Lauttasaari 14.12.2022 - Lehtiluukku.fi

14.12.22 Nro 44 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Pyrkkä on pipolätkän pyhättöjä Janne Sakari Pirinen muutti perheineen takaisin Lauttasaareen. Vaakakupissa painoivat erityisesti Pyrkkä ja sen oivat pipolätkä mahdollisuudet. Uskoo, ken haluaa, mutta pipolätkämies Pirinen on, jos kuka. Häneltä on juuri ilmestynyt muhkea, filosofinen kirja lajista, jota Sauli Niinistökin harrastaa valkoisessa kypärässään Käpylän jäillä. s. 6 *Ainoa kaupunginosalehti Uutismedian liiton Vuoden kaupunkilehti -kilpailun finaalissa 2018–2020. PARAS LAHJAKIRJA LAUTTASAARELAISELLE Tilaa tai nouda jouluksi oma Arkkitehtien Lauttasaari -kirjasi! Verkkokaupasta osoitteessa www.ahoaho.fi tai nouto sopimuksen mukaan Aho & Aho -kustantamosta osoitteesta Lauttasaarentie 47, katutaso, kirsi@ahoaho.fi Hinta 40 € (sis. alv) JOULULAHJAKSI OMA VIIRI! Lauttasaari-Seura haastaa saaren taloyhtiöt hankkimaan salkoihinsa Lauttasaaren oman viirin. Viiri saa olla aina liehumassa, vain virallisina liputuspäivinä se vaihdetaan valtakunnan sinivalkoiseen lippuun. Muistattehan tarvittaessa sopia viirin käytöstä taloyhtiönne huoltoyhtiön kanssa. Hinta Lauttasaari-Seuran jäsenille 80 € (norm. 100 €). Viiri on myynnissä Lauttiksen pohjakerroksen Puistotie 5 -lifestylemyymälässä ja Lauttasaari-Seuran toimistolla. Tiedustelut: seura@lauttasaari.fi tai puh. 050 591 6466. SEURA HAASTAA TALOYHTIÖT Lauttasaari-Seura haastaa saaren taloyhtiöt hankkimaan salkoihinsa Lauttasaaren oman viirin. Viiri saa olla aina liehumassa, vain virallisina liputuspäivinä se vaihdetaan valtakunnan sinivalkoiseen lippuun. Tavoitteena on, että Lauttasaari-päivien aikaan syyskuussa kaikissa saloissa liehuisi Lauttasaari-viiri. Viirejä voi ostaa Lauttasaari-Seuran toimistolta jäsenhintaan 80 € (norm 100 €). JOKO TEIDÄN TALOSSA LIEHUU LAUTTASAAREN OMA VIIRI? Kauppaneuvoksentie 18 • seura@lauttasaari.fi • puh. 050 591 6466 Lauttasaari-Seura haastaa saaren taloyhtiöt hankkimaan salkoihinsa Lauttasaaren oman viirin. Viiri saa olla aina liehumassa, vain virallisina liputuspäivinä se vaihdetaan valtakunnan sinivalkoiseen lippuun. Tavoitteena on, että Lauttasaari-päivien aikaan syyskuussa kaikissa saloissa liehuisi Lauttasaari-viiri. Muistattehan tarvittaessa sopia viirin käytöstä taloyhtiönne huoltoyhtiön kanssa. Hinta LauttasaariSeuran jäsenille SEURA HAASTAA TALOYHTIÖT Lauttasaari-Seura haastaa saaren taloyhtiöt hankkimaan salkoihinsa Lauttasaaren oman viirin. Viiri saa olla aina liehumassa, vain virallisina liputuspäivinä se vaihdetaan valtakunnan sinivalkoiseen lippuun. Tavoitteena on, että Lauttasaari-päivien aikaan syyskuussa kaikissa saloissa liehuisi Lauttasaari-viiri. Viirejä voi ostaa Lauttasaari-Seuran toimistolta jäsenhintaan 80 € (norm 100 €). JOKO TEIDÄN TALOSSA LIEHUU LAUTTASAAREN OMA VIIRI? Kauppaneuvoksentie 18 • seura@lauttasaari.fi • puh. 050 591 6466 Viiri on myynnissä Lauttiksen pohjakerroksen Info Express -myymälässä ja LauttasaariSeuran toimistolla. Tiedustelut: seura@lauttasaari.fi tai puh. 050 591 6466. Arkisin 8–21, la 9–19, su 11–19 Kauppakeskus Lauttis, katutaso, Lauttasaarentie 28, Helsinki • Puh. 09 671415 Varhaisen Alzheimerin taudin ruokavaliohoitoon • Nautitaan 1 pullo päivässä • Maistuu parhaiten jääkaappikylmänä • Maut: kahvi, mansikka ja vanilja Tilaa Souvenaidit näppärästi netistä: Souvenaid on kliininen ravintovalmiste, joka on tarkoitettu varhaisen Alzheimerin taudin ruokavaliohoitoon. Käytetään terveydenhuollon henkilöstön ohjauksessa. 24 plo 69 € 48 plo 129 € 72 plo 188 € 96 plo 240 € Tunnelmallinen, tilava kaksio ihanassa Elsan rivissä. Kysy lisää! KT 2h+kt+ma+kph+p 60m2, rv. 1939 Isokaari 6 vh. 448 000e mh. 394 289,20e Kohdenumero 63646 Energialuokka F2013 Energialuokka F2013 HEI SAARELAINEN, MITEN VOIMME AUTTAA? Olet sitten myymässä tai vuokraamassa kotia, me haluamme auttaa sinua löytämään niin ostajat kuin vuokralaisetkin. Takio LKV on huolehtinut asiakkaistaan; kotien myyjistä, ostajista, sijoittajista, vuokranantajista ja vuokralaisista, saaden kiitosta ammattimaisesta työotteesta ja aidosta välittämisestä. 020-741 7878 | info@takiolkv.fi
PÄÄKIRJOITUS 2 14.12. 2 2 2 S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A 14.12.2022 Nro 44 LUKU LAUTTASAARESTA Suomen kotiseutuliiton valinta Vuoden kaupunginosaksi 2020. L A U T TAS A A R I Ajassa Mailapelit sallittuja joka toisella tekojäävuorolla Lauttasaari on Finlandia-palkittujen saari Nahkahousuntielle kattosauna ja asuintalon laajennus Kentänhoitaja Miska Kopponen laski Pyrkän kentälle 30 000 litraa vettä viime viikon maanantaina. Tällä viikolla Ami Melleri jatkoi kentän jäädyttämistä. Pakkasten myötä luonnonjää alkaa olla luistelukunnossa. Tekojääkaukalo on ollut jo tovin avoinna. Kaukalo on käytössä viikon jokaisena päivänä. Aamupäivän vuoro alkaa kello 8 ja jatkuu iltapäivän huoltotaukoon, joka alkaa kello 15. Iltavuoro starttaa kello 16, kaukalon valot sammuvat kello 21.30. Mailapelit ovat sallittuja joka toisella vuorolla: maanantaisin kello 16–21.30, tiistaisin 8–15, keskiviikkoisin 16–21.30, torstaisin 8–15, perjantaisin 16–21.30, lauantaisin 8–15 ja sunnuntaisin 16–21.30. PS TEKSTI Pete Suhonen Lauttasaari on kirjailijoiden saari, väitetään. Vai pitäisikö sanoa Finlandia-palkittujen kirjailijoiden saari? Syksyn lastenja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittajat Sofia (s. 1986) ja Amanda (s. 1983) Chanfreau asuivat varhaislapsuudessaan Otavantie 8:ssa, mutta muuttivat sittemmin Ahvenanmaalle. Myös kaunokirjallisuuden tuore Finlandia-voittaja Iida Rauma on syytä omia lauttasaarelaiseksi. Rauma toimi talonmiehenä Pohjoiskaarella 2010-luvulla ja hänen toinen teoksensa Seksistä ja matematiikasta (2015) sijoittuu osin Lauttasaareen. Vakiintuneempaa Lauttasaari-suhdetta edustavat saarella nykyään asuvat Finlandia-palkitut Laura Lindstedt (Oneiron, 2015) ja Rosa Liksom (Hytti nro 6, 2011). Eikä Finlandia vielä mitään – on meillä Nobel-voittajakin. Vuonna 1939 palkittu Frans Emil Sillanpää asui 1940-50-luvuilla tyttärensä luona Lauttasaarentiellä. Osoitteisiin Nahkahousuntie 6 ja Melkonkatu 4 suunnitellaan asemakaavan muutosta. Nahkahousuntiellä tavoitteena on asuinkerrostalon laajennus ja kattosaunan rakentaminen. Melkonkadulla suunnitellaan asuinkerrostalon korottamista kerroksella. Tontit ovat yksityisomistuksessa. Kaavoitus on tullut vireille tonttien omistajien hakemuksesta. Osallistumisja arviointisuunnitelma on nähtävillä 13. tammikuuta asti osoitteessa hel.fi/suunnitelmat. Suunnitelmista voi esittää mielipiteen. PS Miska Kopponen valmisteli tekojäätä kolmisen viikkoa sitten. Iida Raumankin voi huoletta omia lauttasaarelaiseksi. ?? Kumpi väistää Pohjoiskaarella? On päivittäinen kysymys kapeaa katua autoileville. ”Jos ajoradalla on este, sen, jonka ajoradan osalla este on, on väistettävä vastaantulevaa liikennettä”, tieliikennelaki vastaa. Pohjoiskaarella ja muilla kapeilla kaksisuuntaisilla kaduilla väistää autoilijoista se, jonka puolella ovat pysäköidyt autot. PS Mediaanitulot Vattuniemessä vuonna 2021. Mediaanituloilla mitattuna Vattuniemi oli Suomen kuudenneksi suurituloisin postinumeroalue. Lähde: Verohallinto 44 332 € 44 332 € JANNE PIRINEN MAREK SABOGAL 1980-luvun loppuun mennessä Lauttasaaresta oli tullut valmis kaupunginosa ja yksi pääkaupungin halutuimmista asuinalueista. Juhlavuosi tuo uuden kirjan Lauttasaari-Seura täyttää ensi keväänä 60 vuotta. Se on kunnioitettava ikä kaupunginosayhdistykselle. Kaikkein vanhin Helsingin kaupunginosayhdistyksistä Seura ei kuitenkaan ole. Seura on tuottanut jo kaksi kuvakirjaa saaremme vaiheista ja ensi vuonna sarjalle ilmestyy jatko-osa. Uusi kuvakirja esittelee 1970ja 1980-lukujen Lauttasaarta, ihmisten arkea ja saaren muuttumista. 1970-luvun alussa Vattuniemen asemakaavaa muutettiin niin, että asuintalojen rakentaminen tuli mahdolliseksi. Tätä ennen vain niemen länsirannalla oli muutama matala kerrostalo. Vattuniemi alkoi muuttua täysiverisestä teollisuusalueesta asuinalueeksi. Vuonna 1972 alkoi sinne tänne kohota kerrostaloja ja seuraavina vuosina niitä tuli aina vain lisää. 1970-luvun loppuun mennessä Vattuniemi oli kokenut täydellisen muutoksen. Asukasmäärän kasvaessa myös palvelut paranivat. Uusi läppäsilta avattiin vuoden 1969 joulukuussa ja liikenne pääsi entistä jouhevammin kulkemaan saarelle. Ostoskeskus avasi ovensa vuoden 1970 lopulla, ja vuonna 1973 Vattuniemessä avautuivat sekä H-Hallin että Seston suurmyymälät. Ensimmäisen terveyskeskuksensa Lauttasaari sai niin kutsutun Piratin talon valmistuttua 1971 Gyldénintien ja Tallbergin puistotien kulmaan. Nyt sekin talo on jo historiaa. Vuonna 1989 valmistui uusi terveysasema Taivaanvuohentielle, ja vuonna 1986 rakennettiin Pajalahdentielle Lauttasaaren sivukirjaston uusi rakennus sekä nuorisotalo Apaja. 1980-luvun loppuun mennessä Lauttasaaresta oli tullut valmis kaupunginosa ja yksi pääkaupungin halutuimmista asuinalueista – helmi Helsingin kruunuun. Uusi kuvakirja tulee myyntiin ensi vuoden Lauttasaari-päivillä elokuussa. Ennakkotilausmahdollisuus on jo sitä ennen. Ville Elomaa Lauttasaari-Seuran historiatyöryhmän puheenjohtaja 9. luokkalainen Sabrina vahvisti lehden toimitusta Lauttasaari-lehti ja LauttasaariSeura saivat vahvistuksen Lauttasaaren yhteiskoulusta, kun 9.-luokkalainen Sabrina Jokinen suoritti työelämään tutustumisjaksonsa Punaisella Huvilalla. Kahden viikon aikana Jokinen muun muassa jakoi Lauttasaari-lehteä Lauttiksessa sekä osallistui Seuran hallinnollisiin tehtäviin. Jakso huipentui lehtijutun kirjoittamiseen. Juttu edellytti 16 henkilön haastattelemista. ”Rutiini kasvoi haastattelukertojen myötä. Toimittajan työ on yksi toiveammateistani”, laulamista ja tanssimista harrastava Jokinen kertoo. Jokisen mukaan Lauttasaari on mainio asuinpaikka. ”Kyllin rauhallinen, joskin viime vuosien asukasmäärän lisäyksen on havainnut.” PS N IN A W O H LM A N 15-vuotias Sabrina Jokinen on asunut koko ikänsä Lauttasaaressa.
3 14.12.2022 Nro 44 KOKOSI ANNA KONTTINEN VÄLIKYSYMYS Reeta ”En ole vielä käynyt, mutta uudet asemat kiinnostavat. Voisin mennä katsomaan ihan vaan huvin vuoksi. Lauttasaaren asema on erityisen hieno ja rakas, koska se on kotiasemani.” Toni ”Kuljen metrolla jos on jonnekin asiaa, mutta en huvikseni. Itäisin paikka, jossa olen jäänyt pois, on Rautatientori. Läntisin pysäkki on varmaan Matinkylä.” Marlene ”Uusien asemien paikat ovat jo tuttuja, joten en tiedä, onko metro jotenkin lisännyt kiinnostusta vierailuihin. Toki voisin mennä, jos olisi asiaa. Kuljen töihin metrolla, mutta en käy työpaikallani joka päivä.” Leo ”Juuri heitin kaverille vitsillä, että pitäisikö käydä katsomassa uusia asemia. Läntisin pysäkki, jossa olen käynyt, on Matinkylä, idän asemista olen jäänyt pois ainakin Myllypurossa. Yleensä kuljen metrolla Rediin kiipeilemään tai Rautatientorille junalle.” Kiinnostavatko uudet metroasemat? ”Meidän kaikkien sisällämme kulkee yhä tykkylumisia kuvia Suomesta ja suomalaisuudesta.” PIIRIT 105-vuotiasta Suomea juhlittiin perinpohjaisesti kirkonmäellä, sankarihaudoilla ja Lottalehdossa. Koronavuosien jälkeen juhlatilaisuus täytti kirkon. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa mainittiin kaikissa juhlapuheissa. Lauttasaaren sankarihaudoille seppeleet laskivat aamupäivän kunnianosoituksessa Lauttasaari-Seura, Lauttasaaren säätiö ja Helsingfors Svenska Krigsveteraner. Lottalehdossa Veijarivuorenniemessä saaren Martat osoittivat kunniaa Lotille ja sodan ajan tehtävissä toimineille naisille. Sotaveteraanit Rainer Collin (s. 1925) ja Lars Carlberg (s. 1926) kävivät Lauttasaaren sankarihaudoilla aamupäivällä. Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet Lauttasaaressa järjestivät Lauttasaari-Seura, Lauttasaaren säätiö ja Lautta saaren seurakunta. Lauri Lehtinen palkittiin Lions Club Lauttasaaren Nuoriso-stipendillä. ”Vähän tämä tuli puskista. Olen ilmeisesti tehnyt jotain ihan oikein.” Lehtinen on ansioitunut tekemällä paljon vapaaehtoistyötä seurakunnassa. ”Saan vapaaehtoistyöstä hyvän mielen ja uusia kavereita ja joistain tehtävistä, kuten rippikoulun yövahdin hommista, saa nimellistä palkkaa. Joka leirillä on kaikenlaisia kommelluksia.” Pro Lauttasaari-mitalilla palkittiin Erkkerin kiinteistövälittäjänäkin tunnettu Markku Enström. Palkinto myönnettiin Dickenin naiskäsipalloilijoiden tukemisesta ja heidän hyväksi tehdystä vapaaehtoistyöstä. Itsenäisyyspäivän perinteeseen Lauttasaaressa kuuluu lippuairut. Liput saapuivat tilaisuuden alussa ja poistuivat kirkosta Maamme-laulun jälkeen Lauttasaaren Luotsityttöjen ja Lauttapartion poikien saattamana. Juhlapuhuja, luontotoimittaja ja kuvataiteilija Minna Pyykkö, korosti luonnon merkitystä hyvinvoinnille ja taiteelle. Hän muistutti, että lapsuuden luontokokemukset ovat lohduttaneet sotilaita sota-aikana. Tutkimusten mukaan lähiluonto edistää mielenterveyttä. ”Luonnon merkityksen korostaminen sopii hyvin tähän uhka kuvien täyttämään aikaan. Luonto luo suomalaisille toivoa. Kun ajattelee itsenäisyyden aikaa, taiteilijamme alkoivat sata vuotta sitten rakentaa kuvaa suomalaisuudesta maalaamalla suomalaista luontoa. Meidän kaikkien sisällämme kulkee yhä tykkylumisia kuvia Suomesta ja suomalaisuudesta.” TEKSTI ja KUVAT Anna Konttinen Itsenäisyyspäivän alkuiltajuhlaa vietettiin Lauttasaaren kirkossa. Tervetulosanat lausui Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki viimeistä kertaa. Vuoden alusta Rintamäki siirtyy Helsingin seurakuntayhtymän johtajaksi. Tilaisuuden juonsi molemmilla kotimaisilla Marttaliiton pääsihteeri, rovasti Marianne Heikkilä. Musiikista vastasivat Lauttasaaren musiikkiopiston oppilaat, Barca rola-kuoro ja soprano Annika Leino, säestäjänään pianisti Jukka Nykänen. Tilaisuus päättyi Lauttasaaren Orkesterin mahtipontiseen ja vaikuttavaan Finlandiaan. Sää 6.12. +1° 7 m/s Itsenäisyyspäivän sankareita JARMO RUHANEN
4 14.12.2022 Nro 44 Lauttasaari-lehden nro:ssa 42, Lukijoilta-osastossa nimimerkki Ridge vaatii kaupunkia huolehtimaan sääntöjen noudattamisesta Särkiniemessä. Kirjoituksessaan hän viittaa jo aiempaan, 9.11. julkaistuun, toisen nimimerkin laatimaan huolestuneeseen kirjoitukseen alueen kesämajarakentamisesta. Muutamat lauttasaarelaiset ovat pyytäneet minua kirjoittamaan mökkialueesta Lauttasaari-lehteen. Minulla on paljon ihania muistoja mökkeilystä usean vuosikymmenen ajalta. Ridge vaatii kaupunkia huolehtimaan sääntöjen noudattamisesta Särkiniemessä. Tehtävä kuuluu ensisijaisesti kyseisen yhdistyksen hallitukselle. Mökkien ympäristöä ja mökkien rakentamista koskevat, kaupungin antamat ohjeet ovat mielestäni selkeät. Sääntöjä on valitettavasti rikottu eri tavoin vuosikymmenten aikana. En ihmettele, jos ulkoilijat ovat näreissään nähdessään esimerkiksi jonkun mökkiläisen rajanneen mökkinsä ympärille ”oman alueen” sääntöjen vastaisesti ja näin estäneen ulkoilijoita liikkumasta hänen mökkinsä läheisyydessä. Tai joku on rakentanut mökkinsä vastoin rakentamistapaohjeita. Olen kirjoittanut asiasta mökkiyhdistyksen Facebook-sivuilla sekä pyytänyt yhdistyksen kulloistakin hallitusta puuttumaan asiaan. Tästä olen saanut osakseni vihaa, jopa mökkiini kohdistuvaa ilkivaltaa, ikävistä nimittelyistä puhumattakaan. Kuitenkin me mökkiläiset olisimme omalla esimerkillämme avainasemassa paitsi mökkiemme asianmukaisessa huolehtimisessa myös luonnon suojelussa. Särkiniemi ja kaikki muutkin kaupunkimme alueella olevat vastaavat viheralueet tulee ehdottomasti säilyttää siinä tarkoituksessa, johon ne ovat aikanaan perustettu. Viheralueita ei synny mihinkään itsestään, ja niitä tarvitaan. Nämä alueet eivät palvele vain mökkiläisiä, vaan kaikkia ulkoilevia kaupunkilaisia. Mökkien olemassaolo ja omistussuhde mökkeihin on myös omiaan ennalta ehkäisemään roskaantumista ja mahdollista epäilyttävää toimintaa alueella. Toivon kaikkien puolueitten ja päättäjien myönteistä suhtautumista mökkialueisiin. MÖKKILÄISET! Yritetäänpä nyt muistaa tämä: Kaupungin sääntöjen noudattaminen ei ole turha kiusa, vaan säännöt on laadittu sekä mökkiläisten että kaikkien kaupunkilaisten parhaaksi. Maija Seppelin, mökkiläinen Lähetä kirjoituksesi tai kuvasi lehti@lauttasaari.fi. Jos käytät nimimerkkiä, muista kuitenkin kertoa oikea nimesi ja yhteystietosi toimitukselle. LUKIJOILTA Rumpali Mattsonista, osa 2 Noudatetaan niitä sääntöjä Kurre Mattsonista kerrottiin 16.11. ilmestyneessä Lauttasaari-lehdessä. Numerossa 41 oli mielenkiintoista juttua Kurre Mattsonista, jonka mestarillista rumputyöskentelyä itsellänikin oli tilaisuus seurata monet kerrat. Kurren seikkailut Suomessa eivät kuitenkaan alkaneet vasta 1963 norjalaisen (itse asiassa norjalais-amerikkalaisen) Jan Rohden yhtyeessä The Adventures (oik. Adventurers) vaan jo vuonna 1960, jolloin hän vieraili täällä ruotsalaisen Sigge Anderssonin kvartetin mukana. Tuolloin hän pääsi jopa elokuvaan ”Iskelmäkaruselli pyörii”, jossa oli säestävinään Suomen rockkuningas Rock-Jerryä tämän esittäessä playbackina levytyksensä ”Long Tall Sally”. Seuraavan kerran hän viipyi kesän 1962 verran maassamme The Adventuresin (tällä nimellä silloin) ja bändin solistin Lennen (Broberg) kanssa. Lennellä oli myöhemmin iso hitti ”Stop The Music” yhtyeineen The Lee Kings. Vuonna 1963 nimeään tuunannut The Adventurers & Lenne palasivat Suomeen ja kesällä yhtye levytti peräti kolme instrumentaalisingleä eli rautalankaa. Lennen jouduttua syksyllä armeijaan hänen tilalleen tuli Jan Rohde ja sehän tarina onkin jo lukijoille tuttu. Hannu Nyberg 8 23.11.2022 Nro 41 ENNEN ”Yhtye on yhtä hyvä kuin on rumpalinsa”, sanotaan. Lauttasaarelaisen The Islandersin ruotsalainen rumpali Kurt Mattson oli loistava. Antti Matilainen kirjoittaa jo edesmenneestä lauttasaarelaisesta legendasta. Muuan rumpali Mattson TEKSTI Antti Matilainen Rumpalivirtuoosi Kurt ”Kurre” Mattson oli nahkalippiksessään usein nähty nuori mies Hakolahdentien ja Lounaisväylän kulmilla 1960-luvulla. Mattson oli syntynyt Ruotsissa vuonna 1937. Suomalaisille hän oli tullut alkujaan tutuksi norjalaisen Jan Rohden bändistä. Ruotsissa The Wild Ones -nimeä käyttänyt bändi esiintyi Suomessa nimellä Jan Rohde & The Adventures. Yhtyeellä oli ykköshittikin: Doin’ The Jenka. Suomalaisiin se puri. Letkajenkka oli juuri keksitty. Mattsonin löysi sattumalta musiikkielämän vaikuttaja Antti Einiö. ”Nyt olisi loistorumpali bändiä vailla”, Einiö viestitti vuonna 1964 The Islanders yhtyeen perustajille Pepe Willbergille ja Kaj Wallinille. Hän tarkoitti 27-vuotiasta Kurt Mattsonia, joka halusi jäädä rakkaansa luokse Suomeen. Rumpalia vaille oleville Islanders-yhtyeen perustajille päätös oli helppo – ja hieno myös larulaisfriidu Monica Tengströmin kannalta. Hänestä tuli Kurren vaimo. Uudelle tasolle Kaj Wallinin ja Pepe Willbergin mukaan Kurre toi uuden ulottuvuuden bändin osaamiseen. Ensitreenien jälkeen Mattson totesi ykskantaan, että nyt pannaan kaikki uusiksi. ”Kaiju, ei basson kieliä sivellä. Niitä revitään, rajusti rakastetaan. Soita vihaisemmalla otteella”, Mattson evästi. Hän toi bändiin rytmillistä tarkkuutta. Pian oltiin musiikillisesti valovuosia edellä aikaisemmasta. Kurren rytmitaju oli huikea, tekniikka hiottua. Hän soitti kappaletta ”etunojassa” ja sääti siten muun bändin soittoa. Rumpali johti bändiä rytmillään, ei toisin päin. ”Kun Twist and Shout lähti käyntiin, minusta tuntui, että joku nosti minut ilmaan. Se oli suorastaan fyysinen tunne”, muistelee Willberg kirjassaan Mattsonin soittoa ensimmäisellä Islanders-keikalla. Rumpujen virittely oli oma näytöksensä. Oikeastaan taideperformanssi, jota tultiin varta vasten seuraamaan. Kiristykset, löysäykset, synkronisointi. Kaikki. Kurre hallitsi kahta bassorumpua jaloillaan ja viritti patteristonsa sellaiseksi kuin bändin soitannan kannalta parasta oli. Se oli uutta osaamista aikana, jolloin oltiin siirtymässä tanssiorkestereista, lyhyen rautalankabändiajanjakson jälkeen rockiin. Ennen rummutettiin tahtia. Nyt esitettävä kappale pilkottiin osiin. Jokaisella osalla oli roolinsa lyöntien suhteen, sävelvedon suhteen, pituuksien suhteen. ”Rumpali menee eteenpäin. Jos muut eivät häntä seuraa, menee huonosti. Kurren osaaminen oli ymmärrystä rumpujen roolista osana bändin soiton kokonaisuutta. Tasoltaan Euroopan huippua”, Kaj Wallin muistelee. Asettuminen Lauttasaareen Kesällä 1964 Kurre majoittui Pepe Willbergin perheen sohvalle. Se sopi Kurrelle, koska Pepen äiti ja sisarukset lomailivat mökillään. Pepe Kurrelle illalla: ”Du kan sova där”, ja osoitti sohvaa. Pepe Kurrelle aamulla: ”Dricker du kaffe?” Siinä olikin se ruotsi, jonka Pepe siihen aikaan osasi. Kun kaveruus syveni, Pepen kielitaitokin parani, ja pian löytyi Kurt Mattsonille vuokrayksiö Hakolahdentien ja Lounaisväylän risteyksestä. Asunto oli aina siisti, mutta ruoka ei siellä tuoksunut, koska Kurre ei ruokaa valmistanut. Vaikka Mattson oli pieni ja langanlaiha, hän oli suursyömäri, jota eritoten Kaaren Baari yritti ruokkia jättileikkeillä, ja useimmiten onnistuikin. Lopulta siinä onnistui myös ravintola Rivoli, jossa pojat olivat jälleen kerran taas syömässä. Kun ruoka tuotiin eteen, Kurre funtsaili tarjoilijalle, että mahtaakohan tällä nälkä lähteä. ”Jos ei lähde, niin toisen annoksen tuon veloituksetta”, virkkoi tarjoilija. Ja niin Kurre sai ja söi toisenkin annoksen. Hauska tyyppi Mattson oli rauhallinen ja hyvällä huumorintajulla varustettu kaveri, jonka suunpielessä roikkui aina savuke. Mallua paloi ainakin kolme askia päivässä, ja osa siitä punaisessa veekasin keikka-Fordissa, joka oli kuin savusauna. Kaikki islandersit polttivat paitsi Danny. Pitkillä keikkamatkoilla Kurre viihdytti bändiä käyden vuoropuhelua itsensä kanssa siansaksaksi imitoimalla venäläistä tai vaikkapa arabia. Ja sitten naurettiin ja rummutettiin käsillä ja laulettiin tuttuja rallatuksia. Paitsi hauska, Kurre oli rauhallinen. Se tuli osoitetuksi eräällä keikkamatkalla Tampereelta Helsinkiin. Siinä Tuusulan Keimolan kohdalla oli huoltamokahvila auki ja mentiin syömään. Kurre kävi toiletissa ja jäi eteisaulaan vielä korjailemaan etualalta ohenevaa tukkaansa nahkalippiksen alle. Takaa tulivat ”lentävät”, eli liikkuvan poliisin kaksi edustajaa. Toinen katsoi asiakseen huomauttaa Kurrea, että ”eiks tää jätkä ymmärrä, että lakkia ei sisällä pidetä päässä” – ja riuhtaisi Kurrelta lakin päästä. Wallin kuuli syntyneen sananvaihdon, meni paikalle ja temperamenttisena kaverina alkoi latoa virkavallalle kärkevää tekstiä. Kiivaassa dialogissa käytettiin sanoja ja lauseita kuten sivistys, uhkailetteko, en minä mitään uhkaile, minä vain totean, virkavelvollisuus, älkää te meitä opastako pukeutumisessa… Lopulta Kaj oli riuhtaissut Kurren lakin poliisin kädestä ja asettanut sen takaisin rumpalimme päähän. Kurre oli tapansa mukaan pysynyt tyynenä. Muutama kilometri myöhemmin samat poliisit pysäyttivät bändin. ”Ajokortti ja rekisteriote.” Siitä käynnistyi uusi sanallinen ottelu poliisien kanssa. Nyt Kaiju otti käyttöön sanat juristi ja syyte. Se rauhoitti tilanteen, matka kohti Lauttasaarta jatkui. Takaisin Ruotsiin Syksyllä 1964 Danny meni armeijaan ja sen punaisen Ford-farmari-veekasin riemukkaat tupakinsavuiset keikkaretket loppuivat alkutalvella 1965. Kurre toimi sen jälkeen muusikkona muun muassa Jormas-yhtyeessä ja Eero ja Jussi & The Boysin riveissä, mutta palasi Dannyn yhteistyökumppaniksi 1967. Saatuaan sydäninfarktin Kurre luopui soittamisesta ja muutti takaisin Ruotsiin. Kaj Wallin ei muista Kurt Mattsonin lempikappaletta, mutta kysyttäessä omaa suosikkiaan hän mainitsee Andrea Bocellin ”Con te partirò”. Suomeksi ”Lähden kanssasi”. Ajallaan noin kukin, sanoo Wallin. Kurt Mattson kuoli keuhkosyöpään vuonna 2008. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Legendaarinen keikkafarkku Kaj Wallinin kotipihalla osoitteessa Kuikkarinne 1. Todennäköisesti kevättalvea 1965. Danny and The Islanders 1964. Vasemmalta: Kurt Mattson, Stig Selin, Danny, Pepe Willberg, Kaj Wallin. Kurt Mattson vierailulla Suomessa 1996. Vasemmalla Kaj Wallin. Kurren yksiö sijaitsi tässä Hakolahdentien ja Lounaisväylän kulmatalossa. KAJ WALLIN WIKIPEDIA ANTTI MATILAINEN K A J W A LL IN IN KO TIA LB U M I Rumpujen virittely oli oma näytöksensä. Oikeastaan taideperformanssi, jota tultiin varta vasten seuraamaan. AJASSA Koivusaaren rakentaminen toisi Vaskilahdenkadun myötä uuden liikenteen pullonkaulan Lauttasaareen. Katajaharjun rampin poistaminen kasvattaa matka-aikaa Länsiväylälle lännen suuntaan merkittävästi. Vaskilahdenkadusta tulossa liikennesumppu TEKSTI Katri Penttinen Koivusaaren rakentamisen myötä muuttuu läntisen Lauttasaaren liikenne. Jos asemakaava toteutuu korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehdystä valituslupahakemuksesta huolimatta, Katajaharjun ramppi poistuu ja Länsiväylän viereen rakennetaan uusi Vaskilahdenkatu. Sen jälkeen ajo Länsiväylälle kulkee Koivusaaren kautta tai Lemislahden liittymästä. Uudet liikennejärjestelyt herättävät huolta saarelaisissa. Isokaaren ja Lauttasaarentien risteys on ongelmallinen jo nyt. Lauttasaarentien länsipäässä keskimääräinen arkiliikennemäärä on nykyisin lähes 7 400 ajoneuvoa. Koivusaaren asemakaava-aineiston mukaan vuonna 2030 Lauttasaarentiellä liikennemäärä olisi sama kuin nyt. Vaskilahdenkadulla kulkisi 7 700 ajoneuvoa. Vaskilahdenkadusta onkin tulossa yksi vanhan Lauttasaaren vilkasliikenteisimmistä kaduista. Vaskilahdenkadun, Lauttasaarentien, Katajaharjuntien ja Isokaaren risteysalue on vaarassa muodostua todelliseksi pullonkaulaksi ja vaarapaikaksi. Risteyksessä kohtaavat jo nyt kaikki eri liikkumismuodot. Jatkossa risteykseen tulee myös Katajaharjusta länteen menevä liikenne. Koivusaaren asemakaavaselostuksessa vaikutus liikenteeseen on kuitattu toteamalla, että Katajaharjusta ja läntisestä Lauttasaaresta Länsiväylälle länteen ajavien matka-aika kasvaa nykyisestä alle kahdella minuutilla. Vuonna 2030 matka-ajan pidennys koskisi 2 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Minkäänlaista liikenteen turvallisuuteen liittyvää tarkastelua ei ole tehty. Liikennevalot risteykseen Länsiväylän tieja Koivusaaren katusuunnitelmia tarkennetaan parhaillaan. Perusratkaisu on kuitenkin tehty jo asemakaavassa ja uusi liikennesuunnitelma on hyväksytty samassa yhteydessä. Valmistelijoiden mukaan suunnittelussa on pidetty tärkeänä Länsiväylän liikenteen toimivuutta. Liikennesuunnitelmassa Vaskilahdenkadun, Isokaaren ja Lauttasaarentien risteys on nykyisen kaltainen. Uutta ovat liikennevalot. Risteykseen on jo tulossa yhdensuuntaiset pyörätiet läntisen Lauttasaarentien katusuunnitelman myötä. Lauttasaari-Seura totesi tieja katusuunnitelman kommenteissaan, että uusi Vaskilahdenkatu rakennetaan erittäin ahtaaseen paikkaan. Esitetyn kaltaisena risteysalueesta tulee liikennesumppu ja pullonkaula. Kohteessa tapahtuu jo nykyäänkin paljon vaaratilanteita niin autoille kuin pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Vaskilahdenkadun tulevilla liikennemäärillä tilanne pahenee entisestään. Risteysjärjestelyjä on tarve selkeyttää. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Kartta Koivusaaren asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostuksesta. Mukana liikennemäärät. Vaskilahdenkadun, Isokaaren ja Lauttasaarentien risteys Koivusaaren asemakaava ja asemakaavan muutoksen liikennesuunnitelmassa. Uusi Vaskilahdenkatu on Länsiväylän eteläpuolella. Autojen määrä saarella kasvussa Helsinki laskee ajoneuvoliikenteen määriä vuosittain maankäytönja liikennesuunnittelun pohjaksi. Aineistossa on erilaisten ajoneuvojen määrät, vuoden keskimääräinen arkivuorokausiliikenne ja raskaan liikenteen osuus ajoneuvoliikenteestä. Koivusaaren asema kaavaselostuksen mukaan liikennemäärät Lauttasaaressa ja Koivusaaressa vuonna 2030 ovat kuvan mukaiset. Aineistosta ei ilmene, onko luvuissa mukana Vattuniemen keskuksen tuoma 3 500 asukkaan lisäys. Vuoden 2030 tilannetta voi muuttaa myös Länsiväylän varren osayleiskaava. Noin puolessa Lauttasaaren talouksista ei ole autoa. Autotiheys tuhatta asukasta kohden on saarella hieman suurempi kuin Helsingin keskimääräinen 336 autoa. Traficomin mukaan Lauttasaaressa oli syyskuun alussa 8 660 liikennekäytössä olevaa henkilöautoa. Saarella autojen määrä on kasvanut 6,2 prosenttia vuoden 2020 alusta.
5 14.12.2022 Nro 44 S-MARKET LAUTTASAARI K-SUPERMARKET WESTBEST R-KIOSKI LAUTTIKSEN APTEEKKI ARTESAANILEIPOMO GATEAU ALKO INSTRUMENTARIUM LARUN OPTIIKKA PUISTOTIE 5 ERKKERI FRIENDS & BRGRS HANKO SUSHI POP UP OJACET POP UP FINLAYSON PREMIUM AUTOPESU PAKETTIAUTOMAATTIPALVELUT PIZZERIA LUCA LIFE SALON PEPE ÅHMAN PAKUKYMPILLA.FI ESPRESSO HOUSE KUKKAKAARI TERVETULOA! LAHJAVINKKEJÄ LAUTTIKSESTA JO UL UN LAH JAT JA KAIKKI HER KU T LAUTTIS www.lauttis.fi SISUSTUS JA LIFESTYLE PUISTOTIE 5 POP UP OJACET POP UP FINLAYSON R-KIOSKI AVOINNA 25.12. KLO 9-21
6 14.12.2022 Nro 44 ”Yksi pääkaupunkiseudun tunnetuimmista kentänhoitajista on Helsingin Lauttasaaren liikuntapuiston (Pyrinnön urheilukentän, puhekielessä Pyrkän) Aimo »Ami» Melleri. Hän on jo vuosia pitänyt liikuntapaikat ja jääkentät huippukunnossa. Melleri on tehnyt öisinkin töitä jääkenttien hyväksi välittämättä esimiesten moitteista ja estelyistä. Esimerkiksi kevättalvella 2013 hän piti jäätä kunnossa ohjeiden vastaisesti, koska sää oli vielä mitä otollisin jäälajien harrastamiselle, ja sai käyttäjiltä runsaasti kiitosta. Asiasta uutisoitiin useassa mediassa, kiitos tuolloin Hufvudstadsbladetin toimittajana työskennelleen Tommy Pohjolan aktiivisen tiedotustyön. Melleri työskentelee seuraamalla enemmän olosuhteita kuin kelloa. Hän tekee töitä pipolätkän ja luistelijoiden eteen työajan ulkopuolella, aamuöisin, kun se parhaiten palvelee kenttää käyttäviä ihmisiä. Melleri kuvaa keväistä päiväänsä: »Mä tulin aamuyöstä. Kello on soimassa neljältä. Mä nousin tänään puoli neljältä. Melkein saman tien lähdin. Ennen puolta viittä olin täällä.» Mellerin ansiokasta työtä urheilukulttuurin hyväksi ruodittiin aikoinaan laajasti mediassa. Hänen jopa kapinalliseksi äitynyttä jäädytystyötään, työtä ihmisille tärkeän paikan eteen, arvostettiin laajasti, ja kansa antoi hänelle tukensa. Yleisradio haastatteli kenttää käyttävän lähikoulun opettajaa, joka harmitteli Mellerin kokemaa häirintää: »Lauttasaaren yhteiskoulun liikunnanopettaja Kari Grönroos on vähintäänkin harmissaan siitä, että virkamiehet, jotka eivät kenttää käytä, haukkuivat Mellerin hänen toimistaan.” Ote kirjasta KAPINALLINEN MELLERI TEKSTI Pete Suhonen KUVA Tommy Pohjola Vapaa kirjoittaja Janne Sakari Pirinen, 42, asuu jo toista kertaa Lauttasaaressa. Perheen takaisinmuutossa painoivat erityisesti Pyrkän pipolätkäpelit, Pirinen väittää. Uskoo, ken haluaa, mutta pipolätkämies Pirinen on, jos kuka. Syksyllä ilmestyi hänen kirjoittamansa kunnianhimoinen haltuunotto lajista: Pipolätkä – pehmeä jääkiekkokirja. Syvällinen, muhkea teos on saanut kysymään, kertooko kirja enemmän pipolätkästä vai ihmisistä, jotka vain sattuvat pelaamaan pipolätkää. Pirinen itse kuvaa noin 300-sivuisen kirjansa rakennetta seuraavasti: ”Alussa lämmitellään noin sata sivua, kuten on hyvä tehdä aina ennen peliä. Alkulämpöjen jälkeen, aivan kuten pelissä, syke nousee ja tulee hetkeksi raskas olo. Kun kroppa on lämmin ja hiki virtaa voi keskittyä itse pelistä nauttimiseen, pelin lukemiseen, hienouksien ja tilanteiden pohtimiseen. Kirjan lopussa summataan, miten hienoa on pelata pihapelejä ja pipolätkää sekä haaveillaan tulevista peleistä.” Pipolätkätarinoiden kainalossa kulkee luontevasti jääkiekon suomalainenkin esihistoria. Jääkiekon kaltaista peliä pelattiin tiettävästi ensimmäisen kerran Pohjoissataman jäällä professori Leonard Borgströmin johdolla vuonna 1899. Siitä on runsaan sadan vuoden matka valkokypäräisen presidentti Sauli Niinistön piruetteihin Käpylän pipolätkäpeleissä. Lajin nimestä huolimatta Pirinen suosittelee muidenkin kuin presidentin käyttämään aina kypärää. Ammattilaisjääkiekkoilijan urasta nuoruudessaan haaveillut Pirinen on edustanut useita Pyrkällä pelaavia pipojoukkueita kuten Sporting Drumsö ja Hornan Pojat. Jälkimmäinen esiintyi alkutaipaleellaan Dickeninä, jotta rekisteröimätön seura olisi saanut jäävuoroja. Onko pipolätkä parasta luonnonjäällä vai tekojäällä, kirjailija Pirinen? ”En osaa oikein sanoa, missä olosuhteissa peli on parhaimmillaan. Kaikissa olosuhteissa on oma viehätyksensä. Taivasalla, rapsakalla pakkasella ja narskuvalla jäällä on aina nautinto pelata. Jos pipolätkä tarkoittaisi tänä päivänä vain luonnonjäillä pelaamista, veikkaan ettei se olisi kovinkaan suosittua.” Minkälainen mahdollisuus on merenjää? ”Esimerkiksi viime talvena edustin lauttasaarelaista LaLiNia kahdessa merenjäällä pelatussa ottelussa Käpylä Maanantaita vastaa. Sama porukka järjestää myös tärkeää Save Pond Hockey -turnausta. Hienoja ja kuvauksellisia pelejä, jotka eivät mahtuneet Pipolätkä-kirjaan. Siksi kirjasta on tekeillä trilogia, joka tulee laajuudeltaan vastamaan Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiaa.” Mikä pelaaja kuvittelit pienenä olevasi? ”Pienenä tapitin ”Kurrin kolmas” -dokumenttia VHS-nauhalta. Sieltä esikuvat löytyivät. Gretzky tietenkin. Oikeastaan kaikki Edmontonissa pelanneet suomalaiset. Nyt vanhemmalla iällä seuraan tarkemmin Cale Makaria, Granlundia, Teräväistä ja Ahoa. Jere Sallinen on myös loistava pelaaja. Hänen kanssaan pelasin pipolätkää samalla puolella viime kaudella. Siitä ehkä lisää trilogian muissa osissa.” Sporting Drumsössä pelaa ja on pelannut vanhoja kiekkotähtiä, mainitse pari kirkkainta? ”Sporting Drumsössä kaikki ovat tähtiä, monet loistavat useissa palloilulajeissa. Jos nyt muutaman nostaisi jalustalle, niin liigassakin pelannut Joona ”Maestro” Harjama, U20 SM-sarjassa pelaava Leevi Juntunen ja tietenkin vanhat juniorit, taitavasti kynäilevä Jussi ”Jusa” Ajanko ja peliä nerokkaasti lukeva Pertti ”Pera” Lehterä.” Kuinka pääsee mukaan Pyrkällä pelaavaan pipolätkäjoukkueeseen? ”Lauttasaaressa on ainutlaatuinen, vuosikymmeniä jatkunut pipolätkäkulttuuri. Pyrkän peleihin kaikki ovat tietenkin tervetulleita. Joukkueiden kokoonpanot luonnollisesti vaihtelevat. Sporting edustaa ainoastaan Pyrkän PipoCupissa. Koska turnaus järjestetään talkoovoimin, joukkueiden määrää on ollut pakko rajoittaa. Viime vuonna Sporting oli mukana kahdella joukkueella ”öl” ja ”smoot hie”. Näin mahdollisimman monella halukkaalla oli mahdollisuus pelata.” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Janne Sakari Pirinen: Pipolätkä – Pehmeä jääkiekkokirja (Art House, 2022) Pyrkkä on pipolätkän pyhättö Janne Sakari Pirinen Pyrkkä Pipocupissa talvella 2019. 1. Pyrkkä ”Lämmittää lihaksia arkena ja pyhänä.” 2. Vatut ja omput ”Lapsi tykkää poimia ja luvalla varastaa.” 3. Harrastusmahdollisuudet ”Monenlaista tekemistä ja toimintaa löytyy kaikenikäisille.” PA R A S TA S a a r e l l a ”Taivasalla, rapsakalla pakkasella ja narskuvalla jäällä on aina nautinto pelata.” Mellerin ansiokasta työtä urheilukulttuurin hyväksi ruodittiin aikoinaan laajasti mediassa. KASVOT JANNE SAKARI PIRINEN kirjoitti pipolätkästä kirjan, joka on paljon enemmän kuin kirja pipolätkästä. Lajin pyhättöjä on Pyrkkä, jossa uusi kausi on juuri alkanut. Aprillipäivä 2013. Pyrkällä pelattiin pipolätkää pitkälle kevääseen. ”2010-luvun alkupuolella Helsingin ulkojäillä ei ollut kovinkaan paljon pelaajia”, Pirinen kertoo. Pipolätkän ”säännöt” Vaikka lajissa ei sääntöjä juuri olekaan, turnauksissa seuraavat ovat yleensä käytössä • Juokseva peliaika • Kaksi 10–15 minuutin erää • Neljä vastaan neljä -peli, ei maalivahtia • Vaihdot lentäviä • Ei pitkää kiekkoa tai paitsiota • Lämärit kiellettyjä • Syötöt eivät saa nousta yli polven korkeuden • Rikkeestä kiekko luovutetaan vastustajalle 300 sivua pipolätkää ja lätkää.
7 14.12.2022 Nro 44 Demokratiamme perusta rakentuu sananvapaudelle. Demokratiamme perusta rakentuu sananvapaudelle. Ei ole sattumaa, että kaikki diktaattorit ovat kaikkina aikoina aina ensimmäiseksi rajoittaneet juuri sananvapautta. Me suojelemme sananvapautta, ja sananvapaus suojelee meitä. Aina ja kaikkialla. AAMULEHTI AAMUPOSTI AAMUPOSTI?VIIKKO AAMUSET?KAUPUNKIMEDIA AKAAN?SEUTU ALASATAKUNTA ALUEVIESTI AURANMAAN?VIIKKOLEHTI ENONTEKIÖN?SANOMAT EPARI ETELÄ?SAIMAA ETELÄ?SUOMEN?SANOMAT FORSSAN?LEHTI FORUM24 HAAPAVESI?LEHTI HANKASALMEN?SANOMAT HEINÄVEDEN?LEHTI HELSINGIN?SANOMAT HELSINGIN?UUTISET HEVOSURHEILU HUFVUDSTADSBLADET HÄMEEN?SANOMAT HÄMEENLINNAN?KAUPUNKIUUTISET IIJOKISEUTU IISALMEN?SANOMAT IITINSEUTU ILKKA?POHJALAINEN ILMAJOKI?LEHTI ILTALEHTI ILTA?SANOMAT INARILAINEN ITÄ?HÄME ITÄ?SAVO ITÄVÄYLÄ JANAKKALAN?SANOMAT JOROISTEN?LEHTI JOUTSAN?SEUTU JP?KUNNALLISSANOMAT JURVAN?SANOMAT JUVAN?LEHTI JÄMSÄN?SEUTU JÄRVISEUDUN?SANOMAT JÄRVISEUTU KAAKONKULMA KAARINA?LEHTI KAINUUN?SANOMAT KALAJASKA KALAJOKILAAKSO KALAJOKISEUTU KALEVA KANGASALAN?SANOMAT KANGASNIEMEN?KUNNALLISLEHTI KANKAANPÄÄN?SEUTU KANSAN?UUTISET KARJALAINEN KARJALA?LEHTI KARJALAN?HEILI KARKKILALAINEN KARKKILAN?TIENOO KAUHAJOKI?LEHTI KAUPPALEHTI KAUPUNKILEHTI?ANKKURI KAUPUNKILEHTI?POHJOIS?KYMENLAAKSO KESKI?HÄME KESKILAAKSO KESKIPOHJANMAA KESKISUOMALAINEN KESKI?UUSIMAA KESKI?UUSIMAA?VIIKKO KITTILÄLEHTI KIURUVESI KMV?LEHTI KOILLISSANOMAT KOILLIS?SAVO KOKKOLA?LEHTI KOMIAT KORPILAHTI?LEHTI KOTI?KAJAANI KOTI?KARJALA KOTIKULMILTA KOTI?LAPPI KOTISEUDUN?SANOMAT KOTISEUTU?UUTISET KOUVOLAN?SANOMAT KUHMOISTEN?SANOMAT KUHMOLAINEN KUNNALLISLEHTI?PAIMIO?SAUVO?KAARINA KURIIRI KURIKKA?LEHTI KUUSAMON?SEUTU KYMEN?SANOMAT KYMENSUU KYRÖNMAA?LEHTI LAITILAN?SANOMAT LAPIN?KANSA LAPUAN?SANOMAT LAUKAA?KONNEVESI LAUTTAKYLÄ LAUTTASAARI?LEHTI LEMPÄÄLÄN?VESILAHDEN?SANOMAT LESTIJOKI LIEKSAN?LEHTI LOIMAAN?LEHTI LOPEN?LEHTI LOUNAIS?LAPPI LOVIISAN?SANOMAT LUOTEIS?LAPPI LUOTEIS?UUSIMAA LUUMÄEN?LEHTI LÄNSI?SAIMAAN?SANOMAT LÄNSI?SAVO LÄNSI?SUOMI LÄNSI?UUSIMAA LÄNSIVÄYLÄ MAASEUDUN?TULEVAISUUS MATTI?JA?LIISA MERIKARVIA?LEHTI MEÄN?TORNIONLAAKSO MIILU MIKKELIN?KAUPUNKILEHTI MÄNTSÄLÄN?SANOMAT MÄNTSÄLÄN?UUTISET NIVALA?LEHTI NOKIAN?UUTISET NURMIJÄRVEN?UUTISET NYKYPÄIVÄ ORIMATTILAN?SANOMAT ORIVEDEN?SANOMAT OUTOKUMMUN?SEUTU PADASJOEN?SANOMAT PAIKALLISLEHTI?JOUTSENO PAIKALLISLEHTI?SISÄ?SAVO PAIKALLISLEHTI?SOMERO PAIKALLISUUTISET PARGAS?KUNGÖRELSER???PARAISTEN?KUULUTUKSET PARIKKALAN?RAUTJÄRVEN?SANOMAT PERHONJOKILAAKSO PERNIÖNSEUDUN?LEHTI PIEKSÄMÄEN?LEHTI PIELAVESI?KEITELE PIELISJOKISEUTU PIETARSAAREN?SANOMAT PIKKUKAUPUNKILAINEN PITÄJÄLÄINEN PITÄJÄNUUTISET POGOSTAN?SANOMAT POHJANKYRÖ?LEHTI POHJOISEN?POLUT PUNKALAITUMEN?SANOMAT PUOLANKA?LEHTI PURUVESI PUUMALA?LEHTI PYHÄJOKISEUTU PYHÄJÄRVEN?SANOMAT RAAHELAINEN RAAHEN?SEUTU RANNIKKOSEUTU RANTALAKEUS RANTAPOHJA RAUMALAINEN RUOVESI?LEHTI SALON?SEUDUN?SANOMAT SALONJOKILAAKSO SAMPO SATAKUNNAN?KANSA SATAKUNNAN?VIIKKO SAVON?SANOMAT SEINÄJOEN?SANOMAT SELÄNNE SEUTU4?HOLLOLAN?SANOMAT SEUTU4?NASTOLA?LEHTI SEUTU4?ORIMATTILAN?ALUELEHTI SEUTU4?PÄIJÄT?HÄME SEUTULEHTI?UUTISOIVA SEUTUMAJAKKA SIEVILÄINEN SIIKAJOKILAAKSO SIPOON?SANOMAT SISÄ?SUOMEN?LEHTI SOISALON?SEUTU SOMPIO SOTKAMO?LEHTI SULKAVAN?KOTISEUTULEHTI SUOMEN?LEHDISTÖ SUOMENMAA SUUPOHJAN?SANOMAT SUUR?JYVÄSKYLÄN?LEHTI SUUR?KEURUU SYDÄN?HÄMEEN?LEHTI SYDÄN?SATAKUNTA SYD?ÖSTERBOTTEN TAMPERELAINEN TEISKO?AITOLAHTI?LEHTI TEJUKA?LEHTI TERVAREITTI TURUN?SANOMAT TURUN?SEUTUSANOMAT TURUN?TIENOO TYRVÄÄN?SANOMAT ULVILAN?SEUTU URJALAN?SANOMAT UUDENKAUPUNGIN?SANOMAT UUSI?LAHTI UUSI?ROVANIEMI UUSI?SUOMI UUSIMAA UUTIS?JOUSI UUTISVUOKSI VAAROJEN?SANOMAT VAASA VAKKA?SUOMEN?SANOMAT VALKEAKOSKEN?SANOMAT VANTAAN?SANOMAT VASABLADET VEKKARI VERKKOUUTISET VIHDIN?UUTISET VIIKKOSAVO VIISKUNTA VIISPIIKKINEN VIITASAAREN?SEUTU VÄSTRA?NYLAND WARKAUDEN?LEHTI YLÄ?KAINUU YLÄ?KARJALA YLÄ?SATAKUNTA YLÖJÄRVEN?UUTISET ÅBO?UNDERRÄTTELSER ÄKS?ÄÄNEKOSKEN?KAUPUNKISANOMAT ÖSTERBOTTENS?TIDNING ÖSTNYLAND Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 28 00200 Helsinki Kauppakeskus Lauttis Puhelin 09 682 4050 toimisto@erkkeri.fi www.erkkeri.fi Miikka Oksanen LKV, kaupanvahvistaja alalla 2018 alkaen 0400 371 185 Terhi Koponen vuokraneuvottelija 050 539 6480 Veli-Pekka Närhi tj, osakas alalla 1994 alkaen 0400 810 540 Markku Enström LKV, osakas alalla 1988 alkaen 0400 416 114 ERKKERI KIINTEISTÖTOIMISTO ASUNNOT • LIIKETILAT • MYYNTI • VUOKRAUS Eevi Sormunen assistentti, kuvaaja 044 531 0794 Joulu on jo ovella, ja meillä myös ikkunassa! Jälleen on tullut aika kiittää lämpimästi kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. Rauhallista ja kaunista joulua kaikille sekä onnea vuoteen 2023!
8 14.12.2022 Nro 44 ENNEN ENNEN Arkkitehti Else Aropaltion suunnittelemat Isokaari 18, 20 ja 22 talot valmistuivat olympiavuonna 1952. Veljekset Matti ja Kari Kivelä viettivät paljon aikaa isovanhempiensa luona Isokaari 20:ssa 1950-luvulla. Isokaaren entiset lapset kertovat Kadonneen laulun tie Lauttasaareen TEKSTI Matti Kivelä, Kari Kivelä Kuva Isokaari 20 pihalta ehkä vuodelta 1956. Lapset vasemmalta: Markku Hänninen, Kari Kivelä, Jorma Jussila, Kari Koivumäki ja Matti Kivelä. MATTI KIVELÄN KOTIALBUMI TEKSTI Antti Matilainen ”Slumrande toner fjärran ur tiden, toner ifrån stugor, från fält och vänan tid”, laulettiin hartaasti sata vuotta sitten nyöritehtailija Ida Salinin (1865–1952) huvilan salissa Lauttasaaressa. Sittemmin laulu painui saarella unohduksiin, kunnes ”Slumrande toner” sai uuden ensiesityksensä Lauttasaaren kirkossa 28. elokuuta 2022 kanttori Hiski Walleniuksen johdolla. Uusintana kappale kuultiin itsenäisyyspäivänä. Laulun syntytarina saa uudet siivet opettaja Elvi Viitasen ja kirjailija Pia Ingströmin kertomana. Kokkolasta Lauttasaareen vuonna 2004 muuttanut, eläkkeellä oleva Viitanen kertoo, että melodia on perinteinen keskipohjalainen sävelmä. Se on ”löydetty” 1900-luvun alkupuolella. Vuonna 1912 melodia sai kauniit ruotsinkieliset sanat alaveteliläisen, sittemmin Helsinkiin muuttaneen kirjailija-lehtimies Alexander Slotten (1861–1927) kynästä. Sanoittaja Slotten sukulainen, Helsingin yliopiston professori, kielitieteilijä Lars Hulden (1926– 2016) on tutkinut laulun alkuperää. Syntypaikaksi melodialle mainitaan Eugmo, joka on Kokkolan lähellä sijaitseva Larsmon (Luoto) kunnan kylä ja saari. Laulua on pääasiassa esitetty ruotsin kielellä. Kokkolan seudulla laulu on yleinen juhlissa, suosittu erityisesti häissä. Sittemmin laulu suomalaistui ja päätyi partiolaisten laulukirjaan Laula, tyttö ja myös Kaustisiin. Siellä se soi pelimannivoimin, muun muassa Konsta Jylhän johtamana. Kaustisilla laulua kutsuttiin nimellä ”Laulujen viesti”. Miten Helsinkiin? Mutta miten Kokkolan seudun kansansävelmästä tuli Lauttasaaressa Solvik Torp -huvilaa (nykyään Villa Salin) pitäneen Ida Salinin lempilaulu? Idalla ei pitänyt olla sukujuuria Pohjanmaan ruotsinkielisillä alueilla. Asiaa valaisee lauttasaarelainen toimittaja-kirjailija Pia Ingström, joka on perehtynyt Salinin elämään. Laulun ensiesitys oli Helsingissä suomalais-ruotsalaisen kulttuuriyhdistys Bragenin tilaisuudessa 27.10.1912. Helsinkiläistynyt Alexander Slotte oli vastikään luonut perinnesäveleen sanat. Vastaanotto oli ihastunut. 110 vuotta sitten, 2. päivä joulukuuta 1912 kappaleen soinnit kiirivät kuoron voimin Helsingin yliopiston juhlasalissa. Samalla se kiinnittyi osaksi suomenruotsalaista kulttuuriperinnettä. Koska Ida Salin oli ollut nuorempana ystävättäriensä tavoin innokas kuorolainen, ei olisi ihme, jos hän olisi ollut juuri noissa tilaisuuksissa. Ja Ihastunut ikiajoiksi ”Slumrande toneriin” – kukaties hieman myös herra Slotteen? Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Kiitos Elvi Viitanen ja Pia Ingström Oikealla keskellä Ida Salin sukulaistensa ja henkilökuntansa ympäröimänä todennäköisesti 1900-luvun alussa Solvik Torpin (Villa Salin) tiloissa. Alexander Slotte, joka sanoitti ”Slumrande tonerin”. HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO Siirtomaatavaroita Talon Isokaari 18 päädyssä oli 1950-luvulla kolme kauppaa, joiden portaat ovat yhä näkyvillä. Kaupoista kaksi oli Isokaarelle ja yksi Kajavatielle päin. Ovien yläpuolella oli suuret kyltit ”Lihaa Kött”, ”Maitoa Mjölk” ja ”Siirtomaatavaroita Kolonialvaror”. Lihakauppias oli huumorimiehiä. Joku kysyi lihan tuoreuden perään. Kauppias oli vastannut, ettei kaupassa ole vanhaa lihaa paitsi ”tuo eukko tuossa”. Nämä kolme pientä kauppaa yhdistettiin 60-luvun loppupuoliskolla yhdeksi kaupaksi, joka siihen aikaan tuntui jopa isolta. Hannu Lehmuskoski piti tiloissa K-kauppaa vielä 70-luvun lopulla. Hannu siirtyi K-kauppiaaksi Tehtaankadulle ja sen jälkeen Isokaari 18 talossa ei ole myyty elintarvikkeita. Vihainen koira Iso ja vihainen koira vartioi omakotitalon pihapiiriä osoitteessa Hakolahdentie 21. Tontilla on nykyään pienkerrostalo. Kilpailimme joskus kuka uskaltaa mennä kauimmaksi naapurin pihalle. Siinä piti olla sekä rohkea että varovainen, ettei herättänyt koiran huomiota. Sitten, kun koira alkoi tehdä vartiointityötänsä, tulikin kiire juosta takaisin ja kiivetä aidan yli turvaan. Se oli hauskaa, mutta pelottavaa ja toi varmaan koirallekin vaihtelua elämään. Lumisotia Pihoilla oli 1950 ja -60 luvuilla paljon lapsia. Kirkonrotta, kuurupiilo, hippa ja muut sen ajan leikit olivat suosittuja. Myös lumisotia käytiin, joskus naapuritaloyhtiön lapsia vastaan. Vaikka sen piti olla leikkimielistä, se kiihtyi kovaksi ja lopulta naapuriyhtiöstä tuli isompia poikia nyrkit ojossa. Silloin me pötkimme pakoon. Molemmin puolin oli myös tyttöjä mukana ja sehän toi lumisotaan lisämausteen. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Nurmikoi Nurmikkoalueet oli rajattu matalilla aidoilla. ”Älä tallaa nurmikoita”-kyltit yrittivät huonolla menestyksellä estää tenavia menemästä ruohikolle. Sitä paitsi emme koskaan nähneet yhdenkään nurmikoin liikkuvan ruohikolla. Savua taivaalle Talon 20 B-rapun päädyssä sijaitsi rakennelma, jossa oli muutama porras ja rakennelman päällä teräsluukku. Sinne kipattiin palavat jätteet, jotka talonmies Rasi lapioi keskuslämmitysuuniin. Savupiipuista tuprutti savua siihen malliin, ettei vaatteita kannattanut kuivattaa tai tuulettaa parvekkeilla. Lauttasaaren ilma puhdistui talojen siirtyessä pikkuhiljaa käyttämään Salmisaaressa tuotettavaa kaukolämpöä. Viuhahdus Joku keksi 50-luvun lopulla hullun idean. Riisutaan vaatteet ja juostaan alasti kilpaa korttelin ympäri. Niinpä mentiin vauhdilla Kajavatien kautta Hakolahdentielle ja Takaniementien kautta takaisin Isokaarelle. Irwinin hitti Viuhahdus ilmestyi vuonna 1974 ja toi tuon ilmiön yleiseen tietoisuuteen. Mustikoita Katajaharjussa ei 50-luvun loppupuolella ollut vielä kerrostaloja eikä ollut Länsiväylääkään, joka valmistui muutama vuosi myöhemmin. Peltimukit mukana menimme usein keräämään mustikoita Katajaharjuun. Maitoon ja kauraryyneihin sekoitettuna mustikat maistuivat hyviltä. Savupiipuista tuprutti savua siihen malliin, ettei vaatteita kannattanut kuivattaa tai tuulettaa parvekkeilla.
9 14.12.2022 Nro 44 LIITY LAUTTASAARI-SEURAAN! Tule mukaan tekemään vielä parempaa Lauttasaarta! Voit olla kannatusjäsen tai osallistua toimintaan. Seuran jäsenyydellä saat myös rahanarvoisia jäsenetuja. Liity osoitteessa lauttasaari.fi Nauti näistä Lauttasaaren hyvistä kahviloista ja ravintoloista. RAVINTOLAOPAS T = Takeaway KK = W = Kotiinkuljetus Wolt.fi Kotiinkuljetus ravintolalta Kotiinkuljetus Foodora.fi F = Lounasravintola Baari Kahvila Yksityistilaisuuksiin Päivällisravintola MAINOS Paikka Osoite Mikä Auki Tarjolla Ariana Itälahdenkatu 27 040 9610333 ma–pe 10–14.30 (klo 14.30–15 mukaan nouto) Monipuolinen lounasravintola Itälahdenkadulla. Tuoreet raaka-aineet, kansainvälinen keittiö, lounaalla päivittäin vaihtuvat maateemat. Lounas 10,90, eläkeläiset 8,90 euroa. Klo 14.30–15 voit hakea lounaspöydässä jäljellä olevia ruokia mukaan 6 euron annoshintaan. T Bistro Telakka Vattuniemenranta 5 bistrotelakka.fi 050 3231 961 ma–pe 11–14 Pursiseura Sinbadin rakennuksessa sijaitseva valoisa bistro tarjoilee rehtiä ruokaa sopivalla twistillä ja satamanäkymin. Aurinkoinen terassi. Lounas tarjolla arkisin klo 11–14.30. Kestosuosikki: savulohi. T Blue Peter Vattuniemen puistotie 1 Bluepeter.fi 010 4249 801 ma–la, aukioloajat: www.bluepeter.fi @bluepeter Saaren merellisin ravintola. Bistromenu, Lounas ma–pe 11–14. Joululounas 30.11.–22.12. ma–pe 11–14.: alkuruokapöytä, pääruoat pöytiin tarjoiltuna, jälkiruokapöytä. Joulutuotteita kotiin ja lahjaksi: Valmisjoulupaketit, Kinkut, Laatikot, Sinappi, Joulukassi, Lahjakortti. Tilaukset viim. 16.12. T W Larenka Pohjoiskaari 9 A larenkaravintola.fi 045 114 5524 ma–pe 10–22 la–su 11–22 Pohjoiskaaren uuden perheravintolan monipuolisella listalla on vaikutteita Lähi-idän keittiöstä. Runsaiden liha-, kanaja kala-annosvaihtoehtojen lisäksi myös useita vegaani annoksia sekä pizzoja. Lounasbuffet 9,90 arkisin klo 11–15. KK F W Loru Itälahdenkatu 22 B-talo ravintolaloru.fi 044 3096 959 ma–pe 10.30–14 Suosittu lounasravintola aivan Heikkilänaukion tuntumassa. Buffetlounas, jossa useita vaihto ehtoja ja aina myös pizzaa, päivän keitto ja jälkiruoka. Toimii myös tilausravintolana, hyvät kabinettitilat. Kestosuosikki: runsas ja monipuolinen lounas-buffet. T Luca Lauttasaarentie 28 050 466 1499 pizzerialuca.fi ma–to 16–21 pe–la 13–21 su 14–20 Suomen parhaan pizzerian palkinnon voittanut napolilaistyylinen pizzeria. Rento ja lämminhenkinen seurustelupaikka, jossa viihtyy pidempäänkin. Kestosuosikki: Pizza Diavola. T F W Maggio Kiviaidankatu 9 Maggio.fi 040 170 2010 ma–pe 10–22 la–su 11–22 Kotoisa pizzeria, jossa lounas tarjoillaan arkisin 10–14: lounaspizza (viisi vaihtoehtoa), pieni juoma ja kahvi 10,90. Napolitana-pizzojen lisäksi listalla myös ruokaisia salaatteja ja antipastoja. Kestosuosikki: ruokaisa Maggio-pizza. T KK Maharaja Särkiniementie 5 ravintolamaharaja.fi 010 292 6699 ma–pe 11–19 la–su 12–20 Särkiniementien sympaattinen intialainen ravintola, joka tarjoaa meheviä tandooriruokia, naan-pizzoja, kebabeja ja rullia. Maista Maharaja-pizza. Kestosuosikki: butter chicken. Nouda tai tilaa Woltin tai Foodoran kautta. T F W Paseo Café & Grill Itälahdenkatu 1a paseo.fi 050 351 5449 ma–to 9.30–20 pe 9.30–22 la 10–22, su 10–19 Lounas klo 11–14.30. Veijarivuoren rannassa hiekkatien varrella. Puinen kahvilarakennus ja sitä ympäröivä luonto saaristonäkymin ihastuttavat kaikkina vuodenaikoina. Takka luo tunnelmaa katetulla terassilla. Kestosuosikki: kalaruoat, burgerit ja tuoreet munkit. T Puhuri by Patisserie Teemu Aura Kauppaneuvoksentie 18 patisserieteemuaura.fi 050 554 8441 ma–pe 10–18 (keittiö 10–14) la 9–17 (keittiö 9–14) Kulttuurikahvila, jossa käsintehtyjen leipomoja konditoriatuotteiden lisäksi sesonkeihin sävytettyjä aamiaissekä lounasannoksia. Lounaalla lohikeittoa sekä kaksi vaihtuvaa annosta kera tuoreen leivän. Aamiaiset ja lounaat saa myös mukaan. Karvakaverit tervetulleita. W Rixi Baari Isokaari 24 rixibaari.fi 09 677 320 ma–to 10–23 pe–la 10–02 su 10–23 Isokaaren legenda, jossa näkyvät kaikki sportti tapahtumat isoilla näytöillä. Listalla mm. mehevät pizzat, kebabit, pihvit ja burgerit. Lounastarjous arkisin klo 10–15: pizzat, kebabit ja pastat 9€. Suojaisa terassi, jossa kunnon turvavälit ja tilaa nauttia auringosta. Myös leikkipaikka lapsille. T KK F W Wanha Herra Itälahdenkatu 7 09 6211 931 ma–to 14–24 pe–la 14–02 su 15–20 Itälahdenkadun instituutio. Viime vuosisadalla perustetussa ravintolassa asianmukaiset baarikujeet: biljardi, darts ja yksi saaren ainoista jukeboxeista. Terassi käytössä läpi vuoden. Meille myös koirat ovat tervetulleita. Nam! Maggion Paholaisen kana -pizza 13,50 € VIIKON SUOSIKKI Nam! Nam! RAVINTOLOITSIJA, MUKAAN RAVINTOLAOPPAASEEN? 35 € + alv / lehti. Ota yhteys mediamyyntiin: Nina Wohlman 050 591 6466 tai seura@lauttasaari.fi. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry LAUTTASAARI-LEHDEN NOUTOPISTEET: Kauppakeskus Lauttis Lauttasaarentie 28, Lidl Heikkiläntie 4, K-Supermarket Kiviaidankatu 2, S-Market Itälahden katu 27, Ravintola Lorun aula Itälahdenkatu 22 B, R-Kioski Isokaari Isokaari 1, K-Market Kasinonranta Isokaari 9, K-Market Oliivi Isokaari 42, Palvelutalo Mereon aula Pohjoiskaari 9, Kirjasto Pajalahdentie 10, Ravintola Casa Mare Gyldenintie 6, Lykin liikuntasalien aula Isokaari 19, Puhuri by Patisserie Teemu Aura Kauppaneuvoksentie 18, Ruoholahden kauppakeskuksen aula Itämerenkatu 21 Anna aikaa itsellesi – jätä siivous meille! Koti-Medi Oy, Kiviaidankatu 2 C, 00210 Helsinki Puh. 09 679 438, 050 440 8404 info@koti-medi.fi • www.koti-medi.fi Kotisiivoukset • Yritysja toimistosiivoukset • Taloyhtiöt Puhdas ja siisti koti pitää mielen virkeänä! Työympäristö vaikuttaa myös henkilökunnan viihtyvyyteen! Siisti porraskäytävä toivottaa asukkaat ja vieraat tervetulleiksi! Monipuolista ja laadukasta siivouspalvelua. Vain soitto meille, niin teemme veloituksettoman kartoituksen tarpeistanne. Muistathan tilata joulukukat hyvissä ajoin! Toimitukset koko pääkaupunkiseudulle. Lauttasaarentie 27 puh. 09 694 6394 kukkakauppadesiree.fi
10 14.12.2022 Nro 44 TAPAHTUU Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä torstaina klo 12 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti Larutorin rivi-ilmoitukset 9 € /rivi. Noin 25 merkkiä/rivi. Lähetä tekstisi seura@lauttasaari.fi tai soita Ninalle, 050 591 6466. 1. Satu Rämö: Hildur 2. Miranda Cowley Heller: Paperipalatsi (suomentanut Tuulia Tipa) 3. Meri Valkama: Sinun, Margot 4. Tommi Kinnunen: Pimeät kuut: talvikirja 5. Iida Rauma: Hävitys: tapauskertomus 6. Juha Hernesniemi: Aivokirurgin muistelmat 7. Ulla-Lena Lundberg: Liekinkantajat (suomentanut Leena Vallisaari) 8. Annie Ernaux: Vuodet (suomentanut Lotta Toivanen) 9. Riikka Pulkkinen: Lumo 10. Annie Ernaux: Isästä; Äidistä (suomentanut Lotta Toivanen) – Lauttasaaren kirjaston varatuimmat kaunokirjat 5.12. Lauttasaaren kirkossa on tarjolla peräti kolme joulukonserttia ja yksi yhteislaulutapahtuma. Suomen Laulu -kuoron joulukonsertti 15.12. klo 19. Mukana sopraano Mari Palo pianistinaan Tuula Hällström. Liput 20/15€ kuoron puodista www.suomenlaulu.fi ja tuntia ennen kirkon ovelta. Kauneimmat joululaulut 18.12. klo 18. Suosittu yhteislaulutapahtuma. Mene laulamaan. Konsertti: Milana Misic & Hannu Lehtonen – Tule joulu kultainen 19.12. klo 19. Lipun hinta: 27,50 €. www.lippu.fi Aventur showkuoron joulukonsertti Lauttasaaren kirkossa 20.12. kello 19. Liput 16–20 euroa. www.aventur.fi. Kirjaston varatuimmat No nyt on joulukonsertteja Aventur on showkuoro. Yksi vuoden kirjallisista puheenaiheista, Meri Valkaman Sinun, Margot, on yhä varatuimpien kärkisijoilla. TAIDE Galleria Fogga ”Foggan joulu” 26.11.–21.12. Hanne Bird, Asta Caplan, Susanna Eskola, Ari Hautamäki, Jaana Heikkinen, Seija Honkanen, Pipa Hytinkoski, Tiina Kuusisto, Marjut Liesmäki, Aulikki Nukala, Iina Paakki, Johanna Peura, Eeva-Kaisa Puuskari, Pia Rydman, Susanna Seriola-Vesa, Mia Takolander. Avoinna ti, to 12–18, ke, pe 12– 17, la 12–16, su 13–16. Suljettu su 4.12. Lauttasaarentie 6. Foggassa on joulunäyttely 21.12. asti. Taidesalonki Piirto Näyttely ”Syksystä – Talveen” 31.12. asti. Tapani Piirto – öljyvärimaalauksia. Marja Uusiluoto-Raaska – veistotaide. Avoinna ti–to 12–18, la–su 12–18. Salakkakuja 4 A. Ateljee 2 Glögit ja tutustuminen taiteeseen torstaina 15.12. klo 11–17. Vattuniemenkatu 15. LIIKUNTA Pyrkän tekojääkaukalo joka päivä kello 8–21.30. Huoltotauko kello 15–16. Mailat sallittu kaukalossa joka toisella vuorolla: maanantaisin kello 16–21.30, tiistaisin 8–15, keskiviikkoisin 16–21.30, torstaisin 8–15, perjantaisin 16–21.30, lauantaisin 8–15 ja sunnuntaisin 16–21.30. Lauttasaaren uimahalli (Isokaari 19) on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin 16.30–21, perjantaisin 18–21 ja lauantaisin 7.30–16.30. Maanantaina ja sunnuntaina halli on suljettu. Uintiaika päättyy 15 minuuttia ennen sulkemisaikaa. ToPoLan koripalloleiri vuosina 2010–2015 syntyneille. Leiri järjestetään Lauttasaaren yhteiskoululla 2.–4.1. Leirin hinta (130 e) sisältää välipalan ja lounaan. Leiripäivä kestää kuusi tuntia. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: ruth.rokman@ topola.fi Koris on mahdollisuus. O TT O V IR TA N EN /W SO Y PPJ:n puolipäiväinen fudiskoulu Jätkäsaaressa 27.–30.12. Fudiskoulu on suunnattu 2009–2015 syntyneille pojille ja tytöille. Ilmoittautumiset verkkosivujen kautta: ppj.fi MUUT Pienten lorutuokio kirjastossa Hauskoja loruleikkejä, riimien riemua ja hassuttelua alle 3-vuotiaille lapsille vanhempineen kirjaston monitoimitilassa perjantaina 16.12. klo 10–10.30. Ei ennakkoilmoittautumista, ota oma alusta mukaan. Tuokio kestää noin puoli tuntia. Kirjaston joulukalenteri Taiteilija Sari Korhosen tekemään teokseen tulee jouluun saakka joka päivä uusi hahmo. Tervetuloa ihailemaan muuttuvaa kalenteria! Digitalkkari opastaa tietokoneen, läppärin, tabletin tai älypuhelimen kanssa. Opastukseen voi tuoda oman laitteen. Talkkari on opiskelija, joka suorittaa kirjastossa opintoihinsa liittyvää harjoittelujaksoa. Digitalkkari maanantaisin ja tiistaisin klo 9–15. Varaa opastusaika: 09-3108 5020 tai kirjaston asiakaspalvelupisteestä. Öppna daghemmet Tallen. För 0–6 åringar med vårdare. Öppet tisdagar 9.30–12.30 och fredagar kl 9.30–12. Musiklek kl 10.30. Kaffe servering gratis för medlemmar (övriga 3 €/familj). Bibliotekshuset på Drumsö, Smedjeviksvägen 10 a D. Influenssaa vastaan rokottaa Saaristolääkäreiden lääkäriasema HSK:n satamassa maanantaisin ja torstaisin kello 14–17 ja lauantaisin kello 10–13 myös ilman ajanva raus ta. Rokotuksen hinta alkaen 38 e. Ajanvaraus: 0200-20033. SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Lauttasaaren kirkko: Myllykallionrinne 1b, p. 09 2340 4300, avoinna ma–pe 10–18 (viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan). Tilaja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Diakoni tavoitettavissa puhelimitse numerosta 050 3803532 Virkatodistukset (09) 2340 5000 Messu sunnuntaisin klo 11. Viikkomessu tai hiljaisuuden viikkomessu keskiviikkoisin klo 18. Seurat Lauttasaaressa joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 19. Pyhäkoulu 15.1. alk. Perheiden aattohartaus 24.12. klo 13. Aattohartaus 24.12. klo 16. Jouluyön messu 24.12. klo 23. Jouluaamun messu 25.12. klo 8. Tapaninpäivän messu 26.12. klo 11. TAPAHTUMIA Avoimet perhekerhot maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin klo 9– 11 sekä keskiviikkoisin klo 13–15. Kerho joulutauolla 16.12.–8.1. Nuortenillat kirkon Kryptassa joka keskiviikko ja perjantai klo 18–21. Lisätietoja jouluajoista varpu.koivunen@evl.fi Raamattupiiri parillisten viikkojen torstaina klo 18–19.30. Saapuminen B-rapun aulasta. Avoin rukouspiiri joka tiistai klo 18–19. Lisätietoja joulu-tammikuun kokoontumisista maija.saario@evl.fi. Torstaipiiri seuraavan kerran 12.1. klo 13–14.30. Käsityöpiiri 19.12. klo 13–14.30. Seuraava kokoontuminen 16.1. Töppösryhmä joka kuukauden 2. tiistai klo 11. Isien lenkkija saunaryhmä torstaisin klo 18.00 alk. Juostaan 3/5/10 km:n lenkki kunnon mukaan. Maksuton sauna ja lyhyt hartaus lenkin päätteeksi. Lisätietoja jouluajoista markus.ek@evl.fi, p. 050 441 6266. Lentopalloa kirkon liikuntasalissa keskiviikkoisin klo 19–21. Tervetuloa miehet ja naiset. Viimeinen päivä ennen taukoa 21.12. Lisätietoja: Arto, 045 633 6188 ja Risto, 0400 204 844. Kirkkokahvilan joululounas seurakuntasalissa 21.12. klo 11–14. Runsas joulupöytä. Hinta 15 €. Dialogikoulutus 10.1. klo 17. Koulutus dialogista eri uskontokuntien välillä. Lisätietoja Marko Heusala, marko.heusala@evl.fi. Avoin sururyhmä 11.1. klo 17.30– 19. Lisätietoja Taina Viherkari p. 050 380 3532. Kuoro kaikille -harjoitukset lomalla. Uudelleen 12.1. alk. torstaisin klo 17–17.50. Kaikki ovat tervetulleita laulamaan. Kirkkokahvila avoinna ma-to klo 10–17.30 ja pe klo 10–14. Lounasta on tarjolla klo 11–14. Kirkkokahvila on kiinni 23.12.–8.1. JOHANNES FÖRSAMLING Fritids för barn i klasserna 3–6 måndag-torsdag kl 13–16.30 i S:t Jacobs kyrka. Fritids har jullovsstängt 23.12–8.1. Familjecafé torsdagar kl 9.30– 12.30, musiklek kl 10, i S:t Jacobs kyrka. Sista för terminen! Diakoniträff torsdagar kl 12 i S:t Jacobs kyrka. Torsdag 15.12 blir det Stillhetens yoga, stolövningar, bekväma kläder rekommenderas. De vackraste julsångerna söndag 18.12 kl 16 i S:t Jacobs kyrka, glöggservering från kl 15. S:t Jacobskören, fritids och familjecafeet medverkar. Obs! Ingen högmässa i S:t Jacobs kyrka 18.12. Andakt i Seniorhuset på Drumsö tisdag 20.12 kl 17.30. Julbön på julafton, 24.12 kl 14 i S:t Jacobs kyrka. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Alkupiiri ke 14.12. klo 19, Richard Garam Rukouspiiri to 15.12. klo 18, Aila Markkanen ja Susanne Kevätlaakso Sana ja rukous pe 16.12. klo 19, Kimmo Kojo Joulujuhla su 18.12. klo 14, Juhani Ovaska TULOSSA Asahitunnit jatkuvat Lauttasaaren kirkossa 10. tammikuuta alkaen tiistaisin kello 16–17. Tiedustelut keijo.mikkonen@asahi.fi. KILPAILUKUTSU Sähkökaapin maalaus, aiheena uhanalaiset eliölajit HIILINEUTRAALI LAUTTASAARI 2030 Suomen suurin kaupunginosayhdistys Hiilineutraali Lauttasaari 2030 -hanke järjestää yhdessä Helen Sähköverkko Oy:n kanssa maalauskilpailun, jossa etsimme ideoita ja toteuttajia Lauttasaarentien varren harmaiden sähkökaappien elävöittämiseen. Tarkemmat osallistumisohjeet kilpailuohjelmassa www.hiilineutraalilauttasaari.fi Mikä uhanalainen laji ansaitsisi paikkansa Lauttasaarentien sähkökaapeissa? TOPOLA LAUTTASAARI-SEURAN TOIMISTO PALVELEE Lauttasaari-Seuran toimistolla voit käydä tervehtimässä meitä, ostamassa viirin, kirjan tai vaikkapa tarjottimen. Toimistomme on avoinna kaikille maanantaisin klo 15–18 ja keskiviikkoisin klo 12–14. Huom.! 19.12.–31.12. toimisto on suljettu! Jos haluat asioida luonamme muina aikoina, varmistathan Ninalta, että olemme paikalla, puh. 050 591 6466, s-posti: seura@lauttasaari.fi TERVETULOA Punaiselle huvilalle, Kauppaneuvoksentie 18 (sisäänkäynti talon Otavantien puoleisesta ovesta) PS. Ilmaisia kansioitakin vielä riittää, hae omasi vaikka jouluresepteille!
11 14.12.2022 Nro 44 Ilmestyy keskiviikkoisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8 eikä kesäviikoilla 26–30. Painos 12 500 kpl. Vuosikerta 45 lehteä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Taru Tarvainen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Suomalainen Lehtipaino Oy Jakelu Posti Oy Uutismedian liiton jäsen. Nina Wohlman ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttasaari-lehti Instagram: @lauttasaarilehti Facebook: Lauttasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Lauttasaari.fi Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Juttuvinkit ja tapahtumatiedot: lehti@lauttasaari.fi KORJAUSOMPELUA ark. 9-17, la 10-14 Isokaari 3 050 357 1579 www.kauneushoitolakristel.fi Kauneushoitola Kristel Strandén KAUNEUSJA HYVINVOINTIPALVELUJA JALKAHOITOA JALKATERAPEUTTI MALLA SYRJÄNEN PUH. 040 506 5400 Lauttasaarentie 27 ISÄNNÖINTIPALVELUJA Mikäli haluat, että teidän asioita hoitaa ammattilaiset, niin ota yhteyttä! Juha Karjula, 040 661 7994 juha.karjula@ hbsisannointi.? www.hbsisannointi.? HBS ISÄNNÖINTI OY ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO LAUTTASAARESTA Varaa paikkasi palstalle Ninalta: 050 591 6466, seura@lauttasaari.fi. Hinta alk. 116 € + alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään lehteen. PARHAAT PALVELUT & LIIKKEET Löydät ne saarelta! www.kuntokasino.fi info@kuntokasino.fi Lauttasaarentie 54 D 09 671 165 Fysioterapia Hieronta Urheiluhieronta Kotikäynnit Fasciakäsittely ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 09 3922 302 Pohjoiskaari 1-3 www.fysiogeriatria.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa Pohjoiskaari 1-3 www.fysiogeriatria.fi Varaa aika tai kysy lisää: 09 3922 302 FYSIKAALISTA HOITOA AUTOPESULOITA AUTON KÄSINPESU + KOVAVAHAUS www.premiumautopesu.fi VARAA AIKA! SEURAA MEITÄ SOMESSA @premiumautopesu Lauttasaarentie 28 (P1) 00200 Helsinki 99€ Kauppakeskus Lauttis Varaa aika 044 243 8872 lauttis@premiumautopesu.fi www.premiumautopesu.fi 2 h ilmaista pysäköintiä • Auton pesu • Sisäpuhdistukset • Vahaukset • Lasin korjaus/vaihto • Rengastyöt • Ilmastoinnin täyttö PYÖRÄHUOLTOA JA -MYYNTIÄ APTEEKKEJA Lauttasaaren Kirkkoapteekki palvelee teitä Vattuniemessä Ma–pe / Må–fre 8.30–20 La / Lö 9–16 Su ja pyhät suljettu Sö och helgdagar stängt Heikkiläntie 2 / Heikasvägen 2 09 542 141 00 Drumsö Kyrkoapotek betjänar er på Hallonnäset LAUTTASAAREN KIRKKOAPTEEKKI DRUMSÖ KYRKOAPOTEK www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi 30 mm korkea ilmoitus 29 € + alv/lehti*. Neljän ilmoituksen paketti alkaen 116 € + alv. 60 mm korkea ilmoitus 56 € + alv/lehti Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. Tule mukaan legendaariseen palveluhakemistoon! Pirauta Ninalle, 050 591 6466. 40 mm korkea ilmoitus 35 € + alv/lehti* *Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. VARASTOINTIA 0207 007 755 www.pelicanselfstorage.fi Vuokraa 1– 30 m 2 säilytystilaa Tapiolasta SIIVOUSTA Kiviaidankatu 2 C, 00210 Helsinki Puh. 09 679 438, 050 440 8404 info@koti-medi.fi • www.koti-medi.fi Anna aikaa itsellesi – jätä siivous meille! • Kotisiivoukset • Yritysja toimistosiivoukset • Taloyhtiöt ÄÄNILEVYJÄ ROCK H BLUES H HEAVY PROGE H COUNTRY H JAZZ JÄTTIVALIKOIMA LP & CD levyjä! Ostamme LP-levyjä. Vi vill köpa dina LP-skivor. WWW.VINYLMUSIC.FI ITÄLAHDENKATU 22B AUKI: KE 12-18 ja LA 11-16 Puh. 0400 303 300 VALOKUVAUSTA ATK-PALVELUA RAKENNUSPALVELUA JA REMONTTEJA Rakennuspalvelut taloyhtiöille ja kaikki kodin remontit, saaren paikalliselta tekijältä. 040 5055883, www.jowell.fi Lauttasaari-Seuran toimisto avoinna ma klo 15–18 ja ke klo 12–14. Punainen huvila: Kauppaneuvoksentie 18 sirparantanenz@gmail.com FB Valtuutettu hieroja HIERONTAA VAATTEITA Koko perheen vaatekauppa Lauttasaaressa. Veneentekijäntie 18 Avoinna ma–to 11–18 pe 11–16 la 10–16, su 12–16 euromoda.fi KAUPPAKESKUS LAUTTIS, 1. KRS MA–PE 10–18, LA 10–16 PALJON TUOTTEITA 10 € JA 15 € pop-up-myymälä 23.12. asti JANNE CASTRÉN LL, Yleislääkäri, Joht. lääkäri Lauttasaaren lääkäriasema Vattuniemen puistotie 1 A, 00210 Helsinki | info@saaristolaakarit. www.saaristolaakarit. | Ilmainen pysäköinti 0200 200 33 Ajanvaraus ma-to 8.30-17, pe 8.30-15, la 10-14 saaristolaakarit. /nettiajanvaraus (24/7) PIA SUONPÄÄ LT, Onkol. erikoislääkäri & yleislääkäri LÄÄKÄRIPALVELUT Lääkäriasemasi Lauttasaaressa! Pattipoliklinikka Luomien ja pattien näyttöaika ti klo 10-17 ajanvarauksella. Lääkärin arvio on maksuton, pkl 22 eur. In? uenssarokotukset Meiltä saat myös korkeatehoiset (yli 60v) ja nenäsumuterokotteet (2-17v). Kaikki rokotukset ilman ajanvarausta: Ma & to klo 14-17 ja La klo 11-13 . Kotikäynnit Yleisja erikoislääkärin ja sairaanhoitajan kotikäynnit. Myös rokotukset ja laboratorionäyteenotto kotikäynneillä. Laboratoriopalvelut Kaikki laboratoriotutkimukset edullisesti ja kätevästi. Joulukuun ajan glögitarjoilu laboratorion asiakkaille. Ilahduta ystävääsi Jouluna Saaristolääkärien lahjakortilla! Lue lisää: saaristolaakarit. 70 mm korkea ilmoitus 63 € + alv/lehti Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti Pirauta Ninalle, 050 591 6466 tai laita viesti seura@lauttasaari.fi Terveydenhoitoa jaloille 040 166 0907 Itälahdenkatu 14 jalkahoitolatakatassut.fi JALKAHOITOLA TAKATASSUT TAKATASSUT KUKKIA Kukkamyynti Piilola Oy Lauttasaarentie 3 laru@piilola.fi +358 50 313 3637 Ti–la 10–18, su–ma suljettu C M Y CM MY CY CMY K piilola-fi-logo-Final.pdf 13.10.2011 23:22:43 Kukat kaikkiin tilanteisiin ja tilaisuuksiin!
12 14.12.2022 Nro 44 Katso koko joulukuun aikataulu ja tarjoukset: ruohis.fi/joulu Ruohiksen jouluohjelma tällä viikolla Perjantaina 16.12. kello 15-20 Tarjolla glögiä ja pipareita Lahjojen paketointia Lasten piirustuspiste avoinna Lauantaina 17.12. kello 10-15 Tontut paikalla Jouluinen onnenpyörä Tarjolla glögiä & pipareita Lahjojen paketointia Lasten piirustuspiste avoinna Glitternistin glitter-kasvomaalauksia kello 11:00-15:00 All 4 Voicesja Tähtisumukuoro kello 12:00-12:30 & 13:30-14:00 K-CITYMARKET RUOHOLAHTI AIKASI ARVOINEN KAUPPA Sinä & hyvä ruoka PALVELUTISKIT AUKI MYÖS SUNNUNTAISIN JA PYHÄPÄIVISIN KLO 10-18. *Tutustu tuotteisiin www.konditoriaph7.fi ja osta ennakkoon nouda myymälästämme Ph7-pisteeltä! Teethän tilauksesi vähintään 3 arkipäivää ennen toivottua noutoajankohtaa. Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min (sis. alv 24%) k-citymarket.fi 010 538 2800 VOIMASSA TO-SU 15.-18.12.2022 (ellei toisin mainita), niin kauan kuin tuotteita riittää. TILAA TÄNÄÄN VERKKOKAUPASTA k-ruoka.fi/kauppa HELSINKI RUOHOLAHTI ERÄ! Tuore KOKONAINEN KIRJOLOHI Kasvatettu, Suomi. Rajoitus 2 kalaa/talous. Naapurin MAALAISKANAN UUNIKANAT 660-700 g (12,79-13,56/kg) Kariniemen KANANPOJAN MINUUTTIPIHVIT 290-370 g (13,49-17,21/kg) Ilman Plussa-korttia 6,85/rs (18,51-23,62/kg) SAVUSTETTU KALKKUNAFILEE n. 700 g ERÄ! Lerøy TUORE ELÄVÄ SINISIMPUKKA 1 kg tai UUTUUS SAVUSTETTU KYPSÄ SINISIMPUKKA 250 g MSC-sertifioitu. (4,99-19,96/kg) Vöner JOULUVARRAS 1 kg (15,95/kg) Snellman TOSI MUREAT KOKOLIHALEIKKELEET 130-200 g (13,75-21,15/kg) Ilman Plussa-korttia 3,19/pkt (15,9524,54/kg) APPELSIINI RED NAVEL 1 kg (2,49/kg) Espanja MINILUUMUTOMAATTI 250 g (3,96/kg) Espanja/Marokko Valio OIVARIINIT 500-600 g (5,00-6,00/kg) Ilman Plussa-korttia 4,05/rs (6,758,10/kg) Rajoitus 1 erä/talous. Valio AURA SINIHOMEJUUSTOPALA 170 g (14,71/kg) Ilman Plussakorttia 3,19/kpl (18,76/kg) President BRIEJUUSTOT Ei luomu. 200 g (14,95/kg) Ilman Plussa-korttia 3,69/kpl (18,45/kg) Dronningholm TÄHTITORTTU LUUMUMARMELADIT 280-300 g (4,67-5,00/kg) Ilman Plussa-korttia 1,69/rs (5,636,04/kg) Valio LAKTOOSITTOMAT MAUSTETUT RAHKAT ja KREEMIT 200 g (9,25/kg) Ilman Plussakorttia 2,09/prk (10,45/kg) 15 95 KPL 9 95 KG 8 95 RS -25% -27% 6 .5 .2 49 PS 16 99 KG 5 50 2 80 3 70 2 99 KPL 4 99 RS 99 RS 4 99 RS UUTUUS! UUTUUS! 2 RS 2 RS 2 KPL 2 PRK 2 PKT Voim. TO-LA 15-17.12 Voim. TO-LA 15-17.12 TM www.msc.org MSC VASTUULLISESTI PYYDETTY SERTIFIOITU DIPLOMI KALAKAUPPA 2022 KCM Helsinki Ruoholahti Helsingissä 1.12.2022 Ari Sääksmäki Johtaja K-Citymarket-ketju Heli Arkkila Operatiivinen johtaja K-Citymarket-ketju A