Lauttasaari 22.6.2017 - Lehtiluukku.fi

Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Nro 24 22.6.2017 tammi 9 Kotisaaren terassiopas Lauttasaaren terassitarjonta on monipuolisempaa kuin koskaan aiemmin. Lauttasaari-lehti esittelee 19 ravintolaja kahvilaterassia klassikoista tuoreempiinkin tuttavuuksiin. Kesä jatkuu saarella syyskuun loppuun asti. s. 8-9 Nautintoja meren äärellä Uusi bistrolista www.bluepeter.fi KESÄ JA TERASSIT TERVETULOA! Järjestäjä: Lauantaina 9.9. luodaan vuoden paras tunnelma Helsingin ydinkeskustaan LA 9.9.2017 KLO 21:00?•?10 KM?•?MIDNIGHT RUN HELSINKI?•?SENAATINTORI?•?N. 10 000 JUOKSIJAA 1933 SUOMEN AINUTLAATUISIN JUOKSUTAPAHTUMA m id ni gh tr un .fi Ilmoittaudu osoitteessa midnightrun.fi Salaattipöytä, alkukeitto, kolme pääruokaa, pizza-buffet ja ruokajuoma. Tarjous: Seniori Lounas-buffet hintaan 8.00 € (tarjous voimassa arkisin kello 10.30–14.00, heinäkuun loppuun asti) Itälahdenkatu 22 B, 00210 Helsinki www.ravintolaloru.? TERVETULOA LOUNAALLE! Kesälounas tarjolla arkisin kello 10.30–14.00 Buffet-lounas 9.70 €
Ajassa PÄÄKIRJOITUS 22.6.2017 123 Nyt viikolla. 2 22.6.2017 Nro 24 Lauttasaari-lehti jää kesätauolle. Seuraava lehti ilmestyy 3.8. Lauttasaari-Seura ja -lehti toivottavat kaikille hyvää kesää! TAPAHTUMAKALENTERI LAUTTASAARI JUHLII – SUOMI 100 – DRUMSÖ FIRAR Kesäkuun teema: Kesäasuminen 23.6.2017 Juhannusaattona Särmän mökkiläisten kokko on Särkiniemessä klo 20. HKL:n mökkiläisten kokko palaa Länsiulapanniemessä. 24.8.2017 Lauttasaari-Seuran julkistaa saaren historiasta kirjan Huvilasaaresta kaupunginosaksi. 30.8.2017 Klo 18 Kirjallisuusilta Lauttasaaren kirjastossa, tavataan saarelaisia kirjailijoita. 2.-3.9.2017 Lauttasaari-päivät, lauantaina 2.9. päivätapahtuma alkaa klo 12. Päivällä paikalla mm. Muumit. Illan ohjelma jatkuu klo 20 saakka. 2.9.2017 Perinteinen Lauttasaaren ympärijuoksu Laru-kymppi. Yritykset ja yhdistykset huomio! Lauttasaari-päivien tonttivaraaminen alkaa elokuussa. Katso lisätietoja seuran nettisivuilta lauttasaari.fi. Talvella Lauttasaari-Seura sai käsiinsä hätkähdyttävän kuvan Kotkavuoren alueen rakentamissuunnitelmista. Kaupunkisuunnitteluvirastosta myönnettiinkin, että maankäyttöä oli tarkasteltu. Kun Lauttasaari-lehti kysyi asiaa alueen kaavoituksesta vastaavalta arkkitehdiltä, hänen vastauksensa oli yksiselitteisen kielteinen: ”Kotkavuorelle ei ole käynnistetty asemakaavoitusta. Asemakaavoitusta ei ole aikataulutettu, mutta arvion mukaan työ käynnistynee lähivuosina. Aikataulu on osin sidoksissa Länsibulevardin suunnitteluaikatauluihin.” Ei mennyt montakaan kuukautta, kun Kotkavuoren rakentaminen putkahti taas esiin. Viime päivinä samansuuntaista tietoa tuli lisää ja siksi oli pakko kysyä asiaa taas kertaalleen kaavoittajalta itseltään. Tiimipäällikkö Mikko Reinikainen vastasi, että ”Meidän kolme viikkoa kasassa ollut Lauttasaari-tiimi ei ole käynnistänyt Kotkavuoren asemakaavoitusta eikä sitä ole tarkoitus vielä käynnistää. Sitä en tiedä, mistä nämä käsittämättömät huhut lähtevät liikkeelle.” Kuvataan siksi huhuja vähän tarkemmin. Loppukeväällä virkamies oli huolissaan riittävistä palveluista, kun ”Kotkavuorelle tulee asuntoja tuhannelle asukkaalle”. Somessa herätettiin keskustelu, että Lauttasaaressa pitää varautua kolmanteen alakouluun. Se oli joko yksittäinen kansalaismielipide tai poliittisesti ohjattu tiivistämistä tukeva viritelmä. Tuorein tieto Kotkavuoren rakentamisesta tihkui valtuustoseminaarista. Myös museoviranomaiset tuntuvat tietävän Kotkavuoren kohtalon olevan vaakalaudalla. Tosin kukaan näiden ajatusten toteajista ei ole kertonut rakentamisen tarkkaa aikaa. Jos Kotkavuori kytketään Länsibulevardiin, rakentaminen ei ole heti ajankohtaista, sillä yleiskaavan toimeenpanosuunnitelmassa Länsibulevardia koskeva päätös vaatii vielä lisäselvittelyä. On selvää, että kaava ei synny hetkessä, vaan siihen tarvitaan ideointia, workshoppeja ja taustakeskusteluja. Siksi on tärkeää, että ymmärretään, mikä painoarvo milläkin luonnoksella tai suunnitelmalla on. Vielä tärkeämpää on aito luottamus asukkaiden ja eri virastojen virkamiesten kesken. Muuten kaavoituksesta tulee huhujen ja pelin politiikkaa, missä jokainen taho ajaa julmasti omaa etuaan ja kaikkien aika kuluu turhaan työhön. Katri Penttinen Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja Kaava nyt vai tulevaisuudessa? Isokaarella rakennetaan lastentarhaa Isokaarella on alkanut maanrakennusurakka Lauttasaari-nimisen päiväkodin rakentamista varten. Aiemmin Albatrossi-nimiseksi suunniteltuun kaksikerroksiseen päiväkotiin tulee paikat 250 lapselle. Asemakaava tontille vahvistettiin 17. helmikuuta 2016 ja rakentaminen oli ilmoitettu alkavan syksyllä 2017. Valmista pitäisi olla vuonna 2019. Rakennuslupahakemuksen mukaan rakennukset sijoittuvat Isokaaren varteen ja alueen kallioista maastoa tullaan hyödyntämään ulkoilussa. Tontilla olleen metsän kaadossa säästettiin eteläisen osan puita. Meneillään on maan louhiminen, mihin liittyy myös räjäytyksiä. Arkkitehti Jyrki Kauhanen Helsingin lupayksiköstä kertoi 19. kesäkuuta, että kohteen rakennuslupaa ei vielä ole käsitelty, koska rakennuslupakäsittely on ruuhkautunut. Naapureille töiden aloittaminen tuli muutenkin melkoisena yllätyksenä, sillä he saivat tiedon puiden kaatamisesta metsurilta ja tieto louhintatöistä tuli heille päivää ennen räjäytyksiä. Selvitystyö kansallisesta kaupunkipuistosta alkoi TEKSTI Katri Penttinen Kansallisen kaupunkipuiston selvityksen ”aloituspamaus” pidettiin Helsinki-päivänä. Vaikka pamaus oli symbolinen ilmapallon poksautus, tilaisuudessa saatiin vankkaa tietoa siitä, mikä kansallinen kaupunkipuisto on ja miten sen perustaminen selvitetään. Tilaisuuden järjesti Kaupunkiympäristön toimiala yhteistyössä Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! –liikkeen kanssa. Perustamisselvityksen laadinnasta päätti kaupunginvaltuusto tämän vuoden helmikuussa ja Helsinki on nimennyt toimikunnan johtamaan selvitystyötä. Selvittämishanke on pilottihanke Helsingin uudessa osallisuusja vuorovaikutusmallissa. Tilaisuuden avannut apulaispormestari Anni Sinnemäki sanoi suhtautuvansa puistoon avoimin mielin ja uskoi, että selvitystyö antaa mahdollisuuden pohtia, mitä uusia näkökulmia Helsingistä voi löytyä ja sellainen voisi olla vetovoimakohde matkailulle. Kansallinen kaupunkipuisto -liikkeen vaikuttaja Eeva Kuuluvaisen mielestä puiston perustaminen toisi Helsingille kansainvälisen menestyksen. Tilaisuuden työpajaosuudessa kaupunkilaiset saivat pohtia puiston tavoitteita ja puiston tuomia mahdollisuuksia. Heidät laitettiin miettimään myös tarinaa, mitä puisto Helsingistä kertoisi. Kansallisen kaupunkipuiston perustamista säätelee maankäyttöja rakennuslaki. Se on urbaanien arvokkaiden ympäristöjen muodostama kokonaisuus, johon kuuluvat kaupungin kannalta keskeiset luonnon ja kulttuuriympäristön kohteet. Puistoon voidaan liittää myös maiseman, virkistyksen ja sosiaalisen elämän kannalta tärkeitä alueita. Puiston rajauksista ei ole vielä ehdotusta. Selvittämistyön aikana on tarkoitus pitää alueellisia tilaisuuksia. Kansalaiset voivat jättää omia rajausehdotuksiaan kesäkuun loppuun saakka kaupunkiympäristön infopisteeseen Laiturille. Syksyllä puistosta on tulossa myös nettikysely. Tällä hetkellä Suomessa on kahdeksan kansallista kaupunkipuistoa. Lisätietoa kaupunkipuisto.fi. Hallituksen kuulumisia Uudesta yleiskaavasta tehtyjen valitusten käsittely Helsingin hallinto-oikeudessa etenee. Helsinki on antanut lausuntonsa valituksiin ja meneillään on vaihe, missä valituksen tehneet 50 eri tahoa voivat antaa vastineet Helsingin lausuntoon. Lauttasaari-Seuran hallitus valtuutti seuran kaavaryhmän kirjoittamaan vastineen. Seuran tekemä valitus on kokonaisuudessaan seuran nettisivuilla. Lauttasaari-Seura päätti selvittää, saataisiinko Pyrkän kentän viereiseen mäkeen kuntoportaat. Tapio Turkama on tehnyt Seuran puolesta Helsingin liikuntatoimelle esityksen portaista kustannuslaskemineen. Portaiden paikaksi ehdotetaan niin sanotun hyppyrimäkirinteen itäpuolista maastoa.
3 22.6.2017 Nro 24 Kerro mielipiteesi päivän polttavista asioista. Lähetä kirjoituksesi: lehti@lauttasaari.fi. Lukijan ääni Ryssänkärjen hyväntekijä Ryssänkärjen uimalaiturin portaat ovat taas kunnossa. Ne on korjannut saarelainen Heikki Suuronen . Monet uimarit ovat kiitollisia, tätä onkin odotettu. Kiitos Heikille hyvästä työstä, kyllä nyt kelpaa uiskennella! Vesipedot Kiitos kesäistutuksista Yleinen kiitos kaikille talojen kesäistutusten vapaaehtoista ehostusta tekeville. Itse huomasin asian oikeastaan nyt, kun en itse pysty osallistumaan (sen verran pipi) ja oman taloni rouvalle/neidille heitin jäden. Jotenkin sitä on pitänyt itsestäänselvyytenä noiden kukkasten ilmestymisen ovenpieleen! Ne tuovat kaikille iloa, vaikka kyseisessä talossa ei asuisikaan. Kyllä mukava on katsella ympäri saarta köpötellessään kivoja pihoja. Hyvä kesää, toivoo Jaska Kaksi kohtaamista On ollut ihan aurinkoinen sää lenkkeillä opaskoirani kanssa. Kahdella lenkillä meillä oli kaksi täysin erilaista kohtaamista. Positiivinen ensin. Kävelimme opaskoirani kanssa rantapolkua, kun eteemme pysähtyi pariskunta. "Anteeksi. Saanko kysyä neuvoa?" kysyi mies kohteliaasti. Hiukan hämilläni vastasin kyllä. "Kuinka ohitamme opaskoiran oikein?" hän kysyi. Ilahduin todella. He eivät häirinneet mitenkään opaskoirani työtä ja ohittivat opaskoirani ja minut neuvojeni mukaan: opaskoirakko ohitetaan reippaasti kävellen opaskoirankäyttäjän eli valjaista kiinni pitävän näkövammaisen ihmisen puolelta. Kun opaskoiran puoli jätetään rauhaan, ei häiritä yhtään opaskoiran työskentelyä. Oma koira on hyvä sijoittaa niin, että molemmat koirien kanssa liikkuvat ihmiset jäävät opaskoiran ja toisen koiran väliin. Kyseinen pariskunta toimi hienosti ja kiittelin ja kehuin heitä vuolaasti. Tuhannet kiitokset teille vielä tätäkin kautta. Toisella lenkillä kävelimme toista rantatietä, kun opaskoirani pysähtyi kovin hämillään ilmaisten estettä ja selvästi reagoiden toiseen koiraan. Avasin suuni antaakseni koiralleni kierrä-käskyn, kun edestämme alkoi kuulua naisen kimeä, hysteerinen huuto: "Miksi sinä et opeta koiraasi kiertämään minua ja minun koiraani!? Et sinä voi terrorisoida täällä kaikkia!" Käskin naisen rauhallisen napakasti siirtyä minun eli koirankäyttäjän puolelle ja yritin selittää, että näin hän ei häiritse opaskoiran työtä, kun ohittaa opaskoirakon käyttäjän puolelta. "Minä en halua kuunnella sinun opastustasi! Miksi minun pitää vaihtaa puolta!? Opeta koirasi kiertämään minut!" No, tätä jatkui ja jatkui ja lopulta meni minultakin hermot. Sanoin naiselle muutaman vähemmän kauniin valitun sanan ja jatkoimme opaskoirani kanssa matkaamme. Nainen jäi taaksemme kimittämään ylärekisteristä. Opaskoirani ja minut täysin oikein ohittanut pyöräilijä hymähteli ja minä totesin opaskoiralleni että hassuja ihmisiä, jatketaan matkaa. Niille asennevammaisille, jotka nyt ajattelevat, että nainen teki oikein ja ihmettelevät, miksi en voi kiertää toista koiraa tämän ja hysteerisen emäntänsä seisoessa opaskoirani puolella, vastaan näin: Jos opaskoiran eteen tullaan seisomaan, se tulkitsee ihmisen, toisen koiran tai molemmat esteiksi. Siksi on parempi, ettei opaskoiran eteen tai sen puolelle missään tilanteessa tulla. Tässä kyseisessä tapauksessa nainen koirineen oli linnoittautunut opaskoirani ja minun eteen, koska en kuullut heidän askeleitaan lähestyessämme heitä. He siis seisoivat tahallaan hipihiljaa paikallaan opaskoirani puolella. Opaskoira ilmaisee esteet pysähtymällä ja odottaa käyttäjältään käskyä. Voin toki antaa oppaalleni käskyn kiertää esteen, mutta toinen koira ja ihminen jäävät silloin opaskoiran puolelle, eli näin häiritsevät opaskoiran työrauhaa. Fiksut ihmiset ymmärtävät tämän kyllä ja osaavat toimia oikein ohittaen opaskoirakon koirankäyttäjän puolelta reippaasti kävellen. Jotkut vielä kertovat opaskoiran käyttäjälle, että "Minulla on tässä koira", tai "Ohitan sinun puoleltasi." Tällaiset ihmiset ovat tosi ihania. Kunpa heitä olisi enemmän. Näin opaskoirat saisivat työrauhan ja meillä ihmisilläkin olisi kivempaa. Marianne Tenhami ja opaskoira Kivaa kirkolla Sain käteeni Lauttasaaren seurakunnan kesäesitteen. Kaunis merellinen kansikuva ja sisällä infoa seurakunnan kesän tapahtumista. Mainostetaan: maanantaisin konsertteja ja kahvit – lienee kyse Kirkon Kesäkahvilasta, joka on aina toiminut kirkolla läpi kesän, ei vain alkukesällä kello 13-14.30. On tornivihkimistä, kimppakävelyä, kaikenlaista kivaa, johon kutsutaan mukaan. Vaan yksi on joukosta poissa. Kirkon keskeisin toiminta puuttuu! Missä ovat tiedot sunnuntaisista messuista ja keskiviikkoiltojen viikkomessuista? Konfirmaatiomessut mainitaan, mutta messuja lienee muinakin kesän pyhinä? Kuka toimii pappina, kuka kanttorina olisi myös mukava tietää. Hämmentynyt lauttasaarelainen Puu Vattuniemen kärjessä. KUVA Eira Huhtiranta Lukijan kuva Lähetä kuvasi osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi Sosiaalija terveyspalveluiden uudistus voisi tuoda Lauttasaaren terveydenhuoltoon uusia, nykyistä monipuolisempia mahdollisuuksia. Lauttasaari saa myös ehkä pitää terveyskeskuksensa. TEKSTI Moona Kuukka asiakasseteli tai henkilökohtainen budjetti. ”Sote-keskus, suun terveydenhuollon palveluntuottaja tai maakunnan liikelaitos voi myöntää kuntalaiselle asiakassetelin esimerkiksi fysioterapiaan, kaihileikkaukseen, oikomishoitoon tai palveluasumiseen”, kertoo Vilavaara. Asiakas voi tämän jälkeen valita itselleen sopivan tuottajan maakunnan hyväksymien palveluntuottajien joukosta. Esimerkiksi pitkään selkäkivuista kärsinyt kuntalainen voi saada asiakassetelin fysioterapiaan tai ikäihminen setelin palveluasumiseen. ”Henkilökohtainen budjetti puolestaan on tarkoitettu paljon sosiaalija terveyspalveluja käyttäville asiakkaille. Maakunnan liikelaitoksen määrittämän budjetin perusteella asiakas voi yhdessä palveluohjauksen kanssa määritellä palvelun sisältöä sekä valita tuottajan”, Vilavaara lisää. Päivystys, kiireellinen ensiapu sekä erikoissairaanhoito ja suuri osa sosiaalipalveluista pysyy edelleen julkisena palveluna maakunnan liikelaitoksessa. Työterveyshuollon palvelut säilyvät nykyisellään. Tuleva tammikuussa 2018 valittava maakuntavaltuusto päättää sote-keskusten sijoittelusta kunnissa ja kaupungeissa. Ehkäpä jo maaliskuussa 2018. ”Sen vuoksi tulevat maakuntavaalit ovat tärkeät kuntalaisten kannalta. Edellyttäen, että eduskunta hyväksyy lakiehdotukset, kansalaisten näkökulmasta tärkeää on saada valita itselleen sopivin tuottaja. Esimerkiksi Lauttasaaressa voi olla yksi tai useampi sote-keskus, jos maakuntavaltuusto katsoo sen tarpeelliseksi sekä sen lisäksi maakunnan hyväksymiä asiakassetelituottajia. Useampi tuottaja tarkoittaisi palveluiden saatavuuden paranemista ja erilaisten lähipalveluiden lisääntymistä”, Vilavaara toteaa. Kaupungin voimassa olevien vuoden 2014 suunnitelmien mukaan Lauttasaareen ei jäisi yhtäkään terveyskeskusta. Lauttasaari-Seuran sote-työryhmä pyrkii edistämään terveyskeskusta vastaavan sote-keskuksen jäämistä Lauttasaareen. Tavoitteen edistämiseksi ryhmä vaikuttaa päättäjiin, seuraa uudistuksen etenemistä ja tiedottaa siihen liittyvistä asioista. Sote-uudistus toisi valinnanvapautta ”Uudenmaan sote-uudistusta luotsaava lääkäri Timo Arokytö on todennut, että lauttasaarelaiset saavat pitää terveyskeskuksensa, kunhan vain käyttävät sitä, eivätkä muiden kaupunginosien terveyskeskuksia”, kertoo Lauttasaari-Seuran sote-ryhmän puheenjohtaja Auni-Marja Vilavaara . Hallituksen esitys sosiaalija terveyspalveluiden valinnanvapaudesta annettiin pari viikkoa sitten eduskunnalle. Laki tulisi voimaan vuoden 2019 alusta. Lakiehdotuksen mukaan asiakas saisi itse valita, mistä hän hankkii sosiaalija terveyspalveluja. Mitä tämä käytännössä tulisi tarkoittamaan Lauttasaarelle? Vilavaaran mukaa se tuo ainakin vapautta. ”Valinnanvapauden myötä asiakas saa valita itselleen sote-keskuksen ja hammashoidon tuottajan. Molemmat näistä tuottajista voivat olla joko julkisesti tai yksityisesti omistettuja, mutta asiakas maksaa saman asiakasmaksun tuottajasta riippumatta”, hän selventää. Sote-keskuksen palveluvalikoima vastaa likimain nykyisen terveyskeskuksen palveluita, mutta lisäksi keskuksen tulee tarjota esimerkiksi apuvälinepalveluita, lyhytaikaisia sosiaalipalveluita sekä päihdeja mielenterveystyön neuvontaa ja ohjausta. Tavoitteena on, että sote-keskus pystyisi auttamaan asiakasta kokonaisvaltaisesti ja keskitetysti. Suoran valinnan lisäksi asiakkaalle tulee mahdollisuus saada
4 22.6.2017 Nro 24 S-Market Itälahdenkatu Koko aikataulu: saaristolaakarit.fi Torstaisin klo 15-18.30 Tervetuloa! Villa Alba Hyvän olon vaatteita luonnonmateriaaleista: villa, pellava, puuvilla, silkki. Lauttasaarentie 2 045 133 2327 Koruliike Pearly Parrot Helmikoruasiantuntija Kellot ja korut Korjaukset ja huollot Paristonvaihdot Gyldenintie 6, 050 414 3791 Kesälauantaisin suljettu pearlyparrot.fi Lauttasaari-päivien KIRPPARI Tallbergin puistotiellä la 2.9. klo 12-16 Merkkaa päivä kalenteriisi! Jokainen ansaitsee arvokkaan lähdön. Stellan kotisairaalan ylilääkäri Markus Huotarin mukaan Suomessa ei vielä osata panostaa saattohoitoon samalla tavoin kuin monissa muissa maissa. Esimerkiksi muistisairaiden saattohoito voitaisiin hoitaa paljon nykyistä paremmin. ”Kun Suomessa muistisairas on siinä vaiheessa, että häntä on avustettava kaikissa toimissaan, hän voi siitä huolimatta olla vanhainkodissa vuodepotilaana. Heille ei tehdä kokonaissuunnitelmaa siitä, miten heidän loppuelämänsä hoidetaan”, Huotari sanoo. ”Pahimmillaan nämä vanhukset ovat kerran kuussa päivystyksessä keuhkokuumeen vuoksi, ja joka kerta annetaan antibiootit ja odotetaan seuraavaa keuhkokuumetta. Kannattaako laittaa laastaria vaivan päälle ja odottaa seuraavaa sairastumista pitkittäen kärsimystä, jos toivoa ei enää ole? Kaiken tarkoitus ei pidä olla se, että elämän pituus on maksimaalinen. Tärkeintä on elämän laatu.” Hän toivoo, että jokaisella palvelutaloon menevällä henkilöllä olisi loppuelämän hoitosuunnitelma. Parhainta olisi, jos se olisi niilläkin vanhuksilla, jotka haluavat asua edelleen kotona. Yleensä saattohoitopäätös tehdään silloin, kun ihmisellä on pari viimeistä kuukautta jäljellä. Huotarin mielestä työikäistenkin olisi hyvä miettiä, minkälaista hoitoa vanhempana haluaa. Näin kaikki on selvää omaisille ja hoitohenkilökunnalle todellisen paikan tullen. ”Hyvän saattohoidon pitää olla ihmisoikeus jokaiselle, ei vain syöpäsairaille”, toteaa Huotari. Suurin osa saattohoidosta ei vaadi mitään erityistä. Pääroolissa voi olla toisen ihmisen tuoma turva, se että joku pitää kädestä kiinni sängyn vieressä vaikka yön läpeensä. Saattohoito on yhtä lailla myös omaisia varten. ”Ihminen tarvitsee ehkä vuodepesua, hygienian ja makuuhaavojen hoitoa. Monelle omaiselle on lohduttavaa jättää nämä ammattilaisen hoidettavaksi niin, että hän itse pääsee välillä nukkumaan ja lepäämään, käymään vaikka kaupassa ja suihkussa, kun me huolehdimme perushoidosta”, sanoo sairaanhoitaja Ella Mosorin . ”Meillä on potilaina kaiken ikäisiä, ja saattohoito on arvokasta esimerkiksi, jos kotona on pieniä lapsia ja toinen vanhempi menehtymässä. Silloin toinen vanhemmista pystyy meidän avullamme olemaan taas lapsille tukena ja pysymään myös heille läsnä”, hän jatkaa. Stellan saattohoidon kaksi pääasiallista asiakasryhmää ovat vanhukset ja syöpäpotilaat. ”Keskimääräinen saattohoitopotilas ei tarvitse muuta kuin sen, että hän saa olla ihminen loppuun asti” ”Kun syöpäpotilaalta loppuvat aktiiviset ja parantavat hoidot, hän yleensä on vielä todella hyväkuntoinen ja pystyy suunnittelemaan kanssamme loppuhoitoa. Jos mitään suunnitelmaa ei ole, kipujen ja muiden ongelmien ilmaantuessa syöpäpotilas on yhtäkkiä saiKaunis lähtö Saattohoito on Suomessa vielä jonkinasteinen tabu. Siihen ei juuri panosteta eikä sille uhrata montaakaan ajatusta. Saattohoidon ansiosta ihminen voi kuitenkin olla ihminen loppuun asti. TEKSTI ja KUVA Katja Pesonen Stellan kotisairaanhoidon ylilääkäri Markus Huotari, sairaanhoitaja Ella Mosorin ja kehityspäällikkö Minna Melkko näkevät saattohoidon kauniina asiana, joka olisi suotavaa jokaiselle elämän loppuvaiheessa. raalapäivystyksessä tavallisten flunssapotilaiden ja humalaisten joukossa jonottamassa apua”, Huotari sanoo. Yleensä syövästä kärsivällä on kovia kipuja ja kipulaastarit eivät välttämättä enää loppua kohden auta. Huotarin mukaan missään muualla ei pystytä takaamaan kipupumpun saantia niin nopeasti kuin Stella pystyy potilaalle tuomaan. Syöpäpotilaiden saattohoidossa keskitytäänkin paljon juuri kivunlievitykseen. ”Jokaiselle tehdään yksilöllinen suunnitelma ja katsotaan millainen saattohoito on hänelle paras. Välttämättä ei tarvita ympärivuorokautista hoitoa, vaan joillekin riittää se, että heillä on numero johon soittaa ympäri vuorokauden. Keskimääräinen saattohoitopotilas ei tarvitse muuta kuin sen, että hän saa olla ihminen loppuun asti”, Huotari sanoo. Jätkäsaaressa sijaitseva Stella on monelle lauttasaarelaiselle tuttu. Stellalla on saarella erityisesti kotihoidon asiakkaita ja laatua vaativia terveydenhuollon asiakkaita. ”Itse vattuniemeläisenä tunnen erityistä rakkautta oman saareni potilaisiin”, toteaa Huotari. Stellalla on kotihoidon lisäksi siivouspalvelu sekä monenlaista kotiterveydenhoitoa. ”Käytännössä kaiken mitä saattohoitopotilaalle voi tehdä sairaalapäivystyksessä, voi tehdä kotonakin. Sydänfilmit, happihoito, kipuhoito, verensiirrot, nopeat laboratoriotestit ja jopa vatsan askitesnesteen poisto punkteeraamalla voidaan tehdä kotona.” Kaikki Stellan kotihoidon työntekijät ovat mukana saattohoidoissa. Kukaan heistä ei kuitenkaan tee pelkästään sitä. Kuolema on Mosorin mukaan väistämättä läsnä sairaanhoitajan työssä. Siihen ei totu, mutta siihen oppii suhtautumaan. ”Joulun alla olimme erään asiakkaan luona ympäri vuorokauden. Siellä oli koko perhe paikalla, hänen vaimonsa ja lapsensa sekä pari hoitajaa. Loppu oli kaunis ja rauhallinen. Se oli yksi kauneimmista kuolemista, mitä olen koskaan nähnyt. Kun elää ihmisen kanssa koko hoitokaaren ja on paikalla 24 tuntia, näkee missä vaiheessa hiipuminen ihmisessä alkaa tapahtua. Myös perheenjäsenten kanssa tulee hyvin läheiseksi”, Mosorin kertoo. ”Me hoitajat puhumme keskenämme näistä paljon ja saadaan sillä tavoin vertaistukea. Jokainen kuolema koskettaa aina jotenkin.”
Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 28, 00200 Helsinki Kauppakeskus Lauttis Puhelin 09 682 4050 lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi Veli-Pekka Närhi tj, alalla vuodesta 1994 0400 810 540 Markku Enström LKV, alalla vuodesta 1988 0400 416 114 ERKKERI LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS VANHA ASUNTO ESITTELYT TUU NA U SIIVOUS VALOKUVAUS PAPERISOTA OSTAJAT MAINOKSET HINNAT ILMOI TELU LKV NEUVOTTELUT NETTI MYY NTI UUSI ASUNTO ISÄNNÖITSIJÄ KU NTOTARKASTUS MUUTTO PUTKIREM ONTTI VALOKU VAUS MOBIILIMAR KKINOINTI FACEBOOK TWITTER INSTAGRAM AVAIMET SIIVOUS Soita ja kysy lisää. Tarjoa myyntiin, Erkkerillä edullinen välityspalkkio ja kokeneimmat myyjät. Aktiivista ja tehokasta asuntokauppaa Lauttasaaressa, tervetuloa Lauttikseen! 5 22.6.2017 Nro 24 www.puuhapark.fi • 010 084 845 • Jussinrinne 1, 03250 Ojakkala Koko perheen puuhapaikka! • LASTEN SYNTYMÄPÄIVÄT • Seurojen kauden päättäjäiset • Polttarit • TYKY-päivät • Tapahtumat ja teemapäivät • Kaveriporukat • Luokkaretket • Koulujen liikuntapäivät TULE JA TESTAA Suomen uusin aktiviteettipuisto VIHTI RESORT PUUHAPARK AVOINNA Liikunnan riemua raikkaassa ulkoilmassa
6 22.6.2017 Nro 24 Lauttasaari on merellinen helmi, jossa veneily, uiminen ja ulkoilu ovat läpi pitkän historian olleet keskeisessä osassa. Saaren mökkikylät tekevät siitä entistä kauniimman. TEKSTI Kari Kemppinen KUVAT Kari Kemppinen (henkilökuvat) ja Thomas Holmén (pääkuva) Ainutlaatuista kesämökki-idylliä Lauttasaaren Länsiulapanniemen, Särkiniemen ja Veijarivuorenniemen kansanpuistoja ulkoilualueiden kesämajaja mökkialueet syntyivät 1930-luvun alkupuolella, kun muutamat yritykset vuokrasivat henkilökunnalleen ja yhteisöt jäsenilleen kaupungilta kesänviettopaikkoja. Aluksi näille alueille kuljettiin veneillä tai Drumsö-lautan rannasta kävellen, sillä saarella ei vielä tuolloin ollut teitä. Viikonloppuisin, jolloin töitäkin tehtiin vielä lauantaisin, vapaa-aikaa vietettiin telttaillen, kalastaen, pelejä pelaten ja merellisestä luonnosta nauttien. Alueiden ensimmäiset mökit olivat 1940-luvun lopulla pahvista ja kuitulevyistä valmistettuja, ja kesäkauden päättyessä ne piti purkaa. Nykyään mökkialueiden maanvuokrasopimukset on tehty alueita hallinnoivien yhdistysten ja kaupungin kanssa ja ne ovat voimassa vuoden 2032 loppuun asti. Kaikki mökit ovat yksityisomaisuutta, joiden omistamisen edellytyksenä on helsinkiläisyys. Niitä voi myydä ja mökin maanvuokrasopimuksen voi tietyllä ehdoilla siirtää uudelle omistajalle. Yhdistykset perivät mökeistä noin viidensadan euron maksun, jolla katetaan vuotuiset huoltoja vuokrakulut. Kiinnostus on voimistunut vuosikymmenten jälkeen ja kauppoja tehdään, kunnosta ja sijainnista riippuen, nousevin hinnoin kaikilla alueilla, joilla on yhteensä 483 majaa/mökkiä. Vanhimpien mökkien koko on 7 neliömetriä, uudemmat ovat 14 neliömetriä ja lisäksi kaksi neliötä varastotilaa seinustalla. Mökin ulkonäkö ja mittasuhteet on tarkoin määritelty. Niissä on puutai öljykamiina, mutta ei juoksevaa vettä (alueilla on kesävesi/ vesipisteitä) eikä sähköä (joillakin alueilla on osa sähköistetty). Mökin ympäristö on pidettävä luonnonmukaisena alueiden historiaa kunnioittaen, eikä sitä saa rajata aidoilla tai istutuksilla. Kaikille alueille on mökkiläisten käyttöön kunnostettu tai rakennettu saunat, useimmilla alueilla on myös yhteistiloja, grillipaikkoja, venelaitureita. Lauttasaaren ulkoilualueet, joilla mökkialueet sijaitsevat, ovat saarelaisten ja muidenkin kaupunkilaisten suosimia virkistäytymispaikkoja kaikkina vuodenaikoina. Siksi alueilla liikkuessa, monipuolisen kasvillisuuden ja eläimistön sekä yksityisen omaisuuden koskemattomuuden huomioiminen on tärkeää. Särkiniemen Mökkiläiset ry (Särmö) • 1920-luvun lopulla alkoi kaupunkilaisten kesäinen viikonlopputelttailu Särkiniemen ja Veijarivuoren kansanpuistoalueella. • 1930-luvulla telttojen tilalle ilmestyi vähitellen pahvisia ja kuitulevyisiä kojuja. • 1940-luvulla niitä ei enää tarvinnut purkaa talveksi: käynnistyi varsinainen kesämajatoiminta. • 1963 perustettiin yhdistys ajamaan mökkiläisten etuja ja hoitamaan yhteyksiä Helsingin kaupungin kanssa. • 1999 valmistui jäsenten käyttöön oma sauna Särkiniemeen, joka lämpiää koko kesäkauden kahdesti viikossa. Yhdistys omistaa myös Länsiulapanniemessä olevan Sotainvalidien Kesämajayhdistyksen saunan ja Veljesmajan. • Yhdistyksen jäsenten omistamia mökkejä on yhteensä 246, niitä on Särkiniemen ja Veijarivuoren lisäksi myös Länsiulapanniemen alueella. ”Alueen kerroksellisuus viehättää. Maasto on hieno, saaristoja rannikkomainen. Maamme historian vuosisadat ja vuosikymmenet ovat edelleen nähtävissä, majojen/mökkien rakennustyylit ja sitä ohjanneet säädökset ovat rinnan läsnä. Kerroksellisuutta on myös se, että täällä näkyy kaupunkilaisten kivitaloasujien arvostava kaipuu luontoon. Luontokin on säilynyt kansanpuistoperinteestä nykyiseen ulkoilualuekäyttöön”, kertoo Särkiniemen Mökkiläiset ry:n puheenjohtaja Tapani Virkkala . ”Itselläni on ollut mökki Särkiniemen lounaisrannalla vuodesta 2009 lähtien, jolloin ostimme remontointia vaatineen mökin. Tänne meren äärelle tulemme mielellämme rentoutumaan. Matka kaupungista on todella lyhyt ja kohtahan pääsemme metrolla mökille”, toteaa Virkkala ja kysyy missä muualla maailmassa sellainen olisi mahdollista. ”Kaikkia yhdistyksemme omistajia on alusta alkaen yhdistänyt helsinkiläisyys, toisin kuin muilla alueilla pitkään toimivien yhdistysten, joiden toiminta käynnistyi yritysten henkilökunnan tai yhdistysjäsenyyden rajaamana. Omistajistamme ovat tasapuolisesti lapsiperheitä, kiireisessä työelämässä olevia, pirteitä eläkeläisiä ja heidän joukossaan on runsaasti yksinasuvia naisia, jotka arvostavat turvallista aluettamme ja sen rauhaa”, kertoo Virkkala. ”Vuosittainen vaihtuvuus on verkkaista, joten se kertonee, että mökkiläisten kesken vallitsee vahva yhteisöllisyys, talkoohenki elää, eikä hallitukseen tai muihinkaan vastuutehtäviin ole koskaan ollut vaikeuksia saada jäseniä mukaan”, toteaa Virkkala. ”Alueemme mökkiomistajien kaupunkilaishistoriasta johtunee, että kesäperinteemme painottuu voimakkaasti juhannuksenviettoon ja ison kokon sytyttämiseen kello 20 Särkiniemen Kokkokalliolle, eikä ainoastaan mökkiläisille, vaan kaikille lauttasaarelaisille – tervetuloa mukaan”, sanoo Virkkala. Särmön puheenjohtaja Tapani Virkkala.
7 22.6.2017 Nro 24 NYT apteekista! Paras pinsetti kesäksi! Poistaa tarkasti punkit, tikut ja lasinsirut www.saaristolaakarit.? Punainvalidien kesäkoti Vuoden 1918 punainvalideilla on ollut oma kesäkoti. 1947 Länsiulapanniemen alueelle rakennettiin kerhorakennus, joka on sittemmin purettu. Toiminta päättyi 1980-luvun puolivälissä. HKL kesämajat -yhdistyksen puheenjohtaja Tuula Kinnari. HKL Kesämajat ry • 1932 Spårvägs och Omnibus AB vuokraasi kaupungilta Länsiulapanniemen IV patterimäen ranta-alueelta maata ja osti sillä sijainneen huvilakiinteistön henkilökuntansa kesäkäyttöön. • 1935 perustettiin Helsingin Raitiotieläisten Yhteisjärjestö hallinnoimaan aluetta. • 1945 Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sekä Raitiotie ja Omnibus Oy:n kaupalla alue siirtyi kaikkien liikennelaitoksen palveluksessa olevien käyttöön. Alue muuttui 1940-luvun lopulla telttapaikoista mökkialueeksi. • Nykyisin HKL Kesämajat ry hallinnoi 2,81 hehtaarin aluetta, jossa on 99 yksityisomisteista mökkiä sekä yhdistyksen omistamia rakennuksia. ”Alueellamme on ollut erilaisia aikakausia, sukupolvenvaihdoksia, kun lapset ovat kasvaneet ja jälleen uusi sukupolvi on löytänyt mökkielämän”, kertoo puheenjohtaja Tuula Kinnari . ”Muutoksia on tapahtunut osin myös siksi, kun 2000-luvulta alkaen mökkien osto-oikeuteen on riittänyt helsinkiläisyys, korvaten aikaisemman HKL:n työsuhdevaatimuksen”, toteaa Kinnari. ”Puolisoni perheellä on ollut mökki vuodesta 1962. Itse olen ollut mökkiläisenä noin 15 vuotta. Tulemme tänne heti, kun säät lämpenevät ja olemme koko kesän syksyyn saakka. Toki käymme silloin tällöin pikipäin kaupunkikodissa. Me viihdymme: alue on luonnontilainen, todella kaunis ja rauhallinen, tarvittaessa myös sosiaalinen. Grillikatos, lentopallokenttä ja sen vieressä oleva lasten leikkialue, ovat ahkerassa käytössä, samoin tanssilava ja venelaituri. Sauna lämpiää muutaman kerran viikossa ja vuorot järjestyvät sopuisasti.” ”Tulevaisuus näyttää valoisalta, maa-alueen vuokrasopimus jatkuu pitkään ja uusia mökkiläisiä tulee, mökkikauppoja tehdään”, hän sanoo.”Vuosittain järjestämme lastenpäivätapahtumia sekä tietysti juhannusjuhlia, niin tänäkin vuonna: juhlat alkavat aattona kello 17. Elävää musiikkia ja tanssia on kello 20. Arpajaiset ja buffet ovat avoinna koko illan, kokko sytytetään saunarannassa kello 22 – kaikki ovat tervetulleita. Ja sitten elokuun 5. päivänä kello 14 vietämme mökkiläisten kesken 85-vuotisjuhlaamme. Niin se aika rientää”, toteaa Kinnari iloisena. Sotainvalidien Kesämajayhdistys ry • 1946 Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin piiri vuokrasi kaupungilta helsinkiläisten sotainvalidien ja heidän perheittensä kesänviettopaikaksi Länsiulapanniemestä 1,5 hehtaarin alueen. • 1951 alueen koko laajeni 3,3 hehtaariin, mikä mahdollisti 1952 saunan rakentamisen aivan rantaan ja sen eteen laiturin sekä käynnistämään kesämökkien rakentamisen, joita on nykyisin 75. • 2012 perustettiin Sotainvalidien Kesämajayhdistys ry (Soke), jonka säännöt, kuten alueen muidenkin yhdistysten, mahdollistivat muidenkin helsinkiläisten omistavan mökkejä. • Särkiniemen Mökkiläiset ry (Särmö) osti Veljesmajan, rantasaunan sekä laiturin ja ilmoitti, että sotainvalidien perimisja osto-oikeudet ovat samat kuin muillakin. ”1950-luvulla, tuon ajan monet tunnetut näyttelijät, tieteen ja taiteen edustajat tukivat invalideja osallistumalla ja järjestämällä erilaisia tilaisuuksia, myös täällä”, kertoo Sotainvalidien Kesämajayhdistyksen puheenjohtaja Seppo Kanerva , jolla itsellään on ollut alueella mökki vuodesta 2001 lähtien. ”Seuraavina vuosikymmeninä mökkielämä jatkui rauhallisena, lapset kasvoivat ja asukkaat vanhenivat. Kalakerho Särjet toimi innokkaasti vielä vuosituhannen vaihteessa.” ”Länsiulapanniemen alueen muut mökkiyhdistykset uusivat sääntöjään 1990; omistaminen edellytti helsinkiläisyyttä. Mutta sotainvalidit eivät muuttaneet sääntöjä ja kun kaupunki oli kaavoituksen yhteydessä tiedustellut tulevien vuosien tarpeita, niin kömmähdyksen myötä ilmoitettiin, että sotainvalidien tarpeet loppuvat 2002. Syntyi tilanne, jossa lapset ja puolisot eivät voineetkaan periä isänsä mökkiä”, kertoo Kanerva. ”Perustettiin uusi yhdistys (Soke) ja sen säännöt laadittiin samanlaisiksi kuin muillakin alueen yhdistyksillä, mutta jostain syystä niiden mukaan ei saatukaan toimia, siirtää tai myydä omistusta. Asukkaat riitauttivat tilanteen ja omaisuus päätettiin siirtää toiminnan päätyttyä Sotainvalidien Helsingin piiri ry:lle.” ”Syntyi pitkähkö neljä vuotta kestänyt oikeusprosessi kaupungin kanssa, joka päättyi oikeudenmukaisesti ja onnellisesti. Ja nyt tänä keväänä Särmö päätti myydä sotainvalideilta ostamansa Veljesmajan ja saunan, samoin ostoehdoin Sokelle”, hän lisää. ”Olen nähnyt alueen sääntöja kaavoituskömmähdyksistä johtuneen seesteisen ajan ja nyt sen jälkeen uuden sukupolvenvaihdosten myötä käynnistyneen toimeliaisuuden, omistajavaihdoksia, korjausja uudisrakentamista”, sanoo Kanerva positiivisena. ”Ja kohta vietämme juhannusta; nautimme talkootyönä remontoidun rantasaunan löylystä. Suomen lippu nostetaan salkoon historiallisella patterikummulla, yhteiset juhlat järjestetään ja kahvit nautitaan talkoovoimin kunnostetussa Veljesmajassa”, kertoo Kanerva. ”Tänä kesänä työnnän taas veneeni vesille ja hakeudun antaviksi tiedetyille ’ottipaikoille’ pyytämään terveellistä ja tuoretta kalaa”, huikkaa Kanerva ja toivottaa kaikille hyvää kesää. Sotainvalidien Kesämajayhdistyksen puheenjohtaja Seppo Kanerva. Helsingin poliisilaitoksen kesäkotiyhdistyksen Tuomo Honkanen ja Dennis Pasterstein. Helsingin poliisilaitoksen kesäkotiyhdistys ry • 1937 Helsingin Poliisien Yhdistys ry vuokrasi Helsingin kaupungilta Lauttasaaren läntiseltä rannalta, IV patterin alueelta huvilan ja luvan pystyttää kesämajoja sen läheisyyteen. • 1950 perustettiin Helsingin poliisilaitoksen kesäkotiyhdistys ry jatkamaan kesäkotitoimintaa. • 1951 alueelle vedettiin vesijohto ja seuraavana vuonna rakennettiin rantasauna sekä alueelle 60 kesämajaa. • 1958 valmistui Poliisien kesäkodin päärakennus. • 1977 yhdistys uudisti vanhentuneet sääntönsä toimintaansa vastaavaksi, keskittyen kesäkodin ja tilaussaunojen kehittämiseen ja vuokraamiseen, sopien alueen käytöstä ja vastuista majalaisten kanssa. • 1997 perustettiin Poliisimajalaiset ry, joka vuokrasi kaupungilta kesämaja-alueen edustaen kesämajojen omistajia, joiden ei enää tarvitse olla poliisilaitoksen palveluksessa, ainoastaan helsinkiläisiä. ”Helsingin poliisilaitoksen kesäkotiyhdistys omistaa alueen rakennukset vuokraten päärakennusta sekä rantasaunoja ympäri vuoden. Vuosittain tällaisia vuokraustapahtumia on yli 450 eli enemmän kuin päiviä vuosiallakassa, mikä selittyy sillä, että erityisesti rantasaunojamme saatetaan vuokrata aamuin ja illoin saman päivän aikana”, kertoo puheenjohtaja Dennis Pasterstein. ”Päärakennusta on vuosien aikana jatkuvasti uudistettu, ja siitä on tullut suosittu merkkipäivien, perheja yritysjuhlien viettopaikka, jonne on hyvät kulkuyhteydet ja lyhyt matka kaupungista. Itsekin osallistun vuosittain täällä muutamiin tilaisuuksiin, vaikkei minulla olekaan kesämajaa alueella”, totesi Pasterstein. Poliisimajalaiset ry:n Tuomo Honkasella on. ”Ostimme vuonna 1980 oman majan jo vuosien aikana tutuksi tulleelta alueelta, jossa nykyään on 63 majaa. Vuosittain vaihtuu 2-5 majan omistajuus”, sanoi Honkanen, joka hiljattain muutti myös asumaan Lauttasaareen. ”Majalaisten alue on rauhallinen, hyvin hoidettu ja yleiskaavan vahvistumisen myötä se on selkiytynyt entisestään. Uuttakin on tulossa; rannan tuntumassa on valmiina perustukset odottamassa yhteishankkeena olevan huoltorakennuksen rakentamista. Asukkaat ovat myös nuorentuneet ja lapsiperheitä on entistä enemmän. Majalaiset pelaavat pallopelejä, heittävät tikkaa, osallistuvat rantakalakilpailuihin ja juhannuksena sytytetään taas perinteinen kokko rantakalliolle”, totesi Honkanen tyytyväisenä ja toivotti kaikki saarelaiset tervetulleeksi kokolle.
8 22.6.2017 Nro 24 Miksi mennä saarta edemmäs terassille? Lauttasaaressa kesä jatkuu syyskuun loppuun. Esittelemme 19 kahvilaja ravintolaterassia lännestä itään. TEKSTI ja KUVAT: Lauttasaari-lehden ravintolatyöryhmä 7. RAVINTOLA WANHA HERRA Itälahdenkatu 7. Jo 20-vuotias. Erillinen terassikaukalo sijaitsee talon lämpimässä kainalossa. Ravintolan katolla pesinyt useina vuosina kalalokkeja. Auki: Ma–to 13–24. Pe 13–01. La 12–01. Su 12–22. Paikkoja: 40 Paistaa: 12-18. Syö: Muna-anjovisleipä 6,50€. Juo: Pullosiideri 6,30 €.t Iso hanaolut 5 €. Huom! Suositut karaokeillat ovat tauolla keskikesän juhannusta lukuunottamatta. 8. CAFÈ BAR 52 Heikkiläntie 2 Konserteistaan ja reiluista lounaistaan tunnetun Viiskakkosen terassilla ei tärkeillä. Auki: Ma 9–24. Ti–to 09–01. Pe– la 9-03. Su 9–24. Paikkoja: 45 Paistaa: Iltapäivällä. Syö: Pippuripihvi 14,30. Juo: Iso olut hanasta 5 €, siideri pullossa 6,50 €. Huom! Keittiö sulkeutuu jo klo 15. 9. KAIZUN BISTRO Heikkaantori Lihansyöjien katukeittiössä härkä on aina agnus blackia. Auki: Ke–la 11–18. Paikkoja: Tilanteen mukaan 8 -12. Paistaa: Pöydät telttakatoksen alla. Syö: Brisket Burger 10 €. Ranskalaiset perunat 2 €. Juo: Kokis 3,50 €. Huom! Kaizun symppis terassi on saaren pienin. 10. PICNIC MELKONKATU Melkonkatu 28 Suomessa on 42 Picnic-kahvilaa, niistä kaksi on Lauttasaaressa. Auki: Ma-pe 7–19. La 10–16. Su suljettu. Syö: Aamiainen 8,90 €. Smoothie, latte/cappuccino, täytetty leipä. Juo: Pistaasijääkahvi 3,90 €. Paikkoja: 20. Paistaa: 7–13. Huom! Ärhäkän keltaiset terassituolit. 11. RAVINTOLA PERSILJA Tallbergin puistotie 1 Välimerellisessä ravintolassa on mukavat terassituolit. Auki: Ma-pe 11–22. La 12–22. Su 12–20. Paikkoja: 40 Paistaa: 12–18. Syö: Kreikkalainen salaatti 12 €. Juo: Kalis Chardonnay (12 cl) 5,10 €. Huom! Nälkäisiä siivekkäitä pelottelee puinen haukka. 12. WAYNE'S COFFEE Ostoskeskus Lauttis Ostarin ainoa terassi. Kivenheitto metroasemalle, kun se joskus aukeaa. Sitten enää jännitetään liikkuuko tunnelissa junakin. Auki: Ma–pe 8–20. La 9–18. Su 12–18. Paikkoja: 16. Paistaa: 17–20. Syö: Focaccia salaatilla 8,90 €. Juo: Café Mocha (iso) 4,50 €. Huom! Saaren merkittävin gelato-valikoima: 16 eri makua. 13. PICNIC Lauttasaarentie 29 Tuttu juttu Lauttasaarentiellä 90-luvulta asti. Auki: Ma–pe 7–19. La 10–17. Su 11–16. Paikkoja: 12. Paistaa: Keskikesällä läpi päivän. Syö: Kana-mozzarellapatonki 5,90 €. Juo: Hedelmäinen jäätee 2,90 €. Huom! Hyvä paikka väijyä lännestä saapuvaa bussikyytiä. Pysäkki edessä. 14. PASEO CAFÉ & GRILL Itälahdenkatu 1 Täyden kympin saaristonäkymät Veijarivuoren uimarannan yli merelle. Auki: Ma–su 8–20. Paikkoja: 40. Paistaa: 9–20, johonkin osaan terassia. Syö: Paseon burger, jossa talon oma majoneesi. 14,90 €. Juo: Pullo-oluet alkaen 5,90. Prosecco 13,20 € (piccolo-plo). Huom! Raakakakut. Esimerkiksi Vadelmalakritsi, 6,20 €. 15. MAKERS KAHVILA Heikkiläntie 10 Kulttuurikeskus Sähinän yhteydessä. Terassin tamineet kierrätystavaraa. Auki: Ma–pe 7.30–20. La 10–17. Su suljettu. Paikkoja: kymmenkunta. Paistaa: Varjoinen. Syö: Megavohveli 8,50 €. Juo: Kurkuma-inkivääri-latte 4,50 €. Huom! Erikoistunut gluteenittomiin tuotteisiin ja vegaaniruokaan. 1. RIXI BAARI Isokaari 24 Perinteikäs ja sporttinen olohuone laajenee kesällä ulos. Puutarhatunnelma yllättää. Auki: Ma–to, su 10–23. Pe–la 10–02. Paikkoja: 40. Paistaa: Iltapäivällä osaan terassia. Syö: Naudanliha-kebab 9,50. Juo: Karhu hanasta 5 €. Iso kokis 3,50 €. Huom! Kätevä pizzojen ja kebabien nettitilauspalvelu kotiterassille: rixibaari.fi 2. KIRKKOKAHVILA Myllykallionrinne 1 Saaren seesteisin terassi. Pöydät taivaan alla kuten teemaan sopii. Kirja mukaan. Auki: Ma–pe 10-17. Juhannuksesta heinäkuun loppuun vain 10-17. Paikkoja: 50 Paistaa: Klo 13 alkaen. Syö: Voisilmäpulla 1,50€. Karjalanpiirakka 2 €. Salaattilounas 6 € (31.7. alkaen). Juo: Kahvi 1,50 €. Huom! Mahtava punagraniittinen siirtolohkare, jonka kiviaines 1,8 miljardia vuotta vanhaa. 3. KAHVILA KASINONRANTA Kasinonrannan uimaranta Rantasosieteetin kohtaamispaikka jättivarjojen alla. Auki: Ma–su 10–19. Paikkoja: 60. Paistaa: 10–9. Syö: Päivän salaatti 9,90 €. Pehmikset 3,90 €. Juo: Luomumehu, jäätee. Huom! Tuulisena päivänä ihaillaan kite-lautailijoita. Siirrettäviä Lepakkotuoleja. 4. CASA MARE Gyldenintie 6 28-vuotiaan ravintolan L-muotoiselta terassilta löytyy paikka varjosta tai auringosta. Auki: Ma–to 11–22. Pe 11–24. La 12–24. Su 12–22. Paikkoja: 70. Paistaa: 13–18. Syö: Paistettu naudanmaksa on klassikko, 16,90 €. Juo: Kuiva Veneton alueen kuohuviini 6 € (12 cl). Huom! Lasten lista. Aikuisten listan annokset muokataan pyynnöstä tenavakokoon. 5. BAR ISO MAJAKKA Gyldenintie 2 Urheilubaari jaksaa olla auki aamuyöhön asti. Auki: Ma–to 12–02. Pe–la 9–03. Su 09–02. Paikkoja: 90. Paistaa: Iltapäivällä. Syö: Nachot & salsa 4,50 €. Juo: Pieni pullo-olut 4,50 €. Huom! Hauskat ketjuvalot elokuun pimeneviin iltoihin. Viralliset avajaiset 1.7. 6. PUB PIKKU KATTI Lauttasaarentie 32 Elämänmakuinen vaihtoehto kahden vaahteran alla. Viikonloppuisin täyttä. Auki: Ma–to 14–02. Pe–su 11– 02. Paikkoja: 24. Paistaa: Varjoinen. Lehvästö suojaa pikkusateelta terassin laidoilla. Syö: Täällä ei syödä. Juo: Perus-lagerit hanasta 5 €. Huom! Jos kirjoitat terassilla novellin, tulostin löytyy sisätiloista. SAAREN TERASSIOPAS Ota talteen! 1 2 8 9 5
9 22.6.2017 Nro 24 -kuohari, 7,50 (12 cl). Huom! Meri molemmilla puolilla. Maihinnousukin onnistuu: viisi venepaikkaa asiakkaille. 19. CAFÉ MUTTERI Lauttasaarentie 2 Klassikko vuodesta 1937. Myös paakkelssit kuin ruotsalaisesta sadusta. Auki: Ma–pe 6–19. La–su 10– 16. Paikkoja: 20. Paistaa: 17–19. Syö: Korvapuusti 2,90 €. Vanhan ajan lihapiirakka 4,90 €. Juo: Haudutettu tee 2,60 €. Erikoiskahveja. B-oikeudet. Huom! Lämpölamputettu terassi auki läpi vuoden. 16. BISTRO TELAKKA Vattuniemenranta 5 Joskus hieman tuulinenkin purjehtijahenkinen terassi, jossa ruokarauha lokeilta on turvattu siimoituksin. Auki: Ma–to 11–23. Pe 11–24. La 12–24. Paikkoja: 60. Paistaa: Koko päivän. Syö: Savulohi-burger 18 € on suosikki. Juo: Hanaolut 5,90 €. Cava 5,50 (12 cl). Huom! Hiekkalaatikko taaperoille. Söpö baarikioski. 17. KAUNIS KAMPELA Lauttasaarentie 10 Tommy Tabermaninkin rakastaman olutravintolan kompaktilla terassilla kohtaavat olutharrastajat, koirat, joskus viskisiepotkin. Auki: Ma-ti 15–24. Ke–pe 15-02. La 14–02. Su 14–24. Paikkoja: 16. Paistaa: Aina varjoinen. Syö: Bratwurst ja perunasalaatti 7,90 €. Juo: 13 hanaolutta. Kesäinen vaihtoehto: Vlaamsche Bandiett 7,50 €. Huom! Sijainti varjoisan ja viileän kivijalan kyljessä on etu umpihelteellä. 18. BLUE PETER Vattuniemen puistotie 1 Aulan lounge-tyyli jatkuu saaren suurimmalle terassille. Purjeveneiden vanttien suloista kilkatusta ja kalkatusta. Lokkisiimat. Auki: Ma–to 10–23. Pe 10–24. La 12–24. Su 12–22. Paikkoja: 150 Paistaa: Johonkin kolkkaan aina. Syö: Caesar-salaatti lämminsavulohella 13/17 €. Juo: Colonnara Spumante Brut HUOM! Aukioloaika on ravintolan aukioloaika. Terassin aukioloajat saattavat poiketa ravintolan aukioloajoista. "Maihinnousukin onnistuu: viisi venepaikkaa asiakkaille." 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 18 10 16
10 22.6.2017 Nro 24 Vattuniemessä sijaitsee yksi Suomen kuumimpien radiokanavien toimituksista. NRJ soittaa vain hittejä, keikkuu suvereenisti somessa ja pyrkii joka päivä olemaan parempi kuin eilen. TEKSTI ja KUVA Katja Pesonen ajan, joten meidän täytyy olla jatkuvasti siinä iholla. Olemme saaneet todella hyviä kehitysvinkkejä nuorilta suoraan”, kertoo Raunio. ”Nuoren kohderyhmän median käyttö muuttuu koko ajan, joten meidän täytyy olla jatkuvasti siinä iholla.” Verkko on huikea muutos radiorintamalla. Radio ei enää ole vain radio, ainakaan NRJ ei ole. Sillä on oma sosiaalisen median strategia, joka päivittyy kerran kvartaalissa. Somessa on oltava koko ajan hereillä siitä, missä kohderyhmä liikkuu. Raunio kertoo Instagramin olevan ykkössomekanava. Jotkut artistitkin ovat jopa häipyneet Facebookista ja siirtyneet kokonaan Instaan. Siellä on kaikki elämän värit ja hetket, suuret ja pienet jutut arjesta ja juhlasta. Toisena tulee Snapchat ja kolmosena YouTube. Facebook on neljäntenä. NRJ voi esimerkiksi antaa Snapchatinsä käyttöoikeuden jollekin artistille tietyksi aikaa, ja tämä kuvaa omaa elämäänsä vaikka aamuvalmisteluista ja äänenavaamisesta siihen, kun hän saapuu livekeikalle NRJ:n toimitukseen Vattuniemeen. Keikka taas voidaan videoida YouTubeen. Kaksikymmentä vuotta sitten kukaan ei edes tiennyt miltä oman suosikkiradio-ohjelman juontaja näyttää. Radiomaailman toinen suuri muutos on se, että nyt juontajilta vaaditaan esilläoloa, hekin ovat julkkiksia ja heillä on omat faninsa. NRJ:n juontajat voivat Snapchatissä kuvata päiväänsä aamupalasta alkaen illan harrastuksiin. On oltava valmis jakamaan oma elämänsä kaikkien nähtäville. Juontajan vaikutus ihmisen elämään alkaa heti aamusta ja hänestä tulee tärkeä osa monen päivää. ”Juontajilta voidaan kysyä henkilökohtaisiakin kysymyksiä, ihan mitä vaan, koska hänet koetaan ystävänä, joka juttelee sinulle suoraan. Radiosta puhutaan kaverimediana ja jos se toteutuu, me olemme onnistuneet.” Anette Raunio astui NRJ:lle kanavajohtajan paikalle MTV3:lta, jossa hän vastasi MTV Radioiden markkinoinnista. Ennen MTV visiittiä Raunio ehti toimia NRJ:llä tutkimusja markkinointijohtajana. Kun NRJ Finlandin myyntija markkinointisopimus siirtyi MTV:ltä Bauer Medialle, Rauniolle soitettiin Pariisista ja hänelle ehdotettiin nykyistä kanavajohtajan työtä. Raunio vastaa viime kädessä kuulijaluvuista ja tuloksesta. Raunion työhön kuuluu silti muutakin kuin kova bisnes. Hänen mukaansa puolet työstä on henkilöstöjohtamista. Kun hän aloitti työssään helmikuussa 2016, hän otti yhdeksi tehtäväkseen laittaa työpaikkansa ilmapiirin kuntoon. ”Opiskelin markkinointia sivuaineena, koulutukseltani olen sosiaalipsykologi ja uskon vahvasti tiimiytymiseen ja henkilöstön hyvinvointiin. Keväällä tehdyssä henkilöstökyselyssä saimme parhaimmat tulokset koskaan. Meillä on ollut tiukkojakin paikkoja, mutta olemme onnistuneet pitämään työntekijät tyytyväisinä, koska ilman sitä ei koskaan synny voittavaa joukkuetta ja sitä kautta hyvää tulosta. Yrityksen menestys lähtee työntekijöiden hyvinvoinnista. Se syntyy pienistä asioista. On osoitettava luottamusta ja kunnioitusta työntekijöitä kohtaan, annettava kiitosta eikä pidettävä korkeaa hierarkiaa ihmisten välillä”, Raunio tietää. ”Työn tulokseen on suuri vaikutus sillä, miten henkilöstö kokee työilmapiirin. Huono työilmapiiri voi viedä energiat täysin. Täällä johdetaan luovaa työtä ja siksi on annettava myös tilaa sille luovuudelle ja ideoinnille.” Vain hittejä NRJ täyttää suomalaisten radiot hittimusiikilla Vattuniemestä käsin. Kanavajohtaja Anette Raunio pitää huolen siitä, että ulkomaalaisia vieraita hemmotellaan paikallisten yrittäjien palveluilla. Jos joku on joskus miettinyt, miksi Vattuniemessä sijaitsevan entisen teollisuusrakennuksen pihalla on toisinaan nuoria jonossa metri toisensa perään, se todennäköisesti johtuu siitä, että Radio NRJ Finlandilla on jälleen joku ihku artisti vetämässä livekeikkaa hc faneille. ”Järjestimme keväällä täällä synttärit Antti Tuiskulle , ja muutama fani pääsi hänen kanssaan brunssille ja ottamaan fanikuvia. Teemme tällaisia tempauksia paljon, ja kerran kuussa meillä on NRJ Live Sessions, johon pääsee kilpailun kautta 80 fania kuuntelemaan jonkun artistin akustista livekeikkaa”, kertoo kanavajohtaja Anette Raunio . Vaikka keikalle pääsee kilpailun kautta, rappukäytävät, lastauslaituri ja parkkipaikka täyttyvät faneista, jotka haluavat nähdä artistin livenä. Ranskalainen radioketju levittäytyi Suomeen vuonna 1995 ja on lähes alusta saakka sijainnut Lauttasaaressa. Raunio sanoo saaren olevan heille täydellinen. Työntekijät viihtyvät, samaten usein Suomessa vierailevat ranskalaiset radion emoyhtiöstä Pariisista. Paikalliset ravintolat ovat jo tuttuja kansainvälisille vieraille, kun niissä on pidetty bisneslounas poikineen. ”Heistä tällainen kaupungissa oleva saari on todella erikoista ja hienoa. Meidän työntekijät taas ovat niin räiskyviä persoonia, että meidät kyllä tunnetaan täällä, kun menemme lähikaupoissa käymään”, Raunio hymyilee. NRJ:n kuuntelijat ovat keskimäärin 28-vuotiaita, mutta ikähaarukka on niinkin laaja kuin 15-35 vuotta. Kanava tavoittaa Suomessa viikoittain noin 500 000 korvaparia. Kirjaimet tulevat ranskan kielen sanoista Nouvelle Radio Jeunesse, suomeksi Uusi nuorten radio. Se tarkoittaa sitä, että konsepti on kaukana kalkkiksesta. ”Me soitamme vain hittejä. Joko ne ovat uusien artistien tai vanhojen tekijöiden hittejä, mutta niiden pitää olla hittejä. Siksi meillä tutkitaan musiikkia todella tarkkaan”, Raunio sanoo. Suomalainen musiikki on nyt suositumpaa kuin koskaan. NRJ:n kohderyhmä on siitä erilainen, että sen kuuntelijoille suomalaisuus ei ole itsetarkoitus. ”Meidän kohderyhmämme nuoret suhtautuvat musiikkiin kriittisesti. He pitävät jostain tietystä kappaleesta enemmän kuin tietystä artistista. Meidän kuulijamme haluavat nimenomaan ulkomaista musiikkia, mutta samaan aikaan halutaan elämyksiä ja tulla kotimaisten artistien keikoille oli se sitten synttäritapahtuma tai yllätyslivekeikka. Meillä siis kuitenkin käy paljon kotimaisia artisteja, vaikka emme heidän musiikkiaan sillä hetkellä juuri soittaisi.” Jos radiossa haluaa pysyä aallon harjalla, on oltava taukoamatta korvat höröllä. NRJ:llä käy joka toinen viikko focus-ryhmiä, joissa 17-27-vuotiaat kertovat mitä pitävät radion brändistä sekä mitä he siltä ja somesisällöltä toivovat. ”Tämän työn edellytys on jatkuva kehittyminen. Nuoren kohderyhmän median käyttö muuttuu koko NRJ on mukana kesällä: 22.-24.6. RMJ-juhannusfestareilla 22.7. SUMMERVIBEfestareilla 11.-12.8. Simeroc 18.-19.8. Blockfesteillä Lisää löytää sivuilta nrj.fi/tapahtumat
22.6.2017 Nro 24 11
12 22.6.2017 Nro 24 Lauttasaari-Seuran jäsenenä tuet kaupunginosayhdistyksen toimintaa ja saat jäsenetuja, kuten alennuksia saaren yrittäjien palveluista ja Purnun matkan kaltaisista tapahtumista. Lue lisää ja liity jäseneksi osoitteessa lauttasaari.fi. Veikko Hakulisen patsas sijaitsee Valkeakoskella prossisena, mutta sen värikäs versio on nähtävillä Purnussa. Taidetta Purnussa Lauttasaari-Seura järjesti kaikille taiteesta kiinnostuneille matkan Aimo Tukiaisen kesäateljeehen Orivedelle 10. kesäkuuta. Tukiainen asui Lauttasaaressa, mutta kävi toisinaan kesäisin tekemässä taidetta maalla Purnuksi nimetyssä ateljeessaan. Matka alkoi Lauttasaaren kirkon pihalta kello 9 lauantaiaamuna, josta noin kolmekymmentä innokasta suuntasi bussimatkalle kohti Orivettä. Matka kesti kolmisen tuntia. Perille saavuttaessa päästiin heti suloiseen kahvilarakennukseen lohikeittolautasen ääreen, jonka jälkeen Aimo Tukiaisen tytär Mirja Tukiainen vei kierrokselle Purnun alueelle ja esittele sen kesänäyttelyn. Parhaillaan Purnussa on meneillään näyttely Loistava aika, jossa yhdistyy alkuperäisen Purnu-ryhmän ja nykytaiteilijoiden teoksia. Purnu-ryhmä muodostui niistä taiteilijoista, joille Tukiainen tarjosi työtilat ateljeestaan, ja näiden ensimmäinen yhteisnäyttely järjestettiin 1967. Mukana olivat Taisto Ahtola , Erik Enroth , Unto Koistinen , Pentti Melanen , Ernst Mether-Borgström , Tuulikki Pietilä ja Aimo Tukiainen . He kaikki olivat syntyneet vuonna 1917. Purnu-ryhmän töihin yhdistyy uudessa näyttelyssä nykytaiteilijat Päivikki Alaräihä , Liinu Grönlund , Jaakko Pallasvuo & Anni Puolakka , Nestori Syrjälä ja Elina Vainio . Osa töistä on tehty suoraan alueen tiloihin, osa on taiteilijoiden aikaisempia teoksia. Nimi Loistava aika tarkastelee aikaa, niin mennyttä kuin nykyisyyttä. Mikä on muuttunut ja mikä on pysynyt samana? Entä mitkä ovat yhteydet eri aikojen välillä ja millä tavoin taiteen tekeminen on muuttunut? Lauttasaari-Seuran matkalaiset pääsivät tutustumaan näyttelyyn ennen kuin se avattiin yleisölle. Nyt näyttely on auki ja nähtävillä 6. elokuuta saakka. Lisätietoa Purnusta ja näyttelystä purnu.fi ja linnake.fi. Lisätietoa Purnusta ja näyttelystä purnu.fi ja linnake.fi. Lauttasaari-Seuran taidematka Aimo Tukiaisen ateljeehen oli hyvä tapa viettää kesäinen lauantai. TEKSTI ja KUVAT Katja Pesonen Omat juhlat kotimaalle Lauttasaaren senioritalossa juhlistettiin satavuotiasta Suomea omalla juhlalla. Tapahtuman puuhapetenä toimi talon asukas Henrik Wilenius , joka kertoo olleensa sen verran monessa mukana elämänsä aikana, että juhlien järjestäminen oli yksi hauska projekti lisää. ”Aloin miettiä, että millä tavalla senioritalo voisi osallistua Suomi100-juhlavuoteen ja ajatus siitä kypsyi parin kuukauden ajan. Sitten suunnittelin ohjelman, hankin esiintyjät ja järjestin kakkukahvit tilaisuuden jälkeen”, hän kertoo. Senioritalon toiminnanjohtaja Tanja Piiroinen piti avauspuheen, jonka jälkeen pianotaiteilija Mia Isaksson esitti neljä Jean Sibeliuksen sävellystä, muun muassa Wileniuksen lempiteoksen Kuusi op 75. Salme Sulonen kertoi sota-aikaisista kokemuksistaan lottana, senioritalon runopiirin leidit Aune , Eira ja Anna-Liisa lausuivat Finlandian runona Raili Kärnän säestyksellä. Tilaisuus päättyi Maamme laulun yhteislauluun. Wilenius oli myös laittanut esille presidenttien Mannerheimin ja Niinistön kuvat kunnioittamaan sekä mennyttä että nykyistä kotimaata. Wilenius iloitsee siitä kuinka senioritalossa asukkaat saavat järjestää tapahtumia, kun joku hyvä idea ilmaantuu. Ilon paikka on sekin, että talon 115 asukkaasta tilaisuuteen osallistui 70. Raili Kärnä säesti Aunen, Eiran ja Anna-Liisan Finlandia-runon lausuntaa. Lauttasaaren senioritalo järjesti omat Suomi100-juhlansa aktiivisen asukkaan aloitteesta. Melkein kaikki yli sata asukasta osallistuivat tilaisuuteen. TEKSTI Katja Pesonen KUVA Pekka Pasila Lauttasaari-Seuran Purnun matkalle osallistui noin kolmekymmentä taiteen ystävää.
Kaapelitehtaan tulevat tapahtumat Tallberginkatu 1, Helsinki Ilmoitus Katso lisää: www.kaapelitehdas.fi/tapahtumia Puristamo ja Valssaamo Art-Tu turvapaikanhakijoiden näyttely 1.-16.7. Turbiinisali ja Pannuhalli Helsinki Pride 26.6.-2.7. Suomen valokuvataiteen museo Heikki Willamo: Myyttinen matka 13.8. asti Nordic Delights -ryhmänäyttely 13.8. asti Tanja Konstenius: Konfirmaatio 20.8. asti Hotellija ravintolamuseo Rakkauden tiloja – Nautinnon nälkä 5.8.2018 asti Palveluksessanne! (jatkuva) Teatterimuseo Muumit teatterissa kesä 2017 Rakkauden tiloja – Näytelty rakkaus 7.1.2018 asti MUU Kaapeli Tero Puha: Muistoja tuntemattomasta 4.8.-10.9. Drawing Gallery D5 Kehollinen kaupunki II – Yhteisötaideprojekti 31.8. asti Avantin Suvisoitto käynnistyy ensi viikolla. Yllättäen Kaapelitehtaalla on olennainen rooli Porvoossa jo 32. kertaa pidettävän festivaalin rakentumiseen. – Kaapelitehdas tarjoaa mainiot tilat festivaaliin liittyvälle luovalle työlle, kuten ohjelmiston suunnitteluun ja muusikkojen harjoituksiin. Taiteellisen puolen vastaparina tarvitaan hyvin hallittu, usein ulospäin näkymätön taustatyö, jota festivaalin kokoaminen ja pystyttäminen vaativat. Kaapelitehtaan suojissa syntyvät niin budjetit, turvallisuussuunnitelmat, aikataulutukset kuin markkinointikin, kertoo Suvisoittoa järjestävän Avanti! Kamariorkesterin toiminnanjohtaja Maati Rehor. Avantilla on Kaapelitehtaalla ympärivuotinen, pienen yksiön kokoinen viihtyisä toimistotila. Avanti-kamariorkesteri, jonka kokoonpano vaihtelee aina muutamasta soittajasta yli sataan, treenaa ympäri vuoden orkesterin käytössä olevassa harjoitussalissa. Festivaaliviikon alla harjoitustilojen tarve kasvaa, ja silloin eri kokoiset kokoonpanot valtaavat myös Merikaapelihallin ja Turbiinisalin. Avanti! myös konsertoi aika ajoin kotitalossaan. Kulutuskritiikkiä, sonaatteja ja jongleerausta Perinteinen varaslähtö käynnistää Suvisoiton Pernajan kirkosta keskiviikkona 28.6. Muut konsertit järjestetään Porvoossa torstaista 29.6. sunnuntaihin 2.7. Festivaaliohjelman on tänä vuonna koonnut säveltäjä Lotta Wennäkoski. Neljäntoista konsertin musiikillinen aikahaarukka ulottuu barokista kantaesityksiin. Konserttien monipuolisuus tarkoittaa tyylikirjon lisäksi myös monimuotoisuutta: solisteina esiintyvät ”tavanomaisempien” instrumentalistien lisäksi mm. jonglööri sekä elokuviin ääniä luova fo ley-artisti. Mukana on nimekkäitä ulkomaalaisia vieraita, kuten puolalainen sopraano-säveltäjä Agata Zubel ja saksalainen, arvostetun hollantilaisen Kuninkaallisen Concertgebouw -orkesterin huilisti Kersten McCall. Ohjelmassa on myös muutamia ilmaiskonsertteja, jotka ovat erityisesti Porvoossa vierailevien turistien suosiossa. Ilmaiskonsertit ovat pienimuotoisia ja helposti lähestyttäviä tapahtumia, joilla halutaan tuoda Suvisoitto kaikkien ulottuville. Tämän vuoden erikoisuutena vuonna 1986 perustettu Suvisoitto kutsuu kaikki samana vuonna syntyneet aikalaisensa ilmaiseksi mukaan kesäfestivaalille. – Sinä v. 1986 syntynyt, ota yhteyttä toimistoomme, ja saat ilmaislipun valitsemaasi orkesterikonserttiin, Rehor yllyttää. Festivaalin koko ohjelma on nähtävillä osoitteessa www.avantimusic.fi Suvisoitto syntyy Kaapelitehtaalla Heikki Tuuli Tehtaalta toiselle. Kaapelitehtaalla suunnitellaan, Taidetehtaalla konsertoidaan. Galleria Vaaga Noora Noukun maalauksia 31.8. asti Stoa Mariapassio Marja Paasio, Monotypioita 31.7. asti Kultti ry Kulttuurilehtigalleria (jatkuva) Hotellija ravintolamuseo on paljon enemmän kuin näyttely nimensä mukaisesti museossa on myös ravintolatoimintaa! Kaapelitehtaan museoihin on joka kuun viimeinen keskiviikko ilmainen sisäänpääsy. Näinä keskiviikkoina museoissa tapahtuukin paljon! Tämän vuoden uutuutena Hotellija ravintolamuseossa on ilmaispäivän yhteydessä myös pop-up-kahvila, jota operoi vaihtuva ravintoloitsija tarjonta siis vaihtuu joka kerta! Tämän vuoden aikana alueen kahvilatarjontaan ilmestyy päivän ajaksi mm. marokkolainen kahvila, historiallinen suo malaiskahvila ja koululaisten pitämä lasten kahvila. Tapahtumiin on ilmainen sisäänpääsy ja hinnat ovat erittäin kukkaroystävälliset! Seuraavat pop-up-kahvilat järjestetään keskiviikkoina 28.6., 26.7. ja 30.8.2017 klo 17-20. Taiteiden yö Kaapelitehtaalla Taiteiden yönä 24.8.2017 Kaapelitehdas on oikea tapahtumakeidas, jonka tapahtumien painotus on lapsille ja lapsiperheille räätälöidyssä toiminnassa. Näin myös Hotellija ravintolamuseolla, jolloin alueen kahvilatarjontaa parantavat yläasteikäiset koululaiset, jotka toteuttavat kahvilan osana kotitalousopintojaan. Tarjolla on erityisesti lasten makuun suunniteltuja herkkuja! Kaikkiin museoihin on Taiteiden yönä vapaa pääsy! Syksyn kokoustilat ja TYKY -päivät varataan nyt! Tiesitkö, että Hotellija ravintolamuseo on erinomainen paikka järjestää kokouksia ja iltatilaisuuksia? Syksystä alkaen meillä onnistuu myös alkoholitarjoilut, sillä museoon haettu anniskeluoikeudet! Katso lisää osoitteessa http://www.hotellijaravintolamuseo.fi/ kokous-ja-juhlatilat/ Lisätietoja: www.hotellijaravintolamuseo.fi Museo on paljon muutakin kuin näyttely! AnTTi TuomolA Yleisöä testaamassa tuoksubaaria Hotellija ravintolamuseon marokkolaisessa pop-up-kahvilassa. Muista myös: Kaapelitehtaan Taiteiden yö 24.8.2017 ohjelmaa koko perheelle! 13 22.6.2017 Nro 24
14 22.6.2017 Nro 24 Lauttasaarelaiset yhdistykset voivat tällä palstalla tiedottaa tulevan viikon tapahtumistaan Lauttasaaressa. Tiedotteet viimeistään ilmestymisviikon maanantaina klo 12 mennessä osoitteeseen seura@lauttasaari.fi. Saarella tapahtuu DRUMSÖ PENSIONÄRER Torsdagsträffarna fortsätter på Casinostranden kl 14 beroende på väder och vind i fri samvaro ända till 17.8.17. Följ med våra hemsidor www.drumso.spfpension.fi KULTTUURIKESKUS SÄHINÄ Heikkiläntie 10, info@sahina.fi 046 5486703, www.sahina.fi Sähinän aukioloajat juhannuksena: Pe 23.6 . klo 7.30–12.00 La–su 24.–25.6. SULJETTU Loppukesän aukioloajat: Ma–pe klo 7.30–18.00 La klo 10.00–17.00 Su SULJETTU Perjantaisin juhannuksen jälkeen jatkuu normaalisti Sähinän liikuntasalin viikoittainen avovuoro klo 17–21: tule treenaamaan omatoimisesti 3. kerrokseen, josta löytyy äänentoisto, ilmastointi ja seinän mittainen tanssipeili! (Vapaa pääsy.) Muista kesätapahtumista ilmoitamme Sähinän Facebook-sivulla: facebook. com/sahinahelsinki Sähinä ja Kahvila Makers toivottavat kaikille aurinkoista kesää! MLL:n LAUTTASAAREN PAIKALLISYHDISTYS Tule mukaan koululaisten ensimmäisten koulupäivien aamuihin suojatiepäivystäjäksi 10-16.8.2017 . Ilmoittaudu mukaan lauttasaarimll@gmail.com. Tule oppimaan hätäensiavun perusteet Punaisen Ristin ensiapukurssille. Kurssi järjestetään Lahnalahden leikkipuistolla torstaina 22.8.2017 klo 1721. Mukaan mahtuu 15 osallistujaa. Kurssilla opitaan yksilöllisen ohjauksen ja käytännön harjoitteiden avulla hätäensiavun perusteet sekä auttamistoimintaa onnettomuustilanteiden tai sairauskohtauksien varalta. Kurssin käytyäsi saat tärkeiden taitojen lisäksi ensiapukortin, jonka voimassaoloaika on kolme vuotta. Hinta MLL-jäsenille 42 €, ei-jäsenille 52 €. Ilmoittautumiset 14.8.2017 mennessä lauttasaarimll@gmail.com Muskari-ilmoittautuminen syksyn muskareihin alkaa 1.8. Lisätiedot https:// lauttasaari.mll.fi/muskari/muskari-ilmoittautuminen/ Liity jäseneksemme osoitteessa https://liityjaseneksi.mll.fi/ 30.6.2017 mennessä, niin osallistut samalla Toimiva Koti Oy:n kotisiivouslahjakortin arvontaan! Perhekahvila Apajan nuorisotalossa keskiviikkoisin klo 9.30-11.30 jälleen syksyllä! Jos olet kiinnostunut vapaaehtoistyöstä, ilmoittaudu mukaan osoitteeseen lauttasaarimll@gmail.com, sillä perhekahvilaan tarvitaan lisää emäntiä ja isäntiä. Katso lisätiedot FB-sivut tai www.lauttasaari.mll.fi. Lauttasaaren isä-lapsikerho kokoontuu Lahnalahden leikkipuistossa joka keskiviikko klo 16.45 -18.30. Isä-lapsitoimintaan ovat tervetulleita kaikki isät lapsineen. Tapaamisissa voidaan musisoida, askarrella, retkeillä, kokata tai saada vaikka vieraita isät voivat itse suunnitella mieleistä ohjelmaa. LAUTTASAAREN KIRKKO JA SEURAKUNTAKESKUS Kirkkoherranvirasto on kesällä 1.6.31.8. auki ma ja pe 9-12 ja ke 12-18 Päivystävä pappi tavoitettavissa puhelimitse arkisin 9-21 numerosta 09 2340 4302. Diakonian ajanvaraus puhelimitse tai tulemalla paikan päälle ti ja to klo 1011 p. 09 2340 4318. Muina aikoina puhelimitse Taina Viherkari p. 050 380 3532 ja Sini Havas p. 050 380 3531 JUMALANPALVELUKSET Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11 ja keskiviikkoisin klo 19 ( 5.7. ei messua, vaan seurat kts. alempana). TAPAHTUMIA La 24.6. juhannusmessu klo 11, Reima Niemelä, Jenni Mustonen ja Marjukka Andersson Ma 26.6. kesäkonsertti ja -kahvila klo 13, Jenni Witick, sello ja pianisti. Konsertin jälkeen lyhyt hartaushetki ja sen jälkeen kahvit joko ulkona kirkon pihalla tai sateen sattuessa sisällä. Ke 26.6. kimppakävely diakonin kanssa klo 13. Lähtö kirkon pihalta, säävaraus. Ke 5.7. seurat klo 19, puhujina Jaakko Simojoki ja Elina Miettinen sekä seurakunnasta Jenni Mustonen. Tilaisuus 10.7. Korupaja 17.7. Vegaanisen seitanin valmistus 24.7. Satuseikkailu ja lorutteluhetki perheen pienimmille Kirkkokahvilan tuotto ohjataan Kambodzhaan Kirkon Ulkomaanavun ja Suomen Lähetysseuran kautta. Tervetuloa! Pyöräkeräys Onko sinulla tarpeeton polkupyörä? Kunnon menopeli, vaikka korjattavaakin ehkä olisi. Lahjoita pyörä kirkolle. Me hoidamme sen kuntoon ja lahjoitamme tarvitsevalle, jolla ei olisi siihen muuten mahdollisuutta. Otamme lahjoituksia vastaan kirkolla koko kesän. Lämpimästi tervetuloa myös kunnostamaan pyöriä talkoilla elokuussa. Lisätietoja nettisivuiltamme, Facebookista/Lauttasaaren seurakunta tai projektikoordinaattori Siru Hannulalta siru. hannula@evl.fi JOHANNES FÖRSAMLING Mer information på Johannes hemsida: www.helsingforsforsamlingar.fi/johannes Sö 2.7 4 söndagen efter pingst kl.12: Högmässa i Johanneskyrkan. Busck-Nielsen, Almqvist. Må 3.7 kl. 13: Sommarcafé i Hörnan, Högbergsgatan 10, gatunivå. Välkommen! Ti 4.7 kl. 12: Lunchmusik i Gamla kyrkan med Dag-Ulrik Almqvist. On 5.7 kl. 14: Psalmandakt och sommarcafé i S:t Jacobs kyrka. Lindström, Almqvist. Sö 9.7 5 söndagen efter pingst kl. 12: Högmässa i Johanneskyrkan. Busck-Nielsen, Lindström, Almqvist kl. 15: Sommargudstjänst i Brunakärrs koloniträdgård. Lindström, Almqvist. Må 10.7 kl. 13: Sommarcafé i Hörnan, Högbergsgatan 10, gatunivå. Välkommen! On 12.7 kl. 14: Psalmandakt och sommarcafé i S:t Jacobs kyrka. Busck-Nielsen, Almqvist. To 13.7 kl. 12: Klavertramp i Berghällskyrka. Årets tema är Klavertramp Festivo! Kaffe serveras efter musikstunden. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Vattuniemenkatu 9 Juhannusviikolla ei tilaisuuksia. Hyvää juhannusta kaikille! www.helsinginbaptistilahetys.fi LARU TORI Larutorin rivi-ilmoitukset maksavat 6 e/rivi. Riville mahtuu n. 25 merkkiä. Lähetä ilmoitustekstisi osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. Torstaisin ilmestyvän lehden viimeinen aineistopäivä on saman viikon maanantai. MYYDÄÄN Remontoitu mökki Länsiulapanniemessä. 30 000 e, tori.fi, p. 050 5847303. VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti. VUOKRATA HALUTAAN 1-2 h Lauttasaaresta. p. 041 468 2800 VUOKRATA HALUTAAN Yksiö tai pieni kaksio naishenkilölle ja villakoiralle viim. 1.8. Puh. 0405662341 LÖYTYNYT Korjattu talteen musta pikkupoikien maastopyörä. Pyörä luovutetaan pyöräänsä kaipaavalle tuntomerkkejä vastaan. P. 0408592400/Kari. AA-KOKOUKSIA Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja la klo 17.30 Lauttasaaren kirkko, D-porras. Ilmestyy torstaisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8, kesäviikoilla 26-30 eikä viimeisellä viikolla 52. Painos 11 800 kpl. Jaetaan ilmaisjakeluna Lauttasaaren koteihin ja yrityksiin. Lisäksi toistakymmentä jakelupistettä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Pohjoiskaari 9B, 00200 Helsinki Taitto Oy Chili Design Ab, office@chilidesign.fi Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Oy Sanomalehtien liiton jäsen. Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 5227266 paatoimittaja@lauttasaari.fi Facebook: Lauttaasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Twitter: @larutwiittaa alkaa klo 18.30 kahvitai teetarjoilulla. Su 9.7. Kuggomin rippikouluryhmän konfirmaatiomessu klo 11, Kalle Kuusniemi ja Aino Valojärvi. Ke 26.7. tutustu Lauttasaaren kirkkoon: kirkon ja kirkon tilojen sekä esineistön esittely 18-18.45 ennen viikkomessua. Esittelijänä Ville Elomaa. Su 30.7. Mannilan rippikouluryhmän konfirmaatiomessu klo 11, Marko Heusala ja Aino Valojärvi Ma 31.7. kesäkonsertti ja -kahvila klo 13, Ville Elomaa, urut. Konsertin jälkeen lyhyt hartaushetki ja sen jälkeen kahvit joko ulkona kirkon pihalla tai sateen sattuessa sisällä. Kirkkokahvila Lounastarjoilu on kesätauolla 31.7. asti. Maanantaisin kahvilasta saatavissa kahvia, leivonnaisia ja makkaraa, jota voi paistaa makkaraa kirkon takapihan grillissä. Grilli on kuumana klo 14.30-16. Sadesäällä ei grilli ole käytössä. Ohjelmaa Kirkkokahvilassa maanantaisin klo 10-12 26.6. Sukkaklinikka: käsityönopettaja neuvoo mm. kantapään teossa. Myös ompelukone käytössä 3.7. Sukkaklinikka: käsityönopettaja neuvoo mm. kantapään teossa. Myös ompelukone käytössä Grillikatos kirkon takapihalla Grilli on kuumana kirkolla maanantaisin klo 14.30-17 aina 7.8. asti. Muina aikoina grillin voi lämmittää itse. Polttopuita saa Kirkkokahvilasta sen aukioloaikoina. Kahvila on auki normaalisti aina juhannukseen asti ja avaa ovensa 31.7. Leikkejä ja ilmainen ateria Lahnalahden leikkipuistossa Lahnalahden leikkipuistossa tarjotaan ilmainen ateria alle 16-vuotiaille arkipäivisin klo 12. Puistosta saa juomavettä. Omat astiat mukaan ruokailua varten ja astiat pestään vasta kotona. Kesätuokiot pidetään päivittäin ulkona klo 10, sateen sattuessa sisällä. Toisinaan ohjelmaa on myös kello 14-15, muun muassa leikkituokioita ja vesiliukumäki. Ohjelma sisältää vaihtelevasti lauluja, leikkejä, satuja, liikuntaa ja askartelua. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan ilmoitustauluilla ja Facebookissa. Koululaisille suunnatut leirituokiot järjestetään päivittäin kello 13. Leirituokioiden ohjelmassa on muassa askartelua, pelejä ja pieniä retkiä. Leikkipuiston kesäleikkivälineet ovat käytettävissä ja ne kerätään yhdessä kello 15.40 alkaen. Torstaisin kello 14–15 puistossa on grilli kuumana. Omat grillattavat mukaan! Ilmaiset puistojumpat Kasinonrannassa Lauttasaaren Liikuntakeskus järjestää yhdessä Lauttasaaren Ladyn kanssa ilmaiset puistojumpat kesäkeskiviikkoisin Kasinonrannan puistossa elokuun loppuun asti. Jumpat järjestetään säävarauksella eli jos sataa tai nurmikko on märkä tai liukas, jumppia ei järjestetä turvallisuussyistä. Puistojumppa klo 18-18.45 ja puistoasahi klo 19-19.55. Ei etukäteisilmoittautumisia. Lainaa Kasinonrannasta soutuvenettä Saari Ry:n lahjoittamat kaksi soutuvenettä lainattavissa henkilökorttia vastaan. Kun jätät henkilökorttisi Kasinonrannan kahvilan henkilökunnalle, saat veneeseen airot ja pelastusliivit. Souturetkellä on oltava yksi täysi-ikäinen mukana ja soutaminen tapahtuu omalla vastuulla. Matkaile kotikaupunkipolulla Lauttasaari-Seuran tekemältä kotikaupunkipolku-nettisivuilta löydät tietoa Lauttasaaren historiasta ja nykyisyydestä ja pääset tutustumaan yhteensä 32:een Kotkavuoren alueen kohteeseen. Reittikartan ja tiedot kaikista kohteista löydät seuran nettisivuilta välilehdeltä Kotikaupunkipolku. Sivut skaalautuvat myös tableteissa ja älypuhelimissa, jolloin opas kulkee matkalla mukana. KESÄN ILMAISET TÄRPIT
15 22.6.2017 Nro 24 Varaa paikkasi tälle palstalle numerosta 050 591 6466 tai osoitteesta seura@lauttasaari.fi. Hinta alkaen 100 € +alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään peräkkäiseen lehteen. Lisätiedot osoitteessa lauttasaari.fi/mediakortti. Palveluja tarjotaan ATK-PALVELUA AUTOKORJAAMOJA FYSIKAALISTA HOITOA ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 09 682 0201 Pohjoiskaari 9a, Mereo www.fysiogeriatria.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa HIERONTAA KAMPAAMOJA, PARTUREITA, KAUNEUDENHOITOA Hyvän palvelun parturi ja kampaamo Isokaari 3, 09-677247 www.studio66.fi GRAAFISTA SUUNNITTELUA, MAINONTAA +358 50 5522 902 office@chilidesign.fi www.chilidesign.fi Suomeksi – På svenska – In English CHILI DESIGN Lauttasaari – Drumsö REMONTTIPALVELUJA SIIVOUSTA Neljän ilmoituksen paketti alk. 100 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/mediakortti PUTKILIIKKEITÄ PYÖRÄHUOLTOA JA -MYYNTIÄ KUKKAKAUPPOJA KORJAUSOMPELUA PYÖRÄHUOLTOA JA -MYYNTIÄ Pyöräilijän asialla vuodesta 1999! Myynti, huolto, korjaukset, vuokraus Specialized, Tunturi, Nishiki Meripuistotie 5 Ma-Pe 10-18, La 10-14 040 545 6859 ? SALES & SERVICE PYORAHUOLTO.COM 19 99 Lauttasaarentie 11 Ma-Pe 11-18, La 11-14 041 546 3090 VALOKUVAUSTA VARASTOINTIA Lauttasaari-lehti jaetaan kaikkiin saarelaisiin koteihin ja yrityksiin, joilla ei ole ovessaan mainoskieltoa. Uusimman lehden saat torstaisin myös Kauppakeskus Lauttiksesta, Lauttasaaren ruokakaupoista, Isokaaren R-kioskilta, kirjastosta, Mutterista, Mereosta ja Ruoholahden kauppakeskuksesta. Näköislehden voit lukea lehtiluukku.fi palvelussa. KUKKAKAUPPOJA JALKAHOITOA JALKINEITA KAMPAAMOJA, PARTUREITA, KAUNEUDENHOITOA MBT-SHOP Vattuniemenkatu 20 • Ma, ti, to, pe 11-16 • ke 11-18 Seuraava Lauttasaarilehti ilmestyy torstaina 3.8. Ilmoitusten aineistopv ma 31.7. Ilmoitustilavaraukset ja -tiedustelut: seura@lauttasaari.fi. Mediakortti osoitteessa lauttasaari.fi.
16 RUOHOLAHDESSA K-CITYMARKET KAUPPAHALLIKUJA PALVELEE & SINA hyvä ruoka Lähikauppakeskus Ruoholahdessa Sinua palvelevat: Alko, Apteekki, Bieder Kukkakauppa, Burger King®, CarWash, Ciao! Caffé, Dressmann, Ekorent, Fenno Optiikka, Hiusfashion, HopLop, Hua Du -kiinalainen ravintola, JYSK, K-Citymarket, K-Rauta, Mayor’s Gym, Motivus, Musti ja Mirri, NYC Burger, Peura muotia naisille, Posti pakettiautomaatti, RUOHIS tapahtumatila Needseeker, Subway®, TalletusOtto-Pankkiautomaatti, Tokmanni ILMAINEN 1hPYSÄKÖINTI K-PLUSSA-KORTILLA ILMAINEN 1hPYSÄKÖINTI K-PLUSSA-KORTILLA DRESSMANN Kevään uudet Oxford-kauluspaidat kampanjahintaan 19,95 /kpl (Norm. 29,95 /kpl) Tarjous voimassa 9.4. asti Tarjoukset voimassa to-su 22.-25.6.-17 Vihreä PARSA 450 g (8,87 kg) Peru 3 99 nippu Pyymäen TYRVÄÄN VOIMA 400 g (6,98 kg) 2 79 kpl ERÄ tuore ruodoton LOHIFILEE vac. pak. Raj. 2 filettä /talous Norja 14 95 kg Naudan SISÄFILEE kokonainen, Suomi 29 95 kg HOPLOP Varaa lasten synttärit varauspalvelustamme: 010 837 3041 (avoinna ma-pe 10-17, la-su 10-14) FENNO OPTIIKKA Silmälasien ostajalle aurinkolasit kaupan päälle samoilla voimakkuuksilla. PEURA Silkkipuuvillahuivit -20% Tarjous voimassa 23.6. asti. DRESSMANN KAIKKI T-paidat 9,95 (Norm. jopa 19,95) Tarjous voimassa 2.7. asti -5 KERROS AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 10-20 + VAIN 9,95 /kpl Avoinna JOKA PÄIVÄ 9-21 poikkeukse na 23.6. 9-18 Palvelutiski t auki myös sunnuntaisi n ja pyhäpäivisi n klo 12-18 Leipomosta tuoreet leivät ja pullat aamusta iltaan joka päivä Marjatorilta marjat ja herneet päivän hintaan Hyvää juhannusta! Atria PORSAAN KASSLER palana, Suomi 4 99 kg HK takuumurea NAUDAN ULKOFILEE palana, Suomi 18 95 kg Yksittäin ja ilman Plussa-korttia 1,99 pkt (4,98 5,53 kg) -24% PLUSSA-KORTILLA Plussa-kortilla HK Kabanossi GRILLIMAKKARA 360 400 g (3,75 4,17 kg) 3 ,2 pkt TUOTE-ESITTELYT klo 11-18 Pyymäen Leipomo klo 12-18 Pelican Rouge kahvit TO 22.6. Elovainion Vanhan Ajan VOIPULLA 75 g (2,40 kg) 1 80 kpl Makea GRILLITOMAATTI 350 g (5,69 kg) Hollanti 1 99 rs MAISSINTÄHKÄ kypsä 400 g/2 kpl (2,23 kg) Unkari 89 pkt Schulstad Multigrain RUISLEIPÄ 600 g (9,17 kg) 5 50 kpl ERÄ säävaraus KUHAFILEE Suomi 27 95 kg Vaasan tuore MANSIKKAWIENER 2 kpl 3 90 rs Linkosuo RUISSIPSIT 150 g (15,00 kg) yks. 2,69 ps (17,93 kg) 4 50 2 ps Yksittäin ja ilman Plussa-korttia 3,35 pkt (6,70 7,44 kg) Raj. 1 erä/talous -10 % PLUSSA-KORTILLA Plussa-kortilla Kulta Katriina SUODATINJA PANNUJAUHATUSKAHVIT 450 500 g, ei papukahvit (6,00 6,67 kg) 9 ,3 pkt Tarkemmat tiedot ja myymäläkohtaiset aukioloajat www.kauppakeskusruoholahti.fi ILMAINEN 1hPYSÄKÖINTI K-PLUSSA-KORTILLA HELSINKI RUOHOLAHTI % 010 538 2800. Puhelun hinta 8,35 snt/ puh.+12,09 snt/min. (sis. alv 24%). www.k-citymarket.fi Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tuotteita riittää Itämerenkatu 21-23. 22.6.2017 Nro 24