Lauttasaari 14.11.2019 - Lehtiluukku.fi

Nro 40 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry 14.11. 2019 Lasten saari Lauttasaaressa on korkeampi kokonaishedelmällisyysluku kuin Helsingissä keskimäärin. Täällä on myös hieman muuta kaupunkia enemmän kaksilapsisia perheitä. Muutoin syntyvyys on laskussa koko Suomen tavoin Helsingissäkin. Pääkaupungin ikärakenne on kuitenkin sen verran nuori, että toisin kuin muualla Suomessa, Helsingissä syntyvyys on laskenut vähemmän kuin koko maassa. s. 6-7 Ota yhteyttä, niin sovitaan sinulle sopiva kampanja. Mediamyynti: Leena Valtola, 050 591 6466, seura@lauttasaari.fi Näköislehti osoitteessa lehtiluukku.fi. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Tiesitkö, että 82 % lauttasaarelaisista aikuisista lukee Lauttasaari-lehteä*? Kerro palveluistasi tai tuotteistasi saaren omassa lehdessä. *Taloustutkimus Oy 11/2017. Kodinvaihto mielessä? Shama Österman Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 586 6849 shama.osterman@kahdeksas.fi Lauttasaarelainen. Välittäjä. www.kahdeksas.fi/shama-österman Uudenlaista kiinteistönvälitystä. Valitse kodillesi lauttasaarelainen välittäjä. Kahdeksas päivä Oy l Metsänneidonkuja 12, 02130 Espoo l y-tunnus 2044327-1 muutto kaupan päälle Saarellamme on suuri pula myytävistä asunnoista, ostajia on runsaasti. Nyt kaikkiin 15.12.2019 mennessä tehtyihin toimeksiantosopimuksiin Viktor Ek’in ammattilaismuutto kaupan päälle. Otathan pikaisesti yhteyttä! Ravintola Osaka Sushi Lauttasaari Buffet hinnasta Tällä setelillä Voimassa 31.12.2019 asti ? -20 % Runsas buffet-pöytä, jossa salaatteja, lämpimiä ruokia, jälki ruokaa ja paljon hyviä susheja. OSAKA SUSHI Vattuniemenkatu 13 00210 Helsinki Puh. 050 592 9990 Arkisin 10.30-16.00 12,50€ 16.00-21.00 15,50€ Viikonloppuna 12.00-21.00 17,50€ Ravintola Osaka Sushi Lauttasaari Kiinteistötoimisto Takio Lkv Asunnon myynti-, vuokrausja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7888 Arif Hamidulla, YKV, LKV 041-537 6060, arif@takio.com TULOSSA MYYNTIIN Otavantie 5 a, 2h, kk, kph 36m² Juuri remontoitu ihastuttava 4. kerroksen pieni kaksio. Haluttua Lauttasaaren funkkista, hissitalo, metron vieressä, kivat näkymät, vapaa. Vhp. 269 000 €, e=F Eric Minea Louna Mila
PÄÄKIRJOITUS 14.11.2019 Nro 40 2 14.11. 2 1 9 ?? Eteläinen sushi-raja. Osaka Sushi avasi lokakuun lopussa Vattuniemenkatu 13:een. Sushi-lounaan hinta jäätelöjälkkäreineen asettuu 12,5 euroon. Lauttasaari-lehden ravintolaetsivä Jari Karri antaa raporttinsa Helsingin eteläisimmästä sushi-paikasta vielä alkutalven aikana. PS Yli 50-vuotiaiden lauttasaarelaisten osuus, jotka suunnittelevat muuttavansa pois saarelta joskus. 25-34-vuotiaista 60 prosenttia suunnittelee muuttavansa pois jossain vaiheessa. Lähde: Lauttasaari-barometri (Taloustutkimus Oy, 2019) LUKU LAUTTASAARESTA S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A 26 % Ajassa KOKOUSKUTSU Lauttasaari-Seura Drumsö-Sällskapet ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 27.11. klo 19 Punaisen Huvilan alakerran yhteisötilassa, Kauppaneuvoksentie 18. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 10 §:ssä määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Jäsenet tervetuloa! Hallitus Kultaa ja kunniaa Lauttasaari-lehdelle Lauttasaari-lehdessä toukokuussa julkaistu juttu Aarresaari – 30 pientä salaisuutta on valittu vuoden kaupunkilehtijutuksi sarjassa tekstin, kuvan ja taiton kokonaisuus. Jutun oli taittanut Juha Korhonen ja kirjoittanut toimittaja Katja Pesonen. "Karttagrafiikan, kuvan ja lyhyiden tekstien yhdistelmä on kiinnostava ja monikäyttöinen koko aukeaman juttuformaatti, joka pysäyttää lukijan. Jo yksistään tyylikäs karttagrafiikka on vau-elämys", perusteluissa todetaan. Lisäksi Lauttasaari-lehti sijoittui kymmenen parhaan joukkoon Vuoden kaupunkilehti -kilpailussa jo toista vuotta peräkkäin. Parhaita kaupunkilehtiä ja kaupunkilehtijuttuja juhlittiin Suurilla Lehtipäivillä Hyvinkäällä 7. marraskuuta. Vuoden kaupunkilehtijuttu julkaistiin Lauttasaari-lehdessä 31.5.2019. 6 31.5.2019 Nro 21 OPAS 1. Hiidenkirnu Länsiulapanniemellä vähän matkaa poliisien majan saunasta. Kun tulet laiturille ja lähdet kävelemään vasemmalle pitkin punaisia kallioita, tulee hetken päästä tiputus jossa on säntillinen pyöreä reikä. Hiidenkirnut ovat syntyneet jääkaudella, kun jäiden sulamisvedet ovat pyörittäneet kiveä pitkään samassa paikassa. 2. Koivusaaren kärjen rantakalliot Koivusaarta laajennetaan merentäytöillä, mutta pieni pala siitä, sen kärki kohti Tiirasaarta on suojeltu ja jätetään siksi luonnontilaan. Näissä on tunnelmallisia rantakallioita, joissa kelpaa syödä vaikka piknikeväitä. 3. Pertti ”Spede” Pasasen ensimmäinen koti saarella Kun Spede muutti nuorena poikana Helsinkiin, hänen ensimmäinen asuntonsa oli osoitteessa Gyldénintie 4. Siitä hän muutti Laukkaniementielle ja edelleen Luoteisväylä 7:ään. Kierrä vaikka kaikki kolme! 4. Myllykallion lintutorni Romanttinen kutupaikka. Voi ihastella auringonlaskua, kun linnut laulavat tunnelmallisesti taustalla. Seinät suojaavat muiden katseilta ja jos joku rämpii keskeyttämään toimia, rappusten kolina kertoo sen hyvissä ajoin. 5. Pieni ruskea tupa Sijaitsee Koivusaaren metsikössä. Mikä se on, kenen se on ja mitä siellä tehdään? Puinen piilopirtti herättää kiusauksen mennä kurkkimaan ikkunoista, mutta kohteliaampaa on tutkia tönöä etäämmältä. 6. Tommy Tabermannin kantapöytä Sijaitsee Kauniissa Kampelassa ikkunan vieressä. Vaikka remontin jälkeen paikat ovat hieman muuttuneet, pöytä on suht samassa paikassa kuin missä Tommy tykkäsi istuskella. Pöydässä on laattakin. 7. Kesäkahvila Puhvetti Sympaattinen puutalo HKL:n kesäkotien rannassa osoitteessa Länsiulapanniemi 1. Yrittäjä Riitta Kaijalahti pyörittää kesäkahvilaa jo ties kuinka monetta vuotta. Tarjolla on lämmin ruoka sekä erilaisia piirakoita, kakkua, kahvia, karkkia ja jäätelöä. Reseptit ovat pääosin sata vuotta vanhoja suvussa kulkeneita perinnereseptejä. Riitta tekee osan itse, välillä on mukana on apureita. Avoinna syyskuuhun asti perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina kello 12-17. 8. Sirola-opiston rauniot Myllykalliolla on alue, jossa kivenlohkareita on sekaisin puiden lomassa. Siinä on Sirola-opiston rauniot. Sirola-opisto oli Yrjö Sirolan Säätiön ylläpitämä kommunistinen kansanopisto. Sen ensimmäinen piste rakennettiin 1946 juuri Myllykalliolle. Siellä se oli pari vuotta, kunnes toiminta siirtyi Vanajanlinnaan. Myllykalliolle jäi vielä opiskelija-asuntoja, mutta ne purettiin 1951. 9. Ivan Belovin murhapaikka Neuvostoliittolainen kuormastokolonna oli matkalla Lauttasaaren läpi 3.11.1944, kun Lauttasaarentie 39:n edessä sitä kohti ammuttiin useita laukauksia. Kolonnaan kuulunut upseeri Ivan Belov kuoli välikohtauksessa. Ampuja pääsi pakenemaan eikä häntä koskaan löydetty. Neuvostoliiton mukaan Belovin tappoi suomalainen sala-ampuja, suomalaiset kielsivät tämän. Tapaus säilyy Suomen tutkituimpana murhana. 10. Olavi Virran kotitalo Pajalahdentie 13:ssa asunut Olavi Virta on saanut myös messinkisen laatan rakennuksen seinään. Osoitteesta ei ollut pitkä matka Virran kantapaikkaan ravintola Tavernaan, jossa nykyään Kaunis Kampela sijaitsee. 11. Ystävyyden penkki Turkoosi puinen levähdyspaikka Länsiulapanniemen silokallioiden luona. Selkänojassa messinkinen kyltti, jossa lukee Ystävyydelle. Tekijä on tuntematon vielä tänäkin päivänä, vaikka se ilmestyi niille sijoilleen kolmisen vuotta sitten. Tunnetko rakkausryöpyn, kun istahdat katselemaan upeaa merimaisemaa? 12. Koivusaaren siirtolohkare Ne näyttävät tavallisilta kivenmurikoilta, joihin on siistiä kiivetä, mutta ne ovat todellisuudessa miljoonien vuosien takaisia luonnonaarteita. Siirtolohkare eli hiidenkivi on ollut osa suurempaa kalliota. Jääkauden Lauttasaaresta löytyy pieniä ja suuria salaisuuksia, jotka voivat yllättää jopa täällä vuosia asuneen. Keräsimme saaren salaiset ja muutaman hieman tunnetummankin aarteen, joihin tutustamalla saa kesäpäivät kulumaan rattoisasti. Lisää aarteita löydät verkkosivuilta lauttasaari.fi kaksiosaisesta Kotikaupunkipolusta, johon on kerätty kymmenittäin saaren helmiä. TEKSTI ja KUVAT Katja Pesonen Lauttasaarentie Isokaari Sä rkin iem en tie M er ip ui st ot ie Va tt un ie m en ka tu He ikk ilä nt ie 51 Myllykallio Kotkavuori Vattuniemi Kasinonranta Po hj oi sk aa ri Wavulini ntie AARRESAARI 30 pientä salaisuutta aikainen mannerjää on kuljettanut lohkareen mukanaan joskus hyvinkin kauas emostaan. 13. Laila Kinnusen asunto Yksi Suomen iskelmätaivaan kirkkaimmista tähdistä asui Pajalahdentie 17:sta. Lazzarella 1957 aloittanut ja suomalaisten sydämet sulattanut artisti asui saarella useita vuosia. 14. Mysteerikasvot Länsilahden rannassa entisen leirintäalueen lähellä on iso kivi ja sen meren puolella metallinen reliefi, joka esittää kasvoja. Kasvojen yläpuolella lukee Trouble ahead 221. Kuuleman mukaan kyseessä olisi muutaman vuoden takainen taideprojekti, jossa jonkinlaisen geokätköilytyyppisen koodin avulla pystyi saamaan selville reliefin sanoman. Kasvoja pääsee katsomaan aina silloin, kun merivesi on alhaalla. 15. Kite-lautailijan muistomerkki 15.6.2015 lauttasaarelainen Juhana Santalainen, yksi Larukiten perustajista oli leijalautailemassa Vattuniemen aalloilla, kun hän ajautui navakan tuulen heittelemänä kivikkoon eikä enää noussut. Hänen 30. 1. 2. 4. 5. 7. 8. 11. 12. 17. 18. 19. 21. 23. 29. LEENA VALTOLA LEENA VALTOLA PETE SUHONEN KARI KEMPPINEN muistolleen ovat omaiset ja ystävät laittaneet kiveen laatan, johon on kaiverrettu koskettava runo. Se sijaitsee isossa kivessä jonkin matkaa onnettomuuspaikalta. 16. Koirakivenniemi Kaikki siellä. Upea rannat, joista voi lähteä vaikka uimaan. Myös kallio, josta voi hypätä veteen. Näkymät sekä avomerelle että Jätkäsaareen. Lohiapajanlahden lähellä olevan kivilaiturin nokassa on hieno istua ja hiljentyä meren loisketta kuunnellen. 17. Villa Kataya Osoitteessa Katajaharjuntie 10 E 21 sijaitsee juhlapaikkojen helmi. Villa Katayassa on upeiden sisätilojen lisäksi suuri allas terassilla ja rantalaituri, josta voi pulahtaa uimaan. Näkymät illallista nauttiville ovat huimat oli sitten auringonlasku tai kesäinen keskipäivä. 18. Ella Erosen kotitalo Sijaitsi osoitteessa Isokaari 6. Näyttelijä ja laulutaiteilija teki yli 50 vuoden uran teatterissa. Asui saarella myös Katajaharjuntiellä ja Itälahdenkadulla, jälkimmäisessä kirjailija Hans Selon kanssa 1970-luvun lopulla. Keikarimainen ja omaperäinen kirjailija Selo oli 45 vuotta Erosta nuorempi, joten suhde aiheutti tuohon aikaa kohua. 19. Takaniemen ranta Nuorisolle mainio oleskelupaikka. Upeat näkymät merelle, aurinko paistaa ja lääniä riittää. 20. Ratsastaja Särkiniemestä niin sanotulta Kokkokalliolta löytyy mainio piirros ratsastavasta miehestä. On uumoiltu, että se voisi esittää venäläistä sotilasta. Kokkokalliolla on myös muita kiehtovia kalliopiirroksia, lähinnä kirjoituksia. Vanhin on vuodelta 1854. Myös Takaniemestä löytyy. Ne ovat hieman uudempia, muun muassa 30-luvulta. Sisä-Hatussakin on paljon. 21. Saaren pimein kohta Särkiniemi on yksi Helsingin neljästä, Ursan sanastoa käyttäen pimeästä paikasta, joissa tähtien tarkkailulle on hyvät olosuhteet. Särkiniemessä sekä idästä että lännestä tulevat valot jäävät piiloon ulapan taakse eikä etelästäkään tule niin paljon näkemistä estäviä häiriöitä kuin muualla päin Helsinkiä. 22. Ravintola Kultaisen Ankan rakennus Sijaitsi osoitteessa Otavantie 9-11 arkkitehti Else Aropaltion suunnittelemassa rakennuksessa. Ravintolan perusti Elsen aviomiehen veli vaimoineen, Aulis ja Aino Aropaltio 1939. Oli Lauttasaaren toinen anniskeluravintola. Toimi sotien aikaan sotilaiden kantapaikkana, myös saksalaisten. Toimi vain muutamia vuosia. Vuonna 1949 tiloihin avattiin kirjasto. 23. Ruukinlahden pieni futiskenttä Puiden ympäröimä suojaisa kenttä, jossa on kaksi maalia ja tilaa temmeltää. Sopii kaikenlaiseen liikkumiseen oli kyseessä sitten frisbee tai kuntopiiri. Yleensä aina tilaa. 24. Saaren merkittävin puu 2000-luvun alussa Lauttasaari-lehteen sai lähettää ehdotuksia merkittävästä puusta saarella. Lehden raati kävi katsomassa ehdotusten puut, ja Pajalahdentie 12:n edessä sijaitseva tervaleppä valittiin saaren merkittävimmäksi puuksi. Perusteluina oli muun muassa että se kertoo saaren historiasta ja saaristoluonnosta. Lisäksi se on varttunut nuorena erilaisessa ympäristössä ennen kuin maisemaa on muokattu ja rakennettu. 25. St1:n vessa Tomi Taari on pyörittänyt St1 -tankkausasemaa kymmenen vuotta. Asiakkaita on 10 000 kesässä. Terassilla voi nauttia kahvin ja pullan. Aivan aseman takana on muutaman neliön kokoinen vessa, jonka ikkunanäkymät voivat päihittää jopa Tornin näköalavessan. Seisten asioivat näkevät aavalle merelle lasi-ikkunoista ja istuville on tehty alemmas oma tarkkailu-aukkonsa, josta maiseman ihailu hoituu. 26. Itla-kuusi 19.9.1987 Punaisen Huvilan ja kartanon päärakennuksen väliseen rinteeseen istutettiin 19.9.1987 kuusi, jonka avulla on tuettu itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahasto Itlan perustamista. Kuusen istuttivat Lauttasaari-Seura, Lauttasaaren säätiö ja Kuva Sampo Oy. Kuusen siimeksessä on pylväs ja siinä muistolaatat. 27. Lauttasaaren ainoa vesiposti Osoitteessa Pohjoiskaari 25. Pääkaupunkiseudulla on noin sata yleistä ja yleishyödyllistä vesipostia ja saarella on yksi niistä. Se on edelleen käytössä ja hyvässä kunnossa. Siitä saa ihan oikeasti napattua vettä 24/7, ympäri vuoden. 28. Rauhan puu Klaarantien ja Lauttasaarentien kulmakolmiossa sijaitsee hieman riutunut, mutta merkittävä kuusi. Se on Rauhanpuu, jonka Lions Club Helsinki/Lauttasaari on istuttanut 3.5.1982. Kuusen edessä siitä kertomassa on iso kivi laattoineen. 29. Rakkaudentunnustus Helmille Myllykalliolta löytyy kallioon kaiverrettu nimi Helmi. Kuka hän oli? Välissä on täytynyt olla tulenpalavaa rakkautta, sillä noin syvälle kaiverrettuna tekstin tekeminen on vaatinut aikaa ja kärsivällisyyttä. 30. Vanha lipunmyyntikoju Pieni vihertävä mökki keskellä Länsiulapanniemen metsikköä. Rakennusvuotta ei tiedetä. Kuuleman mukaan se on tuotu saarelle mantereen puolelta Kaivopuiston suunnalta vuosikymmeniä sitten. Tarkkaa tietoa sen taustasta ei kuitenkaan tällä hetkellä ole. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry 7 31.5.2019 Nro 21 Lauttasaaresta löytyy pieniä ja suuria salaisuuksia, jotka voivat yllättää jopa täällä vuosia asuneen. Keräsimme saaren salaiset ja muutaman hieman tunnetummankin aarteen, joihin tutustamalla saa kesäpäivät kulumaan rattoisasti. Lisää aarteita löydät verkkosivuilta lauttasaari.fi kaksiosaisesta Kotikaupunkipolusta, johon on kerätty kymmenittäin saaren helmiä. TEKSTI ja KUVAT Katja Pesonen Lauttasaarentie Isokaari Sä rkin iem en tie M er ip ui st ot ie Va tt un ie m en ka tu He ikk ilä nt ie 51 Myllykallio Kotkavuori Vattuniemi Kasinonranta Po hj oi sk aa ri Wavulini ntie AARRESAARI 30 pientä salaisuutta KARI KEMPPINEN KARI KEMPPINEN KARI KEMPPINEN 3. 6. 9. 10. 13. 14. 16. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. ANTTI MATILAINEN JUHA LAAKSONEN ANTTI MATILAINEN Uusi bussilinja selviää lähiaikoina Lauttasaareen on toivottu uutta bussilinjaa ja saaren linjastosta on järjestetty myös työpaja, jossa paikalliset ovat saaneet kertoa mielipiteitään ja toiveitaan. HSL on parhaillaan valmistelemassa luonnosta palautteen pohjalta ja suunnitelma julkaistaan lähiaikoina. Saarelle on toivottu suoraa bussilinjaa keskustaan Asema-aukiolle asti. HSL:n suunnittelijoiden mukaan reitti olisi kuitenkin keskustan päässä hyvin hidas, mikä tarkoittaisi vuorovälien harvenemista Lauttasaaren sisäisessä liitynnässä. Tämä vastaavasti aiheuttaisi todennäköisesti kapasiteettiongelmia liityntäliikenteessä ja olisi siksi kustannustehoton. HSL ei myöskään lämpene linjan 21V palauttamiselle ja toteaa, ettei siihen ole resursseja. Sen sijaan HSL myöntää linjan 20 hotellin edessä olevan päätepysäkin ongelmallisuuden ja sille on tulossa uusia suunnitelmia. Näin myös bussi 21:n kohdalla, joka Erottajan remontin jälkeen ei voi palata enää sinne, muttei nykyiselle Eiran pysäkillekään, joten sen tulevaisuus on vielä avoin. KP Kerro tapahtumasta verkkosivulla Katso saaren tapahtumat netistä. Jouluisia käsitöitä ja kirpputori Lauttikseen KATJA PESONEN Bussi 21:n tulevaisuus on avoin. Tiesitkö, että voit kertoa Lauttasaarella olevasta tapahtumasta Lauttasaari-lehden ja Lauttasaari-Seuran nettisivuilla osoitteessa lauttasaari. fi? Sivujen päävalikossa oikealla lukee Tapahtuu, jonka kautta pääsee selaamaan Lauttasaaren tapahtumia sekä lisäämään omansa. Tapahtuman on sijoituttava Lauttasaareen ja sen on oltava kaikille avoin. Ylläpito hyväksyy ja tarvittaessa muokkaa tapahtumaa. KP Lauantaina marraskuun 30. päivä kello 11-17 järjestetään kauppakeskus Lauttiksen ylätasanteen aukealla jouluiset käsityömarkkinat. Luvassa on kaikenlaisia käsitöitä lapasista sukkiin. Paikalla on myös kirpputorimahdollisuus. Molemmista antaa lisätietoja Jorma Teräskallio 050 566 7075 tai jorma.teraskallio@palveluhakemistot.fi. KP Marraskuun lopussa vietetään käsityömarkkinoita. Tilaa puille Vattuniemeen Vattuniemen keskustan uuden asemakaavan alustavat suunnitelmat esiteltiin saarelaisille Lauttasaari-Seuran järjestämässä asukastilaisuudessa. Toteutuessaan kaava tuo Vattuniemeen noin kolmetuhatta uutta asukasta. Asuinympäristön luonne muuttuu rajusti, koska kaavamääräykset vähentäisivät toimitiloja jopa 60 prosenttia nykyisestä. Pelkona on, että saarelle syntyy massiivisten, jopa 12 -kerroksisten talojen nukkumalähiö ja kivierämaa. Tällainen alue olisi kaukana saarelaisten haluamasta vehreästä merellisestä kotisaaresta. Asukasmäärän suuri lisäys tuntuisi kaikkialla Lauttasaaressa ruuhkauttaen liikennettä ja rasittaen yhä väheneviä ulkoilualueita entisestään. Vattuniemen keskustan kaava-alueeseen kuuluvat tontit ovat yhtä lukuun ottamatta jo nyt rakennettuja. Luonnoksen havainnekuvat paljastavat karun totuuden, kerrostalojen lisäksi tonteilla ei ole tilaa puille. Ekosysteemipalveluista saatavat hyödyt on unohdettu, vaikka niistä on jo runsaasti tietoa. Suomessa ekosysteemipalvelujen, etenkin puuston arvottamista tutkitaan ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelmassa. Puut puhdistavat ilmaa sitomalla ilmansaasteita ja vaimentavat melua. Ne varastoivat hiiltä ja vapauttavat happea. Puut vaikuttavat maaperän rakenteeseen ja helpottavat veden imeytymistä ja auttavat hulevesien käsittelyssä. Puut ohjaavat kulkua, toimivat näkösuojina ja lieventävät stressiä. Lontoossa i-Tree Eco -ohjelmassa selvisi, että puiden ansiosta suur-Lontoon alueella on vältetty jätevesikustannuksia yli kolme miljoonaa euroa vuodessa. Puut sitovat niin tehokkaasti ilmansaasteita, että suur-Lontoo säästää terveydenhoitokustannuksissa jopa 148 miljoonaa euroa vuodessa. Helsinki on mukana Suomen i-tree -hankkeessa. Vattuniemen keskustan asemakaavan alue on niin laaja, että sitä voisi hyödyntää hankkeen pilottina. On hyvä, että totutusta poiketen kaavoittajat kertoivat suunnitelmistaan näin perusteellisesti jo kaavan osallistumisja arviointisuunnitelmavaiheessa. Vaikka mielipiteiden jättämisaika päättyi jo, kaava ei ole vielä lopullinen. Siksi siihen kannattaa edelleen vaikuttaa – vaikkapa Lauttasaari-Seuran kautta. Katri Penttinen Kaavoitus-, liikenneja ympäristötyöryhmän puheenjohtaja
Lauttasaaren yhteiskoulun uuden liikuntahallin avajaisia juhlittiin tiistaina. Hallin kenttäalueen pinta-ala on peräti 1200 neliötä. Se on jaettavissa kolmeen osaan. Yläkerrassa on 200 hengen katsomo. Avajaisyleisö ehti pohtia uudelle hallille myös nimeä. Lykin auditoriohan tunnetaan Julius-salina. Juhlaväestä ilmoille heitetty "Tommin talli" sai riemastunutta kannatusta. Nimi viittaa 40-vuotisen hallihankkeen uupumattomaan veturiin, Lauttasaaren yhteiskoulun kannatusyhdistyksen kunniapuheenjohtajaan Tom Hynniseen. Liikuntahallin on suunnitellut Pasi Siistonen. Varsinainen toiminta hallissa alkanee vielä tämän vuoden aikana. PS 3 14.11.2019 Nro 40 MITÄ MIELTÄ KOKOSI ANNA KONTTINEN TEKSTI ja KUVA Pete Suhonen Lauttasaarentie 5:ssä toimiva K-Market Herkkulautta lopettaa toimintansa. Kaupanteko päättyy 13. joulukuuta. ”Toimintaedellytykset alueella ovat heikentyneet merkittävästi. Keskeisiä syitä ovat erityisesti muiden kauppakeskuksien ja kauppojen tarjonnan kasvaminen, sekä muuttuneiden liikennevirtojen ja syöttöliikenteen vaikutukset. Lisäksi kaupalla olisi ollut edessään mittavat investoinnit sekä kalustoon että kiinteistötekniikkaan. Valitettavasti toimintaa ei näistä syistä johtuen pystytä enää jatkamaan”, kertoo K-ryhmän päivittäistavarakaupan viestintäpäällikkö Eeva von Fieandt. K-Market Herkkulautan lopettamisesta on huhuttu saarella jo pitkään. Vielä syyskuussa K-ryhmä viestitti, että tietoa kaupan lopettamisaikeista ei ole. K-Market toimi Lauttasaarentiellä vuodesta 2001 alkaen. PS K-Market lopettaa – liikennemuutokset rokottivat Koivusaaren asemakaava esiin! Hyvästit Herkkulautalle. Kauppa pimenee joulukuussa. Koivusaaren asemakaavaa esitellään kirjasto Oodissa tiistaina 19. marraskuuta kello 16.30. Kovin kaukana Lauttasaaresta siis. Koivusaaren kaavoittajat ovat kuitenkin lupautuneet tulemaan myös Lauttasaareen esittelemään suunnitelmiaan Koivusaaresta. Tiistaina 3. joulukuuta Lauttasaaren yhteiskoulun auditorion lauteille saapuvat kaavoittajat Mikko Reinikainen ja Miika Vuoristo. Paikalle odotetaan myös IKEA:n edustajia. Tilaisuuden järjestää Lauttasaari-Seura. PS 3.12. klo 18 @ Lyk Liikuntahallia avaamassa koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann, hankeveturi Tom Hynninen ja apulaispormestari Pia Pakarinen. "Tommin talli" avasi TEKSTI Pete Suhonen KUVA Jarmo Ruhanen Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-äänestyksessä meni läpi yksi neljästä kehitysehdotuksesta Lauttasaareen. Kaupunki perustaa säänkestävän laiturin Vattuniemeen, tarkemmin Särkiniemen kaakkoiskulmaan. Koko Helsingin eteläisellä alueella toteutukseen menee kaikkiaan seitsemän äänestyksen 44 ehdotuksesta. Laiturin toteutusaikataulu ei ole vielä tiedossa, mutta raha siihen on nyt korvamerkitty. Äänestystulos on otettu ilolla vastaan Lauttasaaressa. Se on osoitus asukkaiden vahvasta vaikuttamishalusta. Samalla kuitenkin hämmennystä on herättänyt OmaStadi-hankkeiden budjetointi. Vattuniemen uimalaituri maksaa kaupungin äänestysaikaisen kustannusarvion mukaan 300 000 euroa. Koska koko eteläisen Helsingin kehityshankkeiden budjetti on 653 000 euroa, uimalaituri lohkaisee siitä 46 prosenttia. Kahden lauttasaarelaisen leikkipaikan face-liftin kaupunki hinnoitteli myös kalliilta vaikuttavaan 315 000 euroon. Kustannusarviot ovat merkityksellisiä, koska OmaStadin kokonaisbudjetti jaettiin äänestyksen mukaisessa suosituimmuusjärjestyksessä niin monelle ehdotukselle kuin rahaa riitti. Kehittämispäällikkö Kirsi Verkka kaupunginkansliasta, miksi kahden lauttasaarelaisen leikkipuiston face-lift olisi maksanut 315 000 euroa? "Nämä kustannusarviot perustuvat toimialojen tietoon tämän tyyppisten projektien aikaisemmista toteutuksista. Kustannuksiin pitää sisällyttää välineistön lisäksi muun muassa maanmuokkaus, tarpeellisten kulkuväylien rakentaminen ja suunnittelu. Facelift-kustannusarvio sisältää Katajaharjuntien leikkipaikan 120 000 euroa, Lahnalahdenpuiston katukoriksen 35 000 euroa ja leikkipaikan 175 000 euroa. Tarkemmat kustannuslaskelmat tehdään nyt, kun toteutettavaksi äänestetyt suunnitelmat ovat selvillä." Ulkoilupalvelupäällikkö Stefan Fröberg, miksi Vattuniemen uimalaituri maksaa 300 000 euroa? "Koska kyse on kaupungin uimalaiturista, lähimmäksi laituria päättyvää ajoneuvoreittiä on hälytysajoneuvoa varten levennettävä. Tähän on varattu 50 000 euroa. Uimarin esteettömän kulkureitin perustaminen varsinaiselle laiturille vie yli 50 000 euroa. Suurelle, avomerisään kestävälle betoniponttonilaiturille järeine ankkurointeineen on varattu loppuosa, vajaa 200 000 euroa." Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Miksi uimalaituri maksaa 300 000 euroa? Varsinaiset OmaStadi-kustannusarviot tehdään vasta nyt, kun läpimenneet suunnitelmat ovat selvillä. Lauttasaaren etelärannalla uimalaiturit kohtaavat kovia kelejä. KYSYIMME Vattuniemen kaavasta? Sonja Laurén "Omistamme Lauttasaaren Liikuntakeskuksen ja Lauttasaaren Ladyn. Meille on hyvä asia, että tulee uusia asiakkaita ja kyllä tänne mahtuu. On hyvä tietysti säilyttää myös Tallbergin aikaisia perinteitä, sekoittaa vanhaa ja uutta." Harri Salmi "Se on kehitystä, että pienteollisuus katoaa ja asuintaloja tulee. Ei tästä saa millään nukkumalähiötä, kun täällä on niin paljon ulkoilumahdollisuuksia. Liikenne kasvaa, mutta metron jälkeen liikenne on jo hiljentynyt. Viheralueisiin ja rantoihin ei saa koskea." Lari Rautavuo "Olemme uuden sukupolven lauttasaarelaisia ja minusta on kivaa, kun kasvu jatkuu. Tänne tulee lisää ihmisiä ja elämää. Kun katsoo ympärilleen, täällä on vielä tilaa rakentaa." Maarit Primietta "Asun Vattuniemessä ja nyt alkaa tulemaan jo ahdasta. En ymmärrä miten niin paljon ihmisiä saadaan tänne mahtumaan. Tuntuu siltä, että saari kohta uppoaa." Uimalaiturin OmaStadiäänestyksen mukainen sijainti.
TEKSTI Antti Matilainen KUVA Jyrki Päiviö Jos näyttelijä Leo Jokela (24.1.1927 – 11.5.1975) olisi saanut elää yli vuoden 1977 ja minä olisin saanut nimetä näyttelijät tuona vuonna ensi-iltansa saaneen Rauni Mollbergin elokuvaan Aika hyvä ihmiseksi, olisin valinnut ainakin Jokelan. Hän ei ollut ihmiseksi ainoastaan aika hyvä, vaan hyvä. Missä Jokelasta kirjoitetaan, siellä mainitaan hänen olleen hyvä ihminen. Roolitusehdotus olisi todennäköisesti mennyt läpi, sillä olihan ohjaaja Mollberg Jokelan opiskelukaveri Suomen Teatterikoulun kolmannelta kurssilta, joka alkoi vuonna 1947. Samalla kurssilla oli muitakin myöhempiä kuuluisuuksia kuten Veikko Sinisalo, Tiina Rinne, Jussi Jurkka ja Mikko Niskanen. Jokela kasvoi Hausjärven Ryttylässä. Hän oli mylläri Paavon ja vaimo Ellenin suurperheen toiseksi vanhin lapsi. Jokelasta meinasi tulla veturinlämmittäjä, mutta tuli näyttelijä. Lapsuudestaan hän ei jostain syystä juurikaan kertonut. Jotain kuitenkin: ”Minä siellä papan kanssa teroittelin työpäivän jälkeen myllynkiviä…vanhanaikaisessa myllyssä ne ovat sellaisia hirveän isoja. Niitä siinä teroiteltiin, ja sitten minä roikuin siellä niiden myllymiesten rekien perässä, kunnes joulupukki sitten yhtenä jouluna sanoi, että mitäs sinä siellä aina roikut, että siinä voi käydä vahinko. Ja sen jälkeen minä sitten sen lopetin”. Onko kertoja tosissaan, vai laskeeko luikuria. Tarinassa pilkahtelee hiljainen humoristi, Jokelan piirre, jonka elokuvaohjaajatkin olivat jo huomanneet. Hyvällä ihmiselläkin voi olla kääntöpuolensa, joka näkyy vain läheisille. Tiina Rinne avaa Asko Alasen kirjassa ”Leo Jokela, vaatimaton sivuosien sankari” teatterikoulun aikaista tuttavuutta. ”Leo oli kaksijakoinen persoona. Me teatterikoululaisetkaan emme ehkä tienneet, kuinka kaksijakoinen, koska olimme joukko, jossa hän pystyi rentoutumaan. Hänen pienessä palvelijanhuoneessa kirjoittamansa kirjeet kertovat yksinäisyydestä, ikävästä ja nälästä. Sekä heikosta itsetunnosta, joka usein vei johtopäätökseen, ettei hänen paikkansa ollut teatterissa, eikä yleensä edes kaupungissa. Mutta tuntemukset aaltoilivat.” Sadoissa rooleissa, kymmenissä sivurooleissa Jokelalla on sympaattinen kyky tuoda itsensä taustalta esiin. Melkeinpä päärooliin. Parhaimpia suorituksia ovat etsivä Väinö Kokin roolit Komisario Palmu -filmeissä. Monet Jokelan lausahdukset ovat jääneet elokuvahistoriaan. Ja myös monet laulut. Kuuluisin niistä lienee etsivä Kokin lauluesitys elokuvassa Komisario Palmun erehdys. ”Silmät tummat niin kuin syksyinen yö…”. Elämään ovat jääneet myös lauttasaarelaisen Spede Pasasen vuonna 1960 luoman Papukaija G. Pula-ahon karskit ja härskit, stadin slangilla hampaiden välistä heitetyt jutut. Leo Jokela oli lauttasaarelainen vuodesta 1967 lähtien. Perhe muutti samaan asuntoon, josta toinen kuuluisuus, Olavi Virta, oli 1959 muuttanut pois. Lauttasaarelaiset muistavat Jokelan hiljaisena mukavana miehenä, autoilun ja kutomisen ystävänä, ja ihmisenä, joka ei pitänyt itsestään ääntä vaikeuksienkaan keskellä. Jokelan oman elämän roolihahmo on kuin hänen viimeiseksi jääneestä elokuvasta Rautatie, joka perustuu Juhani Ahon samannimiseen esikoisromaaniin. Siinä Matti matkaa vaimonsa Liisan kanssa verkkaisesti kävellen Ylä-Savon Vieremältä etelään Lapinlahdelle katsomaan ihmeellistä veturia. Se on kuin Leo Jokelan matka Hausjärven Ryttylästä Joensuun ja Vaasan kautta Helsinkiin, sen teatterielämän ihmeellisyyksiin. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry 4 14.11.2019 Nro 40 KASVOT Tekijöitä ja asukkaita Lauttasaaresta. Sankari saarelta Esittelemme merkillisiä ja merkittäviä henkilöitä, eläviä ja edesmenneitä. Leo Jokela asui Pajalahdentie 13:ssa elämänsä viimeiset kahdeksan vuotta. Hyvä mies ja hänen taakkansa TEKSTI ja KUVA Hilkka Kotkamaa Dioraama on Anna-Kaari Hakkaraisen tuorein kirja. Se kertoo mielikuvituksen voimasta, rakkaudesta, unelmista ja muistosta. Samalla se pohtii kielen ja mielen – ihmisen – rajoja. Rakkaustarinassa liikutaan biologisissa museoissa ja niiden dioraamojen, eli kolmiulotteisten luontokuvausten maailmassa. Anna-Kaari Hakkarainen kokee maailman näköaistin kautta, vaikka hän on kirjailija ja viestinnän ammattilainen. Hänen teksteissään on paljon visuaalisuutta. ”Olen koko kirjailijanurani ajan ollut samaan aikaan palkkatöissä ja se sopii minulle. Viestintätoimistossa lähestyn kieltä faktojen ja vastaanottajan näkökulmasta. Kirjailijana saan lentää vapaasti, heittäytyä kielen ja mielen vietäväksi”, hän sanoo. Erilaisten töiden yhdistäminen ei ole aina helppoa, mutta hän nauttii siitä että on nopeasti pystyttävä vaihtamaan olotilaa. ”Kirjoitan säännöllisesti, noin tunnin joka ilta hyvin intensiivisellä rykäyksellä, tiukalla aikataululla ja saksalaisella työmoraalilla”, Anna-Kaari selvittää työprosessiaan. Anna-Kaarin oma identiteetti liittyy leimallisesti Lauttasaareen. Hän muutti saarelle Kampista, Eerikinkadulta 4-vuotiaana. Lauttasaaressa hän kävi koulut ja eli aikuisuuteen asti. Äiti asui vielä vuosi sitten saarella, Anna-Kaarin lapsuudenkodissa, mutta on nyt muuttanut keskustaan. Sisko taas on muuttanut perheineen Lauttasaareen takaisin. Anna-Kaari itse asuu perheineen ydinkeskustassa mutta käy saarella usein – ulkoilemassa tai tapaamassa siskonsa tai kummipoikansa perhettä. ”Mielenmaisemani on ja pysyy lauttasaarelaisena. Vaikka olen asunut ympäriinsä, palautuu perimmäinen minuuteni aikaan, jonka elin täällä”, hän kertoo. ”Lapsuudenkotini oli Pohjoiskaaren eteläpäässä, joten olen oikeasti elänyt lapsuutta Saariston lasten tapaan. Olen seikkaillut meren rannoilla, etsinyt rantakallioilta pullopostia ja pelastanut haavoittuneita lokkeja, teimme majoja kallion koloihin. Meillä oli kellarissa oma salapoliisitoimisto.” Samassa talossa osoitteessa Pohjoiskaari 6 oli aikoinaan myös hänen isänsä Olli Hakkaraisen lapsuudenkoti kaksi kerrosta ylempänä. Samaan taloon sijoittuvat Olli-isän kirjoittamat nuortenkirjat Etsivätoimisto Kolme kissaa. Näissä Viisikko-tyyppisissä kirjoissa on tunnistettavia paikkoja saarelta. Kirjojen seikkailujen perusteella voi jopa kulkea paikasta toiseen. ”Kun olin lapsi, isä istui keittiönpöydän ääressä ja kirjoitti. Kun hain jääkaapista iltapalaa, isä istui ja kirjoitti. Minulla on tunne, että isä katsoo nyt tekemisiäni pilvenreunalta”, Anna-Kaari sanoo. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry "Mielenmaisemani pysyy lauttasaarelaisena" Kolmannen polven lauttasaarelainen, kirjailija-toimittaja Anna-Kaari Hakkarainen on kirjoittanut jokaista romaaniaan noin kolme vuotta. PA R A S TA S a a r e l l a 1. Silta ”Lapsuudessani Lauttasaaren-sillan alta kulki vielä laivaväylä ja silta piti nostaa ylös niiden tieltä. Näky oli epätodellinen ja ajatus saarella asumisesta todella kouriintuntuva.” 2. Koirakivenniemi ”Lapsuuteni ydinmaisema. Rannalla oli purjelautailijoiden varasto ja istuimme silokallioilla katsomassa kun he lähtivät purjeineen merelle.” 3. Kirkko ”Arkkitehtonisesti hieno. Jouluisin kuuluin enkelikuoroon, ja vietin koko lapsuuteni ja nuoruuteni partiolippukuntamme kololla seurakuntarakennuksessa.”
5 14.11.2019 Nro 40 Kerro mielipiteesi päivän polttavista asioista. Lähetä kirjoituksesi tai kuvasi lehti@lauttasaari.fi. Jos käytät nimimerkkiä, muista kuitenkin kertoa oikea nimesi ja yhteystietosi toimitukselle. LUKIJOILTA Lauttasaari-lehdessä oli 31.10. Antti Matilaisen kirjoittama artikkeli ”Neljä laukausta Lauttasaarentiellä”. Venäläisen kapteenin ampumisesta 1944 kertovassa jutussa oli lähteenä Jari Leskisen ja Pekka Silvastin teos ”Suljettu aika”. Kirjassani ”Kuka ampui kapteeni Ivan Belovin?” (2003) osoitan, että Belov ei ollut ”harkitusti” Porkkalaan matkanneen kolonnan viimeisissä rattaissa, vaan kolonnan keskellä. Kuulusteluissa selvisi, että kolonna hajosi Lauttasaaren sillalla kahteen osaan ja että ampumapaikalla Belovin rattaat olivat etuosan viimeisinä. Laukausten jälkeen kolonnan etuosa pysähtyi ja jälkiosa ajoi sen kiinni. Kerron kirjassani, että ampuja oli päihtynyt suomalainen luutnantti. Hän pakeni Lauttasaaresta ja soitti hädissään tuttavalleen, Mannerheim-ristin ritari Gregorius Ekholmille. Ampuja sanoi yrittäneensä kolonnan kyytiin Itämerenkadulla. Kun se epäonnistui, hän päätti kostaa, ajoi pirssiautolla Lauttasaareen ja jäi odottamaan kolonnan viimeisiä rattaita, ampuakseen siitä yhden sotilaan. Oli pelkkä sattuma, että kapteeni Belov oli juuri silloin kolonnan etuosan viimeisissä rattaissa. Ekholm joutui palaamaan ampujan kanssa Lauttasaareen, koska tämä oli paetessaan hukannut Marskin ritarilta lainaamansa salkun. Salkku löytyi ja Belovin surma-ase lensi sillalta mereen. Kuulin Lauttasaaren tapauksesta 80-luvulla sotaveteraani Keijo Kiukkolalta, joka tutustui Ekholmiin sodan jälkeen. Tämä oli kertonut öisestä soitosta ja ampujan pudottaman salkun noutamisesta. Julkisuuteen Lauttasaaren ampumistapaus tuli vasta 1996, kun HS julkaisi otteen Stefan Smirnovin muistelmista. Kävin KRP:n arkistossa läpi Lauttasaaren jutun dokumentit. Ne tukivat Marskin ritarin kertomusta. Ekholm itse istui tapahtuma-aikana päävartioarestissa. Hänen sellitoverinaan oli luutnantti Eino Arola (nimi muutettu), joka sai kesken rangaistuksensa komennuksen Espooseen. Arola pääsi ”arestilomalleen” samaan aikaan kun Belovin kolonna valmisteli marssiaan Jätkäsaaressa. Päävartion arestikirjan mukaan Arola palasi ”lomaltaan” vasta neljä vuorokautta myöhemmin. Kuitenkin hänen yksikkönsä KotijE:n rangaistuspäiväkirjassa todistetaan vääristäen, että Arola oli arestissa Belovin ampumishetkellä. Miksi Ivan Belovin ampujaa ei löydetty 1944? Siksi että ampuja oli suomalainen luutnantti. Puolustusvoimien oli pakko salata teko, jonka tekijän nimeä valvontakomissio vaati Suomen hallitukselta. Jos tässä poliittisesti tulenarassa tilanteessa ampujaksi olisi paljastunut suomalainen upseeri, tapauksella olisi ollut arvaamattoman vakavat seuraukset. Risto Niku tietokirjailija Ilmakuva vuodelta 1943. Tähti osoittaa paikkaa, missä laukaukset ammuttiin. Keskustelu Belovin tapauksesta jatkuu Totta toinen puoli Risto Nikulla on tiedossaan paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia ja yllättäviä päätelmiä. Ne kertovat, että hän on perehtynyt tapaukseen, mutta sivuuttanut olennaisia asioita päätelmiä tehdessään. Olen lukenut Nikun kirjan. Niku antaa laukausten ampujalle peitenimen ”luutnantti Arola”. Niku mukaan Arola ampuu neljällä laukauksella Ivan Belovin 3.11.1944 kello 1.58 Lauttasaarentien ja Pohjoisniementien (Gyldénintie) risteyksen lähellä, noin 15 metriä risteyksestä länteen. Ampuja pakenee sitten salkku kainalossaan taustan metsään, sieltä täyspimeän Kotkavuoren polkujen kautta sillan länsipuolelle ja ylittää kapean marraskuisen sillan. Niku kirjoittaa: ”Tullessaan Lauttasaaren sillalta Salmisaareen Arola huomasi, että jotain puuttuu. Hän oli hukannut mukana olleen salkun.” Nikun mukaan Arola löytää tovin etsiskelyn jälkeen Salmisaaresta puhelinkioskin, soittaa sieltä puolustusvoimien puhelinkeskukseen, joka yhdistää päävartioon, jonka sellistä numero 16 haetaan Arolan pyynnöstä luutnantti Gregorius Ekholm. ”Kello lähestyi puolta kolmea”, Niku kirjoittaa. Huomioita: Kohdassa, jossa laukaukset tapahtuivat, ei 3.11.1944 ollut metsää, vaan Lahnalahden kaislikkoa. Ehkä jotain ryteikköä. Jos henkilöltä tippuu kainalosta Kotkavuoren tuntumassa salkku, niin luulisi, että sen kyllä tohinassakin huomaa. Ei vasta yllättävänä havaintona yli kilometrin jälkeen, sillan itäpäässä. Arola ei voinut soittaa Salmisaaresta. 3.11.1944 ei Salmisaaressa ollut yleisöpuhelinta, lähin oli Ruoholahden pohjukassa (lähde: VT, OTL Matti Tenhunen Sotilasaikakauslehti 10/04, s. 52). Arola ampuu Belovin kello 1.58 ja soittaa puolustusvoimien keskukseen kellon lähestyessä puolta kolmea. Eli ampumisen ja soiton välillä, kaislikkojuoksuineen, pimeän Kotkavuoren polkuineen ja sillan ylityksineen, yleisöpuhelimen etsintöineen on kulunut alle puoli tuntia. Niku kirjoittaa tietävänsä kuka Belovin murhaaja on. Tapauksesta on kulunut nyt jo 75 vuotta. Voisihan hänet jo reilusti nimetä ilman suuria tunteita ja salamyhkäisyyttä. Murha ei vanhene koskaan. Antti Matilainen Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 28, 00200 Helsinki Kauppakeskus Lauttis Puhelin 09 682 4050 lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi Veli-Pekka Närhi tj, alalla vuodesta 1994 0400 810 540 Markku Enström LKV, alalla vuodesta 1988 0400 416 114 ERKKERI LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS Soita ja kysy lisää. Tarjoa myyntiin, Erkkerillä edullinen välityspalkkio ja kokeneimmat myyjät. 46,5m² Lauttasaarentie 15. Lauttasaaren keskustassa, kaikkien palveluiden välittömässä lähei syydessä hyvä kuntoinen 2H, K, KPH. Huoneiston keittiö ja kylpyhuone on uusittu 2015, kaikki lattiat on 2019, siis kokonaisuudessaan erinomaisessa kunnossa oleva koti. Huoneisto sijaitsee 1. kerroksessa, pihanpuolella, jonne liikenteen ääni ei kuulu. Taloyhtiössä peruskorjaukset pääosin tehty, vain ensi kesänä tuleva salaojien uusiminen ja kaukolämpölaitteiden uusiminen on edessä (ks. lisätietokenttä). Energialuokka: F2013. Hp. 278.000€ Myytävänä autohallipaikka Vattuniemenkatu 10:ssä, Hp. 17.500€. 41,5m² Melkonkatu 4. Hyvällä paikalla Vattuniemen eteläkärjessä kulmahuoneisto 2H, IKK, KPH, LASIT. PARV. Yhtiössä putkiremontissa kunnostettu saunaosasto ja lisäksi siellä on uimaallas. Taloyhtiön kaikki korjaukset on nyt tehty, huoletonta asumista edessä. Taloyhtiö myy tämän huoneiston uusmerkinnällä, jolloin kauppa on ostajalle varainsiirtoverosta vapaa. Sijainti on mitä upein, Vattuniemen eteläkärjen kauniit rannat, myös uimaranta. Täydellinen sijainti ulkoilusta nauttivalle! Energialuokka: F2013. Hp. 290.000€
6 14.11.2019 Nro 40 ILMIÖ TEKSTI ja KUVAT Katja Pesonen Suomalaisten alhainen syntyvyys on jälleen kerran noussut valtakunnan puheenaiheeksi. Pitäisikö Lauttasaaressakin alkaa synnytystalkoisiin? Dosentti Netta Mäki Helsingin kaupungin tietokeskuksesta kertoo, että itse asiassa Lauttasaaren kokonaishedelmällisyysluku sanalla tarkoitetaan naisille tämän elinaikana syntyneiden lasten määrää on hieman Helsingin keskiarvoa suurempi. Tosin jos verrataan kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, syntyvyys on saarellakin pienentynyt suunnilleen saman verran kuin koko Helsingissä. Mäki laskee kahden vuoden keskiarvot, jotta satunnaisuus ei vaikuttaisi tuloksiin. Vuosina 2009-2010 Lauttasaaren ja muun Helsingin syntyvyydessä ei ole suuren suuria eroja. Jos oikein tarkkoja lukemissa ollaan, saarella syntyi 1,4 lasta kun taas koko Helsingissä 1,38. Sen jälkeen alkaa näkyä jo selkeitä eroja. 2013-2014 Lauttasaaressa syntyi 1,46 lasta, koko Helsingissä 1,31. Vuosina 2017-2018 saarella syntyi 1,21 ja Helsingissä 1,16 lasta. Helsingissä on selkeät erot syntyvyydessä eri osien välillä. ”Hedelmällisyys oli vuonna 2018 koko kaupungin keskiarvoa pienempää Eteläisessä ja Keskisessä suurpiirissä. Jälkimmäisellä alueella naiset saivat keskimäärin 0,8 lasta. Läntisessä suurpiirissä kokonaishedelmällisyysluku oli koko kaupungin keskitasoa ja muissa suurpiireissä kaupungin keskiarvoa korkeampi”, Mäki kertoo. Koillisessa ja Itäisessä suurpiirissä kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna 1,4–1,5 lasta. ”Verrattuna 1980ja 1990-lukujen vaihteeseen kokonaishedelmällisyysluku on pienentynyt eniten Keskisen ja Koillisen suurpiirin alueilla, vähiten Eteläisessä suurpiirissä johon Lauttasaari kuuluu.” Yhden lapsen perhe Vuoden 2017 lopussa Lauttasaaressa oli 0-17-vuotiaita lapsia 2 440. Noin 49 prosenttia perheistä oli yksilapsisia ja näin on myös muualla Helsingissä. Kahden lapsen perheitä on saarella vähän enemmän kuin Helsingissä keskimäärin eli 41 prosenttia lapsiperheistä, kun koko Helsingissä niitä on 38 prosenttia. Kahdeksan prosenttia Lauttasaaren lapsiperheistä on kolmilapsisia, sama luku koko Helsingissä on kymmenen. Lauttasaaressa vain yhdessä prosentissa ja koko Helsingissä kolmessa prosentissa perheistä on lapsia neljä tai enemmän. Vuosina 2017-2018 lapsia syntyi eniten Itä-Pakilassa, Jakomäessä, Tuomarinkylässä ja Puistolassa. Näillä alueilla kokonaishedelmällisyysluku vuonna 2018 oli 1,6–1,9 lasta. Se on vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suhteellisesti vähiten synnytettiin Alppiharjussa ja Kalliossa. Niissä syntyvyys jäi noin 0,6–0,7 lapseen. Syntyvyydessä Lauttasaarta lähellä ollaan muun muassa Oulunkylässä, Laajasalossa, Malmilla, Maunulassa ja Pitäjänmäessä. Laskua vähemmän kuin muualla Suomessa Helsingissä on koko maata alhaisempi syntyvyys. Vuonna 2018 Helsingissä syntyi 0,3 lasta vähemmän kuin koko Suomessa eli syntyvyys oli täällä noin viidenneksen pienempää kuin muualla Suomessa. Itse asiassa se on myös alhaisempaa kuin naapurikunnissa ja jopa muiden Pohjoismaiden pääkaupungeissa, vaikkakin myös Oslossa ja Tukholmassa syntyvyys on laskenut. Kööpenhaminassa se on hieman jopa kasvussa. Helsingin tilanne on kuitenkin poikkeuksellinen verrattuna muuhun Suomeen. Vaikka hedelmällisyys on pienentynyt Helsingissäkin, se on pienentynyt silti vähemmän kuin koko maassa. Helsingissä on nuorempi ikärakenne – Helsingin suurin ikäluokka on 28-vuotiaat minkä ansiosta syntyneitä on täällä Hyvin syntyy Lauttasaaressa Kuten koko Suomessa, myös Helsingissä ja Lauttasaaressa on syntyvyys laskussa. Lauttasaaren syntyvyys on kuitenkin Helsingin keskiarvoa suurempi. Helsingin trendi on yksilapsisuus, mutta Lauttasaaressa on kaksilapsisia perheitä hieman muuta kaupunkia enemmän. Valtteri, s. 28.8.2018, Vattuniemi. Eric, s. 31.10.2018, Vattuniemi. Minea, s. 21.9.2018, Katajaharju. Louna, s. 7.7.2018, Vattuniemi. Mila, s. 4.9.2018, Vattuniemi. Anton, s. 8.8.2019, Vattuniemi.
7 14.11.2019 Nro 40 Villa Alba Laadukkaita neuleita merinovillasta ja paljon muuta lämmintä! Tervetuloa! Ma-pe 10-18 La 10-15 Lauttasaarentie 2 045 133 2327 Koruliike Pearly Parrot AVOINNA ma – pe 11 – 18 to 11 – 19 la 11-15 (jouluun asti) KELLOLAUANTAI 16.11. KLO 11 15 Kellotarjouksia – jopa -50% Paristonvaihdot tarjoushinnoin -20% Kelloseppä paikalla – kysy kelloista ja huoltotarpeista VAIN LAUANTAINA! Kellohuollot -10% Gyldenintie 6 050 414 3791 pearlyparrot.fi Kymmeniä etuja Lauttasaari-Seuran jäsenkortilla. Tutustu osoitteessa lauttasaari.fi ja liity jäseneksi. www.lauttasaari.fi Koko aikataulu: saaristolaakarit.fi S-Market Itälahdenkatu To 21.11. klo 16-18 NYT myös INFL.ROKOTUS! Hyvin syntyy Lauttasaaressa Kuten koko Suomessa, myös Helsingissä ja Lauttasaaressa on syntyvyys laskussa. Lauttasaaren syntyvyys on kuitenkin Helsingin keskiarvoa suurempi. Helsingin trendi on yksilapsisuus, mutta Lauttasaaressa on kaksilapsisia perheitä hieman muuta kaupunkia enemmän. Helsinkiläisten ja lauttasaarelaisten syntyvyys. Yllä olevassa taulukossa Helsingin luvussa vuosilta 2017-2018 on jakajana kaikki helsinkiläiset 15-49-vuotiaat naiset, kartassa puolestaan jakajana vain ne naiset, joiden osoite on tiedossa, siksi luku on siinä hieman korkeampi. kuolleita enemmän. Muualla maassa se on toisin päin. Helsinkiläisnaisten hedelmällisyys on muuttunut vuosien saatossa merkittävästi. Kolmekymmentä vuotta sitten eniten synnyttivät 29-vuotiaat, vuonna 2018 suurimmat synnyttäjät olivat 34-vuotiaita. Viime vuonna hedelmällisyys pieneni kaikissa ikäryhmissä. Sinkkuna on vaikea lisääntyä Syitä helsinkiläisten syntyvyyden laskuun ei ole tutkittu sen tarkemmin, mutta Mäki olettaa niiden olevan samat kuin muualla Suomessa. Tällaisia ovat esimerkiksi arvot ja kulttuuriset tekijät, jotka liittyvät perheen perustamiseen. Vuonna 2015 toteutettu Väestöliiton Perhebarometri-kysely kertoo suomalaisten näkemyksen ihanteellisesta perhekoosta alentuneen huomattavasti. Sen mukaan lähes 15 prosenttia pitää ihanteenaan lapsettomuutta, ja 25 prosenttia pitää ihanteenaan korkeintaan yhtä lasta. Tämä korostuu pääkaupunkiseudulla selvästi muuhun Suomeen ja erityisesti maaseutuun suhteutettuna. Helsingissä myös perheiden lapsiluku on laskenut ja toisen ja etenkin kolmannen lapsen hankkivien osuus näin ollen vähentynyt. Taloudelliset syytkin ilmenevät vahvoina. Helsinki on Suomen kallein kaupunki, jossa yksistään asuminen syö aimo annoksen monen tuloista. Keskeinen ellei jopa keskeisin tekijä lapsettomuuden taustalla on parisuhteen ja sopivan kumppanin puuttuminen. Lapsettomille on tyypillistä joko niin sanottu ikisinkkuus tai eroon päätyneet avoliitot. Mäki huomauttaa, että koska lapsettomuuteen liittyy niin vahvasti pysyvän parisuhteen puuttuminen, perhepolitiikan keinot ovat siksi hyvin rajallisia. Ne voivat edistää lastentekoa sellaisten parien kohdalla, jotka empivät, mutta jos parisuhde puuttuu, lapsiperheille suunnattu taloudellinen tuki ja muut kannustavat toimet eivät auta. Asuinpaikka lapsihaaveen mukaan Kauan puhuttiin siitä, että korkeasti koulutetut lisääntyvät nihkeämmin kuin matalamman koulutustason hankkineet, mutta viimeaikaisissa keskusteluissa on arvioitu, että esimerkiksi työttömät ja muutoin niukassa taloudellisessa tilanteessa elävät eivät uskalla hankkia perhettä rahallisesti turvattomaan talouteen. Mäen mukaan asia ei ole lainkaan yksiselitteinen. ”Tämä kysymys on hyvin vaikea, eikä Helsingin osalta ole olemassa sellaista aineistoa, että tätä voisi analysoida. Tarvitsisimme tietoa lopullisesta lapsiluvusta, koska lasten hankinta ajoittuu hieman eri tavalla matalasti ja korkeasti koulutetuilla, mutta sellaista aineistoa, josta tämän voisi laskea ei siis Helsingin osalta ole olemassa”, hän sanoo. Mutta kun tarkastellaan koko maan lapsilukua, korkeasti koulutetut naiset saavat edelleen vähemmän lapsia kuin matalasti koulutetut, vaikkakin asia saattaa Mäen mukaan olla nopeastikin muuttumassa. ”Lauttasaaressa hedelmällisyys on alueen korkeasta koulutustasosta huolimatta koko kaupungin keskiarvoa korkeampi, mutta toki matalampi kuin moni etenkin Itäisen Helsingin alue, jossa koulutustaso on alhaisempi. Vieläkin selvempi poikkeus tästä yhteydestä on Tuomarinkylän ja Pakiloiden alueet, joilla hedelmällisyys on korkea, vaikka myös koulutusrakenne on korkea. Tätä selittää pitkälti alueen perheasuntorakenne.” Alue ei itsessään kuitenkaan määrittele ihmisten lisääntymistä, enemmänkin lapsia toivovat muuttavat sellaisille alueille, joissa on perheasuntoja ja hyviä ulkoilumaastoja. ”Ylipäätään alueiden vaikutukset eri väestöilmiöihin, kuten vaikkapa terveyteen ja kuolleisuuteen ovat yleensä pienet ja nähdyt erot johtuvat etenkin eri alueilla asuvien ihmisten omista piirteistä, kuten koulutustasosta.” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry
8 14.11.2019 Nro 40 ENNEN TEKSTI Ville Elomaa Vuonna 1937 Lauttasaaren pohjoisja länsiosien virallinen rakennussuunnitelma (asemakaava) pohjautui vuonna 1932 päivitettyyn arkkitehti Birger Brunilan Plan öfver Drumsö -suunnitelmaan (1913). Tämä suunnitelma vahvistettiin 1936, mutta sitä pidettiin kuitenkin jo vanhentuneena. Arkkitehti Ole Gripenberg laatikin Lauttasaaren omistajien, Tallberg-suvun toimeksiannosta uuden asemakaavaehdotuksen huhtikuussa 1938. Tässä Lauttasaaren pohjoisosat käsittävässä esityksessä rakennusmassa kasvatettiin niin suureksi kuin mahdollista, nykyisen Tallbergin Puistotien (silloin Puistokatu) varteen olisi tullut kokonainen rivi seitsenkerroksisia taloja. Gripenberg laati vielä vuonna 1941 uuden asemakaavaehdotuksen, joka käsitti myös Isokaaren alueen, mutta kumpaakaan ehdotusta ei koskaan vahvistettu. Näihin aikoihin saarelle asuintaloja suunnitelleet arkkitehdit epäilemättä tunsivat Gripenbergin suunnitelmat, joiden mukaan ehdittiin ennen talvisodan syttymistä rakentaa seitsemän rakennusta, mukaan lukien Otavantien kaksi korkeaa taloa. Pilvenpiirtäjät valmistuvat Heinäkuussa 1938 vietettiin harjakaisia talossa, jonka osoite oli tuolloin Otavantie 5-7 (nyt 5). Talon oli piirtänyt arkkitehtiylioppilas Else Hannus ja rakennuttajana toimi rakennusliike Holvi Oy, jonka toimitusjohtajan Paavo Aropaltion kanssa Else meni kihloihin pari viikkoa myöhemmin. Naimisiin pariskunta meni vuoden 1939 alussa. Talon rakennusmestari oli Rafael Arala, hänkin yksi Holvi Oy:n omistajista. Kolmas omistaja oli Akseli Ahtovirta. Otavantie 5-7 oli Lauttasaaren suurin rakennus, siihen tuli 110 asuinhuoneistoa hienolla merinäköalalla ja neljä liikehuoneistoa. Tärkeä myyntivaltti oli, että talo kuului sähköverkon piiriin ja se oli kytketty kaupungin vesijohtoja viemärijärjestelmään. Helsingin Sanomien artikkelissa heinäkuun 31. päivänä 1938 kerrotaan, että ”Asukkaiden yhteiskäyttöön on varattu sauna ja tilavat aurinkoparvekkeet”. Ajan ihanteena oli tarjota kerrostaloasukkaille mahdollisuus ottaa aurinkoa ja saada raitista ilmaa omassa talossaan. Aurinkoparvekkeet tarkoittivat kattoparvekkeita, joita oli tässä ja seuraavana vuonna valmistuneessa sisartalossa yksi talon kummassakin päässä. Nykyään parvekkeita ei enää näe, koska ne poistettiin käytöstä todennäköisesti vuonna 1947. Syytä voi vain arvella. Kenties parvekkeiden kunnossapito lumenpoistoineen oli liian työlästä tai ne aiheuttivat kosteusongelmia. Otavantie 5-7 valmistui vuoden 1938 lopulla ja sisartalo Otavantie 9-11 (nyk. 3) vuoden 1939 keväällä. Asukkaat muuttivat Otavantie 9-11:aan huhtikuun alussa 1939. Joukossa oli talon arkkitehti Else Aropaltio miehensä Paavon kanssa ja Holvi Oy:n osakas Akseli Ahtovirta Irma-vaimoineen. Molemmat perheet muuttivat C-portaaseen. Aropaltioiden asunto oli C 104 ja Ahtovirtojen C 99. Aropaltiot tosin muuttivat jo kesällä 1940 Isokaari 8:aan. Kultaisen Ankan vuodet Paavo ja Else Aropaltion lisäksi taloon muutti myös Paavon veli Aulis Aropaltio puolisoineen. Aulis Aropaltio oli ravintoloitsija ja hän perusti Otavantie 9-11:aan erään saaren kuuluisimmista ravintoloista, ravintola Kultaisen Ankan. I-luokan ravintola avattiin 20. huhtikuuta 1939. Siinä oli 135 asiakaspaikkaa. Ravintolasalin toiselta puolelta oli avoin näköala merelle. Ravintolan tilat suunnitteli sisustusarkkitehti Birger Hahl. Suomen Ravintolalehti kuvaili Kultaista Ankkaa: ”Runsas valo tulee saliin salin kummankin vastakkaisen sivuseinän ikkunoista antaen sisustusarkkitehti Birger Hahlin suunnittelemalle sisustukselle iloisen, värikkään leiman kukkaskoristeineen.” Ravintolan tunnus oli ankka, joka ei vain kovasti muistuta sarjakuvien Aku Ankkaa vaan on Aku. Malli tunnukseen otettiin 1930-luvun lopulla Seura-lehden sarjakuvasivuilla seikkailleesta Ankka Lampisesta, joka vuonna 1939 tunnettiin jo Aku Ankkana. Moni varmaankin muistaa yhä Akun housuttomuudesta 1970-luvun lopulla alkaneen kohun. Kultaisen Ankan ”Aku” oli täysin alasti. Ei ole tietoa, oliko vain hiukan mukaillun Akun käyttämiseen haettu aikanaan lupia Disneyltä. Ajat olivat silloin erilaiset. Kultainen Ankka toimi talossa 1940-luvun lopulle saakka. Lauttasaaren sivukirjasto oli aiemmin toiminut kahdessa pienessä huoneessa kansakoulun (Pajalahden koulu) kellarissa. Toukokuussa 1951 kirjasto sai uuden, tilavan, maisteri Eila Virlan suunnitelman kirjastohuoneen Otavantie 9-11:ssa. Kun Myllykallion kansakoulun yhteyteen valmistui uusi kirjastosiipi vuonna 1955, sivukirjasto muutti sinne suuriin nykyaikaisiin tiloihin. 1930-luvun perintöä Aikalaiset kutsuivat arkkitehti Else Aropaltion suunnittelemia seitsenkerroksisia taloja leikkisästi ”pilvenpiirtäjiksi”. Eikä suotta. Korkeat talot kohosivat käytännössä keskelle Lauttasaaren kartanon peltoja ja olivat aikanaan vaikuttava näky. Suunnitelmat korkeiden talojen rivistä Tallbergin Puistotien varrelle eivät koskaan toteutuneet, sillä Ole Gripenbergin rakennussuunnitelmia ei ehditty sodan vuoksi vahvistaa ja Lauttasaari liitettiin vuoden 1946 alussa Helsingin kaupunkiin, joka laati vuonna 1951 uuden asemakaavan. Korkeat ”pilvenpiirtäjät” kuitenkin muistuttavat edelleen 1930-luvun lopun suureellisista suunnitelmista Lauttasaaressa ja ovat myöskin funktionalismin omanlaisiaan ilmentymiä saaren arkkitehtuurissa. Else Aropaltiosta, joka nämä ensimmäiset talonsa Lauttasaareen piirtäessään oli vielä arkkitehtiylioppilas Else Hannus, tuli myöhemmin Lauttasaaren arkkitehtuurin ”äiti”. Hänen suunnittelemiaan rakennuksia on saarella yli 50. Elsen pilvenpiirtäjät nousivat pellolle Läppäsillan valmistuminen vuoden 1935 lopulla sai grynderit kiinnostumaan Helsingin kupeessa sijainneesta saaresta. Kun vesijohto valmistui vuonna 1937, aika oli kypsä nykyaikaisten kerrostalojen rakentamiselle Lauttasaareen. Kuva ravintola Kultaisen Ankan ulkopuolelta välirauhan aikana, kesällä 1941. Keskellä Torsten ”Nappus” Liljeberg (1916-2019). Vasemmalla serkku Ulla Degerman ja oikealla neiti Bäckström. Korkeat suuret talot hallitsivat Lauttasaaren maisemaa loppukesällä 1939. Ilmoitus Helsingin Sanomissa 5.helmikuuta 1939. HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO Saaren funkkishelmet, osa II Elsestä kirja Arkkitehti Else Aropaltiosta on tekeillä kirja, jonka kirjoittaa arkkitehti Esa Laaksonen. Rakennustiedon kustantamaa kirjaa voi varata ennakkoon Lauttis-kauppakeskuksen Info-kirjakaupasta. Kirjan voi myös varata sähköpostitse: lauttasaari@kirjatukku.fi Nimi tuntematon, tyyli vetää Markku Enström Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy:stä sanoo, että harva asunnon ostaja tietää Else Aropaltiosta, mutta hänen piirtämänsä talot ovat suosittuja sijaintinsa, ikänsä ja tyylinsä vuoksi. Etenkin korkeat talot Otavantie 3 ja 5 tyylikkäine porraskäytävineen ja keskeisen sijaintinsa vuoksi ovat suosittuja kohteita. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry HAGA LILJEBERGIN KOKOELMA
14.11.2019 Nro 40 9 PIIRIT Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry 22.8. J U L K A I S I J A L A U T T A S A A R I S E U R A – D R U M S Ö S Ä L L S K A P E T R Y S A A R E N O M A L E H T I . J O K A T O R S T A I . 2019 Lauttasaaren tapahtumat 22.-29.8. Lauttasaaribarometrin tulokset ONNELLISTEN SAARI? M I K Ä L A U T TA S A A R I S E U R A ? Lauttasaari-Seura on Suomen suurin kaupunginosayhdistys. Sen toiminta perustuu aktiivisten saarelaisten vapaaehtoisuuteen ja haluun vaikuttaa asuinalueensa asioihin. MITÄ SE TEKEE? 45 Lauttasaari-lehteä vuodessa jokaiseen kotiin • Lauttasaari.fi-verkkosivut • Lauttasaari-päivien Katujuhlan • Lauttasaaribarometrin • Lausuntoja ja lobbausta liikenteestä, kaavoituksesta, kouluista, sotesta jne. • Keskustelutilaisuuksia saaren kehittämisestä • Historiailtoja, kartanokierroksia ja muita vierailuja • Itsenäisyyspäivän juhlan yhdessä seurakunnan ja Lauttasaaren säätiön kanssa • Siivoustalkoot yhdessä muiden toimijoiden kanssa • Elävän joulukalenterin • Nikkariklubin • Kotikaupunkipolut • Lauttasaari-aiheisia kirjoja ja tuotteita Tule mukaan tekemään vielä parempaa Lauttasaarta! Voit olla kannatusjäsen tai osallistua toimintaan. Jäsenmaksu 22 €/v. Seuran jäsenyydellä saat myös rahanarvoisia jäsenetuja paikallisilta toimijoilta. Liity osoitteessa lauttasaari.fi SEURA HAASTAA TALOYHTIÖT Lauttasaari-Seura haastaa saaren taloyhtiöt hankkimaan salkoihinsa Lauttasaaren oman viirin. Viiri saa olla aina liehumassa, vain virallisina liputuspäivinä se vaihdetaan valtakunnan sinivalkoiseen lippuun. Tavoitteena on, että Lauttasaari-päivien aikaan syyskuussa kaikissa saloissa liehuisi Lauttasaari-viiri. Viirejä voi ostaa Lauttasaari-Seuran toimistolta jäsenhintaan 80 € (norm 100 €). JOKO TEIDÄN TALOSSA LIEHUU LAUTTASAAREN OMA VIIRI? Kauppaneuvoksentie 18 • seura@lauttasaari.fi • puh. 050 591 6466 Muistattehan tarvittaessa sopia viirin käytöstä taloyhtiönne huoltoyhtiön kanssa. Viirejä voi ostaa Lauttiksen Info-kirjakaupasta ja Seuran toimistolta jäsenhintaan Tuomas Laitinen ”Tauskin musiikki koskettaa minua, siinä on tunnetta. Vihdoin ja viimein pääsin hänen keikalleen. Käyn täällä liian harvoin, vaikka asun ihan lähellä. Keikassa parasta oli sen loppu: kaikki lauloivat yhdessä ja halailivat toisiaan. Pakko oli ostaa fanipaita.” Tauskikin haluaisi asua saarella Kuuden lapsen isä Tauski Peltonen juhli isänpäivänaattoaan reippaalle keikalla Bar 52’ssa. KOKOSI Anna Konttinen Lounasja musiikkiravintola Bar ´52:ssa esiintyi lauantaina Tauski Peltonen reilusti yli satapäiselle yleisölle, laulatti ja nauratti. Tauski otti yleisönsä ja lauloi taidolla taustanauhojen päälle. Keikan jälkeen myytiin fanipaitoja ja jaettiin nimikirjoituksia. Tauski poseerasi myös kärsivällisesti kymmenissä yhteiskuvissa kesken ja jälkeen keikan. Tauski Peltonen Asuisin ehdottomasti Lauttasaaressa, jos minulla olisi varaa siihen. Lauttasaari on upea paikka ja hyvin merellinen. Liikun merellä kesät, rakastan merta. Yleisö biletti mallikkaasti ja ihmiset olivat juoneet seurustellakseen, keikalla ei ollut minkäänlaisia käytöshäiriöitä.” Daniela Laurén ”Olen ollut täällä yli kuusi vuotta baarimikkona ja bändi-illat ovat kaikista mielenkiintoisimpia. Illoissa käy uusia ihmisiä, uusilta paikkakunnilta ja kaikki menee aina hyvin. Bändi-illoissa täällä on harvoin kanta-asiakkaita. Esimerkiksi Atomirotan keikat ovat niin suosittuja, että viimeksi lähes sata ihmistä jäi ilman lippuja.” Melina Rantanen ”Asun Ruoholahdessa ja ystäväni asuu Espoossa, joten päätimme tavata täällä puolivälissä. Tauski ei ole ihan minun genreäni, mutta keikalla oli hyvä meininki ja tunnelma.” Pitihän se arvata!
TAIDE Pehmeitä kaaria -näyttely 31.12. asti Olotila Herttasessa, Isokaari 3. Sofia Amberlan tunnelmallisia ja pehmeänsävyisiä maalauksia. Amberla maalaa pääsääntöisesti nestemäisillä tusseilla. MUSIIKKI RelaxTrio / AT’s roots & Ramblin’ la 16.11. klo 21, Heikkiläntie 2. RelaxTrio soittaa rockabillyä, AT’s roots & Ramblin’ 50–60-luvuilta rockabillyyn pohjautuva ja svengaava roots-musiikkia. Lauttasaaren orkesterin syyskonsertti su 17.11. klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Johtaa Ahti Valtonen, solistina viulisti Elisar Riddelin. Konsertissa kuullaan Bizetin, Borodinin, Ravelin ja Sibeliuksen teoksia. Vapaa pääsy, ohjelma 15/10 e. November variations Marraskuun muunnelmia -kitarakonsertti su 24.11. klo 18, Lauttasaaren kirkko. Espanjalaista ja suomalaista kitaramusiikkia. Osmo Palmu, kitara. Ohjelma 10 e. LIIKUNTA KÄSIPALLO Pirkkolan palloiluhalli Dicken Drammen HK, NOR la 23.11. klo 15, Challenge Cup M. KORIPALLO Lauttasaaren yhteiskoulu Touhun Pojat Lauttasaari T09 Torpan Pojat la 16.11. klo 11, Minitytöt 09 III divisioona. Topola T06-07 Helsingin NMKY su 17.11. klo 10.45, 14-vuotiaat tytöt 06 I divisioona. ToPoLa LoU Basket su 17.11. klo 14.15, 19-vuotiaat tytöt I divisioona. ToPoLa Koristajat HNMKY Maha Golden su 17.11. klo 17.45, naisten III divisioona. ToPoLa 06 EBT Red su 17.11. klo 19.15, 14-vuotiaat pojat 06 III divisioona. Petankkia pelataan sään salliessa torstaisin klo 17 ja sunnuntaisin klo 11 Pajalahden puiston kentällä. Ilmoittautumista ei tarvita. MUUT Satutunti keskiviikkoisin klo 1010.30 Lauttasaaren kirjaston monitoimitilassa, Pajalahdentie 10a. Satutunnit on tarkoitettu 3-6-vuotiaille ja ne kestävät noin puoli tuntia. Mukaan mahtuu 40 lasta. Ryhmiltä ilmoittautuminen sähköpostitse osoitteeseen lauttasaaren_ kirjasto@hel.fi. Suomen kielen kielikahvila keskiviikkoisin klo 17.30-18.30 kirjaston monitoimitilassa. Kielikahvilassa keskustellaan erilaisista ajankohtaisista aiheista ja ilmiöistä suomen kielellä. Naapuruuspiiri senioreille keskiviikkoisin klo 13–15 Lauttasaaren kirjastossa, Pajalahdentie 10a. Tervetuloa viihtymään ja tapaamaan naapureitasi kahvikupposen äärelle. Lisätietoja 09 310 73865. Tietotekniikan vertaisopastusta torstaisin klo 10-12 Lauttasaaren kirjaston monitoimitilassa, Pajalahdenkatu 10a. Opastukseen on varattava aika etukäteen (1 tunti/asiakas) kirjastosta, p. 09-3108 5020. Opastus on senioreille tarkoitettua maksutonta apua tietotekniikan käytössä. Enter ry:n vapaaehtoiset vertaisopastajat neuvovat tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden sekä sähköisten palveluiden käytössä. Oma laite mukaan. Lisätietoa info@entersenior.fi tai p. 050 307 9366. SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Virasto: Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2. Lauttasaaren kirkko: Myllykallionrinne 1 Messu su 17.11. klo 11. Markkunen, Valojärvi. Pyhäkoulu. Pikku kirkko ma 18.11. klo 10. Markkunen, Valojärvi. Viikkomessu ke 20.11. klo 19. Heusala, Valojärvi. Messu su 24.11. Kiviniemi, Viljamaa. Pyhäkoulu. Huom! pe 15.11. työntekijöiden koulutuspäivän vuoksi ei ohjattua toimintaa. Kirkkoherranvirasto palvelee 9-12. Avoin perhekerho kirkolla ma, pe klo 9-11 Myllykallionrinne 1, D-rappu. Lauttiksessa ti, ke ja to 9-12. Huom! Tiistain kerho siirtyy kirkolta Lauttikseen. Metsäkerho joka arkipäivä ma–pe klo 9–11, aloitus kirkolla D-portaan edessä. Lasten Aurinkokuoro ma klo 15 seurakuntasalissa. Nuorten aikuisten Saarikuoro ke klo 17.30-18.15 seurakuntasalissa. aino.valojarvi@evl.fi Käsityöpiiri joka toinen ti Lauttiksessa. seur. kerran 26.11. Avoin rukouspiiri joka tiistai klo 18, kirkolla, B-rappu, kerhohuone 15. ”Tule sellaisena kuin olet” -Raamattupiiri 19.11. ja joka toinen ti klo 18.30. kirkolla, B-rappu, kerhohuone 10. Seniorilautta ke klo 10.30. Seurakuntasalissa. Larun olohuone ke klo 17.30–20, kirkkokahvilassa. Iltapalaa tarjolla klo 18 alkaen. Torstai-piiri 14.11. klo 13, joka toinen to kirjastolla, Pajalahdentie 10 A. Töppösryhmä seur. kerran 10.12. neulotaan sukkia ja töppösiä kasteperheille. Joka kuun toinen ti klo 10.30–12 Kirkkokahvilassa. Nuorten illat Lauttiksessa perjantaisin klo 18-21. Huom. ei 15.11. Lauttasaaren seurakunnan kamarikuoro Barcarola to klo 18-20.30. (anne.viljamaa@evl.fi) LaruAreena joka to klo 18 Lauttiksessa: Puheenvuoroja 2020-luvun ihmisyydestä ja uskonnollisuudesta. Tule kuulemaan ja keskustelemaan! Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. To 14.11: Karita Linden-Lemmetti, Kua: Rauha. Maali joka ratkaisee – Kua:n työ pakolaisten parissa Suomessa. Uutta! Saaren seniorit ja muu väki on tervetullut tapaamaan ja kahvittelemaan seurakunnan tilaan Lauttikseen. Perjantaisin 22.11. alkaen. Pannu kuumana klo 13-15. LaruIkkuna 19.11. klo. 16 Lauttiksessa. Aaro Rytkönen, Suomen Lähetysseura. Aiheena uskontodialogi Omanissa. LaruIkkuna on tapahtuma, jossa tarkastellaan erilaisia uskonnollisia ilmiöitä maailmalla. LaruLaulaa yhteislaulutilaisuus 22.11. klo 19 seurakuntasalissa. Lisävihkon virret 915-928. Huom! paikka vaihtunut Lauttiksesta kirkolle seurakuntasaliin. LaruSoi ukulelepaja 22.11. klo 1718.30 Lauttiksessa. Seurakunnan tila kauppakeskus Lauttiksessa avoinna joka päivä 918! JOHANNES FÖRSAMLING Kvarnbergsbrinken 1 Högmässa sön 17.11. kl 10 i S:t Jacobs kyrka. Busck-Nielsen, Henricson. Kyrkkaffe. Musiklek tors 21.11. kl 10 i S:t Jacob för 0–3-åringar. Thomas Nyberg. Diakoniträff tors 21.11. kl 1415.30 i S:t Jacob. Salenius. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Vattuniemenkatu 9 Ompelupiiri ti 12.11. klo 19. Pävi ja Eeva. Alkupiiri ke 13.11. klo 19. Richard Garam. Sana ja rukous pe 15.11. klo 19. Sampo ja Aila. Herätyskokous su 17.11. klo 14. Terho Hyttinen. Joulun lapsi -paketteja vastaanotetaan kokousaikoina. 10 TAPAHTUU Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä perjantaina klo 14 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. 14.11.2019 Nro 40 Larutorin rivi-ilmoitukset maksavat 7 e/rivi. Riville mahtuu n. 25 merkkiä. Lähetä ilmoitustekstisi osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. Torstaisin ilmestyvän lehden viimeinen aineistopäivä on saman viikon maanantai. VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti MYYDÄÄN Kampaamo Lauttasaaressa. P. 044 034 6707. NÄYTTELYJÄ Ihana Lelukauppa Tingelingin jouluikkuna avautuu 18.11. Nax-et, Tallbergin puistotie 1 AA-KOKOUKSIA Onko alkoholi ongelmasi? Ma 17.30, ke 17.30 ja pe 17.30 Lauttasaaren terveysasema, Lauttasaarentien puolelta sisään. Auta lasta, auta perhettä Pe 29.11. klo 12 alkaen Lions Club Helsinki/ Finlandia järjestää Lauttiksessa hyväntekeväisyysprojektin Auta lasta, auta perhettä. Kuka tahansa voi käydä ostamassa kaupasta yhden ylimääräisen tuotteen ja tuoda sen leijonien keräyspisteeseen Lauttiksen M-kerrokseen. Itse saa päättää minkä tuotteen ja minkä hintaisen ostaa. Lahjoitustuotteiksi sopivat erinomaisesti pilaantumaton kuivaruoka, säilykkeet, hygieniatuotteet sekä lasten tarvikkeet ja lelut. Keräyspäivän päätteeksi Lions Club Helsinki/Lauttasaari toimittaa kaikki lahjoitetut tuotteet Lauttasaaren seurakunnan varhaiskasvatustyön pisteeseen, josta ne jaetaan avuntarpeessa oleville lauttasaarelaisille apua tarvitseville lapsiperheille. Kierrokset Lauttasaaren kartanoon Lauttasaaren kartanon suositut kierrokset jatkuvat taas kuukauden kolmas torstai. Seuraavat kierrokset ovat to 21.11. ja 19.12. Ilmoittautuminen alkaa jokaiselle kierrokselle aina viikkoa ennen klo 18 Lauttasaari-Seuran sekä Koneen Säätiön nettisivuilla. Kierros on maksuton ja sen järjestävät Lauttasaari-Seura ja Koneen Säätiö. Kierroksen vetää Lauttasaari-Seuran historiatyöryhmä. Ilmoittautumisista ilmoitetaan Seuran ja Koneen Säätiön sivuilla. Ilmoittautumislinkki aktivoituu ilmoittautumisen alkaessa. Hyväntekeväisyyskonsertti Vattuniemessä Hyväntekeväisyyskonsertti la 16.11. klo 16 Lauttasaaren Musiikkiopiston väistötiloissa, Vattuniemenkatu 5. Musiikkiopiston opiskelijat soittavat ja musiikin välissä on lausuntaa. Ohjelma 15 e, johon sisältyy kahvitarjoilu ja arpalippu. Tuotto käytetään lyhentämättömänä lasten ja nuorten hyväksi. Järjestäjänä LC Helsinki/Maininki.
11 14.11.2019 Nro 40 H Y V I Ä PA LV E L U J A S A A R E L A I S I L L E ATK-PALVELUA AUTOKORJAAMOJA ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 09 3922 302 Pohjoiskaari 9a, Mereo www.fysiogeriatria.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa Isokaari 3 050 357 1579 www.kauneushoitolakristel.fi Kauneushoitola Kristel Strandén PARTURI P. 09 676 985 Tallbergin puistotie 1 00200 Helsinki PYÖRÄHUOLTOA JA -MYYNTIÄ KORJAUSOMPELUA VALOKUVAUSTA VARASTOINTIA JALKAHOITOA Ilmestyy torstaisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8, kesäviikoilla 26-30 eikä viimeisellä viikolla 52. Painos 12 500 kpl. Jaetaan ilmaisjakeluna Lauttasaaren koteihin ja yrityksiin. Lisäksi toistakymmentä noutopistettä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Juha Korhonen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Oy Sanomalehtien liiton jäsen. Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttaasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Twitter: @larutwiittaa Lauttasaari.fi Varaa paikkasi tälle palstalle numerosta 050 591 6466 tai osoitteesta seura@lauttasaari.fi. Hinta alkaen 108 € +alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään peräkkäiseen lehteen. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Fysioterapia Hieronta Jumpparyhmät Jalkahoidot Kotikäynnit Helsingin palvelusetelillä: Fysioterapia Veteraanikuntoutus www.kuntokasino.fi info@kuntokasino.fi Itälahdenkatu 18 A 09 671 165 REMONTTIPALVELUJA KAMPAAMOJA, PARTUREITA, KAUNEUDENHOITOA JÄSENKORJAUSTA KAITAFILMIEN JA VHSNAUHOJEN DIGITOINTI 050 590 9990 Pajalahdentie 9 Ma-Pe 11-18, La 11-14 Lauttasaarentie 11 & 14 P Y Ö R Ä H U O L T O & PA PA’ S B I K E Pelago, Frog, Nutcase, Specialized, Kona, Fox SYYS ALE PYÖRÄT JOPA -10% 40% 040 592 4664 / 040 545 6859 / 041 546 3090 Huolla pyöräsi nyt! C M Y CM MY CY CMY K lauttasaari_lehti_palvelu_tarjolla_FW2019.pdf 1 25/10/2019 9.04 SIIVOUSTA UPEAT LANKKUPÖYDÄT ALKAEN VAIN 395 EUROA! SISUSTUSTUOTTEITA ?????????????????????????? ?????????????????????????? ?????????????????????????? ?????????????????????????? ?????????????? ?????????????? ?????????????? ?????????????? ??????????? ??????????? ??????????? ??????????? ???????????? ???????????? ???????????? ???????????? ????????????? ????????????? ????????????? ????????????? ?????????????? ?????????????? ?????????????? ?????????????? ???????????? ???????????? ???????????? ???????????? varaaheti.fi/kalevalainen www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi SIIVOUSTA FYSIKAALISTA HOITOA AUTOPESUT JA RENKAIDEN VAIHTO 040 704 0097, Itälahdenkatu 27 A Käsinpesu + ovien välit + matot alk. Renkaiden vaihto alkaen 20,20,car-clean.fi www.lauttasaari.fi Ota yhteyttä, niin sovitaan sinulle sopiva kampanja. Mediamyynti: Leena Valtola, 050 591 6466, seura@lauttasaari.fi Lauttasaari-lehti ilmestyy torstaisin ja sen painos on 12 500. Lehti jaetaan saaren talouksiin ja yrityksiin, ja lisäksi sen saa 20 noutopisteestä. Näköislehti osoitteessa lehtiluukku.fi. *Taloustutkimus Oy 11/2017. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Tiesitkö, että 82 % lauttasaarelaisista aikuisista lukee Lauttasaari-lehteä*? Kerro palveluistasi tai tuotteistasi saaren omassa lehdessä. Nro 29 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-se ura – Drumsö-Sällsk apet ry 29.8. 2019 Uusissa päiväkodeissa 450 paikkaa Lauttasaari saa vuoden vaihteessa kolme uutta päiväkotia. Lauttasaari ja Drumsö aloittavat Isokaarella, Meri Vattuniemen kujalla. Samalla monet päiväkotiryhmät menevät uusiksi. Uusissa päiväkodeissa on tilaa kaikkiaan noin 450 lapselle. Päiväkodit tulevat työllistämään arviolta 50 uutta työntekijää. s. 67 Blue Peterissä on helppo järjestää pieniä ja suuria tilaisuuksia. Autamme mielellämme suunnittelussa. Kerro toiveistasi myyntipalvelullemme ja pyydä tarjous; ravintola@bluepeter.fi, 010 424 9800, www.bluepeter.fi. BISTRO. LOUNAS. SAARISTOLAISPÖYTÄ sunnuntaisin. www.bluepeter.fi, 010 424 9801, Vattuniemen puistotie 1 UUSI MENU. Tervetuloa nauttimaan! Pikkujoulut ja tilaisuudet. Iloa ja tunnelmaa meren äärellä. KATUJUHLA TALLBERGIN PUISTOTIELLÄ L A U T T A S A A R I P Ä I V I E N La 7.9. klo 12-17 lauttasaari.fi Esport Aalto Esport Center Esport Bristol 4 min 5 min Urheilupuisto Aalto-yliopisto Rautatientori Valitse sinun treenipysäkkisi tai treenaa vaikka kaikissa! HotYoga AirYoga THE TRIP ® AstangaYoga LesMills TM Trampoliinitunnit laajat kuntosalit Esportilta löydät monipuolisimmat palvelut, ilman sitoutumispakkoa! Lauttasaari 7 min ALOITA TREENIT www.esport.fi Kiinteistötoimisto Takio Lkv Asunnon myynti-, vuokrausja asuntosijoituspalve lut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7888 Arif Hamidull a, YKV, LKV 041-537 6060, arif@takio .com Kulosaari OKT 230m² + 54m² Laadukas v. 2014 valmistunut erillistalo puiston ja meren äärellä. Upeita yksityiskohtia, iso avara olohuone, 3 tilavaa makuuhuonetta, 2 auton talli. Arvo osoite. Lars Sonckintie 14. Hp 1 890 000 €, EL= E 2007 JESKANEN-REPO-T ERÄNNE ARKKITEHDIT OY/SRV www.lauttasaari.fi Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 108 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti www.lauttasaari.fi KAMPAAMOJA, PARTUREITA, KAUNEUDENHOITOA KUTSU PARTURIKAMPAAJA KOTIIN! Leikkaukset, värjäykset ja permanentit. TEITÄ PALVELEE KRISTA 050 9388 069
12 14.11.2019 Nro 40 Sinä &hyvä ruoka AIKASI ARVOINEN KAUPPA K-CITYMARKET RUOHOLAHTI UUTTA! ulkotorilla Pop Up Alko • Apteekki • Bieder -kukkakauppa • Burger King® • CarWash • Ciao! Caffe • Dressmann Eerikin Pippuri • Fenno Optiikka • Finlayson • Hiusfashion • HopLop • Hua Du Asian Fusion Cuisine Jysk • K-Citymarket 24 h • K-Rauta • Kierrätyspiste • KO-JU • Mayor’s Gym 24 h • Motivus Musti ja Mirri • Peura muotia naisille • Posti pakettiautomaatti • Smooth it • Subway® TalletusOtto-automaatti • Tokmanni • Uff CIAO! CAFFÉ Paikanpäällä valmistetut Artesaanijäätelöt 3, 30 (norm. 3,80) % 010 538 2800. k-citymarket.fi Tarkemmat tiedot ja myymäläkohtaiset aukioloajat www.ruohis.fi Sähköautojen latauspisteet pysäköintihalli krs -4 /Parkkisähkö 100% TUORE SUSHIBUFFET 22 95 kg • Meidän sushimestarimme valmistavat sushit myymälässä edessäsi päivittäin • Tuore, laadukas, maistuva • Parhaat, aidot raaka-aineet Japanista Voimassa to-su 14-17.11. 2019 niin kauan kuin tuotteita riittää. KLEMENTIINI Espanja 1 49 kg -20-34% PLUSSA-KORTILLA Ilman Plussa-korttia 11,95-13,95 24-pack (1,21-1,46/l) (10,17-10,98/kg) Coca-Cola tai Coca-Cola Zero Sugar VIRVOITUSJUOMA 0,33 l 24-pack 0,95 /l (sis.pantit 2,40) 9 95 24-pack EERIKIN PIPPURI Lounasaikaan ma-pe klo 10-15 Valinnainen annos, limu ja kahvi 9, 90 Juo limua niin paljon kuin jaksat! HUADU Aasialainen buffet kiinalaisia ruokia ja susheja la-su 15,klo 12-18 ma-pe klo 10.30-19 11,FENNO OPTIIKKA Piilolasit heti mukaan alk. 25,-55% PLUSSA-KORTILLA 1 ,kpl Ilman Plussakorttia 2,25 kpl (3,46/l) Viennetta JÄÄTELÖKAKUT 650 ml (1,54/l) RAJ. 3 kpl/talous HEVISTÄ HELPOSTI MUKAAN TERVEELLISTÄ 3 49 rs Beanit HÄRKÄPAPUSUIKALEET 250 g (13,96/kg) Original, Valkosipuliyrtti, Lempeä sitruuna 3 95 pkt Segafredo Pausa KAHVI 450 g (8,78/kg) suodatinjauhatus TUOREET KALAVALIKOIMAT JOKAISEEN MAKUUN Palvelusta ERÄ Tuore kokonainen SIIKA kasvatettu, Saaristomeri, Suomi 14 95 kg 13 95 pkt Hätälä GRAAVIJA KYLMÄSAVULOHIFILEESIIVUT 500 g (27,90/kg) 3 99 rs Kariniemen kananpojan FILEESUIKALEET 400-450 g (8,87-9,98/kg) Suomi -13-16% PLUSSA-KORTILLA Ilman Plussa-korttia 5,29-5,49 rs (10,17-10,98/kg) Pirkka BROILERIN FILEEPIHVIT 500-520 g (8,83-9,18/kg) 4 59 rs 5 99 pkt Snellman Superior JOULUKINKKUVIIPALE 400 g (14,98/kg) PLUSSA-KORTILLA PALVELUTISKIT AUKI MYÖS SUNNUNTAISIN JA PYHÄPÄIVISIN KLO 12-18 12 95 kg HK Takuumurea NAUDAN SISÄTAI PAAHTOPAISTI palana Suomi 6 95 kg HK VILJAPORSAAN JUHLAKINKKU pakaste, pieni n. 2-4 kg TOMAATTI Suomi 1 99 kg JOULUPUKKI LA 16.11. klo 14-15 Ruohiksessa. Tule sinäkin! 1 h ILMAINEN PYSÄKÖINTI Plussa-kortilla