Lauttasaari 19.9.2019 - Lehtiluukku.fi

Nro 32 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry 19.9. 2019 Eläviä kuvia Lauttasaaresta Lauttasaari esiintyy tai vilahtaa monessa kotimaisessa elokuvassa. Esimerkiksi Pekka ja Pätkä pyörivät Kasinon rannassa ja Uuno Turhapuro touhotti eteenpäin pitkin saaren katuja. Keräsimme joukon elokuvia ja dokumenttifilmejä, joissa Lauttasaarella on ollut roolinsa. Elokuvat ovat myös kiintoisa kurkistus kadotettuihin maisemiin. s. 67 Kotimaiset, koivuviiluiset tarjottimet (28 x 36 cm) Drumsö-lautta ja Tallbergin uimahuone myynnissä LauttasaariSeuran toimistolla sekä Info-kirjakaupassa. Hinta 25 €, jäsenhinta 20 €. Tiedustelut: seura@lauttasaari.fi Uudet tarjottimet nyt myynnissä Trubaduuri Mikko Kartano viihdyttää. Pöydän varanneille menu syksyn herkuista. Voit tulla myös vain pistäytymään. Tervetuloa! BISTRO. LOUNAS. SAARISTOLAISPÖYTÄ sunnuntaisin. www.bluepeter.fi, 010 424 9801, Vattuniemen puistotie 1 Menu ja varaukset www.bluepeter.fi Blue Peterin perinteinen Oktoberfest 4.10. Klo 18 alkaen Arvo & Lagerblom & Mansikka Oy LKV Lauttasaarentie 16, 00200 Helsinki Puh. (09) 622 4141 lauttasaari@kiinteistomaailma.fi OSTETAAN KOTI LAUTTASAARESTA www.kiinteistomaailma.fi/helsinki-lauttasaari Ostaja maksaa välityspalkkion näistä toimeksiannoista. Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää! 4h+k, Katajaharjusta tai Isokaaren länsipuolen alueelta. Tiedustelut: Eero Heino 050 515 1801 / eero.heino@kiinteistomaailma.fi 3-5h+k, (80-110m2) vanhasta Lauttasaaresta. Tiedustelut: Sirkku Ryhänen 0500 476 095/ sirkku.ryhanen@kiinteistomaailma.fi 2h+k, 2000-luvun yhtiöstä. 3h+k, 2000-luvun yhtiöistä, autohallipaikka, merinäkymä. 4-6h+k, väh. 100m2, 2000-luvun tai vanhemmista rt/pkt -yhtiöistä. Tiedustelut: Susan Hyvönen 044 202 5777/ susan.hyvonen@kiinteistomaailma.fi Kiinteistötoimisto Takio Lkv Asunnon myynti-, vuokrausja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7888 Arif Hamidulla, YKV, LKV 041-537 6060, arif@takio.com TULOSSA MYYNTIIN Vattuniemenkuja 6 C, 3h,k,kph,p 63,5m² Huippupohjainen läpitalon valoisa huoneisto isolla lasitetulla parvekkeella. Hyvin hoidettu yhtiö.Kunto on siisti, mutta aika alkuperäinen. Talossa upea uusittu sauna ja uima-allasosasto. Hissitalo. Vhp. 328 000 €. E= F 2013 KAIKKI MINISUNIT -10% Auki Avoinna viikon jokaisena päivänä. Ma-Pe 8-21 + La 9-18 + Su 12-18 Kauppakeskus Lauttis –katutaso. Lauttasaarentie 28, Helsinki www.lauttasaarenapteekki.fi KAIKKI MINISUNIT -10% Auki Avoinna viikon jokaisena päivänä. Ma-Pe 8-21 + La 9-18 + Su 12-18 Kauppakeskus Lauttis –katutaso. Lauttasaarentie 28, Helsinki www.lauttasaarenapteekki.fi Avoinna viikon jokaisena päivänä. Ma-Pe 8-21, La 9-19, Su 11-19 Kauppakeskus Lauttis -katutaso. Lauttasaarentie 28, Helsinki www.lauttasaarenapteekki.fi Perjantaina 20.9. Avene-tuotteet -20% Avenen edustaja paikalla klo 11-17 Kaupanpäällisiä, näytteitä, arvonta -20 %
PÄÄKIRJOITUS 19.9.2019 Nro 32 2 19.9. 2 1 9 ?? Töpinää Telkkäkujalla. Jalankulun yhteyksiä parannetaan Telkkäkujalla. Jalkakäytävän eteläreuna levenee kahteen ja puoleen metriin, ajoradan leveydeksi määrittyy kuusi metriä. Pysäköinti sallitaan kadun pohjoisreunalla. Työt saadaan valmiiksi keväällä 2020. Lauttasaarelaisten osuus, joiden mielestä Lauttasaaressa asuu mukavia ihmisiä. Kaikista helsinkiläisistä 79% on sitä mieltä, että omalla asuinalueella asuu mukavia ihmisiä. LUKU LAUTTASAARESTA S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A 95 % Ajassa Lähde: Lauttasaari-barometri (Taloustutkimus Oy, 2019), Pääkaupunkiseudun hyvinvointitutkimus (2008). ?? Talvikupla on hyvä ratkaisu Kuplahallia on soviteltu lauttasaarelaisten lapsiperheiden ja jalkapalloseura PPJ:n haaveissa jo pitkään Ruukinlahden puistoon. Puiston uudesta suunnitelmaluonnoksesta kupla kuitenkin puuttuu, kuten edellisestäkin. Kun Lauttasaarenmäen kerrosja rivitalot piirrettiin Myllykallion kupeeseen, vieressä sijaitsevalle koirapuistolle varattiin uusi paikka Ruukinlahden puiston länsiosasta. Uuden luonnoksen mukaan koira-aitaus sijoitetaankin puiston koillisosaan, jossa on nykyään pieni nurmikenttä jalkapallomaaleineen. Väliin jää puistomainen alue, jonka länsipuolelle, aiemman varikon kohdalle, rakennetaan kattamaton hiekkatekonurmikenttä. Se toimii myös lumen vastaanottopaikkana. Saaren urheilevien lasten ja heidän vanhempiensa keskuudessa pettymys uuteen luonnokseen on suuri. Koululaisille ei olisi luvassa helpotusta sisäliikuntatilojen puutteeseen ja yli 500 lauttasaarelaista PPJ-junioria saa matkata ruuhka-aikaan vanhempien autoilla tai kahdella julkisella liikennevälineellä Jätkäsaareen. Kupla olisi tervetullut kädenojennus koko alueen lapsiperheiden arjenja ajanhallintaan. Erityisesti se auttaisi 5-12-vuotiaiden liikkumista.Lauttasaari on jo nyt keskisuuren kunnan kokoinen asuinalue. Sisäliikuntatilojen puute korostuu, kun saaren väkiluku kiipeää uuden yleiskaavan vauhdittamana 30 000 asukkaan tienoille 2020-luvun aikana. Käytännöllinen este kuplahallille on saaren lumien sijoitusongelma, ei koira-aitaus. Lumi vaatii ratkaisunsa, mutta jos kolme toimintoa ei puistoon mahdu, keskustelua on käytävä vastaanottoalueen suuruudesta, joka on luonnoksessa peräti 0,7 hehtaaria, sekä muista mahdollisista lumen vastaanottopaikoista saarella. Vanhemmat ovat jo esittäneet huolensa lumikuormarallista alakoulun nurkalla. Muodollinen este kuplahallille on Ruukinlahden puiston asemakaavamerkintä. Se ei salli ison rakennuksen sijoittamista pysyvästi puistoon. Jos kupla kuitenkin kattaa tekonurmen väliaikaisena rakennuksena vain osan vuodesta, kaupungin ei pidä puuttua kaavaansa. Jalkapalloseura PPJ on jo sitoutunut siirtämään Hernesaaren kuplan Ruukinlahteen, mikäli kaupunki solmii vuokrasopimuksen ja vastaa tontin esirakentamisesta. Toivottavasti sopimus PPJ:n ja Helsingin välillä syntyy. Se olisi reipas osoitus siitä, että Helsinki Liikkuu -ohjelma toimii. Tämän vuoden alussa julkistetun ohjelman päämäärä on, että liikkuminen Helsingissä on helppo ja houkutteleva arjen valinta. Pete Suhonen, päätoimittaja Lisää penkkejä luvassa Lauttasaareen Helsingin kaupunki esitti kesällä Lauttasaari-Seuralle pyynnön selvittää, minne päin Lauttasaarta tarvittaisiin penkkejä. Syyskuun alun Katujuhlassa saarelaiset saivat merkitä karttaan penkinsijoitustoiveitaan Seuran pisteellä. Ehdotuksia tuli parisensataa, ne hajaantuivat koko saaren alueelle. Eniten penkkejä toivottiin rantareiteille ja viheralueille. Penkkejä ehdotettiin myös paikoille, joissa penkki jo on. Aiemmin kaupungille ja Seuralle penkkitoiveitaan ovat esittäneet eritoten ikäihmiset, jotka ovat toivoneet levähdyspaikkaa esimerkiksi kauppatai terveyskeskusmatkansa varrelle. Seura jatkaa penkkitarpeen selvittämistä ja lähettää ehdotuksen uusien penkkien sijainneista kaupungille syksyn aikana. Tiedossa ei vielä ole, milloin uusia penkkejä saarelle saadaan. PS Katujuhlassa vietiin penkkitarroja kartalle. Saarelaisten toiveita toteamassa Jukka Tulkki ja Niina Oksanen Lauttasaari-Seurasta. SYÖ SAARELLA! 26.9.-9.10. 10 € Syö Saarella! -ravintolaviikot alkavat pian Syö Saarella! -kampanjaravintolat tunnistaa katukuvassa tästä tunnuksesta. Lauttasaarelaisten ravintoloiden ja Lauttasaari-lehden tempaus hyvän ruuan ja saaren ravintolakulttuurin puolesta alkaa torstaina 26. syyskuuta. Kahden viikon ajan kampanjaravintoloissa on tarjolla hyviä aterioita kympin tarjoushintaan. Mukana ovat ainakin seuraavat ravintolat: Blue Peter, Casa Mare, Kaunis Kampela, Korat Café, Limone, Long River, Lumbini, Persilja, Pizzeria Maggio, Maharaja, Rixi-baari, Rugosa ja Salaattiasema. Ensimmäiset Syö Saarella! -viikot järjestettiin viime maaliskuussa. Silloin kampanjaravintoloissa syötiin yhteensä tuhansia tarjousannoksia. PS Nyt siivotaan rantoja! Lähde lipaskerääjäksi Suomen Punainen Risti etsii lipaskerääjiä Nälkäpäivän ajaksi 26.28.9. Heikkaantorille. Lipaskeräys järjestetään to-pe 10-18 ja la 1016. Lipaskerääjäksi voi tulla kuka vaan. Voit tulla oman aikataulusi mukaan vaikka tunniksi tai koko päiväksi. Ilmoittautua voi paikan päällä. Mukaan tarvitaan kuvallinen henkilökortti. Nälkäpäivänä kerätään varoja SPR:n katastrofirahastoon. Varoja ei sidota etukäteen tiettyyn kohteeseen. Näin niitä voidaan käyttää nopeasti siellä, missä avun tarve on suurin sekä Suomessa että ulkomailla. Lisätietoja Tanja Otava kerays.sprkeskihelsinki@gmail.com. KP Lähde siivoamaan Lauttasaaren rantoja. 21.9. vietetään Helsingissä suurta rantojen siivouspäivää. Satakolkyt-kampanjan tavoitteena on saada Helsingin koko 130 kilometrin mittainen Itämeren rantaviiva siivottua roskista talkoovoimin. Siivouskartasta osoitteessa www.satakolkyt.fi näkee missä on jo siivottu ja missä on vielä siivoamattomia rantoja. Kun on valinnut kartalta oman siivouspaikkansa, voi hakea roskapihdit ja -pussit lainaan Lauttasaaren kirjastolta, Pajalahdentie 10a. Roskat jätetään kartalla näkyviin jäteastioihin. Sen jälkeen karttaan merkitään siivottu paikka. Lauttasaaressa talkoiluun ovat lähdössä mukaan jo ainakin Luonto-Liiton Itämeriryhmä ja Drumsö Kanotister ja siivottu on jo toinen puoli Ryssänkärjestä. Satakolkyt on Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden, Pääkaupunkiseudun Partiolaisten, Helsingin Vihreiden Nuorten, Helsingin 4H-yhdistyksen ja Helsingin NNKY:n yhteishanke, joka toimii vuosina 2019?2021. KP KATJA PESONEN JARKKO MIKKONEN
3 19.9.2019 Nro 32 KYSYIMME KOKOSI ANNA KONTTINEN Mitä mieltä Lauttasaaresta? Kysymys esitettiin Vuosaaren Kolumbuksessa. Juha-Pekka Kenttälä "Tuli mieleen, että nyt kun on syyskelit, Lauttasaari on tuulinen ja myrskyinen paikka. Olen joskus kävellyt sillan yli myrskyisällä ilmalla." Arja Sääksmäki "Tykkään käydä Lauttasaaressa, koska se on merellinen paikka. Rantojen pikkumökit ovat kivoja ja kaupungin vilinä. En oikeastaan osaa sanoa mitä eroa on Lauttasaarella ja Vuosaarella. Molemmissa on riittävästi vihreyttä ja merta." Taleb Hossaini "En ole koskaan ollut siellä. Pyörin vain täällä Itä-Helsingissä. Nykyään sinne pääsee vissiin metrolla, mutta muuta en oikeastaan tiedä Lauttasaaresta." Katja Korhonen "Lauttasaari on ihana paikka, jossa asuu ystäviäni. Vuosaari on isompi ja tänne mahtuu kaikenlaista. Lauttasaari on rauhallisempi ja siellä asuu homogeenisempää väestöä." TEKSTI ja KUVAT Katja Pesonen Vuosikymmeniä lauttasaarelaisia on vaivannut yksi olennainen kysymys: onko Länsiväylän varrella oleva Tuntemattoman sotilaan hauta aivan oikeasti hauta vai muistomerkki? Lauttasaari-Seuran historiatyöryhmä tilasi maatutkatutkimuksen selvittämään, onko Viaporin pommitusten aikaan 1855 kaatunut närpiöläinen Joseph Johan Back todella mullan alla meluaidan takana. Asiaa tuli tutkimaan Terho Mäkinen Suomen maatutkapalvelusta keskiviikkona 11. syyskuuta. Mäkinen surauttaa koneellaan maata sekä haudan kohdalta että sen ympäriltä. Näin nähdään eroaako oletetun haudan kohdalla oleva maa sitä ympäröivästä maa-aineksesta. Ja siltä näyttää. Mäkinen selvittää tutkassa näkyvää kuviointia maallikoille. ”Haudan ympärillä maa on hyvin homogeenista, tummaa silttistä hiekkaa. Haudan kohdalla se kuitenkin menee poikki molemmilta puolilta. Väittäisin, että siinä kohdalla on metrin levyinen kaivanto. Koska maan rakenteet katkeavat, se viittaa siihen, että maa on kaivettu kertaalleen ja näemme tutkassa kaivuujäljen. Muutoin se esiintyisi koskemattomana ja yhdenmukaisena kuten ympäröivässä maassa”, Mäkinen kertoo. ”Sen kohdalle myös osuu jotain pientä ja kirkasta, jotain johtavampaa ainetta joka voisi viitata jopa pieneen metalliin sillä se näkyy heijasteena. Toisella puolen aitaa ei näy mitään sellaista. Voin hyvällä omalla tunnolla sanoa, että oletetun haudan kohta poikkeaa selkeästi ympäristöstään”, hän jatkaa. Kaivanto ulottuu puolen metrin syvyyteen. Voisiko hauta olla kaivettu niin pinnalle? ”Haudan ei pitäisi olla noin matalalla, mutta toisaalta sodan aikana ei ollut aikaa miettiä hautaussääntöjä”, miettii historiatyöryhmän puheenjohtaja Ville Elomaa tuloksia. Hyvässä lykyssä metalli voisi kieliä sotilaspuvusta. Metrin levyinen ja puolen metrin syvyinen kaivanto on ison muistokuulaa kantavan kiven vieressä, kivetysten alla meluaidan puoleisella sivulla. Reilussa sadassa vuodessa ruumis on luonnollisesti ehtinyt jo maatua, mutta luita voi hyvinkin olla jäljellä. Ne eivät kuitenkaan tutkassa erotu ympäröivästä maaperästä sen enempää, koska kyse on orgaanisesta aineesta. Mitä siis seuraavaksi? Ville Elomaa kertoo, ettei Museovirasto tee kaivauksia muuta kuin silloin jos historiallisesti arvokasta paikkaa uhkaa joku, esimerkiksi rakentaminen. ”Tutkimus oli hyvin mielenkiintoinen ja sillä saatiin tarpeellista tietoa jatkotoimiin. Olen jo käynyt yliopistoni arkeologian professorin kanssa katsomassa paikkaa ja lähetän hänelle tutkaraportin. Arkeologit sanovat sitten oman kantansa eli tulkitaanko tuloksia niin, että paikalla ei ole hautaa, vai ehdottavatko he kaivausten tekemistä”, Elomaa toteaa. Jos kyse on pelkästä muistomerkistä eikä haudasta, Elomaa aikoo ehdottaa Lauttasaari-Seuralle, että se tekee uuden esityksen muistomerkin siirtämiseksi meluaidan takaa viereiseen puistoon. Näin haudalla voisi järjestää esimerkiksi erilaisia tilaisuuksia. Sen jälkeen kun tieto hautapaikkatutkimuksen tekemisestä julkaistiin, Lauttasaari-lehti on saanut lukijakirjeitä, joiden mukaan hautaa olisi siirretty Länsiväylän rakentamisen yhteydessä ja tutkimus olisi näin ollen turha. Elomaa kumoaa väitteet. ”Lauttasaarelaiset kyllä tunsivat haudan jo ennen moottoritien olemassa oloa, vaikka se sijaitsi yksityisalueella. Kun Länsiväylän linjauksesta Lauttasaaressa päätettiin 1950-luvun puolivälin jälkeen, huolestui moni vaikutusvaltainen taho, kuten Lauttasaaren säätiö haudan kohtalosta. Kaupunginvaltuutettu Salme Katajavuori esitti vuoden 1956 lopulla haudan ottamista kaupungin haltuun, mutta kaupunki katsoi, että hauta säilyy kyllä Julius Tallbergin perikunnan mailla”, Elomaa kertoo ja jatkaa kuinka Lauttasaaren säätiö ja Helsingin kaupunki vaativat moottoritien rakentajaa TVH:ta huolehtimaan siitä, että hauta säilyy vahingoittumattomana. ”Toukokuun 12. päivänä 1962 Uusi Suomi uutisoi, että TVH on ilmoittanut ryhtyneensä toimiin ja hauta on aidattu ja suojattu sekä moottoritien profiilien valmistuttua on varmistettu, että hauta ei jää tien luiskan alle.” Elomaa on löytänyt Tielaitoksen arkistosta 1960-luvun alussa päivätyn kartan, joka on tehty nimenomaan sen määrittämiseksi, uhkaako moottoritiesuunnitelma hautaa ja että hauta selkeästi jää tien ulkopuolelle. ”Lisäksi olen verrannut Kaupunginarkistossa moottoritien rakentamista edeltävän ajan kantakarttaa nykyiseen ja siitäkin voi nähdä, että hauta on alkuperäisellä paikallaan. Tuntemattoman sotilaan haudan kohtaloa seurattiin 1960-luvun alussa niin tarkkaan sekä Lauttasaaren säätiön että yksityisten henkilöiden toimesta, että jos hautaa olisi TVH:n vakuuttelusta huolimatta siirretty metrikin, se olisi aivan varmasti huomattu ja asia noussut julkisuuteen”, Elomaa toteaa. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Terho Mäkinen Suomen maatutkapalvelusta tuli tutkimaan Tuntemattoman sotilaan hautaa. Tässä kohtaa kiven edessä on puolimetriä syvä kaivanto. Tutkailua Tuntemattoman haudalla Tällaista dataa tutka näyttää. Tuntemattomaan sotilaan haudan arvoitus on ratkeamassa.
4 19.9.2019 Nro 32 KASVOT Tekijöitä ja asukkaita Lauttasaaresta. PA R A S TA S a a r e l l a 1. Kahvilakulttuurin hieno nousu ”Onneksi on eri hintaluokkia, sillä muutama kahviloista on aika tyyris. Paras kahvila löytyy silti kotiparvekkeelta.” 2. Oma rauha ”Mahdollisuus olla sekä yhdessä että yksin. Olen kyllä seurallinen ihminen, mutta jo työni vaatii vetäytymistä oman pään sisään.” 3. Juoksumaastot ”Juoksemista harrastavalle ihmiselle on upeaa, kun kotipihalta lähtee kaunis lenkkipolku saaren ympäri.” TEKSTI ja KUVA Hilkka Kotkamaa Nina Honkasen ensimmäinen osoite Lauttasaaressa oli Pohjoiskaari 6, johon hän muutti kolmen poikansa kanssa vuonna 2000. Pian löytyi asunto Köysikujalta, jossa hän on asunut siitä asti. ”Muutin saarelle vähän vahingossa, mutta olen viihtynyt täällä kauemmin kuin missään, pidempään kuin lapsuudenkotikaupungissani Raumalla, josta lähdin 15-vuotiaana. Olen aina asunut meren äärellä, pari vuotta Porvoon Sikosaaressakin, joten Laru tuntui heti kotoisalta. Kierrettyäni saaren ajattelin, että täällähän voi asua sekä saaristossa että muutaman minuutin matkan päässä keskustasta. Hän kiittelee parantuneita kulkuyhteyksiä ja on tyytyväinen siitä, että asujaimisto on muuttunut. ”Muistan miten tänne muuttaessamme talossamme ei asunut yhtään alle 50-vuotiasta. Onneksi nuoret aikuiset ja lapsiperheetkin ovat löytäneet Larun. Kirjailijana Nina Honkanen kokee Lauttasaaren ihanteellisena asuinpaikkana, koska täällä on työntekoon inspiroivia asioita sopivassa suhteessa. On luontoa ja urbaania ympäristöä, vanhaa ja uutta, rauhaa ja vilinää. ”Harrastan lukemisen lisäksi juoksemista. Löysin juoksuharrastuksen 35 vuotta sitten ja on ihanaa asua saarella, jonka ympäri kulkee 12 kilometrin lenkkipolku. Minulle joka sää on juoksusää, joten juoksen vuodet ympäri. Laru ei ole minulle ”kaunis kesäkaupunki”, vaan tykkään vuodenaikojen vaihtelusta.” Kirjailijalle asuinympäristö on tärkeä, koska työ kulkee mukana joka päivä ilman vuosilomia tai sairaspäivärahoja. Työtä on voitava tehdä koska ja missä vaan, mihin vuorokaudenaikaan tahansa. ”Olen paikkaorientoitunut. Imen aiheita, tunnelmia ja kokemuksia herkästi ympäriltäni. Kirjoitustyön intensiivisessä vaiheessa olen varsin epäsosiaalinen. Siksi saarelle voi myös piiloutua ja olla rauhassa. Arvostan näitä vehmaita varjoja todella paljon”, hän sanoo. Ninan esikoiskirjasta, 2002 ilmestyneestä, Gladiaattorista ollaan tekemässä elokuvaa. Saapa nähdä, tuleeko siinäkin saarelaisuus esiin, ainakin kirjassa on kuvauksia kallioluodosta ja joutsenten paluumuutosta, joka kuulostaa ” isojen lakanoiden ravistelulta tuulessa”. Ninan tuore teos Pohjakosketuksia on nyt valmis. Edellisen romaanin ilmestymisestä on jo 14 vuotta, tosin välissä hän on kirjoittanut muun muassa tietokirjoja, kuunnelmia ja käsikirjoituksia televisioon. ”Romaani on minulle kuninkuuslaji. Harvat aiheet ansaitsevat kasvaa koviin kansiin, nyt kirja syntyi parisuhteen dynamiikasta. Aihe on perhekriisi, mutta en halunnut kirjoittaa siitä uhri ja tekijä -näkökulmasta. Halusin tutkia, miksi jotkut ihmiset pystyvät elämään hyvin ja sovussa, toiset taas eivät pärjää yhdessä vaikka tahtoa riittäisi.” Nina ei halua nimittää kirjansa kuvausta perhehelvetiksi, vaikka sen aihe on epäonnistunut parisuhde. Perheen väkivalta on kirjassa henkistä laatua. Suhde alkaa ruusuisena ja muuttuu vaivihkaa tukahduttavaksi ja ahdistavaksi. ”Kirjoitusprosessi oli vaikea, kirjoistani vaativin. Olisi helpompi kertoa suhteesta, joka suistuu raiteiltaan katkenneiden kylkiluiden ja nyrkiniskujen takia. Lähes näkymättömän kuvaaminen on paljon monimutkaisempaa ja hienovireisempää kuin näkyvän jäljen. Asiaa mutkistaa, kun väkivalta ei ole suhteen koko kuva, vaan siinä on myös paljon kiintymystä, rakkautta. Pohjakosketuksia-kirjassa kerrotaan tarina siitä, miten toinen murtaa toiselta vähän kerrallaan identiteettiä ja omanarvontuntoa. Romaanin nainen pohtii mahtaisiko kaltoinkohtelua tapahtua ehkä lainkaan, jos hän ei itse aiheuttaisi sitä ärsyttämällä toista väärillä sanoilla tai katseilla. Henkisen väkivallan kohde elää jatkuvassa epävarmuudessa siitä, ansaitseeko hän sittenkin huonon kohtelun. Mitä jos käyttäytyisin, pukeutuisin tai tekisin toisin, ei minua olisi syytä mollata? ”Kirjani tarkoitus on saada henkinen väkivalta parisuhteessa tunnistetuksi ja tunnustetuksi. Tein taustatyönä haastatteluja, luin tut kimuksia aiheesta ja opiskelin psykologiaa. Yhdistävänä tekijänä henkistä väkivaltaa kokeneilla on, että he eivät useinkaan pidä huonoa kohteluaan mitenkään ihmeellisenä, päinvastoin siihen tottuu.” Henkinen väkivalta hiipii suhteeseen usein niin hiljaa, että joskus sen huomaamiseen tarvitaan ulkopuolinen virike tai ihminen. Kohde saattaa pitää itseään ”ikävänä, epäluotettavana, muille kelpaamattomana mitättömyytenä”. Sitä on hänelle vuositolkulla jauhettu. Onhan nyt jo havaittu, että yhteiskunnassa vihapuheesta on taipumus tulla normi. Näin voi käydä myös parisuhteessa. ”Jos kirjani auttaa jotain lukijaa aukaisemaan silmänsä omassa henkisesti raskaassa parisuhteessa, romaanin takia ei ole turhaan kaadettu puita. Haluan myös kertoa, että huonosta suhteesta voi irtaantua ja kovastakin kokemuksesta voi toipua.” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry ”Romaani on minulle kuninkuuslaji” ”Olen paikkaorientoitunut ihminen ja imen aiheita, kokemuksia, näkymiä ja tunnelmia läheltäni myös kirjoihini, sanoo kirjailija Nina Honkanen.
5 19.9.2019 Nro 32 Kerro mielipiteesi päivän polttavista asioista. Lähetä kirjoituksesi tai kuvasi lehti@lauttasaari.fi. Jos käytät nimimerkkiä, muista kuitenkin kertoa oikea nimesi ja yhteystietosi toimitukselle. LUKIJOILTA Kokkaa på svenska! MOMI PÅ DRUMSÖ BLOMKÅLSFAT Blomkål har alltid hört till mina favoriter. Det här receptet har jag ärvt av min svärmor. Vi brukar äta blomkålsfat några gånger varje sommar. Ingredienser 4 personer ett medelstort blomkålshuvud ett paket bacon fyra ägg fyra tomater en bit gurka persilja Gör så här Börja med att hårdkoka äggen. Mät upp vatten så att det knappt täcker blomkålen. Koka upp vattnet och tillsätt salt. Lägg i blomkålshuvudet och låt det koka ca 20 minuter. Klipp baconen i strimlor och knaperstek den. Lägg upp blomkålen på ett stort fat och dekorera med ägghalvor, tomatklyftor och gurka. Häll litet av blomkålsvattnet över baconen och häll över blomkålen. Klipp persilja över. Servera med kokt potatis. Ordlista ärva = periä blomkål = kukkakaali en strimla = suikale knaper = rapea hälla = kaataa Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 28, 00200 Helsinki Kauppakeskus Lauttis Puhelin 09 682 4050 lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi Veli-Pekka Närhi tj, alalla vuodesta 1994 0400 810 540 Markku Enström LKV, alalla vuodesta 1988 0400 416 114 ERKKERI LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS Soita ja kysy lisää. Tarjoa myyntiin, Erkkerillä edullinen välityspalkkio ja kokeneimmat myyjät. 19m2 Otavantie 3 A. Tehokas pienkoti keskeltä saarta! 1H, IKK, SUIHKU jossa wc. Huoneisto on vuokrattu ja irtisanottu päättymään 31.12.2019. Huoneisto sijaitsee hissitalon 2. asuin kerroksessa. Talossa valmistaudutaan LVIS-saneeraukseen (Putket ja sähköt) lähivuosina 2021-2022. Saneerauksen yhteydessä on huoneiston suihkutilaa mahdollista laajentaa. Tyylikäs, vuonna 1939 valmistunut rakennus jonka sijainti on erinomainen. Metro, kauppakeskus ja uimaranta ovat kaikki muutaman sadan metrin etäisyydellä. Energialuokka F2013. Hp. 148.000€ Varovasti siellä veneillessä Työmaalautta Salmisaaren puoleisella rannalla. OTTO ÖVERSTI / KREATE Lauttasaaren sillan alapuolen rakenteiden korjaus on alkamassa. ”Veneilijöiden tulee alittaa silta varsinaisen veneaukon kautta sekä kunnioittaa opasteita ja nopeusrajoitusta”, kaupunkiympäristön toimialalta muistutetaan. Veneväylä on avoinna korjaustyömaan ajan. Väylän paikkaa vaihdetaan työmaan edistyessä ja merkataan selkeästi merkeillä ja valoilla. Väylän leveys on koko ajan vähintään seitsemän metriä ja sillan alituskorkeus pysyy ennallaan. Sillan alaosien rakenteita vahvistetaan teräsrakenteilla, joiden siirtämistä ja työkoneiden kulkua varten rantaan suunniteltiin väliaikaista tietä. Tästä suunnitelmasta on kuitenkin luovuttu. Sen sijaan korjaustyö tehdään lautalta, joka saapui työmaalle elokuun lopussa. Työpaikkani sijaitsee Lauttasaaressa, ja kuljen työmatkani autolla. Olen ollut samassa työpaikassa jo yli 15 vuotta ja tänä keväänä kiinnittänyt erityistä huomiota aamulla liikkuviin lapsiin, erityisesti niille jotka liikkuvat pyörillä itsenäisesti tai vanhempien kanssa. Niin lapset kuin aikuiset ajavat suojatien ylitse pyörällä, mikä on kiellettyä tieliikennelain mukaan. Autoilijan on erittäin vaikea reagoida, jos lapsi tai aikuinen yhtäkkiä ajaakin pyörällä suojatien ylitse. Ymmärrän, että jos aikuinen on opettanut lapselle, että pyörä täytyy taluttaa suojatien ylitse eikä lapsi tätä sääntöä muista itsenäisesti liikkuessaan, mutta jos aikuinen itse ajaa polkupyörällä suojatien yli ja lapsi tulee perässä, myös aikuisen pitäisi siinä tapauksessa kerrata suojatien ylittämiseen liittyvä lainsäädäntö. Lisäksi olen nähnyt useasti, että isä ajaa polkupyörällä yli tien, jossa ei ole suojatietä ja perässä on tullut jopa kaksi lasta autojen välistä. Lauri K. Liikennesäännöt kertaukseen
6 19.9.2019 Nro 32 Lauttasaari on esiintynyt suomalaisissa elokuvissa mukavaan tahtiin. Itse elokuvissa on harvoin tapana nimetä tiettyjä kaupunginosia, näin erityisesti vanhoissa mustavalkoisissa Suomi-filmeissä. Vanhojen elokuvien paikkatietoja kerää Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (Kavi). Siellä muun muassa perinnetutkija Juha Seitajärvi istuu silmä tarkkana elokuvia katsellen pistämässä paikkoja kartalle. Työ on vaativaa eivätkä vastaukset ole lainkaan selkeitä. Luonnossa on vähemmän vaihteluita kuin rakennetuilla alueilla, mutta toisaalta taas monia vanhojen elokuvien rakennuksista ei enää edes ole. Näin on usein Lauttasaaressakin. ”Tiedämme esimerkiksi, että elokuvassa Pontevat pommaripojat on filmattu eräässä rakennuksessa, joka on sijainnut Lauttasaaressa, mutta tutkimuksista huolimatta emme ole löytäneet tuota rakennusta. Oletuksena siis on, että se on purettu”, Seitajärvi sanoo. Apunaan he käyttävät kuvia ja kuvakaappauksia. Tietysti myös elokuvien tekijät ovat suuressa roolissa. ”Lauttasaaren esiintymiseen elokuvissa on usein vaikuttanut se, jos jollakin elokuvan tekoon osallistuvalla henkilöllä on jotain yhteyksiä saarelle. Näin esimerkiksi Spede Pasasen kohdalla, joka asui saarella”, hän sanoo. Kavi ottaa vastaan mielellään paikkatunnistuksia. Jos siis huomaat jonkun elokuvan kohtauksen, joka voisi olla saarelta, ota yhteyttä meilitse juha.seitajarvi@kavi.fi tai 02953 38108. ELOKUVAT Pimeänpirtin hävitys Ilmari Unhon ohjaama elokuva vuodelta 1947. Se perustuu Maila Talvion samannimiseen 1901 ilmestyneeseen romaaniin. Se sijoittuu 1800-luvun loppuun ja kertoo köyhän perheen torpasta, jonka torpparisopimuksen patruuna Otto (Tauno Palo) repii. Torpan tyttö Hanni (Irma Seikkula) joutuu kaupunkiin kurtisaaniksi. Eräässä kohtauksessa Hanni kulkee sateessa ja pimeässä pitkin Lauttasaaren metsäistä rantaa. Pontevat pommaripojat Ville Salmisen ohjaama 1948 valmistunut komedia kahdesta yksityisetsivästä, Pokesta (Oke Tuuri) ja Penasta (Pentti Viljanen), jotka näkevät lehti-ilmoituksen tohtori Peltosen (Rafael Pihlaja) katoamisesta ja luvatusta löytöpalkkiosta. Veloissaan olevat kaverukset vetäytyvät selvittämään juttua maalta vuokraamaansa taloon, joka sattuu olemaan tohtorin siepanneen rikollisliigan naapurissa. Todellisuudessa kyseinen rakennus sijaitsi Lauttasaaressa. Maija löytää sävelen Matti Kassilan ohjaama, vuonna 1950 ilmestynyt draamakomedia, jossa orpo Sörnäisten työläiskortteleiden kasvatti ja kulttuurikodissa kasvanut säveltäjä kohtaavat. Maijan menneisyyden paljastuminen varjostaa kaksikon rakkautta. Romanssia varjostaa Maijan menneisyyden paljastuminen. Käsikirjoituksen on tehnyt Toivo Särkkä, joka on elokuvan tiedoissa salanimellä Toivo Mattila. Käsikirjoitus perustuu Itävallasta Tukholmaan muuttaneen juutalaispariskunnan tarinaan. Elokuvan huvilana oli kahvila Mutterin takana kalliolla tuolloin sijainnut puuhuvila. Sininen viikko Matti Kassilan ohjaama ja käsikirjoittama elokuva vuodelta 1954. Perustuu Jarl Hemmerin novelliin Den blå veckan. Elokuvaa pidetään yhtenä Kassilan parhaista ohjauksista ja se saikin Jussi-palkinnon sekä ohjauksesta että kuvauksesta. Päärooleissa ovat Gunvor Sandkvist ja Matti Oravisto. Siinä on kohtaus Lauttasaaren sillalta. Pekka ja Pätkä Sammakkomiehinä Armand Lohikosken ohjaus vuodelta 1957 on yhdeksäs Puupää-komedia. Siinä Pekka (Esa Pakarinen) ja Pätkä (Masa Niemi) palaavat epäonnistuneelta varieteekiertueelta Helsinkiin ja joutuvat kertausharjoituksiin, joissa heidät koulutetaan sammakkomiehiksi. Sukellusharjoituksissa ystävykset törmäävät merenneito Helmiin (Sirkka-Liisa Wilén), jonka he majoittavat kotinsa kylpyammeeseen. Kaksikko nousee vedestä Kasinonrannalla, taustalla näkyy Nahkahousujen saari rakennuksineen. Joku on uumoillut, että Helmi olisi löytynyt Koirakivenniemen kallioilta. Virtaset ja Lahtiset Jack Witikan 1959 ohjaama komedia. Ensimmäinen Suomessa kuvattu ja kehitetty koko illan värielokuva. Aikaisemmat on prosessoitu ulkomailla. Perustuu Leena Härmän näytelmään Virtaset ja Lahtiset (1957) ja kertoo kahden perheen lomaelämästä, nousukasperheen kilpailusta ja sukupolvien välisestä kuilusta. Se on kuvattu lähes kokonaan yhdessä tilassa, mikä ei miellyttänyt aikalaisiaan. Nykyään leffaa pidetään elokuvahistoriallisesti arvokkaana. Molskis, sanoi Eemeli, molskis! Ville Salminen ohjaama ja Reino Helismaan käsikirjoittama elokuva vuodelta 1960 kertoo Eemelistä (Esko Toivonen), joka lähtee maalta Helsinkiin hankkiakseen verorahat häntä jahtaavalle ulosottomiehelle (Armas Jokio). Hän päätyy vossikkakuskiksi ja siinä samalla auttamaan monia ihmisiä näiden ongelmissa, kuten kahta pientä lasta Vesaa (Vesa Enne) ja tämän pikkusiskoa Jaanaa (Pikku-Jaana), jotka etsivät Lauttasaaressa asuvaa isäänsä. Tämä on lasten äidin kuoleman jälkeen ottanut uuden vaimon ja jättänyt lapset ilkeän tädin luo. Me Tammelat Vuosina 1963–1969 pyörinyt draamasarja, jonka ohjasi Liisa Nevalainen. Oli yksi 1960-luvun lopun ILMIÖ L A U T T A S A A R I E ? Pähkähullu Suomi esittelee vesitornia. Elokuvassa Uuno Turhapuro menettää muistinsa Uuno juoksee Veneentekijäntiellä. Eemeli-elokuvassa vieraillaan Lauttasaaressa. Lauttasaari on ollut ja on edelleen monen elokuva-alan tekijän koti mikä näkyy myös Suomen liikkuvissa kuvissa. Kokosimme yhteen elokuvahelmiä, joissa Lauttasaarella on roolinsa. Keksitkö vielä lisää? TEKSTI Katja Pesonen KUVAT Kavi
katsotuimmista televisio-ohjelmista. Esimerkiksi 27. huhtikuuta 1969 lähetetty jakso sai 2,22 miljoonaa katsojaa ja saavutti näin 59 prosenttia Suomen yli 12-vuotiaasta väestöstä. Sarjaa kuvattiin eräässä Tiirasaarentien talossa. Aamulla Heikki Katajiston Suomi-Filmille vuonna 1966 ohjaaman 19 minuutin elokuva, jossa näytetään viisihenkisen seurueen juttelua ja pieniä sattumuksia juhlien jälkeisellä kotimatkalla halki Helsingin. Pähkähullu Suomi Spede Pasanen 1967 valmistuneessa elokuvassa hiusöljymiljonääri William Njurmi (Spede Pasanen) saapuu vierailulle Suomeen. Ministeritason valtuuskunta ottaa miljonäärin vastaan ja kuljettaa Njurmea nähtävyydeltä toiselle. Elokuvassa esitellään Lauttasaaren vesitornia tapiolalaisten ylpeytenä. Punahilkka Timo Bergholmin ohjaama elokuva vuodelta 1968. Hän myös käsikirjoitti elokuvan yhdessä silloisen vaimonsa Eija-Elina Bergholmin kanssa. Leffa voitti Jussin ohjauksesta. Se kertoo Anjasta (Kristiina Halkola), joka pääsee pois koulukodista ja joutuu ottamaan ensimmäistä kertaa vastuuta omasta elämästään. Eräässä kohtauksessa Anja kävelee lentokapteeni Matin (Lasse Pöysti) kanssa Katajaharjussa, jossa myös Matin asunto sijaitsee. Häpy Endkö? Eli kuinka Uuno Turhapuro sai niin kauniin ja rikkaan vaimon Ere Kokkosen vuonna 1977 ohjaama neljäs Uuno-elokuva. Uuno (Vesa-Matti Loiri) muuttaa isänsä maatilalta Helsinkiin etsimään kaunista ja rikasta vaimoa. Kahdessa viikossa hänestä tulee Helsingin tavoitelluin poikamies, kunnes hän törmää tulevaan vaimoonsa Elisabeth Unelma Tuuraan (Marjatta Raita). Elokuvassa vilahtavat Speden Laukkaniementien asunnon ranta ja HSK. Koeputkiaikuinen ja Simon enkelit Spede Pasasen käsikirjoittama ja ohjaama elokuva vuodelta 1979. Speden tuotantouran toinen värielokuva, jonka jälkeen hän tuotti kaikki elokuvansa värillisinä. Se oli ilmestymisvuotensa katsotuin elokuva. Se kertoo matemaatikko Mutikaisesta, joka raapii päätään ja saa tikun sormeensa. Koska se on harvinaisen tiukalla, se joudutaan leikkaamaan. Sairaalassa Mutikaisen kilpirauhasestaan annetaan pala professorille, joka valmistaa koeputkilasta. Koeputkilapsi on jo syntyessään aikuinen, joten hänestä tulee koeputkiaikuinen ja aivan Mutikaisen näköinen mikä aiheuttaa lukuisia sekaannuksia näiden poistuttua sairaalasta. Salapoliisitoimisto Simo ja enkelit yrittää selvittää, onko koeputkiaikuinen oikea vai huijari. Myös tässä elokuvassa näkyvät Speden Laukkaniementien asunnon ranta ja HSK. Uuno Turhapuro menettää muistinsa Ere Kokkosen ohjaamassa ja vuonna 1982 ilmestyneessä, seitsemännessä Uuno-elokuvassa Uuno (Vesa-Matti Loiri) menettää muistinsa törmättyään Sörsselsöniin (Simo Salminen) ja alkaa luulla olevansa nainen. Eräässä kohtauksessa Uuno juoksee pitkin Veneentekijäntietä. Taustalla näkyy taiteilija Aimo Tukiaisen ateljee. No comments Lasse Naukkarisen 1984 ilmestynyt dokumenttielokuva, joka on kuvallinen kollaasi 1980-luvun nousukauden ja juppien Suomesta. Sitä pidetään käänteentekevänä elokuvana suomalaisen dokumenttielokuvan historiassa. Toisessa osassa Ei-kenenkään-maalla seurataan penkkariajelua, minkä jälkeen tavataan metsään kyhätyssä majassa asustava mies. Tämä hyökkää elokuvantekijöiden kimppuun, koska luulee näitä uskovaisiksi. Mies on istuttanut kukkia ja sanoo, että hänellä oli morsiankin, ”niitä Lauttasaaren missejä”, jonka hän kuitenkin ajoi pois. Tupla-Uuno Hannu Seikkulan 1988 ohjaama leffa oli 13. Uuno Turhapuro -elokuva ja vuoden katsotuin kotimainen. Elokuva kertoo siitä kuinka Härski Hartikainen (Spede Pasanen) ja Sörsselssön (Simo Salminen) törmäävät ystävänsä Uuno Turhapuron (Vesa-Matti Loiri) kaksoisolentoon, professori Huugo Töttesbergiin ja millaisiin hämmentäviin tilanteisiin se johtaakaan. Vintiöt MTV3-kanavalla vuosina 19941995 ja 2003 esitetty sketsisarja, jonka loi ja ohjasi Aleksi Mäkelä. Näyttelijöinä olivat Kari Hietalahti, Santeri Kinnunen, Niko Saarela, Samuli Edelmann, Janus Hanski, Jussi Chydenius ja Juha Veijonen. Eräs Vintiön 1990-luvun sketseistä on kuvattu Myllykallion koululla ja sen lähiympäristössä. Opettaja Melartinilla menee hermot Erkki-poikaan Myllykallion koululla ja hän lähtee naapuritaloon pyörällä valittamaan pojan käytöksestä tämän isälle. Naisen logiikka Naisen logiikka on toukokuussa vuonna 1999 ensi-iltansa saanut, Spede Pasasen viimeinen elokuva. Se on Speden huonoiten menestynein elokuva, jolla oli katsojia lähteestä riippuen 232 tai 304. Se perustuu Spede Show’ssa esitettyihin Naisen logiikka -sketseihin ja siinä esiintyy vain viisi näyttelijää: Spede Pasanen, Hannele Lauri, Simo Salminen ja Riitta Väisänen. Elokuvassa päristeltiin moneen otteeseen SeaRay-veneellä Kaskisaareen vievän kävelysillan lähistöllä. JäTeMAsa ja Vieraslajit Lauttasaaressa Maija Saksmanin ohjaama vuoden 2009 kokeellinen kahden minuutin elokuva vieraslajeista Lautasaaressa ja kuinka JäTeMaSa eläytyy uusien tulokkaiden elämään. Näyttelijöinä Terhi Järvinen ja Maija Saksman. The Vessel, it’s all gone mushroom shaped and then to Dust Henna-Riikka Halosen ohjaama kokeellinen lyhytelokuva vuodelta 2014 kuvaa androgyynin hahmon matkaa ja muodonmuutosta Lauttasaaren vesitornissa sci-fielokuvamaisin keinoin. Sienimäisessä rakennuksessa aika saa täysin uuden merkityksen ja rakennuksen arkkitehtuurista tulee mielentila. Näyttelijöinä ovat Mert Otsamo, VJ Ruuska, Salla Vapaavuori ja Julius Elo. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry 7 19.9.2019 Nro 32 Top 10 Lauttasaaridokumentit Lauttasaaren uimaranta 1924 Foto Roosin tuottama minuutti 44 sekuntia kestävä dokumentti vuodelta 1924 kertoo eräästä aurinkoisesta päivästä uimarannalla. Lauttasaaren leiri Friskyttarna (Weber) Vuonna 1934 valmistunut Foto Roosin tuottama dokumentti päivästä Lauttasaaren partioleirillä. Lii-Filmin katsaus 110 Lii-Filmi Oy:n tuottama katsaus vuodelta 1954 siitä kuinka Lauttasaaren kansakoulun oppilaat pitivät maantieteen tunnin ilmassa, lähtö Seutulan lentokentältä. Filmiseppo-katsaus 142 Filmiseppo Oy:n elokuva katsaus vuodelta 1955 Pienteollisuustalo Oy:n peruskiven laskusta Lauttasaaressa. Finlandia-katsaus 441 Kari Uusitalon ohjaaja dokumentti vuodelta 1959 painija Väinö Kokkisen (1899-1967) 60-vuotisvastaanotosta hänen kodissaan Lauttasaaressa. Ratsastajapatsas Vuonna 1961 valmistunut Suomi-Filmi Oy:n dokumentti lauttasaarelaisen kuvanveistäjän Aimo Tukiaisen työstä tämän valmistaessa Mannerheimin ratsastajapatsasta. Dokumentti esittää koko prosessin kilpailuluonnoksista teoksen julkistamisjuhliin. Sillan takana Filmimylly Oy:n tuottama vuonna 1961 valmistunut dokumentti, jossa esitellään Lauttasaarta. Neljä saarta Suomi-Filmi Oy:n tuottama, reilun seitsemän minuutin pätkä valmistui 1962 ja esittelee kesäistä vapaa-ajanviettoa neljässä saaressa: Seurasaaressa, Lauttasaaressa, Pihlajasaaressa ja Korkeasaaressa. Konelan päivä Valentin Vaala ohjaama, 1965 valmistunut dokumentti Lauttasaaren autokorjaamo oy:stä, josta tuli Konela. Esitellään autokorjaamon ja autokaupan toimintaa. Jackpot 3 Markus Viljasen ohjaama vuonna 2001 valmistunut 16 minuutin elokuva-albumi Lauttasaaren Mutteri-kahvilasta. ? E LOK U V I S S A Pekka ja Pätkä polskuttelevat sammakkomiehinä Kasinonrannassa.
8 19.9.2019 Nro 32 ENNEN TEKSTI Ville Elomaa KUVAT Ville Elomaan kokoelma Drumsö oli viime vuosisadan alussa hyvin pieni yhteisö. Vuonna 1909 henkikirjoitettuja asukkaita oli yhteensä 91, suurimmaksi osaksi kalastajia ja kartanon työntekijöitä. Kesäasukkaita toki oli moninkertainen määrä. Saaren nuorisolla oli vaikeuksia löytää tekemistä ja nuoret kokoontuivat pieninä ryhminä, ketkä missäkin talossa. Näihin aikoihin nuorisoseuraliike alkoi voimistua koko maassa ja niin Drumsölläkin pidettiin nuorisoseuran perustava kokous Janssonin talossa tammikuun 3. päivänä 1909. Kokoukseen osallistui 30 henkilöä ja sen puheenjohtajana toimi Werner Jansson. Kokouksen pöytäkirja kertoo ruotsiksi «Puheenjohtaja totesi, että on välttämätöntä muodostaa yhdistys, jonka tehtävänä olisi herättää ja ylläpitää kiinnostusta jaloihin pyrkimyksiin, herättää rakkaus kotiseutuun ja äidinkieleen, tehdä nuoriso iloiseksi sekä valmistaa nuorten mahdollisuuksia kartuttaa tietämystään, raittiutta ja hyviä tapoja.” Talo vuokralle posteljoonilta Drumsö Ungdomsföreningenin (DUF) ensimmäiseen hallitukseen valittiin puheenjohtajaksi Werner Jansson, varapuheenjohtajaksi Herman Sandström, rahastonhoitajaksi Albin Brunström, sihteeriksi neiti Hulda Brunström ja jäseniksi herra Emil Wathén, neiti Ida Degerman ja rouva Emilia Nääs. Varajäseniksi valittiin herrat Uno Sjöblom ja Edvin Jansson. Seuraavissa kokouksissa liittymismaksuksi määrättiin 50 penniä ja jäsenmaksuksi 25 penniä kuussa. Suomen kenraalikuvernööri vahvisti yhdistyksen säännöt maaliskuun 27. päivänä 1909. Nuorisoseura sai virallisen tunnuksensa, majakan, toukokuussa 1914. Yhdistys vuokrasi ensimmäisen talonsa Emil Wathénilta, joka oli saaren postiljooni. Talossa oli kolme huonetta ja keittiö. Eräs kokouspöytäkirja kertoo, että yhdistyksen piti hankkia itse lamput taloon ja jäsenet rakensivat tarvittavat penkit. Haave omasta talosta Wathénilta vuokratusta talosta nuorisoseura siirtyi ensin Werner Janssonin huvilaan, joka vaurioitui muutama vuosi myöhemmin tulipalossa ja sen jälkeen muutettiin Herman Sandströmin huvilaan. Janssonin talossa toimiessaan nuorisoseura joutui joka kesä rakentamaan väliseinän, kun omistaja itse tuli huvilaansa. Muutot olivat hankalia ja omasta talosta alettiin haaveilla jo vuonna 1910. Nuorisoseura lähetti komitean Drumsön omistajan Wilhelm Wavulinin puheille ja pyysi tätä joko lahjoittamaan tontin tai vuokraamaan sellaisen maksutta. Kohtalo puuttui sitten asioihin kovalla kädellä. Wavulin oli jo kirjoittanut lahjakirjan valmiiksi, mutta hän kuoli yllättäen aivohalvaukseen kesäkuun 13. päivänä 1911 ehtimättä panna lahjoitusta toimeen. Lopulta tontti vuokrattiin saaren uudelta omistajalta, Julius Tallbergilta heinäkuussa 1912. Varoja kerättiin arpajaisilla ja erilaisia tilaisuuksia järjestämällä ja rakennusmestari Edvin Janssonin suunnittelema talo vihittiin käyttöönsä 24. päivänä elokuuta 1913. Nuorisoseuran talo sijaitsi suurin piirtein nykyisen Lauttasaarentien ja Meripuistotien kulmassa. Vuoteen 1936 saakka Lauttasaaren nuorisoseuran talolla ei ollut nimeä, vaikka siitä oli keskusteltu jo pitkään. Talon nimeksi tuli Östanhäll (Itäpaasi). Kirjasto, ravintola, urheilukilpailuja Heti toimintansa alkuvaiheessa nuorisoseura liittyi Uudenmaan ruotsinkieliseen nuorisoliittoon (Nylands Svenska Ungdomsförbund) ja seuran talossa aloitettiin sunnuntaikoulu. Syksyllä 1912 Nuorisoseura päätti aloittaa kansakoulun pitämisen Drumsössä. Ensimmäisenä opettajana väliaikaisissa tiloissa oli neiti Matsson ja oman talon valmistuttua 1913 koulu siirtyi sinne neiti Ester Strömbergin toimiessa opettajana. Koulun lisäksi Lauttasaaren nuorisoseuralla oli varsin monipuolista toimintaa, seura perusti taloonsa kirjaston ja talossa toimi jonkin aikaa myös ravintola. Nuorisoseura järjesti urheilukilpailuja sekä kesäisin että talvisin ja sen taloa käytettiin yleisenä juhlaja kokoontumispaikkana ja siellä esiintyi myös amatööriteatteri. Oma erityinen lukunsa nuorisoseuran talon vaiheissa oli, kun Suomen painin olympiajoukkue käytti sitä majaja harjoittelupaikkana vuosina 1924 ja 1928. Viime sotien aikana Nuorisoseuran taloa käytettiin väliaikaisena sotilaitten majoitustilana. Valot sammuvat Nuorisoseuran talo liittyy oleellisesti Lauttasaaren urheiluhistoriaan. Voimisteluja urheiluseura Lauttasaaren Pyrintö kuten alkuperäinen nimi kuului perustettiin nuorisoseuran talossa marraskuussa 1928. Pyrintö aloitti vuoden 1929 alussa voimisteluja voimailuharjoituksensa nuorisoseuran talossa, jonka lämmittäminen oli varsin haasteellista. Syksyllä 1929 Pyrintö siirsi harjoituksensa VPK:n kalustovajaan nuorisoseuran korotettua vuokria. Nuorisoseura toimitti alusta alkaen omaa lehteään, jonka nimi oli Ljusstumpen (Kynttilänpätkä). Lehti oli alussa käsin kirjoitettu. Koko vuosikerta maksoi kaksi markkaa ja irtonumerot 25 penniä. Vuonna 1911 hintaa laskettiin niin, että vuosikerta maksoi 1,50 markkaa ja irtonumero 15 penniä. Lehtien sisältö oli varsin vaihteleva, toisista lehdistä saatettiin saksia artikkeleita, mutta toisaalta seuran jäsenet kirjoittivat joskus jopa proosaa. Nuorisoseuran toiminta jatkui vielä viime sotien jälkeen, aina 1960-luvulle saakka, jolloin se vähitellen kuihtui. Tyhjillään ollut talo tuhoutui tulipalossa vuonna 1973. Nyt paikalla on valkoinen kerrostalo. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Saaren erittäin entiset nuoret Lauttasaaren ensimmäinen yhdistys Drumsö Ungdomsförening perustettiin vuonna 1909. Kutsu nuorisoseuran talon vihkiäisiin 24.8.1913. Käsin kirjoitettu vuosiluku on väärä. Nuorisoseuran talon vihkiäiset sunnuntaina 24.8.1913. Saloissa on epävirallisia Suomen lippuja. Nuorisoseuran talon vihkiäisistä. Edessä vasemmalla seuran ensimmäinen puheenjohtaja Werner Jansson.
19.9.2019 Nro 32 9 AVAJAISET KATSO LISÄÄ TOOLO.PUUSTELLI.FI KAHVITARJOILU • YLI 100 AVAJAISETUA • UUTUUKSIA • ASIANTUNTIJOITA • TARJOILUA • ARVONTAA UUDEN KEITTIÖ MYYMÄLÄN TO-PE 10-18 LA-SU 10-15 TERVETULOA! Runeberginkatu 49, Helsinki, p. 010 277 7304 Puhelun hinta 8,4 snt/min. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry 22.8. J U L K A I S I J A L A U T T A S A A R I S E U R A – D R U M S Ö S Ä L L S K A P E T R Y S A A R E N O M A L E H T I . J O K A T O R S T A I . 2019 Lauttasaaren tapahtumat 22.-29.8. Lauttasaaribarometrin tulokset ONNELLISTEN SAARI? M I K Ä L A U T TA S A A R I S E U R A ? Lauttasaari-Seura on Suomen suurin kaupunginosayhdistys. Sen toiminta perustuu aktiivisten saarelaisten vapaaehtoisuuteen ja haluun vaikuttaa asuinalueensa asioihin. MITÄ SE TEKEE? 45 Lauttasaari-lehteä vuodessa jokaiseen kotiin • Lauttasaari.fi-verkkosivut • Lauttasaari-päivien Katujuhlan • Lauttasaaribarometrin • Lausuntoja ja lobbausta liikenteestä, kaavoituksesta, kouluista, sotesta jne. • Keskustelutilaisuuksia saaren kehittämisestä • Historiailtoja, kartanokierroksia ja muita vierailuja • Itsenäisyyspäivän juhlan yhdessä seurakunnan ja Lauttasaaren säätiön kanssa • Siivoustalkoot yhdessä muiden toimijoiden kanssa • Elävän joulukalenterin • Nikkariklubin • Kotikaupunkipolut • Lauttasaari-aiheisia kirjoja ja tuotteita Tule mukaan tekemään vielä parempaa Lauttasaarta! Voit olla kannatusjäsen tai osallistua toimintaan. Jäsenmaksu 22 €/v. Seuran jäsenyydellä saat myös rahanarvoisia jäsenetuja paikallisilta toimijoilta. Liity osoitteessa lauttasaari.fi SEURA HAASTAA TALOYHTIÖT Lauttasaari-Seura haastaa saaren taloyhtiöt hankkimaan salkoihinsa Lauttasaaren oman viirin. Viiri saa olla aina liehumassa, vain virallisina liputuspäivinä se vaihdetaan valtakunnan sinivalkoiseen lippuun. Tavoitteena on, että Lauttasaari-päivien aikaan syyskuussa kaikissa saloissa liehuisi Lauttasaari-viiri. Viirejä voi ostaa Lauttasaari-Seuran toimistolta jäsenhintaan 80 € (norm 100 €). JOKO TEIDÄN TALOSSA LIEHUU LAUTTASAAREN OMA VIIRI? Kauppaneuvoksentie 18 • seura@lauttasaari.fi • puh. 050 591 6466 Muistattehan tarvittaessa sopia viirin käytöstä taloyhtiönne huoltoyhtiön kanssa. Viirejä voi ostaa Lauttiksen Info-kirjakaupasta ja Seuran toimistolta jäsenhintaan
TAIDE Pehmeitä kaaria -näyttely 31.12. asti Olotila Herttasessa, Isokaari 3. Sofia Amberlan tunnelmallisia ja pehmeänsävyisiä maalauksia. Amberla maalaa pääsääntöisesti nestemäisillä tusseilla. Avoimet ovet Lauttasaari-päivänä 7.9. klo 12-16, myös Amberlan työhuoneella osoitteessa Isokaari 6. Muotokuvia-näyttely 30.9. asti kahvila Makersissä, Heikkiläntie 10. Vesa Ala-Hakulan valokuvanäyttely, jossa sisältää mallikuvia studiosta, miljöökuvia kartanoalueelta ja miljöökuvia luonnosta. MUSIIKKI Lauttasaaren seurakunnan uusi kamarikuoro Barcarola Chamber Choir aloittaa toimintansa syksyllä 2019. Kuoro ottaa innokkaita laulajia mukaan kaikkiin äänialoihin. Kuoron tavoitteena on toteuttaa musiikillisesti monipuolista ja haastavaa ohjelmistoa raikkaalla ja riemullisella otteella. Kuoro harjoittelee torstaisin klo 18-20.30. Lisätietoja anne.viljamaa@evl.fi Lasten Aurinkokuoro maanantaisin 9.9. alkaen klo 15-15.45. seurakuntasalissa. Tervetuloa laulamaan kanttori Aino valojärven johdolla! Tiedustelut aino.valojarvi@evl.fi. Nuorten aikuisten Saarikuoro keskiviikkoisin 11.9. alkaen klo 17.3018.15 seurakuntasalissa. Tähän alle 40-vuotiaille kuorolaisille suunnattuun kuoroon ovat tervetulleita kaikenlaiset laulajat. Myös nuoria ja nuorehkoja soittajia kaivataan mukaan kuoron toimintaan. Tiedustelut aino.valojarvi@evl.fi LIIKUNTA Käsipallo Dicken ÅIFK la 28.9. klo 16.15, Pirkkolan palloiluhalli, miesten SM-liiga. Petankkia pelataan sään salliessa torstaisin klo 17 ja sunnuntaisin klo 11 Pajalahden puiston kentällä. Ilmoittautumista ei tarvita. MUUT Dekkarilukupiiri 19.9. klo 18-19.30 Lauttasaaren kirjastossa, Pajalahdentie 10a. Lukupiirissä luetaan yksi jännityskirja kuukaudessa ja kokoonnutaan sitten keskustelemaan siitä yhdessä kahvitai teekupposen äärelle. Lukupiiri kokoontuu kirjaston monitoimitilassa. Seuraavassa tapaamisessa kirjana on Jonathan Lethemin Orpojen Brooklyn. Lähde siivoamaan Lauttasaaren rantoja! 21.9. vietetään Helsingissä suurta rantojen siivouspäivää. Satakolkyt-kampanjan tavoitteena on saada Helsingin koko rantaviiva siivottua roskista talkoovoimin. Siivouskartasta osoitteessa www.satakolkyt.fi näkee missä on jo siivottu ja missä on vielä siivoamattomia rantoja. Roskapihdit ja -pussit saa lainaan kirjastolta. Roskat jätetään kartalla näkyviin jäteastioihin. Sen jälkeen karttaan merkitään siivottu paikka. Nälkäpäivä etsii lipaskerääjiä. SPR etsii lipaskerääjiä Nälkäpäivän ajaksi 26.-28.9. Heikkaantorille. Lipaskeräys järjestetään to-pe 10-18 ja la 10-16. Kerääjäksi voi tulla kuka vaan. Voit tulla oman aikataulusi mukaan vaikka tunniksi tai koko päiväksi. Ilmoittautua voi paikan päällä. Mukaan tarvitaan kuvallinen henkilökortti. Nälkäpäivänä kerätään varoja SPR:n katastrofirahastoon. Varoja ei sidota etukäteen tiettyyn kohteeseen. Lisätietoja Tanja Otava: kerays.sprkeskihelsinki@gmail.com. Satutunti keskiviikkoisin klo 1010.30 Lauttasaaren kirjastossa, Pajalahdentie 10a. Satuja luetaan joulukuun alkuun saakka kirjaston monitoimitilassa. Satutunnit on tarkoitettu 3-6-vuotiaille ja ne kestävät noin puoli tuntia. Mukaan mahtuu 40 lasta. Ryhmiltä ilmoittautuminen sähköpostitse osoitteeseen lauttasaaren_kirjasto@hel.fi. Suomen kielen kielikahvila keskiviikkoisin alkaen 25.9. klo 17.3018.30 kirjaston monitoimitilassa. Kielikahvilassa keskustellaan erilaisista ajankohtaisista aiheista ja ilmiöistä suomen kielellä. Novellkafé på Drumsö bibliotekets allaktivitetsrum 26.9. klo 18-19.30. Berättelser från när och fjärran. Du får gärna handarbeta medan du lyssnar. Biblioteket bjuder på kaffe och te med dopp. Svenskspråkiga lässtunder för barn i åldern 3-6 år på Drumsö bibliotek var tredje fredag förmiddag enligt följande schema: 27.9 kl. 9.3010.00 och 10.15-10.45, 18.10 kl. 9.30-10.00 och 10.15-10.45, 8.11 kl. 9.30-10.00 och 10.15-10.45, 29.11 kl. 9.30-10.00 och 10.15-10.45. Välkommen med på äventyr in i bilderböckernas fantasifulla värld! Anmälningar och förfrågningar riktas till jannika.from@hel.fi Naapuruuspiiri senioreille keskiviikkoisin klo 13–15 Lauttasaaren kirjastossa, Pajalahdentie 10a. Tervetuloa viihtymään ja tapaamaan naapureitasi kahvikupposen äärelle. Lisätietoja 09 310 73865. Tietotekniikan vertaisopastusta torstaisin klo 10-12 Lauttasaaren kirjaston monitoimitilassa, Pajalahdenkatu 10a. Opastukseen on varattava aika etukäteen (1 tunti/asiakas) kirjastosta, p. 09-3108 5020. Opastus on senioreille tarkoitettua maksutonta apua tietotekniikan käytössä. Enter ry:n vapaaehtoiset vertaisopastajat neuvovat tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden sekä sähköisten palveluiden käytössä. Oma laite mukaan. Lisätietoa info@entersenior.fi tai p. 050 307 9366. SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1 Virasto: Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2. Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoron jäähyväiskonsertti to 19.9. klo 19. Dietrich Buxtehuden kantaatteja ja urkumusiikkia. Urkusolistina ja kuoronjohtajana Marjukka Andersson. Laulusolistit: Tiia Maria Saari, Juha Pispa, baritoni Kullervo Latvanen, basso. Espoo barokin soitinyhtye: Anna Rainio ja Laura Ahola, viulu, Johanna Randvere sello ja Päivi Vesalainen, continuo. Vapaa pääsy. Läksiäismessu su 22.9. klo 11. Kuusniemi, Andersson. Pyhäkoulu. Eläkkeelle siirtyvien kanttori Marjukka Anderssonin ja suntio Aila Kärkkäisen läksiäismessu. Messussa kuullaan Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoroa Marjukka Andersson johtamana sekä sopraano Helianna Herkkolan laulua. Mahdolliset tervehdykset heti messun jälkeen kirkkosalissa. Messun jälkeen tarjoillaan juhlaväelle emäntä Kaarina Aution loihtimat juhlakahvit seurakuntasalissa. Kahvitarjoilu jatkuu vielä konsertin ajan. Minimaratonkonsertti su 22.9. klo 13.15 kirkossa. Marjukka Anderssonin ja Aila Kärkkäisen läksiäisjuhla huipentuu minimaratonkonserttiin klo 13.15 kirkkosalissa. Konsertin aloittaa eläkkeelle siirtyvä Lauttasaaren seurakunnan A-kanttori, musiikkineuvos Marjukka Andersson soittaen kirkon molempia urkuja. Anderssonin jälkeen musisoivat oopperalaulaja, baritoni Esa Ruuttunen, urkuri Risto Valtasaari, Trio La Rue, Tuija ja Juha Pispa, Laajasalon kirkon Chorus Marinus-kuoro Päivi Niva-Vilkon johdolla ja pianisti Mirva Helske. Minimaraton konsertin kesto on noin 2h, konserttia voi kuunnella oman mielensä mukaan kirkkosalissa tai seurakuntasalissa. Viikkomessu ke 25.9. klo 19. Markkunen, Valojärvi. Perhemessuessu su 29.9. klo 11. Mikkelinpäivän perhemessu. Markkunen, Valojärvi. Mukana messussa lasten Aurinkokuoro. Avoin perhekerho kirkolla ma, ti, pe klo 9-11 Myllykallionrinne 1, D-rappu. Kerho Lauttiksessa seurakunnan tilassa ke ja to 9-12. Metsäkerho joka arkipäivä ma–pe klo 9–11, aloitus kirkolla D-portaan edessä. Käsityöpiiri ti 1.10. klo 13 ja joka toinen tiistai Kauppakeskus Lauttiksessa. Avoin rukouspiiri joka tiistai klo 18, kirkolla, B-rappu, kerhohuone 15. ”Tule sellaisena kuin olet” -Raamattupiiri 24.9. ja joka toinen ti klo 18.30. kirkolla, B-rappu, kerhohuone 10. Larun olohuone, avoin oleskeluja kohtaamispaikka ke klo 17.30–20, kirkkokahvilassa. Iltapalaa tarjolla klo 18 alkaen. Torstai-piiri 19.9. alkaen klo 13 joka toinen torstai Lauttasaaren kirjastolla, Pajalahdentie 10 A. Nuorten illat kauppakeskus Lauttiksessa perjantaisin klo 18-21. Vaellukselle? Kokeneet vaeltajat kertovat Santiago de Compostelan vaelluksesta Kauppakeskus Lauttiksessa, seurakunnan tilassa 19.9 klo 16-18. Tied. Marko Heusala 0923404306 Kirkolla maksutonta lastenhoitopalvelua. Katso lisää: helsinginseurakunnat.fi/lauttasaarenseurakunta JOHANNESFÖRSAMLING Kvarnbergsbrinken 1 Barnkören ti 24.9. kl 15-16 i S:t Jacob har körövning. Henricson. S:t Jacobskören har körövning ti 24.9. kl 18.30-20.30 . Henricson. Musiklek to 26.9. kl 10 i S:t Jacob för 0–3-åringar. Thomas Nyberg. Diakoniträff to 26.9. kl 10 i S:t Jacob. Gästbesök: Anna Brummer med föreställningen ”Vid livets gräns”. OBS: servering klockan 13.30–14. Högmässa sö 29.9. kl 10 i S:t Jacobs kyrka. Gehlin, Hätönen. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Vattuniemenkatu 9 Sana ja rukous pe 20.9. klo 19. Sampo ja Aila. Herätyskokous su 22.9. klo 14. Sampo Santasalo. Ompelupiiri ti 24.9. klo 19. Päivi ja Eeva. Alkupiiri ke 25.9. klo 19. Richard Garam. 10 TAPAHTUU Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä perjantaina klo 14 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. 19.9.2019 Nro 32 Koruliike Pearly Parrot Helmikoruasiantuntija Kellot ja korut Korjaukset ja huollot Paristonvaihdot Tervetuloa! Gyldenintie 6, 050 414 3791 pearlyparrot.fi Villa Alba Laadukkaita vaatteita luonnonkuiduista. Tervetuloa! Ma-pe 10-18 La 10-15 Lauttasaarentie 2 045 133 2327 Larutorin rivi-ilmoitukset maksavat 7 e/rivi. Riville mahtuu n. 25 merkkiä. Lähetä ilmoitustekstisi osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. Torstaisin ilmestyvän lehden viimeinen aineistopäivä on saman viikon maanantai. VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti VUOKRALLE TARJOTAAN Autohallipaikka Nahkahousuntie 7, vuokra 100 €/kk, p. 050 505 69 25. VUOKRALLE TARJOTAAN Vuokralle tarjotaan 473m2 pintaremontoitua toimistotilaa Lauttasaaresta Itälahdenkadulta. Puh: 050-5828633/Enterprixe Software Oy, Lauri VUOKRATA HALUTAAN ETSIN vielä toimisto / varastohuonetta n.30 m2. Lehtinen 045 234 8212 AA-KOKOUKSIA Onko alkoholi ongelmasi? Ma 17.30, ke 17.30 ja pe 17.30 Lauttasaaren terveysasema, Lauttasaarentien puolelta sisään. Koko aikataulu: saaristolaakarit.fi S-Market Itälahdenkatu To 19.9. klo 16.00-17.30 To 26.9. klo 16.00-19.00 NYT myös INFL.ROKOTUS! Sotahistoriailtoja kirkolla Lauttasaari-Seuran historiatyöryhmä järjestää kaksi sotahistorian iltaa. Lähde kuulemaan asiantuntijoiden kertomana saaren sotaisesta historiasta ja merkityksestä suursodissa. Su 6.10. klo 17.30 työryhmän puheenjohtaja Ville Elomaa kertoo Lauttasaaren linnoittamisesta ja sotahistoriasta Krimin sodasta ensimmäiseen maailmansotaan. Su 3.11. klo 17.30 eversti evp. Ahti Lappi kertoo Lauttasaaresta toisessa maailmansodassa sekä Helsingin ilmapuolustuksesta. Tilaisuudet pidetään Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa, Myllykallionrinne 1. Vapaa pääsy, ei ilmoittautumista.
KAMPAAMOJA, PARTUREITA, KAUNEUDENHOITOA 11 HIERONTAA 19.9.2019 Nro 32 sirparantanen@suomi24.fi H Y V I Ä PA LV E L U J A S A A R E L A I S I L L E ATK-PALVELUA AUTOKORJAAMOJA ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 09 3922 302 Pohjoiskaari 9a, Mereo www.fysiogeriatria.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa Isokaari 3 050 357 1579 www.kauneushoitolakristel.fi Kauneushoitola Kristel Strandén PARTURI P. 09 676 985 Tallbergin puistotie 1 00200 Helsinki PYÖRÄHUOLTOA JA -MYYNTIÄ KORJAUSOMPELUA VALOKUVAUSTA VARASTOINTIA JALKAHOITOA Ilmestyy torstaisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8, kesäviikoilla 26-30 eikä viimeisellä viikolla 52. Painos 12 500 kpl. Jaetaan ilmaisjakeluna Lauttasaaren koteihin ja yrityksiin. Lisäksi toistakymmentä noutopistettä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Juha Korhonen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Oy Sanomalehtien liiton jäsen. Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttaasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Twitter: @larutwiittaa Lauttasaari.fi Varaa paikkasi tälle palstalle numerosta 050 591 6466 tai osoitteesta seura@lauttasaari.fi. Hinta alkaen 108 € +alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään peräkkäiseen lehteen. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Fysioterapia Hieronta Jumpparyhmät Jalkahoidot Kotikäynnit Helsingin palvelusetelillä: Fysioterapia Veteraanikuntoutus www.kuntokasino.fi info@kuntokasino.fi Itälahdenkatu 18 A 09 671 165 REMONTTIPALVELUJA KAMPAAMOJA, PARTUREITA, KAUNEUDENHOITOA JÄSENKORJAUSTA KAITAFILMIEN JA VHSNAUHOJEN DIGITOINTI 050 590 9990 Pajalahdentie 9 LOPPUKESÄN ALE Lauttasaarentie 11 & 14 Ma-Pe 11-18, La 11-14 040 592 4664 / 040 545 6859 / 041 546 3090 PYÖRÄT JOPA -10% -40% P YÖ R Ä H U O LT O.C O M & PA PA’ S B I K E S KYPÄRÄT JA LUKOT alk. 10€ Pelago, Frog, Nutcase, Specialized, Kona, Fox C M Y CM MY CY CMY K lauttasaari_lehti_palvelu_tarjolla_loppukesa2019.pdf 1 05/08/2019 20.43 SIIVOUSTA ÄÄNILEVYJÄ LAUTTASAAREN LEVYKAUPPA BLUES H ROCK H HEAVY PROGE H JAZZ H CLASSIC Ostamme hyviä LP-levyjä. Vi köper dina LP-skivor. WWW.VINYLMUSIC.FI Auki vain KE ja LA Wavulinintie 6, Puh. 0400 303 300 IKKUNANPESUA UPEAT LANKKUPÖYDÄT ALKAEN VAIN 395 EUROA! SISUSTUSTUOTTEITA ?????????????????????????? ?????????????????????????? ?????????????????????????? ?????????????????????????? ?????????????? ?????????????? ?????????????? ?????????????? ??????????? ??????????? ??????????? ??????????? ???????????? ???????????? ???????????? ???????????? ????????????? ????????????? ????????????? ????????????? ?????????????? ?????????????? ?????????????? ?????????????? ???????????? ???????????? ???????????? ???????????? varaaheti.fi/kalevalainen www.lauttasaari.fi Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 108 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti FYSIKAALISTA HOITOA www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi Puh. 044 235 1818 Lauttasaarentie 7 Ma-pe 10-18 la 09-15 Ota yhteyttä, niin sovitaan sinulle sopiva kampanja. Mediamyynti: Leena Valtola, 050 591 6466, seura@lauttasaari.fi Lauttasaari-lehti ilmestyy torstaisin ja sen painos on 12 500. Lehti jaetaan saaren talouksiin ja yrityksiin, ja lisäksi sen saa 20 noutopisteestä. Näköislehti osoitteessa lehtiluukku.fi. *Taloustutkimus Oy 11/2017. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Tiesitkö, että 82 % lauttasaarelaisista aikuisista lukee Lauttasaari-lehteä*? Kerro palveluistasi tai tuotteistasi saaren omassa lehdessä. Nro 29 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-se ura – Drumsö-Sällsk apet ry 29.8. 2019 Uusissa päiväkodeissa 450 paikkaa Lauttasaari saa vuoden vaihteessa kolme uutta päiväkotia. Lauttasaari ja Drumsö aloittavat Isokaarella, Meri Vattuniemen kujalla. Samalla monet päiväkotiryhmät menevät uusiksi. Uusissa päiväkodeissa on tilaa kaikkiaan noin 450 lapselle. Päiväkodit tulevat työllistämään arviolta 50 uutta työntekijää. s. 67 Blue Peterissä on helppo järjestää pieniä ja suuria tilaisuuksia. Autamme mielellämme suunnittelussa. Kerro toiveistasi myyntipalvelullemme ja pyydä tarjous; ravintola@bluepeter.fi, 010 424 9800, www.bluepeter.fi. BISTRO. LOUNAS. SAARISTOLAISPÖYTÄ sunnuntaisin. www.bluepeter.fi, 010 424 9801, Vattuniemen puistotie 1 UUSI MENU. Tervetuloa nauttimaan! Pikkujoulut ja tilaisuudet. Iloa ja tunnelmaa meren äärellä. KATUJUHLA TALLBERGIN PUISTOTIELLÄ L A U T T A S A A R I P Ä I V I E N La 7.9. klo 12-17 lauttasaari.fi Esport Aalto Esport Center Esport Bristol 4 min 5 min Urheilupuisto Aalto-yliopisto Rautatientori Valitse sinun treenipysäkkisi tai treenaa vaikka kaikissa! HotYoga AirYoga THE TRIP ® AstangaYoga LesMills TM Trampoliinitunnit laajat kuntosalit Esportilta löydät monipuolisimmat palvelut, ilman sitoutumispakkoa! Lauttasaari 7 min ALOITA TREENIT www.esport.fi Kiinteistötoimisto Takio Lkv Asunnon myynti-, vuokrausja asuntosijoituspalve lut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7888 Arif Hamidull a, YKV, LKV 041-537 6060, arif@takio .com Kulosaari OKT 230m² + 54m² Laadukas v. 2014 valmistunut erillistalo puiston ja meren äärellä. Upeita yksityiskohtia, iso avara olohuone, 3 tilavaa makuuhuonetta, 2 auton talli. Arvo osoite. Lars Sonckintie 14. Hp 1 890 000 €, EL= E 2007 JESKANEN-REPO-T ERÄNNE ARKKITEHDIT OY/SRV HIUSTENLEIKKAUS miehet 19,lapset alle 15v. ja eläkeläiset 15,Lauttasaarentie 29 050 527 8480 ark. 10-19 la 10-18
12 19.9.2019 Nro 32 Sinä &hyvä ruoka AIKASI ARVOINEN KAUPPA K-CITYMARKET RUOHOLAHTI % 010 538 2800. k-citymarket.fi Tarkemmat tiedot ja myymäläkohtaiset aukioloajat www.ruohis.fi PYSÄKÖINTI PLUSSA-KORTILLA RUOHOLAHDEN EUROPARKISSA ILMAINEN1h Alko • Apteekki • Bieder -kukkakauppa • Burger King® • CarWash • Ciao! Caffe • Dressmann Eerikin Pippuri • Fenno Optiikka • Hiusfashion • HopLop • Hua Du Asian Fusion Cuisine • Jysk K-Citymarket 24 h • K-Rauta • Kierrätyspiste • Mayor’s Gym 24 h • Motivus • Musti ja Mirri Peura muotia naisille • Posti pakettiautomaatti • Subway® • TalletusOtto-automaatti • Tokmanni • Uff Joko testasit uuden liikuntapeliseinän kauppakeskuksen aulassa? monipuolinen liikuntapeliseinä kaikenikäisille. Voimassa to-su 19.-22.9. 2019 niin kauan kuin tuotteita riittää. MUSTI JA MIRRI Iloisesti palveleva lemmikkitarvikkeiden erikoisliike RUOHOLAHDESSA K-CITYMARKET SINA hyvä ruoka HELSINKI RUOHOLAHTI % 010 538 2800. Puhelun hinta 8,35 snt/ puh.+12,09 snt/min. (sis. alv 24%). www.k-citymarket.fi & Itämerenkatu 21-23. • Meidän sushimestarimme valmistavat sushit myymälässä edessäsi päivittäin • Tuore, laadukas, maistuva • Parhaat, aidot raakaaineet Japanista 100% tuore Sushi Buffet Avattu UUSI Sushi KO-JU! 95 kg 22 Oman keittiön patongit päivittäin meillä tehty 50 kpl 4 RUOHOLAHDESSA K-CITYMARKET SINA hyvä ruoka HELSINKI RUOHOLAHTI % 010 538 2800. Puhelun hinta 8,35 snt/ puh.+12,09 snt/min. (sis. alv 24%). www.k-citymarket.fi & Itämerenkatu 21-23. • Meidän sushimestarimme valmistavat sushit myymälässä edessäsi päivittäin • Tuore, laadukas, maistuva • Parhaat, aidot raakaaineet Japanista 100% tuore Sushi Buffet Avattu UUSI Sushi KO-JU! 95 kg 22 Oman keittiön patongit päivittäin meillä tehty 50 kpl 4 RAPUTILAUKSET JA -TIEDUSTELUT 050-360 1940 TUOREET MARJAT MARJATORILTA JOKA PÄIVÄ! K-RAUTA Kesälasinpesuneste 4 l Irrottaa tehokkaasti lian, noen ja hyönteiset tuulilasista. Miedosti hajustettu omenatuoksulla. 5, 95 /3 kannua FENNO OPTIIKKA OSTA SYYSKUUSSA ensimmäinen maksuerä tammikuussa Kampanja-aika 1.-30.9. Valoa syksyyn uusilla silmälaseilla BIEDER Ruukkukrysanteemi Nyt 2,90 (norm. 6,00) -50% NYT yli 100% TUORE SUSHIBUFFET 22 95 kg • Meidän sushimestarimme valmistavat sushit myymälässä edessäsi päivittäin • Tuore, laadukas, maistuva • Parhaat, aidot raaka-aineet Japanista Atria Takuumurea NAUDAN ULKOFILEE tai ENTRECÔTE palana, Suomi 15 95 kg 15 95 kg ERÄ Kalamesta tuore ruodoton KIRJOLOHIFILEE vakuumipakattu ja C-leikattu. Kasvatettu Suomi/Ruotsi Raj. 2 fileetä/talous 5 99 pkt Atria NAUDAN JAUHELIHA 17% Raj. 2 pkt/talous Pirkka MINILUUMUTOMAATTI 250 g (4,-/kg) Hollanti, Marocco tai Espanja 1 ,rs Pirkka BANAANI Costa Rica 1 ,kg -24% PLUSSA-KORTILLA Juhla Mokka KAHVIT 450 500 g (6,00-7,50/kg) raj. 1 erä/talous Yksittäin, ilman Plussa-korttia 3,45 3,99 /pkt (6,90 8,87/kg) 9 ,3 pkt -20% PLUSSA-KORTILLA Aino KERMAJÄÄTELÖT 850 900 ml ei laktoosittomat eikä kaurajäätelöt (3,70-3,92/l) raj. 1 erä/talous Yksittäin, ilman Plussa-korttia 4,19 /rs (4,66 4,93/l) 10 ,3 rs 7 79 24-pack -11-43% PLUSSA-KORTILLA Hartwall Vichy, Novelle kalsium tai Novelle KIVENNÄISVESI 0,33 l 24-pack sis. pantit 2,40 (0,68/l) raj. 2 erää/talous Ilman Plussa-korttia 8,49 11,99 /24-pack sis. pantit 2,40 (0,77 1,21/l) 13 95 pkt Hätälä KYLMÄSAVUTAI GRAAVILOHISIIVU 500 g (27,90/kg) IRTOMAKEISET Raj. 2 kg/talous 4 99 kg -31% PLUSSA-KORTILLA Old el Paso Medium VEHNÄTORTILLA 326 g (3,07/kg) raj. 3 pkt/talous Ilman Plussa-korttia 1,45 /pkt (4,45/kg) 1 ,pkt PALVELUTISKIT AUKI MYÖS SUNNUNTAISIN JA PYHÄPÄIVISIN KLO 12-18