• Stubb ja Haavisto dominoivat Gallupien kaksi kärkiehdokasta tekivät selvää jälkeä Lautta­ saaressa presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Stubb ja Haavisto keräsivät äänistä yli 75 prosenttia. Muille ehdokkaille riitti Lauttasaaren noin 17 000 äänestä vain murusia. Äänestysprosentti nousi erittäin korkealle. s. 5 Välitän Lauttasaaresta Lauri Pakkala, LKV, LVV, KiLAT Laillistettu kiinteistönvälittäjä 0400 40 47 47, lauri.pakkala@remax.fi RE/MAX Casa Alto | Branvest Oy Y-tunnus 1647693-5 Laivurinrinne 1, Viiskulma, 00120 Helsinki Saarella vuodesta 2007 Lauri Lauttasaari-lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Lehti on jaossa viimeistään keskiviikkona alkuillasta. NOUDA LEHTESI TÄÄLTÄ! KOTKAVUORI: Cafe Mutteri Lauttasaarentie 2 Kauppakeskus Lauttis (Market-taso, Lauttasaarentien sisäänkäynti ja Otavantien yläsisäänkäynti) Kirjasto Pajalahdentie 10 Lauttasaaren senioritalo Pohjoiskaari 1–3 Lauttasaaren Suutari Lauttasaarentie 36 Palvelutalo Mereon aula Pohjoiskaari 9 Puhuri by Patisserie Teemu Aura Kauppaneuvoksentie 18, Punainen Huvila Ravintola Casa Mare Gyldenintie 6 Sannamaija kosmetiikkaja kauneuspalvelut Lauttasaarentie 34 MYLLYKALLIO: Kampaamo Nina C. Katajaharjuntie 6 K-Market Kasinonranta Isokaari 9 K-Market Oliivi Isokaari 42 Lauttasaaren kirkko B-rapun aula, Myllykallionrinne 1 Lykin liikuntasalien aula Isokaari 19 R-Kioski Isokaari Isokaari 1 VATTUNIEMI: Emmaus Heikkiläntie 2 Kuntokeskus Easyfit Vattuniemenkatu 17 K-Supermarket Vattuniemi Kiviaidankatu 2 (Teline molemmissa sisäänkäynneissä) Lidl Heikkiläntie 4 Pelle P Shop Veneentekijäntie 18 Ravintola Lorun aula Itälahdenkatu 22 B S-Market Itälahdenkatu 27 (Teline aulan molemmissa päissä) RUOHOLAHTI: Ruoholahden kauppa keskuksen aula Itämerenkatu 21 TILAA LAUTTASAARI-LEHDEN JAKELU! Lauttasaaren ja lähialueen yritykset voivat tilata Lauttasaari-lehden jakelun asiakkaiden iloksi ja hyödyksi. Kun haluat antaa asiakkaillesi lahjaksi saaren oman lehden, ota yhteys Nina Wohlmaniin: seura@lauttasaari.fi tai 050 591 6466. Nro 5 31.1. 2024 Ylimm?u oouuvosou Kyylio?a p??KytavuoisKv KvKolkavuollla Oma sauna aa ?asltettu ??nslparvekej K?aarantle 7, Lauttasaarl 4h+avokj+s+kph+erl??jwc+parvj 99 m2, rvj 1963, 3/3 krs vhj 698 000 e / mh 683 944,51 e KohÃenro 80343042 Energla?uokka G2013 Kysy lis??a Shama Osterman 040 586 6849 shama@ne?lot?llkkuujf Lauttasaare?alnenj V??ltt?a?j Neliöt Liikkuu LKV Oy, Energiakuja 3, 00180 Helsinki A LE X ST U B B.F I H A A V IS TO 24 .F I
• PÄÄKIRJOITUS 2 31.1. 2 2 4 S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A 31.1.2024 Nro 5 Suomen kotiseutuliiton valinta Vuoden kaupunginosaksi 2020. L A U T TAS A A R I Ajassa LUKU LAUTTASAARESTA Lauttasaarelaisten keskiikä. Koko Helsingissä keski-ikä on 40,6 vuotta. Lähde: Kaupunkitieto.hel.fi 41 v 41 v Heijastinpuu on rakennettu. Erotutko sinä tai läheisesi varmasti liikenteessä pimeyden keskeltä? Lions Club Helsinki Lautta saaren heijastinpuu löytyy Lauttasaaren kirjaston nurkalta. Heijastimia saa viedä osaksi puun tarjontaa tai ottaa mukaan omiin tarpeisiin. PS Pohjoiskaarelle hävikkikukkakauppa ja uusi kirppis Hätämajoitusyksikkö Lahnalahdentielle Lisää pikaruokaa: Subway avaa Gyldenintielle Helenin puheissa pienydinreaktori Salmisaareen Pohjoiskaari 12:een avasi hävikkikukkakauppa Flowery. Salla von Arbin kaupassa myydään markettien kukkahävikkiä uudelleen huollettuna tapahtumiin, juhliin ja arkeen. Myymälä on avoinna keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin. Lastenvaatekirpputori Mini ja Mamma avaa puolestaan ovensa 4. helmikuuta Pohjoiskaari 9:ssä. Kirppiksen valikoimaan kuuluvat nykyaikaiset lastenvaatteet, -asusteet ja tarvikkeet. Mini ja Mammassa on myös osasto naistenvaatteille ja -asusteille. Ostosten yhteydessä voi nauttia kupin kahvia ja päivän leivonnaisen. PS Lahnalahdentie 7:ään, Pyrkän urheilukenttää vastapäätä, avasi uusi Helsingin hätämajoitusyksikkö vuoden alussa. Se tarjoaa tilapäistä asumista helsinkiläisille asunnottomille päihdeja mielenterveyspotilaille. Yksikössä on 40 paikkaa, joista puolet päihteettömiä ja puolet päihteitä käyttäville asukkaille. Viime ajat tyhjänä olleessa rakennuksessa on toiminut aiemmin muun muassa Lauttasaaren tukikoti. Toissa vuonna Friends and Brgrs -ravintola avasi Lauttikseen. Nyt Lauttasaari saa toisen pikaruokaravintolansa, kun täytetyistä leivistään tunnettu Subway avaa Gyldenintie 2:n kivijalassa lähiaikoina. Ravintolan valomainos ilmestyi katukuvaan pari viikkoa sitten. Suomen ensimmäinen Subwayravintola avattiin vuonna 2000 Annankadulle. Tällä hetkellä Suomessa on 189 Subway-ravintolaa, joista 32 sijaitsee Helsingissä. Ravintolat ovat franchiseyrittäjien vetämiä. Ympäri maailmaa Subwaylla on yli 42 000 ravintolaa yli sadassa maassa. PS Säteilyturvakeskus poistaa kilometrirajat uusien ydinvoimaloiden ympäriltä helmikuun alusta alkaen. Laitoksen ympärillä olevasta viiden kilometrin suojavyöhykkeestä ja 20 kilometrin varautumisalueesta luovutaan. Jatkossa suojavyöhykkeet ja varautumisalueet määritellään tapauskohtaisesti, mutta pienreaktorin on täytettävä samat turvallisuustavoitteet kuin isompienkin. Muutoksella varaudutaan pien ydin voimaloiden tuloon kaupunkien ja teollisuuslaitosten läheisyyteen. Asia koskettaa lauttasaarelaisia ja koko Helsinkiä. Viime vuonna Energiayhtiö Helenin toimitusjohtaja Olli Sirkka kehotti Yleisradion uutisessa helsinkiläisiä pohtimaan sitä, miltä tuntuisi ajatus pienydinreaktorista esimerkiksi nykyisillä lai tos alueilla Hanasaaressa, Salmisaaressa tai Vuosaaressa. ”Jos teemme Salmisaareen 140 metriä maanpinnan alapuolelle pienydinreaktorin, nykyisen tiedon ja tutkimuksen mukaan se on mahdollisimman turvallinen mutta ennen kaikkea hiilidioksiditon ja puhdas lämmön lähde”, Sirkka totesi. PS LIO N S C LU B H EL SIN K I LA U TT A SA A RE N FA C EB O O K FL O W ER Y.F I Lahnalahdentie 7. Rakennus on otettu käyttöön vuonna 1985. Ikkunan valomainos. ”Malttakaa vielä hetki”, Subway Lauttasaaren Facebook-sivuilla toppuuteltiin viikko sitten. Miltä tuntuisi ajatus pienydinreaktorista Salmisaaressa, Helenin toimitusjohtaja kysyi viime vuonna. Hävikkikukkakauppa Flowery sijaitsee Pohjoiskaari 12:ssa. Teköalypohjaisen kuvageneraattori DALL-E:n käsitys lauttasaarelaisesta 41-vuotiaasta naisesta. Lähiluonnon havainnointi kannattaa Lumisateiden ja pakkaspäivien väliin osui muutama vesisateinen päivä, ja mittari nousi plussan puolelle. Aamuiseen äänimaisemaan ilmestyi lintujen viserrys. Nytkö se kevät tulee? Kevättä saataneen odottaa, mutta viserrys on hyvä muistutus siitä lajirikkaudesta, josta Lauttasaaressa saamme nauttia. Lauttasaari-lehti kertoi Jukka Salokankaan upeasta lintujen bongausennätyksestä. 226 tunnistettua lintulajia Lauttasaaresta 2023 vuoden aikana. Saavutus kuvastaa, kuinka monipuolinen luonto saarella on. Saari tarjoaa mahdollisuuden nähdä niin merilintuja rannoilla kuin metsäisempiä sisämaan lintuja Myllykallion ympäristössä. Rantaniityt ja -pusikot tarjoavat arvokkaita pesimä alueita, ja pysähdyspaikkoja muuttolinnuille. Nyt on sopiva aika virittäytyä luonnon havainnointiin, sillä maaliskuussa muuttolinnut jo saapuvat sankoin joukoin. Lintujen tunnistamisesta on tullut viime vuosina maallikoillekin helpompaa. Lintubongauskaveri, eli kännykkä, on aina vierellä. Kännykän kuvantunnistus ohjelmat auttavat tunnistamaan lajeja kuvan perusteella. Jyväskylän yliopiston Muuttolintujen kevät -sovellus tunnistaa jopa linnun ääniä. Niin eläinkuin kasvilajienkin havainnointi avaa Lauttasaaresta uuden rikkaamman kerroksen. Havainnoimalla voi oppia ymmärtämään ja arvostamaan lähiluontoa. Havaintoja voi tehdä omaksi ilokseen, tai niitä voi raportoida erilaisiin sovelluksiin. Esimerkiksi Suomen lajitietokeskus kerää tietoja kaikkien lajien esiintymisestä laji.fi-sivustolla. Kirjatuilla havainnoilla voi samalla tukea tutkimusta, jolla kartoitetaan Suomen lajistoa. Lajitiedon lisääntyminen auttaa tutkijoita tunnistamaan suojeltavia ja ennallistettavia alueita, sekä kohdentamaan toimia monimuotoisen luonnon säilyttämiseksi ja lajikadon estämiseksi. Toisaalta lajien rekisteröinti voi myös turvata lähiluontoamme. Mikäli voidaan osoittaa, että Lauttasaaressa on merkittävää luontoympäristöä, se voi olla hidaste massiiviselle rakentamiselle. Mukavia havainnointihetkiä luonnossa! Leena Juntunen Lauttasaari-Seuran päiväkotija koulutyöryhmän jäsen
• 3 31.1.2024 Nro 5 PPJ:n tavoite: kuplakentän rakentaminen alkaa kesäkuussa TEKSTI Pete Suhonen Ruukinlahdenpuiston jalkapallokuplan rakentaminen nytkähtänee käyntiin kesällä. ”Hanke on hengissä”, hallia ajava PPJ:n Hannu Rosokivi vakuuttaa. PPJ on solminut kaupungin kanssa lyhytaikaisen vuokrasopimuksen hallin maa-alueesta. Sopimus kestää kuluvan vuoden marraskuun loppuun asti. Lyhytaikaisen sopimuksen myötä PPJ saa rakennuslupahakemuksensa nopeasti kaupungin käsittelyyn. ”Haemme rakennuslupaa näinä päivinä.” Ruukinlahdenpuiston maaalueen pitkäaikainen vuokrasopimus tehdään Rosokiven mukaan myöhemmin. Sopimus on hyväksyttävä kaupunkiympäristölautakunnassa. ”Pitkäaikaisen vuokrasopimuksen keston tulisi olla vähintään kymmenen vuotta seuran investoinnit huomioon ottaen”, Rosokivi sanoo. Hallihanke maksaa suunnittelukustannukset huomioiden PPJ:lle puolisen miljoonaa euroa. Kun lumet sulavat, kaupungilla on valmius aloittaa pilaantuneen maan poisto sekä maanrakennus ja -muokkaustyöt. PPJ:n tavoite on aloittaa kentän perustuksien teko ja tekonurmen perustaminen kesäkuussa. Halli nousisi Ruukinlahdenpuistoon lokakuussa ennen seuraavia ensilumia. ”PPJ tiedostaa, että aikataulu on kireä. Kuitenkin Jätkäsaaren kupla pystytettiin yhtä tiukalla aikataululla”, Rosokivi muistuttaa. KOKOSI ANNA KONTTINEN VÄLIKYSYMYS Mikko, Ravintola Wanha Herra ”Lauttasaarelainen asiakas on rauhallinen, tykkää istua iltaa ja tutustuu uusiin ihmisiin. Erimielisyyksiä tulee harvoin, eikä niitä muistella. Joskus joku ottaa vähän liikaa, kuten baareissa joskus käy, mutta siitäkin selvitään.” Wen, Fuji Sushi ”Ystävällisiä ja kohteliaita. Meillä on kovalla pakkasella yhdessä nurkassa vähän kylmä, ja siitä on aina välillä joku maininnut, mutta aina rakentavasti.” Risto, Easy Fit ”Meillä käy erityisen kivoja ihmisiä. Lauttasaarelaiset auttavat mielellään muita erilaisissa kuntoilulaitteissa. Palautetta ja parannusehdotuksia saamme säännöllisesti, mutta se on yleensä rakentavaa.” Olli, K-Supermarket Vattuniemi ”Mukavia asiakkaita. En tiedä, ovatko lauttasaarelaiset erityisen vaativia, mutta he tietävät mitä haluavat ja haluavat rahoilleen vastinetta.” Lauttasaarelaiset asiakkaina? Havainnekuva talviaikaisella kuplalla katettavan jalkapallo kentän sijoittumisesta Ruukinlahdenpuistoon. Milloin kotikatuni aurataan? Lauttasaaren kadut on jaettu kolmeen kunnossapitoluokkaan kuten muuallakin Helsingissä. TEKSTI Päivi Litmanen-Peitsala Lunta Lauttasaaressa riittää. Tänä vuonna puhdistuksessa on aikaisempaa tiukemmin ollut periaate, että jompikumpi kadun jalkakäytävistä puhdistetaan samalla kun aurataan ajotie. Se on merkinnyt toiselle puolelle kasautuvia lumirännejä ja kasoja. Jos on jäänyt tarkistamatta, onko tuon periaatteen takia omalla kadulla pysäköintikäytäntö muuttunut, kannattaa vilkaista liikennemerkkejä. Usealla sivukadulla autopaikka tai pari on saattanut vaihtaa paikkaa. Lauttasaari, niin kuin koko kaupunki, on jaettu kaduittain kolmeen kunnossapitoluokkaan. Pääväylät aurataan jo sateen aikana. Myös joukkoliikenteen kulku turvataan. Toisessa kunnossapitoluokassa on pääosa muista kaduista. Ne putsataan lumisateen jälkeen. Hiljaisimmat kadut kuuluvat luokkaan, jolle luvataan lumenpoistoa kolmen arkivuorokauden kuluessa. Kun lunta sataa miltei joka päivä, auraustavoitteet eivät välttämättä kokonaan täyty. Puhelimeen ilmoitus siirtokehotuksesta Helsingin puhdistussuunnitelmat. fi -palvelusta voi tilata tietoa eri katujen putsausajasta omaan puhelimeen. Tällöin tietää edeltävänä päivänä kello 16, pitääkö auto siirtää aurauksen tai hiekkojen puhdistuksen tieltä. Kaupunkiympäristötoimialan sivuilla on palveluja, joista voi tarkistaa käynnissä olevat auraukset ja puhdistuksen periaatteet koko vuoden osalta. Sivustolla toimi myös katukohtainen haku ja palautekanava. Palvelut löytyvät osoitteesta hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-jaliikenne/kunnossapito/katujenkunnossapito. Lauttasaaren katujen luokitus: tummanpunainen merkitsee jo sateen aikana aurausta, oranssi sateen jälkeen vuorokauden kuluessa ja keltainen kolmen arki vuoro kauden aikana. Luokituksen mukaiseen auraukseen pyritään runsas lumisinakin talvina. Pete Suhosen pääkirjoitus Lauttasaari-lehdessä 17.1.24 herätti muistelemaan Helsingin suurpommituksia siviilien kannalta. Perheemme asui silloin Otavantie 15:n päädyssä. Talon osoite on nykyisin Haahkatie 10. En ollut vielä syntynyt, mutta veljeni, joka oli jo lähes 7-vuotias, muisti hyvin, miten yöllä 7.2.1944 pommi putosi talon päädyn edessä aukeavalle pellolle. Sieltä hävisi kartanon heinälato ja tilalle tuli suuri kuoppa. Hän kirjoitti muutamalla sanalla muistiin, miltä tuntui, kun ikkunalasit tulivat sisälle ja päätyseinässä ropisivat pomminsirpaleet. Yksi sirpaleista tuli oven läpi ja edelleen vaatekaapin oven läpi ja yhden talvitakin läpi, kunnes pysähtyi nahkatakkiin. Veljeni kuoli marraskuussa, mutta hänen pieni tarinansa ja tuo pommin sirpale jäivät muistoksi minulle. Luultavasti monella muullakin lauttasaarelaisella tai heidän jälkeläisellään on muistoja Helsingin suurpommituksista, joista osansa sai myös Lauttasaari. Rauni Syrjäsuo Pomminsirpale pysähtyi nahkatakkiin Salmisaaresta lounaaseen Lähetä kirjoituksesi tai kuvasi lehti@lauttasaari.fi. Jos käytät nimimerkkiä, kerro kuitenkin nimesi toimitukselle. Toimitus saattaa editoida ja lyhentää kirjoituksia. LUKIJOILTA Tiina K. ikuisti Lautta saaren sillan salmen toiselta puolelta tammikuisena pakkasiltana. LUKIJAN KUVA HELSINGIN KAUPUNKI ”Pääväylät aurataan jo sateen aikana.”
• 4 31.1.2024 Nro 5 TEKSTI ja KUVA Pete Suhonen Tammikuinen suojasää lotisee ikkunan takana, kun arkkitehti Juha Petäjä nauttii teekuppostaan Puhuri-kahvilassa Punaisen Huvilan alakerrassa. Lauttasaaren historiallisessa sydämessä kelpaa keskustella kaikesta Lauttasaareen liittyvästä. Myös siksi, että Lauttasaaressa lähes koko elämänsä asuneen Petäjän kosketuspinta saareen on poikkeuksellisen laaja, suorastaan Myllykallioon valettu. Suunnittelivathan Petäjän vanhemmat, Keijo ja Marja Petäjä, Lauttasaaren kirkon, saaren ainoan maamerkin. Rakentamista rakastaneesta Juhasta tuli myös arkkitehti, joka osallistui Lauttasaaren kehitykseen viimeistään 12 vuotta sitten noustuaan Lauttasaaren säätiön hallitukseen, ja myöhemmin sen puheenjohtajaksi. Säätiö on merkittävin lauttasaarelaista nuorisotyötä, liikuntaa ja kulttuuria tukeva taho. Se jakaa vuosittain lauttasaarelaisille toimijoille kymmeniätuhansia euroja ja myös myöntää Pro Lauttasaari -mitaleja yksittäisille lauttasaarelaisille tunnustuksena heidän työstään saaren parhaaksi. Hommat jatkuvat Tänä vuonna Juha Petäjä jättää säätiön hallituksen puheenjohtajan kapulan seuraavalle, mutta arkkitehdin työt jatkuvat. Hän vetää edelleen isänsä ja äitinsä perustamaa arkkitehtitoimistoa Luoteisväylällä. Projekteja riittää niin Eteläranta 10:ssä kuin kotisaaren Senioritalossa Pohjoiskaarellakin. Vuonna 1975 valmistuneeseen Senioritaloon on suunnitteilla mittava peruskorjaus ja laajennus, jonka pääsuunnittelija on Petäjä. ”Ei osaaminen katoa vuosien myötä. Usein päinvastoin”, hän sanoo. Aikanaan Petäjä hieman yllättyi, kun seurakuntayhtymä ei kysynyt häneltä halukkuutta vanhempiensa suunnitteleman kirkon peruskorjauksen suunnittelijaksi. Petäjä on kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen. ”Erityisesti tärkeät julkiset tilat ovat komeita. Hyvin se meni.” Säätiön aarteet Toisinaan saarella kuulee tarinoita Lauttasaaren säätiön kokoelmista – aarteista suorastaan. Petäjä hieman toppuuttelee käsitystä. Säätiön hallussa olevista yli viidestäkymmenestä taulusta merkittävää taloudellista arvoa on noin kymmenellä. ”Joukossa on kaksi hyvää Unto Pusan työtä.” Kokoelman esineistöllä ja taideteoksilla on lähinnä paikallista tunnearvoa. Osa niistä on näytteilläkin. Merisotakoulussa Suomenlinnassa on Mannerheimia esittävä maalaus, ja taidetta löytyy niin Lauttasaaren yhteiskoulun kuin saaren terveysasemankin seiniltä. Clara Tallbergin sakset, joilla Lauttasaaren sillan nauha joulukuussa 1935 pätkäistiin, on päässyt Lauttasaaren kirkon vitriiniin. Kokoelman loppuosa on hajautettu autotalliin Luoteisväylällä, kirkon kellarin arkistokaappeihin ja Lauttasaari-Seuran toimistolle. Hauskoja harvinaisuuksia ovat Lauttasaaren vesitornin muotoinen hanalla varustettu hopeinen viinikarahvi, sekä Heikkaan torille muinoin kaavaillun suihkulähteen pienoismalli. Vuosien varrella kertyneen esineistön varastoiminen on kuitenkin haaste. ”Säätiön suunnitelmissa on myydä osa kokoelmasta”, Petäjä kertoo. Rannalle matalaa Petäjän koti saarella on ollut yli 30 vuoden ajan Taivaanvuohentiellä Ekonomitaloissa. Samassa huoneistossa asui aikoinaan muuan Hjallis Harkimo. Arkkitehti Petäjä kehuu Kotkavuoren alueen ja Isokaaren alkupään yhtenäistä rakennusympäristöä. Lauttasaaren tiivistämistä hän pitää kaupungin normaalina kasvuna. ”Muun muassa Isokaarelle suunnitellut uudet talot sopivat hyvin ympäristöönsä.” Sen sijaan meritäytöt ovat Petäjän mukaan lyhytnäköistä ahneutta. Esimerkiksi Lohiapajanlahden asemakaava, joka tuo viisi korkeaa kerrostaloa meritäyttöjen päälle, on hänen mielestään epäonnistunut. ”Lohiapajalahden suunnitelmissa asukkaita kuultiin, mutta ei kuunneltu. Vaikutelma on, että vuorovaikutus on vain muodollisuus. Rannoille pitäisi rakentaa matalaa, sisäosiin korkeampaa. Tämä toteutuu Vattuniemen uudessa asemakaavassa”, Petäjä sanoo. Viime vuonna Lauttasaaren säätiö yhtyi 18 lauttasaarelaisen yhteisön kannanottoon, jonka mukaan merentäytöistä tulisi Länsiväylän ympäristön suunnittelussa pidättäytyä kokonaan, ja aluetta kehittää maltillisen asukasmäärän lisäyksen pohjalta. ”Tunnelin seuraus olisi sen päälle rakentaminen, ja tunnelilouhoksen kippaaminen mereen uudeksi rakennusmaaksi. Nykymuotoinen Länsiväylä saattaa olla Lauttasaaren kannalta paras ratkaisu. Väylän nopeusrajoitus voitaisiin silti laskea Lauttasaaressa 60 kilometriin tunnissa.” Arkkitehtejä kolmannessa polvessa Petäjän harrastuksista rakkain on purjehdus, jonka merkkinä HSK:n satamassa on jo viides purkkari. Heinäkuussa se suuntaa taas kokkansa kohti länttä. Veneen nimi on Marjo kuten neljän aiemmankin. ”Toisin kuin voisi luulla, se ei ole sanaleikki vanhempieni etunimistä.” Nuoruudessaan Petäjä kuului Finnjollissa olympiavalmennusryhmään, mutta selkävaivat pakottivat lopettamaan totisen kilpailemisen. Jälkipolvi jatkoi myöhemmin siitä, mihin isä jäi. Itämeren tuulissa kehdosta asti marinoitu tytär Tuuli Petäjä-Siren voitti olympiahopeaa purjelautailussa Lontoossa vuonna 2012. Kuinka ollakaan, Tuulista tuli jo kolmannen polven arkkitehti. Vaan ei kolmea ilman neljättä. ”Lastenlasten joukossa on taitavia piirtäjiä”, Petäjä hymyilee. KASVOT Petäjä sanoo säätiölle näkemiin Lauttasaaren säätiön hallituksen puheenjohtaja, arkkitehti JUHA PETÄJÄ siirtyy sivuun säätiöstä 12 vuoden rupeaman jälkeen. Nyt hän kertoo paitsi säätiön aarteista, myös mielipiteensä Lauttasaaren kirkon remontista. ”Vaimo evästi, ettei valokuvassa saa olla myrtsi.” LIIKENNEILTA: talvikunnossapidolle kehuja TEKSTI Päivi Litmanen-Peitsala Kymmeniä lauttasaarelaisia saapui Lauttasaaren yhteiskoululle kuulemaan kaupungin suunnittelijoita saaren liikennejärjestelyistä. Liikenneinsinööri Eero Halonen muistutti, että esimerkiksi saaren suojatieja liikennevalojärjestelyt perustuvat koko kaupunkia koskeviin, lautakunnan hyväksymiin periaatteisiin. Halosen mukaan palautetta kannattaa kuitenkin antaa, ja se myös tutkitaan. Lauttasaarentien remontti jatkuu tänä vuonna myös Salmisaaressa Porkkalankadun pyöräkaistojen rakentamisella. Koivusaaren liikennesuunnitelmat etenevät tarkennuksilla valtuuston hyväksymän asemakaavan mukaan. Siihen liittyvät myös muutokset Katajaharjun sillan kohdalla, jossa ei lähivuosina vielä rakenneta, mutta liikenneratkaisut saattavat tulla vuorovaikutukseen kevään aikana. Illan aikana keskusteltiin myös ajankohtaisista asemakaavoista. Vattuniemen keskuksen asemakaava on lautakunnan hyväksymä. Kaava etenee kaupunginhallitukseen ja sieltä valtuustoon todennäköisesti tänä vuonna. Myös alueen liikennesuunnittelu tarkentuu. Kaavan hyväksymisen jälkeen odotettavissa on kiinteistönomistajien anomuksia asemakaavan muuttamiseksi. Lohiapajanlahden kaavan toteutuminen odottaa meritäyttölupia. Toistaiseksi tonteille ei ole tiedossa varaajia, joten aivan lähivuosina rakentaminen tuskin nytkähtää käyntiin. Lumet Maununnevalle asti Lauttasaaren lumien kuljetus on vaatinut matkoja Maununnevalle asti. Välivarastona on käytetty Särkiniementien tyhjää päiväkotitonttia. ”Jos Hernesaaren lumenkaatopaikka saadaan auki, pystytään kenties kolme kertaa vilkkaampaan kuormien kuljetukseen”, kertoi Staran vastaava työnjohtaja Jari Kyngäs. Kaupungin talvikunnossapito sai illan aikana kiitosta – myös palautteen huomioimisesta. Saarella suolataan enää pääväylät ja joukkoliikennekadut, koska asukkailta tuli kireää kommentointia koirien kipuilevista tassuista ja sotkuisista teistä. Kunnossapitokysymykset kaupungille osoitteeseen palautteet.hel.fi tai kaupunkiympäristön asiakaspalveluun p. 09 310 22 111. Säätiön toimintatuet haettavissa Kulttuurin, liikunnan, varhaiskasvatuksen, koulutuksen parissa toimivilla ja voittoa tavoittelemattomilla lauttasaarelaisilla yhteisöillä on mahdollisuus hakea vuoden 2024 toimintatukea Lauttasaaren säätiöltä. Haku päättyy 29. helmikuuta. Hakuohjeet: lauttasaarensaatio.fi Lauttasaaressa lähes koko elämänsä asuneen Petäjän kosketuspinta saareen on poikkeuksellisen laaja, suorastaan Myllykallioon valettu.
• 5 31.1.2024 Nro 5 Yllättäen kaksi ylitse muiden TEKSTI Pete Suhonen Presidentinvaalien ensimmäinen kierros sujui Lauttasaaressa kuten vaaleissa on ollut tapana – vilkkaasti. Saaren äänestysprosentti 87,2 oli jälleen merkittävästi korkeampi kuin Helsingissä (78,5 %) tai koko Suomessa (74,9 %). Kaikkiaan Lauttasaaressa annettiin lähes 17 000 ääntä. Koko maan tuloksiin verrattuna Lauttasaaressa korostuivat Alexander Stubbin (kok.) ja Pekka Haaviston (vihr.) vahva suosio, ja toisaalta Olli Rehnin (kesk.) ja Jussi Halla-ahon (ps.) alhainen kannatus. Viidelle vähiten suositulle ehdokkaalle ääniä riitti vain muren, kun neljä kärkiehdokasta keräsi saaren äänistä yli 92 prosenttia. Ehdokkaiden suosituimmuusjärjestys oli lopulta lähes sama kuin koko valtakunnassa. Poikkeus oli, että Halla-aho joutui Lauttasaaressa antamaan paikkansa podiumilla niukasti Rehnille. Kokoomuksen Stubb imuroi äänistä messevät 7 350, yli 43 prosenttia. Tulos oli jopa 1,3 prosenttiyksikköä parempi kuin kokoomuksen kannatus viime kevään eduskuntavaaleissa. Kakkoseksi saarella ponnisti koko Helsingin ykkönen, valitsijayhdistyksen Haavisto (vihr.) runsaan 32 prosentin kannatuksella. Haaviston lähes 5 500 äänen saalis Lauttasaaresta oli yli tuplat vihreiden eduskuntavaalitulokseen verrattuna. Lauttasaaren kolmonen, valitsijayhdistyksen keskustalainen ehdokas Rehn, sai kahdeksan prosenttia äänistä. Keskustalaisesta näkökulmasta tulos on Lauttasaaressa hyvä, sillä eduskuntavaaleissa puolueen kannatus jäi alle kahden prosentin. Halla-aho keräsi 7,9 prosentin kannatuksen – hieman parempi tulos kuin perussuomalaisten eduskuntavaaleissa (6,8 %). KOKO LAUTTASAARI * Alexander Stubb (kok.) ....................43,3 % (27,2 %) Pekka Haavisto (vihr.), valitsijayhdistys .....32,3 % (25,8 %) Olli Rehn (kesk.), valitsijayhdistys .......8,0 % (15,3 %) Jussi Halla-aho (ps.)........................7,9 % (19,0 %) Li Andersson (vas.) .......................4,8 % (4,9 %) Jutta Urpilainen (sd.) ........................ 2,0 % (4,3 %) Sari Essayah (kd.) .........................0,8 % (1,5 %) Mika Aaltola (sit.), valitsijayhdistys ........0,7 % (1,5 %) Hjallis Harkimo (liik.) ....................... 0,3 % (0,5 %) *Suluissa koko maan kannatus. Myllykallio: kuin saaren keskiarvo Alexander Stubb (kok.).....42,8 % Pekka Haavisto (vihr.), valitsijayhdistys ..................33,2 % Olli Rehn (kesk.), valitsijayhdistys ....................8,1 % Jussi Halla-aho (ps.) ..........6,8 % Li Andersson (vas.) .............5,7 % Jutta Urpilainen (sd.) ..........1,7 % Sari Essayah (kd.) ..............0,8 % Mika Aaltola (sit.), valitsijayhdistys ...................0,7 % Harry Harkimo (liik.) ........ 0,1 % Myllykallion tulos muodostuu äänestys alueiden 31A, B tuloksista. Myllykallion tulos oli saaren kolmesta alueesta lähinnä koko saaren tulosta. Vasemmistoliiton Li Anderssonia lukuun ottamatta yksikään ehdokkaista ei pärjännyt parhaiten juuri Myllykalliossa. Alue oli murheellisin Harry Harkimolle, entiselle lauttasaarelaiselle. Ääniä Myllykalliosta kertyi vain seitsemän. Äänestysalueelta 31B kirjattiin muuten saaren alhaisin äänestysprosentti, joka sekin tosin on aika korkea: 82. Kotkavuori: Haaviston jytky Alexander Stubb (kok.).....38,6 % Pekka Haavisto (vihr.), valitsijayhdistys ...................37,1 % Olli Rehn (kesk.), valitsijayhdistys ....................7,7 % Jussi Halla-aho (ps.) ...........7,6 % Li Andersson (vas.) .............5,4 % Jutta Urpilainen (sd.) ..........2,1 % Sari Essayah (kd) ...............0,7 % Mika Aaltola (sit.), valitsijayhdistys ................... 0,5 % Harry Harkimo (liik.) ........0,3 % Kotkavuoren tulos muodostuu äänestysalueiden 31C, D tuloksista. Kotkavuori on ollut jo pitkään vihreiden vahvin alue Lauttasaaressa. Niin nytkin. Pekka Haavisto ylsi yhden sortin jytkyyn keräämällä alueen äänistä yli 37 prosenttia. Lauttasaaren valtias, Stubb, sai Kotkavuorella vain 1,5 prosenttiyksikköä enemmän ääniä. Hieman yllättäen, Pekka Haaviston imussako, Kotkavuoren alue 31C oli presidentinvaaleissa saaren vilkkain äänestysalue. Äänestysprosentti nousi 89:ään. Vattuniemi: puolet äänistä Stubbille Alexander Stubb (kok.).... 48,9 % Pekka Haavisto (vihr.), valitsijayhdistys ..................26,1 % Jussi Halla-aho (ps.) ..........9,4 % Olli Rehn (kesk.), valitsijayhdistys ................... 8,2 % Li Andersson (vas.) .............3,2 % Jutta Urpilainen (sd.) .........2,0 % Sari Essayah (kd.) ..............0,8 % Mika Aaltola (sit.), valitsijayhdistys ...................0,9 % Harry Harkimo (liik.) ........0,4 % Vattuniemen tulos muodostuu äänestysalueiden 31E, F tuloksista. Vattuniemi sijaitsee etelässä, mutta mistä tahansa katsottuna oikealla. Alexander Stubb keräsi kokoomuksen sydänalueelta lähes joka toisen äänen. Saarella vaimeasti suoriutunut Halla-aho pilkahti Vattuniemessä yltäen yli yhdeksän prosentin kannatukseen. Myös Rehn sai Vattuniemestä suuremman kannatusosuuden kuin koko saarelta. Haaviston tulos kokoomuksen kotipesässä oli merkille pantava. PRESIDENTINVAALIT Presidentinvaalien ensimmäinen kierros Lauttasaaressa oli Alexander Stubbin ja vähän Pekka Haavistonkin juhlaa. Muille jäi vain murenia. A B C D E F Myllykallio Kotkavuori Vattuniemi Näinkin sen voi nähdä. Eri äänestysalueet sen mukaan, millä alueella kukin ehdokas sai eniten kannatusta. Suluissa kannatus äänestysalueella. A • Essayahilaisin (0,9 %) C • Äänestysaktiivisin (89 %) • Urpilaisin (2,1 %) D • Haavistolaisin (37,1 %) E • Stubbilaisin (49 %) • Aaltolalaisin (1 %) F • Halla-aholaisin (9,4 %) • Rehnlaisin (8,2 %) • Harkimolaisin (0,4 %) B • Anderssonilaisin (5,7 %) • Unisin (18 %) A LE X ST U B B.F I AALTOLA2024.FI OLLIREHN2024.FI / ANTON SUCKSDORFF ESSAYAH.FI JUTTA2024.FI ANTTI YRJO?NEN PERUSSUOMALAISET.FI H A A V IS TO 24 .F I Alexander Stubb kokosi Lauttasaaresta suuremman kannatuksen kuin kokoomus viime kevään eduskuntavaaleissa. 7 350 ääntä. Li Andersson (vas.) keräsi reilut 800 ääntä Lauttasaaresta. Olli Rehn (kesk.) pärjäsi keskustalaiseksi hyvin: 1 359 ääntä Lauttasaaresta. Pekka Haaviston (vihr.) kannatuksessa pilkahteli ilmiötä. 5 491 ääntä. Jussi Halla-aholle (ps.) kädenlämpöinen tulos: kymmenen ääntä vähemmän kuin Olli Rehnille ja neljäs sija. Jutta Urpilainen (sd.) alisuoriutui Lauttasaaressa: vain 335 ääntä. Sari Essayah (kd.) ei sytyttänyt saarella. Voitti Aaltolan ja Harkimon. Mika Aaltolalla (sit.) oli vaikeaa. 122 ääntä kuitenkin. HJALLISHARKIMO.FI Jäi telineisiin. Harry Harkimolle (liik.) 46 ääntä saarelta.
• 6 31.1.2024 Nro 5 KAUPUNKIPYÖRÄ TYÖMATKAPYÖRÄ MATKAMATKAPYÖRÄ Pelago on kotimainen yritys, joka palvelee kaupunkilaisia pyöräilyyn liittyvissä tarpeissa. Myymälästämme ja verkkosivuilta löydät monipuolisen valikoiman pyöriä ja varusteita arkeen ja siitä irtaantumiseen. LISÄÄ ELINVUOSIA TYÖSUHDEPYÖRÄLLÄ? Työmatkapyöräilyssä on järkeä: tutkimusten mukaan jo puolen tunnin päivittäinen liikunta parantaa ajattelukykyä ja ylläpitää peruskuntoa. Työsuhdepyörän ei siis välttämättä tarvitse olla kallis sähköpyörä vain sen vuoksi, että se on mahdollista. Hyödynnä vuosittainen 1200 euron veroetusi. Pelagon voit hankkia useimpien työsuhdepyörävälittäjien kautta. Lisätietoa löydät verkkosivultamme, jossa voit myös valita maksutavaksi ”työsuhdepyörä”, kun sopimuksesi on kunnossa. KIVA KOTISEUTU-ETU Koska Pelago on paikallinen ja yritys täyttää tänä vuonna 15 vuotta, tarjoamme paikallisetuja koko kauden ajan. Valikoidut etutuotteet löydät kaupalta ja osoitteesta pelagobicycles.com/kotiseutuetu. Pistä muistiin ja ota haltuun! HUOLTO RULLAA Ammattitaitoinen pyörähuoltomme huoltaa ja hoitaa kaikenlaiset pyörät ja pyörämerkit. Huolto toimii myymälän yhteydessä sisäpihalla. Tervetuloa! PS. Seuraa meitä Instagramissa tai Facebookissa ja tilaa uutiskirjeemme, niin pysyt kärryillä kuulumisista! @pelagobicycles PELAGO PYÖRÄKAUPPA JA HUOLTO Kalevankatu 32, 00100 Helsinki (045 657 2069) shop@pelagobicycles.com Avoinna helmikuussa ti-pe 11-18, la 11-15 KAUPUNKIPYÖRÄT RETKIPYÖRÄT GRAVELPYÖRÄT TYÖSUHDEPYÖRÄT HUOLTO WWW.PELAGOBICYCLES.COM PAKKASUKON TALVIHALI Ei pelkästään ystävänpäivänä, vaan koko sydäntalven ajan (29.2. asti) pakkasukko hellii niitä kaukaa viisaita, jotka suuntaavat pyöräkaupoille ennen varsinaisen pyöräilysesongin alkua. Pyörämallista riippuen, alennukset ovat jopa 10-40%. Osa tuotteista osoitteessa pelagobicycles.com/talvihali. Kaikki alennuspyörät eivät kuitenkaan löydy verkosta, joten hyödynnä tilaisuus ja tule käymään Kalevankadun kaupallamme ennen kevään ruuhkia. Tule katsomaan ja hyödyntämään talvikauden edut!
• 7 31.1.2024 Nro 5 KAUPUNKIPYÖRÄ TYÖMATKAPYÖRÄ MATKAMATKAPYÖRÄ Pelago on kotimainen yritys, joka palvelee kaupunkilaisia pyöräilyyn liittyvissä tarpeissa. Myymälästämme ja verkkosivuilta löydät monipuolisen valikoiman pyöriä ja varusteita arkeen ja siitä irtaantumiseen. LISÄÄ ELINVUOSIA TYÖSUHDEPYÖRÄLLÄ? Työmatkapyöräilyssä on järkeä: tutkimusten mukaan jo puolen tunnin päivittäinen liikunta parantaa ajattelukykyä ja ylläpitää peruskuntoa. Työsuhdepyörän ei siis välttämättä tarvitse olla kallis sähköpyörä vain sen vuoksi, että se on mahdollista. Hyödynnä vuosittainen 1200 euron veroetusi. Pelagon voit hankkia useimpien työsuhdepyörävälittäjien kautta. Lisätietoa löydät verkkosivultamme, jossa voit myös valita maksutavaksi ”työsuhdepyörä”, kun sopimuksesi on kunnossa. KIVA KOTISEUTU-ETU Koska Pelago on paikallinen ja yritys täyttää tänä vuonna 15 vuotta, tarjoamme paikallisetuja koko kauden ajan. Valikoidut etutuotteet löydät kaupalta ja osoitteesta pelagobicycles.com/kotiseutuetu. Pistä muistiin ja ota haltuun! HUOLTO RULLAA Ammattitaitoinen pyörähuoltomme huoltaa ja hoitaa kaikenlaiset pyörät ja pyörämerkit. Huolto toimii myymälän yhteydessä sisäpihalla. Tervetuloa! PS. Seuraa meitä Instagramissa tai Facebookissa ja tilaa uutiskirjeemme, niin pysyt kärryillä kuulumisista! @pelagobicycles PELAGO PYÖRÄKAUPPA JA HUOLTO Kalevankatu 32, 00100 Helsinki (045 657 2069) shop@pelagobicycles.com Avoinna helmikuussa ti-pe 11-18, la 11-15 KAUPUNKIPYÖRÄT RETKIPYÖRÄT GRAVELPYÖRÄT TYÖSUHDEPYÖRÄT HUOLTO WWW.PELAGOBICYCLES.COM PAKKASUKON TALVIHALI Ei pelkästään ystävänpäivänä, vaan koko sydäntalven ajan (29.2. asti) pakkasukko hellii niitä kaukaa viisaita, jotka suuntaavat pyöräkaupoille ennen varsinaisen pyöräilysesongin alkua. Pyörämallista riippuen, alennukset ovat jopa 10-40%. Osa tuotteista osoitteessa pelagobicycles.com/talvihali. Kaikki alennuspyörät eivät kuitenkaan löydy verkosta, joten hyödynnä tilaisuus ja tule käymään Kalevankadun kaupallamme ennen kevään ruuhkia. Tule katsomaan ja hyödyntämään talvikauden edut!
• 8 31.1.2024 Nro 5 LAUTTASAARI-SEURAN TOIMISTO PALVELEE Toimistomme on avoinna kaikille maanantaisin klo 15–18 ja keskiviikkoisin klo 12–14. Jos haluat asioida luonamme muina aikoina, varmistathan Ninalta, että olemme paikalla: puh. 050 591 6466, seura@lauttasaari.fi TERVETULOA Punaiselle Huvilalle, Kauppaneuvoksentie 18 (sisäänkäynti talon Otavantien puoleisesta ovesta) LAUTTASAAREN JA LÄHIALUEEN HYVÄT KAHVILAT JA RAVINTOLAT: RAVINTOLAOPAS T = Takeaway W = Kotiinkuljetus Wolt.fi KK = Kotiinkuljetus ravintolalta Kotiinkuljetus Foodora.fi F = Lounasravintola Baari Kahvila Myös yksityistilaisuuksiin Päivällisravintola MAINOS Paikka Osoite Mikä Auki Tarjolla 5 Bros Itälahdenkatu 27 5bros.fi 050 321 8926 ma–to 10.30–22 pe–la 10.30–23 su 12–22 Uusi ravintola, jossa herkullista aasialaista ruokaa sekä keittoja, burgereita, salaatteja ja pizzoja. Lounasbuffet arkisin klo 10.30–14.30. Hyvä palvelu. A-oikeudet. T Bar 52 Heikkiläntie 2 09 626 940 su–ti 12–22 (01) ke–to 12–01 pe–la 12–02 (03) Heikkiläntien paras kohtauspaikka, jossa rentoa tunnelmaa ja hyvää seuraa. Biljardia, karaokea perjantaisin klo 19 alkaen ja bändi-iltoja. Myös koirat ovat tervetulleita. Tervetuloa viihtymään! Bistro Telakka Vattuniemenranta 5 bistrotelakka.fi 050 3231 961 ma–pe 11–14 Pursiseura Sinbadin rakennuksessa sijaitseva valoisa bistro tarjoilee rehtiä ruokaa sopivalla twistillä ja satamanäkymin. Aurinkoinen terassi. Iltaisin ja viikonloppuisin tilausravintolana yksityistilaisuuksiin. Lounas tarjolla arkisin klo 11–14. Kestosuosikki: savulohi. T Blue Peter Seaside Restaurant Vattuniemen puistotie 1 bluepeter.fi 010 4249 801 Ma–pe 11–15 lounas. La–su 12–16.30 blinibrunssi. Blue Peterissä on maukasta ruokaa ja mainiot näkymät merelle. Nyt talven herkut rapeaksi voissa paistetut blinit pääruokana viikonlopun brunssilla 29 €; sis. runsaan noutopöydän, suklaakakkua ja vaniljajäätelöä, kahvi/tee; lapsille oma pääruoka, 2 €/v 12-vuotiaaseen asti. Tervetuloa vaikkapa kahville Loungeen! Kabinetti. Juhlatila. T W Olutravintola Kaunis Kampela Lauttasaarentie 10 ma–ti 15–24 ke–to 15–01 pe–la 14–02 su 14–24 Viihtyisä seurusteluja olutravintola loistavalla paikalla Lauttasaaressa! Kaunis Kampela vastaa vaativienkin oluidenystävien odotuksiin, sillä erilaisia oluita ja siidereitä löytyy hanasta 14 erilaista vaihtoehtoa. Pullo-oluitakin on tarjolla useasta eri maasta. Tervetuloa Larun jalokalaan! Kirkkokahvila Myllykallionrinne 1, kirkon B-rappu ma–to 10–15 pe 10–14 Lounas arkisin klo 11–14. Perinteistä kotiruokaa tuoreista raaka-aineista sekä paikan päällä leivottuja suolaisia ja makeita leivonnaisia. Myös kasvisvaihtoehtoja. Anniskeluoikeudet. Lounas 10 € (keittolounas 6 €), 3–12-vuotiaat 5 €, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Catering perhejuhliin, tiedustelut: kirkkokahvila.lauttasaari@evl.fi Kestosuosikki: kaalilaatikko ja lohipasta. Le Jardin Lauttasaarentie 5 041 311 0561 ke–pe 8–17 la 8–15 su 8–13 Ranskalainen kahvila, jossa käsintehtyjä leivonnaisia (croissantteja, patonkeja, voileipiä, kakkuja), lisäksi juomia (kahvia, teetä, mehua). Itse tehtyä jäätelöä. Myös kakkutilaukset. Tervetuloa, bienvenue ! Kestosuosikki: Helsingin himotuin croissant. T Loru Itälahdenkatu 22 B-talo ravintolaloru.fi 044 3096 959 ma–pe 10.30–14 Suosittu lounasravintola aivan Heikkilänaukion tuntumassa. Buffetlounas, jossa useita vaihto ehtoja ja aina myös pizzaa, päivän keitto ja jälkiruoka. Toimii myös tilausravintolana, hyvät kabinettitilat. Kestosuosikki: runsas ja monipuolinen lounas-buffet. T Luca Lauttasaarentie 28 050 466 1499 pizzerialuca.fi ma–to 16–21 pe–la 13–21 su 14–20 Suomen parhaan pizzerian palkinnon voittanut napolilaistyylinen pizzeria. Rento ja lämminhenkinen seurustelupaikka, jossa viihtyy pidempäänkin. Kestosuosikki: Pizza Diavola. T F W Paseo Café & Grill Itälahdenkatu 1a paseo.fi 050 351 5449 ma–to 9.30–20 pe 9.30–22 la 10–22 su 10–19 Lounas klo 11–14.30. Veijarivuoren rannassa hiekkatien varrella. Puinen kahvilarakennus ja sitä ympäröivä luonto saaristonäkymin ihastuttavat kaikkina vuodenaikoina. Takka luo tunnelmaa katetulla terassilla. Kestosuosikki: kalaruoat, burgerit ja tuoreet munkit. T Ravintola PLATS Hanasaarenranta 5 02100 Espoo www.ravintolaplats.fi ma–la 17–22 Ruokatilaukset klo 21.00 mennessä Espoon vuoden ravintola 2023, ravintola PLATS, sijaitsee vain kahden kilometrin päässä Lauttasaaresta Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen yhteydessä. PLATSis sa pohjoismainen taide, design ja gastronomia kohtaavat. Maittavan ruokaelämyksen kruunaa upea saaristomerimaisema. Wanha Herra Itälahdenkatu 7 09 6211 931 ma–to 15–24 pe–la 15–01 (02) su 15–22 Itälahdenkadun instituutio. Viime vuosisadalla perustetussa ravintolassa asianmukaiset baari kujeet: biljardi, darts ja yksi saaren ainoista jukeboxeista. Terassi käytössä läpi vuoden. Meille myös koirat ovat tervetulleita. Pe–la uusien asiakkaiden vastaanotto päättyy tuntia ennen sulkemista. Kannustamme kaikkia lauttasaarelaisia käyttämään saaren omia palveluja! | KALEVANKATU 7 HELSINKI | MA-PE 10-18 | 020 730 2983 VI BETJÄNAR OCKS Å P Å SVENSKA TAMMIPARKETIT | BAMBUPARKETIT | VINYYLILATTIAT | KOVAPUULATTIAT ASENNA 3 Omin käsin tai käytä asennuspalveluamme 2 Pyydä tarjous haluamastasi lattiasta RAKASTU TUTUSTU 1 Tule käymään Showroomillamme AJATONTA KAUNEUTTA & rohkeampia lattiavalintoja RAVINTOLOITSIJA , MUKAAN RAVINTOLAOPPAASEEN? 35 € + alv/lehti Ota yhteys mediamyyntiin: Nina Wohlman 050 591 6466 tai seura@lauttasaari.fi Uusi parturi-kampaamo Hopeasakset Lauttasaaren Kauppakeskus Lauttiksessa Avajaistarjouksia helmikuun loppuun asti. Kaikista hiuspalveluista –10 % alennusta, eläkeläisille –15 %! Hopeasakset on täyden palvelun parturi-kampaamo. Meiltä löydät laajan valikoiman hiusja kauneuspalveluita. Ammattitaitoinen henkilökuntamme palvelee asiantuntemuksella ja vuosien kokemuksella kaikki asiakkaat vauvasta vaariin. Meillä onnistuvat hiustenleikkaukset , juhlakampaukset , jenkkisiilit , hiustenpidennykset , hiusten värjäykset , raidoitukset ja permanentit . TERVETULOA! p. 044 247 7952 hopeasakset.fi Myynnissä Punaisella Huvilalla ja Puistotie 5:ssä! LAUTTASAARI – HELSINGIN HELMI! 32 € * / 40 € *alennettu hinta Lautta saari-Seuran jäsenille lauttasaari.fi/uusi-kuvateoslauttasaaresta/
• 9 31.1.2024 Nro 5 TEKSTI Antti Matilainen KUVAT Antti Matilainen ja Tuomas Mannisen arkisto ”Manninen Ilta-Sanomista, iltaa!”” Noin iltapäivälehden iltavuorolainen ennen. Nyt on päivä, ja tuore emeritustoimittaja Tuomas Manninen tarkastelee Ilta-Sanomien lööppiä Isokaaren R-kioskissa. Manninen asuu Tapanilassa, mutta 25 vuotta Lauttasaarta ei hevin lähde miehestä. Yleensä Mannisen päälakea peittää taaksepäin osoittava lippalakki, lintumiehen tavaramerkki, mutta nyt hän lähtee matkaan pipo päässä kipakan pakkasen vuoksi. Perusstadilaiselle luonnonystävälle Else Aropaltion suunnittelemat talot ja oikeastaan koko Isokaari oli laajennettua kotia. Melkein kotikatu oli myös Puistokaari, jossa sijaitsi perheen kaksi aiempaa kotia. Tuossa Isokaaren maitokauppa, tuossa luistimien teroitussuutari. Lähikauppa numerossa 18. Nallekarkit. Kolmen talon yhteiset keinut. Keinuja maapeffis, felkkis. Perheen asunto on vanhemmilla vieläkin Isokaaren numerossa 22. Toisen kerroksen keskimmäisessä huoneessa oli kerrossänky, jonka yläpediltä Tuomas katseli unen tuloon asti Rixi-Baarin pihan menoa. Tuleva työpaikkakin sieltä näkyi. Karvalakin polttaja ja Takaniemi Kun 60-luvulla vielä oli lumisia talvia, jolloin lumia ei ihan heti kuljetettu tien vierustalta pois, siihen isoon kotitalon eteen kasattuun kinokseen rakennettiin tunneleita. Ikään kuin lumimyyriä oltiin, ja ne myyrät joskus polttelivat kynttilöitä luolissaan. Yhden Tuomas-myyrän karvalakki kärähti kerran niin pahasti, että käänsi hän kärähtäneen korvallisosan ylöspäin. Ettei äiti olisi huomannut. Ehkäpä haistoi. Käännytään Takaniementielle ja suunnataan kohti rantaa. Tuossa Takaniementien reunatalossa oli rallilegenda Hannu Mikkolan lapsuudenkoti. Mikkolaa lehdistä seurattiin, koska häntä ei enää lähiteillä näkynyt. Jatketaan Tiirasaarentien yli muinaisen ”hirvirämeen” reunaan. Erään kerran leppäisen rämeen pehmeässä maastossa makoili hirvi kaikessa rauhassa. Tuomas oli juuri kiikarit kaulallaan ensimmäisellä linturetkellään vihervarpusia tiirailemassa. Päivä oli 23.10.1970. Myllykalliolle Takaniemeltä Myllykalliota kohden. Ohi oikealla Hakolahdentiellä sijaitsevan Kalpalan Osmon talon. Rallista ja slalomista Osmo tunnettiin, kuten veljensä Einokin. Metsätien toisella puolella oli yksi monista Tuomaksen ja poikain Gorgi Toys -neppisautoilun paikoista. Tuolla viistosti vasemmalla, jossa on nykyään päiväkoti, oli Isokaaren taksiasema, jonka autojen valot untaan odottava Tuomas näki kotinsa ikkunasta. Sittemmin hän katseli kotinsa ikkunoita taksiaseman suunnasta, kun opiskelujensa ohessa 80-luvun puolivälissä taksia ajeli. Taskurahoja Tuomas oli aiemmin ansainnut myös jakamalla Pääkaupunki-lehteä saarelle. Edessä olevan Myllykallion aikakausien kerroksiin uppoavat Tuomas Mannisenkin harrastukset: lintujen bongaaminen, maailma ennen, poliittinen historia erityisesti, liikunta ja luonnossa liikkuminen. Mäen laella lintutorni, ylös johtavan polun varrella Litorinameren pirunpellot eli pyöreät muinaisrantakivikot, sekä myös viime sodan ”Lautta”-ilmatorjuntapatterin asemat ja sodan jälkeisen Sirola-opiston ja kommunistisen liikkeen internaatti. Unohtamatta rattikelkkalaskettelua. Alas tuosta isosta, melkeinpä Kasinonrantaan ulottuvasta mäestä. Samasta huimasta mäestä jonka laskusta Gunnar Tall berg peri muutaman kymmenpennisen yli sata vuotta sitten. Toisella puolella Myllykalliota kansakoulun viereinen kirjasto tuli Tuomakselle tutuksi. Varsinkin Viisikot ja monet muut lastenja nuorten kirjat. Anni Swanin lastenja nuorten kirjat löytyivät kotihyllystä. Olihan Swan Tuomaksen isoisän äiti ja runoilija professori Otto Mannisen vaimo. Kangasniemi, Puula ja Kotavuori Suuren osan vapaa-aikaansa Manninen viettää nykyään Kangasniemen Puulan saaressa, Kotavuorihuvilalla. Siellä lintumies näkee kevään saapumisen ja ottaa vastaan marraskuun hämyt. Entä Lauttasaari, miten kiikaroi lintumies nykyistä Lauttasaarta? ”Liikun täällä puhtaasti nostalgiatunnelmissa. Kun on jakanut tänne lähes jokaiseen osoitteeseen Pääkaupunki-lehteä, ajanut täällä taksia ja asunut täällä neljännesvuosisadan, on lähes mahdoton liikkua saarella vaipumatta syvään nostalgiaan. Jokaisen talon kohdalla muistan, että siinä se oli ennenkin, tai sitten siinä oli esimerkiksi ennen se metsikkö, jossa nepattiin autoja. En enää suhtaudu isolla tunteella esimerkiksi talojen purkamiseen ja uusien rakentamiseen. Tärkeintä on, että rantojen kulkureitit pysyvät rakentamattomina”, Manninen sanoo. Mutta Ruukinlahden Wembley hieman huolestuttaa. Mannista kirpaisee, kun hän nyt katsoo puiston suuntaan. Se on ollut Lauttasaaressa rakas paikka. Siihen ensi kesänä jo 50 vuotta toimineen Hemppo-futisporukan pelikentän paikalle on tulossa kovasti toivottu jalkapallokenttä, ja sen suojaksi talviaikainen kuplahalli. Futisporukan perustan muodostavat Lauttasaaren yhteiskoulun entisen luontokerhon, Hemppo-kerhon, jäsenet. ENNEN Toimittaja Tuomas Manninen palasi hetkeksi nuoruutensa maisemiin. Miltä se taas tuntui? Manninen palasi Myllykalliolle Manninen Myllykallion maastossa. Karvalakin kärventäjä Piratin kentällä. Kuvattuna aikansa hitillä, Kodak Instamatic -kameralla, ns. Coca Cola-kameralla, jonka ”ikoniset” kuvat järjestään olivat epäselviä. Toisen kerroksen keskimmäisestä ikkunasta oli suora sihti Rixi-Baariin. Manninen asuu Tapanilassa, mutta 25 vuotta Lauttasaarta ei hevin lähde miehestä. ”Jokaisen talon kohdalla muistan, että siinä se oli ennenkin, tai sitten siinä oli esimerkiksi ennen se metsikkö, jossa nepattiin autoja.” Kuka TUOMAS MANNINEN? Syntyi 1959. Kävi Myllykallion kansakoulun 1966–70 ja Ratakadun Norssin 1970–78. Taksinkuljettajan tutkinto 1982. Valtiotieteen maisteri 1985 Helsingin yliopisto, Sanoma Osake yhtiön Toimittajakoulu 1985–86. Ilta-Sanomien uutistoimittaja 1987–2023. Vuoden Norssi 2015. Helsingin Sanomain Säätiön Ilkka Malmberg -palkinto. Manninen on ”vinoon katsomisen mestari, jonka sydämellistä huumoria sykkivistä jutuista lukijalle tulee hyvä mieli”, Säätiön puheen johtaja Antero Mukka kirjoitti palkintoperusteluissaan.
• Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä torstaina klo 12 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. 10 31.1.2024 Nro 5 TAPAHTUU TAIDE Galleria Foggan (Lauttasaarentie 6) yhteisnäyttelyssä esillä maalauksia, taidegrafiikkaa ja veistoksia 1. helmikuuta asti. Töitä taiteilijoilta Emma Ahonen, Reetta Immonen, Carita Laukkonen, Sanna Little, Nina Lostedt, Susanna Rauhala, Marie-Elisabeth Tiitinen, Emmi Vuorinen. Näyttely avoinna ti, pe 12–17, ke–to 12–18, la 12–16, su 13–16. Graafikko Ale Lauraéuksen venenimien taidenäyttely Boat Names Finland Gallery ravintola Blue Peterissä (Vattuniemen puistotie 1). LIIKUNTA Pyrkän kaukalo. Avoinna arkisin klo 8–21.30, viikonloppuisin klo 9–21.30. Huoltotauko joka päivä klo 16–17. Lauttasaaren Pyrinnön jumpat. Ma klo 18 Lyk. Ti klo 11 Sähinä ja klo 19 Myllykallion koulu. Ke klo 19 Drumsö låg stadie skola. To klo 19 Lyk. Pe klo 12 kirkon jumppasali. La klo 10 Vattuniemen ala-aste. Lauttasaaren Kisasiskojen jumpat Vattuniemen koululla. Ti klo 20–21, to klo 19–20 ja la klo 9–10. Asahia Kasinonrannalla (merirosvolaivan lähellä) keskiviikkoisin klo 17. Vetää Yrjö Mähönen. Lauttasaaren uimahalli avoinna tiistaista torstaihin klo 16.30–21. Pe klo 18–21. La klo 7.30–16.30. Isokaari 19. Seniorikoripalloa Lauttasaaren seurakunnan liikuntasalilla. Vuoro torstaisin klo 17–18. Ota yhteyttä hannu.myyrylainen@pp.inet.fi tai 0400 610 084. MUUT The Rollers esiintyy Bar 52:ssa (Heikkiläntie 2) lauantaina 3.2. klo 21–23. Baaripähkinä Sidewalkissa (Lauttasaarentie 25) torstaisin kello 19. Pubivisailussa kysymyksiä laajasti eri aihealueista. KIRJASTO Språkgruppen på lätt svenska träffas 15.2. i biblioteket. Birgit och Henrik Pomoell leder samtalen, kl. 16–17. Ryhmä tarkoitettu muille kuin ruotsinkielisille. Ilmoittautumista ei tarvita. Naapuruuspiiri senioreille torstaisin kello 13–15 monitoimitilassa. Avoin shakkikerho keskiviikkoisin klo 17–20. Opi shakin alkeita. Opetuskielet suomi ja englanti. Larutorin rivi-ilmoitukset 10 € /rivi. Noin 25–35 merkkiä/rivi. Lähetä tekstisi seura@lauttasaari.fi tai soita Ninalle, 050 591 6466. AA-KOKOUKSIA AA antaa mahdollisuuden lopettaa juomisen. AA-kokoukset ma ja ke klo 17.30 Lauttasaaren Terveysasema, Lauttasaarentie 25 A. Kokous netissä ti ja pe, aahelsinki.fi/kokoukset VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti Suomen kielen kielikahvila tiistaisin klo 18–19.30 monitoimitilassa. Keskustelua eri aiheista ja ilmiöistä suomen kielellä. Suunnattu suomen kieltä harjoitteleville. Dekkarilukupiiri. Kokoontumiset kello 18. 22.2. Jeanette Bergenstav: Syntiuhrit (suom. Hanni Salovaara); 14.3. Jennie Lundgren: Kun jää murtuu (suom. Jänis Louhivuori); 11.4. Leena Parkkinen: Neiti Stei­ nin keittäjätär; 16.5. Michael Ben­ nett: Viattomien veri (suom. Kirsi Luoma) NUORISOTALO APAJA Pajalahdentie 10a. Ikäporrastetut aukioloajat. 3.–6.luokkalaiset: ma, ke, to ja pe klo 14–17. 7.luokkalaiset–18-vuotiaat: ma, ke, to klo 17.30–21, pe klo 17.30–22.45 sekä lauantaisin parillisina viikkoina klo 17.30–22.45. SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Lauttasaaren kirkko: Myllykallionrinne 1b, p. 09 2340 4300. Avoinna ma–pe 10–18 (viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan). Toimitusvaraukset arkisin klo 9–16, p. 050 369 5640, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi puhelimitse ma– pe klo 9–21. p. 09 2340 4302 ja tavattavissa kirkolla ma–pe klo 16–18. Diakoni tavoitettavissa puhelimitse numerosta 050 380 3532. Virkatodistukset (09) 2340 5000. Kirkkokahvila avoinna ma–to klo 10–15 ja pe klo 10–14. Lounasta ma–pe klo 11–14. Catering perhejuhliin. Tiedustelut: kirkkokahvila.lauttasaari@evl.fi HARTAUSELÄMÄ Iltakirkko keskiviikkoisin klo 18– 18.30. Arki-illan hengellinen hetki. (Ei Sanan ja rukouksen iltoina) Karjalaisen kansan messu 4.2. klo 11. Markkunen & Wallenius, Nurmijärven Pelimannit ja Barcarola-kuoro. Laskiaissunnuntain messu 11.2. klo 11. Saario & Wallenius. Mukana Akateeminen mieskuoro Psaldo. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11 messun yhteydessä. Sanan ja rukouksen ilta 14.2. klo 18–20. Puhumassa Lea Kujanpää. Tilaisuudessa voi ottaa otsaan tuhkamerkin katumuksen ilmauksena. TAPAHTUMIA Yhteisölounas joka torstai Kirkkokahvilassa klo 11–14. Keitto, leipä ja kahvi (mahd. jälkiruoka) 5 €, lapset 3 €. Torstaipiiri 1.2. klo 13 srk-salissa. Satakieli-satu. Otetaan rennosti. Toccatat harmonikalla – sooloteoksia ja sävellyksiä harmonikkaduolle 3.2. klo 18 Konsertti järjestetään yhteistyössä Slovakian suurlähetystön kanssa. Sibelius-Akatemian opiskelijat Kalle Siitonen ja Marek Miká?. Maksuton. Hiljaisuuden joogan pitkä harjoitus 4.2. klo 14–15.30 liikuntasalissa. Maksuton. Osallistuminen ei edellytä aiempaa kokemusta. Kirkolta löytyy tarvittaessa alusta, mukaan voi ottaa huovan. Käsityöpiiri 5.2. klo 13–14.30. B-aulassa. Ryhmässä kudotaan sukkia ja muita käsitöitä sekä juodaan yhdessä kahvit. Tied. taina. viherkari@evl.fi Odotuksen sävyt -ryhmä odottaville äideille 7.2. alkaen. Ryhmässä hyödynnetään erilaisia luovia menetelmiä valokuvauksesta kirjoittamiseen. Ilmoittaudu mukaan Eijalle: p. 050 430 8835, eija.harkanen@evl.fi Raamattupiiri 8.2. klo 18–19.30 Vattuniemi-tilassa (D-rappu). Voit saapua paikalle kirkon B-ovesta vastaanottoaulaan. Kuoro kaikille -harjoitukset parillisten viikkojen torstaina kello 17–17.50 srk-salissa. Seuraava kokoontuminen 8.2. Tied. hiski. wallenius@evl.fi Barcarola-kuoron harjoitukset torstaisin klo 18 srk-salissa. Tied. hiski.wallenius@evl.fi Rukousaamiainen 9.2. Kryptassa. Mukana Markus Ek. Wine & Worship 9.2. klo 17.30– 19.30. Kansainvälinen ilta Kirkkokahvilassa. Mahdollisuus ostaa pientä syötävää ja juomia. Musiikkihetki n. klo 18.00–18.30, mukana kanttori Hiski Wallenius ja Tapsa Jäntti, laulu. Matteus-passio-sing along 11.2. klo 15. Tervetuloa laulamaan kanssamme Bachia. Tapahtuma kestää noin 2 tuntia. Tilaisuus on maksulapsille oman huoltajan seurassa. Maksuton. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Alkupiiri 31.1. ke klo 19, Richard Garam Rukouspiiri 1.2. to klo 18, Aila Markkanen ja Susanne Kevätlaakso Sana ja rukous 2.2. pe klo 19, Kimmo Kojo Herätyskokous 4.2. su klo 14, Richard Garam JOHANNES FÖRSAMLING Obs! Ingen högmässa 4.2 i S:t Jacobs kyrka. Sammanlyst högmässa kl 12 i Johanneskyrkan. S:t Jacobskören övar på tisdagar kl 18.30–20.30 i S:t Jacobs kyrka. Nya sångare är välkomna med! Fritids tisdag, torsdag och fredag kl 14–16 i S:t Jacobs kyrka. För barn i klasserna 3-6. Vi bjuder på mellanmål. Barnkören övar på torsdagar kl 15–16 i S:t Jacobs kyrka. Nya sångare är välkomna med! Familjecafé fredagar kl 9.30–11.30 i S:t Jacobs kyrka, andra våningen. Musiklek kl 10 fredag 2.2 och vidare varannan vecka. JÄSENILLE Drumsö pensionärer. Vi åker till Fallåker Teater lördagen den 10 februari kl.15 för att se ”Friskt Vågat” av Dave Freeman. Bussen avgår kl.15 intill hjältegravarna på Drumsö. I priset på 50 euro ingår buss och biljett. Anmälningar till: janholmberg8@gmail.com. Tfn 045-657 5848. Lauttasaaren Sosialidemokraattien jäsenille avoin johtokunnan kokous torstaina 1.2. klo 17.30 Bar 52 kabinetissa, Heikkiläntie 2. Esillä TP-vaalin 2 kierros, kevätkokouksen valmistelu ja HOK-Elanto -vaalin ehdokasasettelu. Lisätietoja pj Marika Koski lasy.sdp@gmail.com ton ja se järjestetään yhteistyössä Suomen Laulu -kuoron kanssa! Töppösryhmä 13.2. klo 11–12.30 B-aulassa. Ryhmässä neulotaan kastesukkia. Leskien vertaisryhmä 14.2. klo 15.30–16.30 Kirkkokahvilassa. Tule ideoimaan ryhmän toimintaa. Avoin sururyhmä 14.2. klo 17.30– 19, B-rappu, 2 krs. Läheisensä menettäneille. Pastorin laulunurkka 16.2. klo 9–11 Pastori-Markus laulattaa perheitä perhekerhon Puuro-perjantain aamuissa. Perhekerhoihin ovat tervetulleita kaiken ikäiset taaperoista mummeihin ja kummeihin. Perhekerho kaikille ma, ti ja pe klo 9–11 sekä ke klo 13–15. D-rapun tilat. Perhekerhoihin ovat tervetulleita kaiken ikäiset taaperoista mummeihin ja kummeihin. Rukouspiiri tiistaisin kello 18 Vattuniemi-tilassa (D-rappu). Piirissä rukoillaan ajankohtaisten ja maailmanlaajuisten asioiden puolesta. Alakoululaisten krypta tiistaisin klo 16–18 kirkon Kryptassa. Pelailua ja yhdessäoloa. Avoin kaikille alakouluikäisille. Ei ilmoittautumista. Tied. joel.niemi@evl.fi Nuortenillat joka ke ja pe klo 18–21 Kryptassa. Yläkouluikäisistä nuoriin aikuisiin. Pelailua ja yhdessäoloa. Ei ilmoittautumista. Tied. varpu.koivunen@evl.fi Aurinkokuoron kevätkausi. Harjoitukset srk-salissa tiistaisin klo 15–15.45. Tarkoitettu eskarija alakouluikäisille lapsille. Tiedustelut ja ilmoittautumiset aino.valojarvi@evl.fi Lentopalloa liikuntasalissa keskiviikkoisin klo 19–21. Maksuton. Tervetuloa mukaan. Tiedustelut: Arto Saario, p. 045 633 6188. Asahi-liikuntaa torstaisin klo 16–17 liikuntasalissa liikehäiriösairauksista kärsiville. Maksuton. Tiedustelut: 040 167 6021/Riaz. Liikkis liikunnallinen perhekerho lauantaisin klo 10–12 kirkon jumppasalissa. 1–8-vuotiaille Jumppaa, jumppaa Lauttasaaressa yhteisjumpilla on ollut vahva asema vuosikymmeniä. Lauttasaaren Pyrintö jumppauttaa monessa osoitteessa saarella. Lauttasaaren Kisasiskojen jumpat hikoillaan Vattuniemen alaasteella. Mukaan vaan. Lisätiedot tällä sivulla osastossa Liikunta. Lämminhän tässä tulee. LA U TT A SA A RE N K IS A SIS KO T Ja sitten 2. kierros Presidentinvaalin toisen kierroksen ennakkoäänestys järjestään 31.1.–6.2. Lauttasaaressa ennakkoon äänestetään kirjastossa. Varsinainen vaalipäivä koittaa sunnuntaina 11.2., jonka jälkeen Suomella on uusi presidentti. Lauttasaari äänestää epäilemättä ahkerasti myös presidentinvaaleissa. Reetta Immosen työ Foggassa.
• 11 31.1.2024 Nro 5 Yrittäjä, tule mukaan legendaariseen palveluhakemistoon! 30 mm korkea ilmoitus 30 € + alv/lehti. Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. Ota yhteyttä Ninaan: 050 591 6466, seura@lauttasaari.fi 70 mm korkea ilmoitus 61 € + alv/lehti Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. Tule mukaan legendaariseen palveluhakemistoon! Soita Ninalle, 050 591 6466 tai laita viesti seura@lauttasaari.fi Ilmestyy keskiviikkoisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8 eikä kesäviikoilla 26–30. Vuosikerta 45 lehteä. Lehti ilmestyy myös digi lehtenä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Taru Tarvainen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Suomalainen Lehtipaino Oy Uutismedian liiton jäsen. Nina Wohlman ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttasaari-lehti Instagram: @lauttasaarilehti Facebook: Lauttasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Lauttasaari.fi Juttuvinkit ja tapahtumatiedot: lehti@lauttasaari.fi Varaa paikkasi palstalle Ninalta: 050 591 6466, seura@lauttasaari.fi. Hinta alk. 120 € + alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään lehteen. PARHAAT PALVELUT & LIIKKEET Löydät ne saarelta! FYSIKAALISTA HOITOA ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 030 633 5333 Pohjoiskaari 1–3 www.kotikuntoutus.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa APTEEKKEJA Lauttasaaren Kirkkoapteekki palvelee teitä Vattuniemessä Ma–pe / Må–fre 8.30–20 La / Lö 9–16 Su ja pyhät suljettu Sö och helgdagar stängt Heikkiläntie 2 / Heikasvägen 2 09 542 141 00 Drumsö Kyrkoapotek betjänar er på Hallonnäset LAUTTASAAREN KIRKKOAPTEEKKI DRUMSÖ KYRKOAPOTEK 30 mm korkea ilmoitus 30 € + alv/lehti. Neljän ilmoituksen paketti alkaen 120 € + alv. 50 mm korkea ilmoitus 45 € + alv/lehti Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. Pirauta Ninalle, 050 591 6466 tai laita viesti seura@lauttasaari.fi 40 mm korkea ilmoitus 37 € + alv/lehti* *Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. Lauttasaari-lehden ilmestymispäivät, ilmoitusten hinnat ja ohjeet: lauttasaari.fi/ lauttasaari-lehti/ mediakortti/ VARASTOINTIA 0207 007 755 www.pelicanselfstorage.fi Vuokraa 1– 30 m 2 säilytystilaa Tapiolasta SIIVOUSTA Kiviaidankatu 2 C, 00210 Helsinki Puh. 09 679 438, 050 440 8404 info@koti-medi.fi • www.koti-medi.fi Anna aikaa itsellesi – jätä siivous meille! • Kotisiivoukset • Yritysja toimistosiivoukset • Taloyhtiöt ÄÄNILEVYJÄ ROCK H BLUES H HEAVY PROGE H COUNTRY H JAZZ JÄTTIVALIKOIMA LP & CD levyjä! Ostamme LP-levyjä. Vi vill köpa dina LP-skivor. WWW.VINYLMUSIC.FI ITÄLAHDENKATU 22B AUKI: KE 12-18 ja LA 11-16 Puh. 0400 303 300 VALOKUVAUSTA ATK-PALVELUA Lauttasaari-Seuran toimisto avoinna ma klo 15–18 ja ke klo 12–14. Punainen Huvila: Kauppaneuvoksentie 18 JALKAHOITOA JALKATERAPEUTTI MALLA SYRJÄNEN PUH. 040 506 5400 Lauttasaarentie 27 KUKKIA Kukkamyynti Piilola Oy Lauttasaarentie 3 laru@piilola.fi +358 50 313 3637 Ma–la 10–18, su suljettu C M Y CM MY CY CMY K piilola-fi-logo-Final.pdf 13.10.2011 23:22:43 Kukat kaikkiin tilanteisiin ja tilaisuuksiin! KORJAUSOMPELUA Isokaari 3 050 357 1579 www.kauneushoitolakristel.fi Kauneushoitola Kristel Strandén KAUNEUSJA HYVINVOINTIPALVELUJA KEITTIÖITÄ PALVELEVA KEITTIÖLIIKE Lauttasaarentie 4 045 278 3374 www.ainakeittiot.fi www.lauttasaari.fi Tämän päivän perintein en fotoliike ! VAATTEITA Palveleva laatumerkkien vaatekauppa Veneentekijäntie?7 ark. 10.30–18 la 11–15 ALE nyt jopa –50?%! 60 mm korkea ilmoitus 53 € + alv/lehti Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. Tule mukaan legendaariseen palveluhakemistoon! Kilauta Ninalle, 050 591 6466. VALOKUVAUSVÄLINEITÄ OSTETAAN VANHOJA KAMERAVÄLINEITÄ Canon, Leica, Nikon Pentax, Olympus ym. FOTOTAPIO OY Tapiontori 3 Tapiola Puh. 09 464 398 myynti@fototapio.fi •ikäihmisiinerikoistunutpaikallinenyritys •kotikäynnit •hoivakotikäynnit •kotonatapahtuvasta fysioterapiasta kotitalousvähennys www.liikkuvafysioterapia.fi Soita! 044 0111 337 www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi LUE LAUTTASAARI-LEHTI DIGINÄ! Tiesitkö, että tuorein Lauttasaari-lehti on aina luettavissasi mobiililaitteella tai tietokoneella? Digilehti koostuu Lauttasaari-lehden näköislehdestä ja linkeistä lehden ilmoittajien verkkosivuille – sanalla sanoen Lauttasaaren parhaimpiin palveluihin ja liikkeisiin. Tutustu digilehteen osoitteessa lauttasaari.fi/digilehti/
• 12 31.1.2024 Nro 5 LIITY NYT LAUTTASAARI-SEURAAN! M U SE O V IR A ST O , JO U R N A LIS TIN EN K U VA -A R K IS TO , K U VA A JA R EIJ O KO SK IN EN V. SA LO K A N G A S 19 55 /H EL SIN G IN K A U P U N G IN M U SE O LAUTTASAARI-SEURA ON SUOMEN SUURIN KAUPUNGINOSAYHDISTYS yli tuhannella jäsenellään. LIITY NYT SINÄKIN MUKAAN TOIMINTAAN Lauttasaaren parhaaksi. LAUTTASAARI-SEURA TEKEE TÄRKEÄÄ VAIKUTTAMISTYÖTÄ saarelaisten viihtyisän asuinympäristön turvaamiseksi. Toivomme, että merellinen kaupunginosamme kehittyy sen erityispiirteiden ehdoilla ja ne huomioiden. Tarvitsemme kaikkia lauttasaarelaisia! Voit tulla mukaan aktiiviseen porukkaamme, osallistua työryhmien toimintaan, tapahtumien järjestämiseen ja muihin aktiviteetteihin tai voit olla kannattamassa seuran toimintaa maksamalla jäsenmaksun. Henkilöjäsenen jäsenmaksu on 32 € vuonna 2024. Meille sopii se, mikä on sinulle juuri tällä hetkellä sopivin muoto olla mukana seurassa. Seuran jäsenenä olet tervetullut jäsentapahtumiin, saat sähköisen jäsenkirjeen, saat käyttöösi sähköisen jäsenkortin sekä sitä esittämällä hyvät jäsenedut. LIITY LAUTTASAARI-SEURAN JÄSENEKSI OSOITTEESSA WWW.LAUTTASAARI.FI Lauttasaari-Seuran perustava kokous 11.2.1963. Punaisen Huvilan kerrottiin vuonna 1960 tulevan pian purettavaksi. Seuran vastustuksen ansiosta Punaisen Huvilan tilalla ei ole kerrostaloa, vaan muun muassa Lauttasaari-Seuran toimisto. Liittymällä jäseneksi seuraan, olet mukana tukemassa toimintaamme! KUUMAA VAI KYLMÄÄ? Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä LEHDEN LOGO Ilmaston lämpeneminen on aikamme suurimpia kriisejä. Samaan aikaan suomalaisia huolettavat lämmityksen karanneet kustannukset. Elämä on harvoin yksinkertaista, mustaa ja valkoista. Oman paikkakuntasi lehti on ikkuna maailmaan, saat siitä perspektiiviä elämän isoihin ja pieniin asioihin. Helmikuussa 1944 Neuvostoliitto yritti murtaa suomalaisten taistelutahdon. Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimien (ADD) suurpommitusoperaatio kohdistui Turkuun, Kotkaan, Raaheen, Rovaniemelle, Ouluun ja erityisesti Helsinkiin, jonne viholli­ nen hyökkäsi kolmen yön aikana yhteensä yli kahdella tuhannella lentokoneella. Neuvosto­ pommittajat pudottivat pääkaupunkiseudulle 16 500 pommia. Suuresta hyökkäysvoimasta huolimatta vi­ hollinen torjuttiin. Tehokkaan kaluston ja etu­ käteen suunnitellun ja harjoitellun sulkuam­ munnan sekä harhautustoimien ansiosta vain joka kahdeskymmenes pommi putosi lopulta tiheästi asutulle kaupunkialueelle. Vain satakunta pommikonetta pääsi kaupungin keskustan ylle. Helsingin ilmapuolustusta johti Ilmatorjun­ tarykmentti 1 komentajanaan everstiluutnantti Pekka Jokipaltio. Rykmentissä oli yhteensä noin 4 500 sotilasta, lottaa ja sotilaspoikaa. Pom­ mitusten torjuntaan osallistui toistakymmentä raskasta ilmatorjuntapatteria ja saksalaisia yö­ toimintakykyisiä hävittäjiä sekä valonheitinpat­ teristo. Käytössä oli myös kaksi valvontatutkaa. Neljä patteria oli varustettu tulenjohtotutkalla. Raskas ilmatorjuntatykistö ampui pommitusöinä runsaat 34 000 laukausta ja kevyt ilmatorjunta­ tykistö lähes 13 000 laukausta. Helmikuun suurpommituksissa kuoli Helsin­ gissä 146 ihmistä, 356 haavoittui. Ilman ilmapuo­ lustusta pommeja olisi pudonnut kaupunkiin yhdeksän metrin välein, kuolleita olisi ollut tuhansia, ilmasodan asiantuntija eversti Ahti Lappi on arvioinut. llmapuolustuksen torjuntavoitto säästi pää­ kaupungin suurtuholta. Pommitusöistä on tuhat tarinaa, joista yksi on lauttasaarelaisen Henrik Wileniuksen. Hän oli äitinsä kanssa katsomassa Errol Flynnin tähdit­ tämää elokuvaa Kluuvikadulla, kun vihollisko­ neet ilmestyivät Helsingin taivaalle. sivu 2 T ämä erikoisjulkaisu tekee kunniaa sotiemme veteraaneille ja koko sota­ sukupolvelle. Tuomme esiin haastat­ teluin sodan kokeneiden tuntemuksia ajalta, jolloin itsenäisyytemme ja vapautemme olivat vakavasti uhattuina. Samalla haluamme peilata tulevaa Venäjän laittomasti aloittamaan sotaan Ukrainassa, ja siitä saatuihin kokemuksiin. Sotien 1939–1945 pääkaupunkiseudun perinne­ yhdistyksellä on ollut ilo ja kunnia johtaa suun­ nitteluryhmää, joka ideoi vaikuttavan muistamis­ ten sarjan 6., 11., 16., 24. ja 27.2.2024 veteraanien kunniaksi ja veteraanien perinnön siirtämiseksi nuoremmille sukupolville. Merkille pantavaa on ollut saamamme pyyteetön tuki tapahtumien toteuttamiseksi. Arvostan sitä kovasti. Suomen ilmapuolustuksen saavuttamaa strategista torjuntavoittoa Helsingin taivaalla helmikuussa 1944 ei ole aiemmin muistettu näin moninaisesti. Nyt siihen on erinomainen hetki, sillä joukossamme on vielä 2 000 vete­ raania, kansallissankaria. Heidän keski­ikänsä alkaa olla 99 vuotta. Nyt, jos koskaan, on juhlan, muistamisen ja kiitoksen aika! Samalla tämä on näyttävä lähtölaukaus painopisteen siirtämiseksi veteraaniperin­ teen vaalimistyöhön. Kokonaisvastuu siirtyy hiljalleen Tammenlehvän perinneliitolle, joka jatkaa veteraaniliittojen työtä valtakunnallise­ na veteraaniperinnejärjestönä. Sydämellinen kiitos kaikille kumppaneillem­ me panoksestanne tämän julkaisun mahdollista­ miseksi. Syntyi kova kattaus sotaveteraanista ja lotista aina tasavallan presidenttiin asti. Lämmin kiitos myös lehtemme taloudellisille tukijoille. Mieluisia lukuhetkiä! Vesa Sundqvist hallituksen puheenjohtaja Sotien 1939–1945 pääkaupunkiseudun perinneyhdistys Kun vihollinen torjuttiin taivaalta Juhlan, muistamisen ja kiitoksen aika Raskas it-patteri ampuu Käpylän Taivaskalliolla. SA-KUVA Siviiliväestön pommitukset ovat sodan synkeimpiä tekoja. Myös pohjoinen pieni maamme on saanut osansa tästä talvi­ ja jatkosodan aikana. Neuvostoliitto aloitti 80 vuotta sitten suurpommitukset Helsin­ kiin. Tavoitteena oli murtaa kotirintaman taistelutahto. Helsingin ilmapuolustus oli valmiina hä­ dän hetkellä. Sotilaiden ja lottien lisäksi valmiudessa oli paljon vapaaehtoisia pa­ lokuntalaisia ja sairaanhoitajia. Puolus­ tustaistelu oli kaikkinensa osoitus suo­ malaisten varautumisesta ja kokonaistur­ vallisuuden huomioimisesta. Esimerkiksi väestönsuojelun osalta Helsingin kaupunki oli kehottanut taloyhtiöitä rakentamaan suojatiloja jo 1930­luvulla. Yhä tänä päivä­ nä pääkaupunkiimme saapuu ulkomaisia vieraita, jotka vakuuttuvat vahvasta väes­ tönsuojeluosaamisestamme. Sitkeä puolustustaistelu yhdisti, ei pel­ kästään helsinkiläisiä vaan myös koko Suomen kansaa. Kotirintaman yhtenäisyys ja rohkeus pelastivat pääkaupunkimme. Saamme olla kiitollisia kunniakansalai­ sillemme, jotka uhrauksillaan takasivat meille vapauden ja turvallisen kotimaan. Pitäkäämme tätä muistoa yllä. Sauli Niinistö Tasavallan presidentti TASAVALLAN PRESIDENTIN TERVEHDYS PÄ ÄKIR JOITUS Lottahuone löytyy Olympiastadionilta. Ilman ilmapuolustusta pommeja olisi pudonnut kaupunkiin yhdeksän metrin välein, kuolleita olisi ollut tuhansia. #SUURPOMMITUKSET1944 80 vuotta Helsingin ilmapuolustuksen strategisesta torjuntavoitosta Rakkauskirjeitä pommisuojasta s. 2 Puolustusministeri Häkkänen: ”Kukaan ei ajatellut vain itseään” s. 5 ”Ilmapuolustuksemme on Euroopan huippua” s. 6 Muistamisten sarjan tapahtumat helmikuussa 2024 s. 8 SA-KUVA
• Helmikuussa 1944 Neuvostoliitto yritti murtaa suomalaisten taistelutahdon. Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimien (ADD) suurpommitusoperaatio kohdistui Turkuun, Kotkaan, Raaheen, Rovaniemelle, Ouluun ja erityisesti Helsinkiin, jonne viholli­ nen hyökkäsi kolmen yön aikana yhteensä yli kahdella tuhannella lentokoneella. Neuvosto­ pommittajat pudottivat pääkaupunkiseudulle 16 500 pommia. Suuresta hyökkäysvoimasta huolimatta vi­ hollinen torjuttiin. Tehokkaan kaluston ja etu­ käteen suunnitellun ja harjoitellun sulkuam­ munnan sekä harhautustoimien ansiosta vain joka kahdeskymmenes pommi putosi lopulta tiheästi asutulle kaupunkialueelle. Vain satakunta pommikonetta pääsi kaupungin keskustan ylle. Helsingin ilmapuolustusta johti Ilmatorjun­ tarykmentti 1 komentajanaan everstiluutnantti Pekka Jokipaltio. Rykmentissä oli yhteensä noin 4 500 sotilasta, lottaa ja sotilaspoikaa. Pom­ mitusten torjuntaan osallistui toistakymmentä raskasta ilmatorjuntapatteria ja saksalaisia yö­ toimintakykyisiä hävittäjiä sekä valonheitinpat­ teristo. Käytössä oli myös kaksi valvontatutkaa. Neljä patteria oli varustettu tulenjohtotutkalla. Raskas ilmatorjuntatykistö ampui pommitusöinä runsaat 34 000 laukausta ja kevyt ilmatorjunta­ tykistö lähes 13 000 laukausta. Helmikuun suurpommituksissa kuoli Helsin­ gissä 146 ihmistä, 356 haavoittui. Ilman ilmapuo­ lustusta pommeja olisi pudonnut kaupunkiin yhdeksän metrin välein, kuolleita olisi ollut tuhansia, ilmasodan asiantuntija eversti Ahti Lappi on arvioinut. llmapuolustuksen torjuntavoitto säästi pää­ kaupungin suurtuholta. Pommitusöistä on tuhat tarinaa, joista yksi on lauttasaarelaisen Henrik Wileniuksen. Hän oli äitinsä kanssa katsomassa Errol Flynnin tähdit­ tämää elokuvaa Kluuvikadulla, kun vihollisko­ neet ilmestyivät Helsingin taivaalle. sivu 2 T ämä erikoisjulkaisu tekee kunniaa sotiemme veteraaneille ja koko sota­ sukupolvelle. Tuomme esiin haastat­ teluin sodan kokeneiden tuntemuksia ajalta, jolloin itsenäisyytemme ja vapautemme olivat vakavasti uhattuina. Samalla haluamme peilata tulevaa Venäjän laittomasti aloittamaan sotaan Ukrainassa, ja siitä saatuihin kokemuksiin. Sotien 1939–1945 pääkaupunkiseudun perinne­ yhdistyksellä on ollut ilo ja kunnia johtaa suun­ nitteluryhmää, joka ideoi vaikuttavan muistamis­ ten sarjan 6., 11., 16., 24. ja 27.2.2024 veteraanien kunniaksi ja veteraanien perinnön siirtämiseksi nuoremmille sukupolville. Merkille pantavaa on ollut saamamme pyyteetön tuki tapahtumien toteuttamiseksi. Arvostan sitä kovasti. Suomen ilmapuolustuksen saavuttamaa strategista torjuntavoittoa Helsingin taivaalla helmikuussa 1944 ei ole aiemmin muistettu näin moninaisesti. Nyt siihen on erinomainen hetki, sillä joukossamme on vielä 2 000 vete­ raania, kansallissankaria. Heidän keski­ikänsä alkaa olla 99 vuotta. Nyt, jos koskaan, on juhlan, muistamisen ja kiitoksen aika! Samalla tämä on näyttävä lähtölaukaus painopisteen siirtämiseksi veteraaniperin­ teen vaalimistyöhön. Kokonaisvastuu siirtyy hiljalleen Tammenlehvän perinneliitolle, joka jatkaa veteraaniliittojen työtä valtakunnallise­ na veteraaniperinnejärjestönä. Sydämellinen kiitos kaikille kumppaneillem­ me panoksestanne tämän julkaisun mahdollista­ miseksi. Syntyi kova kattaus sotaveteraanista ja lotista aina tasavallan presidenttiin asti. Lämmin kiitos myös lehtemme taloudellisille tukijoille. Mieluisia lukuhetkiä! Vesa Sundqvist hallituksen puheenjohtaja Sotien 1939–1945 pääkaupunkiseudun perinneyhdistys Kun vihollinen torjuttiin taivaalta Juhlan, muistamisen ja kiitoksen aika Raskas it-patteri ampuu Käpylän Taivaskalliolla. SA-KUVA Siviiliväestön pommitukset ovat sodan synkeimpiä tekoja. Myös pohjoinen pieni maamme on saanut osansa tästä talvi­ ja jatkosodan aikana. Neuvostoliitto aloitti 80 vuotta sitten suurpommitukset Helsin­ kiin. Tavoitteena oli murtaa kotirintaman taistelutahto. Helsingin ilmapuolustus oli valmiina hä­ dän hetkellä. Sotilaiden ja lottien lisäksi valmiudessa oli paljon vapaaehtoisia pa­ lokuntalaisia ja sairaanhoitajia. Puolus­ tustaistelu oli kaikkinensa osoitus suo­ malaisten varautumisesta ja kokonaistur­ vallisuuden huomioimisesta. Esimerkiksi väestönsuojelun osalta Helsingin kaupunki oli kehottanut taloyhtiöitä rakentamaan suojatiloja jo 1930­luvulla. Yhä tänä päivä­ nä pääkaupunkiimme saapuu ulkomaisia vieraita, jotka vakuuttuvat vahvasta väes­ tönsuojeluosaamisestamme. Sitkeä puolustustaistelu yhdisti, ei pel­ kästään helsinkiläisiä vaan myös koko Suomen kansaa. Kotirintaman yhtenäisyys ja rohkeus pelastivat pääkaupunkimme. Saamme olla kiitollisia kunniakansalai­ sillemme, jotka uhrauksillaan takasivat meille vapauden ja turvallisen kotimaan. Pitäkäämme tätä muistoa yllä. Sauli Niinistö Tasavallan presidentti TASAVALLAN PRESIDENTIN TERVEHDYS PÄ ÄKIR JOITUS Lottahuone löytyy Olympiastadionilta. Ilman ilmapuolustusta pommeja olisi pudonnut kaupunkiin yhdeksän metrin välein, kuolleita olisi ollut tuhansia. #SUURPOMMITUKSET1944 80 vuotta Helsingin ilmapuolustuksen strategisesta torjuntavoitosta Rakkauskirjeitä pommisuojasta s. 2 Puolustusministeri Häkkänen: ”Kukaan ei ajatellut vain itseään” s. 5 ”Ilmapuolustuksemme on Euroopan huippua” s. 6 Muistamisten sarjan tapahtumat helmikuussa 2024 s. 8 SA-KUVA
• 2 #SUURPOMMITUKSET1944 • 80 vuotta Helsingin ilmapuolustuksen strategisesta torjuntavoitosta SÄÄTILA: ENIMMILLÄÄN YHDEKSÄN ASTETTA PAKKASTA, KUUTAMO, MERELTÄ PINTASUMUA. LUMEN SYVYYS VIISI SENTTIÄ. VALOT POIS KELLO 18.17. ILMAVAROITUS 18.49. ILMAHÄLYTYS 18.51. POMMITUS ALKAA 19.23. HYÖKKÄYKSESSÄ 728 NEUVOSTOKONETTA, JOTKA PUDOTTAVAT 6 991 POMMIA. NIISTÄ 331 PUTOAA KANTAKAUPUNKIIN TAI SEN LÄHISTÖLLE. POMMITUS PÄÄTTYY KELLO 4.57. KUOLONUHREJA 103. TUHOUTUNEITA TALOJA 28, VAURIOITUNEITA RAKENNUKSIA 137. Sinä yönä satoi rautaa Kun Helsinkiin alkoi sataa pommeja, 8-vuotias Henrik Wilenius oli katsomassa Errol Flynnin elokuvaa. 15-vuotias Marjatta Jokinen luisteli Brahen kentällä. 19-vuotias Eila Rossi kiiruhti pommisuojaan Viikissä ja alkoi kirjoittaa. TEKSTI Pete Suhonen Koko ikänsä Lauttasaaressa asunut Henrik ”Henkka” Wilenius muistaa vuoden 1944 hel­ mikuun kuudennen päivän illan ikuisesti. Hän oli silloin 8­vuotias ja katsomassa supersankari Errol Flynnin tähdittämää leffaa teatteri Maxi­ missa Kluuvikadulla. Henkan suurin huoli ei suinkaan ollut neuvos­ topommittajien pelottava armada Helsingin tai­ vaalla, vaan pommisuojaan ryntäämisen hötäkäs­ sä irronneen viimeisen maitohampaan kohtalo. ”Teatterin sisäpihalle oli pudonnut suutari. Hammas irtosi suusta, kun ihmiset panikoivat suojaan ja jäin jalkoihin. Olisin halunnut löytää hampaan ja viedä sen tyynyni alle, mutta äiti otti kraivelista ja sanoi, että nyt mennään. Itkuhan siitä tuli”, Henkka muistelee. Elokuva He kuolivat saappaat jalassa keskey­ tettiin kolme kertaa ilmahälytyksen vuoksi, mutta se esitettiin loppuun asti. Kluuvikadulla, lähellä Kaisaniemenkatua, räjähti ensimmäise­ nä pommitusyönä kaksi pommia. Kotimatkal­ la, aikaisin aamulla, ohitettiin Neuvostoliiton suurlähetystö Bulevardin ja Albertinkadun kulmassa. Se oli saanut täysosuman eikä sam­ mutustöissä kiirehditty. ”Äidin kanssa käveltiin takaisin Lauttasaareen. Vaikka kaupunki paloi, hän oli rauhallinen. Äi­ dillä oli hyvä käsitys siitä, miten pommitusten aikana pitää toimia. Hän oli vapaaehtoisena il­ mavalvonnassa Puisto­patterissa Vattuniemessä.” Neuvostoliitto pommitti Helsinkiä noin 50 ker­ taa toisen maailmansodan aikana. Pommisuojat Lauttasaaressa olivat tulleet Wileniukselle tutuksi jo talvisodassa. Silloin perhe pakeni pommituksia puutalosta Isokaarelta Vattuniemen ruutikella­ riin, joka oli valmistunut Turkin sodassa vuonna 1885. Lopulta yli kilometrin matkasta luovuttiin, ja ilmahälytysten aikana tyydyttiin perunakella­ riin, joka sijaitsi pihamaan toisella puolella. Kun naapurin pienin poika hihkui ”hätytys, hätytys”, sitten mentiin. ”Ei siitä perunakellarista olisi ollut kuin sirpa­ lesuojaksi. Heitettiin viltit perunasäkkien päälle ja odoteltiin. Lauttasaari oli hyvä paikka silloin. Tuntui, että saarella oli turvassa.” Isokaari 10:een oli talvisotavuonna valmistunut kerrostalo. Wileniukset muuttivat puutalostaan pian taloon. Samalla suoja parani. Kellarissa oli suurehko suoja pitkille seinille asetettuine ma­ kuulavetteineen. Ani harva pystyi kuitenkaan nukkumaan pommitusten aikana. Lautta­patte­ rin it­tykit jyskyttivät Myllykalliolla muutaman sadan metrin päässä. ”Äiti teki aina voileivät suojaan. Niitä nautittiin, laveteilla istuttiin ja pelattiin lautapelejä. Kun hälytys oli ohi, mentiin koteihin. Lautapeliä jatkettiin taas, kun uusi hälytys tuli.” Kodinturvajoukot vahtivat, että asukkaat myös pysyivät pommisuojassa. Kun vaara oli ohi, ute­ liaisuus kävi joskus liian suureksi. Henkka pai­ nui kerran, jos toisenkin, vanhemman veljensä kanssa viisikerroksisen talon ullakolle, ja sieltä tikapuita pitkin katolle asti. Se oli ehdottomasti kielletty leikki. ”Katselimme Helsingin keskustan suuntaan, jossa loimusi. En osannut oikein pelätä sotaa.” Pommitusöiden jälkeisinä päivinä poikien taskut pullottivat tavallista enemmän, koska ne olivat täynnä pomminsirpaleita. ”Kuka oli löytänyt isoimman, siitä kisailtiin”, Henkka muistaa. Henrik Wilenius (s. 1936) palasi Isokaari 10:n pommisuojan ovelle. Nykyään tilassa säilytetään polkupyöriä. Tältä näytti Kaisaniemenkadulla, kun Marjatta Jokinen palasi kotiinsa ensimmäisen suurpommitusyön jälkeen. Marjatta Jokinen (o.s. Taipale, kuvassa) oli 15­vuotias talvella 1944. Näin hän kertoo kah­ desta ensimmäisestä pommitusyöstä. ”6. helmikuuta oli kaunis talvi-ilta ja päätin lähteä luistelemaan Brahen kentälle Kallion kaupunginosaan. Olin päässyt juuri vauhtiin, kun taivaalle ilmestyi valopommeja. Oli valoisaa kuin aurinkoisena kesäpäivänä, mutta hälytyssireenit soivat. Kaikki ryntäsivät pukukoppiin hakemaan kenkiään. En kuitenkaan tiennyt, mihin mennä tai missä pommisuoja oli, joten juoksin luistimet jalassa toisten perään ja päädyin Kaarlenkadun kalliosuojaan. Pommisuoja oli täynnä eikä kaikille ollut istumapaikkaa. Sain kuitenkin vaihdettua kengät jalkaani. Yö kului suojassa. Aamulla viiden aikaan tuli ”vaara ohi” -merkki ja pääsimme ulos. Menin raitiovaunupysäkille odottamaan, kunnes joku sanoi, etteivät raitiovaunut kulje. Minun täytyi lähteä kävellen kotimatkalle toiselle puolen kaupunkia. Kaupunki oli hiljainen ja alakuloinen. Kaisaniemessä pommi oli osunut taloon ja ikkunalasit olivat sirpaleina kadulla. Lasit narskuivat kenkien alla. Matka tuntui pitkältä valvotun yön jälkeen. Tunsin suurta pelkoa ja huolta siitä, oliko kotona tapahtunut vahinkoa. Helpotus oli suuri, kun näin kotitalon Iso-Roobertinkatu 33:ssa pystyssä.” ”16. helmikuuta menimme tyttökaverini kanssa elokuviin Savoyhin Kasarmikadulle. Katsoimme filmiä kaikessa rauhassa, kun hälytyssireenit alkoivat soida. Katsojat ajettiin pommisuojaan, joka oli saman talon kellarissa. Yritimme päästä ulos, mutta väestönsuojelija esti sen. Turhaan kerroimme, että asumme lähellä ja on kiire kotiin. Nuokuimme suojassa koko pitkän yön, kunnes aamulla puoli kuuden aikaan tuli vaara ohi -merkki. Olimme lähdössä, kun vahtimestari ilmoitti, että filmi näytetään loppuun, jos on halukkaita katsojia. Ja mehän olimme. Kotiin ei enää ollutkaan kiirettä.” Rakkauskirjeitä maan alta 19­vuotias Eila Rossi kirjoitti pommitusten ai­ kana Vanhankaupungin–Viikin pommisuojasta tykistökapteeni Erkki Matilaiselle Rukajärvelle. Pari avioitui myöhemmin. 1. pommitusyö: ”Maanantaina päivällä 7.2.–44. Taas pommisuojassa. Rakas Erkki! …Olet varmasti kuullut, että täällä ovat herhiläiset pistäytyneet oikein joukolla. Radiossa sanoivat, että 200 konetta on yrittänyt tehdä vaikutusta meihin. 38 on nyt tähänastisten tietojen mukaan kuollut ja haavoittuneita sadoissa… Yö oltiin pommisuojassa…Taivas oli koko yön punainen…Leikki kaukana.” 2. pommitusyö: ”Pommisuojassa yöllä 16.2.–44. Oi rakas Erkki, näin paikallaan istuen, kun maailma jyllää, tulet Sinä vaaleanpunaisessa pilvessä luokseni…” 3. pommitusyö: ”Lauantai-ilta yli kello 21 pommisuojassa. Erkki! Missäpä muualla enää kirjoittaisin sulle kirjeitä kuin täällä maan alla…Vaatteet, kaikenmoiset pakattu päälle. Istun tässä lämpimässä heinälaatikossa nyt yksin.” Poika pommisuojasta: ”En osannut pelätä” Erkki ja Eila saivat toisensa. ”Lasit narskuivat kenkien alla” ENSIMMÄINEN POMMITUSYÖ 6.–7.2.1944 SA -K U VA PETE SUHONEN A N T T I M AT IL A IS EN A R K IS T O MARJATTA JOKISEN ARKISTO KOE TÄMÄ Sanomatalon mediatorilla 6.2. klo 17 alkaen Muistamisten sarjan avaus. Helsingin suurpommituksista kertovat tutkija Ville Jalovaara ja ilmatorjunnan asiantuntija Ahti Lappi. Paikalla myös sotaveteraaneja. A
• 2 #SUURPOMMITUKSET1944 • 80 vuotta Helsingin ilmapuolustuksen strategisesta torjuntavoitosta SÄÄTILA: ENIMMILLÄÄN YHDEKSÄN ASTETTA PAKKASTA, KUUTAMO, MERELTÄ PINTASUMUA. LUMEN SYVYYS VIISI SENTTIÄ. VALOT POIS KELLO 18.17. ILMAVAROITUS 18.49. ILMAHÄLYTYS 18.51. POMMITUS ALKAA 19.23. HYÖKKÄYKSESSÄ 728 NEUVOSTOKONETTA, JOTKA PUDOTTAVAT 6 991 POMMIA. NIISTÄ 331 PUTOAA KANTAKAUPUNKIIN TAI SEN LÄHISTÖLLE. POMMITUS PÄÄTTYY KELLO 4.57. KUOLONUHREJA 103. TUHOUTUNEITA TALOJA 28, VAURIOITUNEITA RAKENNUKSIA 137. Sinä yönä satoi rautaa Kun Helsinkiin alkoi sataa pommeja, 8-vuotias Henrik Wilenius oli katsomassa Errol Flynnin elokuvaa. 15-vuotias Marjatta Jokinen luisteli Brahen kentällä. 19-vuotias Eila Rossi kiiruhti pommisuojaan Viikissä ja alkoi kirjoittaa. TEKSTI Pete Suhonen Koko ikänsä Lauttasaaressa asunut Henrik ”Henkka” Wilenius muistaa vuoden 1944 hel­ mikuun kuudennen päivän illan ikuisesti. Hän oli silloin 8­vuotias ja katsomassa supersankari Errol Flynnin tähdittämää leffaa teatteri Maxi­ missa Kluuvikadulla. Henkan suurin huoli ei suinkaan ollut neuvos­ topommittajien pelottava armada Helsingin tai­ vaalla, vaan pommisuojaan ryntäämisen hötäkäs­ sä irronneen viimeisen maitohampaan kohtalo. ”Teatterin sisäpihalle oli pudonnut suutari. Hammas irtosi suusta, kun ihmiset panikoivat suojaan ja jäin jalkoihin. Olisin halunnut löytää hampaan ja viedä sen tyynyni alle, mutta äiti otti kraivelista ja sanoi, että nyt mennään. Itkuhan siitä tuli”, Henkka muistelee. Elokuva He kuolivat saappaat jalassa keskey­ tettiin kolme kertaa ilmahälytyksen vuoksi, mutta se esitettiin loppuun asti. Kluuvikadulla, lähellä Kaisaniemenkatua, räjähti ensimmäise­ nä pommitusyönä kaksi pommia. Kotimatkal­ la, aikaisin aamulla, ohitettiin Neuvostoliiton suurlähetystö Bulevardin ja Albertinkadun kulmassa. Se oli saanut täysosuman eikä sam­ mutustöissä kiirehditty. ”Äidin kanssa käveltiin takaisin Lauttasaareen. Vaikka kaupunki paloi, hän oli rauhallinen. Äi­ dillä oli hyvä käsitys siitä, miten pommitusten aikana pitää toimia. Hän oli vapaaehtoisena il­ mavalvonnassa Puisto­patterissa Vattuniemessä.” Neuvostoliitto pommitti Helsinkiä noin 50 ker­ taa toisen maailmansodan aikana. Pommisuojat Lauttasaaressa olivat tulleet Wileniukselle tutuksi jo talvisodassa. Silloin perhe pakeni pommituksia puutalosta Isokaarelta Vattuniemen ruutikella­ riin, joka oli valmistunut Turkin sodassa vuonna 1885. Lopulta yli kilometrin matkasta luovuttiin, ja ilmahälytysten aikana tyydyttiin perunakella­ riin, joka sijaitsi pihamaan toisella puolella. Kun naapurin pienin poika hihkui ”hätytys, hätytys”, sitten mentiin. ”Ei siitä perunakellarista olisi ollut kuin sirpa­ lesuojaksi. Heitettiin viltit perunasäkkien päälle ja odoteltiin. Lauttasaari oli hyvä paikka silloin. Tuntui, että saarella oli turvassa.” Isokaari 10:een oli talvisotavuonna valmistunut kerrostalo. Wileniukset muuttivat puutalostaan pian taloon. Samalla suoja parani. Kellarissa oli suurehko suoja pitkille seinille asetettuine ma­ kuulavetteineen. Ani harva pystyi kuitenkaan nukkumaan pommitusten aikana. Lautta­patte­ rin it­tykit jyskyttivät Myllykalliolla muutaman sadan metrin päässä. ”Äiti teki aina voileivät suojaan. Niitä nautittiin, laveteilla istuttiin ja pelattiin lautapelejä. Kun hälytys oli ohi, mentiin koteihin. Lautapeliä jatkettiin taas, kun uusi hälytys tuli.” Kodinturvajoukot vahtivat, että asukkaat myös pysyivät pommisuojassa. Kun vaara oli ohi, ute­ liaisuus kävi joskus liian suureksi. Henkka pai­ nui kerran, jos toisenkin, vanhemman veljensä kanssa viisikerroksisen talon ullakolle, ja sieltä tikapuita pitkin katolle asti. Se oli ehdottomasti kielletty leikki. ”Katselimme Helsingin keskustan suuntaan, jossa loimusi. En osannut oikein pelätä sotaa.” Pommitusöiden jälkeisinä päivinä poikien taskut pullottivat tavallista enemmän, koska ne olivat täynnä pomminsirpaleita. ”Kuka oli löytänyt isoimman, siitä kisailtiin”, Henkka muistaa. Henrik Wilenius (s. 1936) palasi Isokaari 10:n pommisuojan ovelle. Nykyään tilassa säilytetään polkupyöriä. Tältä näytti Kaisaniemenkadulla, kun Marjatta Jokinen palasi kotiinsa ensimmäisen suurpommitusyön jälkeen. Marjatta Jokinen (o.s. Taipale, kuvassa) oli 15­vuotias talvella 1944. Näin hän kertoo kah­ desta ensimmäisestä pommitusyöstä. ”6. helmikuuta oli kaunis talvi-ilta ja päätin lähteä luistelemaan Brahen kentälle Kallion kaupunginosaan. Olin päässyt juuri vauhtiin, kun taivaalle ilmestyi valopommeja. Oli valoisaa kuin aurinkoisena kesäpäivänä, mutta hälytyssireenit soivat. Kaikki ryntäsivät pukukoppiin hakemaan kenkiään. En kuitenkaan tiennyt, mihin mennä tai missä pommisuoja oli, joten juoksin luistimet jalassa toisten perään ja päädyin Kaarlenkadun kalliosuojaan. Pommisuoja oli täynnä eikä kaikille ollut istumapaikkaa. Sain kuitenkin vaihdettua kengät jalkaani. Yö kului suojassa. Aamulla viiden aikaan tuli ”vaara ohi” -merkki ja pääsimme ulos. Menin raitiovaunupysäkille odottamaan, kunnes joku sanoi, etteivät raitiovaunut kulje. Minun täytyi lähteä kävellen kotimatkalle toiselle puolen kaupunkia. Kaupunki oli hiljainen ja alakuloinen. Kaisaniemessä pommi oli osunut taloon ja ikkunalasit olivat sirpaleina kadulla. Lasit narskuivat kenkien alla. Matka tuntui pitkältä valvotun yön jälkeen. Tunsin suurta pelkoa ja huolta siitä, oliko kotona tapahtunut vahinkoa. Helpotus oli suuri, kun näin kotitalon Iso-Roobertinkatu 33:ssa pystyssä.” ”16. helmikuuta menimme tyttökaverini kanssa elokuviin Savoyhin Kasarmikadulle. Katsoimme filmiä kaikessa rauhassa, kun hälytyssireenit alkoivat soida. Katsojat ajettiin pommisuojaan, joka oli saman talon kellarissa. Yritimme päästä ulos, mutta väestönsuojelija esti sen. Turhaan kerroimme, että asumme lähellä ja on kiire kotiin. Nuokuimme suojassa koko pitkän yön, kunnes aamulla puoli kuuden aikaan tuli vaara ohi -merkki. Olimme lähdössä, kun vahtimestari ilmoitti, että filmi näytetään loppuun, jos on halukkaita katsojia. Ja mehän olimme. Kotiin ei enää ollutkaan kiirettä.” Rakkauskirjeitä maan alta 19­vuotias Eila Rossi kirjoitti pommitusten ai­ kana Vanhankaupungin–Viikin pommisuojasta tykistökapteeni Erkki Matilaiselle Rukajärvelle. Pari avioitui myöhemmin. 1. pommitusyö: ”Maanantaina päivällä 7.2.–44. Taas pommisuojassa. Rakas Erkki! …Olet varmasti kuullut, että täällä ovat herhiläiset pistäytyneet oikein joukolla. Radiossa sanoivat, että 200 konetta on yrittänyt tehdä vaikutusta meihin. 38 on nyt tähänastisten tietojen mukaan kuollut ja haavoittuneita sadoissa… Yö oltiin pommisuojassa…Taivas oli koko yön punainen…Leikki kaukana.” 2. pommitusyö: ”Pommisuojassa yöllä 16.2.–44. Oi rakas Erkki, näin paikallaan istuen, kun maailma jyllää, tulet Sinä vaaleanpunaisessa pilvessä luokseni…” 3. pommitusyö: ”Lauantai-ilta yli kello 21 pommisuojassa. Erkki! Missäpä muualla enää kirjoittaisin sulle kirjeitä kuin täällä maan alla…Vaatteet, kaikenmoiset pakattu päälle. Istun tässä lämpimässä heinälaatikossa nyt yksin.” Poika pommisuojasta: ”En osannut pelätä” Erkki ja Eila saivat toisensa. ”Lasit narskuivat kenkien alla” ENSIMMÄINEN POMMITUSYÖ 6.–7.2.1944 SA -K U VA PETE SUHONEN A N T T I M AT IL A IS EN A R K IS T O MARJATTA JOKISEN ARKISTO KOE TÄMÄ Sanomatalon mediatorilla 6.2. klo 17 alkaen Muistamisten sarjan avaus. Helsingin suurpommituksista kertovat tutkija Ville Jalovaara ja ilmatorjunnan asiantuntija Ahti Lappi. Paikalla myös sotaveteraaneja. A #SUURPOMMITUKSET1944 • 80 vuotta Helsingin ilmapuolustuksen strategisesta torjuntavoitosta 3 Helsingin keskustassa palaa 7.2.1944. Venäläiset rynnäköivät Lauttasaaren eteläkärjessä sijainnutta johtopatteri ”Puistoa” vastaan kolmesti ensimmäisen pommitusyön aikana. Kuvassa patterin saksalainen tutka ”Irja”. VIHOLLINEN MENETTÄÄ 13 POMMIKONETTA, JOISTA PUDOTUKSIA NELJÄ, KAKSI TEKEE PAKKOLASKUN JA SEITSEMÄN TUHOUTUU ONNETTOMUUKSISSA. HELSINGIN SANOMAT 8. HELMIKUUTA: ”VÄESTÖN KESKUUDESSA EI ILMENNYT MINKÄÄNLAISTA HERMOSTUMISTA.” SA -K U VA SA -K U VA Pääkaupungin ilmapuolustuksen tarkoin suunniteltu tulitoiminta torjui vihollisen. TEKSTI Pete Suhonen Helsingin suurpommitusten aikaan ilmatorjunnasta vastasi neljä raskasta patteristoa, kevyt patteristo ja valonhei­ tinpatteristo. Patteristoja johdettiin uusi­ tusta johtokeskus ”Tornista”, joka sijaitsi Korkeavuorenkadun kallio suojassa. Pääkaupungin ilmatorjunta oli jaet­ tu neljään sektoriin. Kaakkoissektorin johtopatteri ”Rata” sijaitsi Santahami­ nan lentokentällä. Lounaissektorin johtopatteri ”Puisto” oli Lauttasaaren Vattuniemessä ja luoteissektorin joh­ topatteri ”Käpy” Käpylän raviradalla. Näillä johtopatterilla oli käytössään Saksasta ostetut tehokkaat 88­milli­ set ilmatorjuntakanuu­ nat, tulenjohtokoneet ja radioluotaimet (tu­ lenjohtotutkat). Koil­ lissektorin johtopatteri ”Lato” sijaitsi Viikin pelloilla. Sen käytössä oli radioluotain, mutta huonompi tykki­ ja tu­ lenjohtokalusto. Pääkaupungin ilma­ torjunnan kalustona oli 79 raskasta ilmatorjun­ tatykkiä, 36 valonheitintä ja 18 kuulo­ suunninta. Lisäksi käytössä oli kevyitä 20­ ja 40­millisiä tykkejä. Helsingin edustan saarilla Isosaaressa, Melkis­ sä ja Harmajalla oli 75­ ja 76­millisiä tykkejä. Ensimmäisen pommitusyön jälkeen Helsinki sai tuekseen 12 sak­ salaista yötoimintakykyistä hävittäjää. Koska ilmatorjuntamiehistä oli pulaa, toisen pommitusyön jälkeen, 19. helmikuuta, lukion poikien ope­ tus keskeytettiin. Osa heistä liittyi mukaan pääkau­ pungin ilmatorjun­ taan. Kolmannen pommitusyön puo­ lustusponnistuksiin osallistui 258 lukio­ laispoikaa. Päättäväisen ja tar­ kasti suunnitellun torjuntatulen vai­ kutuksesta pääosa pommittajista kaar­ si takaisin ennenai­ kaisesti ja pudotti pommit mereen, useimmiten jo Santahaminan tasalla. Ilmatorjunta käytti erityisiä ”yötor­ juntakranaatteja”, joissa pieni määrä trotyylia oli korvattu elektron­lastuil­ la, ja ne räjähtivät tavallista kranaattia näyttävämmin. Enimmillään, toisen pommitusyön aikana, ilmatorjunta ampui jopa 32 laukausta yhtä pom­ mituslentoa kohden. Avain torjuntaan oli ennakkovaroi­ tus. Radiotiedustelu pyrki antamaan varoituksen jo, kun pommikoneet läh­ tivät kotikentiltään. Saksasta hankitut ”Raija”­ilmavalvontatutkat havaitsivat lähestyvän pommikoneen jopa 120 kilometrin päästä. Johtopatterit pys­ tyivät ”Irja”­tulenjohtotutkien avulla avaamaan tarkan torjuntatulen pom­ mikoneisiin äärietäisyydeltä. Muut ras­ kaat patterit ampuivat sulkuja, joilla oli pelotusvaikutus. Toisin kuin olisi voinut kuvitella, pääkaupungin puolustusta menestyk­ sekkäästi johtanutta everstiluutnantti Pekka Jokipaltiota ei palkittu ansiois­ taan Mannerheim­ristillä. ”Sellaisen hän olisi kyllä ansain­ nut”, sotahistorioitsija Ahti Lappi sanoo. Viikin pelloilta Westendiin HELSINGIN SANOMAT Lähde: Martti Helminen ja Aslak Lukander / Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944, WSOY Helsingin ilmapuolustuksen järjestelyt 26.2.1944 5 km 5 km Patteristojen vastuurajat Valonheitin Kevyt it-jaos tai it-konekiväärijoukkue (20–40 mm) Rannikkotykistön patteri (it) Torjuntakeskus ”Torni” Raskas ilmatorjuntapatteristo 4 Ilmatorjuntarykmentti 1 II patteristo Ilmatorjuntarykmentti 1 I patteristo Raskas ilmatorjuntapatteristo 1 ”Irja”-tulenjohtotutkalla (Würzburg Dora) varustettu it-patteri (75–88 mm) Raskas it-patteri (75–88 mm) It.R 1:n esikunta Kaukovalvontatutka ”Raija” (Freya) Jagdgeschwader 302 Einsatzkommando Helsinki Messerschmitt 109 G-6, 12 kpl Westend Lauttasaari Suomenlinna Viikki Käpylä Melkki Rysäkari Katajaluoto Harmaja Isosaari Santahamina Laajasalo Vuosaari Villinki Eestiluoto Malmi Vantaanjoki Herttoniemi Pajamäki Neuvostokoneiden pomminpudotuskehä HELSINKI ES PO O HELSINGIN SANOMAT Lähde: Martti Helminen ja Aslak Lukander / Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944, WSOY Helsingin ilmapuolustuksen järjestelyt 26.2.1944 5 km 5 km Patteristojen vastuurajat Valonheitin Kevyt it-jaos tai it-konekiväärijoukkue (20–40 mm) Rannikkotykistön patteri (it) Torjuntakeskus ”Torni” Raskas ilmatorjuntapatteristo 4 Ilmatorjuntarykmentti 1 II patteristo Ilmatorjuntarykmentti 1 I patteristo Raskas ilmatorjuntapatteristo 1 ”Irja”-tulenjohtotutkalla (Würzburg Dora) varustettu it-patteri (75–88 mm) Raskas it-patteri (75–88 mm) It.R 1:n esikunta Kaukovalvontatutka ”Raija” (Freya) Jagdgeschwader 302 Einsatzkommando Helsinki Messerschmitt 109 G-6, 12 kpl Westend Lauttasaari Suomenlinna Viikki Käpylä Melkki Rysäkari Katajaluoto Harmaja Isosaari Santahamina Laajasalo Vuosaari Villinki Eestiluoto Malmi Vantaanjoki Herttoniemi Pajamäki Neuvostokoneiden pomminpudotuskehä HELSINKI ES PO O LOUNAISSEKTORI, II/It.R 1 Johtopatteri ”Puisto”, Lauttasaaren Ryssänkärki ”Lautta”, Lauttasaaren Myllykallio ”Paja”, Pajamäen Pajakukkula ”Länsi”, Westend (Tapiola) Lisäksi valepatteri Lauttasaaren Kotkavuorella. KAAKKOISSEKTORI, Rask.It.Psto 1 Johtopatteri ”Rata”, Santahaminan lentokenttä ”Itä”, Degerö (Laajasalo) ”Santa”, Santahaminan eteläkärki LUOTEISSEKTORI, I/It.R 1 Johtopatteri ”Käpy”, Käpylän ravirata ”Taivas”, Taivaskallio ”Musta”, Länsi-Musta ”Kaivo”, Kaivopuisto (18.2. alkaen) KOILLISSEKTORI, Rask.It.Psto 4 Johtopatteri ”Lato”, Viikin pellot ”Kasa”, Kasavuori (Roihuvuori) ”Hertta”, Herttoniemi (25.2. alkaen) ”Pommi”, Nordsjön kartanon lähellä (21.2. alkaen) 15 RASKASTA ILMATORJUNTAPATTERIA Helsingin ilmapuolustusjärjestelyt 26.2.1944 Suurpommitusten jälkeen Helsingin suojaksi perustettiin lottien 14. valonheitinpatteri. TEKSTI Pete Suhonen Lottien merkitys ilmapuolustukselle oli mer­ kittävä. Lotat toimivat ennen kaikkea tähystäji­ nä, mutta helsinkiläinen erityispiirre oli lottien aseistaminen, kun Suomen ilmapuolustuksen toimintaa tehostettiin keväällä 1944. Miespu­ lassa osa valonheitinpattereiden miehistöstä korvattiin lotilla. Kesän 1944 valonheitin­ kursseilla koulutettiin noin 150 lottaa, joista muodostettiin 14. valonheitinpatteri llmator­ juntarykmentti 1:een. Se oli ensimmäinen ja viimeinen naisista kokoonpantu, sotilaallisesti toimiva ja taisteluvastuuta kantamaan tarkoi­ tettu perusyksikkö. Valonheitinlotat ja valon­ heittimet sijoitettiin Munkkiniemen, Kilon ja Leppävaaran suunnille. Lottien asekoulutus nosti voimakkaita tunteita Lotta Svärd ­järjestössä. Aiemmin esimerkik­ si ylipäällikkö Mannerheimin kanta naisten aseistamiskysymykseen oli ollut kielteinen. Hän sanoi odottavansa naisilta apua sairaanhoidos­ sa, vaatteiden valmistuksessa, kodin ja konnun huoltamisessa sekä niiden lohduttamisessa, jotka ovat rakkaimpansa menettäneet. Valonheitin­ kurssilla opeteltiin ampumaan, kun kurssia oli käyty kaksi viikkoa. Lottien henkilökohtaisena aseena oli italialainen Terni­kivääri, joka oli kevyt ja pienikokoinen ase. Helsingin suurpommituksiin valonheitinlotat eivät ehtineet osallistua. ”Hernetai hernesosekeittoa” Valonheitinlottien muonahuolto järjestyi ryk­ mentin keittiöstä tai itse tehden. Valonheitin­ kurssilla Laajasalon Vartiosaaressa ollut Pirkko Hiirla on muistellut työvuoroaan muonittajana. ”Kaadoin vahingossa silakkalaatikon nurinpäin lattialle. Laitoin nopeasti ainekset takaisin vuo­ kaan, parhaimman näköiset perunat päälle. Ko­ vasti ruokaa kehuttiin.” Useimmiten ruoka saatiin kuitenkin suoraan lautaselle. Lotta Anja Andersson muisti Lot­ ta Svärdin puheenjohtaja Fanny Luukkosen vierailun Laajasaloon. Kunniavartion jälkeen ”tarjoiltiin vehnäjauhokastiketta tavallisen ruis­ jauhokastikkeen sijasta.” Kilo 2 ­heitin sijaitsi Hagalundin pellolla. Lotat majoittuivat parakkeihin ja telttaan. ”Ruokailimme parakin pöydän ääressä. Ruoka tuotiin meille rykmentin keittiöstä, kun keitto­ mahdollisuuksia ei ollut. Myös vesihuolto oli kuljetuksen varassa”, Liisa Wartiovaara on muistellut. Ruoka tuotiin kuorma­autolla puo­ len päivän aikaan ja samalla kuorma­autolla lotat pääsivät lomapäivinä kaupunkiin. Annikki Hovila oli Kaarelassa Käärme­peite­ nimellä tunnetun heittimen kuuntelija. ”Asuimme teltassa. Ruokavalio oli: joka toinen päivä hernekeittoa, joka toinen päivä herneso­ sekeittoa.” Ulkonuotiolla lotat saattoivat paistaa räis­ käleitä. Lisäruokaa lotat saivat käydessään lo­ mapäivinä kotonaan. Asemapaikkoihin saapui ruokapaketteja. Lotta Marja-Terttu Maijala toivoi esimerkiksi kotoa korvikkeen kanssa nautittavaksi voita, hiivaleipää, pullaa ja kakkua. Aselevon astuttua voimaan valonheitinlotat kotiutettiin syksyllä 1944. Helsinkiläinen erityispiirre: lotat aseissa Valonheitinlotat asentavat kalustoa Helsingissä keväällä 1944. Lotat saivat uniformukseen sillahaalarit ja italialaista mallia olevat kypärät. Ternikivääri on annettu lotille henkilökohtaista puolustautumista varten. K A RT TA : H EL SI N G IN SA N O M AT . L Ä H D E: M A RT T I H EL M IN EN JA A SL A K LU K A N D ER / H EL SI N G IN SU U R PO M M IT U K SE T H EL M IK U U SS A 19 44 , W SO Y SA -K U VA Everstiluutnantti Pekka Jokipaltiota (kesäkuussa 1944 eversti) on kutsuttu Helsingin pelastajaksi. KOE TÄMÄ Lottahuone: Lottia ja Ilmatähystäjiä. Opastettu kierros 31.12.2024 asti. Olympiastadionin 8. krs. Liput: lippu.fi. J LOTTAMUSEON KOKOELMA Lukion poikien opetus keskeytettiin. Osa heistä liittyi mukaan ilmatorjuntaan.
• 4 #SUURPOMMITUKSET1944 • 80 vuotta Helsingin ilmapuolustuksen strategisesta torjuntavoitosta Komentajan testamentti Kenraali Jaakko Valtanen (9.2.1925–17.1.2024) Puolustusvoimain komentaja 1983–1990. Valmistui upseeriksi Merisotakoulun rannikkotykistölinjalta kadettikurssinsa priimuksena 1946. Kokemusta sotatoimista jo talvisodan syttymisestä lähtien vapaaehtoisena suojeluskuntapoikana ja varusmiehenä. Taitavana sanankäyttäjänä Valtanen oli toivottu puhuja monissa tilaisuuksissa. Tammikuussa kuollut kenraali (evp.) Jaakko Valtanen oli viimeinen sodan käynyt puolustusvoimain komentaja. Kun Helsingin pommitukset alkoivat, 18-vuotias Valtanen määrättiin sammutusja raivaustöihin. TEKSTI Pertti Suominen Talvisodan syttyessä neuvostoilmavoimat pom­ mittivat Helsinkiä sodan ensimmäisenä päivänä. Monet kaupunkilaiset alkoivat hakeutua muualle sukulaisten ja tuttavien luo. Näin teki myös Jaakko Valtasen äiti kahden poikansa kanssa, ensin Turkuun, mistä oli tarkoitus jatkaa sukulaisten luo. Isä, majuri Viljo Valtanen jäi hoitamaan teh­ täviään Merivoimien esikunnassa. Turussa 14­vuotiaan Jaakon ja muun perheen tiet kuitenkin erosivat. ”Lapsuudenystäväni kertoi olevansa Turun Lohkon esikunnassa lähettinä. Päätin seurata esimerkkiä ja ilmoitin äidilleni jääväni Turkuun. Merisuojeluskunnan esikunnassa minut otettiin mielihyvin vastaan. Heinäkuuhun 1940 saakka jatkuneen vapaaehtoisen palvelukseni aikana sain myös viesti­ ja radiosähköttäjäkoulutusta.” Jatkosodan alettua, heinäkuun alussa 1941, Valtanen hakeutui jäl­ leen vapaaehtoisena palvelukseen. ”Olin Ahvenanmaalle sijoitetun rannikkoprikaatin uloimmis­ sa tukikohdissa radiomiehenä. Syyskuussa meidät siirrettiin Karjalan kannakselle. Seivästön linnakkeella sain 16­vuotiaana korpraalina tulikasteeni.” Valtanen kävi myös radioaliup­ seerikurssin ennen kuin hänet taas ”alaikäisenä” alikersanttina kotiutettiin. Kun Norssin lukuvuosi huhtikuussa 1942 päättyi, Valtanen kysyi Merivoimien esikunnasta uusia tehtäviä. Hänelle esitettiin kaksi kysymystä: osaatko saksaa ja tunnetko saksantaitoisia ka­ vereita. Vastaukset olivat myöntäviä. Vettä viistäen ”Toukokuun aurinkoisena aamuna meidät, kolme alikersanttia ja kaksi henkilökuntaan kuuluvaa, kuormattiin Malmilla Aeron Junkers 52 ­konee­ seen. Se lensi tutkakatveessa miltei vettä viistäen Tallinnaan. Ryhmämme perusti saksalaisten il­ mavalvontaverkkoaseman ensin Narvaan ja sitten Kurkolan niemelle. Sieltä lähetimme ilma­ ja me­ rivalvontaviestejä valvonta­asemille Suomeen.” Varsinaisen varusmiespalveluksen Valtanen aloitti huhtikuussa 1943 ”alikersanttialokkaana” Rysäkarin linnakkeella. Tammikuussa 1944 hänet komennettiin reserviupseerikurssille Merisota­ kouluun. Kun Helsingin pommitukset alkoivat, kurssi määrättiin kaupungin palokunnan avuksi sam­ mutus­ ja raivaustöihin. ”Me tykistölinjalla olleet ilmoittauduimme toisena pommituspäivänä Keskuspaloasemalla palopäällikkö Valter Bergströmille. Hän tervehti meitä sotilaallisesti: ’Hyvää päivää, palomiehet’. Tästä tuli sitten kaveriporukalle sisäpiirin tun­ nussana. Pohjoisrannassa ollut kotinikin vauri­ oitui pommituksissa ja jouduin sitä suojaamaan 25 asteen pakkaselta.” Upseerin uralle Vanhakylänmaan linnakkeella palvellut Valtanen hyväksyttiin syyskuussa 1944 alkaneelle Meriso­ takoulun kadettikurssille. ”Upseerin ura oli lapsuuden kokemusteni, kodin perinnön ja suojeluskuntaharrastustenikin takia luonteva valinta. Olin syntynyt rannikkotykistöön. Isäni kanssa en muista uravalinnasta puhuneeni.” Alkuvaiheen miinanraivaustehtävien jälkeen Valtasen ura jatkui aina 1960­luvun alkuun saakka nuorelle upseerille tyypillisesti joukko­osasto­ palveluksessa ja sotakouluissa. Aikakauden olo­ suhteet olivat epävarmat ja muutkin vaihtoehdot kävivät mielessä. Urapäätös kuitenkin piti. Ylei­ sesikuntaupseeriksi hän valmistui Sotakorkea­ koulun kurssilta vuoden 1954 lopulla. Jaakko Valtanen toimi pääesikunnan tiedo­ tusosaston päällikkönä opiskelijaradikalismin vuosina 1960­luvun lopulla ja valtakunnallisten maanpuolustuskurssien johtajana 1970­ luvulla, jolloin puolustusvoimiin kohdistui monia kan­ sanvaltaisen ohjauksen vaatimuksia. Valtasesta kouliutui puolustusvoimien yhteis­ kuntasuhteita vaaliva osallistuja ja vaikuttaja, jonka mielestä ylei­ nen asevelvollisuus ajan mukaan muuttuneenakin on demokraat­ tisen järjestelmämme ja puolus­ tuksemme kulmakiviä. ”Maantieteellinen asemam­ me ja vähäinen väkilukumme asettavat omat ehtonsa puolus­ tusjoukkojen määrälle. Turval­ lisuutemme tekijöitä ovat myös kansalaisten tuntema vastuu puolustuksemme uskottavuudesta ja vahva puolustustahto. Molemmissa yleisellä asevel­ vollisuudella on suuri osuutensa.” Turvallisuustavoite toteutunut Jaakko Valtasen aika puolustusvoimain komen­ tajana ajoittui 1980­lukuun, jota on kutsuttu maavoimien vuosikymmeneksi. Sodan ajan joukkomäärältään suurimman puolustushaaran kehittäminen oli painopiste, jonka määrärahoista oli jatkuvaa kiistaa. Samaan aikaan yhteiskun­ nan muutokset heijastuivat puolustusvoimiin ja aiheuttivat henkilöstö­ ja koulutusjärjestelmiin muutostarpeita. ”Komentajana päätavoitteitani olivat mate­ riaalisen valmiuden parantaminen, valmiustoi­ mintojen kehittäminen, organisaatiouudistus ja henkilöstöjärjestelmän uudistamistyö. Materiaa­ lisen valmiuden kehittämistä lukuun ottamatta olin tyytyväinen tuloksiin.” Reserviin siirtymisen kynnyksellä Valtanen sanoi, ettei hänestä tule keinutuolireserviläistä, vaan hän luulee löytävänsä tekemistä. Työtä kes­ kustelijalle ja ajatusten herättäjälle on riittänyt viime vuosiin saakka. Valtanen toi keskusteluun käsityksensä maan­ puolustuksesta ja turvallisuuspolitiikasta, Natoa unohtamatta. Suomen tie Natoon oli lopulta yl­ lättävänkin nopea. ”Pienen maan tavoitteena on ennalta estää ti­ lanteet, joissa voi joutua sotilaallisesti uhatuksi. Parhaiten tämä on saavutettavissa olemalla tiiviis­ ti yhdessä niiden maiden kanssa, joihin olemme kulttuurimme, taloutemme ja demokratiamme arvojen puolesta sitoutuneet. Naton jäsenyydessä turvallisuustavoite on nyt toteutunut.” Tammenlehväsukupolvi Jaakko Valtanen oli viimeinen puolustusvoimien palveluksessa ollut veteraanien tammenlehvätun­ nusta asetakissaan kantanut upseeri. 2000­luvun alussa hän oli ensimmäisten joukossa ehdotta­ massa veteraanisukupolven perinteen siirtämistä tuleville sukupolville. Vuonna 2003 veteraanijär­ jestöt perustivat Tammenlehvän Perinneliiton, joka nyt perustajiensa toiminnan vähitellen päättyessä on ottamassa kokonaisvastuun pe­ rinnetyön järjestelyistä. Liiton työn tavoitteita ovat kansallisen yh­ teenkuuluvuuden ja maanpuolustustahdon yl­ läpitäminen. Niiden sisältöön ja merkitykseen Valtanen paneutui syvällisesti jo 1950­luvulla Sotakorkeakoulun diplomityössään ja 1960­lu­ vulla henkisen maanpuolustuksen järjestelyissä. Veteraanivaikuttaja näki perinnetyön tulevai­ suuden kohtalaisen hyvänä. ”Kansalaisten maanpuolustustahto on mit­ tausten mukaan vahvaa. Yhteiskuntaa jakavan ääriajattelun vahvistuminen sen sijaan huolestut­ taa, koska se hajottaa tärkeää yksituumaisuutta.” Jaakko Valtasella oli myös perinneviesti luki­ joille. ”On tärkeää, että pidämme kiinni yhtenäisyy­ destä ja veteraanisukupolvelle tärkeistä arvoista. Ja muistamme, että rauha, vapaus ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä.” Haastattelu tehtiin syksyllä 2023. Sain 16-vuotiaana korpraalina tulikasteeni. Alikersantit Inkerinmaalla Kurkolan viestitysasemalla 1942. Vasemmalta Ilkka Vähälä, vääpeli Vilho Nurmi, Paavo Tiusanen ja Jaakko Valtanen. ANTTI MATILAINEN SÄÄTILA: ENIMMILLÄÄN YHDEKSÄN ASTETTA PAKKASTA, LUMEN SYVYYS 13 SENTTIÄ. VALOT POIS KELLO 19.50. ILMAVAROITUS 19.58. ILMAHÄLYTYS 20.12. 383 NEUVOSTOKONETTA PUDOTTAA 4 317 POMMIA. NIISTÄ 130 PUTOAA KANTAKAUPUNKIIN TAI SEN LÄHISTÖLLE. POMMITUS PÄÄTTYY KELLO 5.49. TOINEN POMMITUSYÖ 16.–17.2.1944 Porthaninkadulla palaa 17.2.1944. SA -K U VA JA A K K O VA LT A SE N A R K IS T O KOE TÄMÄ Pääkaupunkiseudun sotilaspoikien ja pikkulottien perinnekillan lippu luovutetaan Sotien 1939–1945 pääkaupunkiseudun perinneyhdistykselle Käpylän Taivaskalliolla 11.2. klo 13. B
• 4 #SUURPOMMITUKSET1944 • 80 vuotta Helsingin ilmapuolustuksen strategisesta torjuntavoitosta Komentajan testamentti Kenraali Jaakko Valtanen (9.2.1925–17.1.2024) Puolustusvoimain komentaja 1983–1990. Valmistui upseeriksi Merisotakoulun rannikkotykistölinjalta kadettikurssinsa priimuksena 1946. Kokemusta sotatoimista jo talvisodan syttymisestä lähtien vapaaehtoisena suojeluskuntapoikana ja varusmiehenä. Taitavana sanankäyttäjänä Valtanen oli toivottu puhuja monissa tilaisuuksissa. Tammikuussa kuollut kenraali (evp.) Jaakko Valtanen oli viimeinen sodan käynyt puolustusvoimain komentaja. Kun Helsingin pommitukset alkoivat, 18-vuotias Valtanen määrättiin sammutusja raivaustöihin. TEKSTI Pertti Suominen Talvisodan syttyessä neuvostoilmavoimat pom­ mittivat Helsinkiä sodan ensimmäisenä päivänä. Monet kaupunkilaiset alkoivat hakeutua muualle sukulaisten ja tuttavien luo. Näin teki myös Jaakko Valtasen äiti kahden poikansa kanssa, ensin Turkuun, mistä oli tarkoitus jatkaa sukulaisten luo. Isä, majuri Viljo Valtanen jäi hoitamaan teh­ täviään Merivoimien esikunnassa. Turussa 14­vuotiaan Jaakon ja muun perheen tiet kuitenkin erosivat. ”Lapsuudenystäväni kertoi olevansa Turun Lohkon esikunnassa lähettinä. Päätin seurata esimerkkiä ja ilmoitin äidilleni jääväni Turkuun. Merisuojeluskunnan esikunnassa minut otettiin mielihyvin vastaan. Heinäkuuhun 1940 saakka jatkuneen vapaaehtoisen palvelukseni aikana sain myös viesti­ ja radiosähköttäjäkoulutusta.” Jatkosodan alettua, heinäkuun alussa 1941, Valtanen hakeutui jäl­ leen vapaaehtoisena palvelukseen. ”Olin Ahvenanmaalle sijoitetun rannikkoprikaatin uloimmis­ sa tukikohdissa radiomiehenä. Syyskuussa meidät siirrettiin Karjalan kannakselle. Seivästön linnakkeella sain 16­vuotiaana korpraalina tulikasteeni.” Valtanen kävi myös radioaliup­ seerikurssin ennen kuin hänet taas ”alaikäisenä” alikersanttina kotiutettiin. Kun Norssin lukuvuosi huhtikuussa 1942 päättyi, Valtanen kysyi Merivoimien esikunnasta uusia tehtäviä. Hänelle esitettiin kaksi kysymystä: osaatko saksaa ja tunnetko saksantaitoisia ka­ vereita. Vastaukset olivat myöntäviä. Vettä viistäen ”Toukokuun aurinkoisena aamuna meidät, kolme alikersanttia ja kaksi henkilökuntaan kuuluvaa, kuormattiin Malmilla Aeron Junkers 52 ­konee­ seen. Se lensi tutkakatveessa miltei vettä viistäen Tallinnaan. Ryhmämme perusti saksalaisten il­ mavalvontaverkkoaseman ensin Narvaan ja sitten Kurkolan niemelle. Sieltä lähetimme ilma­ ja me­ rivalvontaviestejä valvonta­asemille Suomeen.” Varsinaisen varusmiespalveluksen Valtanen aloitti huhtikuussa 1943 ”alikersanttialokkaana” Rysäkarin linnakkeella. Tammikuussa 1944 hänet komennettiin reserviupseerikurssille Merisota­ kouluun. Kun Helsingin pommitukset alkoivat, kurssi määrättiin kaupungin palokunnan avuksi sam­ mutus­ ja raivaustöihin. ”Me tykistölinjalla olleet ilmoittauduimme toisena pommituspäivänä Keskuspaloasemalla palopäällikkö Valter Bergströmille. Hän tervehti meitä sotilaallisesti: ’Hyvää päivää, palomiehet’. Tästä tuli sitten kaveriporukalle sisäpiirin tun­ nussana. Pohjoisrannassa ollut kotinikin vauri­ oitui pommituksissa ja jouduin sitä suojaamaan 25 asteen pakkaselta.” Upseerin uralle Vanhakylänmaan linnakkeella palvellut Valtanen hyväksyttiin syyskuussa 1944 alkaneelle Meriso­ takoulun kadettikurssille. ”Upseerin ura oli lapsuuden kokemusteni, kodin perinnön ja suojeluskuntaharrastustenikin takia luonteva valinta. Olin syntynyt rannikkotykistöön. Isäni kanssa en muista uravalinnasta puhuneeni.” Alkuvaiheen miinanraivaustehtävien jälkeen Valtasen ura jatkui aina 1960­luvun alkuun saakka nuorelle upseerille tyypillisesti joukko­osasto­ palveluksessa ja sotakouluissa. Aikakauden olo­ suhteet olivat epävarmat ja muutkin vaihtoehdot kävivät mielessä. Urapäätös kuitenkin piti. Ylei­ sesikuntaupseeriksi hän valmistui Sotakorkea­ koulun kurssilta vuoden 1954 lopulla. Jaakko Valtanen toimi pääesikunnan tiedo­ tusosaston päällikkönä opiskelijaradikalismin vuosina 1960­luvun lopulla ja valtakunnallisten maanpuolustuskurssien johtajana 1970­ luvulla, jolloin puolustusvoimiin kohdistui monia kan­ sanvaltaisen ohjauksen vaatimuksia. Valtasesta kouliutui puolustusvoimien yhteis­ kuntasuhteita vaaliva osallistuja ja vaikuttaja, jonka mielestä ylei­ nen asevelvollisuus ajan mukaan muuttuneenakin on demokraat­ tisen järjestelmämme ja puolus­ tuksemme kulmakiviä. ”Maantieteellinen asemam­ me ja vähäinen väkilukumme asettavat omat ehtonsa puolus­ tusjoukkojen määrälle. Turval­ lisuutemme tekijöitä ovat myös kansalaisten tuntema vastuu puolustuksemme uskottavuudesta ja vahva puolustustahto. Molemmissa yleisellä asevel­ vollisuudella on suuri osuutensa.” Turvallisuustavoite toteutunut Jaakko Valtasen aika puolustusvoimain komen­ tajana ajoittui 1980­lukuun, jota on kutsuttu maavoimien vuosikymmeneksi. Sodan ajan joukkomäärältään suurimman puolustushaaran kehittäminen oli painopiste, jonka määrärahoista oli jatkuvaa kiistaa. Samaan aikaan yhteiskun­ nan muutokset heijastuivat puolustusvoimiin ja aiheuttivat henkilöstö­ ja koulutusjärjestelmiin muutostarpeita. ”Komentajana päätavoitteitani olivat mate­ riaalisen valmiuden parantaminen, valmiustoi­ mintojen kehittäminen, organisaatiouudistus ja henkilöstöjärjestelmän uudistamistyö. Materiaa­ lisen valmiuden kehittämistä lukuun ottamatta olin tyytyväinen tuloksiin.” Reserviin siirtymisen kynnyksellä Valtanen sanoi, ettei hänestä tule keinutuolireserviläistä, vaan hän luulee löytävänsä tekemistä. Työtä kes­ kustelijalle ja ajatusten herättäjälle on riittänyt viime vuosiin saakka. Valtanen toi keskusteluun käsityksensä maan­ puolustuksesta ja turvallisuuspolitiikasta, Natoa unohtamatta. Suomen tie Natoon oli lopulta yl­ lättävänkin nopea. ”Pienen maan tavoitteena on ennalta estää ti­ lanteet, joissa voi joutua sotilaallisesti uhatuksi. Parhaiten tämä on saavutettavissa olemalla tiiviis­ ti yhdessä niiden maiden kanssa, joihin olemme kulttuurimme, taloutemme ja demokratiamme arvojen puolesta sitoutuneet. Naton jäsenyydessä turvallisuustavoite on nyt toteutunut.” Tammenlehväsukupolvi Jaakko Valtanen oli viimeinen puolustusvoimien palveluksessa ollut veteraanien tammenlehvätun­ nusta asetakissaan kantanut upseeri. 2000­luvun alussa hän oli ensimmäisten joukossa ehdotta­ massa veteraanisukupolven perinteen siirtämistä tuleville sukupolville. Vuonna 2003 veteraanijär­ jestöt perustivat Tammenlehvän Perinneliiton, joka nyt perustajiensa toiminnan vähitellen päättyessä on ottamassa kokonaisvastuun pe­ rinnetyön järjestelyistä. Liiton työn tavoitteita ovat kansallisen yh­ teenkuuluvuuden ja maanpuolustustahdon yl­ läpitäminen. Niiden sisältöön ja merkitykseen Valtanen paneutui syvällisesti jo 1950­luvulla Sotakorkeakoulun diplomityössään ja 1960­lu­ vulla henkisen maanpuolustuksen järjestelyissä. Veteraanivaikuttaja näki perinnetyön tulevai­ suuden kohtalaisen hyvänä. ”Kansalaisten maanpuolustustahto on mit­ tausten mukaan vahvaa. Yhteiskuntaa jakavan ääriajattelun vahvistuminen sen sijaan huolestut­ taa, koska se hajottaa tärkeää yksituumaisuutta.” Jaakko Valtasella oli myös perinneviesti luki­ joille. ”On tärkeää, että pidämme kiinni yhtenäisyy­ destä ja veteraanisukupolvelle tärkeistä arvoista. Ja muistamme, että rauha, vapaus ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä.” Haastattelu tehtiin syksyllä 2023. Sain 16-vuotiaana korpraalina tulikasteeni. Alikersantit Inkerinmaalla Kurkolan viestitysasemalla 1942. Vasemmalta Ilkka Vähälä, vääpeli Vilho Nurmi, Paavo Tiusanen ja Jaakko Valtanen. ANTTI MATILAINEN SÄÄTILA: ENIMMILLÄÄN YHDEKSÄN ASTETTA PAKKASTA, LUMEN SYVYYS 13 SENTTIÄ. VALOT POIS KELLO 19.50. ILMAVAROITUS 19.58. ILMAHÄLYTYS 20.12. 383 NEUVOSTOKONETTA PUDOTTAA 4 317 POMMIA. NIISTÄ 130 PUTOAA KANTAKAUPUNKIIN TAI SEN LÄHISTÖLLE. POMMITUS PÄÄTTYY KELLO 5.49. TOINEN POMMITUSYÖ 16.–17.2.1944 Porthaninkadulla palaa 17.2.1944. SA -K U VA JA A K K O VA LT A SE N A R K IS T O KOE TÄMÄ Pääkaupunkiseudun sotilaspoikien ja pikkulottien perinnekillan lippu luovutetaan Sotien 1939–1945 pääkaupunkiseudun perinneyhdistykselle Käpylän Taivaskalliolla 11.2. klo 13. B #SUURPOMMITUKSET1944 • 80 vuotta Helsingin ilmapuolustuksen strategisesta torjuntavoitosta 5 ”Kukaan ei ajatellut vain itseään” Sotilas johtomme kamppaili resurssien ja kehittämisen puolesta. Puolustusministeri Antti Häkkäsen ukki oli sotaveteraani ja mummi rintamalotta. letään Ukrainan sodan 22. kuukautta, marraskuun lop­ pua 2023. Venäjän hyökkä­ yssodan laineet näkyvät Suomenkin rajalla, jonne Venäjä on masinoinut tur­ vapaikanhakijoita. 80 vuotta sitten uhka idästä oli monta kokoluokkaa suurempi, kun Neuvostoliitto hyökkäsi ilmasta Helsinkiin tar­ koituksenaan tuhota pääkaupunki. Minkä esimerkin helmikuun 1944 ilmapuolustuksen torjuntavoitto ja sen lunastajat antavat, puolustusministeri Antti Häkkänen? ”Stalinin suunnitelmaan alistaa valtaansa koko itäinen Eurooppa kuului myös Suomen lyöminen ja valtaaminen. Tarkoitus oli tuhota terroripom­ mituksin Suomen pääkaupunki ja valtion johta­ misen edellytykset sekä demoralisoida väestö. Stalinin ajan rikollinen, siviileihin kohdistettu terroripommitus vaikuttaa olevan Ukrainan so­ dan perusteella edelleen Venäjän toimintatapa. Helsinkiin hyökkäsivät Neuvostoliiton kauko­ toimintailmavoimat, jotka luotiin nimenomaan tehtävää varten. Suomen onneksi sodanjohto oli valmistautunut. Ilmatorjuntarykmentti 1, muiden Helsingin ilmapuolustusjoukkojen kanssa, torjui hyökkäyksen. Tosin valitettavasti ei vailla uhreja. Ilmapuolustuksen miehet ja naiset tuskin vielä silloin ymmärsivät, että taistelu Helsingistä oli ensimmäinen Suomen kohtalon ratkaisutaiste­ lu. Tuhannet sotilaat, lotat, sotilaspojat, lotta­ tytöt, poliisit ja palomiehet uhmasivat suurinta Suomea vastaan tehtyä ilmahyökkäystä. Oman turvallisuuden tai mukavuuden perään ei kyselty. Ilmatorjuntavoitosta on paikallaan nostaa esiin samat asiat kuin kesän 1944 Karjalan kannaksen torjuntataisteluista. Lähes ylivoimaisen ja muser­ tavalta vaikuttavan paineen alla kukaan ei ajatellut vain itseään. Tämä on hieno esimerkki epäitsek­ kyydestä ja siitä, miten suomalaiset olivat valmiita asettamaan maan ja kansan itsensä edelle.” uolimatta pitkästä rauhan ajasta, muiden maiden esimerkeistä ja Suomen varautumista koskevasta arvostelusta olemme systemaattisesti kehittäneet puolustusvoimiamme ja pitäneet kiinni yleisestä asevelvollisuudesta. Mistä tämä kertoo? Keiden viisautta on kiittäminen? ”Se kertoo ensisijaisesti Suomen ja sen kan­ san vuosisataisista kokemuksista suuren, arvaa­ mattoman ja ajoittain vihamielisen suurvallan naapurissa. Suomi ja suomalaiset ovat usein ilman omaa vaikutustaan joutuneet naapurei­ densa vihanpidon näyttämöksi. Tämä on muo­ kannut mielenmaisemaamme sellaiseksi, että puolustuksesta on pidettävä huoli. Se ei ollut helppoa kylmän sodan ja suomettumisen aikana. Ulospäin oli vakuuteltava ystävällisiä suhteita Neuvostoliittoon, mutta samalla hiottiin suun­ nitelmia sen hyökkäyksen torjumiseksi. Tämä puolueettomuuspolitiikka myös edesauttoi puolustuskyvyn ylläpidossa ja kehittämisessä. Kun sotilaallista yhteistyötä ei lännen kanssa voitu ja idän suuntaan haluttu tehdä, oli Puo­ lustusvoimien kehittäminen ainoa tapa osoittaa puolustusvalmiutta. Asevelvollisuus perustuu maanpuolustustahtoon ja koko kansan osallista­ miseen, mutta myös laskennallisiin perusteisiin. Suomen laaja maa­alue ja pitkä raja vaativat tie­ tyn määrän joukkoja ollakseen uskottava. Mää­ rä on niin suuri, että väestöpohjallamme emme kykenisi sellaista rekrytoimaan – puhumattakaan siitä, että valtion talous kestäisi sen ylläpitämistä ammattiperusteisesti. Kylmän sodan päättymisen jälkeen moni Euroopan maa ajoi puolustuksensa minimitasolle. Useimmat näin tehneet valtiot olivat Naton jäseniä tai kaukana potentiaalisis­ ta konfliktialueista – jopa molempia. Suomi ei ollut kumpaakaan. Sotaväkeä oli ylläpidettävä ja kehitettävä. Välttämättömyyden hyveestä on kiit­ täminen poliittista johtoamme, ja ennen kaikkea kylmän sodan jälkeistä sotilasjohtoamme, joka ei kadottanut fokustaan ja kamppaili resurssien ja kehittämisen puolesta.” Kuinka paljon Nato-jäsenyys rauhoittaa puolustusministeriössä? ”Kyllä se rauhoittaa. Olemme siellä, mihin kuulumme. Varoisin kuitenkin antamasta ku­ vaa, että ”Nato hoitaa Suomen puolustuksen ja voimme kohdistaa voimavaramme muualle”. Eurooppalaisittain olemme asevoimien koon ja suorituskyvyn mittarilla isohko jäsenmaa. Tämä edellyttää jatkuvaa panostusta puolustukseen ja vähintään nykytasoista puolustusbudjettia. Nato laskee Suomen varaan paljon. Emme halua olla turvallisuuden kuluttaja, vaan sen tuottaja.” Kuinka arvioitte Venäjän reaktioita Suomen Nato-jäsenyyteen tähän asti nähdyn perusteella? ”Toistaiseksi Venäjän reaktiot ovat olleet odo­ tetun kaltaisia. Siellä on ilmeisesti hyväksytty tapahtuneet tosiasiat.” Mikä Puolustusvoimien tulevaisuuden hanke on erityisen tärkeä Suomen puolustuskyvylle? ”Haluamme olla iskukykyinen, moderni ja tehokas asevoima myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää tasapainoista ja jatkuvaa kehittämis­ työtä. Olemme panostaneet meri­ ja ilmapuo­ lustukseen viime vuosina. Nämä osa­alueet ovat muutaman vuoden päästä erittäin hyvässä mallissa. Maavoimiemme suorituskyky on hy­ vä, mutta suuret kalustomäärät alkavat ikääntyä. On välttämätöntä suunnitella poistuvan kaluston korvaaminen ja rakentaa uuden sodankuvan mu­ kaiset suorituskyvyt.” lette reservin luutnantti. Mikä oli oman armeijauranne mieluisin hetki? ”Ensimmäisissä kertaushar­ joituksissa havaitsin, kuinka isänmaallista väkeä me suomalaiset olemme. Eri ammateista ja taustoista tulevat tavalliset suomalaiset ovat päättäväisiä kotimaamme puolustamisessa.” Sotiemme veteraanit ovat poistumassa joukostamme, siirrymme perinneaikaan. Veteraanisukupolvella on ollut suuri merkitys kansalaisten korkeaan maanpuolustustahtoon. Miten veteraaniperinnettä tulee vaalia ja mikä on puolustusministeriön rooli? ”Veteraanijärjestöjen muuttuminen organi­ saatioiksi, jotka tekevät perinnetyötä on oikea suunta, koska veteraanien määrän väheneminen muuttaa tehtävänkuvaa. Aiemmin veteraanijär­ jestöt edistivät veteraanien sosioekonomista asemaa ja tarjosivat kehykset veteraanityölle. Veteraanijärjestöjen suunnitelmien mukaan ne purkautuvat ja siirtävät Tammenlehvän Perinne­ liitolle vastuun perinnetyöstä. Olennaista on, että veteraaniperinteen vaalimiseen riittää resursseja. Veteraanien perinnön vaikutus vahvaan maan­ puolustustahtoon on kiistatonta. Jotta tätä ei me­ netetä, olisi veteraanien kokemukset ja historia esitettävä elävällä tavalla nuorisollemme. Tämä vaatii panostusta koulujen opetukseen, mutta pe­ rinnejärjestöillä on tärkeä merkitys. Kun entistä harvemmalla on henkilökohtainen yhteys vete­ raaneihin, lottiin tai sotiemme aikana eläneisiin, olisi tärkeää, että sotakokemukset – yksilötasolla – kyetään välittämään tuleville polville. Sodan käyneiden kokemukset ovat vaarassa unohtua, kun veteraaneja on entistä vähemmän. Maan­ puolustustahdon kannalta veteraanisukupolven valinnat, eettiset pohdinnat ja epäitsekkyys ovat olennaisia tekijöitä. Näitä nuoret pohtivat ja niistä muodostuu lopulta maanpuolustustahto. Puolus­ tusministeriöllä ja Puolustusvoimilla on roolinsa veteraaniperinnön jatkamisessa. Varusmieskou­ lutukseen on sisällytetty sotiemme historiaa ja veteraanien kokemuksia. Ministeriö voi tukea yleistä tietoisuuden lisäämistä poikkihallinnol­ lisen yhteistyön ja lainsäädäntötyön muodoissa.” Onko jokin kohtaaminen sotaveteraanien tai lottien kanssa jäänyt erityisesti mieleen? ”Ukkini oli sotaveteraani ja mummi rintama­ lotta. Ukin hautajaisissa toiset rintamaveteraanit lauloivat Veteraanin iltahuudon, kun nuorena poikana kannoin sodan käyneen miehen arkkua. Tuollainen jää jokaiseen soluun eliniäksi. Isänmaal­ lisuus ja sodan sukupolvien uhrauk sien muistaminen ovat myös nykyaikamme turvallisuuden perusta.” Santahaminassa sijaitsi kaksi raskasta ilmatorjuntapatteria. Kuvassa 66. raskaan it-patterin upseereita ja aliupseereita lokakuussa 1944. KUOLONUHREJA 25. TUHOUTUNEITA TALOJA 22, VAURIOITUNEITA RAKENNUKSIA 53. VIHOLLINEN MENETTÄÄ VIISI POMMIKONETTA ALASAMMUTTUNA. KOLME KONETTA TUHOUTUU ONNETTOMUUKSISSA. HELSINGIN SANOMAT 18. HELMIKUUTA.: ”YLI 400 VIHOLLISKONETTA POMMITTI HELSINKIÄ – HELSINGIN POMMITUS OLI SELVÄ TERRORIHYÖKKÄYS.” KOE TÄMÄ Kaartin jääkärirykmentin ja Panssariprikaatin Helsingin ilmatorjuntarykmentin alokkaat vannovat sotilasvalan Senaatintorilla 16.2. klo 9–15. Puolustusministeri Antti Häkkänen rinnastaa helmikuun 1944 ilmatorjuntavoiton Kannaksen torjuntavoittoon kesällä 1944. TEKSTI Pete Suhonen VA LT IO N EU V O ST O N K U VA PA N K K I SA-KUVA C
• 6 #SUURPOMMITUKSET1944 • 80 vuotta Helsingin ilmapuolustuksen strategisesta torjuntavoitosta Suomi on vahva taivaalla ”Nykysukupolvet soveltuvat lennokkisotaan” ”Ilmapuolustuksemme on Euroopan huippua”, ilmatorjunnan tarkastaja, eversti Mano-Mikael Nokelainen sanoo. TEKSTI Pete Suhonen Toisen maailmansodan aikana Helsinkiä puo­ lustettiin linnoitetuista asemista. Nykyään il­ matorjunta on liikkuvaa ja perustuu kaikkien puolustushaarojen, ilma­, meri­ ja maavoimien, yhteistoimintaan. ”Ilmapuolustuksemme on tällä hetkellä Euroo­ pan huippua. Sitä on kehitetty systemaattisesti vuoden 1944 torjuntavoitosta alkaen”, ilmatorjun­ nan tarkastaja, eversti Mano-Mikael Nokelainen sanoo. Se on kansakunnan onni, sillä Ukrainan sodassa ilmatorjunnan osuus on korostunut. Mul­ listus turvallisuusympäristössä on muuttanut vain vähän ilmatorjunnan pelikirjaa, vaikka valmiudel­ lista kykyä nopeisiin tilanteen muutoksiin onkin Nokelaisen mukaan tehostettu. ”Myös Nato­jäsenenä Suomen puolustus perus­ tuu edelleen kansalliseen omaan suorituskykyyn, vaikka Nato tuokin lisätukea tarpeen vaatiessa.” Daavidin linko tulee Ilmapuolustuksen lähitorjunnasta vastaavat, toi­ mintavarmat tykkijärjestelmät elävät Ukrainassa uutta kukoistustaan. Suomella on käytössään ilmatorjuntakanuunoita ja ilmatorjuntapanssa­ rivaunuja. Ukrainassa tykit ovat torjuneet menes­ tyksellisesti ja kustannustehokkaasti esimerkiksi lennokkiuhkaa. Tykkikantamaa korkeammalla ja pitemmällä turvaudutaan ohjusjärjestelmiin, joita Suomella on peräti viisi. Keskeisin on nor­ jalainen NASAMS II. Useamman järjestelmän etuna on, ettei vihollinen pysty yhdellä keinolla lamauttamaan koko ilmapuolustusjärjestelmää. Suomen ilmatorjunnan haaste on ollut korkea­ torjunta, joka on hävittäjien tehtävä. Pian asetel­ ma muuttuu. Vastaostetun pitkän kantaman, is­ raelilaisen ohjusjärjestelmä David’s Slingin myötä ilmatorjunta pystyy vastaamaan ilmauhkaan myös korkealla lentäviin maaleihin. Nato­yhteensopi­ va korkeatorjuntaohjusjärjestelmä tulee osaksi ilmapuolustusta 2020­luvun lopulla. ”Silloin Suomella on valmius ilmatorjuntaan kaikilla korkeuksilla”, Nokelainen sanoo. David’s Sling paikantaa maalin maassa olevalla tutkalla ja tuhoaa kohteen rakettipolttoainetta käyttävällä ohjuksella, joka on varustettu tutkalla ja kineettisellä taistelukärjellä. David’s Slingin myötä hävittäjätorjunta vapautuu muihin tar­ peisiin. Suomi on suuri Suomen suuri pinta­ala pakottaa ilmatorjunnan painopistevalintoihin. Apuna ovat liikkuvat suo­ rituskyvyt. ”Ilmatorjunta on aika stabiili. Se on tietyssä paikassa ja siirtäminen vaatii aikaa. Hävittäjät taas lentävät minuuttiluokassa halki Suomen. Yhteiskunnan kriittiset kohteet suojataan aina”, Nokelainen kuvaa. Ukrainan sodasta hän nostaa esiin kolme ope­ tusta Suomelle. ”Tärkeintä on, ettei vihollinen saa ilmaher­ ruutta. Lisäksi meidän on vahvistettava len­ nokkien torjuntakykyä. Lennokkeja käytetään massamaisesti eri korkeusalueilla tiedusteluun, maalittamiseen ja vaikuttamiseen. Meidän tulee myös kehittää ilmasuojelukykyä, johon kuuluvat myös salaaminen ja harhauttaminen. Ukraina on onnistunut tässä hyvin.” Ukrainassa lennokit ovat nousseet sotakoneiksi, joiden käytölle vain mielikuvitus on rajana. Esimerkiksi informaatiosodankäynnissä drooneilla on kuvattu ja jaettu videomateriaalia onnistuneista iskuista. ”Näin vaikutetaan kansalaisiin, ulko­ maiseen yleisöön kuin viholliseenkin. Lennokkeja on hyödynnetty myös epäiltyjen sotarikosten dokumen­ tointiin, millä lisätään oman toiminnan oikeutusta”, Uudenmaan jääkäripatal­ joonan komentaja, everstiluutnantti Annukka Ylivaara sanoo. Suomella on käytössään erilaisia ja ­kokoisia miehittämättömiä lentolait­ teita. Mikrolennokkia on luonnehdit­ tu lähes kiikarin tapaiseksi, joukon yleiseksi välineeksi. Sen käyttöön ei ole perustettu erillisiä joukkoja, vaan lennokit ovat osana joukon toimintaa kaikissa maavoimien aselajeissa tule­ vaisuudessa. Ne soveltuvat tieduste­ luun, valvontaan ja maalinosoitukseen. Lennokit kyetään suuntaamaan no­ peasti alueille, joille on vaikea muutoin päästä tai on epäedullista suunnata joukkoja korkean tappioriskin vuoksi. ”Ukrainan sodassa lennokkien avulla KOE TÄMÄ ITO12, NASAMS II FIN -ilmatorjuntaohjusjärjestelmä sekä maalinosoitustutka MOSTKA87M. Esillä 16.2. klo 16–20 ravintola Blue Peterin edustalla Vattuniemen puistotie 1. E Tulta putkesta. Ilmatorjuntaohjusjärjestelmä NASAMS II FIN. Ilmaja meri voimat tukena Ilmavoimien F-35 lisää suorituskykyä Suomi hankkii 64 yhdysvaltalaista F-35-monitoimihävittäjää, jotka tuovat merkittävää suorituskykyä ja parantavat ilmapuolustuksen ennaltaehkäisykykyä. Hävittäjien on määrä saapua Suomeen vuonna 2026. Ne korvaavat Hornetit hävittäjälennostoissa vuodesta 2028 alkaen. Lentäjät koulutetaan Yhdysvalloissa. Merivoimille tarkempi Block 2 -ohjus Merivoimien seitsemän poistuvaa alusta korvataan neljällä Pohjanmaa-luokan korvetilla vuoteen 2027 mennessä. Alusten ilmatorjuntaohjus on Yhdysvaltain käyttämä ESSM Block 2, jonka myötä osumatarkkuus ja torjuntaetäisyys paranevat. Uusi ohjus on merkittävä koko ilmapuolustuksen kannalta. Pohjanmaa-luokan torjuntakyky on maailman kärkeä. on ohjattu epäsuoraa tulta kohteeseen jopa minuuteissa maalihavainnosta”, Ylivaara kuvaa. Lennokkeja käytetään myös havain­ noimaan omaa toimintaa. Havaintojen perusteella parannetaan passiivisia il­ masuojelutoimenpiteitä, esimerkiksi hajauttamista tai naamiointia. Silmäkäsikoordinaatiota Uudenmaan jääkäripataljoonassa mikrolennokkikoulutus aloitettiin tu­ lenjohto­ ja panssarintorjuntatehtäviin koulutettavista varusmiehistä syksyllä 2023. Peruskoulutus kesti viikon. Koulutukseen valitun yhdysvaltalai­ sen Parrot­mikrolennokin avulla paran­ netaan joukkojen välitöntä tiedonhan­ kintakykyä olosuhteista riippumatta. Parrot on käyttövalmis alle minuutissa. Sen maksimilentoaika on 32 minuut­ tia, lentonopeus 15 metriä sekunnissa ja lentomatka 5 kilometriä. Tänä vuonna koulutus laajenee myös muissa koulutushaaroissa ja aselajeissa palveleviin varusmiehiin, jotka sovel­ tuvuutensa perusteella valikoituvat lennättäjiksi. Hyvältä lennättäjältä edellytetään avaruudellisen hahmot­ tamisen sekä hyvän silmäkäsikoordi­ naation lisäksi myös paineensieto­ ja yhteistoimintakykyä. Nykypäivän varusmiehillä on Yli­ vaaran mielestä aiempia sukupolvia paremmat tekniset tiedot ja taidot. Mahdollisuus hyödyntää ja kehittää omaa teknistä osaamistaan on yksi koulutuksen vetovoimatekijä. ”Myös havainnot Ukrainan sodasta ja lennokkien käytettävyydestä taiste­ lukentältä ovat lisänneet kiinnostusta”. Lisäksi monella varusmiehellä on kokemuksia kaupallisten lennokkien käytöstä ja jopa harrastuspohjaa. Visuaaliselta tähystykseltä ja tiedustelulta suojautumisen lisäksi on huomioitava sähkömagneettinen spektri. Esimerkiksi jäljet kylmässä, lumisessa maastossa voivat olla näkyvissä lämpötähystimellä, vaikka visuaalisesti niitä ei valkoisesta lumesta havaittaisikaan. Lämpösäteileviä jälkiä seuraamalla voidaankin löytää rakennukseen tai metsään piiloutunut taistelija tai joukko. Siksi ei ole samantekevää, mitä reittejä pitkin joukot liikkuvat. Kun sotilas havaitsee lennokin, tulee pysähtyä ja pyrkiä suojautumaan puun tai muun suojan alle. Koska liike paljastaa, avoimessa maastossa karkuun juokseminen ei kannata. Jos lennokki tunnistetaan vihollisen lennokiksi, sitä vastaan valmistaudutaan ilma-ammuntaan. Kuinka suojautua lennokilta? Annukka Ylivaara on Suomen ensimmäinen nainen pataljoonan komentajana maavoimissa. SÄÄTILA: 15 ASTETTA PAKKASTA, LUMEN SYVYYS 13 SENTTIÄ VALOT POIS KELLO 18.15. ILMAVAROITUS 18.31. ILMAHÄLYTYS 18.45. POMMITUS ALKAA 19.08. 896 NEUVOSTOKONETTA PUDOTTAA 5 182 POMMIA. NIISTÄ 338 PUTOAA KANTAKAUPUNKIIN TAI SEN LÄHISTÖLLE. POMMITUS PÄÄTTYY KELLO 6.30. KUOLONUHREJA 18. TUHOUTUNEITA TALOJA 59, VAURIOITUNEITA RAKENNUKSIA 135. KOLMAS POMMITUSYÖ 26.–27.2.1944 Suomisen Ollina tunnettu näyttelijä Lasse Pöysti sai tulikasteensa 17-vuotiaana sotilaspoikana Taivaskallion patterilla 26.2.1944. Lockheed Martin F-35 Lightning II on häivehävittäjä. SA -K U VA PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSVOIMAT Lennokkeja on hyödynnetty myös sotarikosten dokumentointiin.
• 6 #SUURPOMMITUKSET1944 • 80 vuotta Helsingin ilmapuolustuksen strategisesta torjuntavoitosta Suomi on vahva taivaalla ”Nykysukupolvet soveltuvat lennokkisotaan” ”Ilmapuolustuksemme on Euroopan huippua”, ilmatorjunnan tarkastaja, eversti Mano-Mikael Nokelainen sanoo. TEKSTI Pete Suhonen Toisen maailmansodan aikana Helsinkiä puo­ lustettiin linnoitetuista asemista. Nykyään il­ matorjunta on liikkuvaa ja perustuu kaikkien puolustushaarojen, ilma­, meri­ ja maavoimien, yhteistoimintaan. ”Ilmapuolustuksemme on tällä hetkellä Euroo­ pan huippua. Sitä on kehitetty systemaattisesti vuoden 1944 torjuntavoitosta alkaen”, ilmatorjun­ nan tarkastaja, eversti Mano-Mikael Nokelainen sanoo. Se on kansakunnan onni, sillä Ukrainan sodassa ilmatorjunnan osuus on korostunut. Mul­ listus turvallisuusympäristössä on muuttanut vain vähän ilmatorjunnan pelikirjaa, vaikka valmiudel­ lista kykyä nopeisiin tilanteen muutoksiin onkin Nokelaisen mukaan tehostettu. ”Myös Nato­jäsenenä Suomen puolustus perus­ tuu edelleen kansalliseen omaan suorituskykyyn, vaikka Nato tuokin lisätukea tarpeen vaatiessa.” Daavidin linko tulee Ilmapuolustuksen lähitorjunnasta vastaavat, toi­ mintavarmat tykkijärjestelmät elävät Ukrainassa uutta kukoistustaan. Suomella on käytössään ilmatorjuntakanuunoita ja ilmatorjuntapanssa­ rivaunuja. Ukrainassa tykit ovat torjuneet menes­ tyksellisesti ja kustannustehokkaasti esimerkiksi lennokkiuhkaa. Tykkikantamaa korkeammalla ja pitemmällä turvaudutaan ohjusjärjestelmiin, joita Suomella on peräti viisi. Keskeisin on nor­ jalainen NASAMS II. Useamman järjestelmän etuna on, ettei vihollinen pysty yhdellä keinolla lamauttamaan koko ilmapuolustusjärjestelmää. Suomen ilmatorjunnan haaste on ollut korkea­ torjunta, joka on hävittäjien tehtävä. Pian asetel­ ma muuttuu. Vastaostetun pitkän kantaman, is­ raelilaisen ohjusjärjestelmä David’s Slingin myötä ilmatorjunta pystyy vastaamaan ilmauhkaan myös korkealla lentäviin maaleihin. Nato­yhteensopi­ va korkeatorjuntaohjusjärjestelmä tulee osaksi ilmapuolustusta 2020­luvun lopulla. ”Silloin Suomella on valmius ilmatorjuntaan kaikilla korkeuksilla”, Nokelainen sanoo. David’s Sling paikantaa maalin maassa olevalla tutkalla ja tuhoaa kohteen rakettipolttoainetta käyttävällä ohjuksella, joka on varustettu tutkalla ja kineettisellä taistelukärjellä. David’s Slingin myötä hävittäjätorjunta vapautuu muihin tar­ peisiin. Suomi on suuri Suomen suuri pinta­ala pakottaa ilmatorjunnan painopistevalintoihin. Apuna ovat liikkuvat suo­ rituskyvyt. ”Ilmatorjunta on aika stabiili. Se on tietyssä paikassa ja siirtäminen vaatii aikaa. Hävittäjät taas lentävät minuuttiluokassa halki Suomen. Yhteiskunnan kriittiset kohteet suojataan aina”, Nokelainen kuvaa. Ukrainan sodasta hän nostaa esiin kolme ope­ tusta Suomelle. ”Tärkeintä on, ettei vihollinen saa ilmaher­ ruutta. Lisäksi meidän on vahvistettava len­ nokkien torjuntakykyä. Lennokkeja käytetään massamaisesti eri korkeusalueilla tiedusteluun, maalittamiseen ja vaikuttamiseen. Meidän tulee myös kehittää ilmasuojelukykyä, johon kuuluvat myös salaaminen ja harhauttaminen. Ukraina on onnistunut tässä hyvin.” Ukrainassa lennokit ovat nousseet sotakoneiksi, joiden käytölle vain mielikuvitus on rajana. Esimerkiksi informaatiosodankäynnissä drooneilla on kuvattu ja jaettu videomateriaalia onnistuneista iskuista. ”Näin vaikutetaan kansalaisiin, ulko­ maiseen yleisöön kuin viholliseenkin. Lennokkeja on hyödynnetty myös epäiltyjen sotarikosten dokumen­ tointiin, millä lisätään oman toiminnan oikeutusta”, Uudenmaan jääkäripatal­ joonan komentaja, everstiluutnantti Annukka Ylivaara sanoo. Suomella on käytössään erilaisia ja ­kokoisia miehittämättömiä lentolait­ teita. Mikrolennokkia on luonnehdit­ tu lähes kiikarin tapaiseksi, joukon yleiseksi välineeksi. Sen käyttöön ei ole perustettu erillisiä joukkoja, vaan lennokit ovat osana joukon toimintaa kaikissa maavoimien aselajeissa tule­ vaisuudessa. Ne soveltuvat tieduste­ luun, valvontaan ja maalinosoitukseen. Lennokit kyetään suuntaamaan no­ peasti alueille, joille on vaikea muutoin päästä tai on epäedullista suunnata joukkoja korkean tappioriskin vuoksi. ”Ukrainan sodassa lennokkien avulla KOE TÄMÄ ITO12, NASAMS II FIN -ilmatorjuntaohjusjärjestelmä sekä maalinosoitustutka MOSTKA87M. Esillä 16.2. klo 16–20 ravintola Blue Peterin edustalla Vattuniemen puistotie 1. E Tulta putkesta. Ilmatorjuntaohjusjärjestelmä NASAMS II FIN. Ilmaja meri voimat tukena Ilmavoimien F-35 lisää suorituskykyä Suomi hankkii 64 yhdysvaltalaista F-35-monitoimihävittäjää, jotka tuovat merkittävää suorituskykyä ja parantavat ilmapuolustuksen ennaltaehkäisykykyä. Hävittäjien on määrä saapua Suomeen vuonna 2026. Ne korvaavat Hornetit hävittäjälennostoissa vuodesta 2028 alkaen. Lentäjät koulutetaan Yhdysvalloissa. Merivoimille tarkempi Block 2 -ohjus Merivoimien seitsemän poistuvaa alusta korvataan neljällä Pohjanmaa-luokan korvetilla vuoteen 2027 mennessä. Alusten ilmatorjuntaohjus on Yhdysvaltain käyttämä ESSM Block 2, jonka myötä osumatarkkuus ja torjuntaetäisyys paranevat. Uusi ohjus on merkittävä koko ilmapuolustuksen kannalta. Pohjanmaa-luokan torjuntakyky on maailman kärkeä. on ohjattu epäsuoraa tulta kohteeseen jopa minuuteissa maalihavainnosta”, Ylivaara kuvaa. Lennokkeja käytetään myös havain­ noimaan omaa toimintaa. Havaintojen perusteella parannetaan passiivisia il­ masuojelutoimenpiteitä, esimerkiksi hajauttamista tai naamiointia. Silmäkäsikoordinaatiota Uudenmaan jääkäripataljoonassa mikrolennokkikoulutus aloitettiin tu­ lenjohto­ ja panssarintorjuntatehtäviin koulutettavista varusmiehistä syksyllä 2023. Peruskoulutus kesti viikon. Koulutukseen valitun yhdysvaltalai­ sen Parrot­mikrolennokin avulla paran­ netaan joukkojen välitöntä tiedonhan­ kintakykyä olosuhteista riippumatta. Parrot on käyttövalmis alle minuutissa. Sen maksimilentoaika on 32 minuut­ tia, lentonopeus 15 metriä sekunnissa ja lentomatka 5 kilometriä. Tänä vuonna koulutus laajenee myös muissa koulutushaaroissa ja aselajeissa palveleviin varusmiehiin, jotka sovel­ tuvuutensa perusteella valikoituvat lennättäjiksi. Hyvältä lennättäjältä edellytetään avaruudellisen hahmot­ tamisen sekä hyvän silmäkäsikoordi­ naation lisäksi myös paineensieto­ ja yhteistoimintakykyä. Nykypäivän varusmiehillä on Yli­ vaaran mielestä aiempia sukupolvia paremmat tekniset tiedot ja taidot. Mahdollisuus hyödyntää ja kehittää omaa teknistä osaamistaan on yksi koulutuksen vetovoimatekijä. ”Myös havainnot Ukrainan sodasta ja lennokkien käytettävyydestä taiste­ lukentältä ovat lisänneet kiinnostusta”. Lisäksi monella varusmiehellä on kokemuksia kaupallisten lennokkien käytöstä ja jopa harrastuspohjaa. Visuaaliselta tähystykseltä ja tiedustelulta suojautumisen lisäksi on huomioitava sähkömagneettinen spektri. Esimerkiksi jäljet kylmässä, lumisessa maastossa voivat olla näkyvissä lämpötähystimellä, vaikka visuaalisesti niitä ei valkoisesta lumesta havaittaisikaan. Lämpösäteileviä jälkiä seuraamalla voidaankin löytää rakennukseen tai metsään piiloutunut taistelija tai joukko. Siksi ei ole samantekevää, mitä reittejä pitkin joukot liikkuvat. Kun sotilas havaitsee lennokin, tulee pysähtyä ja pyrkiä suojautumaan puun tai muun suojan alle. Koska liike paljastaa, avoimessa maastossa karkuun juokseminen ei kannata. Jos lennokki tunnistetaan vihollisen lennokiksi, sitä vastaan valmistaudutaan ilma-ammuntaan. Kuinka suojautua lennokilta? Annukka Ylivaara on Suomen ensimmäinen nainen pataljoonan komentajana maavoimissa. SÄÄTILA: 15 ASTETTA PAKKASTA, LUMEN SYVYYS 13 SENTTIÄ VALOT POIS KELLO 18.15. ILMAVAROITUS 18.31. ILMAHÄLYTYS 18.45. POMMITUS ALKAA 19.08. 896 NEUVOSTOKONETTA PUDOTTAA 5 182 POMMIA. NIISTÄ 338 PUTOAA KANTAKAUPUNKIIN TAI SEN LÄHISTÖLLE. POMMITUS PÄÄTTYY KELLO 6.30. KUOLONUHREJA 18. TUHOUTUNEITA TALOJA 59, VAURIOITUNEITA RAKENNUKSIA 135. KOLMAS POMMITUSYÖ 26.–27.2.1944 Suomisen Ollina tunnettu näyttelijä Lasse Pöysti sai tulikasteensa 17-vuotiaana sotilaspoikana Taivaskallion patterilla 26.2.1944. Lockheed Martin F-35 Lightning II on häivehävittäjä. SA -K U VA PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSVOIMAT Lennokkeja on hyödynnetty myös sotarikosten dokumentointiin. #SUURPOMMITUKSET1944 • 80 vuotta Helsingin ilmapuolustuksen strategisesta torjuntavoitosta 7 ILMAPUOLUSTUKSEN APUNA SAKSALAISIA HÄVITTÄJIÄ. SAKSALAISET AMPUVAT ALAS KAKSI KONETTA JA ILMATORJUNTA PUDOTTAA 1–8 KONETTA HELSINGIN SANOMAT 29. HELMIKUUTA: ”YLIOPISTON VANHA PUOLI TUHOUTUNUT TÄYDELLISESTI VIIME POMMITUKSESSA.” #SUURPOMMITUKSET1944 PÄÄTOIMITTAJA Pete Suhonen TAITTO Tietomuotoilutoimisto KRUT, krut.fi PAINOS 39 500 kpl PAINOLAITOS Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani KUSTANTAJA Sotien 1939–1945 pääkaupunki seudun perinneyhdistys ry. Lähteitä: Ilmatieteen laitoksen säähavaintoarkisto. Ahti Lappi: Ilmavaara – Helsingin ilmapuolustus 1917–1944 (Ilmatorjuntasäätiö, 2013). Ville Jalovaara: Helsinki 1944 – taistelu pääkaupungista (SKS Kirjat, 2023) Venäjän laiton hyökkäyssota muistuttaa kovasti ”edellistä sotaa”, jollaista ei pitänyt enää tulla. aikka Ukrainan sodasta voi tehdä monta johtopää­ töstä, keskityn nyt vain siviiliyhteis­ kunnan suojaami­ seen ilmaiskuilta. Toisessa maa­ ilmansodassa vastapuolen kansalaisten taiste­ lutahto ja teollisuuden tuotantokyky pyrittiin murtamaan massiivisilla ilmapommituksilla. Venäjä on pyrkinyt jopa pahempaan. Se on iskenyt Ukrainan puolustusteollisuutta sekä liikenne­ ja kuljetusinfrastruktuuria vastaan. Välillä on pyritty estämään viljan vienti iskuilla satamiin ja viljavarastoihin. Asutuskeskuksista on yritetty tehdä asumiskelvottomia lamautta­ malla maan energiantuotanto­ ja siirtoverkot. Lisäksi on tuhottu sairaaloita, hallintoraken­ nuksia ja kouluja. Ajoittamalla iskuja aamu­ ruuhkiin, iskemällä evakuointikeskuksiin, jopa hautajaisseurueeseen, on pyritty tappamaan mahdollisimman paljon siviilejä. Venäjällä ei ole suuria pommituskonelen­ nostoja, mutta kyky vaikuttaa ilmasta syvälle selustaan jopa massamaisesti. Aluksi käytettiin nykyaikaisia ilmasta ja mereltä laukaistavia risteilyohjuksia ja ballistisia ohjuksia, jopa hypersoonisia ohjuksia. Kaluston vähetessä käytetään vanhempaa ohjuskalustoa, jopa meri­ ja ilmatorjuntaohjuksia maamaaleihin. Uusimpana keinona ovat Iranin tuella hankitut ja tuotetut lennokit, joilla isketään satojen kilometrien etäisyyksille. lmauhkaan siviiliyhteiskuntaa vastaan pitää siis yhä varautua. Tämä merkitsee ensinnäkin kykyä varoittaa ja suojata väestöä. On kyettävä luomaan tarkka ilmatilannekuva, jonka avulla väestöä voidaan varoittaa uhasta sireeneillä ja nykyaikaisilla mobiilisovelluksilla. Ihmisille pitää olla riittävästi laadukkaita suojatiloja pitkäaikai­ seen suojautumiseen. Väestönsuojelu­ sekä palo­ ja pelastusorganisaatiot pitää olla koulutettu ja varustettu. Koska Venäjä pyrkii kansainvälisten sopimusten vastaisesti iskemään pelastushenkilöstöön, tarvitaan reservit. Kriittisen infrastruktuurin, kuten sähköverkkojen, korjaamiseen pitää olla ammattitaitoista henkilöstöä sekä varaosia. Infran rakentamisessa on huomioitava sen toiminnan jatkuvuus ja suojaaminen asevaiku­ tukselta rakenteellisesti, hajauttamisella ja toimintojen varmentamisella. Ja kansalaiset on koulutettava varautumiseen, suojautumiseen, ensiapuun ja muihin tarvittaviin taitoihin. Lisäksi pitää olla tehokkaaseen ilma­ ja hävittäjätorjuntaan perustuva ilmapuolustus. Perusta tässäkin on tarkka ilmatilannekuva. Se luodaan aktiivisilla ja passiivisilla sensoreilla, jotta järjestelmä on taistelunkestävä. Ilma­ torjunnan laatu ja määrä tulee olla riittävää. Parhaimmilla ilmatorjuntaohjusjärjestelmillä torjutaan jopa ballistisia ja hypersoonisia ohjuksia. Mutta nykypäivän sodassa määräkin on laatua. Venäjä on ampunut yli 4 000 pitkän kantaman ohjusta ja tuhansia lennokkeja Ukrainaan. Tarvitaan siis myös suhteellisen halpoja ohjuksia käyttäviä ilmatorjuntajärjes­ telmiä. lmatorjuntatykit ovat kokeneet Ukrainassa uuden renessanssin. Saksalaisen Gepard­ilmatorjuntapanssa­ rivaunun kaltaisilla aseilla torjutaan lennokkeja kustannustehokkaasti. Muutaman tuhannen euron lennokkeja ei kannata ampua satojen tuhansien arvoisilla ohjuksilla. Tykeillä torjuntaan päästään jo muutamien tuhansien eurojen ammuskulutuksella. Lennokkien torjuntaan on myös elektronisen häirinnän välineitä ja palveluskäyttöön on tulossa laseraseita. Hävittäjätorjunnalla, etenkin F­35:n kaltai­ silla hävittäjillä, voidaan täydentää ilmati­ lannekuvaa, tuhota risteilyohjuksia ja estää vihollisen ilmavoimien vapaa toiminta oman alueen lähistöllä, mistä ne voisivat käyttää lyhyemmän kantaman täsmäaseita maamaa­ leihin. F­35 kykenee myös ilmastamaahan­toi­ mintaan, jolla voidaan iskeä syvälle vastustajan puolelle, ohjuslavetteihin maalla ja merellä. Tehokas ilmapuolustus on kansakunnan elin ehto. Hyökkääjä kykenee vaikuttamaan kauas ja nopeasti ilmoitse. Uhka ei ole vält­ tämättä rynnäkköhävittäjä tai pommikone, vaan pitkän kantaman täsmäase, jota voidaan käyttää tarkasti ja massamaisesti. Ilmapuolustuksemme perusasiat ovat kun­ nossa, toisin kuin monessa muussa Euroopan maassa. Tehtävää kuitenkin riittää.” Kansanedustaja, kenraalimajuri (evp.) Pekka Toveri Tehokas ilmapuolustus on elinehtomme PUHEENVUORO ”Väestönsuojassa ei ole cateringia” ”Vastuu varautumisesta on aina kansalaisen”, Helsingin kaupungin pelastuskomentaja Jani Pitkänen muistuttaa. TEKSTI ja KUVA Pete Suhonen Pelastuskomentaja Jani Pitkäsen perheellä on kolmen vuorokauden kotivara. Lihaa ja marjoja pakastimessa, kaapissa säilykkeitä, pastaa, riisiä, näkkäreitä. 5 litran tonkissa ostettu vesi säilyy noin vuoden. Myös fikkari, pattereita ja radio löytyy. ”Generaattoria sähkökatkojen varalle ei ole, mutta se on ostoslistalla”, Pitkänen kertoo. Hä­ nen oma varautuminensa kuvaa väestönsuojelun järjestelyä: vastuu varautumisesta on kansalai­ sen. Viranomainen viestii vaarasta, ohjeistaa sen aikana toimimisessa ja vastaa pelastustoi­ minnasta. Suojia riittää Suomessa on noin 50 500 väestönsuojaa, joista Helsingissä 5 500. Kaupungin ylläpitämiä, alueel­ la liikkuville kaupunkilaisille tarkoitettuja kal­ liosuojia on viitisenkymmentä. Laskennallisesti Helsingissä on suoja 900 000 asukkaalle. Suojista suurin osa on kiinteistökohtaisia. Ne suojaavat säteilyltä, kaasuilta, sortumilta ja tavanomaisilta aseilta. Suojissa on juokseva vesi, käymälä ja sähköä. Vaikka väestönsuojelu on Suomen lippulaivoja, kiinteistösuojissa on paljon puutteita. ”Ylläpito ja huolto on kiinteis­ tönomistajan vastuulla. Pitkä rauhanaika on ym­ märrettävästi vienyt huomion suojien huollosta, joten korjausvelkaa on. Kunnostamisen aika on nyt”, Pitkänen sanoo. Vaaran hetkellä suojaudutaan ensisijaisesti si­ sätiloihin, väestönsuojaan siirrytään vain viran­ omaisen määräyksestä. Esimerkiksi Ukrainassa pommituksista suojautuminen kestää tyypillises­ ti vain muutamia tunteja. Jos suojautuminen kes­ tää säteilyn tai vaarallisen kaasun takia pitkään, suojautuneet jaetaan kolmeen kahdeksan tunnin vuoroon. ”Vuoro lepoa, vuoro vapaa­aikaa ja vuoro suojanhuoltotyötä”, Pitkänen ohjeistaa. Koira haistaa Venäjän hyökkäyssodan aikana ukrainalaiset ovat hyödyntäneet maanalaisia rakenteita päästäkseen suojaan sirpale­ ja painevaikutuksilta. Esimerkik­ si kellareita, metroasemia ja maantietunneleita on valjastettu väliaikaisiksi väestönsuojiksi. Pitkänen on kouluttanut rauniopelastusmuo­ dostelmia EU­harjoituksissa. 7­kerroksisen ro­ mahtaneen talon tutkimiseen voi mennä viisi päivää. Raunioista pelastamisen aikaikkunana pidetään kolmea vuorokautta. ”Loukkuun jääneen ihmisen on tuotettava ään­ tä. Sitä voidaan havainnoida myös kuuntelulait­ tein.” Jos pelastajien apuna on koiria, ne ilmai­ sevat hiilidioksidin. Mutta tärkein asia on ääni.” Yks yks kaks Palomiestaustainen Pitkänen oli mukana Portu­ galin metsäpalojen sammutustöissä kesäkuussa. ”Johtamiseen, tilannekuvan luomiseen ja rapor­ tointiin oli yksi järjestelmä. Pelastaja etulinjas­ sa sai mobiililaitteeseen saman tiedon kuin ylin johtokin, ja kentältä pysyi jakamaan kuvia ja videoklippejä johtamisen tueksi. Suomessa on kolme järjestelmää.” Myös kansalaisviestintä vaatii kehittämistä. Suomessa väestöä varoitetaan monikanavaisesti: radiossa, televisiossa, somessa erityisesti X­pal­ velussa, sekä ulkona liikkuvia väestöhälyttimin. Ukrainassa ilmavaroitus tulee kännykkäsoftaan. ”112­sovelluksesta kannattaisikin kehittää sisä­ ministeriön ja puolustusvoimien muskeleilla ko­ konaisvaltainen viestintä­ ja hälytysjärjestelmä.” Pitkäsellä on toinenkin toive. ”Siviilipalvelusta suorittavilla tulisi olla so­ ta­ajan sijoituspaikat julkisissa väestönsuojissa. He olisivat oiva lisä suojien huoltohenkilökun­ taan.” Pitkäsen mukaan väestönsuojelu on Suomen lippulaivoja, mutta hälytysjärjestelmää ja suojien kuntoa pitää kohentaa. Väestönsuojan kansainvälinen tunnus on sininen kolmio oranssilla pohjalla. Se on syytä osata. KOE TÄMÄ MPK:n kalliosuojakoulutuksen ja kalliosuojan esittely Merihaan kalliosuojassa 24.2. klo 10–18. G Tee näin 1. Hanki kotivara. 2. Lataa 112-sovellus puhelimeen. 3. Ota #stadinbrankkari seurantaan somessa.
• AVAUS SANOMATALOLLA 6.2. A. Muistamisten sarjan avaus •Avaus, puheenjohtaja Vesa Sundqvist, Sotien 1939–1945 pääkaupunkiseudun perinneyhdistys •Veteraanien esittely •Helsingin kaupungin tervehdys, apulaispormestari Daniel Sazonov •Videoesitys, jonka keskiössä sodan kokeneiden kertomukset •Kirjailija, tutkija Ville Jalovaara esitelmöi Helsingin suurpommituksista 1944 •Median ja yleisön kysymykset: veteraanit, Ville Jalovaara ja sotahistorioitsija, eversti (evp.) Ahti Lappi Tapahtuma striimataan osoitteessa https://bit.ly/suurpommitukset1944. SanomatalonMediatori (Töölönlahdenkatu2)klo17 Santahaminan it-patteri helmikuussa 1944. LIPUN LUOVUTUS TAIVASKALLIOLLA 11.2. B. Lipun luovutus •Pääkaupunkiseudun sotilaspoikien ja pikkulottien perinnekillan lipun luovuttaminen Sotien 1939–1945 pääkaupunkiseudun perinneyhdistykselle. KäpylänTaivaskallioklo13 SOTILASVALA SENAATINTORILLA 16.2. C. Sotilasvala ja -vakuutus •Sotilasvalan vannovat Kaartin jääkärirykmentin ja Panssariprikaatin Helsingin ilmatorjuntarykmentin alokkaat Järjestää: Kaartin jääkärirykmentti, Helsingin ilmatorjuntarykmentti ja Ilmatorjuntamuseon perinneosasto Senaatintoriklo9–15 TAISTELUPAIKKOIHIN TUTUSTUMINEN LAUTTASAARESSA 16.2. D. Kalustoesittely ja hernerokkaa •Koe pommitusten tunnelma Lotta lehdossa. Tutustu Sergei-ilmatorjuntakanuunaan ja tuliasemaan, josta ammuttiin jatkosodan viimeiset laukaukset. Kenttä keittimestä hernerokkaa 5 eurolla, tuotto veteraaneille. Ravintola Paseosta kahvin korviketta. VattuniemenVeijarivuoriklo15–20 #SUURPOMMITUKSET1944 MUISTAMISTEN SARJA HELSINGISSÄ HELMIKUUSSA 2024 TERVETULOA ! Seuraa somessa #suurpommitukset1944 E. Yleisöluennot •Ahti Lappi ja Maanpuolustuskoulutus MPK:n koulutuspäällikkö Marko Honkanen luennoivat Helsingin suurpommituksista 1944 ja ilmapuolustuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta. RavintolaBluePeter(Vattuniemenpuistotie 1)klo16,17.30,19 E. Kalustoesittely •Näe moderni ITO12, NASAMS II FIN -ilmatorjuntaohjusjärjestelmä sekä maalinosoitustutka MOSTKA87M ja SISU GTP RavintolaBluePeterklo16–20 Lauttasaaren tapahtumat järjestää: Ilma­ torjuntasäätiö, Maanpuolustuskoulutus MPK, Kaartin jääkärirykmentti, Helsingin ilma torjunta­ rykmentti, Lauttasaari­Seura, Vääpelikilta, Lautta­ saaren martat, Lauttasaaren partiolaiset VÄESTÖNSUOJELU ENNEN & NYT 24.2. F. Sodanja nykyajan väestönsuojelujärjestelyt Väestönsuojelumuseossa(Siltavuoren­ ranta14)räätälöidytmuseokierroksetklo10–18 Järjestää: Helsingin väestönsuojeluyhdistys G. Tietoiskut Merihaankalliosuoja(Sörnäistenrantatie6a) klo10,11,12,13,14,15,16,17 Järjestää: Helsingin kaupungin pelastuslaitos G. MPK:n kalliosuojakoulutuksen ja kalliosuojan esittely Merihaankalliosuojaklo10–18 Järjestää: Maanpuolustuskoulutus MPK:n vapaa­ ehtoiset kallio suojakouluttajat H. Kalustoesittely ja hernerokkaa Tutustu vapaapalokuntien toimintaan, kenttäkeittimestä hernerokkaa 5 eurolla. Tuotto veteraaneille. Hakaniementoriklo10–18 Järjestää: Sotien 1939–1945 pääkaupunki­ seudun perinneyhdistys, Vääpelikilta ja Helsingin kaupungin pelastuslaitos I. Helsingin yliopiston päärakennus pommituksissa 27.2. Pommituksen jälkiin pääsee tutustumaan opastetulla kierroksella klo 15–16. KokoontuminenSenaatintorinpuolenaulassa os.Unioninkatu34 Järjestää: Helsingin yliopiston Tiedemuseo Liekki NÄYTTELYT HELMIKUUSSA 2024 J. Olympiastadionin sodan ajan ilmapuolustusjärjestelyt Olympiastadioninvierailijakeskus (PaavoNurmentie1) Valokuvanäyttely kertoo, kuinka Olympiastadion oli osa Helsingin ilmapuolustusta. Avoinna 31.12.2024 asti. Järjestää: Stadion­säätiö, Lottamuseo, Ilmatorjunta­ museo J. Lottahuone: lottia ja ilmatähystäjiä tornissa Olympiastadionin8.krs(PaavoNurmentie1) Kuinka lotat ja ilmatähystäjät toimivat toisen maailmansodan aikana stadionin tornissa? Liput opastetulle kierrokselle ennakkoon Lippupisteestä: lippu.fi. Avoinna 31.12.2024 asti. Järjestää: Stadion­säätiö, Lottamuseo A. Helsingin suurpommitukset 1944 -valokuvanäyttely & dioraama Santahaminaan ryhmittyneestä 7. Raskaasta Ilmatorjuntapatterista talviolosuhteissa SanomatalonKäytävägalleria1.–29.2. Järjestää: Helsingin Sanomat, Ilmatorjuntamuseo, Lottamuseo, Helsingin kaupunginmuseo, Väestön­ suojelumuseo, Sotien 1939­1945 pääkaupunkiseudun perinneyhdistys Ilmatorjuntamuseon näyttelyt ovat esillä Digimuseossa helmikuun alusta 2024 digimuseo.fi 23 mm:n ilmatorjuntakanuuna Sergei ampuu. Kanuuna nähtävillä Veijarivuoressa. M IK K O K O SK I SA -K U VA Tapahtumien lisätiedot löydät verkosta sotiemmeperinne.fi 500 kilon neuvostopommi on esillä Sanomatalon Käytävägalleriassa. Lotilla oli merkittävä rooli ilmapuolustuksessa. J D E A B C F H G Kymmenen paikkaa – kymmeniä tapahtumia! K EI K O PI H L A IN EN I