• 21.1.21 Nro 3 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry *Ainoa kaupunginosalehti Uutismedian liiton Vuoden kaupunkilehti -kilpailun finaalissa 2018–2020. Vaarallisia risteyksiä ja ylinopeuksia Helsingin kaupunki päivittää liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmaa, jolla tavoitellaan erityisesti jalankulkijoiden, pyöräilijöiden, lasten sekä nuorten liikenneonnettomuuksien vähentämistä ja turvallisuudentunteen kohenemista. Lauttasaari-Seuran kaavoitusliikenneja ympäristötyöryhmä kysyi saarelaisilta, mitkä heidän mielestään ovat Lauttasaaren liikenteen riskipaikat. s. 3 Shama Österman Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 586 6849 shama.osterman@kahdeksas.fi Lauttasaarelainen. Välittäjä. www.kahdeksas.fi/shama-österman Uudenlaista kiinteistönvälitystä. Valitse kodillesi lauttasaarelainen välittäjä. Asiakkaani ostaa Lauttasaaresta 3h+k, n. 60 75 m² 4h+k, n. 70 100 m² 5h+++, n. 120 250 m² sekä vanhemmista että uudehkoista taloista. Ostotoimeksianto, ostaja maksaa välityspalkkion, myyjälle ei kuluja! Jos olet harkinnut myyntiä, ota rohkeasti yhteyttä! Kaikki yhteydenotot luottamuksellisesti! Kahdeksas päivä Oy I Cygnaeuksenkatu 4, 00100 Helsinki l y-tunnus 2044327-1 LIITY NYT HYVÄÄN SEURAAN Seuran vahvuus on sen jäsenissä. Liittymällä Lauttasaari-Seuran jäseneksi voit vaikuttaa oman asuinympäristösi kehitykseen ja viihtyvyyteen. Voit olla kannatusjäsen tai tulla mukaan aktiiviseen toimintaan. Jäsenmaksu henkilöjäseniltä on 29 euroa vuodessa. Täytä jäsenhakemus osoitteessa lauttasaari.fi Toimintaa yhdessä Lauttasaaren parhaaksi Saari & Kallio Oy LKV Lauttasaarentie 16, 00200 Helsinki Puh. (09) 622 4141 lauttasaari@km.fi www.kiinteistomaailma.fi/helsinki-lauttasaari Harkitsetko kotisi myymistä Lauttasaaressa? TO I M E KS I A N TO Meillä on parhaillaan 7 ostotoimeksi­ antoa 2­6h asuntoihin Lauttasaaressa. Sinunkin kodillesi saattaa siis olla jo ostaja valmiina, soita ja kysy lisää: Susan Hyvösen (puh. 044?2025777) asiakkaat etsivät 4­6h, 3­4h (RV 2000->) ja 2-3h asuntoa Soile Varpusen (puh. 050?3231773) asiakkaat etsivät 2­3h ja 4­6h asuntoa Eero Heinon (puh. 050?5151801) asiakkaat etsivät 4h asuntoa Takio Lkv Asunnon myynti-, vuokrausja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7888 Tiedustelut: Tia Silván 041 537 6075 tia.silvan@takio.com Ei ikkunoiden skrabausta ja lumitöitä, ei lukkosulaa ja moottorin lämmitystä. Starttaat vain ja lähdet menemään. AUTOHALLIPAIKKA keskikokoiselle autolle: Itälahdenkatu 2 (myös sähköauton latausmahdollisuus) 20.000 €, Vattuniemenkuja 6 25.000 €, Köydenpunojankatu 8 (sis. käynti Hietalahdenrannan puolelta) 38.000 €. Katso vuokrattavat tallipaikat osoitteesta www.takio.com Tallista on kiva lähteä
  • PÄÄKIRJOITUS 2 21.1. 2 2 1 S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A Ajassa 21.1.2021 Nro 3 LUKU LAUTTASAARESTA 24 % lauttasaarelaisista on huolissaan eri kielija kulttuuriryhmien välisistä ristiriidoista. Lähde: Helsingin kaupunginkanslia ?? Upouudet ladut. Shellin taakse on käynyt latukone tekemässä ladut. Pituutta on vähän reilu kilometri. Kyllä nyt kelpaa! KP Tulevaa kannattaa suunnitella Tasan vuosi sitten Lauttasaari-Seuran sote-työryhmä suunnitteli yhdessä Helsingin kaupungin kanssa tilaisuutta Lauttasaareen, jossa olisimme kertoneet digitaalisista sote-palveluista ja opettaneet kädestä pitäen niiden käyttöä. Tuota tilaisuutta emme ehtineet pitää koronaviruksen levitessä nopeasti. Suunnittelemme vastaavia tilaisuuksia nykyisistä ja uusista sote-palveluista koronavirustilanteen sen salliessa. Sote-työryhmän hanke ”Lauttasaarelaisten kuuleminen hyvinvointi-, sosiaalija terveyspalveluista Lauttasaaressa” tullaan toteuttamaan monialaisena innovaatioprojektina Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Metropolian Minno innovaatioprojekteissa uudistetaan ja kehitetään palveluja, toimintatapoja, menetelmiä ja tuotteita yhdessä työelämäkumppanien kanssa. Tämän hankkeen etenemisestä sote-työryhmä tiedottaa lisää loppukeväästä. Helsingin kaupungin liikuntapalvelut avasi viime viikolla uuden maksuttoman puhelinpalvelun, Liikuntaluurin. Se tarjoaa mahdollisuuden jutella liikunta-alan asiantuntijan kanssa ja saada vinkkejä Helsingin ohjattuun liikuntaan, liikkumisen aloittamiseen, sopivaan liikuntamuotoon, liikuntasuosituksiin ja kaupungin sisäja ulkoliikuntamahdollisuuksiin. Näinä aikoina omat tutut tavat eivät ehkä ole mahdollisia, joten Liikuntaluurin avulla voi löytää uusia tapoja liikkua. Sen numero on 09 310 32623. Talvi antaa myös mahdollisuuksia uusiin liikuntamuotoihin pimeän syksyn jälkeen. Lumimyräkkä toi monelle mahdollisuuden hyötyliikuntaan eli kunnon lumitöihin. Asukkaat saavat usein tarttua itse lumikolaan, jotta auton saa parkkipaikalta lumiauran jälkeen. Tarkkana autojen välissä lumilapioiden kanssa! Ollaan varovaisia jos meri jäätyy. Odotellaan pulahdusta meriveteen mieluummin yhteiseltä tulevalta uimalaituriltamme. Kunnioitetaan toisiamme noudattamalla turvaetäisyyksiä ja käyttämällä maskeja. Timo Pellinen Lauttasaari-Seuran sote-työryhmän puheenjohtaja Lauttasaaressa putosi kaksi ihmistä yhtä aikaa jäihin lauantaina 16. tammikuuta. Merivartioston mukaan heidät saatiin onneksi nopeasti pois vedestä. Merivartiosto kehottaa ihmisiä pysymään pois jäältä. Se ei ole vielä niin paksua, että sinne turvallisin mielin kannattaisi mennä huvikävelemään. Lisäksi Lauttasaaren edusta on avomerta eikä sen jää ole niin vahvaa kuin sisälahdilla. Esimerkiksi Lauttasaaren ympäri ei voi turvallisesti hiihtää, sillä matkalla on siltoja, kapeikkoja ja laivaväylä. Laivaväylät rikkovat jäätä kilometrien päähän ja pirstaloitunut jääkenttä on vaarallinen. Laivaväyliin tulee pitää vähintään satojen metrien etäisyys. Laivaväyliä löytyy myös Lauttasaaren sillan eteläpuolen ja saaren eteläkärjen väliseltä jääalueelta sekä Sisäja Ulko-Hatun itäpuolella. Lisäksi Lapinlahden sillan alla ja sen läheisyydessä on virtauksia, joiden vuoksi jää ei paksuunnu kantavaksi. Vaarallisia kohtia ovat myös kapeat salmet ja siltojen aluset, syvänteet, kaislikot, jyrkät kalliorannat, jokien, purojen ja viemäreiden suut, karikot ja laitureiden vierustat. KP Merivartiosto: Älä mene jäälle Lauttasaarelainen kirjailija Sinikka Nopola on kuollut vaikeaan sairauteen keskiviikkona 13. tammikuuta. Nopola asui Ekonomitaloissa Taivaanvuohentiellä. Nopola oli syntynyt 26. marraskuuta 1953 Helsingissä ja oli kuollessaan 67-vuotias. Hän aloitti uransa toimittajana Helsingin Sanomissa ja siirtyi vapaaksi kirjailijaksi ja journalistiksi 1985. Hänen esikoisteoksensa, novellikokoelma Teepussit ilmestyi 1987. Sinikka Nopolan elämäntyö on vaikuttava. Kirjallisen monitaiturin kynä on taipunut runoista lauluihin ja proosasta elokuvakäsikirjoituksiin. Hän kirjoitti noin 80 kirjaa, lukuisia näytelmiä, pakinoita, elokuvakäsikirjoituksia, kuunnelmia, musikaaleja ja esseitä. Hänen sisarensa Tiina Nopolan kanssa kirjoitetut suositut lastenromaanisarjat Heinähattu ja Vilttitossu sekä Risto Räppääjä ovat temmanneet lapset mukaansa vuodesta 1989 lähtien ja jatkavat menestystään edelleen. KP Lauttasaarelainen kirjailija Sinikka Nopola jätti jälkeensä suuren kirjallisen perinnön. In Memoriam: Sinikka Nopola Bussinkuljettajat eivät ole koronapandemian takia myyneet lippuja keväästä 2020 lähtien, ja käytäntö jää pysyväksi myös sen jälkeen, kun pandemian voidaan sanoa olevan ohitse. HSL:n mukaan lopunmyynnin loppumiseen on parikin perustelua. Bussinkuljettajien myymien lippujen määrä oli ennen korona-aikaa todella vähäinen, vajaa prosentti kaikista HSL:n myymistä lipuista. Silti lipunmyynti on viivästyttänyt busseja pysäkeillä, näin erityisesti turistikaudella. Lipunmyynnin loputtua matkanteko nopeutuu. Samalla käytäntö eri kulkuvälineissä yhtenäistyy. Konduktöörien lipunmyynti lähijunissa päättyi kesällä 2017 ja raitiovaunuissa tammikuussa 2018. KP Jatkossa bussiin pääsee vain ennakkoon ostetulla lipulla. Bussinkuljettajat eivät jatkossakaan myy lippuja Lauttasaaren kirkon peruskorjaus etenee aikataulussa. Nyt tammikuussa keskitytään muun muassa keittiön ja kirkkokahvilan uusimiseen. Erittäin tärkeä muutostyö on tehdä tiloista esteettömät ja parhaillaan kirkossa tehdäänkin tilaa hissikuilulle. Työt ovat muutoin edenneet suunnitelmien mukaisesti, mutta hissikuilua rakennettaessa joudutaan kalliota louhimaan jonkin verran lisää. Kirkko on rakennettu kalliolle ja sitä on aikoinaan louhittu vain sen hetken tarpeen mukaan. Louhinta tehdään kiilaamalla. Tammikuussa korjataan myös vanhoja rakenteita, kuten keskisiivessä olevan ryömintätilan pilareita. Iso osa kirkon muutostöistä onkin sellaisia, joita ei ulospäin näy, kuten juuri rakenteiden uusimisia ja korjauksia. KP Lauttasaaren kirkon peruskorjaus etenee Iso osa kirkon muutostöistä tapahtuu rakenteissa. LAUTTASAAREN SEURAKUNTA
  • 3 21.1.2021 Nro 3 KOKOSI ANNA KONTTINEN KYSYIMME Oletko etätöissä? Ville Kaikkonen ”Olen ollut etätöissä ja siihen on alkanut jo tottumaan, mutta kyllä jo joutaisi takaisin toimistolle. Koira on ollut varmasti tyytyväinen tähän, ei ole montaa hetkeä tarvinnut olla yksin viimeisen puolen vuoden aikana.” Tiia Tsurkka ”Teen aina töitä kotona, koska olen kääntäjä. Se mikä on muuttunut, niin asiakkaiden luona ei ollut tänä vuonna lainkaan joulujuhlia. Ennen kävin kahviloissa tekemässä töitä, mutta nyt se on jäänyt.” Pauliina Päivärinta ”Nyt lapset ovat päiväkodissa, mutta keväällä päiväkotien ollessa kiinni olimme koko perhe kotona. Palaverien etäyhteyksien taustalla saattoi kuulua ja näkyä kaikenlaista. Usein oli joku lapsen pää mukana kuvassa ja lapset vähän epämääräisissä itsepuetuissa vaatteissa. Yhdessä työhaastattelussa haastattelin maajohtajakandidaattia lapsi sylissä, koska hänellä oli flunssa.” Erkki Saarinen ”Olen eläkkeellä, joten töitä ei enää tarvitse tehdä. Ennen kiertelin usein kauppakeskuksissa, mutta nyt en tee enää turhia kauppareissuja vaan hoidan vain välttämättömimmät kauppa-asiat. Silti ei ole yhtään päivää, että ei tietäisi mitä tekee.” Lauttasaari-Seuran kaavoitus-, liikenneja ympäristötyöryhmä kyseli Facebookissa saaren liikenteen vaarallista paikoista ja sai lähes sata kommenttia. Kokosimme paketin lauttasaarelaisten huolenaiheista. TEKSTI Katri Penttinen Vattuniemen ala-asteen koulu Vattuniemen ala-asteen koulun kohdalla Vattuniemenkadulla ajetaan monen vastaajan mukaan välillä hurjaa vauhtia. Sama koskee yleisemminkin Vattuniemenkatua ja Melkonkatua. Tilanteen korjaamiseksi toivotaan töyssyjä, nopeusvalvontaa tai liikennevaloja ala-asteen läheisyyteen. Nykyisellään suojatien kohtaa pidetään erittäin vaarallisena. Useita vaarallisia risteyksiä Lauttasaarentien alku sillalta Meripuistotielle koetaan jalankulkijoille vaaralliseksi. Esiin nousivat myös Koillisväylän ja Klaarantien kohteet. Katuja ylittävät monet päiväkoti-ikäiset lapset ja usein kummun takaa ajavat autot tulevat vauhdilla eivätkä välitä hidastaa suojatien lähestyessä. Eräs vastaaja totesi, että Koillisväylän yli on vaarallista kulkea, koska näkyvyys Pohjoiskaaren suuntaan on olematon. Toinen totesi, että Meripuistotien suunnasta tultaessa Klaarantiellä ei ole turvallisia ylityspaikkoja mihinkään suuntaan. Huolta aiheutti myös esimerkiksi Isokaaren poikittaiskatujen risteykset sekä Haahkakujan ja Tallbergin puistotien risteys, missä pensasaita estää täysin näkymän ajoradan ja jalankulkuja pyöräilyväylän välillä. Pyöräily puhutti Eräs vastaaja totesi, että Lauttasaarentien alkupäässä sillan luona pyörät tulevat mäkeä kovaa ja siksi on vaarallista nousta bussista. ”Joskus ei pääse suojatieltä jalkakäytävälle ennen kuin autot painavat päin, koska pyörillä ei ole liikennevaloja, eivätkä ne anna tietä suojatieltä tuleville jalankulkijoille”, sanoi toinen. Paljon palautetta tuli pyöräilijöiden vauhdista myös Maamonlahdesta ja Pohjoiskaarelta. Ongelmallisena nähtiin sekin, että Lauttasaarentiellä Ruukinlahdentien risteyksessä pyörätie vaihtuu kadun toiselle puolelle yhtäkkiä. Lauttasaarentien yksisuuntaisia pyöräkaistoja ajetaan vääriin suuntiin, se on vaarallista joka kulkumuodolle, joka risteyksessä ja jokaisella suojatiellä. Yksisuuntaisuus tulisi merkitä nykyistä selvemmin. Lauttasaari-Seura on reklamoinut ongelmasta jo aiemminkin kaupungin eri kyselyissä. Yksi Helsingin erikoisimpia liikenneratkaisuja on pyöräilijöiden liittyminen Lauttasaarentieltä Katajaharjun sillalle sekä toiseen suuntaan. Sitä pitkin kulkee paljon työmatkapyöräilijöitä, mutta pyörätie loppuu juuri ennen siltaa kuin seinään ja pyöräilijä pakotetaan ajoradalle. Toiseen suuntaan tilanne on vielä vaikeampi. Lisää suojateitä ja korotuksia Vaarallisina paikkoina, joihin toivottiin suojateitä tai korotuksia mainittiin muun muassa Pyrkän alue. Moni vastaaja totesi kuinka kenttä on todella käytetty ja usein katua ylittävät pienet lapset. Kun paikalle ajetaan esimerkiksi puulaakimatseihin tai turnauksiin, eivät muualta tulleet osaa aavistaa suojatien kohtaa. Toisekseen huolta aiheutti risteys Meripuistotie Pajalahdentie sekä leikkipaikka Lohiapajanlahti, jonka risteyksessä on suojatie, muttei turvallista jalankulkua leikkipuistoon vievälle reitille. Terveyskeskuksen kohdalle toivottiin parannuksia Taivaanvuohentielle ja Lauttasaarentielle. Näkyvyyden parantaminen risteyksissä Risteysten näkyvyyteen toivottiin parannuksia. Esimerkiksi Isokaaren poikkikaduilta ei ole kunnon näkyvyyttä pyöräteille, eikä myöskään Isokaarelta kääntyvä auto näe pyöräilijää, vaikka on väistämisvelvollinen. Etenkin Tallbergin puistotien, Särkiniementien ja Isokaaren yhdistävässä risteyksessä olisi paikka liikenneympyrälle. Se sujuvoittaisi kaikkien liikkumista ja sille olisi tässä hyvin tilaakin. Palautetta tuli myös ajonopeuksien vaihtumisesta ja nopeusrajoitusten huonosta merkitsemisestä. ”On omituista, kun Katajaharjuntie on 30km/h ja Lauttasaarentie 40km/h. Lauttasaarentien 40-alue päättyy ennen bussipysäkkiä ja isokaaren risteystä. Heikosti näkyy vasemmalla puolella tietä 40-alueen päättyminen.” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Näistä lauttasaarelaiset ovat huolissaan: Lauttasaaren liikenteen vaaranpaikat Lauttasaarelaiset pitivät monia saaren risteyksiä vaarallisina ja näkyvyyttä huonona. Nopeusrajoituksia on merkitty paikoin huonosti eikä niitä aina noudateta. Mikä liikenne­ kysely? Helsingin kaupunki päivittää liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmaa. Sillä tavoitellaan erityisesti jalankulkijoiden, pyöräilijöiden, lasten sekä nuorten liikenneonnettomuuksien vähentämistä ja turvallisuudentunteen kohenemista. Osana ohjelman laatimista kaupunki järjestää nettityöpajan. Lauttasaari-Seura kaavoitusliikenneja ympäristötyöryhmästä Katri Penttinen ja Henrik Lundsten on kutsuttu työpajaan. Tilaisuutta varten Facebookissa kootut ehdotukset kehittämiskohteiksi lähetetään myös kaupungille.
  • 4 21.1.2021 Nro 3 KASVOT Tekijöitä ja asukkaita Lauttasaaresta. PA R A S TA S a a r e l l a 1. Uusi kesämaja ”Ostin syksyllä itselleni ja pojilleni kesämajan Länsi-Ulapanniemestä. Siihen olen suunnittelemassa remonttia, joten mieluista puuhaa on tulossa.” 2. Voimakallioni ”Se on myös Länsi-Ulapanniemessä, HKL:n mökkialueen kupeessa. Sieltä avautuu minulle tärkeä horisontti kauan merelle.” 3. Kahvila Puhuri ”Siellä olen kirjoittanut osan kirjastani Elämäni Kolumbia.” Kerro mielipiteesi päivän polttavista asioista. Lähetä kirjoituksesi tai kuvasi lehti@lauttasaari.fi. Jos käytät nimimerkkiä, muista kuitenkin kertoa oikea nimesi ja yhteystietosi toimitukselle. LUKIJOILTA Saga Munkkiniemi tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille. Saatavilla on hoiva-, turva-, ruokaja siivouspalveluita vakituiseen ja tilapäiseen tarpeeseen. Talossa on lisäksi omanikäistä seuraa sekä monipuolista harrastusja kulttuuritoimintaa. Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 | 00330 Helsinki Tilaa esitteet tai varaa yksityinen esittely Sanna Aksentjeff | puh. 050 463 5365 sanna.aksentjeff@sagacare.fi Saga-palvelutalot Tutustu kauniiseen Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevaan palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely! Vapaana kaunis 36,5 m2 yksiö ja avara 43,5 m2 kaksio! TEKSTI Hilkka Kotkamaa Lauttasaaren hiljaisuudesta, turvallisuudesta ja rauhallisuudesta kuulee harvoin niin kaunista puhetta kuin Maailman Kuvalahden päätoimittaja Anni Valtosen kuvaillessa kotisaartaan. Taustalla on parinkymmenen vuoden aikana vietettyjä vuosia Latinalaisessa Amerikassa, jossa meno on värikästä, äänekästä ja kakofonista. Asuinpaikkoja hänellä on siellä ollut useita: Meksikossa, Kolumbiassa, Nicaraguassa ja Trinidad & Tobagossa, josta palattua koti löytyi Lauttasaaresta. ”Sattumaahan tämä on, mutta halusin asettua johonkin. Lauttasaaressa en ollut koskaan edes käynyt, mutta asunnon lautalattiat ja vehreä puistonäkymä veivät mennessään. Enkä ole katunut tunnepohjalta tekemääni kauppa hetkeäkään, varsinkaan kun metrokin tuli ihan viereen.” Anni Valtosen koti oli pitkään latinosykkeellä käyvissä paikoissa. ”Jälkikäteen oivalsin, että erityisesti Kolumbiassa kokemani aika oli niin tärkeä jakso elämässäni, että siitä oli pakko kirjoittaa. Se on olennainen osa minua ja historiaani.” Valtosen kirja Elämäni Kolumbia (Like) ilmestyi viime keväänä ja siinä selviää millainen paikka tämä lähes 50 miljoonan asukkaan maa oikein on Anni Valtosen silmin. ”Kolumbiassa on oltava koko ajan hereillä, mitä tahansa voi sattua koska tahansa. Siksi ajattelen välillä, että Lauttasaaressa ja Suomessa ylipäätään ihmiset elävät kuin unessa. Turvallinen asuinympäristö ei vaadi jatkuvaa valppautta, joten energiataso on matala ja hidas. Täällä Suomessa kaikki on varmaa, selkeää, toimivaa ja aikataulussa. Tämän takia ihmisillä on mahdollisuus elää kuin autopilotilla, luottavaisina ja omissa oloissaan. Siitä seuraa se, että täällä kävellään helposti asioiden ja ihmisen ohi. Moni kiinnostava asia voi näin jäädä matkan varrella huomiotta.” Anni Valtosen koti oli aikoinaan Kolumbian pääkaupungissa Bogotássa, joka on 9 miljoonan asukkaan kuhiseva kaupunki keskellä vuoristoa, ohuessa ilmanalassa, lähes kolmen kilometrin korkeudessa. ”Bogotássa rikkaus ja köyhyys elävät rintarinnan. Köyhiä on paljon ja kurjuus on eriarvoisuudesta johtuvaa kärsimystä. Kaupungin pohjoisosassa rikkaat asuvat aidatuissa taloissa vahtikoirineen, vartioineen, sähköisten hälytysjärjestelmien todellisuuksissa. Erot ovat niin huikeita, että meidän on vaikea niitä edes ymmärtää.” Karibian puolella appivanhempiensa luona asuessa ympäristö oli erilainen: trooppinen, hikinen ja kirjava. ”Barranquilla ja koko pohjoisrannikko on folkloristinen paikka, jossa vallitsevat värit, tuoksut ja kakofonia.” Suomalaista ja latinomentaliteettia vertaillessa on sittenkin suurin ero ihmissuhteissa. Yhteisöllisessä kulttuurissa ollaan avoimen uteliaita läheisten asioista. Yksityisyyden rajaamista ei katsota hyvällä. ”Kun kolumbialaiset sukulaiset ja vieraat tulevat kylään, ei puhettakaan, että he asuisivat jossain muualla. Heille on järjestettävä tila omasta kodista, vaikka sitten lattialla.” Valtosen pojat Amos, 17 ja Aurelio, 13, osaavat operoida sujuvasti kahden kulttuurin ja elämäntavan välillä. He käyttäytyvät automaattisesti tilanteen mukaan. Sama on kielen suhteen, suomesta voi siirtyä espanjaan, vaikka kesken lauseen. ”Pojilla on erinomainen taito sukkuloida erilaisten kulttuurien ja sävyjen välillä. Uskon että heille on tulevaisuudessa tästä taidosta paljon hyötyä.” Valtonen seuraa edelleen Kolumbian tilannetta, esimerkiksi hallituksen ja sissijärjestö Farcin rauhanprosessin toteutumista. ”Menin katsomaan paikan päälle helmikuussa 2017, mitä rauhansopimus käytännössä tarkoitti. Samalla tajusin, miten paljon henkilökohtaisia kokemuksia minulla Kolumbiasta on. Että se on toinen kotimaani, ja lasteni mummola on siellä. Tiedot, tunteet, ajatukset ja kokemukset eivät yksinkertaisesti mahtuneet lehtijuttuihin. Syntyi kirja.” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Kolumbian jälkeen Lauttasaari yllätti hiljaisuudellaan ”Henkinen matka värikkään, meluisan ja levottoman Kolumbian ja hiljaisen ja turvallisen Lauttasaaren välillä on ollut pitkä ja iso mullistus elämässäni”, sanoo Anni Valtonen. Olin lapsenlapseni kanssa rakentamassa värikästä jäälinnaa Kasinonrannalla viikonloppuna. Hän oli siitä todella innoissaan ja niin olin kyllä minäkin! Etukäteen oli kiva puhelimessa miettiä mitä värejä kimpaleisiin laitellaan. Oli ihana nähdä ihmisiä rannalla rakentamassa tätä hienoa koko saaren omaa tilataideteosta yhteistuumin ja hymyillen kirpeässä talvi-ilmassa. Tällaisia projekteja tarvitaan aina ja erityisesti tällaisena aikana, kun kaikki tarvitsemme hieman lisäväriä elämään. Kiitos siis kaikille, jotka olette olleet ahertamassa linnan parissa ja saaneet hymyn kanssasaarelaisten huulille! Ja rakennustyöthän jatkuvat vielä niin kauan kuin pakkasia on. Sinikka Värikäs jäälinna piristää Kassarilla. Ihana jäälinna Kassarilla MIRA HUUSKO Auringonnousu 6.1. Vattuniemen itärannalla Humauksen kohdalla. JARMO RUHANEN LUKIJAN KUVA ?
  • 5 21.1.2021 Nro 3 Pienikin ilmoitus Lauttasaari­lehdessä huomataan! Katso mediatiedot osoitteesta lauttasaari.fi/lauttasaari-lehti/mediakortti Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Koruliike Pearly Parrot Kelloja kultaseppä Paristonvaihdot Korut, kellot, lahjat Av. ma 11-18, ti-pe 12-17 Gyldenintie 6, 050 4143791 pearlyparrot.fi Villa Alba Silkkiviskoosineuleita ja muita uutuuksia! Tervetuloa! Ma-pe 10-18 La 10-15 Lauttasaarentie 2 045 133 2327 Villa Alba Silkkiviskoosineuleita ja muita uutuuksia! Tervetuloa! Ma-pe 10-18 La 10-15 Lauttasaarentie 2 045 133 2327 Kotimaisia wanhanajan villahousuja ja muita villaisia tuotteita. Ma-pe 9-17 La 10-14 ADDIKTUM KLINIKKA etsii tutkimus­ henkilöitä alkoholiriippuvuuden lääkehoitotutkimukseen. Tutkimuksessa selvitetään olisiko lääkehoidosta lisäapua alkoholiriippuvuuden hoidossa. Saatat soveltua tähän tutkimukseen, jos: • olet yli 18-vuotias • sinulla on alkoholiriippuvuus • sinun alkoholinkäyttösi on lähes päivittäistä ja runsasta • haluat vähentää juomiskertojen määrää ja/tai annosten määrää • et käytä huumeita, etkä vahvoja kipulääkkeitä, eikä sinulla ole maksatulehdusta tai maksan tai munuaisten vajaatoimintaa, etkä sairasta vakavaa lääkittyä masennusta • et ole raskaana. Tutkimukseen sisältyy laboratoriokäyntejä, geenitesti, 9 käyntiä tutkimuskeskuksessa ja 6 puhelua noin puolen vuoden kuluessa. Tutkimuskeskus sijaitsee osoitteessa Fredrikinkatu 29 A, Helsinki. Kohtuulliset matkakulut ja ansionmenetykset korvataan. Mikäli olet kiinnostunut tutkimuksesta, voit testata mahdollisen soveltuvuutesi AUDIT-testin avulla: www.alkoholiriippuvuus.fi Sivuilta löytyy myös yhteystiedot. Voit olla yhteydessä myös suoraan meihin, tutkimushoitajaamme, sirpa.paivinen@addiktum.fi, puh 044 972 0556 Tutkimuksesta vastaava lääkäri on Hannu Alho, hannu.alho@addiktum.fi, puh. 044 972 0556 HALUATKO OSALLISTUA ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOITOTUTKIMUKSEEN? Kauppakeskus Lauttis Lidl, Heikkiläntie 4 K­Supermarket, Kiviaidankatu 2 S­Market, Itälahden katu 27 Ravintola Lorun aula, Itälahdenkatu 22B R­Kioski Isokaari, Isokaari 1 K­Market Isokaari, Isokaari 9 K­Market Oliivi, Isokaari 42 Palvelutalo Mereon aula, Pohjoiskaari 9 Ruoholahden kauppakeskuksen aula, Itämerenkatu 21 Kirjasto Pajalahdentie 10 Ravintola Casa Mare Gyldenintie 6 Lauttasaari­ lehden noutopisteet Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS ERKKERI Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 28 00200 Helsinki Kauppakeskus Lauttis Puhelin 09 682 4050 lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi Miikka Oksanen LKV alalla 2018 alkaen 0400 371 185 Terhi Koponen vuokraneuvottelija 050 539 6480 KIINTEISTÖTOIMISTO Veli-Pekka Närhi tj, osakas alalla 1994 alkaen 0400 810 540 Markku Enström LKV, osakas alalla 1988 alkaen 0400 416 114 ASUNNOT • LIIKETILAT • MYYNTI • VUOKRAUS 73,5m² Vattuniemenkatu 14 A. Heti vapaa läpitalonhuoneisto 3H, K, KPH + LASIT. LÄNSIPARVEKE. Talossa on juuri valmistunut laaja julkisivuremontti. Vattuniemen kauppa­ palvelut sekä hienot ulkoilumaastot ovat lähellä. Energialuokka F2013. Hp. 389.000€. Huoneistolle tulee julkisivu remontista velkaa noin 1.000€/m2 43m2 Kauppaneuvoksentie 6 / Pajalahdentie 23. Ylimmän 4/4 kerroksen (ei hissiä) 2H, KK, KPH, LÄNSIPARVEKE. Taloyhtiön suuret remontit on tehty. Erinomainen sijainti parin sadan metrin päässä Kauppakeskus Lauttista ja Metroa. Soveltuu hyviin niin omaan käyttöön kuin sijoitusasunnoksikin! Energialuokka E2007. Hp. 290.000€ 29,5m² Lounaisväylä 2 D. Upea muuttovalmis yksiö! Rauhallisella paikalla, aivan ulkoilualueiden ja meren läheisyydessä! 1H, KK, KPH. Huoneisto on uusittu täydellisesti vuonna 2015 perinteisen putkiremontin yhteydessä. Huoneisto myydään vuokrattuna. Tähän kotiin ihastut! Energialuokka D2013. Hp. 228.000€ UUSI!
  • 6 21.1.2021 Nro 3 TEKSTI Ville Elomaa Helsingin kaupunki oli ennen viime sotia kooltaan ja alueeltaan täysin muuta kuin nykyään. Töölön puolella kaupunki päättyi Tullinpuomissa, pohjoisessa Pasilassa, koillisessa Käpylässä ja Toukolassa. Pohjoispuolella kaupunkia ympäröi kaarimaisesti Helsingin maalaiskunta sekä Oulunkylän kunta, länsipuolella oli Huopalahden kunta ja Haagan kauppala, idässä Kulosaaren kunta. Helsingin kasvava työläisväestö oli jo 1900-luvun alussa alkanut muuttaa halvempien asuntojen perässä Helsingin maalaiskunnalle kuuluville alueille, kuten Malmille, Pukinmäkeen ja Pakilaan. Maalaiskunnan eteläosiin syntyi esikaupunkimaisen tiheää asutusta, josta tuli kunnalle suuri rasite kasvavien menojen vuoksi. Helsingin maalaiskunta tekikin jo 1918 aloitteen näiden niin sanottujen esikaupunkien liittämisestä Helsingin kaupunkiin. Helsinki poti 1910-luvulla pahaa pulaa erityisesti teollisuustonteista ja osti sen vuoksi vuonna 1917 laajoja maa-alueita Malmilta ja Pakilasta sekä Tuomarinkylän kartanon tilukset. Seuraavana vuonna kaupunki osti maita Kaarelasta ja 1934 se teki maakauppoja Malmilla ja Tapanilassa. Kaupungilla oli siis omistuksessaan merkittävä määrä alueita ympäristössään, mutta hallinnollisesti ne olivat naapurikuntien puolella. 1930-luvun puolivälissä Helsingin kaupunkia ympäröi joukko esikaupunkien kaltaisia alueita, jotka asukkaittensa ja yritystensä puolesta kuuluivat selvästi kaupungin talouspiiriin. Kunnalliset velvoitteet, kuten vesijohtoverkko, tiestön hoito ja kaavoitus oli näillä alueilla hoidettu varsin vaihtelevalla tavalla ja eri kuntien veroasteet saattoivat erota kovastikin. Helsingin ympäristön sekava kuntarakenne ei ollut hankala vain kunnallishallinnollisesti. Alue jakaantui kahteen kihlakuntaan ja neljään nimismiespiiriin, mikä ei tehnyt poliisihallintoa ja oikeuden toimintaa helpoksi ja kaiken lisäksi poliisin resurssit ja toimintakyky olivat Helsingin naapurialueilla varsin heikot: sekä järjestyksenpidossa että rikostutkinnassa oli vakavia puutteita. Esikaupunkiliitos pohdintaan Kaupunginvaltuuston esikaupunkivaliokunta totesi jo vuonna 1912 väestönkasvun olevan niin voimakasta, että kaupungin silloinen alue olisi täyteen rakennettu noin 20 vuodessa. Ajatukset Helsingin laajenemisesta tulivat entistä voimakkaammin esille 1918, kun Pro-Helsingfors-ryhmä julkaisi Suur-Helsingin asemakaavaehdotuksen ja vuonna 1919 kaupungin rakennuskonttorin osastopäälliköt tekivät aloitteen kaikkien Helsingin maalaiskunnassa sijaitsevien kaupungin omistamien maiden liittämiseksi kaupunkiin. Kesäkuussa 1920 kaupunginvaltuusto nimitti esikaupunkivaltuuskunnan, joka työnsä tuloksena esitti vuoden 1921 alussa yhteensä yhdentoista liitosalueen liittämistä kaupunkiin: Huopalahden kunta (liitosalue I) Haagan kauppala (liitosalue II) Oulunkylän kunta (liitosalue III) Kulosaaren kunta (liitosalue IV) Talin, Kånalan (Konala) ja Kårbölen (Kaarela) kylät (liitosalue V) Pakila ja Tuomarinkylä (liitosalue VI) Malmi, Tapanila, Suutarila ja Viikki (liitosalue VII)Herttoniemi, Puotila ja Kulosaaren kartano (liitosalue VIII) Laajasalo, Villinki, Santahamina ja Isosaari (liitosalue IX) Tik kurila, Hanaböle (Rekola), Haxböle (Hakkila) ja Fastböle (Kuninkaala) (liitosalue X)Suur-Huopalahden, Klobbskogin (Nuijala), Konungsbölen (Kuninkainen), Kilon, Laajalahden, Björnvikin (Tapiola) ja Otaniemen kylät sekä Mäkkylän tila (liitosalue XI) Soutamista ja huopaamista Esikaupunkivaltuuskunnan työ ei kuitenkaan koskaan valmistunut ja esikaupunkiliitos jäi odottamaan toteutumistaan. Hitauteen tuskastuneet naapurikunnat panivat vireille useita alueliitoskysymyksiä, kuten Huopalahden kunnan jakamisen kahtia, Malmin ja Tapanilan muodostamisen kauppalaksi ja Pakilan ja Pukinmäen liittämisen Helsinkiin. Vuonna 1925 tuli voimaan laki kunnallisen jaotuksen muuttamisesta ja se paransi tilannetta omalta osaltaan. Sisäministeriö totesi lukkiutuneen tilanteen ja Helsingin seudun ongelmien olevan niin pahoja, että se oli pakotettu kunnallisen jaotuksen muuttamisesta säädetyn lain 27§ toisen momentin nojalla panemaan vireille selvityksen Helsingin alueen esikaupunkiliitoksesta. Lokakuussa 1928 ministeriö määräsi selvitysmieheksi Suomen Kaupunkiliiton alaisen Kunnallisen Keskustoimiston johtajan, filosofian maisteri Yrjö Harvian. Harvia sai työnsä valmiiksi vuonna 1940, mutta sota esti esikaupunkiliitoksen toimeenpanon. Asiaan palattiin vuonna 1944 ja vihdoin 1. tammikuuta 1946 Helsingin suuri alueliitos toteutui, joskaan ei niin laajassa mittakaavassa kuin mitä vuonna 1921 alun perin suunniteltiin. Huopalahden kunnan ensimetrit Esikaupunkiliitoksen taustalla olevia ongelmia on helpompi ymmärtää tarkastelemalla paremmin Huopalahden kuntaa, johon Lauttasaari kuului. Elokuussa 1917 Suomen senaatti suostui siihen, että Helsingin maalaiskuntaan perustettiin Huopalahden seurakunta, johon kuuluivat Haagan, Munkkiniemen ja Lauttasaaren asukkaat. Uuden seurakunnan alueella asuvat esittivät kuntakokouksessa marraskuussa 1917 Huopalahden kunnan erottamista Helsingin maalaiskunnasta. Syyt erohaluihin olivat ymmärrettäviä, sillä mainitut alueet sijaitsivat varsin kaukana maalaiskunnan kirkonkylästä ja hallinnollisesta keskuksesta. Silloisen lain mukaan pidettiin tammikuussa 1919 kunnallisvaalien yhteydessä kansanäänestys, jossa päätettiin ylivoimaisella ääntenenemmistöllä perustaa Huopalahden kunta. Uusi kunta ehti vasta vähitellen aloittaa toimintansa, kun Haaga erosi siitä omaksi kauppalakseen vuoden 1923 alussa. Vaikuttimena eroon oli Haagan selkeästi Huopalahden kunnan muita osia suurempi asukasluku ja sitä myöten taloudelliset mahdollisuudet itsenäistyä. Huopalahden kunnasta tuli varsin epäyhtenäinen ja erikoinen alue. Kunnan pohjoisosassa oli Huopalahti, Munkkiniemi ja Kuusisaari ja eteläosassa Lauttasaari. Väliin jäi Lehtisaari, joka kuului Helsingin maalaiskuntaan, jolloin Lauttasaaren ja kunnan muun alueen erotti oikeastaan vain rajapyykki Morsianluodolla. Lisäksi Huopalahden kuntaan kuului Pasila nykyinen Ilmala ja Pohjois-Pasila vesijättömaa Pikku-Huopalahden pohjukassa ja pieni erillinen saareke, osa Lill-Bölen eli Pikku-Pasilan tilaa. Pasilan alueella kunnalliset rajat olivat vielä edellä mainittujakin monimutkaisemmat, sillä Haagan kauppalan ja Pasilan välissä oli Helsingin maalaiskuntaan kuulunut Vähä-Meilahden tila, joka kaiken lisäksi oli kahdessa osassa, joita erotti Huopalahden kuntaan kuulunut Finnängin tila. Hajanaisuuden historia Maanomistusolot Huopalahden kunnassa kuvaavat hyvin tilannetta myös monilla muilla silloisen Helsingin ulkopuolisilla alueilla. Suurimman osan maista omistivat suuret yhtiöt, Lauttasaaressa Ab Julius Tallberg Oy (Julius Tallbergin perikunta) ja Munkkiniemessä Ab M.G. Stenius. Pasilan maista valtaosan omisti valtio, koska ne oli tarkoitettu ratapihaksi ja loppu oli kaupungin omistuksessa. Huopalahden kunnan hajanaisuutta yritettiin parantaa jo vuonna 1922, jolloin päätettiin, että Lehtisaari ja Vähä-Meilahden tila täyENNEN Lauttasaari 75 vuotta Helsingin kaupunginosana Helsingin kaupunki laajeni 1.1.1946 voimaan tulleessa suuressa alueliitoksessa merkittävästi. Mutta mitä oli alueliitoksen taustalla? Entä miksi Lauttasaari liitettiin kaupunkiin? Näin puhui Lauttasaaren yhdyskunnanvaltuuston pitkäaikainen puheenjohtaja Kosti A. Linnos valtuuston viimeisessä kokouksessa 29.12.1945: ”Väistämätön tosiasia on nyt, että lähestyvänä uudenvuoden yönä tämä saari 6000:sine asukkaineen sulautuu Suur-Helsinkiin, jota me olemme liian lähellä. Tähän tilanteeseen on sopeuduttava täysin lainkuuliaisesti, sillä liittämispäätös on maan laillisen hallituksen antama ja sen lakiin perustuvaisuuden on korkein tuomioistuin todennut. Meidän asioistamme määrää tämän jälkeen Helsinki, ja meille jää vain mahdollisuus helsinkiläisinä asua tällä saarellamme ja helsinkiläisinä pyrkiä kehittämään itseämme yhä korkeammalle tasolle henkisesti ja ruumiillisesti. Tästä huolimatta minä tahdon lisätä, että niin kauan kuin Suomenlahden vapaat vedet ympäröivät tämän saaren kalliorantoja, niin kauan on pyrittävä osoittamaan muulle Helsingille, että täällä saarella asuu nimenomaan lauttasaarelaisia, jotka kaikki tahtovat saaren maineen pysyvän yhtä puhtaana kuin sen merituulten puhdistama ilma on raikas. Rikolliset ainekset älkööt täällä menestykö, mutta kunnialliset kansalaiset puoluekantaan katsomatta tuntekoot olonsa täällä turvalliseksi ja onnelliseksi.”
  • 7 21.1.2021 Nro 3 Helsingin kaupunki laajeni 1.1.1946 voimaan tulleessa suuressa alueliitoksessa merkittävästi. Mutta mitä oli alueliitoksen taustalla? Entä miksi Lauttasaari liitettiin kaupunkiin? tyisi liittää Huopalahden kuntaan ja samoin Talin ja Kånalan eli Konalan kylät. Näiden päätösten ehtona oli, että ne on voitava toteuttaa loukkaamatta Helsingin pitäjän papiston palkkaetuja. Tästä päästiin sopimukseen vuonna 1935, mutta mitä ilmeisimmin alueliitokset eivät ehtineet toteutua. Helsingin kaupungilla oli alu eomistuksia myös Lauttasaaressa. Vuonna 1927 kaupungin haltuun siirtyivät maanvaihdossa Suomen valtion kanssa entiset Venäjän valtion sotilasalueet (38,91 hehtaaria) ja vuonna 1933 kaupunki sai Julius Tallbergin perikunnalta 14 hehtaaria Lauttasaaren itärannan alueita korvauksena Lauttasaaren sillan rakentamisesta. Esikaupunkiliitos ja Lauttasaari Lauttasaarelaiset eivät vastustaneet liittämistään Helsingin kaupunkiin, kun selvitysmies Harvia pyysi heiltä lausuntoa asiasta. Joulukuun 4. päivänä 1936 Lauttasaaren taajaväkisen yhdyskunnan vastauksen antoi yhdyskunnanvaltuuston sihteeri, revisionineuvos Carl Fogelberg, taiteilija Ola Fogelbergin isä. Vastaus kuului lyhykäisyydessään: ”Lauttasaaren taajaväkisen yhdyskunnan valtuusto kokouksessaan joulukuun 2. päivänä on päättänyt ilmoittaa, ettei Lauttasaaren yhdyskunnalla ole mitään huomauttamista sitä vastaan, että yhdyskunta liitetään Helsingin kaupunkiin”. Lauttasaarelaisten tyytymisen kohtaloonsa selittää se, että yhdyskunnassa oli todettu se tosiasia, ettei alle 1000 asukkaan Lauttasaari pystyisi taloudellisessa mielessä tulemaan toimeen omana kuntanaan. Lauttasaari oli kyllä vastikään, vuoden 1935 lopussa saanut ensimmäisen siltansa, mutta sen vaikutuksia ei vielä osattu arvioida. Kun esikaupunkiliitos tuli uudelleen esille vuonna 1944, lauttasaarelaiset pyörsivät kantansa ja vastustivat liitosta. Siltayhteys kaupunkiin oli tuonut saarelle parikymmentä kerrostaloa ja asukasluku sekä sitä myöten veronmaksajien määrä oli kasvanut roimasti: vuonna 1945 Lauttasaaressa oli 5682 asukasta. Lauttasaaressa nähtiin, että toiminta omana kuntanaan olisi sittenkin mahdollista. Enää ei vastustaminen kuitenkaan auttanut ja Lauttasaari liitettiin monien muiden alueiden mukana Helsingin kaupunkiin tammikuun 1. päivänä 1946. Joku pahakielinen voisi kysyä, eikö entinen pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu Yrjö Harvia ollut puolueellinen selvittäessään alueliitosta. Saattoi hän sitä jossain määrin ollakin, mutta 1930-luvun Helsingin ympäristön kunnalliset ja hallinnolliset ongelmat olivat todellisia ja varsin päteviä syitä esikaupunkiliitokselle. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry "1933 kaupunki sai Julius Tallbergin perikunnalta 14 hehtaaria Lauttasaaren itärannan alueita korvauksena Lauttasaaren sillan rakentamisesta." Huopalahden liitosalueen kartta 1935.
  • 8 21.1.2021 Nro 3 RAVINTOLAOPAS Paikka Osoite Mikä Auki Tarjolla Bar 52 Heikkiläntie 2 bar52.fi 09 626 940 Heikkiläntien maineikas ja nostalginen kotiruokapaikka. Päivittäin viisi reilua ruokalajia. Lisäksi keitto, kalaja salaattipöytä ja kahvi. Lounasaika arkisin 10.30–15. Happy hour -juomalista klo 9-20. Kestosuosikki: maksa, läskisoosi, lihapullat. T ma-to 9-24 pe-la 9-01 su 12-24 Muista nämä saaren mainiot ravintolat, lounasravintolat, kahvilat ja baarit. Päivällis­ ravintola ILMOITUS Paseo Café & Grill Itälahdenkatu 1a paseo.fi 050 351 5449 ma-to 9.30-20 pe 9.30-21 la 10-21, su 10-19 Veijarivuoren rannassa hiekkatien varrella. Puinen kahvilarakennus ja sitä ympäröivä luonto saaristonäkymin ihastuttavat kaikkina vuodenaikoina. Takka luo tunnelmaa katetulla terassilla. Lounas klo 11 14.30. Kestosuosikki: kalaruoat, burgerit ja Paseon Gelato. T Casa Mare Gyldenintie 6 ravintolacasamare.com 020 7424 260 Saaren ikivihreitä. Lounasaika arkisin klo 11-14. Kaupunkia kotoisampi – koko perheen ravintola. Neljä erikokoista kabinettia taipuvat moneen tilaisuuteen ja juhlaan. Koirat tervetulleita. Kestosuosikki: Paholaisen broileri ja pizzat klassikkoja. T F W ma-to 11-21.30 pe 11-22 la 12-22, su suljettu Korat Café Gyldenintie 9 koratcafe.fi 050 3135 889 Vain pari kivenheittoa Gyldenintien metroasemalta. Tarjoaa aitoa thaimaalaista kotija katuruokaa. Tulista ja miedompaa. Myös vegeä ja vegaanista. Kestosuosikki: curry-annokset. Lounasaika 11-14.30. T ma-pe 1121 la 12-21 Limone Nahkahousuntie 1 limone.fi 050 562 5010 Italialainen mutkaton ja hauska trattoria Nahkahousuntien kulmassa. Keittiössä aitosisilialaista osaamista. Herkullinen leipä. Lounas klo 11-15. Kestosuosikki: Di Parma -pizza ja Katkarapupasta. T F W ma-to 11-21 pe-la 11-22 su 12-21 Lumbini Vattuniemenranta 2 ravintolalumbini.fi 045 602 5561 Aito nepalilainen ravintola Vattuniemenrannan satamamiljöössä. Ilmava sali. Kestosuosikki: Butter Chicken ja Chicken Tikka Masala. Kokeile myös kasvispyöryköitä. T F W ma-to 11-20 pe 11-21 la-su 12-21 Osaka Sushi Vattuniemenkatu 13 osakasushi.fi 050 592 9990 Vattuniemen runsas sushibuffet salaatteineen ja lukuisine lämpimine ruokineen. Keittiössä testattua japanilaista osaamista. Susheja kappalehintaan. Terassipöytiäkin. Kestosuosikki: sushibuffet. T F W ma-pe 10.30-20.30 la-su 12.00-20.30 Rixi­Baari Isokaari 24 rixibaari.fi 09 677 320 ma-pe 10-23 la-su 10-24 Isokaaren sporttinen legenda, monien olohuone iltaisin. Sisällä TV:n jättiruutu urheilutarjonnan seuraamiseen. Perheystävällinen ravintola, jonka terassilla oma leikkipaikka lapsille. Pizzat myös vegaanisena. Kestosuosikki: pizzat ja kebabit. T KK F Bistro Telakka Vattuniemenranta 5 bistrotelakka.fi 050 3231 961 ma-pe 11-14 Pursiseura Sinbadin rakennuksessa sijaitseva valoisa bistro tarjoilee rehtiä ruokaa sopivalla twistillä ja satamanäkymin. Syysja talvikauden Telakka toimii lounasja tilausravintolana. Kesäkautena aurinkoinen terassi. Lounas klo 11-14. Kestosuosikki: savulohi. T Maggio Kiviaidankatu 9 Maggio.fi 040 170 2010 Nopeasti vankkaan suosioon noussut pizzeria on täynnä Italiaa musiikista viinivalikoimaan ja keittiöstä lautaselle asti. Pizzoissa napolitana-pohja. Myös salaatteja. Iltaisin pöydissä syttyvät kynttilät. Kivenheitto Heikkaanaukiolta. Kestosuosikki: ruokaisa Maggio-pizza. T KK ma-pe 10-22 la-su 11-22 Maharaja Särkiniementie 5 ravintolamaharaja.fi 010 292 6699 Särkiniementien sympaattinen intialainen ravintola, joka tarjoaa niin tandooriruokia kuin naan-pizzojakin, kebabeja ja rullia unohtamatta. A-oikeudet. Maista Maharaja-pizza. Kesto­ suosikki: butter chicken. T KK F W ma-pe 11-20.30 la-su 12-20.30 Wanha Herra Itälahdenkatu 7 09 6211 931 ma-pe 14-22, la-su 12-22 valomerkki 21.30 Itälahdenkadun instituutio. Viime vuosisadalla perustetussa ravintolassa asianmukaiset baarikujeet: biljardi, darts ja yksi saaren ainoista jukeboxeista. Terassi käytössä läpi vuoden. Kestosuosikki: iso tuoppi ja talon lihapiirakka. AFG Restaurant Itälahdenkatu 27 A 1 fb AFG Restaurant 046 948 6360 Tilavassa, valoisassa salissa tarjotaan monipuolista valikoimaa eurooppalaisia ja aasialaisia ruokalajeja. Laaja lounasbuffet vaihtuu päivittäin. Ala cartelta myös pizzaa, kebabeja ja afganistanilaisia annoksia. Kestosuosikki: grillissä paistettu lampaanliha. T KK F ma-su 10.30-21 Persilja Tallbergin puistotie 1 ravintolapersilja.fi 09 621 6727 ma-pe 10.30 -22 la 12-22 su 12-20 Tunnelmallinen perheravintola välimerellisellä keittiöllä. Arkisin runsas noutopöytälounas klo 15 asti ja viikonloppuisin monipuolinen brunssi klo 12-16. Päivällisellä ala carte -listan herkut, myös pizzoja. Kestosuosikki: naudan sisäfilevarras. T Hanko Sushi Lauttasaarentie 28 050 5228208 hankosushi.fi Tyylikäs ketjuravintola, jossa annokset valmistetaan tilauksesta ja niissä käytetään vain vastuullisesti pyydettyjä mereneläviä. Lounas arkisin klo 15 asti. Koti-iltoihin tarjolla jaettavia lajitelmia. Kestosuosikki: 12 palan Medium-lajitelma. T F W ma-pe 11-21 la 12-20 su 12-19 Luca Lauttasaarentie 28 050 466 1499 pizzerialuca.fi Suomen parhaan pizzerian palkinnon voittanut napolilaistyylinen pizzeria. Rento ja lämminhenkinen seurustelupaikka, jossa viihtyy pidempäänkin. Uutuutena perjantailounas. Kestosuosikki: Pizza Diavola. T F W ma-to 16-21 pe 11-22 la 13-22, su 14-20 Lounas­ ravintola Baari Kahvila T =Takeaway KK =Kotiinkuljetus ravintolalta W = Kotiinkuljetus Wolt.fi F = Kotiinkuljetus Foodora.fi RAVINTOLOITSIJA, MUKAAN RAVINTOLAOPPAASEEN? 35€ + alv / lehti. Ota yhteys mediamyyntiin: Leena Valtola 050 591 6466 tai seura@lauttasaari.fi. Kaupallisia menestys­ tarinoita Lauttasaaresta "Olemme ilmoittaneet Lauttasaari-lehdessä säännöllisesti 32 vuoden ajan. Se on kannattanut. Jatkuva esilläolo on tuonut uusia asiakkaita tasaisesti ja siten turvannut liiketoiminnan. Tunnettuutemme laadukkaiden fysiopalveluiden tarjoajana Lauttasaaressa on korkea. Yrityksemme toiminnassa on mukana jo toistakin polvea, poikamme Kaarle." Minna ja Jukka Suonio, Kuntokasino Kun haluat tuloksia tai vahvistaa brändiäsi Lauttasaaressa, ota yhteys Lauttasaari­lehden lmoitusmyyntiin: Leena Valtola, seura@lauttasaari.fi tai 050­5916466 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry MISSÄ TAITEILIJA LOUNASTAA MUSEOTA. Lue lisää: www.kaapelitehdas.fi/tapahtumia ————— TALLBERGINKATU 1, HELSINKI KAAPELITEHDAS.FI Huom. Koronarajoitusten takia tapahtumiin saattaa tulla muutoksia tai ne voidaan perua kokonaan. Tarkista aikataulut tapahtumanjärjestäjän omilta verkkosivuilta tai sosiaalisen median kanavista. TAPAHTUMIA: KÄYTÄVÄGALLERIA > Taidekattaus 30.1. asti MUU HELSINKI NYKYTAIDEKESKUS > MUU ry:n uuden MUU Helsinki nykytaidekeskuksen toiminta käynnistyy valotaiteen tapahtumasarjalla. Material Light -näyttely 12.-31.1. avaa uuden keskuksen yleisölle. KAMERASEURA GALLERIA WEST > Vuoden luontokuvat 2020 31.1. asti SUOMEN VALOKUVATAITEEN MUSEO > Suomen valokuvataiteen museon näyttelytilat ovat suljettuina 31.1.2021 asti. TEATTERIMUSEO HOTELLIJA RAVINTOLAMUSEO > Teatterimuseo sekä Hotellija ravintolamuseo ovat suljettuina 9.2.2021 asti. ZODIAK – UUDEN TANSSIN KESKUS > Zodiak – Uuden tanssin keskuksen kevätkauden ohjelmiston käynnistää Sivuaskel-festivaali 4.-13.2. STOA MARIAPASSIO > Marja Paasio: Perhosia ja kukkasia IV 26.2.2021 asti TOVE TULI VAPAASEEN LAAJENTAMAAN NÄKÖKULMAANSA Vuonna 1935 perustettu Vapaa Taidekoulu on ollut osa monen tunnetun suomalaisen taidemaalarin opintoja. Tove Jansson tuli ensin mukaan koulun croquis-iltoihin, joissa piirretään elävästä mallista nopeita, luonnosmaisia kuvia. Vuonna 1937 hän ilmoittautui koulun varsinaiseksi oppilaaksi. Hän halusi laajentaa näkökulmaansa, kertoo Tove Janssonista elämäkerran kirjoittanut Boel Westin. 23-vuotias Jansson oli tuolloin jo valmistunut kahdesta oppilaitoksesta: Tukholman teknillisen koulun taideteolliselta linjalta ja Taideyhdistyksen piirustuskoulun eli Ateneumin maalarilinjalta. Maalaus oli Janssonin intohimo, mutta opiskeluvuodet Ateneumissa olivat olleet vaikeita. 1930-luvun Suomen taideihanteet ja koulun opetusmenetelmät eivät inspiroineet Janssonia. Taideyhdistyksen piirustuskoulun vastapainoksi perustettu Vapaa Taidekoulu tarjosi Janssonille tilan, jossa hän saattoi työskennellä vapaammin ja ilman rajoituksia. Tomi Aho Sam Vanni maalasi Tove Janssonin 1935. Teos kuuluu Gösta Serlachiuksen taidekokoelmaan. Vanni toimi pitkään opettajana Vapaassa Taidekoulussa. Tämä aika oli osa hänen oppivuosiaan, mutta myös aikaa, jolloin hän alkoi vakiinnuttaa asemaansa maalarina. Hän etsi jatkuvasti uutta estetiikkaa ja näkökulmia. Hän työskenteli intensiivisesti. Kritiikki koulussa oli toisenlaista kuin se, mihin Jansson oli aiemmin tottunut. Jansson iloitsi siitä, että häntä opetti esimerkiksi innostava ja kaikkia kannustava Hjalmar Hagelstam. Kansainvälisyys oli alusta lähtien tärkeää Vapaalle, niin myös Tove Janssonille. Keväällä 1938 hän suuntasi Ranskaan ja jatkoi taideopiskelujaan Pariisissa Atelier d’Adrien Holyssa. Haku Vapaan Taidekoulun opiskelijaksi avautuu tammikuun lopussa. Lue lisää: www.vapaataidekoulu.fi Kaapelitehtaalla toimiva Hotellija ravintolamuseo täyttää 50 vuotta vuonna 2021. Museo viettää juhlavuottaan työn merkeissä kehittäen toimintaansa kohti ainutlaatuisen elämyksellistä ja moniäänistä ruokaja juomakulttuurin foorumia. Hotellija ravintola-alan opiskelijoille suunnatusta pienestä erikoismuseosta on viidenkymmenen vuoden aikana kasvanut ruokaja juomakulttuurin yleismuseo. Asiakasmäärien voimakas kasvu kertoo lisääntyneestä kiinnostuksesta ruokaja juomakulttuuria ja museoita kohtaan, mutta myös onnistuneista toimintatavoista ja sisällöntuotannosta. Uudistusten avulla palvelumme ovat jatkossa entistä timanttisempia, iloitsee museonjohtaja Anni Pelkonen. LUENTOSARJA JA TASTINGEJA Juhlavuoden ohjelmistoon kuuluu tapahtumia kuten Suomi syö ja juo -luentosarja yhdessä Helsingin työväenopiston kanssa. Luennot tarjoavat erilaisia näkökulmia ruokaja juomakulttuurimme viime vuosikymmenten muutoksiin. Luennoille on vapaa pääsy. • Ke 17.2 Ravintolaruokailu – yksin ja yhdessä, tutkija Sami Koponen • Ke 17.3. Pavun paluu – kasvisruokailu osana ruokakulttuuriamme, tutkija Maarit Knuuttila • Ke 21.4. Juominen ja muuttuva sosiaalisuus – mitä alkoholikulttuurimme kertoo yhteisöllisyydestä?, biletohtori, tutkija Antti Maunu • Oispa kaljaa -näyttely oluesta 30.5. asti Ke 20.1. Oispa kaljaa -etätasting Pe 12.2. ja ke 7.4. Yleisöopastus ja oluttasting Mirella Penttilä, 2019 NÄYTTELYUUDISTUS KRUUNAA JUHLAT Juhlavuoden ponnistuksista merkittävin on loppuvuodesta avattava uusi ydinnäyttely, jossa tuodaan esille ruokaan ja juomaan liittyviä perinteitä ja ajallisia muutoksia sekä palveluita, ammatteja ja rakenteita. Elämyksiä näyttelyssä luodaan uutta teknologiaa ja moniaistisuutta hyödyntäen. Uudistustyön etenemistä voi seurata museon sosiaalisen median kanavissa. Hotellija ravintolamuseo www.hotellijaravintolamuseo.fi www.facebook.com/hotellijaravintolamuseo Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G Avoinna 10.2.–30.5.: ti, to–su klo 11–18, ke 11–20. Katso poikkeukset aukioloajoissa museon nettisivuilta. Liput: 10/5 € tai Museokortti. Vapaa pääsy joka kuun viimeinen keskiviikko klo 17–20. Ilmoitus JUHLAVUOSI TÄYNNÄ OHJELMAA
  • 9 21.1.2021 Nro 3 MISSÄ TAITEILIJA LOUNASTAA MUSEOTA. Lue lisää: www.kaapelitehdas.fi/tapahtumia ————— TALLBERGINKATU 1, HELSINKI KAAPELITEHDAS.FI Huom. Koronarajoitusten takia tapahtumiin saattaa tulla muutoksia tai ne voidaan perua kokonaan. Tarkista aikataulut tapahtumanjärjestäjän omilta verkkosivuilta tai sosiaalisen median kanavista. TAPAHTUMIA: KÄYTÄVÄGALLERIA > Taidekattaus 30.1. asti MUU HELSINKI NYKYTAIDEKESKUS > MUU ry:n uuden MUU Helsinki nykytaidekeskuksen toiminta käynnistyy valotaiteen tapahtumasarjalla. Material Light -näyttely 12.-31.1. avaa uuden keskuksen yleisölle. KAMERASEURA GALLERIA WEST > Vuoden luontokuvat 2020 31.1. asti SUOMEN VALOKUVATAITEEN MUSEO > Suomen valokuvataiteen museon näyttelytilat ovat suljettuina 31.1.2021 asti. TEATTERIMUSEO HOTELLIJA RAVINTOLAMUSEO > Teatterimuseo sekä Hotellija ravintolamuseo ovat suljettuina 9.2.2021 asti. ZODIAK – UUDEN TANSSIN KESKUS > Zodiak – Uuden tanssin keskuksen kevätkauden ohjelmiston käynnistää Sivuaskel-festivaali 4.-13.2. STOA MARIAPASSIO > Marja Paasio: Perhosia ja kukkasia IV 26.2.2021 asti TOVE TULI VAPAASEEN LAAJENTAMAAN NÄKÖKULMAANSA Vuonna 1935 perustettu Vapaa Taidekoulu on ollut osa monen tunnetun suomalaisen taidemaalarin opintoja. Tove Jansson tuli ensin mukaan koulun croquis-iltoihin, joissa piirretään elävästä mallista nopeita, luonnosmaisia kuvia. Vuonna 1937 hän ilmoittautui koulun varsinaiseksi oppilaaksi. Hän halusi laajentaa näkökulmaansa, kertoo Tove Janssonista elämäkerran kirjoittanut Boel Westin. 23-vuotias Jansson oli tuolloin jo valmistunut kahdesta oppilaitoksesta: Tukholman teknillisen koulun taideteolliselta linjalta ja Taideyhdistyksen piirustuskoulun eli Ateneumin maalarilinjalta. Maalaus oli Janssonin intohimo, mutta opiskeluvuodet Ateneumissa olivat olleet vaikeita. 1930-luvun Suomen taideihanteet ja koulun opetusmenetelmät eivät inspiroineet Janssonia. Taideyhdistyksen piirustuskoulun vastapainoksi perustettu Vapaa Taidekoulu tarjosi Janssonille tilan, jossa hän saattoi työskennellä vapaammin ja ilman rajoituksia. Tomi Aho Sam Vanni maalasi Tove Janssonin 1935. Teos kuuluu Gösta Serlachiuksen taidekokoelmaan. Vanni toimi pitkään opettajana Vapaassa Taidekoulussa. Tämä aika oli osa hänen oppivuosiaan, mutta myös aikaa, jolloin hän alkoi vakiinnuttaa asemaansa maalarina. Hän etsi jatkuvasti uutta estetiikkaa ja näkökulmia. Hän työskenteli intensiivisesti. Kritiikki koulussa oli toisenlaista kuin se, mihin Jansson oli aiemmin tottunut. Jansson iloitsi siitä, että häntä opetti esimerkiksi innostava ja kaikkia kannustava Hjalmar Hagelstam. Kansainvälisyys oli alusta lähtien tärkeää Vapaalle, niin myös Tove Janssonille. Keväällä 1938 hän suuntasi Ranskaan ja jatkoi taideopiskelujaan Pariisissa Atelier d’Adrien Holyssa. Haku Vapaan Taidekoulun opiskelijaksi avautuu tammikuun lopussa. Lue lisää: www.vapaataidekoulu.fi Kaapelitehtaalla toimiva Hotellija ravintolamuseo täyttää 50 vuotta vuonna 2021. Museo viettää juhlavuottaan työn merkeissä kehittäen toimintaansa kohti ainutlaatuisen elämyksellistä ja moniäänistä ruokaja juomakulttuurin foorumia. Hotellija ravintola-alan opiskelijoille suunnatusta pienestä erikoismuseosta on viidenkymmenen vuoden aikana kasvanut ruokaja juomakulttuurin yleismuseo. Asiakasmäärien voimakas kasvu kertoo lisääntyneestä kiinnostuksesta ruokaja juomakulttuuria ja museoita kohtaan, mutta myös onnistuneista toimintatavoista ja sisällöntuotannosta. Uudistusten avulla palvelumme ovat jatkossa entistä timanttisempia, iloitsee museonjohtaja Anni Pelkonen. LUENTOSARJA JA TASTINGEJA Juhlavuoden ohjelmistoon kuuluu tapahtumia kuten Suomi syö ja juo -luentosarja yhdessä Helsingin työväenopiston kanssa. Luennot tarjoavat erilaisia näkökulmia ruokaja juomakulttuurimme viime vuosikymmenten muutoksiin. Luennoille on vapaa pääsy. • Ke 17.2 Ravintolaruokailu – yksin ja yhdessä, tutkija Sami Koponen • Ke 17.3. Pavun paluu – kasvisruokailu osana ruokakulttuuriamme, tutkija Maarit Knuuttila • Ke 21.4. Juominen ja muuttuva sosiaalisuus – mitä alkoholikulttuurimme kertoo yhteisöllisyydestä?, biletohtori, tutkija Antti Maunu • Oispa kaljaa -näyttely oluesta 30.5. asti Ke 20.1. Oispa kaljaa -etätasting Pe 12.2. ja ke 7.4. Yleisöopastus ja oluttasting Mirella Penttilä, 2019 NÄYTTELYUUDISTUS KRUUNAA JUHLAT Juhlavuoden ponnistuksista merkittävin on loppuvuodesta avattava uusi ydinnäyttely, jossa tuodaan esille ruokaan ja juomaan liittyviä perinteitä ja ajallisia muutoksia sekä palveluita, ammatteja ja rakenteita. Elämyksiä näyttelyssä luodaan uutta teknologiaa ja moniaistisuutta hyödyntäen. Uudistustyön etenemistä voi seurata museon sosiaalisen median kanavissa. Hotellija ravintolamuseo www.hotellijaravintolamuseo.fi www.facebook.com/hotellijaravintolamuseo Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G Avoinna 10.2.–30.5.: ti, to–su klo 11–18, ke 11–20. Katso poikkeukset aukioloajoissa museon nettisivuilta. Liput: 10/5 € tai Museokortti. Vapaa pääsy joka kuun viimeinen keskiviikko klo 17–20. Ilmoitus JUHLAVUOSI TÄYNNÄ OHJELMAA
  • TEKSTI ja KUVAT Katja Pesonen Ravintola Persilja vaihtoi omistajaa syyskuussa ja sen johtoon tuli Ismo Tosun, jonka perheellä on useita muitakin ravintoloita. Joulun aikaan ravintolan sisustus laitettiin uuteen uskoon ja ruokalistaa tuunattiin eli kyseessä on käytännössä täysin uusi ravintola. Sinne siis. Muodonmuutos on selkeä. Sisustus on tyylikäs. On vaaleaa puuta, harmaan sävyjä ja hillittyä vihreää, pisaralamppuja. On perjantai ja lounasaika, joten ihmisiä on paikalla mukavasti. Muutoksista huolimatta Persilja pitää ruokatarjontansa pääosin välimerellisenä, vaikkakin suomalaisiakin makuja löytyy. Tosun kertoo heidän muokkaavan ruokalistaa säännöllisesti. ”Pyrimme siihen, että lista vaihtuu kerran kuussa”, hän sanoo. Ravintolassa on seisova pöytä, jonka lisäksi ruokaa voi tilata listalta. Buffetissa on tänään kassleria rosépippurikastikkeella, kanavartaita, jauhelihakeittoa, kebabia, pizzaa ja lisukkeena lohkoperunoita ja pastaa. Esillä olevat määrät ovat maltillisia, mutta lisää tuodaan tarpeen tullen. Runsas salaattipöytäkin tietysti kuuluu asiaan. Sillä on pituutta koko seinän mitalta ja tykötarpeet ovat monipuolisia hummuksesta punajuurisalaattiin. Jälkiruokana on kinuskilla ja kermalla kuorrutettu hedelmäkakku. Kahvi ja tee kuuluvat hintaan. Peukku on annettava kauramaitovaihtoehdosta. Lounasannoksissa on muun muassa kuhafilettä ja lehtipihviä, penne arrabiataa ja falafeleja, omavalintainen salaatti tai pizza. Päivän keitto, joka tänään on jauhelihakeitto, on mahdollisuus ostaa erikseen. Keiton lisäksi pakettiin kuuluu silloin salaattipöytä. Asiakkaina on kaiken ikäisiä. Jotkut näyttävät olevan lounaalla töiden lomassa, toiset lasten kanssa. Muutamakin sisään astunut kehuu ensimmäisinä sanoinaan uudistettua sisustusta. On myös muita syitä iloon. Persiljassa tarjoillaan brunssia joka viikonloppu, molempina päivinä kello 12-17. Siihen kuuluu muun muassa viiniä tai kuohuviiniä alkujuomaksi, mezepöytä, antipastaa sekä keittiöstä tilattavat, pöytiin tarjoiltavat lämpimät ruuat sekä jälkiruoka ja hedelmiä. Lämpimät ruuat on brunssille määritelty erikseen, mutta halutessaan annoksen voi tilata myös listalta. Lapsille on oma brunssinsa. Se on ilmainen alle 4-vuotiaille ja 5-13-vuotiailta veloitetaan ruuasta iän mukaan. Tosun kehottaa varaamaan brunssille pöydän, sillä täyttä on ollut eivätkä kaikki halukkaat ole mahtuneet nautiskelemaan. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry TAIDE Korkeammilla taajuuksilla – Saana Vähä-Kouvolan näyttely 22.2. asti, Kulttuurikeskus Sähinä, Heikkiläntie 10. Liilan ja viininpunertavan sävyisiä maalauksia, jotka kannustavat rohkeuteen ja elämään aitona itsenään. MUUT Jäälinna kohoaa Kassarille. Lähde rakentamaan yhteistä jäälinnaa. Jäädytä litran maitotai mehutölkeissä vettä, jonka olet värjännyt vesiväreillä tai elintarvikeväreillä ja vie Kassarin linnan jatkeeksi. Jääpalikat saa kiinnitettyä toisiinsa esimerkiksi suihkepullon tai lumilaastin avulla. Kasinonranta sijaitsee osoitteessa Kuikkarinne 1. LIIKUNTA KÄSIPALLO Pirkkolan palloiluhalli Dicken HIFK ke 20.1. klo 19.15, miesten SM-liiga. Dicken Atlas la 30.1. klo 15.45, naisten SM-sarja. SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Heikkiläntie 7A, 4. krs. Messu ja Herättäjä-Yhdistyksen kirkkopyhä 24.1. klo 11. Saarnaaja Simo Juntunen Herättäjä–Yhdistyksestä, liturgi Juha Rintamäki, kanttori Anne Viljamaa, sello Pekka Untamala, avustava diakoni Taina Viherkari, kirkkoväärti Essi Huntus, suntio Kai Sorokin. Messun jälkeen klo 12.30 seurat samassa linkissä. Seuroissa puhuvat Tuomas Meurman, Maija Kuoppala ja Juha Rintamäki. Päämessu sunnuntaisin klo 11 seurakunnan Facebookissa suoratoistona. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 19, enimmäisosallistujamäärä 10 henkilöä, mukaan lukien messun toimittajat. Sunnuntaisin messujen jälkeen alkaen 17.1. klo 12.30-13, jaetaan ehtoollista kaikille halukkaille koronaturvallisesti Heikkiläntien seurakuntasalissa. Käytäntöä jatketaan niin kauan kuin tiukat koronasuositukset ovat voimassa, emmekä pysty joukolla kokoontumaan messuun. Tarvittaessa saat yksityisen ehtoollisen päivystävältä papilta, puh. 09 2340 4302. Soita ja sovi aika. Kokoava toiminta tauolla 31.1. saakka. Heikkiläntie 7:n väistötilaan voi tulla hiljentymään arkisin klo 10–18 välisenä aikana, pidämme huolta turvajärjestelyistä. Käytäthän väistötilassa kasvomaskia, ellei sen käyttöön ole terveydellistä estettä. Diakoniatoimiston päivystyspuhelin ti ja to klo 10–11 puh. 09 2340 4318 Päivystävä pappi arkisin klo 9–21 puh. 09 2340 4302. JOHANNES FÖRSAMLING Heikasvägen 7 Högmässa sön 24.1. kl 12 i Johanneskyrkan strömmas via facebook. com/johannesforsamling och kan ses i efterhand via församlingens YouTube-kanal. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Vattuniemenkatu 9 Yleisötilaisuudet peruttu 31.1. saakka koronatilanteen vuoksi. Nettihartaus su 24.1. klo 14. Sampo Santasalo. JÄSENILLE Lauttasaaren kansalliset seniorit ry – Lake. Kuukausitapaamiset tammikuussa ja helmikuussa on peruttu koronatilanteen vuoksi. Seuraava kokous mahdollisesti 8.3. 10 21.1.2021 Nro 3 Larutorin rivi­ilmoitukset 8 €/rivi. Noin 25 merkkiä/rivi. Lähetä tekstisi seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä perjantaina klo 12 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. TAPAHTUU Harry Potter ­kirjoitus­ ja piirustuskilpailut Lauttasaaren kirjastossa on järjestetty säännöllisesti Harry Potter -päivä, mutta nyt se on koronan vuoksi siirretty etätapahtumaksi. Tänä vuonna sitä juhlitaan peräti viikon verran, ma-la 1.-6.2. ja teemana on Viistokuja. Viikon kunniaksi järjestetään myös Harry Potter -fanfiction kirjoitusja piirustuskilpailu. Kilpailuaika päättyy su 24.1. klo 23.59. Kirjoituskilpailun teemana on Päiväni Viistokujalla. Tekstien enimmäispituus on 1 500 sanaa. Ikäkategorioita on kaksi, alle 15-vuotiaat ja yli 15-vuotiaat. Piirustuskilpailun teosten tulee sijoittua Viistokujalle teemalla oma kauppa Viistokujalla. Kuvien toteutustyyli on vapaa, ja ne lähetetään sähköisesti joko ottamalla valokuva valmiista työstä tai skannaamalla se. Helmet-raati valitsee sekä kirjoitusettä piirustuskilpailuista ja niiden molemmista ikäkategorioista viisi kuvaa, joista yleisö voi äänestää suosikkinsa netissä 4.2. osoitteessa helmet.fi. Äänestysaika on 28.1.–3.2.2021. Tuotokset julkaistaan nimimerkillä. Lisätietoja ja materiaalin lähetysohjeet löytyvät sivuilta helmet.fi/ lauttasaarenkirjasto. Vielä ehtii osallistua Harry Potter -kisoihin! Kassleria rosépippurikastikkeessa ja pekonipizzaa. Tallbergin puistotie 1 ?? Avattu: 5.1.2021 ?? Avoinna: ma-pe klo 11-22, la klo 12-22, su 12-20 ?? Buffet: 10,90 e ?? Päivän keitto tai salaatti 9,90 e ?? Esimerkkihintoja: Lehtipihvi 12,90 e Kampelafile 11,90 e Risotto Al Gamberi 10,70 e ?? Erikoisuus: Brunssi la ja su 25,90 e, lapsille oma brunssi RAVINTOLAT Ravintoloitsija Lauttasaaressa! Mitä ravintolassasi tapahtuu? Uusi kokki? Uusi ruoka lista? Uusi terassi? Uusi sisustus? Teemaviikot? Vai oletko avaamassa uuttaa ravintolaa, kahvilaa tai baaria saarelle? Vinkkaa Lauttasaari­lehdelle lauttasaari. ravintolat@gmail.com Ravintola Persilja Uudistunut Persilja kutsuu brunssille Persilja avattiin uudistuneena 5. tammikuuta. Lounas­ väylä Esittelemme lounaan arvoisia ravintoloita Lauttasaaressa. VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti VUOKRALLE TARJOTAAN Autohallipaikka Nahkahousuntie 7, vuokra 100 €/kk, p. 050 505 69 25. VUOKRALLE TARJOTAAN Autohallipaikkoja v. 2020 valmistuneessa hallissa. 65 €/kk, Vattuniemenkuja 6, tomi.taskula@alueisannointi.fi MYYDÄÄN/VUOKRATAAN Autohallipaikka Itälahdenkatu 6. Hinta €14 000 tai €65/kk, väh. 1v. sopimus. Lisätietoja: Martti 0400 481 697.
  • Ilmestyy torstaisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8 eikä kesäviikoilla 26-30. Painos 12 500 kpl. Vuosikerta 45 lehteä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Juha Korhonen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Suomalainen Lehtipaino Oy Jakelu Posti Oy Sanomalehtien liiton jäsen. Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja (sairauslomalla) Facebook: Lauttasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Twitter: @larutwiittaa Lauttasaari.fi Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Juha Beurling­ Pomoell va. päätoimittaja juha.lauttasaari seura@gmail.com 11 21.1.2021 Nro 3 H Y V I Ä PA LV E L U J A S A A R E L A I S I L L E ATK­PALVELUA AUTO­ KORJAAMOJA ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 09 3922 302 Pohjoiskaari 9a, Mereo www.fysiogeriatria.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa Isokaari 3 050 357 1579 www.kauneushoitolakristel.fi Kauneushoitola Kristel Strandén PYÖRÄHUOLTOA JA ­MYYNTIÄ VALOKUVAUSTA VARASTOINTIA JALKAHOITOA Varaa paikkasi palstalle: 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi. Hinta alk. 112 € +alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään lehteen. PAPA’S BIKE • PYORAHUOLTO.COM 040 592 4664 / 040 545 6859 040 550 6834 / 041 546 3090 Avoinna: Ma-Pe 11-18 La 11-14 Lauttasaarentie 11 & 14 Specialized • Rocky Mountain Pelago • Frog • Fox • Kona • Whyte • Valot • Nastarenkaat Luistimien teroitus Suksi& Lautahuolto Yhteistyössä Kalpalinna Ski C M Y CM MY CY CMY K lauttasaari_lehti_palvelu_tarjolla_v6.pdf 1 11.1.2021 20.22 SIIVOUSTA ÄÄNILEVYJÄ KAUNEUSJA HYVINVOINTIPALVELUJA KORJAUSOMPELUA SIIVOUSTA www.lauttasaari.fi TIETOKONEPALVELUT ETÄNÄ 050 590 9990 www.datatuki.fi IKKUNANPESUA www.kuntokasino.fi info@kuntokasino.fi Lauttasaarentie 54 D 09 671 165 Fysioterapia Hieronta Urheiluhieronta Kotikäynnit Fasciakäsittely ark. 9-17, la 10-14 JALKATERAPEUTTI MALLA SYRJÄNEN PUH. 040 506 5400 Lauttasaarentie 27 AUTOPESULOITA Lauttasaarentie 12 Helsinki • puh. (09) 6212 535 • www.hairspot.f i Lauttasaarentie 12 Helsinki • puh. (09) 6212 535 • www.hairspot.f i Lauttasaarentie 12 Helsinki • puh. (09) 6212 535 • www.hairspot.f i Lauttasaarentie 12 Helsinki • puh. (09) 6212 535 • www.hairspot.f i Kauneuskeskus Kysy yksityisaikoja! 040 704 0097 Itälahdenkatu 27 A, car-clean.fi ulkokäsinpesu sisäpuhdistus vahaukset renkaiden vaihto JÄTTIVALIKOIMA LP&CD BLUES H ROCK H HEAVY PROGE H JAZZ H CLASSIC Ostamme hyviä LP-levyjä. Vi köper dina LP-skivor. WWW.VINYLMUSIC.FI Auki KE 12-18 ja LA 11-16 UUSI OSOITE Itälahdenk. 20B Puh. 0400 303 300 PESULAPALVELUJA FYSIKAALISTA HOITOA Pesula Lauttasaari Pesulapalvelut ammattitaidolla! Arkija juhlavaatteiden pesu Kodintekstiilien pesu Korjausompelu Tekstiilin kierrätyspiste SOL Pesula Lauttasaari Lauttasaarentie 18 p. 040 779 7208 Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 112 € +alv. Tarkemmat hinta­ tiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti Kosmetiikkaja kauneuspalvelut Sannamaija myös Falke-sukkatuotteet Lauttasaarentie 34 040 843 4818 sannamaija.com KAIHTIMIA 045 327 2202 kaihtimethelsinki.fi KAIHTIMET mittauksesta asennukseen Netissä tarjouslaskuri! S Ä L E Kotimaiset laatukaihtimet 30 vuoden kokemuksella! www.lauttasaari.fi Saaren oma verkkopalvelu Lauttasaari­Seuran ja Lauttasaari­lehden verkkosivu Lauttasaari.fi kokoaa uutiset ja ajankohtaiset kannanotot saarelta. Se kertoo myös alueen historiasta ja tapahtumista. Seuraamalla sivustoa tiedät mitä Lauttasaaressa tapahtuu. SEURA JA LEHTI SOMESSA LAUTTASAARI-SEURA Saaren edunvalvoja ja vaikuttaja. Lue kannanotot. Liity jäseneksi ja tule mukaan toimintaan. UUTISET Napakasti ja oleelliseen pureutuen. TAPAHTUMAT Mitä saarella tapahtuu todella? Voit liittää myös oman tapahtumasi osaksi tapahtumakalenteria. Suomen suurin kaupunginosayhdistys LUE NÄKÖISLEHTI Etusivulla aina linkki Lauttasaarilehden näköislehteen. SAARIOPAS Jokaisen uuden ja kokeneemmankin saarelaisen pikaopas Lauttasaareen. Joko teidän pihallanne liehuu Lauttasaari-viiri? SEURA HAASTAA TALOYHTIÖT Lauttasaari-Seura haastaa saaren taloyhtiöt hankkimaan salkoihinsa Lauttasaaren oman viirin. Viiri saa olla aina liehumassa, vain virallisina liputuspäivinä se vaihdetaan valtakunnan sinivalkoiseen lippuun. Tavoitteena on, että Lauttasaari-päivien aikaan syyskuussa kaikissa saloissa liehuisi Lauttasaari-viiri. Viirejä voi ostaa Lauttasaari-Seuran toimistolta jäsenhintaan 80 € (norm 100 €). JOKO TEIDÄN TALOSSA LIEHUU LAUTTASAAREN OMA VIIRI? Kauppaneuvoksentie 18 • seura@lauttasaari.fi • puh. 050 591 6466 Lauttasaari-Seura haastaa saaren taloyhtiöt hankkimaan salkoihinsa Lauttasaaren oman viirin. Viiri saa olla aina liehumassa, vain virallisina liputuspäivinä se vaihdetaan valtakunnan sinivalkoiseen lippuun. Tavoitteena on, että Lauttasaari-päivien aikaan syyskuussa kaikissa saloissa liehuisi Lauttasaari-viiri. Muistattehan tarvittaessa sopia viirin käytöstä taloyhtiönne huoltoyhtiön kanssa. Hinta LauttasaariSeuran jäsenille SEURA HAASTAA TALOYHTIÖT Lauttasaari-Seura haastaa saaren taloyhtiöt hankkimaan salkoihinsa Lauttasaaren oman viirin. Viiri saa olla aina liehumassa, vain virallisina liputuspäivinä se vaihdetaan valtakunnan sinivalkoiseen lippuun. Tavoitteena on, että Lauttasaari-päivien aikaan syyskuussa kaikissa saloissa liehuisi Lauttasaari-viiri. Viirejä voi ostaa Lauttasaari-Seuran toimistolta jäsenhintaan 80 € (norm 100 €). JOKO TEIDÄN TALOSSA LIEHUU LAUTTASAAREN OMA VIIRI? Kauppaneuvoksentie 18 • seura@lauttasaari.fi • puh. 050 591 6466 Viiri on myynnissä Lauttiksen pohjakerroksen Info Express -myymälässä ja LauttasaariSeuran toimistolla. Tiedustelut: seura@lauttasaari.fi tai puh. 050 591 6466. Viirejä on kahta pituutta: 4m ja 5m. Viirin oikea mitta on noin puolet lipputangosta. Viirit myynnissä Lauttiksen Brand Store -myymälässä, Lauttasaarentie 28. Taloyhtiöt huom! Sopikaa tarvittaessa viirin käytöstä huoltoyhtiönne kanssa. 80 € (norm. 100 €) LAUTTASAARI-SEURAN JÄSENKORTILLA 14.1.21 Nro 2 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry *Ainoa kaupunginosalehti Uutismedian liiton Vuoden kaupunkilehti -kilpailun finaalissa 2018–2020. Lauttasaarelaisten toiveita vuodelle 2021 Kysyimme lauttasaarelaisilta mietteitä viime vuodesta. Vuosi 2020 oli monelle hiljaiseloa, mutta siellä täällä pystyi käymään hieman huvituksissakin ja synnyttämään hyviä muistoja. Luonnon ja hyvän asuinalueen merkitys korostui piirien pienetessä. Mitä sitten vuodelle 2021? No ehdottomasti ainakin tapahtumia. s. 6-7 TARJOA SEURALAISILLE JÄSENETUJA Lauttasaari-Seura on Suomen suurin kaupunginosayhdistys yli 1 000 jäsenellään. Jos myös sinun yrityksesi haluaa tarjota saarelaisille jäsenetuja, ota pikaisesti yhteyttä osoitteeseen seura@lauttasaari.fi ja pyydä lisätietoja. Jäsenedut sovitaan aina kalenterivuodeksi kerrallaan. e-apteekkari.? Näppärä nettiapteekki tarjoaa Souvenaid on varhaisen Alzheimerin taudin ruokavaliohoitoon tarkoitettu kliininen ravintojuoma. Käytetään terveydenhuollon henkilöstön ohjauksessa. Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, Helsinki 16,90 70,00 139,195,4 plo 24 plo 48 plo 72 plo 245,96 plo Varhaisen Alzheimerin taudin ruokavaliohoitoon Töölö 3h, k, kph 66m² Asumista meren äärellä, kultturellilla alueella lähellä Hietsun upeita ulkoilu­ mahdollisuuksia. Juuri LVIS­saneeratusta talosta, taloyhtiön katosta lattiaan uusimasta asunnosta ilman varainsiirtoveroa. Heti vapaa. Pohjoinen Hesperiankatu 37. HP. 590 000 € E= G2013 Tiedustelut: Tia Silván 041 537 6075 tia.silvan@takio.com Takio Lkv Asunnon myynti­, vuokraus­ ja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7888 www.lauttasaari.fi
  • 12 21.1.2021 Nro 3 ...ja kaikki hoituu kerralla. Tarkemmat tiedot ja myymäläkohtaiset aukioloajat: ruohis.fi Itämerenkatu 21, 00180 Helsinki RUOH IS – lähelle on helppo tulla RUOH IS – lähelle on helppo tulla Voimassa to-su 21.-24.1.2021 (ellei toisin mainita) niin kauan kuin tuotteita riittää. % 0105 382 800 k-citymarket.fi Sinä & hyvä ruoka AIKASI ARVOINEN KAUPPA K-CITYMARKET RUOHOLAHTI PALVELUAJOISSA SAATTAA OLLA POIKKEUKSIA! KATSO www.ruohis.fi 1 h ILMAINEN PYSÄKÖINTI Plussa-kortilla Sinua palvelevat: Alko • Apteekki • Bieder -kukkakauppa • Burger King® • CarWash Ciao! Caffe • Dressmann • Eerikin Pippuri • Fenno Optiikka • Hiusfashion Hua Du Asian Fusion Cuisine • Jysk • K-Citymarket 24 h • K-Rauta • Kierrätyspiste Mayor’s Gym 24 h • Musti ja Mirri • Peura Outlet • Posti pakettiautomaatti • Subway® TalletusOtto-automaatti • Tokmanni • Uff Uutuus! Pirkka MANSIKKA 400 g, Espanja (10,00 kg) 4 ,rs APPELSIINI Egypti 1 ,kg JYSK SUURI TALVIALE ON KÄYNNISSÄ SÄÄSTÄT JOPA 70%! Etsitpä uutta sitten nukkumiseen tai kodin sisustukseen teet nyt löytöjä laajasta valikoimastamme huippuedullisesti! FENNO OPTIIKKA *Silmälasien ostajalle kehykset -60% K-CITYMARKET Huippuerä Icepeak -vaatteita jopa -50% Erä Reima Reimatec Kiddo Forssa lasten toppahaalarit -50% Ilman Plussa-korttia 119,95 PEURA OUTLET -muotia naisille pysyvästi alennetuin hinnoin Tuore keitetty KATKARAPU 34 95 kg Tuore KIRJOLOHEN MÄTI 39 95 kg TUORE BLINI 2 50 kpl Hätälä Tuore KUHAFILEE Suomi, säävaraus 27 95 kg Hätälä Kokonainen NIERIÄ, Islanti 12 95 kg ERÄ! Kalamesta Tuore ruodoton KIRJOLOHIFILEE Kasvatettu, Suomi. Vakuumipakattu, C-leikattu. Raj. 2 fileetä/talous. 11 95 kg Tamminen Paistovalmiit LIHAPYÖRYKÄT 1 kg tai GLUTEENITON WIENERLEIKE 6 kpl/900 g (9,95-11,06 kg) 9 95 rs HK Takuumureat PAAHTOtai SISÄPAISTI Palana 9 95 kg Kariniemen Kananpojan MINUUTTIPIHVIT 600-760 g (10,51-13,32 kg) 7 99 rs -18% PLUSSA-KORTILLA Ilman Plussa-korttia 9,75 rs (12,83-16,25 kg) 2 pkt Valio Laktoositon OLO JOGURTTI 4 x 125 g (3,50 kg) 3 50 PLUSSA-KORTILLA Ilman Plussa-korttia 2,29 pkt (4,58 kg) 3 pkt 9 50 Juhla Mokka JAUHETUT KAHVIT 400-500 g (6,33-7,92 kg) Raj. 1 erä/talous. 27% PLUSSA-KORTILLA Ilman Plussa-korttia 4,39 pkt (8,78-10,98 kg) Pirkka VIHREÄ ja TUMMA RYPÄLE 500 g, Etelä-Afrikka 4 ,2 rs Pirkka BANAANIT Extra. Costa Rica. 1 ,kg Juo limua niin paljon kuin jaksat Kaikki kehykset* -60% HEVISTÄ HELPOSTI MUKAAN TERVEELLISTÄ Palvelutiskit auki myös sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 12-18 Meillä tehty, aidolla leppäpurulla kylmäsavustettu 49 95 kg 39 95 kg siivuna palana LOHI LAAJASTA VALIKOIMASTA TUORETTA MONEEN MAKUUN KARJALANPIIRAKAT L L eip om o k on d itor ia 1 20 kpl 22 95 kg Palvelusta SUSHI MAYOR´S GYM 24h Päiväkortti 2 kk 50,(norm. 70,-) Tule hyödyntämään rauhalliset aamutunnit 00-14. Ei sitoutumista. Tarjou s -50% PLUSSA-KORTILLA jopa REHTIÄ RAUTAA TARJOUS: Ku va vii tte ell ine n Lihamestarin NAUDAN ULKOFILEE JA ENTRECÔTE PIHVIT Suomi 19 95 kg KARITSAN PAAHTOPAISTI Uusi-Seelanti 19 95 kg Voimassa pe-su 22.-24.1. Voimassa pe-su 22.-24.1. Voimassa pe-su 22.-24.1. Voimassa pe-su 22.-24.1. Voimassa pe-su 22.-24.1. Voimassa pe-su 22.-24.1. (4,00 kg)