• 18.3.21 Nro 10 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry *Ainoa kaupunginosalehti Uutismedian liiton Vuoden kaupunkilehti -kilpailun finaalissa 2018–2020. Kun Koivusaari oli asuttu Tällä hetkellä Koivusaaressa ei asu kukaan, mutta sinne suunnitellaan 5 000 asukkaan ja yli 3 000 työpaikan asuinaluetta. Oli aika, jolloin Koivusaari oli hiljainen kesäparatiisi vailla vertaa. Tapasimme Koivusaaren entiset asukkaat, Berit Määttäsen ja Kristian Appelin. s. 6-7 Shama Österman Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 586 6849 shama.osterman@kahdeksas.fi Lauttasaarelainen. Välittäjä. www.kahdeksas.fi/shama-österman Uudenlaista kiinteistönvälitystä. Valitse kodillesi lauttasaarelainen välittäjä. Asiakkaani ostaa Lauttasaaresta 3h+k, n. 60 75 m² 4h+k, n. 70 100 m² 5h+++, n. 120 250 m² sekä vanhemmista että uudehkoista taloista. Ostotoimeksianto, ostaja maksaa välityspalkkion, myyjälle ei kuluja! Jos olet harkinnut myyntiä, ota rohkeasti yhteyttä! Kaikki yhteydenotot luottamuksellisesti! Kahdeksas päivä Oy I Cygnaeuksenkatu 4, 00100 Helsinki l y-tunnus 2044327-1 Ravintola Loru, Itälahdenkatu 22 b-talo, p. 044 309 6959 Avoinna arkisin klo 10.30-14 TERVETULOA! Päivän lounas 10 € Päivän Keitto 8 € Päivän pizzat 9,5 € Päivän wokit 9,8 € TILAA JA NOUDA www.ravintolaloru.fi Ilmainen kotiinkuljetus H E L S I N K I 29 KUN SINUN ON AIKA MYYDÄ ASUNTOSI JA KUN PAIKALLIS TUNTEMUKSELLA ON MERKITYSTÄ www.tehokaksikko.fi Marja Mannerroos Kiinteistönvälittäjä, LKV, DI, Kaupanvahvistaja marja.mannerroos@kotijoukkue.fi p. 045 1100 660 Roger Mannerroos Kiinteistönvälittäjä, LKV, KTK, Kaupanvahvistaja roger.mannerroos@kotijoukkue.fi p. 0400 411 221 Oy Mannerroos Ab LKV, Isokaari 48, 00200 Helsinki Saari & Kallio Oy LKV Lauttasaarentie 16, 00200 Helsinki Puh. (09) 622 4141 lauttasaari@kiinteistomaailma.fi www.kiinteistomaailma.fi/helsinki-lauttasaari OSTAJIA VALMIINA! TO I M E KS I A N TO Susan Hyvösen (puh. 0442025777) asiakkaat etsivät 4-6h, 3-4h (RV 2000->), 4h rivitalo ja 2-3h asuntoa Soile Varpusen (puh. 0503231773) asiakkaat etsivät 2-3h ja 4-6h asuntoa Eero Heinon (puh. 0505151801) asiakkaat etsivät 4h asuntoa Ulla Pöyhösen (puh. 0400512487) asiakkaat etsivät 3-5h asuntoa Onnistuimme jälleen maaliskuussa löytämään ostotoimeksi anto­ asiakkaallemme unelmien kodin, mutta meillä on edelleen 9 ostotoimeksiantoa 2­6h asuntoihin Lautta saaressa. Sinunkin kodillesi saattaa siis olla jo ostaja valmiina, soita ja kysy lisää: Kiinteistötoimisto Takio Lkv Asunnon myynti-, vuokrausja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7888 Arif Hamidulla, YKV, LKV 041-537 6060, arif@takio.com Ihastuttava heti vapaa hyväkuntoinen pikkukoti. Valoisa asunto, missä reilusti kaappitilaa. Kiva pieni putkiremontoitu yhtiö. Miellyttävät puistoja merinäkymät. Vhp. 229 000 €. E = F2013 Katajaharjuntie 8, 1h, kk, kph 26,5m²
• PÄÄKIRJOITUS 2 18.3. 2 2 1 S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A Ajassa 18.3.2021 Nro 10 LUKU LAUTTASAARESTA 82,7 % Ennen vuotta 2000 valmistuneiden asuntojen osuus asuntokannasta. Lähde: Helsinki alueittain ?? Korkeatasoista puunhoitoa. Gyldenintiellä bongattiin viime viikolla aikuisia miehiä puusta. Puustoakrobaattien työskentelykorkeus oli arviolta rapiat kaksitoista metriä maanpinnasta, turvavaljaat oli kytketty oksanhankaan. PS Suomen kotiseutuliiton valinta Vuoden kaupunginosaksi ? ? L A U T T A S A A R I Lauttasaari-Seura – Drumsö-Sällskapet ry:n sääntömääräinen K E V Ä T K O K O U S torstaina 25.3. klo 19 Teams-etäkokouksena Kokous järjestetään vallitseva poikkeustilanne huomioiden Teams-etäkokouksena. Kokoukseen ilmoittaudutaan sähköpostitse maanantaihin 22.3. klo 17.00 mennessä osoitteeseen seura@lauttasaari.fi. Ilmoittautuneille lähetetään etäkokouksen linkki ja kokousmateriaalit. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Jäsenet tervetuloa! Hallitus Korona kurittaa nuorisoa Sukupolvi Z, eli 15–25-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset, on yksi koronan pahiten kurittamista ikäryhmistä. Lauttasaaressa heitä on reilu 2 200, liki kymmenen prosenttia saaren asukkaista. Normaalioloissa ikäryhmälle osuisi näihin vuosiin monia elämän ainutkertaisia kokemuksia: vaihto-oppilasvuosi, vanhojentanssit, penkkarit, valmistujaiset, jatko-opintojen aloitus, ja siihen liittyvä seuraelämä. Kaikki on peruttu. Arno Kotro kuvaa Suomen kuvalehdessä: ”Lukiovuosien pitäisi olla kasvun, ilon ja itsensä etsimisen aikaa – kavereita, harrastuksia, seurustelua, bileitä.” Nyt sukupolvi Z:lle on tarjottu lähinnä etäopetusta tietokoneruudun takaa. Harrastuksiin voi osallistua etänä – tietokoneen ruudun takaa, kavereita ei pääse tapaamaan kouluun, ei harrastuksiin. Nuorisotalot ja kirjastotkin ovat kiinni. Vielä muutama viikko sitten täysi-ikäiset saattoivat kokoontua baariin, nuoremmat eivät sinnekään. Kun ulkona sataa räntää vaakatasossa ja loska kastelee lenkkarit ja sukattomat nilkat, jääkö ainoaksi vaihtoehdoksi kauppakeskuksissa pyöriminen. Uutisissa väläytellään ulkonaliikkumiskieltoa, joka estäisi kavereiden tapaamisen sielläkin. THL:n tilastotietojen mukaan Suomessa ei ole kuollut koronaan yhtään lasta tai nuorta. Nuoret ovat kuitenkin kuuliaisesti kantaneet vastuun suojellakseen riskiryhmäläisiä. Itse he eivät ole juurikaan nousseet valittamaan, mutta tutkimukset ja alan ammattilaisten selkeä viesti on, että ”pinnan alla huudetaan apua”. Nykynuorilla on aikaisempia sukupolvia paremmat valmiudet siirtyä etäaikaan ja ruudun taakse. He ovat diginatiiveja ja tottuneet kommunikoimaan eri some-kanavia hyödyntäen. Tästä huolimatta kisaväsymys raastaa. Kun aikaisemmin vanhemmat patistelivat teiniä ylös sängystä kouluun, nyt koulu tulee sänkyyn. Vanhempien ikuinen taistelu ruutuaikaa vastaan on lopullisesti hävitty, kun tarjolla on vain ruutuaikaa. Katse onkin käännettävä tulevaisuuteen. Kun koronarajoitukset aikanaan hellittävät, on toimittava, ettei sukupolvikokemus eristyksestä tuhoa Z-sukupolvea. Lama jätti syvät haavat 90-luvun alun nuoriin. Vaalit lähestyvät, kuinka pelastamme sukupolvi Z:n hukkumiselta? Leena Juntunen Lauttasaari-Seuran päiväkotija koulutyöryhmän puheenjohtaja Lauantaista 13. maaliskuuta alkaen kaikkien 12 vuotta täyttäneiden on käytettävä kasvomaskia joukkoliikenteessä. Arvioiden mukaan kuitenkin 80 prosenttia julkisen liikenteen matkustajista käyttää jo nyt maskia. Maskia ei tarvitse käyttää siinä tapauksessa, että siihen on terveydellinen este. Erillistä selvitystä tai lääkärintodistusta ei kuitenkaan vaadita eikä ketään käännytetä ovelta, vaikka maskia ei olisikaan. Tarkastajat ja järjestyksenvalvojat voivat silti neuvoa maskin käytössä asiakkaita, joilla sellaista ei ole. Terveydelliset syyt, jotka estäisivät kasvomaskin käytön, ovat kuitenkin erittäin harvassa. KP Maskipakko joukkoliikenteeseen Julkisissa kulkuvälineissä on nyt maskipakko. Maanantai-iltana 8. maaliskuuta noin kello 22 aikoihin Heikkiläntiellä mies ryöstettiin puukolla uhaten. Tekijöiksi epäillään kahta nuorta henkilöä, jotka saivat saaliikseen kuulokkeet. Toistaiseksi poliisilla ei ole tapauksesta muuta tietoa ja asian selvittäminen jatkuu. Paikalla näkyi noihin aikoihin poliisipartio etsimässä tekijöitä. KP Aseellinen ryöstö Heikkiläntiellä Mieheltä varastettiin kuulokkeet puukolla uhaten. Lauttasaarelainen jazzmuusikko ja säveltäjä Pentti Lasanen on kuollut. Hän oli 84-vuotias. Lasanen oli tunnettu saksofonistina ja klarinetistina sekä laulajana Four Cats -yhtyeessä, jonka tunnetuimpia hittejä on Suuret setelit. Lasanen soitti myös muun muassa Radion tanssiorkesterissa ja Rauno Lehtisen yhtyeessä, osallistui useisiin laulukilpailuihin ja voitti Syksyn sävelen kappaleella Luoksesi jään. Jussi-palkinnon hän sai vuonna 1966 elokuvasta Onnelliset leikit, johon hän oli säveltänyt musiikin. KP Muusikko Pentti Lasanen on kuollut Lauttasaarelainen muusikko Pentti Lasanen on kuollut. HARRI AHOLA Korona toi venekauppoihin äkkipysähdyksen keväällä 2020, mutta loppuvuonna venealan liikevaihto kasvoi jopa 11 prosenttia, kertoo Finnboat. Finnboat on Suomen venealan teollisuuden ja kaupan toimialajärjestö. Se järjestää vuosittain elokuussa suositun Uiva Flytande -venenäyttelyn Vattuniemessä, jossa sijaitsee useita venealan liikkeitä. Veneiden rekisteröinti kasvoi 19 prosentilla, kun uusia vesikulkuneuvoja rekisteröitiin lähes 5000 kappaletta. Finnboatin mukaan kasvu johtuu kotimaanmatkailun ja mökkeilyn suosion lisääntymisestä, mikä on nostanut erityisesti alle 7-metristen moottoriveneiden kaupan kaksinumeroisiin kasvulukuihin. Myös vesijettien suosio kasvoi. Menekkiä oli myös käytetyillä veneillä. Traficomin ylläpitämän venerekisterin mukaan veneiden omistajavaihdokset kasvoivat yli 30 prosenttia. Veneala työllistää Suomessa noin 3500 henkeä. 67 prosenttia yrittäjistä uumoilee henkilöstömäärän pysyvän edelleen samana ja työllisyysnäkymien olevan hyvät. KP Korona kasvatti venekauppaa Venekauppa kävi kuumana vuonna 2020. FINNBOAT
• 3 18.3.2021 Nro 10 KOKOSI ANNA KONTTINEN VÄLIKYSYMYS Helsingin kaupunginkanslian ennakkotiedon mukaan Lauttasaaressa asui 24 811 ihmistä vuoden 2020 lopussa. Vuoden aikana Lauttasaaren väkiluku kasvoi 1,4 prosenttia, 344 asukkaalla. Lauttasaaren osa-alueista eniten kasvoi Vattuniemi, 255 asukkaalla. Vattuniemessä asui 8 818 asukasta. Myllykallion väkiluku oli 7 542, kasvua 166 asukasta. Kotkavuoren alueen väestö sen sijaan väheni 77 asukkaalla. Kotkavuorella asui vuodenvaihteessa 8 451 ihmistä. Helsinki kasvoi vuoden aikana vain alle 4 000 asukkaalla eli noin 0,6 prosenttia. Helsingin väkiluku oli ennakkotiedon mukaan 657 674 asukasta. ”Korona leikkasi kaupungin kasvua reippaasti. Yhtenä syynä oli nuorille merkittävien työpaikkojen katoaminen, sekä mahdollisuus etätyöskentelyyn ja -opiskeluun”, arvioi Helsingin kaupunkitietoyksikön asiantuntija Pekka Vuori. PS Lauttasaaren väkiluku nousi taas uuteen ennätykseen. Kuva vuoden 2019 katujuhlista Tallbergin puistotieltä. Lauttasaari kasvoi 344 asukkaalla Taistelu koronaa vastaan on kestänyt noin vuoden. Lauttasaari on pärjännyt toistaiseksi verraten hyvin. TEKSTI ja KUVA Pete Suhonen Uusien koronavirustartuntojen määrä on kääntynyt Lauttasaaressa hienoiseen laskuun viimeisen kahden viikon aikana. 24.2.–9.3. välisellä ajanjaksolla Lauttasaaresta löytyi 31 uutta koronavirustartuntaa. Tartunnoista 17 oli postinumeroalueella 00200 ja 14 Vattuniemessä (postinumeroalue 00210). Tieto käy ilmi Helsingin viimeviikkoisesta koronavirustilannekatsauksesta. Edellisellä kahden viikon jaksolla Lauttasaaresta löytyi 34 tartuntaa. Taudin ilmaantuvuusluku, eli tartuntojen määrä 100 000 asukasta kohden 14 vuorokaudessa, oli 126. Koko Helsingissä taudin ilmaantuvuus oli yli kolminkertainen Lauttasaareen verrattuna. Helsingissä todettiin 409 uutta tautitapausta sataatuhatta asukasta kohden. Helsingin 84 postinumeroalueesta vain Itä-Pakilassa ja Jollaksessa taudin ilmaantuvuus oli alhaisempi kuin Lauttasaaren 00200-alueella, jossa uusia tapauksia sataatuhatta asukasta kohden oli 107. Helsingin koillisosissa koronatilanne oli paljon synkempi. Kontula-Vesalassa tartuntoja todettiin yhdeksänkertainen määrä 00200-alueeseen verrattuna. Puolet vähemmän tapauksia Taistelu koronaa vastaan on jatkunut noin vuoden ajan. Viimeaikaiset tartuntamäärät vahvistavat käsitystä siitä, että Lauttasaari on säästynyt koronalta muuta Helsinkiä paremmin. Maaliskuun 9. päivään mennessä Lauttasaaressa oli todettu kaikkiaan 373 koronavirustartuntaa. Asukalukuun (24 800) suhteutettuna tartuntoja on ollut 15 tuhatta asukasta kohden. Se on noin puolet Helsingin keskiarvosta. 657 700 asukkaan Helsingissä tartunnan (18 756) on saanut 29 asukasta tuhannesta. Lauttasaaren koronatartunnoista 251 on löytynyt alueelta 00200 ja 122 Vattuniemestä (00210). Tautitapausten määrän eroa selittää 00200-alueen lähes kaksinkertainen väkiluku Vattuniemeen verrattuna. Tuhatta asukasta kohden Vattuniemessä on esiintynyt 14 koronatapausta ja 00200-alueella 16. Helsingissä testataan päivittäin 3 000–3 600 asukasta. Keskimäärin 5,1 prosenttia testeistä osoittautuu positiivisiksi. Tartunnan saaneissa korostuvat tällä hetkellä 20–29-vuotiaat ja muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Lähde: Helsingin koronavirustilannekatsaus KORONA Huonomminkin voisi mennä Lauantai 13. maaliskuuta. Lauttiksen metroaseman liukuportaissa tuli tarkkailuajankohtana vastaan vain maskilla suojautuneita. Metroon nousi maskittomiakin. Saaren uudet tartunnat 2021 Suurin ilmaantuvuus* 1. Kontula-Vesala (00940) ............ 973 2. Etelä-Laajasalo (00870) ...........920 3. Jakomäki (00770) ......................850 4. Etelä-Vuosaari (00980) ............835 5. Myllypuro (00920) .....................760 Helsingin koillisosassa tilanne oli synkkä. Vähäisin ilmaantuvuus* 1. Itä-Pakila (00680) ............................27 2. Jollas (00850) ...................................... 97 3. Lauttasaari (00200) .....................107 4. Kivihaka (00310) ...........................112 5. Kuusisaari-Lehtisaari (00340) .. 113 84 postinumeroalueesta Vattuniemi oli sijalla 11. Ilmaantuvuus siellä oli 164. Lauttasaari-lehden maskipoliisi kiersi saarta tarkkaillen joukkoliikennepysäkkejä maskipakon voimaantulopäivänä lauantaina 13. maaliskuuta. Lauttiksen, Wavulinintien, Itälahdenkadun (Heikkaan pysäkki), Vattuniemenkadun (Vattuniemen koulu) ja Särkiniementien (Nuori Suomi -puisto) pysäkeillä linja-autoa odotti tarkkailuhetkenä 13 matkustajaa. Heistä jokaisella oli kasvosuojain. Lauttasaaren metroasemalla asiat eivät olleet yhtä mallikkaasti. Yhtä länteen ja yhtä itään menevää junaa odottaneesta yhteensä 12 matkustajasta kaksi astui metroon ilman maskia. 25 matkustajan pikaotos tuotti maskin käyttöasteeksi 92 prosenttia. HSL:n arvion mukaan ennen maskipakkoa matkustajista noin 80 prosenttia käytti kasvosuojainta. Maskipakko koskee kaikkia 12 vuotta täyttäneitä ja sitä vanhempia. Kasvosuojainta ei tarvitse käyttää, mikäli sen käytölle on terveydellinen este. Maskitonta matkustajaa ei myöskään poisteta joukkoliikennevälineestä. Lauttasaaressa on alkuvuoden aikana ilmennyt 133 tartuntaa. Keskimäärin tartuntoja on ollut 27 jokaista 14 vuorokauden jaksoa kohti. 12.1. 26.1. 10.2. 24.2. 9.3. 16 31 21 34 31 * Tartuntoja sataatuhatta asukasta kohden 24.2.–9.3 Kaunein kadunnimi? Arto Gyldénintie tietenkin. Saattaa liittyä asumiseeni. Lanakujalla on autotalli. Voisiko kaunein olla ehkä Tiirasaarentie, huikkasi tytär vierestä. Maria ja Andrei Isä sanoi, että Gyldénintie on kaikkein kaunein nimi, koska asumme siellä, käänsi pieni Maria isänsä venäjänkielistä puhetta ja oli itsekin samaa mieltä. Eemeli ja Peppi Aika paha. Me asumme Haahkatiellä, joten ei ainakaan se, eikä Haahkakujakaan. Me emme tiedä oikein näitä katuja. Lauttasaarentien tiedämme ja Tallbergin puistotien tiedämme. Pitäisi tutustua paremmin. Daniéla Muutin tänne marraskuussa Eirasta. En tunne kaikkia nimiä tarkalleen. Joudun vastaamaan Gyldénintie, se on tosi kaunis ja se sointuu etunimeeni ja molemmissa on heittomerkki. Asun siellä ja nimeni näyttää sen kanssa hyvältä kirjekuoressa. Maskipoliisi iskee
• 4 18.3.2021 Nro 10 Koruliike Pearly Parrot Kelloja kultaseppä Paristonvaihdot Korut, kellot, lahjat Av. ma 11-18, ti-pe 12-17 Gyldenintie 6, 050 4143791 pearlyparrot.fi www.lauttasaari.fi Take Away Kotiinkuljetus PANDEMIAN TAKIA Rixibaarin poikkeukselliset aukioloajat: ma-ti suljettu ke-su 12.00-21.00 Ravintolassa palvelee takeaway ja kotiinkuljetus 09-677 320 Isokaari 24 rixibaari.fi TEKSTI Pete Suhonen Kotkavuoren pohjoisrinteessä sijaitsevan Pohjoiskaari 34– 38:n kaavaehdotus asetettiin nähtäville viime viikolla. Tontilla on tällä hetkellä kaksi kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennusta, joissa on toiminut muun muassa Johtamistaidon opisto ja Merivoimien esikunta. Kaavaehdotuksessa tontti muutetaan asuinkäyttöön. Pohjoiskaaren varrella sijaitsevaan päärakennukseen on suunniteltu 3–4-kerroksinen laajennus. Koillisväylän viereisestä majoitusrakennuksesta valtaosa puretaan. Paikalle on tulossa 4–5-kerroksinen uudisrakennus. Kerrosalaa tontille on suunniteltu kaikkiaan noin 5 000 k-m2, joka tuo Pohjoiskaarelle arviolta 144 asukasta lisää. Kiinteistöön tulee kaksi maanalaista pysäköintitilaa, niihin sisäänajo tapahtuu Koillisväylältä sekä Pohjoiskaarelta, jolla liikkuu noin tuhat polkupyörää vuorokaudessa. Pohjoiskaaren varrelle tulee puita ja istutettava rinne. Virheellistä tietoa Koillisväylän varrelle suunnitellun 5-kerroksisen uudisrakennuksen harja nousee peräti 32,5 metrin korkeuteen merenpinnasta. Se ylittää alueella sijaitsevien rakennusten korkeuden sekä Kotkavuoren lakipisteen. Asemakaavan muutoksen selostuksessa todetaan virheellisesti, että ”Tontille suunnitellut ja olemassa olevat rakennukset sijoittuvat Kotkavuoren pohjoisrinteeseen harjakorkeuden ollessa lakipisteen alapuolella.” Korkea rakennus myös peittää näkymiä Kotkavuoren laelta kaupungin suuntaan. Lauttasaari-Seura kiinnitti jo asemakaavan osallistumisja arviointivaiheen mielipiteessään huomion ylikorkeisiin rakennuksiin. Seuran mukaan suunnitelluilla kerrosmäärillä uudisrakennukset varjostavat Pohjoiskaarella ja Koillisväylällä sijaitsevia taloyhtiöitä vähentäen merkittävästi naapuruston asumismukavuutta. Rakennusoikeutta ja sen tuottamaa rakennusmassaa pidettiin tontille liian suurena. Uudisrakennusten nähtiin myös rikkovan alueen omaleimaisuutta. Seura edellyttikin mielipiteessään kerrosmäärän vähentämistä uudisrakennuksissa. Näin ei ole tapahtunut. Asemakaavaehdotus kiertää kaupunkiympäristölautakunnasta kaupunginhallitukseen ja sen jälkeen hyväksyttäväksi kaupunginvaltuustoon. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Uudisrakennus nousee yli Kotkavuoren laen Varjostustilanne kevätja syyspäivän tasauksen aikaan kello 17. Vasemmalla tilanne nyt, oikealla uudisrakennusten kanssa. Varjostuvat aurinkoiset alueet keltaisella. Muistutukset 8.4. mennessä Asemakaavaehdotus on nähtävillä Helsingin kaupungin verkkosivuilla osoitteessa hel.fi/kanslia/ fi/julkaisut-ja-kuulutukset/ kaavakuulutukset. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksen 8. huhtikuuta kello 16.00 mennessä. Muistutukset osoitetaan kirjallisina kaupunkiympäristölautakunnalle. Sähköpostiosoite on helsinki. kirjaamo@hel.fi. Vajavainen varjotutkielma Näin Kotkavuoren rinnettä suunnitellaan rakennettavaksi. Uudisrakennukset ruskealla. Kommentti Nykytilanne Uusi tilanne AJASSA Pohjoiskaari 34–38:n aasemakaavan muutos toisi lähes 150 asukasta lisää Pohjoiskaarelle. Kaavaehdotus on nyt nähtävillä. Asemakaavaselostukseen liitetystä varjotutkielmasta käy ilmi, että Pohjoiskaaren varteen suunniteltu uudisrakennus varjostaa Pohjoiskaari 27:n ja 29:n välisen piha-alueen ilta-auringolta kevätja syyspäivän tasauksen aikaan. Koillisväylä 19:n piha-aluetta ja huoneistoja, sekä Pohjoiskaari 25:n huoneistoja varjostaa puolestaan Koillisväylälle suunniteltu 4-5-kerroksinen rakennus. Asemakaavaselostuksen mukaan kyseessä ei kuitenkaan ole ”olennainen heikennys”. Kaupunki on teettänyt varjotutkielman myös kesäpäivänseisauksesta, mutta ei talvipäivänseisauksesta. Talviaikaa kuvaa yllättäen 20. lokakuuta mukainen tilanne. Ratkaisu vaikuttaa tarkoitushakuiselta. Auringon asema on lokakuun loppupuolta alempi peräti neljän kuukauden ajan, jolloin uudisrakennukset synnyttävät tarkasteluajankohtaa pitempiä varjoja naapuritonttien suuntaan. Lauttasaaren kaavoituksesta vastaava tiimipäällikkö ei osannut kertoa, miksi talviaikaa on mallinnettu syksyn tilanteella. Esimerkiksi Korkeavuorenkatu 32–34:n asemakaavamuutosta ja Tanssin talon asemakaavaa varten kaupunki teki varjotutkielman myös talvipäivänseisauksen tilanteesta. Nyt Pohjoiskaari 3438:n asemakaavaehdotuksesta puuttuu oleellinen tieto, jonka perusteella asukkaat ja päättäjät voisivat arvioida uudisrakennusten aiheuttamaa varjostushaittaa naapurikiinteistöjen asukkaille. Toivottavasti se ei ollut tarkoitus. Pete Suhonen Kirjoittaja asuu suunnittelualueen naapurissa. 4HOMES SISUSTUSMAAILMA: 15% alennus kaikista normaalihintaisista piensisustus tuotteista (1 krt/jäsen) sekä ilmainen kotiinkuljetus tehtyihin pöytäkauppoihin. Lauttasaarentie 2, p. 050 505 3833, 4homes.fi Liity Lauttasaari-Seuran jäseneksi ja hyödynnä kaikki 40 huippuetua saarelta. lauttasaari.fi/liity Koko aikataulu: saaristolaakarit.fi S-Market Itälahdenkatu Torstai 18.3. klo 15-18 Torstai 25.3. klo 15-18 PUNKKIBUSSI ON LIIKKEELLÄ! Tbe-rokotukset kätevästi ja edullisesti. Muista viikon väli koronarokotukseen! Myös PNEUMOKOKKIrokote! KOKO AIKATAULU: www.saaristolaakarit.fi ELÄMÄN ENERGIAA HURMAAVAN RUUAN MUODOSSA! Tilaa maukkaat annokset ja menut kotiin joka keskiviikko ja perjantai! WWW.AROMIKEKKERIT.FI/VERKKOHERKKU VIIKON JÄSENETU Suomen Yrittäjien LÄHILAUANTAIN supertarjouksia myös meillä! 20.3. klo 10-16 Ompelimo Sormustin Lauttasaarentie 16
• 5 18.3.2021 Nro 10 KASVOT Tekijöitä ja asukkaita Lauttasaaresta. PA R A S TA S a a r e l l a 1. Sijainti ”Hienoa, että Helsingin keskustan kupeessa on tällainen saari.” 2. Luonto ”Toivon, että viheralueet täällä säilyvät.” 3. Ihmiset ”Saarelaisista on tullut tuttuja ja ihmiset tervehtivät.” LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS ERKKERI Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 28 00200 Helsinki Kauppakeskus Lauttis Puhelin 09 682 4050 lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi Miikka Oksanen LKV alalla 2018 alkaen 0400 371 185 Terhi Koponen vuokraneuvottelija 050 539 6480 KIINTEISTÖTOIMISTO Veli-Pekka Närhi tj, osakas alalla 1994 alkaen 0400 810 540 Markku Enström LKV, osakas alalla 1988 alkaen 0400 416 114 ASUNNOT • LIIKETILAT • MYYNTI • VUOKRAUS Vuokrataan autohallipaikka Itälahdenkatu 13. Vuokra 100€/kk. Vuokrattavana autotalli Isokaari 27. Vuokra 120€/kk 73m² Itälahdenkatu 10 B Selkeä, hyväpohjainen läpitalonhuoneisto 3H, K, KPH + LASITETTU LÄNSIPARVEKE. Huoneisto on hyväkuntoinen, mm. keittiöremontti on tehty vuonna 2014. Huoneisto sijaitsee hissitalon 3/7 kerroksessa. Talossa on tehty kattava julkisivuremontti vuonna 2015. Energialuokka E2013. Bussipysäkki on aivan talon edessä. Hp. 420.000€. Jouluikkunalle jatkoa Pääsiäisikkunalla! 19.3. aika paljastaa mitä meidän Terhi on sinne suunnitellut teitä ilahduttamaan ? TEKSTI ja KUVA Katja Pesonen Apteekkari Risto Holma, 53, on monelle tuttu kasvo, jonka näkee pilkistelevän Lauttiksen apteekin hyllyjen välissä keskustelemassa ja neuvomassa. Hän tuli pyörittämään Lauttiksen apteekkia neljä vuotta sitten ja tuossa ajassa lauttasaarelaiset ovat tulleet hänelle yhtä tutuiksi kuin hän lauttasaarelaisille. ”Parasta tässä työssä on asiakkaiden kohtaaminen. Lauttasaarelaiset ovat hienoja asiakkaita. Meillä on nuoria, lapsiperheitä, nuoria aikuisia, työikäisiä ja vanhempaa väestöä. Myös lemmikkieläimiä on paljon sekä eläinlääkäriasemia, joten siksi meillä on myös laaja eläinten lääkepuoli. Asiakkaat ovat hyvällä tavalla vaativia eli he osaavat vaatia palvelua. Meillä on täällä myös hyvin vähän uhkaavia tilanteita, joita joissakin apteekeissa välillä valitettavasti on”, Risto sanoo. Ristolla on kaksi tutkintoa. Hän valmistui proviisoriksi 1992 minkä lisäksi hänellä on MBA markkinoinnista Aalto-yliopistosta. Hänen ensimmäinen työnsä oli Sveitsissä, jossa hän kehitti uusia lääkkeitä Alzheimerin ja Parkinsonin tautiin. Pisimmän työrupeaman hän teki syöpäja viruslääkkeiden kehittämisessä. Risto seuraakin mielenkiinnolla koronaan liittyvien lääkkeiden ja rokotusten kehitystä. Yleensä rokotteita kehitellään yli kymmenenkin vuotta. ”Tässä tapauksessa on pistetty varmasti paljon paukkuja tuotekehitykseen ja niitä tekemässä on suuria lääkeyrityksiä. Testien perusteella tuotteet näyttävät turvallisilta ja tehokkailta. Toki virus muuntuu koko ajan ja tulee uusia virusvariantteja.” Lääkekehityksen lisäksi hän on ollut lääketeollisuudessa useassa eri tehtävässä kliinisistä tutkimuksista myyntiin ja markkinointiin. Viime vuodet hän toimi erilaisten lääketehtaiden maajohtajana ja toimitusjohtajana sekä Suomessa että kansainvälisesti. ”Vuonna 2011 päätin, että jatkuva lentokentillä notkuminen ja matkustelu saa riittää, elämässä pitää tehdä muutakin. En ollut ollut päivääkään apteekissa töissä ja lähdin riviproviisoriksi Espooseen, kunnes sain apteekkiluvan Hämeenlinnasta ja sieltä sitten kolmen vuoden päästä täältä”, hän kertoo. ”Tämä on itselleni unelmapaikka. Matkustellessani urallani minulla oli tukikohta-asunto Lauttasaaressa ja tykkäsin saaresta jo silloin todella paljon.” Hän asuu Espoossa Oittaalla, Bodom-järven vieressä tavoitteenaan joskus vielä muuttaa Lauttasaareen. Perheeseen kuuluvat vaimo, kaksi teini-ikäistä tytärtä, kaksi koiraa ja hevonen, joka tosin majailee Vihdissä. ”Harrastan intohimoisesti tennistä, mutta nyt koronan vuoksi se ja kuntosalillakäynti ovat olleet tauolla ja vaihtuneet ulkolajeihin, kuten vanhaan harrastukseeni murtomaahiihtoon. Joka päivä kuntoilen jollain tavoin.” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Kaikille tuttu apteekkari Apteekkari Risto Holma on unelmatyössään.
• Koivusaaressa ei ole nykyään montaakaan merkkiä siitä, että siellä on aikoinaan ollut idyllinen asuinalue. Muistona tuosta ajasta ovat rannassa säilyneet punaiset rakennukset. Toinen niistä oli Beritin ja Kristianin rantasauna. TEKSTI ja KUVAT Katja Pesonen Nykyinen Koivusaari on kaukana siitä mitä se oli muutama vuosikymmen sitten. ”Se oli kesäparatiisi. Mehän asuimme saaristossa. Meillä oli soutuvene, sen teki meille Lauttasaaren rannassa asunut Porkkalasta evakuoitu kalastaja ja veneenveistäjä Granlund. Talvella tehtiin hiihtoretkiä Käärmeluodolle ja Kuusisaareen. Kerran tuli Kekkonen vastaan Kuusisaaressa. Kesällä Käärmeluodolle soudettiin. Oli rysä, Granlundilta sekin, ja pitkäsiima”, muistelee Kristian Appel. ”Elannon kauppa-auto kävi kaksi kertaa viikossa. Vesi piti hakea eteläpuolen pääportin luota. Minä yksin hentona pienenä tyttönä hain vettä viidenkymmenen litran maitotonkalla, talvisin tolppakelkalla ja kesäisin kottikärryllä. Myöhemmin mietin, että miten ihmeessä minä jaksoin sellaista nostaa”, lisää Berit Määttänen, tyttönimeltään Hedman. He ovat niitä harvoja, jotka ovat aikoinaan asuneet Koivusaaressa ja tapaavat nyt ensimmäistä kertaa sitten 1960-luvun. ”En olisi kyllä mitenkään tunnistanut”, nauraa Kristian. ”Siitä on niin kauan ja meillähän on ikäeroakin niin paljon, ettemme olleet leikkikavereita. Mutta muistan joskus hoitaneeni Kristiania”, Berit sanoo. ”Ja Beritin veli Olavi kävi meillä joulupukkina. Sisko totesi, että ’tuohan on Olavi’, kun hän näki kengät pukin kaavun alta.” Koivusaaren omisti 1960-luvun lopulle asti Radiator-niminen putkiliike. Siellä oli verstaan ja varastojen lisäksi viisi taloa, joissa yhteensä kahdeksan työsuhdeasuntoa. Beritin isä työskenteli aluksi Radiatorilla autonkuljettajana ja myöhemmin kuljetuspäällikkönä, Appelin isä taas suunnittelupäällikkönä piirustuskonttorissa Radiatorin pääkonttorissa Lauttasaarentie 48:n vintillä. 84-vuotias Berit on syntynyt 1936. Isä, äiti ja isoveli Olavi muuttivat Koivusaareen ennen hänen syntymäänsä 1935, kun Lauttasaareen vielä tultiin lautalla. Olavi on häntä viisivuotta vanhempi. Nyt 72-vuotias Kristian oli vuoden vanha, kun perhe muutti Koivusaareen 1950. Kaksi vuotta myöhemmin syntyi sisko Anne-Christine. Berit ja Kristian saivat ensimmäiset kesätyönsä Radiatorilta. Berit oli tsupparina, Kristian katkoi putkia ja väänsi niitä kääntökoneella. Niistä tuli kaukolämpöjohtojen jalkoja. ”Palkkarahat piti hakea joka perjantai Aleksanterinkadulta asti”, Berit kertoo. Kristiankin muistaa. ”Rahat olivat paperipussissa. Elämäni ensimmäinen palkka oli hieno juttu.” Rantasauna on edelleen jäljellä Kristian kertoo Radiatorin varastojen leimanneen Koivusaarta. Niiden lisäksi siellä oli verstas. Hän muistelee asukkaita olleen kolmisenkymmentä, lapsiperheitä kaikki. Asuintalot olivat 1930-40-luvuilla rakennettuja, aivan tavallisia puutaloja. Heidän nelihenkisellä perheellään oli olohuone, keittiö ja yksi makuuhuone. ”Me nukuimme siskon kanssa yhdessä huoneessa, isä ja äiti nukkuivat olohuoneessa vuodesohvalla, jonka sai päivän ajaksi aina kasaan.” Berit muistelee huvittuneena perheensä hetekoita. Heillä oli yksi huone ja keittiö. Olavi nukkui pukkisängyssä keittiössä, muut siinä toisessa huoneessa. Myöhemmin heidän taloonsa rakennettiin pitkä veranta ja yksi huone lisää. Siihen tehtiin vaatehuone. Kristianin talossa oli puulämmitteinen vesilämmitys, Beritin taloon saatiin lisälämpöä kakluunilla. ”Radiator tarjosi puuhalot, mutta ne piti itse pätkiä sirkkelillä ja pilkkoa kirveellä. Lämmitykseen kului kyllä hirveästi puita. Polttopuiden hakkaaminen oli Olavin tehtävä, mutta hän maksoi minulle, jotta minä tekisin sen. Sitten isä oli vihainen, kun sen piti olla Olavin työ”, muistelee Berit nauraen. Koivusaaressa samoilija näkee vieläkin rannassa mystisen punaisen mökin, jonka oveen on kiinnitetty laminoitu kuva tontuista. Se oli kaikkien Koivusaaren asukkaiden yhteinen sauna, jota kukin perhe lämmitti kerran viikossa. Vedet tuotiin pääportin vieressä sijainneesta kaivosta. Kurkatessaan sisään rikkinäisistä ikkunoista näkee lauteiden olevan vielä jäljellä noista ajoista. Saunaja pesutilojen lisäksi siellä oli pyykkitupa, jonka padassa Beritillä oli tapana pestä lakanoita. Saunarakennuksen vieressä oleva toinen rakennus on vanha liiteri. Sen kyljessä olleet kaksi huussia on purettu. Ennen sotia syntynyt Berit muistaa kuinka heille rakennettiin erään varastorakennuksen pannuhuoneeseen pommisuoja. ”Ensimmäisten pommitusten aikaan menimme kaikki sinne piiloon. Niin me vain kaikki niinkin pieneen tilaan mahduimme.” Hänet lähetettiin lopulta Ruotsiin turvaan, sillä hän ei suostunut enää ottamaan edes kenkiä pois nukkumaan mennessään, jotta olisi valmis 6 18.3.2021 Nro 10 Koivusaaren alkuasukkaat Berit Määttänen ja Kristian Appel muistelevat lämmöllä kotejaan ja lapsuuttaan idyllisessä Koivusaaressa. Tässä he seisovat koivusaarelaisten entisen rantasaunan edessä. Saunavuoro oli kullakin perheellä kerran viikossa. Kristian osoittaa paikkaa, jossa ennen sijaitsi hänen kotinsa eli nykyisen huoltotunnelin nurkan kohdalla. Berit seisoo oman kotitalonsa paikalla.
• 7 18.3.2021 Nro 10 lähtemään piiloon seuraavan pommituksen alkaessa. Hän oli Ruotsissa puolitoista vuotta ja palasi Koivusaareen sodan loputtua 1945. ”Sodan jälkeen oli kaikesta pulaa. Meillä oli kuitenkin sika, pässi ja kaneja ja sitten tietysti kalastettiin paljon. Minun vastuullani oli ruokkia kanit. Veli kuivatti niiden nahkoja vintillä ja opiskellessaan hän vei niitä aina mukanaan ja myi jollekin. Minulle luvattiin kaniturkki, mutta en koskaan saanut sitä”, Berit heittää. Kipakka rouva Roos Hänninen, Björkman, Nuutinen, Parviainen, Järvinen, Kuusimäki, Teckenberg, Åhman, Knekt, Serén, Roos. Kaksikko muistelee Koivusaaren entisiä asukkaita. Åhman ja Knekt olivat Porkkalasta evakuoituja kalastajia, jotka asuivat vanhan rouva Roosin piharakennuksessa. ”Me vähän pidimme huolta Åhmanista ja Knektistä. Kun he olivat sen verran vanhoja, etteivät jaksaneet enää mennä kauppa-autoon niin äiti ja isä kävivät heille ostoksilla”, Kristian kertoo. He puhuvat koko ajan Koivusaaren eteläpuolesta, siitä, jossa on suuri siirtomaalohkare ja NJK:n klubirakennus. Koska heidän alueensa oli nimenomaan Radiatorin varastoalue sekä asuinalue työntekijöille ja näiden perheille, koko Jorvaksentien eteläpuoli oli eristetty aidalla. Portit avattiin joskus aamukuuden aikoihin ja laitettiin kiinni yötä vasten. Yövartijan tila oli varastokonttorissa ja hän kiersi aluetta tunnin välein pimeällä leimaten vahtikelloaan. Saaressa oli kesät talvet myös ulkona kopissaan asuva vahtikoira Jacki. Lapset pitivät siitä, vaikka aikuisia paksuturkkinen susikoira pelotti. ”Saaren pohjoisosa oli pääosin Stockmannien omistuksessa, siellä heillä oli kesähuvila ja rouva Roos asui siellä myös. Sen rantasaunassa majaili yhteen aikaan Åke Lindman Anneli Saulin kanssa”, kertoo Kristian. ”Rouva Roosin pihalla kasvoi paljon erilaisia marjapensaita ja kävimme aina siellä marjavarkaissa”, myhäilee Berit. Ja Roos huusi kipakasti lasten perään. Myös Kristian muistaa rouva Roosin huutoja, kun he roikkuivat aidalla seuratakseen Jorvaksentien liikennettä. Aidoista huolimatta he olivat lauttasaarelaisia. Ei ollut sellaista käsitettä kuin koivusaarelaiset ja lauttasaarelaiset. ”En kuitenkaan pitänyt Koivusaaren ilmapiiriä mitenkään erityisen yhteisöllisenä. Kauppa-autolle kyllä aina kokoonnuttiin juttelemaan, koska se oli luontevaa”, Berit miettii. ”Ehkä se oli yhteisöllisempää niille, joilla oli samanikäisiä lapsia”, Kristian pohtii. He kävivät koulua samaisessa rakennuksessa Tallbergin puistotiellä, jossa tällä hetkellä on Drumsö lågstadieskola, silloin Drumsö svenska folkskola. ”Kaverit aina halusivat tulla meille käymään, Koivusaari oli heistä tosi jännittävä paikka. Leikimme varastoissa ja kerrankin patteri kaatui päälleni ja päästä tuli valtavasti verta. Yhdessä varastossa taas oli trukki, jolla piti vähän ajella ja päädyimme kolhimaan öljykattiloita”, kertoo Kristian. Berit kuului Lauttasaaren Pyrintöön ja Dickeniin, ja Olavi pelasi Pyrinnössä jääpalloa ”Olavi oli pikkupoikien idoli. Aina kun hän tuli kentälle, pojat huusivat ’Hedu, Hedu!’”, sanoo Berit. Pulloja ja postimerkkejä Nykyisen Länsiväylän paikalla ollut Jorvaksentie rakennettiin 1935. Se oli kapea kaksikaistainen asfalttitie, jossa ei ollut jalkakäytävää erikseen, joten usein auton ajaessa ohi kävelijöiden piti hypätä aidan yli tien sivuun. Koivusaaressa oli Helsingin vuoden 1952 kesäolympialaisiin saakka kaatopaikka, jota käyttivät erityisesti yritykset ja puolustusvoimat. Sieltä on löytynyt muun muassa saappaita ja ammuksia, sinne kaadettiin myrkkyjätettä ja pikitynnyreitä. ”Se oli hirveää aikaa, kun kuorma-autot toivat roskia sinne koko ajan. Meteli oli kamala. Ihmettelenpä vaan, miten sinne nytkin aiotaan rakentaa kaiken tuon roskan päälle uusi asuinalue ja minkälainen meteli siitä sitten nykyisten asukkaiden korviin tulee”, Berit miettii. ”Kun me muutimme sinne, se ei ollut enää yleinen kaatopaikka, mutta Radiator itse toi sinne roskia. Joukossa oli tuhansittain kirjekuoria, joissa oli postimerkit vielä tallella ja me keräsimme kavereiden kanssa valtavat määrät kuorista talteen 1950-60-luvun postimerkkejä. Minulla on vieläkin tallella varmaan sata Kekkosen syntymäpäiväpostimerkkiä”, sanoo Kristian. ”Minä keräsin sieltä pulloja. Ensin minun piti viedä niitä muualle, mutta sitten aloin saada keräämisestä rahaa Radiatorin autonkuljettajilta”, Berit hymyilee. ”Muistan itsekin nuo lasikasat. Me löysimme kavereiden kanssa sieltä paljon ehjiä juomalaseja ja pistimme tienvarteen pystyyn putiikin ja laatikon kyljelleen, ja myimme markan hintaan muille saarelaisille”, Kristian lisää. Aika lähteä Kristianin perhe muutti 1966 Koivusaaresta osoitteeseen Pohjoiskaari 4 Paavo Nurmen rakennuttamaan taloon. Kristianin isä tunsi Nurmen töiden kautta ja Nurmi järjesti heille kunnon vuokra-asunnon. ”Kavereiden mielestähän oli jännää, että me asuimme saaristossa, meillä oli rantasauna, vene ja laituri. Mutta mitä vanhemmaksi tulin, niin minua alkoi vähän hävettää se kuinka alkeelliset olot meillä oli. Kaikilla muilla oli sisävessa, juokseva vesi ja kaupunkiasunnot. Meillä oli vain rantasauna”, Kristian sanoo. ”Meidän oli päästävä pois nykyaikaiseen asuntoon. Pikkuasunnossa asuimme 15-vuotias minä, 13-vuotias sisko ja vanhemmat ilman mitään mukavuuksia. Jälkeenpäin ajatellen hienoahan se oli silloin, kun oli lapsi, mutta ei enää vanhempana.” ”Itse muutin pois mennessäni naimisiin 1962 ja minulle jäi lähtiessä hirveä ikävä. Äitini oli sairas, joten minulla oli syy käydä Koivusaaressa muuton jälkeen joka viikonloppu”, toteaa Berit. Myöhemmin hän kävi myös isänsä apuna ennen kuin tämä joutui hoitokotiin. ” Koivusaari on minulle edelleen rakas paikka. Kun asuin Tapiolassa ja mieheni kuoli 1992, kävin monta kertaa Koivusaaressa istumassa kallioilla, miettimässä ja hiljentymässä. Sen jälkeen olen käynyt siellä aina silloin tällöin, viimeksi siskoni Caritan kanssa viime syksynä.” Olavilla oli jossain vaiheessa oma asunto Koivusaaressa ja hänen kolme poikaansa ovat syntyneet ja kasvaneet siellä, joten Koivusaari on heillekin läheinen. ”Olavin pojat kävivät jokunen vuosi sitten lämmittämässä vielä tuon rantasaunan.” Liikaa rakentamista Saaristossa asuminen on tietysti jättänyt jälkensä. ”En pysty asumaan muualla kuin suolaveden äärellä. Asuin 33 vuotta Espoon Nuottaniemessä ja nyt olen palannut viisi vuotta sitten vaimoni kanssa Lauttasaarentielle. Pohjois-Lauttasaari näyttää melkein samalta kuin 50-luvulla. Vaikka täällä on uusia rakennuksia, suurin osa on samoja kuin lapsuudessani”, Kristian sanoo. ”Minulla oli aina haaveena palata Lauttasaareen, mutta elämäni meni vähän toisin”, Matinkylässä asuva Berit toteaa. He molemmat ovat tietoisia nykyisistä Koivusaaren rakentamissuunnitelmista ja he seuraavat niitä kauhun, surun ja haikeudensekaisin tuntein. ”Koivusaaren pohjoisosa meni jo silloin pilalle, kun moottoritie rakennettiin. Silti siitä saisi ihan kivan ja kauniin asuinalueen, mutta nyt sinne ollaan suunnittelemassa aivan liikaa meritäyttöjä ja isoa liikerakennusta. Leppäsaari pitäisi kokonaan suojella eikä sen ympärille saisi tehdä meritäyttöjä.”, Koivusaaren suunnittelua aktiivisesti seuraava Kristian sanoo. Berit on samaa mieltä. ”Aivan totta, onhan tämä nyt jo pilalla. Kun viimeksi kävimme täällä siskoni kanssa mietimme, kuinka tämä metsä voi olla niin pieni, kun se tuntui niin valtavan isolta silloin. Mutta eihän Koivusaari ole enää mitään mitä se oli ennen.” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Koivusaaren alkuasukkaat Kristian ja sisko Anne-Christine ulkoilemassa ja keskimmäisessä kuvassa asuintalo kuvattuna varastoalueella. Yllä Beritin kotitalo. Alakuvassa Kristianin perheen koti, jossa he asuivat 1952-1965. Anne-Christine Appel, Heikki Järvinen, Anna-Maija Järvinen ja Kristian. Taustalla Lauttasaari ja Saunaseura.
• 8 18.3.2021 Nro 10 ENNEN TEKSTI Kari Kemppinen KUVAT Yksityisarkistot ja Kari Kemppinen ”Isäni oli poliisi ja saanut Länsiulapanniemen majaja teltta-alueelta kesäaikaisen järjestyksenpitäjän ja talonmiehen lisähomman vuonna 1938. Vanhempani olivat siten oppineet tuntemaan Lauttasaarta. Kun Pohjoisniementien (nyk. Gyldenintie) ja Pohjoisen satamakadun kulmaan alettiin suunnitella ensimmäistä kerrostaloa, ostivat he siitä tilavamman asunnon. Sitä muuttopäivää oli odotettu. Torstaina 2.3.1939 tulimme isän ja pari vuotta vanhemman veljeni ja kuormamme kanssa Pohjoisniementie 6–8 talon eteen. Äiti ja kolmevuotias pikkuveljeni tulivat taksilla. Etupiha näytti ankealta, kapean hiekkatien reunassa muutama poppeli ja sähkötolppia lankoineen, pihapuolella viljeltyä peltoa ja kaislikkoinen merenlahden reuna. Kotimme oli B-portaan 4. kerroksessa. Alkoi kamojen ja mööpelien kantaminen, talossa ei ollut hissiä. Sen jälkeen kävimme veljeni kanssa murrosikäisten innolla nelikerroksisen ja -portaisen talon läpi, ihmettelimme naapureita, oliko saman ikäisiä kundeja? Kävi ilmi, että talossa ei ollut asuntoa numerolle 13. Alapuolelle muutti Waseniuksen perhe. Birger oli pikaluistelun maailmanmestari ja kolminkertainen olympiamitalisti. Portaaseen muutti myös Usvan perhe. Heidän tyttärensä Tuula oli tuolloin 6-vuotias. Iäkkäämmät muistavat Tuulan esiintyneen jo 10-vuotiaana Suomisen perhe -elokuvassa ja 1949 Edvin Laineen Prinsessa Ruusunen -elokuvan nimiroolissa.” Hiljainen kartano ”Kartanon päärakennus näkyi kotimme ikkunoista. Sen edessä oli iso hoitamaton puutarha, tenniskenttä ja aluetta ympäröi puukuja. Äiti kielsi sinne menemisen, vaikka se näytti asumattomalta. Kartanon vieressä Salmisaarentien (nyk. Kauppaneuvoksentie) pohjoispuolella oli kaksi kerrostaloa (Lauttasaarentie 34 ja 36), joiden alakerrassa oli kaupat, ja muutamia puutaloja sekä isot lasikattoiset puutarharakennukset. Talomme eteläja länsipuolella, peltoalueen reunalla, oli kartanon iso kivinavetta ja muita rakennuksia. Peltojen takana oli pari korkeaa kerrostaloa, joista yhtä vielä rakennettiin. Talojen välistä pilkotti radiotehtaan vaalea rakennus. Pellon vieressä, tien suuntaisesti, oli Pajalahden koulu. Pohjoisniementien ja Lauttasaarentien kulmassa oli Fornen kauppa, jonka yläkerrassa oli asuntoja ja pihassa kioski. Ja toinen, pieni kauppa, oli Pohjoisniementien toisessa päässä, Drumsö Handels, Puistokadun (nyk. Tallbergin puistotie) kulmassa. Pihapuolen ikkunoistamme näkyi Lemissaareen ja Seurasaarenselälle sekä Ruukinlahden ranta-alueelle, jossa oli huviloita. Päätien vasemmalla reunalla törrötti edellisenä vuonna valmistunut Unisaarentien ensimmäinen asuinkerrostalo (nyk. Lauttasaarentie 47). Lähellä sitä, Pyrkän kentän vieressä, ennen korkeaa metsämäkeä, oli Vulcanin kumitehdas, jonka edessä bussi 20 kääntyi.” Sota saapuu ”Pajalahden koulu oli uusi kokemus; tytöt ja pojat olivat samassa luokassa ja pihalla oli suomenja ruotsinkieliset yhdessä. Töölössä olin ollut poikaluokassa. Koulu ja kaveripiiri muodostui, saari tuli tutuksi. Uimaranta ja Pyrkän kenttä olivat suosikkejamme. Kotona kuuntelimme radiota ja vanhempani lukivat huolestuneina lehtiä: Saksa oli hyökännyt Puolaan. Pihallemme tuli isoja halkokuormia polttopuuta, jonka pinoamisessa me isommat pojat autoimme talonmiestä. Muistan äitini rauhoittaneen meitä. Ei isä mihinkään lähde, isä on poliisi, ei meidän tarvitse lähteä minnekään. Monet kaverit kertoivat, että heidän isänsä olivat lähteneet sotaharjoituksiin, ja kohta he itsekin muuttavat jonnekin landelle tai mummolaan. Useat talomme asukkaista muuttivat, talon ja saaren elämä hiljeni, koulunkäynti keskeytyi. Radiouutisia piti kuunnella aina ihan hiljaa. Mieleeni jäi vanhempieni keskustelut naapurien kanssa: alakerrassa asunut Birger Wasenius oli ehtinyt olla vain muutaman päivän rintamalla, kun hän kuoli taistelussa, ja hänen vaimonsa odotti lasta. Isoveljeni sai kutsun jatkosodan loppuajan taisteluihin, jossa hän vammautui.” Melontaa ja leffaa ”Olin vähän aikaa tsupparina Suomi-Salama -yhtiössä. Vähäiset ansiot kuluivat elokuvateatteri Kultaisessa Lyhdyssä. Kundien kanssa osallistuimme Drumsö Kanotisterin järjestämälle melontakurssille. Opettaja oli melonnan maailmanmestari Maggie Kalka. Sitten pääsin Strömberg-tehtaiden sisäoppilaitokseen, josta valmistuin nuoremmaksi sorvaajaksi. Myös Myllykalliolla oli sisäoppilaitos, sillä kesällä 1945 Yrjö Sirolan säätiö osti ja kunnosti entiset kalliolla olleet sotilasparakit kommunistien koulutuspaikaksi. Kun opisto muutti pois 1947, tiloissa aloitti SKP:n puoluekoulun sisäoppilaitos. Siellä oli oppilaskunnan ylläpitämä tanssilava, jossa kävimme kundien kanssa kuuntelemassa musiikkia ja joraamassa oppilaskodin ja paikalle saapuneiden daamien kanssa. Joskus se jäi vain aikomukseksi, sillä lavan vieressä oli ilmakivääriteltta. Hyvin ampuessaan saattoi voittaa peltipyttyjä. Liika yrittäminen kostautui, ei tullut pyttyjä eikä ollut enää vapaita daameja tanssitettaviksi. Ehdin käydä pari kertaa Kultaisessa Ankassa Otavantiellä, ennen sen toiminnan päättymistä. 1947 kutsui armeija. Elokuvateatterin talon ravintola Vesperissä en ehtinyt käydä, mutta sen tilalle avatussa ravintola Tavernan kävimme tyttöystäväni Meerin kanssa sunnuntaisin päivätansseissa. Meerin koti oli Ruukinlahden huvila-alueella, jonne oli melkein suora näköyhteys kodistamme. Avioidumme joulukuussa 1949 ja asuimme vajaan vuoden kotonani, isoveljeni tyhjäksi jääneessä huoneessa. Talon osoite muuttui 1950-luvun alussa Gyldénintie 4:ksi. Samoihin aikoihin alkoi kartanon ison navetan purku ja koulua vastapäätä korttelinkokoisen kerrostaloalueen rakentaminen. Olin 23-vuotias, kun sain työpaikan Gummitehtaalta Saviolta. Muutimme sinne Meerin kanssa kesäkuussa 1950.” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Kadonnutta aikaa muistelemassa Urho Sokka oli 12-vuotias, kun hänen viisihenkinen perheensä muutti Töölöstä Lauttasaareen maaliskuussa 1939. Muistikuvat nuoruudesta Lauttasaaressa ovat säilyneet. 94-vuotias Urho Sokka. Pohjoisniementie 6-8 (nykyinen Gyldenintie 4) keväällä 1939. Fornen kauppa lasten taustalla oli Unisaarentien (Lauttasaarentien) ja Pohjoisniementien kulmassa. Kuva keväältä 1939 tai 1940. Pikaluistelun maailmanmestarin Birger Waseniuksen kotona riitti palkintoja. Talon tyttöjä pihakeinussa, keskimmäinen on oletettavasti Suomisen perheen elokuvista tuttu Tuula Usva.
• 9 18.3.2021 Nro 10 MISSÄ TANSSI LÖYTÄÄ VALOKUVAN TAPAHTUMIA: MERIKAAPELIHALLI > Taidemaalariliiton Teosvälitys 13.-21.3. (verkossa 30.4. asti) PURISTAMO > Ornamon Teosmyynti 13.-21.3. MUU HELSINKI NYKYTAIDEKESKUS > Peilissä – valokuvaperformanssi 21.3. asti KAMERASEURA GALLERIA WEST > Arkiston aarteita 23.3. asti SUOMEN VALOKUVATAITEEN MUSEO TEATTERIMUSEO HOTELLIJA RAVINTOLAMUSEO > Suomen valokuvataiteen museo, Teatterimuseo sekä Hotellija ravintolamuseo ovat suljettuina 31.3. asti KAAPELITEHTAAN KONTTORI > Mikrogalleria: Kesä, joka ei tullut Näyttely vuoden 2020 perutuista tapahtumista 27.3. asti STOA MARIAPASSIO > Marja Paasio: Perhosia ja kukkasia V 30.4. asti Lue lisää: www.kaapelitehdas.fi/tapahtumia ————— TALLBERGINKATU 1, HELSINKI KAAPELITEHDAS.FI Huom. Koronarajoitusten takia tapahtumiin saattaa tulla muutoksia tai ne voidaan perua kokonaan. Tarkista aikataulut tapahtumanjärjestäjän omilta verkkosivuilta tai sosiaalisen median kanavista. JUHLAVUONNA ENSI-ILLASSA ARVAA MITÄ? ARVAA MITÄ! Tanssiteatteri Hurjaruuth täyttää tänä vuonna pyöreitä, ja ohjelmistossa nähdään Hurjaruuthin 1980-luvun hittiteos päivitettynä. 40-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kolme uuden polven tanssitaiteilijaa toteuttaa yhdessä oman versionsa Hurjaruuthin maailmaa kiertäneestä klassikkoesityksestä. Katutanssin ja nykytanssin liikekielistä ammentavan uu delleentulkinnan toteuttavat tanssitaiteilijat Selma Kaup pinen, Pie Kär ja Marika Peura. Mukana työryhmässä on myös muusikko Laura Palanne. Heille on annettu vapaat kädet muokata alun perin vuonna 1988 ensi-iltaan tullut Arvaa mitä! nykypäivään. Alkuperäisteoksessa hauskat liike-, kuvaja sana-arvoitukset sekoittuvat kekseliäiden tanssien lomaan. 2020-luvun teos kutsuu jälleen vuoropuheluun tanssijoiden ja yleisön välillä – arvoitusten, leikin ja haaveilun kautta! Arvaa mitä? Arvaa mitä! Tanssiteatteri Hurjaruuthissa 21.–29.4.2021. Näytökset järjestetään vallitseva koronavirustilanne huomioiden, mahdollisesti pelkästään virtuaalisesti. Huhtikuinen Ruutia!-tanssifestivaali lapsille ja nuorille siirtyy syksyyn 2021. Lisätiedot Hurjaruuthin sivulta www.hurjaruuth.fi. TANSSITEATTERI HURJARUUTH TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA Arvaa mitä? Arvaa mitä! Riku Virtanen TALVISIRKUS VAUHTI SUVILAHDESSA SYKSYLLÄ Viime syksynä koronarajoitusten vuoksi katkolle joutunut Talvisirkus Vauhti nähdään uusintaensi-illassa marraskuussa 2021. Kaapelitehtaan yhteyteen nousevan Tanssin talon rakennushankkeen aikana Talvisirkus nähdään Suvilahden Kattilahallissa, Kalasataman ja Sörnäisten naapurissa. Vuonna 2022 Talvisirkus nähdään jälleen Kaapelitehtaalla, Tanssin talon uudisrakennuksessa. Talvisirkus Vauhti Suvilahden Kattilahallissa 4.11.2021–9.1.2022 Ohjaus: Sanna Silvennoinen GALLERIA WESTIN MAALISKUUN NÄYTTELYT Arkiston aarteita 6.–23.3.2021 Kameraseuran juhlavuonna nostetaan esille toiminnassa vuosien varrella mukana olleita valokuvaajia. Arkiston aarteita -näyttelyssä on kuvia mm. seuraavilta valokuvaajilta: Jussi Aalto, Arvi Hanste, Helge Heinonen, Ismo Hölttö, Jukka Male, Eino Mäkinen, Antero Nyqvist, Matti A. Pitkänen, Pietiset, Pentti Sammallahti, Salme Simanainen, Antero Takala, Eero Venhola. Kameraseuran arkiston originaalikuvat on lahjoitettu Suomen valokuvataiteen museolle. Nyt esillä on 60 digivedosta 49 valokuvaajalta. Näyttelyä laajennetaan myöhemmin vuoden vaihteessa uusilla kuvilla. SATA VUOTTA KAMERASEURAA Pikipojat, Helsinki, 1957. Originaalista rajattu. Helge Heinonen Suomen kameraseurojen liiton vuosinäyttely 2021 27.3–29.4.2021 Kameraseura järjestää tänä vuonna SKsL:n vuosinäyttelyn. Näyttely avautuu maaliskuun lopulla Gal leria Westissä ja viereisessä Käytävägalleriassa. Teokset on esillä huhtikuun loppuun saakka. Lisää tietoa kuvista ja tuloksista verkkosivuilla: www2.sksl.fi ja www.kameraseura.fi. Satavuotias Kameraseura Juhlavuotta vietetään erilaisten tapahtumien ja näyttelyiden merkeissä, joista osa on tilanteen mukaan etäyhteyksillä. Suunnitelmia ja ideoita on tulossa vielä pitkin vuotta. Kurkista myös seuran Instagram-tilille, instagram. com/kameraseura. Sieltä löytyy kuvagallerian lisäksi vihjeitä kuvaamiseen. www.kameraseura.fi www.kamera-lehti.fi #kameraseura100 Ilm oit us
• 10 18.3.2021 Nro 10 Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä perjantaina klo 12 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. TAPAHTUU RAVINTOLAOPAS TILAA TAI HAE RUOKA KOTIIN SAARELTA! Korona-ajan poikkeusolot sulkivat ravintoloiden asiakaspaikat. Nämä keittiöt ovat avoinna ja tarjoavat paikallista noutoruokaa. ILMOITUS Päivällisravintola Lounasravintola Baari Kahvila Larutorin rivi-ilmoitukset 8 €/rivi. Noin 25 merkkiä/rivi. Lähetä tekstisi seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti OSTETAAN Ostetaan tarpeeton ajoneuvo. Myös katsastamaton ym. Tarjoa. P. 040 871 3368 TYÖSUORITUKSIA Sorvausta, jyrsintää, hitsausta. P. 0400 812 699. T =Takeaway KK =Kotiinkuljetus ravintolalta W = Kotiinkuljetus Wolt.fi F = Kotiinkuljetus Foodora.fi RAVINTOLOITSIJA, MUKAAN RAVINTOLAOPPAASEEN? 35€ + alv / lehti. Ota yhteys mediamyyntiin: Leena Valtola 050 591 6466 tai seura@lauttasaari.fi. Paikka Osoite Mikä Auki Tarjolla Korat Café Gyldenintie 9 koratcafe.fi 050 3135 889 Aitoa thaimaalaista kotija katuruokaa. Poikkeusaikana kaikki annokset 10 %:n alennuksella koko päivän (Ei koske alkuruokia). Tulista ja miedompaa, myös vegeä ja vegaanista. Nouda ja nauti. Keittiö sulkee 19.30. T ma-pe 11-20 la 12-20 su suljettu Limone Nahkahousuntie 1 limone.fi 050 562 5010 Italialainen mutkaton ja hauska trattoria Nahkahousuntien ja Vattuniemenkadun kulmassa. Keittiössä aitosisilialaista osaamista. Nouda tai tilaa kotiin. Kestosuosikki: Di Parma -pizza ja Katkarapupasta. T F W ma-to 11-21 pe-la 11-22 su 12-21 Osaka Sushi Vattuniemenkatu 13 osakasushi.fi 050 592 9990 Takeaway-susheja saa joka päivä. Ruokalista Foodoran ja Woltin sivuilla. Soittamalla tilauksen ravintolaan ja noutamalla itse, saa hinnoista 20%:n alennuksen. Tilata voi myös Facebookin kautta. T F W ma-su 11-19 Maggio Kiviaidankatu 9 Maggio.fi 040 170 2010 Nopeasti vankkaan suosioon noussut pizzeria on täynnä Italiaa musiikista viinivalikoimaan ja keittiöstä lautaselle asti. Pizzoissa napolitana-pohja. Myös salaatteja. Iltaisin pöydissä syttyvät kynttilät. Kivenheitto Heikkaanaukiolta. Kestosuosikki: ruokaisa Maggio-pizza. T KK ma-pe 10-22 la-su 11-22 Maharaja Särkiniementie 5 ravintolamaharaja.fi 010 292 6699 Särkiniementien sympaattinen intialainen ravintola, joka tarjoaa meheviä tandooriruokia, naan-pizzoja, kebabeja ja rullia. Maista Maharaja-pizza. Kestosuosikki: butter chicken. Nouda tai tilaa Woltin tai Foodoran kautta. T F W ma-pe 11-19 la-su 12-20 Persilja Tallbergin puistotie 1 ravintolapersilja.fi 09 621 6727 ma-pe 10.30 -22 la 12-22 su 12-20 Välimerellisen keittiön monipuoliset herkut noudettuna tai kotiinkuljetuksella. Soita tai tilaa kotisivujen tai Woltin kautta. Kestosuosikki: naudan sisäfilevarras. T KK W Hanko Sushi Lauttasaarentie 28 050 5228208 hankosushi.fi Tyylikäs ketjuravintola, jossa annokset valmistetaan tilauksesta ja niissä käytetään vain vastuullisesti pyydettyjä mereneläviä. Lounas arkisin klo 15 asti. Koti-iltoihin tarjolla jaettavia lajitelmia. Kestosuosikki: 12 palan Medium-lajitelma. T F W ma-pe 11-21 la 12-20 su 12-19 Luca Lauttasaarentie 28 050 466 1499 pizzerialuca.fi Suomen parhaan pizzerian palkinnon voittanut napolilaistyylinen pizzeria. Soita ravintolaan tai tilaa Woltin tai Foodoran kautta. Ruokalistan valikoima voi vaihdella sulun aikana. Kestosuosikki: Pizza Diavola. T F W ke-pe 16-21 la 14-21 su 14-20 Louis Kiviaidankatu 9 044 9857 663 ravintolalouis.fi Ravintolassa nyt Takeaway -kioski, josta kaikki puuhiiligrillin herkut noudettavissa tai tilattavissa. Listalta löytyy pihvejä, burgereita, pizzaa ja döneriä eli jokaiselle jotakin. Myös ruokaisat salaatit. T F W ma-to 10.30-21 pe 10.30-22 la 11-22, su 11-21 Mama´s Deli Keittiö Otaniemessä fb Mama´s Deli / ig mamasdelikh 041 7144 882 Maman kotiruokaa kätevästi kotiinkuljetuksella. Ruokalista facebook-sivuilla, myös vegaanisia vaihtoehtoja. Tilaukset viimeistään edellisenä päivänä, kuljetus sisältyy hintaan. Myös catering-palvelu, juhlatilat ja astiavuokraus. Kestosuosikki: perjantain lasagnet. KK Tilaus edellisenä päivänä klo 18 mennessä. Toimitukset arkisin klo 13-15. Blue Peter Vattuniemen puistotie 1 bluepeter.fi 010 4249 801 ma-pe 11-14 tilaukset 9-14 Maukasta ja laadukasta käsintehtyä ruokaa jokaiseen makuun. Ilmainen kotiinkuljetus ennen klo 10.30 verkkokaupassa tehdyille tilauksille. Voit myös tilata ja noutaa paikan päältä. Saatavana myös 4 hengen perhepaketeissa edullisempaan hintaan. T KK W Rixi-Baari Isokaari 24 rixibaari.fi 09 677 320 ma-ti suljettu ke-su 12-21 Nouda tai tilaa mehevät pizzat, kebabit, pihvit ja burgerit Isokaaren legendaarisesta Rixistä. Tee tilaus viimeistään puolta tuntia ennen sulkemista. Ilmainen kuljetus yli 14 euron tilauksille. Huomaa poikkeusajan aukioloajat. T KK Pyrkän tekojäälle pääsee viisikymmentä henkeä kerrallaan 31.3. asti. Kenttä on auki joka arkipäivä klo 8-15 ja 16-21.30. Klo 15-16 välisenä aikana jäällä on huoltoajo. Lauantain ja sunnuntain aukiolot ovat samat, mutta kenttä aukeaa kello 9. Luistelemaan mentäessä kannattaa varautua siihen, että kevät tuo kevätsäät ja siksi jäänhuoltoa voidaan tehdä muulloinkin kuin kello 15-16 päivästä riippuen. AUKIOLOAJAT JA KÄYTTÖ Maanantai klo 8-15, mailat kielletty, klo 16-21.30, mailat sallittu. Tiistai klo 8-15, mailat sallittu, klo 16-21.30, mailat kielletty. Keskiviikko klo 8-15 , mailat kielletty, klo 16-21.30 mailat sallittu Torstai klo 8-15, mailat sallittu, klo 16-21.30, mailat kielletty Perjantai Klo 8-15, mailat kielletty, klo 16-21.30 mailat sallittu Lauantai Klo 9-15, mailat sallittu, klo 16-21.30 mailat kielletty Sunnuntai Klo 9-15, mailat kielletty, klo 16-21.30 mailat sallittu. Voimavarana herkkyys Galleria Foggan uusin näyttely on Voimavarana herkkyys 13.3. 1.4.2021. Se koostuu maalauksista, digigrafiikasta ja veistoksista. Taiteilijoina ovat Ira Grünfelder, Maria Kajanki, Marjut Korhonen, Varpu Kuusela, Jaana Laurila, Luiza Lehtinen, Taija Mäntylä, Katja Närhi, Saara Paulasalo, Anne Pernaa, Pia Rydman. Pyrkällä luistellaan Tekojää on auki. AIMO MELLERI Loru Itälahdenkatu 22 B-talo ravintolaloru.fi 044 3096 959 Suosittu lounasravintola aivan Heikkilänaukion tuntumassa. Päivittäin vaihtuvat, ruokaisat lounasannokset, joihin kuuluu salaatti, leipä, jälkiruoka ja kahvi/tee. Lisäksi listalla aina myös keittoa, pizzoja ja wokkeja. Tilaa ja nouda. Ilmainen kotiinkuljetus. T KK ma-pe 10.30-14.00
• Ilmestyy torstaisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8 eikä kesäviikoilla 26-30. Painos 12 500 kpl. Vuosikerta 45 lehteä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Juha Korhonen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Suomalainen Lehtipaino Oy Jakelu Posti Oy Sanomalehtien liiton jäsen. Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Twitter: @larutwiittaa Lauttasaari.fi Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry 11 HIERONTAA 18.3.2021 Nro 10 sirparantanenz@gmail.com FB Valtuutettu hieroja H Y V I Ä PA LV E L U J A S A A R E L A I S I L L E ATK-PALVELUA AUTOKORJAAMOJA ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 09 3922 302 Pohjoiskaari 1-3 www.fysiogeriatria.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa Isokaari 3 050 357 1579 www.kauneushoitolakristel.fi Kauneushoitola Kristel Strandén PYÖRÄHUOLTOA JA -MYYNTIÄ VALOKUVAUSTA VARASTOINTIA JALKAHOITOA Varaa paikkasi palstalle: 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi. Hinta alk. 112 € +alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään lehteen. PAPA’S BIKE • PYORAHUOLTO.COM 040 592 4664 / 040 545 6859 040 550 6834 / 041 546 3090 Avoinna: Ma-Pe 11-18 La 11-14 Lauttasaarentie 11 & 14 Specialized • Rocky Mountain Pelago • Frog • Fox • Kona • Whyte • Valot • Nastarenkaat Luistimien teroitus Suksi& Lautahuolto Yhteistyössä Kalpalinna Ski C M Y CM MY CY CMY K lauttasaari_lehti_palvelu_tarjolla_v6.pdf 1 11.1.2021 20.22 SIIVOUSTA ÄÄNILEVYJÄ KAUNEUSJA HYVINVOINTIPALVELUJA KORJAUSOMPELUA SISUSTUSTUOTTEITA TIETOKONEPALVELUT ETÄNÄ 050 590 9990 www.datatuki.fi IKKUNANPESUA www.kuntokasino.fi info@kuntokasino.fi Lauttasaarentie 54 D 09 671 165 Fysioterapia Hieronta Urheiluhieronta Kotikäynnit Fasciakäsittely ark. 9-17, la 10-14 JALKATERAPEUTTI MALLA SYRJÄNEN PUH. 040 506 5400 Lauttasaarentie 27 Lauttasaarentie 12 Helsinki • puh. (09) 6212 535 • www.hairspot.f i Lauttasaarentie 12 Helsinki • puh. (09) 6212 535 • www.hairspot.f i Lauttasaarentie 12 Helsinki • puh. (09) 6212 535 • www.hairspot.f i Lauttasaarentie 12 Helsinki • puh. (09) 6212 535 • www.hairspot.f i Kauneuskeskus Kysy yksityisaikoja! JÄTTIVALIKOIMA LP&CD BLUES H ROCK H HEAVY PROGE H JAZZ H CLASSIC Ostamme hyviä LP-levyjä. Vi köper dina LP-skivor. WWW.VINYLMUSIC.FI Auki KE 12-18 ja LA 11-16 UUSI OSOITE Itälahdenk. 20B Puh. 0400 303 300 PESULAPALVELUJA FYSIKAALISTA HOITOA Pesula Lauttasaari Pesulapalvelut ammattitaidolla! Arkija juhlavaatteiden pesu Kodintekstiilien pesu Korjausompelu Tekstiilin kierrätyspiste SOL Pesula Lauttasaari Lauttasaarentie 18 p. 040 779 7208 Kosmetiikkaja kauneuspalvelut Sannamaija myös Falke-sukkatuotteet Lauttasaarentie 34 040 843 4818 sannamaija.com KAIHTIMIA 045 327 2202 kaihtimethelsinki.fi KAIHTIMET mittauksesta asennukseen Netissä tarjouslaskuri! S Ä L E Kotimaiset laatukaihtimet 30 vuoden kokemuksella! Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 112 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti HYVINVOINTIA Terapeutti Timo Mynttinen Heikkiläntie 7 Ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa. www.terapeuttitimomynttinen.webnode.fi www.lauttasaari.fi TAIDE Satakieli ja muita tarinoita -näyttely vuoden loppuun asti, Puhuri by Tartine, Kauppaneuvoksentie 18. Juliana Hyrrin maalauksia ja lyijypiirustuksia. SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Heikkiläntie 7A, 4. krs. Päämessu sunnuntaisin klo 11 seurakunnan Facebookissa suoratoistona. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 19, enimmäisosallistujamäärä 10 henkilöä, mukaan lukien messun toimittajat. Aikuisten keskusteluryhmä to 18.3. klo 17.30-19 Teamsissa ks. linkki Lauttasaaren seurakunnan verkkosivulta. Iltalastenhoito ulkoillen yli 2-vuotiaille lapsille ke ja to klo 17.30–19.30. Ilmoittautuminen viimeistään edellisenä arkipäivänä klo 9–16 numeroon 050 380 3514. Ulkoiluapu ke ja pe klo 9–11. Lastenohjaajan voi soittaa lasten kanssa ulkoilemaan. Soittoaika viimeistään edellisenä arkipäivänä klo 9–11 numeroon 050 380 3514. Avoin perhekerho ulkona Lauttasaaren kirkon takana torstaisin klo 9–11. Seurakunnan kokoava toiminta on tauolla. Heikkiläntie 7:n väistötilaan voi tulla hiljentymään arkisin klo 10–18 välisenä aikana, pidämme huolta turvajärjestelyistä. Käytäthän väistötilassa kasvomaskia, ellei sen käyttöön ole terveydellistä estettä. Diakoni ti ja to klo 10–11 puh. 09 2340 4318 Päivystävä pappi arkisin klo 9–21 puh. 09 2340 4302 JOHANNES FÖRSAMLING Heikasvägen 7 Musiklek fre 19.3. kl 10 via Google Meet för barn i åldern 2–4 år. Anmälan till heidi.aberg@evl.fi. Högmässa sön 21.3. kl 12 i Johanneskyrkan, strömmas via facebook.com/johannesforsamling och kan ses i efterhand via församlingens Youtubekanal. Musiklek ti 23.3. kl 11 via Google Meet för barn i åldern 0–1 år. Anmälan till heidi.aberg@evl.fi. Musiklek fre 26.3. kl 11 via Google Meet för barn i åldern 2–4 år. Anmälan till heidi.aberg@evl.fi. Högmässa sön 28.3. kl 12 i Johanneskyrkan, strömmas via facebook. com/johannesforsamling. S:t Jacobs barnkör medverkar via video. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Vattuniemenkatu 9 Koronatilanteen vuoksi ei yleisötilaisuuksia ajalla 8.3-28.3. Nettihartaus sunnuntaisin klo 14 alkaen. JEHOVAN TODISTAJAT Jeesuksen kuoleman muistojuhla la 27.3. klo 18.30, osoitteessa jw.org. Samassa osoitteessa myös su 21.3. raamatullinen erikoisesitelmä aiheesta Oletko löytänyt kallisarvoisen helmen? Lisätietoja jw.org. YKSITYINEN RAAMATTUPIIRI Raamattupiiri netissä joka keskiviikko klo 18. Ilmoittaudu darres@gmx.com.
• 12 18.3.2021 Nro 10 ...ja kaikki hoituu kerralla. Tarkemmat tiedot ja myymäläkohtaiset aukioloajat: ruohis.fi Itämerenkatu 21, 00180 Helsinki RUOH IS – lähelle on helppo tulla RUOH IS – lähelle on helppo tulla + m o n ta m u u t a Voimassa to-su 18.-21.3.2021 (ellei toisin mainita), niin kauan kuin tuotteita riittää. Ilman Plussa-korttia wc-paperi 16,40 sk ja talouspaperi 10,60-12,90 sk WC-paperi (0,31 rl) ja talouspaperi (0,38 rl) S Ä N K Y S O F F A VARASTO Pop up -myymälä ulkotorilla. K-RAUTA -IDENTITY GUIDELINES VERSION 1.4 01.11.2016 % 0105 382 800 k-citymarket.fi Sinä & hyvä ruoka AIKASI ARVOINEN KAUPPA K-CITYMARKET RUOHOLAHTI PALVELUAJOISSA SAATTAA OLLA POIKKEUKSIA! KATSO www.ruohis.fi Sinua palvelevat: 1 h ILMAINEN PYSÄKÖINTI Plussa-kortilla Alko • Apteekki • Bieder -kukkakauppa • Burger King® • CarWash Ciao! Caffé • Dressmann • Eerikin Pippuri • Fenno Optiikka • Hiusfashion Hua Du Asian Fusion Cuisine • Jysk • K-Citymarket 24 h • K-Rauta • Kierrätyspiste Mayor’s Gym 24 h • Musti ja Mirri • Peura Outlet • Posti pakettiautomaatti • Subway® Sänky ? soffavarasto • TalletusOtto-automaatti • Tokmanni • Uff Nauti valmiista tai valmista helposti itse Desig n by Lauri Tähkä KAUPA N PÄÄLLE Säkkip arin ostajal le Lotus Protec t -kosteu spyyhe (raj.erä ). L eip om o O ma n k e itti ön HELPOSTI HETI NAUTITTAVAKSI Leipomo konditoria -32% PLUSSA-KORTILLA LOHI 49 95 kg 39 95 kg siivuna palana aidolla leppäpurulla kylmäsavustettu Meill ä t e h ty Palvelutiskit auki myös sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 12-18 Ca rame l Ch e w Ch ew VAIN K-CITYMARKETISTA Ben&Jerry’s JÄÄTELÖT 438-500 ml Myös Non-Dairyvegaanijäätelöt (6,67-7,61 l) Raj. 1 erä/talous. 1 ,49-50% PLUSSA-KORTILLA Ilman Plussa-korttia 6,59-6,79 kpl (13,18-15,50 l) 3 kpl Arla LOPUTON KERMAJUUSTOT 1,1 kg (4,08 kg) Raj. 3 kpl/talous. 4 49 kpl PLUSSA-KORTILLA Ilman Plussakorttia 4,99 kpl (4,54 kg) Heimon Gourmet RUODOTON KIRJOLOHIFILEE Vakuumipakattu, C-leikattu, kasvatettu, Ruotsi. Raj. 2 pkt/talous. La 20.3. asti 9 95 kg SYÖNTIKYPSÄ AVOKADO 2 kpl/320 g Espanja, Portugal, Israel tai Costa Rica 3 ,rs VIHREÄ ja TUMMA RYPÄLE 500 g Etelä-Afrikka ja lntia. (3,00 kg) 3 ,Becel MARGARIINIT 400 g ja JUOKSEVA 500 ml Ei voi&kasviöljyt (4,50 kg, 3,50 l) 3 50 PLUSSA-KORTILLA Ilman Plussa-korttia 2,09-2,25 kpl (5,23 kg, 4,50 l) 2 kpl 2 rs Valio Aura SINIHOMEJUUSTOPALA 170 g (14,71 kg) 5 ,PLUSSA-KORTILLA Ilman Plussa-korttia 2,79 kpl (16,41 kg) 2 kpl Hätälä GRAAVITAI KYLMÄ SAVUSTETUT LOHIVIIPALEET 500 g (25,80 kg) 12 90 pkt PLUSSA-KORTILLA Ilman Plussakorttia 14,90 pkt (29,80 kg) ERÄ! Tuore kokonainen SIIKA Kasvatettu, Suomi. La 20.3. asti. 15 95 kg Atria NAUDAN JAUHELIHA 17 % 1 kg, Suomi (5,99 kg) Raj. 2 pkt/talous 5 99 pkt Marjex SUOMALAINEN MUSTIKKA 1 kg Pakaste (9,49 kg) 9 49 ps PLUSSA-KORTILLA Ilman Plussakorttia 10,95 ps (10,95 kg) Järvikylä YRTTIRUUKUT Basilika, korianteri, timjami, minttu tai lehtipersilja. Suomi. 1 ,kpl Yksittäin 2,59-2,69 rs (5,18-5,38 kg) (9,38 kg) JATKUU21.3. asti K-RAUTA Autamme henkilökohtaisesti niin kodin kunnostamisen ensikertalaisia, kuin ammattilaisiakin onnistumaan. K-CITYMARKET Lotus Soft Embo WC-paperi 40 rl valkoinen ja Lotus Emilia talouspaperi 20 rl valkoinen tai UUTUUS Vallila design Hehku (ei Emilia design, Muumi) Yht. 19, 90 MUSTI JA MIRRI Purenatural kuivaruoat koirille 2x12 kg (4,13 kg) 99,(norm. yht. 133,80-139,80 /5,58-5,83 kg) Ei koske Grain Free tuotteita. 21.3. asti. PEURA OUTLET Pysyvästi alennetuin hinnoin. Uutuuksia viikoittain! 10 ,rs Macaron-päivä 20.3. 8 kpl/rs MACARONBOX Pakaste, vadelma, suklaa, mustikka & vanilja. LEIVOSKARNEVA ALIT 1 99 leivos