Lauttasaari 23.10.2015 - Lehtiluukku.fi

Lauttasaari Lauttasaari Nro 37 ? 23.10.2015 | Perustettu 1968 Julkaisija Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry Melkon muraali muistuttaa Itämerestä s. 3 Ehdota vuoden lauttasaarelaista s. 2 1 Nro 37 23.10.2015 Paavo Nurmen talot s. 6-7 Arif Hamidulla, YKV, LKV Jaakko Torvinen, LKV 041- 537 6060 041-537 6071 Kiinteistömaailma Asuntovarma Oy LKV Asunnon myynti-, vuokraus- ja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7878 www.AsuntosijoittajanABC.. Lauttasaarentie 16 ? P. 09 622 4141 ? lauttasaari@kiinteistomaailma.fi Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min Matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min Klaara on kodin kutsutuin vieras. Kodinhoito- ja siivouspalvelumme sinulle, joka arvostat laatua. Senioreille, sairaille ja lapsiperheille myös arvonlisäverottomat palvelut. Soita 0400 701 666/Kaisa ja kerron lisää. Hoidamme kotisi, mökkisi ja toimistosi lattiasta kattoon, sisätiloista puutarhaan ja siivouksesta sisustukseen. KLAARA SERVICE OY | ISOKAARI 3, 00200 HELSINKI | WWW.KLAARA.COM TIMO HELLSTEDT ? Harmaakaihileikkaukset ? Silmätautien erikoislääkäri ? Taittovoimaleikkaukset ? Silmäkirurgi ? Näöntutkimukset ? Lääketieteen tohtori ? Silmien terveystutkimukset ? Silmäsairauksien hoidot ? Silmälaboratorio / kuvantamistutkimukset LAUTTASAAREN SILMÄLÄÄKÄRIKESKUS Lauttasaarentie 5, 00200 Helsinki, Ark 10-18, La 10-15, Ajanvaraus 09 675 122, www.lauttaoptiikka.fi
Lauttasaari 2 Pääkirjoitus 23.10.2015 Kaupunkibulevardin autuus on harhaa Muuttamalla yleiskaavalla sisääntulotiet kaupunkibulevardeiksi kaavoittajat haluavat uutta tilaa rakentamiselle. Tiivistämällä kaupunkirakennetta he uskovat tekevänsä myös ympäristötekoja. Keskustelussa on jäänyt liian vähälle huomiolle bulevardisoinnin kielteiset vaikutukset. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon terveellinen elinympäristö, missä ilman epäpuhtaudet eivät kuormita asukkaita. Ulkoilman laadulle on määrätty terveysvaikutusperusteiset raja- ja ohjearvot. Raja-arvot perustuvat EU:n direktiiveihin. Ilmanlaadun raja-arvot eivät saa ylittyä alueilla, jossa asuu ja oleskelee ihmisiä. Kansalliset ohjearvot tulee huomioida maankäytön ja liikenteen suunnittelussa, toimintojen sijoittamisessa ja lupakäsittelyssä. Terveyttä vaarantavia ovat etenkin liikenteen typenoksidit ja pienhiukkaset. Niistä johtuvat ongelmat kaupunkibulevardeilla ovat tiedossa, sillä yleiskaavaa valmisteltaessa Helsinki teetti ilmanlaatuselvityksen ilmatieteenlaitoksella. Tutkimuksen mukaan typpidioksidin vuosiraja-arvon todennäköisesti ylittyy katukuilussa, jos vuorokautinen liikennemäärä on 25 000 ajoneuvoa. Ja kaupunkibulevardista tulee kapea kuilu. Länsiväylän liikennemäärä on nykyisin noin 70 000 autoa vuorokaudessa. Metrosta huolimatta väylän autoliikenne ennusteiden mukaan lisääntyy. Ilmanlaadun raja-arvot tulevat saarella varmasti ylittymään. Kaupunkibulevardi pahentaisi päästötilannetta ja laajentaisi ongelmaa, koska bulevardi aiheuttaisi ruuhkaantumista. Tällöin suuri osa liikenteestä siirtyisi Lauttasaarentielle ja muille asuinkaduille. Tiivis kaupunkirakenne ja erityisesti katukuilumaiset korttelirakenteet heikentävät tuulen kulkua, ja liikennemäärän kasvaessa katupölypäästöt kasvavat. Nro 37 ? 23.10.2015 Ehdota vuoden 2015 lauttasaarelaista On jälleen aika valita vuoden lauttasaarelainen! Vuoden lauttasaarelaiseksi valitaan henkilö, joka aktiivisella toiminnallaan on vaikuttanut positiivisesti Lauttasaaren ja lauttasaarelaisten elämään ja joka työssään tai toiminnallaan on esimerkiksi lisännyt yhteisöllisyyttä saarella, toiminut epäkohtien poistamiseksi tai muutoin edistänyt viihtyisyyttä ja hyvinvointia saarellamme. Valittavan tulee ensisijaisesti asua saarella, mutta se ei ole ehdoton vaatimus. Saarelaisia pyydetään ehdottamaan sopivaksi katsomiaan henkilöitä. Ehdotuksessa tulee olla vakuuttava perustelu ja kuvaus siitä, miten kyseinen henkilö on työskennellyt saaren eteen. Valinnan tekee Lauttasaari-Seuran hallitus. Valittu henkilö ei voi olla seuran työntekijä eikä luottamushenkilö. Vuoden lauttasaarelainen julkistetaan perinteisesti seuran ja Lauttasaaren säätiön yhdessä järjestämässä itsenäisyyspäivän tilaisuudessa 6. joulukuuta. Ehdo tukset tulee lähettää 30. lokakuuta mennessä joko meilitse osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai postitse Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki. Vuoden 2014 lauttasaarelaiseksi kukitettiin Saara Svedström, vuonna 2013 tittelin sai Aimo Melleri. Saaristolääkäreiden punkkibussin jo varhain keväällä alkanut rokotuskampanja päättyy Lauttasaaressa tulevana lauantaina 26. lokakuuta, jolloin Itälahdenkadun S-marketin luona kello 12.30-14.30 olevasta bussista on vielä mahdollista saada tehoste punkkirokotukseen sekä päivittää samalla myös jäykkäkouristus -ja influenssarokotuksetkin. TBE-tapausten määrä on tänä vuonna ylittänyt viime vuonna tilastoitujen tapausten määrän. Rokotteiden hinnat ja lisätietoa osoitteesta saaristolaakarit.fi. Lauttasaaren Bändikoulu täyttää 10 vuotta, ja sitä on syytä juhlia. Bändikoulu järjestää juhlakonsertin perjantaina 30. lokakuuta kello 19 Lauttasaaren yhteiskoulun auditoriossa. Luvassa on nykyisten ja vanhojen oppilaiden musiikkiesityksiä sekä artistivieraina Jepa Lambert ja Aki Haarala Palefacen Räjähtävä Nyrkki -yh- tyeestä. Tilaisuuteen ei tarvitse erikseen ilmoittautua ja sinne on vapaa pääsy, käsiohjelma maksaa 5 euroa. Vielä viimeiset rokotteet Punkkibussista Bändikoulun täyttää 10 vuotta Terveysriskien lisäksi laki velvoittaa ottamaan huomioon myös rakennetun ympäristön, maiseman ja luontoarvot. Toteutuessaan Länsiväylän bulevardisointi tuhoaisi luonnontilaisen rannan ja muuttaisi maisemaa kaikkialla pohjoisessa Lauttasaaressa. Ympäristöhyötykin jää kyseenalaiseksi, koska Aalto-yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan keskustamainen asuminen ei olekaan niin ekologista kuin on uskottu. Lauttasaari-Seura toivoo, että tutkimustulokset otetaan vakavasti ja Länsiväylän bulevardisoinnista luovutaan. Se on liian suuri riski myös taloudellisesti, koska kaupunki joutuisi lunastamaan Länsiväylän itselleen tietämättä, milloin ja missä laajuudessa rakentaminen toteutuu. Katri Penttinen Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja Vappu Anerin näyttely Lauttasaaren kirkossa kertoo elämästä veden ja valon symbolien kautta. Tässä lehdessä Ehdota vuoden lauttasaarelaista......................s. 2 Melkon muraalilla on sanoma...........................s. 3 Kirja erään lauttasaarelaisen salaisuuksista......s. 4 Asutko Paavo Nurmen talossa?.....................s. 6-7 Lauttasaari Perustettu 1968 Painos 11 800 kpl Ilmestyy perjantaisin Tilausmaksu 40 e/vuosikerta Sanomalehtien liiton jäsen Kustantaja Lauttasaari-Seura ry Kauppaneuvoksentie 18 00200 Helsinki Taitto Ars Today, 0400 481 211 arstoday@arstoday.fi Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Oy www.lauttasaari.fi Nina Talmén päätoimittaja 045 611 2987 paatoimittaja@lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi Valo voittaa pimeyden Vappu Anerin näyttelyssä valo vyöryy elämän synkkien aikojen yli ja täyttää ne toivolla. Teksti Katja Pesonen Kuvat Vappu Aneri Lauttasaaren kirkon aulassa on nähtävillä vielä kuun loppuun asti taiteilija Vappu Anerin maalauksia ja valokuvia. Näytte lyn teemoina ovat vesi ja valo. Aneri kertoo niiden olevan kaikista symbolisimmat elementit ja tässä näyttelyssä ne kuvastavat hänen elämäänsä. ?Viime vuosi on ollut tähänastisen elämäni rankin. Tämä näyttely kertoo siitä veden ja valon merkitysten kautta. Vesi on kaiken elämän eliksiiri, se puhdistaa. Valo valaisee pimeyden. Kun nämä kaksi yhdistyvät näyttelyssäni, se tuo siihen toiveikkuutta. Että kaikki järjestyy kyllä?, hän pohtii. Omakohtainen näyttely on Ane rille eräällä tavalla jopa välttämättömyys. Hän valmistui kuvataiteilijaksi Alfa Artin taideoppilaitoksesta vuonna 2007. Näyttelyissään hän sai hyvää palautetta teoksistaan, vaikka ne olivat joskus rankkojakin. Jossain vaiheessa hän koki, etteivät ne kummunneetkaan enää hänen sisimmästään vaan hän teki sellaisia töitä, joita ihmiset häneltä odottivat. Oli aika luoda nahkansa. Näyttelyn valokuvissa kuultaa kesä, maalaukset ovat ekspressii visiä, joista silti löytää tarinan, katsojan oman tarinan. Taiteilija ei ole halunnut nimetä mitään, sillä haluaa ihmisten löytävän niistä itsensä. Aneri kertoo valokuvaavansa koko ajan, erityisesti arjen pieniä hetkiä ja kaikenlaista kaunista. ?Valokuvaaminen on spontaania ja virkistävää. Maalaus on sille hyvää vastapainoa, sillä siinä joutuu olemaan suunnitelmallisempi ja teoksen tekeminen vie aikaa.? Näyttelyn maalaukset ovat ak- varelleja ja akryyleja. Hän nauttii akvarellin haasteellisuudesta. Se on niin herkkä, että virheet kuultavat läpi. Akryylissa ja öljyvärissä kaiken saa peittoon vaikka uuden kerroksen alle, jos haluaa. Aneri toivoo ihmisten saavan näyttelystä iloa ja lohtua. ?Valo on vahvempi kuin pimeys. Valo ei anna periksi. Olen ihmetellyt itsekin, miten voin löytää itsestäni armollisuutta sekä muita että itseäni kohtaan, vaikka olisikin tapahtunut jotain todella raastavaa. Halusin näyttelyssä keskittyä siihen, mikä on kaunista ja koen, että tämän näyttelyn tekeminen on tehnyt itselleni hyvää.? Vappu Anerin näyttely Lautta saa ren kirkossa 30. lokakuuta asti osoitteessa Myllykallionrinne 1. Tai teilijan työhuoneelle voi tulla vaikka kahvittelemaan ja keskustelemaan taiteesta. Hän tekee myös tilaustöitä. Yhteyden voi ottaa meilitse vappua neri@gmail.com
Lauttasaari 3 JARMO RUHANEN Nro 37 ? 23.10.2015 FAKTA Mikä rakkolevä? Rakkolevä on tärkeä avainlaji pohjoisessa Itämeressä joka pitää yllä rantavyöhykkeiden monimuotoisuutta ja stabiloi veden ravinteiden kiertoa. Kun rakkolevä voi hyvin, voi ympäristökin hyvin. Se tarjoaa elinpaikkoja ja ravintoa monille eläinlajeille ja eliöistöille, kuten leväkotilolle, siloneulalle, leväsiiralle sekä katkoille ja kaloille poikasineen. Rakkolevä voi kasvaa jopa metrin pituiseksi ja muodostaa useita kasvustoja. Se on hidas lisääntymään ja siksi se reagoi herkästi veden laatuun, suolapitoisuuteen ja valaistusolosuhteisiin. Rakkolevien määrä romahti 1970-80-lukujen taitteessa Itämeren saastumisesta johtuvan rehevöittymisen vuoksi. Tuolloin ne katosivat erityisesti Saaristomereltä ja läntiseltä Suomenlahdelta. Ainakaan Saaristomerellä se ei ole tullut takaisin kaikille niille alueille, joilta se hävisi. Se myös puuttuu monin paikoin ulkosaaristosta. Helsinkiläinen kansainvälisesti menestynyt graffititaiteilija EGS teki rakkoleväaiheisen muraalin Itälahdenkadulla sijaitsevan kerrostalon sekä vieressä olevan ravintolan Wanhan Herran seinään. Kerrostalon seinään on ilmestynyt väripilkku, rakkoleväaiheinen seinämaalaus. Se on taideteos, jolla on sanoma. K Teksti Katja Pesonen un Itälahdenkadun ja Melkonkujan kulmatalon seinässä huomattiin viime vuonna elementtivaurio, oli rutiinivaihtoehto laittaa siihen maalarinvalkoiset kaakelit. Sitten oli myös toinen vaihtoehto, kuten poiketa kaavoista ja tehdä muraali eli ulkoseinämaalaus. ?Taloyhtiössämme on valmisteilla pitkän tähtäyksen ohjelma, jossa on tarpeellisen korjausra kentamisen lisäksi tarkoitus toteuttaa muitakin isompia kehittämishankkeita. Olemme päättäneet ottaa siihen avuksi taiteen. Kun talon julkisivu on kunnossa ja se miellyttää silmää, tuo se samalla lisäarvoa koko lähialueelle. Julkisivuelementin korjaustyöhön halusimme siksi yhdistää uuden taideteoksen hankinnan?, kertoo taloyhtiön hallituksen jäsen Leif Wikholm, suuri taiteen ystävä ja harrastaja. Hallitus ja asukkaat olivat seinämaalauksen kannalla. Kun Wik holm etsi teokselle tekijää, eräs taiteilijaystävä ehdotti, että jos rohkeutta riittää, niin graffititaiteilija on kokeilemisen arvoinen. Ja koska he halusivat teoksesta sekä kauniin että kantaaottavan, graffititaiteilija sopi yhtälöön. Hän otti yhteyttä Suvilahdessa sijaitsevaan graffititaiteeseen eri- koistuneeseen Make Your Mark Galleryyn, josta löytyi EGS, taiteilija, joka on pitänyt näyttelyitä Suomen lisäksi muun muassa Espanjassa, Australiassa ja Alankomaissa. Muraalin aiheeksi päätettiin Itämeri ja sen symboliksi sen avainlaji, rakkolevä. ?Asumme suurten kysymysten äärellä. Niitä ovat väestön kehitys, maailman rauha ja luonnon tasapaino, joista me voimme ottaa kantaa jälkimmäiseen. Lauttasaarelle meri ei ole ainoastaan maisema, meillä on tärkeä rooli sen suojelussa, koska olemme sen äärellä?, Wikholm pohtii. Muraalista tuli vetoomus Itämeren suojelun puolesta, vetoomus joka näkyy kauas. Se on julkinen kannanotto luonnonsuojelun ja Itämeren hyvinvoinnin puolesta. Ja mikä parasta, se on siinä vuosiksi eteenpäin, ettei asia unohdu. Wikholm toivoo, että myös alakerrassa olevassa päiväkodissa saataisiin siitä inspiraatiota ympäristöarvojen opiskeluun. Hän myös toivoo teoksen kirvoittavan keskustelua. Tähän mennessä siitä on sadellut kehuja. ?Kukaan ohikulkija, joka tähän on pysähtynyt ei ole sanonut siitä pahaa sanaa.? EGS on tehnyt samanlaisen teoksen Itälahdenkadulla sijaitsevan ravintola Wanhan Herran kylkeen. Teos on tiettävästi ainut MAKE YOUR MARK GALLERY Melkon muraali muistuttaa Itämerestä Taloyhtiön hallituksen jäsen Leif Wikholm toivoo teoksen tuovan lisää julkista taidetta Lauttasaareen. muraali Lauttasaaressa. Muissa kaupunginosissa, kuten Arabiassa on tässä asiassa kunnostauduttu, kun esimerkiksi keväällä kuvataiteilija Jukka Hakanen maalasi koko talon päätyseinän peittävän muraalin osoitteeseen Hämeentie 128. ?Olisi hyvä, jos teoksen kannustamana saataisiin lisää taidetta Lauttasaareen. Täällähän ei yksinkertaisesti ole mitään muuta julkista taidetta kuin patsas sankarihaudalla, mikä on harmillista. Saarelle tarvittaisiin ehdottomasti lisää julkista taidetta?, toteaa Wikholm. EGS on tehnyt useita julkisia tai- deteoksia tilauksesta. Hän saa yleensä vapaat kädet, joten Melkon muraali on siitä poikkeuksellinen, että rakkolevä on aiheena asukkaiden suunnittelema. ?Otin työn kuitenkin mielelläni vastaan, sillä Itämeri, sen hyvinvointi ja ylipäätään luonnonsuojelu on itselleni erittäin tärkeää. Työn teki tietysti mielekkääksi se, että se natsasi oman ajatusmaailmani ja arvojeni kanssa?, hän kertoo. Rakkolevä on aiheena mielenkiintoinen. Se on jokseenkin epämääräinen muodoltaan. EGS tutustui sen muotoihin ja teki muutamia luonnoksia asukkaiden nähtäväksi. Kun he olivat päässeet yhteisymmärrykseen lopputuloksesta, taiteilija alkoi hommiin. Hän aloitti sen viime viikon torstaina ja viimeisteli sunnuntaina. Teos on hänen tulkintansa rakkolevästä. Sen voisi nähdä jopa abstraktina teoksena, mutta samalla levä on siinä selkeästi nähtävissä. Ja kun syystuuli puhaltaa Itämerestä Melkonkujalle, maalaus puoltaa paikkaansa. ?Tein maalausta sitten mihin tahansa, minulle on tärkeää, että se sopii rakennuksen ympäristöön. Tämä on kaiken kaikkiaan ollut tosi lämminhenkinen projekti?, EGS kiittelee. EGS:n kotisivut egshelsinki.com
Lauttasaari 4 Äidin jäämistöstä löytyy salaisuus Kirjailija Pia Pesonen ei itse asu Lauttasaaressa, mutta on kirjoittanut kirjan, joka sijoittuu saarelle. Hän tuntee paikan hyvin ja omistaa kirjansa lauttasaarelaiselle kummitädilleen. ? ?En aina edes itse tiedä mikä on kirjassa totta, mikä tarua. Seuraan aistit valppaana ympäristöä ja lähipiiriä. Sieltä ne kirjailijan ainekset löytyvät. Sijoitin kirjani Lauttasaareen, koska tunnen paikan hyvin ja se sijaitsee tarinan kannalta sopivasti Helsingin läntisimmässä kolkassa. Omistin kirjani lauttasaarelaiselle kummitädilleni Liisa Salmelle, jonka elinpiiriä olen lainannut myös kirjaan?, kirjailija kertoo. ?Menneisyyden tutkiminen on tärkeää, mutta myös ajassa liikkuu asioita. Ehkä nykyiset turvapaikanhakijammekin laahaavat traumojaan pitkälle elämässään, jopa seuraavaan sukupolveen. Kirjoittaessani en tietenkään tiennyt, että pakolaisen ongelmat tulevat näin ajankohtaiseksi.? Tamarankin traumat alkoivat jo Neuvostoliitossa. Hänen pelkonsa alkoivat nuoruudessa, koska hän ei kuulunut puolueeseen. Ei edes Kekkosen järjestämä Suomen kansalaisuus säästänyt häntä pelolta. Pelko jäi päälle. ?Lohtua Tamaralle toi menneiden muistelu. Hän miettii kaiholla kotikaupunkinsa pitkiä jonoja: ?Keskipitkässä luettiin Gogolia ja Tsehovia, loppumattomissa Dos tojevskia ja Puskinia. Työläiset lukivat Pravdaa, jonka soiroista käärittiin sätkiä ja loput pehmen nettiin käymäläkäyttöön.? Pia Pesonen sanoo tarinan olevan fiktiivinen, mutta toisaalta paljolti tosi. Tytär Irina miettii äitiään asuntoa tyhjentäessään: ?Äidille Venäjän sydän oli puhdas ja valoisa. Siinä maassa oli aina tehty sellaisia tyhmyyksiä, joita yksikään tervejärkinen ei pystynyt tajuamaan. Äiti pohtii, miksi valtio ? Neuvostoliitto ? kehuu, että tässä maassa ei ole rikkaita, miksei se ole valtio jossa ei ole köyhiä. Tamara muistelee lähtöään Le ningradissa: ?Ruosteiset patterit tippuivat vettä. Homeen haju tarttui saman tien vaatteisiin. Nyt Gogolin talon kosteasta rapusta nousi kotia kohti nainen, joka tiesi siinä astel lessaan, että lähtisi Leningradis ta.? ?Tänään Suomen ja Venäjän raja on auki ja hyvä niin. Suomessa asuu jo melkoinen joukko tänne muuttaneita venäläisiä ja heissä on myös minun tuttujani?, Pesonen kertoo. ?Useat tutuistani ovat juuri naisia, jotka ovat avioituneet suomalaisten miesten kanssa. Moni asia on nyt helpompaa, mutta aivan ongelmatonta ei muutto ole nytkään, ei kai koskaan. Moni tutuistani on akateemisia ihmisiä, mutta he saavat kuulla joskus huomautuksia kevytkenkäisyydestä.? Kirjan Tamara päättää ratkaista vierauden tunteensa olemalla miehelleen hyvä aviovaimo: ?Hän tekisi sienipelmenejä smetanalla, borssia smetanalla, blinejä mädil lä, sipulilla ja smetanalla, maidos sa liotettua rautua smetanalla, seljankaa smetanalla, syöttöpor sasta... ja hän avaisi sylinsä ja suo malainen saisi tuntea vatsassaan mikä oli russkaja dusa.? Suomalainen mies taas antaa rakkautta huolenpidolla ja kauniilla sanoilla: ?Tamara pieni po liittinen pakolaiseni, maanpaossa elelevä hedelmäni, kapealanteinen oksidenttini, iloisensynkkä dissi denttini.? Leningrad ja nykyisin Pietari ovat Pia Pesoselle tuttuja monien käyntien ansiosta. Teksti Hilkka Kotkamaa Kuva Anni Kotkamaa Ä iti on kuollut. Irina tytär purkaa lapsuudenkotiaan Lauttasaaressa. Hän siivoaa tavaroita, etsii äitinsä menneisyyttä ja samalla itseään. ?Kuolintodistuksen mukaan äiti oli kuollut sydänkohtaukseen, mutta Irina tiesi paremmin: äiti oli kuol lut sydämen särkymiseen ja sydä men suruun. Isän vuoksi.? ?Irina kuvittelee tuntevansa äitinsä ytimiä myöten, mutta huomaakin, ettei tunnekaan häntä kovin hyvin. Kun menneisyys rupeaa purkautumaan kaapeista ja komeroista, syntyy salapoliisitarinan kaltainen elämä?, kertoo Pia Pesonen. Pia Pesonen on kirjoittanut äi tinsä tarinasta kirjan Maatuska (Teos, 2015). Kirja on todella kuin maatuskanukke, jota avataan kirjassa kerros kerrokselta. Mitä nyt, kun pitäisi puristaa äidin elämä erilaisiin tavarakasoihin ja parin rivin myynti-ilmoitukseen? Miten panna myyntiin lapsuus ja nuoruus: ?Hyvä sijainti Katajaharjussa. Kaksisataaviisi kymmentä neliötä ja taloyhtiössä uima-allas.? Tamara-äidin tarina on tyttärelle satoja kertoja kerrottu. Äiti oli loikkari Neuvostoliitosta. Suomalaisessa rakennusprojektissa työskennellyt arkkitehtimies ja venakkotyttö rakastuivat. ?60-luvulla tapahtui vain muutama onnistunut loikkaus Suomeen. Siitä kiinnijääminen olisi merkinnyt virallisen politiikan mu kaista ankaraa rangaistusta molemmin puolin rajaa. Teko sisälsi suuren vaaran.? Rakkaus oli kuitenkin vahvempi. Tamaran oli keinolla millä hyvänsä päästävä Helsinkiin lähtevään Leningradin sakkikerhon joukkueeseen mukaan. Onnistuuko loikkauksen riskialtis suunnitelma, kun ryhmän vartiointi on kuin paksu peitto? ?Loikkaus merkitsi tuolloin lähtöä ilma paluuta. Myös rakennusarkkitehdin portti neuvostoprojekteihin pysähtyisi. Elämä olisi aloitettava aivan nollasta. Pelko oli alussa aiheellinen, mutta siitä tuppaa tulla elinikäinen kumppani?, Pesonen toteaa. ?Usein pakolaisen kohtalo on, että hän ei pääse irti peloista edes silloin, kun pelkäämiseen ei ole enää aihetta. Kylmän sodan loppuminen ei saanut Tamaraa enää rentoutumaan. Seuraako joku kadulla, kuunteleeko joku puhelinta? Elämä johtaa herkästi erakoitumiseen.? En aina edes itse tiedä mikä on kirjassa totta, mikä tarua. Seuraan aistit valppaana ympäristöä ja lähipiiriä. Sieltä ne kirjailijan ainekset löytyvät. Nro 37 ? 23.10.2015 ?Lauttasaari on Helsingin läntisin kohta. Se sopi paikaksi kirjalle, joka kertoo venäläisestä loikkarista?, sanoo kirjailija Pia Pesonen. ?Kaupunki on minulle hyvin rakas. Kirjaa varten olen käynyt siellä useinkin tarkistamassa kuvaamiani paikkoja, askelmerkkejä ja talojen ulkonäköä.? Kirjan tarinassa on monta tapahtumaa ja yllätystäkin. Kaikkea ei kirjailija halua paljastaa, koska eräät käänteet on hyvä säästää lukijoiden herkuksi. ?Varmaan jokaisen ihmisen elämästä löytyy asioita, jotka eivät ole tiedossa, eivät ole edes totta. Elämästä muotoutuu tarina, joka sisältää salaisuuksia. Irina-tytär kokee, että näin on Tamarankin kohdalla. Hänen salopoliisityönsä tekee jännittäväksi juuri se, mikä tutkittaessa osoittautuu valheeksi, minkä Tamara kertoo ehkä suojellakseen itseään tai läheisiään. Kuka on neilikkapoika? Kuka hän on itse? Mitä on vapaus? Oliko Tamara vapaampi Suomessa kuin konsanaan Neuvostoliitossa?? Yllätys voi löytyä jopa äidin salaisista kätköistä: ?Lauttasaa ren kylmähuoneesta löytyi kuuti senkymmentä suolakurkkupurk kia, melkein saman verran ha pankaalia, piparjuurta, silliä ja luumusoseita. Kuivattuja särkiä roikkui katosrajassa. Vanhimmat purnukat olivat yli kymmenen vuotta vanhoja.? ?Olen hyvin kiinnostunut Leningrad/Pietarin historiasta. Eh kä juuri tämä asian johtanut minut valitsemaan aiheen kirjaani. Sankarikaupungin kauneus ja kärsimys on aivan omaa luokkaansa. Ihmisten jyrkkä kahtiajakautuminen juontuu jo tsaarin aikaan, sodan kärsimyksiin, neuvostoajasta puhumattakaan. Sama jako jatkuu nykypäivänä. Olen kiinnostunut myös venäläisestä kirjallisuudesta ja keittiöstä?, Pesonen luettelee. ?Pääsiäispäivä oli Lauttasaares sa vuoden paras päivä, Irina muisteli. Rahkaa, voita ja kermaa ei säästelty. Silloin äiti kertoi Le ningradin piirityksen aikaisesta ruokapulasta, jonka Babuska ja Dievuska olivat kokeneet.? Maatuska on vetävä tarina loikkarista ja loikkarin tyttärestä. Se on historiaa, mutta sillä on sanottavaa tällekin päivälle.
Lauttasaari Nro 37 ? 23.10.2015 5 VIETÄ IKIMUISTOISET PIKKUJOULUT CASA MARESSA! Lauttasaari-lehden marraskuun teemalehden aiheina ovat MUOTI JA KAUNEUS. Lehti ilmestyy perjantaina 6.11.2015. Teemalehtiin tarjoamme aina alan toimijoille ilmoitustilaa kampanjahintaan. Casa Maren pikkujouluresepti: Muoti & Kauneus Tiedustelut ja tilavaraukset seura@lauttasaari.fi tai p. 050 591 6466. Varaukset viimeistään maanantaina 2.11. ja valmiit aineistot viimeistään tiistaina 3.11. UUSI KOHDE UUSI KOHDE Höyryävän kuumaa glögiä 3 ruokalajin menu alkaen 25 ? Kabinetti oman porukan kesken Varmista parhaat paikat ja tee varaus jo tänään! Gyldenintie 6, 00200 Helsinki | p. 020 7424 260 www.ravintolacasamare.com 39,7m2 Kauppaneuvoksentie 10 B. Kodikas ja viihtyisä! Todella keskeisellä paikalla, aivan ostoskeskuksen vieressä, 2H, K, KPH. Kauniit näkymät vehreälle pihalle. Huoneisto sijaitsee 2/4 kerroksessa, talossa ei ole hissiä. Siistikuntoinen koti jonka neliöt on todella hyvin suunniteltu. Huoneiston 2 ranskalaista parveketta sekä lautalattiat tuovat oman tyylinsä kotiin. Tyylikäs, hyvin hoidettu taloyhtiö. Pohjaratkaisu soveltuu mm. kahdelle opiskelijalle. Huoneisto on vuokrattu ja irtisanottu. Vph. 228.000?. 28m2 Klaarantie 1 B. Kaunis, muuttovalmis koti! Hyvällä paikalla Etu-Lauttasaaressa! Huoneisto on vuonna 2007 täysin uusittu. Valoisa 1H, AVOK, KPH. Talo on rakennettu 1967 jolloin oli tyypillistä isot ikkunapinnat huoneistoissa. Tässäkin kodissa on ikkunapintaa koko seinän leveydeltä. Hyvä, ja rauhallinen sijainti lähellä palveluita ja liikenneyhteyksiä. Hp. 158.000?. Asukaspysäköinti on tullut Lauttasaareen, muista parkkikiekko! Erkkeristä voit noutaa omasi!
6 Lukijan ääni Lauttasaaren kehittämiseen projekti Lauttasaari Nro 37 ? 23.10.2015 Juoksijasta gry Kaupungin pitää perustaa Lauttasaareen oma kaupunginosaprojektinsa. Lauttasaari ansaitsee kokonaisvaltaisen lähestymistavan niin suunnittelun, palvelujen kuin tulevaisuuden näkökulmasta. Tällaisia projekteja kaupungilla on ollut uusilla alueilla, kuten Kalasatamassa ja Kruunuvuorenrannassa. Lauttasaari olisi hyvä tiivistyvän kaupunginosan projektialue. Jos Lauttasaari olisi kunta, se olisi väestöltään noin sijalla 43 Suomen kunnista. 23 000 asukasta asettuu Raision ja Tornion kokoisten kuntien joukkoon. Palvelut eivät mitenkään vastaa tätä väkimäärää. Lauttasaari on koulukirjaesimerkki siitä, kun kaupungin hallintokunnat eivät keskustele keskenään. Tiivistämisen myötä uusia asukkaita on tullut merkittävästi. Palveluista, kuten opetuksesta ja terveydestä tehdään päätöksiä jälkijättöisesti, jos ollenkaan. Lauttasaaresta pitääkin tehdä kaupungin hallintokuntien rajat ylittävä projekti. Tämä on erityisen tärkeää tulevaisuuden kannalta. Yleiskaava ehdottaa Lauttasaareen lisää asukkaita. Minusta tämä on mahdollista vain, jos uudet asukkaat saadaan sovitettua uhraamatta saaren ainutlaatuisia luonto- ja virkistysalueita, merellistä luonnetta sekä omaleimaista rakentamista. Tässä täytyykin olla nyt tarkkana, kun kaavaa käsitellään. Yhtenäiset laajat viheralueet sekä riittävät vihersormet on säilytettävä. Iso osa uusista asukkaista asettuisi kaduksi muutettavan Länsiväylän varteen. Tärkeintä muutoksessa on estää liikennevirtojen valuminen Lauttasaarentielle. Nykyinen moottoritie on kuin arpi, joka halkaisee saaren kahtia lähes väkivaltaisella tavalla. Kadulla olisi katunopeudet, normaalit suojatiet, asuntoja, liikkeitä ja pyöräväylä. Lauttasaariprojektia tarvitaan siihen, että kaupunki osaisi käydä järjestelmällisempää vuoropuhelua meidän saaren asukkaiden kanssa. Uusien asukkaiden myötä maan arvo sekä asuntojen arvo nousee saarella. Täytyy löytää tapoja, jolla tätä maan arvon nousua käytetään hyväksi Lauttasaaren infrastruktuurin ja palvelujen parantamiseksi. Vattuniemeen pitäisi saada rengasratikka, joka syöttäisi työmatkaajia metrolle sekä veisi halukkaat Ruoholahteen. Uudet koulut pitäisi rakentaa parin vuoden sisällä. Päiväkotien tarvetta pitää seurata aktiivisesti. Terveyspalveluihin pitää löytää ratkaisu, jolla ikäihmisten ja lasten palvelut turvataan. Keräsimme taannoin aktiivisia vanhempia vaikuttamaan, jotta saari saisi uuden koulun mahdollisimman pian. Suurimmaksi ongelmaksi vaikuttamistyössä ilmeni ajantasaisten tietojen kerääminen kaupungin eri hallintokuntien suunnitelmista. Se oli vaikeaa jopa kaupungin päätöksentekoa tuntevalle. Viranomaiset vastasivat vaihtelevalla tavalla ja tahdilla. Kaupunginosaprojektissa mukaan tuodaan palvelumuotoilun keinoja, jotta asukkaat pääsevät itse vaikuttamaan. Lauttasaariprojektin myötä vuoropuhelusta saisi systemaattisempaa ja asukkaille helpompaa. Sellaista kuin sen modernissa ja toimivassa kaupungissa pitäisi ollakin. Elina Moisio kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen (vihr.) Silloin ennen ....................... Lukijan arkistoista löytynyt kuva Lohiapajanlahdesta 1950-luvulla.
Lauttasaari Nro 37 ? 23.10.2015 7 ynderiksi Paavo Nurmi tunnetaan legendaarisena juoksijana, vähemmän siitä, että hän oli menestynyt rakennusurakoitsija. Hänen rakennuttamiaan taloja on ympäri Helsinkiä, mutta kaikista eniten niitä on Lauttasaaressa. Kalle Virtapohja on tekemässä niistä kirjaa. Y Teksti ja kuvat Katja Pesonen hdeksän olympiakultamitalia ja kolme hopeaa ja kaikki tämä yksistään 1920-luvun aikana. Paavo Nurmi oli ja on edelleen juoksijoiden kuningas, The Flying Finn. Mutta oli hän paljon muutakin. Hän oli menestynyt grynderi, joka rakennutti useita rakennuksia ympäri Helsinkiä, yksistään Lauttasaareen ainakin 15. Tieto kirjailija Kalle Virtapohja on kokoomassa kirjaa noista rakennuksista. Virtapohja on työskennellyt urheilutoimittajana Turun Sano missa, on Suomen urheiluhisto riallisen seuran hallituksessa ja tehnyt väitöskirjan urheilujournalismista. Paavo Nurmeen törmäämistä ei voi tuollaisen matkan varrella välttää, mutta Virtapohja kiinnostui myös Nurmen toisesta puolesta, joka ei ole päässyt kunnolla esille. Virtapohjan kirjahankkeessa on mukana tunnettu valokuvaaja Ari-Veikko Peltonen, joka kuvaa Nurmen rakennukset kirjaan. Paavo Nurmi ei ollut ainoastaan juoksija, hän oli myös rakennusurakoitsija. Tietokirjailija Kalle Virtapohja on tutkimassa Nurmen rakennuttamia taloja, joista iso osa on Lauttasaaressa. Tässä Nurmen talossa Pajalahdentiellä on asunut esimerkiksi pikajuoksijalegenda Erkka Wilen. ?Olen ollut yhteydessä myös Nurmen pojan Matin sekä lapsenlapsen Mikan kanssa ja he innostuivat hankkeesta kovasti. Nurmi kuoli ennen Mikan syntymää, joten tämä hanke on hänelle keino saada tietää isoisästään lisää. On harmillista, että hänen muu hyvin tuotteliaskin elämänsä on jäänyt niin pimentoon. Minä haluan tuoda sen esiin.? Paavo Nurmi sanoi tehneensä alkupääomansa pörssissä, mutta hän teki hyvää tiliä myös juoksemalla. Nurmi ei kuitenkaan elänyt kuin tähti vaan sijoitti rahansa järkevästi. Tänä vuonna tulee kuluneeksi tasan 80 vuotta siitä, kun hän perusti vaateliikkeen Mikonkadulle. Se oli hänen ensimmäinen sijoituksensa. Siitä tuli jokaisen urheilufanin Mekka. ?Tyyne Terenius hoiti liikettä vuosikausia, ja Paavo oli tietysti vetonaula. Pitkän aikaa koululaisten luokkaretkikohteisiin kuului Nurmen miestenvaateliike, ja luok karetkeläiset tietenkin toivoivat näkevänsä itse juoksijan. Välillä Nurmi siellä kävikin, koska tiesi sen olevan hyvää markkinointia?, Virtapohja kertoo. Nurmi rakennutti ensimmäisen rakennuksensa osoitteeseen Töölöntorinkatu 7. Sen jälkeen alkoi Lauttasaari-vaihe. Virtapoh ja ei tiedä syytä siihen, miksi Nurmi rakennutti yhdelle alueelle niin monta taloa. Yksi syy voisi olla se, että ihmiset alkoivat nähdä Lauttasaaren uusin silmin ja mahdollisena kotinaan, kun sillan rakentamisen myötä tulo saarelle helpottui huomattavasti. Nurmi rakensi ensimmäisen Lauttasaaren rakennuksensa vuonna 1939 osoitteeseen Pohjoiskaari 4, vähän ennen talvisotaa siis. Sodan myötä hänen liiketoimintaansa ? Nurmen taloja on muuallakin Helsingissä, mutta tällainen rakennuskeskittymä on vain Lauttasaaressa. tuli tauko, mutta hän jatkoi saaren rakentamista sen jälkeen. Viimeisen talonsa hän rakensi tänne 1963. ?Nurmen taloja on muuallakin Helsingissä, mutta tällainen rakennuskeskittymä on vain Lauttasaaressa. Vaikka hän oli ihastunut paikkaan, hän ei jostain syystä itse koskaan asunut täällä.? Nurmi oli Virtapohjan mukaan tarkka liikemies. Hän rahoitti kaikki, palkkasi arkkitehdit ja rakentajat sekä kävi säännöllisesti työmailla seuraamassa työn edistymistä. Asunnot hän myi vasta sitten, kun talot olivat valmiita ja hän valitsi itse jopa asukkaat. ?Paavo otti itselleen inflaatiokorotuksen. Näin hän pystyi myymään asunnot seuraavan vuoden hinnalla ja sehän oli voittoa?, kertoo Virtapohja. Rakennusala kiehtoi juoksijaa siksi, että hän halusi saada aikaan jotain pysyvää. ?Paavo oli katkera siitä, että hänet tunnettiin vain juoksijana. Hänen rakentamissaan asunnoissa asuu kuitenkin parhaillaankin satoja ihmisiä.? Asutko Paavo Nurmen talossa? Paavo Nurmi on rakentanut Lauttasaareen ainakin 15 taloa. Tässä lista tiedossa olevista rakennuksista. Jos tiedät asuvasti Nurmen talossa, mutta sitä ei ole listalla, kerro siitä! 1) Pohjoiskaari 4 2) Lielahdentie 7 a 3) Lielahdentie 7b 4) Pajalahdentie 8 5) Pajalahdentie 23 6) Pohjoisniementie 1 7) Katajaharjuntie 5 Virtapohja kaipaa projektiinsa lauttasaarelaisten apua. ?Toivon, että lauttasaarelaiset antaisivat käyttööni aivan kaikenlaista materiaalia Paavo Nurmen tänne rakentamista taloista. Vanhoja valokuvia, uutisia ja muita tekstejä, kaikki otan vastaan. Olisi hienoa, jos jolta kulta löytyisi kuvia jopa jonkin talon raken- Lukijan kuva Mehiläishaukka Ryssänkärjessä. Kuva Sam Öhman Syksyn uimapaikka. Kuva Leena Liski 8) Kauppaneuvoksentie 2 9) Lauttasaarentie 27 10) Puistokaari 15 11) Gyldenintie 9 12) Meripuistotie 2 eli Pajalahdentie 17, kaksi taloa 13) Telkkäkuja 4-6, kaksi taloa nusvaiheista. Hauskaa olisi myös päästä juttelemaan sellaisen henkilön kanssa, joka on muuttanut Nurmen rakennuttamaan taloon heti sen valmistuttua ja asuisi vieläkin siinä.? Kalle Virtapohjaan voi olla yhteydessä puhelimitse 050 328 3593 ja meilitse kalle.virtapohja@gmail.com
Lauttasaari 8 Liikunnan iloa kaiken ikää Nro 37 ? 23.10.2015 ToPoLan Mamit teki treenimatkan Viroon. Treenien tiimellyksen keskelle mahtui myös hemmotteluhetkiä hotellin kylpylässä. P Teksti Milla Helander Kuva ToPoLan Mamit aikallisen koripalloseura ToPoLan aikuisten naisten harrastejoukkue Mamit teki lokakuun alussa perinteisen Viron treenimatkansa hilpeissä tunnelmissa. Valio-myrskyn ran tautuessa Suomeen joukkue lähti luonnonvoimia uhmaten ylit tämään Suomenlahtea. Laiva keinui ja tärisi sen keulan iskiessä isoimpiin aaltoihin ja pärskeet löivät koko laivan yli. Pahinta myräkkää kesti onneksi vain vähän aikaa ja oloa helpottivat inkivääritabletit sekä ajatukset muualle vievä korttipeli. Jo aiemmilta vastaavilta reissuilta tuttu hotelli Viron Viimsissä oli kokenut mahtavan muodonmuutoksen. Yleiset tilat, huoneet ja ravintolatilat oli uusittu ja pohjakerroksessa oli siisti ja edullinen kauneuskeskus sekä kyl pylä. Erityisen ihanaa vastapainoa tiukalle treenaamiselle toi spa-osaston savu-, höyry-, suola- ja tyylikkäästi sisustettu perinteinen sauna sekä erilaiset altaat, joihin pääsi lillumaan kipeytyneiden lihasten kera. Ripeimmät saivat myös varattua itselleen manikyyrin, pedikyyrin sekä kasvohoidon. Viikonlopun kolmet ohjatut har joitukset pidettiin huikean hienoissa puitteissa Viimsin koulussa. Kateudesta vihreinä porukka ihmetteli koulun hienoa arkkitehtuuria, upeasti hoidettuja ulkoalueita ja valtavaa liikuntahallia, ja pakostakin ajatukset kääntyivät Lauttasaaren koulujen katastrofaaliseen tila-asiaan sekä liikuntapaikkojen vähäisyyteen. Tällaisen koulun kun saisi Lauttasaareen! Ihmettelyä riitti myös siinä, miten vähäisellä käytöllä koulu viikonlopun aikana oli. Uusi valmentaja toi kaivattua suuntaa ja tehoa treenaamiseen. Harjoitteissa keskityttiin fyysisen kunnon kohottamisen sijasta enemmän aivojumppaakin vaativiin koripalloharjoitteisiin. Koripallo on varsin monimutkainen peli, jossa variaatioiden määrä on loputon. Kivaa vaihtelua sisätreeneihin toi alkulämmittelyt ulkona ihanassa auringonpaisteessa. Koulun takana upeiden tammien katveessa oli pururata, jossa juostiin, hypeltiin ja haastettiin itseä koordinaatioharjoitteiden parissa. Matkapakettiin kuului myös muutama hotellin kabinetissa nau Ryhmäkuva pururadalta ennen alkulämmittelyä ja harjoituksia. Upeassa auringonpaisteessa tammien katveessa oli ilo treenata. tittu kolmivaiheinen ateria. Ruokailujen myötä tehtiin makumatkan 80-luvulle, sillä tarjolla oli muun muassa waldorfin- ja italiansalaattia sekä punajuurisalaattia, täytettyjä jauhelihapihvejä paistettujen perunoiden sekä valkokastikkeen kera ja jälkiruoaksi uuniomenaa. Ja niillä annoksilla olisi ruokkinut useammankin naisten urheilujoukkueen, niin valtavasti ruokaa oli tarjolla. Lauantai-iltana mamit suuntasivat Tallinnan Vanhaan kaupunkiin ruokailemaan ja viettämään hauskan illan hyvässä seurassa, hyvästä ruoasta nauttien. Valmentajaakin tuli kiitettyä ja muistettua. Häneltä toivottiin jatkossakin kärsivällistä mieltä, aika verkkaista on kaikkien uusien oppien sisäistäminen tällä porukalla. Perinteitä kunnioittaen suoritettiin myös muutama laskutoi- Tiira-tarjotin Tutkitusti tyytyväisimmät käyttäjät! Kotimainen koivuviiluinen tarjotin, koko 42 x 32 cm. Hinta 30 e (jäsenhinta 24 e). Tiira-aiheen on Lauttasaari-Seuralle suunnitellut Erik Bruun. Myynnissä Punaisella Huvilalla, Kauppaneuvoksentie 18. Avoinna maanantaisin 9.30-16.30. Muina aikoina sopimuksen mukaan p. 050 591 6466, seura@lauttasaari.fi. TEMPUR Flexible-parivuode 160x200 cm 1999? (2746 ?) Hinta sis. rungon mustalla huonekalukankaalla, sijauspatjan sekä 12 cm jalkasarjan (vaalea tai tumma puu, sh 118 ?/parivuode). Pääty on hinnoiteltu erikseen. TEMPUR® North? ? uusi pohjoisen luonnosta inspiroitunut vuodekokonaisuus. 120 päivän tyytyväisyystakuu. Parivuoteen ostajalle TEMPUR -tyynyt ja -peitot kaupan päälle. Arvo jopa 1052?. Tempur North Box -vuoteet alk. 2529 ? Tutkitusti tyytyväisimmät käyttäjät ? mielestämme markkinoiden paras vuode. Paras selälle, paras allergikoille, paras unelle ja paras laatu. TEMPUR VANTAA BRAND STORE & OUTLET Kauppakeskus Tikkuri 2. krs TEMPUR SLEEP CENTER HELSINKI Eerikink. 6 ? www.tempur.com mitus: keskimääräinen ToPoLan Mami on 172 senttimetriä pitkä ja ikää on kertynyt 42 vuotta. Eteläisen alueen mammasarjan käynnistyessä lokakuun lopulla onkin mielenkiintoista nähdä kantaako ohjattu harjoittelu hedelmää, onko kuviot kohdillaan ja voittaako ToPoLan Mamit totuttuun tapaan sarjansa. Pelit pelataan Lykissä ja kaikki ovat tervetulleita kannustamaan Lauttasaarta.
Lauttasaari Nro 37 ? 23.10.2015 ntie Pohja Sokos Hotel Tapiola Garden Barona Areena AINOA TAPIOLA PARK ntie tuule Etelä tie ulen Itätu Tapiolantie E -ALU MAA TYÖ e nti ule itu Mer Otsolahti e tulenti Revon LÄNSIVÄYLÄ ÄYLÄ LÄNSIV 9 tu Westendinka
Lauttasaari 10 Nro 37 ? 23.10.2015 Saarella tapahtuu Lauttasaarelaiset yhdistykset voivat tällä palstalla tiedottaa tulevan viikon tapahtumistaan Lauttasaaressa. Tiedotteet viimeistään ilmestymisviikon maanantaina osoitteeseen seura@lauttasaari.fi Drumsö Pensionärer rf Måndagen 2 november kl. 19 ?After dark: De vågade visorna? på Svenska Teatern. Ring Katja 09 671 355 om biljetter ännu finns á 20 e. Följande torsdagsträff 5 november, gäst hälsovårdsmagister ?Hjärtevännen? Mona Grönroos ?Att vara medmänniska?. webbsidor www.drumso.spfpension.fi Lauttasaaren martat Marttailta tiistaina 27.10. kello 18.00 kirkolla, B-porras, tervetuloa! Jos kysyttävää, soita Heidi 050 438 1146. lauttasaaren musiikkiopisto Tulevia tapahtumia: pe 23.10. klo 18.00 Pianistien syyskonsertti (Leena Kotkavuoren oppilaat) la 24.10. klo 10.00 ja 11.00 Muskarilaisten syyskonsertit la 24.10. klo 14.00-17.00 Pianopäivä opistolla ke 28.10. klo 18.00 ja 19.00 Pianistien syyskonsertit (Taru Myöhänen-Mäkelän ja Risto-Matti Marinin oppilaat) to 29.10. klo 18.00 Taivas ja meri, laulajien konsertti Lauttasaaren kirkossa, Sari Anneli Ruokosen oppilaat pe 30.10. klo 18.00 Perjantaimatinea Tapahtumiin on vapaa pääsy Kaikki konsertit ovat Mirjam Helin ?salissa, jos ei toisin mainita. Katso mahdolliset muutokset ja lisäkonsertit opiston net tisivuilta www.lmo.fi Lauttasaaren Sosialidemokraatit Saarelaisille avoin keskustelutilai suus ?Punavihreän oppositiopolitiikan tavoitteista? järjestetään maanantaina 2.11. klo 19 ravintola Persiljassa, Tallbergin puistotie 1. Keskustelua ovat virittämässä valtiotieteen tohtori Saka ri Hänninen, ympäristölautakunnan pu heenjohtaja Matti Niemi (sd) ja kansanedustaja, yrittäjä Antero Vartia (vihr). Tervetuloa kertomaan näkemyksesi. Tilaisuuden järjestää Lauttasaaren Sosialidemokraatit ry, jonka sääntömääräinen syysvuosikokous pidetään ravintola Persiljassa maanantaina 2.11. klo 18, Tallbergin puistotie 1. Lisätietoja: pj Kimmo Sarje, puh. 040 757 6131. LUOVUUDEN TORI AGORA RY Ohjatut jooga tunnit jatkuvat syyskaudella tiistaisin 1.9.2015 - 8.12.2015 nuorisotalo Apajassa, Pajalahdentie 10a seuraavasti: Dynaaminen jooga klo 9.30 - 10.45, hatha jooga klo 10.45 - 12.15. Ei toimintaa syyslomaviikolla 42. Ilmoittautuminen ja tiedustelut Virva 041 444 1225. MLL LAUTTASAAREN PAIKALLISYHDISTYS Lauttasaaren isä-lapsikerho kokoontuu Lahnalahden leikkipuistossa keskiviikkoisin klo 16.45 -18.30. Kaikki isät lapsineen ovat tervetulleita viettämään rentoa yhdessäoloa ja leikkimään omassa tahdissa. Perhekahvila on avoinna aina keskiviikkoisin klo 9.30?11.30 nuorisotalo Apajassa, Pajalahdentie 10 (kirjaston talo). Perhekahvilaan ovat tervetulleita alle kouluikäiset lapset hoitajineen. Lapsille on leluja ja paljon leikkikavereita - vanhemmat saavat toisistaan vertaistukea ja uusia ystäviä. Jos haluat mukaan vapaaehtoiseksi perhekahvilaemännäksi tai ? isännäksi, niin laita viestiä lauttasaarimll@gmail.com. Loppuvuoden ohjelmaa perhekahvilassa 28.10. Nosh vaate-esittely, Anu Hyvönen 4.11. Black Swan vaate-esittely, Lotta Kullberg 11.11. Me&I vaate-esittely, Sanna Lostedt ja Vauvojen ja taaperoiden värikylpy, Pirjo Nylander. Klo 9.30-10.15 3-12 kk ikäiset ja 10.30-11.15 1-2 v ikäiset. llmoittautumiset ja tiedustelut pirjo.nylander@gmail. com. 18.11. Herbalife, Terja Lucenius ja Vauvojen ja taaperoiden värikylpy, Pirjo Nylander. Klo 9.30-10.15 3-12 kk ikäiset ja 10.30-11.15 1-2 v ikäiset. llmoittautumiset ja tiedustelut pirjo.nylander@gmail.com 25.11. Vauvojen ja taaperoiden värikylpy, Pirjo Nylander. Klo 9.30-10.15 3-12 kk ikäiset ja 10.30-11.15 1-2 v ikäiset. llmoittautumiset ja tiedustelut pirjo.nylander@gmail.com 2.12. Kahvittelua 9.12. MLL:n perheliikuntakurssin näytetunti 1-3 -vuotiaille, Jasna Mieskoski 16.12. Kahvittelua / joulujuhla Yhdessä Vanhempana ? hankkeen tilaisuus on 24.10. klo 15.00 alkaen. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Lauttasaaren Seurakunnan ja Kataja-Parisuhdekeskuksen kanssa. Puhujina Margit Sjöroos ?Myötätunto perheessä ja parisuhteessa? ja Terhi Väisänen ?Arkirakkaus?. ÖPPNA DAGHEMMET TALLEN BARN från 0 år tillsammans med sina vårdare välkomna till öppna daghemmet/ familjekaféet TALLEN, Smedjeviksvägen 10 (Bibliotekshuset) tisdag, torsdag och fredag kl. 9-12.30. Tallkottarnas BARNRYTMIK till gitarrackompanjemang kl. 10.30. Sångerna åskådliggörs med skojig rekvisita. Servering. Avgift 8 e. Kul SPRÅKBAD/KIELIKYLPY för alla som inte har svenska som modersmål! Närmare information tel 040 530 7390 under Tallens öppettider, www.folkhalsan.fi/ drumso. Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi arkisin ma-pe klo 9-21 p. 09 2340 4302. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10-11, p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta Pe 23.10. klo 9-12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille, klo 9.30.Lasten pikku kirkko, Markkunen, Andersson La 24.10. klo 12.30 Lentopallo, tervetuloa kaiken ikäiset uudet pelaajat! Klo 15-18 Perheiden iltapäivä seurakuntasalissa. Vapaa pääsy. Ei ennakkoilmoittautumista. Lastenhoito järjestetty Su 25.10. klo 11 Messu, Lauttasaaren Yrittäjien kirkkopyhä,pyhäkoulu, Niemelä, Andersson, klo 18 Simojoen ja Löytyn Hiljaisuuden messu ?Pidä minusta kiinni?, Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoro Ma 26.10. klo 9-12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille. Maanantaisin perhekerhossa jumpataan liikuntasalissa klo 10-11. Klo 17 Savenvalajat ?ryhmä, tervetuloa mukaan työstämään keramiikkasavesta omannäköistä taidetta Klo 18 Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoron harjoitus Ti 27.10. klo 10.45 Seniorilaulut seurakuntasalissa, Helka Silventoinen. Ykkös- ja kakkosluokkalaisten iltapäivä, Klo 13 Kryptaklubi, klo 17 kokkikurssi ja klo 17 koripallokerho. Lisätietoja teijo.junnola@evl.fi. Klo 18 Avoin rukouspiiri, B-rappu toinen kerros, vetäjänä Ulla Nenonen, klo 19 Raamatturinkeli, tervetuloa noin 2035 ?vuotias. Tarjolla teetä ja pikkupurtavaa, tutustutaan Raamattuun, rukoillaan yhdessä ja nauretaan paljon. Kotiin lähdetään virkeällä ja kevyellä mielellä. Ke 28.10. klo 10.30 Seniorilautta seurakuntasalissa Klo 15 Lapsikuoro kirkossa Klo 16 Warhammer-kerho Klo 17 Nuorten Krypta Klo 17 Kirkkokahvilan keskiviikkoilta: Kaikille avoin olohuone. K-Supermarketin ylijäämätuotteista tehtyä iltapalaa vapaaehtoista maksua vastaan. Leipää jaetaan myös mukaan. Klo 18 Saaribändi: kaikille avoimet treenit kirkkosalissa. Tule mukaan! Lisätietoja: aino.valojarvi@evl.fi, Klo 19 Viikkomessu, Työrinoja, Valojärvi To 29.10. klo 12 Torstai-piiri, mukana sos.ohj. Eila Otranen Kampin palvelukeskuksesta Klo 13 Kryptaklubi Klo 18 ?Taivas ja meri? - Lauttasaaren musiikkiopiston laulajien konsertti. Virva Garam, piano, Marjukka Andersson, urut Klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet ? raamattupiiri. B-porras toinen kerros. Pe 30.10. klo 9-12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille. Klo 16 Sählykerho Klo 18 Nuorten krypta. La 31.10. klo 16 pyhäinpäivän kynttiläkirkko erityisesti tämän vuoden aikana läheisensä menettäneiden lohduksi, Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoro, kahvitarjoilu. Su 1.10. klo 11 Messu, pyhäkoulu, Työrinoja, Valojärvi Muuta Huomenna lauantaina 24.10. kello 15 Perheiden iltapäivä seurakuntasa- lissa. Vapaa pääsy. Ei ennakkoilmoittautumista. Lastenhoito järjestetty. Ohjelma: Klo 15 Aloitus ja Margit Sjöroos MLL: ?Myötätunto perheessä ja parisuhteessa?, klo 16 kahvitauko, klo 16.15 Terhi Väisänen Kataja-Parisuhdekeskus: ?Arkirakkaus?, klo 17.45 Palaute ja lopetus. Kirkkokahvila on auki arkisin 10-17, keskiviikkoisin klo 10-21. Makoisaa lounasta on tarjolla klo 11-13. Lämpimän lounaan hinta on 7 euroa, salaattilounas 6 euroa. 3-12 -vuotiaat lapset syövät puoleen hintaan, alle 3-vuotiaat maksutta vanhemman lounastaessa itse. Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse maanantaista perjantaihin klo 9-21 p. 09 2340 4302. Päivystävä pappi on tavattavissa virastolla viraston aukioloaikoina. Johannes församling Mer information på Johannes hemsida: www.helsingforsforsamlingar.fi/johannes Sö 25.10 kl. 10: Högmässa i S:t Jacobs kyrka. Repo-Rostedt, Enlund. Kyrklunch. Kl.12: Högmässa i Johanneskyrkan. Westerlund, Heikel-Nyberg, Böckerman, Enlund, Passionärerna. Kyrkkaffe. Kl. 15: Gudstjänst i Folkhälsans seniorhus. Heikel-Nyberg, Böckerman. Må 26.10 kl. 10?11.30: Babyrytmik, Högbergsgatan 10, gatunivån. För barn under 1 år. Wiklund. Kl. 11-12: Cellverksamhet ?Guds närvaro i vår samvaro? i S:t Jacob. Gertrud Strandén. Ti 27.10 kl. 12: Lunchmusik i Gamla kyrkan med Sixten Enlund. Kl. 17: Ärligt om tro i Johanneskyrkans krypta. Lindström. Kl. 18: Mässa i Taizéanda i Johanneskyrkan. Westerlund, Enlund, aTSo kören. On 28.10 kl. 14?15.30: Diakoniträffen i S:t Jacob. Salenius. Kl. 18: Veckomässa i Gamla kyrkan. Busck-Nielsen, Enlund. To 29.10 kl. 18: Bibelmeditation i Johanneskyrkan. Repo-Rostedt, Böckerman. Kl. 19: Regnbågscafé. Högbergsgatan 10, gatunivå. Tomas Ray. Fr 30.10 kl. 10?11.30: Knatterytmik i Hörnan, Högbergsgatan 10, gatunivån. För barn över 1 år. Wiklund. Kl. 12.15?13.30: Veckolunch i Hög bergsgården, Högbergsgatan 10 E. Välkommen på middagsbön i Johanneskyrkan kl. 12. Middagsbön i Johanneskyrkan vardagar kl. 12. JEHOVAN TODISTAJAT Kaikki tämän lehden lukijat ovat lämpimästi tervetulleita su 25.10.2015 Hämeenlinnassa järjestettävään konventtiimme, jonka teema on: ?Jäljitelkää heidän uskoaan?. Vapaa pääsy, ei kolehtia. Ohjelma alkaa klo 9.40 ja päättyy klo 16.00. Hämeenlinnan konventtisali, Antreantie 37. Bussikuljetus, tiedustelut 050 544 7767. www.jw.org/fi Larutori Larutorin rivi-ilmoitukset maksavat 6 e/rivi. Riville mahtuu n. 25 merkkiä. Lähetä ilmoitustekstisi osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. Perjantaisin ilmestyvän lehden viimeinen aineistopäivä on saman viikon maanantai. Ostetaan Autotalli Lauttasaaresta. 040 505 6573. Vuokralle tarjotaan Mukava kaksio 43 m2 Melkonkatu 19 vapautuu 1.12. Puh 0400 402 045. Vuokralle tarjotaan Ikkunallinen kellarivarasto, 15 m2. 180/kk. Kauppaneuvoksentie 12. Isännöitsijätoimisto Talon Isäntä Oy, 050 55 44 898 Vuokralle tarjotaan Kellarivarastoja: 5 m2 60,-, 10 m2 110,- ja 11 m2 120,. Lauttasaarentie 29. Isännöitsijätoimisto Talon Isäntä Oy, 050 55 44 898 Vuokralle tarjotaan H-autot 75/vkl, 150/vko. Andies Oy, 0400 441 188. Vuokralle tarjotaan Kalust. asunto remontin ajaksi/vesivah. 0400 404 797 Lauttasaarentie 3. Vuokralle tarjotaan Parvekkeellinen kaksio Puistokaarella. Uusittu keittiö. Ikkunoista avarat näkymät. 1200 e/kk. P. 0400 706 333. Lahjoitetaan Pieniä, siistejä kuormalavoja. Tiedustelut p. 050 591 6466. AA-kokouksia Tiira-tuotteita Punaisella Huvilalla Tervetuloa Punaiselle Huvilalle tutustumaan Tiira-tuotteiden valikoimaan. Uutuustuotteina koivuviiluinen tarjotin sekä Globe Hopen kanssa yhdessä toteutettu puuvillakassi.Koko valikoima ja hintatiedot osoitteessa Lauttasaari.fi. Lauttasaari-Seura, Punainen Huvila, Kauppaneuvoksentie 18. Avoinna maanantaisin 9.30.-16.30. Muina aikoina sopimuksen mukaan p. 050 591 6466, seura@lauttasaari.fi. Tiira-aiheen on Lauttasaari-Seuralle suunnitellut professori Erik Bruun. Kaikki Tiira-tuotteet valmistetaan Suomessa. Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja la klo 17.30 Lauttasaaren kirkko, D-porras.
Nro 37 ? 23.10.2015 Lauttasaari Palveluja tarjotaan 11 Varaa paikkasi tälle palstalle numerosta 050 591 6466 tai osoitteesta seura@lauttasaari.fi. Hinnat alkaen 25 ?+alv/lehti. Ilmoitus laitettava vähintään neljään perättäiseen lehteen. Katso tarkemmat hintatiedot mediakortista osoitteessa www.lauttasaari.fi. Graafinen suunnittelu ja mainonta yli 20 vuotta laadukasta suunnittelua Ars Today Isokaari 3 Puh. 693 1006 arstoday@arstoday.fi lauttasaari.fi Vuokraa juhlatilat max. 30 hengen tilaisuuksiin Punaiselta Huvilalta. Arkisin tuntiveloitus 45 ?/tunti, la-su päiväveloitus 240 ?/pv. Lauttasaari-Seuran jäsenille hinnoista -20 %. Tiedustelut: seura@lauttasaari.fi tai p. 050 591 6466 Vuokraa kokoustilat max. 30 hengen tilaisuuksiin Punaiselta Huvilalta. Liity hyvään seuraan osoitteessa lauttasaari.fi Liity Lauttasaari-Seuran jäseneksi! Jäsenmaksut ovat henkilöjäseniltä 20 e/vuosi (opiskelijat 10 e/vuosi) sekä rekisteröidyiltä yhdistyksiltä ja asunto-osakeyhtiöiltä 35 e/vuosi. Jäseneksi voi liittyä osoitteessa lauttasaari.fi tai Lauttasaari-Seuran toimistossa Punaisella Huvilalla, Kauppaneuvoksentie 18. Toimisto on avoinna ma klo 9.30-16.30. Arkisin tuntiveloitus 45 ?/tunti, la-su päiväveloitus 240 ?/pv. Lauttasaari-Seuran jäsenille hinnoista ? 20 %. Tiedustelut: seura@lauttasaari.fi tai p. 050 591 6466. Jos joku juttu jäi mietityttämään, osoitteessa www.lehtiluukku.fi voit käydä lukemassa myös kaikki viime vuoden lehdet.
12 Lauttasaari Nro 37 ? 23.10.2015