Lauttasaari 19.10.2017 - Lehtiluukku.fi

Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Nro 36 19.10.2017 Pelätty putkiremontti Putkiremonttipainajaisista kuulee onnistumisia enemmän. Mutta onko kaiken oltava yhtä kaaosta? Lauttasaaren 50-luvun kerrostaloista suurimmassa osassa linjasaneeraus on jo tehty, seuraavana vuorossa ovat 60-luvun rakennukset. s. 6-7 tammi 9 Joko on meidän vuoromme siivota? Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min Kysy lisää ja pyydä tarjous 020 768 9788 tai stella.fi ? Kodin ja ihmisen hoitoa yli 40 000 kotitalouden kokemuksella ? Kotitalousvähennys verotuksessa –50 % ? 100 %:n tyytyväisyystakuu Nautintoja meren äärellä Pyydä tarjous pikkujouluista ravintola@bluepeter.fi www.bluepeter.fi Pikkujoulut. Joulu lounaat. Illalliset.
PÄÄKIRJOITUS 19.10.2017 Nro 36 2 LAUTTASAARI-SANAKIRJA VASTAMUUTTANEILLE Ajassa 19.10. 2 1 7 ToPoLa. Touhun Pojat Lauttasaari. Saaren suosittu koripalloseura. Perustaja Tom Hynninen nappasi nimen Touhusarjakuvasankarilta. ToPoLan kotiluola on Lauttasaaren yhteiskoulun liikuntasali. Lukijan kuva Lähetä kuvasi osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi ? ?? Päättymätön menestystarina. Julkaisimme edellisessä lehdessä toisen osan lauttasaarelaisen urheilun legendoja. Kaikkiaan saaren Hall of Fameen on saateltu jo yli 60 menestysurheilijaa. Nyt mukaan kutsutaan Suomen Shellin toimitusjohtajana työskennellyt Georg "Tusse" Tallberg (s. 1961). Hän voitti Moskovan olympialaisissa (1980) pronssia purjehduksen 470-luokassa. Saaren ravintolat ensin Ravintoloiden määrä Lauttasaaressa on kasvanut kolmanneksella reilussa kahdessa vuodessa. Saarella on nyt 42 ravintolaa, joista 27 keskittyy ruokaan, kymmenen kahvilatuotteisiin, baareja on viisi. Yksin Lauttiksen ostoskeskuksessa toimii kolme ravintolaa ja kolme kahvilaa. Lisäksi vuoden sisällä ovat ainakin avanneet tämän lehden Lounasväylä-palstalla (s.9) esiteltävä Maharaja, Lauttasaarentien Sidewalk Bar sekä Veijarivuoren Cafe & Grill Paseo. Ravintolamäärän kasvu saarella heijastelee vain osin asukasmäärän kasvua. Suurempi selittäjä on muuttuva asukasprofiili. Hyvätuloiset lapsiperheet ja nuoret aikuiset ovat tottuneita ravintolapalvelujen käyttäjiä. Laadukkaat ravintolat pitävät osaltaan huolen siitä, että kulutukselle riittää osoitteita omalla saarella, eikä keskusta kutsu liian usein. Kehityksestä huolimatta Lauttasaaren ravintolatiheys on edelleen alhaisempi kuin kaupungissa keskimäärin. Helsingissä on yksi ravintola 370 asukasta kohden, saarella yksi ravintola 550 asukasta kohden. Kaikki ei tietenkään ole näin yksinkertaista. Ravintoloita tuppaa olemaan eniten siellä, missä on asukkaiden lisäksi paljon matkailijoita, työpaikkoja, muitakin palveluita. Lauttasaaressa on esimerkiksi asukasta kohden työpaikkoja vain puolet siitä, mitä koko Helsingissä keskimäärin. Koska kantakaupungin huvikeskukset nostavat rajusti koko Helsingin ravintolatiheyden keskiarvoa, kuvan Lauttasaaresta ravintola-alueena saa panemalla järjestykseen kaupungin kaikki 34 alueellista peruspiiriä. Asukaslukuun suhteutetulla ravintolamäärällä Lauttasaari on joukon keskivaiheilla, sijalla 15. Ruokaravintoloissa saari hiipuu viimeiseen kolmannekseen sijalle 23 peitoten vain niukasti Munkkiniemen. Sen sijaan kahviloiden suhteellisessa määrässä Lauttasaari nousee seitsemänneksi. Edellään vain pääasiassa kantakaupungin alueita kuten Kampinmalmi, Ullanlinna, Vironniemi, Taka-Töölö. Viime lehdessä esiteltiin Lauttasaari-Seuran idea. Lauttasaaren sillan käytöstä poistettava valvomo voitaisiin saattaa ravintolakäyttöön. Elegantti portti saarelle kompakteine meriterasseineen, visio kuului. Idea sai yli puolituhatta peukkua ja sydäntä Facebookissa. Siis jos joku jostain ihmeen syystä olisi matkalla keskustan ravintoloihin, niin sillalta löytyisi vielä yksi kelpo syy pysyä saarella. Pete Suhonen Lauttasaari-lehden päätoimittaja Lauttasaaren Pyrintö (per. 1928) Menestyksekäs yleisurheilutoiminta ajoittui 1950-luvulta 1960-luvulle. Pyrinnön liikuntapuisto (Pyrkkä) perustettiin Tallbergin suvun lahjoittamalle maa-alueelle. Seura keskittyy nykyään voimisteluun ja lasten urheiluun. Drumsö Kanotister (1933) Maineikkaan melontaseuran valkea kerhorakennus sijaitsi saaren koillisosassa, rannassa Melojantien kohdalla. Seura yhä voimissaan. Drumsö Idrottskamrater, Dicken (1933) Aluksi jalkapalloja nyrkkeilyseura. Keskittyi sittemmin jalkapalloon ja jääpalloon. Nykyään Suomen johtavia käsipalloseuroja. Drumsö Paddlarklubb (1935) Perustettiin varmistamaan vireää melontaharrastusta ja kilpailutoimintaa Lauttasaaressa. Pallo-Pojat (1935) Etelä-helsinkiläinen, vahvasti lauttasaarelaistunut jalkapalloseura, jonka vaikutus alueen jalkapalloon ollut ilmiömäinen. Juniorijoukkueita myös mm. Jätkäsaaressa ja Eirassa. Miesten edustusjoukkue 3-divisioonassa. Lauttasaaren Kisa-Siskot (1947) Naisten kuntovoimisteluyhdistys täytti tänä vuonna 70 vuotta. Yh distys järjestää jumppia saarellam me. Helsingfors Segelklubb (1959) Jo 1875 perustettu HSK siirtyi 1959 Ruoholahden Kellosaaresta satama laajennusten tieltä Lauttasaaren itä rannalle. Tuottanut paljon voittoisia kilpapurjehtijoita. Lautta-Pojat (1959) Menestyi lentopalloseurana, kunnes 1982 yhdistyi Johanneksen Poikiin. Touhun Pojat Lauttasaari, ToPoLa (1978) Vakiinnutti koripallotoiminnan saarellamme, innoittajana munkki niemeläinen Torpan Pojat. Nykyään seurassa on useita satoja jäseniä. Toi misto Tallbergin puistotiellä. Nyländska Jaktklubben (1980) NJK perusti purjehduskeskuksen Lauttasaaren länsireunalle Koivu saareen, kun laajentumisen mahdol lisuuksia Valkosaaressa ei ollut. NJK on Suomen suurin ja vanhin purjeh dusseura, joka perustettiin 1861. Kiekko-Tiikerit (2002) Helsinkiläinen jääkiekkoseura, jonka kotiluola Salmisaaressa. Kymmenien saarelaisten kiekkojunnujen kotiseura. 6 21.9.2017 Nro 32 Perkasimme lauttasaarelaiset urheiluteot Suomen itsenäisyyden ajalta, huippu-urheilijoista ja huippuseuroista urheiluvaikuttajiin. Syntyi Lauttasaaren urheilun Hall of Fame. OPAS 21.9.2017 Nro 32 7 Mauri Cederlöf potkunyrkkeilijä (1972–) SMtason nyrkkeilijä, maailmanta son potkunyrkkeilijä. Saavutti ho peaa vuoden 2005 World Cupissa. Pyörittää Fire Body kuntosalia vai monsa kanssa Vattuniemessä. Asuu Puistokaarella. Niilo Halonen mäkihyppääjä, voimistelunopettaja (1940–) Voitti olympiahopeaa Squaw Val leyssa 1960 ja pronssia Zakopa nen MMsuurmäessä 1962. Toi mi LYK:ssa liikunnanopettajana 60–70luvuilla. Voitti Lauttasaaren hyppyrimäen ensikilpailun vuonna 1960 mäkiennätykseksi jääneellä tu loksella 29,5 metriä. Tom Hynninen koripallovaikuttaja (1932–) Koripallon Grand Old Man, ToPo La:n perustaja. Touhun Pojat Laut tasaari sai nimensä Touhunimisestä sarjakuvasankarista, joka pätkähti Hynniselle mieleen rekisteriviraston luukulla. Myös LYK:n uuden liikun tahallin dynamo – rahoitus varmis tunut, halli nousee. Thomas Johansson purjehtija (1969–) Voitti kultaa Sydneyn olympialai sissa yhdessä Jyrki Järven kanssa 49erluokassa. Yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä suomalaispur jehtijoista. Purjehtinut kahdesti Kap Hornin ympäri. Jyrki Järvi purjehtija (1966–) Kts. Thomas Johansson. Saavuttanut myös MMpronssia 49erluokassa. Maggie Kalka ratameloja, miekkailija (1912–1996) Ensimmäinen suomalainen melon nan maailmanmestari (1938, kajak kiyksikkö). Edusti Drumsö Kanotis teria. Monilahjakkuus, joka saavutti myös kahdeksannen sijan floretissa Helsingin olympialaisissa 1952. Osmo Kalpala kilpa-autoilija, alppihiihtäjä (1925–2016) Eino Kalpala kilpa-autoilija, alppihiihtäjä (1926–) Vauhdikkaat veljekset voittivat Pyrkän pujottelurinteen vihkiäis kilpailun 1952. Heidät muistetaan kuitenkin Jyväskylän suurajojen voitoista: 1954, 1956, 1958. Silja Kanerva purjehtija (1985–) Maailmanmestaruus Göteborgissa 2012 ja pronssia Lontoon olym pialaisissa 2012 (match racing), Silja Lehtisen ja Mikaela Wulff’in kanssa. Edustaa Nyländska Jakt kubbia (NJK), joka pitää majaansa Koivusaaressa. Juhani Kokko voimistelunopettaja (1930–) Pelasi jääpallon mestaruussarjassa (OLS). Opetti 70luvun lopulle asti LYK:ssa telinevoimistelua ja jääkiekkoa. Perusti lentopallo ja pöytätenniskerhot. Markku Koski lumilautailija (1981–) Salt Lake Cityn olympialaisissa 2006 pronssia lumikourussa. Maa ilmanmestari 2009 (big air). Valit tiin vuoden suomalaiseksi lumilau tailijaksi 2006. Silja Lehtinen purjehtija (1985–) Lontoon olympialaisissa pronssia (match racing), Silja Lehtisen ja Mikaela Wulffin kanssa. Kolme MMkultaa. NJK:n naisia. Erkka V. Lehtola jalkapalloilija, valmentaja (1972–) Suomen mestari 1997 (HJK). Kuu lui Klubin legendaariseen joukku eeseen, joka ylsi Mestareiden liigan lohkovaiheeseen. Jalkapallon arvo kisojen vakikommentaattori TV:s sä. Toi HJK:n junioritoiminnan takaisin saarelle. Oli junailemassa Pyrkälle keinonurmea. Torsten ’Nappus’ Liljeberg meloja (1916–) Drumsö Padlarklubb –melontaseu ran legenda voitti 15 Suomen mes taruutta eri kajakkiluokissa. Kolman nen polven lauttasaarelainen. Curt ”Curre” Lincoln kilpa-autoilija, tennispelaaja (1918–2005) Multitalentti voitti Eläintarhan ajot 14 kertaa vuosina 1951–1962 eri luokissa. Ajoi Scuderia Askolinin kilpatallissa. ”Viritystalli” Lahna ruohontiellä. Edusti Suomea myös tenniksen Davis Cupissa. Voitti ne linpelin Suomen mestaruuden kol mesti. Victor Malmström alppihiihtäjä (1991–) Suomenmestari pujottelussa 2010. Kuulunut alppihiihdon maajouk kueryhmään. Aimo Melleri liikuntapaikanhoitaja (1953–) Monilajitaitaja ja tietäjä. Huolehtii Pyrkän kentän kunnosta. Vuoden lauttasaarelainen 2013. Hannu Mikkola ralliautoilija (1942–) Rallin maailmanmestari 1983. Voitti Jyväskylän suurajot seitsemästi ja LontooMexico –maratonrallin. Asui Hakolahdentiellä. Keijo Mikkonen karateka (1956 ) Moninkertainen karaten Suomen mestari. Lauttasaaren Liikuntakes kuksen omistaja. Pauli Ny pikajuoksija (1940–2016) PMhopeaa 1962. Satasen Suomen mestari 1962, 1963 sekä 200 metrin mestari 1963. Edusti Lauttasaaren Pyrintöä. Thorvald Strömberg meloja (1931–2010) Voitti 1952 Helsingin olympialai sissa 10 000 metrillä kultaa ja 1000 metrillä hopeaa. 10 000 metrin maa ilmanmestari 1950 ja 1958. Edusti Drumsö Kanotister seuraa, jonka puheenjohtajana toimi myöhemmin. Tuuli Petäjä-Siren purjelautailija (1983–) Lontoon olympialaisissa 2012 ho peaa RS:Xpurjelautaluokassa. Vuo den urheilija 2012. Edustaa Helsing fors Segelklubb (HSK) seuraa. Leena Puotiniemi maratoonari (1975) Alkoi juosta kilpaa vasta 27vuotiaa na. Ylsi 37vuotiaana olympiajouk kueeseen Lontoon 2012 maratonille. Suomen mestari vuodelta 2011. En nätys maratonilla: 2.35,34. Esko Reckhardt purjehtija (1958–) Moskovan olympialaisten (1980) kultamitalisti Finnjollissa ja en simmäinen suomalainen purjeh duksen olympiavoittaja. Sittemmin Purjehdusliiton valmennuspäällik kö. Edustaa Helsingfors Segelklub bia, joka olympiakullan myötä rajasi Rechardtin Finnjollalle ikuisen säilytyspaikan asfaltiltaan. Marcus ”Mare” Sandell alppihiihtäjä (1987) Aloitti laskettelun jo kolmevuotiaa na, kuulunut Suomen alppihiihto maajoukkueeseen vuodesta 2003. Sijoittunut suurpujottelun maailman cupissa useasti kymmenen joukkoon. Tähtää 2018 olympialaisiin. Kalastaa ahkerasti saaren rannoilla. Seppo Simola kuulantyöntäjä (1936–2003) Lauttasaaren Pyrinnön tähtiä. En simmäinen suomalainen, joka työn si kuulaa yli 20 m (1972: 20,15m). Suomen mestari 1963 ja 1964. Börje Strand pikajuoksija (1935–1977) Pyrinnön pikajuna. Moninkertainen Suomen mestari 100 metrillä ja 200 metrillä vuosina 1958–1962. Satasen ennätys 10,6 ja 200 metrillä 21,6. Rooman 1960 olympialaisten 4x400 metrin viestijoukkueessa. Peter Tallberg purjehtija, urheiluvaikuttaja (1937–2015) Purjehti viisissä olympialaisissa 1960–1980. Sijoittui veljensä Henrik Tallbergin kanssa Starveneillä neljänneksi Tokion olympialaisissa 1964. Kansainvälisen olympiakomi tean (KOK) jäsen 1976–2015. Jukka Uunila urheilujohtaja ja –vaikuttaja (1923–) Suomen Valtakunnan Urheiluliiton puheenjohtaja 1982–1993. Asuu Pohjoiskaarella. Jorma Valkama pituushyppääjä (1928–1962) Sijoittui Melbournen olympialaisissa 1956 pronssille tuloksella 748. Kym menen Suomen mestaruutta. Edusti myös Lauttasaaren Pyrintöä. Me nehtyi autoonnettomuudessa. Pirjo Wilmi-Rokkanen pikajuoksija, urheiluvaikuttaja (1951–) Montrealin olympialaisten 1976 neljäs 400 metrillä (50,56), hävisi sa dasosasekunnilla pronssin. Rooman EMkisoissa 1974 hopeaa 4x400 m viestissä. Voitti kymmenen Suomen mestaruutta. Kansainvälisen olym piakomitean ensimmäinen naisjäsen 1981. Asuu Vattuniemessä. Kurt Wires meloja (1919–1992) Lontoon olympialaisissa 1948 ho peaa kajakkiyksiköllä. Helsingin olympialaisissa 1952 kultaa sekä 1000 metrin että 10 000 metrin ka jakkikaksikossa parinaan Yrjö Hietanen. Voitti lukuisia Suomen mes taruuksia. Seura: Drumsö Kanotister. Mikaela Wulff kilpapurjehtija (1990–) Lontoon olympialaisissa 2012 pronssia (match racing) Silja Leh tisen ja Silja Kanervan kanssa. Myös maailmanmestaruus samalla ko koonpanolla. Hoskin kasvatteja. Sata vuotta hikeä, iloa ja kunniaa Hyvässä seurassa Kuka unohtui? Jäikö joku paikallinen legenda tai seura vaille ansaitsemaansa huomiota? Kerro meille, kuka, mikä tai ketkä puuttuvat listalta: lehti@lauttasaari.fi Marcus ”Mare” Sandell. Thomas Johansson ja Esko Reckhardt. Erkka V. Lehtola. Victor Malmström. Silja Lehtinen, Silja Kanerva ja Mikaela Wulff. Niilo Halonen. Jukka Uunila. Osmo ja Eino Kalpala. Mauri Cederlöf. Tuuli Petäjä-Siren. Maggie Kalka. Curt ”Curre” Lincoln. Aimo Melleri. Jorma Valkama. Tom Hynninen. Pirjo Wilmi-Rokkanen. Hannu Mikkola. Torsten ’Nappus’ Liljeberg. Thorvald Strömberg. Peter ja Henrik Tallberg. Touhun Pojat Lauttasaari. KUVAT: SUOMEN URHEILUMUSEO, LAUTTASAARILEHDEN ARKISTO, MARCUS SANDELLIN ARKISTO, SUOMEN PURJEHDUSLIITTO, LAUTTASAAREN PYRINTÖ, TOUHUN POJAT LAUTTASAARI TEKSTI Kari Kemppinen LOUNA SAARRE Lauttasaaren Golden Gate Lapinlahden silta parhaimmillaan. Musiikkiopisto sukeltaa kouluihin Lisää päiväkotipaikkoja Kielikylpypäiväkoti Sälenin vanhempainyhdistys ry on saanut Opetushallitukselta apurahan, jonka avulla on mahdollista lisätä kielikylpypaikkoja Lauttasaaressa. Ruotsinkielen kielikylpyyn mahtuu siis vielä muutama vuonna 2013 syntynyt lapsi marraskuun alusta alkaen. Lisätietoja antaa marja.ronneberg@ salen.fi tai 040 6864481. Språkbadet Säleniin voi tutustua avoimissa ovissa Apajassa Pajalahdentie 10 A b:ssä järjestettävän lasten tapahtuman aikana 2. joulukuuta kello 10-14. Töitä Lauttasaaresta Facebookiin on perustettu ryhmä nimeltä Töitä Lauttasaaresta. Sen tarkoituksena on tiedottaa Lauttasaaren työmahdollisuuksista, jo olemassa olevista avoimista työpaikoista ja pian hakuun tulevista. Myös piilotyöpaikkoja pyritään saamaan ryhmän avulla paremmin esille. Ryhmässä voi myös ilmoitella omasta osaamisestaan sekä huhuilla työn perään, jos vaikka tarvetta on ompelijalle, muuttotai remonttiavuksi tai muuta vastaavaa. Lauttasaaren musiikkiopisto on saanut rahoitusta Opetusja kulttuuriministeriön kärkihankkeesta, jonka tavoitteena on tuoda taidetta ja kulttuuria nykyistä helpommin lasten ja nuorten saataville Lauttasaaressa. Tulevan talven aikana musiikkiopisto yhdistää voimansa tanssikoulu Footlightin kanssa viemällä musiikkia ja tanssia Lauttasaaren kunnallisiin päiväkoteihin. Lisäksi syyskuussa on käynnistynyt 1.-2.-luokkalaisille suunnattuja koulujen iltapäivätoiminnan yhteydessä järjestettäviä musiikkikerhoja. Tällä hetkellä ryhmiä on viisi. Keväällä 2018 aloitetaan niin ikään alakouluikäisille näiden iltapäivätoiminnassa musiikkiopetusta 3-4-hengen ryhmissä. Syyskuussa on alkanut 3.-6.-luokkalaisille ja yläkoululaisille musiikkiteknologiapajat, joissa koodataan ja rakennellaan sekä tehdään musiikkia valmisohjelmilla. Tällä hetkellä ryhmiä on viisi ja alkuvuodesta on tarkoituksena perustaa vielä lisää. Katso lisää Lauttasaaren musiikkiopiston kerhoista Tapahtuu-osastolta sivulta 10. SALEN.FI
3 19.10.2017 Nro 36 Lauttasaari-Seuran kaavaryhmä haluaa Vattuniemestä alueen, jossa asutaan ja jossa on työpaikkoja. Lauttasaaren vetovoima ei saa johtaa siihen, että into tiivistää tuhoaa Vattuniemen monipuolisuuden ja tekee siitä nukkumalähiön. Vattuniemen kokonaismitoitus on tehtävä siten, että saaren luonnontilaiset rannat, rantareitit ja puistot säilyvät, julkiset palvelut riittävät, liikenne sujuu ja veneilytoiminnot säilyvät. Kaavaryhmä esitti kannanottonsa Vattuniemen suunnitteluperiaatteisiin Helsingin järjestämässä työpajassa 11. lokakuuta Työpajaan osallistui runsaat sata asukasta. Heidän huolensa olivat samansuuntaisia. Vattuniemen yhtenäiset suunnitteluperiaatteet ovat välttämättömät, sillä kaavoitus tontti tontilta on johtanut hallitsemattomaan kasvuun ja julkisten palvelujen puutteeseen koko saarella. Kaavaryhmän mielestä periaatteiden sijaan tulisi tehdä osayleiskaava. Esitetyt muutossuunnitelmat ovat niin suuria, että asukkaiden osallistumismahdollisuus tulee turvata lain edellyttämällä tavalla. Virasto esitti työpajassa, että Vattuniemeen tulisi 1300 uutta asukasta. Julkisuudessa määrä on ollut jopa 1600 asukasta. Kaavaryhmä katsoo, että Vattuniemeä voidaan tiivistää muuttamalla toimitiloja asunnoiksi ja korottamalla rakennuksia kohtuullisesti, mutta ennen päätöstä rakennustehokkuudesta on tehtävä huolellinen kokonaistarkastelu. Siinä tulee selvittää suojelukohteet, ratkoa liikenteen toimivuus ja varata tontit julkisille palveluille. Ellei tontteja löydy muuten, kaupungin on ostettava maat itselleen. Kiireellinen kunnostuskohde on Heikkaan aukio. Itälahdenkadun kaavaryhmä näkee tulevaisuudessa puistokatuna. Vattuniemeen tarvitaan lisää poikittaisia liikenneyhteyksiä, saaren sisäinen julkinen liikenne on turvattava, samoin suora yhteys keskustaan metroaikanakin. Ryhmä katsoo, että asukasmäärä ei saa nousta niin suureksi, että se johtaa virkistysalueiden liikakulutukseen. Toimitilatkin kuuluvat Vattuniemeen Katri Penttinen, Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja. SEURA SANOO TEKSTI Pete Suhonen Vuoden 2015 lopussa Lauttasaaressa oli 6900 työpaikkaa. Saaren työpaikoista kaksi kolmasosaa (4600) sijaitsi Vattuniemessä. Kotkavuoren sekä Myllykallion alueilla oli reilut tuhat työpaikkaa, Koivusaaressa joitakin kymmeniä. Työpaikkojen määrä Lauttasaaressa kasvoi ensi kertaa sitten vuoden 2011. Vuosina 2012 ja 2013 Kotimaan talo ja Helkama-talo saneerattiin asunnoiksi ja vuonna 2014 Teoston toimisto purettiin asuintalon tieltä. Neljässä vuodessa saarelta on hävinnyt lähes 500 työpaikkaa, joista noin 350 Vattuniemestä. 500 työpaikkaa katosi Työpaikat vähenevät, kun asukasinvaasio halutulle saarelle jatkuu. Työpaikat Lauttasaaressa 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos ’11-’15 7361 6972 6896 6727 6867 -494 TEKSTI Katja Pesonen Myllykallion koulun juhlasalissa järjestetään keskiviikkona 25. lokakuuta kello 11.30-12 kaikille avoin yhteislaulutilaisuus, jossa on mahdollisuus harjoitella yhdessä koulun kuoron kanssa Kotisaari-laulua. Musiikkiopettajat Asta Viinikangas ja Hanna-Kaisa Rautio laulattavat yhdessä koulun kuoron kanssa. Tapahtuma on osa Lauttasaari juhlii – Suomi100 – Drumsö firar -juhlavuoden hanketta, jonka lokakuun teemakuukausi on lapset, nuoret ja koulutus. Laulun säveltäjä, lauttasaarelainen Esko Larkaskin on paikalla. Hän kertoo melkein unohtaneensa koko kipaleen, kun koulusta otettiin häneen yhteyttä ja keskusteltiin sen verestämisestä Suomi100-juhlavuoden kunniaksi. Larkas sävelsi Kotisaari-laulun Lauttasaari-Seuran sävellyskilpailuun, jonka seura järjesti 30-juhlavuotensa kunniaksi vuonna 1993. Larkaksen iloinen sävelmä valittiin voittajaksi 23 joukosta. Laulun esitti ensimmäisen kerran Ninni Poijärvi Lauttasaari-päivillä Lauttasaaren Big Bandin kanssa. ”Harrastin musiikkia ja olin tottunut säveltämään kupletteja, joten yritin säveltäessäni pysytellä siitä tyylistä kovasti erossa. Kotisaari on sellainen teema, josta saa helposti imelän ja naiivilla tavalla ylistävän, joten senkin asian kanssa kamppailin”, hän muistelee nauraen säveltämisen haasteita. Muutoin kotisaaren ylistäminen olikin helppoa täällä kasvaneelle. Nyt kaikki laulamaan! Allsång i Drumsö lågstadium -100 år av skolsång! Från Videvisan till Vid en källa. Vi har alla minnen av sånger som sjungits under vår skoltid. Den 25 oktober vill vi bjuda in alla sångglada seniorer, och andra som tycker om sjunga till skolans festsal på Tallbergsallén 12. Tillsammans med skolans elever sjunger vi gamla skolsångsklassiker och andra pärlor från finlandssvenska visskatten. Allsången leds av skolans musiklärare Sofia Finnilä som sitter bakom pianot och som gästande stjärna har vi Pia Manns på violin. Eftersom vi är rätt många kommer vi att sjunga i två omgångar klockan 9.30 och klockan 11.30. Allsångsstunden räcker cirka en timme. Kotisaari 1. Kotisaari mielestäni milloinkaan ei jää, sen muistot usein ikäväni kotiin herättää. Kultaisien kaislikoitten kuulen suhinan, sen katujen ja kallioitten luokseen kutsuvan. Palaan Lauttasaareen missä kuljenkin, palaan Lauttasaareen aina aatoksin. Vaik’ paljon nään ihmeitä kauniin maailman, saat kotisaari suuhun maun suuren mansikan. 2. Tammikuinen talvi-ilta, vanhat muistaa sen, kun lauttaan myytiin kioskilta lippu viimeinen. Kaarisillan palkin alla paljon myöhemmin niin monet vietti onkimalla aikaa iltaisin. Palaan Lauttasaareen... 3. Vesitornin puistikossa nuoret kohtaavat, ne siellä varmaan kuutamossa vaihtaa suudelmat. Pilvet yllä kirkon kulkee, kuu jää harson taa. Tää saari muistoihinsa sulkee monta tarinaa. Palaan Lauttasaareen... Säv. ja sanat Esko Larkas
TEKSTI ja KUVA Ulla Kaila Kaikki koulumaailmaan liittyvä päätösvalta ei suinkaan löydy opettajanhuoneesta tai virastoista. Asioihin vaikuttamista voi alkaa opetella jo alaluokilla ja oppilaskuntatoiminta antaa tähän oivalliset puitteet. ”Päätämme oppilaiden ja opettajien kanssa asioista, esimerkiksi mitä yhteisellä Ruuti-rahalla tehdään. Toiminnassa voi viedä asioita eteenpäin ja saada niitä läpi ”, kuvailee viidesluokkalainen Sirina Puro, oppilaskuntatoiminnan hallituksen jäsen. Samaa mieltä on Rasmus Suonio, jonka tie hallitukseen on vienyt ravintolaja ympäristötiimien jälkeen. ”Halusin hallitukseen, koska olen kiinnostunut koulun asioista ja siitä, mihin Ruuti-rahoja käytetään.” ”Olemme jakaneet oppilaskuntatoiminnan tiimeihin, joilla kaikilla on oma vastuualueensa. Oppilaskuntatoiminnan hallitus vastaa Ruuti-rahasta, jonka käyttö edellyttää demokraattista päätöksentekoprosessia”, taustoittaa Minna Mäkelä, oppilaskuntatoiminnassa jo vuosia mukana ollut opettaja. ”Esimerkiksi välkkäritiimit ovat välitunnilla leikittämässä oppilaita, tapahtumatiimi järjestää tapahtumia, ympäristötiimi valvoo lajittelutoimintaa, ravintotiimi vaikuttaa ravintolan viihtyvyyteen ja bloggarit tekevät juttusisältöjä koulun omaan blogiin. Yhdessä tiimissä on runsaat parikymmentä oppilasta.” Koulu on täynnä sääntöjä: läksyt pitää tehdä, ei saa myöhästyä, täytyy jaksaa jonottaa. On kuitenkin oppilaita koskettavia isompia ja pienempiä tekijöitä, joihin myös oppilaat voivat vaikuttaa. ”Oppilaskuntatoiminnalla yleisellä tasolla on saatu aikaiseksi se, että oppilaan ääntä ei voi sivuuttaa. On asioita, johon oppilaiden pitää saada sanottua kantansa. Myllykalliossa kaikki oppilaat ovat oppilaskunnan jäseniä ja pyrimme aktivoimaan jokaista heistä”, Mäkelä kertoo. Jos on itse mukana sääntöjä laatimassa, on vastarinta vähäisempää. ”Oppilaskuntatoiminnan rooli on valtavan tärkeä. Jos oppilas on itse luonut jotain pysyvää tähän kouluun, vaikkapa heitä itseään koskevia sääntöjä, vastakkainasettelu vähenee. Monen tasoiset oppilaat pääsevät esille oppilaskuntatoiminnassa.” On turha jäädä passiiviseksi, sillä osallistumalla voi myötävaikuttaa tärkeiksi kokemiinsa asioihin. ”Toiminnan kautta tehdään hankintoja oppilaiden iloksi, esimerkiksi pöytäjalkapallopelejä. Ja kävimme oppilaiden toiveesta Nuuksiossa”, Mäkelä kertoo. ”Oppilailta voi nousta jokin harminaihe, esimerkiksi tortillalättyjä sai vain yhden ja monelle jäi nälkä. Asiaa vietiin eteenpäin ja lopputuloksena saatiin kaksi tortillaa per oppilas.” 4 19.10.2017 Nro 36 Tekijöitä ja asukkaita Lauttasaaresta KASVOT Demokratiaa oppimassa Viidesluokkalaiset oppilaskuntatoiminta-aktiivit Sirina Puro ja Rasmus Suonio. TEKSTI ja KUVA Laura Sarpola Itälahdenkadulla sijaitsevan Kuntokasinon perustaja Minna Suonio toivottaa vieraat tervetulleiksi lämpimästi hymyillen. Aurinkoisen luonteen lisäksi hymyyn on syytä, sillä yrittäjän työn hedelmä täyttää ensi vuonna jo 30 vuotta. ”Yrityksen perustaminen osui laman alkuun, mutta onneksi olin vielä nuori ja rohkea. Myöhemmin en välttämättä olisi uskaltanut tehdä sellaista ratkaisua. Silloin sitä vain ajatteli, että jos ei onnistu, niin menen muualle töihin!” Suonio muistelee nauraen. Ensin Suonio pyöritti Kuntokasinoa kurssikaverinsa kanssa. 1990-luvun alussa hänen miehensä Jukka vaihtoi alaa ja tuli mukaan yritystoimintaan. Siitä lähtien Kuntokasino on ollut perheyritys ja sellaisena sen on tarkoitus pysyäkin, vaikka alaa valtaavatkin pieniä toimijoita itseensä sulauttavat suuryritykset. ”Emme ole halunneet kasvaa myöskään suuremmaksi. Kuntokasino on asiakkaille kohtaamispaikka, kun taas suurissa paikoissa ihmiset jäävät toisilleen vieraiksi”, Suonio sanoo. Suonion kokemuksen mukaan lauttasaarelaiset ovat hyvin uskollisia asiakkaita: pitkäaikaisimmat ovat käyneet heillä aina yrityksen perustamisesta lähtien. Joitakin perheitä Suonio on ehtinyt tavata jo useammassa sukupolvessa. Nykyisin Suonio toimii Kuntokasinossa fysioterapeuttina ja työfysioterapeuttina, hieroo sekä vetää ryhmäliikuntatunteja. Kiiteltyjen tuntien salaisuus on Suonion mukaan nousevan ja laskevan treenin rakentaminen. ”Hyvän liikunnanohjaajan täytyy olla myös kannustava, ei liian ryppyotsainen ja vaativa. Ihmisen täytyy kokea, että jumppaan on mukava tulla takaisin.” Ensi vuonna Kuntokasinon tarina saa uuden luvun, kun myös Suonioiden fysioterapeutiksi opiskeleva poika tulee valmistuttuaan mukaan yritykseen. ”Ollessaan täällä kesätöissä hän ihmetteli, kuinka kaikki asiakkaamme voivatkin olla näin kivoja. Ei siihen voinut muuta vastata kuin että niinpä! Siksi me olemme viihtyneet täällä niin hyvin. Lauttasaarelaiset ovat meille kuin toinen perhe”, Suonio kiittelee. Rakastettu energiapakkaus Kuntokasinon perustaja Minna Suonio auttaa asiakkaitaan voimaan paremmin jo kolmatta vuosikymmentä. PA R A S TA S a a r e l l a 1. Ihmiset Täällä ollaan todella ystävällisiä. Ihmiset välittävät toisistaan. 2. Sijainti Asiakkaan on helppo tulla tänne joka suunnasta sekä julkisilla että omalla autolla. 3. Turvallisuus Yrittäjän näkökulmasta Lauttasaari on turvallinen alue.
5 19.10.2017 Nro 36 Hopealauantai 21.10. klo 11-15 ?? Opastusta puhdistustuotteista ?? Hopeakorujen pikapuhdistusta 3 €/koru, enintään 3 korua/ asiakas (kivija jalokivikoruissa rajoituksia) ?? Hopeaesineiden iän määritystä ?? Puhdistettavaksi jätettävät hopeaesineet -10 % Vain lauantaina: ?? Hagerty-puhdistustuotteet -10 % ?? Hopeiset kastelahjat ja kuvakehykset -15 % ?? Hopeakorut -10 -15 % KATSO SYKSYN MUUT TEEMALAUANTAIT WWW.PEARLYPARROT.FI Gyldenintie 6, puh. 050 4143791 Aukioloajat arkisin 11-18, lauantaisin 11-15 Koruliike Pearly Parrot “Käsille luksusta: Alessandron kuoriva Micro Peel ja Hand Spa cream!” Leanne Lauttasaarentie 12 Helsinki (09) 6212 535 • www.hairspot.fi Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 28, 00200 Helsinki Kauppakeskus Lauttis Puhelin 09 682 4050 lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi Veli-Pekka Närhi tj, alalla vuodesta 1994 0400 810 540 Markku Enström LKV, alalla vuodesta 1988 0400 416 114 ERKKERI LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS 83,5m² Itälahdenkatu 9 D. Asunto Oy Helsingin Norma, valmistunut vuonna 2012. 3H, K, SAUNA, WC + TILAVA LASITETTU ETELÄPARVEKE. Tätä valoisampaa kotia et löydä! Huoneisto sijaitsee 6. kerroksessa ja pääilmansuunta on etelään. Huoneisto on uutta vastaavassa kunnossa ja muuttamaan pääset ilman remonttihuolia. Myydään myös autohallipaikka 18.000€ erillishintaan. Tervetuloa esittelyyn, tähän kotiin kannattaa tutustua! Hp. 568.000€. Soita ja kysy lisää. Tarjoa myyntiin, Erkkerillä edullinen välityspalkkio ja kokeneimmat myyjät. Vuokrataan 24m² autotalli Puistokaari 1:stä. Talli vapautuu 1.11.2017. Vuokra 250€/kk. Kauppakeskus Lauttis/ Katutaso. Lauttasaarentie 28 Avoinna: Ark. 8-19. La 8 -15 Ajanvaraukset: Netistä 24/7 tai p. 010 4399 312 Salon Pepe Åhman Lauttasaari www.salonpepeahman.fi Pientä luksusta arkeen tai juhlaan! Pikakampaus 35-45€ Saavu paikalle puhtailla hiuksilla. Pikakampaus 30-45min, ei sis. pesua. Kysy liikkeestämme myös meikkauspalveluita! UUTTA! Eläkeläiskortilla -10% alennus arkisin klo 10-14.00 välillä på-lauttasaaren liikkeestä. Opiskelijan tekemät hoidot Peruskasvohoito ..............................................39,Hemmotteleva kasvohoito ..........................55,Jalkahoito ...........................................................29,Hemmotteleva jalkahoito ............................39,Käsihoito .............................................................20,Koko vartalon kuivaharjaus ja hieronta ..........................................................30,Ripsien ja kulmien kestovärjäys .................19,Geelilakkaus: Kädet ........................................20,Jalat ............................................25,Lauttasaarentie 3, 00200 Helsinki Voimassa 14.12.2017 asti 11 Ajanvaraus p. 045 615 7212 tai www.hajusteetonkauneushetki.com www.lauttasaari.fi Villa Alba Kiristämättömiä, suomalaisia merinovillaisia sukkia koko perheelle. Tervetuloa! Lauttasaarentie 2 045 133 2327
TEKSTI ja KUVAT Katja Pesonen Linjasaneeraus – tuo pelätty remonttimörkö, joka ajaa ihmiset pois asunnoistaan moneksi kuukaudeksi, täyttää asunnon pölyllä, rikkoo ohimennen kattolampun sekä naarmuttaa parketin, ja kun asukas palaa kotiin, ei perintöastioista tai tauluteeveestä ole jälkeäkään. Menikö oikein? Kiinteistöliitto Uusimaa ry:n lvi-asiantuntija Arto Kemppainen ymmärtää kyllä, miksi putkiremontti pelottaa. Sen tekevät ihmiset ja rapatessa roiskuu. Mutta kauhukuvien maalailussa hän toppuuttelee. Todella harvoin linjasaneerauksessa kuulemma menee jotain todella pahasti pieleen. Urakoitsijalla on kahden vuoden takuuaika, jonka sisällä se on velvollinen korjaamaan ilmenneet viat. Takuuajan lisäksi on urakoitsijalla niin sanottu kymmenvuotisvastuu, jonka puitteissa piilevien virheiden korvausvastuu on urakoitsijalla. Tuon ajan aikana ilmenneistä ongelmista tulee reklamoida urakoitsijaa heti, kun niitä ilmenee. Pölyä taas kannattaa varoa, sillä sitä voi Kemppaisen sanoin löytyä vaikka makuuhuoneen perällä olevan lipaston sisällä olevan kororasian korujen kuorrutuksena. ”Ja todella harvoin linjasaneerausten yhteydessä ihmisten asunnoista viedään mitään. Suurin osa varkauksista on sitä, että työmiesten työkaluja ja muita välineitä viedään talojen pihoilta tai konteista. Sitä itse asiassa tapahtuukin jonkin verran.” Sitä paitsi urakoitsija on nykyään velvollinen laittamaan rekisteriin kaikki työntekijät, joten jokainen on jäljitettävissä. Se mikä linjasaneerauksessa pääosin ihmisiä pelottaa on sen hinta. Mitä pidemmälle kunnostustoimia venytetään, sitä laajempia korjauksia joudutaan tekemään ja tietysti se näkyy lopulta hinnassa. ”Märkätilojen tekninen elinikä on 25 vuotta, rakennuksen putkien 50 vuotta. Jos märkätilojen kunnostusta on pitkitetty niin, että se joudutaan tekemään samaan aikaan – tai se on tehty juurikin 25 vuotta sitten, ja se tulee taas ajankohtaiseksi – silloin linjasaneerauksen summa luonnollisesti nousee”, hän sanoo. ”Sitten on myös niitä taloyhtiöitä, joissa ei ole edes vielä tehty märkätilojen ohella vesikaton rakenteita tai julkisivuremonttia, vaan ne voivat olla edessä samoihin aikoihin.” Hän on myös huomannut, että linjasaneerauksia voidaan taloyhtiöissä pitkittää pitkittämistään, kunnes rakennuksissa tapahtuu useita pieniä vesivahinkoja siellä täällä. Niitä sitten paikallisesti korjataan, mutta loppujen lopuksi korjauskustannukset ovat tulleet kalliimmiksi kuin mitä hyvissä ajoin tehty linjasaneeraus. Kosteusvaurioita voi onneksi korjata myös linjasaneerauksen yhteydessä. Kosteusvaurio voidaan havaita jo ennakkoon tehdyssä märkätilakartoituksessa tai purkutyön aikana, jolloin se myös voidaan kuivattaa ennen rakennustöiden jatkumista. Kemppainen huomauttaa, että home ja kosteus ovat eri asia. Home vaatii kehittyäkseen orgaanisen pohjan, siksi sitä löytyy hyvin harvoin perihelsinkiläisestä kerrostalosta, vanhastakaan, sillä kerrostalojen rakenteet ovat usein betonia ja kiveä. Homeesta kärsivät enemmänkin omakotija rivitalot. Perinteisessä linjasaneerauksessa koko kiinteistössä uusitaan käyttövesija viemäriputket, vesieristykset, kalusteet ja laatoitukset, antenni, yleiskaapelointi sekä osin sähköjohdot. Perinteisen putkiremontin lisäksi on niin sanottuja siirtokorjauksia, joissa yleensä jätetään märkätilat uusimatta ja korjataan viemärijohdot sukittamalla ja pinnoittamalla. Sukituksessa viemärin sisään tehdään uusi pinta sukan ja epoksin avulla. ”Pelkkää sukittamista ja vesijohtojen uusimista ei voida verrata kokonaisvaltaiseen putkiremonttiin, jossa uusitaan myös märkätilat tykötarpeineen kokonaan. Pelkkä sukitus on huomattavasti nopeampi, mutta osoittautunut epävarmaksi korjauskeinoksi ja käyttöikäkin saattaa jäädä 2-15 vuoteen kun taas viemärin uusimisessa puhutaan 50 vuoden käyttöiästä. Kaikki vakuutusyhtiöt eivät rinnasta sukitettua viemäriä uuteen.” Toisekseen hän on törmännyt liian usein virheellisiin sukittamisiin. ”Sitä paitsi jos märkätiloja ei korjata, vaikka se on saavuttanut teknisen käyttöikänsä ja sinne tulee kosteusvaurio, on se yleensä taloyhtiön vastuulla ja kustannuksella korjattava”, hän huomauttaa. Kemppaisen mukaan asunnon arvo ei automaattisesti nouse linjasaneerauksen myötä, sillä on normaalia, että rakenteet ovat kunnossa. Yleensä sitä nostaa sinne samaan aikaan tehtävät muut remontit, kuten uusi keittiö. 6 19.10.2017 Nro 36 OPAS Ihan putkeen Linjasaneerauksesta riittää kauhutarinoita, mutta onko se kuitenkaan yhtä pölyä, mekkalaa ja kärsimystä? Lauttasaaren asuntokanta on vanhaa, mutta monissa niistä on remontti jo takanapäin. Forenom Osoitteeseen Wavulinintie 1 avattiin toukokuussa Forenomin ensimmäinen piste Lauttasaaressa. Vanha hillotehdas sai uuden elämän huoneistohotellina, josta saa vuokrata valmiiksi kalustettuja asuntoja kuinka pitkäksi aikaa tahansa, vaikka yhdeksi yöksi tai vuodeksi. Monet ottavat valmiiksi kalustetun asunnon putkiremontin ajaksi. Se tulee halvemmaksi kuin asua Putkiremonttia pakoon hotellissa. Forenomin aluepäällikkö Sami Viitala kertoo, että ihmisiä kiehtoo huoneistohotelleissa nimenomaan niiden kodinomaisuus. ”Täällä on kaikki varusteet mikrosta vedenkeittimiin. Lisämaksusta saa myös siivouksen, minkä moni tilaakin.” Hillotehtaassa on nyt 61 asuntoa aina 20 neliöstä 53 neliöön. Parkkipaikkoja on 16. Muutostyöt on tehty alle vuodessa, ja lopputulos Forenomin aluemyynti koordinaattori Pia Järvenpää ja myyntipäällikkö Sami Viitala kertovat ihmisten valitsevan mielellään huoneistohotellin putkiremontin ajaksi. on raikas ja moderni. Hinta määräytyy huoneiston koon ja siellä vietetyn ajan mukaan. Kuukausi 24 neliön asunnossa on alkaen 1700 euroa.
19.10.2017 Nro 36 7 Linjasaneerauksesta riittää kauhutarinoita, mutta onko se kuitenkaan yhtä pölyä, mekkalaa ja kärsimystä? Lauttasaaren asuntokanta on vanhaa, mutta monissa niistä on remontti jo takanapäin. Lauttasaarelainen Kalle Grönqvist Fluxio isännöinnistä kertoo, että valtaosa Lauttasaaren vanhasta asuntokannasta on 1950-luvulta. Niiden linjasaneeraukset alkavat olla jo valmiit, ja nyt saarella on siirrytty 60-luvun taloihin. ”70-luvulla ei rakennettu enää niin laadukkaasti kuin aikaisemmin, joten joihinkin sen ajan rakennuksiin on niihinkin jouduttu jo aloittamaan linjasaneerauksen suunnittelu”, hän sanoo. Grönqvist on itse kokenut kaksikin putkiremonttia. Ensimmäinen niistä vuonna 2004 kotonaan Koillisväylällä ja toisen viisi vuotta myöhemmin Pajalahdentiellä, jossa hän perheineen asuu edelleen. ”Kaksi kolmesta lapsestani on syntynyt molempien putkiremonttien aikana. Vaimo sanookin, että joko ei muuteta enää lainkaan tai sitten mennään suoraan valmiiseen asuntoon”, hän hymyilee. Molemmissa taloissa Grönqvist on ollut taloyhtiöiden hallituksen puheenjohtajana. Hän sai siis asukkaana eturivin paikan linjasaneerauksen kentältä. Grönqvist uskoo, että suurin osa saneerauksista menee aivan sujuvasti, kuten heillä. Eivät he muutoin olisi muuttaneet kokemaan toista remppaa uuteen asuntoon. Kauhutarinat leviävät helpommin kuin onnistumiset. Helppoa saneeraus ei silti ole. ”Sitä on amatööri urakan tekijöiden keskellä. Saman pöydän ääressä istuu työmaajohtaja, valvoja, suunnittelija, isännöitsijä, putkimies, joskus myös kaupungin edustaja ja sähkömies. On vaikea tietää, kuka on loppukädessä vastuussa ja keneen olla yhteydessä esimerkiksi ongelmatilanteissa.” He onnistuivat ensimmäisellä kerralla löytämään hyvän urakoitsijan hyvään hintaan. Koska se meni niin hyvin, Grönqvist suositteli samaa firmaa toisessakin taloyhtiössä ja hallitus otti ehdotuksen vastaan. Hän oli oppinut edellisestä linjasaneerauksesta. ”Kommunikoinnin ja viestinnän on pelattava kaikkien välillä, niin asukkaiden, urakoitsijoiden kuin taloyhtiön hallituksen. Kaikesta on pystyttävä neuvottelemaan ja hallituksen jäsenistä on jonkun aina oltava paikalla saneerauksen aikana pidettävissä kokouksissa, sillä niissä tehdään päätöksiä, vaikka kukaan hallituksesta ei pääsisikään.” Lisäksi sopimukset on tehtävä tarkkaan. ”Onneksi olimme tehneet sellaisen, jossa urakalle oli laitettu takaraja ja venymisestä seurasi sakot. Siihen olisi pitänyt kuitenkin laittaa myös määrätty aika jokaista asuntoa kohden. Linjasaneeraus haittaa asukkaiden elämää monin tavoin, mutta ei urakoitsija sitä ajattele. He voivat pitää huolen kokonaisajasta, mutta yksittäisten asuntojen kanssa voidaan edetä rauhallisemmin. Meidänkin asunnossamme saneerauksen piti kestää kaksi kuukautta, mutta se venyikin kuukaudella.” Hän kehottaa asukkaita käymään katsomassa asuntojaan tarpeeksi tiuhaan. Heidän vessanpönttönsä meinattiin asentaa toiseen kohtaan kuin mihin oli sovittu eikä pyykinpesukone olisi mahtunut sen vuoksi kylpyhuoneeseen lainkaan. Grönqvist on ollut taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana yhteensä kolmetoista vuotta. Noihin vuosiin on mahtunut kahden putkiremontin lisäksi muun muassa ikkunaja julkisivuremontti. Omien kokemustensa myötä hän päätti perustaa Rauli Oikarisen kanssa Fluxio Isännöinnin, jossa he pyrkivät saamaan isännöinnin uudelle tasolle. Se tarkoittaa entistä aktiivisempaa osallistumista talon asioihin sekä digitaalisia työkaluja muun muassa viestintään ja asiakaspalveluun, taloyhtiön kirjanpitoon sekä isännöitsijän työn johtamiseen ja seurantaan. Oman taloyhtiönsä hallituksen puheenjohtajuudesta hän luopui huhtikuussa, sillä on nyt sen isännöitsijä. Kahden remontin selviytyjä Kallen vinkit ? Vertailkaa ajoissa eri remonttivaihtoehtoja. ? Pitäkää huolta, että suunnittelu ja valvonta on hyvin hoidettu. ? Huolehtikaa viestinnästä osakkaille ja asukkaille. ? Osakkaan kannattaa pohtia, tehdäkö samalla muutakin remonttia omaan kotiin ja haluaako ekstraa perustason lisäksi. ? Seuraa säännöllisesti oman asuntosi remontointia. ? Muuta pois remontin ajaksi ja teippaa umpeen huoneet, joissa ei remontoida. Seasiderooms Lauttasaarentiellä sijaitsee suojellussa funkkisrakennuksessa. Seasiderooms Seasiderooms Lauttasaarentie 3:ssa on Martti Holopaisen yritys, joka on toiminut jo vuodesta 1989. Lauttasaaren ensimmäisen pankin tiloissa sijaitsevassa funkkisrakennuksessa on huoneita 11 kooltaan 39-85 neliötä. Rakennus on suojeltu ja Holopainen on tehnyt siihen muutoksia museoviraston valvovan silmän alla. Se on peruskorjattu vuonna 2000-2002. Yksityisyrittäjänä hän hoitaa itse niin remontit kuin huoneiden siivoamiset. Rakennuksessa on pyykkitupa, sauna ja viinikellari. Huoneet ovat usein täynnä ja vuokra-ajat pitkiä. Yleensä huoneita vuokrataan Lauttasaarentieltä ainakin kuukaudeksi. Kerrankin eräs ranskalainen perhe vuokrasi huoneen kolmeksi vuodeksi. ”Osa on juuri matkalaisia. Paljon täällä ollaan myös putkiremonttia paossa, minkä lisäksi on vakuutusyhtiöiden lähettämiä ihmisiä, joiden asunnoissa on tapahtunut vesivahinko”, Holopainen kertoo. Kuukausi 39 neliön asunnossa maksaa noin 1800 euroa. Asuntokannan ikä Lauttasaaressa 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % % -1 95 9 19 60 -6 9 19 70 -7 9 19 80 -8 9 19 90 -9 9 20 00 -0 9 20 10 ”Kommuni koinnin ja viestinnän on pelattava kaikkien välillä.” Kalle Grönqvist on kokenut kaksi linjasaneerausta. Kummassakin taloyhtiössä hän on ollut taloyhtiön puheenjohtajana niiden aikaan, joten kokemusta on kertynyt myös remontin organisointipuolelta.
TEKSTI Kari Kemppinen Kauppaneuvos Julius Tallbergin poikien Gunnarin ja Bertilin vaikutuksesta Lauttasaaren kehitykseen puhutaan harvoin. Lauttasaaren kartanon maat laajoine vesialueineen siirtyivät Julius Tallbergin kuoleman jälkeen hänen lapsilleen jakamattomana yhteisomaisuutena. Yhtiön johtaminen jäi hänen yhdeksästä lapsestaan kahden vanhimman pojan vastuulle. He olivat jo vuosia olleet isänsä apuna. Tehtävät jaettiin siten, että Gunnar hoiti toimitusjohtajan tehtäviä ja vastasi lisäksi Lauttasaaren ja muiden niin sanottujen sivutoimintojen hoidosta. Bertil johti Tallbergien rautaja rakennustarvikekauppaa. Gunnar muutti kartanoon Kartanoyhteisön ensimmäisenä johtajana Gunnar Tallberg päätti muuttaa puolisonsa Claran kanssa aiemmin kahvilana ja kesähuvilana käytetyn Lauttasaaren kartanon pysyväksi asunnoksi. Perheellä oli myös kaupunkikoti. Gunnar oli ensimmäinen Tallberg-sukuun kuulunut, joka asui Lauttasaaren kartanossa. Toisin kuin usein luullaan, Julius ei itse koskaan asunut Lauttasaaressa. Gunnar luopui Julius Tallberg Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä heikentyneen terveytensä takia vuonna 1928. Samalla hän siirsi päävastuun Lauttasaaren kartanosta ja yhtiöstä kokonaan veljelleen Bertilille, joka nimitettiin toimitusjohtajaksi. Vuonna 1928 Lauttasaareen perustettiin voimisteluja urheiluseura Lauttasaaren Pyrintö, jolle Tallbergin perikunta lahjoitti maaalueen, jossa Pyrinnön kenttä eli "Pyrkkä" nykyisinkin toimii. Gunnar kuoli 48-vuotiaana vuonna 1931. Seuraavana vuonna perhe muutti pois Lauttasaaren kartanosta. Bertil jatkoi työtä Lauttasaaren kartanon liiketoiminnan ja yrityksen toimitusjohtajana seurasi veli Bertil Tallberg (1883– 1963). Hän jatkoi veljensä ja isänsä alulle panemia suunnitelmia. Yksi näistä oli silta, joka yhdistäisi saaren kaupunkiin. Sopimus kaupungin kanssa syntyi 1933. Kaupunki sitoutui rakentamaan sillan Salmisaaren ja Lauttasaaren välille sekä tien saaren halki siihen saakka, mistä valtion rakentama tie Jorvakseen alkaa. Vastapalvelukseksi Tallbergin perikunta luovutti kaupungille korttelin Salmisaaresta, johon Alkoholiliike myöhemmin rakensi toimitalonsa, sekä 14 hehtaarin maa-alueen saaren kaakkoisrannalta. Teräsristikkorakenteinen epäsymmetrinen kaarisilta, jonka nostoläppä sijaitsi Salmisaaren puoleisella osalla, valmistui 20.12.1935. Sillan kustannukset jaettiin tasaosuuksin Julius Tallbergin perikunnan, Helsingin kaupungin ja valtion kesken. Edesmenneen Gunnar Tallbergin puoliso, Clara Tallberg, avasi juhlaliputetun sillan leikkaamalla sinivalkoisen nauhan. 8 19.10.2017 Nro 36 ENNEN Julius Tallberg teki paljon. Niin tekivät hänen poikansakin. Gunnar ja Bertil esiin. Clara Tallberg kastelee kukkia Cottage-huvilalla. Vuonna 1907 rakennettu huvila seisoo vielä tänäkin päivänä Kotkavuoren laella. Näillä saksilla Clara Tallberg leikkasi nauhan Lauttasaaren ensimmäisen sillan avajaisissa. Tallbergin unohdetut pojat MARGARET GODENHJELMIN KOKOELMA KUVA VILLE ELOMAA TEKSTI Tom Hynninen 28.9. ilmestynyt Lauttasaari-lehti esitteli Myllykallion historiallisia aarteita. Yksi kiintoisimmista oli muinainen tanssilava. Siitä otetussa kuvassa harjoittelee kaksi maajoukkuekoripalloilijaa kesällä 1952. Ulkokenttiä Helsingissä oli hyvin harvassa. Samana suvena lavalla vieraili muuten useasti joukko munkkiniemeläisiä korispoikia, jotka tulivat veneellä tai polkupyörillä Myltsin poukamaan. He kuuluivat maineikkaaseen HJK-Veikot -koripalloseuraan, sen kolmosjoukkueeseen. Sittemmin poikajoukko liittyi Torpan Poikiin, HJK-Veikot otti nimekseen Pantterit. Koripallo siis käväisi Lauttasaaressa jo 65 vuotta sitten, mutta lajityhjiö täyttyi vasta, kun kolme saarelle muuttanutta munkkiniemeläisperhettä perusti Touhun Pojat Lauttasaaren vuonna 1978. Alkaa olla juhlan aika. Lauttasaaren uuden liikuntahallin rahoitus varmistui tänä syksynä ja ToPoLa, jossa on jo yli 400 jäsentä, täyttää ensi huhtikuussa 40 vuotta. ToPoLan esihistoria alkaa Myltsiltä Lauttasaaren ristikkosilta Pohjoiskaaren rannalta kuvattuna.
19.10.2017 Nro 36 9 Ravintoloitsija Lauttasaaressa! Mitä ravintolassasi tapahtuu? Uusi kokki? Uusi ruoka lista? Uusi terassi? Uusi sisustus? Teemaviikot? Vai oletko avaamassa uuttaa ravintolaa, kahvilaa tai baaria saarelle? Vinkkaa Lauttasaari-lehdelle: lauttasaari. ravintolat@gmail.com RAVINTOLAT ?? Särkiniementie 5 ?? Perustettu 2016 ?? Asiakaspaikkoja n. 50 ?? Avoinna ma-pe klo 11–21.30, la–su 12–21.30 ?? Lounasaika: klo 11-15 ?? Lounaan hinta: 9,80 e ?? Myös tilauspalvelu: 0102926699 Maharaja 28.10. Melrose 11.11. Matti Nykänen 18.11. Atomirotta TEKSTI ja KUVA Jari Karri Lauttasaarelaista ominaislaatua ovat 60-70-luvun talojen kivijaloissa sijaitsevat laadukkaat etniset ravintolat: nepalilainen Lumbini, thaimaalainen Korat, malesialainen Borneo. Lista jatkuu. Vuosi sitten Särkiniementiellä avasi pohjois-intialaista ruokaa tarjoava Maharaja, jonka sisarravintola on sijainnut jo neljännesvuosisadan Mannerheimintiellä. Särkiniementien ravintolan toimitusjohtaja on vain 21-vuotias Bobby Gureshi. Hänen isänsä Abbas Gureshi, 53, toimii 35 vuoden kokemuksella pääkokkina. Hän on ollut luomassa Mannerheimintien Maharajan keittiön hyvää mainetta. Särkiniementien maut ovat Punjabista, Pohjois-Intiasta, läheltä Pakistanin rajaa. Siellä ruuat ovat miedommin maustettuja kuin Etelä-Intiassa. Abbas Gureshi pyytää mukaansa ja esittelee ylpeänä siistiä keittiötään ja suurta tandooriuunia, jossa valmistuvat monet à la carte -herkut. Mutta nyt olemme lounasta vailla. Päivittäin vaihtuvaan, edulliseen buffet-pöytään kuuluu tänään chicken korma (kanaa, kermacurrykormakastikkeessa), beef keema masala (naudan jauhelihaa tomaattisipulikastikkeessa) sekä linssejä tomaattisipulikastikkeessa. Tykötarpeiksi riisiä, naan-leipäkolmioita sekä saIntialainen yllätys kivijalassa Abbas Gureshi ja Bobby Gureshi. Isä ja poika, kokki ja toimitusjohtaja. laattipöytä. Tarjonnan saa sommitella itse metalliselle sektorilautaselle. Vänkää! Lounas-puffet on viritetty maultaan miedoksi, mutta Abbasin oma makoisa chilikastike saa hien otsalle. Maharaja toimii päivällisravintolanakin. Abbas Gureshin à la carte -bravuuri on chicken tikka masala (18e), sen kylkeen naan-valkosipulileipää (4e). Alkupalana annoksiin tuodaan rapea papadum-leipä. Juomaksi sopii intialainen King Fisher. Jos haluaa ryytiä annokseensa, sitä järjestyy. Abbas Gareshi sanoo kysyvänsä aina asiakkailta haluavatko he annoksensa mietona, tulisena vai siltä väliltä. Makers kahvilassa luomu-viinejä Heikkiläntien Makers Kahvila laajentaa tarjontaansa vegaanisia luomuviineihin. Saatavilla on myös luomu-siidereitä ja gluteenittomia luomu-oluita. Café Mutteri 90 vuotta Café Mutteri kutsuu koko saaren syntymäpäiväkahveille 26.11. klo 12–15. Lauttasaari-lehti onnittelee legendaa jo nyt. Seuraa lehteä: kerromme pian lisää Mutterin huikeasta historiasta. Paseo auki myös talvella Cafe & Grill Paseon rakennusluvan ehtona ollut osa-aikainen toimikausi on purettu hallinto-oikeuden päätöksellä. Saamme siis nauttia Veijarivuorella, Itälahdenkadun päässä sijaitsevasta Paseosta ympäri vuoden. Lounasväylä Esittelemme lounaan arvoisia ravintoloita Lauttasaaressa. LYHYESTI / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). LAUTTASAARI | Vattuniemenkuja 8, 00210 Helsinki, puh. 020 780 3250 KIINTEISTÖNVÄLITYKSEN PARHAAT PALVELUKSESSASI. Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! PIPSA SARIN Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 2572 gsm 0500 785 160 ULLA PÖYHÖNEN Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3366 gsm 040 670 8500 VIVEKA TVERIN Myyntipäällikkö LKV, KTM puh. 020 780 3253 gsm 040 653 2133 KURT GRÖNHOLM Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3208 gsm 040 668 3405 LAUTTASAARI, KT 4 h, k, rt, s, p 110 m 2 Uusi, valoisa läpitalon asunto tyylikkäässä Merenkulkijanrannassa. Energialuokka A 2007. Mh. 410.675,49 e . Vh. 859.000 e . Purjeentekijänkuja 13. 7149488 LAUTTASAARI, KT, 2 h, avok, p 58 m 2 Ihastuttava ylimmän kerroksen kaksio, upeat merinäkymät kattojen yli kauas merelle. Muuttovalmis päätyhuoneisto. Moderni pohjaratkaisu. Palvelut ja ulkoilumahdollisuudet lähellä. Vapaa. Energialuokka F. Mh. 348.624,20 e . Vh. 349.000 e . Melkonkatu 19. 7187941 LAUTTASAARI, KT, 2 h, k, p 47,5 m 2 Huippupaikalla sijaitseva parvekkeellinen kaksio putkiremontoidussa talossa. Uusmerkintä, ei varainsiirtoveroa. Tulevalle omistajalle ei kuluja putkiremontista. Vuokrattu. Energialuokka F. Mh. 305.000 e . Pohjoiskaari 8. 7193306 LAUTTASAARI, KT 4 h, k, rt, s, p 108 m 2 Uusi, tyylikäs ja helppokulkuinen asunto ihastuttavassa Merenkulkijanrannassa. Moderni tekniikka ja hyvin suunniteltu tilankäyttö. Energial. A 2007. Mh. 389.330,96 e . Vh. 815.000 e . Purjeentekijänkuja 13. 7199192 LAUTTASAARI, KT 2 h, avok, s, las. maisemap 49,5 m 2 Upea, oiva, uudenveroinen kaksio Merenkulkijarannassa. Huoletonta asumista luonnon lähellä. Isosta lasitetusta parvekkeesta hienot merinäköalat. Vapaa. Mahd. ostaa myös autohallip. Energial. A 2007. Mh. 251.981,31 e . Vh. 505.000 e . Purjeentekijänkuja 13. 7101002 LEHTISAARI, KT 1 h, avok, p 29 m 2 Valoisa, hyvällä maulla kunnostettu yksiö putkiremontoidussa yhtiössä. Upeat maisemat koko asunnon levyiseltä parvekkelta. Keittiö ja kph hohtaa uututtaan. Vaatehuone. Hissitalon 3 krs. Vapaa. Energialuokka E 2007. Mh. 182.111,24 e . Vh. 184.000 e . Hiidenkiukaantie 6. 7181274 A-LUOKAN ASUMISEN ASIANTUNTIJUUTTA. Oranssi on enemmän. Soita jo tänään 020 780 3250! Meksikolainen brunssiviikonloppu PERSILJA Runsas salaattipöytä Pääruoka laajalta juhlalistalta Jälkiruokana äitienpäiväkakku ja kahvi, lapsille jäätelöpuikko Kattaukset klo 12-14, 14-16, 16-18, 18-20. Hinta alk. 20 € Pöytävaraukset puh. 09-6216727 www.ravintolapersilja.fi Tallbergin Puistotie 1, 00200 Helsinki Puh. 09 621 6727 Ma-pe 11-22, la 12-22, su 12-21 VÄLIMERELLINEN RAVINTOLA Äitienpäivän juhla-ateria www.ravintolapersilja.fi Tallbergin Puistotie 1, 00200 Helsinki Puh. 09 621 6727 Ma-pe 11-22, la 12-22, su 12-20 VIIKOLLA 42 LA-SU 12-18 MYÖS ÀLA CARTE -LISTA VÄLIMERELLINEN RAVINTOLA
10 19.10.2017 Nro 36 klo 10–11 p. 09 2340 4318. Muina aikoina puhelimitse Taina Viherkari p. 050 380 3532 ja Sini Havas p. 050 380 3531. Torstai-piiri to 19.10. retki Kalevalakorun liikkeeseen Pitäjänmäelle. Lähtö klo 11.20 R-kioskin edestä, ei liikuntaesteisille. Tiedustelut Sini Havas 09-23404322. Messu su 22.10. klo 11 on popahtava messu, pappina Marko Heusala ja kanttorina Aino Valojärvi. Messussa kuullaan rytmimusiikkia eri soittimilla ja laulaen. Päiväkoti Kvarnberget järjestää kirkkokahvit. Diakonialounas ma 23.10. klo 12 St Jacobs kyrka. Savenvalajat-keramiikkaryhmä ma 23.10. klo 17, takkahuone, E-porras. Teatterikerho alakouluikäisille ma 23.10. klo 17.15-18.15 Kryptassa. Nuorten ja aikuisten näytelmäryhmä ma 23.10. klo 18.30-20.30 Kryptassa. Avoin rukouspiiri ti 24.10. klo 18, kokoushuone 10, B-rappu. Viikkomessu ke 25.10. klo 19. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Vattuniemenkatu 9 Lähetyspiiri ke 18.9 klo 19. Raamattupiiri, pe 20.10. klo 19, Lauri Kuparinen. Herätyskokous su 22.10. klo 14, puhe Sampo Santasalo, johto Aila Markkanen. JOHANNES FÖRSAMLING Kvarnbergsbrinken 1 Högmässa sö 22.10. kl 10 i S:t Jacobs kyrka. Terho, Repo–Rostedt, Almqvist. Kyrkkaffe. Diakonilunch må 23.10. kl 12-13 i S: t Jacob. 3e. Salenius. Diakoniträffen on 25.10. kl 1415.30 i S:t Jacobs församlingssal. ”Mångkulturell verksamhet i Johannes församling” med Carre Lönnqvist. Musiklek to 26.10. kl 10-11.30 i S:t Jacob. Kvarnbergsbrinken 1. Hollmérus. Gudstjänstvecka i Johannes förTAPAHTUU Larutorin rivi-ilmoitukset maksavat 6 e/rivi. Riville mahtuu n. 25 merkkiä. Lähetä ilmoitustekstisi osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. Torstaisin ilmestyvän lehden viimeinen aineistopäivä on saman viikon maanantai. VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti VUOKRALLE TARJOTAAN Varastotilaa Lauttasaarentie 38: 27,5 m2, vuokra 275€/kk. tarmo.takko@aitoisannointi.fi OSTETAAN Noin 100 m2:n asunto pienkerrostalosta. Maksu käteisellä. p. 040 581 1022. AA-KOKOUKSIA Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja la klo 17.30 Lauttasaaren kirkko, D-porras. Ehdota vuoden 2017 lauttasaarelaista Vuoden lauttasaarelaiseksi valitaan henkilö, joka aktiivisella toiminnallaan on vaikuttanut positiivisesti Lauttasaaren ja lauttasaarelaisten elämään. Haemme ihmistä, joka toiminnallaan on esimerkiksi lisännyt yhteisöllisyyttä saarella, toiminut epäkohtien poistamiseksi tai muutoin edistänyt viihtyisyyttä ja hyvinvointia saarellamme. Valittavan tulee ensisijaisesti asua saarella, mutta se ei ole ehdoton vaatimus. Saarelaisia pyydetään ehdottamaan sopivaksi katsomiaan henkilöitä. Ehdotuksessa tulee olla vakuuttava perustelu ja kuvaus siitä, miten ko. henkilö on toiminut. Valinnan tekee Lauttasaari-Seuran hallitus. Valintaperusteena ei ole ehdokkaan saama kannatusten määrä. Valittu henkilö ei voi olla Seuran työntekijä eikä sen hallituksen tai työryhmien jäsen. Vuoden lauttasaarelainen julkistetaan perinteisessä Lauttasaaren Itsenäisyyspäivän tilaisuudessa 6. joulukuuta. Ehdotukset tulee lähettää keskiviikkoon 25. lokakuuta kello 16 mennessä sähköpostitse osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai postitse osoitteeseen Pohjoiskaari 9 B , 00200 Helsinki. Yhdessä seuraavat 100 vuotta? Sähinässä 26.10. klo 17 18.30 Mukana Pekka Sauri & Paleface NÄYTTELYT Matkalla Suomessa -näyttely 23.10. –13.11. Taiteilija Sari Korhosen grafiikkaa Kirkkokahvilan aulassa. Carla Halstin akvarelleja ja öljyväritöitä palvelukeskus Merikaaren aulassa ja käytävillä 15.11. asti, Pohjoiskaari 9. MUSIIKKI Kajaus-kvartetin konsertti Lauttasaaren kirkossa su 22.10. klo 18, vapaa pääsy, ohjelma 10 e. LIIKUNTA KÄSIPALLOA Dicken – BK-46 su 22.10. klo 14.30 Pirkkolassa, naisten SM-sarja. KORIPALLOA Touhun Pojat Lauttasaari Akatemia – Helaveikot la 21.10. klo 14.35 Lauttasaaren yhteiskoulussa, miesten V divisioona. ToPoLa – Pantterit la 21.10. klo 16.30 Lykissä, miesten II divisioona. JÄÄKIEKKOA Kiekko-Tiikerit KJT Haukat Black la 21.10. klo 15 Salmisaaren liikuntakeskuksessa, C-2 A. Kiekko-Tiikerit Kurra su 22.10. klo 17.10 Salmisaaressa, B-juniorit. Kiekko-Tiikerit Kurra/s su 22.10. klo 10.30 Salmisaaressa, D-2 AA / -05. Kiekko-Tiikerit BJR White3 ma 23.10. klo 18 Salmisaaressa, D-1 AA / -04. MUUT MLL:n Perhekahvila jatkaa toimintaansa keskiviikkoisin klo 9.30-11.30 Apajalla. Pienten lasten vanhempien verkostoitumista ja yhdessäoloa. Larun Olohuone ke 25.10. klo 17.30, tarjolla vapaaehtoisten tekemää iltapalaa. Parisuhteen ja vanhemmuuden iltapäivä 28.10. klo 15-18 Lauttasaaren kirkossa. Kaisa Humaljoki Parisuhdekeskus Katajasta on luennoimassa lapsiarjen hulinan ja ruuhkavuosien yhdistämisestä, rakkaudesta ja sovinnosta. Kirkkokahvila on avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–17 ja ke 10–20. Lounas on tarjolla ma–pe klo 11–13. Värivekarat-kuvataidetoiminta jatkuu Apajalla torstaisin 9.11.-7.12. klo 17.30-19. Tällä kertaa teemana seikkailujen saari. Järjestäjänä MLL Lauttasaari. Lisätietoja MLL:n kotisivuilta ja Facebookista. Ilmoittautumiset 20.10. mennessä lauttasaarimll@gmail.com 20.10 mennessä. SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN KIRKKO JA SEURAKUNTAKESKUS Myllykallionrinne 1 F Kirkkoherranvirasto on auki ma-ti, to-pe klo 9–12 ja ke klo 12–18. Päivystävä pappi tavoitettavissa puhelimitse arkisin 9-21 numerosta 09 2340 4302. Diakonian ajanvaraus puhelimitse tai tulemalla paikan päälle ti ja to samling 29.10-5.11. Minst en mässa per dag hela reformationsveckan. Vi firar reformationens märkesår med tio mässor av olika karaktär, speglande 500 år av gudstjänstliv och musiktradition. Det blir bland annat en mässa i keltisk anda med säckpipor och stenar, en Lekholmen-mässa, en mässa med psalmer från 1695, en meditativ ljusmässa och en mässa med enbart nya psalmer. JÄSENTAPAHTUMAT MLL Lauttasaaren Syyskokous 16.11. klo 18 Lahnalahden puistorakennuksessa. Tule mukaan ensi vuoden hallitukseen järjestämään hauskoja tapahtumia saaren lapsiperheille. Drumsö Pensionärer rf torsdagsträff 26.10. kl 14 S:t Jacobs församlingssal. Föreläsning av Robert Riska om IT-kunskap, vi spelar Bingo efteråt. Välkommen även nya medlemmar. Lauttasaaren Marttojen marttailta ti 24.10. klo 18. Tapaamme kirkolla niin kuin ennenkin. Teemana Silmäaseman myymäläpäällikön vierailu. Myös uudet ovat tervetulleita. Tiedustelut Heidi 050 4381146. Lauttasaaren keskustaseura ry:n syyskokous ma 23.10. klo 18. Lauttasaaren seurakunnan kokoushuoneessa 10, osoitteessa Myllykallionrinne 1B eli kirkkorakennuksen sisäpihalla sijaitsevasta Kirkkokahvilan ovesta sisään ja toinen kerros, huone 10. Sääntömääräisten asioiden lisäksi tehdään yhteenvetoa kuntavaaleista ja keskustellaan tulevista presidentinvaaleista. Lasyn johtokunnan jäsenten syyskokous 1.11. klo 19.15. ravintola Persiljan eriöissä, Tallbergin puistotie 1. Pekka Korpinen puhuu aiheesta Euro ja talouspolitiikan liikkumatila. Johtokunta on koolla jo klo 18. Avoimet ovet kouluilla Ke 25.10 klo 9.00-14.15 on avoimet ovet kaikissa saaren kouluissa. Kaikki lauttasaarelaiset ovat tervetulleita tutustumaan kouluihin ja seuraamaan opetusta, kun kaikki koulurakennukset ovat avoinna. Lauttasaaren ala-aste Lauttasaaren ala-asteen kuudesluokkalaisia oppilaita toimii opastajina ja koulujen auloista löytyy aikataulutietoa. Luokissa on eri oppiaineiden oppitunteja, ja oppilaat opiskelevat lukujärjestyksen mukaisesti. Oppituntien ajankohdat ovat klo 9.00-9.45, 10.15-11, 11.20-12.05, 12.30-13.15 sekä 13.30-14. Koululla on esillä oppilaiden tuotoksia mm. Suomi100 ilmiöviikon aikaansaannoksista. Lauttasaaren yhteiskoulu – Lykki Suomi100 Lauttasaari juhlii koulujen teemapäivänä keskiviikkona 25.10. Lauttasaaren yhteiskoulussa on avoimet ovet klo 9 14. Tutoropiskelijamme esittelevät nykyaikaisia oppimisen tiloja ja ratkaisuja. Drumsö lågstadieskola Alla Drumsöbor är hjärtligt välkomna att besöka vår skola på Tallbergsallén 12, 25.10.2017 kl 9-14. Elever i de högre årskurserna visar runt gästerna i skolhuset, och i skolans aula ställs gamla skolbilder ut. JokeriPokeriBox esiintyy MLL Lauttasaaren Suomi100tilaisuudessa su 22.10. kello 15 alkaen Apajalla, Pajalahdentie 10 A b. Tapahtumaan mahtuu 120 ensimmäistä osallistujaa ja tapahtumassa on myös kasvomaalausta ja kahvio. Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä perjantaina klo 14 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot.
19.10.2017 Nro 36 11 PALVELUJA TARJOTAAN ATK-PALVELUA AUTOKORJAAMOJA FYSIKAALISTA HOITOA ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 09 682 0201 Pohjoiskaari 9a, Mereo www.fysiogeriatria.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa HIERONTAA KAMPAAMOJA, PARTUREITA, KAUNEUDENHOITOA Hyvän palvelun parturi ja kampaamo Isokaari 3, 09-677247 www.studio66.fi REMONTTIPALVELUJA SIIVOUSTA PUTKILIIKKEITÄ PYÖRÄHUOLTOA JA -MYYNTIÄ KORJAUSOMPELUA Pyöräilijän asialla vuodesta 1999! Myynti, huolto, korjaukset, vuokraus Specialized, Tunturi, Nishiki Meripuistotie 5 Ma-Pe 10-18, La 10-14 040 545 6859 ? SALES & SERVICE PYORAHUOLTO.COM 19 99 Lauttasaarentie 11 Ma-Pe 11-18, La 11-14 041 546 3090 VALOKUVAUSTA VARASTOINTIA KUKKAKAUPPOJA JALKAHOITOA Ilmestyy torstaisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8, kesäviikoilla 26-30 eikä viimeisellä viikolla 52. Painos 12 400 kpl. Jaetaan ilmaisjakeluna Lauttasaaren koteihin ja yrityksiin. Lisäksi toistakymmentä jakelupistettä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Pohjoiskaari 9B, 00200 Helsinki Taitto Juha Korhonen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Oy Sanomalehtien liiton jäsen. Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttaasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Twitter: @larutwiittaa KAMPAAMOJA, PARTUREITA, KAUNEUDENHOITOA IKKUNANPESUA www.lauttasaari.fi ÄÄNILEVYJÄ Varaa paikkasi tälle palstalle numerosta 050 591 6466 tai osoitteesta seura@lauttasaari.fi. Hinta alkaen 100 € +alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään peräkkäiseen lehteen. Lisätiedot osoitteessa lauttasaari.fi/mediakortti. ÄÄNILEVYJÄ YLI 25 000 KPL ROCK?JAZZ?BLUES?KLASSINEN Wavulinintie 6 B, Lauttasaari, Helsinki Aukioloajat ja tarjoukset: www.vinylmusic.fi OSTAMME MYÖS LEVYKOKOELMIA www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 100 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti TEKSTISUUNNITTELUA ? Native English copywriting solutions for business ? Based in Lauttasaari, serving the Nordics and beyond 050 480 2484 johnny@fluidcopy.com fluidcopy.com Teemme asbestikartoituksia Lauttasaaressa info@rajot.fi Mika Karjula 050 5635 216 Rasmus Tuominen 050 3594 467 ASBESTIKARTOITUKSIA
12 19.10.2017 Nro 36 RUOHOLAHDESSA K-CITYMARKET KAUPPAHALLIKUJA PALVELEE & SINA hyvä ruoka Alko • Apteekki • Bieder Kukkakauppa • Burger King • CarWash • Ciao! Caffe • Dressmann • Ekorent Fenno Optiikka • Hiusfashion • HopLop • Kiinalainen ravintola Hua Du • JYSK • K-Citymarket • K-Rauta Mayor's Gym • Motivus • Musti ja Mirri • NycBurger • Peura muotia naisille • Posti pakettiautomaatti Ruohis Tapahtumatila • Needseeker • Subway • Tokmanni PYSÄKÖINTI PLUSSA-KORTILLA ILMAINEN1h Tarkemmat tiedot ja myymäläkohtaiset aukioloajat www.kauppakeskusruoholahti.fi Keretäänkö? Iisi juttu. Kaikki hoituu kerralla. Hain just mun uudet tyynyt! Treffataan täällä. Ens salille, sit lattelle ja jädelle? Illaks juustoo, hedelmii ja herkkui!!!! Tarjoukset voimassa TO-SU 19.-22.10.-17 BIEDER KUKKAKAUPPA Erä viherkasveja tarjoushinnoin 4,90 /kpl ja 9,90 /kpl Norm. 7-18,/kpl BURGER KING® 10 kananugettia + dippi VAIN 1,99 31.10. asti, klo 6–22. DRESSMANN Viimeinen mahdollisuus! 22.10. asti Kaikki housut ja farkut 10,alennuksella! Alennus lasketaan normaalihinnoista. CIAO! CAFFÉ Vapaavalintainen Salaatti & Aloe juoma 9,90 Palvelusta ERÄ tuoreet KUHAJA AHVENFILEET Viro, SÄÄVARAUS 19 95 kg PERSIMON Espanja 2 ,kg HALLOWEEN KURPITSA minim.1,3 kg/kpl, Espanja 3 ,kg Myllyn Paras PASTEIJAT 450 g (5,76 kg) pakaste 2 59 ps Filos Kreikkalainen FETA 125 g JA Filos LAKTOOSITON FETA 150 g (13,27 15,92 kg) 1 99 kpl Keitetty KATKARAPU 2 kg/ltk MSC&KRAV -sertifioitu, Pakaste, Norja 29 90 ltk HK viljaporsaan SISÄFILEE marinoitu n. 600 g tai naturel n. 550 g 8 95 kg k-ruoka.fi/awards ÄÄNESTÄ MEIDÄT K-RUOKA AWARDS -VOITTAJAKSI! Olemm e päässee t finaaliin ! OSALLI STU JA VOITA 500 € Avoinna JOKA PÄIVÄ 9-21 Palvelutiskit auki myös sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 12-18 Leipomosta tuoreet leivät ja pullat aamusta iltaan joka päivä Takuumurea suomalainen naudan SISÄTAI PAAHTOPAISTI palana, Suomi 12 95 kg ARJEN SÄÄSTÖJÄ ARJEN SÄÄSTÖJÄ Järvikylän frisee, lollo rosso, rucola tai romaine SALAATTIRUUKKU Suomi 1 ,rk Touch of taste Asia FONDIT 180 ml (16,61 l) 2 99 kpl PE 20.10. klo 11-18 TUOTEESITTELY Myllyn Paras KORVAPUUSTI 560 g (4,44 kg) pakaste 2 49 ps Myllyn Paras KINUSKIKAMPA 480 g (6,02 kg) pakaste 2 89 ps Kulta Katriina jauhetut KAHVIT 450 500 g (5,66 6,29/kg) 8 50 yksittäin ja ilman plussa-korttia 3,45 4,49 pkt (6,90 9,98 kg) RAJ. 1 ERÄ/talous -17-36 % PLUSSA-KORTILLA 3 pkt HELSINKI RUOHOLAHTI % 010 538 2800. Puhelun hinta 8,35 snt/ puh.+12,09 snt/min. (sis. alv 24%). www.k-citymarket.fi