Lauttasaari 2.2.2022 - Lehtiluukku.fi

2.2.22 Nro 5 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry *Ainoa kaupunginosalehti Uutismedian liiton Vuoden kaupunkilehti -kilpailun finaalissa 2018–2020. Lauttasaaressa paljon ilmastohuolta Lauttasaaressa tehty kyselytutkimus osoittaa, että yli puolet lauttasaarelaisista kokee erittäin paljon huolta ilmastonmuutoksesta. Lähes yhdeksän kymmenestä uskoo myös tietävänsä, mistä ilmastonmuutoksessa on kyse. Kantar TNS puhelinhaastatteli 500 lauttasaarelaista marras-joulukuun aikana. Lauttasaaren omaan ilmastopaneeliin ilmoittautui peräti 240 vastaajaa. s. 6-7 Lauttasaaren taloyhtiöt ansaitsevat parasta! Lue lisää ja tule mukaan lauttasaari.fi/taloyhtiojasenyys Onko taloyhtiösi jo Lauttasaari-Seuran jäsen? Juho Elevaara LKV 041-537 6065 Ulla Niinivaara, LKV, LVV 041-537 6061 Tarjous uusille Täydenpalvelun vuokranantajaasiakkaille. Palkkio 1,24 * kk vuokra ensimmäisen vuokrauksen yhteydessä. Ensimmäinen vuosilasku: 1,1 * kk vuokra tammikuussa 2023. Uudelleenvuokraukset veloituksetta Uudelleenvuokraukset veloituksetta PERHEASUNNOISTA huutava pula! Inaria Studio Suomenoja Kauppakeskus Liila Martinsillantie 10 puh. 09 2560 606 inariastudio2.espoo@inaria.fi Liukuovet ja kaapistot millilleen. Ota yhteyttä ja sovitaan Sinulle paras toimintatapa. www.inaria.fi JATKOT* *etu koskee vain uusia tilauksia Kaikki liukuovet ja liukuovikaapistot RE/MAX Casa Alto | Casa Alto Oy LKV www.remax-casaalto.fi Laivurinrinne 1, Viiskulma, 00120 Helsinki Lauri Pakkala, LKV, LVV, KiLAT Laillistettu Kiinteistönvälittäjä 0400 40 47 47, lauri.pakkala@remax.fi Välitän Lauttasaaresta Lauttasaaressa vuodesta 2007 Lauri Lauttasaari-Seuran jäsenyys tuo taloyhtiölle etuja ja edunvalvontaa, sekä työkaluja taloyhtiön strategiseen kehittämiseen. Jäsenyhtiöille järjestetään verkottumisja infoseminaareja kahdesti vuodessa. Jäsenyys on jokaisen taloyhtiössä asuvan etu. Taloyhtiöjäsenyyden hinta vuodelle 2022 1–10 asuntoa 50 € 11–20 asuntoa 100 € Yli 20 asuntoa 150 € Saari & Kallio Oy LKV Lauttasaarentie 16, 00200 Helsinki Puh. (09) 622 4141 lauttasaari@kiinteistomaailma.fi www.kiinteistomaailma.fi/helsinki-lauttasaari OSTAJIA VALMIINA! Meillä on parhaillaan 9 ostotoimeksiantoa 2-5h asuntoihin Lauttasaaressa. Sinunkin kodillesi saattaa siis olla jo ostaja valmiina, soita ja kysy lisää: Susan Hyvösen (puh. 044?2025777) asiakkaat etsivät n. 150-200m2 rivitalokotia, 3h+k ja ahp uudemmasta yhtiöstä sekä 2-3h kerrostalokotia hissillisestä yhtiöstä Soile Varpusen (puh. 050?3231773) asiakkaat etsivät Vattuniemestä 3-4h ja Lauttasaaresta 3h ja 4-5h asuntoa Eero Heinon (puh. 050?5151801) asiakkaat etsivät 4h parvekkeellista asuntoa hissillisestä talosta Ulla Pöyhösen (puh. 0400?512487) asiakkaat etsivät 3-5 h asuntoa (yli 90 m2, helppo kulkuinen, erillinen keittiö) Mia Lindbergin (puh. 044?3817771) asiakkaat etsivät 3-4h rivitai kerrostalokotia Myyjälle ei kuluja, ostaja maksaa välityspalkkion! TO I M E KS I A N TO
Lauttasaari-Seura valitti hallinto-oikeuteen Koivusaaren kierrätyskentän ympäristöluvasta. Vaikka kentän koko ja käsiteltävien massojen määrä pieneni alkuperäisestä, Seuran mielestä luvan myöntämiselle ei ole edellytyksiä. Kenttä sijoittuisi aivan asuinalueen viereen, ja siitä syntyisi kohtuutonta haittaa nykyisille asukkaille ja toiminnoille sekä viereisten alueiden virkistyskäytölle. Lupa on Seuran mielestä hylättävä senkin takia, että asian käsittelyssä ei ole noudatettu lainmukaista kuulemismenettelyä. Seura katsoo, että meluhaittaa ei voi tarkastella ainoastaan keskiäänitason perusteella, kuten lupaviranomainen on tehnyt. Vertailu Länsiväylän liikenteen aiheuttamaan haitalliseen melutasoon ei ole hyväksyttävää, koska Länsiväylänkin melua tulisi saada vähäisemmäksi. Mikäli hallinto-oikeus ei kumoa lupaa, Seura vaati, että melulle on asetettava ylin sallittu raja. Seuran mielestä toiminta saa alkaa vasta, kun asemakaavan lisäksi meritäyttöjä koskeva vesilupa on saanut lainvoiman. Päätöksessä tulisi myös vaatia, että raja-arvojen ylittyessä tai muutoin lupamääräyksiä rikottaessa toiminta tulee keskeyttää. Katri Penttinen PÄÄKIRJOITUS 2 2 . 2 . 2 2 2 S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A Ajassa 2.2.2022 Nro 5 LUKU LAUTTASAARESTA Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus yli 15-vuotiaista. Koko Helsingissä korkeaasteen koulutuksen oli saanut 43,7 prosenttia. Lähde: Helsingin tilastollinen vuosikirja 2020 ?? Meillä on jo vaakuna – tämä. Somessa nousi poru, kun Helsingin Sanomissa julkaistiin Arttu Rintasen eri kaupunginosille piirtämiä vaakunoita. Mukana oli näkemys Lauttasaaren vaakunasta. Kiitos vaan, mutta meillä on jo vaakuna, äänestyksellä valittu. Vaakunatuotteita myy Lauttasaari-Seura. PS Suomen kotiseutuliiton valinta Vuoden kaupunginosaksi 2020. L AU T TAS A A R I 63,1 63,1 %% Koivusaaren kierrätyskentästä valitus hallinto-oikeuteen Kierrätyskentän käsittelyssä ei noudatettu lainmukaista kuulemismenettelyä, LauttasaariSeura katsoo. Kuva Katajaharjun sillalta. Tiesitkö tätä? R-Kioskeilla voi maksaa laskuja kuten pankissa TEKSTI Katja Pesonen Pankin maksuautomaatin lähdettyä Lauttiksesta moni seniori on ollut harmissaan siitä missä laskuja voi sen jälkeen mennä omatoimisesti maksamaan. R-Kioskeilla laskujen maksupalvelua tarjotaan. Niissä voi maksaa laskuja sekä pankkiettä luottokortilla. Lauttasaaressa on kaksi R-Kioskia, toinen Lauttiksessa osoitteessa Lauttasaarentie 28 ja toinen osoitteessa Isokaari 1. Laskun maksamiseen tarvitaan lasku, jossa on viivakoodi sekä laskun summa, sillä pankkiturvan takia asiakaspalvelija ei voi näppäillä numeroita tai muuttaa maksusummia. Hän kysyy asiakkaalta lisäksi henkilökortin ja puhelinnumeron. Maksupalvelun tarjoaa entinen Collector Bank, nykyinen Walley. ”Palvelumaksu on 4,50 euroa per lasku. Lisäksi pankkikortilla maksettaessa tulee lisämaksu, joka on 0,31 prosenttia laskun summasta, maksimissaan kuitenkin 0,75 senttiä laskun summasta riippumatta. Luottokortilla maksettaessa lisämaksu on 0,9 prosenttia laskun summasta”, kertoo Lauttiksen R-Kioskin, Lauttasaari Torin kauppias Sami Virrankari. Vaikka kioskit ovat pankkeja avoimempia tiloja asioiden hoitoon, Virrankari huomauttaa R-Kioskien henkilökunnan käyvän kerran vuodessa turvakoulutuksen. ”Meillä kuitenkin käsitellään ihmisten henkilötietoja, kuten passeja ja ajokortteja. Koulutus on henkilökunnalle pakollinen ja se koskee myös pitkäaikaisia työntekijöitä.” R-Kioskeilla voi käydä maksamassa laskut. PETE SUHONEN Vattuniemessä kolme uutta kaavamuutosta Asemakaavan muutos koskee osoitteissa Melkonkatu 7 ja 22 sekä Särkiniementie 5 olevia tontteja. Alueen asukasmäärä lisääntyy arviolta noin 335 ihmisellä. Melkonkatu 7:ssä tavoitteena on rakentaa uusi kahdeksankerroksinen asuinkerrostalo tontille, jolla sijaitsee tällä hetkellä kaksi seitsemänkerroksista asuinkerrostaloa ja maanpäällinen pysäköintialue. Mekonkatu 22:ssa kyse on nykyisen nelikerroksisen toimistotalon käyttötarkoituksen muuttaminen hoivakodiksi, päiväkodiksi, liiketiloiksi sekä asunnoiksi. Asiasta on maankäyttöjohtajan hyväksymä poikkeaminen. Nyt tontin käyttötarkoitus ja rakennusoikeus tullaan asemakaavassa määrittelemään toteutetun mukaiseksi. Särkiniementie 5:ssä suunnitellaan viisikerroksisen toimistotalon käyttötarkoituksen muuttamista asunnoiksi sekä palveluasumiseen. Rakennusta korotetaan yhdellä kerroksella ja rakennuksen länsisiipeä madalletaan neljällä kerroksella. Osallistumisja arviointisuunnitelma on nähtävillä osoitteessa kartta.hel.fi. Mielipiteet tulee jättää viimeistään 11.2.2022 helsinki.kirjaamo@hel.fi tai postiosoitteeseen Helsingin kaupunki, kirjaamo, kaupunkiympäristön toimiala, PL 10, 00099 Helsingin kaupunki. Katri Penttinen SEURA HAASTAA TALOYHTIÖT Lauttasaari-Seura haastaa saaren taloyhtiöt hankkimaan salkoihinsa Lauttasaaren oman viirin. Viiri saa olla aina liehumassa, vain virallisina liputuspäivinä se vaihdetaan valtakunnan sinivalkoiseen lippuun. Tavoitteena on, että Lauttasaari-päivien aikaan syyskuussa kaikissa saloissa liehuisi Lauttasaari-viiri. Viirejä voi ostaa Lauttasaari-Seuran toimistolta jäsenhintaan 80 € (norm 100 €). JOKO TEIDÄN TALOSSA LIEHUU LAUTTASAAREN OMA VIIRI? Kauppaneuvoksentie 18 • seura@lauttasaari.fi • puh. 050 591 6466 Lauttasaari-Seura haastaa saaren taloyhtiöt hankkimaan salkoihinsa Lauttasaaren oman viirin. Viiri saa olla aina liehumassa, vain virallisina liputuspäivinä se vaihdetaan valtakunnan sinivalkoiseen lippuun. Tavoitteena on, että Lauttasaari-päivien aikaan syyskuussa kaikissa saloissa liehuisi Lauttasaari-viiri. Muistattehan tarvittaessa sopia viirin käytöstä taloyhtiönne huoltoyhtiön kanssa. Hinta LauttasaariSeuran jäsenille SEURA HAASTAA TALOYHTIÖT Lauttasaari-Seura haastaa saaren taloyhtiöt hankkimaan salkoihinsa Lauttasaaren oman viirin. Viiri saa olla aina liehumassa, vain virallisina liputuspäivinä se vaihdetaan valtakunnan sinivalkoiseen lippuun. Tavoitteena on, että Lauttasaari-päivien aikaan syyskuussa kaikissa saloissa liehuisi Lauttasaari-viiri. Viirejä voi ostaa Lauttasaari-Seuran toimistolta jäsenhintaan 80 € (norm 100 €). JOKO TEIDÄN TALOSSA LIEHUU LAUTTASAAREN OMA VIIRI? Kauppaneuvoksentie 18 • seura@lauttasaari.fi • puh. 050 591 6466 Viiri on myynnissä Lauttiksen pohjakerroksen Info Express -myymälässä ja LauttasaariSeuran toimistolla. Tiedustelut: seura@lauttasaari.fi tai puh. 050 591 6466. Lauttasaaren väkiluku laski Lauttasaaren väkiluku on kaupunginkanslian ennakkotiedon mukaan laskenut ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2004. Joulukuun lopussa Lauttasaaressa asui 24 740 ihmistä. Se on 82 asukasta vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vielä toissa vuonna Lauttasaaren väkiluku kasvoi 355 asukkaalla. 2000-luvulla saarelle on tullut kolmannes lisää asukkaita. Kotimaan muuttotappiosta kärsinyt Helsinki pinni viime vuonna kahdentuhannen asukkaan kasvuun ulkomaan muuttovoiton ja syntyvyyden ansiosta. Lauttasaaressa syntyvyys säilyi toissa vuoden tasolla, mutta muuttovoitto ulkomailta ei kanavoidu Lauttasaareen samoin kuin moniin muhin kaupunginosiin. Täällä vieraita kieliä puhuu seitsemän prosenttia asukkaista, koko Helsingin alueella 16 prosenttia. Vaikka ennakko on ennakko, keväällä vahvistettavat lukemat harvoin poikkeavat merkittävästi ennakkotiedosta. Lauttasaaren väestönkasvun pysähtymistä selittää etenkin se, ettei saarelle valmistunut viime vuonna suuria uudiskohteita. Tänä vuonna luvassa on noin 90 asukkaan talo Lauttasaarentie 8:aan. Ensi vuonna vuorossa ovat 230 asukkaan Särkiniementie 3 ja sadan asukkaan Gyldenintie 2. Kun kauppa käy, ne kääntänevät väkiluvun taas kasvuun. Kasvun hyytymiselle näyttäisi olevan ikävämpikin syy. Kaupungin erikoistutkija Harri Sinkon mukaan Lauttasaaressa tapahtui viime vuonna sama, mikä muualla Helsingissä koronan myötä jo toissa vuonna: alueelta muutti pois hyvin koulutettuja nuoria aikuisia. 20–44-vuotiaiden määrä laski Lauttasaaressa vuoden aikana 348 asukkaalla. Se on reilu kolme prosenttia ikäryhmästä. Nuorten aikuisten katoa selvempi muutos oli väestönkasvu 45–49-vuotiaiden ikäryhmässä. Joukko kasvoi 112 asukkaalla, yli seitsemän prosenttia. On tuskin sattumaa, että suurin suhteellinen kasvu osuu eniten ansaitsevaan ikäryhmään. Lauttasaaressa asuntojen hintalaukka jatkui. Vanhojen osakehuoneistojen keskineliöhinta nousi esimerkiksi 00200-postinumeroalueella lähes seitsemän prosenttia 7 032 euroon. Pete Suhonen, päätoimittaja Uusi lääkäriasema Lauttasaareen TEKSTI Katja Pesonen Saaristolääkärit Oy on tunnettu erityisesti punkkibussistaan ja lääkäriveneestään, ja nyt se tekee uuden aluevaltauksen perustamalla oman lääkäriaseman Lauttasaareen HSK:n tiloihin Vattuniemeen osoitteeseen Vattuniemen puistotie 1 A. Lääkäriasema tarjoaa kaikki yksityisen lääkäriaseman palvelut sekä täysimittaiset laboratoriopalvelut kaikille ikäryhmille, niin lapsille kuin senioreille. Klinikka avautuu asteittain helmikuun aikana. Ensimmäiset kaksi viikkoa 2. helmikuuta alkaen lääkäriasema palvelee arkisin pop-up rokotuspisteenä. Ajanvaraus alkaa 7. helmikuuta ja lääkärivastaanotot perjantaina 11. helmikuuta. Lue lisää lauttasaari.fi. Saaristolääkärit avasti lääkäriaseman Hoskin satamaan. JANNE CASTRÉN
TEKSTI ja KUVAT Katja Pesonen Tanssin talo on viimein täällä ja avaa ovensa keskiviikkona 2. helmikuuta. Kaapelitehtaan sisäpihalle on rakennettu näyttävä rakennus, Lasipiha, jonka kautta pääsee tulevaisuudessa kulkemaan kaikkialle kulttuurikeskukseen. Heti Lasipihan oven vieressä on Tanssin talon sisäänkäynti. Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Kai Huotari ja Tanssin talon ohjelmapäällikkö Mikael Aaltonen esittelevät innoissaan tätä Kaapelitehtaan laajennusosaa, joka on täysin tanssille omistettu ja sen ehdoilla suunniteltu tapahtumaja esitystila. Se käsittää 5 439 neliömetriä, kaksi näyttämöä, joissa on yhteensä 935 istumapaikkaa, ravintolan, harjoitussalin, pukuhuoneita ja toimiston. ”Tanssi on Suomen suosituin harrastus, joten tälle on ehdottomasti tarvetta”, Huotari toteaa. Tanssin talosta alkoi puhua jo 1930-luvulla suomalaisen modernin tanssin pioneeri Maggie Gripenberg. Siitä puhui myös Kansallisbaletin entinen primaballerina Doris Laine 1980-luvulla. Tanssijoita koulutettiin yhä enemmän, mutta esitystiloja ei tullut lisää. Siinä missä musiikille, teatterille ja oopperalle oli omat tilansa, tanssijat olivat kiertolaisia. 2007 alkoi tapahtua, kun taiteilijaprofessori Alpo Aaltokoski kutsui koolle alan ammattilaisia keskustelemaan tanssille omistetusta talosta. Tehtiin tarveselvitys, aloite kaupunginvaltuustolle, perustettiin Tanssin talo ry. Päättäjien asenteet alkoivat pikkuhiljaa muuttua. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi Tanssin talolle siihen asti suurimman lahjoituksensa, 15 miljoonaa euroa sillä ehdolla, että kaupunki ja valtio lähtisivät siihen mukaan. Näin kävi. Helsingin kaupunki rahoitti taloa noin 10 miljoonalla ja Opetusja kulttuuriministeriö noin 7 miljoonalla. Lisäksi Kaapelitehdasta pyörittävä Kiinteistö Oy Kaapelitalo investoi hankkeeseen 10 miljoonaa euroa. Kaikkiaan projekti maksoi siis 42 miljoonaa euroa. Kokonaisuus jää Kaapelitalon omistukseen, mutta tanssille rakennettuja tiloja pyörittää Tanssin talo ry, joka vuokrasi ne Kaapelitalolta joulukuussa. Huotari oli kirjoittamassa nimeään Tanssin talon puitesopimukseen 2015. ”Tarveselvityksessä oli tutkittu useita sijoituspaikkoja, mutta Kaapelitehdas nähtiin parhaimmaksi vaihtoehdoksi, sillä se oli ollut tanssiharrastamisen koti jo 1990-luvulta lähtien”, hän kertoo. Huotari sanoo heidän nähneen hienon mahdollisuuden nivoa vanha, suojeltu Kaapelitehtaan rakennus moderniin uudisrakennukseen. ”Kutsuimme kaikki pitkäaikaiset vuokralaisemme haastatteluun ja he saivat kertoa ehdotuksiaan ja toiveitaan. Ne ovat tarveselvityksen ohella toimineet suunnittelijoiden lähtökohtana. Tanssin talon silloisen toiminnanjohtajan Hanna-Mari Peltomäen kanssa meillä oli mottona, että pyrimme tekemään mahdollisimman hyvän Tanssin talon ja entistä paremman Kaapelitehtaan niin, että nämä kaksi hengittävät yhteen.” Rakentaminen alkoi maanrakennustöillä 2019 ja valmista tuli marraskuussa 2021. Kokonaisuuden ovat suunnitelleet yhteistyössä JKMM arkkitehdit ja ILO arkkitehdit. He tutkivat 16 eri vaihtoehtoa, kuinka Tanssin talo saataisiin osaksi Kaapelitehdasta. Heti alussa oli selvää, että Kaapelitehtaan Pannuhalli tulisi Tanssin talon pieneksi näyttämöksi. Sinne mahtuu 235 katsojaa. Uudisrakennukseen tehtiin Erkko-sali 700 katsojalle. Se on Pohjoismaiden suurin tanssille rakennettu näyttämö. Talossa on myös sivunäyttämö, jota Aaltonen sanoo käytettävän ensisijaisesti varastointiin, vaikkakin siirreltävien penkkien ansiosta sinnekin voi rakentaa pienen esitystilan. Vanhan tehdasrakennuksen kolmannessa kerroksessa on harjoitusstudio talossa vierailevien taiteilijoiden käyttöön. Aaltonen kertoo heidän tutkivan Tanssin talon mahdollisuuksia jatkuvasti. ”Toiminta hakee muotoaan ja tulee koko ajan kehittymään, tämähän on kuitenkin sijoitus pitkälle tulevaisuuteen eikä kaiken tarvitse olla kiveen hakattua heti alussa. Nyt ensisijaisesti keskitymme tämän vuoden ohjelmistoon ja toiminnan käynnistämiseen, ja vaikka Tanssin talon toiminta painottuu näytöksiin, kuka tietää millä tavoin se muuttuu ja kehittyy jatkossa”, hän toteaa. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Tanssin talon avajaisgaala ke 2.2. klo 20 Yle Teemalla. Nähtävissä myös Areenassa vuoden ajan. 3 2.2.2022 Nro 5 KOKOSI ANNA KONTTINEN VÄLIKYSYMYS Tanssin talo on viimein valmis Suomen ensimmäinen, kokonaan tanssille omistettu Tanssin talo on valmistunut Kaapelitehtaan yhteyteen. Tie tähän pisteeseen on ollut pitkä. Ensimmäisen kerran siitä puhuttiin jo 1930-luvulla. Mikael Aaltonen esittelee Lasipihaa, Kaapelitehtaan uutta aulaa ja pääsisäänkäyntiä, josta päästään Tanssin taloon. Tervetuloa Tanssin taloon! Mikael Aaltonen ja Kai Huotari ovat enemmän kuin tyytyväisiä lopputulokseen. Mitä tänään syödään? Julia ja Topias "Kävimme juuri blinibrunssilla Meripaviljongissa. Olemme opiskelijoita, joten syömme yleensä aika kevyttä, helppoa ja nopeaa kotona tehtyä kasvisruokaa", kertoi Julia. "Tänään meillä on myös karkkipäivä; olemme menossa ostamaan irtokarkkeja jälkiruuaksi", iloitsi Topias. Kerstin "Jag ska äta kyckling med morötter, potatis och tomat idag. Jag äter nog basmat, tomater, morötter och kött, flest kyckling. Jag tycker att kyckling smakar bäst." Joel "Me olemme menossa syömään jotain riistaruokaa äidilleni. Viikonloppuisin syömme usein jotain helppoa mättöä, kuten pizzaa tai tortilloja. Tänään ei onneksi tarvitse kokata. " Viljo ja Kati "Meille jäi eiliseltä paistettua kuhafilettä ja ruusukaalia. Isäntä teki meille eilen herkkuruuat ja tänäänkin pääsemme vielä nautiskelemaan niistä. Viljolla oli lupa ottaa yksi pussi karkkia ja häntä taisi houkutella iloinen raitakuosi." "5 439 "5 439 nelio?metria?, nelio?metria?, kaksi kaksi na?ytta?mo?a?, na?ytta?mo?a?, joissa on joissa on yhteensa? 935 yhteensa? 935 istumapaikkaa." istumapaikkaa." TEKSTI Pete Suhonen Lauttasaaressa todettiin 13. joulukuuta–26. tammikuuta 456 uutta koronavirustartuntaa. Tartunnoista 302 todettiin alueella 00200. Vattuniemessä, eli postinumeroalueella 00210, tartuntoja todettiin 154. Edellisellä kahden viikon jaksolla Lauttasaaressa todettiin 532 tartuntaa ja sitä edellisellä 218. Todettujen tartuntojen ilmaantuvuus oli havaintohistorian toiseksi korkein: 1839 tartuntaa 100 000 asukasta kohden kahden viikon aikana. Se oli vähemmän kuin koko Helsingin ilmaantuvuus, joka oli 2744. Myös koko Helsingin ilmaantuvuus laski. Koronaan on menehtynyt 26. tammikuuta mennessä 659 helsinkiläistä. Heistä viimeisen kahden viikon aikana menehtyi 71. Tartuntatiedot käyvät ilmi Helsingin koronavirustilannekatsauksesta. Raportoitujen koronatartuntojen määrä ei kuvaa todellista tartuntamäärää. Osa kotitesteissä löytyvistä tartunnoista jää puuttumaan virallisista luvuista. Rokotusaikoja varataan osoitteesta koronarokotusaika.fi. Todettujen koronatartuntojen määrä laski hieman Lauttasaaressa
Lauttasaari-Seura on tiivistämässä yhteistyötään naapurikaupunginosiemme sekä muiden eteläisten kaupunginosien kanssa. Jätkäsaaren, Töölön, Kruununhaan, Katajanokan ja Lauttasaaren asukkaiden edustajat tapasivat toisensa ja yhteistyö lähti liukkaasti käyntiin. Kaupunginosayhdistykset haluavat vaikuttaa muun muassa sen puolesta, että kaupunki päättäisi kaduilta poistetun lumen loppusijoittamisen mereen. Kaduilta kerätyn lumen seassa on muovia ja muuta jätettä, jotka mereen päätyessään eivät edistä Itämeren suojelun tavoitteita. Siksi lumen sulaminen sille tarkoitetuilla maa-alueilla on järkevämpää, vaikka kaikissa vaihtoehdoissa on myös huonot puolensa. Asukasedustajat pohtivat myös ”venetsialaisten” tuomista osaksi kaupunginosiemme katukuvaa elokuussa. Venetsialaiset on elokuun viimeisenä viikonloppuna vietettävä kesäkauden päätösjuhla. Mikä olisikaan upeampaa, jos tuolloin kadut, puistot ja merenrannat täyttyisivät yhdessä ruokailevista ihmisistä pimenevässä illassa pihavalojen loisteessa. Haluaisitko Sinä tulla mukaan kehittämään Helsingin eteläisten kaupunginosien välistä yhteistyötä Lauttasaaren edustajana vaikkapa venetsialaisia suunnitellen? Vapaaehtoistyö kotisaaremme puolesta on innostavaa ja tarkoituksellista toimintaa yhteisen hyvinvointimme ja viihtyvyyteen eteen. Tee vapaaehtoistyötä, jolla on tarkoitus! Jos kiinnostuit, ole yhteydessä info@lauttasaariseura.fi Juha Beurling-Pomoell Lauttasaari-Seuran kirjeenvaihtaja KASVOT 4 2.2.2022 Nro 5 TALO saarelta SEURA SANOO Rudolf Lanste (ent. Landstedt, 1903–1985) kuuluu unohdettuihin arkkitehteihin. Hän suunnitteli kuitenkin useita hienoja funktionalistisia asuinrakennuksia Töölöön, Munkkiniemeen ja Lauttasaareenkin ainakin kolme rakennusta. Arkkitehtuurimuseo luokittelee hänen työtään sanoilla ”harkittua ja viimeisteltyä”. Pajalahdentien kaupungin puoleinen alkupää perustuu saaren sotaa edeltävään funktionalistiseen kaavaan, joka saa alueen muistuttamaan Töölön samanaikaista sotien aikaista rakentamista. Lauttasaaressa kenties hienoin Lansteen suunnittelemista rakennuksista on saaren ”funkis-keskuksen” näyttävä toteutus Pajalahdentien mutkasta, joka valmistui 1939 ja otettiin käyttöön 1940. Rakennuksen alakertaan on osattu jo 1940-luvun alussa sijoittaa viisi liikehuoneistoa – taloyhtiön talouden kannalta erinomainen asia, joka tuntuu nykykaavoittajilta ja urakoitsijoilta unohtuneen. Myös talon pihan pengerrys suhteessa katutilaan on esimerkillisesti ratkaistu. Rakennuksen aiempi osoite oli vuoteen 1951 Helsingintie 9. Lanste suunnitteli asuinrakennukset myös Meripuistotielle ja Takaniementielle. Esa Laaksonen Arkkitehti, tietokirjailija Esa Laaksonen valmistelee teosta saaremme rakennusten arkkitehdeista. Rudolf Lansteen Pajalahdentie 9 Lumenajo mereen lopetettava TEKSTI ja KUVA Katja Pesonen Kun Lauttasaaren yhteiskoulun toimistosihteeri Sarita Hotanen, 47, joutuu määrittelemään toimenkuvansa, siitä tulee kinkkistä. Ehkä sen voisi typistää tähän: Jokapaikan Jane. Hän nimittäin hoitaa ison osan koulun juoksevista asioista ja on sekä oppilaiden että opettajien apu ja tuki. Jos hän ei pysty auttamaan, hän etsii jonkun joka pystyy. ”Jos osaisin käyttää työkaluja, varmaan korjailisinkin jotain”, hän nauraa. Yleisin syy missä oppilaat häntä lähestyvät ovat unohtuneet Wilma-salasanat. Opettajat taas voivat tulla vaikka hengähtämään hetken hänen huoneeseensa ja rupattelemaan rentouttavia ennen seuraavaa tuntia. Saritan tärkeimpiä tehtäviä on kuitenkin todistusten paperiversioiden teko. Hän tekee ne opettajien lähettämien tietojen perusteella. Nuorille annetaan todistuksia muulloinkin kuin keväisin, sillä yläkoululaiset saavat peräti viisi todistusta lukuvuodessa, jokaisesta jaksosta omansa. Sarita ilmoittaa kirjallisesti ylioppilaskirjoitusten tuloksista oppilaille, pitää huolen siitä, että oppilaiden tiedot ovat koulun rekisterissä ajan tasalla, antaa opiskelijoille opintotodistuksia etuuksien hakemista varten ja ilmoittaa kouluun valituille näiden sisäänpääsystä. Siinä muutamia tehtäviä. Sarita aloitti Lykissä 2009. Hän oli ollut pitkään kotiäitinä ja lasten kasvettua omatoimisiksi päätti etsiä töitä, jonkun mukavan osa-aikaisen. ”Itse asiassa Lauttasaari-lehden ansiosta olen tässä työssä. Oli iltamyöhä ja huomasin lattialla avoimena makaavan Lauttasaari-lehden ja kun katsoin sitä, siinä oli ilmoitus tästä työpaikasta. Hakuaika oli umpeutumassa aivan niillä hetkillä ja minulle tuli niin kiire lähettää hakemus saman vuorokauden aikana, etten laittanut mukaan edes cv:tä. Mutta sain paikan!”, hän muistelee huvittuneena. Hän tuli silloisen toimistosihteerin apuriksi, mutta tämän jäätyä eläkkeelle Sarita aloitti kokopäiväisenä. Hän on nauttinut työstään aina. ”Parasta tässä ovat nämä nuoret, he tekevät koulun. Ja vaikka periaatteessa työtehtäväni ovat samat, jokainen päivä on silti aivan erilainen. Koskaan ei aamulla tiedä, mitä päivän aikana tapahtuu.” Hän on Vaasasta kotoisin ja asunut Lauttasaaressa jo vuosia. ”Täällä itse asiassa asuu aika paljon vaasalaisia.” Välissä hän kävi miehensä, kahden lapsensa ja koiriensa kanssa Pietarissa, jossa he asuivat kolme vuotta miehen työn vuoksi, mutta palasivat sieltä takaisin saarelle. ”Onhan Pietari kaunis kaupunki, mutta koetapa asua siellä kahden lapsen ja kahden koiran kanssa niin se on vähän eri juttu. Seitsemän miljoonan ihmisen kaupungissa pelkkä kauppamatka saattaa kestää useamman tunnin ruuhkien vuoksi. Täällä nautin siitä, että jos kaupasta palatessani jotain on unohtunut, voin vaikka heti lähteä hakemaan sitä. Kaikki on niin lähellä.” Saritalla on edelleen kaksi koiraa, joiden kanssa hän käy koiranäyttelyissä. Hän myös toteaa, että ”kerran heppatyttö, aina heppatyttö”. ”Minulla on vakiohevonen Kirkkonummella. Ratsastaminen sunnuntaisin on minun omaa aikaani, josta en tingi”, hän hymyilee. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Toimelias Sarita on Jokapaikan Jane Lauttasaaren yhteiskoulun toimistosihteeri Sarita Hotanen ratkaisee ongelman kuin ongelman. Jos ei siihen pysty, hän etsii jonkun joka pystyy. PA R A S TA S a a r e l l a 1. Kun meri ja kalliot kohtaavat ”Kun isot aallot iskevät rantakallioille, voisin katsella sitä vaikka kuinka ja kauan.” 2. Särkiniemen pimeä paikka ”Eräässä kohtaa Särkiniemen kallioita on pimeä paikka, johon valot eivät osu ja siellä näkee täydellisen kirkkaan tähtitaivaan.” 3. Lyhyt työmatka ”Asun Vattuniemessä ja työmatka taittuu helposti miten vain.” Nauravaisen Sarita Hotasen työnkuva on laaja. ”Jos osaisin käyttää työkaluja, varmaan korjailisinkin jotain.” Rakennuksen päädyssä toisessa asunnoista on upea kaareva olohuone ja toisessa hauska pistokeparveke. ESA LAAKSONEN "Rakennuksen alakertaan on osattu jo 1940-luvun alussa sijoittaa viisi liikehuoneistoa."
5 2.2.2022 Nro 5 MAINOSTA LAUTTASAARILEHDESSÄ KUN HALUAT TAVOITTAA LAUTTASAARELAISET Lauttasaari-lehti jaetaan lähes 10 000 saarelaiseen kotiin ja yritykseen. Lisäksi sillä on yli 3 000 lehden telinejakelu ja näköislehti lauttasaari.fi-verkkopalvelussa. Tutustu mediakorttiin osoit teessa lauttasaari.fi ja pyydä tarjous Leenalta: seura@lauttasaari.fi tai 050 591 6466. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Kaikki hissit avoinna, rinteissä paljon lunta Lasten teemarinne ja pitkät mattohissit Kts. aukioloajat www.peuramaa.fi Ruoholahden UFF-myymälän vuokrasopimus päättyy. LOPPUUNMYYNTI 5.2.2022 ASTI KAIKKI TUOTTEET MAX. 3 € KE 2.2. 2 € TO—PE 3.—4.2. UFF. KAUPPAKESKUS RUOHOLAHTI. Ma-pe 10-20, la 10-18. 1 € LA 5.2. PIENIKIN ILMOITUS LAUTTASAARILEHDESSÄ HUOMATAAN! Katso mediatiedot osoitteesta lauttasaari.fi/lauttasaari-lehti/mediakortti Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Tarjoukset voimassa 8.2.2022 saakka tai niin kauan kun varatut erät riittävät CELLO-KEITTIÖT Susanna Ritala 050 4314003 susanna.ritala@k-rauta.fi REMONTTIMYYJÄ Kai Hilo 040-1342454 kai.hilo@k-rauta.fi VaRaa ILMaINEN suuNNITTELuaIKa MYYMÄLÄsTÄMME TaI NETIsTÄ ajanvaraus.k-rauta.fi Myös etätapaamiset. KEITTIÖT ark. 8-21, la 9-18, su 11-18, p. 010 2491000 Itämerenkatu 21, Helsinki, www.k-rauta.fi/ruoholahti KULJETUSPALVELU AJANVARAUSPALVELU REMONTTIPALVELU RAHOITUSPALVELU Tule tutustumaan uusiin keittiömalleihin! Voimassa 13.2.2022 saakka Elfa säilytysjärjestelmät Ei koske Elfa-kaappeja, liukuovia eikä koripaketteja. Kasvivalaisin Nelson Garden led. 39cm, 15W, muuntajalla 39 95 Pienoiskasvihuone Nelson Garden S 2x6kpl Kylvöja taimimulta Kekkilä 10l 4 95 sk 4 95 SIEMENET SAAPUIVAT K-RAUTA RUOHOLAHTEEN! Hae omasi ja aloita esikasvatus. On aika aloittaa esikasvatus! -20% Rokotukset kätevästi myös ulkona! Punkkibussi on liikkeellä! R LUE KORONATIEDOTE: www.saaristolaakarit.fi Myös PNEUMOKOKKI rokote! 100% Kotimainen S-Market Itälahdenkatu S-Market Itälahdenkatu To 3.2. klo 16-18. To 3.2. klo 16-18. To 10.2. klo 16-18. To 10.2. klo 16-18. Kaikki rokotukset kätevästi ja edullisesti! Myös PNEUMOKOKKI rokote! KOKO AIKATAULU: Rokotukset kätevästi myös ulkona! Punkkibussi on liikkeellä! R LUE KORONATIEDOTE: www.saaristolaakarit.fi Myös PNEUMOKOKKI rokote! 100% Kotimainen Nyt VYÖRUUSUrokote!
KYSELYTUTKIMUS 6 2.2.2022 Nro 5 TEKSTI ja KUVA Pete Suhonen Lauttasaari-Seuran liikkeelle saattama Hiilineutraali Lauttasaari 2030 -hanke etenee. Loppuvuonna toteutetun lähtötasotutkimuksen tulokset osoittavat, että lauttasaarelaisilla on verraten suuri huoli ilmastonmuutoksesta. Tutkimukseen haastateltiin 500 lauttasaarelaista. Otos edustaa alueen yli 18-vuotiasta väestöä. ”Ilmastohuoli on akuutti ja asenne huolestunut. Käytännössä kaikki lauttasaarelaiset ovat vähintään jonkin verran huolissaan ilmastomuutoksesta, yli puolet erittäin huolissaan”, tutkimusjohtaja Jaakko Hyry tutkimuslaitos Kantar TNS:sta sanoo. Huoli globaalista ilmastonmuutoksesta ja tietoisuus siitä on Hyryn arvion mukaan Lauttasaaressa koko maan tasoa suurempaa. Erityisesti ilmastonmuutoksen kieltävien osuus on matalampi. Lauttasaaressa yksi viidestäkymmenestä ei ole lainkaan huolissaan ilmastonmuutoksesta. Nuorten aikuisten huoli suurin Lauttasaaressa naisten ilmaisema vakava huoli ilmastosta on miesten ilmaisemaa suurempi, ja toisaalta nuorten ilmaisema huoli suurempaa kuin vanhimpien vastaajien. Erittäin huolissaan olevien osuus on matalin johtavassa asemassa olevien ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa, suurin opiskelijoiden joukossa. Vastaajat uskovat tuntevansa huolenaiheen hyvin. Reilu kolmannes ilmaisee tietävänsä erittäin hyvin, mistä ilmastonmuutoksessa on kyse, ja noin puolet sanoo tietävänsä asian melko hyvin. Oma arvio tietämisestä on vahvin nuorimmilla ja matalin yli 60-vuotiailla. Lähes kaikki lauttasaarelaiset kertovat seuraavansa vähintään jonkin verran julkista keskustelua ilmastosta. Vähiten ilmastokeskustelua seuraavat työntekijät (77%), eniten yli 65-vuotiaat (98%). Asuntolämpötila esimerkillinen Kyselyyn vastanneista lauttasaarelaisista 68 prosenttia asuu omistusasunnossa, 32 prosenttia vuokra-asunnossa. Lauttasaarelaisasunnot on rakennettu tyypillisimmin 60ja 50-luvuilla. Kyselyn perusteella asuntojen yleisin lämmitysmuoto on kaukolämpö (83%). Maalämmöllä lämpiää kuusi prosenttia ja sähköllä neljä prosenttia asunnoista. Asuntojen sisälämpötila on vastaajien arvion perusteella talvella 20–22 astetta kahdessa asunnossa kolmesta. 12 prosentissa asunnoista lämpötila on yli 22 astetta. Toisaalta yhdeksässä prosentissa asunnoista sisälämpötila on alle 20 astetta. Joka kymmenes ei osannut arvioida asuntonsa lämpötilaa. Vastausten perusteella lauttasaarelaisasuntojen keskimääräinen sisälämpötila talvella olisi 21,6 astetta. Se on lähellä esimerkiksi asumisterveysohjeen mukaista suosituslämpötilaa, joka on 21 astetta. Kaupan vastuullisuus merkitsee Lauttasaarelaisten päivittäistavarakaupan valintaan vaikuttavat edelleen eniten käytännölliset syyt. Kärkeen nousivat lyhyt matka (90%), tuotteiden tuoreus (88%) ja tuotevalikoiman laajuus (80%). Kahdella kolmesta lauttasaarelaisesta päätökseen vaikutti kuitenkin myös kaupan vastuullisuus. Kyselyssä arvioiduista asioista vähiten vaikutusta oli sähköauton latauspisteellä (13%), pysäköintimahdollisuuksilla (35%) sekä sillä, että kaikki ostokset saa tehtyä kerralla (37%). Kolmanneksella ei autoa Kyselyyn vastanneista kolmanneksella ei ole autoa kotitaloudessaan, yli puolella on yksi auto ja 12 prosentilla kaksi tai useampia. Oman auton käyttö oli yleisintä yrittäjillä, johtavassa asemassa olevilla ja ylemmillä toimihenkilöillä, eläkeläisillä ja miehillä. Talvella miesten autonkäyttö korostui entisestään miesten ja johtavassa asemassa olevien keskuudessa. ”He näyttäisivät pystyvän etäännyttämään tätä globaalia uhkaa jonkin verran ulkopuolelleen. Oma mukavuudenhalu tai kiire voi olla esteenä omille teoille kuten auton käytön vähentämiselle. Se arvattavastikoetaan tinkimisenä omasta mukavuudesta. Tämä näkyy esimerkiksi muita aktiivisemmassa auton käytössä näinkin urbaanilla asuinpaikalla kuin Lauttasaaressa, erityisesti talvella”, Hyry sanoo. Vastaajista kuitenkin yli puolet ilmoitti vähentäneensä autolla liikkumista tai haluavansa vähentää sitä. Polkupyörä ei vielä kuulu talveen Kesällä lauttasaarelaiset näyttäisivät suosivan lähes kaikissa vastaajaryhmissä kävelyä ja polkupyörää, tosin naiset selvästi enemmän kuin miehet. Polkupyörä on kuitenkin edelleen lähinnä kesäajan liikkumisväline. Kun kesällä polkupyörällä liikkuu pääsääntöisesti 27 prosenttia lauttasaarelaisista, osuus putoaa talvella seitsemään prosenttiin. Noin puolet vastaajista oli sitä mieltä, että polkupyörän käyttö lisääntyisi, jos väylät olisivat turvallisemmat ja talvisin paremmin auratut. Julkista liikennettä käyttää kesällä pääasiallisesti 21 prosenttia ja talvella 39 prosenttia. Kävely pitää pintansa varsin hyvin läpi vuoden. Kesällä kävely on pääasiallinen liikkumismuoto 30 prosentilla, talvella 23 prosentilla. Hyvin kiertää Lauttasaarelaisten yleisin ilmastoteko on jätteiden kierrätys, jota sanoi harjoittavansa tai haluavansa harjoittaa 99 prosenttia vastaajista. Esimerkiksi kartonkia ilmoitti kierrättävänsä peräti 97 prosenttia vastaajista. Lauttasaarelaiset kierrättävät erittäin yleisesti myös lasia (96%) ja paperia (96%). Vähiten kierrätetään tekstiilijätettä (47%), huonekaluja (67%) ja käyttökelpoisia vaatteita kirpputoreille (69%). Biojätettä kierrättää 89 prosenttia lauttasaarelaisista. Korkeaan kierrätysaktiivisuuteen on syytä kuitenkin suhtautua varauksella. ”Kysymyksessä ei oteta kantaa kysytyn kierrättämisen säännöllisyyteen. Periaatteessa epäsäännöllisestikin kierrättävät voivat vastata eri luokkiin kyllä. Toisaalta ovathan suomalaiset opetettu kierrättämään, joten he tietävät, että näin pitäisi tehdä”, Hyry sanoo. Toiseksi yleisin ilmastoteko on käytettyjen vaatteiden tai tavaroiden ostaminen. Näin oli tehnyt tai halusi tehdä 78 prosenttia vastaajista. Lähes yhtä yleistä oli ilmastonäkökulman huomioiminen kodin sähkönja vedenkulutuksessa sekä Lauttasaaressa suuri huoli ilmastonmuutoksesta Tuore kyselytutkimus osoittaa, että lähes kaikki lauttasaarelaiset kantavat huolta ilmastonmuutoksesta. Yhdeksän kymmenestä uskoo myös tietävänsä, mistä siinä on kysymys. "La?hes kaikki lauttasaarelaiset kertovat seuraavansa va?hinta?a?n jonkin verran julkista keskustelua ilmastosta." Kasinonranta lokakuussa 2021.
Huoli ilmastonmuutoksesta Erittäin huolissaan 55% Hieman huolissaan 42% Ei lainkaan huolissaan 2% Ei osaa sanoa 1% 18-34-vuotiaista erittäin huolissaan oli 59 prosenttia, yli 65-vuotiaista 50 prosenttia. Tietää, mistä ilmastonmuutoksessa kysymys Erittäin hyvin 38% Melko hyvin 49% Suunnilleen 11% Huonosti tai ei ollenkaan 2% Johtavassa asemassa olevista 45 prosenttia uskoi ymmärtävänsä erittäin hyvin ilmastonmuutoksen, työntekijöistä vain 30 prosenttia. Seuraa keskustelua ilmastosta Paljon 31 % Jonkin verran 52% Vähän 9% En lainkaan 1% 00200-alueella asuvista 93 prosenttia kertoi seuraavansa ilmasto keskustelua paljon tai jonkin verran. 00210-alueella luku oli 83 prosenttia. Mitä ilmastotekoja tehnyt tai haluaisi tehdä Kierrättänyt jätteitä 99% Ostanut käytettyjä vaatteita tai tavaroita 78% Huomioinut ilmaston kodin sähkössä, lämmityksessä tai vedenkulutuksessa 74% Vähentänyt lihansyöntiä 73% Vähentänyt lentomatkailua 69% Vähentänyt autoilua 57% Maksanut kompensaatiomaksuja 23% 18-34-vuotiaista kompensaatiomaksuja oli maksanut 36 prosenttia. Yli 65-vuotiaista 11 prosenttia. Millä liikkuu kesäaikaan pääasiallisesti Kävellen 30% Polkupyörällä 27% Julkisilla 21% Omalla autolla 20% Kimppakyydillä 1% Yli 65-vuotiaista pääasiassa kävellen liikkuu 48 prosenttia, 18-34-vuotiaista 18 prosenttia. Millä liikkuu talviaikaan pääasiallisesti Julkisilla 39% Omalla autolla 29% Kävellen 23% Polkupyörällä 7% Kimppakyydillä 1% Omalla autolla liikkuu talvisin 42 prosenttia miehistä, 18 prosenttia naisista. Mitä kierrättää Kartonki 97% Lasi 96% Paperi 96% Metalli 93% Paristot 92% Muovi 92% Pantilliset juomapakkaukset 91% Biojäte 89% Elektroniikka 88% Vaarallinen jäte 80% Lääkkeet 78% Käyttökelpoiset vaatteet 69% Huonekalut 67% Tekstiilijäte 47% Käyttökelpoiset vaatteensa kirpputorille kierrätti 79 prosenttia naisista, mutta miehistä vain 58 prosenttia. 7 2.2.2022 Nro 5 Kohti hiilineutraaliutta Olen aktiivinen hiililaskurin käyttäjä. Kävin päivittämässä oman hiilijalanjälkeni ja se näytti 6 300 kiloa CO²e vuodessa. Ei autoa, ei matkoja, ei lihaa. Kauppaja muut asiointimatkat sujuvat etupäässä kävellen, kesällä pyöräilen ja stadissa käyn metrolla. SYKEn kehittämä Ilmastodieetti-laskuri ei ota huomioon dalmatialaisneidin hiilipäästöjä. Käyttämäni sähkö on päästötöntä, joten asunnon lämmityksen osuus hiilijäljestä on 75 prosenttia. Pariisin ilmastosopimuksen mukainen tavoite on, että asukaskohtainen kulutus vuonna 2030 on 3000 kiloa CO²e vuodessa. Ilmastodieetti ei ole reilu laskijaa kohtaan. Se niputtaa lopputulokseen paitsi päästöt, joihin voimme vaikuttaa, myös päästöt, joita emme voi omilla toimillamme vähentää, ainakaan merkittävästi. Omat säästötoimenpiteeni ovat jo tapissa enkä kompensoi päästöjäni. Omistamamme energiayhtiö Helen oli jo aikaisemmin päättänyt, että hiilenpoltto päättyy Hanasaaren voimalassa 2023. Sitten tippui uutispommi. Helen ilmoitti vuoden vaihteessa, että se joutuu lopettamaan hiilenpolton myös Salmisaaren voimalassa, viisi vuotta etuajassa, koska hiilestä on tullut liian kallista. Helsingissä ei tuoteta lämpöä enää uusiutumattomilla polttoaineilla vuoden 2024 jälkeen. Eli hiilijälkeni pienenee radikaalisti. Tämä muuttuu kiinnostavaksi. Pääsisinkö eroon lopuistakin hiilisynneistäni? Kompensaatiokauppa kuluttajalle on lapsenkengissä. Ainoa järkevä vaihtoehto, jonka löydän, on Hiilipörssi. Loppujen, 1,575 tonnin päästöjeni kompensointi maksaa 43,90 euroa tonnilta eli 69,14 €, noin kuusi euroa kuussa. Sillä uudistetaan suota 0,05 hehtaaria, jonka päästösäästöt sadassa vuodessa ovat 14 tonnia. Olenko sitten sujut luontoni kanssa? Täytyy nukkua yön yli. Eero-J Ahonala hankekoordinaattori, Hiilineutraali Lauttasaari 2030 Isoja ja pieniä tekoja Saarella myös pikakyselyitä Lauttasaaressa suuri huoli ilmastonmuutoksesta Tuore kyselytutkimus osoittaa, että lähes kaikki lauttasaarelaiset kantavat huolta ilmastonmuutoksesta. Yhdeksän kymmenestä uskoo myös tietävänsä, mistä siinä on kysymys. lämmityksessä (74%) ja lihan syönnin vähentäminen (74%). Kompensaatiomaksuja oli maksanut tai sanoi haluavansa maksaa lähes neljännes. Ilmastopaneeliin 240 asukasta Tutkimuksen yhteydessä vastaajilta kysyttiin halukkuutta osallistua Lauttasaareen omaan ilmastopaneeliin. Mukaan ilmoittautui 240 vastaajaa, eli lähes puolet vastaajista. Hyryn mukaan se kuvaa ilmastotekohaluja. ”Luku on korkea. Toisaalta kaikki ilmoittautuneet eivät todennäköisesti tule olemaan aktiivisia muissa ilmastoteoissaan. Siis vaikka huolta kannetaan ja asenne on oikea, niin teot jäävät nähtäväksi. Paneeliin osallistuminen kiinnosti nuoria enemmän kuin vanhempaa väkeä”, Hyry sanoo. Tutkimusraportti on kokonaisuudessaan luettavissa lauttasaari.fi-verkkosivuilla ? Lauttasaari.fi/hiilineutraalilauttasaari-2030 Näin kyselytutkimus tehtiin Kantar TNS Oy haastatteli 500 lauttasaarelaista puhelimitse marras-joulukuun aikana. Vastaajista 66 prosenttia asui postinumeroalueella 00200, 34 prosenttia alueella 00210. Otos edustaa Lauttasaaren yli 18-vuotiasta väestöä. Tutkimuksen rahoittivat Lauttasaari-Seura, Lauttasaaren seurakunta, K-ryhmä, S-ryhmä ja Helen. Hiilineutraali Lauttasaari 2030 -hanke on tuonut saarelle kosketusnäytöllisiä WOTT-pikakyselylaitteita, joilla kerätään tietoa kierrättämiseen ja liikkumiseen liittyvistä asenteista ja valinnoista. Laitteiden esittämät kysymykset vaihtuvat. Pikakyselylaite löytyy muun muassa seuraavista paikoista: Lauttasaaren yhteiskoulun liikuntahallin aula, Kauppakeskus Lauttiksen 2. kerros, S-Market, Kauppakeskus Lauttis, 1. kerros. Lauttasaaren kirjasto. K-Supermarket, Itälahdenkatu. S-Market, Itälahdenkatu. K-Market Oliivi.
ENNEN 8 2.2.2022 Nro 5 TEKSTI Kari Kemppinen KUVAT Yksityisarkistot Ajoneuvojen renkaita kunnostanut ja vulkanoinut Vulcan muutti Vanhan kirkkopuiston liepeiltä Lauttasaareen vuonna 1938. Vulcan oli juuri rakennuttanut uuden kumitehtaan Myllykallion tuuhean metsikön reunaan, kartanon peltojen viereen osoitteeseen Lauttasaarentie 50. Vulcania vastapäätä, Jorvakseen johtaneen kapean tien toiselle puolelle, Lahnalahden peltorantaan, oli aiemmin talkootyönä valmistunut Lauttasaaren Pyrinnön urheilukenttä. Vulcan kunnosti ja vulkanoi renkaita läpi sota-ajan. Julkisivussa oli aluksi yrityksen nimi suurin kirjaimin maalattuna, myöhemmin vihertävin valokirjaimin. Mäkeä alettiin kutsua Vulcanin mäeksi. Vilinä ja vilske Vuonna 1954 Lauttasaaressa asui jo yli 10 000 asukasta. Monet suurten ikäluokkien kouluikäiset aloittivat koulunkäynnin juuri valmistuneessa Myllykallion kansakoulussa syyskuun 1. päivänä. Samalla Pajalahden koulusta siirtyi osa oppilaista uuteen kouluun sekä osa Särkiniementielle Lauttasaaren yhteiskouluun (Lyk), jossa he aloittivat uusina lukiolaisina. Myllykallion koulun oppilaiden, erityisesti Lauttasaarentien pohjoispuolella ja Kotkavuoren alueella asuneiden lasten vanhemmat alkoivat kiinnittää huomiota koulun ja Radiatorin toimitalon viereiseen turvattomaan suojatiehen. Oppilaat käyttivät sitä aamuin ja iltapäivisin vilkkaasti liikennöidyn pääväylän ylittämiseen. Vaikka saaren henkilöautokanta oli tuontisäännöstelystä johtuen vielä vähäistä, niin linjaja kuorma-autoja oli paljon, eivätkä niiden kuljettajat piitanneet nopeusrajoituksista, liikennemerkeistä tai lapsista, jotka keräsivät tienposkessa rohkeutta suojatien ylittämiseen. Huolestuneet opettajat ja vanhemmat ottivat yhteyttä viranomaisiin. Poliisin avulla syntyi nopeasti muutamien aktiivisten ja vapaaehtoisten vanhempien, lähinnä äitien, muodostama epävirallinen suojatiepoliisi-ryhmä, joka valkoisin ”rähinäremmein” ja merkkitauluin turvasi oppilaiden suojatieylityksiä. Harrikkapoliisit tulevat Syksyllä poliisit saapuivat parilla sivuvaunullisella, jytisevä-äänisellä Harley Davidson -moottoripyörällä antamaan liikennevalistusta Myllykallion koululla. Pyörät oli hankittu poliisien käyttöön Helsingin olympialaisia varten. Välitunnilla lapset saivat kysellä poliiseilta liikenneasioista ja moottoripyöristä, rohkeimmat saivat jopa istua niissä. Poliisien HD-moottoripyörät ja mustamaija-autot tulivat etenkin lauttasaarelaisille tutuiksi, sillä niitä säilytettiin Heikkiläntie 6:ssa, teollisuustalon poliisiajoneuvovarikolla. Valkoinen lippu Syksyllä 1954 poliisi aloitti Vulcaninmäkeä alas ajavien nopeusratsiat. Yksi poliisi seisoi piilopuskassa kumitehtaan ja kalkeeripaperia valmistaneen Carbonexin toimitalon välisessä metsikössä. Kun auto sivuutti poliisin, heilahti valkoinen lippu. Samalla poliisikaksikko käynnisti kellot Lauttasaarentie 47:n porttikongissa. Kellotettavan matka-ajan mittauspiste oli porttikonkia vastapäätä sijainneen Radiatorin porttipilari. Kun auto ohitti pilarin, kellot pysäytettiin ja radiopuhelimella ilmoitettiin aika/matka -taulukosta mahdollinen ylinopeus HD-pyörillä ja mustamaijoilla varustautuneille pysäyttäjille, jotka odottivat kaislikkoisen peltoaukean reunassa, lähellä Gyldénintien risteystä. Yksinkertaista, mutta tehokasta rahastusta. Ylinopeusennakot Kun Neuvostoliitto luovutti Porkkalan vuokra-alueen 1956, Espoon maalaiskunnassa alkoi Tapiolan asuinalueen rakentaminen. Se lisäsi Lauttasaaressa länsi-itäsuunnan liikennettä. Vulcaninmäki oli vielä silloin pitkä ja jyrkästi nouseva. Länteen ajavat linjaja kuorma-autot keräsivät varsinkin talviaikaan vauhtia jo koulun kohdalla. Pitkällä ylinopeusennakolla yritettiin päästä mäen päälle. Poliisit huomasivat tämän ja ryhtyivät sittemmin tekemään nopeusmittausta myös lännen suuntaan. Vaikka tieto valvonnasta levisi, moni matka keskeytyi mäen päällä poliisin rysään. Poliisit piiloon Väestönkasvu, rakentaminen sekä teollisuusalueella että saarella jatkui 1960-luvulla. Vuonna 1964 saarella asui jo 21 000 asukasta, mutta poliisien aktiivisuus ja näkyminen väheni Lauttasaaressa. Nopeuksia valvottiin enää satunnaisesti kameroilla, jotka usein piilotettiin tunnuksettomiin siviiliautoihin. Suojatiepoliisi-toiminta koulun edustalla jatkui, vaikka yhä useampi äiti oli siirtynyt työelämään. Yläluokkien oppilaat jatkoivat sitä 1960-luvun alkupuolelle saakka poliisien kouluttamina. Samaan aikaan monen nuoren polkupyörä vaihtui mopoksi, sittemmin moottoripyöräksi tai autoksi. Henkilöautojen tuontisäännöstely oli päättynyt vuonna 1962, itäautojen tilalle tulivat Kuplavolkkarit ja Datsunit. Hyvästit Vulcaninmäelle Länsiväylää oli ryhdytty rakentamaan aluksi Haukilahden ja Ruoholahden välille 1960-luvun alussa ja se haittasi Vulcaninmäen rinteessä olleiden yritysten toimintaa. Lisäksi niiden eteen, rinteeseen, valmistui runsaan vuoden ajaksi väliaikainen ajoväylä Länsiväylältä Lauttasaarentielle, ennen Lapinlahdensillan valmistumista 1965. Vuonna 1963 Vulcanin kiinteistöt osti Heikkiläntie 6:ssa toiminut Esmi, Hedengrenin tytäryhtiö. Se myi rengasliiketoiminnan pois, purki kiinteistöt ja rakensi tontille 1969 valmistuneen toimitalon. Myös Carbonexin toiminta mäenrinteessä päättyi. Ennen sitä se rakennutti itselleen 1965 uuden toimitalon Itälahdenkatu 20:een. Pyrkän kenttä ja nimi säilyivät, vaikka karttanimeksi tulikin Lauttasaaren liikuntapuisto. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Nasta laudassa Vulcaninmäessä Vulcaninmäen vauhti vaaransi koulumatkan 1950-1960-luvuilla. Nopeusja suojatievalvonta rauhoitti holtittoman menon Lauttasaarentiellä. Taljan liikenneohjeita koululaisille, runomitalla. Poliisien sivuvaunulliset Harley Davidson -moottoripyörät valvoivat 1952 Helsingin olympialaisten liikennettä ja kilpailuja. Samoilla HD-pyörillä poliisit kävivät antamassa liikenneopetusta Myllykallion koululla. Moottoripyöräpoliisien ajoasuna maantieajossa oli pitkävartiset hanskat, nahkatakki ja -päähine ajolaseineen, ympäri vuoden. 1963. Myllykallion koulun suojatielle tuli keskikoroke 1960, jossa aluksi äidit ja myöhemmin yläluokkien oppilaat turvasivat ”poliisivaltuuksin” koululaisten Lauttasaarentien ylityksen. Hyppyrimäki valmistui saman vuoden helmikuussa 1960. Länsiväylän tielinjaus valmistuminen hahmottuu: Vulcaninmäestä maamassat on kaivettu ja siirretty Ruukinlahden täytteeksi. Lahnalahdentien siltaukko odottaa valettuna. Vasemmassa reunassa kumitehdas Vulcan ja sen takana Carbonex. Talvella 1950-luvun alussa Lauttasaarentie länteen oli vielä kapea ja sitä reunusti tuuhea metsikkö kumitehdas Vulcanin kohdalla, kartanon peltoalueen reunassa. Koulujen edustoilla nopeusrajoitus 30 km/h Aluenopeusrajoitus saarella on nykyään 40 km/h ja koulujen edustoilla 30 km/h. Saarella on yksi automaattisen nopeudenvalvonnan kamera, Lauttasaarentien ja Lemissaarentien risteyksessä. Lauttasaaren ala-asteen koulun peruskorjaus valmistuu huhtikuussa, jolloin oppilaat muuttavat Vattuniemestä takaisin omaan kouluunsa. Ylinopeusennakoita & valkoisia lippuja
9 2.2.2022 Nro 5 MAINOS T =Takeaway KK =Kotiinkuljetus ravintolalta W = Kotiinkuljetus Wolt.fi F = Kotiinkuljetus Foodora.fi RAVINTOLOITSIJA, MUKAAN RAVINTOLAOPPAASEEN? 35€ + alv / lehti. Ota yhteys mediamyyntiin: Leena Valtola 050 591 6466 tai seura@lauttasaari.fi. RAVINTOLAOPAS NAUTI NÄISTÄ HYVISTÄ KAHVILOISTA JA RAVINTOLOISTA LAUTTASAARESSA. Päivällisravintola Lounasravintola Baari Kahvila Yksityistilaisuuksiin Huomioithan ajankohtaiset ravintolarajoitukset, jotka muuttavat alla annettuja aukioloja anniskeluaikoja. Makers Kahvilan Vesto-pasta 11,30€. VIIKON SUOSIKKI Nam! Paikka Osoite Mikä Auki Tarjolla Limone Nahkahousuntie 1 limone.fi 050 562 5010 Italialainen mutkaton ja hauska trattoria Nahkahousuntien ja Vattuniemenkadun kulmassa. Keittiössä aitosisilialaista osaamista. Lounas arkisin klo 11-15. Kestosuosikki: Di Parma -pizza ja Katkarapupasta. T F W ma-to 11-21 pe-la 11-22 su 12-21 Maharaja Särkiniementie 5 ravintolamaharaja.fi 010 292 6699 Särkiniementien sympaattinen intialainen ravintola, joka tarjoaa meheviä tandooriruokia, naan-pizzoja, kebabeja ja rullia. Maista Maharaja-pizza. Kestosuosikki: butter chicken. Nouda tai tilaa Woltin tai Foodoran kautta. T F W ma-pe 11-19 la-su 12-20 Persilja Tallbergin puistotie 1 ravintolapersilja.fi 09 621 6727 ma-pe 10.30-22 la 12-22 su 12-20 Tunnelmallinen perheravintola välimerellisellä keittiöllä. Arkisin runsas noutopöytälounas klo 15 asti ja viikonloppuisin monipuolinen brunssi klo 12-16. Päivällisellä ala carte-listan herkut, myös pizzoja. Kestosuosikki: naudan sisäfilevarras. T W Luca Lauttasaarentie 28 050 466 1499 pizzerialuca.fi Suomen parhaan pizzerian palkinnon voittanut napolilaistyylinen pizzeria. Rento ja lämminhenkinen seurustelupaikka, jossa viihtyy pidempäänkin. Kestosuosikki: Pizza Diavola. T F W ti-pe 16-21 la 14-21 su 14-20 Louis Kiviaidankatu 9 044 9857 663 ravintolalouis.fi Vattuniemen välimerellinen ruokaravintola, jonka herkut valmistetaan puuhiiligrillissä. Listalta löytyy pihvejä, burgereita, pizzaa ja döneriä eli varmasti jokaiselle jotakin. Annoksiin kuuluu monipuolinen salaattibuffet. Lounastarjoukset klo 10.30-14. Kestosuosikki: chevre-kanasalaatti T F W ma-to 10.30-21 pe 10.30-22 la 11-22, su 11-21 Loru Itälahdenkatu 22 B-talo ravintolaloru.fi 044 3096 959 Suosittu lounasravintola aivan Heikkilänaukion tuntumassa. Buffetlounas, jossa useita vaihtoehtoja ja aina myös pizzaa, päivän keitto ja jälkiruoka. Toimii myös tilausravintolana, hyvät kabinettitilat. Kestosuosikki: runsas ja monipuolinen lounas-buffet. T ma-pe 10.30-14 Itälahdenkatu 1a paseo.fi 050 351 5449 ma-to 9.30 20 pe 9.30 21 la 10 21, su 10 19 Lounas klo 11 14.30. Veijarivuoren rannassa hiekkatien varrella. Puinen kahvilarakennus ja sitä ympäröivä luonto saaristonäkymin ihastuttavat kaikkina vuodenaikoina. Takka luo tunnelmaa katetulla terassilla. Kestosuosikki: kalaruoat, burgerit ja Paseon Gelato. T Bistro Telakka Vattuniemenranta 5 bistrotelakka.fi 050 3231 961 ma-ti 11-14.30 ke-pe 11-21 la 12-21 Pursiseura Sinbadin rakennuksessa sijaitseva valoisa bistro tarjoilee rehtiä ruokaa sopivalla twistillä ja satamanäkymin. Aurinkoinen terassi. Lounas tarjolla arkisin klo 11-14.30. Kestosuosikki: savulohi. T Paseo Café & Grill Blue Peter Vattuniemen puistotie 1 bluepeter.fi 010 4249 801 ma-pe 11-14.30 Saaren merellisin ravintola HSK:n satamassa. Lounas (klo 11-14) paikan päällä pöytiintarjoiltuna sisältää salaatit, itseleivottua leipää ja kahvin/teen. Perhepakkaukset ja päivän annokset verkkokaupasta bluepeter.fi; maksuton kotiinkuljetus saarella. T W Korat Café Gyldenintie 9 koratcafe.fi 050 3135 889 Aitoa thaimaalaista kotija katuruokaa. Tulista ja miedompaa, myös vegeä ja vegaanista. Lounas noutopöydästä klo 11-14.30. Ala carten takeaway-hinnat -10%. Keittiö sulkee 20.30. Kestosuosikki: curry-annokset. T ma-pe 11-21 la 12-21 su suljettu Makers Kahvila Heikkiläntie 10 www.makerskahvila.com 040 360 8808 Lauttasaaren oma olohuone, jossa tarjolla bageleita, raakakakkuja, laskiaispullia ja muita kahvilatuotteita. Lounaalla keittoa, vohveleita, salaatteja ja VESTO-pastaa. Panostaa vegaaniseen ja gluteenittomaan tarjontaan. Kestosuosikki: Fetasalaatti Makersin Vestolla ja kauraleivällä. T F W ma-pe klo 9-15 Nam! Mikä Lauttasaari-Seura? Lauttasaari-Seura on Suomen suurin kaupunginosayhdistys. Sen toiminta perustuu aktiivisten saarelaisten vapaaehtoisuuteen ja haluun vaikuttaa asuinalueensa asioihin. Tule mukaan tekemään vielä parempaa Lauttasaarta! Voit olla kannatusjäsen tai osallistua toimintaan. Jäsenmaksu 30 €/kalenterivuosi. Seuran jäsenyydellä saat myös rahanarvoisia jäsenetuja paikallisilta toimijoilta. Liity osoitteessa lauttasaari.fi
TAIDE Levon paikka näyttely 22.1.-10.2. Galleria Fogga, Lauttasaarentie 6. Esillä on maalauksia ja veistoksia taiteilijoilta Inga Ikipyy, Mari Mathlin, Paula Mikkilä, Leena Partala, Maria Ruoti, Greta Salonen, Marjo-Riikka Stenius, Sanni Tunturipuro, Ulla Vesander, Virpi Yli-Vakkuri. LIIKUNTA KORIPALLO Lauttasaaren yhteiskoulu Kassari Dream Team HyPo la 12.2. klo 9.15, naisten III divisioona. ToPoLa Koristajat – LePy la 12.2. klo 11, naisten III divisioona. ToPoLa TikS su 13.2. klo 15.20, naisten II divisioona. ToPoLa MuKi II 14.2.-20.2., miesten II divisioona. ToPoLa – Helmet 14.2.-20.2., naisten II divisioona. MUUT Infotilaisuus ruotsin kielen kielikylvystä Lauttasaaressa to 3.2. klo 18.30–19.30 Teamsissa. Lauttasaaren kielikylpy-yhdistys kertoo ruotsin kielen kielikylvystä ja kielikylpyryhmiin hakemisesta. Myös kokemuksia kielikylpypolulta perheen näkökulmasta. Tilaisuus on tarkoitettu suomenkielisten päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille. Ilmoittaudu 3.2. klo 16 mennessä: lauttasaarenkielikylpy@gmail.com. Saat teams-linkin sähköpostiisi. SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Heikkiläntie 7A, 4. kerros. Seurakunnan päämessu sunnuntaisin klo 11. Messu striimataan seurakunnan Facebook-sivuille. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 19. Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko järjestetään viikkomessun tilalla seurat. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11–12. Koululaisten lautapelikerho perjantaisin klo 13.30–16. Nuorten aikuisten dialogitapahtuma verkossa ke 2.2. klo 18.30-20. Linkin tapahtumaan löydät nettisivuiltamme. Tapahtuma on osana YK:n uskontojen ja katsomusten välistä Yhteisymmärrysviikkoa. Mukana järjestämässä on Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko, Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto ja Lauttasaaren seurakunta. Lisätietoja pappi Annette Markkuselta, annette. markkunen@evl.fi Yhteisvastuu-myyjäiset (noutomyynti) 13.2. klo 12-14.30, Heikkiläntie 7A, 4.krs. Ennakkotilaukset 9.2. mennessä: sanna. witick@evl.fi , puh. 050 380 3528. Liikuntarajoitteisille tuotteiden kotiinkuljetus. Myytävät tuotteet: Kultarannan pumpulikakku (gluteeniton) 28e/ 15e (puolikas), Aleksanterin leivos 4e/kpl, laskiaisen mehevä kurpitsakakku 30e, laskiaispulla 3,5e/2,5e (ei täytettä), laskiaispullaa on mahdollisuus myös tilata gluteenittomana. Tuotto lahjoitetaan Yhteisvastuu-keräykseen. Kaikki toiminta järjestetään Heikkiläntiellä, ellei toisin ole mainittu. Heikkiläntie 7:n väistötilaan voi tulla hiljentymään arkisin klo 10-18 välisenä aikana, pidämme huolta terveysturvallisuudesta. Käytäthän väistötilassa kasvomaskia, ellei sen käyttöön ole terveydellistä estettä. Olemme vahvasti läsnä sosiaalisessa mediassa. Diakoniatoimiston päivystyspuhelin palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 10–11 numerossa 09 2340 4318. Päivystävä pappi on tavoitettavissa arkisin klo 9–21 p. 09 2340 4302. JOHANNES FÖRSAMLING Heikasvägen 7 C, 4 vån Sammanlyst högmässa i Johanneskyrkan 6.2. kl 12. Obs! Ingen mässa på Heikasvägen. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Vattuniemenkatu 9 Rukouspiiri to 3.2. klo 18. Aila ja Susanne. Sana ja rukous pe 4.2. klo 19. Rauno Jaatinen. Herätyskokous su 6.2. klo 14. Richard Garam. Alkupiiri ke 9.2. klo 19. Richard Garam. 10 2.2.2022 Nro 5 Larutorin rivi-ilmoitukset 9 €/rivi. Noin 25 merkkiä/rivi. Lähetä tekstisi seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. TAPAHTUU Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä torstaina klo 12 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti Lauttasaaren kirjaston lukupiiri käynnistyy Lauttasaaren kirjaston kevään lukupiiri käynnistyy. Ensimmäinen kokoontuminen järjestetään to 10.2. klo 18 kirjaston monitoimisalissa ja kirjana on Luis Ruffaton Rutosti hevosia. Seuraava kokoontuminen on to 10.3. ja kirjana on Kristina Carlsonin Eunukki. Huhtikuun 7.4. tapaamisessa keskustellaan lauttasaarelaisen Laura Lindstedtin kirjasta Sakset. Kokoontumiset pidetään kirjaston monitoimisalissa. Kirjasto sijaitsee osoitteessa Pajalahdentie 10a. Mukaan voi tulla kuka tahansa, tarjolla kahvia ja vilkasta keskustelua. Lukupiirin ensimmäinen tapahtuma piti olla 13.1. mutta se jouduttiin perumaan koronarajoitusten vuoksi. Talviuintia poliisien majalla Uimahalli on auki Lauttasaaren ainoa uimahalli, Lauttasaaren yhteiskoulun uimahalli on avannut ovensa pitkän, koronarajoituksista johtuvan tauon jälkeen tiistaina 1. helmikuuta. Alun perin sen piti avautua 3. päivä tammikuuta, sitten 24. tammikuuta. Uimahalli on avoinna tiistaista torstaihin kello 16.30-21, perjantaisin kello 18-21 ja lauantaisin kello 7.30-16.30. Kertalippu aikuisille on kuusi euroa, lapsille ja eläkeläisille 3,50 euroa. Sisään pääsee vielä 45 minuuttia ennen sulkemista. Uintiaika päättyy 15 minuuttia ennen sulkemisaikaa. Poliisien kesäkodin saunalla käynnistyy kovasti toivottu talviuintikokeilu, joka kestää helmija maaliskuun ajan. 18 euron kuukausimaksulla pääsee uimaan tiistaisin ja perjantaisin kello 7-11 sekä keskiviikkoisin ja sunnuntaisin kello 1721. Hintaan sisältyy pukuhuoneen ja suihkun käyttö. Saunaa ei lämmitetä. Varaus uintiin tehdään verkon kautta osoitteessa varaaheti.fi/poliisienkesakoti. Maksamalla varauskalenterista minkä talviuinti viikonpäivän kohdalla tahansa, maksaa koko kuukauden vuorot. Lisätietoja elisanet.fi/ poliisienkesakoti. Helsingin kaupungin maankäytön yleissuunnittelupalvelussa valmistellaan osayleiskaavaa, joka koskee Länsiväylää ja sen lähialueita Koivusaaressa, Lauttasaaressa ja Salmisaaressa. Osallistumisja arviointisuunnitelman (OAS) mukaan osayleiskaavatyön yleisenä tavoitteena on vähentää väylämäisen liikenneympäristön haittavaikutuksia asutukselle sekä tutkia Länsiväylän varren kaupunkirakenteen kehittämismahdollisuuksia Lauttasaaressa ja Salmisaaressa. Tarkastelualueeseen sisältyy myös Pyrkän alue ja laajasti Lauttasaaren pohjoisrannan merialuetta. Suunnitelma on esillä 1.2.-28.2. verkkosivuilla hel.fi/suunnitelmat sekä Lauttasaaren kirjastossa osoitteessa Pajalahdentie 10a. Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu palvelee puhelimitse numerossa 09 310 22111. Suunnitelmista järjestetään asukasilta verkossa to 10.2. klo 1718.30 Teamsin kautta. Kokoukseen voi liittyä klo 16.50 alkaen kirjoittamalla verkkoselaimen osoitekenttään bit.ly/lansivayla-oyk. Tilaisuus alkaa kello 17 ja päättyy kello 18.30. Voit osallistua verkkoselaimen kautta, eli Teams-sovellusta ei tarvitse ladata omalle laitteelle. Lisäksi kirjaston monitoimitilassa voi tavata suunnittelijoita ti 15.2. klo 9-12 ja vastata Länsiväylän ympäristön ominaispiirteitä ja tulevaisuuskuvaa koskevaan verkkokyselyyn bit.ly/lansivayla-verkkokysely. Kysely on auki 1.2.-28.2. Mielipiteen suunnitelmista voi antaa verkkopalautteena viimeistään 28.2. klo 16 mennessä osoitteessa bit.ly/lansivayla-oas-palaute. Sen voi tehdä myös kirjallisena otsikolla “Länsiväylän ympäristön osayleiskaava” ja lähettää osoitteeseen Helsingin kaupunki, Kirjaamo, PL 10, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI tai sähköpostilla helsinki.kirjaamo@hel.fi. Tämä uutinen julkaistaan myös nettisivuilla lauttasaari.fi, jossa on linkit mainittuihin kyselyihin, nettisivuihin ja Teams-kokoukseen. Länsiväylän alueen suunnitelmista verkkotilaisuus 10.2. Kuvakaappaus tarkastelualueesta. HELSINGIN KAUPUNKI Shellin puistoon on ajettu latu. Pituutta sillä on vajaa kilometri, mutta kyllä siinä hien saa pintaan. Latu Shellin puistossa
Ilmestyy keskiviikkoisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8 eikä kesäviikoilla 26-30. Painos 12 500 kpl. Vuosikerta 45 lehteä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Juha Korhonen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Suomalainen Lehtipaino Oy Jakelu Posti Oy Uutismedian liiton jäsen. Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Twitter: @larutwiittaa Lauttasaari.fi Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry 11 2.2.2022 Nro 5 ATK-PALVELUA AUTOKORJAAMOJA Isokaari 3 050 357 1579 www.kauneushoitolakristel.fi Kauneushoitola Kristel Strandén PYÖRÄHUOLTOA JA -MYYNTIÄ VALOKUVAUSTA VARASTOINTIA JALKAHOITOA ÄÄNILEVYJÄ KAUNEUSJA HYVINVOINTIPALVELUJA KORJAUSOMPELUA www.kuntokasino.fi info@kuntokasino.fi Lauttasaarentie 54 D 09 671 165 Fysioterapia Hieronta Urheiluhieronta Kotikäynnit Fasciakäsittely ark. 9-17, la 10-14 JALKATERAPEUTTI MALLA SYRJÄNEN PUH. 040 506 5400 Lauttasaarentie 27 PESULAPALVELUJA Pesula Lauttasaari Pesulapalvelut ammattitaidolla! Arkija juhlavaatteiden pesu Kodintekstiilien pesu Korjausompelu Tekstiilin kierrätyspiste SOL Pesula Lauttasaari Lauttasaarentie 18 p. 040 779 7208 Tietokone-, digitointija tulostuspalvelut Pajalahdentie 9 050 590 9990 ITGURU.FI ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 09 3922 302 Pohjoiskaari 1-3 www.fysiogeriatria.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa Pohjoiskaari 1-3 www.fysiogeriatria.fi Varaa aika tai kysy lisää: 09 3922 302 www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi ISÄNNÖINTIPALVELUJA Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 116 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti Mikäli haluat, että teidän asioita hoitaa ammattilaiset, niin ota yhteyttä! Juha Karjula, 040 661 7994 juha.karjula@ hbsisannointi.? www.hbsisannointi.? HBS ISÄNNÖINTI OY ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO LAUTTASAARESTA REMONTTIPALVELUJA MUUTIMME ISOMPAAN TILAAN: 200m 2 ja yli 40.000 levyä! ITÄLAHDENKATU 22bC Ostamme LP-levyjä. Vi köper LP-skivor. WWW.VINYLMUSIC.FI AUKI: KE 12-18 ja LA 11-16 Puh. 0400 303 300 SIIVOUSTA Lakiasiaintoimisto Dahl Testamentit & yleiset lakiasiat Puh. 044 983 4492 www.dahl-laki.fi LAKIPALVELUJA FYSIKAALISTA HOITOA www.lauttasaari.fi IKKUNAN TIIVISTYKSET, pienemmät korjaustyöt tai suuremmatkin kodin remontit luotettavasti 25v. ammattitaidolla. A. Junno Oy 050 593 2525 Arto Junno DIGITOINTIPALVELUJA KAITAFILMIEN DIGITOINTI Ky Cinemedia Kb 040-5872171 Super 8, N8. Myös videot ja diat. Ilmainen haku ja toimitus Lauttasaaressa Varaa paikkasi palstalle: 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi. Hinta alk. 116 € +alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään lehteen. PARHAAT PALVELUT & TUOTTEET Löydät ne saarelta! www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi Lauttasaari-lehden noutopisteet Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28 Lidl, Heikkiläntie 4 K-Supermarket, Kiviaidankatu 2 S-Market, Itälahden katu 27 Ravintola Lorun aula, Itälahdenkatu 22B R-Kioski Isokaari, Isokaari 1 K-Market Isokaari, Isokaari 9 K-Market Oliivi, Isokaari 42 Palvelutalo Mereon aula, Pohjoiskaari 9 Kirjasto Pajalahdentie 10 Ravintola Casa Mare Gyldenintie 6 Lykin liikuntasalien aula, Isokaari 19 Ruoholahden kauppakeskuksen aula, Itämerenkatu 21 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Lauttasaari-lehden voit napata mukaasi jakelupisteistä jo keskiviikkoisin. Kotija yritysjakelu Postin toimesta torstaisin.
12 2.2.2022 Nro 5 Aasialainen Aasialainen LÄMMIN LÄMMIN BUFFET BUFFET Ma-la 10-20 Ma-la 10-20 Su 11-19 Su 11-19 SUSHISUSHIBUFFET BUFFET 24 24 95 95 HUA DU Aasialainen Buffet kiinalaisia ruokia ja susheja la-su: 15,ma-pe: 12,% 0105 382 800 k-citymarket.fi * Tutustu tuotteisiin * Tutustu tuotteisiin www.konditoriaph7.fi www.konditoriaph7.fi ja osta ennakkoon – nouda myymälästämme ja osta ennakkoon – nouda myymälästämme PH7 -pisteeltä. Teethän tilauksesi vähintään 3 arkipäivää ennen toivottua noutoajankohtaa. PH7 -pisteeltä. Teethän tilauksesi vähintään 3 arkipäivää ennen toivottua noutoajankohtaa. Palvelutiskit auki myös sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 10-18 LEIPOMO KONDITORIA Osta ennakkoon www.konditoriaph7.fi kakut ja muut leivonnaiset nouda K-Citymarketin PH7 -pisteeltä * AJANKOHTAISET PALVELUAJAT: www.ruohis.fi 1 h ILMAINEN PYSÄKÖINTI Plussa-kortilla + monta muuta ...ja kaikki hoituu kerralla. Tarkemmat tiedot ja myymäläkohtaiset aukioloajat: ruohis.fi Itämerenkatu 21, 00180 Helsinki Alko • Apteekki • Bieder -kukkakauppa • Burger King® • CarWash Dressmann • Eerikin Pippuri • Fenno Optiikka • Hiusfashion Hua Du Aasialainen ravintola • Jysk • K-Citymarket 24 h • K-Rauta • Kierrätyspiste Mayor’s Gym 24 h • Musti ja Mirri • Peura Outlet • Posti pakettiautomaatti Subway® • TalletusOtto-automaatti • Tokmanni • Uff R U O H I S . F I APTEEKKI Berocca Energy Orange 60 poretablettia Hyvänmakuinen porejuoma sisältää 11 vitamiinia ja kivennäisainetta. Auttaa pysymään hyvässä vireessä joka päivä. (norm. 28,42) 23, 90 Voimassa to-su 3.-6.2.2022 (ellei toisin mainita), niin kauan kuin tuotteita riittää. Sinua palvelevat: HIUSFASHION Hiustenvärjäykset 20% Mukavaa miehille! Helmikuun tarjous! DRESSMANN Kaikki colleget -30% normaalihinnasta. 13.2. asti. -59% PLUSSA-KORTILLA 11 ,,-Ingman Ingman Maustetut Maustetut KERMAJÄÄTELÖT KERMAJÄÄTELÖT 1 l 1 l Ei laktoositon, vanilja, Ei laktoositon, vanilja, kaura, Muumi eikä kaura, Muumi eikä Hupsis (1,00 l) Hupsis (1,00 l) Raj. 3 kpl/talous. Raj. 3 kpl/talous. Ilman Ilman Plussa-korttia Plussa-korttia 2,49 2,49 kpl kpl (2,49 l) (2,49 l) -25% PLUSSA-KORTILLA 22 ,,-Ingman Ingman Maustetut Maustetut LAKTOOSITTOMAT LAKTOOSITTOMAT KERMAJÄÄTELÖT KERMAJÄÄTELÖT tai tai KAURAJÄÄTELÖT KAURAJÄÄTELÖT 1 l Ei vanilja (2,00 l) 1 l Ei vanilja (2,00 l) Ilman Ilman Plussa-korttia Plussa-korttia 2,69 2,69 kpl kpl (2,69 l) (2,69 l) -16% PLUSSA-KORTILLA 55 ,,-2 pkt Valio Valio NORMAALISUOLAINEN NORMAALISUOLAINEN VOI VOI 500 g 500 g Suomi (5,00 kg) Suomi (5,00 kg) Raj. 1erä/talous Raj. 1erä/talous Ilman Ilman Plussa-korttia Plussa-korttia 2,99 2,99 pkt pkt (5,98 kg) (5,98 kg) 44 99 99 Pirkka Pirkka SYÖNTIKYPLSÄ SYÖNTIKYPLSÄ AVOKADO AVOKADO Kolumbia/Chile / Kolumbia/Chile / Espanja/Israel Espanja/Israel kg kg 11 99 99 KIINANKAALI KIINANKAALI Suomi Suomi kg kg 11 29 29 SITRUUNARUOHO SITRUUNARUOHO 50 g, Thaimaa 50 g, Thaimaa (25,80 kg) (25,80 kg) pkt pkt 11 29 29 LIME LIME 3 kpl/200 g Brasilia/ 3 kpl/200 g Brasilia/ Mexico (6,45 kg) Mexico (6,45 kg) ps ps 11 ,,-Pirkka Pirkka MINILUUMU MINILUUMU TOMAATTI TOMAATTI 250 g Marokko/ 250 g Marokko/ Espanja (4,00 kg) Espanja (4,00 kg) rs rs PLUSSA-KORTILLA 77 99 99 Atria Atria KANAN KANAN MINUUTTIFILEET MINUUTTIFILEET 600-760 g, Suomi 600-760 g, Suomi (10,51-13,32 kg) (10,51-13,32 kg) Ilman PlussaIlman Plussakorttia korttia 8,79 8,79 rs rs (11,57-14,65 kg) (11,57-14,65 kg) rs rs kpl kpl kpl kpl 22 99 99 Saimaan Saimaan Tuore suomalainen Tuore suomalainen KIRJOLOHIFILEE KIRJOLOHIFILEE 150 g, Suomi 150 g, Suomi pkt pkt -11-28% PLUSSA-KORTILLA 11 99 99 Apetit Apetit WOK VIHANNEKSET WOK VIHANNEKSET 400-450 g, Suomi 400-450 g, Suomi (4,42-4,98 kg) (4,42-4,98 kg) Ilman Plussa-korttia Ilman Plussa-korttia 2,25-2,79 2,25-2,79 ps ps (5,00-6,98 kg) (5,00-6,98 kg) ps ps Kaupoista Kaupoista Vain Vain 33 99 99 Kariniemen Kariniemen GOURMET GOURMET KANANPOJAN KANANPOJAN PAISTILEIKKEET PAISTILEIKKEET 500 g, Suomi (7,98 kg) 500 g, Suomi (7,98 kg) rs rs 33 99 99 Kariniemen Kariniemen KANANPOJAN KANANPOJAN PAISTILEIKKEET PAISTILEIKKEET 600-700 g, Suomi 600-700 g, Suomi (6,65-5,70 kg) (6,65-5,70 kg) rs rs Runebergin torttu Runebergin torttu 2 kpl 2 kpl 5,90 5,90 rs rs 3,30 3,30 kpl kpl Sinä & hyvä ruoka AIKASI ARVOINEN KAUPPA K-CITYMARKET RUOHOLAHTI