Lauttasaari
Lauttasaari
Nro 7 ? 19.2.2016
|
Perustettu 1968
Julkaisija Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry
Lykistä Kansainvälisen
liiketoiminnan lukio s. 3
Talviriehassa
riitti hymyä s. 6-7
RAYMOND ANDERSSON, Optikkomestari
erikoiskoulutus
? Piilolasien erikoiskoulutus
? Työnäkemisen erikoiskoulutus
Nro 7
19.2.2016
Kokeile
tehdä sähköä s. 8
3VVLJOMBIEFOUJF "
4ÊSLJOJFNFOUJF $
0JLFJUB JINJTJÊ BTVOUPBTJPJIJO
N¤ I
BWPL
LQI
N¤ I
L
LQI
WI
Q
,BUBKBIBSKVOUJF "
N
û LL
û IMÚ LL
û
)
,
,1)
8$
7)
1BSWFLF
*UÊMBIEFOLBUV B #
)BBILBUJF
7) û
N¤ I
L
LQI
T
Q
N¤ I
L
LQI
WI
Q
.FMLPOLBUV "
N
û
û LL
û IMÚ LL
MJJLFUJMBB
)BLPMBIEFOUJF "
7BUUVOJFNFOLBUV "
7) û
N¤ I
L
LQI
WI
Q
N¤ I
L
LQI T
WI
Q
4ÊSLJOJFNFOUJF "
N
û
û LL
TOU NJO
Klaara on kodin kutsutuin vieras.
Kodinhoito- ja siivouspalvelumme
sinulle, joka arvostat laatua.
Senioreille, sairaille ja lapsiperheille
myös arvonlisäverottomat palvelut.
Soita 0400 701 666/Kaisa ja kerron lisää.
Hoidamme kotisi, mökkisi ja
toimistosi lattiasta kattoon,
sisätiloista puutarhaan ja
siivouksesta sisustukseen.
A L O I TA L I I K U N TA N Y T !
Nyt helmikuussa uusille asiakkaille 1 kk + 1 personaltrainertunti ja CMS -vierailijapassi 0?! Edun arvo 249?!
CMS Travelpass käyttöoikeus Suomessa ja maailmalla arvo 90?.
Travelpass käy Suomessa 45 liikuntakeskuksessa ja maailmalla 17 maassa.
Tarjous voimassa 29.2.2016 asti ja koskee uusia 12 kk määräaikaisia asiakkuuksia.
CMS INTERNATIONAL TRAVELPASS 2016
KLAARA SERVICE OY | ISOKAARI 3, 00200 HELSINKI | WWW.KLAARA.COM
0?
LAUTTASAAREN LADY: Vattuniemenkuja 5 F, 3 krs. Puh 020 7181350 LIIKUNTAKESKUS: Heikkiläntie 4 ? Puh 09 6829120 www.liiku.net
Lauttasaari
2
Pääkirjoitus
19.2.2016
Nro 7 ? 19.2.2016
LIIKENNEILTA
- Miten julkinen liikenne palvelee lauttasaarelaisia
elokuusta eteenpäin?
Tilannekatsaus Lykin auditoriossa 15.3. klo 18-19.
Olemmeko
nimbyjä?
Paikalla Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen ja HSL:n projektipäällikkö
Laura Sundell.
Tilaisuus on avoin kaikille. Kahvitarjoilu klo 17.30.
Lauttasaarelaisia moititaan usein nimbyiksi, jotka haluavat mustasukkaisesti varjella omia nurkkiaan muutokselta. Nimby tarkoitti alun
perin henkilöä, joka ei halua kotinsa lähelle esimerkiksi vammaisille tai
mielenterveyskuntoutujille tarkoitettuja asuntoja.
Täällä Katajaharjussa mielenterveysongelmista kärsivien tukiasuntola
on kuitenkin saanut seistä rauhassa paikoillaan. Mielenosoittajia tai
purnaajia ei ole paikalla näkynyt. Olemme eläneet sovussa hiljaisten
naapuriemme kanssa.
Helsingin kaupunki sen sijaan on yleiskaavasuunnitelmillaan ilmeisesti
jyräämässä tämän asuntolan maan tasalle. Juuri asuntolan kohdalle
on nimittäin suunniteltu massiivisia merentäyttöjä ja korkeaa tehorakentamista.
Tietenkään Helsingin kaavoittajat eivät halua ajaa mielenterveysongelmista kärsiviä taivasalle. Toisaalta asuntolan asukkaat eivät ole
vahvoilla kaupungin virkakoneistoa vastaan, jos alueen tehorakentaminen käynnistyy. Mihin uudet tukiasunnot? Entä jos suunnitellulla
uudella alueella onkin vastassa ihan oikeat nimbyt?
Tämä on vain yksi mikrotason esimerkki siitä, miten monenlaista
huolta ja epävarmuutta ylimitoitetut ja ylimalkaiset kaavasuunnitelmat luovat koko pohjoisen Lauttasaaren alueelle. Nyt tarvitaan vakavaa keskustelua Helsingin kaupungin päättäjien ja saarelaisten
välillä, jotta luottamus päättäjiin palautuisi alueella.
Seuran edustajilla on maaliskuussa tilaisuus tavata apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki ja kaupunkisuunnitteluviraston virkamiehiä
yleiskaavan karttojen äärellä. Toivotaan, että
saamme yhdessä muokattua kaavan suunnitelmia inhimillisempään ja vehreämpään
suuntaan. Laadukkaalla suunnittelulla
Lauttasaari voi kasvaa, mutta säilyttää silti
ominaisluonteensa.
Riitta Elf
Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen
Vattuniemi saa oman kaavan...............................s. 2
Lykistä tulee Kansainvälisen
liiketoiminnan lukio.............................................s. 3
Talviriehassa riitti hymyä ja hyvää mieltä..........s. 6-7
Sähkön tekeminen kysyy kuntoa.........................s. 8
Perustettu 1968
Painos 11 500 kpl
Ilmestyy perjantaisin
Tilausmaksu 40 e/vuosikerta
Sanomalehtien liiton jäsen
Kustantaja
Lauttasaari-Seura ry
Kauppaneuvoksentie 18
00200 Helsinki
Taitto
Ars Today, 0400 481 211
arstoday@arstoday.fi
lauttasaari.fi
Nina Talmén
päätoimittaja
paatoimittaja@lauttasaari.fi
Katja Pesonen
toimittaja
050 346 1435
lehti@lauttasaari.fi
Paino
Botnia Print Oy
Jakelu
Posti Oy
Lykin auditorio 15.3. klo 19.
Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Kokousasiakirjat saatavina Seuran toimistolta viikkoa ennen kokousta.
Kaikki jäsenet tervetuloa!
Hallitus
Osoite: Lauttasaaren yhteiskoulu, Isokaari 19.
Lauttikseen runsaasti uusia palveluita
Uuden ostoskeskuksen Lauttik
sen rakentaminen on aikataulussa. Näillä näkymin sen avajaisia
juhlitaan tämän vuoden marraskuussa. Lauttiksen on suunnitellut Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit.
Ostarille tulee viihtyisä terassi- ja
torialue. Liiketiloista on tähän mennessä vuokrattu noin 80 prosenttia.
Tiloihin on tulossa Alko sekä ruokakauppoja, monipuolisesti erilaisia ravintoloita, pankkipalveluita,
kampaamo- ja parturipalveluita sekä
optikko- ja terveys
alan toimijoita.
Tavoitteena on myös saada mukaan
vapaa-aikaan ja taloustarvikkeisiin
keskittyviä liikkeitä, eläinkauppa,
kulta- ja kelloliike sekä apteekki- ja
pesulapalvelut.
Ostarin yläpuolelle tulee 136
asuntoa. Niistä pääsee suoraan
kauppakeskukseen ja metroon.
Myös metron rakentaminen on
edennyt aikataulussa. Ruoholahti-Matinkylä-osuuden rakentami
nen on saatu pääosin valmiiksi
vuoden 2015 loppuun mennessä.
Liikennöinti alkaa syksyllä 2016.
Helsingin uuteen yleiskaavaan
kaa
voitetaan Vattuniemi erikseen.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan
puheenjohtaja Risto Rautava kertoo, että kun yleiskaavaa muutettiin alkuperäisestä suunnitelmasta,
samalla päätettiin tehdä oma kaavoitussuunnitelma Vattuniemeen.
?Lautakunnassa oltiin hyvin
tietoisia siitä, kuinka paljon Laut-
tasaaressa on käyty keskustelua
palveluiden vähenemisestä sekä
huonosta päiväkoti- ja koulutilanteesta. Vattuniemeen halutaan kaavoituksen avulla tuoda palveluita
alueen asukkaille?, hän sanoo.
Yleiskaava menee kaupunginvaltuuston käsittelyyn tämän vuoden lopussa. Vattuniemen kaavoitus aloitetaan vasta sen jälkeen.
?Pidän itse erittäin tärkeänä sitä, että Vattuniemi saa oman kaavan ja sama linja on lautakunnalla. Yleiskaava on kuitenkin ensin
hyväksyttävä ennen Vattuniemen
kaavoituksen aloittamista?, toteaa
Rautava.
Lauttasaarelainen yksityishenkilö
on perustanut internetiin adressit.com-sivustolle adressin bussilinja 21V:n säilyttämiseksi. Adressissa vedotaan siihen, että metro
palvelee ensisijaisesti sen läheisyydessä asuvia saarelaisia, sillä
metron myötä Lauttasaaren eteläkärjen matka-aika keskustaan
uhkaa jopa kolminkertaistua. On
huomioitava pienen alueen ruuhkautuva syöttöliikenne, pitkät
kävelyt ja portaat alas metroon.
Linja 21V taas vie Vattuniemestä
Kamppiin kymmenessä minuutissa. Adressissa on tällä hetkellä
yli 500 allekirjoitusta. Sen löytää
nettisivuilta nimellä 21V bussilinja säilytettävä!
Vattuniemi saa oman kaavan
Adressi bussilinja 21V:n säilyttämiseksi
Tässä lehdessä
Lauttasaari
Lauttasaari-Seura ry:n KEVÄTKOKOUS
Leena Valtola
ilmoitusmyynti, laskutus
050 591 6466
seura@lauttasaari.fi
Saarella
Maritta Alander-Valtonen
Kirjoittaja on ensi polven lauttasaarelainen, joka uskoo asuneensa saarella aina.
Vaaran paikka
Kun suojasään ja pikkupakkasen
karusellissa selviää bussipysäkille liukastumatta, tekee mieli huokaista helpotuksesta. Se voi kuitenkin olla ennenaikaista, sillä
vaara vaanii myös bussissa. Se
ei välttämättä johdu äkkijarrutuksista, vaan yllättävän usein rakkaista kanssamatkustajista.
Muutamat tilanteet toistuvat:
I
Matkustajan tärkein varuste etenkin ruuhka-aikoina on älypuhelin,
jota on mukavinta selata istuen.
Siitä ei kuulu nostaa katsetta. Jos
bussi lähti päätepysäkiltä puolityhjänä, ja on täpötäynnä viimeistään
Lauttasaarentiellä, kännykällinen
ei tiedä siitä mitään. Hän lukee
sähköposteja tai on Facebookissa, eivätkä bussin tapahtumat
kosketa häntä. Jos kyytiin nousee
hauras vanha rouva tai äiti lapsineen, he saavat keikkua käytävätungoksessa miten taitavat. Paikkaa he pyytävät harvoin.
II
Tehokas keino kanssamatkustajien kurissa pitämiseksi on iso reppu tai olalla kannettava kassi.
Kumpikin on painava ja usein
erittäin likainen. Sen kanssa kun
bussin käytävällä reippaasti kääntyilee, tilaa tulee kuin itsestään.
Käytävän varrella istujat väistävät
jos ehtivät, usein eivät. Silloin reppu iskee poskeen tai nenään.
III
Koska parhaat istumapaikat ovat
ikkunan vieressä (ks. edellä), kannattaa paikasta nauttia niin pitkään kuin mahdollista. Siksi ikkunanpuoleinen onnenpekka pomppaa ylös ja rynnistää ovelle vasta,
kun bussi on jo pysäkillä. Voi vieruskaveria, jos tämä on iäkäs tai
syli täynnä tavaraa! Hänellä on
koivet mustelmilla tai viikonloppuostokset ympäri bussin lattiaa.
* * *
Mitä voittaa se, joka toimii toisin?
Häntä moni katsoo kiitollisena. Ja
jos nostaa silmänsä kännykästä,
voi nähdä kevätauringon tai jumalaisen täysikuun.
Lauttasaari
Nro 7 ? 19.2.2016
3
Lykin lukiosta Kansainvälisen liiketoiminnan lukio
Lauttasaaren yhteiskoulussa on toiminut kansainvälisen liiketoiminnan linja vuodesta 2012. Ensi
syksystä alkaen koko lukion nimi muuttuu Kansainvälisen liiketoiminnan lukioksi.
Teksti Anna Saurama
Kuva Ellen Järnefelt
M
opintoihin orientoivaa peruskurssia. Näillä kursseilla keskitytään
vahvistamaan tärkeitä opiskelu- ja
työelämätaitoja, kuten esimerkiksi
vuorovaikutusta ja viestintää sekä
tiimi- ja projektityöskentelytaitoja.
Orientoivien opintojen jälkeen jatketaan eteenpäin joko kansainvälisen liiketoiminnan linjalla tai yleislinjalla, jolla voi rakentaa oman yksilöllisen opintopolkunsa tai valita
valmiin tiede ja tekniikka- tai luovan polun?, kuvailee rehtori Maarit
Paldanius.
onien suomalaisten
lukioiden
tavoin
Lauttasaaren yhteiskoulukin
on halunnut erikoistua vahvuuksiensa mukaan. Helsingissä on
tarjolla painotettuja erikoislukioita muun muassa eri taide- ja
luonnontiedeaineisiin sekä liikuntaan. Lykin entinen historian ja yhteiskuntaopin opettaja,
Mikko Hakala, keksi uudenlaisen painotuksen vuonna 2012:
Lykkiin perustettiin kansainvälisen liiketoiminnan linja. Sen
pitkäjänteinen ja innovatiivinen
kehitystyö on tuottanut konseptin, johon on tultu viime vuosina
tutustumaan paitsi lukioista ympäri Suomen myös muun muassa
mediasta ja politiikan huipulta.
Ensi syksynä astuu voimaan lukiokoulutuksen valtakunnallinen
uusi opetussuunnitelma. Lykissä
se merkitsee vahvempaa profiloitumista, kun koko lukiosta tulee
samalla Kansainvälisen liiketoiminnan lukio. Sen linjajohtajana
toimii Mia-Stiina Heikkala.
Kansainvälisen liiketoiminnan
henki kirjoitetaan Lykissä lukion valtakunnallisiin pakollisiin
ja syventäviin kursseihin siten,
että erityisesti painottuvat muun
muassa kansainvälisyys, kielet ja
kulttuurit, eettinen ajattelutapa,
yrittäjämäinen toimintatapa sekä
asiakasnäkökulma. Lisäksi kokonaisuuteen linkitetään myynnin,
yritysjuridiikan, laskennan ja ra
hoituksen, taloustieteen ja johta
juuden teemoja. Valtakunnallis
ten kurssien lisäksi tarjotaan
useita koulukohtaisia Kansainvälisen liiketoiminnan erikoiskursseja.
?Jokainen lukiolainen käy meillä ensimmäisenä vuonna kaksi
kansainvälisen
liiketoiminnan
Kansainvälisen liiketoiminnan
lukiossa yhteistyökumppaneina
ovat korkeakoulut, yritykset ja eri
alojen asiantuntijat. Lykkiläiset
ovat esimerkiksi jo useampana
vuonna toimineet vapaaehtoisina
kasvuyritystapahtuma Slushissa.
Tapahtumaa varten opiskelijat
ovat saaneet valmennusta palve
lujohtamisessa Yhdysvaltain entiseltä suurlähettiläältä Bruce
Oreckilta. Lukio-opetus tuleekin
Lykissä eläväksi aidoissa ympäristöissä laajan yritys- ja työelämäyhteistyön kautta.
?Erilaisten yritysten kanssa to
teutettujen oppimiskokonaisuuksien kautta opiskelijamme kertovat
oppivansa muun muassa organisointia, tehtävien delegointia sekä itsensä ja ryhmän johtamista.
Myönteistä palautetta heiltä tulee
myös kansainväliseen toimintatapaamme liittyen. Tähän kuuluvat
projektien ja tapahtumien lisäksi tietenkin opintomatkat. Lukiollamme on suhteita esimerkiksi Venäjälle, Ruotsiin sekä Baltian
maihin ja tammikuussa kävimme
solmimassa ystävyyskoulusopimuksen Kiinassa Pekingiläisen
koulun kanssa. Ensimmäinen
opintomatka sinne tehdään huhtikuussa?, kertoo Paldanius.
Jatko-opinto- ja työelämävalmi
uksien kehittymisen kannalta keskeisessä asemassa Lykissä on myös
yhteistyö korkeakoulujen, esimer
kiksi Aalto-yliopiston kanssa.
Kumppaniverkosto myös laajentaa osaltaan Kansainvälisen liike-
Uusi korttelipäiväkoti on näillä
näkymin tulossa Vattuniemeen.
Nahkahousuntien ja Itälahdenkadun kulmatontille rakennetaan
kaksi uutta asuintaloa ja tilat päiväkodille.
Osoitteessa Nahkahousuntie
13?15 sijaitsevalla tontilla on
tällä hetkellä kolme 80-luvulla
rakennettua asuinkerrostaloa ja
matala toimistorakennus. Nykyinen toimistorakennus puretaan
ja sen tilalle tulee kolme- ja viisikerroksiset asuintalot sekä tilat
päiväkodille. Talojen julkisivut
tulevat olemaan punatiiltä ja rappausta.
Tontin nykyinen väljä piha-alue
Lauttasaaressa on liikkeellä varkaita. Heikkiläntiellä sijaitsevaan
Hierontamestaan murtauduttiin
30.1.?1.2.2016 välisenä aikana.
Poliisista kerrotaan, että varkaiden mukaan on tarttunut liike-
tilassa toimivan yrityksen omaisuutta.
Mahdollisista silminnäkijähavainnoista tai vihjeistä tapaukseen liittyen voi ilmoittaa Helsingin poliisilaitokselle, esimerkiksi
Uusi päiväkoti Vattuniemeen
Kansainvälisen liiketoiminnan lukiolaisia kahvilla onnistuneen avointen ovien päivän jälkeen.
toiminnan lukion monipuolisia
oppimisympäristöjä.
Kansainvälisen liiketoiminnan
linjalle on meneillään olevassa
yhteishaussa erillinen haku. Sisäänpääsyyn vaikuttavat perus-
supistuu rakentamisen myötä
merkittävästi. Toisaalta alueelle
saadaan kaivattuja päivähoitopaikkoja.
Tontin omistaa työeläkeyhtiö
Varma, joka alun perin haki tontille lisärakennusoikeutta kahdelle
asuintalolle.
Heikkiläntiellä murtauduttiin liiketilaan
virka-aikana palvelevaan vihjepuhelimen numeroon 029 541 7934
tai sähköpostilla osoitteeseen
analyysi.helsinki@poliisi.fi
koulun päättötodistuksen keskiarvon lisäksi motivointikirjeestä
ja haastattelusta saatu yhteispistemäärä. Linjalle pyrkii vuosittain
runsaasti motivoituneita ja innovatiivisia nuoria.
?Meillä on innostava ilmapiiri,
joka kannustaa nuoria kehittymään ja haastamaan itseään yhdessä?, hän sanoo.
Lauttasaari-Seura mukana ravintolapäivässä
Punaisella Huvilalla
KAHVILA
sunnuntaina 21.2. klo 13-15
Kauppaneuvoksentie 18
TERVETULOA!
sut
Mak ellä.
is
käte
Lauttasaari
4
Nro 7 ? 19.2.2016
Lukijan ääni
Kerro mielipiteesi päivän polttavista asioista. Lähetä mielipidekirjoituksesi osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Tekstin pituus maksimissaan 2500 merkkiä välilyönteineen.
Pelkoja Lauttasaaren uudesta asemakaavasta
Olin Lauttasaaren Yrittäjien tilai
suudessa 27. tammikuuta Blue
Peterissä kuuntelemassa esitelmää Lauttasaaren uudesta asemakaavasta. Mitä todellakin tapahtuu? Siihen ei saatu vastausta.
Mikä oli tilaisuuden tarkoitus?
Kaiken kaikkiaan vaikutti siltä,
että viranomainen kertoo hyvin
varovaisesti asioista ja kuulijat
eivät saa esittää siitä omia kokemuksiaan ja mielipiteitään.
Esitelmöitsijät eivät tulleet hakemaan paikalliskokemusta ja -tietämystä vaan esittivät omalla kokemuksellaan ja koulutuksellaan
faktatietonsa, joihin muutoksia ei
sallita.
Itselläni jäi vanhan liiton kiinteistö- ja rakennusalan henkilönä
sellainen käsitys, että kaava on
laadittu niin sanotusti korkea-
Yöauraus
häiritsee
Pääkirjoitus Talvikunnossapidos
ta (LS 5.2.2016) oli mielenkiitoinen. Kannatan esitettyä aikomusta
kokoustaa katujen kunnossapidosta vastaavien kanssa.
Yhden asian haluaisin myös
otettavaksi esille: yöllinen katujen kolaaminen auroilla. Ainakin
Vattuniemessä on käytännöllisesti katsoen jokaisen lu
misateista
päivää seuraavana yönä erittäin
innokas traktori ko
laamassa
pienteollisuuskiinteistöjen pihoja. Melu on todella kova. Kauhan
hakkaaminen puhtaaksi asfalttiin, perutuksen hälytyssummeri
ja dieselin mylvintä. Yöunesta ei
todellakaan tule mitään vähänkään herkkäunisemmilla.
Ymmärrän, että lumet on hyvä
saada siirrettyä, mutta miksi sen
pitää tapahtua aina klo 24 - 03,
ei kertaakaan muuna aikana viimeisten kolmen vuoden aikana.
Uneton Vattuniemestä
koulutietojen perusteella eivätkä
kaavan laatijat ole jalkautuneet
Lauttasaaren maastoon lainkaan.
Puhumattakaan, että he olisivat
perehtyneet Lauttasaaren rakentamisen tarkoitusperäiseen kaavoitushistoriaan.
Tontillisesti ei kaupunki lisää
täyttömaata merenpuolelle, kuten itäpuolellamme Jätkäsaaressa tapahtuu. Luonnonmukainen
maapohja on pohjoispuolella vanhaa merenpohjaa, joka on osiltaan hyvinkin huonoa rakennusmaaperää. En kuitenkaan usko,
että uusien rakennusten perustamistekniikka on vaara Larulle.
Vaara tulee siitä, miten paljon
kaava haukkaa viheralueita, kuten Kotkavuorta eli Kotkankalliota ja urheilukenttä Pyrkkää.
Rakennuksista tulee noin 7-10
kerroksisia yksinkertaisesti siksi,
että matalampien rakennusten
asuntojen hinnat nousisivat niin
suuriksi, että niillä ei olisi kysyntää asuntomarkkinoilla. Lisäksi
tontit tulevat olemaan pieniä, eli
rakentaminen on hyvin tiivistä.
Liikenne muutettaisiin niin, ettei
Länsiväylä täyttäisi enää moottoritien kriteereitä. Siitä poistuisivat
eritasoliittymät, jotka korvattaisiin
samatasoliittymillä. Nopea autoliikenne korvattaisiin siis hitaalla ja
maisemoidulla bulevardilla. Tämä
luonnollisesti kaunistaa nykyistä
miljöötä ja hidastaa autoliikennettä. Liikenteen määrä myös kasvaa
vielä nykyisestään. Vai voidaanko
olettaa autoliikenteen Länsiväylällä vähenevän metron myötä?
Kysyin esitelmöijältä, ovatko
he tutkineet kyseisen asian. Mi-
nulle vastattiin, että jos yksityisautoilua hillitään asemakaavalla,
muuttuu liikennekulttuuri niin,
että yksityisautoilusta siirrytään
joukkoliikennevälineisiin.
Jos asetetaan hidasteita, voidaan
saada käyttötottumuksia muuttumaan tai sitten ei. Palataan Lauttasaaren 60-luvun autokulttuuriin
ennen Länsiväylää, jossa länteen
päin ajavat autot ajoivat Lauttasaarentietä pitkin. Ehkä tulevaisuudessa Espoosta tulevat ja menevät
autoilijat valitsevat tukkeutuneen
bulevardin sijasta kiertotien Laut
tasaarentien lisäksi Isokaaren ja
Tallbergin puistotien.
Ei siis tarvitse olla kovinkaan
suuri ennustaja sanoakseen, etteivät kaavoittajan toiveet ja totuus
kohtaa. Liikenne ei laske kaavoittajan suunnittelemalla tavalla ja hei-
dän teoreettiselle laskennalliselle
tasolleen. Espoon liikenne tulee
olemaan aina suurta ja on alituisesti kasvava. Se johtuu espoolaisen
nykyihmisen elintasosta. Jos Länsiväylän moottoritiestatus lakkautetaan, siirtyy Espoon autoilijoiden
liikenne osittain ja ainakin ruuhka-aikoina Lauttasaaren vaihtoehtoreiteille, jolloin palataan
60-luvun ongelmaan. Elämä on
ilmeisesti syklistä ja historia toistaa itseään.
Onko kaavoittaja Lauttasaaren
asukkaiden puolella vai gryndereiden juoksutyttö/-poika?
ti (huonon määritelmä vaihtelee
tilanteen mukaan), eikä haista
pahalle. Yritä siinä sitten elää koiriksi.
Saarellamme on jälleen alkanut
valitettava sota koirallisia vastaan. Vuoden takaiset myrkkypallerot ovat saaneet erilaista jatkoa:
makkaraan piilotettuja koukkuja.
Viimeisin löytö tehtiin 10. helmikuuta Pajalahdessa. Olkaa siis
tarkkoja, koirien omistajat!
Ei voi tarpeeksi korostaa, miten
suuri rikos tämä on. Rikospoliisin
mukaan tekijä saisi teostaan tuntuvan sakon, mikäli voidaan näyttää toteen tekijä.
Ystävälläni on opaskoira, joka
on hänen silmänsä. Syöttien levittäjä ei varmaankaan ymmärrä
vahingon suuruutta, jos opaskoi
ra sairastuu syötyään koukut?
Tai mikä suuri suru perheessä
on, kun lemmikki sairastuu. Niin
paljon työtä ja rakkautta menee
hukkaan.
Selvääkin selvempää on, että
koira on monelle tärkeä elämänkumppani, perheenjäsen ja turva.
Mahdumme tälle saarelle kaikki - ihmiset, koirat, kissat ja papukaijat - sovussa ja toisia kunnioittaen.
Jaakko Laksola
Koira, ihmisen paras ja uskollisin ystävä
Lenkkipolulla maasta löytyi makkaranpala, jonka sisällä oli koukku.
Koira on hassu eläin, joka kesyyntyi arviolta parikymmentä tuhatta vuotta sitten ja on sittemmin kulkenut ihmisen mukana
paikasta ja ajasta toiseen. Sillä on
eläimeksi harvinaisia kykyjä, kuten kyky muodostaa kiintymyssuhteita oman lajinsa ulkopuolelle. Sen suhde ihmiseen ja kyky
kommunikoida ihmisen kanssa
on eläinmaailmassa täysin poikkeuksellinen. Silti juuri koiriin
koh
distettujen vaatimusten riman olemme hilanneet pilviin.
Koira ei liioin saa mekkaloida
häiritsevästi, ei pudottaa karvojaan tai ulostaa sopimattomiin
paikkoihin, ei käyttäytyä huonos-
Kutsu Avajaisviikoille
25.2. - 6.3.
Makiata kahvin ja tarjousten kera!
Lauttasaarentie 27 ? P. 09 694 6394
www.desiree.fi
Anne
Lintulaudat uusiksi
Särkiniemenpuiston linturuokintapaikan kulahtaneet lintulaudat olisi
syytä uusia ja paikka siistiä muutenkin. Niiden tilalle pitää vaihtaa sellaiset ruokinta-automaatit, jotta linnut eivät pääsisi ulostamaan ruuan
sekaan. Merkillistä, ettei asiaan ole puututtu jo vuosia sitten.
Lintujen ja luonnon ystävä
Lauttasaaren Pyrinnön
kevätkokous 14.3. kello 18.00
Pidetään ravintola Casa Maressa, Lauttasaaressa.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Tervetuloa!
Lauttasaaren Pyrintö, johtokunta
Vesille!
Lauttasaari-lehti 11.3. Ks. s. 10
Lauttasaari
Nro 7 ? 19.2.2016
5
Lasten hiihtolomakurssit varattavissa!
PEURAMAALLA LASKETTELUKAUSI
PARHAIMMILLAAN!
? Kaikki rinteet ja hissit avoinna
? Lasten teemarinne ja pitkät mattohissit
? Lasten pulkkamäki, pomppulinnat ja karusellit
? Lasten moottorikelkat
Aukioloajat ja aktiviteetit kts. www.peuramaa.fi
SUNNUNTAINA 21.2.
ilmaista grillimakkaraa ja
mehua jaossa klo 11?15!
100%
lumitakuu
TARJOA LAPSELLESI KUNNON HIIHTOLOMA!
Tuo lapsesi
kokeilemaan,
laskettelu on
kiva harrastus!
Lastenkurssien
ilmoittautuminen
alkanut:
Alkeiskurssit
Jatkokurssit
Yksityisopetusta
Kurssiaikataulut
ja ilmoittautumiset:
www.peuramaa.fi
Hiihtolomakurssit varattavissa: www.peuramaa.fi
LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS
91,5 m² Melkonkatu 14 B.
Huoletonta asumista! 3H, K,
SAUNA + LASITETTU TERASSIPARVEKE. Tarvittaessa on
lisämakuuhuone helppo rakentaa. Kauppapalvelut ovat
300-400m etäisyyden päässä.
Hp. 446.000 ? + vo 51.000 ?
Markku Enström
LKV, alalla vuodesta 1988
0400 416 114
Erkkerin kautta
uuteen asuntoon!
68,5 m² Vattuniemenkatu 18 E.
Kaunis, hyväkuntoinen 3H,
AVOK, KPH, LASIT.LÄNSIPARV.
Huoneisto sijaitsee 5/9 kerroksessa, hissitalossa. Kaikki palvelut vieressä. Yhtiössä julkisivut,
ikkunat ja parvekkeet uusittu.
Hp. 329.500 ?
Matti Pulliainen
LKV, alalla vuodesta 1983
0400 451 121
Veli-Pekka Närhi
tj, alalla vuodesta 1994
0400 810 540
ASUNTOMYYNTI
ASUNTOVUOKRAUS
LIIKETILAT
HUOM! Välityspalkkiotarjouksemme Lauttasaaressa välitettävistä
huoneistoista on 2,7%
(sis. ALV 24% ja kaikki
kulut).
28 m² Klaarantie 1 B.
Hyvällä paikalla Etu-Lauttasaaressa! Huoneisto on
vuonna 2007 täysin uusittu.
Valoisa 1H, AVOK, KPH.
Tässä kodissa on ikkunapintaa
koko seinän leveydeltä.
Hp. 153.000?
Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy
Lauttasaarentie 4
00200 Helsinki
Puhelin (09) 682 4050
Fax (09) 6824 0530
Email: lkv@erkkeri.fi
www.erkkeri.fi
LKV
Suomen
kiinteistönvälittäjäliiton
jäsentoimisto
6
Lauttasaari
Nro 7 ? 19.2.2016
Jääpaloja
Sini Koskenseppä,
sini.koskenseppa@gmail.com
Kansallispullahimo
Alla olevassa esittelytekstissä todetaan, että opiskelen Reykjavíkin
yliopistossa kansainvälistä liiketoimintaa ja markkinointia. Se on
totta, mutta toistaiseksi tärkein tutkimukseni on liittynyt leivoskaihoon. Älä kerro professoreilleni.
Kaikki alkoi Runebergin tortusta. Vaikken ihan vielä lähesty eläkeikää, tajusin hankkineeni itselleni mummoni harrastuksen: pullaperinteen. Aina, kun meneillään on leivossesonki, lähden kävelylle
Lauttasaaren ympäri, jonka päätteeksi syödään Runebergin torttu, laskiaispulla tai joulutorttu.
Tammikuussa internet alkoi täyttyä Runebergin torttu -kuvista, joten
päätin vuosien jälkeen tarttua haasteeseen tehdä niitä itse. Olen vältellyt tilannetta, koska kun teini-ikäisenä kerran yritin, paperiset muffinivuoat antoivat periksi ja lopputuloksena syntyi epämääräinen
Runebergin levy. Se harmitti.
Haasteitta ei selvitty nyt aikuisenakaan, lähes Mission Impossiblen
tunnusmusiikin arvoista kamaa: Islannissa ?arrakkipunssin? selittäminen oli kuin kohtaus Kummelista, ja Reykjavíkista on lähes mahdotonta löytää joulusesongin ulkopuolella piparkakkuja. Mutta lopputuloksena uunista saatiin melkein kahvilatasoista leivosmateriaalia!
Kun torttukuvien tulva alkoi vaihtua laskiaispulliin, tiesin heti, mitä
tehdä. Olin jo valmistautunut Google Translaten avulla kysymään
?möndlumassaa? kaupanmyyjältä, kunnes selvisi, ettei tarvitsekaan,
täällä on oma pullajuhla! Torttuja ja pullia, bollur, yhdistää sama koukuttava tekijä: yllättävä sisältö. Runebergit näyttävät kuivilta kakkupömpeleiltä, mutta maistuvat teatterilämpiössä nautitulle väliaikadrinkille. Ja pullassa saa välittömän nakkikiskaefektin: puolikkaiden välistä voi löytyä ihan mitä tahansa, täällä muun muassa toffeeta, suklaata, raparperihilloa tai mansikkakermavaahtoa.
Jos Lauttasaaren kaduilla on tulevina Ravintolapäivinä taas innokkaita kahvilanpitäjiä, täysin subjektiivisesta näkökulmasta vinkkaisin
leipomaan jotain, mitä kivijalkakahviloilla ei ole. Kilpailuetu, katsos.
Sieltä saattaa nurkan takaa tulla saarelaislenkkeilijä, joka saattaa
ikävöidä vaikka nyt taakse jääneitä laskiaispullia.
Vaikka minkä tahansa leivoksen yletön nautiskelu huutaa takuuvarmaa pahaa oloa, ilman näitä sesonkiherkkuja, kenties vielä kaukana kotoa, tuntuu
monella tasolla väärältä, ettei tällaista hyvää kansallisähkyä voisi saadakaan. Olen
vierestä todistanut erään lauttasaarelaisen
tuttavani pohjatonta berliininmunkki-intohimoa, mutta tajusin nyt kuuluvani samaan
heimoon. Olen ?ruunari-nisti? ja torttu on
saatava, vaikka Reykjavíkissa.
Sini Koskenseppä on 32-vuotias lauttasaarelainen viestintäalan
yrittäjä, joka ei voisi asua paikassa, josta ei näe merelle. Hän opiskelee
Reykjavíkin yliopistossa kansainvälistä liiketoimintaa ja markkinointia.
?Todella kiva tapahtuma, hyvin järjestetty. Meidän kolmevuotias on tuolla jäällä, päiväkotikavereita on nä
nyt paljon ja lapset kyllä nauttivat?, kertoo Cilla Voit hymyillen. Puolitoistavuotias Tilda viihtyy talviriehassa
vielä äitinsä sylissä.
Talviriehassa
Lauttasaari-Seuran järjestämä talvirieha houkutteli runsaasti saarelaisia viettämään yhteistä ystävänpäivää.
K
Teksti ja kuvat Laura Sarpola
osteasta säästä huolimatta
Pyrkän kentän
täyttää musiik
ki ja nauru.
Kentällä peuha
taan lumessa,
pelataan ja luistellaan. Välillä
Lauttasaaren liikuntakeskuksen
ohjaajat vetävät kaikille yhteisen
jumppahetken, jotta kylmä pysyisi loitolla.
Ensimmäistä kertaa järjestettävä tapahtuma on kerännyt paikalle paljon väkeä, hieman loskaisesta kelistä huolimatta. Jatkossa
seuran tavoitteena on järjestää
entistä enemmän aktiivista ja yhteisöllistä toimintaa saarelaisille.
?Haluamme tulla lähemmäs
saaren asukkaita. Ensi sunnuntainakin, ravintolapäivänä 21.
hel
mikuuta järjestämme Punaisella Huvilalla pop-up kahvilan.
Toivomme näiden tapahtumien
kautta saavamme myös kuulla
ajatuksia siitä, millaista ohjelmaa
lauttasaarelaiset itse toivoisivat?,
seuran varapuheenjohtaja Nina
Lukkari kertoo.
Talvirieha on lauttasaarelaisen
yhteistyön tulos. K-Supermarket
ja ravintola Blue Peter mahdollistavat tarjoilut ja Lauttasaaren Lii-
kuntakeskus vastaa liikunnasta.
Lauttasaari-Seura, seurakunta ja
Mannerheimin Lastensuojeluliiton väki huolehtivat, että kaikki
sujuu suunnitelmien mukaisesti
ja halukkaat saavat evästä.
?Päivä on sujunut oikein hyvin.
Väkeä on riittänyt ja kauppakin
käy hyvin!?, huikkaavat Lauttasaari-Seuran liiveihin pukeutu
neet jäsenet Ari Kajander ja
Jukka Tulkki kahvinmyynnin
ohessa. Tuotot käytetään lapsi- ja
nuorisotyön stipendiin.
Varsinkin lapsiperheet kertovat
arvostavansa saarella järjestettävää yhteisöllistä toimintaa. Alun
perin suunniteltu rusettiluistelu
on jouduttu peruuttamaan, mutta
jäällä riittää silti väkeä. Perheen
pienemmille on järjestetty luisteluopetusta.
?Meillä on ollut mukavaa. Pyrimme osallistumaan vastaaviin
Kansallismuseossa kaj
Teksti ja kuva
Sari Anneli Ruokonen
S
uomen kansallismuseossa on avoinna
kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen
elämästä
Jokainen
nuotti elää -näyttely maaliskuuhun 2016 asti. Tähän näyttelytoimintaan liittyen
kansallismuseon upeaa keskiaulaa tarjottiin halukkaille konserttitoimintaa varten. Lauttasaaren
musiikkiopiston
lauluoppilaat
opettajansa, sopraano Sari Anneli Ruokosen (MuM, KM) johdolla
tarttuivat tilaisuuteen.
Lauantaina 30. tammikuuta
kansallismuseon upeiden katto
freskojen alla kajahti niin Sibe-
liuksen kuin muiden maamme
huippusäveltäjien laulumusiikkia
Sibelius ja seuralaiset -teeman alla. Lauluoppilaat intoutuivat ylittämään itsensä Virva Garamin
(MuM) taiturillisen pianismin siivittämänä upeassa ympäristössä
erittäin kiinnostuneen ja runsaslukuisen yleisön edessä.
Kansallisuudesta riippumatta
kuulijat seurasivat intensiivisesti
nuorten laulajien tulkintoja suomalaisen laulumusiikin helmistä.
Tuttu sanonta ?Musiikki ei tunne
ikä-, eikä kielirajoja? tuli jälleen
kerran elävästi todistetuksi.
Sekä opettaja että oppilaat
saivat kiitosten tulvan ja vastailivat ventovieraiden ihmisten
kysymyksiin siitä, keitä nuoret
taiteilijat oikein olivat ja missä
ja milloin heitä voi seuraavaksi
kuulla. Oli ihanaa nähdä nuorten
laulajien onnistuvan ja saavan välitöntä positiivista palautetta niin
suomalaisilta kuulijoilta kuin turisteilta.
Kansallismuseo on helposti tavoitettava paikka, jossa käy viikonloppuisin huomattavan runsaasti väkeä. On todella hienoa,
että museo tarjoaa muusikoille
ilmaisen
esiintymismahdollisuuden. Lauttasaaren musiikkiopiston lauluoppilaat saivat
kiitokseksi esiintymisestään
ilmaisen sisäänpääsyn museon
kaikkiin näyt
telyihin ja pääsivät hiljentymään Aino ja Jean
Sibeliuksen henkilökohtaisten
tavaroiden ää
relle. Sibelius on
musiikkinsa myötä läsnä oppilaiden arjessa, mutta häntä
Lauttasaari
Nro 7 ? 19.2.2016
äkya
?Hyvää ystävänpäivää!?, lumivuoren valloittaneet Juulia ja Janette
Ylönen toivottavat voitontuuletusten lomassa.
Elina Hölttä ja Pekka Rahkola ovat tuoneet Hiljan, Lauhan ja Taavin luistelemaan tutuille kotisaaren jäille.
a hymy on herkässä
tapahtumiin, varsinkin tällaisiin
lapsiperheitä koskeviin, aina kun
vain mahdollista?, kertovat luistelukentällä viihtyvät Elina Hölttä
ja Pekka Rahkola lapsineen.
Kentän toisella laidalla puolestaan katsellaan lasten kiipeilyä ja
mäenlaskua. Juulia Ylönen viilettää liukurillaan alas jyrkkää rinnettä. Sisko Janette ja äiti Elina
Ylönen hurraavat alhaalla.
?Tulimme toki käymään, säästä huolimatta. Aiemmin olemme
käyneet esimerkiksi Lauttasaari-päivillä. Saarella asuu paljon
lapsiperheitä, joten on kiva, kun
on jotain yhteistä ohjelmaa?, Elina
Ylönen kertoo.
?Minulla on ollut kivaa! Olen
kiivennyt tuolla lumivuorella ja
rinteessä. En vielä päässyt ylös
asti, mutta ehkä myöhemmin?,
kertoo Janette Ylönen sädehtien.
MLL:n Tanja Hyöky ja Hanna Ventola, sekä Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsenet Ari Kajander ja Jukka Tulkki
huolehtivat kahvion toiminnasta.
jahti
pääsi aivan eri tavalla lähelle nähdessään konkreettisesti
vaikkapa Ainon ja Jannen juhlavaatteet ja jopa tenniskengät.
Kokemus oli kaikille osallistuneille mieliinpainuva.
Lauttasaaren
musiikkiopiston laulajista kansallismuseossa
esiintyivät Essi Mäkinen, Maria
Kuuskoski, Camilla Blomstedt,
Ilona Melgin, Amanda Saarinen, Mona Ranta ja Aleksandra
Eskelinen. Lisäksi konsertissa
debytoi Sari Annelin yksityisoppilaana opiskeleva, vasta peruskoulua päättävä Heidi Savolainen. Harvoin klassisen musiikin
konsertissa kuulee huutoaplode
ja, mutta nytpä sekin konsertin
lopuksi koettiin.
Lauttasaaren
musiikkiopiston
lauluoppilaat
esiintyivät
Kansallismuseon aulassa.
Nuoret laulajat
ihastuttivat
niin paikalliset
kuin turistit.
7