• 23.1.2014 ? Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ? www.lauttasaari.fi ? Perustettu 1968 ? Nro 4 0JLFJUB JINJTJÊ BTVOUPBTJPJIJO VUOKRAKOHTEET KERROSTALOKODIT Vattuniemenkatu 4 43,5 m2 2h, kk, p Melkonkatu 17 105 m2 4h, k, 2 x p vuokra 890 ?/kk vh. 479 000 ? Haahkatie 5 36 m2 1h, avok Lauttasaarentie 11 87 m2 4h, k, p vuokra 800 ?/kk vh. 389 000 ? KERROSTALOKODIT Taivaanvuohent. 12 55,5 m2 2h, k, p Hakolahdentie 6 60 m2 3h, k, p )BLPMBIEFOUJF " I L LQI WI Q & & N¤ û +BBLLP 5PSWJOFO -,7 "TJBLLBBNNF FUTJWÊU PTUFUUBWJB ZLTJÚJUÊ 5BSKPB &J LVMVKB NZZKÊMMF .BSKBMFFOB -FNJOFO -,7 .FMLPOLVKB & I L LQI WI Q & % N¤ û "SJG )BNJEVMMB :,7 -,7 "TVOUPTJKPJUUBKBO"#$ ö "VUBNNF TJOVB UVSWBMMJTFFO KB UVPUUPJTBBO BTVOUPTJKPJUUBNJTFFO *UÊMBIEFOLBUV "VUPIBMMJQBJLLB N¤ û "SJG )BNJEVMMB :,7 -,7 5BMMCFSHJO 1VJTUPUJF # I L LQI Q N¤ û .BSKBMFFOB -FNJOFO -,7 vh. 249 000 ? vh. 375 000 ? www.kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma Asuntovarma Oy LKV "TVOOPO NZZOUJ WVPLSBVT KB BTVOUPTJKPJUVTQBMWFMVU XXX UBLJP DPN (ZMEÏOJOUJF )FMTJOLJ Lauttasaarentie 16 ? Puh. 09 622 4141 ? lauttasaari@kiinteistomaailma.fi ,JJOUFÊO WFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO .BULBWJFTUJOWFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO Upeita loft-koteja! LAUTTAOPTIIKKA ? Silmien terveystutkimukset ja määräykset piilolaseja varten ? Päivä- ja yötä-päivää käytettävät piilolasit ? Orto-K Sarveiskalvohoidot ? Erikoispiilolasit Online Shop ? Hanki piilolasit kätevästi verkkokaupastamme: www.lauttaoptiikka.fi Lautta Optiikka, Lauttasaarentie 5, 00200 Helsinki, Ark 10-18, La 10-15, ajanvaraus 09 675 122, www.lauttaoptiikka.fi sanomalehti-piilolasit.indd 1 KT TALI 82,5 m2 avoin tila, avok, kph, erillinen wc Purotie 3, Helsinki KT KIVENLAHTI 62 m2 + 21 m2 3 h, avok, työtila , kph, sauna Ristiaallokonkatu 4, Espoo Avotilasta useamman huoneen asunnoksi taipuva laadukas loft-asunto Pitäjänmäen vieressä. Huoletonta asumista 40-luvulla rakennetussa radiotehtaassa, joka on saneerattu asuintaloksi 2009. Uniikki kaksitasoinen ravintolasta asuinkäyttöön muutettu upea koti rentoon asumiseen, edustamiseen tai luovaan työntekoon. Asunnossa suuri huonekorkeus ja tyylikkäät sisustusratkaisut. Mh. 389.000 ? Mh. 267.470,43 ? Vmh. 268.000 ? Tuomas Tapola 040 565 5755 tuomas. tapola@crape.fi Vesa Moilanen 050 440 1354 vesa.moilanen@crape.fi Crape Oy LKV Melkonkatu 14 c, 00210 Helsinki Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki (09) 668 710 www.crape.fi 16.1.2014 22.34 Tarjouksessa hyviä unia. Uudistamme Hästens-osastomme, nyt myymälämalleja edullisesti. esim. Hästens Luxuria -parivuode, 180 x 200 cm, norm. 8.740,sis. BJ-sijauspatjan ja vakiojalat LLISESTI! TEITA EDU MALLIVUO NYT 5.995,- Hästens Store Helsinki, Lönnrotinkatu 11. Ma?pe 10?18, la 10?15, p. 020 7801 370. Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,28 snt + 1,49 snt/min tai matkapuhelimesta 8,28 snt + 16,56 snt/min Nro 4 ? 23.1.2014 hastens.com Lauttasaari www.vepsalainen.com 1
• Pääkirjoitus 23.1.2014 Liikuntaa ikä kaikki Jos otamme 6 500 askelta päivässä, pistämme kampoihin aikuisiän diabetekselle. Asia on tieteellisesti todistettu, joten ei muuta kuin liikkeelle! Askelmäärä voi äkkiseltään tuntua isolta, mutta ei se sitä ole. Normaalien askareitten lisäksi kävellen kauppaan, bussipysäkille ja harrastuksiin, kenties hieman ulkoilua ja käväisy kirjastossa - siinä ne vaaditut askeleet ovat. Ikäihmisillä ratkaisevan tärkeä liike on nousta tuolista seisovilleen. Ja aina parempi, jos ylösnoustuaan vielä lähtee kävelemään. Sitten kun ei enää pääse jaloilleen, tarvitaankin jo ulkopuolisen apua. Liian myöhäistä ei ole vielä silloinkaan, sen osoittavat tutkimustulokset. Asiansa osaava fysioterapeutti saa ihmeitä aikaan yhteistyössä kuntoutettavan kanssa. Mutta ennen sitä: ylös, ulos ja lenkille! Kenties kävely on liikuntamuodoista demokraattisin. Ei tarvita kuntosalikortteja eikä kovin kummoisia välineitä, jotta kävelyä voi harrastaa. Hyvät jalkineet ovat toki tarpeen, ajankohtaan sopiva vaatetus kruunaa nautinnon ja kävelysauvat mukaan, jos siltä tuntuu, mutta ilmankin pärjää. Kävelyreittejä ei Lauttasaaresta ainakaan puutu. Kun kiertää saaren rantapolkuja pitkin, matkaa kertyy yli kymmenen kilometriä. Melkoinen lenkki, jonka bonuksina aistit saavat nauttia merellisistä maisemista ja raikkaista tuulista. Parasta olisi tietysti hurahtaa liikuntaan jo ihan taaperona, jolloin mieli ja keho ovat vastaanottavaisia. Tuolloin liikkuminen on luontevaa ja pienellä ohjauksella suorastaan riemuisaa. Pari viikkoa sitten Lauttasaari-lehdessä esiteltiin yritys, joka aloittaa saarella taaperoliikunnan, Toddler Basicin helmikuussa. Toiminnallisten touhuhetkien lisäksi tarjolla on vauvauintia ja vedellistä kielikylpyä Keilaniemessä. Sitten toimitukseen kantautui tieto Skidit liikkuu Lauttasaaressa ?ryhmistä. Skidijumppaajat kokoontuvat kolmena päivänä viikossa seurakunnan liikuntasalissa. Kohderyminä ovat lapset aina vauvoista viisivuotiaisiin saakka. Vilske on melkoinen, kun lapset kirmaavat tukka hulmuten isossa jumppasalissa. Myös kouluissa on alettu kiinnittää huomiota lasten liikkumiseen muullakin kuin jumppatunneilla tai vapaa-ajan harrastuksissa. Varsin innovatiivinen on Drumsö Lågstadieskolan paneutuminen lasten liikkumiseen. Koulussa muun muassa pompitaan ylös rappusia ja opitaan jokaisen pomppauksen kohdalla kuukauden nimi, tasapainoillaan punaista viivaa pitkin tai heitetään hernepussia erikokoisista aukoista sisään. Koordinaatio ja kehonhallinta kasvavat huomaamatta koulupäivän mittaan. Mitä pienet edellä, sitä isot perässä ? yhteiskoulussa liikunta on otettu lähitarkasteluun. LYKissä järjestettiin eilen Kick-off- tapahtuma, jossa fiilisliikkuminen vietiin myös oppitunneille. Nuoriahan on parjattu somessa oleilevaksi liikkumattomaksi laumaksi. Pilottihankkeen tavoitteena on näyttää yleistyksille pitkää nenää ja yllättää yhteiskunta. Jäämme jännittyneinä odottamaan, mitä tuleman pitää. Koskaan ei ole liian myöhäistä syttyä liikunnalle. Mikäli yhdessä liikkuminen ei innosta ja olet yksinäisten tähtien alla syntynyt, kävely sopii sinulle. Se on meditatiivista ja antaa rauhan hektisen elämänmenon keskellä. Irmeli Karhiaho toimitussihteeri Lauttasaari-lehti Meiltä ja muualta Jäihin pudonnut luistelija pelastui Sunnuntaina puolen päivän aikoihin merellä luistelemassa ollut mies putosi jäiden läpi Lauttasaaren länsipuolella noin 50 metriä rannasta. Mies saatiin pelastettua ja toimitettiin jatkohoitoon sairaalaan. Jäihin pudonnut mies oli hyvin varustautunut ja pääsi naskaleiden avulla ylös avannosta. Rannalla olleet ihmiset kuulivat miehen avunhuudot ja heidän tekemänsä ilmoituksen perustella paikalle hälytettiin useita pelastuslaitoksen yksiköitä sekä Rajavartiolai- toksen meripelastushelikopteri. Meripelastuslohkokeskus Helsinki johti pelastustoimia. Merivartiosto varoittaa jäällä liikkumisesta. Pakkasista huolimatta jäät ovat erittäin petollisia varsinkin Etelä-Suomessa merialueilla. Pohjoisessa sen sijaan järven jäät kantavat jo. Esimerkki jäiden petollisuudesta saatiin maanantaina, kun mieshenkilö menehtyi jään rikkouduttua moottorikelkan alta Sipoon saaristossa. Tringa järjestää juhlapihabongauksen Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa täyttää tammikuussa 40 vuotta. Tringa järjestää syntymäpäiviensä kunniaksi juhlavuoden ensimmäisen tapahtuman Lauttasaaressa lauantaina 25.1. Kyseessä on Juhlapihabongaus. Pihabongauksen tarkoituksena on saada yleisö mukaan tarkkailemaan talvisia lintulaudan ja kotipihan asukkaita sekä kiinnostumaan lähiluonnosta. Samalla kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta. Tringan Juhlapihabongaus on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille. Veijarivuoren puistossa Itälahdenkadun päässä linturuokintapaikalla on lintuoppaita koko tapahtuman ajan kello 11.00-14.00 vastaamassa kysymyksiin linnuista ja lintujen talviruokinnasta. He opastavat tunnistamaan lintuja, joita halukkaat voivat tutkailla kiikareilla ja kaukoputkella. Paikalla vierailee lintuaiheisista tietokirjoistaan tunnettu kirjailija ja toimittaja Juha Laaksonen, joka myös asuu Lauttasaaressa. Nopeimmille bongareille on tarjolla mehua ja pullaa sekä lapsille lintuvärityskuvia kotiin vietäväksi. Koivusaaren metroaseman rakennusurakan voitti SRV SRV Rakennus Oy ja Länsimetro Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen länsimetron Koivusaaren aseman rakentamisesta. Työt alkavat heti ja asema valmistuu loppuvuodesta 2015. Urakan arvo on noin 29 miljoonaa euroa. Aseman rakentaminen toteutetaan projektinjohtourakkana. Kaikki asema- ja ratalinjaurakat on kilpailutettu Niittykummun asemaurakkaa lukuun ottamatta. Niittykummun aseman rakennusurakka on tarjouslaskennassa tammi-helmikuussa ja sen rakentaja valitaan maaliskuussa. - Rakennustyöt asemilla ja ratalinjalla ovat täydessä vauhdissa. Asemien betonivaluista on tehty yhdeksän prosenttia ja tukimuurielementtejä on asennettu yli kahdeksan kilometrin matkalle, Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen toteaa. - Louhinnoista on tehty 99,9 prosenttia. Tontunmäessä ja Matinsolmun kohdalla Espoossa on vielä kivitulpat. Tontunmäessä louhinnat ovat ohi tässä kuussa ja Matinsolmun kohdalla kuilu- ja tunnelilouhinnat päättyvät helmikuussa, Kokkinen jatkaa. Sielukasta kamarimusiikkia sellolle ja pianolle Useissa kilpailuissa palkitut hienot ja taitavat muusikot sellisti Klaus Mäkelä ja pianisti Risto-Matti Marin konsertoivat Lauttasaaren kirkossa sunnuntaina 26.1. kello 18.00. He esitta?va?t Bachin, Schumannin, Barberin, Cassadon, Sarasaten ja Salosen musiikkia. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma maksaa 10 euroa. Klaus Mäkelä, joka on syntynyt 1966, on lahjakas sellisti ja kapellimestari. Mäkelä toimii Helsingin Kaupunginorkesterissa sellonsoiton avustajana sekä sellonsoittajana Avanti! -kamariorkesterissa. Klaus Mäkelä esiintyy säännöllisesti kamarimuusikkona. Mäkelä soitti debyyttikonserttinsa keväällä 2012 Aino Ackté -kamarifestivaalilla, jonka vuoden 2012 nuoreksi taiteilijaksi hänet myös valittiin. Mäkelä opiskelee sellonsoittoa Timo Hanhisen johdolla ja lisäksi hän on opiskellut orkesterinjohtoa Jorma Panulan johdolla 12-vuotiaasta saakka, molempia Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa. Klaus Mäkelä on johtanut sinfoniaorkestereita useissa maissa. Vuonna 1976 syntynyt Risto-Matti Marin suoritti musiikin tohtorin tutkinnon vuonna 2010 Sibelius-Akatemian DocMus-osastolla. Maisterin tutkinnon Marin suoritti niin ika?a?n Sibelius-Aka- 2 Koonnut: Irmeli Karhiaho Lauttasaari Risto-Matti Marin Klaus Mäkelä temiassa vuonna 2004 esitta?va?n sa?veltaiteen koulutusohjelmassa. Ha?n aloitti piano-opintonsa Kuopion Konservatoriossa. Sibelius-Akatemiaan Marin siirtyi opiskelemaan vuonna 1998. Marin on esiintynyt useilla kansainvälisillä festivaaleilla ja ulkomaan lavoilla. Hän on tehnyt useita CD-julkaisuja ja keva?a?lla? 2011 Marinille myo?nnettiin Suomen Kulttuurirahaston kolmivuotinen taiteilija-apuraha. Nro 4 ? 23.1.2014
• Joukon tilalle Kutsuplussa Joukot eivät enää huristele ennalta sovittuja reittejään Lauttasaaressa. Uusin tulokas on kutakuinkin samannäköinen pienoisbussi Kutsuplus. Siihen yhtäläisyydet sitten loppuvatkin. v Teksti ja kuvat: Irmeli Karhiaho Kutsuplussia ei ole missään muualla maailmassa kuin Helsingissä. Niiden katvealue ulottuu näin aluksi idässä Itäkeskukseen ja lännessä Tapiolaan. Pohjoisinta aluetta, jonne Kutsuplussan saa, ovat Pihlajamäki ja Pakila. Eli liikutaan Kehä I:n sisäpuolella. HSL:llä on käytössään 15 Kutsuplussaa. Ajan myötä autojen määrä kasvaa ja ajettava alue laajenee. Idea Kutsuplussalle syntyi Aalto-yliopistossa, jossa hanketta kehiteltiin pari kolme vuotta. Haluttiin tuoda kuluttajille vaivaton ja ekologinen vaihtoehto joukkoliikenteen ja oman autonkäytön välimaastoon. Syntyi Kutsuplus, joka aloitti liikennöinnin Helsingissä viime vuoden joulukuussa. Pakkohan uusi liikkumismuoto oli testata. Koeajo Kutsuplussalla alkoi Katajaharjusta bussin 20 päätepysäkiltä, jolta suuntasimme Marian sairaalaan. Sinnehän usealla lauttasaarelaisella on asiaa vuoden mittaan. Toimittajan lisäksi matkassa olivat HSL:stä asiakkuuspäällikkö Leena Rautanen-Saari ja bussinkuljettaja Keijo Alaspää. Kun astumme autoon, jo tuoksu kertoo, että menopeli on uudenkarhea ? kaikkihan me tiedämme, miltä uusi auto tuoksuu. Salaperäiseltä ja seikkailuihin kutsuvalta, olisiko tuoksussa ripaus Blediä? Bussi on yhdeksänpaikkainen. Kyytiin mahtuu yhdet lastenvaunut kerrallaan. Tilaa on vaikka jääkiekkokassille tai sellolle, miksei myös matkalaukulle tai ostoskasseille. Taval­ liseen bussiin verrattuna on mainiota, että mahtumisensa lastenvaunujen kera bussiin Kutsuplus on uusi palvelumuoto, jonka kohderyhmänä ovat ihan kaikki. Se ei siis ole Jouko, korostavat Leena Rautanen-Saari ja Keijo Alaspää. tietää varmuudella etukäteen. Miten niin? No, siten että matka tilataan ennakkoon ja silloin myös varataan lastenvaunupaikka. Eli Kutsuplus tilataan ennakkoon joko tietokoneella tai älypuhelimella. Koneelle tai puhelimen näytölle tulee oitis viesti, milloin bussi tulee ja kauanko matkamme kestää. Kun kohteemme on Marian sairaala, ennakkotieto kertoo matkan kestävän 17 minuuttia. Bussi koukkaa Lauttasaarentien ja Lemislahdentien risteyksessä Länsiväylälle ja sieltä Ruoholahteen ja Runeberginkadulle. Sitten ollaankin jo Marian sairaalan edessä. Koska matkalta ei tullut muita kyytiläisiä eikä ollut ruuhka-aika, oli bussi perillä ennakoitua aikaisemmin. Mutta ennen kuin matkustus onnistuu, on rekisteröidyttävä palveluun ja maksettava matka ennakkoon matkakukkarosta. Kukkaroon voi ladata saldoa pankkitililtä tai luottokortista. Kukkaron saa jakaa perheenjäsentensä kanssa. Esimerkiksi työnantajan kannattaa hyödyntää jaettua matkakukkaroa. - Useinhan joudumme lähtemään kesken työpäivää asioille ja silloin Kutsuplus on mainio vaihtoehto. Kutsuplussalla pääsee vaivatta perille eikä tarvitse etsiä parkkipaikkaa, jonka löytäminen keskustassa saattaa joskus olla työlästä, toteaa Leena Rautanen-Saari. Taisto vesitornista jatkuu Helsingin kaupunginvaltuustossa on tehty aloite koskien Lauttasaaren vesitornia. Tornia ei purettaisikaan, vaan tornista kehitettäisiin maamerkki, mitä se itse asiassa on ollutkin parikymmentä vuotta. Aloitteen jätti valtuutettu Laura Kolbe (kesk) sekä muun muassa valtuutetut Otso Kivekäs (vihr), Jar­ mo Nurminen (kok) ja Tuomas Wallgren (sd). Aloite jätettiin valtuuston kokouksessa 15.1. ja se on lähetetty kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Luultavasti aloite etenee siten, että se esitellään valtuustolle aloitekokouksessa 7.5. Mikäli kyseessä on talousarvioaloite, se esitellään valtuustolle talousarvion yhteydessä marraskuussa. Lisäaikaa tornin säilymiselle on siis saatu, sillä aloitteen lisäksi purkuhankkeesta on valitettu hallinto-oikeuteen. Mielipiteensä tornin säilyttämisen puolesta voi ilmaista nettiadressissa, jonne linkin löytää osoitteesta www.lauttasaari.fi sekä osoitteessa www.adressit.com/pro_lauttasaaren_vesitorni Nro 4 ? 23.1.2014 Kun sitten matka on maksettu ja reitti selvitetty, saamme matkakoodin. Katajaharjusta Mariaan matkaavilla se oli U6, jonka ilmoitimme bussiin noustessamme kuljettajalle. Ja huom! Rahapussia ei kaivettu esiin eikä bussikorttia vilautettu lukulaitteelle. Pelkkä tunnus U6 riitti. Lähtöhinta oli 3.50 euroa, jonka päälle tuli suoran reitin mukainen 0,45 euron kilometrikorvaus. Eli matka Katajaharjusta Mariaan maksoi vajaat 7 euroa kahdelta ihmiseltä. ?Nopeaa, kätevää ja edullista, eikä bussia tarvinnut vaihtaa ratikkaan Ruoholahdessa?, oli kommenttimme. laiset tarvitsevat kyytiä, vilkastuu. Lisäksi iltaisin lasten harrastukset ja kulttuuririennot ovat sellaisia, joissa Kutsuplus on hoksattu näppäräksi käyttää. Keijo Alaspää kuljetti ennen Kutsuplussaa turistiryhmiä, lähinnä kiinalaisia Porvooseen, Tampereelle ja pitkin pääkaupunkiseutua. Alaspää kehuu nykyistä työtään Kutsuplussan kuljettajana. - Työ on vapaata ja kiinnostavaa verrattuna reittiajoon. Eikä yksikään päivä ei ole samanlainen, sillä reitit ja asiakkaat muuttuvat koko ajan. Kutsuplussat kulkevat pysäkiltä pysäkille. Helsingissä pysäkkejä on tuhatkunta. Matkustaa voi aamukuudessa iltayhteentoista. Matkan pystyy tilaamaan aikaisintaan tuntia ennen haluttua matkaan lähtöä. Lauttasaaresta Joukot hävisivät liikenteestä, koska niitä ei käytetty tarpeeksi. Toivotaan, että Kutsuplussasta tulee sen verran suosittu, jotta sen pitäminen Lauttasaaressa on kannattavaa. Ainakin uusi väline on otettu saarella hyvin vastaan, kertoo Keijo Alaspää. - Käyttäjämäärät ovat koko ajan kasvamaan päin. Esimerkiksi aamulla kello 6.008.00 on hiljaista, mutta sitten kun työmatka- Kännykkään tulee etukäteen ohjeet ja tietoa reitistä. Valtuustoaloite Lauttasaaren vesitornista Tähän mennessä adressiin on käynyt kirjoittamassa nimensä lähes 1 000 kansalaista. Sen lisäksi kananottonsa voi käydä kirjoittamassa Lauttasaari-Seuran toimistossa Punaisella Huvilalla (Kauppaneuvoksentie 18) olevaan adressiin. Toimisto on avoinna maanantaista torstaihin kello 10.00-15.00. Niin kauan on toivoa kuin torni kohoaa maiseman ylle Kotkavuoren kallioilla. Näin uskoo ainakin FT, arkkitehtuuritutkija Kimmo Sarje, joka vetoaa vesitorninystäviin ja kehottaa heitä allekirjoittamaan adressin. - Monien valtuutettujen allekirjoittama aloite Lauttasaaren vesitornin säilyttämiseksi ja kehittämiseksi muistomerkkinä osoittaa, että vesitornin merkitys osana modernin Helsingin historiaa ymmärretään laajasti eri poliittisissa ryhmissä. Kamppailussa on saatu tärkeä erävoitto ja lisäaikaa. Asukkaiden tuki, joka on ilmastu allekirjoittamalla Pro Lauttasaaren vesitorni ?adressi, on ollut ratkaisevan tärkeää. Nyt tarvitaan lisää uusia nimiä adressiin. Irmeli Karhiaho Lauttasaaren vesitorni on osa Helsingin siluettia. Mereltä käsin lähestyttäessä vesitorni on ensimmäisiä Helsingin kiintopisteitä. Laut­ tasaaren vesitorni on myös kaupunginosansa maamerkki ja monelle ihmiselle merkittävä osa paikallista identiteettiä. Arkkitehti Osmo Leppämäen ja diplomi-insinööri Paavo Simulan suunnittelema Lauttasaaren vesitorni valmistui 1958. Se oli ensimmäinen suurikokoinen kartiomallinen vesitorni, taiteellisti ja teknisesti uraauurtava rakennus, joka ilmaisi jälleenrakentamisen optimismia ja tulevaisuuden uskoa, kenties myös uuden avaruusajan henkeä. Suomen arkkitehtuurimuseon ja Helsingin kaupunginmuseon asiantuntijat korostavat Laut­ tasaaren vesitornin rakennustaiteellista ja kulttuurihistoriallista arvoa ja merkitystä. Monelle lauttasaarelaiselle ja helsinkiläiselle vesitorni on yhteinen symbolirakennus, jättiläissieni, jonka juurella on asuttu jo kolmen sukupolven ajan. Lauttasaari Lauttasaaren vesitornin välittömään korjaaminen saattaa Oulun Puolivälinkankaan vesitornin korjauskustannusten valossa olla selvästi halvempi kuin esimerkiksi kaupungin tilakeskus on arvioinut ja myös edullisempaa kuin purkaminen. Lauttasaaren vesitornilla on myös käyttöä Lauttasaari-Seuran hallinnoimana näkötornina ja taidetapahtumien tilana. Viime vuonna Taideyliopiston tohtori ?ja maisteriopiskelijat ovat toteuttaneet kolme menestyksellistä projektia tornin säiliöissä. Yli 800 henkilöä on allekirjoittamalla Pro Lauttasaaren vesitorni -adressin ilmaissut halunsa säilyttää ja kehittää vesitornia yhtenä modernin Helsingin rakentamisen ja kasvun muistomerkkinä. Pyydämme kaupunginhallitusta arvioimaan uudelleen edellä mainitut näkökohdat huomioiden edellytyksiä Lauttasaaren vesitornin säilyttämiseksi ja kehittämiseksi maamerkkinä. 3
• Käärmeen vuosi vaihtuu hevosen vuodeksi Värikkäät lyhdyt, tarunhohtoiset lohikäärmeet ja leijonat sekä Pekingistä saapuvat taidokkaat esiintyjät täyttävät Lasipalatsin aukion. Monipuolinen ohjelma sisältää muun muassa tyyliteltyjä kungfu-esityksiä, mukaansa tempaavia leijona- ja lohikäärmetansseja sekä paljon muuta ohjelmaa koko perheelle. Kiinalainen uusivuosi tuotetaan Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisan ja Suomi-Kiina-seuran yhteistyönä, Kiinan kansantasavallan suurlähetystön tuella. Tapahtumaa isännöivät Helsinki ja Peking. Finnair, Kone ja Metro ovat tapahtuman pääyhteistyökumppaneita. Suomi-Kiina seuran toimisto sijaitsee Heikkiläntie 8:ssa. Juhlinta käynnistyy kulkueella Kolmen sepän patsaalta kello 15.30 ja huipentuu suureen kiinalaiseen ilotulitukseen Töölönlahdella kello 20.20. Tapahtumassa voi seurata Pekingin uudenvuoden juhlallisuuksia suorana lähetyksenä. Kiinalaisen uudenvuoden juhla käynnistyy kulkueella, johon kuuluvat perinteiseen tapaan lohikäärmeet ja leijonat, jotka suorittavat eteläkiinalaisen salaatinlehden nappaamisseremonian (cai qing) kulkueen reitille osuvien kiinalaisravintoloiden edessä. Seremonian avulla pienen rahalahjan leijonatanssijoille punaiseen kukkaroon asettaneelle ravintolalle toivotetaan alkavalle vuodelle menestystä ja onnea. Mukana on myös kiinalaiset markkinat ja suosittu ruokatori. Kiinalainen vuosi vaihtuu käärmeen vuodesta hevosen vuodeksi. ma 27.1.- su 2.2. VIHDOINKIN!! TALVI SAAPUI ETELÄ-SUOMEEN! Laskettelukausi on täydessä käynnissä KOKO PERHEEN RINNERIEHA Olemme avoinna: Katso päivän ohjelma: www.peuramaa.fi MA-PE klo 16.30 ? 21.00 LA-SU klo 9.00 ? 18.00 Suuret suksimarkkinat! UUSIA JA KÄYTETTYJÄ VÄLINEITÄ EDULLISESTI! Välinemyynti Peuramaan vuokraamossa: SUKSIA ? LAUTOJA MONOJA ? LAUTAKENKIÄ KYPÄRIÄ ? LASEJA 4 Peuramaan Vinterfest LA 25.1. klo 15 -19 ? Miss Helsinki talvipäivä ? Kalle Palander ? Rengaslaskurieha lapsille ? Pulkkamäki ja pomppulinnat ? Lasten moottorikelkat ? KUNNON ILOTULITUS! Tapahtuma päättyy ilotulitukseen klo 18.30 SkyStar ? Ilotulituksen Suomenmestari 2013 Lastenkurssien ilmoittautuminen alkanut: Alkeiskurssit Jatkokurssit Yksityisopetusta Kurssiaikataulut ja ilmoittautumiset: www.peuramaa.fi Hiihtolomakurssit varattavissa: www.peuramaa.fi Lauttasaari Nro 4 ? 23.1.2014
• Pysäkeillä ei odotella vaihtomatkustajia Lukijan ääni Julkisen liikenteen palveluja käyttävänä olen kiinnittänyt huomioni asiaan, joka taatusti harmittaa muitakin. Tuntuu olevan kunnia-asia, että jos pysäkillä on paljon vaihtoliikennettä kulkuneuvosta toiseen, niin vallitseva käytäntö on se, että kun bussi tai ratikka saapuu pysäkille ja toinen vastaava kulkuneuvo on tulossa samalle pysäkille, tuntuu pysäkillä olevan kulkuneuvon kuljettajalla olevan kunnia-asia ajaa mahdollisimman äkkiä pois pysäkiltä, jotta takana tulevassa bussissa tai ratikassa kulkijat eivät ehtisi mukaan kyytiin. Ilmiö on tänä päivänä huomattavissa erityisesti Ruoholahden metron edessä olevalla pysäkillä. Jos kasin ratikka tulee pysäkille ja bussi 20 on perässä, niin eipä bussin matkustaja yleensä ehdi ratikan kyytiin. Joko ratikka lähtee kuin ammuttu pysäkiltä tai ajaa muutaman metrin matkan liikennevaloihin eikä reagoi mukaan pyrkivien matkustajien oven koputuksiin tai nyrkin heristelyihin. Ilmiö toimii sekä Lauttasaaren että Etu-Töölön suuntaan ja ihan riippumatta siitä, onko pakoon pyrkivä ajoneuvo ratikka tai bussi. Samaan ilmiöön törmäsin ollessani vuosia sitten töissä Länsi-Pasilassa. Itse asuin tuolloin Etu-Töölössä, josta pääsi silloisella 3 B -ratikalla Nordenskiöldinkadulle, jossa on hyvä yhteys jatkaa ratikalla 7B Pasilaan. Jos seiska seisoi edessä pysäkillä, kun kolmonen tuli pysäkille ? josta olisi kätevästi vaihtanut kulkuneuvoa - niin seiska lähti hyvin äkkiä liikkeelle odottamatta yhtään hetkeä toisesta ratikasta tulevia matkustajia. Sama ilmiö koskee yleensä vaihtoliikenteen Mikä mahtaisi olla HSL:n kanta tähän asiaan? Entä ohjeistetaanko kuskeja mitenkään sen suhteen, että saako päätepysäkillä kiljua kovalla äänellä kännykkään ja onko kuskille sallittua kuunnella radiota ajon aikana niin, että bussi raikuu? Risto Simonen 78 m2. Pohjoiskaari 41. Erinomainen pohjaratkaisu! Ylimmän, 3/3 kerroksen päätyhuoneisto. 4H, K, KPH + 2 PARVEKETTA. Hyväkuntoinen ja valoisa koti. Hp. 376.000 ?. UUSI KOHDE! 67 m2. Pohjoiskaari 10. Rauhallinen sijainti etu-lauttasaaressa! Läpitalon 3H, K, KPH + PARVEKE. Kunto on tyydyttävä. Hp. 290.000 ?. UUSI KOHDE! 30 m2. Salakkakuja 4. Merellinen sijainti! Luhtitalosta upea, täysin uusittu 1H, AVOK, KPH + PARVEKE. Huoneisto on vuokrattu. Hyvä vuokratuotto. Hp. 175.000 ?. UUSI KOHDE! HUOM! Välityspalkkiotarjouksemme Lauttasaaressa välitettävistä huoneistoista on 3 % (sis. ALV 24 % ja kaikki kulut). Nro 4 ? 23.1.2014 pysäkkejä. Tietenkin mukana on herrasmieskuskeja, jotka jäävät odottamaan vaihtoa mie­ liviä matkustajia, mutta he edustavat vähemmistöä. Lauttasaari 5
• Tanssia Kaapelitehtaalla Kyrkvärdar på Drumsö Benita Ahlnäs Uuden tanssin keskus Zodiak huipensi hienon syksynsä joulukuussa tanssiteokseen NOIR? Se on teos mustuudesta, erilaisuuden kokemuksesta ja suhteesta omiin helsinkiläisiin, pohjalaisiin tai vantaalaisiin juuriin neljän afrosuomalaisen taiteilijan näkökulmasta. Teos myi itsensä loppuun koko joulualusajan. keys kohdataan välillä hauskasti, välillä traagisesti. Tanssitaiteilijat Sonya Lindfors, Esete Sutinen ja Ima Iduozee sekä näyttelijä-rap-artisti Deogracias Masomi alias Gracias käsittelevät taustaansa ihmisinä, suomalaisina ja taiteilijoina. He käyttävät kokemustaan tanssin, teatterin ja hiphopin parissa. Tanssin historian osin rasistiset kuvat, Josephine Baker 1920-luvulla, ovat tuttuja. Suomalaiset tummaihoiset tarttuvat mielikuviin, joiden räi- Sonya Lindfors on nuori helsinkiläiskoreografi, joka käsittelee teoksissaan ajankohtaisia aiheita ja yhdistelee ennakkoluulottomasti pop- ja hiphopkulttuuria nykytanssiin. Joona Halosen Straight ?teoksen uusintaillat nähdään seuraavaksi, 28.1.?1.12. Zodiakissa. Aihe on ajankohtainen, kun uusi sukupolvi monikulttuurisia suomalaisia nuoria kasvaa aikuisiksi. NOIR? on sekä henkilökohtainen että kansainvälinen tanssipuheenvuoro suvaitsemattomuudelle ja vihapuheille.  Uupi Tirronen Risto Kolanen Kyrkvärdarna, sittande från vänster, Torsten Lunabba och Anhild Träskman samt stående från vänster Kaarina Bergman och Barbro Lagerdahl-Mäntylä trivs med sitt arbete. Maj-Britt Högström som också är kyrkvärd fattas på bilden. Kaarina Bergman, Anhild Träskman, Barb­ro Lagerdahl-Mäntylä, Maj-Britt Hög­ström och Torsten Lunabba är kyrkvärdar i S:t Jacobs kyrka. De utför ett viktigt arbete på frivillig basis som de trivs med. Till kyrkvärdarnas uppgifter hör bland annat att hälsa menigheten välkommen till högmässorna som i regeln ordnas söndagar kl.10, läsa dagens texter, bära upp och räkna kollekterna samt delta i processioner när sådana ordnas.. Med kyrkoherdens tillstånd kan en kyrkvärd också ges rätt att assistera vid nattvarden. Att observe- ra är att uppgifterna är frivilliga. Man behöver inte läsa texten om man inte känner för det. Arbetet ger mycket, säger kyrkvärdarna, som Lauttasaaris redaktör fick en pratstund med vid den efterföljande lunchen efter söndagens högmässa. Det finns behov för flera kyrkvärdar. Intresserade kan vända sig till Kaarina Bergman som koordinerar verksamheten. Hon nås per tfn 050 328 8532 eller per e-post kaarina.bergman@gmail.com Benita Ahlnäs Neljä tummaa taitelijaa Sonya Lindfors, Deogracias Masomi, Ima Iduozee ja Esete Sutinen ovat katu-uskottavia. Suoraveloitus päättyy - ovatko laskuttajat valmiina? Kai R. Lehtonen Kun muutaman kerran oli käynyt niin, että joku lasku oli kadonnut postissa tai joutunut jotenkin hukkaan muun postin seassa, siirryin käyttämään suoraveloitusta. Se oli mukavaa. Pankista tuli ennakkoilmoitus suoraan veloitettavasta laskusta, ja minulla oli useita päiviä aikaa katsoa, että laskussa oli kaikki oikein. Jos oli, niin eräpäivänä pankki maksoi sen, eikä ollut vaaraa maksun unohtamisesta. Viime aikoina on media kertonut moneen otteeseen siitä, miten rikolliset ovat onnistuneet tunkeutumaan laskuja Netissä maksaneiden tilille ja putsanneet tilit tyhjiksi ilman, et­­tä tilinomistajat ovat tienneet mitään. Sitten on syytä vieritel­ty sinne tänne ja tietenkin myös tilinomistajien niskoille, jolleivät he ole päivitelleet ei ainoastaan turvaohjelmiaan vaan myös kaikkia muita koneessaan olevia ohjelmia. Jos ohjelmat eivät näet ole olleet ajan tasalla, niissä on saattanut olla turva-aukkoja, joista haittaohjelmat ovat päässeet tunkeutumaan koneeseen ja sitä kautta myös puuttumaan koneen kautta kulkevaan maksuliikenteeseen. Sen vuoksikin suoramaksu on siis parempi kuin e-lasku. Rosvot eivät sen yhteydessä asioi niinkään minun tietokoneeni kanssa vaan pankin kanssa ja minulla on yhtä huolta vähemmän. Sitten joku EU-neropatti keksi, että suoraveloitus päättyisi tammikuun 2014 lopussa. Siksi se piti muuttaa suoramaksuksi tai e-laskuksi. Suoramaksu toimii samalla tavalla käyttäjäystävällisesti kuin entinen suoraveloituskin, mutta monet laskuttajat alkoivat tyrkyttää e-laskuja. Niissähän ei liiku mitään paperitavaraa, vaan kaikki ilmoitukset ja maksut hoituvat Internetin kautta. Minun pitäisi siis jatkuvasti tarkkailla verkkopankkiyhteyttäni tietääkseni, mitä laskuja on menossa maksuun. Kun e-maksun käyttö säästää paperi- ja postituskuluja, monet laskuttajat ovat ryhtyneet tykyttämään sitä jopa väkisin. Ilmoitetaan asiakkaalle, että kas, teillä kun on verkkopankkitili ja kun olette sitä näköjään käyttänytkin, niin mepä nyt sitten muutammekin entiset suoraveloituksenne ilman muuta e-laskuiksi. Jotkut laskuttajat ovat olleet jopa niin hävyttömiä, että ovat ryhtyneet rahastamaan muutoksella ja vaatineet eri korvauksia kaikkinaisesta paperin lähettelystä. Olen sitten 1980-luvun alun ansainnut osan elantoani tietokoneita käyttämällä, niin että voisi kuvitella minun ihastuneen e-laskuihin. Mutta enpäs olekaan. Niiden tilanteen seuraaminen edellyttäisi jatkuvaa verkkopankin tarkkailua tunnuslukuineen ja tarkistuksineen, ja e-laskussa piilee vielä salakavala vaarakin. Jo pitkin viime vuotta saattoi pankeissa nähdä pyörimässä ilmoituksia suoraveloituksen päättymisestä ja kehotuksia suoramaksuun tai e-laskuun siirtymisestä. Minäkin otin tästä vaarin ja yritin vaihdella suoraveloituksia suoramaksuiksi. Mutta sepä ei käynytkään aina päinsä. Yhä uudelleen ja uudelleen sain kuulla, että tämäpä laskuttaja ei ole vielä ot- 6 Lauttasaari tanut suoramaksuja käyttöön, niin että yrittäkää uudelleen joskus myöhemmin. Kun taloyhtiömme vaihtoi vuoden vaihteessa isännöitsijäntoimistoa, uusi toimisto lähetti joulukuun lopulla ilmoituk­sen suoraveloituksen tulevasta päättymisestä ja kehotti hoitamaan maksutavan muutoksen pankin kanssa itse. Hiukkasen lisää vaivaa ja huolta siis asiakkaalle tässäkin sen sijaan, että suoraveloitukset olisivat vaihtuneet suoramaksuiksi ilman muuta. Joulun maissa yritin vaihtaa vuokranmaksut suoramaksuiksi, mutta jonotettuani pankissa tavanomaiset parikymmentä minuuttia se ei käynytkään. Ensimmäinen vastikkeen eräpäivä olisi ollut vasta 6.1.2014, mutta vaihtoa ei nyt vain voinutkaan tehdä vielä joulukuussa. Kaitpa siihen joku selitys oli, mutta joka tapauksessa se oli taas yksi osoitus siitä, miten EU-neropattien keksinnöillä juoksutetaan ja jonottelutetaan ihmisiä turhan päiten. Olisi ainakin ollut huomaavaista ilmoittaa, milloin vaihtoa kannattaisi aikaisintaan yrittää. Olen havainnut, että kaikki Lauttasaaren ruokakaupatkaan eivät suostu suoramaksuun, jos vaikka haluaisi tilata tavaraa kotiin tuotavaksi. Minulle asia on niin tärkeä, että saatan jopa harkita liikkeen vaihtoa, jollei suoramaksu ala pelata. ?Se ei sovi meidän systeemiin? ei mielestäni ole selitys eikä mikään. Niin että ottakaa vain suoramaksu käyttöön ja pitäkää meteliä, jos laskuttajat tai pankit yrittävät ahdistaa asiakkaat e-maksun käyttäjiksi ja vaikkapa vaatia suoramaksusta eri korvauksia! Nro 4 ? 23.1.2014
• Metrossa syöttöliikenteen kokoinen aukko Kommentti Lauttasaarelaisten kanta metroon on ollut aika tavalla varauksellinen. Alkuun vastustus oli jopa periaatteellista. Sittemmin on realiteettien tunnustamisen jälkeen tyydytty ehkä liiankin hyväuskoisesti esittämään vaimeasti toiveita, kuten tapahtui ylipormestari Jussi Pajusen asukasillassa viime kunnallisvaalien alla. Nyt ollaan loppusuoralla, kun esitykset ovat esillä. Kiitokset kuitenkin kaupungille informoinnista sekä suuret pokkaukset Ilpo Aarnialalle ja hänen vetämälleen Lauttasaari-Seuran kaavatyöryhmälle. Olisi helppo yhtyä Aarnialan Lauttasaarilehdessä 16.1. olleeseen esitykseen lähes sellaisenaan, mutta olen luvannut etukäteiskeskustelussa vähän terävöittää hänen teesejään omakohtaisin havainnoin. Lähden liikkeelle Aarnialan loppuluonnehdinnasta: ?Metron edut pitemmillä matkoilla ja seutuliikenteessä ovat kiistattomat.? Tässä on koko ongelman ydin Lauttasaaren kannalta. Me emme tarvitse metroa kulkiessamme keskustaan, ja kuitenkin luulisin, että valtaosa saarelaisista matkustaa juuri keskustan alueelle. Ihme, ettei tästä ole tehty selvityksiä, vai onko? Omalta osaltani muistan yleisen vastustuksen Metroa (teki mieli kirjoittaa isolla) koh­ taan vielä vallitessa vaalikeskustelussa lausumani huulen: ?Pääseehän metrolla Itäkeskukseen?. Se mahtui lähes ainoana kommenttina tilaisuudesta Helsingin Sanomiin. Tarkoitin tuolloin sitä, että metro lyhentäisi matka-aikaa vasta pidemmillä matkoilla. Tämä uhkaa olla totta nimenomaan keskustan kohdalla. Joudumme siis käyttämään metroa matkustaessamme keskustaan, vaikka se pidentää näillä näkymin matka-aikaamme arviolta jopa puolella. Jo periaatteessa lyhyen, 3-5 kilometrin pituisen matkan jakaminen kahteen jaksoon tuntuu mahdottomalta. Lauttasaari-Seura onkin aikanaan antamassaan lausunnossa edellyttänyt, että joukkolii­ kenteen palvelutaso Lauttasaaressa ei saa hei­kentyä. Myös Aarniala pitää kiinni periaatteesta: ?Meillä on edelleenkin oikeus vaatia liikenteen sujumista nykyistä paremmin, vaikka se ei olekaan HSL:n suunnitteluohjeen mukainen tavoite.? Tämä on hämmästyttävä asia. Sopiikin kysyä, miksi suunnittelijoiden kädet on sidottu, kuka nuo ohjeet on antanut, ja onko ne hyväksytty luottamusmieselimissä. Ei metroa ole missään päin maailmaa markkinoitu sellaisena, että se toisi huononnusta asioihin. Jos tällainen lopputulos olisi ollut tiedossa, ei metro olisi lyönyt täällä niin helposti läpi. Eikä tämä ole omiaan vähentämään yksityisauton käyttöä, päinvastoin. Havainnekuva metroaseman ulostulosta Gyldenintieltä. Ilpo Aarniala kysyy perustellusti, miksi Lauttasaari on asetettu vaativuudeltaan vain toiseksi ylimpään luokkaan: ?Eikö Lauttasaaren normiston pitäisi olla samalla vaativalla tasolla kuin kantakaupungissa.? Kysyä sopii lisäksi, onko missään itä-metron linjauksella palvelutaso joiltakin osin kiistattomasti alentunut. Näin suuria metron ystäviä ei luulisi Helsingistä mistään löytyvän. Olisikin ollut syytä etsiä esimerkkejä ulkomailta vastaavan kokoisista kaupungeista, vaikkapa Oslosta. Miten siellä tällainen keskustan välittömässä läheisyydessä oleva alue hoidetaan? Veikkaan, että tukeutumalla entiseen, jota metro täydentää. Näin ollen olisi syytä korostaa entiseen tapaan sitä, että suorat yhteydet säilyvät mahdollisimman vilkkaina nimenomaan keskustaan. Ylipormestarin asukasillassa syksyllä 2012 toin esiin, että silloin suunnitelmissa ollut ja Erottajalle päättyvä koko saaren kiertävä yhteys ei riitä, vaan tarvitaan toinen linja Rautatieasemalle. Siis lähes nykymuotoiset 20 ja 21 V. Luuletteko todella, että jo nyt täpötäysi linja 20 turvaisi säällisen palvelun, jos vuoroja vielä nykyisestään harvennettaisiin ja sen ajoreittiä pidennettäisiin. Maaseutulinjojen lopettaminen päiväsaikaan kokonaan ei liene viisasta espoolaistenkaan kannalta. Miten vastaava asia on hoidettu muualla? Painavinta Aarnialan raportissa on omakohtaisten koematkojen tekeminen. Suurin ongelma Lauttasaaressa onkin syöttöliikenne eli pääsy metroasemalle, mitä Aarniala kuvaa oivallisesti. On kumma, että metron osalta hyväksytään pidemmät kävelymatkat kuin busseille eli 600 metriä, vieläpä harhaanjohtavasti mitattuna linnuntietä. Mutta ei tässä kaikki, metro ei hyödytä ketään muita kuin noita runsaan puolen kilometrin etäisyydellä linnuntietä asuvia. Ja tässä on Aarnialan raportin tutkimuksellinen voima, johon samalla sisältyy jopa moraalinen kanta: ?Tavoite alueiden tasapuolisesta kohtelusta ei toteudu, kun metron tehoa ei hyödynnetä muualla kuin kävelyetäisyyksillä asemista. Vaatimus on perusteltua erityisesti Vattuniemessä ja Lauttasaarentien alkupäässä, joissa asukasmäärät ovat suuria ja asukastiheys huippuluokkaa.? Aarnialan raportti voidaankin kiteyttää lauseeseen: ?Suurimmalle osalle lauttasaarelaisia paikallisliikenteen palvelutaso heikkenee.? Kun kävelyn osuus Aarnialan kiistattomien laskelmien mukaan matkasta keskustaan on näissä kohteissa kaksi kolmasosaa matkan kokonaisajasta, niin voidaan kysyä, että turhaanko on koko kallis systeemi rakennettu, koska se ei palvele enemmistöä! asujaimisto on keskimääräistä iäkkäämpää, joilla ei useinkaan ole omaa autoa ja jotka etenkin talvisin joutuvat liikennemottiin. Yhdyn täydestä sydämestäni Aarnialan ymmärtävään huomioon, että ?huonosti liikkuvilla kuluu enemmän aikaa kuin mitä reittioppaissa esitetään.? Monille vanhemmille ja liikuntarajoitteisille on 4-5 kilometrin tuntinopeus kävellessä täysi mahdottomuus. On huomattava, että juuri huonosti liikkuvat tarvitsevat julkista liikennettä, mutta metroasemalle pääseminen vaatii paikoin ylivoimaisia ponnistuksia ja vie lähestulkoon puoli päivää. Pulman ratkaisemiseksi ehdottaisin pienbussien käyttämistä: joko erilliset linjat Lauttasaarentien molemmille puolille tai sitten jonkinlainen kahdeksikko. Mutta vuorovälien on oltava tiheät. Huonot kokemukset harvoin kulkeneesta Jouko-linjasta voi unohtaa, sillä nyt tulisi lisää työhön ja asioille meneviä työikäisiä, kun metron kyytiin on päästävä. Ei olisi myöskään oikein kohdella saarelaisia eriarvoisesti niin kuin tähän saakka on tehty. Tasapuolisuutta on vaadittava nimenomaan Etu-Lauttasaaren kohdalla. Mitä siis olisi tehtävä? Kun metron linjaus palvelee huonosti Vattuniemeä, jossa puolet saarelaisia asuu, olisi syytä säilyttää suorat yhteydet lähes nykyisellä tasolla. Yhteenvetona voisi sanoa, että metron toteutus ei alkuunkaan täytä niitä toiveita, joita me sen tulemiseen olemme asettaneet. Ei kukaan voi lähteä siitä, että sen toteutus Lauttasaaressa olisi huonompi kuin muualla. Toinen suuri katvealue Vattuniemen on lisäksi siis Etu-Lauttasaari. On huomattava, että Seppo Väisänen Vanhuus tulee yksin Kolumni Säde Mäkipää Ystäväni isoäiti vietti tavanomaista päivää kotonaan Espoossa ennen joulua. Kyseinen päivä muuttui kuitenkin ratkaisevasti hänen kaaduttuaan kylpyhuoneessa. Apua muistisairas ikäihminen sai odottaa vessan lattialla yli vuorokauden. Kaatuminen vei ystäväni isoäidin sairaalan vuodeosastolle kuukaudeksi. Jalkatukien ja satunnaisen fysioterapian avulla paraneminen saatiin käyntiin. Kuukauden jälkeen isoäiti päätettiin kotiuttaa. Harmi vain, että hän ei todellakaan ollut parantunut. Nro 4 ? 23.1.2014 Muistisairautensa takia isoäiti ei kyennyt ymmärtämään, miten hiertävät jalkatuet voisivat auttaa häntä tulevaisuudessa. Joten hän irrotti ne joka kerta itse ja heitti huoneen nurkkaan. Kävely ei vieläkään luonnistu. Isoäiti asuu yksin asunnossaan kolmannessa kerroksessa, eikä talossa ole hissiä. Kodin irtaimisto ja kynnykset huoneiden ovilla estävät pyörätuolilla liikkumisen asunnossa. Yksin asuva, muistisairas ja nyt myös kävelemään kykenemätön 81-vuotias vanhus päätettiin silti päästää kotiin. Kukaan muu paitsi isoäiti itse ei ilahtunut kotiuttamispäätöksestä. Ystäväni äiti suorastaan kauhistui ja soitti monta vihaista puhelua. Päätös todettiin hätiköidyksi ja kotiuttamista lykättiin. Tällä hetkellä isoäiti odottaa vuodeosastolla seuraavaa siirtoa. Yksilökeskeisessä kulttuurissamme yhteisöllisyys on out. Perinteinen ajatus perheyhteisöstä, jossa suku huolehtii Lauttasaari omistaan, on vanhentunut. Kukaan ikäisistäni alle 25-vuo­ tiaista ei koe, että isovanhempiemme tulevaisuus olisi omalla vastuullamme muuten kuin verojenmaksun muodossa, jos senkään vertaa. Silti kunnallisten hoitopaikkojen jonot pitenevät pitenemistään suurten ikäluokkien vanhentuessa. Muistisairaan tai muuten huonokuntoisen vanhuksen paikka ei ole yksin kotona, eikä yksin sairaalan vuodeosastolla. Silti monet heistä joutuvat jompaankumpaan. Ystäväni asuu ja opiskelee eri paikkakunnalla kuin isoäitinsä. Olisiko silti hänen vastuullaan auttaa? Jos ei hänen, niin kenen sitten? ?En todellakaan halua tulla vanhaksi?, ystäväni päätti hänen isoäitiään koskeneen lounaskeskustelumme. Menin kotiin ja mietin, että pitäisi soittaa yksin asuvalle mummolleni. Sitten, kun joskus on taas aikaa. 7
• PPJ Erkka -joukkue - jalkapalloa jokaiselle Pallo-Pojat Juniorit (PPJ) ?seurassa pelaa tällä hetkellä yli 900 tyttöä, poikaa ja aikuista. Se on yksi Etelä-Helsingin aktiivisimmista urheiluseuroista. v Pallo-Pojat Juniorit (PPJ) ? Vuonna 1995 perustettu PPJ jatkaa vuonna 1935 perustetun jalkapalloseura Pallo-Poikien toimintaa. ? PPJ on Helsingin kolmanneksi suurin jalkapalloseura. ? PPJ toimii Lauttasaaressa, Eirassa, Ruoholahdessa, Jätkä saaressa, Ullanlinnassa, Puna- vuoressa, Kampissa ja Töölössä. ? PPJ keskittyy toiminnassaan juniorityöhön. ? PPJ:n arvot ovat iloisuus, taitavuus ja avoimuus. ? PPJ on viime vuodet panostanut voimakkaasti harjoitusolo- suhteiden kehittämiseen. ? http://www.ppj.fi Teksti: Anna Sorto Kuva: Axel Orrström PPJ toimii etupäässä kasvattajaseurana ja sen keskeisenä toiminta-ajatuksena on aktivoida toiminta-alueensa väestö omaksumaan liikunnallinen elä­ mäntapa jalkapalloharrastuksen kautta. Tämän vuoksi seurassa nähtiin luontevana perustaa seuran liki 30 ikäkausijoukkueen rinnalle erityisryhmille suunnattu oma jalkapallojoukkue. PPJ haluaa omalla panoksellaan lisätä kehitysvammaisten ja Aula-työkoti Aula-työkoti perustettiin vuonna 1950. Työkoti on edelläkävijä kehitysvammaisten ihmisten uudenlaisten työtoiminta- ja asumismuotojen tarjoamisessa. Aula-työkodissa on leipomo, kutomo ja myymälä. Työkoti tekee tilauksesta alihankintatöitä. Työkoti sijaitsee Helsingissä Eiran kaupunginosassa (Engelinaukio 5). http://www.aula-tyokoti.fi/ Erkka-joukkue vihki Hernesaaren hallin harjoituskäyttöön 26.11.2013. muiden erityisryhmiin kuuluvien nuorten ja aikuisten mahdollisuuksia harrastaa jalkapalloa urheiluseurassa. PPJ:n oma Erkka-jalkapallojoukkue perustettiin marraskuussa 2013. Seura takaa uudelle joukkueelle mahdollisuuden harjoitella kohtuukustan­nuk­sin ympärivuotisesti hyvissä olosuhteissa, valmennuksessa ja ilmapiirissä. Seuran oma uusi Hernesaareen marraskuussa noussut jalkapallohalli antaa tähän erinomaiset mahdollisuudet. Erkka-joukkue perustettiin yhteistyössä Aula-työkodin kanssa, joka on Suomen ensimmäinen kehitysvammaisten aikuisten työkeskus. Aula-työkodissa kehitysvammaisten ohjaajana työskentelevä Helmi Laaksosen mukaan jalkapalloinnostus alkoi Aula-työkodissa jo aiemmin, kun ?FC Aula? sai kutsun Riilahden toimintakeskuksen järjestämään kehitysvammaisten jalkapalloturnaukseen. - Yhteistyö PPJ:n kanssa käynnistyi Suomen Palloliiton välityksellä juuri turnaustoiminnan kautta. Kyllä jalkapallon ja urheilun harrastaminen on heti ryhdikkäämpää, kun on oikeat PPJ:n pelipaidat ja hieno halli missä harjoitella, toteaa Laaksonen ja lisää: - Joukkueen jäsenet ovat varsin innostu­ neita jouk­kueestaan, ja tavoitteena on saada mahdollisimman monen pelaajan innostus urheilua ja jalkapalloa kohtaan pysymään jatkossakin. Näin alkuun Erkka-joukkue koostuu Aulatyöko­ din työntekijöistä, mutta joukkueen vastuuvalmentajana toimivan, PPJ:n valmennuspäällikkö Axel Orrströmin mukaan tarkoituksena on avata mahdollisimman pian joukkue myös muillekin kiinnostuneille. Orrströmin tavoitteena on saada PPJ:n erityisjalkapallotoimintaan samanlainen positiivinen tekemisen meininki kuin Stadi Cupi -turnauksen yhteydessä pelattavissa Erkka SM-kisoissa perinteisesti on ollut. Erkka-joukkue harjoittelee kerran viikossa ja tarkoituksena on myös osallistua turnauksiin ja peleihin pelaajien määrittelemässä tahdissa. PPJ:n toiminta on osa Suomen Palloliiton erityisryhmil­le suunnattua Respect-toimintaa. Palloliiton myön­tämän Respect ? apurahan lisäksi Palloliitto on lahjoittanut joukkueelle varustesäkin. Miten olisi ? ToPoLa koripallon huipulle? Lauttasaari-lehti julkaisi koripalloselostuksen sivuillaan lokakuussa 1990 ? siis neljännesvuosisata sitten. Yhtymäkohta tähän päivään on siinä, että pitkän tauon jälkeen ToPoLa nousi viime keväänä uudelleen 2. divisioonaan. Eräällä kaudella saarelaiset pelasivat jopa ykkösessä. Se taas johtui siitä, että liitto laajensi sarjatoimintaansa väliaikaisesti. ToPoLa:n ykkös-/edustusjoukkueella on sarjan puolivälissä hyvät mahdollisuudet säilyttää paikkansa. Joukkue itse valmentajineen tietää osaamisensa ja riittävyytensä. Seuran tanakan kasvun ja arvostuksen lisääminen on tärkeätä. Helsinki on jo pitkään ollut vailla liigatason joukkuetta. Kahdeksan pääkaupunkilaista koripalloseuraa on tehnyt keskinäisiä sopimuspapereita, joiden sisältö on lehtien lukijakunnille tuntematonta. Seagulls-niminen 1. divisioonan A-lohkon joukkue pelaa sarjaa ToPo Juniorit ry:n omistamalla lisenssillä, joka lienee ?vuokralla?. Joukkueen pelillinen ylivoima on näyttäytynyt selvänä ja loppusilaus noususta liigaan selvinnee toukokuussa Suomen koripalloliiton esittäessä taloudelliset edellytyksensä. Seagulls ?joukkueen talouden riitto tiedetään vasta keväällä. P A R T U R I P. 6 7 6 9 8 5 Tallbergin Puistotie 1 00200 Helsinki Kello- ja kultasepänliike Lauttasaaren ostoskeskuksessa Lauttasaarentie 28-30, Puh. 09-621 5150 Ne kahdeksan seuraa, jotka ovat hankkeessa mukana, ovat Topo, HNMKY, Sykki, Wartti, Masu, Puhu, Muki ja ToPoLa. Joku tai jotkut noista seuroista saattavat nousta liigaan edustamaan Helsinkiä, josta koripallo aikanaan lähti leviämään muualle Suomeen ja lähinnä silloisista oppikouluista. Olisipa se liigaan nousija Touhun Pojat ry Lauttasaari! Tom Hynninen Post scriptum Lauttasaaren yhteiskoulun laajennuksen (1979-) toteutuminen tullee olemaan siinä tapauksessa erittäin ratkaisevaa! 8 Lauttasaari POISTOMYYNTI Kaikki -30% Auki ma- pe klo 10- 18, lauantaisin suljettu Nro 4 ? 23.1.2014
• Nro 4 ? 23.1.2014 Lauttasaari 9
• Toimintapalsta Drumsö Pensionärer 30.1. Torsdagen 30.1. torsdagsträff Henkkas frågesport. Fullträff Biljetter till Svenska Teatern ?I sista minuten? 22.3. kl.14.00 kan reserveras Anneli Uusikylä tel. 050 367 1744.Ordförande Birgitta Guvenius tel. 050 346 1002. LAUTTASAAREN MARTAT Tiistaina 28.1. VIERAILU ATENEUMISSA kello 16.00, tapaaminen aulassa. Jos kysymisiä, soita Leenalle, 040 512 5703. Tervetuloa! Lauttasaaren Sosialidemokraatit Poliittisen vuoden 2014 käynnistys on lauantaina 25.1. klo 17 HakisKlubilla ravintola Oivassa, Porthaninkatu 5, 00530 Helsinki. Kaupunginvaltuutettu, EU-vaaliehdokas Nasima Razmyar on mukana keskustelemassa ajankohtaisesta kotimaan ja Euroopan tilanteesta. Klubi istuu klo 17?20. Lisätietoja: jouni.uusikivi@gmail.com Yleisölle avoin Poliittisen historian klubi kokoontuu ensi maanantaina 27.1. klo 18 rav. Juttutuvan pääsalissa, Säästöpankinrannassa. Presidentti Tarja Halonen, kanslianeuvos Maunu Ihalainen ja ex-järjestöpäällikkö Sulo Maanonen puhuvat Hakaniemen merkityksestä otsikolla ?Pitkänsillan tuolla puolen?. Olavi Syrjänen johtaa puhetta. Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä puhuu ?Julkinen talous kriisissä, miten käy koulutuksen?? ? keskustelun avaukseksi tiistaina 28.1. klo 18 Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5 A, 3 krs (kokoushuone 303) Hakaniemessä. Lauttasaareen muuttanut kaupunginhallituksen varajäsen Nina Castén ohjailee keskustelua. Tilaisuus on avoin, kahvitarjoilua. Tervetuloa! Lisätietoja: rae.seppala@elisanet.fi Opetusministerin valtiosihteeri, kaupunginhallituksen jäsen Pilvi Torsti alustaa ajankohtaisen keskustelun tiistaina 28.1. klo 19.00-20.30 Kannelmäessä, Kaarelantie 86:n kokoustiloissa. Lisätietoja: s.vehvilainen@mbnet.fi Stadin Demarit jalkautuvat Hakaniemen markkinoille sunnuntaina 2.2. klo 10?14.30. Tervetuloa tapaamaan kaupunginvaltuutettuja ja muita päättäjiä talven taittumisen kynnyksellä ja antamaan palautetta heille. Lisätietoja: jouni.uusikivi@gmail.com Enemmän tietoa demareiden tammikuun tapahtumista www.stadindemarit.fi/tapahtumat. LUOVUUDEN TORI AGORA RY Kevätkauden joogaryhmät tiistaisin Nuorisotalo Apajassa, Pajalahdentie 10a seuraavasti: Hatha-jooga klo 10.45 - 12.15 alkaen 7.1.2014, Dynaaminen jooga klo 9.30 - 10.45 alkaen 14.1. Ilmoittaumiset ja lisätiedot Virva Garam, puh. 041 444 1225. Tietoja toiminnastamme www.agoratori. net ÖPPNA DAGHEMMET TALLEN BARN från 0 år är tillsammans med sina vårdare välkomna till öppna daghemmet/familjekaféet TALLEN, Smedjeviksvägen 10 a (Bibliotekshuset), tisdag, torsdag och fredag kl. 9-13. Tallkottarnas BARNRYTMIK till gitarrackompanjemang kl. 10.30. Sångerna åskådliggörs med skojig rekvisita. Servering. Avgift 8 e. Närmare information tel 040 530 7390 under Tallens öppethållningstider, www.folkhalsan.fi/drumso. Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus Myllykallionrinne 1 Virasto: auki arkisin ma, ti, to, pe 9-14, ke 13-18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi ma-pe klo 9-21 p. 09 2340 4302. Diakoniatoi- 10 misto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10-11 p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. To 23.1. klo 12 Torstaipiiri, srk-sali, raamatusta alustaa pastori Reima Niemelä. Klo 14 Omaishoitajien ryhmä, Kirkkokahvila. Klo 18-21 Nuorten krypta. Pe 24.1. klo 9-9.20 Pienten lasten kirkkohetki, Annette Markkunen ja Aino Valojärvi. Lauletaan tuttuja lasten virsiä, hiljennytään ja kuullaan Raamatun kertomuksia. Klo 10 Yhteisvastuutalkoot, srk-sali. Ohjelmassa kirjekuorien täyttämistä, sulkemista ja pakkaamista, niin kauan kun hommaa riittää. Tarvitsisimme auttavia käsipareja toteuttamiseen, olemme kiitollisia pienestäkin ajasta minkä voit antaa. Talkooväelle on tarjolla keittoa ja kahvit. Ilmoittautua voi Taina Viherkarille p. 09 2340 4323. La 25.1. klo 11-12.30 Avoin lentopallovuoro, C-porras. Su 26.1. klo 11 Herättäjän kirkkopyhän messu, saarnaa Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Si­mo Juntunen, liturgi Juha Rintamäki, kanttori Marjukka Andersson, Herännäisnuorten kuoro, joht. Samuli Korkalainen, luottamushenkilö Annukka Sorjonen, kirkkoväärtit Anna Paajanen ja Arto Saario, suntio Kai Sorokin. Messun jälkeen lihakeittolounas ja kahvit, yht. 8 e. Noin klo 13 Seurat, kirkko. Puhujina aluesihteeri Minna Ruuttunen, johtaja Ilkka Mattila, tiedotuspäällikkö Iiris Kivimäki ja khra Juha Rintamäki. Klo 11-12 Pyhäkoulu, Sanna Yli-Koski-Mustonen. Klo 18 Konsertti, Risto-Matti Marin, piano ja Klaus Mäkelä, sello. Vapaa pääsy. Ma 27.1. klo 10-12 Cafe Kardemumma, S:t Jacobin srk-sali. Klo 13 Hyvän mielen kahvihetki, diakoniatoimisto F-porras. Ti 28.1. klo 13 Äiti Teresa -piiri, B-porras. Klo 18 Avoin rukouspiiri, B-porras. Ke 29.1. klo 19 Viikkomessu, Juha Rintamäki ja Marjukka Andersson. To 30.1. klo 9.30 Aamuklubi, B-porras. Klo 12 Torstaipiiri, srk-sali, Yhteisvastuusta kertoo diakoni Taina Viherkari. Klo 18-21 Nuorten krypta. Klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet -raamattupiiri, B-porras. Muuta Kirkkokahvila on auki ma-pe klo 10-18, lounasta klo 11-13. Avoin päiväkerho ma ja pe klo 9-12 sekä ti klo 1416, D-porras. Helena Eliassonin taidenäyttely B-portaan aulassa tammikuun ajan, auki ma-pe klo 10-18. Ikoninäyttely 24.1. asti Johanneksen kirkon kryptassa, Korkeavuorenkatu 12, auki to klo 10-18 ja pe klo 10-15. Ortodoksinen ikonien siunaaminen to 23.1. klo 18, mukana pastorit Pirjo Työrinoja ja Fred Lindström ja isä Kalevi Kasala. skoj med hela familjen! Vi lagar mat, pysslar, sjunger, dansar, går på skattjakt eller slappnar av, äter tillsammans och avslutar med en andakt. Mera info på vår hemsida www.helsingforsforsamlingar.fi/johannes. Frågor? Ring Nenne 050 401 0390. Kl. 18: Veckomässa i Gamla kyrkan. Lindström, Enlund. To 30.1 kl. 19-21: Regnbågscafé för HBT-människor och andra intresserade i Hörnan, Högbergsgatan 10. Ray. JEHOVAN TODISTAJAT Kaikki tämän lehden lukijat ovat lämpimästi tervetulleita LA 25.1.2014 Hämeenlinnassa järjestettävään konventtiimme, jonka teema on: ?Jumalan sana on voimaa uhkuva?. Vapaa pääsy, ei kolehtia. Ohjelma alkaa klo 9.40. Hämeenlinnan konventtisali, Antreantie 37. Bussikuljetus, tiedustelut 050 544 7767. www.jw.org/fi Hyvä jäsen! Jäsenyys ei ole loppunut, vaikka laskua ei ole tullut. Jäsenlaskun puuttumisesta on jo tullut kyselyjä. Lähetämme laskut aina tammi- helmikuun taitteessa. Kun lähiviikkoina saat laskun, muista ottaa yhteys, jos tiedoissasi on virhe tai se on mennyt väärään osoitteeseen. Ota yhteys: seura@lauttasaari.fi tai 010 387 7080. Jäsenenä saat monia etuja kuten alennusta kirjoista, korteista ja juhlatilojen vuokrauksesta. Olethan mukana tukemassa kaupunginosayhdistyksesi toimintaa ! Lauttasaari-Seura ry Mikäli et saa lehteä kotiisi, Lauttasaarilehden voi noutaa esim. seuraavista paikoista: ? West Best, Ostoskeskus ? S-market, Ostoskeskus ? K-Ekstra, Lauttasaarentie 5 ? Keskusapteekki, Lauttasaarentie 35 ? K-supermarket, Kiviaidankatu 2 ? Kirjasto, Pajalahdentie 10 Myydään ? R-kioski, Isokaari ? S-market, Itälahdenkatu 28 ? Nordea, Gyldenintie ? Siwa, Isokaari 9 ? K-Ekstra, Isokaari 42 ? Ruoholahden kauppakeskus HENGELLINEN HYVINVOINTI -TAPAHTUMA LAUTTASAAREN KIRKON SEURAKUNTASALISSA TORSTAINA 13.2.2014 KLO 14-16 Ohjelma: Tilaisuuden avaus, kirkkoherra Juha Rintamäki Liike ja mieli, projektisuunnittelija Markku Holmi Hengellinen hyvinvointi, seurakuntapastori Marko Heusala Johannes församling Fr 24.1 kl. 10-11.30: Familjeträff i Hörnan. Ollberg. Kl. 12.15-13.30: Veckolunch i Högbergsgården, Högbergsgatan 10 E. Frivillig avgift. Välkommen på middagsbön i Johanneskyrkan kl. 12. Lö 25.1. kl. 10-15: Traditionellt postningstalko för Gemensamt Ansvar i Högbergsgården, Högbergsgatan 10 E. Lätt lunch och kaffe serveras. Välkommen med. Frände. Sö 26.1 kl. 10: Högmässa i S:t Jacob. Repo-Ros­ tedt, Enlund. Kyrkkaffe. Kl. 12: Högmässa i Johanneskyrkan. Lindström, Djupsjöbacka, Enlund. Kören Manifestum medverkar. Kyrkkaffe. Må 27.1 kl. 10-12: Café Kardemumma. Tvåspråkigt café i S:t Jacobs. Salenius. Kl. 10-11.30:Tomas familjeträff i Hörnan. Hög­ bergs­gatan 10, ingång via gården. Frände. Ti 28.1 kl. 12: Lunchmusik i Gamla kyrkan. Matti Pohjoisaho. Kl. 13: Träffpunkt för seniorer & daglediga i Hög­bergsgården. Peter von Koskull berättar om sin vardag med afasi. Frände, Böckerman. Kl. 18: Mariavesper i Johanneskyrkans krypta. Busck-Nielsen, Löfman. On 29.1 kl. 14-15.30:Diakoniträff i S:t Jacobs församlingssal. Salenius. Kl. 16-19: Family Fun i S:t Jacobs. Kom och ha Musiikkia ja yhteislaulua, kanttori Aino Valojärvi Lauttasaari KT, 63,5m² 2h + avok + s + p. Valoisa -07 valmistunut kaksio. Vhp. 387t euroa. P. 050 448 1550. Esitt. 26.1. klo 14, Melkonk. 9A. Kuvat: Oikotie 8205273. LAUTTASAARI 67m2 Myydään Koillisväylä 9a:ssa valoisa parvekkeellinen kolmio, jossa erinomainen pohja. Katso lisää Oikotieltä: 8188099. Vhp. 312 000 e. Puh. 050 382 4626 / Marko. Tilaisuus! Myytävänä 2h + k + ha 69 m2. Edulliset asumiskustannukset hyvässä taloyhtiössä Isokaarella. Puh. 040 521 7150. Lauttasaari Juonto diakoni Sini Havas Tilaisuuden päätteeksi kampanjakahvit yhteisvastuukeräyksen hyväksi 2 ?. yhteisvastuuke TERVETULOA! T Mukana tapahtumassa: Helsingin Lauttasaaren seurakunta, Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry Palvelukeskus Merikaari ja Etsiväpiirit ?projekti, Helsingin kaupungin vapaaehtoistoiminta, Helsingin kaupungin Eteläinen kotihoitoyksikkö, Marian sairaskotisäätiö, Lauttasaaren Fysikaalinen Hoitolaitos sekä Valli ry, Etsivä mieli ?projekti. Vuokralle tarjotaan Annetaan Autohallipaikka Melkonkatu 21. Määräaikainen sopimus 31.12.2014 saakka. Hinta 100 e/kk . Tied. 050 61 715/Kaistinen. Fazer-piano poiskuljetusta vastaan, virityksen tarpeessa. Puh. 040 593 5061 / Helena. AA-kokouksia Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja la klo 17.30 Lauttasaaren kirkko, D-porras. Nro 4 ? 23.1.2014