Lauttasaari 6.4.2022 - Lehtiluukku.fi

6.4.22 Nro 13 *Ainoa kaupunginosalehti Uutismedian liiton Vuoden kaupunkilehti -kilpailun finaalissa 2018–2020. Paljonko Lauttasaaressa on oravia? Valistunut arvio siitäkin saadaan, kun Lauttasaari-lehti astelee luontotoimittaja Juha Laaksosen kanssa oravakierrokselle. "Eniten oravia tavataan Ryssiksessä, Poliisienniemessä ja ehkä Myltsillä", tiettävästi Suomen ensimmäisen oravakirjan Paavo Hellstedtin kanssa julkaissut Laaksonen sanoo. Kirjan kurreista merkittävä osa on kuvattu Lauttasaaressa. "Niillä on kuuset kotina ja oksistot valtateinä", Laaksonen kuvailee. s. 6-7 Lauttasaaren taloyhtiöt ansaitsevat parasta! Lue lisää ja tule mukaan lauttasaari.fi/taloyhtiojasenyys Onko taloyhtiösi jo Lauttasaari-Seuran jäsen? Lauttasaari-Seuran jäsenyys tuo taloyhtiölle etuja ja edunvalvontaa, sekä työkaluja taloyhtiön strategiseen kehittämiseen. Jäsenyhtiöille järjestetään verkottumisja infoseminaareja kahdesti vuodessa. Jäsenyys on jokaisen taloyhtiössä asuvan etu. Taloyhtiöjäsenyyden hinta vuodelle 2022 1–10 asuntoa 50 € 11–20 asuntoa 100 € Yli 20 asuntoa 150 € Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry LAUTTASAARI-LEHTI ON KAUPUNGINOSAN YKKÖSMEDIA • Ilmestyy 25 000 asukkaan Lauttasaaressa, joka on yksi Suomen ostovoimaisimmista ja voimakkaimmin kehittyvistä alueista. • Ilmestyy kerran viikossa. • Luukkujakelu lähes 10 000 lauttasaarelaiseen kotiin ja yritykseen. • Yli 3 000 lehden telinejakelu. Toistakymmentä telinettä parhailla liikepaikoilla. • Näköislehti lehtiluukku.fi-palvelussa. • Vakiintunut asema Lauttasaaren ykkösmediana: Yli 80 % saarelaisista kertoo lukevansa lehteä. (Taloustutkimus) • Sitoutumaton ja journalistisesti kunnianhimoinen kaupunkilehti. • 54. ilmestymisvuosi. • Julkaisija kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry. Mediakortti osoitteessa lauttasaari.fi/lauttasaari-lehti. Pyydä tarjous Leenalta: seura@lauttasaari.fi tai 050 591 6466. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Tehokkainta asuntokauppaa Lauttasaaressa! RE/MAX Casa Alto | de Prado Solutions Oy Laivurinrinne 1, 00120 Helsinki +358 (0)40 518 6949 Suomi, Svenska, English rene.messiadeprado@remax.fi Tunnen Lauttasaaren vuosien kokemuksella ja Suomen RE/MAXketjun parhaaksi valittuna välittäjänä tiedän, kuinka jokaiselle asunnolle löydetään oikea ostaja. René Messia de Prado LKV / KIAT / franchising-yrittäjä Uudiskohdemestari NHS www.renedeprado.fi Käy katsomassa palautteet asiakkailtani: https://rem.ax/messiadeprado RE/MAX Casa Alto | Casa Alto Oy LKV www.remax-casaalto.fi Laivurinrinne 1, Viiskulma, 00120 Helsinki Lauri Pakkala, LKV, LVV, KiLAT Laillistettu Kiinteistönvälittäjä 0400 40 47 47, lauri.pakkala@remax.fi Välitän Lauttasaaresta Lauttasaaressa vuodesta 2007 Lauri Kiinteistötoimisto Takio Lkv Asunnon myynti-, vuokrausja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7888 Arif Hamidulla, YKV, LKV 041-537 6060, arif@takio.com Pohjois-Haaga 3h, k, kph, p 52 m² Hyvä kunto, tehokas pohja, heti vapaa, hyvä keskeinen sijainti. Sopii mainiosti sijoitusasunnoksi tai pienelle perheelle. Yhtiössä tehty isot korjaukset: mm. LVIS-remontti tehty 2008, julkisivut 2009 ja katto 2010. VHP. 320 000 €, E =F2018. Lisätiedot ja ennakkoesittelyt Arif Hamidulla.
PÄÄKIRJOITUS 2 6 . 4 . 2 2 2 S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A Ajassa 6.4.2022 Nro 13 LUKU LAUTTASAARESTA Suomen kotiseutuliiton valinta Vuoden kaupunginosaksi 2020. L AU T TAS A A R I Lauttasaarelaisten lukioopiskelijoiden määrä syksyllä 2020. Koko Helsingissä lukiolaisia oli 11 521. Lähde: Helsingin tilastollinen vuosikirja 2021 419 419 Sota tuntuu kukkarossa Elämme levottomia aikoja. Venäjän hyökkäyssota Ukrai naan vaikuttaa jokaisen arkeen tavalla tai toisella. Se näkyy kohoavina hintoina niin ruokakaupassa, bensapumpuilla tai vaikkapa sähkölaskussa. Erityisen paljon tukea tarvitsevat ne kotitaloudet, joissa on eletty kädestä suuhun jo ennen hintojen nousua. Kun tulot eivät kasva, eikä säästöjä ole, tilanne on kestämätön. Valtiovalta EU-tasoa myöten etsii ratkaisuja, joilla taloudelliseen ahdinkoon ajautuvia ihmisiä voidaan auttaa. Kulutuksen vähentämisen lisäksi yksi keino tasapainottaa oma taloutta on hintavertailu. Se avaa mahdollisuuksia vaihtaa edullisempiin tuotteisiin. Myös autoilun vähentäminen mahdollisuuksien mukaan, sekä energian säästäminen käyttösähkössä ja lämmityksessä tuovat säästöjä. Toki on kotitalouksia, joissa kaikki mahdollinen on jo tehty. Vihreästä siirtymästä on puhuttu pitkään. Repiessämme EU:ta irti venäläisistä fossiilisista energianlähteistä ja korvatessamme ne pääsääntöisesti uusiutuvilla energianlähteillä, otamme aimoharppauksen kohti kestävämpää tulevaisuutta ja hiilineutraalia Lauttasaarta. Jos samalla vähennämme luonnonvarojen ylikulutusta, voimme sanoa saavuttaneemme jotain hyvin arvokasta ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Jos taloudellinen tilanteesi on hankala, älä luovu toivosta. Apua ja tukea on saatavilla esimerkiksi kansallisesta talousja velkaneuvonnasta. Kirkkomme diakoniatyö auttaa myös hätään joutuneita ja kunnan sosiaalitoimeen yhteydenottamista ei kannata vältellä, kun tilanne on tukala. Yhtä tärkeää kuin auttaa apua tarvitsevia, on oppia ottamaan apua vastaan. Juha Beurling-Pomoell Lauttasaari-Seuran kirjeenvaihtaja ?? Ei karhua Vattuniemessä. Toisin kuin Lauttasaari-lehti verkkosivuillaan uutisoi, karhu ei vieraillut Itälahdenkadun päässä saati jätöstellyt Särkiniemen keskeneräisen uimalaiturin portaille. Aprillipäivänä julkaistu valeuutinen saaren yhä avarammasta luonnosta poiki huolestuneita yhteydenottoja lehden toimitukseen. PS Yli 35-vuotiaat suhtautuvat kielteisimmin merentäyttöihin Nato-jäsenyyden kannatus Lauttasaaressa jopa 70 prosenttia? Pohjoiskaari: ravintola avasi, mattoliike muuttaa Hälyttimet käynnistettävissä myös manuaalisesti TEKSTI ja KUVA Pete Suhonen Yli 35-vuotiaat lauttasaarelaiset suhtautuvat kielteisimmin meren täyttämiseen. Tulos käy ilmi helmikuussa toteutetusta Lauttasaari-barometrista. Yli 35-vuotiaista peräti 93 prosenttia ei hyväksy meren täyttämistä asuinrakentamista varten. Alle 35-vuotiaista merentäyttöjä vastustaa 83 prosenttia. Barometrin mukaan naiset suhtautuvat merentäyttöihin hieman kielteisemmin kuin miehet. Lauttasaarelaisista naisista 90 prosenttia vastustaa täyttöjä, miehistä 87 prosenttia. Kaupungin suunnitelmat käyvät vasten lauttasaarelaisia kantoja. Helsingin hallinto-oikeus käsittelee tällä hetkellä Koivusaaren asemakaavaa ja asemakaavan muutosta. Jos kaupunginvaltuuston hyväksymät suunnitelmat saavat lainvoiman, saarta kasvatetaan lähes 20 hehtaaria merta täyttämällä. Lisäksi Helsingin kaupunki valmistelee parhaillaan Länsiväylän ympäristön osayleiskaavaa, jonka on Lauttasaaressa pelätty johtavan täyttöihin pohjoisilla merialueilla. Osayleiskaavan skeenariotyön pitäisi valmistua myöhemmin tänä vuonna. Lauttasaari-barometri on Lauttasaari-Seuran tilaama kyselytutkimus, jota varten Taloustutkimus Oy haastatteli 300 lauttasaarelaista. Kaikista lauttasaarelaisista vain 11 prosenttia suhtautuu myönteisesti meren täyttämiseen. Kuva Lemissaaren kärjestä Maamonlahden suuntaan. TEKSTI Pete Suhonen Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n Arvoja asennetutkimuksen mukaan 60 prosenttia suomalaisista kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Jäsenyyttä vastustaa 19 prosenttia, 21 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa. Äänestäjäryhmistä Nato-jäsenyyden kannatus on suurinta kokoomuksen (84 %) ja RKP:n (79%) äänestäjissä, pienintä Vasemmistoliiton kannattajissa (33 %). Puoluekanta selvitettiin kysymällä, minkä puolueen ehdokasta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Jos suomalaisten Nato-kannat kohdistaa puoluekannatuksen mukaan vuoden 2019 eduskuntavaalien tulokseen Lauttasaaressa, Suomen Nato-jäsenyyttä kannattaisi lauttasaarelaisista 70 prosenttia. Jäsenyyttä vastustaisi lauttasaarelaisista 15 prosenttia ja 15 prosenttia ei osaisi sanoa kantaansa. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Lauttasaaren suurin puolue oli kokoomus, jota äänesti 35,4 prosenttia lauttasaarelaisista. Toiseksi suurin puolue oli Vihreät (23,2 %) ennen RKP:tä (11,3 %). EVA tutki suomalaisten Nato-kantoja maaliskuun ensimmäisellä puoliskolla. Koska kokoomuksen ja RKP:n kannattajia on saarella suhteellisesti enemmän kuin koko Suomessa, myös Nato-jäsenyyden kannatus on Lauttasaaressa todennäköisesti suurempaa. Turbulenssi Lauttasaarentien itäpään vaikutusalueen liikepaikoilla jatkuu. Pohjoiskaari 9:ään, Alexi’s Kitcheniltä vapautuneeseen tilaan, on avannut ravintola Larenka. Sen ruokalistalla on vaikutteita Lähi-Idän keittiöstä. Lauttasaarentien toisella puolella, Pohjoiskaari 18:ssa, Mattoliike Kowecissa on parhaillaan muuttomyynti. Vajaa kaksi vuotta Pohjoiskaarella toiminut liike siirtyy varastolleen Malmille huhtikuun lopussa. PS Väestöhälytinjärjestelmää testattiin taas kokeilumerkillä maanantaina kello 12. Maaliskuussa testi epäonnistui. ”Silloin hälytinten käynnistäminen ei onnistunut viranomaisverkon kautta. Pelastuslaitoksella on valmius käynnistää hälyttimet myös manuaalisesti, jos ne eivät muuten käynnisty”, Helsingin pelastuslautakunnan lauttasaarelainen jäsen Ville Elomaa kertoo. Kokeilumerkki poikkeaa vaaratilanteesta varoittavasta yleisestä vaaramerkistä, joka on yhden minuutin pituinen nouseva äänimerkki (7 sekuntia) ja laskeva äänimerkki (7 sekuntia) tai kuuluttamalla annettava varoitus. PS Vaarasta kertova äänimerkki on nouseva ja laskeva, toisin kuin kokeilun tasainen äänimerkki. Ravintola Larenka sijaitsee palvelutalo Mereossa.
TEKSTI ja KUVA Katja Pesonen Mitä laki määrittelee väestönsuojan rakentamisesta, Väestönsuojien Rakentamisyhdistys ry:n puheenjohtaja Matti Virpiaro? Pelastuslaki toteaa, että rakennuksen omistajan on uudisrakentamisen yhteydessä tehtävä rakennukseen tai sen läheisyyteen väestönsuoja, jonka suuruudeltaan voidaan arvioida riittävän rakennuksessa asuvia, pysyvästi työskenteleviä tai muutoin oleskelevia henkilöitä varten. Mitä nykyään rakennettavalta väestönsuojalta vaaditaan? Väestönsuojan tulee antaa siinä oleskeleville suoja asevaikutuksilta ja rakennussortumilta sekä ionisoivalta säteilyltä ja myrkyllisiltä aineilta. Suojaako tavallisen asuinkerrostalon väestönsuoja siis säteilyltä? Laissa ei erikseen puhuta säteilysuojasta eikä erikseen rakenneta säteilysuojaa, vaan kysymys on aina väestönsuojasta ja väestönsuoja suojaa myös säteilyltä. Suojat, joissa on aikanaan tehty ilmansuodatus, suojaa myös säteilylaskeumalta eli mahdollisilta ilmavirran mukana kulkeutuvalta säteilevältä pölyltä. Säteilytilanteessa riittää sisälle suojautuminen, poikkeuksena ydinräjähdys. Väestönsuojia ei varsinaisesti ole rakennettu säteilytilannetta varten, mutta mitä massiivisempi suoja säteilytilannetta varten on tarjolla, sitä vähemmän väestömassaan suhteutettuna tulee säteilystä aiheutuvia terveysriskejä. Väestönsuoja on siinäkin mielessä hyvä paikka suojautumiseen säteilylaskeuman alkuvaiheessa, että laskeumaan liittyvä pöly suodattuu väestönsuojan ilmanvaihtojärjestelmässä ja tällöin suojassa voitaisiin tarvittaessa suojautua pitkänkin aikaa. Laskeuman jälkivaiheen puhdistustoimet ovat erityisen tärkeitä ja tästä viranomaiset antavat tilanteeseen liittyviä ohjeita. Suojautuminen tapahtuu aina viranomaisten ohjeiden mukaan. Tietojeni mukaan vuosina 1959-1963 rakennetuissa, tavallisten asuinkerrostalojen väestönsuojissa on hiekkasuodatin eikä se suodata juuri lainkaan kaasumaisia aineita tai radioaktiivista pölyä. Onko näin? Väestönsuoja sinällään suojaa radioaktiiviselta säteilyltä, mutta ilmanvaihdon kautta sisälle tuleva radioaktiivinen pöly on saatava puhdistettua suojassa olevalla laitteistolla. Hiekkasuodattimet ovat ongelmallisia monessa mielessä. Mikäli radioaktiivista pölyä tulisi hiekkasuodattimeen, se varastoituisi sinne ja aiheuttaisi ajanmittaan ongelmia. Hiekkasuodattimissa oleva hiekka saattaa olla myös kosteusvaihteluista johtuen paakkuuntunutta ja menettänyt näin suodatusominaisuutensa. Entä jos taloyhtiö haluaisi vaihtaa iäkkään rakennuksen väestönsuojassa olevan hiekkasuodattimen nykyaikaiseen suodattimeen? Mitä se vaatisi, paljonko se maksaisi ja kannattaisiko tällaista remonttia ylipäätään tehdä? Jälkiasennuksena ei kannata aktiivihiilisuodatinta asentaa, sillä laitteisto edellyttää muutoksia, jotka ovat niin kalliita, että järkevämpää on asentaa uusi ilmanvaihtokoneisto. Tavanomaiseen kerrostaloon asennettavan laitteiston hinta asennuksineen maksaa noin 12 000 – 16 000 euroa. Jos asuu rakennuksessa, jossa ei ole nykyaikaista suodatusmenetelmää eikä sen laitteistoa vaihdeta, kannattaako tällaisissa asuvien olla huolissaan? On hyvä muistaa, että tällä hetkellä Suomeen ei kohdistu välitöntä sodanuhkaa. Tässä mielessä ei kannata olla huolissaan. Mikäli joutuisimme sodanuhkan kohteeksi, viranomaiset toteuttaisivat tarvittaessa evakuoinnit uhkanalaisista ja vailla suojaa olevista kohteista. Teknisesti huonotasoinen suoja antaa vähimmillään mahdollisuuden sirpalesuojatasoiseen suojaukseen ja suojia voidaan näin hyödyntää tilanteen mukaisesti. Koska väestönsuojien kuntoon saattaminen on yksilön, perheen tai taloyhtiön turvallisuuden ja varautumisen kannalta tärkeää, on se lähtökohtaisesti myös järkevää. Väestönsuojan kunnostamisen kustannus esimerkiksi 30 asunnon taloyhtiössä aiheuttaisi vain noin 500 euron kustannuksen huoneistoa kohden. Näin saataisiin nykyaikainen ilmanvaihtotekniikka, jolla turvallisuudentunteen lisäksi lisättäisiin turvaa säteilytilannetta tai sodanuhkan varalta. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry 3 6.4.2022 Nro 13 KOKOSI ANNA KONTTINEN VÄLIKYSYMYS Kivaa Lauttasaaressa? Joona, Petra ja Isla "Meillä on mökki Särkiniemessä. Siellä on kiva keinu ja grillaamme makkaraa", kertoi Isla. Petra tykkää ulkoilusta. Joonan mielestä leikkiminen missä vaan on kivaa." Olavi ja Olli "Käymme merenrannassa katsomassa lintuja ja laskemme liukumäkeä Pajalahdenpuistossa. Paras keinu ja leikkimökki on omalla pihallamme", kertoi Olli." Katri ja Mauno "Tykkäämme käydä kahviloissa ja puistoissa. Kesäisin pyöräilemme ja käymme meressä uimassa", sanoi Katri. "Tykkään uimisesta. Paras leikkipuisto on Lahnalahti", kertoi Mauno." Mea, Minni, vaunuissa Meiko "Uida voi Kassarilla tai uimahallissa. Lauttasaaressa on myös Voltti. Luen koko ajan, joten olemme matkalla kirjastoon. Kalliokiipeillä voi mummokallioilla", kertoi Mea. "Lapsiboulderointi onnistuu hyvin Koirakivenniemellä", valotti Minni-äiti. Meiko tykkää konttaamisesta." KYSYIMME Suojaavatko kerrostalojen väestönsuojat säteilyltä? Monet lauttasaarelaiset ovat huolissaan omien taloyhtiöidensä väestönsuojista ja siitä, suojaavatko ne säteilyltä. Me selvitimme. Ennen vuotta 1963 rakennetuissa väestönsuojissa on hiekkasuodatin eikä se suodata juuri lainkaan kaasumaisia aineita tai radioaktiivista pölyä. Asiantuntijan mukaan ei silti ole syytä huoleen. "Tällä hetkellä Suomeen ei kohdistu välitöntä sodanuhkaa ." TEKSTI Pete Suhonen KUVAT Sentinel Hub Vajaa kuukausi vappuun, mutta meri on yhä laajalti tukevasti jäässä Lauttasaaren pohjoispuolella. Sentinel Hub -karttapalvelun satelliittikuvien mukaan jääpeite pieneni yhdeksän vuorokauden aikana vain hieman Lapinlahden sillan pohjoispuolella. Myös Pajalahden venesatama on umpijäässä. Ilmatieteenlaitoksen huhtikuun alun jääkartan mukaan Helsingin sisälahdissa jään paksuus on yhä 15–30 senttiä, vaikka jäälle menoa ei suositellakaan. Lauttasaaren eteläpuolella meri on ollut auki kuukauden päivät. Vuonna 2020 merijääpäiviä ei ollut Lauttasaaressa juuri lainkaan. Kevät pysähtyi Seurasaaren selälläkin Merijäätilanne 23.3. Merijäätilanne 2.4.
4 6.4.2022 Nro 13 SMARTHA TIPS 4. RENGÖRNING AV TERMOS Termosen blir ren om du lägger i några krossade äggskal tillsammans med lite vatten. Skaka ordentligt, häll ut blandningen och skölj. Ett annat sätt att rengöra termosen är att fylla den med hett vatten och 2 matskedar matsoda. Låt blandningen stå ett par timmar och diska därefter termosen. Du kan också hälla 1 matsked fint salt i termosen tillsammans med kokhett vatten. Skaka om och låt blandningen stå över natten. Spalten är ett samarbete mellan tidningen, Drumsö-Sällskapets svenska grupp och Marthaförbundet. Fler tips hittar du på www.martha.fi/smartha-tips LIITY NYT HYVÄÄN SEURAAN! Lauttasaari-Seuran henkilöjäsenten 43 jäsenetua osoitteessa lauttasaari.fi REMONTTITIEDOTE HERTTONIEMI: Laivalahdenportti 2, p. 010 277 7303 TÖÖLÖ: Runeberginkatu 49, p. 010 277 7304 TUTUSTU MYÖS KEITTIOGALLERIA.FI KEITTIÖGALLERIASSA NÄET NYT YLI 1.200 PUUSTELLIN ASIAKASKOHDETTA. Puhelut 8,4 snt/min. W W W .P U U ST EL LI .F I SUUNNITTELU • MITTAUS • PURKU • REMONTTI • PUTKIJA SÄHKÖTYÖT • KULJETUS JA SISÄÄNKANTO • ASENNUS KAIKKI TYÖT TAKUUTYÖNÄ • KOKO REMONTIN RAHOITUS HOIDAMME KOKO KEITTIÖREMONTTISI TÖINEEN JA TARVIKKEINEEN MITÄ MAKSAA UNELMIESI KEITTIÖ? Varaa ilmainen suunnitteluaika, niin saat tietää uuden keittiösi kokonaishinnan töineen ja tarvikkeineen! Laivalahdenportti 2, p. 010 277 7303 Runeberginkatu 49, p. 010 277 7304 UNELMIESI KEITTIÖ? Varaa ilmainen suunnitteluaika, niin saat tietää uuden keittiösi Katso lisää: kampanja.puustelli.? KEITTIÖREMONTOIJALLE TARJOLLA NYT KOVIA ETUJA kampanja.puustelli.? KOVIA ETUJA NYT MYÖS 6 KK KOROTONTA JA KULUTONTA MAKSUAIKAA LUKIJOILTA Lähetä kirjoituksesi tai kuvasi lehti@lauttasaari.fi. Jos käytät nimimerkkiä, muista kuitenkin kertoa oikea nimesi ja yhteystietosi toimitukselle. Olemme tuskastuneet koiranomistajien välinpitämättömään käytökseen koiriensa jätösten vuoksi. Vattuniemenkujalla tämä on yleistä. Koko talven näihin päiviin saakka on liikehuoneistomme oven läheisyydessä ja sisääntulon molemmin puolin koirien pissasta keltaiseksi värjääntyneitä lumikasoja sekä kakkaa alueella, josta asiakkaamme tulevat meille sisään. Lumet sulavat ja keltaiset kasat häviävät, mutta ulosteet jäävät. Sateella ne liejuuntuvat ja tarttuvat kengänpohjiin. Liikehuoneistomme edustalla on kieltotaulu, jossa kielletään koirien ulkoilutus, mutta tämäkään ei tehoa koiriaan ulkoiluttaviin ihmisiin. Asiakkaamme ihmettelevät miksi oven edustamme on hyvin usein kakkainen ja pissainen. Sitä ihmettelemme mekin. Yrittäjä Margit Hatakka ja My Hanh Truong, SheaCoco parturi-kampaamo Omistaja on vastuussa koiriensa jätöksistä Ennenkokemattoman liukas talvi on takana. Liukkaudesta huolimatta Lauttasaaressa ei tänä talvena hiekoitettu läheskään riittävästi, ei jäisiä katuja, ei jäisiä kauppojen edustoja eikä asuinrakennusten jäisiä piha-alueita. Kuulin tämän johtuvan hiekoitushiekan loppumisesta. Kiinnostaisi tietää, kuinka paljon hiekoituksen puutteen vuoksi katujen jääpintojen liukastumiskaatumisia ja vähältä piti -horjahduksia on Lauttasaaressa tapahtunut. Entä mitä liukastumiskaatumisista aiheutuneet tapaturmat tulivat maksamaan? Oliko hinta-laatusuhde kohdillaan niin sanotussa kaupungin hiekansäästössä, kun suhteutetaan se tapaturmien hoidosta aiheutuneisiin kustannuksiin ja liukastuneiden luumurtumiin, kipuihin ja särkyihin? Liukastelija Tämä talvi on ollut yhtä liukastelua. Paljonko liukastelut maksoivat? Koko talven on ihmetyttänyt, miksi Lauttasaaren padelkentällä osoitteessa Lahnalahdentie 11 on superkirkkaat valot päällä useimpina talvi-iltoina. Näinä ilmastonmuutosaikoina tämä ihmetyttää suuresti, ja joku toivottavasti kuitenkin vain käyttäjät sen lystin maksavat. Ihmettelevä ohikulkija Padelkentän kirkas iltavalaistus ihmetyttää. Talvivalaistus padelkentällä
5 6.4.2022 Nro 13 VUODETARJOUS TEMPUR Flexible Base -vuoteen ostajalle BANG & OLUFSEN -kuulokkeet KAUPAN PÄÄLLE – parisänkyyn kahdet! Kotimainen jenkkisänky, joka on suunniteltu täydentämään TEMPUR-patjojen ainutlaatuisia ominaisuuksia.Alkaen hinta sisältää vuoderungon mustalla verhoilukankaalla, 21 cm paksun patjan sekä jalkasarjan. Pääty on hinnoiteltu erikseen. Tarjous voimassa niin kauan kuin kaupanpäällisiä riittää. Hinnat alk. (80x200 cm) 2120 € (160x200 cm) 4240 € Edun arvo n. 1000 € / parivuode Äärimmäisen kevyt vastamelukuuloke Bang & Olufsen Signature Sound tekniikalla. • 35 tunnin toistoaika • 4 ensiluokkaisen tarkkaa mikrofonia • memory foam pehmusteet • upea soundi nauti musiikista artistin tarkoittamalla tavalla! TYYNYTARJOUS TEMPUR COMFORT -tyynyn ostajalle TEMPUR-unimaski KAUPAN PÄÄLLE! Edun arvo 49 € PATJATARJOUS TEMPUR-SIJAUSPATJA 7 cm –15 % TEMPUR-sijauspatja (7 cm) sijoitetaan hyväkuntoisen joustintai vaahtomuovipatjan päälle. Sijauspatjalla nukkuessa kehoon kohdistuva paine vähenee ja samalla vähenevät niska-, selkäja nivelkivut sekä levoton liikehdintä yön aikana. Kampanjahinta alkaen 7x80x200 cm 728,45 € (857 €). Edun arvo 180x200 cm petarissa 280 € POP UP LAUTTIS 25.2.–28.4. OUTLETVUOTEITA jopa -35% Box Spring Adjustable -säätövuode 180x200cm 6637 € (norm. 9526 €) Tempur Pop Up Lauttis Varaa aika ilmaiseen nukkumisergonomian kartoitukseen & saat lahjan! Tahdomme auttaa sinua parantamaan unenlaatua ja ehkäisemään selkä-, niskaja hartiakipuja sekä ymmärtämään miten tyynyllä ja patjalla on tässä ratkaisevan tärkeä merkitys. Ei ostopakkoa. Lauttasaarentie 28, 00200 Helsinki • Puh. 09 5868 360 ja 040 215 7560 AVOINNA 25.2.–28.4. Ark 10–19, La 10–18 ja Su 12–16 TILAA HELPOSTI NETISTÄ tempur.fi • AJANVARAUS tempurbrandstore.fi
Ennen kun pääsemme Laaksosen kotipihalta viittäkymmentä metriä kauemmaksi, Juha on näyttänyt jo muutaman puun ja linnunpöntön, joissa oravat ovat viime vuosina pesineet. Yhdessä pöntössä orava on asustellut pari talvea. Juha on seurannut tämän oravan elämää tarkasti vuoden verran. Se kuulemma lähtee heti aamuvaloilla liikkeelle, ahertaa muutaman tunnin, menee päivälevolle ja jatkaa sitten askareitaan. Ennen hämärän tuloa se sujahtaa takaisin koloonsa. Pimeässä oravat eivät liiku. Viereisessä puussa on pesinyt kottarainen ja pesii ehkä tänäkin vuonna, ainakin yksi lintu laulaa naapuripöntön edustalla. Laaksonen on innoissaan. ”Voi kun tulisi samat kaverit takaisin kuin viime vuonna, toisella on jalassaan kultainen rengas, toisella sininen. Niitä mä odottelen. Kahtena vuonna on poikaset lähteneet kesäkuun ensimmäinen päivä. Hyvin ovat oravat ja kottaraiset tulleet toimeen. Olen tehnyt pönttöön 45-millisen suuaukon, oravan pää ei mahdu sisään siitä. Kottaraiset saavat olla rauhassa.” Kuuset kotina, oksistot valtateinä Laaksonen myöntää, että orava on luonteeltaan petomainen ja uhka linnunpoikasille, mutta väittää, että Lauttasaaressa on niin paljon muutakin ravintoa tarjolla, ettei oravien kesäinen pääharrastus ole lintujen pesien ryöstely. Lintujen ruokintapaikoilta löytyy syötävää, puissa on käpyjen siemeniä, hedelmiä ja marjoja sekä syksyllä sieniä. Kallion päällä kasvavien sammalmättäiden alla on kesälläkin kuulemma niin paljon oravien piilottamia pähkinöitä ja auringonkukansiemeniä ettei sitä pysty edes arvioimaan. Matka katkeaa jälleen. Nyt joudumme katsomaan puiden latvuksiin. ”Kato noita oksia. Ne on tärkeitä tässä ulkoilupolun vieressä. Tuolla menee reitti. Oravat tulevat noita puita pitkin ja tässä on luonteva kohtaa ylittää tie. Latvuksia pitkin. Maassa on varallisempi liikkua, varsinkin jos joutuu ylittämään autoteitä. Jonkun mielestä tämä on huonokuntoinen puu ja pitäisi kaataa. Mutta sitten katkeaa myös toisten valtatie.” Toden totta, harva tulee ajatelleeksi puiden merkitystä eläinten kannalta. Varsinkaan, että niillä on suuri merkitys kulkuväylinä. Laaksonen on jo siirtynyt kertomaan vanhojen kuusten ja muiden puulajien tärkeydestä oravien pesimä6 6.4.2022 Nro 13 LUONTO Lauttasaaren eteläkärjessä on keväinen tunnelma. Meriharakat ovat jo saapuneet ja lokit kaklattavat, mutta mereltä huokuu koleutta ja kosteutta. Juha Laaksosella on mukanaan uusin teoksensa: Orava – metsien tuttu tuntematon. Oravien Lauttasaari ”Kyllä mä olen pikkupojasta asti ihmetellyt ja ihaillut oravia.” TEKSTI Juha Roiha KUVAT Juha Laaksonen paikkoina ja ravintoaittoina sekä puiden arvosta niin ihmisten kuin eläinten kannalta. Kun suuret puut kaadetaan, niitä ei yhden ihmisiän aikana saada takaisin. Mies rakastaa isoja puita, se ei jää epäselväksi. Kirja oravista Laaksonen on Paavo Hellstedtin kanssa juuri saanut valmiiksi kirjan oravista. Tiedän, ettei ehkä kannattaisi kysyä yhtä kysymystä, koska aavistan saavani puolen tunnin mittaisen vastauksen, mutta kysyn silti: miksi oravista piti tehdä kirja, mikä niissä on niin kiehtovaa? Laaksonen katsoo hieman ihmetellen ja toteaa: kaikki! Luulen selviäväni näin helpolla, mutta sitten alkaa taas poikamainen, iloinen pulputus. ”Oravat on kauniita ja vahvoja. Suomessa ei ole muita niin taitavasti puissa liikkuvia nisäkkäitä, näätää ja liito-oravaa lukuun ottamatta, mutta orava on kuitenkin sutjakampi ja sulavampi. Se on metsien ja puistojen atleetti ja akrobaatti. Ajattele nyt kun ne kirmaavat ensin tuolla korkeuksissa ja tulee sitten ruokintapaikalle. Millä asenteella pärjää parhaiten? Pitääkö olla rohkea, röyhkeä vai hieman arka. Millä keinoilla kaupungin sykkeessä menestyy? Mitä jos joku on liian ujo, ei uskalla tulla ruokintapaikalle? Ja mitä taitoja ne emolta oppii ja miten, kuinka paljon naaras niitä opastaa? Onko puussa kiipeily aluksi hankalaa tai kävyn syöminen, miten ne oppivat välttelemään autoja ja kanahaukkoja? Kyllä mä olen pikkupojasta asti ihmetellyt ja ihaillut oravia.” Ensimmäisessä suomalaisessa oravakirjassa on tarina, jossa Laaksonen kertoo, miten heillä oli kotiorava jo hänen kouluaikanaan. Kun Juha tuli koulusta kotiin, orava saattoi istua Katajaharjuntiellä kerrostalon neljännessä kerroksessa keittiössä pupeltamassa pähkinöitä. ”Se tuli rapattua seinää ylös ja alas. Ikkunasta sisään ja keittiöön. Monta kertaa syötiin yhdessä välipalaa ja katseltiin toisiamme. Se oli mun kaveri. Olin sen puolesta joskus vähän peloissani, kun tuulisina päivinä tuuli tarttui seinällä sen häntään, mutta ei se koskaan pudonnut. Tai en ainakaan nähnyt sen putoavan. Jo silloin ihmettelin oravan kynsiä ja nilkkoja, jotka taipuu hassusti taaksepäin. Sen näkee hyvin kun orava laskeutuu puusta. Hännällä se tasapainottaa menoa. Ilman häntää ei oikein varmaan pärjäisi.” Laaksonen palaa hetken muistelun jälkeen nykyhetkeen ja oravakirjaan. Kieltämättä on aika omituista, ettei oravasta ollut tehty aiemmin kunnollista tietokirjaa. Ehkä sitä on pidetty liian tavallisena lajina. Kaikki tiedot piti kaivaa monista eri lähteistä, useat ulkomaisista. Paavo Hellstedt hoiti sitä sarkaa kunnialla, Laaksonen panosti kuvaamiseen ja tarinoihin. ”Suomen paras oravapaikka on Seurasaari, mutta kyllä Lauttasaarikin on hyvä. Tämä eteläkärki, Ryssis, on ihan loistava. Täällä tuli kuvattua useita eri yksilöitä kaikkina vuodenaikoina. Aika monta tuhatta ruutua tuli otettua. Katselin mitä ne tekivät ja nehän teki vähän kaikenlaista: söi käpyjä, sieniä, marjakuusen marjoja, joi, nukkui, leikki, kisaili, tappeli, nuoli turkkiaan, lepäsi, säksätti, kurkki koloistaan ja jähmettyivät aina välillä kun ne säikähtivät jotain.” Millainen koti saari on oraville? Orava on aikoinaan ollut metsien laji, mutta se on siirtynyt asumaan myös kaupunkialueille, erityisesti puistoihin. Itse asiassa orava on nykyään paljon yleisempi näky kaupunkipuistoissa kuin suomalaisissa metsissä. Miten oravilla Suomessa ja Lauttasaaressa menee? Juhat luonnossa: vasemmalla Laaksonen, oikealla Roiha. Liikkeessä. Syömässä.
7 6.4.2022 Nro 13 Lauttasaaren eteläkärjessä on keväinen tunnelma. Meriharakat ovat jo saapuneet ja lokit kaklattavat, mutta mereltä huokuu koleutta ja kosteutta. Juha Laaksosella on mukanaan uusin teoksensa: Orava – metsien tuttu tuntematon. ”Valitettavasti Suomen ja koko Euroopan oravakannat ovat olleet viime vuosikymmeninä laskusuunnassa, pitkälti ilmeisesti metsähabitaattien vähenemisen vuoksi. Siksi on jopa alettu pohtia, voisivatko kaupunkipuistot toimia myös eräänlaisina suojelualueina oraville. Tämä kuulostaa kyllä aika hassulta. Lauttasaaressa niitä on ollut aika paljon niin kauan kuin muistan, siis 70-luvulta asti. Mutta puistoissa ja valitettavasti myös kerrostalojen pihoilla suuret puut on vähentyneet ja oravat joutuneet sopeutumaan heikompiin olosuhteisiin. Vuosittain on tietty oravakannoissa suuriakin vaihteluja riippuen sääoloista, ravinnosta ja pedoista. Nyt täällä on näätä, ja veikkaan että se kyllä rokottaa jollain lailla oravakantaa.” Laaksonen kertoo, että kaupunkipuistojen suunnittelussa voisi ottaa huomioon eläintenkin tarpeet. On luultavaa, että siitä olisi pidemmän päälle hyötyä kaikille, myös ihmisille. Puiden määrän lisääminen puistojen suunnittelussa ei vaikuttaisi juurikaan kustannuksiin, mutta se auttaisi oravia, hyönteisiä ja monia lintuja. Eläimet myös tuovat kaupungin asukkaille iloa. Herää kysymys: voiko oravia auttaa ja pitäisikö? ”Oravien kannalta olisi hyvä, että puistossa olisi kuusia, sillä kuusi tarjoaa ravinnoksi käpyjä ja oivallisen suojaisan pesäpaikan. Vanhojen kuusien istuttaminen on mahdotonta, mutta puistosuunnitelmissa tulisi välttää oraville erityisen tärkeiden vanhojen kuusien poistamista. Osan puistoista voi jättää myös hoitamatta, jotta lahoavaa materiaalia olisi enemmän, mikä puolestaan lisäisi hyönteisten määrää. Kaupungeissa yhtenäiset metsäalueet ovat selkeästi pienempiä kuin maaseudulla ja pienetkin metsäalueet ovat usein pirstoutuneet. Kaupunkeihin olisi hyvä luoda puistojen välille niin sanottuja ekologisia käytäviä, joita pitkin eläimet voisivat liikkua turvallisemmin puistosta toiseen. Hedelmäpuiden ja marjapensaiden istutukset lisäävät monimuotoisuutta.” Paljonko niitä on saarella? ”Tosi vaikea sanoa. Sitä on kyllä tullut monta kertaa mietittyä, mutta kunnon laskentoja ei ole oikein pystytty tekemään. Useita kymmeniä kuitenkin, tuskin kuitenkaan yli sataa. Kesällä niitä näkee enemmän, kun on poikaset mukana, mutta monet kuolevat ensimmäisen syksyn ja talven aikana. Nyt olisi kieltämättä hyvä aika laskea. Eniten niitä on puistoalueilla Ryssiksessä, Poliisienniemessä ja ehkä Myltsillä. Mutta niitä on kerrostalojen pihoillakin siellä täällä ja ne myös liikkuvat paikasta toiseen. Pesiä on rakennuksissakin, joten niitä on erittäin vaikea löytää. Entä mitä Laaksonen haluaisin tietää Lauttasaaren oravista? ”Juuri se liikkuvuus kiinnostaa. Kuinka paljon eri puistojen oravat vaihtavat ympäristöään. Vaeltaako Lauttasaaren eteläkärjestä oravia vaikkapa Myltsille, Poliiseille, Vaskiniemeen, Katajaharjuun tai Kotkikselle. Vai onko Lauttasaaren sisällä omia oravien puistojengejä? Ja sitten tuleeko Kaskisaaresta tai Hanasaaresta oravia tänne ja lähteekö lauttasaarelaiset oravat muualle.” Kävelemme kohti Kokkokalliota, vastaamme tulee keski-ikäinen pariskunta. Kysyn Juhalta, miten hän markkinoisi heille oravaa lauttasaarelaisessa luonnossa. Miten orava brändätään? ”Mä tunnen noi, Purra ja Gunvald. Ne tykkäävät jo oravista, ei tarvitse mainostaa. Mutta jos en tuntisi niitä, niin kysyisin, että oletteko tulleet ajatelleeksi, että orava on monelle lapselle ensimmäinen villieläin, jonka lapsi elämässään näkee. Ja se on todella tärkeää, että ensimmäiset kohtaamiset ovat lämminhenkisiä. Ruokkimisesta ja kohtaamisesta voi jäädä elinikäinen muisto ja pitkä luontosuhde. Joskus vanhemmat hidastavat luontosuhteen kehittymistä ja pahimmassa tapauksessa kielloillaan estävät sen syntymisen.” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Orava ja rotta ovat mielenkiintoinen lajipari. Molemmat ovat jyrsijöitä, ne ovat suurin piirtein samankokoiset ja -painoiset, ja ne ovat tehokkaita lisääntymään. Niiden ravinto on kasvipainotteista, mutta lihakin maistuu. Kumpikin osaa kiipeillä, orava toki taitavammin, mutta rottakin itse asiassa hämmästyttävän hyvin. Monista yhteneväisyyksistään huolimatta orava ja rotta ovat myös kuin toistensa vastakohdat. Orava elää, syö, pesii ja liikkuu puissa, rotta taas viihtyy maan pinnalla tai sen alla onkaloissa ja koloissa. Orava on liikkeellä päivisin, rotta öisin. Oravalla on pörheä, paksukarvainen häntä, rotan häntä on taas karvaton, pitkä ja piiskamainen luiro. Orava on yksineläjä, kun taas rotat elävät perhekunnissa. Ihmisten suhtautuminen näihin lajeihin on myös jyrkän kaksijakoinen. Oravaa pidetään enimmäkseen ihastuttavana eläimenä, jonka liikkeitä ja ruokailua seurataan mielellään, ja sitä jopa ruokitaan innokkaasti. Sen toivotaan myös menestyvän. Rottaan taas suhtaudutaan nihkeästi, jopa pelonsekaisesti. Sitä pidetään usein saastaisena, tauteja levittävänä elukkana, jolle toivotaan lähinnä kuolemaa. Jokainen voi tahollaan miettiä, mitä mieltä itse on näistä lajeista ja miksi oravan ”pr-kampanja” on onnistunut niin paljon paremmin. Miten orava on brändännyt itsensä? Onko se todella niin paljon mukavampi eläin kuin rotta? Orava ja rotta 10 orava-asiaa 1. Oravat ovat enimmäkseen yksineläjiä ja viettävät yönsä yleensä omissa pesissään, uros ja naaras ovat läheisessä tekemisessä lähinnä vain keväisin paritteluaikaan. 2. Oravat ottavat yleisesti päivänokoset, esimerkiksi talvella keskellä päivää. 3. Häntä rytmittää kulkua, hännällä viestitään asioita ja se säätelee lämpöä. 4. Oravilla on hyvä ja tarkka näkö, mutta ne eivät näe punaista väriä vaan näkevät ympäristön hieman kellertävänä. 5. Oravilla on monia erilaisia ääniä. Ne säksättävät ja naksuttavat sekä myös naukuvat. 6. Oravat eivät pysty oksentamaan. 7. Oravat muistavat kätkönsä hyvin. 8. Nilkat ovat erityisen taipuisat, mikä mahdollistaa laskeutumisen puusta pää alaspäin. 9. Lempinimi kurre tulee ruotsinkielisestä nimestä ekorre. 10. Oravat ovat useammin oikeakuin vasenkäpäläisiä. ”Kaupunkipuistojen suunnittelussa voisi ottaa huomioon eläintenkin tarpeet.” Pöntössä. Peräkanaa.
8 6.4.2022 Nro 13 ENNEN Lauttasaaressa toimi ennen toista maailmansotaa suojeluskunta ja Lotta Svärdin paikallisosasto. Toiminta oli pienimuotoista, mutta lauttasaarelaisille tärkeää. Suojeluskunta ja Lotta Svärd saarella ennen sotia TEKSTI Ville Elomaa Syksyllä 1917 perustettiin Lauttasaaressa kaikessa hiljaisuudessa kapteeni Claes Ekebomin johdolla oma, joskin epävirallinen, suojeluskuntaosasto. Ilmeisesti lauttasaarelaisetkin pelkäsivät maan tilanteen voivan huonontua ja halusivat varautua siihen. Ekebomin järjestelyin suojeluskuntalaisille hankittiin amerikkalaisia Winchester -kivääreitä. Hyvin rasvatut aseet piilotettiin kartanon navetan lattian alle. Vuoden 1918 sodan ja Helsingin valtauksen aikana Lauttasaaressa ei taisteltu. Suojeluskuntalaisten toiminta rajoittui lähinnä lauttarannan vartiointiin. Huhtikuisen Helsingin valtauksen jälkeen eri puolilla kaupunkia ja sen ympäristöä alettiin pohtia suojeluskuntien perustamista. Marraskuussa 1918 Haagan yhdistystalolla pidettiin kokous, johon osallistui miehiä myös Lauttasaaresta ja Munkkiniemestä. Kokouksen aihe oli suojeluskunnan perustaminen. Meilahteen oli jo aiemmin perustettu suojeluskunta ja vuoden lopulla sen alaisuudessa aloitti toimintansa Munksnäs pluton, ”Munkkiniemen joukkue”. Lauttasaarelaisia ei ollut mukana Munkkiniemen suojeluskuntajoukkueessa. Saaren suojeluskunta lopetti toimintansa tammikuussa 1919 rahan puutteeseen. Drumsö pluton Vuoden 1919 tammikuun kansanäänestyksessä Lauttasaari, Munkkiniemi, Huopalahti ja Haaga erosivat Helsingin pitäjästä ja muodostivat Huopalahden kunnan. Toukokuun 23. päivänä 1919 perustettiin itsenäinen Munkkiniemen suojeluskunta, Munksnäs Skyddskår, joka kuului Uudenmaan eteläiseen suojeluskuntapiiriin. Uudessa suojeluskunnassa oli yhteensä noin sata miestä. Elokuussa mukaan liittyi 14 lauttasaarelaista, jotka muodostivat Drumsö plutonin, ”Lauttasaaren joukkueen” johtajanaan kenttävääpeli Viking Tallgren. Lauttasaaressa suojeluskunnan toiminta jäi melko vähäiseksi. Lauttasaarelaiset järjestivät omia harjoituksiaan saaren eteläkärjen linnoitusalueilla ja todennäköisesti osallistuivat myös harjoituksiin Munkkiniemessä. Alkuinnostuksen jälkeen miehiä alkoi erota ja toiminta kuihtui. Rahaa toimintaan kerättiin erilaisia tilaisuuksia ja tempauksia järjestämällä. Heinäkuussa 1920 pidettiin kesäjuhla Drumsö Casinolla ja VPK:n juhlakentällä (nyk. Isokaari 2-4). Hieno sää houkutteli paikalle runsaasti helsinkiläisiä. Kasinolla rouva Lolan Wasström seisoi pöydällä ja lauloi yleisön iloksi. Sixten Åström ensiesitti säveltämänsä Drumsövalsin mandoliinilla. Juhlakentällä tanssittiin ja lotat huolehtivat tarjoilusta. Lokakuun alussa 1931 perustettiin Drumsö Marinskyddskår (merisuojeluskunta) Munkkiniemen suojeluskunnan meriosaston tilalle. Talvisodan jälkeen, syksyllä 1940 Lauttasaaressa perustettiin oma, Helsingin suojeluskuntapiiriin kuulunut suojeluskuntansa. Lotta Svärdin aika Drumsö Lotta Svärd perustettiin tammikuun 10. päivänä 1920. Puheenjohtajaksi valittiin rouva Hjördis Ekebom, jonka kuoltua vuotta myöhemmin puheenjohtajan tehtävän sai Karin Nyberg. Helmikuun 1922 vuosikokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Lauttasaaren kartanon isännän, johtaja Gunnar Tallbergin puoliso Clara Tallberg, joka toimi tehtävässä vuoteen 1941 saakka muutamaa välivuotta lukuun ottamatta. Oli paljolti juuri Clara Tallbergin ansiota, että Lauttasaaren Lotta Svärd kehittyi ja menestyi. Hänen apunaan toimi energinen rouva Dagny Hongell, joka oli välillä puheenjohtajanakin. Drumsö Lotta Svärdiin liittyi sen ensimmäisenä toimintavuonna kaikkiaan 28 aktiivista lottaa. Alkuajan jäsenistössä oli useiden tunnettujen saarelaisten vaimoja ja tyttäriä, kuten Julius Tallbergin toinen vaimo Alli ja tytär Hjördis Liljequist. Muonitusta ja huolenpitoa Vuonna 1928 Lauttasaaren Lotta Svärd sai vastuulleen Munkkiniemen suojeluskunnan meriosaston (myöh. Lauttasaaren merisuojeluskunta) huollon. Lotat keräsivät suojeluskunnalle rahaa ja muun muassa hankkivat vaatteita, joita jaettiin talvisodan aikana joulupaketteina merisuojeluskunnan jäsenille ja rintamalla olleille sotilaille. Vuosina 1939–40 Lauttasaaren lotat huolehtivat saarelle sijoitetun Lauttasaaren merisuojeluskunnan vahtikomppanian muonituksesta. Heidän vastuullaan oli myös sekä talviettä jatkosodan aikana Lauttasaaren ilmatorjuntapatterien muonitus. Lauttasaaren kasino toimi sodan aikana kanttiinina ja osoitteessa Lauttasaarentie 47 oli Lottala-niminen kahvila. Kun Puisto-patteri perustettiin Veijarivuorenniemeen 1943, kaupungin ulkoilualueen kahvilasta (nyk. avantouintiseura Humauksen talo) tuli lottien ylläpitämä kanttiini. Vuonna 1941 Lauttasaaren lottaosasto siirrettiin Uudenmaan eteläisestä Lotta Svärd -piiristä Helsingin piirin alaisuuteen. Ruotsinkieliset lotat muodostivat Helsingin lottaosaston XXVII ja suomenkieliset osaston XXVIII. Vuonna 1940 perustetusta Lauttasaaren suojeluskunnasta kerrottiin 3.9.2020 ilmestyneessä Lauttasaari-lehdessä. Lehden voi lukea Lehtiluukku.fi-palvelusta. Lähteet: Marianne Brommels ym., Lauttasaari ennen siltaa, 1999 Skyddskårister och lottor i svenska Nyland, 1944 Sigurd Stenius, Lauttasaaren kirja, 1948 Lehtiuutisia ja -artikkeleita 1918– 1930 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Ilmoitus HBL:ssä 26.11.1920. Suojeluskuntalainen Johan Strömsholm vartiossa lauttarannassa 1918. Suojeluskuntalaisia ja lottia Lauttasaaren nuorisoseuran talon portailla 1926.Knallipäinen mies ylhäällä vasemmalla on postiljooni Emil Wathén. Festmässa måndag 18.4 kl 10. Biskop Bo-Göran Åstrand och S:t Jacobs körer medverkar. Kyrkkaffe och festtal efteråt. Öppet hus lördag 23.4 kl 13-19 samt promenadkonsert till förmån för Ukraina kl 14-16. Musiklekstund kl 15. Försäljning av Kaarinas munkar och mjöd. Familjecafé varje torsdag kl 10. Mässa söndagar kl 10: 24.4, 8.5, 15.5 och 29.5. Stillhetens yoga® måndagar kl 18 från och med 25.4. Förhandsanmälan senast 20.4. Family fun 27.4 kl 17. Familjekväll med program och hotdog. Diskussionstillfälle gällande S:t Jacobs framtid 4.5 kl 18. Pilgrimsvandring för småbarnsfamiljer 19.5 kl 10. Följ oss @johannesforsamling på Facebook och Instagram! www.helsingforsforsamlingar.fi/johannes Välkommen tillbaka till S:t Jacobs kyrka! LAUTTASAARI-SEURA LAUTTASAARI-SEURA
9 6.4.2022 Nro 13 PIENIKIN ILMOITUS LAUTTASAARILEHDESSÄ HUOMATAAN! Katso mediatiedot osoitteesta lauttasaari.fi/lauttasaari-lehti/mediakortti Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry MAINOS T =Takeaway KK =Kotiinkuljetus ravintolalta RAVINTOLOITSIJA, MUKAAN RAVINTOLAOPPAASEEN? 35€ + alv / lehti. Ota yhteys mediamyyntiin: Leena Valtola 050 591 6466 tai seura@lauttasaari.fi. RAVINTOLAOPAS Larenkan Sahaurma sandweg 9.90€ VIIKON SUOSIKKI W = Kotiinkuljetus Wolt.fi F = Kotiinkuljetus Foodora.fi Päivällisravintola Lounasravintola Baari Kahvila Yksityistilaisuuksiin Nauti näistä Lauttasaaren hyvistä kahviloista ja ravintoloista. Paikka Osoite Mikä Auki Tarjolla Limone Nahkahousuntie 1 limone.fi 050 562 5010 Italialainen mutkaton ja hauska trattoria Nahkahousuntien ja Vattuniemenkadun kulmassa. Keittiössä aitosisilialaista osaamista. Lounas arkisin klo 11-15. Kestosuosikki: Di Parma -pizza ja Katkarapupasta. T F W ma-to 11-21 pe-la 11-22 su 12-21 Maharaja Särkiniementie 5 ravintolamaharaja.fi 010 292 6699 Särkiniementien sympaattinen intialainen ravintola, joka tarjoaa meheviä tandooriruokia, naan-pizzoja, kebabeja ja rullia. Maista Maharaja-pizza. Kestosuosikki: butter chicken. Nouda tai tilaa Woltin tai Foodoran kautta. T F W ma-pe 11-19 la-su 12-20 Persilja Tallbergin puistotie 1 ravintolapersilja.fi 09 621 6727 ma-pe 10.30-22 la 12-22 su 12-20 Tunnelmallinen perheravintola välimerellisellä keittiöllä. Arkisin runsas noutopöytälounas klo 15 asti ja viikonloppuisin monipuolinen brunssi klo 12-16. Päivällisellä ala carte-listan herkut, myös pizzoja. Kestosuosikki: naudan sisäfilevarras. T W Luca Lauttasaarentie 28 050 466 1499 pizzerialuca.fi Suomen parhaan pizzerian palkinnon voittanut napolilaistyylinen pizzeria. Rento ja lämminhenkinen seurustelupaikka, jossa viihtyy pidempäänkin. Kestosuosikki: Pizza Diavola. T F W ma-to 16-21 pe-la 13-21 su 14-20 Louis Kiviaidankatu 9 044 9857 663 ravintolalouis.fi Vattuniemen välimerellinen ruokaravintola, jonka herkut valmistetaan puuhiiligrillissä. Listalta löytyy pihvejä, burgereita, pizzaa ja döneriä eli varmasti jokaiselle jotakin. Annoksiin kuuluu monipuolinen salaattibuffet. Lounastarjoukset klo 10.30-14. Kestosuosikki: chevre-kanasalaatti T F W ma-to 10.30-21 pe 10.30-22 la 11-22, su 11-21 Loru Itälahdenkatu 22 B-talo ravintolaloru.fi 044 3096 959 Suosittu lounasravintola aivan Heikkilänaukion tuntumassa. Buffetlounas, jossa useita vaihtoehtoja ja aina myös pizzaa, päivän keitto ja jälkiruoka. Toimii myös tilausravintolana, hyvät kabinettitilat. Kestosuosikki: runsas ja monipuolinen lounas-buffet. T ma-pe 10.30-14 Itälahdenkatu 1a paseo.fi 050 351 5449 ma-to 9.30 20 pe 9.30 21 la 10 21, su 10 19 Lounas klo 11 14.30. Veijarivuoren rannassa hiekkatien varrella. Puinen kahvilarakennus ja sitä ympäröivä luonto saaristonäkymin ihastuttavat kaikkina vuodenaikoina. Takka luo tunnelmaa katetulla terassilla. Kestosuosikki: kalaruoat, burgerit ja Paseon Gelato. T Bistro Telakka Vattuniemenranta 5 bistrotelakka.fi 050 3231 961 ma-pe 11-14.30 Pursiseura Sinbadin rakennuksessa sijaitseva valoisa bistro tarjoilee rehtiä ruokaa sopivalla twistillä ja satamanäkymin. Aurinkoinen terassi. Lounas tarjolla arkisin klo 11-14.30. Kestosuosikki: savulohi. T Paseo Café & Grill Blue Peter Vattuniemen puistotie 1 bluepeter.fi 010 4249 801 ma-ti 11-14.30 ke-pe 11-21 la 12-21, su 13-18 Merta ja tunnelmaa. Pääsiäisenä 15.–17.4. tarjolla keittiömestarin suunnittelema herkullinen kolmen ruokalajin Pääsiäismenu sekä Bistrolista. Lounas ark. klo 11–14. Perhejuhlille hyviä tiloja. Aurinkoinen terassi. Näköala merelle kolmeen suuntaan. Lounge. T W Korat Café Gyldenintie 9 koratcafe.fi 050 3135 889 Aitoa thaimaalaista kotija katuruokaa. Tulista ja miedompaa, myös vegeä ja vegaanista. Lounas noutopöydästä klo 11-14.30. Ala carten takeaway-hinnat -10%. Keittiö sulkee 20.30. Kestosuosikki: curry-annokset. T ma-pe 11-21 la 12-21 su suljettu Nam! Nam! Maggio Kiviaidankatu 9 Maggio.fi 040 170 2010 Kotoisa pizzeria, jossa lounas tarjoillaan arkisin 10-14: lounaspizza (viisi vaihtoehtoa), pieni juoma ja kahvi 10,90. Napolitana-pizzojen lisäksi listalla myös ruokaisia salaatteja ja antipastoja. Kestosuosikki: ruokaisa Maggio-pizza. T KK ma-pe 10-22 la-su 11-22 Nam! Makers Kahvila Heikkiläntie 10 www.makerskahvila.com 040 360 8808 Lauttasaaren oma olohuone, jossa tarjolla bageleita, raakakakkuja, karjalanpiirakoita ja muita kahvilatuotteita. Lounaalla keittoa, vohveleita, salaatteja ja VESTO-pastaa. Panostaa vegaaniseen ja gluteenittomaan tarjontaan. Kestosuosikki: Pesto-feta vohvelilounas. T F W ma-pe klo 9-15 Larenka Pohjoiskaari 9 A larenkaravintola.fi 045 114 5524 Pohjoiskaaren uuden perheravintolan monipuolisella listalla on vaikutteita Lähi-idän keittiöstä. Runsaiden liha-, kanaja kala-annosvaihtoehtojen lisäksi myös useita vegaaniannoksia sekä pizzoja. Lounasbuffet 9,90 arkisin klo 11-15. KK F W ma-pe 10-22 la-su 11-22 Lääkäriasema on avattu! Empaattista asiantuntijuutta, kun syöpä koskettaa tai huolestuttaa. PIA SUONPÄÄ LT, Syöpätautien erikoislääkäri ja yleislääkäri Lääkärit & laboratorio ma-pe 9-17, la 10-14 •Lauttasaaren lääkäriasema• Lauttasaaren lääkäriasema | Vattuniemen puistotie 1 A, 00210 Helsinki e-mail: info@saaristolaakarit.fi | www.saaristolaakarit.fi 0200 200 33 (pvm) Ajanvaraus lääkäriasemalle: AUTON KÄSINPESU + KOVAVAHAUS www.premiumautopesu.fi VARAA AIKA! SEURAA MEITÄ SOMESSA @premiumautopesu Lauttasaarentie 28 (P1) 00200 Helsinki 99€ RENGASHOTELLI Kausisäilytys Renkaiden pesu Renkaiden vaihto Renkaiden vakuutus Ilmaista pysäköintiä Kauppakeskus Lauttis Lauttasaarentie 28 00200 Helsinki PREMIUM VAHAUS Sis. käsinpesu, premium vaha Suolan poisto Asfaltin poisto PREMIUM PAKETTI Nano vahaus Täydellinen sisäpuhdistus Renkaiden säilytys /vaihto Lasinpesuneste 259 € 99 € 89 € TARJOUKSET Tarjoukset voimassa 1.–30.4.2022 Varaa aika www.premiumautopesu.fi 044 243 8872 2 h
TAIDE Yhdessä uuteen alkuun -näyttely 14.4. asti Galleria Foggassa, Lauttasaarentie 6. Esillä on maalauksia ja veistoksia. Näyttelyn taiteilijat ovat Outi Antila, Annika Aro, Tuuli Autio, Carola Gunell, Liisa Einovaara-Kuparinen, Irina Hara, Pirjo Hassinen, Taro Malinen, Sari Mansala, Linda Mattsson, Kaisa Palonen, Synnöve Sevón, Jenna Silander, Jarno Sinivaara, Jaakko Vallivaara. Sisäänkäynti näyttelyyn Tila I:n kautta. LIIKUNTA KÄSIPALLO Pirkkolan palloiluhalli Dicken SIF pe 8.4. klo 19.15, naisten SM-sarja. KORIPALLO Lauttasaaren yhteiskoulu ToPoLa LA Hoops We Did It Again la 9.4. klo 10.30, naisten V divisioona. Kassari Dream Team Kaukasten Voima Yellow su 10.4. klo 12.15, naisten III divisioona. TREENIRYHMIÄ PYRKÄLLÄ. Maria Gahmberg vetää kaikille avoimia treenejä Pyrkällä, Lahnalahdentie 4. Treenit ovat: Ma klo 19–20 Saari Camp HIIT oman kehon painolla Ti klo 10–11 Play & Train: Äidit, vauvat ja taaperot Crosstraining/kuntopiiri lisäpainoilla Ti klo 18–19 Juoksutreenit Ke klo 6.45–7.30 Saari Camp kuntopiiri Pe klo 6.45–7.30 Saari Camp kuntopiiri & portaat Su klo 18–19 Pajalahden kentällä Kertamaksu on 10 e. Sen voi maksaa Mobilepayllä, Edenredin tai Epassin mobiilimaksuilla (Käyttöpaikka Play&Train). Lisätietoja Maria Gahmberg 044 518 8727. Treeneihin ilmoittaudutaan edellisenä iltana klo 20 mennessä. Saa myös tulla ex tempore. Topolan koripalloleiri ma 6.6.–pe 10.6., Lauttasaaren yhteiskoulu, Isokaari 19. Koripalloseura ToPoLan kesäleiri viitenä päivänä klo 9–15. Koristreenejä, pelejä ja leikkejä sekä herkullista ruokaa, aurinkoa, yhdessäoloa, retkeilyä, vierailijoita ja yllätys-ohjelmaa. Leirille ovat tervetulleita kaikki uudet ja vanhat pelaajat, jotka ovat syntyneet 2010–2015. Aiempaa kokemusta koripallosta ei tarvita. Su 8.5. mennessä ilmoittautuneille leirin hinta 200 e, sen jälkeen 220 e. Lue lisää ja ilmoittaudu topola.fi. MUUT Lauttasaaren kirjaston lukupiiri to 7.4. klo 18–19.30, Pajalahdentie 10a. Kirjana Laura Lindstedtin Sakset. Tarjolla kahvia ja vilkasta keskustelua. Mukaan voi tulla kuka tahansa. Drumsö Ungdomsförenings historia mån 11.4. kl 14, S:t Jakobs församlingssal. Bodil Liljeberg berättar om Drumsö Ungdomsförenings historia fram till dess att verksamheten tog slut då föreningshuset påsknatten 1967 brann ner till grunden. Alla intresserade är välkomna. Arrangörer är Drumsö-Sällskapets svenska grupp och Drumsö Pensionärer. SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Heikkiläntie 7A, 4. kerros. Seurakunnan päämessu sunnuntaisin klo 11. Messu striimataan seurakunnan Facebook-sivuille. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 19. Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko järjestetään viikkomessun tilalla seurat. Teemme muuttoa peruskorjatulle kirkolle, jossa ovi on auki 1.4. lähtien. Diakoniatoimiston päivystyspuhelin tiistaisin ja torstaisin klo 10– 11 puh. 09 2340 4318. Päivystävä pappi arkisin klo 9–21 puh. 09 2340 4302. 10 6.4.2022 Nro 13 Larutorin rivi-ilmoitukset 9 €/rivi. Noin 25 merkkiä/rivi. Lähetä tekstisi seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. TAPAHTUU Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä torstaina klo 12 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti Lauttasaari-Seura etsii nyt TOIMINNANJOHTAJAA Olet etsimämme henkilö, kun sinulla on kokemusta viestinnästä eri kanavissa, tuloksellisesta johtamisesta, edunvalvontatyöstä ja verkostoissa toimimisesta. Kykenet itsenäisesti vastaamaan Seuran päivittäisestä rutiinien pyörittämisestä. Olet mahdollisesti hoitanut myös kumppanuuksia, asiakasyhteistyötä tai tapahtumajärjestelyjä. Lisäksi sinulla on keskeinen osa lehden toiminnassa, jonka viikkorutiinit esimerkiksi ilmoitusmyynnin ja laskutuksen parissa rytmittävät myös sinunkin toimintaasi. Innostuneena, asiakaslähtöisenä ja ratkaisukeskeisenä henkilönä olet luomassa yhdistyksellemme uusia tapoja toimia muuttuvassa, digitalisoituvassa toimintaympäristössä. Siksi odotamme, että digitaaliset työkalut ovat sinulle osa arkea. Esimerkkejä toiminnastamme ovat lehden julkaisun lisäksi tapahtumien järjestäminen, vaikuttajatapaamiset ja monipuolinen työryhmätoiminta. Toivomme, että sinulla on tehtävään soveltuva tutkinto tai riittävän vahva kokemus järjestötyöskentelystä. Huomioithan, että tässä työssä iltaja viikonlopputilaisuudet ovat tavallisia. Toimistomme sijaitsee Lauttasaaren sydämessä, Punaisella Huvilalla. Osaamisia, joita toivomme sinun omaavan: ?? ? erinomaiset viestintä-, asiakaspalveluja esiintymistaidot ?? ? kokemus järjestön tai yrityksen operatiivisen toiminnan pyörittämisestä ?? ? yrittäjämäinen ajattelutapa ja talousosaaminen ?? ? vahva aloitteellisuus, organisointija toimeenpanokyky, ”kädet savessa” mentaliteetti ?? ? innostava ja energinen ote sekä halu haastaa itseään sekä muita ?? ? kokemusta rahoituksen ja tukien hakemisesta ?? ? kokemus yhteistyökumppanuuksien/asiakkuuksien hoitamisesta ?? ? kommunikoit sujuvalla suomen kielellä, ruotsin ja englannin kielen taito katsotaan eduksi Kiinnostuitko? Tee vapaamuotoinen hakemus ja lähetä se meille otsikolla ”Toiminnanjohtaja” osoitteeseen info@lauttasaari.fi su 10.4.2022 mennessä. Hakemus voi olla video, portfolio tai muodollinen hakemus, kunhan se kuvastaa sinua. Liitäthän hakemukseen mukaan palkkatoiveen sekä CV:n. Haastattelemme ehdokkaita jo hakuaikana. Lisätietoja antaa hallituksen puheenjohtaja, Nina Lukkari puh. 0400 485 695, tai nina.lukkari@gmail.com MARIA REPO ROSTEDT Drumsö kyrkvärdar på rundvandring i S:t Jacobs kyrka: Björn Holm, Christina Elving, Benita Ahlnäs, Kai-Henrik Tiiainen, Lena Mäntylä och Lena Kainulainen. Nyinvigning av S:t Jacobs kyrka TEXT Benita Ahlnäs Drumsö kyrkvärdar laddar upp inför festmässan på annandag påsk, söndagen den 18 april kl 10 med nyinvigning av S:t Jacobs kyrka. Biskop Bo-Göran Åstrand predikar på högmässan. Sanct Jacobs kyrkokör och barnkören medverkar. Mässan inleds med procession och psalm 536 Världen som nu föds på nytt. Alla är välkomna till festmässan.
Ilmestyy keskiviikkoisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8 eikä kesäviikoilla 26-30. Painos 12 500 kpl. Vuosikerta 45 lehteä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Magnus Scharmanoff, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Suomalainen Lehtipaino Oy Jakelu Posti Oy Uutismedian liiton jäsen. Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Twitter: @larutwiittaa Lauttasaari.fi Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry 11 6.4.2022 Nro 13 ATK-PALVELUA AUTOKORJAAMOJA AUTOPESULOITA Isokaari 3 050 357 1579 www.kauneushoitolakristel.fi Kauneushoitola Kristel Strandén PYÖRÄHUOLTOA JA -MYYNTIÄ VALOKUVAUSTA VARASTOINTIA JALKAHOITOA ÄÄNILEVYJÄ KAUNEUSJA HYVINVOINTIPALVELUJA KORJAUSOMPELUA www.kuntokasino.fi info@kuntokasino.fi Lauttasaarentie 54 D 09 671 165 Fysioterapia Hieronta Urheiluhieronta Kotikäynnit Fasciakäsittely ark. 9-17, la 10-14 JALKATERAPEUTTI MALLA SYRJÄNEN PUH. 040 506 5400 Lauttasaarentie 27 PESULAPALVELUJA Pesula Lauttasaari Pesulapalvelut ammattitaidolla! Arkija juhlavaatteiden pesu Kodintekstiilien pesu Korjausompelu Tekstiilin kierrätyspiste SOL Pesula Lauttasaari Lauttasaarentie 18 p. 040 779 7208 Tietokone-, digitointija tulostuspalvelut Pajalahdentie 9 050 590 9990 ITGURU.FI ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 09 3922 302 Pohjoiskaari 1-3 www.fysiogeriatria.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa Pohjoiskaari 1-3 www.fysiogeriatria.fi Varaa aika tai kysy lisää: 09 3922 302 ISÄNNÖINTIPALVELUJA Mikäli haluat, että teidän asioita hoitaa ammattilaiset, niin ota yhteyttä! Juha Karjula, 040 661 7994 juha.karjula@ hbsisannointi.? www.hbsisannointi.? HBS ISÄNNÖINTI OY ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO LAUTTASAARESTA REMONTTIPALVELUJA MUUTIMME ISOMPAAN TILAAN: 200m 2 ja yli 40.000 levyä! ITÄLAHDENKATU 22bC Ostamme LP-levyjä. Vi köper LP-skivor. WWW.VINYLMUSIC.FI AUKI: KE 12-18 ja LA 11-16 Puh. 0400 303 300 SIIVOUSTA FYSIKAALISTA HOITOA Varaa paikkasi palstalle: 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi. Hinta alk. 116 € +alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään lehteen. PARHAAT PALVELUT & LIIKKEET Löydät ne saarelta! HYVINVOINTIPALVELUJA sirparantanenz@gmail.com FB Valtuutettu hieroja HIERONTAA FYSIKAALISTA HOITOA www.lauttasaari.fi SEURA JA LEHTI SOMESSA LAUTTASAARI-SEURA Saaren edunvalvoja ja vaikuttaja. Lue kannanotot. Liity jäseneksi ja tule mukaan toimintaan. UUTISET Napakasti ja oleelliseen pureutuen. TAPAHTUMAT Mitä saarella tapahtuu todella? Voit liittää myös oman tapahtumasi osaksi tapahtumakalenteria. SAARIOPAS Jokaisen uuden ja kokeneemmankin saarelaisen pikaopas Lauttasaareen. Suomen suurin kaupunginosayhdistys LUE NÄKÖISLEHTI Etusivulla aina linkki Lauttasaari-lehden näköislehteen. Lauttasaari-Seuran ja Lauttasaari-lehden verkkosivu Lauttasaari.fi kokoaa uutiset ja ajankohtaiset kannanotot saarelta. Seuraamalla sivustoa tiedät mitä Lauttasaaressa tapahtuu. SAAREN OMA VERKKOPALVELU VALOKUVAUSVÄLINEITÄ OSTETAAN VANHOJA KAMERAVÄLINEITÄ Canon, Leica, Nikon Pentax, Olympus ym. FOTOTAPIO OY Tapiontori 3 Tapiola Puh. 09 464 398 myynti@fototapio.fi www.hopeajoutsen.fi 0407788829 Iloa, lämpöä & valoa vanhuuteen L a u t t a s a a r e n t i e 2 2 H e l s i n k i 5 5 5 3 8 3 3 SISUSTUSTUOTTEITA www.lauttasaari.fi IKKUNANPESUA AUTON KÄSINPESU + KOVAVAHAUS www.premiumautopesu.fi VARAA AIKA! SEURAA MEITÄ SOMESSA @premiumautopesu Lauttasaarentie 28 (P1) 00200 Helsinki 99€ Kauppakeskus Lauttis Varaa aika 044 243 8872 lauttis@premiumautopesu.fi www.premiumautopesu.fi 2 h ilmaista pysäköintiä • Auton pesu • Sisäpuhdistukset • Vahaukset • Lasin korjaus/vaihto • Rengastyöt • Ilmastoinnin täyttö
12 6.4.2022 Nro 13 Sekä paljon muuta helpompaan arkeen @kauppakeskusruoholahti ruohis.fi Kaikkea kevääseen. Ja vähän enemmänkin. Tee kevään kunniaksi arjesta hieman parempaa ja yllätä rakkaasi kauniilla kukkakimpulla tai herkullisella illallisella. Meiltä löydät kaiken tarvitsemasi. Ja vähän enemmänkin. K-CITYMARKET RUOHOLAHTI AIKASI ARVOINEN KAUPPA Sinä & hyvä ruoka PALVELUTISKIT AUKI MYÖS SUNNUNTAISIN JA PYHÄPÄIVISIN KLO 10-18. *Tutustu tuotteisiin www.konditoriaph7.fi ja osta ennakkoon nouda myymälästämme Ph7-pisteeltä! Teethän tilauksesi vähintään 3 arkipäivää ennen toivottua noutoajankohtaa. Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min (sis. alv 24%) k-citymarket.fi 010 538 2800 VOIM. TO-SU 7.-10.4.2022 (ellei toisin mainita), niin kauan kuin tuotteita riittää. TILAA TÄNÄÄN VERKKOKAUPASTA k-ruoka.fi/kauppa HELSINKI RUOHOLAHTI pH7 PÄÄSIÄISHERKUT OVAT TULLEET MYYNTIIN! LEIPOMO KONDITORIA Osta ennakkoon* www.konditoriaph7.fi kakut ja muut leivonnaiset nouda K-Citymarketin Ph7-pisteeltä! PENSASMUSTIKKA 300 g (13,30/kg) Marokko MUNAKOISO 300 g (3,30/kg) Hollanti TAATELI 400 g (6,23/kg) Iran Valio Normaalisuolainen VOI 500 g (5,00/kg) Raj. 1 erä/tal. Ilman Plussa-korttia 2,99/pkt (5,98/kg) Hartwall VICHY 0,33 l 24-pack (0,71/l) sis. pantit 2,40. Myös Novelle kivennäisvedet Rajoitus 2 erää/tal. Ilman Plussa-korttia 8,99–12,49/ 24-pack (0,83–1,27/l) Sis. pantit 2,40. Saarioinen MÄMMI 100 g (15,00/kg) Ilman Plussa-korttia 1,75/kpl (17,50/kg) Flora Vanilla VANILLIINIKASTIKE 250 ml (5,00/l), Ei laktoositon Ilman Plussa-korttia 1,39/tlk (5,56/l) ERÄ Naturkött KARITSAN LUUTON PAISTI n. 1,7 kg, pakaste Naturkött KARITSAN PAAHTOPAISTI n. 800 g, pakaste Naapurin Maalaiskanan RINTAFILEET 600 g (11,65/kg) Ilman Plussa-korttia 7,75/rs (12,92/kg) Snellman MAATIAISPOSSUN ULKOFILEE n. 1,3 kg, Naturel tai maustettu ERÄ, PALVELUSTA (voim. to-la) KCM-Kalamestarin Tuoreet ruodottomat LOHIMEDALJONGIT ERÄ Tuore ruodoton (voim. to-la) TURSKANSELÄKE Norja. Säävaraus. Vastuullisesti kalastettu. ERÄ Scanfjord (voim. to-la) Tuore elävä SINISIMPUKKA 1 kg, Ruotsi. MSC-sertifioitu. Luomuviljelty. 6,99/kg. 15 95 KG 24 95 KG 19 95 KG 24 90 KG 6 95 KG 6 99 RS -16% 2 PKT 5.2 KPL 3 .6 99 RS 99 KPL 3 99 RS 2 49 PKT 24 PACK 7 99 2 TLK 2 50