23.12.20 Nro 45 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry *Ainoa kaupunginosalehti Uutismedian liiton Vuoden kaupunkilehti -kilpailun finaalissa 2018–2020. ”Isoa, ronskia ja radikaalia” Professori Mari Vaattovaara toivoo, että Helsinki pyrkisi olemaan ihmiselle ihana kaupunki. Samalla hän toteaa, ettei sitä kuitenkaan nykymenetelmillä saada aikaan. Hän pelkää massiivisten rakennus hankkeiden syövän viihtyvyyttä ja ihmisten rakkaan lähiympäristön. Vaattovaaran mielestä kaupunginosien suunnittelua pitäisi tehdä ensisijaisesti ottamalla huomioon niiden identiteetin, ei väkilukutavoitteiden mukaan. s. 67 Lauttasaari-Seura ja Lauttasaari-lehti kiittävät yhteistyökumppaneitaan ja lehden lukijoita menneestä vuodesta ja toivottavat kaikille lauttasaarelaisille Rauhallista joulua ja kaikkea hyvää tulevalle vuodelle 2021! Seuraava Lauttasaari-lehti ilmestyy 7.1.2021 Ilmoittamalla Lauttasaari-lehdessä mainoksesi jaetaan lähes 10 000 saarelaiseen kotiin ja yritykseen. Lisäksi 3 000 lehden telinejakelu. Tutustu mediakorttiin osoitteessa lauttasaari.fi ja pyydä tarjous! Mediamyynti Leena Valtola, 050 591 6466 tai seura@lauttasaari.fi Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Yrittäjäkuusi ilonamme Lauttiksen torilla Helsingin Yrittäjät-Lounais-Helsinki, Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaari-Seura sekä yrittäjäkuusen lamppuosakkaat toivottavat kaikille Hyvää ja Rauhallista Joulua! Agomar Oy Asfalttipojat Oy Autohuolto Trando Bränn & Bränn Oy Fishing Xperience Fysiogeriatria Lauttasaari HairSpot parturi-kampaamokauneushoitola Handelsbanken Ruoholahti Hanko Sushi Lauttasaari Hautauspalvelu Kaarna Oy Hedengren Oy Ab Heikki Karu Helsingin YrittäjätLounais-Helsinki ry HiusStudio Sonja Ikkunanpesupalvelu Larukko Oy Johannes församling Jätkäsaari-Ruoholahti -lehti K-Market Isokaari K-Market Oliivi Kaken Kehys Oy Kauneushoitola Kristel Strandén Kiinteistömaailma Lauttasaari Klaara Service Oy Konttorityö Oy Kukkia Désirée Kylmäviisikko Oy Laru Brand Store Lauttasaaren Eläinlääkäriasema Oy Lauttasaaren Kisa-Siskot ry Lauttasaaren seurakunta Lauttasaaren säätiö Drumsöstiftelsen Lauttasaari-lehti Lauttasaari-Seura Drumsö-Sällskapet ry Lauttiksen Apteekki Linguajoy Kielikerhot Oy MBE Mail Boxes Etc. Lauttis MBT Footwear Suomi Oy Mereo Lauttasaari Mielenlento Ompelimo Sormustin Eila Heinänen Papa´s Bike/Pyörähuolto yhteistyössä Kalpalinna Ski Paraslukko Security Oy Pizzeria Luca R-kioski, Isokaari Ravintola Casa Mare Ravintola Persilja Remontointi-Urakointi Strandén Oy Salon AMG Takio LKV Tili & Talous Oy TNFI /Martti Vuorio Oy Verhoomo Tolonen Oy West Company Helsinki Oy Yrittäjäkuusen valaisemiseen ovat osallistuneet seuraavat lamppuosakkeen lunastaneet yritykset ja yhteisöt: 2 LAMPPUOSAKETTA Erkkeri Oy LKV Isännöitsijätoimisto Talon Isäntä Oy Lauttasaaren Kirkkoapteekki Saaren kiinteistönvälitys Talokompassi Oy Isännöitsijätoimisto 1 LAMPPUOSAKE Kiinteistötoimisto Takio Lkv Asunnon myynti-, vuokrausja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7888 Arif Hamidulla, YKV, LKV 041-537 6060, arif@takio.com Isokaari 28, 2h, kk, kph, vh, rp 42,5m² Hyväpohjainen kaksio halutulta alueelta pienkerrostalosta. Heti vapaa, ylin kerros, siisti kunto. Hp. 295 000 €, E= E2007
PÄÄKIRJOITUS 2 23.12. 2 2 S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A Ajassa 23.12.2020 Nro 45 LUKU LAUTTASAARESTA 59 % lauttasaarelaisista juttelee naapureidensa kanssa viikoittain. Lähde: Helsingin kaupunginkanslia ?? Fazer on auki! Klassikkokahvila palasi saarelle ja avaa viimein ovensa keskiviikkona 23.12. kello 9. Vanha sanontahan on, että mitä kauemmin Budapest-leivosta joutuu odottamaan, sen paremmalta se maistuu. KP TEKSTI Katja Pesonen Kuntoportaiden rakentaminen Pyrkän mäkeen on alkanut. Niiden pituus on 64 metriä, nousu 21,4 metriä. Askelmia portaissa on 145. Touko Leppänen Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta kertoo, että portaiden viereen mäkeen jää vielä luonnontilainen valmis polku niille, jotka mieluummin juoksevat maastossa. Koska rinne on poikkeuksellisen lyhyt ja jyrkkä, portaat on laitettu kiertämään rinnettä tekemällä siihen kaksi kulmaa. ”Portaat tehdään maaston muotoa mukaillen ja kulmilla saatiin nousua loivemmaksi, muuten noususta olisi tullut varmasti monelle aivan liian jyrkkä”, hän sanoo. Portaiden tieltä kaadetaan joitakin puita. Leppänen vakuuttaa, että Stara on käynyt katselmoimassa puut ja suurin osa kaadettavista puista on siinä kunnossa että jos ne eivät ole riski nyt, ne ovat sitä myöhemmin. Valmistuminen riippuu säistä, sillä kovilla pakkasilla rakentaminen on keskeytettävä. Muutoin portaiden rakentaminen vie noin kolme kuukautta eli valmista pitäisi olla keväällä 2021. Entisen Rugosan tiloihin osoitteeseen Kiviaidankatu 9 on etsitty uutta ravintolaa jo jonkin aikaa. Nyt viimein uusi yrittäjä on löytynyt. Louis avaa ovensa näillä näkymin viimeistään tammikuun toisella viikolla. Omistaja Mehmet Ali Kuzu arvio, että syömään pääsee viimeistään tammikuun ensimmäisellä viikolla. Pitkään saarella pohdittiin sitä, tulisiko tiloihin pikaruokapaikka, mutta Louis on niin sanotusti ihan kunnon ravintola. ”Meillä on puuhiiligrilli, jossa ruuat valmistetaan ja pöytiintarjoilu. Tarjolla on muun muassa pihvejä, leikkeitä, burgereita ja döneriä sekä salaattibuffet. Tyyliltään ruoka on välimerellistä”, hän kertoo. Ravintolassa on myös viinibaari. 275 neliön tilaan tulee 100-102 asiakaspaikkaa. Louis-ravintolaa tulee pyörittämään Kuzun serkku, jolla on pitkä kokemus ravintola-alalta, Kuzullakin kaksikymmentä vuotta. ”Meillä on yhteensä vuosien kokemus ravintola-alalta ja se tulee näkymään. Saarella ei ole toista vastaavaa”, hän lupaa. KP Pyrkän tekojää on jo ollut kovassa käytössä avauksensa jälkeen. Helsingin koronakoordinaatioryhmä päivittää 19. joulukuuta alkaen tekojäiden kenttäkohtaisia kävijämääriä yleisöluisteluaikoina ulkoliikunta.fi -palveluun kerran tunnissa. Pyrkän kentän luistelijoiden sallittu määrä on nostettu. Tähän asti se on ollut 40, nyt 50. Aaton aattona 23.12. luistelemaan pääsee kello 8–16, aattona 24.12. kenttä on suljettu, kuten kaikki muutkin Helsingin tekojäät. Joulupäivänä 25.12. kenttä on auki kello 12–18, tapaninpäivänä 26.12. kello 12–18 ja uudenvuoden aattona 31.12. kello 8–16. Vuoden 2021 koittaessa 1.1. pääsee luistelemaan kello 12-18 ja loppiaisena 6.1. kello 10–16. KP TEKSTI Seija Hainari Lauttasaaren Kirkkoapteekki on ottanut epidemia-ajan apuun Remomedi-sovelluksen, joka avulla lääkkeiden saamiseksi ei tarvitse välttämättä käydä apteekissa lainkaan. Toimitustavaksi voi valita joko noudon apteekista, noutolokerikko-automaatin tai kotiinkuljetuksen. Remomedi ladataan sovelluskaupasta. Sen kautta voi soittaa puhelun, videopuhelun tai jättää soittopyynnön. Lääkeneuvonnan saat tilauksen yhteydessä aivan samoin kuin apteekissa asioidessa. Sovellukseen voi lisätä maksukortin, mikä nopeuttaa tilausten käsittelyä. Lauttasaaren Kirkkoapteekin noutolokerikko sijaitsee tuulikaapissa. Siitä voi hakea tilauksen itselleen sopivana aikana. Lokeron avauskoodi sekä apteekin ulko-oven koodi toimitetaan puhelimeen, sähköpostitse tai kirjallisesti. Aivan kaikki lääkkeet eivät sovellu noutolokerikkoon laitettaviksi ja niiden kohdalla sovitaan eri toimitustavasta. Poikkeusaikana apteekki ottaa lääketilauksia vastaan myös puhelimitse, ja tuotteet voidaan toimittaa kotiin. Apteekin ulko-ovella on ovikello, jota soittamalla voit pyytää farmaseuttia tuomaan lääkkeet ulos ja maksaminenkin on mahdollista tuulikaapissa olevalla luukulla tulematta sisälle apteekkiin. Apteekkiasiat voi hoitaa nyt sovelluksen avulla. Tekojää on aattona kiinni. Kohta syödään. Louis tulee Kiviaidankadun ja Melkonkadun kulmaan. Tähän kuntoportaat tulevat. 145 askelta hikeä: kuntoportaiden rakentaminen alkoi Louis avaa Kiviaidankadulle Tekojäällä jouluna poikkeusajat Uusia apteekkipalveluja korona-aikana KARI KEMPPINEN Kiitos, tack! Kaksivuotinen puheenjohtajuuskauteni Lauttasaari-Seurassa on päättymässä. Olen tuntenut itseni etuoikeutetuksi, sillä ei ole itsestäänselvyys, että saarellamme on näin näkyvä ja vaikuttava Seura, jota olen saanut luotsata. Vaikutusvalta ei kuitenkaan synny itsestään. Sitä edeltävät lukuisat vuodet ja vuosikymmenet ahkeraa ja periksiantamatonta työtä. Lähdin muutama vuosi sitten mukaan Seuramme toimintaan ideoimaan ja luomaan saarellemme omaa vaakunaa. Nyt kun se liehuu viirin muodossa aika ajoin jo yli sadassa saaremme talossa, on se komean näyn lisäksi konkreettinen esimerkki yhteisömme ainutlaatuisuudesta. Lauttasaari-barometri oli suuri ponnistus, joka antoi vankan pohjan kaikelle vaikuttamiselle. Aloittaessani puheenjohtaja kerroin ensi töikseni ottavani henkilökohtaiselle vastuulleni sen, että barometri toteutuu laajana ja laadukkaana. Lopulta Taloustutkimus haastatteli 500 saarelaista kattavasti. Tutkimuksen avulla kaupungin päättäjät eivät enää voineet kyseenalaistaa saarelaisten ja Seuramme näkemyksiä. Saimmekin yhdessä palautettu suoran linja-autoyhteyden Kamppiin ja turvattua terveyskeskuksemme tulevaisuuden. Viheralueiden ja merenrantojen puolustaminen on puolestaan päättymätön työ, jota tulee jatkaa pysyvästi vahvaan saarelaisten tutkittuun näkemykseen nojaten. Ett viktigt mål för mig har varit att synliggöra det svenska på Drumsö. Jag är mycket tacksam för att Henrika Zilliacus svarade ja till mitt önskemål att grunda Svenska gruppen inom vårt sällskap. Gruppens sista stora framgång har varit att börja dela ut pins med text ”tala gärna svenska med mej”. Genom att sätta pinsen på bröstet kan man som kundbetjänare i olika butiker visa att det bra går att tala svenska. För mig är det ytterst viktigt att vi som ett samhälle värnar om en levande tvåspråkighet. Vi skall inte låta svenska bli bara ett hemspråk. Viimeiseen vuoteen mahtuu myös yhteiskuntaamme todella ravisuttava kokemus eli korona. Se toi myös mustia pilviä Seuramme ja Lauttasaari-lehden ylle. Kun tilanne oli tiukka, päätimme, että keskeisin tavoite oli pelastaa rakas lehtemme. Ilman sitä olisi saaremme yhteisöllisyyttä ja paikallisuutta huomattavasti vaikeampi ylläpitää. Jouduimme tavoitteen saavuttaaksemme tekemään myös ikäviä päätöksiä, mutta lehti säilyi. Koronakeväänä meille kantautui myös ilahduttavia uutisia, kun Lauttasaari valittiin vuoden kaupunginosaksi. Itsestäänselvyytenä ei Lauttasaaren tämän hetkistä hyvää tilaa tule koskaan ottaa. Työ turvallisen, viihtyisän ja vehreän Lauttasaaren puolesta jatkukoon! Juha Beurling-Pomoell Puheenjohtaja 2019-2020 Lauttasaari-Seura KARI KEMPPINEN
3 23.12.2020 Nro 45 ”Uudella sillalla on annettu hyvin tilaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Autoilijat ovat ne, jotka ovat tässä kärsineet. Tulin juuri lauttasaarelaisilta ystäviltäni ja heillä autokaistan menetys tuntuu. Mielestäni jalankulkijoille ja pyöräilijöille olisi ehkä riittänyt vähän kapeammatkin kaistat, jos molempiin suuntiin olisi jäänyt kaksi kaistaa. Nyt pitää oikeasti pohtia, miten hälytysajoneuvot pääsevät sillan yli. Aamulla juuri mietin, että kalastajille on jätetty paljon tilaa, mutta kalastaminen on kuitenkin hyvin kausiluontoista”, mietiskeli Marianne Haippo. KYSYIMME Miltä tuntuu uusi silta? KOONNUT ANNA KONTTINEN ”Hyvä, että kevyt liikenne pääsee molemmilta puolilta kulkemaan. Olen muutaman kerran ajanut pyörällä yli ja olen tyytyväinen, että on pyöräilijöille enemmän tilaa ja molemmilla puolilla on omat pyöräkaistat”, kehui Jesse Kylänpää. ”Ainut vaan, että onko se nyt kaksisuuntainen vai yksisuuntainen tuo pyörätie. Oletettavasti kaksisuuntainen, ainakin ihmiset kulkevat nyt molempiin suuntiin. Sillalla ei ole ohjaavia liikennemerkkejä, ainoastaan pyörät on maalattu asfalttiin toisessa päässä toiseen suuntaan ja toisessa päässä eri suuntaan”, ihmetteli Maria Seimelä. Sillan ylitti sunnuntaina vaunuissa myös Meimi. ”Pyöräilijöiden ja kävelijöiden kannalta silta tuntuu nyt paremmalta. Teen molempia. Molemmista päistä pitäisi ohjata kulkemaan yksisuuntaisesti pyörällä, jos tarkoitus on, että silta ylitetään yksisuuntaisesti. En tiedä miten sillan yli pitäisi kulkea, olisi selkeämpää jos pyörätie olisi yksisuuntainen”, kommentoi Erkki Tukiainen. ”Silta on ihan jees. Mun puolesta voisi säilyttää tsygäliikenteen kaksipuoleisena, että kahteen suuntaan saisi mennä. Nyt pitää mennä oneway, mutta olisi hyvä, jos olisi kaksisuuntainen liikenne. Nykyinen silta on selkeämpi, ja jos kerran vanha oli hajoamassa, pitihän se korjata. Hintalapusta voi olla montaa mieltä, mutta en ole asiantuntija. Hinta kuulosti poskettomalta”, kommentoi Jesse Ahlgren lenkin lomassa. ”Olen ajanut sillan yli autolla, en ole vielä kävellyt tai pyöräillyt. Asfaltti on laitettu väärin, tie ei ole kovin tasainen ja siihen on jäänyt aika paljon kuoppia. Kyllä kai siitä bussillakin pääsisi, mutta en aja sillan yli. Ajan linjaa 22 Katajaharjuun”, kertoi linja-autonkuljettaja Martin Saari. ”Minusta uusi silta on erinomainen. Nyt on tilaa pyöräillä. Ajan tästä viisi kertaa viikossa edestakaisin ja nyt pinnote on kunnossa, eikä silta ole enää hengenvaarallinen. Edellinen silta oli pitkän aikaa todella huonossa kunnossa, eikä sitä viitsitty korjata, vaikka siitä huomautettiin useasti. Nyt kaikki on kohillaan”, kehui Mervi. Saarta koskevista OmaStadi-ideoista lähtee 32 yhteiskehittämisvaiheeseen tammikuussa. Mukana on muun muassa opastekylttejä, ympäristötaidetta ja japanilainen puutarha. KOONNUT Katja Pesonen Kasinonrannan ja Vattuniemen kehittäminen 1. Kasinonranta • Beach volley-kenttiä Kasinonrannalle Lauttasaareen • Kasinorannasta kaupunkilaisten keidas • Lauttasaaren Kasinonrannan koripallokentän kunnostaminen ja valaistus • Lauttasaaren uimarannan kunnostus • Kota Lauttasaareen • Lauttasaaren kota • Yleinen grilli/keittokatos Lauttasaareen • Merellinen grillipaikka ja moderni ulkotreenipaikka Lauttasaareen • Padel • Pieni pala Japania Lauttasaareen – rauhoittava keidas alueen asukkaille ja eksoottinen tuulahdus kaukomailta 2. Vattuniemi • Lisää penkkejä Vattuniemeen • Lauttasaaren mäkielementin korjaus • Liikennevalot Vattuniemen alakoulun (ja Meren päiväkodin) risteykseen Lauttasaareen • Ulkoistutuksia Vattuniemen ala-asteen/päiväkoti Meren pihaan • Vattuniemenkadulle turvallisuutta koululaisille Laiturit ja uinti • Soutuvenelaituri Lauttasaareen • Särkiniemen uimalaituri takaisin • Floating pier in swimming place of Särkiniemen puisto in Lauttasaari • Uimalaituri Lauttasaaren Katajaharjuun/Pyrkälle Leikkipaikat ja puistot • Community garden (siirtolapuutarha/viljelypalstat) in Lauttasaari Kulttuuri ja yhteisöllisyys • Community House (Asukastalo) in Lauttasaari • Omastadi huonekalun entisöinti Vattuniemi • Puutyökerho Lauttasaareen • Larun kortteleissa -valokuvanäyttely Lauttasaaren sähkökaappeihin Liikunta • Kunnollinen ulkokuntosali Lauttasaareen • Ulkopunttisali Kassarille • Liikuntapaikka/kuntoiluvälineitä Lauttasaaren Vattuniemeen • Senioreille jumppaa ja kuntosalia Lauttasaareen • Esterata Lauttasaareen Viihtyisyys ja siisteys • Näkötorni Lauttasaaren Kotkavuorelle • Ympäristötaideteos Kotkavuorelle vanhan vesitornin paikalle Muut, yksittäiset • Opasteet Lauttasaaren historiaja luontokohteisiin 32 ideaa saarelta jatkoon OmaStadissa Nyt kehitetään, äänestys syksyllä Yhteiskehittämisvaihe on osallistavan budjetoinnin toinen vaihe ja alkaa 12. tammikuuta verkossa pidettävällä, kaikille ideoiden jättäneille suunnatulla infotilaisuudella. Kellonaika on vielä auki. Yhteiskehittämisessä hyväksytyistä ideoista tehdään OmaStadin kriteerit täyttäviä ehdotuksia. Samaan kohteeseen ja palveluun liittyvät ideat yhdistetään ja valmistellaan saman ehdotuksen sisällä, jotta päällekkäisiä ehdotuksia ei syntyisi. Ehdotukset tehdään työpajoissa kaupungin eri alueilla ja omastadi.hel.fi-sivustolla, jossa niiden kehittämistä voi seurata ja kommentoida. Seuraavana on vuorossa äänestys syksyllä 2021, jossa helsinkiläiset päättävät siitä, mitkä ideat lopulta toteutetaan. OmaStadissa kaupunki jakaa 8,8 miljoonaa euroa helsinkiläisten ideoiden toteuttamiseen. Siitä 1,3 miljoonaa euroa suunnataan eteläiselle Helsingille. Uusi silta avautui liikenteelle täysissä mitoissaan 11. joulukuuta. Kiitosta saa kevyelle liikenteelle tullut lisätila, mutta hämmennystä aiheuttavat pyöräilijöiden menosuunnat. Tutustu OmaStadiin osoitteessa omastadi.fi
4 23.12.2020 Nro 45
5 23.12.2020 Nro 45 LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS ERKKERI Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 28 00200 Helsinki Kauppakeskus Lauttis Puhelin 09 682 4050 lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi Miikka Oksanen LKV alalla 2018 alkaen 0400 371 185 Terhi Koponen vuokraneuvottelija 050 539 6480 KIINTEISTÖTOIMISTO Veli-Pekka Närhi tj, osakas alalla 1994 alkaen 0400 810 540 Markku Enström LKV, osakas alalla 1988 alkaen 0400 416 114 ASUNNOT • LIIKETILAT • MYYNTI • VUOKRAUS Joulun ja uudenvuoden poikkeusaukioloajat: 23.12. klo 9.00-13.00 24. – 27.12. olemme suljettu 28. – 30.12. klo 9.00-16.00 31.12. – 1.1. olemme suljettu 6.1. olemme suljettu Toivotamme rauhaisaa joulunaikaa AJASSA TEKSTI Katja Pesonen Lauttasaaren senioritalossa ollaan oltu viime viikot koronakaranteenissa, mutta nyt se on viimein ohi. Senioritalon toiminnanjohtaja Saija Toropainen kuitenkin toteaa, että varovaisuutta noudatetaan jatkossakin. Asukkaat ruokailevat porrastetusti, heillä saa olla yksi vieras kerrallaan ja ryhmätoiminta on toistaiseksi tauolla. ”Olemme noudattaneet THL:n ja kaupungin suosituksia koronapandemian alusta asti. Meillä käytettiin maskia jo keväällä ennen kuin se oli suositus ja pidettiin turvavälejä. Sekä asukkaille, henkilökunnalle että omaisille on tarjottu talonpuolesta maskien lisäksi suojakäsineitä, visiirejä ja käsidesiä maksutta huhtikuusta lähtien”, hän sanoo. Huolellisuudesta huolimatta korona iski ja lopulta sairastuneita oli 31, joista kymmenen oli henkilökuntaa. Sairastuneista alle puolet joutui sairaalahoitoon eli suurinta osaa voitiin hoitaa kotonaan senioritalossa. Kuolleita oli lopulta noin viisi. Tartuttaja ei ollut kukaan henkilökunnasta ja tämä oli itse oireeton. Asukkaita senioritalossa on noin sata ja he ovat vuokrasuhteessa. Keski-ikä on 87 vuotta. Toropainen kertoo koronan näyttäneen merkkejään vasta viikon kuluttua tartunnasta. ”Asukkailla alkoi olla huimausta, virtsatieinfektioita, makuaistin häviämistä tai muuttumista, ripulia ja jalkojen kantamattomuutta. Havainnointi oli vaikeaa, sillä kaikki nämä oireet ovat sellaisia, joita monella vanhuksella on joistakin sairauksista johtuen. Myös tietyt lääkkeet voivat aiheuttaa oireita, esimerkiksi verenpainelääke voi aiheuttaa huimausta ja jotkut lääkkeet muuttavat makuaistia”, hän sanoo. Tautirypäs kosketti Lauttasaarta syvästi. Toropainen kiittelee sitä kuinka runsaasti heille sateli rakkautta ja tukea saarelaisilta ja omaisilta. Se liikutti. Ikkunan alle on tultu esiintymään, lapset ovat tehneet joulukortteja, on saatu kukkia ja muita tervehdyksiä lauttasaarelaisilta yrityksiltä ja yhteisöiltä. ”Nyt tunnelma talossa on rauhallinen. Tästäkin selvittiin.” Liisa Johansson, 93, on yksi koronaan sairastuneista. Hän yllättyi sen ensioireista. ”Meni pari viikkoa ennen kuin aloin saada oireita. Minulta lähti hajuaisti ja ruokahalu loppui täydellisesti. Tulin myös valtavan väsyneeksi enkä oikein jaksanut tehdä mitään, pienikin liikunta uuvutti. Mutta sen pahemmaksi se ei mennyt. Olin oikein ihmeissäni”, hän kertoo. Hän pystyi siis sairastamaan omassa kodissaan ja kertoo miettivänsä paljon sitä, miten korona tuli hänelle niin lievänä korkeasta iästä huolimatta. ”Se voi johtua siitä, että olen aina ollut elämässäni aktiivinen ja liikkeessä, siksi olen pysynyt terveenä. Käyn joka päivä kävelyllä ja portaatkin kävelen aina. Ilman keppiä en pärjää, mutta rollaattoria en suostu ottamaan. Siinähän sitä ainakin voimat menevät, kun ei tarvitse enää työskennellä. Olen myös ikuinen optimisti ja vaikka joku asia ei aina niin kivaa olisikaan, yritän siitä aina vääntää paremman puolen esiin”, Johansson pohtii. Asukkaat eivät voi viettää aikaa yhdessä, joten he soittelevat toisilleen. ”Yksinäisyys on asennekysymys. On eri asia olla yksin kuin yksinäinen, ja minä aina keksin kaikenlaista kivaa tekemistä”, Johansson sanoo. Alun perin hänen piti mennä jouluksi tyttärensä luokse, mutta nyt hän viettää joulun senioritalolla. ”Ei harmita yhtään, täällä järjestetään aina niin ihana joulu!” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Senioritalo pääsi koronakaranteenista Liisa Johansson ja Saija Toropainen kertovat tunnelman Lauttasaaren senioritalossa olevan rauhallinen ja optimistinen. "Ikkunan alle on tultu esiintymään, lapset ovat tehneet joulukortteja."
6 23.12.2020 Nro 45 TEKSTI ja KUVA Katja Pesonen ”Olen huolissani Suomen kaupunkikehityksestä, asumisesta ja lähiympäristön laadusta. En tiedä missä ovat ihanteet ja pyrkimykset”, sanoo Mari Vaattovaara, Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori ja Kaupunkitutkimusinstituutin johtaja. Hän ei pelkää sanoa sitä ääneen: kaupunkisuunnittelu on pielessä. Helsingin rakentamisessa on Vaattovaaran mukaan erityisesti kolme ongelmaa. Ensimmäinen niistä on, että täällä keskustellaan asuntotuotantomääristä ja massoista, ja laadulliset kysymykset ovat unohtuneet lähes kokonaan. Taloista on tullut valtavan kokoisia, tiet ovat levinneet ja asunnot pienentyneet. ”Rakentamisen mittavaaka on ihan massiivinen. Alueesta ei tee erityistä se, että siellä on toriparkki ja massiivista rakentamista. Kaupunkirakentamisen ykkösenä pitäisi olla identiteetti. Kaikilla menestyneillä kaupungeilla ja kaupunginosilla on oma identiteettinsä jota sen asukkaat varjelevat. Jotta alue pärjää, siellä on oltava jotain erityistä ja tuo kaupunginosan identiteetti on oltava kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen lähtökohtana”, Vaattovaara sanoo. Jos taas lähtökohtana ovat vain tontti ja asuntotuotannon tarve, saadaan aikaan monotonisuutta. Valtavista toisiaan muistuttavista talorykelmistä saadaan nauttia tälläkin hetkellä. ”Tavoitteeksi pitäisi asettaa viihtyisä ja ihana kaupunginosa eikä 3 000 tai 10 000 asukasta. Tietysti suunnittelijoiden ja rakennuttajien on vaikeaa miettiä mitä se tarkoittaisi Lauttasaaressa, mutta kyllä siihen on velvollisuus.” ”Yksiöt pitäisi kieltää” Seuraava ongelma on diversiteetti eli moninaisuus. ”Meillä on uusia asuinalueita joissa suunnittelun keskeisinä ideoina ovat kiertotalous, 5G ja uudet energiamuodot. Mikään niistä ei ole asuinalueen fyysisen suunnittelun ominaisuus, ne ovat teknisiä yksityiskohtia. Ei voi olla niin, että gsm-verkko on kaupunkisuunnittelun lähtökohta”, kritisoi Vaattovaara. Kolmantena ongelmana on connectivity. Sillä ei ole suoraa suomenkielistä vastinetta, mutta Vaattovaara suomentaisi sen liitännäisyydeksi. ”Ettei vaan tehtäisi talokasoja sinne tänne vaan pyrittäisiin rakentamaan selkeä yhteys ei ainoastaan avaruudesta vaan myös mittakaavallisesti siihen olemassa olevaan. Tavoitteeksi olisi laitettava ihmiselle ihana kaupunki eikä aikaisemmin mainitsemiani teknisiä asuntotuotanto-määrä-massa-tyyppisiä tavoitteita.” Vaattovaara väänsi Helsingin kanssa 2000-luvun alussa sen asuntopolitiikasta tuomalla esiin sen kuinka kaupungissa on liian paljon liian pieniä asuntoja. Sen jälkeen kaupunki linjasi, että rakentamisessa on synnyttävä myös isoja asuntoja ja se pitää siitä edelleen kiinni. Vaattovaara on kritisoinut myös Vantaan Martinlaaksoon 2017 valmistuneita 15 neliön pikkuasuntoja. ”Kööpenhaminassa uudelle rakentamiselle sallitaan 50-60 neliötä, Manhattanillakin 34 neliötä. Yksiöt pitäisi kieltää. Meillä on jo nyt ihan valtavasti niitä. Tulevat yksinasuvat ovat eläkeläisiä. Olemmeko me oikeasti asuttamassa mummoja yksiöihin? Ei kai, kyllä elämä ansaitsee enemmän.” Tiivistäminen ei toimi Lauttasaaressa asuu tällä hetkellä noin 24 300 asukasta. Kaupungin suunnitelmissa on, että saarella olisi vuonna 2050 noin 46 600 asukasta. Näistä Vattuniemeen kaavaillaan maksimissaan 5 700 asukasta, Koivusaareen 5 200, Lauttasaarenmäkeen 300, Lohiapajanlahden alueelle 500, Katajaharjuun ja Lauttasaaren lounaisosaan 3 000 ja jos Länsibulevardi toteutuu, saaren keskiosaan saataisiin sitä tiivistämällä ja lisärakentamalla 7 700 asukasta. Saaren asukasluku kasvaisi näillä suunnitelmilla 92 prosenttia. Vaattovaara ei suoranaisesti vastusta Helsingin kaupungin rakastamaa tiivistämistä. ”Jos tiivistäminen tehdään herkästi, hellävaraisesti ja näitä aikaisemmin mainitsemiani lähtökohtia kunnioittaen, Helsingissä on aika paljon tilaa kaikilla alueilla. Monilla tonteilla riittää sementoitua maata, jota voitaisiin tiivistäen ottaa käyttöön, jotta saadaan elävyyttä, monimuotoisuutta ja vaihtelevuutta alueelle.” Mutta: tiivistämisen on sovittava jo olemassa olevaan asuntokantaan ja siinä mennään Vaattovaaran mukaan vikaan. ”Tiivistäminen ei tällä hetkellä toimi, sillä se tehdään valtavan isoilla hankkeilla suht keskeisille paikoille. Lisäksi se on isoa, ronskia ja radikaalia, jolloin se muuttaa ympäristön luonteen. Sitä vastustan. Tonttien välissä monesti on kuitenkin tilaa ja sieltä pitäisi etsiä sopivia paikkoja eikä mennä tontti ja asuntotuotanto edellä jo olemassa olevasta välittämättä. Ei voida yhtäkkiä lähteä syömään elinympäristöä ja asumisen laatua puristamalla ihmisiltä happea tai ilmavuutta.” Hän uskoo Lauttasaarestakin löytyvän hyviä paikkoja tiivistämiselle, kun se tehdään pienessä mitIhanien asuntojen puolesta Professori Mari Vaattovaara ottaa kantaa, tutkii ja ideoi elämää kaupungissa ja herättää usein kiivaitakin keskusteluja. Nykyrakentamisesta hän on huolissaan. Siinä keskitytään hänestä liikaa määriin ja massoihin. Näidenkin Itälahdenkadun puiden puolelle on suunniteltu useita kerrostaloja. Professori Mari Vaattovaara on huolissaan – sekä kaupungeista että kaupunkirakentamisesta. Nykytrendi on, että rakentamisessa keskitytään määriin ja massoihin. Vaattovaaran mielestä kaupunginosan identiteetti tulisi kuitenkin olla rakentamisen lähtökohta numero yksi. ILMIÖ
7 23.12.2020 Nro 45 Vuonna 2021 lehden vuosikerta on 45 numeroa ja sen hinta on 75 euroa. Nykyisille tilaajille tilaus jatkuu automaattisesti. Ilmoitathan mahdollisimman pian, jos et halua jatkaa tilaustasi ensi vuonna. Tiedustelut, tilaukset ja tilausten lopetukset: seura@lauttasaari.fi tai 050 591 6466. Uusi erä viirejä valmistui jouluksi: Anna joululahjaksi Lauttasaari-viiri SEURA HAASTAA TALOYHTIÖT Lauttasaari-Seura haastaa saaren taloyhtiöt hankkimaan salkoihinsa Lauttasaaren oman viirin. Viiri saa olla aina liehumassa, vain virallisina liputuspäivinä se vaihdetaan valtakunnan sinivalkoiseen lippuun. Tavoitteena on, että Lauttasaari-päivien aikaan syyskuussa kaikissa saloissa liehuisi Lauttasaari-viiri. Viirejä voi ostaa Lauttasaari-Seuran toimistolta jäsenhintaan 80 € (norm 100 €). JOKO TEIDÄN TALOSSA LIEHUU LAUTTASAAREN OMA VIIRI? Kauppaneuvoksentie 18 • seura@lauttasaari.fi • puh. 050 591 6466 Lauttasaari-Seura haastaa saaren taloyhtiöt hankkimaan salkoihinsa Lauttasaaren oman viirin. Viiri saa olla aina liehumassa, vain virallisina liputuspäivinä se vaihdetaan valtakunnan sinivalkoiseen lippuun. Tavoitteena on, että Lauttasaari-päivien aikaan syyskuussa kaikissa saloissa liehuisi Lauttasaari-viiri. Muistattehan tarvittaessa sopia viirin käytöstä taloyhtiönne huoltoyhtiön kanssa. Hinta LauttasaariSeuran jäsenille SEURA HAASTAA TALOYHTIÖT Lauttasaari-Seura haastaa saaren taloyhtiöt hankkimaan salkoihinsa Lauttasaaren oman viirin. Viiri saa olla aina liehumassa, vain virallisina liputuspäivinä se vaihdetaan valtakunnan sinivalkoiseen lippuun. Tavoitteena on, että Lauttasaari-päivien aikaan syyskuussa kaikissa saloissa liehuisi Lauttasaari-viiri. Viirejä voi ostaa Lauttasaari-Seuran toimistolta jäsenhintaan 80 € (norm 100 €). JOKO TEIDÄN TALOSSA LIEHUU LAUTTASAAREN OMA VIIRI? Kauppaneuvoksentie 18 • seura@lauttasaari.fi • puh. 050 591 6466 Viiri on myynnissä Lauttiksen pohjakerroksen Info Express -myymälässä ja LauttasaariSeuran toimistolla. Tiedustelut: seura@lauttasaari.fi tai puh. 050 591 6466. Viirejä on kahta pituutta: 4m ja 5m. Viirin oikea mitta on noin puolet lipputangosta. Viirit myynnissä Lauttiksen Brand Store -myymälässä, Lauttasaarentie 28. Taloyhtiöt huom! Sopikaa tarvittaessa viirin käytöstä huoltoyhtiönne kanssa. 80 € (norm. 100 €) LAUTTASAARI-SEURAN JÄSENKORTILLA Juho Elevaara LKV 041-537 6065 Ulla Niinivaara, LKV, LVV 041-537 6061 Tarjous uusille Täydenpalvelun vuokranantajaasiakkaille. Palkkio 1,24 * kk vuokra ensimmäisen vuokrauksen yhteydessä. Ensimmäinen vuosilasku: 1,1 * kk vuokra tammikuussa 2022. Uudelleenvuokraukset veloituksetta 17.12.20 Nro 44 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry *Ainoa kaupunginosalehti Uutismedian liiton Vuoden kaupunkilehti -kilpailun finaalissa 2018–2020. Viime hetken joululahjat saarelta Tuliko taas kiire joululahjojen ostoon? Ei hätää. Saarelta löytyy vaikka minkä sortin lahjaideaa ostettavaksi, kenelle tahansa ja minkä ikäiselle tahansa. Lahjakortit ovat aina toimiva vaihtoehto, mutta saarelta löytyy myös erikoisliikkeitä ja -tuotteita, joita ostamalla tukee samalla saarelaisia yrittäjiä. Keräsimme keskiaukeamalle lahjaoppaan saaren yrityksiin. s. 6-7 Tutustu ensi vuoden mediakorttiin osoitteessa lauttasaari.fi ja pyydä tarjous! Mediamyynti Leena Valtola, 050 591 6466 tai seura@lauttasaari.fi Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Shama Österman Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 586 6849 shama.osterman@kahdeksas.fi Lauttasaarelainen. Välittäjä. www.kahdeksas.fi/shama-österman Uudenlaista kiinteistönvälitystä. Valitse kodillesi lauttasaarelainen välittäjä. Kahdeksas päivä Oy l Cygnaeuksenkatu 4, 00100 Helsinki l y-tunnus 2044327-1 Tunnelmallinen tehokolmio! Nyt käynnissä linjasaneeraus, jossa keittiö ja kph uusitaan täysin. 3h+k+las.parv. 60 m2 Pohjoiskaari 22 Mh/vh 368 000€ + linjasaneerauksen tuleva hankeosuus Kohdenro. 20384245 Energialuokka F2013 Kysy lisää! Ilmoittamalla Lauttasaarilehdessä mainoksesi jaetaan lähes 10 000 saarelaiseen kotiin ja yritykseen. Lisäksi 3 000 lehden telinejakelu. Koruliike Pearly Parrot Kelloja kultaseppä Paristonvaihdot Korut, kellot, lahjat Av. ma 11-18, ti-pe 12-17 Jouluun asti myös la 11-15 Gyldenintie 6, 050 4143791 pearlyparrot.fi Villa Alba Silkkiviskoosineuleita ja muita uutuuksia! Tervetuloa! Ma-pe 10-18 La 10-15 Lauttasaarentie 2 045 133 2327 Villa Alba Silkkiviskoosineuleita ja muita uutuuksia! Tervetuloa! Ma-pe 10-18 La 10-15 Lauttasaarentie 2 045 133 2327 Kotimaiset, kiristämättömät uni sukat merinovillaa. Ma-pe 9-17 La 10-14 Toimi nopeasti! Tilaa perinteinen ja raitis partiopukki hintaan 50,Lauttapartion Joulupukkipalvelu hyvää joulumieltä jo vuodesta 1947 (Huom! Koronaturvallisuus on otettu monin tavoin huomioon.) Tarkemmat tiedot osoitteessa: www.lauttapartio.fi Aaton tärkein vieras vielä tilaamatta? Aloita uusi vuosi sauvakävelytekniikkakurssilla Lauttasaaressa, turvavälein 10 hengen pienryhmissä ma 11.1.2021 alkaen. Kurssilla opitaan käyttämään sauvoja oikein ja tehokkaasti. 5 tuntia opetusta, joista ensimmäinen kerta 2h ja seuraavien 3 viikon aikana 1h/vk. Kurssilla saat lainata Exelin teleskooppisauvoja, joten et tarvitse omia. Hinta: 120,-/kurssi (Voit ostaa myös lahjakortin ja antaa kurssin hyvän olon joululahjana!) kroppa ja mieli virkeäksi Terveet jalat-kevyt askel Kaikille kurssin ostaneille -30% perusteellinen jalkahoito Hietsun Helmi/Jaana Leskinen OTA YHTEYTTÄ MindeMee / Minna Holst INWA sauvakävelykouluttaja minnaholst@gmail.com +358 503 577 814 m in de m ee Lauttasaarilehden voi myös tilata takaavassa ja hienotunteisesti, täydentämään ja elävöittämään. Hän kertoo kuinka monessa maassa on jo laitettu kielto kylmille laatikkotaloille. Esimerkiksi Ruotsissa on jopa kaavassa määrätty, että uuden rakentamisen arkkitehtuurin on oltava vanhan tyyppistä. ”Ruotsissa puretaan kerrostalolähiöitä ja rakennetaan tilalle pientaloalueita. Tällä tavoin lähiöihin saadaan jopa enemmän asuntoja. Meillä täällä on tuhlailevaa maankäyttöä.” Helsingillä on silti osaamista Vaattovaara kuitenkin myös kiittelee Helsinkiä. Hän sanoo Helsingillä olevan kaikesta huolimatta sekä osaamista että taistelutahtoa. Osaamiselle ei vain ole prosessissa tilaa. Helsingillä on vahva identiteetti ja pitkä historia millä on vaikutusta siihen, etteivät täällä pääse ihan ketkä tahansa sanelemaan rakentamisen sääntöjä. ”Helsinki on melkeinpä ainut kaupungeista, jolla on vahva asuntopolitiikka. Espoolla, Vantaalla ja kehyskunnissa on tässä asiassa tekemistä monin verroin Helsinkiä enemmän, mutta tämä on kyllä ihan kansallinen ongelma. Karrikoiden voisi sanoa, että niissä rakennusliike ilmaantuu paikalle ja sanoo ota tai jätä, tai sijoittaja ostaa talon, vetää siitä ilmat pihalle ja tekee bisnestä. Tarjoukset otetaan vastaan, koska ei ole toista tulijaa eikä laadullisia tavoitteita.” Vaattovaaran mielestä rakennuttajat ja kaikki muutkin rakennusprosessiin osallistuneet tulisi velvoittaa siihen, että nämä kävisivät paikan päällä katselmoimassa valmista rakennusta. Heidän tulisi käydä läpi sitä, mitkä olivat tavoitteet ja vastaavatko ne toteutunutta, onko saatu aikaan asioita, joita ihmiset arvostavat ja ollaanko rakentamisella kohennettu lähiympäristön laatua. Tällä hetkellä tätä ei tehdä lainkaan. Markkinoiden pitäisi Vaattovaaran mukaan toimia niin, että ihmisiin suhtaudutaan kriittisinä kuluttajina, joiden toiveisiin yritetään kilvan vastata. Ei toisinpäin. ”Haluaisin, että pääkaupunkiseudusta tulisi viihtyisä, kansainvälistä kilpailukykyä ja hyvinvointia tukeva ympäristö, mutten näe sitä toteutuvaksi nykyrakentamisen tavoissa. Olen tutkimuksiini haastatellut kansainvälisiä osaajia, joiden mielestä asuminen oli täällä suurin ongelma. Heistä asuntokannan laatu oli liian vaatimatonta ja aivan liian kallista suhteessa laatuun. Ja näin sanovat ihmiset, joilla on varaa maksaa”, hän kertoo. Vaattovaara muistuttaa rakentamisen vaikutusten olevan tonttia ja itse rakennusta suurempia. Jopa OECD on kiinnittänyt huomiota siihen kuinka Suomessa asuminen on kallista, ja keskiluokka on joutunut ahdinkoon selviytyäkseen ja päästäkseen käsiksi hyvään asumiseen. ”Tuntuu todella tarpeettomalta, että tämä on tällaisen pienen pohjolan erityispiirre. Jos meillä on pimeää, voisiko meillä olla vähän ihanammat asunnot?”, Vaattovaara kysyy. Hän arvio meidän saapuneen modernistisen rakentamisen päätepisteeseen, jossa ihmiset alkavat vaatia asunnoiltaan enemmän. Myös korona on korostanut sekä kodin että lähiympäristön merkitystä. Valtio on kaupungeille sokea Parhaillaan Valtioneuvostolle on valmisteltu asuntopoliittinen toimenpideohjelma, jonka väliprosessia Vaattovaara on kommentoinut. Se julkistettiin perjantaina 18. joulukuuta. Se oli hänestä huolestuttavaa luettavaa. ”Vaikuttaa siltä, että meillä kansallisesti asuntojen hinnat eriytyvät kaupunkiseuduilla, kohtuullinen asuminen karkaa myös keskiluokan käsistä, asuntojen koot pienenevät, mittakaava katoaa sekä rahoitus ja sitä kautta asuntomarkkinat siirtyy kansainvälisten sijoittajien ohjattavaksi”, hän tiivistää. Vaikka huolissaan onkin, hän ei ole epätoivoinen. Vaattovaaraa on pyydetty lukuisiin erilaisiin ministeriöiden työryhmiin kuultavaksi ja siksi hän uskoo päättäjien oikeasti pyrkivän kohti parempia ratkaisuja. Jos kaupunkisuunnittelu on ongelmallinen, sitä on ylipäätään koko kaupungin käsite. Tämä taas vaikuttaa myös kaupunkisuunnitteluun ja sitä kautta Lauttasaareen. Vaattovaara sanoo, ettei kaupunkia tunnusteta. Valtio on kaupungeille sokea. ”Helsingin erityiskysymykset, kuten asumisen kalleus ja huumeruiskujen keräys pitäisi olla kansallisia ongelmia huolimatta siitä, että ne tapahtuvat täällä. Suomessa on vahvaa aluepolitiikkaa, ja jos siellä on jotain valtakunnallista, nuo asiat menevät automaattisesti jonossa ohi vaikka Helsingin asiat olisivat kansallisesti keskeisempiä.” Hän sanoo, ettei Suomessa ole kaupunkipolitiikkaa. Laissa ei ole edes määritelty mikä on kaupunki. ”Kaupunki lainsäädännön kohteena perustuu nykyään kuntien omaan ilmoittautumismenettelyyn eli mikä tahansa paikka, joka kokee olevansa kaupunki voi sellaiseksi ilmoittautua. Näin koko keskustelu kaupungista ja kaupunkikysymyksistä vesittyy. Jos mikä paikka tahansa voi olla kaupunki, mistä me silloin keskustelemme kun keskustelemme kaupungin ongelmista”, hän kysyy. Ihanaa asua kaupungissa Hyvinvointiyhteiskuntaa rakentamalla ja tasavertaisuutta hakemalla voi lopputulokseksi saada tasapäistävää kohtelua, Vaattovaara toteaa. Kaupunkien etujärjestöt on jo lakkautettu, Suomen Kaupunkiliitto yhdistyi Kuntaliitoksi eikä kaupungeilla ja niiden erityispiirteillä ole enää edunajajaa. Ympäri Suomen on kalanja riistan tutkimuslaitoksia, vaikka yhtäläinen tarve olisi kansallisille kaupunkitutkimusinstituuteille. Suomalaisille tankataan itsepäisesti mielikuvia siitä kuinka kaikki kaupunkilaiset olisivat vastikään muuttaneet maalta. Kaiken lisäksi se olisi vieläpä tehty jotenkin pakon edessä, joten jokainen suomalainen kyllä sisimmässään takuulla haluaa muuttaa joskus maalle omaan punaiseen tupaan. Mieluummin vielä sinne, josta suku on lähtöisin. Todellisuudessa muuttovirta suuriin kaupunkeihin tapahtui jo 1970-luvulla. Jo tuolloin suurin osa suomalaisista asui kaupungeissa. ”Maahanmuuton ohella tuon jälkeen ei ole tällä saralla tapahtunut juurikaan mitään. Elämme edelleen noiden muutosten vaiheita emmekä kiihtyvän poismuuton tai muuttoliikkeen kasvun vaiheita. Minkä takia haluaisimme palata sinne, missä kenties meidän isovanhempamme ovat asuneet? Tällä rakennetaan väärää mielikuvaa todellisuudesta”, Vaattovaara napauttaa. Hän sanoo, että ihmiset ihan oikeasti rakastavat asua kaupungeissa ja niissä asutaan useista eri syistä. Ei se ole mikään välivaihe. ”Kaupunkeihin lähdettiin siirtymään käytännössä silloin kun traktori tuli maaseudulle. Meidän kaikkien ei tarvinnut enää olla niissä töissä ja näin osa pystyi valitsemaan toisin ja toisenlaisen uran.” Hän muistuttaa, että vaikka väkeä vähentäviä kuntia on ollut jo kauan, on silti myös paljon kuntia joissa on työpaikkoja. Kun siis väki vähenee, ei se automaattisesti tarkoita sitä, että kaikki on lopussa ja kunta kuolemassa. Keskustelut esimerkiksi juuri Lauttasaaresta jäävät kaiken tämän jalkoihin. ”Se jää näiden ’saako Helsinki kaiken vai pidetäänkö koko maa asuttuna’ -keskustelujen varjoon. Se on heikkoa kahtiajakoa ja jopa vastuutonta, epärealistista ja epätodellista poliittista keskustelua, josta kansainvälisesti tiedetään, että populistit voittavat”, hän sanoo. Vaattovaara opiskeli 1990-luvulla Madisonissa Madison Wisconsinin yliopistossa myös maisema-arkkitehdiksi ja kertoo kuinka siellä käytettiin suomalaisten luontosuhdetta esimerkkinä hyvästä suunnittelusta. ”Siellä puhuttiin kuinka hienovaraisesti suomalaiset ovat rakentaneet pienen mökkinsä järven rannalle niin, että ne sopeutuvat ympäristöön ja maisemoituvat lähes täydellisesti. Ja että täällä on jokamiehen oikeudet sekä kaunista sanastoa ympäristöön liittyen. Tämä on sitä suomalaista erityistä luonnonläheisyyttä ja ympäristöä arvostavaa kulttuuria toisin kuin se tarjottu vaihtoehto, että jos vain mahdollista niin me kaikki lähdemme maalle.” Vaattovaara harmittelee sitä kuinka tästä keskusteltaessa joutuu kaupunkimaantieteen professorikin usein asettumaan vastaan koko maan puhetta. ”Ja sitten aina joku jossain vaiheessa sanoo, että ’etkö sä pidä luonnosta’. Kun kysehän ei ole yhtään siitä.” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry ”Kaupunginosan identiteetin on oltava kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen lähtökohtana.” Professori Mari Vaattovaara on huolissaan – sekä kaupungeista että kaupunkirakentamisesta. Nykytrendi on, että rakentamisessa keskitytään määriin ja massoihin. Vaattovaaran mielestä kaupunginosan identiteetti tulisi kuitenkin olla rakentamisen lähtökohta numero yksi.
Tunnettuutta ja tuloksia pitkäkestoisella näkyvyydellä ”Olen toisen polven kiinteistönvälittäjä ja luotsannut Takion kiinteistönvälitystoimistoa jo 23 vuotta. Aloitin säännöllisen mainonnan Lauttasaari-lehdessä heti toimintamme alussa rakentaakseni määrätietoisesti toimistomme tunnettuutta. Markkinasuhdanteet vaihtelevat, mutta asuntokauppaa käydään aina. Tuttu ja turvallinen välittäjä elämän tärkeimpiin kauppoihin löytyy luetusta ja luotettavasta Lauttasaari-lehdestä.” Arif Hamidulla, LKV Kiinteistötoimisto Takio LKV [A] Kun haluat tuloksia tai vahvistaa brändiäsi Lauttasaaressa, ota yhteys Lauttasaari-lehden ilmoitusmyyntiin: Leena Valtola, seura@lauttasaari.fi tai 050-5916466 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry KAUPALLISIA MENESTYSTARINOITA 8 23.12.2020 Nro 45 RAVINTOLAOPAS Paikka Osoite Mikä Auki Tarjolla Bar 52 Heikkiläntie 2 bar52.fi 09 626 940 Heikkiläntien maineikas ja nostalginen kotiruokapaikka. Päivittäin viisi reilua ruokalajia. Lisäksi keitto, kalaja salaattipöytä ja kahvi. Lounasaika arkisin 10.30–15. Happy hour -juomalista klo 9-20. Kestosuosikki: maksa, läskisoosi, lihapullat. T ma-to 9-24 pe-la 9-01 su 12-24 Muista nämä saaren mainiot ravintolat, lounasravintolat, kahvilat ja baarit. Päivällisravintola ILMOITUS Paseo Café & Grill Itälahdenkatu 1a paseo.fi 050 351 5449 ma-to 9.30-20 pe 9.30-21 la 10-21, su 10-19 Veijarivuoren rannassa hiekkatien varrella. Puinen kahvilarakennus ja sitä ympäröivä luonto saaristonäkymin ihastuttavat kaikkina vuodenaikoina. Takka luo tunnelmaa katetulla terassilla. Lounas klo 11 14.30. Kestosuosikki: kalaruoat, burgerit ja Paseon Gelato. T Casa Mare Gyldenintie 6 ravintolacasamare.com 020 7424 260 Saaren ikivihreitä. Lounasaika arkisin klo 11–14. Kaupunkia kotoisampi. Riistaviikot vuoden loppuun saakka. Neljä erikokoista kabinettia taipuvat moneen juhlaan. Koirat tervetulleita. Kestosuosikki: Paholaisen broileri ja pizzat klassikkoja. T F W ma-to 11-21.30 pe 11-22 la 12-22, su suljettu Korat Café Gyldenintie 9 koratcafe.fi 050 3135 889 Vain pari kivenheittoa Gyldenintien metroasemalta. Tarjoaa aitoa thaimaalaista kotija katuruokaa. Tulista ja miedompaa. Myös vegeä ja vegaanista. Kestosuosikki: curry-annokset. Lounasaika 11-14.30. T ma-pe 1121 la 12-21 Limone Nahkahousuntie 1 limone.fi 050 562 5010 Italialainen mutkaton ja hauska trattoria Nahkahousuntien kulmassa. Keittiössä aitosisilialaista osaamista. Herkullinen leipä. Lounas klo 11-15. Kestosuosikki: Di Parma -pizza ja Katkarapupasta. T F W ma-to 11-21 pe-la 11-22 su 12-21 Lumbini Vattuniemenranta 2 ravintolalumbini.fi 045 602 5561 Aito nepalilainen ravintola Vattuniemenrannan satamamiljöössä. Ilmava sali. Kestosuosikki: Butter Chicken ja Chicken Tikka Masala. Kokeile myös kasvispyöryköitä. T F W ma-to 11-20 pe 11-21 la-su 12-21 Osaka Sushi Vattuniemenkatu 13 osakasushi.fi 050 592 9990 Vattuniemen runsas sushibuffet salaatteineen ja lukuisine lämpimine ruokineen. Keittiössä testattua japanilaista osaamista. Susheja kappalehintaan. Terassipöytiäkin. Kestosuosikki: sushibuffet. T F W ma-pe 10.30-20.30 la-su 12.00-20.30 Rixi-Baari Isokaari 24 rixibaari.fi 09 677 320 ma-pe 10-23 la-su 10-24 Isokaaren sporttinen legenda, monien olohuone iltaisin. Sisällä TV:n jättiruutu urheilutarjonnan seuraamiseen. Perheystävällinen ravintola, jonka terassilla oma leikkipaikka lapsille. Pizzat myös vegaanisena. Kestosuosikki: pizzat ja kebabit. T KK F Bistro Telakka Vattuniemenranta 5 bistrotelakka.fi 050 3231 961 ma-pe 11-14 Pursiseura Sinbadin rakennuksessa sijaitseva valoisa bistro tarjoilee rehtiä ruokaa sopivalla twistillä ja satamanäkymin. Syysja talvikauden Telakka toimii lounasja tilausravintolana. Kesäkautena aurinkoinen terassi. Lounas klo 11-14. Kestosuosikki: savulohi. T Maggio Kiviaidankatu 9 Maggio.fi 040 170 2010 Nopeasti vankkaan suosioon noussut pizzeria on täynnä Italiaa musiikista viinivalikoimaan ja keittiöstä lautaselle asti. Pizzoissa napolitana-pohja. Myös salaatteja. Iltaisin pöydissä syttyvät kynttilät. Kivenheitto Heikkaanaukiolta. Kestosuosikki: ruokaisa Maggio-pizza. T KK ma-pe 10-22 la-su 11-22 Maharaja Särkiniementie 5 ravintolamaharaja.fi 010 292 6699 Särkiniementien sympaattinen intialainen ravintola, joka tarjoaa niin tandooriruokia kuin naan-pizzojakin, kebabeja ja rullia unohtamatta. A-oikeudet. Maista Maharaja-pizza. Kestosuosikki: butter chicken. T KK F W ma-pe 11-20.30 la-su 12-20.30 Wanha Herra Itälahdenkatu 7 09 6211 931 ma-pe 14-23, la-su 12-23 Joulun aukioloajat: 24.-26.12. 14-22 Itälahdenkadun instituutio. Viime vuosisadalla perustetussa ravintolassa asianmukaiset baarikujeet: biljardi, darts ja yksi saaren ainoista jukeboxeista. Terassi käytössä läpi vuoden. Kestosuosikki: iso tuoppi ja talon lihapiirakka. AFG Restaurant Itälahdenkatu 27 A 1 fb AFG Restaurant 046 948 6360 Tilavassa, valoisassa salissa tarjotaan monipuolista valikoimaa eurooppalaisia ja aasialaisia ruokalajeja. Laaja lounasbuffet vaihtuu päivittäin. Ala cartelta myös pizzaa, kebabeja ja afganistanilaisia annoksia. Kestosuosikki: grillissä paistettu lampaanliha. T KK F ma-su 10.30-21 Persilja Tallbergin puistotie 1 ravintolapersilja.fi 09 621 6727 ma-pe 10.30 -22 la 12-22 su 12-20 Tunnelmallinen perheravintola välimerellisellä keittiöllä. Arkisin runsas noutopöytälounas klo 15 asti ja viikonloppuisin monipuolinen brunssi klo 12-16. Päivällisellä ala carte -listan herkut, myös pizzoja. Kestosuosikki: naudan sisäfilevarras. T Hanko Sushi Lauttasaarentie 28 050 5228208 hankosushi.fi Tyylikäs ketjuravintola, jossa annokset valmistetaan tilauksesta ja niissä käytetään vain vastuullisesti pyydettyjä mereneläviä. Lounas arkisin klo 15 asti. Koti-iltoihin tarjolla jaettavia lajitelmia. Kestosuosikki: 12 palan Medium-lajitelma. T F W ma-pe 11-21 la 12-20 su 12-19 Luca Lauttasaarentie 28 050 466 1499 pizzerialuca.fi Suomen parhaan pizzerian palkinnon voittanut napolilaistyylinen pizzeria. Rento ja lämminhenkinen seurustelupaikka, jossa viihtyy pidempäänkin. Uutuutena perjantailounas. Kestosuosikki: Pizza Diavola. T F W ma-to 16-21 pe 11-22 la 13-22, su 14-20 Lounasravintola Baari Kahvila T =Takeaway KK =Kotiinkuljetus ravintolalta W = Kotiinkuljetus Wolt.fi F = Kotiinkuljetus Foodora.fi RAVINTOLOITSIJA, MUKAAN RAVINTOLAOPPAASEEN? 35€ + alv / lehti. Ota yhteys mediamyyntiin: Leena Valtola 050 591 6466 tai seura@lauttasaari.fi.
9 23.12.2020 Nro 45 Seasiderooms kiittää asiakkaitaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Kalustetut asunnot remontin tai vesivahingon ajaksi. www. seasiderooms.fi • P. 0400 404 797 Lauttasaarentie 3
TAIDE Soihdut syttyvät -joulunäyttely 30.12. asti, Galleria Fogga, Lauttasaarentie 6. Taiteilijoina Susanna Eskola, Katy Hertell, Merja Hujo, Inga Ikipyy, Tuula Kallas, Kaj-Erik Kallio, Elina Melgin, Päivyt Niemeläinen, Aulikki Nukala, Ulla Vesander. SEURAKUNNAT Heikkiläntie 7A, 4. krs Avoinna arkisin klo 10–18. Seurakunnan päämessu lähetetään sunnuntaisin klo 11 seurakunnan Facebookissa suoratoistona. Viikkomessu keskiviikkoisin järjestetään klo 19, enimmäisosallistujamäärä 10 henkilöä, mukaan lukien messun toimittajat. Tarkista tiedot verkkosivuilta helsinginseurakunnat.fi/lauttasaarenseurakunta Kokoava toiminta on tauolla. Heikkiläntielle voi tulla hiljentymään arkisin klo 10–18 välisenä aikana, pidämme huolta turvajärjestelyistä. Käytäthän väistötilassa kasvomaskia, ellei sen käyttöön ole terveydellistä estettä. Sosiaalisessa mediassa olemme vahvasti läsnä. Facebookista löydymme nimellämme, Instagramista nimellä lauttasaarensrk. Keskusteluapua tarjoavat diakoniatoimiston päivystyspuhelin ti ja to klo 10–11 puh. 09 2340 4318. Päivystävä pappi arkisin klo 9–21 puh. 09 2340 4302. JOHANNES FÖRSAMLING Heikasvägen 7 Julbön i Johanneskyrkan tors 24.12. kl 12 strömmas via facebook.com/johannesforsamling. Allt som strömmas kan ses i efterhand på vår YouTube-kanal. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Vattuniemenkatu 9 Yleisötilaisuudet peruttu koronatilanteen vuoksi 10.1.2021 saakka. Sunnuntain nettitilaisuudet nähtävissä seurakunnan Facebook-sivuilla. 10 23.12.2020 Nro 45 Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. TAPAHTUU ENNEN TEKSTI Antti Matilainen Kyllä minä sellaisessa talossa olisin halunnut asua, jonka asunnosta olisi voinut noin vain sukkelaan käydä omalta palstalta, kadun toiselta puolelta, hakemassa porkkanoita, perunoita ja vaikkapa tillinipun juuri keitettyjen perunoiden päälle. Mieluusti olisin asunut sellaisessa talossa, jonka katolla olisi ollut fiini auringonottopaikka, ”auringonparveke”. Mutta sellaisella auringonottoparvekkeella en olisi halunnut lekotella, jossa auringonpalvojan nenään tuoksui, sanoisin lemusi, tuuletushormien kautta vastapaistetun silakan, tai kessun tupruttelun tuoksu. Näin nimittäin oli jo alkuun ja useamman vuoden ajan tilanne kesäkuussa 1939 valmistuneen Otavantie 15:n talon aurinkokatolla, arkkitehtiopiskelija Else Hannuksen (myöh. Aropaltio) suunnitelmassa ja syksyllä 1939 aviomiehekseen tulleen Paavo Aropaltion rakennuttamassa kerrostalossa. Ilmanvaihto antoi aurinkokatolle tuoksunsa. Niinpä tuo lekottelutila päällystettiin ensin tervahuovalla 1947 ja seuraavana vuonna se tervattiin. Niin loppui aurinkoterassin aika. Tämä talo, joka sai myöhemmin osoitteekseen Haahkatie 10, oli Otavantiellä jo kolmas Elsen suunnittelema talo. Saunoiko talossa Sillanpää? Jos eivät voineet asukkaat enää katon lämmössä aurinkoa ottaa, niin saivatpa kuitenkin riittävän kuumasta saunasta nauttia. Toisena päivänä marraskuuta 1946 kirjatun lauantai-saunavuorolistan mukaan aloitti Johansson puulämmitteisen saunomisen kello 13 ja viimeiset löylyt röpsäytti Könönen kello 23–24. Kävivät välillä ehkä vilvoittelemassa pesuhuoneen kylpyammeessa. Amme korvattiin suihkulla vasta 1960. Tuolla vuoden 1946 saunalistalla onkin mielenkiintoinen nimi: Sillanpää kello 19–20. Olisiko kyseessä ollut itse ”Taata”, eli kirjailija nobelisti Frans Emil Sillanpää, jonka tiedetään noihin aikoihin asuneen tyttärensä luona aivan lähistöllä, osoitteessa Lauttasaarentie 34. Olisiko Taatalla ollut erilupa saunoa ”ei-asukkaana”? Lempeää puusaunan tuoksua riitti aina vuoteen 1970, jolloin palotarkastaja pisti stopin puukiukaalle, mutta ei tietty saunomiselle. Taitelijaelämää Valitettavasti ei ole jäänyt talon arkistoihin vuosien 1939–42 saunalistoja. Niissä saattoi olla asunnon nro A 11 asukkaan, näyttelijä Irma Seikkulan nimi. Ei ehkä, sillä Seikkula näyttelijänä varmaankin lauantaisin hikoili näyttämöllä. Mutta elokuva-alan legendan Risto Orkon nimi siellä varmaan oli. Orkon suurperhe muutti taloon päivä Seikkulan jälkeen, 2.6.1939 asuntoon B 39. Kirjailija, runoilija Rabbe Enckell perheineen muutti taloon 8.6.1944 samaan huoneistoon, missä Seikkulat olivat asuneet 2.9.1942 asti. Enckellin silloinen vaimo oli kolmasti elämässään avioitunut taiteilija Alice Kaira. Sodan jälkeisenä aikana asumisviihtyisyys ei ollut aina huipussaan. Silloin velvoitettiin asuntopulan vuoksi ottamaan alivuokralaisia. Tarina kertoo eräästäkin yksin asuneesta rouvasta, jonka oli otettava vasten tahtoaan useita alivuokralaisia. Hän ei antanut heille kuitenkaan lupaa käyttää keittiötä eikä kylpyammetta. Pommisuojana maakuoppa Vaikka Puisto-patterin ja Lautta-patterin pojat kaikkensa yrittivät, pääsi vihollinen muutaman kerran korkealta pommittamaan myös Lauttasaarta. Näin erikoisesti helmikuussa 1944 suurpommitusten aikana. Otavantie 15:n talokin kärsi. Pommituksiin oli jo talvisodan loppupuolella varauduttu. Varautumista oli läheisen Heikkiläntien suojakuopan laajentaminen. Kuoppaan eivät kaikki talon asukkaat mahtuneet, joten toiset olivat pommitusten ajan hiekkasäkein suojatussa rappukäytävässä. Pahasti olisi käynyt, jos pommi lähelle olisi osunut. Ei osunut, mutta yöllä 6.– 7.2.1944 osui. Yksi pommi putosi talon eteläpäädystä 50 metriä Pajalahden puistoon päin. Rakennuksesta rikkoutui kymmeniä ikkunaruutuja ja seiniin tuli halkeamia. Vaurioita ei voitu välittömästi korjata, koska ikkunalasia, rakennusmateriaalia ja rakentajia oli saatavilla rajoitetusti. Ikkuna-aukot peitettiin pahveilla ja huovilla. Suurpommituksessa huoneistolle syntyneet vauriot arvioitiin vasta lokakuussa 1946. Ja vauriot korvattiinkin. Järjestys olla pitää Talossa piti alkuaikoina järjestystä yllä monitaitoinen ja moneen ehtivä talonmies. Ala-aulaan kiinnitetty järjestyssääntö, joka kattoi kaiken inhimillisen toiminnan, tuki talonmiehen hommia. Säännöissä neuvottiin, että ”käytännöllinen tapa on kuljettaa roskat ulos paketissa”. Vaatteiden pesu huoneistossa kiellettiin lukuun ottamatta ”hyvin pientä pesua”, mikä lienee ollut käsitteellinen haaste perheenemännille. Seinien raapimisesta vaadittiin syylliseltä täysi korvaus. Oikeus ja kohtuus. Roskat siis piti kuljettaa ulos paketissa. Ja siitä eteenpäin ne huolitsi, eli kuljetti hevosellaan, vuoteen 1947 asti naapuritalon, eli ravintola Kultasen Ankan talon numeron 911:n (nykyinen Otavantie 3) asukas N. Petrow (vuodesta 1943 lähtien Petromäki). Petrow kiersi Lautasaaressa hevosella keräten taloista jätteet. Mihin ne Petrow vei, siitä ei ole tietoa. Erään tiedon mukaan Pyrkän ja Ruukinlahden tienoilla oli noihin aikoihin rottia vilisevä kaatopaikka. Hevosella Lauttasaarta kiersi myös viikoittain perunaheppa. Ainakin kesäisin kuului kerran viikossa pihoilla ”perunoiii, porkkanoiii...”. Kyllä minä sellaisessa talossa mielelläni olisin asunut, jossa asui rouva Relander, Rellu. Nimittäin Rellu antoi lapsille karamelleja aina, kun kävivät ovikelloa rimpauttamassa ja kauniisti pyytämässä. Tuumattiin talossa, että rouva oli kai jotenkin bakteerikammoinen, koska makeat se sujautti ovenraosta. Mitäpä siitä lapset välittivät, suu makeaksi ja sillä siisti. Ja makiaa sai rouvakin, kun kerran kuussa eläkkeen maksupäivänä tilasi talon eteen pirssin ja ajatutti itsensä ravintolaan. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Teksti perustuu Aino Ilkkalan laatimaan taloyhtiön vuosien 19392019 historiikkiin. Haahkantanhuan mainio talo Haahkatie kympin talohistoria havisee kauniisti. Else Aropaltion polku tulee Haahkatie merkittiin asemakaavaan vuonna 1951, mutta se rakennettiin vasta vuonna 1957. Talon vieruskatu oli merkitty vuoden 1932 rakennussuunnitelmaan nimellä ”Haahkantanhua”. Viehkeä nimi. Ja tuon kadun päästä, siitä missä muinoin oli Holmstenin kulma, tulee alkamaan ja Heikkaan torille jatkumaan ”Else Aropaltion polku”. Näin on jo päätetty. Rouva Aini Virtanen kasvimaalla Tainion lasten kanssa 1950-luvun alkupuolella. Otavantie 15 1940-luvun alussa. AINO IKKALAN KOKOELMA Naapuritalon Olof ja Gretel Ekholm Otavantie 15 edessä keväällä 1940. GRETEL WIKGRENIN KOTIALBUMI AINI VIRTASEN KOKOELMA
11 23.12.2020 Nro 45 H Y V I Ä PA LV E L U J A S A A R E L A I S I L L E ATK-PALVELUA AUTOKORJAAMOJA ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 09 3922 302 Pohjoiskaari 9a, Mereo www.fysiogeriatria.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa Isokaari 3 050 357 1579 www.kauneushoitolakristel.fi Kauneushoitola Kristel Strandén PYÖRÄHUOLTOA JA -MYYNTIÄ VALOKUVAUSTA VARASTOINTIA JALKAHOITOA Varaa paikkasi palstalle: 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi. Hinta alk. 112 € +alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään lehteen. KAMPAAMOJA JA PARTUREITA PAPA’S BIKE • PYORAHUOLTO.COM 040 592 4664 / 040 545 6859 040 550 6834 / 041 546 3090 Ma-Pe 11-18, La 11-14 Lauttasaarentie 11 & 14 Pelago, Frog, Fox, Rocky, Kona Specialized, Whyte, Mountain • Luistimien teroitus • Valot Suksi& Lautahuolto • Nastarenkaat MEILTÄ MYÖS LAHJAKORTIT PUKINKONTTIIN! OLEMME AUKI HUOLLA PYÖRÄSI NYT! C M Y CM MY CY CMY K lauttasaari_lehti_palvelu_tarjolla_joulu_2020.pdf 1 15.12.2020 16.24 SIIVOUSTA ÄÄNILEVYJÄ KAUNEUSJA HYVINVOINTIPALVELUJA KORJAUSOMPELUA SIIVOUSTA www.lauttasaari.fi TIETOKONEPALVELUT ETÄNÄ 050 590 9990 www.datatuki.fi IKKUNANPESUA www.kuntokasino.fi info@kuntokasino.fi Lauttasaarentie 54 D 09 671 165 Fysioterapia Hieronta Urheiluhieronta Kotikäynnit Fasciakäsittely ark. 9-17, la 10-14 JALKATERAPEUTTI MALLA SYRJÄNEN PUH. 040 506 5400 Lauttasaarentie 27 AUTOPESULOITA Larutorin rivi-ilmoitukset 8 €/rivi. Noin 25 merkkiä/rivi. Lähetä tekstisi seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. Lauttasaarentie 12 Helsinki • puh. (09) 6212 535 • www.hairspot.f i Lauttasaarentie 12 Helsinki • puh. (09) 6212 535 • www.hairspot.f i Lauttasaarentie 12 Helsinki • puh. (09) 6212 535 • www.hairspot.f i Lauttasaarentie 12 Helsinki • puh. (09) 6212 535 • www.hairspot.f i Kauneuskeskus Kysy yksityisaikoja! Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 112 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti FYSIKAALISTA HOITOA 040 704 0097 Itälahdenkatu 27 A, car-clean.fi ulkokäsinpesu sisäpuhdistus vahaukset renkaiden vaihto JÄTTIVALIKOIMA LP&CD BLUES H ROCK H HEAVY PROGE H JAZZ H CLASSIC Ostamme hyviä LP-levyjä. Vi köper dina LP-skivor. WWW.VINYLMUSIC.FI Auki KE 12-18 ja LA 11-16 UUSI OSOITE Itälahdenk. 20B Puh. 0400 303 300 PESULAPALVELUJA FYSIKAALISTA HOITOA www.lauttasaari.fi Pesula Lauttasaari Pesulapalvelut ammattitaidolla! Arkija juhlavaatteiden pesu Kodintekstiilien pesu Korjausompelu Tekstiilin kierrätyspiste SOL Pesula Lauttasaari Lauttasaarentie 18 p. 040 779 7208 Ilmestyy torstaisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8 eikä kesäviikoilla 27-31. Painos 12 500 kpl. Vuosikerta 45 lehteä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Juha Korhonen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Oy Sanomalehtien liiton jäsen. Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja (sairauslomalla) Facebook: Lauttaasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Twitter: @larutwiittaa Lauttasaari.fi Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Juha BeurlingPomoell va. päätoimittaja juha.lauttasaari seura@gmail.com Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 112 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti Kosmetiikkaja kauneuspalvelut Sannamaija myös Falke-sukkatuotteet Lauttasaarentie 34 040 843 4818 sannamaija.com Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 112 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 112 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti Varasto-/työtilaa 80-220 m2, wc ja vesipiste, 1. krs, lastauslaituri. Särkiniementie 5. P. 0400 706 333. Lämmin varasto, 9 m2, vuokra 80 e/kk, Lounaisväylä 12. Puh. 0207 488 390 MIKÄ LAUTTASAARI-SEURA? Lauttasaari-Seura on Suomen suurin kaupunginosayhdistys. Sen toiminta perustuu aktiivisten saarelaisten vapaaehtoisuuteen ja haluun vaikuttaa asuinalueensa asioihin. Tule mukaan tekemään vielä parempaa Lauttasaarta! Voit olla kannatusjäsen tai osallistua toimintaan. Seuran jäsenyydellä saat myös rahanarvoisia jäsenetuja paikallisilta toimijoilta. Liity osoitteessa lauttasaari.fi Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 112 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 112 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti
12 23.12.2020 Nro 45 ...ja kaikki hoituu kerralla. Tarkemmat tiedot ja myymäläkohtaiset aukioloajat: ruohis.fi Itämerenkatu 21, 00180 Helsinki 1 h ILMAINEN PYSÄKÖINTI Plussa-kortilla RUOH IS – lähelle on helppo tulla RUOH IS – lähelle on helppo tulla Voimassa to-su 24.-27.12.2020 niin kauan kuin tuotteita riittää. % 0105 382 800 k-citymarket.fi Sinä & hyvä ruoka AIKASI ARVOINEN KAUPPA K-CITYMARKET RUOHOLAHTI PALVELUAJOISSA SAATTAA OLLA POIKKEUKSIA! KATSO www.ruohis.fi Sinua palvelevat: Alko • Apteekki • Bieder -kukkakauppa • Burger King® • CarWash Ciao! Caffe • Dressmann • Eerikin Pippuri • Fenno Optiikka • Hiusfashion Hua Du Asian Fusion Cuisine • Jysk • K-Citymarket 24 h • K-Rauta • Kierrätyspiste Mayor’s Gym 24 h • Musti ja Mirri • Peura Outlet – muotia naisille • Posti pakettiautomaatti Subway® • TalletusOtto-automaatti • Tokmanni • Uff Hyvää ja Rauhallista joulua sekä onnellista uutta vuotta 2021 K-Citymarket Ruoholahden kauppias ja henkilökunta toivottaa Palvelutiskit avoinna: Palvelemme joka päivä KE 23.12 klo 21 asti TO 24.12 klo 7-16 PE 25.12 klo 10-18 LA 26.12 klo 10-18 SU 27.12 klo 10-18