Nro 37 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry 24.10. 2019 Parisataa parasta saarelta Lauttasaari-lehden Kasvot-palstalla on kahden vuoden aikana haastateltu sataa täällä asuvaa tai täällä vaikuttavaa henkilöä. Jokaiselta haastatellulta on kysytty kolmea parasta asiaa Lauttasaaressa. Esiin on noussut lähes kaksisataa parasta saaren paikkaa, palvelua tai ominaisuutta. Ne kirjataan keskiaukeamalla. S. 6-7 Saarielämää (vuodet 1890-1939) Huvilasaaresta kaupunginosaksi (vuodet 1940-1969) Lauttasaari kuvina Myynnissä Lauttiksen Info Expressissä ja Lauttasaari-Seuran toimistolla. Tiedustelut 050 591 6466 Upeat kuvateokset Lauttasaaren historiasta. Tekstit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Muista isänpäivä 10.11. Lähetä paketit maailmanlaajuisesti Mail Boxes Etc. Kaisaniemenkatu 7, 00100 Helsinki p. 040 188 4980, kaisaniemi@mbefinland.fi www.mbefinland.fi Pack & Ship Kansainväliset kuriirilähetykset yrityksille ja yksityisille Eurooppaan 16,85 € Aasiaan 21,29 € Pohjois-Amerikkaan 15,46 € Afrikkaan 14,71 € Oseaniaan 18,58 € Etelä-Amerikkaan 24,76 € *Helsingistä: *hinnat ovat alkaen hintoja ja laskettu lähetyksille, joiden paino on 1 kg. Hintoihin lisätään alv 24 %. Lauttasaaren arkkitehti Else Aropaltiosta AINUTLAATUINEN KIRJA Arkkitehti Else Aropaltion (1914-2008) kädenjälki – noin 50 rakennusta – näkyy Lauttasaaren maisemassa. Nyt on suunnitteilla ainutlaatuinen taideja tietoteos hänen elämäntyöstään. Kirjan kirjoittaa arkkitehti Esa Laaksonen ja sen kustantaa Rakennustieto. Laajuus 150 sivua, noin 60 kuvaa ja piirrosta, hinta 33€. Kirja valmistuu syksyllä 2020. Ole varmistamassa kirjan toteutus meilaamalla 30.11.2019 mennessä osoitteeseen lauttasaari@kirjatukku.fi. Meilillä osoitat kiinnostuksesi kirjaa kohtaan, mutta se ei sido sinua mihinkään. Ilmoita yhteystietosi ja määrä, joka sinua kiinnostaa. Yhteystietojasi käytetään ainoastaan tähän kirjaan liittyvään viestintään. Kiinteistötoimisto Takio Lkv Asunnon myynti-, vuokrausja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7888 Arif Hamidulla, YKV, LKV 041-537 6060, arif@takio.com TULOSSA MYYNTIIN Itälahdenkatu 4 C, 1h, iso kk, kph, lasitettu terassip. 29,5m² Hyväkuntoinen valoisa yksiö. 3. krs. Loistava pohja. Vapaa 1.11.2019. Talossa hieno sauna ja uima-allas katolla. Vhp 208 000 €, e= D 2007
Kaapelitehtaan koillispäätyyn nousevan Tanssin talon rakentaminen on alkanut. Ensimmäisenä tehdään maanrakennustöitä, jotka tuovat muutoksia Kaapelitehtaan kulku-, logistiikkaja pysäköintijärjestelyihin. Kovaääniset paalutusja louhintatyöt pyritään saamaan valmiiksi syksyn aikana mahdollisimman pian. Muut maanrakennustyöt jatkuvat nykyisen arvion mukaan helmikuulle 2020. Tavoitteena on, että varsinaiset uudisrakennuksen rakennustyöt saataisiin käyntiin vielä tämän vuoden puolella. Kaapelitehdas jatkaa toimintaansa rakennustöiden ajan, minkä vuoksi vuokralaisille koituvat haitat yritetään pitää minimissä. Suomen ensimmäisen Tanssin talon rakennusaika on arviolta kaksi vuotta eli avajaisia juhlittaan vuodenvaihteessa 2021-22. KP Heikkilänaukion ympäristöön ja Itälahdenkadun varrelle valmistellaan uutta asemakaavaa. Se muuttaa kiinteistöjen käyttötarkoituksen pääosin asuinkäyttöön. Suunnittelualue käsittää 13–17 kiinteistöä sekä yleisiä alueita. Kaikkiaan uutta kerrosalaa asunnoille tulee vähintään 100 000 kerrosneliömetriä. Käytännössä se tarkoittaa asuntoja noin 3 000 uudelle asukkaalle. Rakennettavasta kerrosalasta vain noin neljäsosa jäisi toimistoja liiketiloiksi, ja sitä tulee vähintään 30 000 kerrosneliömetriä. Suunnitelmat ovat nähtävissä Lauttasaaren kirjastossa 21.10.–8.11. ja verkossa, johon löytyy linkki osoitteesta lauttasaari. fi. uutisesta Vattuniemen keskus uudistuu. Alueen ja lähialueen asukkaat, maanomistajat, yritykset ja yhdistykset voivat esittää suunnitelmista mielipiteen viimeistään 8. marraskuuta Helsingin kaupungin kirjaamoon henkilökohtaisesti, postitse tai sähköpostilla helsinki. kirjaamo@hel.fi. KP PÄÄKIRJOITUS 24.10.2019 Nro 37 2 24.10. 2 1 9 ?? Raitsikka tulee! Punk-legenda, kitaristi ja basisti Rane Raitsikan yhtye Atomirotta saapuu saarelle. Raitsikka tuli kuuluisaksi 80-luvulla Lama ja Smack -yhtyeiden riveissä. Hän ajautui Los Angelesissa asuessaan huumekierteeseen, kunnes nousi kuiville 2000-luvun alussa. Rappia ja punkia yhdistelevä Atomirotta soittaa Bar 52:ssa lauantaina 26.10. PS Lauttasaarelaisten osuus, jotka ovat täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että Lauttasaaren nykyistä siltaa pitkin pitäisi saada raitiotieyhteys keskustasta Vattuniemeen. Lähde: Lauttasaari-barometri (Taloustutkimus Oy, 2019) LUKU LAUTTASAARESTA S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A 43 % Ajassa HELSINGIN KAUPUNKI Eversti (evp) Ahti Lappi kertoo Helsingin ilmapuolustuksesta viime sotien aikana ja Lauttasaaren roolista siinä marraskuun alussa. Tiesitkö mitä olivat Puisto ja Lautta? Ne olivat Veijarivuorenniemessä ja Myllykalliolla viime sodan aikana toimineiden ilmatorjuntapatterien peitenimet. Entä tiesitkö, että Veijarivuorenniemen Puisto-patterilla oli käytössä aikansa suurin sotasalaisuus? Mikä tuo salaisuus oli, paljastuu Lauttasaari-Seuran järjestämässä historiaillassa sunnuntaina 3. marraskuuta kello 17.30 Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa osoitteessa Myllykallionrinne 1. VE Saaren sotahistorian salaisuuksien äärelle SA-KUVA Irjahan se siinä, mutta mikä? Parasta saarella on luonto Lehtemme Kasvot-palsta esittelee kiintoisia asukkaita ja tekijöitä saarelta. Kasvoina on vilahdellut muiden muassa rättisitikalla liikkuva ikkunanpesijä, kahvinpaahtaja, poptähtiä, nippu tutkijoita ja liuta pomoja kuten pari pormestaria, entinen ja nykyinen lauttasaarelainen. Kahden vuoden aikana olemme haastatelleet sataa henkilöä. Heistä jokainen on nimennyt pyynnöstämme kolme parasta asiaa saarelta. Kun päällekkäisyydet poistetaan, esiin nousee lähes 200 parasta lauttasaarelaista paikkaa, palvelua tai Lauttasaaren ominaisuutta. Löydät ne tämän lehden keskiaukeamalta. Parhaiden asioiden kirjoon mahtuvat tasokkaat ruokakaupat, kehittyvä ravintolatarjonta ja saaren näkyvä historia. Metrokin on mainittu, Lauttiksesta puhumattakaan. Silmiinpistävää kuitenkin on, että lähes jokainen haastateltu on maininnut saaren luonnon, tavalla tai toisella. Esimerkiksi Ryssänkärjen, Länsiulapanlahden, Kotkavuoren, kalliot metsissä ja rannoilla, melontaja kalastusvedet, puut, villieläimet. Juuri luonto, tai jokin siinä, on useimpien täällä asuvien ja vaikuttavien mielestä parasta. Olettamaa tukee Taloustutkimus Oy:n toteuttama Lauttasaari-barometri. Sen mukaan 97 prosenttia lauttasaarelaisista on tyytyväisiä alueen ulkoilumahdollisuuksiin, 95 prosenttia saaren puistoihin ja viheralueisiin, 90 prosenttia merellisiin harrastusmahdollisuuksiin. Ei ihme siis, että lauttasaarelaiset haluavat suojella luontoaan. 96 prosenttia haluaa säilyttää puistot ja viheralueet rakentamattomina, 87 prosentin mielestä merta ei voi täyttää asuntoja varten. Peräti 83 prosenttia vastustaa sitä, että Lauttasaari muuttuisi asuntorakentamisen seurauksena kantakaupunkimaisemmaksi. Valitettavasti kaupungin näkemys Lauttasaaren tulevaisuudesta poikkeaa asukkaiden tahdosta. Viime vuonna vahvistetun yleiskaavan mukaan Lauttasaareen voidaan rakentaa lisää asuntoja 15 000 asukkaalle. Se ei onnistu muuttamalla tehdaskiinteistöjä asuinkäyttöön, tiivistämällä siellä täällä. Kasvu 40 000 asukkaan kaupunginosaksi edellyttää kajoamista Lauttasaaren rakastetuimpaan, sen luontoon. Seuraamalla Lauttasaari-lehteä ja Lauttasaari.fi-verkkosivua pysyt ajan tasalla siitä, mitä saarelle suunnitellaan. Ennen kaikkea tiedät, milloin on vaikuttamisen aika. Lauttasaaren luonto antaa paljon, mutta lähivuosina se myös pyytää jotain: sinun tukeasi. Pete Suhonen, päätoimittaja Tanssintalon louhinta ohi syksyn aikana Vattuniemen keskuksesta kommenttimahdollisuus Havainnekuva Itälahdenkadulta. Tanssintalo kohoaa Kaapeli tehtaan koillispäätyyn. ATOMIROTTA ON J. PAJULAAKSO, MIKKO SARJANEN JA RANE RAITSIKKA. Ilmoita havaintosi ympäristöhaitasta Ympäristöpalvelut on laatimassa valvontasuunnitelmaa vuodelle 2020. Helsinkiläisiltä toivotaan sitä varten tietoa ja havaintoja ympäristöhaitoista sekä kommentteja nykyisestä valvontasuunnitelmasta. Vastausaikaa on 3. marraskuuta asti. Ympäristöpalvelut valvoo kaupungin alueella erilaisia ympäristöhaittoja ja -riskejä aiheuttavia toimintoja. Näin vähennetään päästöjä pintaja pohjavesiin, ilmaan ja maaperään sekä edistetään meluntorjuntaa. Valvonta lisäksi vähentää haitallisten aineiden käyttöä ja pitää huolen siitä, että jätteiden keräys, kuljetus ja käsittely toimivat lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Ympäristöpalvelut myös korjaa ilmenneitä ympäristöongelmia. Linkki verkkokyselyyn löytyy osoitteesta lauttasaari.fi aihetta käsittelevästä uutisesta. KP Vaikuta!
3 24.10.2019 Nro 37 KYSYIMME KOKOSI ANNA KONTTINEN TEKSTI Pete Suhonen Toimituksen korviin on kantautunut sirkutusta siitä, etteivät saaren uudet nopeusrajoitukset ole suinkaan kaikkien autoilijoiden tai vauhdikkaimpien pyöräilijöiden muistissa. Lauttasaaren tiestöllä ajonopeuksille löytyy neljää eri rajoitusta, kolmestakympistä kahdeksaankymppiin tunnissa. Perussääntö on kesän jälkeen ollut, että kaikilla asuntokaduilla nopeusrajoitus on 30 kilometriä tunnissa, aiemmin näin oli vain pientaloalueilla. Neljääkymppiä saa päästellä ainoastaan Lauttasaarentiellä, Meripuistotiellä, Lemissaarentiellä ja Veneentekijäntiellä. Särkiniementiellä 40 kilometriä tunnissa saa ajaa pohjoisesta Wavulinintielle asti. Vattuniemenkadun nopeusrajoitus on myös 40 kilometriä tunnissa, mutta Vattuniemenkujan uuden koulun kohdalle tulee pian kolmenkympin rajoitus. Ainoat viisikymppiset saaren sisällä ovat liittymät Länsiväylälle, jossa nopeusrajoitus vanha tuttu 80 kilometriä tunnissa. Kai osaat saaren uudet nopeusrajoitukset? Suosikkikauppasi saarella? Marika Tenhunen ”Lidl ja S-market. Ne ovat lähimpänä ja niiden käyttömukavuus on korkea. Lidlistä ei aina löydä kaikkea, joten käyn myös S-marketissa.” Kimmo Mäkinen ”Käyn hakemassa evästä S-marketista. Pidän suutariliikettä Lauttasaarentiellä ja järjestän asiakkailleni juhlat, kun minulle tulee pian paikallisena suutarina 20 vuotta täyteen.” Tanie Karsten ”Eniten käyn Lauttiksen ruokakaupoissa ja apteekissa, koska asun lähellä. Hyvää paperikauppaa kaipaisin. Postin paperikaupan sortimentti pienenee koko ajan.” Lasse Laitinen ”Lauttiksen Espresso House. Käyn parin viikon välein nauttimassa hyvästä kahvista ja hyvästä palvelusta. Monen on suosikkiliike sellainen, jossa tulee käytyä harvoin ja harmitellaan sitten liikkeen lopettamista.” TEKSTI ja KUVA Katja Pesonen Myllykallion koulun peruskorjaus alkaa tammikuussa. Silloin 22 perusopetusryhmää siirtyy Vattuniemen ala-asteen koulun tiloihin ja 22 ryhmää sijoittuu Myllykallion puolella sijaitseviin väistötiloihin. Lauttasaaren ala-asteen koulun rehtori Satu Hakulinen kertoo, että 5.-6. luokat säilyvät ennallaan, mutta muut luokat on jaettu uudestaan ja ryhmien jaossa on otettu huomioon uusi oppilaaksiottoalue. Syksyllä koulunsa aloittaneiden ekaluokkalaisten luokat on muodostettu uuden oppilaaksiottoalueen mukaan, mutta sen lisäksi nykyiset 2.-4.-luokkalaiset vanhempineen ovat saaneet valita, siirtyvätkö uuden oppilaaksiottoalueen mukaiseen kouluun vai jäävätkö Lauttasaaren ala-asteen koulun oppilaaksi. Niistä, jotka haluavat siirtyä Vattuniemen ala-asteen kouluun on muodostettu uudet luokat, jotka jatkavat Vattuniemessä remontin jälkeen. Lisäksi tammikuussa 2020 Vattuniemen kouluun siirtyvät väistöön kaikki 4. ja 5. luokkalaiset. ”Olemme halunneet jo tässä vaiheessa tehdä luokkajaon lasten ja vanhempien toiveiden mukaisesti, jotta uusille luokille jää aikaa ryhmäytyä uudelleen. Kun perusparannusvaihe on ohi, esimerkiksi Lauttasaaren ala-asteen oppilaaksiottoalueelle kuuluvat nelosluokkalaiset ovat jo kuudennella eikä heitä tuolloin tarvitse lähteä jakamaan uudelleen oppilaaksiottorajojen mukaisesti”, Hakulinen sanoo. Myllykallion koulu on rakennettu vuosina 1954-55 ja se on peruskorjausiässä. Viime vuosina koululla on ilmennyt sisäilmaongelmia ja sädesienilöydöksiä, joten korjaus tulee enemmän kuin tarpeeseen. Tilat tehdään 530 oppilaalle. Lisätilaa saadaan remontoimalla nykyiset Lauttasaaren musiikkiopiston tilat koulukäyttöön. Näin kiinteistöön saadaan lisätilaa 55 lapselle. Tällä hetkellä oppilaita on koulussa 350 ja kun Lauttasaaren musiikkiopistolta saatiin lisätilaa syksystä, kokonaisuudessaan koululla on 424 oppilasta. Peruskorjauksessa uusitaan talotekniset järjestelmät, korjataan vaurioituneet osat julkisivusta, parannetaan energiatehokkuutta sekä uusitaan ja korjataan ikkunoita, ovia, räystäsrakenteita ja vesikattovarusteita. Samalla korjataan kosteusvaurioituneet rakenteet ja tehdään uusi salaojitusjärjestelmä. Rakennuksessa tehdään myös joitakin tilamuutoksia, joiden ansioista on mahdollista käyttää tiloja monipuolisesti koulupäivän jälkeen. Hedengrenin koulun tapaista avointa tilaa siellä ei tule olemaan, mutta tilojen helppokäyttöisyyttä lisätään muun muassa ovilla luokkien välillä, mikä mahdollistaa opettajien yhteistyön nykyistä vaivattomammin. Lukitus-, kulunvalvontaja turvajärjestelmät uusitaan vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Ruokahuollon tilajärjestelyitä tehostetaan ja rakennuksen esteettömyyttä ja paloturvallisuutta parannetaan. Oppilaiden 50-luvun wc-tilat ajanmukaistetaan. Uudet wc-tilat on sijoitettu kerroksiin ja ne ovat yksittäisiä wc-tiloja. Yksittäiset wc-tilat voidaan pitää sukupuolineutraaleina. Lisäksi wc-tilojen määrä on tarkistettu niin että se vastaa määräyksiä. Liikuntaesteisten wc-tilat rakennetaan molempiin rakennuksiin maantasokerroksiin ja oppilashuollon tiloihin. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Myllykallion koulu Rakennettu 1954-55 Arkkitehti Johan Sigfrid Sirén Koulun seinällä on taiteilija Olavi Valavuoren fresko. Kooltaan se on noin 6,5x2,8 m. Siitä järjestettiin ideakilpailu, jonka toiselle sijalle tuli Lauttasaaressakin asunut Unto Pusa. Siipirakennuksessa sijaitsi alun perin neuvola ja kirjasto. Vuodesta 1995 siinä on toiminut taiteen perusopetusta antava Lauttasaaren musiikkiopisto. Koulua ja siipirakennusta ei ole suojeltu asemakaavassa. Peruskorjaushankkeeseen on vuosien 2018–2027 talousarviossa varattu 11 milj. euroa vuosille 2018–2022. Myltsin peruskorjaus lähestyy Myllykallion koulun peruskorjaus alkaa tammikuussa. Näillä nopeuksilla. Kaikilla vihreillä alueilla nopeusrajoitus on 30 km/h, keltaisilla tieosuuksilla 40 km/h, sinisillä 50 km/h ja punaisella 80 km/h. Kartasta poiketen nopeusrajoitus Lauttasaaren sillalla on peruskorjauksen ajaksi alennettu kolmeenkymppiin.
4 24.10.2019 Nro 37 Ajassa Lisätiedot: www.entersenior.fi tai p. 050 374 8645 Tule seniorien maksuttomiin digiopastuksiin! Opastajina toimivat ENTER ry:n vapaaehtoiset vertaisopastajat. Opastuksia alueellasi: Lauttasaaren ja Töölön kirjastot, keskustakirjasto Oodi sekä Kampin palvelukeskus. Kysy lisää! Lisätiedot: www.entersenior.fi tai p. 050 374 8645 TEKSTI Katja Pesonen KUVA Juha Beurling-Pomoell Helsingin kaupungin venesatamassa Pajalahdessa on veneestä irronnut maahan ja mereen sinistä ainetta veneen pesun yhteydessä. Sosiaalisen median keskusteluissa on epäilty, että aine olisi myrkkymaalia. Tiettävästi venettä on pessyt pesupalvelua tarjoava yrittäjä. Antifoulingvalmisteet eli niin sanotut myrkkymaalit ovat myrkyllisiä erityisesti veneiden pohjiin kiinnittyville sinisimpukoille, merirokolle ja leville, mutta myös koko vesistölle ja sen eläville. Helsingin kaupungin merellisten palveluiden yksikön päällikön Ari Maunulan mukaan satamaan ei ole annettu erillistä lupaa kenellekään yrittäjälle. ”Veneilijät kuitenkin voivat käyttää eri alojen yrittäjiä korjausja kunnostustöihin. On mahdollista, että yrittäjä on toiminut säädösten vastaisesti. Vastuu asiassa on yrittäjällä. Sen perusteella mitä olemme havainneet yrittäjät toimivat vastuullisesti ja noudattavat ohjeita”, hän sanoo. Kaupunki ohjeistaa tarkkaan veneiden huolto-, korjaus ja varustelutöitä ja ohjeissa mainitaankin, että turvallisuusja ympäristönsuojelumääräyksiä ja -ohjeita on noudatettava aina. Tehtävistä toimenpiteistä ei saa aiheutua haittaa, häiriötä tai vaaraa muille alueen käyttäjille eikä ympäristölle. ”Kun venettä pestään, siinä lähtee väistämättä väriä suojamaaleista. Värejä on erilaisia, kuten sinistä, mustaa ja punaista sillä niissä on muun muassa sinkkiä ja kuparia. Veneen pesu Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti on sallittua. Vaikka myynnissä olevissa suojamaaleissa on erilaisia kemikaaleja, ne ovat laillisia ja niiden voidaan ohjeiden mukaisesti käytettyinä antaa liueta maahan ja vesistöön”, toteaa ympäristötarkastaja Petri Puttonen. Talvisäilytysalueilla veneitä voidaan pestä vedellä. Jos tätä tehdään satunnaisesti, huuhteluvesien saa antaa valua mereen. Sen sijaan veneiden pesu hiilivetyliuottimia sisältävillä pesuaineilla on sallittu vain sellaisilla pesupaikoilla, joista jätevedet johdetaan jätevesiviemäriin öljynerottimen kautta. Muilla kuin hiilivetyliuottimia sisältävillä pesuaineilla voidaan pestä vene niin, että jätevedet imeytetään maaperään, mutta riittävän kaukana rannasta ja maanomistajan luvalla. Eri asia on sitten veneiden pohjamaalin poisto. Yleensä maalit poistetaan hiomalla tai kaapimalla maalinpoistokäsittelyn jälkeen. Tällöin maaperän ja veden likaantuminen on estettävä esimerkiksi veneen alle levitettävän pressun, muovin tai muun vastaavan suojaustoimenpiteen avulla ja puhdistuksessa syntyvä jäte on koottava talteen sekä toimitettava niille tarkoitettuun vastaanottopisteeseen. Myös hiontapölyn leviäminen ympäristöön on estettävä. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Veneen pesuveden saa antaa valua luontoon Venettä pestessä suojamaalista irtoaa väriä ja likaa ja sen voi antaa valua luontoon. Sen sijaan maalia poistettaessa jäte on kerättävä talteen. Kuva liittyy tapaukseen. Veneenpesu puhuttaa. Suojamaaleissa on kaikenlaisia kemikaaleja ja vesistölle ja sen eläville haitallisia aineita, joten saako sitä päästää luontoon? Kyllä saa.
5 24.10.2019 Nro 37 PA R A S TA S a a r e l l a 1. Energia ”Tämä urbaani twisti yhdistettynä luonnon läheisyyteen.” 2. Rantojen yksityiskohdat ”Löydän lenkeilläni joka kerta monia hienoja pysäyttäviä kohtia, joihin jään hetkeksi fiilistelemään.” 3. Hiljaiset metsän sopukat ”Täältä löytyy metsää, jossa voi olla aivan rauhassa ja hiljaisuudessa.” KASVOT TEKSTI ja KUVA Katja Pesonen Aleksi Litovaara, 43, on yksi niistä lumilautailijoista, jotka 2010-luvun tienoilla rantautuivat sankkana joukkona Lauttasaareen asumaan. Hänen arvionsa mukaan heitä oli jopa reilut parikymmentä. Mikä Lauttasaaresta teki niin houkuttelevan paikan nimenomaan snoukkaajille, mene ja tiedä. ”En osaa yhtään sanoa. Itse vain silloisen vaimoni kanssa innostuimme Lauttasaaresta, kun kaverimme asui täällä ja kehui paikkaa. Muutimme Katajaharjuun 2007”, hän muistelee. Saarella on hyvä treenata ja täältä löytyy jopa mäkiä. ”Kävimme kavereiden kanssa talvella laskemassa Pyrkän mäessä. Ja koska viime talvena oli niin paljon lunta, laskimme parin kaverin kanssa laudalla Koillisväylän mäkeä laudoilla. Kuin pientä pipea olisi laskenut. Se oli niin siistiä!” Sittemmin hän on eronnut ja uusi koti on löytynyt Koillisväylältä. Hän ei edes mieti muuttavansa muualle, sillä 11-vuotias tytär käy Myllykallion koulua ja tämän kaverit ovat saarella. Ensimmäinen sulka Aleksin hattuun lumilautailussa oli Suomen mestaruus 1994. Seuraavana vuonna tuli junioreiden maailmanmestaruus ja jo -96 hän oli half-pipen maailman rankinglistan ykkönen. Elettiin jännittäviä aikoja. Lumilautailu oli ensimmäistä kertaa olympialajina -98 Naganon talviolympialaisissa ja Aleksi oli mukana. Hän tuli neljänneksitoista. Virallisesti Aleksi lopetti uransa 2001. Hän oli aikoinaan loukannut nilkkansa hypätessään hyndasta liian pitkälle eikä se koskaan oikein parantunut. Hän tiesi, ettei lumilautailijan ura ole pitkä, mutta että se loppuisi niinkin pian tuli odottamatta. Mutta elämä yllättää. Ujosta snoukkapojasta kasvoi sosiaalinen charmantti puhuja. Hänen lautailuohjelmansa Aleksi Litovaara Snowboarding pyöri ensin MoonTV:llä, sitten Urheilukanavalla ja myöhemmin Tv5:lle tavoittaen satojatuhansia katsojia. Hän on juontanut Ennätystehdas-ohjelmaa MTV3:lla ja nykyään hän työskentelee mindfulness-ohjaajana, luennoitsijana, työnohjaajana ja business coachina. ”Äiti on työhyvinvointivalmentaja ja hoksasin vasta myöhemmin olleeni pienestä pitäen koekaniinina”, hän nauraa. Äiti nimittäin oli opettanut hänelle meditaatiota ja mindfulnessia ilman, että Aleksi oli edes tajunnut niiden olevan niitä. Hän on saanut omakohtaisesti kokea mindfulnessin mahtavat vaikutukset kipeiden asioiden käsittelyssä ja siksi hän näkee, että hänellä on paljon annettavaa. Ja monet ovat samaa mieltä. Parhaimmillaan hänellä on ollut yli sata luentoa vuodessa. Nyt hän on päättänyt hiljentää ja tekee niitä keikkoja, jotka tulevat orgaanisesti, ilman markkinointia. Jokin hänessä alkaa myös vetää takaisin telkkarin pariin. ”Olisi kiinnostava tehdä sellaista ohjelmaa, jossa esiteltäisiin onnistumisja paranemistarinoita. Minua kiinnostaa kuinka ihmiset ovat selvinneet koettelemuksista ja se voisi toimia monelle myös eräänlaisena vertaistukena.” Sitä odotellessa. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Lumilaudalla Koillisväylää Aleksi sydän Laru. Jos lunta on tarpeeksi, Aleksi Litovaara käy lautailemassa Kotkavuoren kallioilla. Lumisina niistä tulee mainiot temppuportaat, joita pitkin voi porrastetusti laskea alas. Tekijöitä ja asukkaita Lauttasaaresta. Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 28, 00200 Helsinki Kauppakeskus Lauttis Puhelin 09 682 4050 lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi Veli-Pekka Närhi tj, alalla vuodesta 1994 0400 810 540 Markku Enström LKV, alalla vuodesta 1988 0400 416 114 ERKKERI LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS Soita ja kysy lisää. Tarjoa myyntiin, Erkkerillä edullinen välityspalkkio ja kokeneimmat myyjät. 108m² Puistokaari 11 D. Tästä päätyhuoneistosta saat remontoimalla todella tyylikkään huoneiston. Siinä on tällä hetkellä 2 makuuhuonetta, hyvin helposti muuntautuen 3 makuuhuoneen kodiksi. Huoneistossa on tällä hetkellä OH, RS, TAKKA, KIRJ, KEITTIÖ, 2MH, KPH, ERILL. WC, LASIT. LÄNSIPARV. Ilmansuunnat on erinomaiset, itään-pohjoiseen-länteen, eli kesällä paahtava etelän aurinko jää pois. Talviaikaan olohuoneesta avautuu merinäkymä Länsiväylän yli Seurasaarenselälle. Taloyhtiössä on LVIS-peruskorjaussuunnittelu alkamassa, urakan toteutus todennäköisesti lähivuosina. Energialuokka: E2007. Hp. 525.000€ Emme suosittele!
6 24.10.2019 Nro 37 Okko Leo, näytelmäkirjailija 1. Ryssänkärki ”Sieltä näkee maailman ääriin.” 2. Taivaanvuohentie ”Mahtava katurakenne ja arkkitehtuuri.” 3. Lauantai-illat saarella ”Sekä lapset että aikuiset ovat ulkona ja saari kuhisee. Tänne tulee yhtäkkiä elämää.” Mervi Vinnari, bloggari-kirjailija 1. Bar Sidewalkin viinit ”Hyvää viiniä myös laseittain, kun yleensä sitä pitää ostaa koko pullo.” 2. Viklakujan hiekkatien laituri ”Kävin vuosia siinä syöttämässä tyttäreni kanssa sorsia.” 3. Raw’n More ”Raakakakut ovat ihania.” Markku Siltala, psykoterapeutti 1. Katajaharjun paksu puu ”Edes kahden ihmisen kädet eivät ylety sen ympäri.” 2. Portaat kalliolta mereen ”HKL:n majojen lähellä on tällaunen kaunis uimapoukama.” 3. Takaniemen kärki ”Siellä on upeita vanhoja mäntyjä.” Piia Kuusniemi, maisema-arkkitehti 1. Kalliot rannalla ja metsissä ”Lauttasaaren sydän ja sielu, saaret joista alue on muodostunut.” 2. Mutterin café latte ”Merkitsee nautinnollista hengähdystaukoa arkena ja pyhänä.” 3. Lokkien huudot ”Kesäaamut, kun luonto herää auringonnousuun ja herättää.” Rasmus Suonio, oppilaskunnan puheenjohtaja 1. Nuori Suomi -puisto ”Siellä on paljon tekemistä.” 2. Turvallisuus ”Täällä on turvallista liikkua kadulla.” 3. Auttavaisuus ”Kerran kaaduin kadulla ja viereeni pysähtyi auto, josta noustiin minua auttamaan.” Laura Lindstedt, kirjailija 1. Maisema Sisäja Ulko-Hatun suuntaan ”Saaren kaunein kohta. Takuuvarma levottoman sielun rauhoittaja.” 2. Länsiulapanniemen salaiset poukamat ”Niissä voin kesällä uittaa koiraa.” 3. Makers-kahvilan puolukkaraakakakut ”Ja kahvilan turkoosinvärinen Merenneito-latte.” Carl-Kristian Rundman, näyttelijä 1. Myllykallion lintutorni ”Vaikuttava paikka.” 2. Jäällä pyöräily ”Euforinen tunne, kun meri on jäätynyt ja sille pääsee pyöräilemään.” 3. K-Market Oliivin appelsiinimehukone ”Meidän lähikauppa. Käytän konetta joka kerta.” Paljon parasta saarella Nämäkin ovat parasta Aktiiviset opettajat ja huoltajat Asukasaktiivisuus Asukkaiden kiinnostus alueeseensa Avantouintimahdollisuudet Bar Iso Majakka Ei hyttysiä Espresso Housen kahvi Firebody Grilli pihalla Harrastusmahdollisuudet Hedengrenin maisema Helppous Henkka Wilenius Hiekkalaatikot Hiihtomahdollisuus Hiljaisuus HKL:n mökit HSK Humaus Identiteetti Ihmiset Ihmisläheinen asuminen Isokaaren puut Iso pihamme Itsenäisyysjuhla kirkolla Julkiset liikenneyhteydet Juoksumaastot Kahvilakulttuurin nousu Kahvila Puhuri Kaikki lähellä Kalastusmahdollisuudet Kalliorannat Kartano Kasinonrannan koriskenttä Kasinonrannan merirosvolaiva Katujuhlat Kaupungin läheisyys Kaupunki kaupungissa Kirkko Kirkkokahvilan lounas Kirkon konsertit Kirkon pulkkamäki Kivijalkayrittäjät Klassisen musiikin ystävät Kodikkuus Koirakivenniemi Koirien ulkoilumahdollisuudet Kotikatu Kotkavuoren kalliot Kotkavuoren talot Krimin linnoitukset Lapset lähellä Lapsille hyvä paikka Lapsuuden muistot Lauttasaaren kartano Lauttasaaren kehitys Lauttasaaren liikuntakeskus Lauttasaaren musiikkiopisto Lauttasaari-päivät Lauttiksen S-marketin croissantit Lemissaaren ranta Lounaspaikat Luonnon ja rakennetun tasapaino Luonto Lähestyttävyys Länsiulapanniemen kalliot Tuuli Petäjä-Siren, purjelautailija 1. Leikkipuistot ”Esimerkiksi Kassarin rannassa. Kesällä hyödynnämme myös päiväkotien aidatut pihat.” 2. 1950-luvun miljööt Isokaarella ja Taivaanvuohentiellä ”Ilahduttavan ehjiä kokonaisuuksia.” 3. Pyrkän urheilukenttä ”Ihan huippuhyvä!”
7 24.10.2019 Nro 37 Paljon parasta saarella Lauttasaari-lehti on haastatellut kahden vuoden aikana Kasvot-palstallaan sataa Lauttasaaressa asuvaa, asunutta tai työskentelevää ihmistä. Jokaiselta on kysytty myös Lauttasaaren kolmea parasta asiaa. Esiin on noussut kaikkiaan lähes 200 eri paikkaa, palvelua tai ominaisuutta saarelta. Kun syksyn pimeät ovat päällä, on aika muistuttaa kahdenkymmenen haastatellun saarisuosikeista sekä kaikista palstalla kirjatuista parhaista asioista. Ne eivät lopu kesken. Matleena Kuusniemi, näyttelijä 1. Sympaattiset murtomaahiihtäjät ”Heitä on kiva seurata talvisin keittiöni ikkunasta.” 2. Tunnelmallinen kirkko ”Lauttasaaren kirkon hieno valo luo vahvan tunnelman jo sisään astuttaessa.” 3. Vanhat puut ”Saaren rantoja kävellessäni nautin eniten vanhoista puista.” Kari Jussi Aho, hallituksen puheenjohtaja 1. Oma ranta ”Taloyhtiöllämme on laituri, pienvenepaikkoja sekä hiekkapohjainen uimaranta.” 2. Kotkavuori ”Teemme sinne miniretkiä, joita lapset kutsuvat kalliokiipeilyksi.” 3. Sisä-Hattu ”Hyvä paikka city-kalastukselle.” Linda Bondestam, kuvittaja 1. Pöllöt ”Kerran kotiin tullessani ulko-oven vieressä istui pieni varpuspöllö.” 2. Isokaari keväällä ”Keväällä on hienoa pyöräillä kukkivien puiden alla.” 3. Drumsö lågstadieskola ”Lasteni koulussa on hieno ilmapiiri ja mahtavat opettajat.” Tero Huhtala, kauppias 1. Lohiapajanlahti ”Olen kuulunut vuosia Pajalahden moottorivenekerhoon. Lohiapajanlahdella on vene nyt ja oli myös nuorena poikana.” 2. Lauttasaaren sillan ympäristö ”Hieno puomeineen ja valvomoineen.” 3. Pyrkän kaukalo ”Lapsena tultiin bussilla. Munkasta asti sinne pelaamaan.” Kaisa Leppänen, näyttelijä, tanssija 1. Lenkkeilymaastot ”Jaksamisen edellytys. Välillä jopa tanssin luonnossa. Joskus joku ohikulkija ihmettelee mitä puuhaan, mutta on mennyt sujuvasti ohi.” 2. Kaksikielisyys ”Toteutuu Lauttasaaressa hienosti sekä päiväkotien että koulujen osalta.” 3. Ravintolat ”Yhä enemmän ihania ravintoloita, eri tyyppisiä ja hintaisia.” Jan Vapaavuori, pormestari 1. Ryssänkärki ”Mieletöntä että meillä on muutaman kivenheiton päässä keskusrautatieasemasta paikka, jossa voisit kuvitella olevasi ulkosaaristossa.” 2. Kasinonranta ”Hyvin toimiva hieno kokonaisuus. Korostaa saaren merellisyyttä, vehreyttäkin. Sopiva mittakaava.” 3. Kotiseutuhenki ”Kun ihmiset rakastuvat alueeseensa, siitä seuraa aina paljon positiivista.” Hanna Pakarinen, laulaja 1. Metro ”Ei tarvitse edes perustella.” 2. Saunaseura ”Saa kahden tunnin loman keskellä arkea.” 3. Lauttis ”Uusi, puhdas ja kaikki palvelut saman katon alla.” Suvi Sojamo, tutkija 1. Länsiulapanniemen rantakalliot ”Siellä on mielenmaisemapaikkani.” 2. Melontavedet ”Vesiluonnon tutkailu kajakista käsin on meditatiivista.” 3. Lähiruokapiiri Reko ”Hienoa saada helposti lähiruokaa kotisaarelle.” Jussi ja Ville Forsman, ravintoloitsijat 1. Saaren yrittäjät ”Saarella on lukemattomia hienoja ja rohkeita yrittäjiä, joiden kanssa tehdään yhteistyötä alasta ja kilpailutilanteesta riippumatta.” 2. Kaskisaaren silta ”Kaunis paikka, sinne on mukavat tehdä aamulenkki.” 3. Vesiharrastusmahdollisuudet ”Täällä voi mennä veneellä töihin, kalastaa, suppailla, purjehtia ja vaikka mitä.” Riitta Lindegren-Pajarinen, toimittaja 1. Maamonlahden rantatie ”Paikkani silloin kun lahti on tyyni. Luonto on siellä niin konkreettista, esimerkiksi keväällä on ihana seurata vesilintuja.” 2. Café Paseon ikkunanäkymät merelle ”Tuorein löytöni.” 3. Lemissaari ”Pienen pieni paikka, jossa kiva istua kalliolla, katsella ja tarkkailla fasaaneja, kettuja, joutsenia ja jäniksiä.” Peetu Piiroinen, lumilautailija 1. Sisä-Hattu ja Ulko-Hattu ”Yksi Suomen parhaista meritaimenpaikoista.” 2. Humaus ”Käyn pari kertaa viikossa talvisin. Pyrin olemaan minuutin meressä.” 3. Pyrkkä ”Skedeparkki, tenniskentät, juoksurata aerobiseen treeniin.” Sami Hedberg, koomikko 1. Kasinonrannan koriskenttä ”Ollut mun paikka 20 vuotta, lapsuudesta lähtien.” 2. Mutterin aamiaishetki ”Otan usein karjalanpiirakan.” 3. Ryssänkärki ”Sen kävelymaastot. Ehkä jonain päivänä vielä juoksumaastot.” Meren tuoksu Meriharakat Merihenkisyys Metsät Mutterin omenapiirakka Myllykallion polut Mökki lähellä Mökki Ryssänkärjessä Mökki Särkiniemessä Naapurit Neuvolapalvelut Oppilaat Padel-kentät Paikkauskollisuus Paseon brunssi Perhe lähellä Pikkukaupunkimaisuus Pohjoiskaaren rannat Poliisien sauna Poliisien majan kalliot Puhvetti Pyörätiet Raikas ilma Rannat Rantakävelyt Rantapolut Rantaviiva hyvin hyödynnetty Rauha Ravintola Ka-Shing Ravintola Loru Ravintola Persilja Rentous Ruokakaupat tasokkaita Saaristolaismeininki Saunaseura Senioritalon uunilohi Seurakunnan yhteisöllisyys Sijainti Sisä-Hattu Sopiva kävelymatka keskustaan Sopivat etäisyydet Särkiniemen käyrä puu Särkiniemen mökki Takaniemenlahti Tommy Taberman (R.I.P) ToPoLa Turvallisuus Tutut kasvot Uimahalli Urheilumahdollisuudet Vapaa tila Varis (kesy) Vattuniemenkatu 7 Veijarivuorenpuisto Veijarivuoren koirapuisto Veneemme laiturissa Vesitorni (R.I.P) Villieläimet Väljyys Yhteisöllisyys Ympäristön monipuolisuus Yrittäjyyden tukeminen 50ja 60-lukujen arkkitehtuuri KOKOSI Pete Suhonen KUVAT Lauttasaari-lehden arkisto Parasta parhautta – eniten mainitut Seuraavat asiat olivat vähintään kolmen haastatellun mielestä parasta saarella. Ryssänkärki (12 mainintaa) (mm. rantakivikot, horisontti, polut, laituri, kalliot) Kasinonranta (10) Kirjasto (7) Pyrkkä (6) Isokaaren alue (5) Metro (5) Ihmiset (4) Lauttis (4) Lenkkimaastot (4) Ravintola Casa Mare (4) Paseo Café & Grill (4) Turvallisuus (4) Kirkko (4) Lauttasaaren silta (4) Sisäja/tai Ulko-Hattu (4) Historia (3) Kotkavuori (3) Lauttasaaren paviljonki (3) Lauttasaaren yhteiskoulu (3) Länsiulapanniemi (3) Makers Kahvila (3) Café Mutteri (3) ??
8 24.10.2019 Nro 37 ENNEN TEKSTI Kari Kemppinen KUVAT Museovirasto / Kuvakokoelmat, Kari Kemppinen 1830-luvulla Helsingissä vallitsi korkeasuhdanne. Kaupungissa toteutettiin mittavaa julkista rakennusohjelmaa, yksityinenkin rakentaminen oli vireää. Myös Lauttasaaressa alkoi tapahtua. Vuonna 1836 Drumsön kartanon 326 hehtaarin maat siirtyivät Weurlanderin suvulta 34-vuotiaalle insinööri Claes Wilhelm Gyldénille, joka aloitti heti uuden kivisen päärakennuksen rakentamisen. Kaksikerroksisen kookkaan empire-tyylisen kivitalon rakentaminen saaristo-olosuhteisiin oli kallis hanke. Uusi rakennus sijoitettiin tontin nyppylälle, kaakkoon laskevaan rinteeseen ja vanhan yksikerroksisen päärakennuksen eteläpuolelle siten, että sieltä oli näkymä peltojen yli Lohiapajanlahden rantaan ja merelle, joka oli tuolloin paljon nykyistä lähempänä. Piirsikö Gyldén uuden päärakennuksen? Monet julkaisut kertovat, että uuden päärakennuksen suunnittelija olisi ollut saksalainen arkkitehti Carl Ludvig Engel, joka oli kutsuttu suunnittelemaan Suomen suuriruhtinaskuntaan uuden pääkaupungin ilmettä. Engelin suunnittelemia uusklassisen empire-tyylin mukaisia rakennuksia valmistuikin runsaasti Helsingin keskustaan ja muualle maahan, myös yksityishenkilöille. Sen sijaan Drumsön kartanon uutta päärakennusta Engel tuskin suunnitteli. Monet kartanorakennuksesta löytyvät yksityiskohdat sekä eräät arkistoja kirjallisuuslähteet, osittain myös niiden puuttuminen, tekevät olettamuksen Engelin työstä epäuskottavaksi. ”Rakennuksen mittamaailmasta ja rakennustekniikasta voidaan melko pitävästi päätellä, että se ei ole Engelin, tai kenenkään muunkaan eturivin empire-arkkitehdin, piirustusten mukaan rakennettu”, rakennushistoriaselvityksessä todetaan. Kartanorakennuksen piirustuksia ei ole löytynyt. Sen suunnittelija voikin olla joku Helsingissä silloin toimineista rakennusmestareista tai jopa Gyldén itse – hänet tunnettiin taitavana piirtäjänä. Sudet pelottelivat tytärtä Asumisen olosuhteet Drumsön kartanossa osoittautuivat hankaliksi, koska siltaa ei ollut. Saareen kuljettiin vesitse, ja talvella jään yli. Gyldén oli paljon poissa kotoaan. Perheen vanhin tytär, Amalia Rosalie muisteli, että lähdettäessä saaresta talvella viittatietä pitkin kaupunkiin, oli otettava mukaan pari saarelaista miestä luodikkoineen turvaksi susia vastaan. Kerrankin oli susilauma tullut ahdistelemaan jäällä ja hävinnyt näkyvistä vasta Bulevardin alkupäässä. Gyldénit asuivat Drumsön kartanossa vain muutaman vuoden. 1840-luvulla rakentamisen korkeasuhdanne päättyi, vuokrahinnat laskivat ja taloja yritettiin epätoivoisesti myydä. Gyldén myi Drumsön kartanon, sen laajat vesialueet ja lähisaaret 14.12.1841 päivätyllä kauppakirjalla vaimonsa sukulaiselle, maanmittari Nils Adolf Silljanderille. Gyldénistä valtioneuvos Gyldénin ura oli yhä nousussa ja hänen arkensa oli virkatehtävien takia työntäyteinen. Hän oli aloittanut Suomen ensimmäisen asemakaavakartaston laatimisen jo ennen kuin Drumsön uusi kartanorakennus oli valmistunut. Kartasto käsitti maan 31 kaupunkia, työ valmistui lopulta vuonna 1843. Myöhemmin Gyldén toimi maanmittaushallituksen ylipääjohtajana ja maan metsätalouden voimakkaana kehittäjänä. Hänen aikanaan laadittiin Suomen ensimmäinen korkeusvyöhykekartta, Suomenmaan korkokartta 1853, sekä koko maan kattava 30-osainen yleiskartta. Gyldénin johdolla luotiin valtion metsien hoitojärjestelmä ja aloitettiin metsänhoitajien koulutus. Metsistä toivottiin valtiolle tuloja ja niiden käyttöä ohjattiin muun muassa sahaustoiminnan vapauttamisella. Kaskenja tervanpolttoa pidettiin tuhlauksena. Claes Wilhelm Gyldén sai ansioistaan todellisen valtioneuvoksen arvonimen 1869. Hän kuoli vatsasyöpään 69-vuotiaana ja haudattiin Hietaniemen hautausmaalle. Lauttasaaren katuja tienimistöön Gyldén sai nimensä, kun Pohjoisniementie nimettiin vuoden 1951 asemakaavassa Gyldénintieksi. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry ”Drumsön kartanon uutta päärakennusta Engel tuskin suunnitteli.” Tuntematon herra Gyldén Lauttasaaren kartanon kivisen päärakennuksen rakennutti kolmekymppinen insinööri Claes Wilhelm Gyldén. Hän asui perheineen saarella vain muutaman vuoden. Claes Wilhelm Gyldénin hauta, Hietaniemen hautausmaan vanhimman puolen 1. korttelissa. Naimisissa siskojen kanssa C.W. Gyldén (12.5.1802 Eura–16.3.1872 Helsinki) Gyldénin ensimmäisen puoliso Amalia Sofia Daniel-Philipintytär Danielson (1812– 1844) oli avioituessaan 18-vuotias. Heille syntyivät lapset Amalia Rosalie, Sofia Gustava, Emma, Axel ja Mathilda. Toinen puoliso Emma Anette Daniel-Philipintytär Danielson (1817– 1896) oli Amalian sisar. Gyldén avioitui hänen kanssaan vuoden kuluttua ensimmäisen vaimon kuoleman jälkeen. Avioliitto oli lapseton. ”Kerrankin oli susilauma tullut ahdistelemaan jäällä ja hävinnyt näkyvistä vasta Bulevardin alkupäässä.” 67 tai 68vuotias Claes Wilhelm Gyldén vuonna 1870. Drumsön kartanon uusi päärakennus. Kuvausvuosi tuuntematon.
TAIDE Galleria No. 8 su 27.10. asti, Lauttasaarentie 6. Seitsemän taiteilijan yhteisnäyttely. Maalaus-, keramiikka-, pigmenttivedos-, valokuvausja tekstiilitaidetta. Gallerian teokset eivät ole yhteydessä toisiinsa, mutta taiteesta on silti noussut esille yhteneväisiä teemoja: luonto, luonnollisuus, ympäristö, intuitio, ihmisen kauneus ja värit. Avoinna arkisin 11-17, lauantaisin 12-16 ja sunnuntaisin 12-16. Vapaa pääsy. La 26.10. klo 19 pärähtää energinen musa soimaan, kun Punk Parents astuu lavalle. Falling Girls -näyttely 29.10. asti kahvila Makersissa, Heikkiläntie 10. Andrea Galimberti on italialainen, Suomessa asuva kuvittaja, tatuoija ja kuvataiteilija. Näyttely käsittelee vapautta, josta Galimberti itse uneksi ja viimein saavutti muun muassa muuttamalla keskellä metsää sijaitsevaan mökkiin, jossa ei ole sähköä eikä juoksevaa vettä. Teoksissa vapaus näyttäytyy ihmisen – pääasiassa naisten – muodoissa. Pehmeitä kaaria -näyttely 31.12. asti Olotila Herttasessa, Isokaari 3. Sofia Amberlan tunnelmallisia ja pehmeänsävyisiä maalauksia. Amberla maalaa pääsääntöisesti nestemäisillä tusseilla. MUSIIKKI LaruSoi: Pe 25.10. klo 17 Lauttiksessa. Kokeile ukulelen soittamista avoimessa ukulelepajassa kanttori Anne Viljamaan opastamana. Ukulelepajaan ovat tervetulleita kaikki! Aikaisempaa kokemusta tai soittotaitoa et tarvitse. Soittimia löytyy Lauttiksesta, mutta voit ottaa myös oman ukulelesi mukaan. LIIKUNTA KORIPALLO Lauttasaaren yhteiskoulu Touhun Pojat Lauttasaari T09 Beat Basket Yellow la 26.10. klo 11, minitytöt 09 II divisioona. ToPoLa Top Gun – ToMPo la 26.10. klo 14.20, miesten III divisioona. ToPoLa Kotkajengi la 26.10. klo 16.20, miesten II divisioona. ToPoLa Porvoon Tarmo la 26.10. klo 18.15, 16-vuotiaat pojat II divisioona. ToPoLa 2010 PuHu su 27.10. klo 09.20, minipojat 09 I divisioona. ToPoLa T04-06 Honka 04/05 su 27.10. klo 10.45, 16-vuotiaat tytöt II divisioona. ToPoLa 07 Keravan Kori-80 su 27.10. klo 14.20, 13-vuotiaat pojat 07 II divisioona. ToPoLa Beat Basket Zone su 27.10. klo 17.45, naisten II divisioona. ToPoLa PuHu su 27.10. klo 19.20, 19-vuotiaat tytöt I divisioona. Petankkia pelataan sään salliessa torstaisin klo 17 ja sunnuntaisin klo 11 Pajalahden puiston kentällä. Ilmoittautumista ei tarvita. MUUT Lauttasaari-Seuran kaikille avoin tilaisuus to 24.10. klo 18 Lahnalahden leikkipuiston kerhotalossa, Lauttasaarentie 40. Seura hakee lisää aktiivisia saarelaisia mukaan toimintaansa. Haluatko olla mukana mukavassa porukassa ja tulla tekemään Lauttasaaresta vieläkin parempaa kaupunginosaa? Ilmoittautuminen tilaisuuteen viimeistään ma 21.10. seura@lauttasaari. fi tai 050 591 6466. Tilaisuudessa pientä tarjoilua, Lauttasaari-elokuva 60-luvulta sekä kuvaesitys saaren kehityksestä. Novellkafé tors 24.10. kl 18-19.30 Kom med och lyssna på berättelser från när och fjärran. Du får gärna handarbeta medan du lyssnar. Bibliotekets aktivitetsrum. Kaffe och te med dopp. Lasten kekrijuhlat kirjastolla Halloween-tunnelmissa la 26.10. klo 11-13.30. Kekriaskartelua sekä kekriaiheinen suunnistusvisailu klo 11-13. Kevyitä kauhutarinoita luetaan klo 11 ja karmeita kauhutarinoita klo 12. Suunnistusvisaan osallistuessa tarvitaan mukaan oma älylaite. Tapahtuma on kaikille alakouluikäisille lapsille. Teemanmukainen pukeutuminen sallittu. Vapaa pääsy ja ällöttävä tarjoilu. Sotahistoriailta su 3.11. klo 17.30 Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa, Myllykallionrinne 1. Eversti (evp) Ahti Lappi kertoo Helsingin ilmapuolustuksesta viime sotien aikana ja Lauttasaaren roolista siinä. Järjestäjänä Lauttasaari-Seuran historiatyöryhmä. Keskustelutilaisuus postialan murroksesta ke 6.11. klo 19.30, ravintola Persilja, Tallbergin puistotie 1. Niina Pentinmäki, VTK ja postija logistiikka-alan unioni PAU:n asiantuntija, esitelmöi aiheesta ”Postialan murros ammattiliiton näkökulmasta”. Marika Koski valmistelee puheenvuoron ja kysymyksiä työelämän murroksesta. Järjestäjänä Lauttasaaren sosiaalidemokraatit. Satutunti keskiviikkoisin klo 1010.30 Lauttasaaren kirjaston monitoimitilassa, Pajalahdentie 10a. Satutunnit on tarkoitettu 3-6-vuotiaille ja ne kestävät noin puoli tuntia. Mukaan mahtuu 40 lasta. Ryhmiltä ilmoittautuminen sähköpostitse osoitteeseen lauttasaaren_kirjasto@ hel.fi. Suomen kielen kielikahvila keskiviikkoisin klo 17.30-18.30 kirjaston monitoimitilassa. Kielikahvilassa keskustellaan erilaisista ajankohtaisista aiheista ja ilmiöistä suomen kielellä. Naapuruuspiiri senioreille keskiviikkoisin klo 13–15 Lauttasaaren kirjastossa, Pajalahdentie 10a. Tervetuloa viihtymään ja tapaamaan naapureitasi kahvikupposen äärelle. Lisätietoja 09 310 73865. Tietotekniikan vertaisopastusta torstaisin klo 10-12 Lauttasaaren kirjaston monitoimitilassa, Pajalahdenkatu 10a. Opastukseen on varattava aika etukäteen (1 tunti/asiakas) kirjastosta, p. 09-3108 5020. Opastus on senioreille tarkoitettua maksutonta apua tietotekniikan käytössä. Enter ry:n vapaaehtoiset vertaisopastajat neuvovat tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden sekä sähköisten palveluiden käytössä. Oma laite mukaan. Lisätietoa info@entersenior.fi tai p. 050 307 9366. SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Virasto: Lauttis, 2. krs. Lauttasaarentie 28 Kirkko: Myllykallionrinne 1 Messu su 27.10. klo 11. Lemmetyinen, Viljamaa. Pyhäkoulu. Viikkomessu ke 30.10. klo 19. Markkunen, Valojärvi. Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 11. Kuusniemi, Viljamaa. Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 2.11. klo 16. Vuoden aikana poisnukkuneiden muistoksi. Musiikki: Ukko Heinonen saksofoni, Anne Viljamaa, piano, urut ja laulu. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu seurakuntasalissa. Messu su 3.11. klo 11. Lemmetyinen, Viljamaa. Pyhäkoulu. Seurat ke 6.11. klo 19. Seija Molina, Leena Väyrynen-Si ja Kalle Kuusniemi. Avoin perhekerho kirkolla ma, ti, pe klo 9-11 Myllykallionrinne 1, D-rappu. Perhekerho Lauttiksessa ke ja to 9-12. Metsäkerho joka arkipäivä ma–pe klo 9–11, aloitus kirkolla D-portaan edessä. Lasten Aurinkokuoro ma klo 15 seurakuntasalissa. Nuorten aikuisten Saarikuoro ke klo 17.30-18.15 seurakuntasalissa. aino.valojarvi@evl.fi Käsityöpiiri 29.10. klo 13, joka toinen ti Lauttiksessa. (Ei 12.11.) Avoin rukouspiiri joka tiistai klo 18, kirkolla, B-rappu, kerhohuone 15. ”Tule sellaisena kuin olet” -Raamattupiiri 5.11. ja joka toinen ti klo 18.30. kirkolla, B-rappu, kerhohuone 10. Seniorilautta ke klo 10.30. Seurakuntasalissa. Larun olohuone, ke klo 17.30–20, kirkkokahvilassa. Iltapalaa tarjolla klo 18 alkaen. Torstai-piiri 31.10. klo 13, joka toinen to kirjastolla, Pajalahdentie 10 A. Lauttasaaren seurakunnan kamarikuoro Barcarola to klo 18-20.30. (anne.viljamaa@evl.fi) Töppösryhmä 12.11 ja 10.12. neuloo sukkia ja töppösiä kasteperheille. Joka kuun toinen to klo 10.30– 12 Kirkkokahvilassa. LaruLaulaa lisävihkon virsiä perjantaina 25.10. klo 19. Yhteislaulutapahtumassa lauletaan virsikirjan lisävihkon virret 901-914. LaruLaulaa –yhteislaulutapahtumissa käydään vuoden aikana läpi kaikki lisävihkon uudet virret. Tule opettelemaan lisävihko alusta loppuun! Uutta! LaruAreena joka torstai klo 18 Lauttiksessa: Puheenvuoroja 2020-luvun ihmisyydestä ja uskonnollisuudesta. Tule kuulemaan ja keskustelemaan! Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. To 24.10: Uskonnon merkitys rauhantyössä. Tanja Viikki. To 31.10: Amerikan uskonnolliset virtaukset. Kalle Kuusniemi. Seurakunnan tila kauppakeskus Lauttiksessa avoinna joka päivä klo 9-18. JOHANNES FÖRSAMLING Kvarnbergsbrinken 1 Musiklek tors 31.10. kl 10 i S:t Jacob för 0–3-åringar. Thomas Nyberg. Diakoniträff tors 31.10. kl 1415.30 i S:t Jacob. Salenius. Högmässa sön 3.11. kl 10 i S:t Jacobs kyrka. Terho, Henricson. S:t Jacobs barnkör. Kyrkkaffe. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Vattuniemenkatu 9 Sana ja rukous pe 25.10. klo 19. Sampo ja Aila. Herätyskokous su 27.10. klo 14. Viktor Klimenko ”Profeetan tehtävä”. Ompelupiiri ti 29.10. klo 19. Päivi ja Eeva. Alkupiiri ke 30.10. klo 19. Richard Garam. Joulunlapsi-paketteja vastaanotetaan kokousaikoina. JÄSENILLE Lauttasaaren Keskustaseura ry. Sääntömääräinen syyskokous ti 5.11. klo 17.15 Lauttasaaren senioritalo, Pohjoiskaari 1-3. Alustustajina Senioritalon tj Saija Toropainen ja ministeri Mika Lintilän erityisavustaja Ann-Mari Klemell. Lisätiedot: Noora Juvonen, puh. 050 411 8532, noorajuvo@gmail.com. Lauttasaaren sosialidemokraatit ry. Syysvuosikokous ke 6.11. klo 18.30 ravintola Persilja, Tallbergin puistotie 1. Myös puoluekokous ja HOK-Elanto-vaalit esillä. Johtokunta on koolla klo 18 alkaen. Lisätietoja: pj Kimmo Sarje, 040 757 6131. Lauttasaaren Martat. Kokoontuminen ti 29.10. klo 18 kirkolla. Teema: edunvalvoja. Lisätietoja: Heidi 050 4381146. 10 TAPAHTUU Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä perjantaina klo 14 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. 24.10.2019 Nro 37 Koruliike Pearly Parrot Lauttasaaren palveleva kelloja koruliike M E I LT Ä S A A T • paristonvaihdot ja kellohuollot • helmikorutyöt ja kultasepäntyöt • kellot, korut ja lahjat • liikkeen omat helmikorut Gyldenintie 6 050 414 3791 pearlyparrot.fi AVOINNA ma – pe 11 – 18 to 11 – 19 la sop. muk. Saat uusimman Lauttasaari-lehden torstaisin sähköpostiisi, kun kirjaudut Lehtiluukku.fi -palveluun ja valitset: Ilmoita uusista numeroista. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Larutorin rivi-ilmoitukset maksavat 7 e/rivi. Riville mahtuu n. 25 merkkiä. Lähetä ilmoitustekstisi osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. Torstaisin ilmestyvän lehden viimeinen aineistopäivä on saman viikon maanantai. VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti VUOKRATA HALUTAAN Rauhal. hyväkunt. yksiö tai kaksio 1.12 alk. Yht. 044 3111 011 Sanna AA-KOKOUKSIA Onko alkoholi ongelmasi? Ma 17.30, ke 17.30 ja pe 17.30 Lauttasaaren terveysasema, Lauttasaarentien puolelta sisään. Mereon ja FysioGeriatrian avoimet ovet FysioGeriatria Lauttasaari ja Mereo pitävät yhdessä avoimet ovet to 31.10. klo 15-18. FysioGeriatrian puolella on kompressiotuotteiden tuote-esittelyjä, lahjakorttiarvontaa ja 10% alennus samana päivänä varatuista hoidoista. Myös demo-ryhmäohjaustunti lantionpohjan toimintahäiriöiden kuntoutuksen tueksi klo 17.15-17.45. FysioGeriatria sijaitsee osoitteessa Pohjoiskaari 9a. Mereo täyttää 30 vuotta ja sen kunniaksi pääsee tutustumaan Mereon Lauttasaaren ryhmäkotiin. Klo 15 Duo Meri Wallenius ja Heikki Turppo laulavat ja laulattavat tuttuja lauluja ja Mereo esittelee palveluitaan koko illan klo 18 asti. Kahvitarjoilu. Mereo sijaitsee osoitteessa Pohjoiskaari 9A.
11 24.10.2019 Nro 37 H Y V I Ä PA LV E L U J A S A A R E L A I S I L L E ATK-PALVELUA AUTOKORJAAMOJA ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 09 3922 302 Pohjoiskaari 9a, Mereo www.fysiogeriatria.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa Isokaari 3 050 357 1579 www.kauneushoitolakristel.fi Kauneushoitola Kristel Strandén PARTURI P. 09 676 985 Tallbergin puistotie 1 00200 Helsinki PYÖRÄHUOLTOA JA -MYYNTIÄ KORJAUSOMPELUA VALOKUVAUSTA VARASTOINTIA JALKAHOITOA Ilmestyy torstaisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8, kesäviikoilla 26-30 eikä viimeisellä viikolla 52. Painos 12 500 kpl. Jaetaan ilmaisjakeluna Lauttasaaren koteihin ja yrityksiin. Lisäksi toistakymmentä noutopistettä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Juha Korhonen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Oy Sanomalehtien liiton jäsen. Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttaasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Twitter: @larutwiittaa Lauttasaari.fi Varaa paikkasi tälle palstalle numerosta 050 591 6466 tai osoitteesta seura@lauttasaari.fi. Hinta alkaen 108 € +alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään peräkkäiseen lehteen. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Fysioterapia Hieronta Jumpparyhmät Jalkahoidot Kotikäynnit Helsingin palvelusetelillä: Fysioterapia Veteraanikuntoutus www.kuntokasino.fi info@kuntokasino.fi Itälahdenkatu 18 A 09 671 165 REMONTTIPALVELUJA KAMPAAMOJA, PARTUREITA, KAUNEUDENHOITOA JÄSENKORJAUSTA KAITAFILMIEN JA VHSNAUHOJEN DIGITOINTI 050 590 9990 Pajalahdentie 9 LOPPUKESÄN ALE Lauttasaarentie 11 & 14 Ma-Pe 11-18, La 11-14 040 592 4664 / 040 545 6859 / 041 546 3090 PYÖRÄT JOPA -10% -40% P YÖ R Ä H U O LT O.C O M & PA PA’ S B I K E S KYPÄRÄT JA LUKOT alk. 10€ Pelago, Frog, Nutcase, Specialized, Kona, Fox C M Y CM MY CY CMY K lauttasaari_lehti_palvelu_tarjolla_loppukesa2019.pdf 1 05/08/2019 20.43 SIIVOUSTA ÄÄNILEVYJÄ LAUTTASAAREN LEVYKAUPPA BLUES H ROCK H HEAVY PROGE H JAZZ H CLASSIC Ostamme hyviä LP-levyjä. Vi köper dina LP-skivor. WWW.VINYLMUSIC.FI Auki vain KE ja LA Wavulinintie 6, Puh. 0400 303 300 UPEAT LANKKUPÖYDÄT ALKAEN VAIN 395 EUROA! SISUSTUSTUOTTEITA ?????????????????????????? ?????????????????????????? ?????????????????????????? ?????????????????????????? ?????????????? ?????????????? ?????????????? ?????????????? ??????????? ??????????? ??????????? ??????????? ???????????? ???????????? ???????????? ???????????? ????????????? ????????????? ????????????? ????????????? ?????????????? ?????????????? ?????????????? ?????????????? ???????????? ???????????? ???????????? ???????????? varaaheti.fi/kalevalainen www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi SIIVOUSTA www.lauttasaari.fi FYSIKAALISTA HOITOA AUTOPESUT JA RENKAIDEN VAIHTO 040 704 0097, Itälahdenkatu 27 A Käsinpesu + ovien välit + matot alk. Renkaiden vaihto alkaen 20,20,car-clean.fi Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 108 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi Ota yhteyttä, niin sovitaan sinulle sopiva kampanja. Mediamyynti: Leena Valtola, 050 591 6466, seura@lauttasaari.fi Lauttasaari-lehti ilmestyy torstaisin ja sen painos on 12 500. Lehti jaetaan saaren talouksiin ja yrityksiin, ja lisäksi sen saa 20 noutopisteestä. Näköislehti osoitteessa lehtiluukku.fi. *Taloustutkimus Oy 11/2017. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Tiesitkö, että 82 % lauttasaarelaisista aikuisista lukee Lauttasaari-lehteä*? Kerro palveluistasi tai tuotteistasi saaren omassa lehdessä. Nro 29 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-se ura – Drumsö-Sällsk apet ry 29.8. 2019 Uusissa päiväkodeissa 450 paikkaa Lauttasaari saa vuoden vaihteessa kolme uutta päiväkotia. Lauttasaari ja Drumsö aloittavat Isokaarella, Meri Vattuniemen kujalla. Samalla monet päiväkotiryhmät menevät uusiksi. Uusissa päiväkodeissa on tilaa kaikkiaan noin 450 lapselle. Päiväkodit tulevat työllistämään arviolta 50 uutta työntekijää. s. 67 Blue Peterissä on helppo järjestää pieniä ja suuria tilaisuuksia. Autamme mielellämme suunnittelussa. Kerro toiveistasi myyntipalvelullemme ja pyydä tarjous; ravintola@bluepeter.fi, 010 424 9800, www.bluepeter.fi. BISTRO. LOUNAS. SAARISTOLAISPÖYTÄ sunnuntaisin. www.bluepeter.fi, 010 424 9801, Vattuniemen puistotie 1 UUSI MENU. Tervetuloa nauttimaan! Pikkujoulut ja tilaisuudet. Iloa ja tunnelmaa meren äärellä. KATUJUHLA TALLBERGIN PUISTOTIELLÄ L A U T T A S A A R I P Ä I V I E N La 7.9. klo 12-17 lauttasaari.fi Esport Aalto Esport Center Esport Bristol 4 min 5 min Urheilupuisto Aalto-yliopisto Rautatientori Valitse sinun treenipysäkkisi tai treenaa vaikka kaikissa! HotYoga AirYoga THE TRIP ® AstangaYoga LesMills TM Trampoliinitunnit laajat kuntosalit Esportilta löydät monipuolisimmat palvelut, ilman sitoutumispakkoa! Lauttasaari 7 min ALOITA TREENIT www.esport.fi Kiinteistötoimisto Takio Lkv Asunnon myynti-, vuokrausja asuntosijoituspalve lut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7888 Arif Hamidull a, YKV, LKV 041-537 6060, arif@takio .com Kulosaari OKT 230m² + 54m² Laadukas v. 2014 valmistunut erillistalo puiston ja meren äärellä. Upeita yksityiskohtia, iso avara olohuone, 3 tilavaa makuuhuonetta, 2 auton talli. Arvo osoite. Lars Sonckintie 14. Hp 1 890 000 €, EL= E 2007 JESKANEN-REPO-T ERÄNNE ARKKITEHDIT OY/SRV www.lauttasaari.fi
12 24.10.2019 Nro 37 Sinä &hyvä ruoka AIKASI ARVOINEN KAUPPA K-CITYMARKET RUOHOLAHTI % 010 538 2800. k-citymarket.fi Tarkemmat tiedot ja myymäläkohtaiset aukioloajat www.ruohis.fi PYSÄKÖINTI PLUSSA-KORTILLA RUOHOLAHDEN EUROPARKISSA ILMAINEN1h Alko • Apteekki • Bieder -kukkakauppa • Burger King® • CarWash • Ciao! Caffe • Dressmann Eerikin Pippuri • Fenno Optiikka • Hiusfashion • HopLop • Hua Du Asian Fusion Cuisine • Jysk K-Citymarket 24 h • K-Rauta • Kierrätyspiste • Mayor’s Gym 24 h • Motivus • Musti ja Mirri Peura muotia naisille • Posti pakettiautomaatti • Subway® • TalletusOtto-automaatti • Tokmanni • Uff Joko testasit maksuttoman liikuntapeliseinän kauppakeskuksen aulassa? UUTTA! 100% TUORE SUSHIBUFFET 22 95 kg • Meidän sushimestarimme valmistavat sushit myymälässä edessäsi päivittäin • Tuore, laadukas, maistuva • Parhaat, aidot raaka-aineet Japanista JUHLIIN JA NAUTISKELUUN PALVELUTISKIT AUKI MYÖS SUNNUNTAISIN JA PYHÄPÄIVISIN KLO 12-18 Voimassa to-su 24.-27.10. 2019 niin kauan kuin tuotteita riittää. MUSTI JA MIRRI Iloisesti palveleva lemmikkitarvikkeiden erikoisliike 24 h MAYOR’S GYM 24h Rehtiä rautaa Ruoholahdessa! Treenaamaan 24/7 K-CITYMARKET 24H • Matkakortinlataus • Veikkaus • Teatteriliput • Lahjakortit K-RAUTA Akkukonesarja Makita DLX2220AJ 18V Sis. akkuporakoneen DDF483 ja iskevän akkuruuvinvääntimen DTD155, 2kpl 18 V:n 2,0 Ah:n akkua, latauslaite ja tukeva Makpac työkalulaukku. 501917011 249,(norm. 349,-) RAJ. ERÄ Hätälä Tuore AHVENFILEE Suomi 29 95 kg 24 95 kg Kalatukku E. Eriksson Tuore PUNA-AHVENFILE nahalla, Islanti (MSC) 4 99 kg Kivikylän PORSAAN KASSLER kokonainen n. 2 kg Suomi 19 95 kg Atria Takuumureat NAUDAN ENTRECÔTEPIHVIT Suomi 5 99 rs Villani PROSCIUTTO CRUDO PASTORELLO 110 g (54,45 kg) Kalatukku E. Eriksson Tuore MERIKROTTIFILE Islanti (MSC) 49 95 kg 39 95 kg KIRJOLOHENMÄTI Varastoitu pakasteena Suomi -23% PLUSSA-KORTILLA Presidentti KAHVI 500 g suodatinjauhatus (7,00/kg) 7 ,Yksittäin ilman Plussa-korttia 4,59 pkt (9,18/kg) Ei papukahvit, label eikä origin. 2 pkt TALLEGIO NATUR DOP Italia 28,90 kg PECORINO ROMANO Italia 49,90 kg PARMIANO REGGIANO Italia 49,90 kg HERKUTELLAAN JUUSTOILLA IRTOMAKEISET 4 99 Rajoitus 2 kg asiakas kg Hokkaido KURPITSA Saksa 1 49 kg Pirkka Vihreä ja tumma RYPÄLE 500 g Kreikka/Espanja (3,00/kg) 3 ,Yksittäin 2,49 rs 2 rs Järvikylän YRTTIRUUKUT: Basilika, Korianteri, Timjami, Lehtipersilja ja Minttu, Suomi 99 kpl HEVISTÄ HELPOSTI MUKAAN TERVEELLISTÄ