• Lauttasaari Lauttasaari Nro 21 ? 29.5.2015 | Perustettu 1968 Julkaisija: Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry Teemana naapurimme Tapiola s. 6-13 Koulutiloja etsitään s. 3 1 Nro 21 29.5.2015 Elämyksiä EMMAssa s. 8-9 Oikeita ihmisiä asuntoasioihin. Täydenpalvelun vuokrausta LAUTTAOPTIIKKA SILMÄLASIEN PERUSPAKETIT Merkkisilmälasit pakettina + = 1-tehot* 150e Monitehot 300e ? Kehykset noin 150 merkkikehyksen valikoimasta, kotelo ja puhdistusliina. ? Linsseissä kova- ja heijastuksenpoistopinta. Ulla Niinivaara, LVV 041-537 6061 Tommi Leminen, LKV, LVV Linssit 1.5 taitekertoimella, *varastovoimakkuuksin Juho Elevaara 041-537 6065 Tuula Suuntala 041-537 6062 041-537 6079 Asunnon myynti-, vuokraus- ja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7878 www.AsuntosijoittajanABC.. Lauttaoptiikka, Lauttasaarentie 5, 00200 Helsinki, Ark 10-18, La 10-15, Ajanvaraus 09 675 122, www.lauttaoptiikka.fi Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min Matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min Tilaa maksuton kodinhoidon suunnittelukäynti 020 768 9788 www.stella.fi Kotiapu-Koralli on nyt osa Stellaa Kotiapu-Korallin tuttu henkilökunta palvelee teitä jatkossakin. Kodinhoitopalveluidemme lisäksi palvelemme teitä nyt entistä monipuolisemmin, laajemman palveluvalikoimamme myötä. PALVELEVA KOTIKLINIKKASI Sisätaudit ? Kirurgia ? Hammashoidot ? Röntgen- ja ultraäänitutkimukset ? Laboratorio ? Akupunktio LAUTTASAAREN ELÄINLÄÄKÄRIASEMA OTAVANTIE 7, HELSINKI ? P. 010 219 1310 Ajanvaraus myös netissä osoitteessa www.elaintohtori.fi Kotilääkäri | Kodinhoito | Turvapuhelin | Hoiva | Fysioterapia | Lastenhoito
• Lauttasaari 2 Pääkirjoitus 29.5.2015 Lauttasaari kasvaa ja nuortuu Lauttasaaren väkiluku kasvaa vauhdilla. Vuosina 2012?2013 saarella syntyi peräti 630 lasta. Samana ajanjaksona alueen asukasmäärä lisääntyi 1 143 asukkaalla. Tällä hetkellä saarella asuu jo noin 22 000 ihmistä. Lauttasaari on elinvoimainen ja vehreä alue, jossa perheet viihtyvät. Siksi onkin järjetöntä, että vanhempien täytyy olla huolissaan lasten mahtumisesta täpötäyteen alakouluun. Nro 21 ? 29.5.2015 Vesitornin suojelu sai kannatusta Korkein hallinto-oikeus päätti hylätä valituksen, jonka yksityishenkilö oli tehnyt Helsingin kaupungin rakennuslautakunnan myöntämästä vesitornin purkuluvasta. Vesitornin suojelussa on kuitenkin edelleen avoinna Lauttasaari-Seuran ELY-keskukselle te­ kemä rakennussuojeluesitys. ELY-keskuksen päätöksestä on valitettu ympäristöministeriöön. Sen sijaan kulttuuriperintöä vaaliva yhdistys Europa Nostra Finland on ottanut kantaa vesitornin suojelemisen puolesta. Europa Nostra Finland julisti aikaisemmin keväällä haun Suomen uhanalaisimmasta kulttuuriperintökohteesta. Hakemuksia saapui kaikkiaan 11 ja vesitorni oli yksi niistä. ?Kaikki ehdotukset olivat hyviä ja hyvin perusteltuja etenkin paikallisella ja osa kansainväliselläkin tasolla. Päätimme kirjoittaa lausunnon jokaisen kohteen tueksi. Toivomme, että se auttaa asukkaita ja viranomaisia huomaamaan kohteiden arvon ja ryhtymään toimeen niiden tilanteen kohentamiseksi?, kertoo Europa Nostra Finlandin puheenjohtaja Tapani Mustonen. Europa Nostra Finland toteaa vesitornin olevan tärkeä maamerkki ja aikansa infrarakentamisen taidonnäyte. Torni ansaitsee yhdistyksen mukaan tulla säilytetyksi, etenkin, koska sen kunnostaminen ja ylläpito ei ole merkittävästi purkamista kalliimpaa. Torniin voi suhtautua kuin veistokseen. Toissavuoden lopulla alueella oli yli 1 700 alle seitsenvuotiasta lasta, jotka sijoittuivat tasaisesti saaren eri osiin. Ensi syksynä koulunsa aloittaa ennätysikäluokka, jonka sijoittumista koulutiloihin selvitellään yhä lomien alkaessa. Toistaiseksi ala-asteella on selvitty tilapäisten viipalekoulujen avulla, mutta se tie alkaa olla loppuun kuljettu. Lauttasaaren väestönkasvu on pahasti yllättänyt Helsingin kaupungin. Pitkään kuviteltiin, että lapsimäärän kasvu alueella on vain tilapäinen piikki. Näin kerrottiin myös huolestuneille vanhemmille. Taustalla on Vattuniemi-ilmiö. Sen kehitys ei ole ollut kenenkään hanskassa. Entinen pienteollisuus- ja toimistoalue on muuttunut asunnoiksi tontti kerrallaan, ja tahti jatkuu. Kaupungilla ei ole kokemusta näin mittavasta tiivistysrakentamisesta. Kokonaan uusilla asuinalueilla väestönkasvu ja palvelut on yleensä osattu määritellä paremmin. Lauttasaari-Seura on vuosia vaatinut, että saaren rakentaminen ja palvelut pitää suunnitella kokonaisuutena. Nyt onneksi myös kaupunki on herännyt, ja virkamiehet etsivät tosissaan paikkaa uudelle alakoululle. Seura tekee tiivistä yhteistyötä kunnallispoliitikkojen ja kaupungin virkamiesten kanssa, jotta tilanteeseen löytyisi hyvä ratkaisu. On mahtavaa, että saamme saarellemme uusia pieniä asukkaita. He ansaitsevat kunnon koulutilat, eivät ahdasta parakkikylää. Harvinainen mustatiira ohitti Ryssänkärjen. Riitta Elf Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen Tässä lehdessä Teemana naapurimme Tapiola....................s. 6-13 Tapiolan muodonmuutos.................................s. 4 Oi EMMA EMMA...........................................s. 8-9 Hästar i Hagalund...........................................s. 12 Lauttasaari Sanomalehtien liiton jäsen Perustettu 1968 Painos 11 800 kpl Lehti ilmestyy perjantaisin. Kustantaja Lauttasaari-Seura ry Kauppaneuvoksentie 18 00200 Helsinki www.lauttasaari.fi Tilausmaksu kotimaa 40 euroa/vuosikerta, sis. alv Taitto Ars Today, 09 693 1006 arstoday@arstoday.fi Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Group Oyj Vesipääskyt ovat nyt matkalla Lapin soille. www.lauttasaari.fi Nina Talmén päätoimittaja 045 611 2987 paatoimittaja@lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi Viimeisiä odotellessa Teksti Pekka Rusanen Kuvat Matti Rekilä Toukokuussa monet lajit ovat saapuneet noin viikkoa totuttua myöhemmin. Lauttasaaressa runsaimpia muutonpurkauksia olivat Ryssänkärjestä viime viikon lauantaina ynnätyt yli 7 000 sepelhanhea ja 12 000 arktista valkoposkihanhea viikkoa aiemmin. Jakson harvinaisuuksia edustivat jalohaikara ja mustatiira, jotka nekin havaittiin Särkiniemestä käsin. Kevätmuutto jatkuu hiipuen vielä pitkälle kesäkuuta. Lauttasaaren kevätmuuttajien ensihavaintoja 11.5. 12.5. 14.5. 17.5. 19.5. 22.5. 23.5. 25.5. lehtokerttu rytikerttunen, harmaasieppo käki, kultarinta, pikkulepinkäinen sepelhanhi, jalohaikara karikukko, ruokokerttunen lapinsirri, vesipääsky tundrakurmitsa, mustatiira, punavarpunen viitakerttunen
• Lauttasaari Nro 21 ? 29.5.2015 3 Tällä hetkellä odotellaan tiloja neljälle uudelle luokalle. Ne pitäisi tulla kahteen parakkiin Myllykallion koulun pihalle. Tilojen on luvattu olevan valmiit 6. elokuuta. Drumsö lågstadieskolanin johtokunnan puheenjohtaja Yvonne Wilén tietää, että vaikka ruotsinkielisellä puolella tilat riittävät tänä vuonna, heidänkin on varauduttava tulevaisuuden kasvavaan lapsimäärään. Koululle haetaan uusia tiloja Lauttasaaren koulutilojen puutteeseen on ainakin yksi syy, nimittäin kaavoitus. Ihmiset eivät olekaan muuttaneet täältä sitä tahtia pois kuin ennusteissa on oletettu. Teksti ja kuva Katja Pesonen V iime aikoina puhututtanut Lauttasaaren tiukka koulutilanne syö ihan yhtä lailla rehtoreita kuin lapsia ja vanhempia. Lauttasaaren ala-asteen rehtori Johanna Honkanen-Rihu on työskennellyt vuosia uusien tilojen saamiseksi saarelle, ja viimeiset kaksi vuotta he ovat Drumsö lågstadieskolanin rehtorin AnnaMaria Rosenqvistin kanssa puhaltaneet intensiivisesti yhteen hiileen asioiden parantamiseksi. Rehtoreiden ei kuitenkaan pitäisi joutua taistelemaan tiloista. Se on opetusviraston ja tilakeskuksen asia. Opetusvirasto pitää silmällä lapsimääriä, huolehtii kou­lutiloista, järjestää niitä lapsitilanteen mukaan ja tilakeskus toteuttaa ne. Rehtorin työhön sen sijaan kuuluu johtaa koulun opetus- ja kasvatustyötä. Hän hoitaa niin henkilöstö- ja taloushallinnon, lukujärjestysten ja ope­­tussuunnitelmien tekemisen yhdessä opettajien kanssa. Tällä hetkellä he tekevät uutta opetussuunnitelmaa, joka on viimeksi uusittu kymmenen vuotta sitten. ?On valitettavaa, että olemme joutuneet kaiken muun työn ohessa vielä huolehtimaan Lauttasaareen uusia koulutiloja?, Honkanen-Rihu harmittelee. Ainakin yksi syy tilojen puutteeseen on tiedossa: liian vähäinen palvelujen kaavoittaminen ja varaaminen. Näyttää siltä, että Lauttasaareen on kaavoitettu asuin­ taloja ja niihin sen verran pieniä asuntoja, että on oletettu ihmisten muuttavan pois perheen kasvaessa, kun lisätila tulee tarpeelliseksi. Todellisuudessa on kuitenkin käynyt toisin. Lauttasaaresta nimittäin pidetään niin paljon, että kun tänne on kerran muutettu, ihmiset ovat valmiita asumaan tiukoissa tiloissa lastensa kanssa kuin muuttamaan muualle. ?Virastot tekevät omat tilastonsa lapsimääristä. Koulutiloja ei rakenneta suurimman tarpeen mukaan vaan tilat täytetään maksimikapasiteetilla. Ikävintä tässä tilanteessa on se, että menemme koko ajan suunnitelmiemme kanssa kädestä suuhun. Opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat tehdään tilojen ehdoilla, miten tilat antavat myöten vai onko niitä edes?, Honkanen-Rihu sanoo. Drumsö lågstadieskolanin puo­ lella tilanne ei ole yhtä hälyttävä kuin suomenkielisellä ala-asteella. Siellä on yli kaksisataa oppilasta, mutta parhaillaan tilaa riittää kaikille. Rosenqvist on kuitenkin varautunut siihen, että se on vain väliaikaista. Esimerkiksi nyt syksyllä esikoulussa aloittaa noin 60 lasta, ja koska koulun pihalla oleva yksi parakki esikoululaisille mahduttaa vain 42, eskarilaiset saavat Drumsön tiloista käyttöönsä yhden luokan. Koululaiset saavat tilansa takaisin siinä, että yksi luokka siirtyy Myllykallioon. ?Drumsö lågstadieskolan kasvaa luokan vuodessa. Tällä hetkellä jaamme Pajalahden ala-asteen kanssa liikunta-, veisto- ja ruokasalin, ja vaikka meidän tilanteemme ei ole niin tiukka kuin suomenkielisellä puolella, tämä koskettaa myös meitä. On luonnollista, että taistelemme paremmista oloista kaikille ja koko saarelle yhdessä?, Rosenqvist sanoo. Opetusvirastolla ja tilakeskuksella on kuitenkin hyviä suunnitelmia. Lauttasaaresta etsitään kiinteistöjä, jotka voisi muuttaa koulutiloiksi. Täällä on tyhjillään olevia toimistorakennuksia, joten haave muuttaa sellainen kouluksi ei ole kaukaa haettu. Uusien koulutilojen realisoituminen siintää silti vielä kaukana, sillä vaikka nyt pidettäisiin kiirettä, uusi koulu saataisiin aikaisintaan viiden vuoden päästä. Tällä hetkellä odotellaan tiloja neljälle uudelle luokalle. Ne pitäisi tulla kahteen parakkiin Myllykallion koulun pihalle. Tilojen on luvattu olevan valmiit 6. elokuuta. Olisi pieni pakkokin, sillä koulut alkavat 12. elokuuta ja vanhemmille olisi kerrottava, mihin he lapsensa voivat tuoda. HonkanenRihu ja Rosenqvist ovat kiitollisia saamastaan avusta. ?Haluamme kiittää molempien koulujen johtokuntia ja vanhempia aktiivisesta ja hyvästä työstä koulutilojen eteen. He ovat tehneet valtavan paljon edistääkseen tätä asiaa?, rehtorit kiittelevät. Drumsö lågstadieskolanin johtokunnan puheenjohtaja Yvonne Wilén on samaa mieltä kuin Rosenqvist. Ruotsinkielinen puoli tukee suomenkielistä sen kamppailussa uusien tilojen puolesta. Se ei johdu pelkästään siitä, että heidänkin puolensa kasvaa koko ajan ja hekin tulevat tarvitsemaan lisätilaa, vaan se on solidaarisuutta. Saarella on pidettävä yhtä. ?Tuntuu pahalta, kun ei voi konkreettisesti auttaa ja saada tänne lisää tiloja?, Wilén toteaa. Wilén tunnistaa sen, etteivät kaikki muuta muualle, kun perhekoko kasvaa. Kaupungin olisi pitänyt varautua siihen eikä auto- maattisesti olettaa ihmisten muut­ tavan muualle, kuten ennen tehtiin. Yhdessä vaiheessa kun Lauttasaaresta muutettiin perhekoon kasvaessa esimerkiksi Espooseen tai muihin lähikuntiin, mutta siitä on aikaa, kun tuo muuttoliike tyrehtyi. ?Olemme kyllä ottaneet esille jo aikoja sitten sen, että lapsia tulee lisää, mutta kaupungilla on katsottu ennemmin tilastoja ja väestöennusteita kuin kuunneltu ruohonjuuritason kokemusta asiasta. Kommunikointi on tällöin vaikeaa ja vaikeaa on myös saada asioita eteenpäin.? Drumsö lågstadieskolanin pihalla on ollut esikoululaisille oma parakki jo noin kuusi vuotta. Koulun puolella on jouduttu tekemään myönnytyksiä, kuten kirjasto siirretty käytävälle ja atk-luokka on muutettu luokkahuoneeksi, jonka vuoksi kouluun on hankittu kannettavat tietokoneet. Ruokailu hoidetaan vartissa. Näillä näkymin tämä syksy näyttää vielä toimivan. ?Nyt syksyllä aloittaa kaksi uutta ensimmäistä luokkaa ja he vielä mahtuvat kouluun, mutta syksyllä 2016 luokkia aloittaa kolme. Tulevaisuuteen pitää siis varautua meidänkin?, Wilén toteaa.
• Lauttasaari 4 Nro 21 ? 29.5.2015 Naapurimme Tapiola Arkkitehtitoimisto SARC Arkkitehtitoimisto SARC Havainnekuva kauppakeskus Ainoasta Länsituulenkujan puolelta. Kauppakeskus Ainoa Tapiolan aukiolta kuvattuna. Arkkitehtitoimisto HKP Ensi vuonna keskuksen alle avautuu 1600 paikkainen pysäköintihalli. Leimuniitty nousee entiseen kukoistukseensa. Entistä ehompi Tapiola Naapurimme Tapiola tarjoaa niin erikoisliikkeitä, ravintoloita kuin monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Parhaillaan sen keskustaa pistetään täysin uusiksi. L Teksti Katja Pesonen auttasaaresta on näp­pärät yhteydet Tapiolaan. Esimerkiksi Lauttasaaren­ tieltä matkaavat monet bussit Tapiolan keskukseen lyhyessä ajassa. Entistä käteväm­ min sinne pääsee, kun metro al­ kaa liikennöidä vuonna 2016. Parhaillaan Tapiolan keskukseen tehdään mittavia muutoksia, jotka päivittävät asuinalueen ilmeen aivan uudelle tasolle. Uudistustyöt ovat sen verran haasteellisia ja monimutkaisia, että projekti on ainutlaatuista koko Suomessa. Tapiola rakennettiin vuonna 1953 puutarhakaupungiksi Haga­lundin kartanon maille. Ensimmäiset asunnot valmistuivat Mäntyviidan varrelle. Tuolla puutarhamaisella kaupunkirakentamisella Tapiola niitti jopa kansainvälistä mainetta, sillä sen tyyppinen rakentaminen oli uutta ja innostavaa. Tapiolassa on myös monia maineikkaiden arkkitehtien, kuten Aarno Ruusuvuoren, Aarne Ervin, Viljo Revellin sekä Raili ja Reima Pietilän taidonnäytteitä. Parhaillaan Tapiolassa toteutetaan suuria suunnitelmia. Jo tulevana keväänä Tapiolan keskuksen alapuolelle valmistuu py- Tapiolan keskuksen uudistuksen punaisena lankana ovat hyvät palvelut, luonnonläheisyys, vai­vaton liikkuminen ja sujuvat lii­kenneyhteydet. säköintilaitos 1600 autopaikalla. Sen rinnalle tulee satoja liityntäpysäköintipaikkoja, joista on suora yhteys metroasemalle. Saman vuoden syksyllä valmistuu Leimuniitty, jota voisi kutsua jopa Tapiolan kansallismaisemaksi. Hotellin ja kirkon edustalta uudistetaan Tapionraitti. Tapiolan koulu sekä saneerataan että rakennetaan osin uusiksi. Kasvojenkohotuksen kokevat myös Tapiolan urheilukenttä huoltorakennuksineen sekä lukio. Kauppakeskus Ainoassa on erikoisliikkeitä vaateliikkeistä lemmikkikauppoihin, ja sen toisen vaiheen valmistuessa keväällä 2017 sinne tulevat Stockmannin uudet tilat. Ainoan päälle rakennetaan asuntoja. Joissakin niistä on jopa kahdeksan kerrosta. Ensimmäiset 120 asuntoa valmistuvat vuonna 2017 ja loput paria vuotta myöhemmin. Asuntoja on kohonnut muutenkin hyvät määrät keskustan ympärille, kuten Kelloseppäkoulun paikalle, Etelä-Tapiolaan ja Kaupinkalliolle. Tuulinniitylle ja Ahertajankulmaan on myös tulossa uusia asuntoja. Asuntoja rakennetaan yhteensä kahdelle tuhannelle asukkaalle. Tapiolaan ei ole juurikaan rakennettu asuntoja viime vuosikymmeninä, joten niille on kysyntää. Suurimpana kohderyhmänä ovat lapsiperheet, omakoti- tai rivitalosta pienempään muuttavat pariskunnat sekä kotoa omilleen muuttavat nuoret, joita varten kerrostaloihin tulee yksiöitä. Tapiolan keskuksen uudistuksen punaisena lankana ovat hyvät palvelut, luonnonläheisyys, vai­ vaton liikkuminen ja sujuvat lii­kenneyhteydet. Keskuksen suurin rakennuttaja on LähiTapiola. Uu­distustöiden suunnittelusta vas­ taa Arkkitehtitoimisto SARC. Vaikka monet kohteet valmistuvatkin vuonna 2017, Tapiolan kes­ kuksen uudistaminen jatkuu vielä vuosia. Siitä huolimatta ajoyhteydet toimivat sinne lähestulkoon entiseen tapaan.
• Lauttasaari Nro 21 ? 29.5.2015 5 KESÄSHOP AVATTU! Avoinna: ark. 11-19 la 10-15 Veneentekijäntie 18 www.pellepetterson.fi Myydään Lauttasaaressa 106 m2 3h+k+kph+s+wc+2p. Vh. 594.000 ?. Upeat merinäkymät yli kattojen ja puiden. Lisätiedot ks. Oikotie nro 9829969. Tied. Sari Albäck p. 0400 478 396/ Remax Idea m2. MYYTY 89,5 m2 Gyldenintie 10 C. Edullinen vastike, vain 2,52/m2! Keskeisellä paikalla nopeasti vapautuva päätyhuoneisto 4H, K, KPH, WC + LÄNSIPARVEKE. Hp. 435.000 ?. 89,5 m2 Itälahdenkatu 8 A. Saunallinen perheasunto! Heti vapaa läpitalonhuoneisto! Selkeä, hyvä pohjaratkaisu. 4H, K, SAUNA, WC + LASITETTU LÄNSIPARVEKE. Hissitalon 4. krs. Talo on rakennettu 1980, ei suuria peruskorjauksia lähivuosina. Hp. 395.000 ?. 73 m2 Melkonkatu 21 a A. Uutta vastaava! Hissitalon 4. asuinkerros. 3H, K, SAUNA + LASITETTU PARVEKE. Vattuniemen kauppapalvelut vieressä! Hp. 369.000 ?. 67 m2 Puistokaari 1 G. Erinomainen 3H, K, KPH, PARV lounaaseen. Viehättävä, täysin peruskorjattu pienkerrostalo erinomaisella paikalla. Hp. 360.000 ?. 53 m2 Otavantie 4 B 5. ylin kerros, hissi! Hyvällä paikalla, keskellä Lauttasaarta! 2H, K, KPH + LÄNSIPARVEKE. Huoneisto vapautuu 1.7.2015. Vhp. 244.000 ?. 52,5 m2 Vattuniemenkuja 3 A. Oma piha-alue! Vuonna 2005 valmistunut As. Oy Helsingin Isopurje. Kodikas 2H, KK, SAUNA + aidattu patio. Hp. 308.000 ?. MYYTY 47 m2 Lauttasaarentie 6 C. Hissitalon ylin kerros! Valoisa läpitalonhuoneisto 2H, K, KPH, VH + RANSK. PARVEKE. Hyvä sijainti Etu-Lauttasaaressa Hp. 225.000 ?. 47 m2 Lauttasaarentie 15 A. Keskeinen sijainti! Viihtyisä 2H, K, KPH + PARV. Talossa on valmistunut julkisivu- parveke ja putkiremontti. Arv. vo noin 52.000?. Hp. 225.000 ?. 39,5m2 Haahkatie 12 A. Huippupohja. Keskeinen sijainti, kaikki palvelut on lähellä.2H, IKK.KK, KPH, VH + LASITETTU LÄNSIPARVEKE. Huoneiston näkymät kauniille, vehreälle pihalle. Taloyhtiön suuret peruskorjaukset on jo tehty. Hp. 218.000 ?.
• 6 Naapurimme Tapiola Lauttasaari Nro 21 ? 29.5.2015 Syksyllä 2016 avautuva Länsimetro tuo Kino Tapiolan muutaman minuutin metromatkan päähän Lauttasaaresta. Kino Tapiolan tarina 50 vuotta täyttävä elokuvateatteri jatkaa korttelikinon perinteitä Tapiolassa. H Teksti ja kuvat Emilia Jokinen ieman Tapiolan keskustasta itään, piilossa uimahallin, kirkon ja hotellin takana sijaitsee Kino Tapiola, joka on osa suomalaista lähiöiden ja kaupungistumisen kulttuurihistoriaa. Täällä Mäntyviidassa on itse asiassa Tapiolan alkuperäinen keskusta ajalta ennen keskustornia ja nykyisen Stockmannin ympäristöä. Alue huokuu edelleen 50-luvun henkeä mataline lamellikerrostaloineen ja valkoiseksi maalattuine, yksikerroksisine liikekeskuksineen. Aarne Ervi suunnitteli elokuvateatterin rakennuksen, ?Espoon lasipalatsin?, osaksi suurempaa suunnitelmaa. Puutarhakaupungin idean mukaisesti luonto tunkeutuu rakennusten väliin kiemuraisina vihersormina ja itse rakennukset on toteutettu aikaansa edellä olevilla menetelmillä. Tyyli on vähäeleinen ja puhdas, vailla vaivaannuttavaa kuorrutusta. Tähän perustuu alueen viehätys edelleen, laadukkaaseen rakentamiseen ja ilmavuuteen. 50-lukulainen muotokieli puhuttelee kaikessa yksinkertaisuudessaan. Alueen vasta löytänyt ei odottaisi löytävänsä täältä 200-paikkaista 3D-elokuvateatteria kaikkine tykötarpeineen. Uudesta tek­ nologiasta huolimatta rakennus elää ja hengittää 50-lukua. Elokuvaharrastajille paikka on jo tuttu jokavuotisen Espoo Ciné -festivaalin kautta, jonka yhtenä näyttämönä Kino Tapiola toimii. Elokuvateatteri on avattu vuonna 1955 ja se on pyörittänyt elo- Katsojat voivat toivoa elokuvia uusintaan tai esittää toiveitaan siitä, mitä ennennäkemättömiä elokuvia he haluaisivat ohjelmistoon. kuvia taukoamatta siitä lähtien 2000-luvun isompaa remonttia lukuun ottamatta. Syksyllä 2016 avautuva Länsimetro tuo lisäksi teatterin aivan helsinkiläistenkin kynnykselle, vain muutaman minuutin metromatkan päähän Lauttasaaresta. On suorastaan ihme, että Kino Tapiola on saanut säilyä siinä, missä moni muu teatteri on joutunut väistymään. Helsingin kaupunginosat ovat aikanaan olleet täynnä vastaavia elokuvateattereita tai korttelikinoja. Lauttasaaressakin on toiminut peräti kaksi, toinen Cleon ja toinen ensiksi Kultaisen Lyhdyn ja sittemmin AD-Kinon nimellä. Tuoreessa muistissa on myös hiljattain tehty päätös lakkauttaa toiminta Suomen vanhimmassa elokuvateatterissa Kino Maximissa. Säilymisestään Kino Tapiola saa kiittää asukkaiden aktiivisuutta. Hilkulla oli, että se olisi nykyisyyden sijaan enää pala alueen historiaa, jota käydään tutkimassa osana arkkitehtuurin perusopintoja. Teatteria pyörittänyt yritys ajautui taloudellisiin vaikeuksiin 2000-luvun alkupuo­ lella. Teatteri vaati mittavan remontin sen jälkeen, kun sen rakenteista oli löytynyt asbestia. Paikalliset alkoivat kerätä adressia ja pommittaa Espoon kaupunkia ja alueen yrityksiä. Lopulta pelastajiksi ilmaantuivat juuri kaupunki, Espoo Ciné -festivaalia pyörittävä yhdistys Espoon elokuvajuhlat ry sekä Suomen elokuvasäätiö, joka tukee teatterin toimintaa. Tätä nykyä Kino Tapiola muodostaa poikkeuksen kotimaisessa elokuvateatteritarjonnassa, sil­­lä sitä pyörittävä Espoon elokuvajuhlat on voittoa tavoittelematon kulttuuriyhdistys. Vaatii rohkeut­ta lähteä yhdistystoimijana sijoitusyhtiöiden hallitsemille markkinoille. Vaatii myös rohkeutta pitää yksisalista kortteli-
• Lauttasaari Nro 21 ? 29.5.2015 7 Tapahtuu Tapiolassa Länsimetro etenee aikataulussa Länsimetron rakentaminen etenee aikataulussa ja sen on määrä aloittaa liikennöinti ensi vuonna. Kiskoja on asennettu helmikuusta lähtien välille Ruoholahti-Matinkylä ja rakennustyöt saadaan näillä näkymin valmiiksi tämän vuoden lopulla. Tuon osuuden betonivaluista on tehty 80 prosenttia ja tunnelien reunaan tulevista tukimuurielementeistä 92 prosenttia. Tällä hetkellä kiskoja on jo asennettu Ruoholahdesta Keilaniemen asemalle. Rakentajia on yli tuhat ja työt etenevät tehokkaasti. Tammikuussa 2016 alkavat koeajot. Henkilöliikenteelle rataosuus pyritään avaamaan elokuussa 2016. Parhaillaan louhitaan työtunnelia osuudelle Matinkylä-Kivenlahti. Rataosuuden on määrä valmistua vuonna 2020. Metron liikennöinti aloitetaan ensin manuaalisesti. Automaattimetroon siirrytään 2020-luvulla. Kansainväliset suurmarkkinat Kino Tapiolassa pidetään jokavuotisen Espoo Ciné ?festivaalin näytöksiä. Tapiolan keskuksen alueella järjestetään 3.-6. kesäkuuta kansainväliset suurmarkkinat. Tapahtumaan osallistuu yli 100 myyjää yli 300 maasta. Mukana on muun muassa Saksasta baijerilaisia erikoismakkaroita, crepesien valmistaja Ranskasta, herkkuyrittäjiä Italiasta, hollantilainen juustokauppias ja kaikenlaisia mielenkiintoisia paikallisia tuotteita esimerkiksi Kiinasta, Zimbabwesta, Thaimaasta, Perusta ja Meksikosta ja monesta muusta maasta. Kotimaiselta puolelta luvataan eri maakuntien erikoisuuksia. Suurmarkkinoiden ideana on, että tuotteita esittelevät ja myyvät niiden alkuperäiset valmistajat tai tuottajat. Tapahtuman järjestää Markkinaperinteentuki ry. Makujen Tapiolassa nautitaan Tapiolassa herkutellaan 26.-28. elokuuta, kun alueen ottavat valtaansa herkkuja notkuvat ruokakojut. Tarjolla on niin kotimaisia kuin kansainvälisiä makuja ja tunnelmaa. Tapahtuman ajan alueen kahviloissa ja ravintoloissa saa nautiskella 5 ja 10 euron tarjousherkuista. Elokuvateatteri on pyörittänyt elokuvia taukoamatta vuodesta 1955 tähän päivään. kinoa aikana, jolloin julistetaan kunkin median kuolemaa vuorollaan. Korttelikinot ovat pitkälti kadonneet katukuvasta ja ne on korvattu multiplex-saleilla, jotka nekin tuskailevat kävijäkadon kanssa suoratoistopalveluiden ran­­tauduttua ihmisten arkeen. Koska suurin osa valtakunnan teattereista kuuluu yhteen ja samaan ketjuun, pystyy yksittäinen toimija tällä kohdin erottautumaan positiivisesti: se voi vaikuttaa ohjelmistoonsa eri tasolla kuin ketjuteatterit ja luomaan ohjelmaa erityisryhmille, kuten koululaisille ja senioreille ja on vapaampi hinnoittelemaan tilansa ja palvelunsa myös muuhun tarkoitukseen kuin elokuvanäytöksiä varten. Merkille pantavaa on myös teatterin yhteistoiminta muiden alueen yritysten kanssa. Haluaisitko esimerkiksi järjestää syntymäpäiväsi elokuvateatterissa? Täällä se onnistuu, tarjoiluineen päivineen. Kesän 2015 ohjelmistossa Kino Tapiola tarjoaa paljon eurooppalaista ja pienemmän produktion elokuvaa sekä mahdollisuuden seurata valkokankaan välityksellä kansainvälisten oopperatalojen esityksiä. Katsojat voivat toivoa elokuvia uusintaan tai esittää toiveitaan siitä, mitä ennennäkemättömiä elokuvia he haluaisivat ohjelmistoon. Kuulostaako mielenkiintoiselta? Kino Tapiolan ovat ottaneet omakseen juuri ne, joille se on alun perin rakennetukin eli paikalliset, joista osalle teatteri on osa heidän kotimaisemaansa ja lapsuuttaan. Myös kauempaa tuleville se tarjoaa mielenkiintoisen retkikohteen. Ehkä tässä voisikin olla uudistumisen malli muille teattereille, joista on tullut kovin historiattomia, kliinisiä ja persoonattomia. Ne eivät ole kenenkään olohuoneen jatkeita eikä niistä ole aistittavissa, että niitä pyörittää taho, joka todella välittää elokuvasta. Kino Tapiola Mäntyviita 2, Tapiola info@kinotapiola.fi Puh. 0400 885 779 kinotapiola.fi Espoo-risteilylle Hanasaaresta Espoon saaristosta pääsee nauttimaan kieltolakiteemaisilla risteilyillä, joilla oppaat tarinoivat kieltolaista ja salakuljetuksen ajasta saaristossa. Risteilyn päätteeksi tutustutaan Hanasaaren historiaan, arkkitehtuuriin ja taiteeseen ja nautitaan saaristolaisruokaa. Retkipäivät ovat yleensä torstai ja perjantai ja niiden lähtö- ja paluupaikka on Hanasaaren ranta. Lisätietoja Veka-Linelta puh. 010 292 0990. Retki rantaraitille FAKTA Karttanäkymä kaikista pääkaupunkiseudulla koskaan sijainneista ja edelleen sijaitsevista elokuvateattereista löytyy osoitteesta communitywalk.com/ kinohelsinki Espoon rantaraitilla virkistyy meren äärellä. Espoon rantavyöhykkeille on kaavoitettu alueita rantapuistoiksi, pienvenesatamiksi ja uimarannoiksi, ja rantaraitti kulkee näiden tuntumassa. Rantaraittia on suunniteltu ja toteutettu jo kaksikymmentä vuotta. Tällä hetkellä kevyelle liikenteelle olevaa rantaosuutta on valmistunut 40 kilometriä. Tavoitteena on tehdä lisää vielä 10 kilometriä. Sen jälkeen rantaraitti kattaa koko Espoon rantavyöhykkeen. Rantaraitin varrella on satakunta kiinnostavaa kohdetta, jotka kertovat Espoon luonnosta, rakennuskannasta, rannikkoelämästä ja kulttuurihistoriasta. Espoon rantaraitti on saanut kunniamaininnan Suomen kuntatekniikkayhdistykseltä vuonna 2003 Kuntatekniikan Saavutus ?kilpailussa. Espoon Rantaraitin luonto- ja historiakohteet voi kokea kännykkään ladattavan Citynomadi-oppaan avulla. Se perustuu GPS-ominaisuuteen, joten voit seurata etenemistäsi pitkin matkaa. Oppaan voi ladata kaikkiin älypuhelimiin sovelluskaupasta.
• Lauttasaari 8 Voiko saarella elää ilman omaa venettä? Nro 21 ? 29.5.2015 Meidän veneillä voi! Tarjoamme veneitä käyttöösi ilman omistamiseen liittyviä huolia. Tutustu ainutlaatuiseen palveluumme osoitteessa www.helpostivesille.fi Novamarin Oy, puhelin 020 734 6851 info@novamarin.fi | www.helpostivesille.fi KESÄN KAUSIKORTIT Jopa alle 1?/päivä 1.6.-23.8.2015! Kuntosalin aleajat alk. 79? (29?/kk) Ohjatut tunnit aleajat alk. 124? (46?/kk) 31.5.2015 saakka Motivuksen jäsenille. Ainaisjäsenyys 69?. MOTIVUS RUOHOLAHTI | NAISTEN UPEA KUNTOKESKUS | 09-41533530
• Nro 21 ? 29.5.2015 Lauttasaari 9
• 10 Naapurimme Tapiola Lauttasaari Nro 21 ? 29.5.2015 Anthony Gormley: Two Times, 1996. EMMAn tilat on kuin tehty nykytaiteelle. Yläkerran aulassa on pysyvä näyttely Kosketus, jossa esitellään Saastamoisen säätiön taidekokoelmaa. EMMAssa on vuosittain noin satatuhatta kävijää. Museonjohtaja Pilvi K ?Ihmiset haluavat vahvoja EMMA täyttää ensi vuonna vasta kymmenen vuotta, mutta on tuossa ajassa ehtinyt nousta näyttelyidensä ansiosta kansainväliseen tietoisuuteen. Museonjohtaja Pilvi Kalhaman mukaan menestyksen taustalla on tinkimättömyys. T Teksti ja kuvat Katja Pesonen apiolassa sijaitseva Espoon modernin taiteen museo EMMA lukeutuu Suomen merkittä­ vimpiin nykytaiteenmuseoihin ja on niittänyt kii­tosta ulkomaita myöten. Näin siitäkin huolimatta, että se avasi ovensa vuonna 2006 eli museo on tuore tulokas taiderintamalla. Jotain siellä siis tehdään perustavanlaatuisesti oikein. EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama kertoo, että aloitettuaan nykyisessä pestissään kolme vuotta sitten museo oli jo saanut nimeä kansainvälisesti. ?Haluamme laatua ja olemme tinkimättömiä. Meille on tärkeää, että näyttelyt on viimeisen päälle toteutettu. Jotta voimme tarjota parasta, esillä olevien töiden on oltava parhaasta päästä. Emme valitse taiteilijoilta toissijaisia teok­sia, vaan haluamme kärkeä?, Kalhama sanoo vahvasti. Laatuvaatimus hyödyttää niin kävijöitä, taidemaailmaa kuin mu­ seota itseään. Nimittäin jokainen onnistunut näyttely rakentaa posi- tiivista imagoa, jonka ansiosta on yhä helpompaa saada maineikkaita nimiä ja laadukkaita teoksia esille jatkossakin, esimerkkinä vaikkapa 10. toukokuuta päättynyt Pop Art Design ?näyttelyssä esiintynyt Andy Warhol. Taiteilijalta oli näyttelyssä useita teoksia joukossaan legendaariset Marilynit ja Campellin säilyketölkit. Teosten saaminen näyttelyyn pohjautuu Kalhaman mukaan pitkäaikaiseen yhteistyöhön ja luottamukseen lainaajatahojen kanssa. Mutta kaikkia teoksia ei vain saa paikalle, vaikka haluaisi. ?Halusimme tuohon näyttelyyn pop-taiteen keskeisen taiteilijan, Richard Hamiltonin teoksia, mutta ne eivät enää liiku.? Museoiden ja gallerioiden jär­ jestämät näyttelyt toteutetaan lainaamalla teoksia niiltä museoilta ja gallerioilta, joiden omistuksessa ne ovat. Toisinaan teoksia lainataan myös yksityishenkilöiltä, ja osa näyttelyistä toteutetaan suoraan taiteilijan kanssa. Neuvottelut voivat kestää vuosia. ?Esimerkiksi aloitin kesällä 2012 neuvottelut merkittävän nykytaiteilijan kanssa. Nyt aivan äsken saimme sovittua näyttelyajaksi vuoden 2017?, Kalhama hymyilee. EMMAn perustana on kolme ko­ koelmaa, Espoon kaupungin en­ tinen kokoelma eli nykyinen EMMA-kokoelma, Saastamoisen säätiön taidekokoelma sekä Tapio Wirkkala/Rut Bryk -kokoelma. Niihin sisältyy niin kotimaista kuin kansainvälistä modernismia ja nykytaidetta sekä designia. Museolla on lisäksi lahjoitus- ja talletuskokoelmia. EMMAn tilat ovat 1960-80-lukujen merkittävimpiin suomalaisiin arkkitehteihin lukeutuvan Aarno Ruusuvuoren taidonnäyte. Rakennus toimi aikoinaan Weilin + Göösin painotalona, mutta sittemmin siitä tehtiin näyttelykeskus WeeGee, jossa EMMAn lisäksi toimivat Suomen lelumuseo Hevosenkenkä, Helinä Rautavaaran museo, Suomen kellomuseo ja Espoon kaupunginmuseo KAMU. Kalhama miettii tyypillistä EMMA-kävijää. Sellaista ei ole. ?Meillä on samoja kävijöitä kuin esimerkiksi Ateneumissa, vaikka heidän näyttelynsä ovat hyvin erilaisia. Määrittelemme kävijämme tiedostavaksi kuluttajaksi. Tuohon lukeutuvat kaikki sukupuolet ja iät oli sitten 30-vuotias sinkkumies tai 60-vuotias taidetta rakastava nainen. Tästä huomaa, kuinka kävijöiden kenttä on vuosien saatossa selkeästi monipuolistunut. Olemme tehneet myös ei-kävijätutkimuksen, jossa kysyimme ihmisiltä, miksi he eivät käy meillä. Paljastui, että lähes kaikki vastaajat tiesivät EMMAn, mutta heillä ei ole ollut aikaa tulla museoon.
• Lauttasaari Nro 21 ? 29.5.2015 11 Naapurimme Tapiola Tulossa EMMAssa 1 EMMAssa alkaa 17. kesäkuu­ta Nubbennäyttely. Se kuuluu mu­seon klassikkosar­ jaan, jossa esitellään suu­­ ria nimiä suomalaisen mo­ dernismin ken­­ tältä. Nyt on vuorossa Lars-Gunnar Nord­ ström (1924-2014), jo­ ka oli yksi Suomen merkittävimpiä ei-esittävän taiteen edelläkävijöitä. Hänet tunnetaan erityisesti dynaamisista geometrisistä maalauksista. Nordströmin tuotantoon kuuluu grafiikkaa, maalauksia ja veistoksia. Vuonna 2011 L-G Nordströmin säätiö talletti EMMAan 100 taiteilijan teosta. Tuossa yhteydessä museo sopi säätiön kanssa retrospektiivisestä näyttelystä. Nordström menehtyi 10. elokuuta 2014 vain noin viikko ennen kuin hän olisi täyttänyt 90-vuotta. EMMAn suunnittelema laaja katselmus taiteilijan tuotantoon muuttuikin muistonäyttelyksi. Lars-Gunnar Nordströmin näyt­tely on esillä 13. syyskuuta asti. 2 Kahlama kertoo yleisön monipuolistuneen vuosien saatossa. Heille ei ole enää olemassa tyypillisiä kävijöitä. a kokemuksia? Me siis kilpailemme kaikista eniten ihmisten ajasta.? Kävijätyyppien monipuolistumiseen voi osittain vaikuttaa se, että taiteesta puhutaan nyt avoimemmin. Kysyttäessä mitä mieltä museonjohtaja on kuuluisaksi tulleesta ilmaisusta postmoderni tekotaide, Kalhama huvittuu ja toteaa nykytaiteen suosion olevan kasvava trendi. ?Siitä ja taiteesta ylipäätään on tullut arkisempi ja tavallisempi asia kuin mitä se oli vaikkapa 90-luvulla.? Sen takuulla selittää ainakin taiteen muuttuminen. 90-luku jät­ ti taidemaailmaan monien mie­ lestä peräti inhorealistisen jäljen. Helsingissäkin oli esillä erään taiteilijan teos, jossa blendereissä pyöri verta, spermaa ja virtsaa. Valokuvataiteessa lensivät sisäelimet, performansseissa esiintyjät viiltelivät itseään ja jotkut maalasi- vat tauluja oksennuksella. Sanottiin, ettei taiteen tehtävä ole olla kaunista, vaan ottaa kantaa. ?Näen tuon ajan niin, että taide haki itselleen vapautusta. Taiteilijat halusivat päästä irti ismeistä, joihin taide aina muka pitäisi tunkea, joten se oli tarpeellinen vaihe. Taide kääntyi käsitteellisyyteen ja teoreettisuuteen. Sellaista taidetta on kuitenkin vaikea ymmärtää, eikä kukaan taiteilija varmasti halua tarkoituksella olla vaikea, vaan saada sanomansa perille. Tuo vaihe on nyt läpikäyty ja nykytaide selkeästi kokenut muutoksen. On esimerkiksi tervetullutta, että taide saa taas olla esteettistä. Hyvä taide tietenkin koskettaa ihmisiä ja monesti teoksen taustalla on jokin puhutteleva yhteiskunnallinen sanoma. Kuva voi olla sokeeraavakin, mutta esteettinen?, Kalhama toteaa. Hän muistuttaa, ettei taide ole yksiselitteistä eikä siinä ole fak- toja. Monet pelkäävät tuntevansa itsensä tyhmäksi taideteoksen äärellä aivan turhaan. Ei teoksen eteen tarvitse marssia mietiskellen, mitä se esittää tai tarkoittaa. Sen sijaan voi pohtia vaikka sen herättämiä tunteita. Aina ei edes tarvitse miettiä mitään, ainoastaan katsella. Museoala on sillä tavoin kuin mitä tahansa palveluliiketoimintaa, että elääkseen museoiden on pidettävä meteliä itsestään. Kalhama määrittelee sekä tämän hetken että tulevaisuuden haasteeksi näkyvyyden ja markkinoinnin. Enää ei riitä, että tuottaa hyvän näyttelyn. Perinteisen mainonnan lisäksi on oltava sosiaalisessa mediassa ja rakennettava näyttelyistä kokonaisuuksia kampanjoineen. EMMAssakin on erilaisia näyttelyihin linkitettyjä tapahtumia, taidepajoja, lapsille taideleirejä kesäisin, erilaisia pro- jekteja sekä suosituksi noussut EMMA-klubi tapahtumineen. ?Toinen haaste on rakentaa pohjaa tulevaisuudelle. EMMAn taustalla on vankka perusrahoitus, mutta myös tulevaisuuteen on varauduttava. Tavoitteenamme on siis kasvattaa omaa rahoitusosuuttamme?, hän kertoo. EMMAn kävijämäärä on vuosittain noin satatuhatta. Se on kotimaista kärkeä. He eivät kuitenkaan halua tuudittautua suosioon, vaan pyrkiä jatkuvasti eteenpäin. ?Nykyään ihmiset onneksi kaipaavat estetiikkaa ja elämyksiä elämäänsä. Sellainen on ekologista kuluttamista. Taidenäyttelyssä käynti ei ole vain viihde-elämys, vaan siinä on syvällisempikin puoli. Ja ihmiset haluavat vahvoja kokemuksia.? 14. lokakuuta EMMAs­ sa ava­ taan feministisen avantgarde- taiteen edelläkävijän, Ca­rol Ra­man (s. 1918) ensimmäinen laaja retrospektii­ vinen näyt­ tely. Rama loi mo­dernismin aikana omaa taidettaan, ja hän on esiintynyt lukuisissa yhteisnäyttelyissä muun muassa Louise Bourgeoisin rinnalla. Vuonna 2003 hänelle myönnettiin Venetsian biennaalin elämäntyöpalkinto. Rama on kuitenkin jäänyt tuntemattomaksi suuren yleisön keskuudessa ja tuore näyttely haluaa asettaa hänet tällekin kartalle. Raman teokset tutkivat ja kyseenalaistavat seksuaalisuutta, naisen kehoa ja sen esittämistapoja. Kalhama on iloinen ja ylpeä Raman näyttelystä. ?Esillä on yli 200 Raman teosta ja tämä voi olla hänen viimeisiä näyttelyitään. Hän on tehnyt monet teoksensa paperille tai herkistä luonnonmateriaaleista, ja koska jotkut työt ovat jopa 70 vuotta vanhoja, ne ovat niin hauraita, ettei niitä moneen näyttelyyn voi enää kuljettaa?, Kalhama kertoo. Carol Raman näyttely on esillä 10. tammikuuta 2016 saakka. EMMA - Espoon modernin taiteen museo Näyttelykeskus WeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola Avoinna ti, to, pe 11-18, ke 11-20 (ilmainen 18-20), la-su 11-17. Puh. 09 8163 0493 emma.museum
• 12 Naapurimme Tapiola Lauttasaari Nro 21 ? 29.5.2015 Vanilja och Tinjamin njuter i den härliga vårsolens glans med Johanna Vaahtera-Ruhtinas. Hästar i Hagalund Tapiolan Ratsastuskoulu. Lägg namnet på minnet. Det är den populära ridskolan som många Drumsöbor anlitar. Ridskolan är lätt att nå även med allmänna kommunikationsmedel. Om ett år kan man åka Metro från Drumsö. Hållplatsen kommer att finnas intill Tapiolan Ratsastuskoulu. E Text och foto Benita Ahlnäs n solig dag i maj, mitt i den skiraste försommargrönskan, får vi en pratstund med Johanna Vaahtera-Ruhtinas. Hon är uppvuxen med skolan som grundades av hennes föräldrar Riitta och Kalevi Vaahtera år 1971 på det som då var nästan jungfrulig mark. Föräldrarna finns fortfarande med i bilden. Riitta Vaahtera är verkställande direktör och Kalevi Vaahtera finns till handa med det som behövs. Stallet och övriga byggnader kräver fortlöpande underhåll. Nu dominerar höghusbebyggelsen och trafiklederna Hagalund. Men fortfarande finns ängsmarkerna kvar med aningar av Hagalund sådant det en gång var. Johanna är ridskolans allt-i-allo. Att hon tar emot Lauttasaaris reporter på förmiddagen beror på att det är svårt att göra en intervju på eftermiddagen då det är full rulle i skolan med entusiastiska ryttare. Elevunderlaget är stabilt. Det kvinnliga inslaget dominerar bland de 200 personer som besöker skolan varje vecka. De ivrigaste flickorna assisterar gärna med att se till att hästarna har det bra under överinseende av två utbildade hästskötare. Skolan har vid sidan av Johanna tre lärare som alla är behöriga. Utöver ridskollärare är Johanna också studentmerkonom. ?Det är bra med en merkantil utbildning?, säger hon. Hästar är inga billiga investeringar. Anskaffningspriset är circa 5000-7000 euro per häst. Därtill kommer veterinärkostnader och övriga utgifter på circa 300 euro i månaden. Hästar ska precis som människor ha en god och näringsrik kost för att må bra. De löpande utgifterna, inte minst lönekostnaderna är betydande, säger Johanna. ?Man kommer nog tillrätta, men det gäller att arbeta hårt. Ridskolan är en livsstil för mig och jag trivs verkligen med mitt arbete?, fortsätter hon. Att lära sig rida gör man på kurser som regelbundet ordnas. Den grundläggande utbildningen omfattar 10 lektioner som inleds med teoritimmar åtföljda av praktisk undervisning. Det finns skilda grupper för vuxna och för barn. Den nedre åldersgränsen är sju år. Någon övre åldersgräns finns inte. Kursavgifterna är 420 euro för vuxna och 400 euro för barn. När man väl har lärt sig grunderna och känner sig någorlunda säker i sadeln kan man besöka ridskolan enligt behov. Vanligt­ vis rider man en gång i veckan men många rider också två gånger i veckan vilket är att föredra om man vill hålla tekniken uppe. Ridlektionerna kostar 42 euro i timmen för vuxna och 40 euro för barn. Så till utrustningen! Det viktigaste är att satsa på en ridhjälm som ska vara i rätt storlek. Här kan man inte köpa en hjälm på växten. Cykelhjälm duger inte utan det ska uttryckligen vara en ridhjälm. På fötterna duger det inte med sandaler eller tennistossor utan det ska vara stövlar. Vanliga gummistövlar går bra för nybörjaren medan man senare kan, om man så vill, investera i ridstövlar. Byxorna ska helst vara av stretch modell. Jeans eller farkkur är för hårda. Träningsbyxor, verkkarit, går också bra. Och så en jacka utan huva. Så är det bara att sätta igång. Ridning är en trevlig och nyttig hobby både för kropp och för själ och inte alls så dyr som många tror. Tapiolan Ratsastuskoulu har alltid haft Drumsöbor bland sina elever. Från midsommaren till slutet av juli är skolan stängd. Då avnjuter hästarna sin lagstadgade semester på gröna betesmarker i Lojo för att återvända utvilade och pigga till jobbet. Tapiolan Ratsastuskoulu Tekniikantie 8 Teknikvägen Buss 103T från Drumsövägen. Hållplats Tietotie/Datavägen intill skolan Från Kampen bussarna 106, 194, 195 och 505 Öppettider: Vardagar 14-21 Lördagar 7-17 Söndagar 7-11 och 14-17 Närmare information: Johanna Vaahtera-Ruhtinas tfn 050 599 1755 johanna.vaahtera@kolumbus.fi tapiolanratsastuskoulu.net
• Lauttasaari Nro 21 ? 29.5.2015 13 Tapahtuu Tapiolassa UNICEF-kirpputoreja tulossa Espoon UNICEF-ryhmä järjestää kirpputoreja Tapiolan keskuksessa lauantaisin 13.6., 18.7., 15.8. ja 5.9. kello 10-15. Paikkamaksujen tuotto menee UNICEFin hätäapuun! Se on 15 euroa ja sisältää päivän paikoituksen Kaupinkallion parkkihallissa (Kaupinkalliontie 7). Varauksia ei tehdä etukäteen, vaan paikat jaetaan Stockmannin edessä kello 9 lähtien. Jos pöytä on tarpeellinen, kannattaa ottaa oma mukaan. Lisätietoja antaa elisabet.likki@gmail.com, puh. 040 763 4546. Harlem Gospel Choir ilostuttaa Joykonserttilla Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa 11. elokuuta kello 18.30-21. Harlem Gospel Choir on amerikkalainen Gospel kuorojen ykkösnimi, joka tiivistää itseensä New Yorkin Harlemin ytimen. Ryhmä on kiertänyt maailmalla 29 vuotta, jakaen iloa ja toivoa sekä keräten varoja lasten ja nuorten hyvinvointiin ympäri maailman. Kuorolla on säännöllinen kiinnitys BB-King clubilla New Yorkissa. Kuoron lämmittelijänä on lupaa suomalainen gospel artisti Ida Bois bändinsä kanssa. Hän on tuttu UMK 2015 -kilpailusta. Konsertin tuotto käytetään Hyvä Arki ry:n asunnottomien aamiaistoiminnan kuluihin sekä Samaria Groupin Matinkylän Ankkurin toimintaan. Liput ovat myynnissä Lippupalvelussa. Järjestyksessään 26. Espoo Ciné International Film Festival järjestetään 21.?30. elokuuta. Festivaalilla nähdään muun muassa HLBT-teemasarja, runsaasti pohjoismaisia uutuuksia, dokumentteja sekä lapsille ja nuorille suunnattuja päivänäytöksiä. Espoo Cinén tapahtumapaikkoina ovat festivaalin oma elokuvateatteri Kino Tapiola ja Espoon Kulttuurikeskus Tapiolassa sekä Finnkino Sello Leppävaarassa. Espoo Ciné on yksi Suomen suurimmista elokuvafestivaaleista. Se kestää kymmenen päivää ja kattaa noin sata elokuvaa. Elokuvien yhteydessä on myös erilaisia tapahtumia. Festivaaleilla vierailee vuosittain noin 25 000 elokuvanystävää. Lisätietoja tapahtumasta espoocine.fi. Tapiolassa kirmataan lauantaina 13. kesäkuuta kello 11, kun perinteinen Tapiolajuoksu liikuttaa koko perhettä. Tapahtuma sopii kaikille ikään, kokoon ja kokemukseen katsomatta. Reitti alkaa Tapiolan urheilupuistosta, joka on myös sen päätepiste. Matkan kokonaispituus on 10 kilometriä, mutta se juostaan kahtena kierroksena yhdessä 5 km juoksijoiden kanssa. Reitti on melko nopea ja helppo joten se sopii myös aloittelijoille. Kisatoimisto sijaitsee Tapiolan Urheilupuistossa, josta haetaan juoksunumerot tapahtumapäivän aamuna. Lisätietoa Tapiolajuoksusta saa osoitteesta runaroundespoo.fi/tapiolajuoksu. Kahvila Hile sijaitsee Tapiolan ulkovesialtaan äärellä Amfi-teatterin vieressä. Sen allas on talvisin luistelukäytössä, kesäisin luistinrata muuttuu uima-altaaksi ja kahvila vuokraa vesipedoille vesivälineitä, kuten polkuveneitä ja SUP-lautoja. Kahvila Hile on auki joka päivä säävarauksella. Pelastusliivien käyttö on altaassa pakollista. Niitä saa kahvilasta ja omatkin voi tuoda. Altaan syvyys on maksimissaan 80 senttimetriä. Kahvila Hileen kesäkausi alkaa kesäkuun alussa. Tapiola Golf on links-tyyppinen täysimittainen golfkenttä. Se on rakennettu entiselle joutomaa-alueelle ja on chicagolaisen kenttäarkkitehdin Tim Nugentin suunnittelema ja rakentama. Se si- jaitsee osoitteessa Turveradantie 1, vain vartin matka Helsingin keskustasta. Lisätietoja saa osoitteesta tapiolagolf.fi ja numerosta 09 4250 0750. Ilon konsertti kulttuurikeskuksessa KESÄKUUN KAMPANJA 1.-12.6.2015 Bukowskis Market tarjoaa laajan, jännittävän ja monipuolisen valikoiman antiikkia, designia, vintagea, taidetta sekä sisustusesineitä. Sivustollamme kohtaavat myyjät ja ostajat kaikkialta maailmasta, vuoden jokaisena päivänä, ympäri vuorokauden. Hyödy kesäkuun kampanjastamme ja myy esineesi meillä alennetulla provisiolla; KAIKISTA 1.-12.6. SISÄÄN JÄTETYISTÄ ESINEISTÄ TARJOAMME YLI 30% ALENNUKSEN MYYNTIPROVISIOSTA. Esineesi julkaistaan sívustollamme kesäkauden aikana. Espoo Ciné -festivaalit elokuussa Iso Roobertinkatu 4, 00120 Helsinki ? Puh. 09 6689 1150 info.finland@bukowskismarket.com Avoinna arkisin klo 13-17. Tutustu valikoimaan www.bukowskismarket.com Tapiolajuoksu lähestyy Veneilyä ja SUP-lautoja Golfaamaan! KESÄSIIVOUS! KAIKKI POIS -30%/-50% La 30.5. ? Ti-Pe 2.6.-5.6. SEN JÄLKEEN SULJEMME KESÄN AJAKSI Tule ja hae kesän lahjat ja viemiset. Innostu kalkkimaaleista.. Tai ilahduta ihan vain itseäsi uudella tuolilla, matoilla, verhoilla, sisustuskankailla, tapeteilla, keittiötarvikkeilla.. Sisustussuunnittelupalvelu toimii myös kesän ajan - ota yhteyttä, niin tulemme ilmaiselle arviokäynnille. Melkonkatu 16 A-rappu 2.krs. 09 673 050, 0400 400 603 info@stylelab.fi www.stylelab.fi Larulaisten lähiteatteri tarjoaa: Elokuviin vieläkin edullisemmin! Kutkuttaako keilaus? Espoon kulttuurikeskuksen lähellä Tapiolan keskustassa osoitteessa Kauppamiehentie 6 on 16-ratainen keilahalli, jossa perinteisen keilailun lisäksi on hohtokeilailua. Tiloissa on myös kahvila-ravintola sekä keilailutarvikemyymälä. Keilai- lupaketteja voi varata kaikenlaisiin tapahtumiin niin yritykset kuin lapsiperheet. Kahvilalla on catering-palvelu. Lisätietoja osoitteesta tapiolankeilahalli.fi ja numerosta 09 4355 330. Tapiolan uimahalli sijaitsee osoitteessa Kirkkopolku 3. Siellä on iso allas, opetusallas, lasten allas, terapia-allas, porealtaita ja ulkoallas. Vedenpuhdistuksessa käytetään otsoni-puhdistusjärjestelmää. Rakennuksessa on kahvio ja kuntosali, jossa järjestetään sekä vapaaharjoittelua että ohjattua liikun- taa. Uimahallin puolella on myös vesivoimistelua. Tapiolan uimahalli on kiinni kesän ajan, sillä siellä tehdään ilmastoinnin perusparannusta. Remontti kestää arviolta neljä kuukautta. Ulkoaltaat ovat kuitenkin auki koko kesän. Lisätietoa numerosta 09 816 53503. 2? Etusi Tällä kupongilla kahden euron alennus normaalihintaisesta elokuvalipusta Hauskaa uimahallissa KINOTAPIOLA.FI ? VOIMASSA 31.7.2015 ASTI ? 1 ETU PER ASIAKAS
• Lauttasaari - piirsi Nro 21 ? 29.5.2015 Copyright: Toto Fogelberg-Kailan perikunta Pekka Puupää 14 Tarjoukset voimassa 29.-31.5.2015 NORJAN lohifilee 7 1 49 89 K-Plussa-kortilla kg tuorejuustot 200 g ja Cuisinet 2,5 dl 1 500g myös tumma paahto 3 K-Plussa-kortilla 50 kg 99 (rajoitus 2pkt/ talous) CREME BONJOUR TOMAATTI Suomi Costa Rica kahvi pkt 2 kpl (8,75/kg, 7,00/L) (3,98 kg) Yksittäin ja ilman K-Plussa-korttia 2,39-2,55/kpl (11,95/kg 10,20/L) Ilman korttia 2,69/pkt, raj. 3pkt/tal (5,38 kg) Ilman K-Plussa-korttia 4,19/rs (10,48 kg) K-Extra Herkkulautasta löydät herkulliset Take away -tuotteet myös luomuina. Paistopisteessä paistetaan pitkin päivää tuoretta leipää, suolaista ja makeaa. WURSTI Extrapalvikinkku 400 g, Extrapalvikalkkuna 300 g ja Extrapalvibroiler 300 g viipaleet 2 99 K-Plussa-kortilla kpl (7,48-9,97 kg) Ilman K-Plussa -korttia 4,29/kpl (10,73-14,3 kg) K-Extra Oliivin uudesta salaattibaarista voit kasata mieleisesi salaatin. Kyytipojaksi kaupassa puristetut luomumehut, jotka sisältävät yli puoli kiloa hedelmiä ja kasviksia. Tarjoukset voimassa 29.-31.5.2015 Täytetyt patongit ALMONDY pakastekakut Kivennäisvedet ja 175g pakaste 400-450 g Vichy 1,5 L kmp 3 99 K-Plussa-kortilla kpl (8,87-9,98 kg) Ilman K-Plussa -korttia 5,89/kpl (13,09-14,73 kg) 2 ? 2 pl (sis pnt 0,80) (0,40 L) Yksittäin 1,19/pl (sis pnt 0,40) (0,53 L) 1 50 2 pkt (4,29kg) Yksittäin 0,85/pkt (4,86 kg) Kuviopastat 500g 1 60 2 pss (1,60 kg) Yksittäin 0,99-1,15/pss (1,98-2,30 kg) (ei gluteenittomat eikä täysjyväpastat)
• Lauttasaari Nro 21 ? 29.5.2015 Sinun tähtesi 15
• Lauttasaari 16 Nro 21 ? 29.5.2015 Kasinonrannassa tapahtuu taas lauantaina 5.9. Perinteisen Laru-juoksun lisäksi tiedossa on iloista yhdessäoloa, tuttujen tapaamista, musiikkia, kirppari, yhdistys-ja yritysesittelyjä, tuotemyyntiä, poniratsastusta ja lasten hiekkaveistoskilpailu. Yritysten ja yhdistysten paikkavarausten vastaanotto alkaa kesäkuussa. Seuraa ilmoittelua Lauttasaari-lehdessä ja osoitteessa Lauttasaari.fi. Kirpparille ei ennakkoilmoittautumista. Lauttasaari.fi Tutustu uusittuun sivustoon! Lauttasaari-Seura Drumsö-Sällskapet SÄÄDETTÄVÄ VUODE www.jensen.? tavallisen vuoteen hinnalla! Diplomat Dream LE -moottorivuode 180 x 200 cm, norm. 5.040,NYT 2.990,48 erässä: 62,29/kk 120 x 200 cm, norm. 3.400,NYT 2.190,36 erässä: 60,83/kk 90 x 200 cm, norm. 2.520,NYT 1.495,24 erässä: 62,29/kk sis. Softline I -sijauspatja, tummanharmaa verhoilu, tammijalat. Hankintoja helpottaa TUOHI MasterCard -luotto, jolla maksat ostoksesi tasaerissä jopa 48 kuukauden aikana ilman korkoja tai kuluja. Tätä kutsutaan Nousukausirahoitukseksi*. * Maksaessasi ostokset TUOHELLA 1.1.?19.6.2015 välisenä aikana saat ostolle jopa 48 kk korotonta ja kulutonta maksuaikaa tasaerissä. Tätä kutsutaan Nousukausirahoitukseksi. TUOHEN muusta käytöstä maksat korot ja kulut sopimusehtojen mukaisesti. TUOHI MasterCard on kansainvälinen maksuaika- ja luottokortti. TUOHEN todellinen vuosikorko laskettuna 1500 euron käytössä olevalle luotolle on 20,9 %. Laskennassa on käytetty 3 kk:n euriborkorkoa (02/2015) ja siinä on huomioitu kuukausittainen tilinhoitomaksu. TUOHI on jatkuva luotto, se on voimassa toistaiseksi, ja sen myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy, Aleksis Kiven katu 9, Helsinki. Luottoraja on 1 000?10 000 euroa, korko on 3 kuukauden euriborkorko + 12 % ja tilinhoitomaksu on 5 euroa kuukaudessa, ei vuosimaksua. Lisätiedot tuohi.?. Nousukausirahoitus ei ole käytössä Vepsäläisen verkkokaupassa. www.vepsalainen.com
• Nro 21 ? 29.5.2015 Lauttasaari 17
• Lauttasaari 18 Nro 21 ? 29.5.2015 Saarella tapahtuu Lauttasaarelaiset yhdistykset voivat tällä palstalla tiedottaa tulevan viikon tapahtumistaan Lauttasaaressa. Tiedotteet viimeistään ilmestymisviikon maanantaina osoitteeseen seura@lauttasaari.fi Drumsö Pensionärer rf Sommarträffarna på Casino strandens cafe startar torsdgen 4 juni kl 14 och kommer att pågå till början av augusti. Välkommen. Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus Myllykallionrinne 1. Virasto: 1.6 - 31.8 ma, ke, pe klo 9-12. P. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi arkisin ma-pe klo 9-21 p. 09 2340 4302. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10-11, p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta Su 31.5. klo 11 Messu, Työrinoja, Andersson. Ei pyhäkoulua. Ti 2.6. klo 18 Avoin rukouspiiri. Ke 3.6. klo 19 Seurat seurakuntasalissa Juha Rintamäki, Annette Markkunen, Paula Tapola. Muita tapahtumia Kesäkerhossa on vielä vapaita paikkoja. Kesäkuun kesäkerhojen lisäksi jär­jestetään elokuussa 3.-11.8. kirkolla vauhdikasta ja mukavaa menoa. Kesäkerhon hinta 100 e sisältää ohjelman, lounaan ja välipalan 7 päivältä. Ilmoittautumiset eija.harkanen@evl.fi Kouluikäisten retki Puuhamaahan 3.6. Matkan hinta 35 e sisältää pääsymaksun, matkan ja lounaan. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: teijo.junnola@evl.fi Pop Up -perheneuvontaa Mustasaaressa 3.6. Mukaan ehtii klo 17 lähtevällä lautalla. Aarreristeily Porvoossa ti 16.6. Risteily alkaa Porvoon satamasta, jossa pestaudumme Sandra-nimiseen laivaan. Laiva vie meidät aarresaareen. Mitä kaikkea seikkailua voimme kokea tuolla matkalla, niin se jää nähtäväksi. Matkan hinta 35 e sisältää risteilyn, matkat ja lounaan. Ilmoittaudu 10.6. mennessä: teijo.junnola@evl.fi Kouluikäisten näytelmäretki Lohjalle Vivamoon 10.6. Vivamossa osallistumme näytelmiin: Marian Miekka ja kalastajat. Matkan hinta 20 e pitää sisällään matkan, lounaan ja välipalan. Ilmoittaudu viimeistään 2.6. teijo.junnola@evl.fi 10-leiri 22.-24.6. Siuntion Korpirauhassa 7-13-vuotiaille tytöille ja pojille. Eräohjelmaa, melontaretkiä ja seikkailuja. Leirin hinta 40 e / hlö sisarukset 30 e / hlö. Ilmoittautumiset teijo.junnola@evl.fi Muuta Kirkkoherranvirasto on auki kesäkaudella 1.6. - 31.8. välisenä aikana: maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9-12. Pappi päivystää virastolla ma, ke, ja pe klo 9-12. Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse maanantaista perjantaihin klo 9-21 p. 09 2340 4302 Kirkkokahvila avoinna ma, ti, to ja pe klo 10-17 ja ke 10-21, lounas klo 11-13. Pappi tavattavissa to klo 13-15 ja diakoniatyöntekijä ti, to, pe klo 11-13. Taidenäyttely. Päiväkerholasten keväinen taidenäyttely kirkkokahvilan aulassa 31.5. asti. Johannes församling Mer information på Johannes hemsida: www.helsingforsforsamlingar.fi/johannes Lö 30.5 kl. 8.15: Vårgudstjänst i S:t Jacobs kyrka med Drumsö lågstadium. Sö 31.5 kl. 10: Högmässa i S:t Jacobs kyrka. Lindström, Enlund. Kyrkkaffe. Kl. 12: Högmässa i Johanneskyrkan. Busck-Nielsen, Lindström, Almqvist. Damkören Sensivitas och Lindökören medverkar. Kyrkkaffe. On 3.6 kl. 14: Sommarcafé i S:t Jacobs kyrka. Lindström, Enlund. Kl. 18: Veckomässa på Lekholmen. JEHOVAN TODISTAJAT Raamatullinen esitelmä sunnuntaina 31.5. 2015 klo 11.00: ?Pidä ?pelottava päivä? läheisenä mielessäsi!?. Puheen jälkeen raamatuntutkistelu: ?Tuemme us­ kollisesti Kristuksen veljiä?. Kaikki tervetulleita. Ei kolehtia. Valtakunnansali Lauttasaarentie 10. www.jw.org/fi Liity hyvään Seuraan! Lauttasaari-Seura on saarelaisten edunvalvoja. Täytä jäsenlomake osoitteessa www.lauttasaari.fi tai Punaisella Huvilalla. Jäsenmaksu henkilöjäseniltä 20 euroa vuodessa. Vankkaa asiaa Lauttasaaresta Lauttasaari-Seura myy Lauttasaari-aiheisia kirjoja Punaisessa Huvilassa. Tervetuloa ostoksille! Ville Elomaa: Saarielämää -kuvia Lauttasaaresta 1890-1939, 35 euroa, jäsenhinta 30 euroa Kristian Stockmann: Sommarliv på Björkholmen Kesäpäiviä Koivusaaressa 20 euroa Lauttasaari.fi ? Tutustu uusittuun sivustoon! ? Larun uutiset ja tapahtumat ? Lue Lauttasaarilehti netissä ? Paljon ajankohtaista Laru-tietoa! Lauttasaari-Seura ry Punainen Huvila Kauppaneuvoksentie 18 Avoinna: maanantaisin klo 9.30-16.30 Tiira-taidejuliste Erik Bruunin LauttasaariSeuralle suunnittelema Tiira-taide-juliste (50x70 cm) myynnissä Punaisella Huvilalla. Julisteesta myös 50 numeroitua arvokappaletta, joissa Erik Bruunin signeeraus. Julisteen voi ostaa myös valmiiksi kehystettynä. Laadukkaissa alumiinikehyksissä kaksi värivaihtoehtoa: musta ja alumiini. Kai. R. Lehtonen: Lauttasaari ennen metroa 25 euroa ? Juliste 25 ? ? Juliste + kehys 85 ? Näistä -20% Seuran jäsenille. ? Signeerattu juliste 180 ? ? Signeerattu juliste +kehys 240 ? Punainen Huvila ? Kauppaneuvoksentie 18 ? Avoinna maanantaisin klo 9.30-16.30 Larutori Larutorin rivi-ilmoitukset maksavat 6 e/rivi. Riville mahtuu n. 25 merkkiä. Lähetä ilmoitustekstisi osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. Perjantaisin ilmestyvän lehden viimeinen aineistopäivä on saman viikon maanantai. Palvelukseen halutaan Luotettavalle ja vastuuntuntoiselle osa-aikaista, kevyttä talonmiestyötä. Asko Saarinen 040 505 2059. Myydään Eno RST liesi veneeseen/mökille. Hp. 100 e. P. 040 541 3306. AA-kokouksia Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja la klo 17.30 Lauttasaaren kirkko, D-porras.
• Nro 21 ? 29.5.2015 Lauttasaari Palveluja tarjotaan 19 Varaa paikkasi tälle palstalle numerosta 050 591 6466 tai osoitteesta seura@lauttasaari.fi. Hinnat alkaen 25 ?+alv/lehti. Ilmoitus laitettava vähintään neljään perättäiseen lehteen. Katso tarkemmat hintatiedot mediakortista osoitteessa www.lauttasaari.fi. Kaikki viime vuoden Lauttasaari-lehdet osoitteessa lehtiluukku.fi Vuokraa juhlatilat max. 30 hengen tilaisuuksiin Punaiselta Huvilalta. Arkisin tuntiveloitus 45 ?/tunti, la-su päiväveloitus 240 ?/pv. Lauttasaari-Seuran jäsenille hinnoista ? 20 %. Tiedustelut: seura@lauttasaari.fi tai p. 050 591 6466 Kauden viimeinen Lauttasaari-lehti ilmestyy perjantaina 26. kesäkuuta. Heinäkuussa lomaillaan. Seuraavan kerran lehti ilmestyy 7. elokuuta. Teethän ilmoitustilavaraukset mielellään jo kesäkuussa. Tiedustelut ja varaukset: seura@lauttasaari.fi tai 050 591 6466. Vuokraa kokoustilat max. 30 hengen tilaisuuksiin Punaiselta Huvilalta. Arkisin tuntiveloitus 45 ?/tunti, la-su päiväveloitus 240 ?/pv. Lauttasaari-Seuran jäsenille hinnoista ? 20 %. Tiedustelut: seura@lauttasaari.fi tai p. 050 591 6466.
• 20 Lauttasaari *Tarjous voimassa rajoitetun ajan, valituista varastotiloista, koskee ainoastaan uusia asiakkaita, ei sisällä vakuutusta tai aloitusmaksua. Nro 21 ? 29.5.2015