Saarelaiset: Näitä asioita kaipaamme ehdokkailta Kuntavaalien ennakkoäänestys on 2.–8. huhtikuuta ja varsinainen vaalipäivä sunnuntaina 13. huhtikuuta. Kysyimme lautta saarelaisilta, onko heillä oma ehdokas jo selvillä ja mitä he häneltä odottavat. Suurimmalla osalla ei ole vielä tässä vaiheessa tiedossa, ketä he aikovat äänestää, ei välttämättä tiettyä puoluettakaan. Sen kuitenkin vastauksista huomaa, että saarelaiset haluavat Lauttasaaren luonnon puolustajan. s. 3 A N N A KO N TT IN EN RE/MAX Casa Alto | Branvest Oy Laivurinrinne 1, Viiskulma, 00120 Helsinki Y-tunnus 1647693-5 Välitän Lauttasaaresta Välitän Lauttasaaresta SOITA MINULLE, HOIDAN HOMMAN Lauttasaaren Lauri Lauri Pakkala, LKV, LVV, KiLAT Laillistettu kiinteistönvälittäjä 0400 40 47 47 lauri.pakkala@remax.fi 19.3.2025 | | Nro 11 VERKOSSA Lauttasaari.fi LAUTTASAARELAISTEN LÄMMIN LÄHIPANKKI Lauttasaaren kuntavaalitapahtuma lauantaina 5.4.2025 Heikkilänaukiolla! Toivotamme kaikki asukkaat tervetulleiksi Lauttasaaren kuntavaalitapahtumaan. Aika: lauantai 5.4.2025 klo 13–15.30 Paikka: Heikkilänaukio ja Bar52 (Heikkiläntie 2) Eri puolueet ja niiden lauttasaarelaisia ehdokkaita on tavattavissa Heikkilänaukiolla klo 13–15.30. Pormestariehdokkaiden vaalitentti pidetään aukion viereisessä Bar52 -ravintolassa klo 14. Tule keskustelemaan oman kuntavaaliehdokkaasi kanssa! Kasinonrannan Paviljonki tarjoaa vaalikahvit ja pillimehut perheen pienimmille ja Kirkkoapteekki jakaa ilmapalloja. Tapahtuma on maksuton. TERVETULOA! Tapahtuman järjestää Arrangör Kommunalvalsjippo på Heikasplatsen lördagen den 5.4. Partiernas Drumsö-kandidater är anträffbara kl. 13–15.30. Valpanel för borgmästarkandidater kl. 14 i Bar 52. Kom och träffa din kandidat! Kasinostrandens Paviljong bjuder på valkaffe och saft för de minsta, och Kyrkoapoteket delar ur ballonger. VÄLKOMMEN! 270 Otavantie 6 B 3h+k+2kph/.wc+vh+parv., 74 m2 rv. 1938, 6/7 kerros, hissi vh. 465 000 € mh. 460 788,30 € Energialuokka: E2018 Kohdenumero: 80393148 Varaa oma esittelyaikasi heti! Kysy lis??a Shama Osterman 040 586 6849 shama@ne?lot?llkkuujf Lauttasaare?alnenj V??ltt?a?j Neliöt Liikkuu LKV Oy, Energiakuja 3, 00180 Helsinki Upeiden näkymien koti kattojen yllä, kaikki palvelut vieressä! Harvinainen helmi: Hissitalon 6. kerroksen asunnossa mahdollisuus kahteen tilavaan makuuhuoneeseen ja kahteen kylpyhuoneeseen, tilava vaatehuone ja huikeat näkymät sekä itään että länteen.
PÄÄKIRJOITUS 2 19.3. 2 2 5 S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A 19.3.2025 Nro 11 Suomen kotiseutuliiton valinta Vuoden kaupunginosaksi 2020. L A U T TAS A A R I Ajassa Yo-kirjoitukset ovat alkaneet. Ensimmäinen koe oli 11.3. ja viimeinen on 28.3. Se tarkoittaa sitä, että rakkaat lykkiläiset tekevät parhaillaan rankkaa työtä. Me pidämme peukkuja teille, tsemppiä koitokseen! Kyllä se hyvin menee <3 KP Yhteensä noin monta omakotija paritaloa on Lauttasaaressa. Lähde: Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat 76 LUKU LAUTTASAARESTA EE RO -J A H O N A LA Lumikissa voitti lumija jääveistoskisan Keräysauto taas kierroksella Hiilineutraalit kaupunginosat 2 -seminaari Oodissa Lauttasaari-Seuran järjestämän lumija jääveistoskilpailun voitti Lumikissa. Voittaja valittiin yleisöäänestyksen perusteella ja Lumikissa sai 53,33 prosenttia kaikista annetuista äänistä. Voittajille herkulliset palkinnot tarjoaa helsinkiläinen jäätelöyritys 3 Kaveria. Tämä talvi ei ollut otollisin lumija jääveistoksiin, mutta sen verran lunta ja kylmää saimme saarella kokea, että kisaan osallistui hienoja teoksia. Kisateos Lumilinna oli niin vankasti tehty, etteivät sitä sateet varmaankaan heti sulattaneet. Pingviini oli huikea oivallus jääveistoksen mahdollisuuksista: Etelämantereen pingviini oli matkannut Lauttasaaren kalliolle. Auringonlaskun hattivatti -teos upeassa maisemassa oli hauska ilmestys. Kokki taas kantoi ylpeänä laatikkohattuaan valmiina kokkailemaan. Lumikissa odotti valppaana silityksiä. Suurkiitokset kilpailuun osallistuneille ja äänestäjille! Teoksia voi edelleen käydä ihailemassa sivuilla lauttasaari.fi. Kierrätyskeskuksen keräysauto saapuu Lauttasaareen tiistaina 1. huhtikuuta. Keräysautoon voi tuoda siistiä, ehjää ja puhdasta uudelleenkäyttöön sopivaa kodin pientavaraa ja kodin tekstiilejä. Keräysautoon voi tuoda muun muassa astioita, keittiövälineitä, sisustusja koristeesineitä, kirjoja ja levyjä, kenkiä, laukkuja, asusteita, leluja ja pelejä, vaatteita, kodin erilaisia tekstiilejä, mattoja sekä urheilu-, retkeilyja harrastusvälineitä sekä käsitöihin ja askarteluun sopivia materiaaleja. Pienelektroniikkaa ja polkupyöriä otetaan vastaan kaiken kuntoisina. Keräysauto ei voi ottaa vastaan huonekaluja tilanpuutteen vuoksi. Jos pohdit mitä tarkalleen ottaen on ”pienelektroniikka”, muistisääntö on, että jos sen mahtuu kantamaan sylissä, sen voi lahjoittaa. Keräysauto Lauttasaaressa: Klo 17–17.25 Isokaari 19, Lauttasaaren yhteiskoulun piha Klo 17.40–18.05 Lahnalahdentie/ Lauttasaarentie P-alue Klo 18.50–19.15 Heikkilänaukio Perjantaina 7. maaliskuuta järjestettiin Helsingissä Oodin seminaaritila Kuutiossa Hiilineutraalit kaupunginosat 2 -seminaari. Seminaari tarjosi osallistujille arvokkaita näkemyksiä ja käytännön esimerkkejä siitä, miten kaupunginosakohtainen organisoituminen voi kiihdyttää päästöjen vähentämistä ja edistää hiilineutraaliutta. Myös Hiilineutraali Lauttasaari -ryhmän jäseniä osallistui tapahtumaan. Seminaarin pääpuhujana toimi Helsingin ilmastojohtaja Hanna Wesslin, joka esitteli kaupungin strategioita ja väliaikatietoja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Mukaan oli saatu myös Pia Tynys Uudenmaanliitosta. Lisäksi tilaisuudessa esiteltiin Avoin ry:n kaksivuotinen Energiakartta-hanke, jota rahoittaa Hämeen ELY-keskus. Seminaarissa kuultiin myös Canemure Lauttasaari-Maunula -hankkeen kokemuksia kaupunginosakohtaisesta päästöjen vähentämisestä. Tämä seminaari oli tärkeä askel kohti kestävämpää ja ympäristöystävällisempää Helsinkiä. Tilaisuuden järjestivät Helka (Helsingin kaupunginosayhdistykset) ry ja Avoin ry:n Energiakartta-hanke. NL Lumikissa voitti Lauttasaaren lumija jääveistoskilpailun. Teos sai 53,33 prosenttia kaikista annetuista äänistä. Lauttasaari-Seura – Drumsö-Sällskapet ry:n sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS pidetään torstaina 27.3.2025 klo 19 Punaisella Huvilalla. Kokoukseen ilmoittaudutaan sähköpostitse viimeistään perjantaina 21.3. klo 16 mennessä osoitteeseen seura@lauttasaari.fi. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Jäsenet tervetuloa! Hallitus KUTSU Kesätyömahdollisuudet 2025: Tulevaisuuden tekijät Kesä on edelleen monelle nuorelle irtiottoa kouluarjesta; mahdollisuus viettää aikaa kavereiden kanssa ja nauttia ajasta ilman aikatauluja. Toisilla taas ehkä siintää toive hyödyntää vapaa kesätöiden parissa ja lunastaa samalla itselleen hieman isommat taskurahat ja, mikä tärkeintä, ottaa ne ensimmäiset askeleet työelämässä. Mutta millaisena näyttäytyy vuoden 2025 kesä nuorten kesätyömahdollisuuksien osalta? Helsingin Sanomat uutisoi 10. maaliskuuta aloista, joihin tällä hetkellä valmistutaan ”suoraan kortistoon”. Perinteisten kaupan, ravintola-alan tai puistotyön tehtäviä on tarjolla, mutta sote-alalla on työttömyys kasvanut hurjasti. Ei siis ihme, että moni nuori saattaa kiinnostua yrittäjyydestä. On yrittäjyyttä tullut opiskeltua koulussa tai ei, on se kuitenkin potentiaalinen vaihtoehto vaikkapa oheisten esimerkkien kautta: 1. Pop-up-kahvila: Väliaikainen kahvila puistossa tai vaikkapa laatikkofillarissa. 2. Verkkokauppa: Itse tehtyjen tuotteiden myynti verkossa. 3. Somevaikuttaja: Sisällöntuotanto sosiaalisen median alustoilla. 4. Puutarhaja siivouspalvelut: Nurmikonleikkuuta, istutusta ja kodin siivouspalveluja. 5. Koiranulkoilutus ja lemmikkien hoito: Lemmikkien hoitopalvelut. 6. Lastenhoitopalvelut: Lastenhoitoapua perheille. 7. Graafinen suunnittelu ja valokuvaus: Palveluiden tarjoaminen yrityksille. Helsingin kaupunki tukee perinteisesti nuorten työllistämistä kesäsetelillä ja nuorisopalveluiden järjestämillä kesätyöinfoilla ja -kursseilla. Mutta myös Lauttasaaren yhteisö voi yhdessä luoda nuorille mahdollisuuksia ja tukea heidän työllistymistään. Someryhmät voivat auttaa nuoria löytämään oman roolinsa arjen askareiden sankareina pientä korvausta vastaan. Nuorten kesätyöt ovat investointi tulevaisuuteen. Kesätyökokemukset auttavat nuoria löytämään vahvuutensa, kehittämään työelämätaitojaan ja rakentamaan verkostoja. Tuleva kesä on jälleen mahdollisuus nuorille oppia uutta, ja toivomme, että jokainen nuori löytää itselleen sopivan kesätyön. Yhdessä voimme tehdä tästä kesästä merkityksellisen nuorille tulevaisuuden tekijöille. Nina Lukkari Lauttasaari-Seuran varapuheenjohtaja Keräysauto kiertää huhtikuussa saarella. Lauttasaari-Seuran vara puheenjohtaja Nina Lukkari oli puhumassa Hiilineutraalit kaupunginosat 2 -seminaarissa Oodissa.
SAARI-PARLAMENTTI Kysyimme lauttasaarelaisilta, onko heillä oma kuntavaaaliehdokas jo selvillä ja mitä he näiltä odottavat. Haastattelut on tehty Lauttasaaressa 9.–10. maaliskuuta satunnaisotannalla. 3 19.3.2025 Nro 11 Mitä odotat kuntavaaliehdokkaaltasi? TEKSTI ja KUVAT Anna Konttinen Antti Odotan ehdokkaaltani aktiivista kaupungin asioiden edistämistä. Minulle on tärkeää luonto. Lauttasaaressa pidetään luonnosta ja ihmisten hyvinvoinnista huolta. Yleensä olen tehnyt vaalikoneita ja luotan niihin. Jos tulee ehdokkaita vastaan turuilla tai toreilla, voin käydä jututtamassa lyhyesti. Puolue on pääpiirteittäin tiedossa, mutta ehdokas kuitenkin ratkaisee. Olen äänestänyt sekä naista että miestä. Sillä ei ole niin väliä. Ida En ole rehellisesti vielä miettinyt. Koska olen itsekin nuori, äänestän henkilöä, joka ajaa nuorille tärkeitä asioita. Kyllä se on Kokoomus, josta lähden ehdokastani hakemaan. Luonto on minulle myös tärkeää. Katson ehdokkaat läpi ja minulla on ehkä joku jo vähän mielessä, mutta en ole vielä ihan varma. Leo En ole aloittanut vielä miettimistä. Olen enemmän vasemmistolainen kuin kukaan lähipiiristäni. Olen väitöskirjatutkija enkä pidä siitä, että koulutuksesta leikataan. Puistot ja viheralueet pitäisi säilyttää, eikä rakentaa kaikkea täyteen. Vihreät pitäisivät siitä, että kaupungissa asuttaisiin tiiviisti, mutta toivon, että saisimme pitää viheralueet. Pitäisi rakentaa ylöspäin, ei laajentaa. Toni Olen ollut aika pimennossa, joten en odota mitään. Kunnallisvaaleissa en äänestä, eduskuntavaaleissa kyllä. En koe kunnallisvaaleja niin merkityksellisiksi. Kuntapolitiikka on sellaista pientä asiaa, eduskuntavaaleissa määritellään koko maan suunta. En koe lähialueasioita niin tärkeiksi. Riitta Se on pääasia, että sinne pääsisi joku saarelainen. Tärkeää olisi suojella nämä rannat, että tänne ei rakenneta lisää ja että Koivusaarikahakka olisi ohi. Luulen, että olen löytänyt jo oman ehdokkaani läheltä teidän lehteänne. Ainakin listassa oltiin samaa mieltä. Puoluekin olisi oikea. Minulla on myös kauhean fiksu kaveri ehdolla, mutta hän on Demari. Voiko enää näin vanhana muuttaa mielipidettä? Tuomas Mahdollisesti on puolueesta jo jotain hajua. Arvojen pitäisi olla samanlaisia. Itse arvostan koulutusta ja sitä, että pidetään hyvää huolta taloudesta, jotta on jakaa hyvinvointia kaikille. Sukupuolella ei ole väliä. Vaalikoneella katson ehdokkaani ja tarkastan vielä, että ajatukset ovat muuten samankaltaisia. Mielenkiintoista on aina katsoa, pääseekö ehdokkaani läpi. Tähän asti ei ole päässyt. Nina Itselleni ovat terveyspalvelut tärkeitä ja että pidettäisiin vähempiosaisistakin huolta. Siten kuitenkin, että pidettäisiin myös hyvää huolta taloudesta. Varmaan joku ehdokas, joka osaa vähän kaikkea. Naisena äänestäisin mielelläni naista, mutta arvot ovat tärkeämpiä kuin sukupuoli. Pari iltaa tulee käytettyä vaalikoneella. Jens Äänestän sellaista, joka olisi lasten ja nuorten puolesta. Se on ainakin tärkeää. Ehkä minulla on puoluekin valmiina. Tunnen yhden ehdokkaan, joten äänestän häntä. Teen nuorten kanssa töitä ja näen, kuinka osalla on vaikeaa, kun etsii kämppää tai opiskelupaikkaa. Osa nuorista voi huonosti ja arjessani näen aika paljon nuoria, jotka kärsivät leikkauksista. Jos siihen voisi jotenkin vaikuttaa. Anna En ole yhtään vielä miettinyt. Täytyisi varmaan tehdä vaalikoneita. Näitä lähialueita tietysti tulisi äänestäessä miettiä. Ainakin tämä loputon rakentaminen pitäisi lopettaa, eikä ainakaan Koivusaarta rakennettaisi. Tulin juuri Inkoosta, sinne mahtuu kyllä. Puoluekaan ei ole ihan selvillä. Nyt kun kysyit, pitäisi varmaan illalla tehdä vaalikone ja katsoa mitä se ehdottaa. Harry En ole vielä valinnut ehdokasta. Lähiseudulla olisi tärkeää, että viheralueet ja rantaraitit säilyisivät sellaisina kuin ne nyt ovat. Rakentamista ei missään nimessä viheralueiden puolelle. Länsiväylän välittömässä läheisyydessä rakentaminen vaatii harkintaa. Asiat ovat aika hyvin, joten ei tule heti mieleen mitä parannettavaa olisi. Olen aina Suomessa asuessani äänestänyt ja puoluekin on aina sama. Pasi Toivoisin, että ehdokas panostaisi lapsiin ja nuorten hyvinvointiin, koska itselläni on lapsi. Olen joka kerta vaihtanut puoluetta, joten puoluekaan ei ole ihan selvä. Äänestän osittain vaalikoneen perusteella. Katson kymmenen sopivinta ehdokasta ja sen jälkeen tarkastan mitä asioita he ajavat. Viimeksi taisin äänestää intuition perusteella. Mitään Lauttasaareen liittyvää asiaa ei tule nyt niin mieleen. Lapseni sai eskaripaikankin ihan läheltä. Jaana Odotan ehdokkaalta, että hänellä on selkeitä teemoja, joita hän ajaa ja että ne ovat teemoja, jotka kiinnostavat minua. Toivon että hän paneutuu työhönsä niin, että minun ei tarvitse lukea jostain lehdestä, kuten Hesarista, että kuinka paljon on poissaoloprosentteja. Haluaisin, että segregaatiota ei päästetä täysin käsistä ja hyvinvointiyhteiskunta säilyy. Mietin myös, miten me pidämme huolta tästä upeasta maisemasta eli ilmastopolitiikka ja ympäristökysymykset. Kunnallispolitiikassa minua kiinnostaa mikro taso eli hyvinvointiyhteiskunta niillä puitteilla mitä on tarjolla. Tuomas ja Nina Kuntavaalit huhtikuussa Ennakkoäänestys 2.–8.4. Varsinainen vaalipäivä su 13.4.
4 19.3.2025 Nro 11 KASVOT Designia Lauttasaaresta maailmalle Studio Tolvasen suunnittelemia huonekaluja ja sisustusesineitä myydään niin Pohjois-Amerikassa kuin Aasiassa. Sen takana ovat lauttasaarelaiset MIKA ja JULIE TOLVANEN, joiden luovuuden päämaja sijaitsee Tallbergin puistotiellä. TEKSTI ja KUVAT Katja Pesonen Osoitteessa Tallbergin puistotie 1 vilkkuu suurista ikkunoista tyylikkäitä lintulautoja ja ikkunalaudalla huovasta valmistettuja säilytyslaatikoita maanläheisissä, mutta silti leikillisissä väreissä. Ikkunassa lukee isolla Pidät. Tämä tila on Studio Tolvasen työhuone. Mika ja Julie Tolvanen suunnittelevat siellä kaikkea kodin sisustukseen; tuoleja, sohvia, pöytiä, hyllyjä, niin suuria kuin pieniä huonekaluja ja sisustusesineitä pääasiassa kansainvälisille markkinoille muualle Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan. ”Vaikka luovat alat ovat kärsineet viime aikoina talouden takia, olemme kiitollisia, että suomalaiset ovat suosineet suomalaisia tuotteita ja suunnittelua. Suomalaista suunnittelua arvostetaan myös ulkomailla ja asiakkaistamme yli yhdeksänkymmentä prosenttia onkin ulkomailla”, Julie toteaa. Heidän asiakkaitaan ovat muun muassa Isku, Inno, Muuto, Design Within Reach, Zanotta, NakNak, Memo, FontanaArte ja Blå Station. Julie kuvailee heidän tyyliään veistokselliseksi, mutta myös käytännölliseksi. Se on hillittyä, muttei kuitenkaan minimalistista. Ehkä lähellä sitä, mitä maailmalla kuvaillaan skandinaaviseksi tyyliksi. Yhdysvalloista kotoisin oleva Julie kuitenkin huomauttaa, että skandinaavinen tyyli niputtaa liikaa pohjoismaalaiset tyylit yhteen, vaikka niidenkin välillä on eroja. ”Esimerkiksi tanskalainen moderni design on hyvin erilaista kuin suomalainen. Se on paljon koristeellisempaa ja se antaa vaikutelman kuin se olisi tehty yläluokalle. Suomalainen design taas on tehty kaikille. Kutsuisin suomalaista suunnittelua kotoisaksi modernismiksi. Se on rehellistä, ystävällistä ja hienostelematonta eikä se yritä liikaa”, Julie pohtii. Luonto houkutti Lauttasaareen Melkonkadulla asuva pariskunta muutti Lauttasaareen ensimmäisen kerran vuonna 2009. Välillä he muuttivat Töölöön, asuivat siellä neljä vuotta ja palasivat takaisin saarelle. ”Luonto sai palaamaan takaisin. Esimerkiksi puisto Vattuniemen kärjessä on upea. Yritämme kävellä siellä joka aamu ennen kuin tulemme töihin. Kävelemme myös tänne studiolle Tallbergin puistotielle”, Mika sanoo. Hän opiskeli aikoinaan silloisessa Taideteollisessa korkeakoulussa teollista muotoiluja ja kun sai maisterin paperit Lontoosta Royal College of Artista 2005, hän perusti oman toiminimen. Oma studio oli hänen unelmansa ja aika lailla selviö jo opiskeluaikana. Julie opiskeli ensin arkkitehtuuria Washingtonin yliopistossa St. Louisissa ja valmistui epäonnisesti laman aikaan. Hän perusti oman yrityksen ja työskenteli puuseppänä valmistaen käsityönä huonekaluja, kunnes viisitoista vuotta sitä tehtyään päätti tulla Suomeen opiskelemaan Taikkiin huonekalusuunnittelua. ”Vaikka olin pitkään suunnitellut ja rakentanut huonekaluja, olin enemmän kiinnostunut niiden tuotannosta ja siitä, mitä sillä saralla tapahtui Euroopassa. Halusin myös mennä johonkin eksoottiseen paikkaan hankkimaan maisterin paperit”, hän hymyilee. He tapasivat yhteisen ystävän 40-vuotisjuhlissa. Tuosta se alkoi ja myöhemmin he perustivat Studio Tolvasen pariskuntana 2015. Suunnittelua kestävästi Asiakastöiden ohella Tolvaset aloittivat oman brändinsä nimellä Pidät korona-aikana, kun kaikki hiljeni ja he halusivat käyttää ajan hyödyksi. Sen ensimmäinen tuote oli lintulauta, hauska lintusiilo, joka toimii kuin viljasiilo. Se on tehty erityisesti tinteille, jotka ikään kuin roikkuvat takakenossa syödessään. Tässä niiden on helppo ottaa ote jaloillaan siilon kerrosten reunoista. Sen jälkeen on tullut Pine Needles -huopa, Kumpu-pannunalunen, linnunpönttöjä ja ruukkuja. Lisää tuotteita on tulossa, he haluavat kattaa koko kodin sisältä ulos. Kaiken on kuitenkin oltava materiaaliltaan kestävien periaatteiden mukaisia. Esimerkiksi lintulauta on tehty kierrätysmuovista, pääasiassa kiristyskalvosta. Kumpu-pannunalunen on valurautaa romuttamolta. Sen pinta on käsitelty rypsiöljyllä, jota saadaan valimon lähellä olevalta rypsipellolta. Muutolle tehdyt säilytyskorit on tehty kierrätetyistä muovipulloista. Erikoisten materiaalien löytäminen on se vaikein osuus. ”Lintulautaa varten löysimme yrityksen, joka on erikoistunut keräämään muovia kierrätyspaikoista ja käsittelemään sitä eteenpäin. On tärkeää, että yrityksellä on End of Waste -sertifikaatio”, Julie kertoo. End of Waste -sertifikaatio tarkoittaa sitä, että yritys valmistaa materiaalia niin, ettei sitä enää mielletä jätteeksi vaan uuden tuotannon materiaaliksi, joka palaa markkinoille uutena tuotteena. ”Haluamme sijoittaa siihen, että pystymme tekemään kestävästi valmistettuja tuotteita ja olemme huomanneet, että myös ihmiset ovat valmiita maksamaan vähän enemmän siitä, että tuotteet ovat kierrätysmateriaaleista ja valmistettu Suomessa. He näkevät niiden arvon.” Tuotanto vaatii kärsivällisyyttä Oma brändi on myös opettanut kahta konkaria näkemään suunnittelutyön uudella tavalla. Yleensä tilaustyö alkaa niin, että heille annetaan toimeksianto, mitä toivotaan, mistä materiaaleista ja mihin hintaan. Itse suunnittelussa menee oma aikansa ja se on paljon pallottelua asiakkaan kanssa ja luonnoksen hiomista ennen kuin he päästävät sen vapauteen kohti tuotantoa. Se taas on aivan oma prosessinsa ja saattaa viedä useita vuosia. ”Nyt, kun meillä on oma brändi, näemme senkin, kuinka monta eri vaihetta on pelkästään siinä, että yrittää löytää oikeat materiaalit ja valmistajat. Lintusiilonkin valmistukseen meni neljä vuotta. Yksi haaste on myös siinä, että olemme pieni brändi eivätkä tilaamamme määrät ole kymmeniä tuhansia, kuten isojen brändien, joten on löydettävä valmistaja, joka tekee huomattavasti pienempiä eriä”, kertoo Mika. Studiollaan heillä on pieni huone prototyyppien valmistukseen. Siellä on veistopöytä sekä 3D-tulostin. Niiden avulla on helppo hahmotella miltä tietokoneen näytöllä oleva suunnitelma fyysisesti näyttää. Esillä on myös heidän valmistamiaan tuotteita. He tekevät töitä suunnittelemallaan tietokonepöydällä, istuvat suunnittelemillaan tuoleilla ja sohvalla. Tila on vähän kuin show room, jossa konkreettisesti näkee Studio Tolvasen kätten jäljet. Studiolle saa tulla myös tutustumaan heihin ja tuotteisiin, joitakin pieniä tuotteita, kuten lintusiiloa on siellä myös myynnissä, mutta erityisesti niitä löytää Finnish Design Shopista. Meneillään olevien suunnitteluprojektien lisäksi kaksikon seuraava projekti siintää kesäkuussa. Tuolloin he osallistuvat Kööpenhaminassa Suomen kulttuurija tiedeinstituutin näyttelyyn, jossa on esillä useiden Lauttasaaren Helkama talossa työhuonettaan pitävien suunnittelijoiden töitä. Taas yksi tie vie Lauttasaarta maailmankartalle. PA R A S TA S a a r e l l a 1. Vattuniemen eteläkärjen luonto, hiekkaranta ja rantakalliot 2. Särkiniemen uimalaituri 3. Solmu-panimoravintola Mika ja Julie Tolvanen suunnittelevat huonekaluja ja sisustusesineitä maailman markkinoille Lauttasaaresta käsin. Lintusiilo Pine Needles -huopa Kumpu-pannunalunen
5 19.3.2025 Nro 11 Vanhusten ääneksi valtuustoon! AUNI-MARJA VILAVAARA • Vanhuksille hoivapaikkoja sekä maksuton bussilippu • Merenrannat virkistykseen • Penkkejä lähipuistoihin • Yhteistyötä asukkaiden hyväksi Juristi, FM, Life Coach, ikä 73 v. Tarkastuslautakunta 2017-21 Vanhusneuvoston puheenjohtaja Lauttasaari facebook.com/aunimarja aunimarjavilavaara.fi nnn 822 mitä vuokrataan missä Särkiniementie 5 koko 203 m 2 käyttö tuotanto/toimisto/näyttely/ harrastus/varasto miksi laske kustannuksia, nosta laatua nosta laatua hinta 1750 €/kk + alv lisätiedot kohdenumero 00000001 (Oikotie Toimitilat) puhelin 040 544 9154 (Tapu) PAIKKA, JOSSA SINUSTA VÄLITETÄÄN. OIKEASTI. ”Voi mikä lämminhenkinen ilmapiiri!” ”Kylläpä on ihanat ja taitavat hoitajat!” ”Tuntuu, että kaunis huone parantaa!” Eiran yksityissairaalassa saat yllämainittujen potilaslausahduksien mukaisesti • ammattitaitoista sairaalahoitoa vuorokauden jokaisena tuntina seitsemänä päivänä viikossa • yksilöllistä hoitoa omassa, yhden hengen huoneessa • ja olet tervetullut ilman lähetettä varaamalla paikan etukäteen puhelimitse. ”PARASTA SAAMAANI ? SAIRAALAHOITOA!” Soita ja tiedustele vapaita paikkoja! eiransairaala.fi 09 1620 200 Te h t a a n k a t u 2 8 , H e l s i n k i Palvelemme sinua, kun tarvitset • toipumista leikkauksen jälkeen • viihtyisän kuntoutustai jatkohoitopaikan, jossa sinusta välitetään • hoivaa, kun et enää pärjää kotona • katkaisuhoitoa yksityisyyttä kunnioittaen. SUOMALAISTEN LÄÄKÄREIDEN OMISTAMA SAIR A AL A JA L Ä ÄK ÄRIASEMA H U I P P U T A S O N S A I R A A L A H O I T O A 2 4 / 7 LAUTTASAARISEURAN TOIMISTO PALVELEE maanantaisin klo 15–18 ja keskiviikkoisin klo 12–14. Tervetuloa Punaiselle Huvilalle, Kauppaneuvoksentie 18 Matti Niiranen Lisätietoja: tavoitteet, CV ja blogi: www.mattiniiranen.fi Kokoomus Helsinki Malttia, kokemusta ja sydämen sivistystä. Valtiotieteiden maisteri, toimittaja ja viestintäyrittäjä. Ehdokkaasi Helsingin kaupunginvaltuustoon. Ilm oit uk se n m ak so i Ma tti Ni ira ne n Lauttasaaren terveysasema on säilytettävä! 289
6 19.3.2025 Nro 11 LUONTO Helsingin tavoitteena on rakentaa vuosittain 7 000 asuntoa ja sitä varten se kaavailee runsaasti merentäyttöjä uusille rakennuksille. Strategiaa, ohjelmaa tai kannanottoa meriluonnon kohtelusta ei sillä ole, vaan kaavat käsitellään vesialueen osalta tilkkutäkkinä, jonka yhteisvaikutuksia on hankala arvioida. Meren arvostus pintaa syvemmälle TEKSTI Päivi Litmanen-Peitsala KUVA Katja Pesonen Helsingillä on useita strategioita ja ohjelmia, mutta yksi puuttuu: meren kohtelun strategia. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen esimerkiksi Lauttasaaressa houkuttelee tonttimaan ottamiseen merestä. Tiiviit korttelit täyttömaalla vaativat ruoppausta ja myllerrystä rakentamisaikana. Läpäisemätön pinta lisääntyy, rantaviiva muuttuu muuriksi, jossa viihtyvät vain veneilijöiden inhoamat merirokot. Mitä lähempänä rantaviivaa ollaan, sitä pienempi on mahdollisuus suodattaa epäpuhtauksia pois ennen kuin hulevedet lorisevat mereen. Helsingin asumisen ja maankäytön toteutusohjelma (AM) hyväksyttiin viime elokuussa yksimielisesti valtuustossa. Se asettaa tavoitteeksi 7 000 asunnon rakentamisen Helsinkiin vuosittain. Myös valtion ja lähikuntien kanssa on sovittu Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -yhteistyössä. Uusista asunnoista 95 prosenttia sijoittuu ensisijaiselle vyöhykkeelle raiteiden ja joukkoliikenteen yhteyteen. Nämä tulevaakin valtuustoa sitovat päätökset selittävät Lauttasaaren kaavamuutoksia lähivuosina. Metrolinja kutsuu meritäyttöihin Kun metro kulkee miltei rantaviivalla, on houkutus käyttää merta tonttimaana todella suuri eri puolilla pääkaupunkiseutua. Keilaniemi, Koivusaari ja Finnoon edustalle suunnitelmissa ollut tekosaari ovat tästä esimerkkejä, niin myös Puotilan venesatama tekosaarineen. Itäväylän bulevardin suunnittelu on alkamassa, joten eiköhän Kulosaarikin saa omansa. Tiivistävän rakentamisen tuloksena on useimmiten läpäisemätöntä pintaa, eli asvalttia, autokansia ja kattoja. Vattuniemessä jo nyt lähestytään tilannetta, jossa imevää pintaa on enää rantametsikössä. Asvalttialueen hulevedet ohjautuvat putkia pitkin mereen puhdistumatta matkalla. Kaupunki teetti viime vuonna osana Länsiväylän ympäristön osayleiskaavan suunnittelua niin sanottuja viitesuunnitelmia Länsiväylän varresta Lauttasaaren pohjoisosassa sekä Salmisaaren alueella. Niin sanottuja sormiharjoituksia tehtiin useita, mutta kaiken ytimessä oli saaren osalta Maamonlahden-Lemissaaren alueen meren ottaminen tonteiksi. Täyttöalueita visioidaan noin kuuden hehtaarin verran ja asuntoja 6 000 henkilölle. Tämä vaatii teitä, autopaikkoja ja mitä ilmeisimmin kivetettyä rantaa. Strategiaa, ohjelmaa tai kannanottoa meriluonnon kohtelusta ei kaupunkitasoisena ole, vaan kaavat käsitellään vesialueen osalta tilkkutäkkinä, jonka yhteisvaikutuksia on hankala arvioida. Kun virtaus simulointeja, pohjaeläintutkimuksia tai vaikkapa kalastoeselvityksiä tehdään, rajoittuvat ne kaava-alueelle ja on erittäin harvinaista, että samaan aikaan jo idullaan olevat suunnitelmat tulisivat keskusteluun. Määrittelemätön luontoarvo Luontoa käsitellään suunnittelussa adjektiivein ja ilmaisuin, joiden sisältö jää tulkinnanvaraiseksi. Jälleen esimerkki Lauttasaaresta: Kaupunkisuunnittelulautakunta totesi Länsiväylän ympäristön osayleiskaavan suunnitteluperiaatteita käsiteltäessä, että ”luonnonrannoille ei osoiteta täyttöä”. Minkäänlaista määrittelyä termille ”luonnonranta” ei ole olemassa. Mitä tarkoitetaan rannalla? Onko se vain maa-aluetta vai onko kyse myös pinnan alaisesta elämästä? Kuinka vanhaa rantaviivan ja pinnan alaisen kasvullisuuden pitää olla, jotta kyseessä on luonnonranta? Lauttasaaren pohjoispuolta täytettiin ja pengerrettiin 1960-luvun alussa. Joko kymmenien vuosien aikana pinnan alle on syntynyt luontoarvoja, joita pitäisi kaavoitettaessa säästää? Lähivirkistyksestä huolehditaan ja viherkattoja määrätään. Mahdollista olisi myös huomioida kalojen lisääntymis-, poikasja elinalueita, joita kymmenien vuosien aikana syntyy. Luontoa voi myös parantaa, ainakin taimen on saatu muutamassa vuodessa nousemaan Seurasaarenselän lävitse lisäämällä soraikkoa puroihin. Viimeaikaiset tutkimukset ovat korostaneet meren ekosysteemin herkkyyttä ja sen merkitystä kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle. Helsingin yliopiston tutkimus vuodelta 2024 osoitti, että merialueiden täyttö ja ruoppaus voivat merkittävästi heikentää vedenlaatua ja vähentää kalakantoja. Lisäksi Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkimus vuodelta 2023 korosti hulevesien suodattamisen tärkeyttä, jotta mereen päätyvät epäpuhtaudet vähenevät. Meren kohtelu on strateginen valinta Maan tekeminen merestä on Helsingissä vanhaa perua. Yhtä vanhaa kuin oli viemärijätteen ja roskien kaataminen mereen. Meren käytöstä kaatopaikkana luovuttiin ihmisnenän ja uimarantojen takia. Pinnan alaisesta elämästä ei kummemmin keskusteltu. Pian valittava valtuusto hyväksyy aivan toimintansa aluksi kautensa ajan eri toimialoja ohjaavan valtuustostrategian. Sitä valmistellaan jo ennen vaaleja. Tuossa paperissa voidaan vaatia erillisen ekomeristrategian laatimista niin, että linjataan vaatimus käsitellä täyttöjen vaikutuksia kokonaisuutena ja etsitään keinot hulevesien suodattamiseen maakerrosten lävitse myös tiiviisti rakennetuilla alueilla ja ilmaistaan mitä muuta kuin kaupallistatai virkistysarvoa merellä on. On aika mennä pintaa syvemmälle suunnittelussa. Tutkimusten mukaan merialueiden täyttö ja ruoppaus voivat merkittävästi heikentää vedenlaatua ja vähentää kalakantoja. Silti Helsingin kaupunki suunnittelee merentäyttöjä sinne tänne. M onen kodin kaapeissa ja komeroissa piileskelee unohdettua pääomaa: hyväkuntoista, käyttökelpoista tavaraa, joka on jäänyt vaille käyttöä. Olipa kyseessä väärän kokoinen kevättakki, vähän käytetyt urheiluvälineet tai lähes käyttämättömät keittiötarvikkeet, nämä tavarat ovat usein rahanarvoisia, mutta silti ne makaavat kaappien perällä vain viemässä tilaa. Loistava kestävän arjen tapa on herättää uinuvat tavarat, ja ottaa tavaksi tehdä kausitarkistus aina ennen uuden sesongin alkua. Näin tarpeettomista tavaroista pääsee sujuvammin oikea-aikaisesti eroon. Rytmillä on väliä, se tuo ajankohtaista tarjontaa runsaammin tarjolle ja ihmiset löytävät helpommin käytettyjä vaihtoehtoja. Nukkuva tavarapääoma on osa suurempaa kokonaisuutta. Maailman kiertotalousvaje on huomattava, sillä vain noin kahdeksan prosenttia maailman taloudesta toimii kiertotalouden periaatteilla. Tämä tarkoittaa, että yli 90 prosenttia kaikista materiaaleista ei kierrä uudelleen hyödynnettäväksi. Suomessa tilanne on vielä heikompi: olemme EU:n häntäpäässä vain noin neljän prosentin kierrätysasteella. Tämä on kestävyysongelma, johon meistä jokainen voi vaikuttaa arjen valinnoilla. Lauttasaarelaiset voivat näyttää esimerkkiä edelläkävijöinä. Taloyhtiöt voisivat ideoida yhteisen kellarikomeroiden kausisiivouksen ja innostaa asukkaita tem pauk seen. Nyt on täydellinen aika käydä komerot ja autotallit läpi ja laittaa tarpeettomat kevättavarat kiertoon. Hiilineutraali Lauttasaari 2030:n perinteinen Kierrätysrieha järjestetään jälleen toukokuun lopussa. Se on erinomainen tilaisuus myös antaa tavaroille uusi elämä ja löytää itsekin jotain tarpeellista. Ottamalla uusi rytmi käyttöön kodin tavarakuormaa kevenee ja jatkossa arjen valinnoista tulee aavistuksen kestävämpiä. Tehdään yhdessä kestävyysloikka arjessa. Smarta byten för en hållbar vardag Låt oss ta ett steg mot en mer hållbar vardag genom att skapa en ny rytm i hur vi använder och cirkulerar våra saker. Inför varje ny säsong är det en bra idé att gå igenom skåp och förråd, precis som en ”inköpare”, för att se vad som verkligen behövs och vad som kan få nytt liv hos någon annan. Bara en liten del av världens material återvinns, och Finland ligger långt efter i cirkulär ekonomi – men vi kan vara föregångare på Drumsö! Genom att låta våra saker cirkulera minskar vi avfall, sparar resurser och gör gott både för miljön och oss själva. Elina Ali-Melkkilä Hiilineutraali Lauttasaari -ryhmän jäsen Kestävä arki Herätä nukkuva pääomasi ”Kuinka vanhaa rantaviivan ja pinnan alaisen kasvullisuuden pitää olla, jotta kyseessä on luonnonranta?”
7 19.3.2025 Nro 11 OPAS Lauttasaaren edustalla, meren sylissä on useita hylkyjä, jotkut merkitty historiallisiksi ja arvokkaiksi. Aaltojen alta löytyy purjelaivoja, moottorivene ja jopa lentokone. Aaltojen syleilyssä TEKSTI Katja Pesonen 1. PORSAAN HYLKY 20 metriä Porsaan rantaviivasta, neljän metrin syvyydessä sijaitsee puurunkoisen aluksen noin 30 metrin pituiselle alueelle levinnyt hylky. Jäät ovat vahingoittaneet sitä ja aluksesta on jäljellä pohjaosa sekä kylkikaarten päät. Jäljellä on myös kylkilankutusta ja sisälaudoitusta. Paikan perusteella oletetaan, että alus on hylätty käytön jälkeen tarkoituksella. 2. LAUTTASAAREN HYLKY Lauttasaaren sillan kupeessa, meren rantaa kulkevan kevyen liikenteen väylän vieressä olevan kaapelitaulun edustalla sijaitsee tuntemattoman veneen hylky. Se sijaitsee noin 30 metrin etäisyydellä rannasta ja on noin neljän metrin syvyydessä. Vene on noin 5–6 metriä pitkä, limisaumainen, melko tylppäkeulainen ja sen perä on muotoiltu. Sen toinen kylki on lähes kokonaan pohjasedimentin sisällä. Hylky on saattanut olla soutuvene, mutta on mahdollista, että siinä olisi ollut purje. 3. LOHIAPAJALAHDEN HYLKY Lohiapajanlahdessa Pajalahden venesataman aallonmurtajan vieressä on isokokoisen puurunkoisen aluksen hylky. Noin kymmenen metriä aluksen peräosaa on jäänyt aallonmurtajan kivilouheen alle. Aallonmurtaja on rakennettu 1960tai 1970-luvulla. Aluksesta on jäljellä pohjaosaa ja kylkirakenteita. Paapuurin puoleinen kylki on niitä paremmin säilynyt. Sen jykevät parikaaret nousevat korkeimmillaan noin 1,5 metriä pohjasta. Keularangan tyviosa on edelleen pystyssä. Alus on tasasaumainen ja sisäkarneerattu. Hylyn keskiosa on kokonaan sedimentin peitossa. On mahdollista, että hylkyä on purettu sen jäätyä matalaan rantaveteen. 4. LOHIAPAJANLAHDEN VENE Pajalahden venesataman aallonmurtajan vieressä on limisaumaisen avonaisen puuveneen hylky. Se on mahdollisesti peräisin 1800-luvulta ja saattanut olla kalastus-, yhteystai työvene. Vene on ollut hentorakenteinen ja sen pituus on noin kuusi metriä ja leveys noin kaksi metriä. Sen paapuurin puoli on kokonaan sedimentin peitossa, mutta styyrpuurin puoleista kylkilaudoitusta ja kaaritusta on edelleen jäljellä ja näkyvissä. Keulaja peräranka ovat paikallaan, tosin keulassa liitokset ovat pettäneet. Perärangan lautaliitokset ovat säilyneet paremmin. Veneen kaarissa on puutappeja ja peräosassa yksi irrallinen lovettu kaari. Kylkilaudat ovat suht leveitä ja ne ovat kuluneet paikoitellen hyvin ohuiksi. 5. VATTUNIEMEN HYLKY Noin kymmenen metrin syvyydessä Vattuniemen itäpuolella lepää 1900-luvulta peräisin oleva, historialliseksi merkitty perämoottoriveneen hylky. Puinen limisaumainen vene on pituudeltaan noin viitisen metriä ja siinä on puiset penkit ja ratti. Hylky makaa kovalla mutapohjalla ja sen sisällä peräpäässä on joitakin isoja kivenmurikoita. 6. MELKIN LENTOKONE Melkin pohjoispuolella on lentokoneen hylky. Tieto perustuu haastatteluihin eikä sitä ole tutkittu, joten siksi ei ole tiedossa sen kokoa tai koska se on pudonnut. 7. MELKIN LÄNSIRANNAN HYLKY Noin kahdeksan metrin syvyydessä Melkin länsirannassa on tasasaumaisen puualuksen hylky. Se on mahdollisesti tehty tammesta ja on arviolta 34 x 9,5 metriä. Hylky on melko huonossa kunnossa. Sen vasen kylki on romahtanut, mutta oikea puoli pitää vielä suhteellisen hyvin kutinsa. Aluksessa on suora keula, tasaperä sekä pronssitappeja ja -nauloja. Siitä on löytynyt myös neljä ankkuria, mutta on oletettu, että ne ovat joutuneet sinne myöhemmin. 8. MELKIN HYLKY Melkin edustalla on noin vuonna 1850 uponneen, suurin piirtein viiden metrin pituisen purjelaivan hylky. Tarina kertoo sen olevan englantilainen ammusproomu, joka upposi Kaivopuiston patterin osuessa siihen. Hylky löydettiin 1970-luvulla ja vielä 1996 tehdyissä tutkimuksissa sieltä löytyi verkkoja, messinkisaranainen kirstu sekä hopeisen soittimen jäänne. Tammesta tehty laiva on katkennut keskilaivasta ja sen peräosa on kateissa. 9. MELKIN VÄHÄ-KARIN HYLKY Melkistä lounaaseen Vähäkarin lounaispuolella on kivien alla puuveneen keulaosa. Pituudeltaan hylky on 3,95 metriä, leveys on kaksi metriä. 10. ALEXANDRA Alexandra, helsinkiläisen lasikuituisen moottorijahdin hylky uinuu pohjoisen ja läntisen Käärmeluodon välissä. Se upposi 11. kesäkuuta 1961. 11. LAURI Noin 11 metrin syvyydessä mutapohjassa lepää kölillään tasasaumaisen puualuksen hylky. Alus upposi 1900-luvulla ja sen kotipaikka on Norjan Mandal. Sen kyljet ovat edelleen suhteellisen hyväkuntoiset ja jäljellä on myös sen ulkoja sisälaudoitusta. Hylyn pituus on noin 30 metriä, leveys 9,5 ja korkeus 2,7 metriä. Sen keulan pituus on 165 senttimetriä. Myös sen peräsin on jäljellä ja kylkikaaria on havaittavissa peräti sata. Hylyn kappaleita löytyy myös kauempaa Käärmeluotojen välissä kivikossa. 12. NURMILUODON HYLKY Neljän metrin syvyydessä Nurmiluodon edustalla on osittain pohjasedimenttiin hautautunut puualuksen hylky. Sen taustasta ja ajoituksesta ei ole vielä tietoa. Mitoiltaan tasasaumainen hylky on 17 x 7 metriä ja sen päällä on runsaasti massiivisia irrallisia osia, joita on löytynyt myös sen ympäristöstä pohjaan hautautuneena. Aluksessa on todennäköisesti ollut kansi. Läheltä on löytynyt yksi irronnut kyljen osa, mutta osa hylyn kyljistä on hyvässä kunnossa. 13. KASKISAAREN HYLKY Noin 30 metriä Kaskisaaren sillan eteläpuolella, Lehtisaaren ja Kaskisaaren välisessä salmessa on ruoppauksessa hajonnut puuhylky. Sen osia on levinnyt melko suurelle alueelle. Kaskisaaren silta otettiin käyttöön vuonna 1987 ja hylyn ilmoittajan mukaan siltaa rakennettaessa löytyi hylyn osia sekä tykinkuulia, jotka vietiin kaatopaikalle. Kyseisen kohdan siltayhteys rakennettiin Krimin sodan aikaan 1853–55, joten laiva saattaa olla peräisin siltä ajalta. Lähde: hylyt.net 1. 2. 3. 4. 5. 7. 9. 10. 11. 12. 13. 8. 6. Knoppitieto Itämeri on jopa maailman mittakaavassa mielenkiintoinen hylkyjen hauta. Merellä on käyty kauppaa tuhat vuotta ja sodittu useita sotia, joiden vuoksi sinne on uponnut yli 100 000 hylkyä. Itämeri on vähäsuolainen verrattuna valtameren suolapitoisuuksiin ja sen vuoksi hylyt ja puuesineet ovat säilyneet siellä harvinaisen hyvin.
8 19.3.2025 Nro 11 ENNEN Äiti Anna Moisander sekä tyttäret Inksu ja Siru ovat kaikki työskennelleet päiväkodeissa Lauttasaaressa. Heidän uransa aikana kohtaamansa haasteet näkyvät myös nykyisessä päivähoitokeskustelussa: henkilökuntapula, kiire ja pienet palkat. 112 vuotta kokemusta Lauttasaaren päivähoidosta TEKSTI Antti Matilainen 1960-luvulla Gyldenintie 7:ään muuttaneesta Moisanderin kuuden hengen perheestä Lauttasaari sai kolme lastenhoidon ammattilaista. Äiti Anna Moisander (1935–2023) oli lastenhoitajana Lauttasaaressa 21 vuotta, tytär Inksu Moisander-Sivonen oli päivähoitoalalla 45 vuotta ja myös Annan nuorin tytär, nykylauttasaarelainen Siru Moisander, toimi Lauttasaaren päivähoidossa 46 vuotta. Olipa jossain vaiheessa niin, että Moisanderin naiset työskentelivät samaan aikaan Pajalahden päiväkodissa. Ja olipa vielä niinkin, että Sirun hoitoryhmässä oli ollut erään perheen vanhempi ja myöhemmin saman perheen lapsi. Paljon on siis Moisandereilla kokemusta, osaamista ja näkemystä Lauttasaaren päivähoidon tilasta eri aikoina. ”Hoitajapula on räjähdyspisteessä” Helsingin Sanomien toimittaja Irma Stenbäck herätteli 28. huhtikuuta 1986 aukeaman verran lukijoitaan päiväkotien karmivaan todellisuuteen. ”Helsingin päiväkotien hoitajapula on räjähtämispisteessä. Kaaosta on kestetty viimeiset pari vuotta, mutta tämän kevään ennätysvaikeudet ovat jo liikaa. Jollei pika-apua järjestetä, kesälomien jälkeen päiväkodeissa saattaa enää olla vain lapsia. Hoitajat saattavat sanoa itsensä irti eikä uusia saada tilalle.” Stenbäck oli haastatellut pääkaupunkiseudun hoitajia ja viranomaisia ja johtopäätöksenään kirjoitti, että kaikkien aikojen hoitajapula tulee kostautumaan näkyvästi. ”Pääkaupungin päiväkodit ovat pelkkiä lasten säilytyspaikkoja. Lapsiryhmiä on jouduttu lakkauttamaan.” Ratkaisun avaimia esiteltiin: palkkoja on nostettava, koulutusta on lisättävä ja vuokra-asuntoja tulisi olla enemmän tarjolla. Näin korosti erityisesti sosiaaliviraston päivähoito-osaton päällikkö EevaMaija Haijanen, joka oli saanut kyllästymiseen asti kuulla Helsingin häpeäpilkusta, päivähoidosta. Artikkelin kirjoittaja tunsi omakohtaisesti Lauttasaartakin koskevan akuutin tilanteen. Pusu poskelle auttaa jaksamaan Siru Moisander muistaa hyvin tuon Helsingin Sanomien artikkelin. Hän oli tuolloin Pajalahden päiväkodissa töissä, kuten äitinsäkin. Tilanne oli kyllä kuvatun kaltainen ja valitettavasti tuota pienempää ja isompaa kaaosta noiden teemojen ympärillä on kestänyt ainakin nämä melkein 40 vuotta. Huolestuneet äänenpainot ovat taas voimistuneet: palkka, ammattipätevyys, sijaisuusongelmat ja liian suuret yksiköt. Henkilökunta on välillä ollut helisemässä. Mutta jostain ovat hoitajat aina saaneet voimia. Anna Moisander kertoo tuolloisessa artikkelissa, että sitä jaksaa kummasti, kun silloin tällöin saa kostean pusun poskelleen. Siru Moisander korostaa, että työ lasten parissa on sydämen asia. Sitä ei tehdä eurot silmissä, vaan lapsista täytyy aidosti pitää. Palkassa pitäisi toki heijastua se, että lapsen ensimmäiset kasvun ja kehittymisen vuodet ovat elämän tärkeimpiä vuosia. Ammattitaitoista henkilökuntaa on oltava tarjolla. Riittävä palkka auttaa osaltaan jaksamaan, kun arvostetaan sitäkin kautta. Keskeinen jaksamista auttanut tekijä oli Sirun työuran alkuaikoina korostunut yhteen hiileen puhaltamisen henki. Perusporukka pysyi ja jaksoi. Oltiin sitoutuneita arvokkaaksi koettuun työhön. ”Toivon mukaan näin on nykyään kin”, sanoo kaksi vuotta sitten eläkkeelle jäänyt Siru. Vuosia jatkunut kaaos Lasten kanssa työskenneltäessä työssä jaksaminen on ajoittain ollut mediassakin esillä. Ylikiireisyys, väsymys ja tympääntyminen heijastuvat lapsiin ja kollegoihin. Myös lasten vanhemmissa se näkyy. Kesäajan toivoisi tuovan arjen haasteisiin helpotusta, mutta se aika onkin toisinaan ollut kriittistä. Menneinä vuosina päiväkodit olivat pääsääntöisesti myös kesän ajan auki. Tällöin ryhmät saattoivat olla pienempiä ja jos säät suosivat, oli aikaa ja resursseja tehdä esimerkiksi retkiä. Sirun muistikuvan mukaan tilanne muuttui 1993. Oltiin tilanteessa, että lapsia ja hoitajia oli kerätty yhteen päiväkotiin kesäisin. Monikaan ei tuntenut toisiaan, lapsilla oli niin kuin ”sotalapsilla” nimilaput rinnassa. Se oli kaaos. Kaaosta jatkui vuosia. Alle kolmevuotiaat reagoivat erityisen voimakkaasti tilanteeseen. Siksi olisi Sirun mielestä hyvä, että esimerkiksi ryhmäperhepäiväkodit, joissa lapset pääsääntöisesti ovat alle 3-vuotiaita, olisivat kesällä kiinni mahdollisimman lyhyen ajan. Päiväkotityöskentelyn lisäksi Sirulla on pitkä, yli 20 vuoden työkokemus Lauttasaaren ryhmäperhepäiväkodeista. Hän kannattaa ryhmäperhepäiväkotien säilyttämistä ja lisäämistäkin. Tärkeää olisi pitää kiinni riittävän pienistä ja hallittavissa olevista yksiköistä. Eri ikäisistä koostuvat perhepäiväkotiyksiköt ovat ikään kuin iso perhe. Kodin tuntuinen iso perhe. Niissä sairastumisiakin on vähemmän. ”Lastenhoidossa on ensiarvoisen tärkeää lapsen perusturvallisuus ja vanhempien tunne ja tieto siitä, että päivähoito on hyvissä käsissä”, painottaa Siru Moisander. Se ei saa olla varhaiskasvatuksen osalta kulukysymys. Se on investointi erittäin tärkeään asiaan: ihmisen tulevaisuuteen. Tarvitaan lisää sylejä Joissakin yksiköissä on otettu positiivisena lisänä vapaaehtoistyöntekijöiden tarpeenja tilanteenmukainen osallistuminen päiväkotien työskentelyyn. Avuksi ja iloksi sellaiset luotettavat vapaaehtoishenkilöt, jotka osaavat olla lasten kanssa ja toimisivat niissä tehtävissä, joissa päiväkodeissa nähdään tarvetta. Satuja, kumppareiden laittamista, musiikkia, pikku retkiä lähiluontoon ja muuta vastaavaa. Tämä olisi Siru Moisanderin mielestä erittäin kannatettavaa toimintaa ja sen soisi Lauttasaaressakin saavan organisoituna jalansijaa. Lapset ovat erilaisia. Mutta alle kolmevuotiaalle pitää löytyä niin halutessaan lämmin ja turvallinen syli. ”Olisi oikeastaan annettava lapsille sylitakuu”, naurahtaa Siru. Toimittaja Irma Stenbäck kirjoitti 28. huhtikuuta1986 Helsingin Sanomissa myös näin: ”Sosiaalihallitus ja Helsingin kaupunki voivat nyt kilpailla kummalla on hienommat kasvatustavoitteet --paperilla.” ”… Lasten perushoito ei saa horjua, vaatii sosiaalihallitus. Se vaatii myös elämänläheisyyttä, kokonaisvaltaisuutta, luontoa, vuodenaikojen vaihteluiden seuraamista, juhlapyhien kunnioittamista ja niin edelleen. Kauniita kasvatustavoitteita, mutta niin kaukana suomalaisesta päivähoidon arjesta.” Samanlaisia hopeoituja lauseita on Stenbäckin mukaan myös Helsingin päivähoidon kasvatustavoitteiden julkaisussa. ”Helsinki on ylpeillyt aikeillaan: se on päättänyt saada alle kolmevuotiaiden päivähoidon kuntoon vuoteen 1988 mennessä. Kukaan ei usko siihen.” Mikä on Lauttasaaressa tilanne vaalikeväänä 2025? Hoituuko sijaisongelma? Säilyvätkö kaksi pientä päivähoitoyksikköä: ryhmäperhepäiväkodit Alli ja Osteri? Tulisiko jopa kaksi lisää? Entäpä palkkaus? Miten vältetään suunniteltujen suurten yksiköiden haitat? Riittääkö sylejä? Ei ole kuulemma pois suljettu, että syksyllä epäkohtiin haetaan korjausta järjestövoimalla. Anna, Siru ja Inksu Moisander, kolme päiväkodin työntekijää samasta perheestä. Leikkiminen auringonpaisteessa piristää. Pajalahden päiväkodissa 1978. HANNELE MATILAINEN VOLKER VON BONIN, HKM VOLKER VON BONIN, HKM Siru Moisander korostaa, että työ lasten parissa on sydämen asia. Sitä ei tehdä eurot silmissä, vaan lapsista täytyy aidosti pitää.
19.3.2025 Nro 11 LAUTTASAAREN JA LÄHIALUEEN HYVÄT KAHVILAT JA RAVINTOLAT T = Takeaway W = Kotiinkuljetus Wolt.fi Kotiinkuljetus Foodora.fi F = Lounasravintola Baari Kahvila Myös yksityistilaisuuksiin Päivällisravintola PAIKKA OSOITE MIKÄ AUKI TARJOLLA Bar52 Heikkiläntie 2, 00210 Helsinki Facebook: Bar52 Lauttasaari ke–to 12–00(01) pe–la 12–02 su–ti 12–22 Heikkiläntiellä sijaitseva takuuvarma menomesta ja tunnelmallinen olohuone. Biljardi, darts ja isot screenit ympäri ravintolaa. Bingo sunnuntaisin klo 14. Livemusiikkia. Bistro Telakka Vattuniemenranta 5 bistrotelakka.fi 050 3231 961 ma–pe 11–14 Pursiseura Sinbadin rakennuksessa sijaitseva valoisa bistro tarjoilee rehtiä ruokaa sopivalla twistillä ja satamanäkymin. Aurinkoinen terassi. Lounas tarjolla arkisin klo 11–14. Koirat ovat tervetulleita terassille ja sisälle. Kestosuosikki: savulohi. T Blue Peter Seaside Restaurant Vattuniemen puistotie 1 bluepeter.fi 010 4249 801 ma–pe 11–15 26.3. alk.: ma–ti 11–15 ke–pe 11–20 la 13–20.30 Blue Peterissä on mukavat puitteet nauttia hyvästä ruoasta ja juomista ja rentoutua meren äärellä. Ravitseva lounas klo 11–14 sis. salaatteja, leipää ja kahvia buffetista, pääruoat tarjoillaan pöytiin. Päivän annokset 14 €, eläk.12 €. Nyt varataan tilat kauden juhliin; 10–200 h. Koirat tervetulleita Loungeen ja terassille. Kestosuosikki: lohikeitto. T W Kirkkokahvila Myllykallionrinne 1, kirkon B-rappu ti–pe 11–13.30 Perinteistä kotiruokaa tuoreista raaka-aineista sekä paikan päällä leivottuja suolaisia ja makeita leivonnaisia. Myös kasvisvaihtoehtoja. Anniskeluoikeudet. Lounas 11,50 €, 3–12-v. 5 €, alle 3-v. ilmaiseksi. Torstaisin vain yhteisölounas (keittolounas) 7 € (lap set 3 €). Catering perhejuhliin, tiedustelut: kirkkokahvila.lauttasaari@evl.fi Kestosuosikki: Fish & Chips. Le Jardin Lauttasaarentie 5 041 311 0561 ke–pe 8–17 la 8–15 su 8–13 Ranskalainen kahvila, jossa käsintehtyjä leivonnaisia (croissantteja, patonkeja, voileipiä, kakkuja), lisäksi juomia (kahvia, teetä, mehua). Itse tehtyä jäätelöä. Myös kakkutilaukset. Tervetuloa, bienvenue ! Kestosuosikki: Helsingin himotuin croissant. T Loru Itälahdenkatu 22 B-talo ravintolaloru.fi 044 3096 959 ma–pe 10.30–14 Suosittu lounasravintola aivan Heikkilänaukion tuntumassa. Buffetlounas, jossa useita vaihto ehtoja ja aina myös pizzaa, päivän keitto ja jälkiruoka. Toimii myös tilausravintolana, hyvät kabinettitilat. Kestosuosikki: runsas ja monipuolinen lounas-buffet. T Luca Lauttasaarentie 28 050 466 1499 pizzerialuca.fi ma–to 16–21 pe–la 13–21 su 14–20 Suomen parhaan pizzerian palkinnon voittanut napolilaistyylinen pizzeria. Rento ja lämminhenkinen seurustelupaikka, jossa viihtyy pidempäänkin. Kestosuosikki: Pizza Diavola. T F W Paseo Café & Grill Itälahdenkatu 1a paseo.fi 050 351 5449 ma–to 9.30–20 pe 9.30–22 la 10–22 su 10–19 Lounas klo 11–14.30. Veijarivuoren rannassa hiekkatien varrella. Puinen kahvilarakennus ja sitä ympäröivä luonto saaristonäkymin ihastuttavat kaikkina vuodenaikoina. Takka luo tunnelmaa katetulla terassilla. Kestosuosikki: kalaruoat, burgerit ja tuoreet munkit. T Ravintola PLATS Hanasaarenranta 5 02100 Espoo www.ravintolaplats.fi ma–la 17–22 Ruokatilaukset klo 21.00 mennessä Espoon vuoden ravintola 2023, ravintola PLATS, sijaitsee vain kahden kilometrin päässä Lauttasaaresta Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen yhteydessä. PLATSis sa pohjoismainen taide, design ja gastronomia kohtaavat. Maittavan ruokaelämyksen kruunaa upea saaristomerimaisema. Sumppi& Soppa Heikkiläntie 10 kulttuurikeskus Sähinä 040 768 0053 arkisin 10–16 Lounas 11–14.30 Keittolounas, salaattipöytä ja päivittäin leivotut pullat viihtyisässä miljöössä kulttuurikeskuksen aulassa. Tarjolla myös sesongin makeita herkkuja sekä erikoiskahveja. Meiltä myös pitopalvelu ja yksityistilaisuudet. Koirat tervetulleita. Kestosuosikki: korvapuusti. T Wanha Herra Itälahdenkatu 7 09 6211 931 ma–to 15–24 pe–la 15–01 (02) su 15–22 Itälahdenkadun instituutio. Viime vuosisadalla perustetussa ravintolassa asianmukaiset baari kujeet: biljardi, darts ja yksi saaren ainoista jukeboxeista. Terassi käytössä läpi vuoden. Meille myös koirat ovat tervetulleita. Pe–la uusien asiakkaiden vastaanotto päättyy tuntia ennen sulkemista. RAVINTOLAOPAS lauttasaari.fi/saaren-palvelut/#ravintolat MAINOS RAVINTOLOITSIJA , MUKAAN RAVINTOLAOPPAASEEN? 36 € + alv/lehti Ota yhteys mediamyyntiin: Nina Wohlman 050 591 6466 tai seura@lauttasaari.fi 9 Lauttasaaren pihaja puuilta Mietitkö pihan istutuksia, hulevesiä tai puiden kuntoa? Tule kirjastolle kuulemaan asiantuntijoiden neuvot, miten suunnitella kestäviä ratkaisuja ja ottaa huomioon vaikkapa talotekniikka. Aikaa on myös kysymyksille! Vapaa pääsy! Järjestäjänä Hiilineutraali Lauttasaari 2030 14.4.2025 klo 18:00–20:00 Lauttasaaren kirjasto, Pajalahdentie 10a Saarelaisten oma välittäjä! Hanna DONNER LKV, LVV, KiLat Kysyntää on – pyydä arviokäynti 0400 400 603 hanna.donner@solidhouse.fi
Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä torstaina klo 12 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. 10 19.3.2025 Nro 11 TAPAHTUU TAIDE Pekka Puupää 100 vuotta – Ola Fogelbergin sarjakuvapiirroksia B-rapun aulassa 30.3. asti, Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b. Tarinasta taidetta! Lauttasaaren ala-asteen kolmasluokkalaisten taidenäyttely on esillä kirjaston monitoimitilassa 31.3. asti. Oppilaat tekivät kirjaston ja koulun yhteistyönä toteuttaman projektin aikana vaihtoehtoisia kansikuvia lukemiensa kirjojen pohjalta tai nostivat teoksissaan esille tarinoiden kiinnostavia hetkiä. Maria Lehtivaaran näyttely 6.4. asti Mutterissa, Lauttasaarentie 2. Maalauksia, joissa leikittelevät usein suloiset eläimet. MUSIIKKI Konservatorio kirjastossa – nuorta musiikin iloa! To 27.3. Helsingin konservatorion opiskelijat esittävät musiikkia Lauttasaaren kirjastossa kello 18 alkaen. Lahjakkaiden muusikoiden monipuolisesta musiikista pääsee nauttimaan aivan ilmaiseksi. Musabingo keskiviikkoisin klo 18, Sidewalk, Lauttasaarentie 25. Livemusavisa ke 19.3. klo 18, Kaunis Kampela, Lauttasaarentie 10. Visa järjestetään joka toinen keskiviikko. LIIKUNTA Lauttasaaren uimahalli (Lauttasaaren yhteiskoulu, Isokaari 19). Aukioloajat: tiistaista perjantaihin kello 16.30–21. Lauantaina kello 7.30–16.30. Sunnuntaina ja maanantaina uimahalli on suljettu. Lauttasaaren Kisa-Siskojen jumpat. Ti klo 20–21 Vattuniemen ala-aste, ke klo 20–21 Myllykallion ala-aste, to klo 19–20 Vattuniemen ala-aste, la klo 10–11 Vattuniemen ala-aste. Ilmoittautua voi paikan päällä. Mukaan jumppa-alusta ja juomapullo. HUOM! Saavuthan jumppaan 10 minuuttia ennen alkamisaikaa, jolloin ohjaaja avaa ulko-oven. Vahtimestaripalveluja ei enää ole kouluilla. Tunteja ei ole la 12.4., la 19.4. ja to 1.5. Kauden viimeinen jumppa on la 24.5. Lauttasaaren pyrinnön jumpat. Ma klo 18 Lyk, ti klo 11 Sähinä ja klo 19.30 Myllykallion koulu. Ke teematunti klo 18 Lyk, to klo 19 Lyk. Pe klo 12 Kirkon jumppasali. Asahia Kasinonrannalla (merirosvolaivan lähellä) keskiviikkoisin klo 17. Vetää Yrjö Mähönen. MUUT Kartano-opastukset 24.3., 7.4., 28.4. Lauttasaari-Seuran kierrokset Lauttasaaren kartanoon. Ilmoittautuminen ja lisätiedot osoitteessa lauttasaari.fi/kartanokierrokset MLL:n perhekahvila keskiviikkoisin klo 9.30–11.30, Nuorisotalo Apaja, Pajalahdentie 10. Kaikille perheille avoin ja maksuton kohtaamispaikka, jossa vanhemmat saavat juttuseuraa ja lapset uusia leikkikavereita. Perhekahvilaan voi osallistua alle kouluikäisen lapsen kanssa. Kahvilan ohjelma muodostuu vapaasta yhdessäolosta ja vaihtuvasta toiminnasta (esim. musiikkituokiot, askartelu). Kahvilaan voi saapua omien aikataulujen mukaan. Baaripähkinä joka tiistai klo 19, Kaunis Kampela, Lauttasaarentie 10. Yleistietovisassa koetellaan aivonystyröitä. Catering perhejuhliin. Tiedustelut ja varaukset: kirkkokahvila.lauttasaari@evl.fi HARTAUSELÄMÄ Messu 23.3. klo 11. Markkunen & Valojärvi. Iltakirkko keskiviikkoisin klo 18. Pyhäkoulu sunnuntaisin messun yhteydessä klo 11–12. Aloitus kirkkosalista. Vauvaja taaperokirkko la 22.3. klo 15–15.30. Perheille, jossa on pieniä lapsia. Tilaisuuden päätteeksi kirkkomehut. Nuorten valmistelema bändivetoinen iltakirkko 26.3. klo 18. Avoin kaikille. NSV-messu 30.3. klo 11. Laulamme lauluja Nuoren seurakunnan (NSV) veisukirjasta. Mukana Make Perttilä ja bändi ja Barcarola-kuoro. TAPAHTUMIA Kuntavaalipaneeli 25.3. kello 18– 20 kirkkosalissa. Kuntavaalipaneelissamme voit tutustua ehdokkaisiin kaikista eduskuntapuolueistamme. Paneeli striimataan Seurakunnan Youtube-kanavalle. Moderaattorina toimittaja Marjo Rein. Open Doors -ilta 26.3. klo 19. Betlehemin Raamattukoulun johtaja, pastori Jack Sara kertoo kristittyjen elämästä Israelissa ja palestiinalaisalueilla. Wine & Worship -ilta pe 28.3. klo 17.30–19.30 Kirkkokahvilassa. Livemusaa sekä kahvija teetarjoilu. Myynnissä pizzaa ja juomia. Raamatunkäännöskonsultti Hilkka Arminen kertoo työstään Papua-Uusi-Guineassa, jossa hän vietti 24 vuotta. NSV-yhteislaulukonsertti su 30.3. klo 17–18. Musiikista vastaavat Make Perttilä ja bändi sekä kanttori Hiski Wallenius. Uudistetun Nuoren seurakunnan veisukirjan biisien lisäksi lauletaan yhdessä myös vanhoja tuttuja NSV-biisejä. Raamattuluento ma 31.3. klo 18–20. Aiheena Toivo, puhujana Mirjam Söderqvist. Yhteisvastuun kevätrieha 5.4. klo 10–13. Koko perheen perinteinen kevättapahtuma Lauttasaaren kirkolla. Disco, askartelua, kasvomaalausta, ongintaa, poniratsastusta, muskarihetki, paloauto, makkaraa, vohveleita, kahvia, pullaa ynnä muuta kivaa. Tule myymään pieneksi jääneet lastenvaatteet ja -tarvikkeet sekä lelut ja kirjat Kevätriehan kirppikselle! Myyntipaikan Kamarikuoro Barcarola torstaisin klo 18–20.30 seurakuntasalissa. Tied. hiski.wallenius@evl.fi Liikkis, liikunnallinen perhekerho. lauantaisin klo 10–12 liikuntasalissa. 1–8-vuotiaille lapsille vanhempiensa kanssa. Tied. p. 040 5458 963, Sanna. JOHANNES FÖRSAMLING Drumsö kyrka, Kvarnbergsbrinken 1 Diakoniträff torsdag 27.3 i Pärlan, Drumsö kyrka. Fritids för barn i klasserna 3–6, måndagar och tisdagar kl 13–16 i Pärlan. Familjecafé torsdagar kl 9.30– 11.30 (musiklek kl 10) i Pärlan. Tvåspråkigt familjecafé med gröt fredagar kl 9–11 i Pärlan. Tillsammans med Lauttasaaren seurakunta. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Alkupiiri ke 19.3. klo 19, Richard Garam Rukouskokous to 20.3. klo 18, Aila Zamudio ja Susanne Kevätlaakso Sana ja rukous pe 21.3. klo 19, Kimmo Kojo + nuoret Herätyskokous su 23.3. klo 14, todistuskokous hinta on 20 €. Myyntipaikkavaraukset ja lisätiedot: maria.siikala@evl.fi Perheleiri Korpirauhassa 24.– 25.5.2025. Leirin hinta: 45 €/aikuinen, 20 €/lapsi ja €/alle 1-vuo tiaat. Ilm. 3.3. klo 12 alkaen. Lisätietoja seurakunnan verkkosivuilla. Haku Lauttasaaren seurakunnan iltapäivätoimintaan lukuvuodelle 2025–2026, hakuaika 17.3– 16.4.2025. Lisätietoja seurakunnan verkkosivuilla. Nuori mieli -koulutus su 6.4. klo 9–15 ja la 12.4. klo 9–16. Mielenterveysosaamista aikuisille 7–18-vuotiaiden lasten ja nuorten kohtaamiseen. Lisätietoja verkkosivuiltamme. SÄÄNNÖLLINEN TOIMINTA Keskiviikkopiiri 19.3. klo 13.00– 14.30. Kartanoiden herrat. Kylli Tikkanen. Kuoro kaikille to 20.3. klo 17–17.50 seurakuntasalissa. Avoin kaikille. Raamattupiiri to 20.3. klo 18 Kirkkoherra-huone, B-rappu, 2. krs. Käsityöpiiri ma 24.3. klo 13–14.30 B-rapun aulassa. Rukousaamiainen pe 4.4. klo 8–10 Kryptassa. Hiljaisuuden joogan pitkä harjoitus su 6.4. klo 14–15.30 liikuntasalissa. Töppösryhmä ti 8.4. klo 11–12.30 B-rapun aulassa. Avoin sururyhmä ke 9.4. kello 17.30–19 Kirkkoherra-huoneessa, B-rappu, 2 krs. Avoimet perhekerhot D-rapun kehotiloissa ma, ti, to ja pe klo 9–11. Ti muskari klo 10, to taidetorstai ja pe kaksikielinen perhekerho yhdessä Johannes Församlingin kanssa. Lastenhoitoa torstaisin kello 9–11 D-rapun kerhotiloissa. Ilm. puhelimitse. Anu p. 050 380 3525. Varhaisnuorten Krypta tiistaisin klo 16–18 Kryptassa. Alakouluikäi sille ilman ennakkoilmoittautumista. Asahi-liikunta liikehäiriösairauksista kärsiville tiistaisin klo 16–17 kirkon liikuntasalissa. Tied. Riaz, p. 040 167 6021. Rukouspiiri tiistaisin klo 18–19, Kirkkoherra-huone, B-rappu, 2. krs. Seniorilautta keskiviikkoisin kello 10.30–12 seurakuntasalissa. Tied. Piia Leppäkoski, p. 050 479 4858. Seniorijumppa keskiviikkoisin klo 12.05–12.50 liikuntasalissa, C-rappu. Tied. Katarina Öhberg p. 050 557 6274. Nuortenillat ke ja pe klo 18–21 Kryptassa. Vapaamuotoista yhdessäoloa. Ei ennakkoilmoittautumista. Tied. varpu.koivunen@evl.fi Lauttasaaren musiikkijuhlien lipunmyyntiä myös Erkkerissä Lauttasaaren musiikkijuhlien lippuja voi ostaa nyt Lauttasaaresta. Musiikkijuhlat tekee yhteistyötä kiinteistönvälitystoimisto Erkkerin kanssa, joka myy kesäkuun festivaalin sarjalippua ja Äidin sydän -äitienpäiväkonsertin lippuja toimistollaan Lauttasaaressa (Lauttasaarentie 28). 12.–15.6. järjestettävien Lauttasaaren musiikkijuhlien konserttikohtaiset liput ja päiväliput ovat myynnissä vain Ticketmasterissa. Biljetter till Drumsö musikfestival kan nu köpas på Drumsö. Musikfestival samarbetar med fastighetsförmedlingen Erkkeri, som säljer seriebiljetter till sommarens festival samt biljetter till Äidin sydän-morsdagskonserten på sitt kontor i Drumsö (Drumsövägen 28). Konsertbiljetter och dagsbiljetter till Drumsö musikfestival, som arrangeras den 12–15.6., finns endast tillgängliga via Ticketmaster. Larutorin rivi-ilmoitukset 11 € /rivi. Noin 25–35 merkkiä/rivi. Lähetä tekstisi seura@lauttasaari.fi tai soita Ninalle, 050 591 6466. AA-KOKOUKSIA AA antaa mahdollisuuden lopettaa juomisen. AA-kokoukset ma ja ke klo 17.30 Lauttasaaren Terveysasema, Lauttasaarentie 25 A. Kokous netissä ti ja pe, aahelsinki.fi/kokoukset VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti Shakkimestari-kisa joka kuun viimeisenä sunnuntaina klo 15, Kaunis Kampela, Lauttasaarentie 10. NUORISOTALO APAJA Pajalahdentie 10 a B 3.–6. luokkalaiset ma, ke, to, pe klo 14–17. 7. luokkalaiset–17-vuotiaat. Ma, ke, to klo 17.30–21. Pe klo 17.30– 22.45. KIRJASTO Pajalahdentie 10 a Koko perheen taikatapahtuma la 22.3. klo 11–15. Tuunaa taikasauva, koristele kotiin vietävä vauvalohikäärme, lainaa lohikäärmeaiheisia kirjoja ja muita fantasiatarinoita, suorita taikasuunnistus ja lue ennustuskäärö. kirjastoon piilotetun taikasuunnistuksen ja jos uskallat, valita jättinoppaa heittämällä itsellesi ennustuskäärön. Teeman mukainen pukeutuminen on ehdottoman sallittua, koko perhe on lämpimästi tervetullut. Tapahtuma on kaksikielinen ja kaikki ohjelmanumerot ovat esillä koko ajan, voit siis piipahtaa tapahtuma-ajan puitteissa mihin aikaan tahansa. Abrakadabra, Wingardium leviosa! Sticka på svenska 24.3. klo 15–17. Digiopastusta seniorilta seniorille torstaisin klo 10–12. Enter ry:n apua älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen käytössä. Ajanvaraus (tunti/asiakas) puh. 09 3108 5020. Naapuruuspiiri senioreille kokoontuu torstaisin klo 13–15 kirjaston monitoimitilassa. Piirissä tavataan naapureita kahvikupposen äärellä. Shakkikerho keskiviikkoisin klo 17–20. Mukaan voi tulla mihin aikaan tahansa. Maksuton opetus suomeksi ja englanniksi. SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Lauttasaaren kirkko: Myllykallionrinne 1 b Avoinna ma–pe 10–18 Toimitusvaraukset arkisin klo 10–15, p. 050 369 5640, lauttasaari.srk@evl. fi. Päivystävä pappi puhelimitse ma–pe klo 10–18 p. 09 2340 4302 ja B-aulassa ma–pe klo 16–18. Diakoni tavoitettavissa puhelimitse numerosta 050 380 3532. Virkatodistukset (09) 2340 5000. Kirkkokahvila avoinna ti–pe klo 11–13.30. Ti, ke ja pe lounas 11,50 €, torstaina tarjolla yhteisölounas 7 €. Kauneutta ja kipua Hiusmuotoilu Naxetissa (Tallbergin puistotie 1) on maaliskuun loppuun asti Sirun teoksia, joiden kauniit ja eteeriset mangatyyliset hahmot käsittelevät välillä raskaitakin aiheita. ”Piirtäminen on tärkeä osa elämääni ja itsetuntemustani, erityisesti sairauk sien ja vammaisuuden tuomien esteiden vuoksi. Näyttelyni koostuu vuosina 2020– 2025 luoduista digitaalisista teoksista, joissa yhdistyvät neuron kirjo, katuja alternative muoti sekä henkilökohtaiset ajatukset ja traumojen purku. Mukana on myös synkempiä teoksia, jotka käsittelevät raskaita tunteita ja tarjoavat raaempaa ilmaisua”, hän kertoo.
11 19.3.2025 Nro 11 LUE LAUTTASAARI-LEHTI DIGINÄ! Tuorein Lauttasaari-lehti on aina luettavissasi mobiili laitteella tai tietokoneella! Digilehti koostuu Lauttasaari-lehden näköislehdestä ja linkeistä lehden ilmoittajien verkkosivuille – sanalla sanoen Lauttasaaren parhaimpiin palveluihin ja liikkeisiin. Tutustu digilehteen: lauttasaari.fi/digilehti/ Varaa paikkasi palstalle Ninalta: 050 591 6466, seura@lauttasaari.fi. Hinta alkaen 31 €/lehti + alv, ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. lauttasaari.fi/lauttasaari-lehti/mediakortti/ Ilmoittajat myös netissä: lauttasaari.fi/saaren-palvelut/ PARHAAT PALVELUT & LIIKKEET Löydät ne saarelta! VARASTOINTIA 0207 007 755 www.pelicanselfstorage.fi Vuokraa 1– 30 m 2 säilytystilaa Tapiolasta LÄÄKÄRIPALVELUT • Päivystämme terveyttäsi • Lauttasaaren lääkäriasema & rokotusklinikka Vattuniemen puistotie 1 A, 00210 Helsinki | info@saaristolaakarit.fi www.saaristolaakarit.fi | Ilmainen pysäköinti 0200 200 33 Lääkäriasema saaristolaakarit.fi/nettiajanvaraus (24/7) Ma–To 9–17 Pe 9–15 La 10–14 LAUTTASAARI • Lääkärin ja hoitajan vastaanotot • • Laboratorio • Kotikäynnit • • Pattipoliklinikka (luomien ja pattien näyttöaika ajanvarauksella. Lääkärin arvio maksuton, pkl 26 €). PIA SUONPÄÄ LT, syöpät.erikois lääkäri & yleislääkäri HEIKKI PENTTILÄ LT, plastiikkakirurgi JANNE CASTRÉN LL, yleislääkäri EERO KITINOJA LL, Yleislääket. erikoislääkäri PUNKKIja muut rokotukset edullisesti ILMAN AJANVARAUSTA MA &TO 14–17, LA11–13 Ilmestyy keskiviikkoisin. Ei ilmesty kesäviikoilla 26–30. Vuosikerta 45 lehteä. Lehti ilmestyy myös digilehtenä: lauttasaari.fi/digilehti Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Taru Tarvainen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Kaleva Media Uutismedian liiton jäsen. Katja Pesonen toimituskoordinaattori 040 559 8974 lehti@lauttasaari.fi Nina Wohlman ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Nina Lukkari va. päätoimittaja 0400 485 695 Lauttasaari.fi Facebook: Lauttasaari-lehti Instagram: @lauttasaarilehti Facebook: Lauttasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Juttuvinkit ja tapahtumatiedot: lehti@lauttasaari.fi Lauttasaari-Seuran toimisto avoinna ma klo 15–18 ja ke klo 12–14. Punainen Huvila: Kauppaneuvoksentie 18 50 mm korkea ilmoitus 46 € /lehti + alv* *Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. Pirauta Ninalle, 050 591 6466. 60 mm korkea ilmoitus 55 € /lehti + alv* *Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. Soita Ninalle, 050 591 6466 tai laita viesti seura@lauttasaari.fi FYSIKAALISTA HOITOA ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 030 633 5333 Pohjoiskaari 1–3 www.kotikuntoutus.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa APTEEKKEJA Lauttasaaren Kirkkoapteekki palvelee teitä Vattuniemessä Ma–pe / Må–fre 8.30–20 La / Lö 9–16 Su ja pyhät suljettu Sö och helgdagar stängt Heikkiläntie 2 / Heikasvägen 2 09 542 141 00 Drumsö Kyrkoapotek betjänar er på Hallonnäset APTEEKISTA MYÖS KOTIOVELLESI 30 mm korkea ilmoitus 31 € /lehti + alv* *Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. SIIVOUSTA TERAPIAA ATK-PALVELUA JALKAHOITOA JALKATERAPEUTTI MALLA SYRJÄNEN PUH. 040 506 5400 Lauttasaarentie 27 KORJAUSOMPELUA Isokaari 3 050 357 1579 www.kauneushoitolakristel.fi Kauneushoitola Kristel Strandén KAUNEUSJA HYVINVOINTIPALVELUJA * Taloustutkimus Oy, 2024. Tulosten virhemarginaali +/–5,8 %-yksikköä. Ilmoituksen Lauttasaarilehteen varaat helposti soittamalla 050 591 6466. Mediakortin löydät osoitteesta: lauttasaari.fi/lauttasaari-lehti/ Ovipumppu laulamaan? Tiesitkö, että 72 % lauttasaarelaisista lukee Lauttasaari-lehteä * . Se on aika joukko – ja ostovoimainen. J U L K A I S I J A L A U T T A S A A R I S E U R A – D R U M S Ö S Ä L L S K A P E T R Y PÄÄKIRJOITUS: Kutsuvat meitä nimbyiksi 12.3.25 Nro 10 Lehden tarjoaa VERKOSSA Lauttasaari.fi KEVÄT TULEE JA TERVE KEHO Esittelyssä terveysaseman TERVEYSRYHMÄT ja saaren LÄÄKÄRIPALVELUT S A A R E N O M A L E H T I . J O K A K E S K I V I I K K O . Esa Ruuttunen Maailman oopperalavoilta Lauttasaareen VALOKUVAUSTA PYÖRÄJA SUKSIHUOLTOA ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Lauttasaarentie 6, 00200 Helsinki Puh. 050 505 2014 Uudet proteesit, pohjaukset ja korjaukset www.t-hammas.fi ASIANAJO TOIMISTOT LUKKOPALVELUJA Heikkiläntie 5, 00210 Helsinki Puh. 010 820 4310 www.paraslukko.com myynti@paraslukko.com päivystys 24/7 Ratkaisu keskeistä lyhytterapiaa Lauttasaaressa. www.kuntoutustalo.fi Mikko Laakso asianajaja 045 783 02378 Tapio Tuomisto asianajaja, varatuomari 045 783 91568 Konstailematon ja palveleva riita-asiat, perheasiat, perintöasiat, rikosasiat Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki toimisto@tuomilaakso.fi www.tuomilaakso.fi
12 19.3.2025 Nro 11 Keskiviikkoisin ilmestyvä Lauttasaari-lehti kertoo, mitä saarella TODELLA TAPAHTUU. Digilehden löydät osoitteesta Lauttasaari .fi Yritys, ilahduta Lauttasaari-lehdellä! Lauttasaarelainen yritys, haluatko ilahduttaa asiakkaitasi Lauttasaari-lehdellä? Pyydä lehden noutopiste maksutta asiakkaittesi hyödyksi: seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. MYLLYKALLIO 10. Kampaamo Nina C., Katajaharjuntie 6 11. K-Market Kasinonranta, Isokaari 9 12. K-Market Oliivi, Isokaari 42 13. Lauttasaaren kirkko, B-rapun aula, Myllykallionrinne 1 14. Lykin liikuntasalien aula, Isokaari 19 15. R-Kioski Isokaari, Isokaari 1 KOTKAVUORI 1. Cafe Mutteri, Lauttasaarentie 2 2. Kauppakeskus Lauttis, kolme noutopistettä: Market-taso, Lauttasaarentien sisäänkäynti ja Otavantien yläsisäänkäynti 3. Kirjasto, Pajalahdentie 10 4. Lauttasaaren senioritalo, Pohjoiskaari 1-3 5. Lauttasaaren Suutari, Lauttasaarentie 36 6. Palvelutalo Mereon aula, Pohjoiskaari 9 (tauolla toistaiseksi) 7. Puhuri by Patisserie Teemu Aura, Kauppaneuvoksentie 18, Punainen Huvila 8. Ravintola Casa Mare, Gyldenintie 6 9. Sannamaija kosmetiikkaja kauneuspalvelut, Lauttasaarentie 34 RUOHOLAHTI 23. Ruoholahden kauppakeskuksen aula, Itämerenkatu 21 VATTUNIEMI 16. Emmaus, Heikkiläntie 2 17. K-Supermarket Vattuniemi, Kiviaidankatu 2, kaksi noutopistettä: teline molempien sisäänkäyntien yhteydessä 18. Kuntokeskus EasyFit, Vattuniemenkatu 17 19. Lidl, Heikkiläntie 4 20. Pelle P Shop, Veneentekijäntie 18 21. Ravintola Lorun aula, Itälahdenkatu 22 B 22. S-Market, Itälahdenkatu 27, kaksi noutopistettä: teline aulan molemmissa päissä 2 3 4 6 7 8 10 17 18 19 20 21 22 23 11 12 13 14 15 9 5 16 Lauttasaari-lehden saat täältä! 1 KESTÄVÄ ARKI -TYÖPAJAT Lauttasaari-Seuran jäsenille Hiilineutraali Lauttasaari -projektiryhmä järjestää kiertotaloustoimijoiden kanssa maksuttomia työpajoja Lauttasaari-Seuran jäsenille. La 22.3.2025 Larun Korjauskahvila (järjestäjänä Korjauskaupunki) Ma 7.4.2025 Miniryijy kierrätysmateriaalista (järjestäjänä Puoti pihlajan varjossa ja Tuunaritarinat) La 3.5.2025 Planetaarista pukeutumista ja sisustamista (järjestäjänä Arkeni Studio ja Circle-creative Interior) Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumislinkit työpajoihin lähetetään Lauttasaari-Seuran jäsenille erikseen sähköpostilla. Paikkoja on rajoitetusti. Tervetuloa nauttimaan ihanasta, inspiroivasta ja kestävästä arjesta kanssamme! Jos et ole jo jäsen, liity nyt hyvään seuraan! www.lauttasaari.fi/lauttasaari-seura/ liity-jaseneksi/