Lauttasaari 3.8.2017 - Lehtiluukku.fi

Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Nro 25 3.8.2017 tammi 9 Lauttasaaren Silmälääkärikeskus Lauttasaarentie 5 Ark 10-18, La 10-15 Ajanvaraus 09 675 122 www.lauttaoptiikka.fi TIMO HELLSTEDT • Silmätautien erikoislääkäri • Silmäkirurgi • Lääketieteen tohtori • Harmaakaihileikkaukset • Taittovoimaleikkaukset • Näöntutkimukset • Silmien terveystutkimukset • Silmäsairauksien hoidot • Silmälaboratorio / kuvantamistutkimukset Etsitkö aktiivista ja tuloksellista välittäjää? Ota yhteyttä! Helsingin Kotijoukkue Oy, Urheilukatu 5, 00250 Helsinki | www.kotijoukkue.fi VILLE PULKKINEN myyntineuvottelija, KiAT 040 486 1987 ville.pulkkinen@kotijoukkue.fi OSTOTOIMEKSIANTO: LAUTTASAARI. Asiakkaani etsii 1–2h kotia Lauttasaaresta. Kaikenkuntoiset ja -kokoiset huomioidaan. Kaupat nopeasti. Myyjälle ei kuluja, ostaja maksaa välityspalkkion! Luottamukselliset yhteydentot: Ville Pulkkinen 040 486 1987, ville.pulkkinen@kotijoukkue.fi Rakennetaanko Kotkavuorelle? Kaupunki purki Kotkavuorelta vesitornin ja vakuutti, että puisto tulee säilymään virkistysalueena. Lauttasaari-Seuran tietojen mukaan puistoon suunnitellaan kuitenkin suurta asuinaluetta. s. 3 LINGUAJOY KIELIKURSSIT englanti espanja italia ranska saksa mandariini ruotsi venäjä
Ajassa PÄÄKIR JOITUS 3.8.2017 Nyt viikolla. 2 3.8.2017 Nro 25 Onko vesi lämmintä? Heinäkuu Helsingissä ei ole ollut erityisen kuuma. Ylimmät lämpötilat ovat hetkittäin olleet tavanomaisia, mutta etenkin yön alimmat ovat olleet varsin viileitä. Hellepäiviä ei ole tilastoihin kertynyt yhtään. Se on näkynyt myös Lauttasaaren rannoilla, uimareita on ollut vähän. 15-16-asteinen vesi on viileämpää kuin moni uimari toivoisi. Entäs sitten sinilevä? Viileä kesä on parantanutkin vedenlaatua, joka tätä kirjoittaessa on Lauttasaaren rannoilla hyvä. Uimavedessä on vain vähän haitallisia bakteereja. Itämeri on poikkeuksellinen sekoitus hieman suolaista ja makeaa, matalaa ja kivikkoista. Itämeren eliöstö on harvinainen sekoitus valtamerten ja makeiden vesien eläinja kasvilajeja. Toisaalta suolapitoisuuksien erilaisuus kerrostaa veden ja hidastaa sen vaihtuvuutta. Tämä on syy, miksi ravinteet rikastuvat levien ravinnoksi erityisen herkästi. Rehevöityminen onkin Itämeren näkyvin ongelma, joka koskettaa meitä kaikkia. Sinileväkukinnat, sameat vedet ja limaiset rannat piinaavat kesänviettäjiä niin Lauttasaaressa kuin saaristossa. Vaikutukset ulottuvat myös tärkeisiin kalakantoihin puhumattakaan matkailuelinkeinosta. Paljon on tehty, paljon on vielä tekemättä. Itämeren suojelu vaatii kansainvälistä yhteistyötä ja typen ja fosforin mereen pääsyn rajoittamista. Vaikka merkittäviä hankkeita on saatu toteutettua, toisia käynnistettyä, ja joitain suunniteille mukaan lukien Kaliningradin ja Pietarin jätevedet, emme voi jäädä osoittelemaan muita. Emme ole puhtoisia itsekään. Typpeä ja fosforia päätyy mereen hulevesinä. Suomessa etenkin maatalouden osuus siitä on suuri. Meidän täytyy toimia yhdessä ratkaisujen löytymiseksi ja niiden rahoittamiseksi. Kyse on vastuustamme ympäristöllemme, tuleville sukupolville ja myös meille itsellemme. Lauttasaaren rannat ovat juuri niin hyviä kuin niiden uimavesien laatu. Vesi ei ehkä ole lämmintä; se on sellaista ”saaristolämmintä”. En itse kaipaa kuumaa kesää, mutta rakastan raikkaita rantojamme. Niklas Koskimies Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen Elokuun Suomi100 -teemana on kirjallisuus. Lähde kuuntelemaan saarelaisia kirjailijoita kirjallisuusiltaan Lauttasaaren kirjastoon 30.8. klo 18! TEKSTI Katja Pesonen KUVA Antti Kokko Lauttasaaren liikuntapuiston eli Pyrkän kentän huoltorakennuksen tulipalo yöllä 28. heinäkuuta koskettaa monia. Kenttää eivät käytä pelkästään lauttasaarelaiset, vaan sinne tullaan ahkerasti myös muualta pääkaupunkiseudulta ja turnausten aikaan myös muualta Suomesta liikkumaan ja pitämään hauskaa. Liikuntapaikan hoitaja Antti Kokko kertoo, että kahdesta pukukopista isompi koki tuhoja. Sen kolme ikkunaa, ulkovalo ja ulkoseinän sähköjohdot hajosivat ja rakennukseen tuli vesivahinko. Pienempi pukukoppi selvisi traagisesta tapahtumasta, mutta palohenkilöstö joutui rikkomaan kattoa kymmenen neliömetrin alueelta varmistaakseen, ettei sieltä löydy palopesäkkeitä. Nyt isoa pukkaria odottaa remontti. ”Iso pukukoppi on koko elokuun pois käytöstä. Pieni pukukoppi pyritään saamaan kuntoon tämän viikon aikana niin, että se saataisiin käyttöön jo ensi viikolla”, Kokko kertoo. Nyt kulku Pyrkälle tapahtuu parkkipaikkojen kautta takaosasta. Etuosan vessat ovat pois käytöstä ja tilalle on tullut takana sijaitseva vessa, joka on tähän asti ollut käyttämättömänä. Sen verran tilaa joka tapauksessa on, ettei Kokon mukaan pitäisi tulla ongelmia ahtauden kanssa. Pieneen pukukoppiin mahtuu noin 25 henkeä kerrallaan ja käytössä ovat vessat ja suihkut. Tekijöistä ei vielä jutun kirjoittamisen aikaan ollut tietoa. ”Näyttää kuitenkin siltä, että ensin on sytytetty roskis skeittirampin luona, sen jälkeen koripallokentän roskis ja lopulta pukuhuoneen sisäänkäynnin luona, mikä on päätynyt suurempaan tuhoon kuin mitä tekijät ehkä ajattelivat.” Kokon mukaan savunhaju alueella on kova edelleen ja sen huomaa takuulla jokainen kävijä. Pyrkästä on kuulemma tullut nyt pieni vaelluspaikka, kun ihmiset tulevat katsomaan sitä, ottamaan kuvia ja juttelemaan tapahtuneesta. Pyrkän kentän huoltorakennus on rakennettu 1950-luvulla, joten sillä on historiallista arvoa. Pyrkän pukkari remonttiin Pyrkän huoltorakennus vaurioitui tulipalossa viikko sitten. Punkkitutkimus valmistuu Saaristolääkärit on tehnyt useita kuukausia punkkitutkimusta yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. Sillä kartoitetaan muun muassa punkkien levinneisyyttä ja niiden levittämiä tauteja. Tutkimuksia varten on tarvittu lauttasaarelaisten tuomia punkkeja, joita he ovat löytäneet itsestään tai vaikka lemmikkieläimestään. Kiitos ahkerien saarelaisten, jotka ovat tuoneet punkkeja Heikkaan torin punkkibussiin, punkkitutkimuksen valmistuminen tänä syksynä näyttää mahdolliselta. Punkit liikkuvat erittäin aktiivisesti luonnossa alkusyksystä, jolloin hieman kesästä viilentynyt ja kosteampi ilma saa punkit lähtemään aluskasvillisuudesta liikkeelle. Elo-syys-lokakuussa on sen vuoksi erityisen tärkeää pukeutua suojautuvasti luonnossa liikuttaessa, ja tehdä heti luontoretken jälkeen tarkka punkkisyyni. Perheenjäsenten ja lemmikin tarkistamisen lisäksi myös vaatteiden huolellinen ravistelu ja tarvittaessa peseminen kuuluu osana huolellisesti tehtyyn punkkisyyniin. Puutiaisaivokuumerokotteella kannattaa suojautua myös ennen syksyn sieni -ja marjaretkiä. Kahdella kahden viikon välein otettavalla rokotteella saa hyvä suojan taudilta. Saaristolääkärien punkkibussi päivystää Lauttasaaren Heikkaan torilla S-Marketin edessä vielä elokuun ajan joka torstai kello 15-18.30. Lauttasaarelaisia pyydetään edelleen aktiivisesti tuomaan kaikki Lauttasaaresta löytämänsä punkit tutkittavaksi. Ohjeet punkin tuomiseen liittyen löytyvät osoitteesta saaristolaakarit.fi/punkinesitiedot.
3 3.8.2017 Nro 25 > Puheenaihe < Lauttasaaressa on hyvin säilyneitä viheralueita, joista huomattavimpia on Kotkavuori. Se on harvinainen muinaisalue, jossa on yhä havaittavissa jääkauden Litorinameren rantaa, pyöreine rantakivineen. Kotkavuori voisi kuulua kansalliseen kaupunkipuistoon. Saaren omistanut kauppaneuvos Julius Tallberg luovutti vuonna 1958 Helsingille korvauksetta Lauttasaaresta merkittävän määrän puistoalueita, yksi niistä oli Kotkavuori. Ehtona oli, että asemakaavan alueet tulee säilyttää niille merkityssä tarkoituksessa. Kotkavuorelle rakennetusta vesitornista tuli kulttuurihistoriallisestikin merkittävä maamerkki, mutta kun sen kunto rapistui, kaupunki päätti purkaa sen. Kallion laki täytettiin murskeella, peitettiin ravinteikkaalla maakerroksella ja maisemoitiin niityksi. Alue aidattiin luonnonmukaisen lopputuloksen varmistamiseksi. Helsinki vaali Kotkavuorta puistona, sopimuksen ja odotusten mukaisesti. Maakuntakaavassa Kotkavuori kuuluu arvokkaaseen kulttuurialueeseen – siihen ei pitäisi kajota lainkaan. Maankäyttöja rakennuslain mukaan yleiskaavassa on otettava huomioon maakuntakaavan määräykset. Mutta kuinka Kotkavuoreen suhtautuivat kaavoittajat? Helsingin uudessa yleiskaavassa Kotkavuori on esitetty rakennettavaksi kantakaupunkitehokkuudella. Päättäjä myöntää, virkamies kiistää Kotkavuori kuuluu suunniteltuun Länsiväylän kaupunkibulevardialueeseen. Jotta Länsiväylästä voidaan tehdä kaupunkibulevardi on tieväylän pientareet hankittava valtiolta rakennusmaaksi. Hankkeen kannattavuus edellyttää huomattavaa asuntomäärää, jota ei voida saavuttaa ilman ylikorkeaa rakentamista. Niinpä yleiskaavan C2-korttelitehokkuus antaa mahdollisuuden rakentaa Kotkavuorelle vähintään 10-kerroksisia taloja. Lauttasaari-Seuran valitus yleiskaavaluonnokseen turvasi Kotkavuoren laelle kapean viherkäytävän, muu puistoalue jäi tehokkaan rakentamisen alueeksi. Pian Seuraan kantautui tietoja, että puistoalue on tarkoitus rakentaa nopeasti alueellisen maankäyttösuunnitelman mukaisesti. Kun Helsingin Tilakeskus teki Lauttasaaressa koulutarveselvitystä, kävi ilmi, että Kotkavuorelle suunnitellaan uutta asuinaluetta tuhannelle asukkaalle vuodeksi 2026. Nämä tiedot kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Mikko Aho on kiistänyt. Hänen mukaansa Kotkavuori ei ole työlistalla, vaikka jopa Lauttasaaren alueellista maankäyttötarkastelua koskevan julkaisun kansikuva viittaa valmiiseen suunnitelmaan. Kotkavuoren tilannetta tiedustelleelle kaupunginvaltuutettu Terhi Koulumiehelle Aho kertoi, ettei Kotkavuoren aluetta koskevaa kaavaa ole tiedossa. On selvää, että asemakaavoituksen täytyy olla jo varsin pitkällä jotta Kotkavuoren alue voisi olla valmis vuonna 2026. Kaupunkiympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Risto Rautava myönsi, että Kotkavuoren maankäyttöselvitystä käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa tämän vuoden keväällä. Olematonta osallistamista On selvää, että asuinalueet pyritään sijoittamaan uuden metrolinjan ja sen asemien läheisyyteen, mutta miksi puisto, jossa sijaitsee muinaismuistoja rakennetaan? Sen pitäisi olla Tallbergin puistoja koskevan luovutusehdon ja maakuntakaavan mukaan mahdotonta. Ympäristöministeriö on ohjeistanut, että asianosaisia tulisi osallistaa ja kuulla läpi kaavoitusprosessin. Kotkavuoren nykyisiä asukkaita tai Lauttasaari-Seuraa ei ole informoitu alueen suunnittelusta lainkaan. Kirjoittaja on Lauttasaari-Seuran kaavoitus-, ympäristöja liikennetyöryhmän puheenjohtaja. “Rakentamisen pitäisi olla Tallbergin puistoja koskevan luovutus ehdon ja maakuntakaavan mukaan mahdotonta.” Julius Tallberg luovutti Kotkavuoren muinaisalueen puistoksi helsinkiläisille. Nyt sinne suunnitellaan 10-kerroksisia taloja tuhannelle asukkaalle. TEKSTI ja KUVAMANIPULAATIO Jukka Tulkki Kuvamanipulaatio Kotkavuoren suunnitelmasta liitettynä kaupungin karttapalvelun 3d-malliin. Näkymä on Pohjoiskaaren ja Taivaanvuohentien risteyksestä. Tuhat asukasta Kotkavuorelle? Puistot puistoina ? Kauppaneuvos Julius Tallberg halusi varjella Helsingille luovuttamiaan Lauttasaaren puistoja. ? 15.6.1945 päivätyn sopimuksen ja 18.12.1958 päivätyn luovutuskirjan mukaan Tallbergin omistamat puistot siirtyvät korvauksetta Helsingin kaupungille ehdolla “asemakaavaan puistoalueeksi merkityt alueet niille määrättyyn tarkoitukseen käytettäviksi”.
4 3.8.2017 Nro 25 Lauttasaarelainen kirjailija Meri Savonen muistelee mummiaan. Hän loikoili tämän kanssa sängyllä ja katseli seinällä olevaa maalausta Lapin tuntureista. Mummi keksi siihen tonttutarinoita: ”Tuota tietä pitkin ne kulkevat Korvatunturiin, jossa asuu Joulupukki ja tonttuja. Tuossa tien vieressä on tuollaisia pieniä rakennuksia, asuukohan niissäkin tonttuja?” Pikku-Meri kuunteli haltioituneena. Ei ehkä ole sattumaa, että hän on aikuisiällä kirjoittanut Tonttulapset-kirjasarjaa, johon äskettäin ilmestyi kolmas osa, Tonttulapset ja salaisuuksien huvila (Robustos 2017). Ensimmäinen osa oli joulusatu Korvatunturin tontuista, jotka lähtivät pelastamaan vaarassa olevaa joulua. Toisessa osassa he auttavat saunatonttuja pelastamaan puusaunat. Uudessa kolmannessa osassa tonttulapset matkaavat Hankoon, joka on tunnettu jäätelönvärisistä vanhoista villoistaan, joilla kaikilla on aivan oma nimensä. Tonttulapset vierailevat Villa Sukassa serkkujensa huvilatonttujen luona, jotka pitävät huolta vanhoista rakennuksista. Villa Sukka -huvilassa asuu kirjailija Aaro Attinen, joka yhtäkkiä katoaakin jäljettömiin. Se houkuttelee luihuja kutsumattomia vieraita, jotka haluavat tehdä villasta hotellin ja purkaa vanhat kauniit sivurakennukset, joissa on huvilatonttujen salainen koti. Tontut pistävät toimeksi, jotta Aaro löytyisi ja huvila saataisiin pelastettua. Toinen täksi kesäksi ilmestynyt Savosen kirja Iidan ja Matin seikkailupäivä kertoo Iida-oravasta ja Matti-siilistä. He asuvat Klamilan kylässä Kaakkois-Suomessa. He ovat koko elämänsä rakastaneet tarinoita kuninkaallisista, ja innostuvat saadessaan tietää, että heidän kotikylänsä lähellä Lamminkoskella on oikeasti Venäjän keisariperhe kesää viettämässä. He lähtevät näiden luokse ja haaveilevat pääsevänsä mukaan keisarilliseen palatsiin suureen maailmaan. Kuvakirjan tilasi häneltä Klamin sukuyhdistys ihan omaksi ilokseen, mutta Savonen sai heiltä luvan etsiä kirjalle myöhemmin kustantajan. Venäjän keisariperhe on todellakin viettänyt kesää Lamminkoskella, joten siltä osin tarina pitää täysin paikkansa. Kirjan on kuvittanut Johanna Lumme. ”Ehkä jossain vaiheessa kirjoitan kirjan myös Lauttasaaresta”, Savonen hymyilee. Säännöllisin väliajoin puhutaan siitä kuinka perinteinen kirja olisi kriisissä. Lastenkirjat sitä vastoin ovat pitäneet pintansa niin kirjastoissa kuin lahjaksi ostettuna. ”Lauttiksen Info-kirjakaupasta kerrottiin, että klassikoita myydään edelleen eli Mauri Kunnasta, Muumeja ja erilaisia satukokoelmia, Tammen kultaista kirjastoa ja Astrid Lindgreniä. Harry Potter kiinnostaa vieläkin. Uskon, että monet aikuiset muistavat omat lempikirjansa lapsuudestaan ja haluavat siirtää niitä omille lapsilleen. Lastenkirjoihin vaikuttavat myös tvja elokuvamaailma, kuten Frozen, Ryhmä Hau ja Risto Räppääjä”, Savonen kertoo. Savonen alkoi kirjoittaa Tonttulasten ensimmäistä osaa vuonna 2010 silloin, kun olisi oikeasti pitänyt tehdä gradua. Uusin kirja syntyi äitiyslomalla. Hänen tyttärensä – neljännen polven lauttasaarelainen – on puolitoistavuotias ja Savonen odottaa sitä hetkeä, kun lapsi on sen ikäinen, että hänelle voi lukea niitä klassikkoteoksia, joiden maailmoissa hän itse on kasvanut: Taru sormusten herrasta, Viisikko, Runotyttö, Mestaritontun seikkailut, Astrid Lindgrenin mikä tahansa. Siksi hänelle alun perinkin tuntui luonnolliselta kirjoittaa nimenomaan lastenkirjoja. ”Lastenkirjat ovat niitä kirjoja, jotka haluan säilyttää omassa kirjahyllyssäni. Nyt aikuisena kerään kirjoja, joita olen lapsena lukenut. Esimerkiksi 100 eläinsatua -kirjan löytämiseksi jouduin tekemään uskomatonta salapoliisityötä ennen kuin sain sen käsiini. Disneyn 1980-luvulla ilmestyneitä kirjakerhon kirjoja olen etsinyt alkuperäisinä mattapintaisina, ei kiiltäväpintaisina, jollaisia ne olivat myöhemmin”, hän hymyilee. Kirjoista jää muistin sokkeloihin yksityiskohtia, jotka muistaa vuosienkin päästä. Mitä ihmettä se oli se inkiväärijuoma, jota Viisikoissa juotiin? Olipa se ihana se Marikin kotiapulainen Alva, joka rakastui nuohoojaan. Peppi Pitkätossun puutarhassa taas oli aivan mahtava puu, joka kasvatti limonadeja. ”Sitä muistaa vieläkin, miltä suosikkikirjat tuoksuivat, tuntuivat ja näyttivät. 100 eläinsatua -kirjasta katsoin ihastuneena: ’Oi tässä on tämä koira kylvyssä ja kyllä nuo kuplat olivatkin kauniita! Kirjat jäävät vahvasti lapsen mieleen.” ”Sitä muistaa vieläkin, miltä suosikkikirjat tuoksuivat, tuntuivat ja näyttivät” Satumaailman seassa Meri Savonen ei jättänyt satuja lapsuuteen. Nyt aikuisena hän kirjoittaa niitä ja kerää lapsuutensa satukirjoja omaan kirjahyllyynsä. TEKSTI Katja Pesonen KUVA Janne Hiedanniemi Sadut ja etenkin eläinhahmot olivat Meri Savosen ja mummin yhteinen juttu vuosikymmeniä. ”Yhdessä kävimme leffassa kattomassa piirrettyjä ja mummi piirsi minulle aina ihania eläinhahmoja kirjeisiin ja kortteihin. Mummi luki Nalle Puh -sarjakuvia vielä yhdeksänkymppisenä.” Meri Savonen ? (s. 1979) ? Tonttulapset ja salaisuuksien huvila (2017) ? Iidan ja Matin seikkailupäivä (2017) ? Peippometsän bändikilpailu (2013) ? Tonttulapset ja ketuilla ratsastavat vieraat (2011) ? Tonttulapset ja seikkailujen joulu (2010) Meri suosittelee lapsille Top 5 1. Astrid Lindgrenin lastenkirjat: Lotat, Marikit, Saariston Lapset, vähän vanhemmille Ronja Ryövärintytär ja Veljeni Leijonanmieli 2. Aili Somersalon Mestari tontun seikkailut 3. Lisa Tetznerin Musta Veljeskunta, osat I & II 4. J.K. Rowlingin Harry Potterit 5. L.M. Montgomeryn Vihervaaran Annaja Runotyttö-kirjat Lauttasaaren lastenkirjojen heinäkuun Top 10 1. Missä Vallu? Aikamatka, Martin Handford 2. Auringonmuna, Elsa Beskow 3. Noksu ja päivän sää, Mikko Kunnas 4. Viiru kateissa, Sven Nordqvist 5. Majas Alfabeta, Lena Anderson 6. Kaikki peliin, Sinttu!, Lin Hallberg 7. Bu och Bä i skogen, Olof och Lena Landström 8. Piraatti-Pate Pääsen päiväkotiin, Amanda Li 9. Dinojuna, Kyydissä!, Jim Henson`s 10. Risto Räppääjä ja Väärä Vincent, Sinikka ja Tiina Nopola Lähde Suvi Kukkonen, Info-kirjakauppa Lauttiksen myymälävastaava
5 3.8.2017 Nro 25 Erkkeri 4 ONKO ALASELKÄKIPUA? 4 VAIVAAKO LONKKAKIPU? 4 PUUTUUKO SORMET / VARPAAT? 4 OIKUTTELEEKÖ HIIRIKÄSI? 4 ONKO NISKA JUMISSA? KALEVALAINEN JÄSENKORJAAJA ILPO KANKKUNEN 050 350 8432 www.varaaheti.fi/kalevalainen Lauttasaarentie 37 A (LT3), 00200 Helsinki VÄINÖNPOIKA S-Market Itälahdenkatu Koko aikataulu: saaristolaakarit.fi Torstaisin klo 15-18.30 Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 28, 00200 Helsinki Kauppakeskus Lauttis Puhelin 09 682 4050 lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi Veli-Pekka Närhi tj, alalla vuodesta 1994 0400 810 540 Markku Enström LKV, alalla vuodesta 1988 0400 416 114 ERKKERI LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS 72 m² Kuikkarinne 7 B. Vanhan Lauttasaaren halutuimmalta paikalta! Tämä 4H, AVOK, RT, KPH, LÄNSIPARV on laadukkain materiaalein uudistettu täysin uutta vastaavaksi. Erittäin valoisa läpitalon huoneisto, makuuhuoneet itään ja olohuone ja parveke länteen, juuri niin kuin suunnittelu tulisikin tehdä. Huoneisto sijaitsee hissitalon 2/5 kerroksessa. Kasinonranta näkyy parvekkeelta. Metroasemalle muutama sata metriä. Hp. 458.000€ 70 m² Melkonkatu 7. Hieno tilaisuus, paras sijainti talossa! Ylimmän 6/6 kerroksen kulmahuoneisto, jossa 3H, K, KPH, LASITETTU ETELÄPARVEKE. Huoneiston kylpyhuone on mukavan tilava, jossa myös pitkä amme. Keittiön ruokailutila on modernisti yhteydessä avaraan olohuoneeseen. Tässä taloyhtiössä on pesutupa, saunat ja uima-allas asukkaiden käytössä. Erittäin valoisa huoneisto vehreällä paikalla. Lähin uimaranta ja upeat kävelymaastot mukavan lähellä. Hp. 335.000€ Soita ja kysy lisää. Tarjoa myyntiin, Erkkerillä edullinen välityspalkkio ja kokeneimmat myyjät. Kiinteistömaailma I Asuntovarma Oy LKV Lauttasaarentie 16, 00200 Helsinki Puh. (09) 622 4141 lauttasaari@kiinteistomaailma.fi Joku valitaan aina muita useammin. www.kiinteistomaailma.fi/helsinki-lauttasaari Meiltä Lauttasaaren Kiinteistömaailmasta saat aina: Asuntosi videoesittelyn ammattilaisen ja edelläkävijän toteutuksella. Ammattivalokuvaajan ottamat kuvat. Asiakaspalautteiden perusteella markkinoiden parhaimman 24/7 videoesittelymedian. VARAA ESITTELYPAIKKA LAUTTASAARIPÄIVILLE TALLBERGIN PUISTOTIELLE Lauttasaari-päivien myynti-/esittelypaikkojen varaaminen yrityksille ja yhdistyksille on alkanut. Tiedustelut ja paikkavaraukset: seura@lauttasaari.fi tai p. 050 591 6466. TERVETULOA MUKAAN! 2.9. Lauttasaari-lehden voit lukea myös lehtiluukku.fi -palvelussa.
6 3.8.2017 Nro 25 Lauttasaari on kehittynyt kalastajakylästä ensin huvilayhteiskunnaksi ja sittemmin sillan rakentamisen ja erilaisten rakentamisen vaiheiden jälkeen asumisympäristöksi, jossa merellinen luonto on edelleen lähellä sen asukkaita. Syntyperäinen lauttasaarelainen, arkkitehti Juha Petäjä onkin sitä mieltä, että saarelle rakennettaessa tulisi huomioida sen olemassa oleva ympäristö niin, että uudet rakennukset ovat tähän sopivia. ”Uudisrakentaminen pitäisi sopeuttaa olemassa olevan ympäristön mittoihin”, hän sanoo. Lauttasaaren kylä syntyi, kun kalastajat ja maanviljelijät alkoivat raivata peltoja saaren keskiosaan. Saaresta muodostui myöhemmin huvilayhteiskunta, kun sen pohjoisosaan alettiin 1800-luvulla rakentaa Helsingissä asuvien säätyläisperheiden huviloita. Julius Tallberg oli ostanut pääosan Lauttasaaresta 1910-luvulla ja hän teetti saarelle huvilakaupunkityyppisen asemakaavan vuonna 1913. Asukasluku säilyi kuitenkin pienenä pitkään 1900-luvulle, sillä ainut kulkuyhteys kaupunkiin oli lautta. Kun silta Lauttasaaresta mantereelle valmistui vuonna 1935, alkoi voimakas rakentaminen ja väestönkasvu. ”Sillan rakentamisen jälkeen Lauttasaareen alkoi tulla asutusta ja Lauttasaaren ensimmäiset kerrostalot rakennettiin jo 1930-luvulla”, kertoo Petäjä. Lauttasaari kuului Huopalahden kuntaan aina vuoteen 1946, jolloin se liitettiin Helsingin kaupunkiin. Saari sai asemakaavan vuonna 1951, jossa oli selviä yhtäläisyyksiä Tallbergin teettämään kaavaan. Esimerkiksi pääkadut olivat samoilla paikoilla. Matalahkot, yleensä neljäkerroksiset kerrostalot oli sijoitettu väljästi puistomaiseen ympäristöön ja olemassa olevaa puustoa pystyttiin näin säilyttämään. Parhaiten säilynyt kokonaisuus 1950-luvun alkupuolen rakennuksista on Isokaaren alkupään talot. Näiden vuosien aikana rakennettiin lisäksi muun muassa Gyldenintien ekonomitalot, Lauttasaaren kirkko, Myllykallion koulu ja Johtamistaidon opisto sekä Särkiniemen Veijarivuoren ja Länsiulapanniemen alueiden mökkikylät. Myös Petäjä, joka on työurallaan keskittynyt erityisesti korjausrakentamisen suunnitteluun, näkee, että 1950-luvulla Lauttasaareen rakennettiin taloja, joissa ympäristö otettiin hyvin huomioon. ”50-luvun alkupuolen talot muodostavat kivan miljöön, nelikerroksiset talot istuvat hyvin luontoon, rapatut pinnat luovat yhtenäisen ilmeen, jota on vielä piristetty väreillä”, Petäjä kuvaa. Rakennustuotannossa ruvettiin kehittämään elementtitekniikkaa sodanjälkeisen asuntorakentamisen tehostamiseksi. Ensimmäiset elementtirakenteiset asuintalot tehtiin jo 1950-luvulla, mutta laajemmin elementtien käyttö yleistyi 1960-luvulla. ”Ensimmäiset elementtitalot olivat suoraviivaisia ja suunnittelu tarkkaa, mutta myöhemmin pyrittiin rakentamaan kustannustehokkaasti ja teollisuuspainotteisesti, joka huononsi arkkitehtien kädenjälkeä ”, Petäjä kuvaa. Elementtitekniikan hyödyntäminen ja tehokas rakentaminen ovat nähtävissä Lauttasaaressa selkeimmin Vattuniemen alueella. Teollisuusalue muutettiin pala palalta asuinalueeksi. Talot ovat isoja ja julkisivut karkeita. Myöhemmin näitä rakennuksia onkin uudistettu julkisivuiltaan. ”Esimerkiksi entisen Mahoganyn korttelissa on jälkikäteen tehty julkisivuremontti, talot ovat saaneet uudet pinnoitteet ja parvekkeet”, kertoo Petäjä. Yhteiskunnassa tapahtunut yleinen vaurastuminen 1970-luvun jälkeen vaikutti myös rakentamiseen, joka näkyi Lauttasaaressa esimerkiksi siinä, että sinne ryhdyttiin rakentamaan vauraampia merenrantarakennuksia. ”Viimeisen kymmenen vuoden aikana on rakennuksia tehty meren rannoille ja meren päälle, esimerkiksi Vattuniemessä rakennettiin aiemmin keskiosaan, mutta myöhemmin siellä on rakennettu rannoille”, Petäjä valottaa. Lauttasaaren rantarakentamisessa on Petäjän mukaan pitkään noudatettu periaatetta, että rantaan tulevat rakennukset rakennetaan mataliksi. Hänen mukaansa luontoympäristöä ja rantoja ei enää huomioida rakentamisessa samalla tavalla kuin aikaisemmin. ”Arkkitehtuurissa esiintyy muoti-ilmiöitä, kun keksitään jotain, tehdään sitä ja halutaan herättää huomiota, ja silloin lopputulokset eivät välttämättä ole niin hyviä ja ympäristöön sopivia”, Petäjä ilmaisee. Esimerkkinä Petäjä mainitsee muun muassa vahvistetun Lohiapajanlahden kaavan. ”Kaavassa on iso kortteli, jossa on viisi isoa kerrostaloa – ne ovat korkeampia kuin ympäröivät rakennukset ja ne peittävät näkymiä kadulta. Tästä tuli kaavoitusvaiheessa muistutuksia, mutta kaava kuitenkin vahvistettiin”, hän harmittelee. Viime vuosina on Lauttasaaressakin ylipäänsä painotettu lisärakentamista ja uusia taloja on Petäjän mukaan alkanut tulla sellaisiin paikkoihin, joihin ne eivät ole sovi. ”Uudisrakentamisessa ei tulisi tehdä mitään liian poikkeavaa”, hän painottaa. Tulisi huomioida rakennusten korkeudet ja valita ympäristöön sopivia rakennusmateriaaleja. ”Esimerkiksi lasia tai terästä ei tulisi käyttää sellaiseen ympäristöön, johon ne eivät sovi”, Petäjä sanoo. Lauttasaaressa on Petäjän mukaan kuitenkin olemassa myös uusia hyvin ympäristöön sopivia rakennuksia, kuten Vattuniemen rannan rakennukset. Lauttasaaressa on myös säilytetty joitakin luontoympäristöjä, josta Petäjä mainitsee esimerkkinä Kotkavuoren puiston, jonne ei vielä ole rakennettu ollenkaan. Viime vuoden lopulla vahvistettu Helsingin uusi yleiskaava huolettaa Petäjää. Merkittävä osa Lauttasaarta on merkitty kaavassa tehokkuudeltaan kantakaupungiksi. Vanhat kerrostaloalueet ja matalat rivitalot ovat jäämässä pahasti uusien kerrostalojen varjoon. Laajat merenrantojen täytöt ja puistoalueille rakentaminen ovat hävittämässä vielä nyt näkyvää alkuperäistä luontoa. Kalastajakylän kehitys kaupunginosaksi Lauttasaari on kehittynyt vuosien aikana pienestä harvaan asutusta kalastajakylästä Helsinkiin kuuluvaksi kaupunginosaksi. Minkälaisia ovat saaren rakennetun ympäristön piirteet ja miltä saaren uudisrakentaminen näyttää lauttasaarelaisen arkkitehdin silmin? TEKSTI Suvi Jokelainen KUVAT Katja Pesonen ”Uudisrakentaminen pitäisi sopeuttaa olemassa olevan ympäristön mittoihin.” Arkkitehti Else Aropaltion piirtämät seitsenkerroksiset talot valmistuivat vuosina 1938 osoitteeseen Otavantie 3 ja 5. Ne ovat saaren ensimmäisiä kerrostaloja. Niitä kutsuttiin aikoinaan pilvenpiirtäjiksi, sillä ne olivat poikkeuksellisen korkeita.
7 3.8.2017 Nro 25 Kalastajakylän kehitys kaupunginosaksi Petäjien lauttasaarelainen arkkitehtisuku 68-vuotiaan Juha Petäjän perheessä on paljon arkkitehteja. Hän työskentelee yhdessä arkkitehtivaimonsa Leena Petäjän kanssa vanhempiensa Keijo ja Marja Petäjän 1950-luvulla perustamassa arkkitehtitoimistossa. Arkkitehtitoimiston tilat sijaitsevat talossa, joka on Juhan vanhempien suunnittelema, lisäksi Keijo ja Marja Petäjä ovat suunnitelleet muun muassa Lauttasaaren kirkon. Juhan sisar Käpy Paavilainen on myös arkkitehti, hän on suunnitellut yhdessä miehensä Simo Paavilaisen kanssa pääkaupunkiseudulle muun muassa Olarin ja Kontulan kirkot sekä äskettäin valmistuneen Töölön kirkon peruskorjauksen. Juha ja Leena Petäjän keskimmäinen lapsi, Tuuli Petäjä-Siren, joka tunnetaan paremmin purjelautailijana, on myös arkkitehti. Tiesitkö tätä? ? Jo vuonna 1913 Julius Tallberg teetti Lauttasaaren rakentamista varten yleissuunnitelman, ja vaikka sitä ei silloin vahvistettu, suurin osa nykyisistä kaduista oli jo piirretty suunnitelmaan. ? Vuosilta ennen vuotta 1920 Lauttasaaressa on vielä olemassa sen keskeisimmät muistomerkit: Lauttasaaren linnoitukset sekä kartanoalue. ? 1960-1970-luvulla rakennettiin kaikki Lauttasaaren venesatamat sekä alettiin rakentaa Vattuniemen teollisuusalueelle asuntoja. Koska varastointia ja työmaan koneita varten maata oli tasoitettava, Lauttasaaressa kasvillisuutta hävisi elementtirakentamisen aikana. ? Kerrostalojen rakentaminen uhkasi 1970-luvulla Lauttasaaren kartanoaluetta, johon kuuluu Lauttasaaren kartano sekä saaren vanhin rakennus Punainen Huvila. Lauttasaarelaiset puolustivat alueen säilyttämistä, ja se sai vuonna 1979 suojelevan kaavan. ? Saarella on useita juoksijalegenda Paavo Nurmen rakennuttamia taloja. Lauttasaari-lehdessä julkaistiin niistä juttu 23.10.2015. Sen voi lukea ilmaiseksi Lehtiluukusta osoitteessa lehtiluukku.fi. Lauttasaarelainen arkkitehti Juha Petäjä pitää olennaisena, että uudisrakentaminen tehdään ympäristöä kunnioittaen niin, ettei ympäröivä luonto kärsi, mutta myös rakennuksen arkkitehtuuri sopii alueen muihin rakennuksiin. Osoitteessa Pohjoiskaari 4 sijaitsee Lauttasaaren ensimmäinen kerrostalo. Se valmistui vuonna 1937. Sen on suunnitellut arkkitehti Helge Lundström, jonka käsialaa on myös Tennispalatsi. Talon on rakennuttanut olympiamitalisti Paavo Nurmi. Pajalahdentien ja Meripuistotien kulmassa kohoava kuusikerroksinen rakennus on lempinimeltään Haitaritalo. Vuonna 1940 valmistunut rakennus on yksi saaren merkittävimmistä funkkistaloista. Sen on suunnitellut arkkitehti Niilo Kokko, joka on myös yksi Lasipalatsin suunnittelijoista. SU VI JO KE LA IN EN
3.8.2017 Nro 25 8 ”Om jag får skräddarsy en guidning gör jag den på Drumsö, säger Camilla Nordblad, auktoriserad turistguide med lång erfarenhet och mycket kärlek till sitt arbete och till Drumsö som är hennes hemort. Dagens turister vill ha annorlunda upplevelser. De nöjer sig inte med traditionella guidningar med besök i städer som ser ungefär lika ut överallt. Turisterna vill ha sådant de inte kan läsa om på sociala medier eller i böcker. De vill ha upplevelser utöver det vanliga. Som att smaka på ett blåbär eller hallon plockade i ett risigt buskage eller att sitta på en klippa och uppleva sol, vind och vatten. Camilla blir lyrisk när hon talar om Drumsö. Vanligtvis guidar hon kryssningsresenärer som anländer till Busholmen eller till Ärtholmen med gigantiska kryssningsfartyg. Det handlar om folk från världens alla hörn som amerikaner, kanadensare, australiensare och sydeuropéer. Utöver de inhemska guidar Camilla på engelska och på grekiska. ”Guidningar får aldrig bli slentrianmässiga”, understryker Camilla. Alla turister ska behandlas som VIP-personer. Det är viktigt att turisterna känner sig välkomna. Efter att jag har visat Helsingfors för kryssningsresenärerna och de har äntrat fartygen kan jag vinka av dem i hamnen medan de ser silhuetten av Drumsö. ”Min dröm är att jag får skräddarsy en guidning. Och då är det Drumsö som gäller. Folk väntar sig upplevelser och på Drumsö kan de få sitt lystmäte. Turisterna har svårt att tro att det finns ett smultronställe alldeles nära det centrala Helsingfors med ett myller av människor, bilar, avgaser, höghus och asfalt med en kakafoni av röster.” På Drumsö fascineras turisterna av naturen och stränderna. Camilla visar gärna Casinostranden med Sjöbadsparken och därifrån vidare österut eller västerut. På Casinostranden kan turisterna gå barfota i sanden eller kanske ta sig ett dopp eller svalka sig med en läskande dryck i strandcaféet. För barnen finns det klätterställningar att utforska medan pensionärerna kan drömma sommardrömmar och titta ut över horisonten. Längs stigen österut visar Camilla på Hästskoviken. Längre borta väntar solvarma klippor vid Mörtnäsparken eller det som gamla Drumsöbor fortfarande kallar för Ryssudden. De små stugorna utspridda här och där väcker turisternas intresse. Kolonistugorna som de kallas för har inga som helst moderna bekvämligheter. Men en gemensam bastu finns och så en rad ”utetuppar” där man kan uträtta sina behov. Turisterna kan följa med korvgrillning på stranden och kanske få smaka på en korv. ”Exotiskt”, säger de, med förvåningens finger i häpnadens mun. Det mest exotiska är kanske ändå att vid lågvatten vada till Inre Hatten för att titta på hällristningarna där en försmådd yngling har gett uttryck för sin obesvarade kärlek. Medan turisterna njuter av naturen med havet som granne och känner dofterna av hav och tång berättar Camilla om det som intresserar för stunden. Det kan handla om Krimkriget och befästningarna som fortfarande finns kvar på eller så om vinteroch fortsättningskrigen och om bomberna som föll över Helsingfors och färgade Drumsöhimlen röd medan människorna sökte skydd i källare där de fick stanna i flera timmar i en ständig oro för sig själva, sina barn och männen vid fronten av vilka många aldrig återvände. Camilla kan också gå med turisterna till den okända soldatens grav på en undangömd plats vid den bullrande Västerleden. Om turisterna så önskar kan hon berätta om Mannerheimstatyn som gjordes på Drumsö. Eller varför inte om Drumsö som ett eldorado för spritsmugglare. Cykelturer på Drumsö är mycket uppskattade. Camilla ser till att de turistande cyklisterna har hjälm och att cyklarna är i skick innan färden tar vid, kanske vid café ”Mutteri” från år 1927 ruvande på minnen från flydda tider. Man kan cykla längs stränderna runt Drumsö med en paus på mattbryggan vid Enåsen. Där kan turisterna känna doften av soltorkade mattor medan de blickar ut över Föliösfjärden. ”Att känna doften av tallsåpa kan bli en minnesvärd upplevelse. Kanske någon också får hjälpa till med att skura en matta.” Hur är det med den känsliga naturen på Drumsö? Klarar den av ett ökat antal turister och förstår de vilka kulturvärden det rör sig om? På det svarar Camilla att hon förklarar för turisterna att de ska vara aktsamma om naturen. Turisterna rör sig i grupp och det handlar inte om massturism. Hur kommer det sig att Camilla Nordblad blev guide? Svaret är att hon har arbetat i turistbranschen under nästan hela sitt liv. Hon började som reseledare i Grekland där hon bodde under många år. Hennes intresse för historia tog ny fart, när hon för tolv år sedan återvände till Finland. Hon brukar tala om ”back to basic” och att de många åren utomlands har lärt henne hur människor fungerar och vad de förväntar sig när de kommer till Finland. Dagens turist vill se hur ortsbefolkningen lever och bor. Prisnivån intresserar och så det som är speciellt för orten. ”Det är trevligt att guida”, säger Camilla med entusiasm i rösten. Turisterna har vanligtvis gott om tid och en positiv inställning. Det som är unikt för Drumsö är naturen, havet och horisonten. ”En guidning får aldrig bli slentrianmässig” Drumsö är hav, horisont och natur Drumsöbo Camilla Nordblad berättar att på Drumsö fascineras turisterna av naturen och stränderna. Camilla visar gärna Casinostranden med Sjöbadsparken och därifrån vidare österut eller västerut. Camilla blir lyrisk när hon talar om Drumsö. Här på Casinostranden. Camilla Nordblad ? Auktoriserad turistguide ? Återbördad från ? Grekland till hemlandet ? Guidespecialiteter: Drumsö Presidentens slott Design Hvitträsk Ainola Tusby träsk ? För vidare information: helsinkiguides.fi
9 3.8.2017 Nro 25 w › Juokse upeissa merimaisemissa Lauttasaareen ympäri. › Lähtö ja maali uudessa paikassa Pajalahden venesatamassa. › Matka tasan 10 kilometriä. › Sähköinen ajanotto ja live-tulospalvelu. › Parhaat palkitaan, kaikille maaliin päässeille mitali. LARUN KYMPPI PERINTEINEN 40. LA 2.9.2017 TU LO SS A JÄRJESTÄJÄT Lauttasaari-Seura lauttasaari.fi ToPoLa topola.fi #LarunKymppi SYYSKUUN ENSIMMÄISENÄ LAUANTAINA! ILMOITTAUDU MUKAAN! Varmista oma lähtönumerosi osoitteessa: www.topola.fi/juoksu Hinta: 15.8. asti 20,(16.8. alkaen 30,-) LAUTTASAARIPÄIVILLÄ Kerro mielipiteesi päivän polttavista asioista. Lähetä kirjoituksesi: lehti@lauttasaari.fi. Lukijan ääni Lukija ihmetteli seurakunnan kesätoimintaa 22. kesäkuuta ilmestyneessä lehdessä (LS nro 24). Nimimerkki Hämmentynyt lauttasaarelainen oli ymmällään tutustuttuaan Lauttasaaren seurakunnan kesäesitteeseen. Kesäesitteemme poikkeaa muista kausiesitteistä siinä, että olemme halunneet painottaa vapaa-ajan tapahtumia ja kertoa toiminnastamme uusia puolia kuten esimerkiksi vapaaehtoistyöstä. Uusien seurakuntalaisten on palautteen perusteella ollut myös vaikeaa hahmottaa Kirkkoja Kesäkahvilan eroa, siksi Kesäkahvila esiteltiin tällä kertaa esitteessä perusteellisemmin. Kesäkahvila toimii maanantaisin ja tarkoittaa kokonaisuutta, joka sisältää konsertin, hartaushetken ja kahvit. Päätöskonsertti on maanantaina 7. elokuuta kello 13. Kirkkokahvila toimii arkisin kirkon vieressä olevissa tiloissa, tarjolla on kahvia, pientä suolaista ja edullinen lounas. Kirkkokahvilan syyskausi käynnistyy elokuun alussa. Messussa tärkeintä on sanoma, siksi emme halua liiaksi henkilöidä sitä messun toimittajiin. Esimerkiksi molemmat kanttorimme tarjoavat samalla tavalla hienoja musikaalisia elämyksiä. Toivotan nimimerkin lämpimästi tervetulleeksi messuun keskiviikkoisin kello 19 ja sunnuntaisin kello 11. Kalle Kuusniemi Seurakuntapastori Lauttasaaren seurakunta vastaa Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Lauttasaari-päivien pääjuhla siirtyy Kasinonrannasta Tallbergin puistotielle. Lauantaina 2.9. katujuhlat valtaavat puistotien liikenneympyrästä Haahkatien risteykseen ja luvassa on paljon ohjelmaa koko perheelle. Katu täyttyy saarelaisista, joten yrityksillä ja yhdistyksillä on mainio tilaisuus tulla esittelemään toimintaansa. Lauttasaari-päivien myynti-/esittelypaikkojen varaaminen yrityksille ja yhdistyksille on alkanut. Tiedustelut ja paikkavaraukset: seura@lauttasaari.fi tai p. 050 591 6466. Tervetuloa mukaan! Lauttasaari-päivien katujuhlat on leppoisa kaupunginosatapahtuma, jossa paljon ohjelmaa kaikenikäisille: saarelaisten yritysten ja järjestöjen toiminnan esittelyä, kirpputori, poniratsastusta, Larun Suurin Piknik, street food -myyntiä ja Larun Kymppi -juoksu. Monipuolisesta liveohjelmasta vastaavat tänä vuonna mm. Johanna Försti, Lauluolohuoneen jazzorkesteri, Muumit ja Stadin Juhlaorkesteri. Yksityishenkilöiden kirpputoripaikoille ei ennakkoilmoittautumista. NÄHDÄÄN LAUTTASAARI-PÄIVILLÄ! VARAA ESITTELYPAIKKA LAUTTASAARI-PÄIVILLE
DRUMSÖ PENSIONÄRER RF Våra sommarträffar fortsätter på Casinostranden i fri samvaro beroende på väder och vind. Torsdagen 3.8. och 10.8. kl 14. Sista sommarträffen 17.8. kl 14 vid det nya cafét i ändan av Österviksgatan. Ta buss 21V eller 21BX till ändhållplatsen och därifrån ner till stranden. LAUTTASAAREN KIRKKO JA SEURAKUNTAKESKUS Myllykallionrinne 1 F, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Kirkkoherranvirasto on kesällä 1.6.31.8. auki ma ja pe 9-12 ja ke 12-18. Päivystävä pappi tavoitettavissa puhelimitse arkisin 9-21 numerosta 09 2340 4302. Diakonian ajanvaraus puhelimitse tai tulemalla paikan päälle ti ja to klo 10-11 p. 09 2340 4318. Muina aikoina puhelimitse Taina Viherkari p. 050 380 3532 ja Sini Havas p. 050 380 3531. JUMALANPALVELUKSET Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11 ja keskiviikkoisin klo 19. Kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona messun tilalla on seurat. TAPAHTUMIA Ma 7.8. Kesäkahvilan päätöskonsertti klo 13. Konsertin jälkeen lyhyt hartaushetki ja kahvit joko ulkona kirkon pihalla tai sateen sattuessa sisällä. Ti 8.8. Virsilauluja saunailta Poliisien kesäkodin saunalla, Länsiulapantie 6. Oma saunapyyhe ja uima-asu mukaan. Makkaranpaistomahdollisuus. Saunamaksu aikuiset 5 euroa, alle 15-vuotiaat ilmaiseksi. kerhonohjaajat klo 12-15, aikuiset ja perheet klo 1518, virsilaulu klo 18-19, aikuiset ja perheet klo 19-21.30, nuoret aikuiset klo 21.30-01. Saunailta on päihteetön. Ke 9.8. Ekaluokkalaisten kou luun siunaus klo 18. Ke 23.8. Tutustu Lauttasaaren kirkkoon: kirkon ja kirkon tilojen sekä esineistön esittely 18-18.45 ennen viikkomessua. Esittelijänä Ville Elomaa. Kirkkokahvila Lounastarjoilu jatkuu kesätauon jälkeen 1.8. Maanantaisin kirkon takapihan grillissä voi paistaa makkaraa, jota voi ostaa Kirkkokahvilasta. Grilli on kuumana klo 14.3016. Sadesäällä ei grilli ole käytössä. MLL:n LAUTTASAAREN PAIKALLISYHDISTYS Tule mukaan koululaisten ensimmäisten koulupäivien aamuihin suojatiepäivystäjäksi 1016.8.2017. Ilmoittaudu mukaan lauttasaarimll@gmail.com. Tule oppimaan hätäensiavun perusteet Punaisen Ristin ensiapukurssille. Kurssi järjestetään Lahnalahden leikkipuistolla torstaina 22.8.2017 klo 17-21. Mukaan mahtuu 15 osallistujaa. Kurssilla opitaan yksilöllisen ohjauksen ja käytännön harjoitteiden avulla hätäensiavun perusteet sekä auttamistoimintaa onnettomuustilanteiden tai sairauskohtauksien varalta. Kurssin käytyäsi saat tärkeiden taitojen lisäksi ensiapukortin, jonka voimassaoloaika on kolme vuotta. Hinta MLL-jäsenille 42 €, ei-jäsenille 52 €. Ilmoittautumiset 14.8.2017 mennessä lauttasaarimll@gmail.com Muskari-ilmoittautuminen syksyn muskareihin alkaa 1.8. Lisätiedot https://lauttasaari.mll.fi/muskari/ muskari-ilmoittautuminen/ Perhekahvila Apajan nuorisotalossa keskiviikkoisin klo 9.3011.30 jälleen syksyllä! Jos olet kiinnostunut vapaaehtoistyöstä, ilmoittaudu mukaan osoitteeseen lauttasaarimll@ gmail.com, sillä perhekahvilaan tarvitaan lisää emäntiä ja isäntiä. Katso lisätiedot FB-sivut tai www. lauttasaari.mll.fi. Lauttasaaren isä-lapsikerho kokoontuu Lahnalahden leikkipuistossa joka keskiviikko klo 16.45 -18.30. Isä-lapsitoimintaan ovat tervetulleita kaikki isät lapsineen. Tapaamisissa voidaan musisoida, askarrella, retkeillä, kokata tai saada vaikka vieraita isät voivat itse suunnitella mieleistä ohjelmaa. JOHANNES FÖRSAMLING Mer information på Johannes hemsida: www.helsingforsforsamlingar.fi/johannes Sö 6.8. kl.12: Högmässa i Johanneskyrkan. Repo-Rostedt, Westerlund, Enlund kl. 12: Högmässa i Lekholmens kapell. Busck-Nielsen. Må 7.8. kl. 13: Sommarcafé i Hörnan, Högbergsgatan 10, gatunivå. Ti 8.8. kl. 12: Lunchmusik i Gamla kyrkan med Martin Pecháchek. On 9.8. kl. 14: Psalmandakt och sommarcafé i S:t Jacobs kyrka. Repo-Rostedt, Henricson. kl. 13: Veckomässa i Lekholmens kapell. Busck-Nielsen. kl.19: Helsingfors Orgelsommarkonsert i Johanneskyrkan. Essi Luttinen, mezzosopran, Ville Urponen, orgel. Fritt inträde, program 8€. To 10.8.kl. 12: Klavertramp i Berghällskyrka. Årets tema är Klavertramp Festivo! kl. 17.30: Kristen meditation i Johanneskyrkan. Repo-Rostedt. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Vattuniemenkatu 9 Pe 4.8. klo 19.30 Raamattututkistelu, Tomi Pönni Su 6.8. klo 14.00 Herätyskokous puhe Aulis Tynjälä, johto Kari Koskinen. 10 3.8.2017 Nro 25 Lauttasaarelaiset yhdistykset voivat tällä palstalla tiedottaa tulevan viikon tapahtumistaan Lauttasaaressa. Tiedotteet viimeistään ilmestymisviikon maanantaina klo 12 mennessä osoitteeseen seura@lauttasaari.fi. Saarella tapahtuu Ilmestyy torstaisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8, kesäviikoilla 26-30 eikä viimeisellä viikolla 52. Painos 11 800 kpl. Jaetaan ilmaisjakeluna Lauttasaaren koteihin ja yrityksiin. Lisäksi toistakymmentä jakelupistettä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Pohjoiskaari 9B, 00200 Helsinki Taitto Juha Korhonen, lauttasaari.ilmoitukset@gmail.com Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Oy Sanomalehtien liiton jäsen. Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@lauttasaari.fi Facebook: Lauttaasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Twitter: @larutwiittaa LARU TORI Larutorin rivi-ilmoitukset maksavat 6 e/rivi. Riville mahtuu n. 25 merkkiä. Lähetä ilmoitustekstisi osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. Torstaisin ilmestyvän lehden viimeinen aineistopäivä on saman viikon maanantai. PIANOTUNTEJA Pätevä ja kokenut musiikinopettaja antaa pianotunteja Vattuniemessä. Puh. 040 5706422. VUOKRALLE TARJOTAAN Kodikas kaksio (52 m 2 ) Isokaarella, 950 €+ vesi. Vap. 1.8. P. 040-5256100. AA-KOKOUKSIA Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja la klo 17.30 Lauttasaaren kirkko, D-porras. Katujuhlat_100x175.pdf 5 15/05/17 08:56 Kirppari Tallbergin puistotiellä 2.9. klo 12-16 Merkkaa päivä kalenteriisi ja tule myymään Lauttasaari-päivien kirpparille. Ei ennakkoilmoittautumista. Paikkojen myynti alkaa klo 10. Tavaroiden lastaus autoilla vain klo 10-11 ja 16-17, muuten katuosuus kävelykatuna. Ajo liikenneympyrän suunnasta. Paikkahinnat 8 e/aikuiset, 4e/lapset, varaathan käteistä. Järjestää:
3.8.2017 Nro 25 11 Palveluja tarjotaan ATK-PALVELUA AUTOKORJAAMOJA FYSIKAALISTA HOITOA ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 09 682 0201 Pohjoiskaari 9a, Mereo www.fysiogeriatria.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa HIERONTAA KAMPAAMOJA, PARTUREITA, KAUNEUDENHOITOA Hyvän palvelun parturi ja kampaamo Isokaari 3, 09-677247 www.studio66.fi REMONTTIPALVELUJA SIIVOUSTA Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 100 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/mediakortti PUTKILIIKKEITÄ PYÖRÄHUOLTOA JA -MYYNTIÄ KORJAUSOMPELUA Pyöräilijän asialla vuodesta 1999! Myynti, huolto, korjaukset, vuokraus Specialized, Tunturi, Nishiki Meripuistotie 5 Ma-Pe 10-18, La 10-14 040 545 6859 ? SALES & SERVICE PYORAHUOLTO.COM 19 99 Lauttasaarentie 11 Ma-Pe 11-18, La 11-14 041 546 3090 VALOKUVAUSTA VARASTOINTIA Lauttasaari-lehti jaetaan kaikkiin saarelaisiin koteihin ja yrityksiin, joilla ei ole ovessaan mainoskieltoa. Uusimman lehden saat torstaisin myös Kauppakeskus Lauttiksesta, Lauttasaaren ruokakaupoista, Isokaaren R-kioskilta, kirjastosta, Mutterista, Mereosta ja Ruoholahden kauppakeskuksesta. Näköislehden voit lukea lehtiluukku.fi -palvelussa. JALKAHOITOA KAMPAAMOJA, PARTUREITA, KAUNEUDENHOITOA LARU TORI IKKUNANPESUA www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi
12 3.8.2017 Nro 25 RUOHOLAHDESSA K-CITYMARKET KAUPPAHALLIKUJA PALVELEE & SINA hyvä ruoka Lähikauppakeskus Ruoholahdessa Sinua palvelevat: Alko, Apteekki, Bieder Kukkakauppa, Burger King®, CarWash, Ciao! Caffé, Dressmann, Ekorent, Fenno Optiikka, Hiusfashion, HopLop, Hua Du -kiinalainen ravintola, JYSK, K-Citymarket, K-Rauta, Mayor’s Gym, Motivus, Musti ja Mirri, NYC Burger, Peura muotia naisille, Posti pakettiautomaatti, RUOHIS tapahtumatila Needseeker, Subway®, TalletusOtto-Pankkiautomaatti, Tokmanni APTEEKKI Triple Dry roll-on 50 ml antiperspirantit 9,(norm. 11,22) Tarjoukset voimassa TO-SU 3.-6.8.2017 BURGER KING Kaksi WHOPPER® -ateriaa 10,Voimassa klo 6-22. Yksittäin ostettuna 7,25/ateria. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. HUA DU ASIAN FUSION CUISINE Valikoimaan kuuluu erilaisia kiinalaisia ruokia ja susheja. Tervetuloa herkuttelemaan! Ma-pe 10.30-18, la-su 12-18 2x -50% Avoinna JOKA PÄIVÄ 9-21 Palvelutiskit auki myös sunnuntaisi n ja pyhäpäivisin klo 12-18 Leipomosta tuoreet leivät ja pullat aamusta iltaan joka päivä Marjatorilta marjat ja herneet päivän hintaan La Vache Qui Rit SULATEJUUSTO 140 g (14,21 kg) 1 99 kpl ERÄ SUOMALAISET TUOREET RAVUT UUTUUS Leipomosta Schulstad Valencia ja Toscana LEIVÄT 400 g (9,98 kg) 3 99 kpl Dunne Marzano TOMAATTI 230 g (8,65 kg) Suomi 1 99 rs Irto RYPÄLEET Italia 2 99 kg Cantadou TUOREJUUSTOT 125 g (19,60 kg) 2 45 kpl Glimminge Port Salut JUUSTO 450 g (12,20 kg) 5 49 kpl ERÄ! Keitetty TÄPLÄRAPU 40 kpl normaali +10 cm 79 60 ämpäri ERÄ! Keitetty TÄPLÄRAPU 15 kpl jätti +12 cm 89 90 ämpäri Fazer PAAHTOLEIVÄT 280 360 g (3,47 4,46 kg) yksittäin 1,29 kpl (3,58-4,61 kg) 2 50 2 pkt ERÄ! Keitetty TÄPLÄRAPU 8 kpl pikkujätti 11-12 cm 29 90 ämpäri Tuore KARITSAN KARE marinoituna, Uusi-Seelanti 39 95 kg Naapurin Maalaiskananpohjan RINTAFILEET 600 g (11,65 kg) Suomi 6 99 rs Takuumurea NAUDAN ULKOFILEE palana, Suomi 16 90 kg Palvelutiskiltä kuuma GRILLATTU BROILERI (raakapaino n. 1,4 kg), Suomi 5 95 kpl Tarkemmat tiedot ja myymäläkohtaiset aukioloajat www.kauppakeskusruoholahti.fi ILMAINEN 1hPYSÄKÖINTI K-PLUSSA-KORTILLA HELSINKI RUOHOLAHTI % 010 538 2800. Puhelun hinta 8,35 snt/ puh.+12,09 snt/min. (sis. alv 24%). www.k-citymarket.fi Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tuotteita riittää Itämerenkatu 21-23. BIEDER KUKKAKAUPPA Kaikki viherkasvit -50% 13.8 asti. ku va vi it te el lin en