saaristolaakarit.fi | www.saaristolaakarit.fi 0200 200 33 (pvm) Ajanvaraus lääkäriasemalle: Onko tyyli hukassa ja vaatekaappi täynnä mustaa? Tervetuloa stailattavaksi yksityiseen loft tyylistudioon täynnä second hand -aarteita! Hinnasto Yksilöstailaus 199€ Stailausta kaksin tai ryhmässä 199€ 1hlö stailaus + 79€/hlö (maks. 15 henkilöä tilaan) Polttarit ja synttärit 199€ (sis. 1hlö stailaus ja tila maks. 15 henkilölle) Klaarantie 9 www.instyleout.fi +358 503455489 PIENIKIN ILMOITUS LAUTTASAARILEHDESSÄ HUOMATAAN! Katso mediatiedot osoitteesta lauttasaari.fi/lauttasaari-lehti/mediakortti Tarjoukset voimassa 24.4.2022 asti tai niin kauan kun varatut erät riittävät. Ark. 8-21, la 9-18, su 11-18, p. 010 2491000 Itämerenkatu 21, Helsinki, www.k-rauta.fi/ruoholahti KULJETUSPALVELU AJANVARAUSPALVELU REMONTTIPALVELU RAHOITUSPALVELU Ikkunapesuri WV2 Premium Black Edition Akkukäytöinen. Terassilämmitin Fxa Vertical 1200 Sähkökäyttöinen. 84 90 Sähköpyörä Nioki BN5 Pro Taittuva Kantama jopa 30-40 km yhdellä latauksella Kaasugrilli Cello Classic 3 3-poltinta. PLUSSA-TARJOUS 199 (279€) CELLO-KEITTIÖT Susanna Ritala 050 4314003 susanna.ritala@k-rauta.fi REMONTTIMYYJÄ Kai Hilo 040-1342454 kai.hilo@k-rauta.fi VARAA ILMAINEN SUUNNITTELUAIKA MYYMÄLÄSTÄMME TAI NETISTÄ ajanvaraus.k-rauta.fi Myös etätapaamiset. KEITTIÖT Tule tutustumaan uusiin keittiömalleihin! Orvokki kotimainen, 9 cm ruukku 5 95 6 kpl 6 KPL YHT. Sisusta ja säästä UUTUUS! 59 90 5 SÄKKIÄ YHT. 899 Puutarhamulta Biolan 40 l /5 sk 0,05€/l 10 (14,75) 5 SÄKKIÄ YHT. kunnosta 5 sk
MAINOS Lue lisää: www.kaapelitehdas.fi ————— KAAPELIAUKIO 3, HELSINKI KAAPELITEHDAS.FI MISSÄ ARKKITEHTI KUVITTAA VALOKUVAA TAPAHTUMIA: MERIKAAPELIHALLI > Helsinki Retro & Vintage Design Expo 15.-17.4. > Helsinki Coffee Festival 22.-24.4. > Amores Vappu ’22 30.4. > Kässäfestarit 27.-28.5. TANSSIN TALO > Helsinki Dance Theatre: Footnotes 22.-23.4. > Carl Knif Company: Sessions 5.-7.5. > Porttiteatteri ja Compañía Kaari & Roni Martin: La Familia 9.-12.5. PURISTAMO > Vapaa Taidekoulu: Vapaa ’22 30.4.-15.5. SUOMEN VALOKUVATAITEEN MUSEO > Piktorialismi – valokuvataiteen synty 24.4. asti > Pysyvä jälki – Helsinki Darkroom Festival 24.4. asti HOTELLIJA RAVINTOLAMUSEO > Makuasioita näkökulmia ruokaja juomakulttuuriin > Tiistaitarjotin ja perjantaipullo TEATTERIMUSEO > Syvää liikettä > Yleisö oli raivoissaan ihastuksesta! – Suomen Kansallisteatteri 150 vuotta > Taiteilijatapaamisessa Mika Myllyaho 7.5. ZODIAK – UUDEN TANSSIN KESKUS > Samuli Emery, Jessica Piasecki: to be brutally honest 4.-15.5. TANSSITEATTERI HURJARUUTH > Compagnia TPO (IT): Farfalle – Perhosia 20.-21.4. > Punainen helmi -klovnifestivaali 14.-21.5. KAMERASEURA GALLERIA WEST > Luonto ja ihminen 28.4. asti KÄYTÄVÄGALLERIA > Satutaidenäyttely Alma ja Mustelma Saaristossa 29.4. asti KAAPELITEHTAAN KONTTORI > Mikrogalleria: Tuula Mikkonen – Vuorovaikutus 30.4. asti STOA MARIAPASSIO > Marja Paasio: Maljakon sala II 29.4. asti LUONTO JA IHMINEN -KEVÄTNÄYTTELY Helsingin Kameraseuran kevätnäyttelyn aiheena on Luonto ja ihminen. Jurytetty näyttely sisältää 55 teosta 26 kuvaajalta. Kuvaajille annettiin vapaat kädet kuvaamiseen, aiheen käsittelyyn sekä myös mahdollisuuteen muokata otoksiaan. ”Teknisesti laadukkaita kuvia oli paljon ja aihetta oli myös onnistuneesti lähestetty monesta eri näkökulmasta”, totesi näyttelyn tuomari Suomen Luonto -lehden AD Marika Eerola. Näyttely on esillä Kameraseuran Galleria Westissä Kaape litehtaalla huhtikuun ajan. Kameraseuran kevätnäyttely on perinteinen, jo merkittäväksi kasvanut tapahtuma, jossa seuran jäsenet voivat kohdata yhteisen teeman äärellä. Tapahtuman järjestää Kameraseuran näyttelytoimikunta vuosittain. Jukka Kuusela Suuri tuntematon KAMERASEURA GALLERIA WEST Kameraseura Galleria West tarjoaa valokuvauksen harrasta jille avoimen näyttelytilan. Galleria toimii omatoimisesti ja näyttelypitäjät hoitavat itsenäisesti näyttelyihin liittyvät asiat. Käytävätilassa on molemmilla seinillä ripustusmahdollisuus omalla kiskoripustusjärjestelmällä. Galleria Westissä pidetään keskimäärin 12 näyttelyä vuodessa ja näyttelyhaku galleriaan on jatkuvasti auki. LUONTO JA IHMINEN Kameraseura ry:n kevätnäyttely Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1, Helsinki B-porras, 2. krs. Avoinna päivittäin klo 9–21 Vapaa pääsy! www.kameraseura.fi www.kamera-lehti.fi IG kameraseura.fi Tiesitkö, että Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki on osa ainutlaatuista suomalaista taiteen pe rusopetuksen järjestelmää? Siksi sen opetus on tavoitteellista, vuodesta toiseen etenevää ja valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan sidottua. Lapsille ja nuorille kyseessä on tietenkin inspiroiva ja hauska harrastus. Taiteen perusopetuksen puitteissa Kaapelitehtaalle, Arkin Helsingin toimipisteeseen, kokoontuu viikoittain satoja 4-19-vuotiaita arkkitehtuurin harrastajia. Opetuksen sisällöt kumpuavat niin oppilaiden omista ympäristöistä, ajankohtaisista ilmiöistä kuin arkkitehtuurin inspiroivista maailmoista. Sisältöihin pureudutaan monipuolisin menetelmin ja kannustavassa ilmapiirissä. Maistiaisia Arkin toiminnasta voi saada esimerkiksi koulujen ja päiväkotien tilaustyöpajoissa, erilaisten tapahtumien avoimissa yleisötyöpajoissa tai heti koulujen päätyttyä alkavilla kesäleireillä. Kaapelitehdas elämyksellisine tiloineen ja monipuolisine näyttelyineen tarjoaa leireille inspiroivat ja jännittävät puitteet, ja aisteja avaavilla tutkimusretkillä Ruoholahden ja Jätkäsaaren merellisestä urbaanista ympäristöstä löytyy aina jotakin uutta ja yllättävää. Samalla avautuu mahdollisuus nauttia kauniista kesäpäivistä. ARKISSA INSPIROIDUTAAN KAUPUNKIYMPÄRISTÖSTÄ JA ARKKITEHTUURISTA Arkissa omia ideoita ilmaistaan monin tavoin. Pääpaino on kuitenkin kolmiulotteisessa rakentamisessa eri mittakaavoissa. Vincent Bartoli Arkin kotipesässä havaintoja ja kokemuksia työstetään ja jalostetaan monitaiteisesti sekä tietenkin arkkitehtuurille ominaisesti luovan suunnitteluprosessin siivittämänä sekä muotoilemalla ja rakentamalla eri mittakaavoissa. Arkin opetus avaa polkuja ympäristösuhteen syventämiseen, ilmaisun ja luovuuden kehittämiseen se kä osallisuuden ja vaikuttamisen työkalupakin kartuttamiseen. Miten lasten ja nuorten ajatukset, ideat ja toiveet tulevaisuuden ympäristöistä voisivat näkyä Ruoholahden ja Jätkäsaaren alueella? Lisätietoa Arkin opetusryhmistä ja leireistä: www.arkki.net 13 13.4.2022 Nro 14
14 13.4.2022 Nro 14 Larutorin rivi-ilmoitukset 9 €/rivi. Noin 25 merkkiä/rivi. Lähetä tekstisi seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. TAPAHTUU Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä torstaina klo 12 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti Matalan kynnyksen kuntojumppaa senioreille Ekavauvakerho aloittaa Dekkarilukupiiri kokoontuu Ti 19.4. klo 13 Senioripaku ja sen reippaat opiskelijat vetävät maksuttoman matalan kynnyksen liikuntatuokion kuntoportaissa Lauttasaaren liikuntapuistossa, Lahnalahdentie 4. Jokainen saa myös painetun porrasharjoitteluohjeen mukaansa. Tapaaminen portaiden juurella parkkipaikalla. Jumpan jälkeen kahvia tai muuta pientä virvoketta. Kovan tuulen ja sateen sattuessa tapahtuma perutaan. Ekavauvakerho kutsuu kaikkia vanhempia esikoisvauvoineen keskustelemaan elämänmuutoksen eri puolista vauvantulon myötä. Ensimmäinen kokoontuminen to 28.4. klo 13-14.30 Lauttasaaren kirkolla, Myllykallionrinne 1. Järjestäjänä Lauttasaaren seurakunta. Lauttasaaren kirjaston kevään viimeinen dekkarilukupiiri kokoontuu to 21.4. klo 18-19.30 kirjaston monitoimisalissa, Pajalahdentie 10a. Tällä kertaa kirjana Cara Hunterin Jäljettömiin. Luettavan kirjan voit noutaa lainaan Lauttasaaren kirjaston asiakaspalvelupisteestä noin kuukautta ennen lukupiirin kokoontumista. Tarjolla kahvia ja teetä. TAIDE Yhdessä uuteen alkuun -näyttely to 14.4. asti Galleria Foggassa, Lauttasaarentie 6. Esillä on maalauksia ja veistoksia. Näyttelyn taiteilijat ovat Outi Antila, Annika Aro, Tuuli Autio, Carola Gunell, Liisa Einovaara-Kuparinen, Irina Hara, Pirjo Hassinen, Taro Malinen, Sari Mansala, Linda Mattsson, Kaisa Palonen, Synnöve Sevón, Jenna Silander, Jarno Sinivaara, Jaakko Vallivaara. Sisäänkäynti näyttelyyn Tila I:n kautta. TREENIRYHMIÄ PYRKÄLLÄ. Maria Gahmberg vetää kaikille avoimia treenejä Pyrkällä, Lahnalahdentie 4. Treenit ovat: Ma klo 19-20 Saari Camp HIIT oman kehon painolla Ti klo 10-11 Play & Train: Äidit, vauvat ja taaperot Crosstraining/ kuntopiiri lisäpainoilla Ti klo 18-19 Juoksutreenit Ke klo 6.45-7.30 Saari Camp kuntopiiri Pe klo 6.45-7.30 Saari Camp kuntopiiri & portaat Su klo 18-19 Pajalahden kentällä Kertamaksu on 10 e. Sen voi maksaa Mobilepayllä, Edenredin tai Epassin mobiilimaksuilla (Käyttöpaikka Play&Train). Lisätietoja Maria Gahmberg 044 518 8727. Treeneihin ilmoittaudutaan edellisenä iltana klo 20 mennessä. Saa myös tulla ex tempore. Topolan koripalloleiri ma 6.6.pe 10.6., Lauttasaaren yhteiskoulu, Isokaari 19. Koripalloseura ToPoLan kesäleiri viitenä päivänä klo 915. Koristreenejä, pelejä ja leikkejä sekä herkullista ruokaa, aurinkoa, yhdessäoloa, retkeilyä, vierailijoita ja yllätys-ohjelmaa. Leirille ovat tervetulleita kaikki uudet ja vanhat pelaajat, jotka ovat syntyneet 2010-2015. Aiempaa kokemusta koripallosta ei tarvita. Su 8.5. mennessä ilmoittautuneille leirin hinta 200e, sen jälkeen 220e. Lue lisää ja ilmoittaudu topola.fi. Vauvalorutuokioita kirjastolla torstaisin 21.4. ja 19.5. kello 10– 10.30. Lauttasaaren kirjasto, Pajalahdentie 10a. Lauttasaaren kirjasto järjestää loruja leikkituokioita vauvoille ja vauvojen vanhemmille. Tuokioissa nautitaan yhdessäolosta, sanojen taiasta ja muiden vanhempien tapaamisesta. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Kierros Lauttasaaren kartanoon ti 26.4. klo 17-18. Lauttasaari-Seuran historiatyöryhmä vie tutustumiskierrokselle Koneen Säätiön remontoimaan Lauttasaaren kartanoon ja kertoo sen värikkäästä historiasta ja asukkaista. Ilmoittautuminen tulevalle kierrokselle aukeaa tiistaina 19.4. klo 18. Ilmoittautumislinkki löytyy tapahtumakalenterista sivuilta lauttasaari.fi ja Lauttasaari-Seuran Facebook-sivuilta aamusta ti 19.4. Senioreiden naapuruuspiiri kokoontuu torstaisin klo 13-15 Lauttasaaren kirjastolla osoitteessa Pajalahdentie 10a. Järjestäjänä Helsingin kaupungin palvelukeskukset. Enterin tietotekniikan opastukset torstaisin klo 11-13, Lauttasaaren kirjaston monitoimisali, Pajalahdentie 10a. Enter ry:n vapaaehtoiset seniorit antavat henkilökohtaista ja maksutonta vertaisopastusta älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen käytössä. Ota mukaan omat laitteesi sekä tarvittavat tunnukset ja salasanat. Ajanvaraus (tunti/asiakas) kirjastosta puh. 09 3108 5020. Opastuksissa käytetään kasvosuojaimia. Tulethan paikalle vain terveenä. Lauttasaaren seurakunta Myllykallionrinne 1b Seurakunnan päämessu sunnuntaisin klo 11. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18. Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko järjestetään viikkomessun tilalla seurat. Seuraava viikkomessu ke 27.4. Kiirastorstain ehtoolliskirkko klo 14 ja 18.00. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus klo 11. Pääsiäisen riemuun – vihkimessu Lauttasaaren kirkon uudelleen vihkimismessu su 17.4. klo 10. Yle lähettää messun suorana YLE TV1:ltä. Piispat Teemu Laajasalo ja Bo-Göran Åstrand saarnaavat. 2. Pääsiäispäivän messu klo 11. Muskarimessu su 24.4. klo 11. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11–12. Perhekerho ma, ti ja pe klo 9¬– 11.30 Aino-kanttorin muskari tiistaisin klo 10. Iltaperhekerho tiistaisin 17–19 Perhekerho keskiviikkoisin klo 13–15. Lasten iltakerho keskiviikkoisin klo 17.45–19.45. Lapsiparkki kirkon pihalla klo 9–11. Torstaipiiri senioreille to 7.4. ja 21.4. klo 13—14.30. Tukiryhmä vakavasti sairaiden läheisille ti 12.4.klo 18—19.30. Avoin sururyhmä ke 13.4. klo 17.30—19. Virren viemää -konsertti ke 13.4. klo 19, Jukka Perko ja Matti Paatelma, ohjelma 10 e. Stabat mater – äiti ristin juurella, pitkäperjantain konsertti pe 15.4. klo 15, vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Hope survives: Gospel Helsinki ja Ida Elina, su 17.4. klo 18, vapaa pääsy, ohjelma 10 € Pipu -nukketeatteriesitys vauvoille ja taaperoille perhekerhon yhteydessä ti 19.4. klo 10—10.30. Avajaisviikkojen kirkkokierrokset ti 19.-pe 22.4. ja ma 25.la 30.4 klo 11 ja 18. Rajaton Kevät ke 20.4. klo 19. Lauluyhtye Rajattomien konsertti. Liput 25 e / Tiketti.fi 7 kuolemansyntiä -luento to 21.4. ja 28.4. klo 18. Yö kirkossa, la 23.4. klo 17 alkaen. Tervetuloa 7–13-vuotiaat yöpymään Lauttasaaren kirkolle 23. -24.4.2022. Lisätietoa: laura.hytti@ evl.fi Pienet pyhiinvaellukset su 24.4 klo 10. Kokoonnumme Arabianrantaan raitiovaunu 8 päätepysäkille. Vaellamme Vanhankaupunginlahdelta jokea seuraten Tuomarinkylän kartanolle ja Pitäjän kirkolle. Pitäjän kirkolla italialainen kahvila ravintola historiallisessa tuvassa. Paikka on tunnettu hyvästä jäätelöstään. Matkaa noin 8 km. Ma 25.4 klo 10 lähdemme Lauttasaaren kirkolta Lehtisaaren, Kuusisaaren ja Munkkiniemen kautta ohittaen presidentin asunnon, Hietaniemen kautta takaisin Lauttasaareen. Matkalla on hienoja merimaisemia, kahviloita, kuten Cafe Regatta. Matkaa tulee noin 14 km. Tiistaina 26.4. klo 10. Lauttasaaren kirkolta saaren ympäri kierros. Hienoa merimaisemaa. Matkaa noin 12 km. Koko perheen kevätrieha su 24.4. klo 12—14.30. Käsityöpiiri ma 25.4.klo 13–15.30. Aamupala yrittäjille sekä tutustuminen kirkkoon ke 4.5.2022 klo 8.15-10. Yhteistyössä Helsingin YrittäjätLounais-Helsinki ry. Lisätietoja: Puh. 050 400 9675, niina. marjanen@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Johannes församling Kvarnbergsbrinken 1 Tvåspråkig mässa sön 17.4. kl 10, Lauttasaaren kirkko. Festmässa mån 18.4. kl 10, S:t Jacobs kyrka. Vi tar i bruk kyrkan igen efter renoveringen. Biskop Bo-Göran Åstrand, S:t Jacobs körer och eftisbarn medverkar. Kyrkkaffe med festtal. Andakt tis 19.4. kl 17.30, Seniorhuset på Drumsö. Familjecafé varje torsdag kl 10 i S:t Jacobs klubbutrymmen. Helsingin baptistilähetys Vattuniemenkatu 9 Rukouskokous 14.4. to klo 18, Aila ja Susanne. Sana ja rukous 15.4. pe klo 19, Kimmo Kojo. Herätyskokous 17.4. su klo 14, Pertti Hottinen. Alkupiiri 20.4. ke klo 19, Richard Garam. LIIKUNTA SEURAKUNNAT MUUT MAINOSTA LAUTTASAARI-LEHDESSÄ KUN HALUAT TAVOITTAA LAUTTASAARELAISET Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry
Ilmestyy keskiviikkoisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8 eikä kesäviikoilla 26-30. Painos 12 500 kpl. Vuosikerta 45 lehteä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Magnus Scharmanoff, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Suomalainen Lehtipaino Oy Jakelu Posti Oy Uutismedian liiton jäsen. Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Twitter: @larutwiittaa Lauttasaari.fi Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry 15 13.4.2022 Nro 14 ATK-PALVELUA AUTOKORJAAMOJA AUTOPESULOITA Isokaari 3 050 357 1579 www.kauneushoitolakristel.fi Kauneushoitola Kristel Strandén PYÖRÄHUOLTOA JA -MYYNTIÄ VALOKUVAUSTA VARASTOINTIA JALKAHOITOA ÄÄNILEVYJÄ KAUNEUSJA HYVINVOINTIPALVELUJA KORJAUSOMPELUA www.kuntokasino.fi info@kuntokasino.fi Lauttasaarentie 54 D 09 671 165 Fysioterapia Hieronta Urheiluhieronta Kotikäynnit Fasciakäsittely ark. 9-17, la 10-14 JALKATERAPEUTTI MALLA SYRJÄNEN PUH. 040 506 5400 Lauttasaarentie 27 PESULAPALVELUJA Pesula Lauttasaari Pesulapalvelut ammattitaidolla! Arkija juhlavaatteiden pesu Kodintekstiilien pesu Korjausompelu Tekstiilin kierrätyspiste SOL Pesula Lauttasaari Lauttasaarentie 18 p. 040 779 7208 Tietokone-, digitointija tulostuspalvelut Pajalahdentie 9 050 590 9990 ITGURU.FI ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 09 3922 302 Pohjoiskaari 1-3 www.fysiogeriatria.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa Pohjoiskaari 1-3 www.fysiogeriatria.fi Varaa aika tai kysy lisää: 09 3922 302 ISÄNNÖINTIPALVELUJA Mikäli haluat, että teidän asioita hoitaa ammattilaiset, niin ota yhteyttä! Juha Karjula, 040 661 7994 juha.karjula@ hbsisannointi.? www.hbsisannointi.? HBS ISÄNNÖINTI OY ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO LAUTTASAARESTA REMONTTIPALVELUJA MUUTIMME ISOMPAAN TILAAN: 200m 2 ja yli 40.000 levyä! ITÄLAHDENKATU 22bC Ostamme LP-levyjä. Vi köper LP-skivor. WWW.VINYLMUSIC.FI AUKI: KE 12-18 ja LA 11-16 Puh. 0400 303 300 SIIVOUSTA FYSIKAALISTA HOITOA Varaa paikkasi palstalle: 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi. Hinta alk. 116 € +alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään lehteen. PARHAAT PALVELUT & LIIKKEET Löydät ne saarelta! L AU T TA S A A R I L E H D E N N O U TO P I S T E E T Kauppakeskus Lauttis Lauttasaarentie 28 Lidl Heikkiläntie 4 K-Supermarket Kiviaidankatu 2 S-Market Itälahden katu 27 Ravintola Lorun aula Itälahdenkatu 22B R-Kioski Isokaari Isokaari 1 K-Market Isokaari Isokaari 9 K-Market Oliivi Isokaari 42 Palvelutalo Mereon aula Pohjoiskaari 9 Kirjasto Pajalahdentie 10 Ravintola Casa Mare Gyldenintie 6 Lykin liikuntasalien aula Isokaari 19 Puhuri by Patisserie Teemu Aura Kauppaneuvoksentie 18 Ruoholahden kauppakeskuksen aula Itämerenkatu 21 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Lauttasaari-lehden voit napata mukaasi jakelupisteistä jo keskiviikkoisin. Kotija yritysjakelu Postin toimesta torstaisin. HYVINVOINTIPALVELUJA sirparantanenz@gmail.com FB Valtuutettu hieroja HIERONTAA FYSIKAALISTA HOITOA www.lauttasaari.fi VALOKUVAUSVÄLINEITÄ OSTETAAN VANHOJA KAMERAVÄLINEITÄ Canon, Leica, Nikon Pentax, Olympus ym. FOTOTAPIO OY Tapiontori 3 Tapiola Puh. 09 464 398 myynti@fototapio.fi www.hopeajoutsen.fi 0407788829 Iloa, lämpöä & valoa vanhuuteen www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 116 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti L a u t t a s a a r e n t i e 2 2 H e l s i n k i 5 5 5 3 8 3 3 SISUSTUSTUOTTEITA IKKUNANPESUA AUTON KÄSINPESU + KOVAVAHAUS www.premiumautopesu.fi VARAA AIKA! SEURAA MEITÄ SOMESSA @premiumautopesu Lauttasaarentie 28 (P1) 00200 Helsinki 99€ Kauppakeskus Lauttis Varaa aika 044 243 8872 lauttis@premiumautopesu.fi www.premiumautopesu.fi 2 h ilmaista pysäköintiä • Auton pesu • Sisäpuhdistukset • Vahaukset • Lasin korjaus/vaihto • Rengastyöt • Ilmastoinnin täyttö www.myntcare.fi Luotettavaa kotisairaanhoitoa ja terapiaa Lauttasaaressa
16 13.4.2022 Nro 14 Kaikkea pääsiäiseen tarjoaa @kauppakeskusruoholahti ruohis.fi Kaikkea pääsiäiseen. Ja vähän enemmänkin. Pääsiäistä voidaan viettää monin eri tavoin. Kauppakeskus Ruoholahdesta saat kaiken tarvitsemasi juuri sellaiseen pääsiäiseen kuin sinä haluat, olit sitten perinteiden ystävä tai innokas kokeilemaan jotain aivan uutta. Lämpimästi tervetuloa. K-CITYMARKET RUOHOLAHTI AIKASI ARVOINEN KAUPPA Sinä & hyvä ruoka PALVELUTISKIT AUKI MYÖS SUNNUNTAISIN JA PYHÄPÄIVISIN KLO 10-18. *Tutustu tuotteisiin www.konditoriaph7.fi ja osta ennakkoon nouda myymälästämme Ph7-pisteeltä! Teethän tilauksesi vähintään 3 arkipäivää ennen toivottua noutoajankohtaa. Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min (sis. alv 24%) k-citymarket.fi 010 538 2800 VOIMASSA TO-SU 14.-17.4.2022 (ellei toisin mainita), niin kauan kuin tuotteita riittää. TILAA TÄNÄÄN VERKKOKAUPASTA k-ruoka.fi/kauppa HELSINKI RUOHOLAHTI PASHAPULLA Käsinmaalattu SUKLAAMUNA Pääsiäiskakun ja -leivoksen makuna sitruuna-lakritsi! 22 90 90 KPL KPL 19 19 90 90 KPL KPL LEIPOMO KONDITORIA Osta ennakkoon* www.konditoriaph7.fi kakut ja muut leivonnaiset nouda K-Citymarketin Ph7-pisteeltä! VIHREÄ PARSA 450 g (8,42/kg) Meksiko/Espanja/ Italia Aino KERMAJÄÄTELÖT 850–900 ml (3,70–3,92/l) Ei laktoosittomat, ei kesyttömät eikä kaurajäätelöt. Raj. 1 erä/tal. Ilman Plussa-korttia 4,55/kpl (5,06–5,35/l) Kulta Katriina JAUHETUT KAHVIT 450–500 g (8,00–8,89/kg) Myös tummat ja luomu, ei reilu, erikoissekoitukset eikä Plus kahvit. Rajoitus 1 erä /talous. Ilman Plussa-korttia 5,99/pkt (11,98–13,31/kg) Saarioinen MÄMMI 100 g (15,00/kg) Ilman Plussa-korttia 1,75/kpl (17,50/kg) Flora Vanilla VANILLIINIKASTIKE 250 ml (5,00/l), Ei laktoositon Ilman Plussa-korttia 1,39/tlk (5,56/l) Elonen Pajunkissa KAHVIKAKKU 400 g (16,48/kg) Ilman Plussakorttia 6,89/pkt (17,23/kg) Atria TAKUUMUREA NAUDAN KOKONAINEN SISÄFILEE YLIKYPSÄ SAVULAMMASPAISTI n. 900 g Ilman Plussa-korttia 26,90/kg Reinin Liha KARITSAN ROSVOPAISTI n. 1,5 kg, Uusi-Seelanti Naturkött KARITSAN PAAHTOPAISTI n. 800 g Uusi-Seelanti. pakaste ERÄ Kalamesta Tuore ruodoton KIRJOLOHIFILEE Kasvatettu, Suomi tai Ruotsi. Rajoitus 2 fileet /talous. Vakuumipakattu. C-leikattu. Voimassa KE–LA 13.–16.4. ERÄ Hätälä (voim. to-la) LOIMU-, KYLMÄSAVUja LÄMMINSAVUSTETTU KIRJOLOHIFILEE Vakuumipakattu. 2 KPL 3 .2 TLK 2 50 19 95 KG 34 95 KG 15 95 KG 19 95 KG 3 79 NIPPU -26% 3 KPL 10 .-33% 2 KPL 8 .22 90 KG 6 59 PKT 24 90 KG