• Lauttasaari Lauttasaari Nro 4 ? 29.1.2016 | Perustettu 1968 Julkaisija Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry Teemanumerossa terveyttä ja hyvinvointia s. 4-13 Terveyskeskuksen jonot lyhenevät s. 8-9 1 Nro 4 29.1.2016 Itsepuolustus vahvistaa s. 10 Oikeita ihmisiä asuntoasioihin. Täydenpalvelun vuokrausta Katso kohteiden esittelyvideot osoitteesta www.kiinteistomaailma.fi/helsinki-lauttasaari! Kerrostalo, 137 m2, 3-4h, k, s, p Tässä upeassa päätyhuoneistossa on yhdistetty vanha tehdasrakennuksen tunnelma ja tämän päivän mukavuudet. Mh. 807 955 ?, vh. 1 250 000 ?. Pohjoiskaari 15 A. 1153077 Kerrostalo, 86 m2, 4 h, k, kh, wc, p Valoisa ja avara perheasunto pienkerrostalon ylimmäisestä kerroksesta. Päätyhuoneisto. Mh. 369 812,27 ?, vh. 374 000 ?. Gyldenintie 14 E. 1164462 KT 81 m2, 3 h, k, kph Viihtyisä, tunnelmallinen koti hyvällä paikalla. Läpitalon pohjaratkaisu. Tarjouskauppakohde velaton lähtöhinta 388.000 ?. Taivaanvuohentie 3 A. 1167743 Kerrostalo, 79,5 m2, 3 h, avok, s, p Uutta vastaava koti As Oy Staagissa, tyylikkäät ja laadukkaat materiaalit sekä hienot näkymät. Vh. 636 000 ?. Purjeentekijänkuja 7 B. 1167708 Kerrostalo, 59,5 m2, 2 h, k, s, las. p Kaunis läpitalon koti vuonna 2005 rakennetusta talosta, josta merelliset näkymät kohti Länsisatamaa ja Jätkäsaarta. Mh. 336 839,91 ?, vh. 369 000 ?. Vattuniemenkatu 8 B. 1166597 Kerrostalo, 53 m2, 2 h, k, s Uudenveroinen kaksio. Avokeittiössä valoa tuova erkkeri. Iso lasitettu länsiparveke. Mh. 257 804,55 ?, vh. 395 000 ?. Melkonkatu 21a A. 1166798 Ulla Niinivaara, LVV 041-537 6061 Tommi Leminen, LKV, LVV Juho Elevaara 041-537 6065 Tuula Suuntala 041-537 6062 041-537 6079 Asunnon myynti-, vuokraus- ja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7878 www.AsuntosijoittajanABC.. Blinejä meren äärellä. dSign Vertti Kivi & Co, kuva Jere Hietala Jonne Vaahtera Photography Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min Matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min Asunnollesi paras näkyvyys Ota yhteyttä alueesi asiantuntijaan Ville Pulkkinen myyntineuvottelija 040 486 1987 ville.pulkkinen@kotijoukkue.fi Haluatko asu ntoilmoituksesi tähän? aihdosta. Soita ja keskustellaan as un nonv Urheilukatu 5, 00250 Helsinki | www.kotijoukkue.fi
• Lauttasaari 2 Pääkirjoitus 29.1.2016 Parannusta terveyskeskukseen Lauttasaarta pidetään perinteisesti hyvinvoivien ihmisten alueena. Tulotaso on asiallinen, terveys on pääosin mallillaan ja asukkaat viihtyvät hyvin. Mukava ympäristö ja luonto tuovat monelle henkistä hyvinvointia, vaikka arki olisikin ajoittain stressaavaa. Kaikki ei kuitenkaan täälläkään ole yhtä auringonpaistetta. Lauttasaarelaiset ovat huolissaan koulutilojen ahtaudesta, päiväkotien puutteesta ja yleiskaavaehdotuksen myötä esille nousseista luontoa uhkaavista rakentamissuunnitelmista. Lisäksi Lauttasaaren terveysasemalla on kärsitty Helsingin pisimmistä kiireettömän hoidon jonoista. Nyt meillä on kuitenkin kertoa sinulle hyviä uutisia: Lauttasaaren terveysasemalla alkaa helmikuun alussa jononpurkuprosessi, jonka avulla ruuhkia pyritään vähentämään. Tämän lehden sivuilla 8-9 selvitämme syyt, jotka ovat johtaneet jonojen paisumiseen ja keinot, joilla terveysaseman henkilökunta aikoo näihin puuttua. Tavoitteena on, että vuoden loppuun mennessä kiireettömän hoidon jonot olisivat enää kahden viikon mittaiset. Paljon on puhuttu ja huhuttu myös Lauttasaaren terveysaseman siirtymisestä Kamppiin. Ylilääkäri Liisa Grönhagen ei ota haastattelussamme kantaa siirtymisen ajankohtaan, mutta toteaa nykyisten tilojen käyvän väistämättä liian ahtaiksi. Neuvolan puolella ahtaudesta kärsitään hänen mukaansa jo nyt. Aika siis näyttää, kuinka kauan saamme vielä nauttia nykyisenlaisen terveysaseman palveluista ja minkälainen malli mahdollisesti jatkossa asukkaita palvelee. Lauttasaari-Seura tekee parhaansa, jotta saarelaisilla olisi toimivat palvelut. Nro 4 ? 29.1.2016 Lauttasaari-Seuran kuulumisia Nina Lukkari varapuheenjohtajaksi Lauttasaari-Seuran hallitus valitsi varapuheenjohtajakseen Nina Lukkarin. Sääntöjen mukaan hallitus tekee valinnan hallituksen jäsenistä. Seuran puheenjohtajan valitsee seuran syyskokous. Seuran työryhmät nimettiin Hallitus päätti seuran työryhmät kuluvalle kaudelle. Kaavoitus-, lii­ kenne- ja ympäristötyöryhmän uu­ deksi puheenjohtajaksi valittiin Riitta Elf. Hallituksen puheenjohtaja Katri Penttinen on vetänyt ryhmää väliaikaisesti Ilpo Aar­ nialan vetäydyttyä tehtävästä. Nina Lukkari vetää viestintäryhmää. Kulttuurityöryhmän puheenjoh­ ta­­­jana jatkaa Ville Elomaa ja Ari Kajander toimii edelleen Laut­ ta­­­saari-päivien työryhmän puheenjohtajana. Taloustyöryhmän puheenjohtajana jatkaa Katri Pent­ tinen ja hänen vastuulleen tulee myös Lauttasaari-lehden toimitusneuvosto, jota veti aiemmin päätoimittaja Nina Talmén. Työryhmien jäsenet on kerrot­ tu seuran nettisivuilla. Seura kai- paa edelleen toimijoita erityisesti perhe- ja sote-asioihin. Niitä käsittelevät työryhmät nimetään myöhemmin. Ajankohtaisia ovat edelleen alakoulutila-asiat. Terveyskeskusasioissa on tapahtumassa suuria muutoksia. Adressi luovutetaan kaupunginhallitukselle Lauttasaari-Seuran avaama adressi saaren vehreyden ja omaleimaisuuden puolesta on kerännyt yli 4000 nimeä. Seuran edustajat luovuttavat tämän saarelaisten vahvan kannanoton yleiskaavaehdotuksen muuttamiseksi kaupunginhallitukselle 1. helmikuuta. Lisää tietoa ja avoimuutta kaivataan Lauttasaari-Seuran tekemä kyse­ ly antoi selkeitä suuntaviivoja seuran toiminnan kehittämiseksi. Vuorovaikutusta saarelaisten kanssa on tarve lisätä, sillä seuraa pidetään vaikeasti lähestyttävänä. Myönteistäkin palautetta seura sai. Noin 95 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että seura ajaa saarelaisille tärkeitä asioita ja on saarella tunnettu vaikuttaja. Sen si- jaan vastaajilla ei ole liioin tietoa, miten seura vaikuttaa päättäjiin ja millaista yhteistoimintaa sillä on muiden toimijoiden kanssa. Kyselyllä selvitettiin saarelaisten näkemyksiä, missä asioissa seuran tulisi vaikuttaa ja millaista toimintaa seurassa tulisi olla. Tärkeimmiksi vaikuttamisasioiksi nousivat viher- ja virkistysalueista huolehtiminen, kaavoitus ja päiväkoti- ja kouluasiat. Seuran toivotaan järjestävän erilaisia yhteisöllisiä tilaisuuksia ja ajankohtaisia tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia. Kyselyyn vastasi 212 henkilöä. Seuran hallitus tarkentaa toimintasuunnitelmaansa kyselyn tulosten perusteella työpajassaan 2. helmikuuta. Kaikki kyselyn tuloksen graafit ovat seuran nettisivuilla. Katri Penttinen Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja Mielipiteet Lauttasaari-Seurasta Nina Talmén päätoimittaja, Lauttasaari-lehti Tässä lehdessä Teemanumero: terveys ja hyvinvointi............s. 4-13 Hoidatko hampaitasi oikein?...............................s. 4 Asahissa on itämaista viisautta............................s. 6 Terveyskeskus aloittaa jonojen purun...............s. 8-9 Itsepuolustus vahvistaa itsetuntoa....................s. 10 Nappus är en legend.....................................s. 12-13 Lauttasaari Perustettu 1968 Painos 11 800 kpl Ilmestyy perjantaisin Tilausmaksu 40 e/vuosikerta Sanomalehtien liiton jäsen Kustantaja Lauttasaari-Seura ry Kauppaneuvoksentie 18 00200 Helsinki Taitto Ars Today, 0400 481 211 arstoday@arstoday.fi Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Oy Saarella Maritta Alander-Valtonen Kirjoittaja on ensi polven lauttasaarelainen, joka uskoo asuneensa saarella aina. Eeva ja kaava lauttasaari.fi Nina Talmén päätoimittaja paatoimittaja@lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi Paukkupakkasilla on nautinto linnoittautua nojatuoliin lukemaan. Syliin pullea tyyny, kirja sopivaan kulmaan, kuppi teetä, usein myös muistiinpanovälineet (no niin ? ja suklaata). Näin kääntyvät sivut tasaiseen tahtiin. Mielikseen voi välillä vilkaista, miten kamalan kylmältä ulkona näyttääkään. Varasin uuden Joenpelto-elämäkerran kirjastosta jo syksyllä. Helena Ruuskan teoksen nimi on Eeva Joenpelto. Elämän kirjailija. Suosikkikirjoihin on pitkät jonot, ja odotellessa palautin mieleen Joenpellon Lohja-sarjan ensi osan Vetää kaikista ovista. Viimein elämäkerta saapui, ja kyllä kannatti odottaa! Ruuskan teksti on elävää ja pätevää ja avaa luonte- vasti sekä kirjailijan elämänkaarta että laajan tuotannon taustoja. Joenpelto oli aikaansaapa ja voimakastahtoinen ihminen ja ajoi kirjailijoiden ja sananvapauden asiaa muun muassa Kirjailijaliiton hallituksessa, Suomen PEN-Klubin johdossa ja valtion kirjallisuustoimikunnassa. Etäisesti tutulta tuntui, että 1990-luvun alussa hänestä tuli Lohjalla käydyn kaavataistelun avainhenkilö ja Pro Lohja -liikkeen puheenjohtaja. Ilman Joenpeltoa Turku-Helsinki -moottoritien sisäänajoväylä jyrisisi nyt Lohjan kivikirkon ja hautausmaan tuntumassa. Mutta siitä minulla ei ollut aavistustakaan, että Joenpelto asui kolmattakymmentä vuotta Lauttasaaressa, ensin Isokaarella ja sittemmin Koivusaarentiellä. Siksi, ja koska Helsingin yleiskaavan suhteen on ratkaisun hetket, toistan kirjassa siteeratun Joenpellon ajatuksen, joka on Pro Lohja -liikkeen ajalta, mutta yleispätevä: ?Tarvitaanko todella julkisuuden henkilö toisesta pitäjästä asettumaan kaupungin sanelupolitiikkaa vastaan? Eikö niin sanottujen tavallisten ihmisten mielipide merkitse mitään?? Pro Lohja -liike voitti taistelunsa, ja kulttuurimaisema pelastui. Pelastukoon myös Lauttasaaren vehreys Helsingin yleiskaavassa!
• Lauttasaari Nro 4 ? 29.1.2016 3 Lukijan ääni Kerro mielipiteesi päivän polttavista asioista. Lähetä mielipidekirjoituksesi osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Tekstin pituus maksimissaan 2500 merkkiä välilyönteineen. Yleiskaava on kohtalomme Yleiskaavan suunnittelu osoittaa ennen näkemätöntä piittaamattomuutta asukkaiden toiveista. Sen tavoite, saaren omaleimaisuuden säilyttäminen on hyvä ja kanna­ tettava. Esitetyt toimenpiteet te­­horakentamisen jatkamiseen ovat täysin vastakkaisia. Tämä osoittaa, että suunnittelijat pitävät asukkaiden ja heidän yhteisönsä esittämiä näkemyksiä vain lain vaatimana turhana välivaiheena. Suunnittelun tulee vastata tu­ levaisuuden vaatimuksia, olla ta­sapuolista ja etsiä parhaita esi­ merkkejä. Olen aiemmissa kyse­ lyissä kiinnittänyt huomiota siihen, että Helsingin tulisi ottaa oppia vastaavan kokoisista kaupungeista, kuten Oslosta, jossa kaupunkilaisten viihtyisyyttä ja luonnon elinvoimaisuuden säilyttämistä pidetään kunniassa myös teoissa. Suunnittelijat ovat rehellisiä ilmoittaessaan harjoituksensa päämääräksi: ?Lauttasaari liittyy metroyhteyden myötä entistä selkeämmin osaksi kantakaupunkia.? Tämä pakottaa kysymään, onko näin tapahtunut esimerkiksi Kulosaarelle ja onko siellä aloitettu mittava tehorakennusprojekti puistomaisille alueille, kuten on suunniteltu tehtäväksi Kotkakalliolla. Toinen lähes yhtä suuri onnettomuus on jo tapahtunut. Tarkoitan tietenkin metroa ja nimenomaan sen yhdysliikennettä. Kun suunnittelijoiden mielestä Lauttasaari on jo nyt keskustamaista asuinaluetta, olisi mitoitus pitänyt tehdä sen mukaisesti. Ei missään muualla koko kaupungissa ole niin pitkiä kävelymatkoja metroon kuin etu-Lauttasaaressa. Sieltä ei vanhuksilla ei­ kä huonommin liikkuvilla ole min­käänlaista mahdollisuutta ta­ voittaa metroa. Nyt pitää kävellä sillan pielen sijasta ostarille, jolloin matkaa tulee 1?1,5 kilometriä. Vähäisiin busseihin ei sillan pielessä mahdu. Pulma olisi voitu hoitaa vaikka ympyrää tai kahdeksikkoa kulkevilla pienbusseilla, jos niin olisi haluttu ja jos Lauttasaari-Seura olisi tällaista tarmolla ajanut. On lausuttava kiitos, että Lauttasaari-Seura on ottanut saaren ongelmat todella vakavasti ja ryhtynyt keräämään yleiskaavaan nimiä. Tällainen hanke ei näet saa epäonnistua. Kiitos saarelaisille, että he ovat vastanneet tähän kiitettävästi. Vielä tänään on aikaa lähettää kommentti ja yhtyä myös 21 V -linjan säilyttämiseen. Sen oikean päätepisteen tulisi olla keskustassa, jonne useimmat matkaajat ovat menossa, Seppo Väisänen Fyrkantig planering Den generalplan som föreligger har väckt berättigad oro på Drumsö. Den är fyrkantig, inte bara för att den är uppgjord i form av en hektar stora pixelrutor. Det är själva inställningen bakom planen som är märkligt onyanserad. Vid ett invånarmöte fick vi höra att Drumsö hör till Helsingfors stadskärna och att planeringen utgår från samma kriterier för hela stadskärnan. Varför det? Helsingfors borde planeras och byggas så att de olika områdena får behålla sin särprägel. Det ger invånarna alternativ och hemkänsla. På Drumsö skapas trivseln av närheten till havet. Staden säger sig betona grönområdenas betydelse. ?Blåområdena? tillmäts tydligen inget stör­re värde. Vida havsvyer och öppna stränder, Drumsös kännetecken, ska ge vika för höghus. På Drumsö finns redan nu områden som byggts på utfyllnadsmark och trenden fortsätter med kostsam muddring och pålning längs den norra stranden. Generalplanen kopplar inte till infrastruktur i form av skolor, dagis och annan service, trots att den utgår från att Drumsös invånarantal nästan fördubblas inom de närmaste trettio åren. Stadens myndigheter förefaller jobba inom egna slutna sfärer utan blick för helheten. SFP i sydvästra Helsingfors är inte emot utveckling och utbyggnad, men vi vill att Drumsö växer inom ramar som också i fortsättningen gör stadsdelen attraktiv. Vi har framfört våra åsikter i skrivelser till fullmäktige och till stadsplaneringskontoret. Vi vill tro att beslutsfattarna tar till sig de argument och alternativa planer som lagts fram av invånarna. Henrica Bargum Styrelsemedlem i SFP Sydvästra Helsingfors Drumsöbo sedan 1974 Sotaveteraanien kesämajat Lauttasaaressa Helsingin yleisten töiden lauta­ kunta on päättänyt vuokrata 48 kesämajan alan Särkiniemen Mök­ kiläisille vuoden 2032 loppuun asti. Särkiniemen Mökkiläisten kesämajat sijaitsevat samalla alueella nyt vuokrattavien alojen kanssa. Alat ovat olleet Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin Sotainvalidit ry:n vuokraamia, mutta niillä ei ole ollut allekirjoitettua vuokrasopimusta, edellinen päättyi vuonna 2009. Vuokrasopimukset yhtenäistetään nyt samanlaisiksi muiden kesämaja-alueiden kanssa. Särkiniemen Mökkiläiset ry on tähän asti huolehtinut alueen käytännön ylläpidosta, missä hyö­­dynnetään Särkiniemen mökkiläiset ry:n omistamia rakennuksia: käymälät, jätehuolto, sauna, sähköt. Prosessi kesämajojen suhteen on ollut pitkä. Vuonna 2011 kaupunginhallitus päätti, että sota­ in­validien kesämaja-alueella ole­vien majapaikkojen pito rajoitettaisiin helsinkiläisille sotainvalideille ja heidän leskillensä ja että vuokraoikeuden sai luovuttaa vain toiselle sotainvalidille tai toisaalta siirtymään joutuville kesämajalaisille. Muiden kesämaja-alueiden vuokralaisten osalta kaupunki oli aikanaan luopunut vuokraoikeuden siirtämisen rajoituksista. Kaupunginhallitus oli todennut alueen kaavoituksen edellyttävän majanpaikkojen vähentämistä vallilla ja sotainvalidien kesämajatoiminnan ennakoitiin loppuvan. Länsiulapanniemen asemakaavassa koko Länsiulapanniemi on merkitty lähivirkistysalueeksi, jonne saa sijoittaa kevytrakenteisia kesämajoja. Kaavaan liittyy viittaus siihen, että teiden ja muiden rakenteiden alta poistu­ ville majojenomistajille pyritään osoittamaan Lauttasaaren alueelta vapautuvia majanpaik- Aimo Tukiaisen puiston suunnitelma esillä Helsingin kaupungin rakennusvirasto laatii suunnitelmaa Aimo Tukiaisen puiston kunnostamiseksi. Puistosuunnitelman luonnos on esillä 3. helmikuuta asti. Vattuniemessä olevassa Aimo Tukiaisen puistossa on nykyisellään päiväkodin piha-alue ja itäosassa pysäköintialue. Puistossa on lisäksi Krimin sodan aikainen maavalli, joka on muinaismuistolailla suojeltu. Peruskorjauksen tavoitteena on säilyttää puiston puustoinen luonne. Myös kulttuurihistoriallisesti tärkeät arvot säilytetään, muun muassa puiston keskellä sijaitseva puukujanne sekä alueelta mahdollisesti löytyvää vanhan puutarhahuvilan kasvillisuutta. Puistoon tulee leikki- ja oleskelupaikkoja sekä pelinurmi. Pysäköintialue otetaan asemakaavan mukaisesti puistokäyttöön. Suunnitelmaluonnoksiin voi tu­tustua rakennusviraston verkkosivuilla hkr.hel.fi/suunnitelmat. koja. Kaupunki on siis sitoutunut asemakaavoituksen yhteydessä osoittamaan uuden mökkipaikan niille, jotka uuden kaavan perusteella menettävät mökkinsä. Kaupunginhallituksen päätöksestä tehtiin useita valituksia. Perusteena valituksille oli, että sotainvalideja ja heidän leskiään ja perillisiään kohdeltiin perustuslain edellyttämän yhdenvertaisen kohtelun vastaisesti ilman hyväksyttävää perustetta. Sotainvalidien Kesämajayhdistys ry, joka jatkaa Helsingin Sotainvalidit ry:n toimintaa, vaati, että kaupunginhallituksen päätökset kumotaan ja vuokramiehillä todetaan olevan samanarvoinen oikeus vuokraoikeuden hallintaan ja luovutukseen kuin alueen muiden mökkiyhdistysten vuokramiehillä. Yhdessä valituksessa huomau­ tettiin, että kaupunki on vuokrannut kesämaja-alueita eri yhdistyksille, joiden jäsenet voivat saada majanpito-oikeuden yh­­­­­distyksen toiminta-alueella. Vaa­ timuksena on ollut helsinkiläisyys ja kuuluminen alueen yhdistykseen. Sotainvalidien per­ heeseen kuuluneet majanomistajat eivät ole voineet muiden helsinkiläisten tavoin vuokrata kesämajalleen paikkaa, eikä kaupunki Helsingin Sotainvalidit ry:n toiminnan päätyttyä ole tehnyt vuokrasopimusta alueelle perustetun uuden yhdistyksen kanssa. Kaupunki ei myöskään ole tehnyt vuokrasopimusta suoraan majanomistajan kanssa, mikäli tämä on kuulunut sotainvalidin perheeseen. Kaupunki on näin syrjinyt sotainvalidien helsinkiläisiä jälkeläisiä eikä ole sallinut heille majanpito-oikeutta alueella. Kaupunki on kuitenkin vuokrannut muille majanpaikkoja alueelta. Viime vuonna korkein hallinto-oikeus päätti, että sotainvali- deja, heidän leskiään ja perillisiään on kaupunginhallituksen päätöksessä perustuslain yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaisesti kohdeltu sotainvalidi­ aseman perusteella ilman hyväksyttävää perustetta eri lailla kuin muita kesämajavuokralaisia. Tämän vuoksi kaupunginhallituksen päätökset vuodelta 2011 olivat lainvastaisia. Terhi Koulumies Kaupunginvaltuutettu (kok) Yleisten töiden lautakunnan puheenjohtaja Tilakeskus järjestää Harvinaisen keskustelutilaisuuden soittimen helinää Luuttu on hauska sana. Ensimmäinen ajatus sanan koulutiloista kuullessa taitaa liittyä siivousvälineistöön. SunnunHelsingin kaupunki pyrkii nopeuttamaan Lauttasaaren uuden, toisen suomenkielisen ala-asteen rakentamista. Tilakeskus järjestää Lauttasaaren asukkaille keskustelutilaisuuden tulevaisuuden koulutiloista saa­rella. Tilaisuus järjestetään Drumsö lågstadien tiloissa Pajalahden koulun liikuntasalissa (Tallbergin puistotie 12) tiistaina 9. helmikuuta kello 18?19.30. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu kello 17.30 alkaen. taina 31. tammikuuta kello 18 voi Lauttasaaren kirkolla kuulla sanan jalomman ilmenemismuodon helinää, kun Olli Hyyrynen soittaa arkkiluutturesitaalin. Luuttu on nykyisin tuntemamme kitaran esimuoto. Lauttasaaren kirkossa kuullaan läpileikkaus luuttumusiikin parhaita paloja, jossa edustettuina ovat barokin mahtimaat Italia, Saksa, Englanti ja Ranska. Ohjelmassa on otanta renessassiluutun kulta-ajoilta 1500-luvulta aina 1700-luvulle, jolloin soitin veteli jo viimeisiään. Säveltäjäniminä ovat muun muassa Gio­ vanni Zamboni Romano, Silvius Leopold Weiß, Johann Sebastian Bach ja François Couperin.
• Lauttasaari 4 Nro 4 ? 29.1.2016 terveys & hyvinvointi Tiesitkö tämän hampaiden hoidosta? Moni hoitaa hampaitaan tahtomattaan väärin. Pyysimme Oral Lauttasaaren hammaslääkäri Leila Pakkasjärveä korjaamaan hampaiden hoitoon liittyviä, yleisiä väittämiä. Teksti ja kuva Laura Sarpola 1. Ei haittaa, jos hampaat har­ jaa vain kerran päivässä. ?Hampaat pitää harjata kaksi kertaa päivässä: aamulla ja illalla, joka päivä. Yksi kerta ei riitä. Lasten kannalta tärkeintä on, että he saavat kotoa rutiinin hampaiden hoitoon. Alle kymmenvuotiaiden hampaiden puhdistus on vielä täysin vanhemman vastuulla. Vanhemman tulee tarkistaa, että hampaita harjataan joka paikasta ja tarpeeksi pitkään.?   2. Riittää, kunhan hetken har­ jaa. ?Hampaiden puhdistuksen tulisi kestää kaksi minuuttia, jotta kaikki pinnat tulevat puhdistetuiksi. Tätä kauemmin puhdistamisesta ei kuitenkaan ole hyötyä, vaan silloin harjaus muuttuu hampaita kuluttavaksi. Sähköhammasharjan käyttö on hyvä keino varmistaa oikea aika, sillä ne on ajastettu kahden minuutin harjausta varten.?   3. Hammasharja vaihdetaan sit­ ten, kun harjakset sojottavat. ?Hammasharja tulisi vaihtaa kolmen kuukauden välein. On tutkittu, että sen jälkeen itse harjassa alkaa olla bakteerikasvustoa, ja harjan muutkin ominaisuudetkin heikkenevät. Yli kolmen kuukauden käyttöaika ei ole hygieenistä eikä tehokasta.?   4. Puhdistus ei ole tekniikkaky­ symys. ?Harjaustekniikka on tärkeää. Vaikka harjaisi kaksi minuuttia, ei se vielä tarkoita, että kaikki pinnat tulevat puhdistetuiksi. On Tehokas hampaiden hoito edellyttää hyvät välineet ja oikean tekniikan. tärkeää muistaa puhdistaa kaikki pinnat, kaikkialta suusta. Hyvä vinkki yläposkihampaiden ulkopintojen harjaukseen on laittaa suuta hieman kiinni. Poski joustaa paremmin, kun suuta sulkee.?    5. Hampaiden hoito pysyy sa­ manlaisena vuodesta toiseen. ?Jos ihmisen elämäntilanne muuttuu, olisi se hyvä huomioida myös hampaiden hoidossa. Esimerkiksi raskauden, pitkittyneen stressin ja närästyksen huomiointi ehkäisee monia ongelmia.?   6. Lankaus on turhaa. ?Harjaaminen ei riitä puhdistamaan hampaiden välisiä pintoja. Reikiintyminen leviää myös ham- masväleihin, joten nekin on puhdistettava päivittäin. Nykyään siihen löytyy erilaisia vaihtoehtoja, kuten hammaslanka, lankaimet ja hammasväliharjat. Helpointa on hoitaa lankaus hampaiden harjauksen yhteydessä. Järjestyksellä ei ole väliä, kunhan kaikki tulee tehtyä!?   7. Lääkäriin mennään, kun tu­ lee ongelmia. ?Hammaslääkärin tarkoitus on tehdä kotihoidosta helpompaa. Siksi tarkastuskäynneillä pitäisi käydä säännöllisesti. Yleensä tarkastuskäynti on vuoden välein, mutta koska jokaisen hoidontarve on yksilöllinen, lääkäri arvioi kullekin sopivan hoitovälin. Jos ongelmia tulee, lääkäriin kannattaa mennä heti. Reikiä ei kannata säilyttää suussa, sillä ne etenevät. Mitä aiemmin hoito tehdään, sitä vähemmän hoitotoimenpiteitä tar­vitaan.?   8. Kotihoito on vaivalloista ja aikaa vievää.  ?Kun perustilanne on kunnossa, on omahoitokin helppoa. Säännöllinen hoito ja lääkärissä käynti takaavat, että hampaissa on kaikki kunnossa: säröjä ei ole, pinnat ovat sileät eivätkä kolot häiritse.?   9. Hammaslääkäri ei ymmärrä pelkoani. ?Kun hampaiden tarkastus otetaan säännölliseksi osaksi vuosi- rytmiä, pelot eivät pääse kasvamaan liian suuriksi. Ja jos siltikin pelottaa, kannattaa aina kertoa siitä lääkärille! Meidät on erikseen opetettu hoitamaan myös pelkopotilaita.?   10. En tarvitse purukumia. ?Ksylitoli ehkäisee happohyök­ käysten aiheuttamia ongelmia suussa. Se on suomalainen keksintö, jolla on kiistattomat terveysvaikutukset. Suositeltu päi­vä­annos on vähintään 5 milligrammaa. Leukanivelvaivaiset voivat täyttää ksylitolin tarpeensa imeskelytableteilla, joita niitäkin saa nykyään kaikissa mauissa.?
• Lauttasaari Nro 4 ? 29.1.2016 5 Vattuniemenkuja 5 F, 3 krs Puhelin 020 7181350 65?* 65?* ALOITA NYT JA SAAVUTA TAVOITTEESI! *Koskee uusia asiakkaita *Koskee uusia asiakkaita Meiltä saat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman, jonka avulla pääset helposti alkuun. Haluamme tarjota sinulle Ystävänpäivälahjana treenit 15.3.2016 saakka veloituksetta. P YÖ R ÄT TA R V I K K E E T H U O L LOT Tarjous koskee uusia määräaikaisia 12kk asiakkuuksia. IBIKE AVAA PYÖRÄLIIKKEEN KE E N A VA J A LA ! 13.2. E SS A SA D LÄMPIMÄSTI TERVETULOA! ET LI IS IK UU Avaamme uuden liikkeen helmikuussa. Tule tutustumaan tiloihimme Pajalahdentielle ? koko avajaisviikon ajan huikeita tarjouksia! OSOITTE ES S E U R A A K U U L U M I S I A M YÖ S FA C E B O O K I S TA J A N E T T I S I V U I LTA . PA JA LA HDE N TIE 9 ? 045 6707 503 ? IB IKE. F I Heikkiläntie 4 ? Puhelin 09 6829120 www.liiku.net LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS Huoneistojen myynnin lisäksi teemme myös vuokravälitystä, jo vuodesta 1995. Kauttamme hyvät, luotettavat vuokralaiset niin pieniin kuin isoihinkin asuntoihin! Markku Enström LKV, alalla vuodesta 1988 0400 416 114 Matti Pulliainen LKV, alalla vuodesta 1983 0400 451 121 Veli-Pekka Närhi Erkkerin kautta uuteen asuntoon! tj, alalla vuodesta 1994 0400 810 540 ASUNTOMYYNTI ASUNTOVUOKRAUS LIIKETILAT HUOM! Välityspalkkiotarjouksemme Lauttasaaressa välitettävistä huoneistoista on 2,7% (sis. ALV 24% ja kaikki kulut). Meillä on myös Huoleton-palvelu, jossa takaamme vuokrat. Kysy lisää! Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 4 00200 Helsinki Puhelin (09) 682 4050 Fax (09) 6824 0530 Email: lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi LKV Suomen kiinteistönvälittäjäliiton jäsentoimisto
• Lauttasaari 6 Nro 4 ? 29.1.2016 terveys & hyvinvointi Lauttasaaren Liikuntakeskuksen dynamo Keijo Mikkonen ohjaa kehittämäänsä asahia kerran viikossa. Tunneilla käy kaiken ikäisiä. Asahissa näkyy itämainen viisaus Terveysliikunta ja kehoa koetteleva rääkki ovat kaksi eri asiaa. Kehoa on huollettava kaiken ikää ja se tehdään lempeästi sitä kuunnellen. Asahi on Lauttasaaressa alkunsa saanut terveysliikuntamuoto, joka tähtää nyt ulkomaille. T Teksti ja kuva Katja Pesonen erveysliikunta-sana käsitetään vali­ tettavan usein väärin. Näin toteaa Lauttasaaren Liikun­takeskuksen toimitusjohtaja Keijo Mikkonen. Mikkonen on harrastanut pienestä pitäen useita itämaisia kamppailulajeja. Niiden pohjalta hän sai ystävänsä Ilpo Jalamon kanssa idean: mitä, jos kehittäisi aivan uuden liikuntamuodon, jossa yhdistyisivät idän ja lännen terveysliikunnan perinteet? Mikkonen otti yhteyttä myös muihin tuttuihinsa, Yrjö Mähöseen ja Timo Klemolaan, joilla oli sama lajitausta ja kokemusta liikunnanohjaamisesta. Asahi syntyi neljän kaveruksen pitkän aivoriiheilyn jälkeen. Nyt siitä on kymmenen vuotta. Asahi on rauhallista, kehoa kuuntelevaa ja soljuvaa terveysliikuntaa, jossa on nähtävissä liikkeitä tai chista, chi kungista ja joogasta. Hengitys on olennainen osa harjoitusta. ?Lähtökohtana meillä oli kehit­ tää laji, joka hoitaa kehoa niskas­ ta nilkkaan. Halusimme yksinkertaisia liikkeitä, jotka sopivat kaikille eikä liikuntataustaa har­ rastamiseen vaadita. Sen piti myös olla turvallinen. Asahia voi harjoittaa, vaikka olisi erinäisiä vaivoja, sillä se ei vaurioita niveliäkään?, Mikkonen kertoo. Näinä vuosina on koulutettu yli 700 asahi-ohjaajaa ja lajia voi harrastaa ympäri Suomen. Mikkonen on ollut puhumassa asahista seminaarissa jos toisessakin, viimeksi viikko sitten funtionaalisen lääketieteen seminaarissa. Luentonsa päätteeksi hän vetää kuuntelijoille aina parikymmentä minuuttia asahia. Sen jälkeen hän yleensä niittää ilahtunutta palautetta. ?Kaikki aina ihmettelevät, miten joku laji voi tehdä näin hyvää ja miten jostain liikunnasta voi tulla näin hyvä olo?, hän hymyilee. Asahissa on vielä yksi olennainen elementti: mieli. Asahi rau- hoittaa äänekkäät ja poukkoilevat ajatukset, joista stressi syntyy. ?Tutkimuksien mukaan kaikista eniten ihmisiä tappaa stressi. Kun kehossa on jatkuvasti stressihormonia, laukaisee se useita sairauksia. Ihmislajin alkuaikoina pysyimme hengissä vaaroilta stressihormonin avulla. Se herätti uhkaavissa tilanteissa taistele-pakene-asenteen. Kun tilanne oli ohi, stressitaso palasi normaaliksi. Nykyihminen on taistele-pakene-tilassa koko ajan, me emme pääse palautumaan siitä. Erityisesti tätä asiaa meidän tulisi hoitaa?, Mikkonen sanoo. ? Asahia voi harjoittaa, vaikka olisi erinäisiä vaivoja, sillä se ei vaurioita niveliäkään. Hän palaa terveysliikunnan kä­ sitteeseen. Kaikki liikunta ei nimittäin ole terveydelle hyvästä, monet lajit ovat itse asiassa hyvin kuluttavia. Voi tuntua aluksi siistiltä rääkätä lihaksiaan punttisalilla ja puskea kehonsa maksimilleen, mutta jossain vaiheessa tulee stoppi, jos kehonhuollon unohtaa. Uusi trendi on nuorten naisten fitness-buumi. Sen lisäksi, että heitä opetetaan painamaan täysillä, opetetaanko heitä pitämään kehostaan huolta? ?Suomessahan ei edes puhuta terveysliikunnasta. Vanhoissa kulttuureissa siitä on kuitenkin tiedetty aina. Kiinassa kaiken ikäiset aloittavat aamunsa tai chillä tai chi kungilla, jotka huoltavat kehoa ja mieltä. Näin he saavat energiaa päivän töihin. Meidän yhteiskunnassamme suoritusasenne näkyy myös liikunnan harrastamisessa.? Mikkonen puhuu siitä, kuinka Suomen liikuntailmapiiri on liian urheilukeskeinen. Koululiikunta­ kin perustuu nimenomaan urhei­ luun. Opettajat laittavat lapset pe­ laamaan jalkapalloa, pesä- ja koripalloa sekä uimaan ja juoksemaan unohtaen, että on olemassa aimo liuta vaihtoehtoja useista eri tanssilajeista joogaan ja kamppailulajeihin. Ei ihme, että lapsille tulee traumoja koululiikunnasta. Urheilukeskeisyyden vuoksi mo­ net mieltävät kehotukset liikunnan aloittamisesta niin, että heidän tulisi kehittyä bodareiksi tai maratoonareiksi. Mikkosen mielestä yhä useampi takapuoli saataisiin sohvalta ylös, jos näytettäisiin, kuinka runsas on lajien kirjo, sillä sieltä seasta löytyy takuulla jokaiselle oma tapa liikkua. Asahi on matalan kynnyksen liikuntaa. Lauttasaaren Liikunta­ keskuksessa on asahi-tunteja kol­ me kertaa viikossa ja niihin osallistuvat kaiken ikäiset. Jotkut eivät harrasta muuta, jotkut ovat suoranaisia himoliikkujia ja käyvät vastapainona asahissa. Parhaillaan Mikkonen kumppaneineen on neuvottelemassa innovaatiorahoituskeskus Tekesin kanssa asahin viemisestä ulkomaille. Siitä on suunnitteilla myös mobiilisovellus, jonka lataamalla saa kännykän näytölle ohjattuja treenivideoita. Nettikurssejakin on luvassa. Lauttasaaren Liikuntakeskuksessa voi käydä tutustumassa asahiin. Ensikertalaisille ensimmäinen tunti on ilmainen. Lisätietoa lajis­ ta netissä osoitteesta asahi.fi. ÄLauttasaaren Liikuntakeskus Heikkiläntie 4 09 682 9120 lauttasaarenliikuntakeskus.fi
• Nro 4 ? 29.1.2016 Lauttasaari 7 Asuntokaupan vuosi 2016 näyttää hyvältä. Kutsu meidät käymään! ? Kiinassa kaiken ikäiset aloittavat aamunsa tai chillä tai chi kungilla, jotka huoltavat kehoa ja mieltä. Näin he saavat energiaa päivän töihin. LAUTTASAARI, KT, 5 h, k, rt, p 113 m2 Hyvä koti, hyvässä talossa. Avara olohuone, neljä makuuhuonetta, parveke ja takka. Putkiremontti tehty 2012. G. Mh. 592.000 e. Puistokaari 12. 7156450 LAUTTASAARI, KT, 2 h, k, p Valmennusklinikka nuorille urheilijoille Lauttasaaren Liikuntakeskuksessa alkaa tänä keväänä nuorten valmennusklinikka. Se tarjoaa apua 13-15-vuotiaille näiden matkalla urheilijoiksi. Tavoitteena on kehittää monipuolisesti nuorten urheilijoiden valmiuksia. Keijo Mikkonen toimii valmennusklinikan rehtorina. Hän tietää kuinka tärkeää hyvä tuki nuorelle on tämän tavoitellessa haaveilemaansa uraa. ?Monipuolinen lajiharjoittelua tukeva fysiikkaharjoittelu tulee aloittaa hyvissä ajoin murrosiän alkuvaiheessa. Urheilijana kehittyminen vaatii työtä ja säännöllistä harjoittelua ja valmennusklinikka on siinä tukena. Sen harjoitteet sopivat lajista riippumatta kaikille urheilijoille?, Mikkonen sanoo. Nuorten valmennusklinikalla keskitytään hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti. Mukana ovat liikkuminen, nostaminen, keskivartalon voima ja liikkuvuus sekä kehonhallinta. Kamppailulajeista koottu budo-osuus kehittää rautaiset hermot ja hyvän mielenhallinnan. Opit ravitsemuksesta ja terveistä elintavoista tukevat treeniä. Valmennusklinikka pidetään Vetosalissa osoitteessa Kiviaidankatu 2. Yhteydenotot Keijo Mikkonen, 041 530 7330, keijo.mikkonen@liiku. net tai Antti Toikka, 041 5307331, antti.toikka@liiku.net. 58 m2 Erinomaisella paikalla sijaitseva valoisa ylimmän kerroksen kaksio. Valoa tulvii olohuoneeseen isosta lasitetusta parvekkeesta. Hyvin hoidettu taloyhtiö. Kaikki palvelut lähellä, hyvät liikenneyhteydet. Ei hissiä. Putkiremontin toteutus kevät 2017. F 2007. Mh. 261.394,93 e. Vh. 269.000 e. Klaarantie 1. 7173981 LAUTTASAARI, KT 3 h, k, s, lasitettu p 83,5 m2 Valoisa ja uudenveroinen asunto 2012 rak. talossa. Avarat näkymät etelään. Suuri parveke on tosiaankin kuin ylimääräinen huone. Laadukkaat materiaalit ja hyvä pohjaratkaisu. Huoletonta ja edullista asumista. C 2007. Mh. 528.000 e. Itälahdenkatu 9. 7138003 Hyväpohjainen valoisa koti v 2001 valm. talossa. Isolta lasitetulta parvekkeelta näkymät Vattuniemenkadun yli merellekin. Hyvin hoidettu yhtiö ja edulliset asumiskustannukset. Käynti autohalliin hissillä. Hallipaikka vuokrattavissa yhtiöltä. D 2007. Mh. 346.607,26 e. Vh. 358.000 e. Vattuniemenkatu 10. 7195485 LAUTTASAARI, KT, 2 h, k, p LAUTTASAARI, KT, 2 h, k, p 57 m2 Muunneltavissa oleva parvekkeellinen kulmahuoneisto peruskorjatussa talossa. Ensimmäinen kerros, mutta mukavan korkealla. Erinomainen sijainti keskellä Lauttasaarta. Todella rauhallinen paikka, mutta kaikki palvelut kävelymatkan päässä. Tulevalle metroasemalle noin 400 metriä. F. Mh. 285.000 e. Lahnaruohontie 6. 7106145 LAUTTASAARI | Vattuniemenkuja 8, 00210 Helsinki, puh. 020 780 3250 JANNE PAASIMIES Myyntijohtaja, LKV Puh. 020 780 3382 GSM 0400 394 074 JARI MOILANEN Myyntipäällikkö LKV, KTM Puh. 020 780 3252 GSM 0400 401 650 LAUTTASAARI, KT, 2 h, k, s, p 64,5 m2 MATTI LEHTELÄ Kiinteistönvälittäjä LKV, varatuomari Puh. 020 780 3890 GSM 040 652 8244 ULLA PÖYHÖNEN Kiinteistönvälittäjä LKV Puh. 020 780 3366 GSM 040 670 8500 HARKITSETKO ASUNTOSI MYYNTIÄ? VIVEKA TVERIN Kiinteistönvälittäjä LKV Puh. 020 780 3253 GSM 040 653 2133 Kutsu meidät maksuttomalle arviokäynnille, kun haluat asunnostasi parhaan hinnan, sovitussa aikataulussa ja turvallisesti. Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 17-19, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Energialuokka A-G, mikäli ei saatavilla kirjain X. / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi Kylmähoitoa kipuun Lauttasaaren Liikuntakeskukseen on tullut Game Ready -kompressori, jota voi käydä testaamassa niin urheilijat kuin ne, joilla on erinäisiä kiputiloja. Se on kylmäterapiaa antava laite, jolla on saatu hyviä tuloksia muun muassa urheiluvammojen hoidossa. Kylmäterapiaa käytetään menestyksekkäin tuloksin erilaisten vammojen ja sairauksien hoitoon. Esimerkiksi akuutit urheiluvammat, kuten venähdykset ja nyrjähdykset, leikkauksesta toipuminen ja lihasvenähdykset hoidetaan usein kylmän avulla. Keinoina ovat muun muassa jääpakkaukset, jääkylmät kylvyt, kylmäkammiot tai paineistettu viilentävä kaasu. Uutta teknologiaa on kylmäkompressori Game Ready, joka siirtää lämpöä pois kehosta. Kipeän kohdan ylle laitetaan niin sanottu mansetti, josta lähtee letku jääsäiliöön. Mansetti siirtää lämmön kipeästä kohdasta letkua pitkin tuohon säiliöön, joka absorboi lämpöä ja kierrättää jäähdytettyä vettä pitääkseen lämpötilan vakiona. Siinä missä jää sulaa ja kylmäpakkaukset lämpenevät jonkin ajan kuluttua, tämä Game Ready pitää alueen kylmänä koko hoidon ajan. Kipeällä kohdalla sitä pidetään noin vartti. Hoitoja kannattaa tehdä säännöllisesti. SUNNUNTAINA 31.1. ESITTELYSSÄ WESTEND RT 79,5 m² 3h + k + s + wc + kph Kauniisti uudistettu rivitalokoti! VMh. 418.000? ET: F Santaholmankuja 2 F 30 Sovi oma esittely! p.0400 921 261 WESTEND KT 121,5 m² 5h + k + s + 2kph + parveke + piha. Lostosijainnilla meren ja puiston välissä! VMh. 569.000? ET: F Hiiralankaari 25 C 11 Esittely su 13-13.30 09 435 5120?Westendintie 99-101 02160 Espoo?info@marjatolvanen.fi?www.marjatolvanen.fi 48 m2 Tällaista moni etsii: 50-luvulla rakennettu kerrostalo vanhassa Lauttasaaressa, isot remontit tehty, kohtuullinen vastike, rauhallinen sijainti, lähellä metroa ja tulevaa ostaria. No tässä se nyt on! Viihtyisä kulmahuoneisto, jossa kaksi huonetta, erillinen keittiö ja oma parveke. Taloyhtiössä hyvät yhteiset tilat. E 2007. Mh. 298.000 e. Haahkatie 14. 7187507 CASA MARE ON NYT ENTISTÄKIN VIIHTYISÄMPI! Nauti pintaremontin kokeneen ravintolamme iloisesta tunnelmasta ja löydä uusia, mainioita makuja listaltamme. Tervetuloa kaupunkia kotoisampaan Casa Mareen! Gyldenintie 6, 00200 Helsinki | p. 020 7424 260 www.ravintolacasamare.com
• 8 Silloin ennen ........................... Lauttasaari Nro 4 ? 29.1.2016 terveys & hyvinvointi Kuva Sirpa Parker Mikä torni? Särkiniemestä tien vierestä löytyy elämää nähnyt tiilitorni, jota moni lenkkeilijä on jäänyt ihmettelemään. Tuo torni on vuonna 1885 rakennettu etäisyysmittarin jalusta. Tuolloin rakennetut tykkipatterit, kuten tämä Särkiniemen patterikin, oli aseistettu mörssäreillä, joilla ei tähdätty suoraan maaliin, vaan ammuttiin ballistisesti. Sitä varten tarvittiin etäisyysmittarit, joilla laskettiin etäisyys haluttuun maaliin eli Särkiniemen tapauksessa laivaan. Mittarit olivat torneissa kahdesta syystä. Ensinnäkin mittaajan piti tietysti nähdä maali, mutta toisaalta mittarin toimintaperiaate oli sellainen, että mitä korkeammalla meren pinnasta se sijaitsi, sen tarkempi se oli. Kyseessä oli niin sanottu pystykantainen etäisyysmittari. Kuvan tornissa oli puurakennetta ja portaat, joita myöten sinne kiivettiin, mutta ne ovat vuosien saatossa lahonneet. Lauttasaaren terveysasemalla alkaa helmikuussa jononpurkuprosessi. Ylilääkäri Liisa Grönhagen ja osastonho vuoden loppuun mennessä. He kiittelevät saarelaisten terveyttä. ?Lauttasaaressa on hyväkuntoista väkeä. Mon Terveysasema alkaa Lauttasaaren terveysaseman pitkät jonot helpottavat pian, kun henkilökuntaa saadaan lisää ja työskentelyyn tehdään uusia järjestelyjä. Jonojen purku aloitetaan helmikuussa. H Teksti ja kuva Katja Pesonen Etäisyysmittarin jalustatorni Veijarinvuorenniemessä 1890-luvun puolivälissä. Kuva Museoviraston historian kuva-arkisto. elsingin kaupungin tekemän selvityksen mukaan jonotusaika Lauttasaaren terveysaseman kiireettömään hoitoon on Helsingin pisimpiä. Viime syksynä moni joutui odottamaan hoitoon pääsyä 42 päivää. Hieman lohduttaa se, ettei Lauttasaari painiskele ongelmansa kanssa yksin, sillä viimeisen sijan jakoivat saaren kanssa Töölö, Viiskulma ja Myllypuro. Kärkipaikkaa piti Laajasalo. Siellä hoitoon pääsi vain neljässä päivässä. Pian koittavat kuitenkin parem- mat ajat. Lauttasaaren terveysasemalla alkaa helmikuun alusta jononpurkuprosessi. Lauttasaaren terveyskeskuksen ylilääkäri Liisa Grönhagen ja osastonhoitaja Hannele Kopilow ovat toiveikkaita. ?Tavoitteena on, että tämän vuoden loppuun mennessä jonot olisivat kahden viikon pituiset?, Grönhagen sanoo. Jonojen purkua tehostetaan jär­ jestelemällä toimintatapoja uusik­ si. Lääkärivakanssit ovat täydet helmikuusta lähtien, joten jonon purku on mahdollista vähitellen muuttamalla lääkäreiden työohjelmia, lisäämällä ajanvarausai­ ko­ja ja tarkentamalla hoidon tarpeen arviointia. Potilaille myös tehdään yksilölliset hoitosuun­ ni­tel­mat näiden terveydentilan pe­rusteella, terveydenhoitajien osuutta lisätään pitkäaikaissairaiden hoidossa ja seurannassa, puhelinaikoja vähennetään ja vas­ taavasti lisätään sähköistä asiointia. Myös Omakannan käyttöä hyödynnetään paremmin. Muut erityistyöntekijät - kuten fysioterapeutit, erikoissairaanhoitajat, psy­ kiatrinen- ja päihdehoitaja se­­ kä sosiaaliohjaaja - osallistuvat potilaiden hoitoon aiempaa enemmän. Hoitajat pyrkivät ohjaamaan puheluita enemmän omahoitajille. Kasvava väestö tarvitsee myös enemmän neuvolapalveluja, joten terveysasemalla on lääkäriresurssien riitettävä kiireellisen ja kiireettömän vastaanoton lisäksi lisääntyvään neuvolatyöhön. Työntekijät on valmistettu siihen, että lähikuukaudet tulevat olemaan kiireistä aikaa. Kaikki ovat motivoituneita ja valmiina koitokseen. Tavoitteena on, että joulukuuhun mennessä jonot ovat typistyneet kahteen viikkoon.
• Lauttasaari Nro 4 ? 29.1.2016 9 ? Tavoitteena on, että tämän vuoden loppuun mennessä jonot olisivat kahden viikon pituiset. oitaja Hannele Kopilow toivovat jonojen typistyneen kahteen viikkoon net 90-vuotiaatkin ovat hyvin vähällä lääkityksellä?, sanoo Grönhagen. a purkaa pitkiä jonoja Kopilow ja Grönhagen kertovat pitkän jonotusajan olevan monen tekijän summa. Se alkoi siitä, kun kaksi lääkäriä jäi virkavapaalle ja yksi eläkkeelle. Terveysasemalla on työskennelty pitkään vajaamiehityksellä, sillä hoitoalan paikkojen täyttäminen ole mikään läpihuutojuttu. ?Lääkärille ei saa ottaa tuuraajaa alle kahdeksi viikoksi eikä vuosilomasijaista ei ole saanut ottaa vuosiin?, Grönhagen selventää. Sitten on vielä väestönkasvu. Terveysasema hoitaa Lauttasaaren lisäksi osan sekä Jätkäsaaren että Ruoholahden asukkaista, joita tulee koko ajan lisää. Yhteensä pienellä asemalla on hoidettavanaan siis noin 27 000 asukasta. ?Lisäksi monet saarelta muualle muuttaneet haluavat edelleen jatkaa täällä käyntiä. Se on mahdollista, koska Helsingissä voi valita terveysasemansa?, jatkaa Grönhagen. Lauttasaaren terveysasema on suosittu nuorien lääkärien kes- kuudessa ja sillä on hyvä maine. Tänne haetaan suorittamaan se­ kä opintoihin kuuluvaa yhdeksän kuukauden työjaksoa että työ­ tä valmistumisen jälkeen. Ha­kemuk­ sia tulee usein ilman rekrytointi-ilmoituksiakin, ja Kopilow kiittelee Grönhagenia siitä, että tämä on osannut valita heidän asemalleen mainiot lääkärit. On kuitenkin muistettava, että nuoret on perehdytettävä työhön ja se vaatii oman aikansa. Vastavalmistunut ei myöskään voi ottaa niin monia potilaita päivän aikana kuin työhönsä rutinoitunut pitkän linjan lääkäri. Vaikka Lauttasaaressa jonot ovat pitkät, palveluun ollaan erittäin tyytyväisiä ja heidän saamansa palaute on hyvää. ?Ehkä se johtuu siitä, että meillä on täällä niin hyvä henki henkilökunnan kesken. Sehän tietysti heijastuu potilaisiinkin?, Kopilow miettii. Pitkät jonotusajat ovat koskeneet nimenomaan lääkäriaikoja. Hoitajille Lauttasaaressa pää- see kahdessakin viikossa missä tahansa vaivassa. Grönhagen ja Kopilow toivovat, että ihmiset osaisivat hyödyntää enemmän hoitajien osaamista. Aina ei tarvitse tavata lääkäriä henkilökohtaisesti. ?Esimerkiksi diabeetikot käyvät seurantakäynneillä välillä hoi­ tajalla ja välillä lääkärillä. Jos ei mitään vakavampaa ole, niin ensin kannattaa tavata hoitaja, joka päättää, tarvitaanko sittenkin lääkäriä?, he vinkkaavat. Monet silti haluavat tavata lääkärin joskus aivan pienempienkin vaivojen vuoksi, sellaisten, jotka eivät vaadi hoitoa tai jotka ovat jo hoidossa ja kontrollissa. Taustalla on yleensä vain tarve jutella vaivasta. Kaksikko kehottaa malttiin, sillä tuollainen lääkäriaika on aina pois niiltä, jotka oikeasti tarvitsevat hoitoa. Hoitoon tulevien määrä vähenee tulevaisuudessa luontaises­ tikin, kun terveydenhuollon säh­ köiset palvelut lisääntyvät. Ne kuuluvat kehitykseen. Kopilowin ja Grönhagenin mukaan se ei tarkoita sitä, että hoidosta tulisi persoonatonta ja mekaanista, vaan sitä, että asiat hoituvat entistä kätevämmin ja nopeammin kaikkien kannalta. Jos mittauksia voi tehdä kotona ja lähettää niitä sähköisen asioinnin kautta, on po­ tilaallekin vaivattomampaa, jos ei jokaisen pienen rutiiniasian vuoksi tarvitse lähteä terveysasemalle istumaan. ?Terveydenhuollosta ei koskaan häviä ihmisen kohtaaminen, mutta on muistettava, ettei kasvotusten tapaaminen ole myöskään se ainut oikea tapa hoitaa asioita?, Kopilow huomauttaa. Monet valittavat, että laboratoriopalvelut Kampissa ovat liian kaukana. ?Siellä käy tälläkin hetkellä pal­jon larulaisia. Täältä on sinne erittäin hyvät yhteydet ja metron tultua ne säilyvät hyvinä?, toteaa Grönhagen. Laboratorion lähdön jälkeen on maalattu uhkakuvia siitä, kuinka Lauttasaaren terveysasema lak­ kautettaisiin vuonna 2018. Viimeisimpien suunnitelmien mukaan se siirtyisi silloin todennäköisesti Sähkötalon viereiselle bussiasemalle, johon rakennettaisiin uusi rakennus terveyspalveluille. Asiasta ei ole vielä kiveen hakattua päätöstä. ?Henkilökohtaisesti en usko, että terveysasema olisi lähdössä kahden vuoden päästä yhtään mihinkään. Se kuitenkin on varmaa, että johonkin meidän on siirryttävä, sillä nämä nykyiset tilat ovat tälläkin hetkellä aivan liian pienet. Tilanpuutteessa ovat seinät tulleet vastaan jo ajat sitten ja siitä kärsii erityisesti neuvola?, Kopilow toteaa. ?En olisi yhtään sitä vastaan, jos siirtyisimme Sähkötalon tienoille. Lauttasaaren väestö kasvaa koko ajan. Tänne muuttaa paljon lapsi­ perheitä ja rakentamissuunnitel­ mat ovat kovat. Jos tarvitsemme jo nyt lisätilaa, sitä tarvitaan muu­ taman vuoden päästä entistä kipeämmin?, lisää Grönhagen.
• Lauttasaari 10 terveys & hyvinvointi Nro 4 ? 29.1.2016 Taito puolustaa itseään antaa rohkeutta Itsevarmuus on henkisen hyvinvoinnin kivijalka. Ruoholahdessa alkavalla naisten turvallisuuskurssilla otetaan oma elämä haltuun. Teksti Katja Pesonen Kuva Jan Tanskanen S nadiStadissa alkaa 4. helmikuuta naisten tur­vallisuus­ kurssi, jossa kahdeksan torstain ver­ ran opitaan sekä itsepuolustuksen lainsäädäntöä että hyödyllisiä liikkeitä vaaratilanteisiin. Kouluttajana toimii Janne Korhonen. Hän on toiminut poliisina yli kymmen vuotta, on edelliseltä ammatiltaan mielisairaanhoitaja, vetänyt itsepuolustuskoulutuksia useille eri ammattiryhmille ja ollut rauhanturvaajana Libanonissa. Korhonen ohjaa jo toista vuosikymmentä Krav Magaa ja hänelle on myönnetty siitä Ranskassa ensimmäisen asteen musta vyö. Hän siis tietää mistä puhuu. ?Itseluottamus kasvaa, kun tie­ tää, että pystyy taistelemaan vastaan ja pääsemään omin avuin pois uhkaavista tilanteista. Olen huomannut, että monet aroilta vaikuttavat naiset ovat tarpeeksi kauan itsepuolustusta treenates­ saan alkaneet kantaa itseään eri tavalla, pelottomammin. Treenanneet eivät uhriudu niin helposti?, hän sanoo ja lisää, että epävarmasti kävelevä, maahan tuijottava hissukan oloinen henkilö joutuu todennäköisemmin hyökkäyksen kohteeksi kuin sellainen, jonka askel on varma ja pää pystyssä. Sellaiset, jotka taistelevat vastaan hyökkäystilanteessa yleensä pääsevät pakoon, kun taas la­ maantuvat ja tilanteelle alistuneet joutuvat kokemaan sen pahimman lopputuloksen. Itsevarmuus kasvaa, kun on selvinnyt selkkauksesta omin neuvoin ja pärjännyt. Siksi itsepuolustus ei ole vain fyysinen taito. Se kehittää luonnetta. Kun itsetunto ja itseluottamus lisääntyvät, lisääntyy myös henkinen hyvinvointi. Jokaisella on kuitenkin oma ta­­ rinansa hakea oppeja itsensä puolustamiseen. ?Jotkut haluavat hyvää treeniä, toiset pelkäävät väkivallan uhkaa, toiset ovat jo kokeneet sitä.? Korhosen mukaan itsensä puolustamisen suurin kynnys on koskea toiseen ihmiseen. On oltava varmuutta ja rohkeutta antaa takaisin ja puolustaa oma koskemattomuuttaan. Asenne onkin se tärkein treenattava juttu. Korhonen sanoo erityisesti naisten olevan hyvin yksityiskohtaisia puolustuksessa käytettävien liikkeiden teknisen suorittamisen kanssa, mutta teknisellä täydellisyydellä ei ole mi- tään väliä silloin, kun on jäämässä alakynteen ja siitä pitää päästä pois. ?Silloin on vain pakko tehdä jotain. Kurssilla puhutaan tästä kuin myös siitä, kuinka pystyy toimimaan stressistä huolimatta. Lamaantuminen on ihmisillä yleinen reaktio, siksi stressitilanteessa tulee toiminnan olla suoraviivaista?, hän sanoo. Turvallisuuskurssilla opetellaan toimimista erilaisissa kauhuskenaarioissa. Miten toimit, kun olet automaatilla ja joku tulee takaa, iskee seinää vasten ja yrittää viedä lompakon. Miten saadaan apua, kun puhelimesta on akku loppu. Miten päästä pois, kun raavas mies on kaatanut maahan ja makaa päällä. Sen lisäksi, että voi tehdä tiettyjä liikkeitä, voi myös käyttää erilaisia apuvälineitä, kuten avaimia. Korhonen sanoo ammentavansa paljon Krav Magasta, joka on alun perin kehitetty sotilaskäyttöön. Siihen sisältyy viranomais- ja siviiliversio, joista jälkimmäinen on nimenomaan itsepuolustukseen. Naisille hän ei opeta liikkeitä, joissa tarvitaan voimaa, vaan juuri sitä rohkeaa asennetta sekä ihmisen heikkoja kohtia, joihin kannattaa iskeä. Käytännön oppien lisäksi Korhonen kertoo itsepuolustukseen ja turvallisuuteen liittyvästä lainsäädännöstä. Suomessa oman käden oikeus ei ole sallittua ja toisinaan kerrotaan kauhutarinoita siitä, kuinka uhri on vahingoittanut hyökkääjää niin pahasti, että on joutunut itse oikeudessa maksumieheksi. Korhonen puhuu myös siitä mahdollisuudesta sekä siitä, että tapahtuma voi päätyä oikeuteen jossain vaiheessa. ?Laissa ei kuitenkaan sanota, ettei itseään saa puolustaa. Se antaa kaikille oikeuden hätävarjeluun, on vain tiedettävä, mitkä ovat hätävarjelun rajat ja mitä lainsäätäjä on tarkoittanut asialla. Samalla on pohdittava, mihin on valmis. Jos puolustuksella välttää vakavan, jopa loppuelämää traumatisoivan tapahtuman, onko väliä, jos siitä joutuisikin jonkin verran maksamaan. Mikä on oman koskemattomuuden hinta?? Hän kertoo itsepuolustuskurssien kävijämäärien nousseen viime aikoina selkeästi. Jopa hänen viimeksi pitämänsä Krav Magan peruskurssit ovat olleet täynnä. On huomattu, että Suomi ei ole enää lintukoto. Naisten turvallisuuskurssi järjes­ tetään kahdeksana torstaina Sna­ diStadissa Ruoholahden Kauppa­ keskuksessa. Ensimmäinen tunti on 4. helmikuuta kello 17.30-18.30. Koulutukseen ilmoittaudutaan Sna­ diStadin nettisivuilla osoitteessa snadistadi.fi. Naisten itsepuolustuskurssien kävijämäärät ovat kasvaneet viime aikoina selvästi. Rautaista oppia Tarmo Kirjonen hupipuisto SnadiStadista kertoo idean turvallisuuskurssiin lähteneen halusta tarjota hyödyllisiä kursseja myös aikuisille. SnadiStadi on suosittu lasten hauskanpitopaikka, jossa perheen pienille on sisäleikkipaikkojen lisäksi kursseja ja kerhoja aina sirkuksesta parkouriin. ?Vanhemmat ovat tutustuneet paikkaan lasten kanssa, joten on mielekästä tarjota heillekin jotain. Haluamme myös kokeilla uusia juttuja ja laajentaa toimintaamme. Turvallisuuskurssit ovat suosittuja ja niitä järjestetään kaikenlaisia ja kaikenlaisten tahojen toimesta, mutta me olemme halunneet tehdä tästä tehokkaan ja uskottavan, jossa opetuksesta vastaa alan rautainen ammattilainen?, Kirjonen sanoo. Naisten turvallisuuskurssin ajaksi voi tuoda veloituksetta lapset SnadiStadin leikkitilaan, jossa lastenhoitaja pitää heistä huolen.
• Lauttasaari Nro 4 ? 29.1.2016 11 Hierontamesta on muuttanut Heikkiläntielle! Ensimmäinen -20% käynti - Klassinen hieronta - Urheiluhieronta - Naprapatia - Fysioterapia - Akupunktio Tarjous koskee jokaisen hoidon ensimmäistä käyntiä. Opiskelijat & -10% Eläkeläiset Internet-ajanvaraus osoitteessa: www.hierontamesta.fi Heikkiläntie 1 A, 00210 Helsinki / 044 5007003 / info@hierontamesta.fi TARJOA LAPSELLESI KIVA TALVIPÄIVÄ! PEURAMAALLA LASKETTELUKAUSI PARHAIMMILLAAN! ? Kaikki rinteet ja hissit avoinna ? Lasten teemarinne ja pitkät mattohissit ? Lasten pulkkamäki, pomppulinnat ja karusellit ? Lasten moottorikelkat Aukioloajat ja aktiviteetit kts. www.peuramaa.fi Suuret suksimarkkinat! UUSIA JA KÄYTETTYJÄ VÄLINEITÄ EDULLISESTI! Välinemyynti Peuramaan vuokraamossa: SUKSIA ? LAUTOJA MONOJA ? LAUTAKENKIÄ KYPÄRIÄ ? LASEJA HANKI LAPSELLESI HYVÄ HARRASTUS! Tuo lapsesi kokeilemaan, laskettelu on kiva harrastus! Lastenkurssien ilmoittautuminen alkanut: Alkeiskurssit Jatkokurssit Yksityisopetusta Kurssiaikataulut ja ilmoittautumiset: www.peuramaa.fi Hiihtolomakurssit varattavissa: www.peuramaa.fi
• Lauttasaari 12 Nro 4 ? 29.1.2016 terveys & hyvinvointi Nappus och Haga i dag. Dom bor - sedan år 1961 - nästan ett stenkast ifrån sitt barndomshem. Nappus med en del av sin imponerande prissamling. Legend redan under sin Drumsöbo, i tredje generationen från mitten av 1850-talet, är Torsten ?Nappus? Liljeberg. Han är född på Drumsö, under storfurstendömets tid, den 26 oktober 1916. Drabbad av drumsövirus säger han sig vara. E Text och foto Benita Ahlnäs n smällkall vinterdag ringer vi på hos Nappus och Haga Lilje­ berg. ?Är hundraåringen hemma?, frågar vi käckt, av den spänstiga mannen iförd norsk ylletröja som öppnar dörren. Inte kunde vi tro att den spänstige är hundraåringen själv som hjälper oss av med ytter­ kläderna för att bjuda oss in i vardagsrummet med vintersol över den vintervita båthamnen vid Smedjeviken. Här brukade Nappus mor skölja tvätt, med stel­ frusna händer, i en vak ännu på 1950-talet. Lägenheten, på femte våningen, badar i sol. Vår första fråga är bakgrunden till namnet Nappus? ?Det var Nappus moster Ma­ thilda Jansson som tyckte att familjens ?skrababulle? skulle heta Nappus för att han var så liten?, svarar Nappus som knappt känns vid sitt dopnamn Torsten. Under Nappus tidigaste år hörde Drumsö till Helsinge för att senare höra till Hoplaks kommun och år 1946, mot drumsöbornas vilja, inkorporeras med Helsingfors. Nappus med föräldrar och fyra syskon av vilka Nappus var yngst bodde i en rödvit tvåvåningsvilla i hörnet av Drumsövägen och Gunvorvägen. Familjen Liljebergs hem var gästfritt. Alla kände alla på den tidens Drumsö där befolkningen år 1918 uppgick till 249 mantalsskrivna invånare. Nappus barndomshem fanns ganska nära intill färjfästet. Drumsöfärjan, som trafikerade en gång i timmen mellan Drumsö och Gräsviken, hade gjort sin jungfruresa den 30 april 1914. Nappus minns att föräldrarna brukade visa upp sig och sina barn vid färjfästet. Det hände som den gången Nappus hade fyllt 6 år och hade fått ett par nya, fina snörskor. Polletter till färjan kunde köpas i Siiris kiosk ungefär där café Mutteri uppfört år 1927 numera finns. Nappus är glad över att Mutteri inte har jämnats med marken i likhet med det mesta av den gamla träshusbebyggelsen med sina snickarglada villor. Han sörjer i likhet med många andra att vattentornet på Drumsö revs för en tid sedan. En kulturskandal i likhet med så mycket annat! ?Det var härligt att vara barn på Drumsö?, säger Nappus som är ett levande bevis på att ?ett sekel är ett vingslag i tidens flykt?. Det fanns gott om lekplatser på det skogbevuxna och havsomflutna Drumsö. Om sommaren lekte man ?indianer och vita? och om vintern var det pulka- och skidåkning som gällde. Vintrarna var snörika. Det var nu Nappus intresse för idrott väcktes som senare gjorde honom till elitpaddlare vid Drumsö Paddlarklubb. Nappus och hans kamrater roade sig med att åka kälke från Kvarnberget till Casinoviken. På den tiden fanns det bara grusvägar på Drumsö och från dem ledde små stigar. Från hemmet vid Drumsövägen brukade han gå ner till stranden vid Taxnäsudden med ett smörgåspaket som vägkost. Kanske också en flaska mjölk som man kunde köpa i Lindbergs kolonialvaruaffär vid Drumsövägen. Drumsö Casino var också ett omtyckt utfärdsmål för småpojkarna som följde med hur de vuxna roade sig på alla tänkbara vis. Det var dans och glada livet för hela slanten. Det var en oförglömlig syn att se sommargäster i stickade simkostymer under fnitter och förskräckta skrik doppa sig i det på den tiden kristallklara vattnet. Tack vare Nappus far Alarik Liljeberg, Albinus Brunström och Werner Jansson som grundade småskolan på Drumsö hade barnen möjligheter att gå i skola på ön. Nappus skolgång fortsatte vid Annegatans folkskola. Senare blev det yrkesskolan vid Petersgatan och en 45 år lång och minsann trogen tjänstgöring vid Helsingfors telefonförening som under hans första tid hade sitt kontor vid Högbergsgatan. ?Skidningen var gnistan till mina fortsatta idrottsliga intressen som backhoppning, boxning, rodd men framför allt paddling. Vad paddlingen gäller så blev jag så biten att när jag väl hade kommit in i den grenen så kunde jag inte ta mig ut.? Drumsö kanotister från 1933 hade tävlings- och motionspadd­ ling på agendan. Drumsö Paddlarklubb grundades 1935, speciellt för tävlingspaddlare. Klubbhuset i ombyggd form finns fort­farande kvar vid Hästskoviken. Finska paddlingshegemonin fanns på Drumsö. Klubbarna Drumsö Paddlarklubb och Drumsö. Kanotister tävlade årligen vilken klubb var den bästa i landet. Ett mörkt kapitel i Nappus liv är de fem år han var inkallad från det vinterkriget bröt ut den 30 november 1939 till vapenstilleståndet och freden hösten 1944. ?Det var ett helvete som jag helst inte vill tala om. För det finns inga ord. Det var väl nog ett under att jag kom tillbaka med livet i behåll. Det första jag gjorde när kriget var slut var att fortsätta med paddlingen och hårdträna flera gånger om dagen som var den bästa terapin. Det skingrade tankarna från de tunga krigsåren och var ett sätt för mig att gå vidare.? Nappus var med om hårda strider på Karelska näset i JR 10 och i fortsättningskriget i JL 13. De värsta striderna var i Ihantala i 50 grades kyla. ?Man var dåligt utrustad, kosten bestod mest av knäckebröd och smulten snö som dricka. Jag klarade mig någorlunda oskadd som genom ett under. Men hörseln tog stryk.? En ljusglimt var att det ingick flera paddlare i samma regemente och att de under ställningskri- get hade byggt sig en stockflotte. År 1943 hade en kanot levererats till fronten i Kuujärvi. Samma år blev det seger för Nappus och hans kamrater vid FM-tävlingarna som de tack vare en permission kunde delta i. Men kriget skördade också sina offer. Tretton av Nappus kamrater från Drumsö Paddlarklubb stupade vilket var ett stort antal eftersom DPK vid den tiden hade 30m medlemmar. Nappus var 16-17 år då han blev biten av paddling. Paddlingen har satt sina spår i form av en imponerande prissamling och inte minst mötet med Haga Karlsson som blev hans hustru år 1950, även hon flerfaldig finländsk mästare i paddling. Paret gifte sig år 1950 för att bo kvar i Nappus barndomshem ända till år 1954. Paddlingen på elitnivå innebar mycket träning och många resor både i hemlandet och runt om i världen, bland annat VM i Danmark med en femte placering i K4 och VM i Macon i Frankrike 1954 med Drumsös eget lag på åttonde plats. År 1953 tog Nappus tillsammans med Kurt Fagerström silver i Hannoverregattan 1953. När Nappus fyllde 50 år lovade han Haga att han ännu skulle knipa ett mästerskap. Det blev guld i oldboysklassen. Nappus jobbade på Helsingfors telefonförening fram till år 1981 då han blev pensionerad medan Haga arbetade som informatör och ?allt-i-allo? på Finnair. Efter sin aktiva tid tränade Nappus juniorpaddlare. Han var också landslagstränare inför Olympiska Spelen i Mexiko 1968. Paddlingen har för Nappus del resulterat i 10 individuella mäs-
• Lauttasaari Nro 4 ? 29.1.2016 13 terveys & hyvinvointi Christoffer Strandell valmentaa juoksemisesta kiinnostuneita Lauttasaaressa. Nappus och Haga år 1966. Ur hemarkivet. livstid terskap och 43 medaljer i finska mästerskap. Nu njuter Nappus och Haga av tillvaron på Drumsö. Hemligheten bakom Nappus höga ålder är en positiv inställning till livet, ett långt äktenskap med starka familjeband, upprätthållande av en god kondition, välavvägd kost med mycket grönsaker och frukt, tillräckligt med sömn och mycket humor och självfallet goda gener. Från hemmet vid Smedjeviksvägen blickar han ut över da- FAKTA gens Drumsö samtidigt som han minns flydda tider. De blir längre eller kortare promenader allt efter behov. Ibland till det forna färjfästet där gamla husgrunder fortfarande finns kvar eller så en kopp kaffe på Mutteri eller till trakterna där Nappus barndomshem en gång fanns. Gärna går Nappus och Haga också till Drumsö Paddlarklubb och kanske ut till klipporna där himmel och hav famnar varandra. Torsten ?Nappus? Liljeberg ? Född 26.10.1916 på Drumsö ? Gift med Haga Liljeberg sedan 1950 ? Dottern Bodil Liljeberg och dotterdottern Petra Bussman ? Årets Drumsöbo 2006 ? Mekaniker i 45 år på Helsingfors telefonförening ? Pensionerad 1981 ? Elitkanotist i Drumsö Paddlarklubb ? OS-representation 1952, Helsingfors med Kurt Fagerström som reserver för guldmedaljörerna Wires-Hietanen K-2 10000 m ? 10 individuella finska mästerskap i paddling ? 43 FM-mästerskapsmedaljer i paddling, stafett, lag, oldboysklass ? VM i Köpenhamn i K -4, 1950, femte placering ? Silver i Hannover Regattan med Kurt Fagerström strax efter Olympiska spelen 1952 ? Segrare i den stora internationella kanottävlingen Drumsö Runt 1954 ? Finlands Kanotförbunds kajaktränare på 1960-talet och inför OS i Mexiko 1968 ? Erhållit Finlands Kanotförbunds Stormästarmärke, samt förbundets förtjänsttecken i guld Lenkkaria toisen eteen Käsipalloseura Dickenin juoksukoulujen valmentaja Christoffer Strandell kertoo, miksi sinunkin kannattaisi kokeilla juoksemista. P Teksti ja kuva Laura Sarpola äivätöidensä ohella valmentaja Chris­ tof­­fer Strandell suun­nittelee tulevan vuoden ohjelmaa. Vaikka tarkka aikataulu on vielä epävarma, on kotona kuitenkin jo sovittu, että keväällä juostaan taas. Dickenin ensimmäinen juoksukoulu järjestettiin vuonna 2012. Idea syntyi seuran järjestämän Helsinki Midnight Run -tapahtuman myötä. Strandell aloitti juoksemisen jo yli kymmenen vuotta sitten. ?Kaverini puhui maratonin juok­ semisesta, ja minäkin aloin miettiä asiaa. Lähdin mukaan, mutta kilpailun jälkeen en ollut tyytyväinen omaan tulokseeni. Päätin yrittää seuraavana vuonna uudestaan, ja jäin sille tielleni?, hän kertoo hymyillen. Nuoresta saakka monipuolises­ ti urheilua harrastanut Strandell löysi itsestään himourheilijan, jon­ ka illat täytti juokseminen. Vuosien 2002?2006 aikana Strandell juoksi kahdeksan maratonia ja useita muita kisoja. Eri lajien harjoituspäiviä oli kuusi viikossa, juoksukilometrejä 75. Koko ajan tuli uusia tavoitteita. Keskiössä oli itsensä voittaminen. ?Halusin olla aina vain parempi. Vuonna 2006 valmistauduin Tukholman maratoniin, ja lämmittelin juoksemalla puolimaratonin Helsingissä kolme viikkoa aiemmin. Tein taas ennätysajan, mutta Tukholmassa en enää kyennytkään saavuttamaan uutta ennätystä. Olin ajautunut ylikuntoon?, hän muistelee. Nyt Strandell opettaa muita juoksemaan, unohtamatta kertoa myös liiallisen treenaamisen riskeistä. Omaan juoksemiseenkin on löytynyt uusi ote. Nykyisin juoksutapahtumiin valmistautuessaan Strandell pyrkii harjoittelemaan kaksi kertaa viikossa. Dickenin juoksukoulu on kokoontunut perinteisesti neljä ker­ taa, käyden ensin läpi teoriaa ja sitten käytännön harjoittelua. Juoksukoulussa ongelmaksi syntyi kuitenkin koulun liian lyhyt kesto. Näin sen jatkeeksi syntyi juoksukerho, jossa on keskitytty itse juoksemiseen. Kerhossa on juostu yhdessä, jokainen omaa tahtiaan 45 minuutin ajan. ?Kerho on ollut ikään kuin minun treenikertani, julkisena. Juoksukerhossa ei ole suorituksen ai­ kana tapahtuvaa valmennusta, vaan lähdetään kukin omaan tahtiin juoksemaan rataa ympäri. Vinkkejä ja ohjeita tietysti saa ennen ja jälkeen suorituksen. Jo­ ku saattaa miettiä, että onko tuossa mitään järkeä, mutta kyllä se on ihan testattu ja harkittu juttu. Muuten kaikki hajaantuisivat minne sattuu. Osallistujat ovat myös sanoneet, etteivät he oikein saa lähdettyä liikkeelle ilman yhteistä tapaamista?, Strandell selittää. Uusia lajeja tulee ja menee, mutta juoksu on pysynyt trendilajina vuodesta toiseen. Juoksu on kuitenkin monelle vuodenaikaan sidottu harrastus. ?Juokseminen on kevään juttu, kouluistakin alkaa tulla kyselyitä aina vuodenvaihteen jälkeen. Kun lumet sulavat, ihmiset haluavat ulos juoksemaan. Syksyllä iltojen pimetessä palataan sitten taas sisälle treenaamaan?, Strandell toteaa. Kaikille vuodenaika ei kuiten- kaan merkkaa mitään. Haastattelupäivänä pakkasmittari näyttää -26 astetta, mutta ulkona juostaan silti. ?Pakkanen ei ole este, mutta näillä keleillä täytyy lämmitellä ja lähteä liikkeelle rauhallisesti. Talvikaudella on kuitenkin suositeltavaa hankkia nastalenkkarit?, Strandell ohjeistaa. Juoksun suosioon vaikuttaa sen helppous. Juosta voi missä tahansa, ja lenkkareilla ja lenkkivaatteilla pääsee hyvin alkuun. Ennen kaikkea Strandell painottaa kuitenkin hyötyä mielelle ja keholle. ?Juoksemisesta tulee hyvä olo. Se on laji, jossa harmittaa koko päivän ennen treeniä ja vielä eteisessä ennen lähtöä, mutta jo vähän matkaa juostuaan huomaa olonsa paranevan?, hän naurahtaa. Pidemmällä tähtäimellä rasva­ prosentti pienenee ja peruskunto nousee. Energiankulutuskin kas­vaa, kunhan pitää treenirutiineista kiinni. Juokseminen onkin Strandellin mukaan paras valinta peruskunnon parantamisesta haaveileville. ?Peruskestävyyden kehittyminen vaatii riittävän pitkän treenin ja tasaisesti korkean sykkeen. Siksi juoksukerhossakin juostaan juuri 45 minuuttia.? Kunnon kohentaminen edellyt­ tää kuitenkin myös liikunnan mo­­ nipuolisuutta. Juokseminenkin kannattaa yhdistää muihin la­jeihin, jotta vaikutukset olisivat mahdollisimman monipuoliset. Mielekkyyttäkään ei kannata unohtaa. ?Ei ole mitään mieltä harrastaa sellaista, mikä tuntuu vastenmieliseltä koko suorituksen ajan?, Strandell muistuttaa. Juoksukoulu järjestetään huhti­ kuussa Lauttasaaressa. Lisätietoa löytyy Käsipalloseura Dickenin in­ternetsivuilta shop.dicken.fi ja Facebookin Dicken Juoksukoulu -ryhmästä.
• Lauttasaari 14 Nro 4 ? 29.1.2016 Saarella tapahtuu Lauttasaarelaiset yhdistykset voivat tällä palstalla tiedottaa tulevan viikon tapahtumistaan Lauttasaaressa. Tiedotteet viimeistään ilmestymisviikon maanantaina osoitteeseen seura@lauttasaari.fi Drumsö Pensionärer rf Måndagen 8 februari kl. 14 Stadgeenligt Vårmöte. S:t Jacobs församlingssal Kvarnbergsbrinken 1. Ordförande Birgitta bjuder på hembakade Runebergstårtor. Väl mött! Kulttuurikeskus Sähinä SÄHINÄSSÄ TAPAHTUU: Kahvila Makersin iltakahvila tiistaista perjantaihin! Makers testaa uusia arkiaukioloaikoja ? herkuttele aina klo 20 saakka ja kerro, kaipaako Lauttasaari kahvilaa iltaisin! Perjantai 29.1. klo 18?20 Zulu Sessions: kaikille avoin tila, jossa voi treenata katutanssia, sketchailla graffiteja, kirjoittaa riimejä tai fiilistellä DJ:n korvakarkkeja. (Sisäänpääsy 2 e) Sunnuntai 31.1. Pilates-brunssi: Sami Rekolan pilatestunti 10?11 ja Kahvila Makersin brunssi 11?12.30 tai 14?15.30. (Yhdessä 30 e, pelkkä pilates 15 e, pelkkä brunssi 22 e.) Sitovat ilmoittautumiset pilatekseen ja/tai brunssiin 29.1. mennessä: makerskahvila@gmail.com. Maanantai 1.2. klo 19?20 Astangajooga (10 e / kerta) Keskiviikko 3.2. klo 10?11 Latinotanssin senioriryhmä Torstai 4.2. Suvitanssin latinotanssia klo 18?19 (alkeet) ja 19?20 (jatko) Perjantai 5.2. klo 17?21 Liikuntasalin avovuoro ? tule treenaamaan omatoimisesti! (Sisäänpääsy 3 e) TULOSSA: Sähinän helmikuun kirpputori 21.2. Varaa myyntipaikkasi osoitteesta sahinahelsinki@gmail.com! 9.2. klo 17.30 päiväkoti Lokkiin (Puistokaari 4). Tapahtuma on tarkoitettu kielikylvystä kiinnostuneille päiväkoti-ikäisten vanhemmille. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan tilaisuuteen viimeistään perjantaina 5.2.: www. lauttasaarenkielikylpy.fi/tapahtumat. LUOVUUDEN TORI AGORA RY Ohjatut joogatunnit jatkuvat kevätkaudella tiistaisin nuorisotalo Apajassa (Pajalahdentie 10a) seuraavasti: Dynaaminen jooga 19.1.-10.5.2016 klo 9.30-10.45 ja hatha jooga 12.1.-10.5. 2016 klo 10.45-12.15. Ei toimintaa hiihtolomaviikolla 8. Ilmoittautuminen ja tiedustelut Virva Garam: 041 444 1225. MLL:n LAUTTASAAREN PAIKALLISYHDISTYS Ma 8.2.2016 klo 12.00 Kuukausitapaaminen Seurakuntasalissa. Vierainamme terveysasemien johtava lääkäri Lars Rosengren ja Eteläisen palvelualueen johtaja, vs. osastopäällikkö Arja Peiponen, aiheena on ajankohtainen ?Helsingin ja varsinkin Lauttasaaren sosiaali- ja terveyspalveluiden esittely?. Tilaisuudessa on varattavissa lippuja ke 16.3.2016 klo 19.00 Kaupunginteatterin Arena -näyttämön esitykseen ?Kaktuksen kukka?. Liput 35 e. Ke 6.4.2016 klo 19.00 Kansallisoopperan W.A. Mozartin ?Taikahuilu? -esitykseen, joka perustuu Berliinin Komische Operin kuuluisaan tuotantoon ja etenee mielikuvituksellisesti mykkäelokuvan kultakauden hengessä . Liput 72 e. La 9.4.2016 klo 15.00 Espoon kaupunginteatterin Revontulihallissa Stig Larssonin hyytävänhauskaan nykykomediaan ?Toimitusjohtaja?. Liput 32 e. Keskiviikkona 3.2.2016 varhaiskasvatusinfo klo 9.30-11.30 perhekahvilassa. Lauttasaaren varhaiskasvatuksen esimiehet kertovat Helsingin seudun varhaiskasvatuksesta. Tervetuloa keskustelemaan alueen päivähoitopalveluiden ja varhaiskasvatuksen ajankohtaisista asioista. Aiheina ovat mm. kunnallinen päivähoito ja siihen hakeminen, kerhotoiminta, esiopetus, kielikylpy, perhepäivähoito ja yksityinen päivähoito. Kevään muskareihin ilmoittautuminen on käynnissä, vielä joitain paikkoja vapaana! Ilmoittautuminen sähköisellä lomakkeella osoitteessa http://lauttasaari.mll.fi, kerhot välilehdeltä. Perhekahvila on avoinna aina keskiviikkoisin klo 9.30-11.30 nuorisotalo Apajassa, Pajalahdentie 10 (kirjaston ta­ lo). Perhekahvilaan ovat tervetulleita alle kouluikäiset lapset hoitajineen. Lapsille on leluja ja paljon leikkikavereita - vanhemmat saavat toisistaan vertaistukea ja uusia ystäviä. Kevään 2016 ohjelmaa perhekahvilassa 3.2. Lauttasaaren varhaiskasvatusinfo/ Lauttasaaren varhaiskasvatuksen esimiehet. Tervetuloa keskustelemaan alueen päivähoitopalveluiden ja varhaiskasvatuksen ajankohtaisista asioista. Aiheina ovat mm. kunnallinen päivähoito ja siihen hakeminen, kerhotoiminta, esiopetus, kielikylpy, perhepäivähoito ja yksityinen päivähoito. 10.2. Me&I/Sanna Lostedt 17.2. Lauttasaaren koulutilanne/ Elina Moisio 24.2. HIIHTOLOMA ei perhekahvilaa 2.3. Pomp de Lux/Johanna Luttinen 9.3. Nosh vaate-esittely/Anu Hyvönen Lauttasaaren isä-lapsikerho kokoontuu Lahnalahden Leikkipuistossa joka keskiviikko klo 16.45 -18.30. Isälapsitoimintaan ovat tervetulleita kaik­ki isät lapsineen. Lauttasaaren kielikylpy ry ÖPPNA DAGHEMMET TALLEN Tervetuloa kuulemaan Lauttasaaressa annettavasta ruotsin kielikylvystä tiistaina BARN från 0 år tillsammans med sina vårdare välkomna till öppna daghemmet/ LAUTTASAAREN KANSALLISET SENIORIT RY - LAKE familjekaféet TALLEN, Smedjeviksvägen 10 (Bibliotekshuset) tisdag, torsdag och fredag kl. 9-12.30. Tallkottarnas BARNRYTMIK till gitarrackompanjemang kl. 10.30. Sångerna åskådliggörs med skojig rekvisita. Servering. Avgift 8 e. Kul SPRÅKBAD/KIELIKYLPY för alla som inte har svenska som modersmål! Närmare information tel 040 530 7390 under Tallens öppettider, www.folkhalsan.fi/ drumso. Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus Myllykallionrinne 1F p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa virastolla viraston aukioloaikoina, puhelimitse ma-pe klo 9-21 p. 09 2340 4302. (Tila- ja toimitusvarukset viraston aukioloaikoina.) Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10-11, p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. Su 31.1. klo 11 Herättäjä -kirkkopyhän messu liturgina Juha Rintamäki, saarna Jukka Hautala, Marjukka Andersson. Messun jälkeen lihakeittolounas ja kirkkokahvit seurakuntasalissa. Klo 13 Seurat, puhujina Kristiina Elenius, Simo Juntunen, ja Juha Rintamäki. klo 13 Lauttasaaren ympärikävely. klo 18 Luuttukonsertti kirkossa, Olli Hyyrynen. vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Ma 1.2. klo 9-12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille. Maanantaisin perhekerhossa jumpataan liikuntasalissa klo 10-11. klo 17 Savenvalajat-ryhmä, tervetuloa mukaan työstämään keramiikkasavesta omannäköistä taidetta. klo 18 Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoron harjoitus. Ti 2.2. klo 18 Avoin rukouspiiri, B-rappu toinen kerros, vetäjänä Ulla Nenonen, klo 19 Raamatturinkeli Tervetuloa noin 20-35 -vuotias. Tarjolla teetä ja pikkupurtavaa, tutustutaan Raamattuun, rukoillaan yhdessä ja nauretaan paljon. Kotiin lähdetään virkeällä ja kevyellä mielellä. ke 3.2. klo 10.30 Seniorilautta seurakuntasalissa, klo 15 Lapsikuoro kirkossa, 17.30. Larun Olohuone,seurustelua ja mukavaa yhdessäoloa rupatellen ja askarrellen kirkkokahvilassa. Matkataan yhdessä kohti kevättä ja mietitään miten ilahdutamme ystävää tai lähimmäistä. Olisiko sinulla idea mitä yhteisessä olohuoneessa voitaisiin tehdä? Tule mukaan, ideoidaan yhdessä! Tarjolla kahvia, teetä ja pientä iltapalaa. klo 18-20 Tähdellinen iltapala. Kaupan ylijäämätuotteista tehtyä iltapalaa vapaaehtoista maksua vastaan. Leipää jaetaan myös mukaan. Klo 18 Nuorten aikuisten bändi: kaikille avoimet treenit kirkkosalissa. Tule mukaan! Lisätietoja: aino.valojarvi@evl.fi. 18.30 Avoin sururyhmä, vetäjänä diakoni Taina Viherkari. Tiira-tuotteita Punaisella Huvilalla Tervetuloa Punaiselle Huvilalle tutustumaan Tiira-tuotteiden valikoimaan. Uutuustuotteina koivuviiluinen tarjotin sekä Globe Hopen kanssa yhdessä toteutettu puuvillakassi.Koko valikoima ja hintatiedot osoitteessa Lauttasaari.fi. Lauttasaari-Seura, Punainen Huvila, Kauppaneuvoksentie 18. Avoinna maanantaisin 9.30.-16.30. Muina aikoina sopimuksen mukaan p. 050 591 6466, seura@lauttasaari.fi. Tiira-aiheen on Lauttasaari-Seuralle suunnitellut professori Erik Bruun. Kaikki Tiira-tuotteet valmistetaan Suomessa. klo 19 Viikkomessu, Heusala, Valojärvi. To 4.2. klo 12 Torstai-piiri talvilauluja Aino Valojärven johdolla. klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet ? raamattupiiri. B-porras toinen kerros. Pe 5.2. klo 9-12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille. Su 7.2.klo 11 Laskiaissunnuntain perhemessu Annette Markkunen, Marjukka Andersson Lauttasaaren seurakunnan pe­ rinteinen laskiaisrieha kirkonmäellä, klo 12-15 ohjelmassa: Poniratsastusta, pomppulinna, partiolaisten teltta jossa makkaranpaistoa. Lauttasaaren Liikuntakeskus liikuttaa lapsia liikuntasalissa. Myynnissä myös: lounas 10/ 5 e, kahvia/ teetä/mehua/laskiaispullia. Tee hyvää ja syö yhteisvastuun hyväksi! Tervetuloa! Klo 18 kirkossa: Kale-Klubin artistivieraana Jaakko Löytty. Muuta Kirkkokahvila on auki arkisin 10-17, keskiviikkoisin klo 10-21. Makoisaa lounasta on tarjolla klo 11-13. Lämpimän lounaan hinta on 7 euroa, salaattilounas 6 euroa. 3-12 -vuotiaat lapset syövät puoleen hintaan, alle 3-vuotiaat maksutta vanhemman lounastaessa itse. Johannes församling Mer information på Johannes hemsida: www.helsingforsforsamlingar.fi/johannes Sö 31.1 kl.12: Högmässa i Johanneskyrkan. Lindström, Westerlund, Almqvist, Tomas Vokalensemble. Kyrkkaffe. kl. 16: Mässa för små och stora i S:t Jacobs kyrka. Repo-Rostedt, Henricson. S:t Jacobs barnkör. Servering. Må 1.2 kl. 10?11.30: Babyrytmik i Hörnan, Högbergsgatan 10, gatunivån. För barn under 1 år. Wiklund. kl. 10: Café Kardemumma, tvåspråkigt café i S:t Jacob. Salenius. kl.16-20: Häng i Tian. Öppet hus i ungdomslokalen. Romberg. Ti 2.2 kl. 11-12: Stolgymnastik för daglediga. Högbergsgatan 10 E, 2 våningen. Wiklund. kl. 12: Lunchmusik i Gamla kyrkan med Anna Pulli. kl. 13: Träffpunkt. Högbergsgatan 10 E. Kerstin Vikström: ?En biskopinnas story?. Biskop Erik Vikström håller andakt. kl. 18: Ljusmässa i Johanneskyrkan. Westerlund, Almqvist, Hätönen. On 3.2 kl. 14?15.30: Diakoniträffen i S:t Jacob. Salenius, Wiklund kl. 18: Veckomässa i Gamla kyrkan. Lindström, Almqvist. To 4.2 kl. 10?11.30: Musiklek för 0-3 åringar i S:t Jacob. Wiklund. kl. 18?19.30: Sorgegrupp, i Tian, Hög­ bergsgatan 10 D, 2 våningen. Ledare: församlingspastor Johan Terho och diakonissa Karin Salenius. Endast för anmälda! kl.19: Regnbågscafé i Hörnan, Hög­ bergs­gatan 10, gatunivån. Tomas Ray. Fr 5.2 kl. 10?11.30: Knatterytmik i Hörnan, Högbergsgatan 10, gatunivån. För barn över 1 år. Wiklund. kl. 12.15?13.30: Veckolunch i Hög­ bergsgården, Högbergsgatan 10 E. Väl- kommen på middagsbön i Johanneskyrkan kl. 12. Middagsbön i Johanneskyrkan vardagar kl.12 från och med 4.1.2016. JEHOVAN TODISTAJAT Raamatullinen esitelmä sunnuntaina 31.1.2016 klo 11.00: ?Katso tulevaisuuteen uskoa ja rohkeutta ilmaisten?. Puheen jälkeen raamatuntutkistelu: ?Sata vuotta Valtakunnan hallinnon alaisuudessa!?. Kaikki tervetulleita. Ei kolehtia. Valtakunnansali Lauttasaarentie 10. www. jw.org Larutori Larutorin rivi-ilmoitukset maksavat 6 e/rivi. Riville mahtuu n. 25 merkkiä. Lähetä ilmoitustekstisi osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. Perjantaisin ilmestyvän lehden viimeinen aineistopäivä on saman viikon maanantai. Vuokralle tarjotaan Kalust. asunto remontin ajaksi/vesivah. 0400 404 797 Lauttasaarentie 3. Vuokralle tarjotaan Kaksi vierekkäistä autohallipaikkaa yhdessä tai erikseen. 149 e/kk/paikka. ILMAINEN auton pesu- ja imurointipaikka. Heti vapaa. Vattuniemenkatu 2. 040 541 0404. Löytynyt Muistitikku Katajaharjuntieltä 18.1. Tied. p. 050 350 3807. Myydään Lämmin autotalli, n.15 m2, Vattuniemenkatu 16. H. 43 000 e. P. 044 066 7631. Kadonnut Naisten hopeanvär. Skagenrannekello. P. 044 506 7652. Näyttelyitä Friidu Kahjon maalauksia helmikuun ajan. Hiusmuotoilu Na-xet, Tallbergin puistotie 1. AA-kokouksia Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja la klo 17.30 Lauttasaaren kirkko, D-porras.
• Lauttasaari Nro 4 ? 29.1.2016 Palveluja tarjotaan Graafinen suunnittelu yli 20 vuoden kokemuksella Ars Today Isokaari 3 Puh. 0400 481 211 arstoday@arstoday.fi 15 Varaa paikkasi tälle palstalle numerosta 050 591 6466 tai osoitteesta seura@lauttasaari.fi. Hinnat alkaen 25 ?+alv/lehti. Ilmoitus laitettava vähintään neljään perättäiseen lehteen. Katso tarkemmat hintatiedot mediakortista osoitteessa www.lauttasaari.fi. Vuokraa juhlatilat max. 30 hengen tilaisuuksiin Punaiselta Huvilalta. Arkisin tuntiveloitus 45 e/tunti, la-su päiväveloitus 240 e/pv. Lauttasaari-Seuran jäsenille hinnoista -20 %. Tied. seura@lauttasaari.fi tai p. 050 591 6466 Vuokraa kokoustilat max. 30 hengen tilaisuuksiin Punaiselta Huvilalta. Arkisin tuntiveloitus 45 ?/tunti, la-su päiväveloitus 240 ?/pv. Lauttasaari-Seuran jäsenille hinnoista ? 20 %. Jos joku juttu jäi mietityttämään, osoitteessa Tiedustelut: seura@lauttasaari.fi tai p. 050 591 6466. www.lehtiluukku.fi voit käydä lukemassa myös kaikki viime vuoden lehdet. lauttasaari.fi Liity nyt hyvään Seuraan! Liity mukaan Lauttasaari-Seuraan. Liittymällä voit vaikuttaa oman asuinympäristösi kehitykseen. Mitä enemmän jäseniä Seurassa on, sitä paremmin ääntämme kuullaan kaupungin päätöksenteossa. Voit olla kannatusjäsen tai tulla mukaan aktiiviseen työryhmätoimintaan. Täytä jäsenlomake osoitteessa Lauttasaari.fi tai Punaisella Huvilalla. Jäsenmaksu henkilöjäseniltä on 20 ?. Punainen Huvila on avoinna maanantaisin klo 9.30-16.30, muina päivinä sopimuksen mukaan. P. 050 591 6466 lauttasaari.fi
• Lauttasaari 16 Nro 4 ? 29.1.2016 KAUPPAHALLIKUJA PALVELEE SINA hyvä K-CITYMARKET LÄHEISIÄ 9 OSTOSRETKIÄ& HERKKUHETKIÄ. & ruoka OIKEA RAUTAKAUPPA, SISÄLEIKKIPUISTO, ALKO, Kaluri KATKARAVUNPYRSTÖT APTEEKKI SEKÄ MONTA MUUTA ERIKOISLIIKETTÄ Grönlanti KAUPUNGIN PARAS RUOKAKAUPPA, RUOHOLAHDESSA ut Katso mu e mm tarjoukse t.fi www.citym arke KAMPA200 g (25,- kg) pakaste SIMPUKAN LIHA 10 JA RAVINTOLAA LÖYTYY RUOHIKSESTA ? HELPPOJEN KULKUYHTEYKSIEN PÄÄSTÄ. USA ,- 2 pkt yksittäin 5,99 pkt (29,95 kg) HK takuumurea NAUDAN ULKOFILEE DRESSMANN ALEN FINAALI DRESSMANN-MYYMÄLÄSSÄ! palana Suomi 14 Tervetuloa tekemään edullisia Ale-löytöjä! 95 HIUSFASHION kg Luomu PARSAKAALI Hiusten väri ja leikkaus 79 ? (pitkän hiuksen lisä +10-35?) ma-pe klo 11-16 välillä. Voimassa 29.2. asti. 300 g (3,33 kg), Espanja 2,- 2 kpl Muista myös edulliset HAPPY HOUR leikkaushinnat ma-ke klo 13-16 välillä. Voimassa toistaiseksi. yksittäin 1,69 kpl (5,63 kg) Juhla Mokka KAHVI 500 g (6,33 kg) myös tumma paahto 9 50 SUBWAY Ota 3 maksa 2 Voimassa 7.2. asti. 3 pkt raj.1erä/talous yksittäin 3,45 pkt (6,90 kg) ILMAINEN 1 h PYSÄKÖINTI K-PLUSSA-KORTILLA 49 90 kg Snellman Kunnon NAKKIMAKKARA 350 - 400 g (8,73 - 9,97 kg) 3 49 pkt Luomu MINILUUMUTOMAATTI 250 g (6,- kg), Espanja 3,- 2 rs yksittäin 2,49 rs (9,96 kg) Candy King IRTOMAKEISET 5 99 kg raj. 2 kg/talous Savustettu kokonainen KIRJOLOHI Suomi 9 95 kg Snellman Kunnon SIKA-NAUTA JAUHELIHA 400 g (5,73 kg) 2 29 rs Luomu KUKKAKAALI 500 g (4,- kg), Espanja 2,- kpl Pappagallo JÄÄTELÖT 500 ml (7,90 l) 3 95 pkt raj. 3 kpl/talous Tarjoukset voimassa pe-su 29-31.1. Palvelemme: ma-la 9-21 ja su 12-18. voimassa ma-ke XX.-XX.XX. Palvelemme: ma-la 9-21 ja (sis.alv su 12-18.24 %) % 010Tarjoukset 538 2800. Puhelun hinta 8,35 snt/puh.+ 12,09 snt/min. % 010 538 2800. Puhelun hinta 8,35 snt/puh.+ 12,09 snt/min. (sis.alv 24 %). www.k-citymarket.fi www.k-citymarket.fi Alko, Apteekki Ruoholahti, Bieder Kukkakauppa, Burger King, CarWash, Ciao! Caffe, Dressmann, Ekorent, Fenno Optiikka, Helsingin OP Pankki, Hiusfashion, Hua Du -kiinalainen ravintola, Hupipuisto SnadiStadi, Jysk, K-citymarket, K-rauta, Mayor?s Gym, Motivus, Musti ja Mirri, Nature and You, NycBurger, Sohvapiste, Subway. Itämerenkatu 21, Ruoholahti.