2 / 1 6 • 1 7 . 4 . 2 1 6 • L E P U S K I LEPUSKI LEPUSKI 1 / 1 7 • 2 9 . 1 . 2 1 7 • L E P U S K I Paikallinen liikenneasemasi Neste Nihtisilta tarjoaa Neste Nihtisilta Nihtisillankuja 2, 02630 Espoo Puh. 010 321 5252 Ark. 6.30-20, la 9-21, su 10-18 10 € (norm. 17,50) PehmoharjaSeuraa meitä Facebookissa niin pysyt ajan tasalla myös muista eduistamme ja tarjouksistamme. Tällä kupongilla Tällä kupongilla pesu Tarjous voimassa 1 .2.–14.2.2017 Neste Nihtisilta Espoo Tarjous voimassa 1 .2.–14.2.2017 Neste Nihtisilta Espoo Normaali kahvi veloituksetta € (norm. 1,90) jonottamatta nopein facebook.com/nestenihtisilta Curry Palace Aito intialainen ruokaravintola Leppävaarassa Curry Palace Leppävaarankatu 10 • 02600 Espoo • puh. 09 548 3751 • www.currypalace.fi Lounasbuffet arkisin klo 10.30–14.30 Viikonloppubuffet la 12–16, su 12–17.30 A la Carte -lista arkisin ja lauantaisin Aukioloajat: • ma–la klo 10.30–22 • su klo 12–18 Keittiö avoinna: • ma–la 21.30 asti • su 12–17.30 Tervetuloa maistamaan intialaisen viikonlopun megabuffetia Nyt avattu uusi intialainen ravintola Ravintola Ashoka India • Itämerenkatu 5 • 00180 Helsinki Aukioloajat: arkisin: 10.30–14.30 intialainen lounas ja Catering-palvelu Jukka Karhula varavaltuutettu, vas ex-rehtori Lintuvaaran omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Kouluasiantuntija kaupunginvaltuustoon ! TANSSIKESKUS Laadukasta tanssinopetusta Kauppakeskus Gallerian 2.krs:ssa. Meiltä löydät myös tanssitarvikkeita lajiin kuin lajiin! P. 010 239 7690 TANSSIKESKUS TANSSIKESKUS www.tanssikeskusfootlight.fi Tule tanssimaan Leppävaarassa, uudet tunnit käynnistyneet TAMMIKUUSSA! #tanssikeskusfootlight tanssikeskusfootlight Hyvässä Nousussa esitys ja illallinen 59 € tai esitys ja illlallinen viinipaketin ja luennon kanssa 88 € Ystävänpäivä-ilta www.ravintolaalberga.fi S uomen tullessa itsenäiseksi vuonna 1917 ei Lepuskissa ollut vielä sähköjä. Tosin Bergansin tilalla nykyisellä Perkkaalla oli ollut käytössä sähkögeneraattori jo vuodesta 1910 alkaen, mutta lähinnä vain tilan tarpeisiin. Albergan oma sähkölaitos perustettiin vuonna 1918. Miten se tapahtui ja keitä laitosta olivat puuhaamassa? Siitä voit lukea lisää Lepuskin digilehdestä. Lue sivulta 10. Miten Lepuskiin saatiin sähköt? Verkkopalvelut lisäävät syrjäytymisriskiä s. 6 Kuntavaalit. Mitä puolueet lupaavat? s. 4 Galleria pysyy Leppävaaran sydämessä s. 3 ja 12
• 2 LEPUSKI • Oy GL Energy Ab Fonseenintie 1, 00370 Helsinki Puh. 09-591 5280, Fax.09-5713 1082 goran.lindholm@glenergy.? www.glenergy.? T änä vuonna juhlitaan ympäri maata 100-vuotiasta itsenäistä Suomea. Espoossakin on jo tiedossa pitkälle toista sataa yksittäistä juhlavuoden tapahtumaa ja vuoden mittaan tilaisuuksia on varmasti vielä luvassa lisää. Itsenäisyys ja satavuotiaan Suomen saavutukset ovatkin juhlan arvoisia. Suomihan on monien kansainvälisten vertailujen perusteella maailman parhaimpia maita asua ja elää. Olemme monesti vain niin vaatimattomia, että emme osaa olla tästä aidosti ylpeitä. Nykyinen hyvinvointimme ei ole itsestäänselvyys. Sen saavuttamiseksi on kuljettu pitkä matka. Tuntumaa tähän valtavaan kehitykseen saamme tarkastelemalla kotoista Leppävaaramme. Millaista elämä täällä oli sata vuotta sitten? Vaikka monellakaan lepuskilaisella ei ole kovin pitkiä juuria kotikaupunginosaansa, niin onneksi sadan vuoden takaisesta Leppävaarasta ja sen kehityksestä voi lukea Leppävaara-seuran julkaisemista historiikeista. Monelle on varmaan yllätys, että Suomen itsenäistyessä Leppävaarassa ei vielä ollut sähköjä. Autoja oli vain korkeintaan kymmenellä perheellä. Täysin käsittämätöntä nykyiselle kännykkäsukupolvelle on se, että puhelin oli tuiki harvinainen kapistus ja puhelut piti tilata puhelinsentraalista. Albergan oman Telefooniosuuskunnan keskus sijaitsi lähellä Perkkaan kappelia nykyisen Kehä ykkösen kupeessa. Leppävaara alkoi nopeasti kasvaa, kun 1900-luvun alussa avattu rautatieyhteys tarjosi hyvät yhteydet pääkaupunkiin. Leppävaarasta tuli suosittua esikaupunkialuetta, sillä asuminen oli täällä huomattavasti halvempaa kuin Helsingissä. Lisäksi omalla pihalla saattoi kasvattaa elintarvikkeita. Monilla oli myös lehmä, possu, kanoja tai muita tuotantoeläimiä. Vuonna 1915 Leppävaarassa tiedetään asuneen noin 1200 henkeä. Tilastoja itsenäistymisen vuodelta 1917 ei ole käytettävissä. Todellisuudessa väkimäärä oli moninkertainen, sillä tänne oli keskitetty valtava Helsinkiä ympäröivän maalinnoitusketjun rakennustyömaa esikuntineen. Nykyisen Sellon paikalla oli iso linnoitusrakentajien majoitusleiri. Paikkakunnan kaikki suurimmat rakennukset oli takavarikoitu linnoitustöissä olevan venäläisen varusväen tarpeisin. Suurimmillaan vuosina 1915-16 Leppävaarassa lienee ollut linnoitustöissä useita tuhansia ihmisiä. Työväki oli hyvin kansainvälistä. Sata vuotta, eikä suotta Linnoitustyöt työllistivät ison määrän suomalaisiakin ja töistä maksettiin hyvin. Myös tämän myötä Leppävaaraan muutti koko ajan uutta väkeä. Paikalliset suurmaanomistajat möivät palstoja edullisesti ja tarvittaessa osamaksulla. Leppävaaran kauppiailla ja työmaiden ruokakanttiinien pitäjillä riitti asiakkaita. Sitten äkillisesti vuoden 1917 alussa vallityöt loppuivat Venäjän vallankumoukseen. Pitkään jatkunut ensimmäinen maailmasota oli romahduttanut talouden ja Leppävaaraakin kohtasi valtava työttömyys. Elintarvikkeista oli huutava pula ja elintarvikejakelua oli alettu ankarasti säännöstellä. Levottomien aikojen vuoksi astuivat voimaan yölliset ulkonaliikkumiskiellot. Kunnan elintarvikelautakunta perusti Leppävaaran aseman tuntumassa sijainneen Mansikkalan leipomon tiloihin kunnallisen leipomon. Moni joutui luopumaan rahojen loppuessa omasta kodistaan. Itsenäisyyttä edeltäneinä kuukausina elettiin muutenkin rauhattomia aikoja: Venäjällä oli tehty vallankumous, työväki lakkoili Leppävaarassakin ja alueelle perustettiin punakaarti. Marraskuussa 1917 tapahtui Leppävaarassa nimismiehen ja kahden poliisin surma nykyisen uimahallin takaisessa mäessä. Paikka tunnetaan vieläkin nimellä Murhamäki. Itsenäistymistä seurasivat vielä ikävät vuoden 1918 sisällissodan tapahtumat, joiden jälkiselvittelyt loivat yhteiskuntaan pitkäksi aikaa syvää jakautumista. Itsenäisyyden alkuajat ovat todella koetelleet silloisia leppävaaralaisia. ---Leppävaara-seurallakin on tänä vuonna oma syynsä juhlia: elokuussa tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun seura perustettiin alueen asukkaiden yhdyssiteeksi. Seura juhlii synttäreitään Raittikarnevaaleilla, jonne on tulossa ennakkomyyntiin uusi kirja Mäkkylästä mielenkiintoisesta historiasta. Lisäksi tänä vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun seuran julkaisema ensimmäinen Lepuski-lehti näki päivänvalon. Hieno saavutus, että asukkaiden omaa lehteä on voitu julkaista jo neljännesvuosisadan ajan. Tämän kunniaksi vuoden viimeisenä numerona tehdään Juhla-Lepuski, jossa keskitytään tulevaisuuden Leppävaaraan. Arja Salmi arja.salmi(at)lepuski.fi Pääkirjoitus 29.1.2017 S ellon kirjastossa käynnistyi viime keväänä toiminta, jossa kantasuomalaiset ja muualta tulleet, lähinnä turvapaikan hakijat, kohtaavat toisensa kahvikupposen ääressä. Kielikahvilassa monet muualta tulleet pääsevät harjoittelemaan suomen kielen puhumista esimerkiksi kielitestiä ajatellen. Kantasuomalaisille se on oiva paikka tutustua muualta tulleisiin ja heidän elämäänsä. Maahanmuuttajataustaisten motiivina on oppia kieli nopeasti, jotta he pääsisivät opiskelemaan ammattia. Esimerkiksi viime syksynä Suomeen muuttanut inkerinsuomalainen Marina on koulutukseltaan insinööri. Suomen työelämään hän on pääsyt tutustumaan mansikanpoimijana. Nyt hän haaveilee joko teknisen alan tai taloushallinnon koulutuksesta. Vapaamuotoista keskustelua Sellon kirjaston kielikahvila on avoinna maanantaisin ja torstaisin iltaviidesta iltakuuteen. Kirjaston väki ohjaa keskustelijat pöytiin kielen osaamisen mukaan. Tasoerot ovat valtavat: osa Kielikahvilasta eväitä kotoutumiseen Tulossa Luki-kahvila Espoon kirjastot ovat tuomassa kirjastoihin uuden kotouttamista tukeva palvelun, Luki-kahvilat. Niissä opetetaan turvapaikan hakijoille lukemista ja kirjoittamista. Osa ohjauksesta tapahtuu ryhmissä, osa henkilökohtaisena opetuksena. Toimintaa on jo työstetty kirjaston henkilökunnan voimin. Sellossa Luki-kahvila avautuu vielä tämän talven aikana. Luki-kahvilaan kaivataan vapaaehtoisia opettajaksi. Kytömäen mukaan ihanteellista on, jos heitä löytyy opettajista tai henkilöstä, joilla on aiempaa kokemusta luki-opetuksesta. Vaatimuksena opettajankoulutus ei kuitenkaan ole. ”Tärkeää on, että on kärsivällinen.” Luki-kahvila on osa Kilpailukyky-hanketta. puhuu kohtalaisesti suomea, osa vain muutamia sanoja. Keskusteluun varattu tunti kuluu nopeasti. Vaikka kieliopinnoista ei ole kysymys, toiminta on organisoitu niin, että kahvilan vetäjät ovat valmistelleet puheenaiheita kuten työelämän sanastoa ja tueksi materiaalia. Jotkut haluavat oppia taivuttamaan suomen kielen sanoja, toiset harjoitella puhumista. Moni alleviivaa itselleen vieraan sanan tai kirjoittaa muistiin keskustelussa esille tulleen ilmaisun. Kielikahvilatoiminnan vetäjä Anu Kytömäki korostaa, ettei kantasuomalaisten odoteta olevan opettamisen ammattilaisia. Toiminta käynnistyi niin, että kirjaston työntekijät aloittivat vapaaehtoisina. Lisää saatiin asiakkaista, jotka kyselivät, mitä olohuonetilassa tehtiin. Kielikahvilan lisäksi Sello tarjoaa kahtena päivänä viikossa asiointineuvontaa oleskeluluvan saaneille. Kytömäen mukaan apua saa erilaisten lomakkeiden täyttämisessä sekä työja opiskelupaikan hakemisessa. Asiakkaita autetaan myös perheenyhdistämisja muissa maahanmuuttoasioissa. Asiointipalveluilla on käytössään myös tulkkiverkosto. Eniten tarvitaan arabian ja darin kieltä puhuvia. Hyvin suomea tai englantia puhuvat tulkit auttavat maanmiehiään vapaaehtoisesti. Tulkkikoulutusta heillä ei ole. L eppävaara-seuran suositut kansalaismuisti-illat pyörähtivät käyntiin viime viikolla. Istunnot jatkuvat keväällä kuutena torstai-iltana : 9.2. , 2.3. , 16.3. , 30.3. , 6.4. ja 20.4 kello 18-19.30 Ruusutorpan koulun auditoriossa . Toukokuussa on lisäksi luvassa perinteinen kevätretki, jonka kohde ja päivämäärä vahvistuvat myöhemmin. Istunnot ovat maksuttomia ja avoimia kaikille paikallishistoriasta kiinnostuneille. Kevään ohjelma ja teemat löytyvät verkossa http://lepuski.fi/Kansalaismuistipiirin_kevat_17_081216.html Kevään ensimmäisessä illassa vieraillut Leena Sipponen Espoon kaupunginmuseosta kertoi Espoon kaupunginmuseon kuva-arkistosta sekä näytti maistiaispaloja Olavi Janatuisen kokoelmista. Yhteistyötä museon kanssa on tarkoitus tiivistää. Kansalaismuistipiirin kevään kokoontumisajat Mäkkylässä asunut Gundel LindebergKnüpfer piirsi postikortteja ja teki lehtikuvituksia. Seija Viitanen (kesk) auttaa Jelenaa (oik.) ja Anaa puhumaan suomea Sellon kirjakahvilassa.
• LEPUSKI 3 • P ohjois-Leppävaaran uudessa keskuksessa Galleria palvelee asiakkaitaan joko uudistettuna tai täysin uudelleen rakennettuna. Ruokakauppa ja kahvila ovat myös tulevaisuuden vetovoimatekijöitä, samoin monet palvelut. Sijoitusjohtaja Jarkko Lehtonen UB Real Asset Management Oy:stä korostaa Gallerian loistavaa sijaintia maan kolmanneksi vilkkaimman rautatieaseman tuntumassa. UB osti Gallerian kiinteistörahastoonsa viime vuoden lopulla. Lehtosen mukaan Galleriaa ei nykymaailmassa enää voi kutsua kauppakeskukseksi, joksi se 80-luvulla rakennettiin, vaan vahvuus löytyy erikoiskaupoista ja lähipalveluista. Galleria voidaan peruskorjata, jos se on taloudellisesti järkevää. Toinen vaihtoehto on rakentaa tontille uusi Galleria. Lisää tilaa se saa nykyisestä parkkitalosta, kun pysäköinti siirretään maan alle. Rahaston puolesta Galleriasta vastaava Jaakko Onali kertoo, että käytännössä Gallerian tilat ovat nytkin täynnä ja kysyntää riittää. Omistajavaihdos on sujunut hyvin. ”Vuokralaisen näkökulmasta on sama, kenelle vuokran maksaa, kunhan kaikki toimii.” Kokonaan uutena tai uudistettuna Galleria pysyy Leppävaaran sydämessä Vaikka Galleria oli jo melko hyvässä kunnossa – remontoitiinhan sitä pari vuotta sitten – pientä korjausta on tehty ja paikkoja kohennettu. Lehtonen ja Onali muistuttavat, että uudet silmät näkevät toisella tavalla. Sekä Lehtonen että Onali vakuuttavat, että Galleriaa ei lopeteta. Se on mukana Espoon kaupungin Leppävaaran keskustan rakentamista koskevissa suunnitelmissa. Kyseessä on 7 – 8 erillisen hankkeen kokonaisuus, joka suunnitellaan ja toteutetaan niin, että koko Leppävaara saa yhtenäisen keskustan. Gallerian lisäksi suunnitelma koskee muun muassa Alepan taloa, Läkkitorin parkkipaikkaa, huoltoaseman tonttia ja mahdollisesti myös Osuuspankin taloa. Myös Hatsinan puisto halutaan liittää kokonaisuuteen. Lehtonen arvelee, että rakentamaan päästään ehkä jo neljän, viiden vuoden päästä. . Ihmisen asialla – Arman Alizad Ke 1.3. klo 19 Leppävaaran kirkko Ajatuksia ihmisyydestä, hengellisyydestä ja äärimmäisistä kokemuksista. Keskusteluvieraana Arman Alizad. Kahvitarjoilu tinyurl.com/ letapahtuu arman_lepuski_2017_1_29_81x90mm.indd 1 23.1.2017 14:26:46 Karakallion koululla maanantaina 13.2 klo 17–20 ideoidaan Karakallion täydennysrakentamista karttojen äärellä ja kaupungin suunnittelijoiden avustuksella. Paikan päälle voi poiketa keskustelemaan suunnittelijoiden kanssa tai tulla mukaan vain kuuntelemaan. Tilaisuus on avoin kaikenikäisille. Myös taloyhtiöiden näkemykset oman kiinteistön kehittämisestä ovat tarpeen. Karakallion tulevaisuutta ideoidaan asukastyöpajassa Gallerian kohoamista Leppävaaran keskustaan seurattiin innolla. Kun se 80-luvun puolivälissä avattiin, ihmeteltävä riitti. Saman katon alle oli koottu useita eri alojen yrityksiä. Näköalahissi, aulan suihkulähde ja jalkakäytävä, jonka molemmin puolin oli liikeitä. Ei sellaista ollut Suomessa ennen nähty. Galleriaa voidaan pitää nykyisten kauppakeskusten esikuvana. Lisää kuvia ja tarinoita Galleriasta sivulla 12. Kuva: Leppävaara-seura Karatalo on kohtaamispaikka sivu 9.
• 4 LEPUSKI • Kevään 2017 asukasfoorumeita Leppävaaran Elä ja Asu -seniorikeskuksen esittely ma 6.3.2017 klo 17.30, Säterinkatu 3 – Tiina Jekkonen, Espoon kaupunki Sähköinen liikkuminen to 20.4.2017 klo 18, Sellon kirjaston aula – Ostaisinko sähköauton? Vesa Linja-aho, Metropolia – Älykäs liikkuminen ja liikkuminen palveluna Arto O. Salonen, Metropolia Pyöräilytapahtuma ke 10.5.2017 klo 17.30, Sellon kirjaston aula – tietoisku: Sähköpyöräily on nykyaikaa Pasi Paajanen, POP Bikes Oy – pyöräretki Laajalahden ympäri Leppävaaran Kokoomus 1. Espoon veroäyriä ei saa korottaa. Kun käteen jää verojen jälkeen enemmän rahaa, veronmaksaja voi itse paremmin päättää mihin tarkoitukseen käyttää ansaitsemansa rahat. Me olemme ylpeitä oman kaupunkimme hyvästä, vaikuttavasta ja tehokkaasta taloudenhoidosta. Kuntatalous pidetään tasapainossa. 2. Suur-Leppävaaran aluetta tulee rakentaa ja kehittää koko alueen elinvoimaisuutta kasvattaen. Alueen asukasluku kasvaa nopeasti, ja siksi myös palvelujen tarjonnan on pysyttävä kasvun vauhdissa mukana. Leppävaaran turvallisuuteen täytyy kiinnittää huomiota, jotta varsinkin viime päivinä valtakunnanlaajuista huomiota herättäneet Sellon ympäristössä tapahtuneet nuoriin kohdistuneet pahoinpitelyt saadaan estettyä ja nämä nuorisojoukkiot saadaan kuriin. 3. Leppävaaran liikenne on tärkeä osa koko pääkaupunkiseudun infrastruktuuria. Me emme halua olla liikenteen pullonkaula. Usein on jouduttu sulkemaan Kehä I:n Mestarintunneli, koska liikenne itään päin ei Helsingin puolella ole sujunut. Mikä on parasta Leppävaarassa? On ollut upeaa seurata, kuinka Leppävaarasta on nopeasti kasvanut Espoon suurin, 65 000 asukkaan kaupunkikeskus. Osa meistä uusista leppävaaralaisista ei ehkä ole vielä juurtunut tänne. Ilman demokratiaa tämä Espoon kaupunki ja tämä Leppävaaran kaupunkikeskus eivät toimi. Siksi on tärkeää äänestää Espoon kuntavaaleissa huhtikuussa. Jokainen ääni lasketaan. Leppävaaran demarit Sosialidemokraatit kampanjoivat parempien sosiaalija terveyspalveluiden, homeesta vapaiden koulujen ja toimivan joukkoliikenneverkon puolesta. Kohti kuntavaaleja Lepuski kysyi puolueilta kolmea tärkeintä asiaa, joita ne aikovat edistää Espoossa ja erityisesti Leppävaarassa ensi huhtikuussa alkavalla vaalikaudella. Kysyimme myös, mikä on parasta Leppävaarassa. Espoon Perussuomalaiset Kaavoitus, liikenne ja rakentaminen Espoo tarvitsee monipuolisen kaupunkirakenteen. Kaavoituksen perustaksi on asetettava lähipalveluiden saatavuus ja turvaaminen sekä luontoja virkistysalueiden säilyttäminen lähellä jokaista kuntalaista. Viihtyisä asuinympäristö huomioi myös nuoret ja nuorten tarpeet. Toimivan joukkoliikenteen ohella yksityisautoilu riittävin pysäköintipaikoin on huomioitava väyläja liikenneratkaisuin. Koulutus Terveellinen oppimisympäristö on turvattava kaikille. Sisäilmaja homeongelmat saatava kuriin korjaamalla pikaisesti koulut, päiväkodit ja kaupungin virastoKannattamme myös kuntalaisten oikeutta käyttää kaupungin tiloja nykyistä laajemmin. Leppävaaran demarit ovat edistäneet kouluremonttien tekemistä, pitäneet huolta kuntalaisten kokoontumistiloista uudisrakentamisen yhteydessä, vaatineet kaupunkiradan jatkoa Espoon keskukseen sekä toimivaa yhteyttä Leppävaaran asemalta Länsimetron asemille. Vanhusja terveyspalveluiden kehittäminen myös Leppävaarassa on edelleen korkealla tavoitteissamme. Mikä on parasta Leppävaarassa? Läkkitorin remontti oli onnistunut, se uusi alueen ilmettä ja lisäsi viihtyisyyttä sekä lisäsi myös palveluyritysten kiinnostusta sijoittua alueelle. Pohjois-Leppävaaran alueen uudistamista olisi hyvä jatkaa, mutta myös Karakallion ja Kilon palvelut ja kaupunkitila kaipaavat huomiota. Turuntien ja Kehä I solmukohdan liikennejärjestelyjä pitäisi uusia sujuvammaksi, ettei siitä synny alueen kehitykselle pullonkaulaa. Parasta Leppävaarassa on alueen suotuisa kehittyminen, alueen palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat parantuneet. Kirjasto, alueen ulkoilumahdollisuudet, monipuoliset palvelut ja ostosmahdollisuudet sekä uusittu uimahalli pääsevät demareiden kärkeen. Leppävaaran Vasemmisto 1. Tavoitteena on saada Espoon koulut ja varhaiskasvatus maailman parhaiksi! Veroja on kerättävä riittävästi ja ne on kohdistettava oikeudenmukaisesti. Muuten monessa alueen koulussa opiskellaan vuosikausia epäterveellisissä tiloissa eikä tiloja korjata. Parhaat opetusjärjestelyt mahdollisiksi kaikille Leppävaaran suuralueen lapsille tasapuolisesti. Hyvä tuki opiskeluun ja kasvuun! Jokaisen on saatava toisen asteen opiskelupaikka. 2. Kohtuullisen hintaisia vuokraasuntoja pitää rakentaa riittävästi. Kaupungin on itse rakennettava niitä Leppävaaran suuralueelle, kun muut toimijat eivät enää sitä tee. Tavoitteemme on yhteistyö muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa perustamalla yhteinen rakennusyhtiö. 3. Kaupungin kaikista asukkaista on pidettävä yhdessä huolta, niin aikuisista, lapsista, vanhuksista, vammaisista kuin pakolaisistakin. Auttamisen resurssit pitää saada vastaamaan tarvetta. Mikä on parasta Leppävaarassa? Leppävaaran parhaita paikkoja on kaksi, jotka ovat mielestämme yhtä hyviä: Leppävaaran kirjasto ja maauimala. Espoon Vihreät Vihreiden pääteemat Espoossa ja Leppävaarassa: Puolustamme koulutusta, ympäristöä ja joukkoliikennettä 1) Laadukas koulutus ja varhaiskasvatus kaikille. Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat saatava kuriin. Säilytetään jatkossakin tasa-arvoinen päivähoito-oikeus ja opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu. Tarvitsemme riittävästi kouluja päivähoitopaikkoja ja ryhmäkoot on säilytettävä pieninä. 2) Espoolaiset arvostavat tutkitusti kotikaupunkinsa luonnonläheisyyttä. Olemme pitäneet lähimetsien puolta ja haluamme, että jatkossakin jokaisella espoolaisella on lyhyt matka luontoon. Edellytämme, että Espoo ryhtyy päättäväisiin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. 3) Edullinen ja toimiva joukkoliikenne on kaikkien espoolaisten etu. Lipunhinnat eivät saa nousta. Tarvitsemme kaupunkiradan Kauklahteen. Metron ongelmat on saatava kuriin ja metro liikkeelle. Raide-Jokeri pitää rakentaa fiksusti. Mikä on Leppävaarassa parasta? Suur-Leppävaaran Vihreiden Leila Tauriainen: ”Parasta ovat ihmiset, ympäristö, palvelut, monipuoliset mahdollisuudet osallistua, harrastaa ja liikkua. On menoa ja meininkiä! Sijainti liikenteen solmukohdassa on tae edelleen kehittyvälle eläväiselle alueelle palveluineen ja työpaikkoineen. talot niin, ettei synny kalliita virheitä. Ryhmäkokoja ei saa kasvattaa. Erityisluokat on säilytettävä. Yksilölliseen oppilaanohjaukseen, ehkäisevään tukiopetukseen ja erityisopetukseen sekä oppilashuoltoon annettava riittävät resurssit. Avoimuus Korruptio pitää poistaa. Avoimuutta tarvitaan kaupungin liiketoimintaan ja tarjouskilpailuihin. Sopimusten tulee olla julkisia. Espoon tulee edellyttää virkamiehiltään toiminnan läpinäkyvyyttä. Mikä on parasta Leppävaarassa? Harrastusmahdollisuudet, luonto, palvelut ja liikenneyhteydet. Kuvat: Tutta Toivonen ja Tapio Lipasti Kuntavaalit jatkuvat seuraavassa Lepuskissa. Kristilliset, Keskusta ja RKP kertovat siinä omista vaaliteemoistaan. Hiihtovarusteita Lasten Hiihtokouluun Onko sinulla ylijääneitä lasten suksia, sauvoja tai monoja? Voisitko lahjoittaa ne Talviriehan hiihtokouluun. Soita puh. 040 500 9991.
•Mukavan kokoinen päiväkoti! •Päiväkodissamme toimii Englannin kerho! •ILO TYÖSSÄ ON VOIMAVARAMME! TERVETULOA YKSITYISEEN RUUSUN PÄIVÄKOTIIN Espoon Leppävaaraan! Leikki, luovuus, ilo, turvalliset ja pysyvät ihmissuhteet, HYVÄ PÄIVÄKOTIPÄIVÄ! Toiminta-ajatuksenamme on tarjota lapselle turvallinen hoitopaikka, jossa on pysyvät ja lämpimät ihmissuhteet! Liikunta, leikki ja ulkoilu on meille erityisen tärkeää!! TERVETULOA TUTUSTUMAAN! Haku osoitteessa: www.ruusunpaivakotioy.fi Tiedustelut: Anne Riihimäki, 050 4056054 ruusu.vaakuna@kolumbus.fi Ruusun päiväkoti Huvilinnanaukio 8, 02600 Espoo BachCafe musiikkimaraton Su 5.2. klo 14–18 Leppävaaran kirkko J.S.Bachin musiikkia, tarinoita ja kahvia tauotta. tinyurl.com/ letapahtuu Vapaa pääsy Kahvilan tuotto Yhteisvastuulle. bachcafe_lepuski_2017_1_29_81x90mm.indd 1 23.1.2017 16:11:49 • yritysten perustaminen • kaikki taloushallintopalvelut • sähköinen laskutuspalvelu • palkkahallinto • verotuspalvelut Taloushallinnon asiantuntijayritys palveluksessasi Puh. 09-541 7275 • www.leppavaaranlaskenta.fi Lars Sonckin kaari 14, 02600 ESPOO ”K yllä voi ja kannattaakin.” Pankinjohtaja Camilla Karlberg Aktiasta kertoo, että moni eläkeläinen tuskaillee turhaan eläkkeen riittämättömyyttä, kun asuntoa vastaan voi ottaa lainaa; rahoittaa kirjaimellisesti seinillä elämistään ja jatkaa samalla asumista omassa kodissa. ”Jos on oma, velaton tai lähes velaton asunto, sitä vastaan voi hyvin ottaa käänteistä asuntolainaa, josta maksaa vain korot laina -aikana.” Tavallisesti lainaa otetaan 20 000 eurosta 50 000 euroon. Laina-aika on 10 vuotta. Lainan voi maksaa pois tai laina-ajan päättyessä voi neuvotella lainaajan pidentämisestä. ”Nykyisillä koroilla esimerkiksi 30 000 euron lainan korkokulut kuukaudessa ovat henkilökohtaisesta marginaalista ja lainan käyttötarkoituksesta riippuen n. 45–65 euroa. Jos haluaa Voiko seiniä syödä Camilla Karlberg Aktiasta? K ilossa toimiva Pohjanmaan Grilli tarjoaa vanhanajan grilliruokaa ”Pääkaupunkiseudulta puuttui kunnon grilli.” Pohjalainen Teemu Tamppari ei kauan aikaillut, kun grilli oli jo Kilossa. Miksi juuri Kiloon? Topi-veljellä oli Kilossa autokorjaamo. Siksipä sinne! Perinteisessä grillissä ruoka tehdään paikan päällä. Pohjanmaan Grilli haluaa pitää perinnettä yllä ja tarjota herkullisia makuja ja muistoja. Tärkeätä on tuoreus ja säilöntäaineettomuus. Hyvät raaka-aineet ja kotimaisuus ovatkin se juttu. Kaikki käytettävä liha on kotimaista, sämpylät tulevat Lapualta. Grillin ovat löytäneet muutkin kuin koti-ikävää potevat pohjalaiset. Monet kerran siellä käyneet tulevat uudestaan. Asiakkaita saapuu Porvoosta ja Hämeenlinnasta asti. Ruoka-annoksista suosittuja ovat esimerkiksi nyhtöpossu ja juusto-muna-pekonihampurilainen. Myös kasvisruokia tilataan enenevässä määrin. Tarjolla olevat vaihtoehdot ovat oman kehittelyn tulosta, samoin maustekastikkeet, joita Nyhyretty possu ja kokolihahampurilaiset monet ovat jo oppineet kysymään. Pari vuotta sitten Kilossa toiminut Pohjanmaan Grilli rakentaa parhaillaan autokaistaa. Uutta on myös auto-grilli, jolla on tarkoitus kiertää erilaisia kesätapahtumia. Nähtäväksi jää, tuleeko Pohjanmaan Grilli myös Raittikarnevaaleille. Teksti ja kuva: Marika Toivonen Leijonien Talvirieha kutsuu Ensi helmikuun 12. päivä Leppävaaran Lionsit kutsuvat jälleen leppävaaralaisia viettämään mukavaa talvista sunnuntaita Leppävaaran urheilupuistoon. Monipuolinen ohjelma tarjoaa viihdykettä kaikille. Tervetulleita ovat perheen pienimmät, vanhemmat ja vaarit mummoista nyt puhumattakaan. Ohjelmassa on mm. lasten hiihdot, ponija mönkijäajelua, musiikkia, arpajaiset jne. Tarjolla on makkaraa, hernesoppaa, mehua ja kahvia lisukkeineen. Uutuutena on Lasten Hiihtokoulu, joka on tarkoitettu lapsille, jotka haluavat oppia hiihdon alkeet. Lasten Hiihtoihin ja Hiihtokouluun ilmoittaudutaan osoitteessa www.espoonhiihtoseura.fi/lastenhiihdot.html alkaen 6.2.2017, viimeistään 11.2.2017 klo 18.00. Tietoja tarvitaan L eppävaara-seura kerää Mäkkylän historiikkiin tarinoita, valokuvia, maanvuokrasopimuksia, kauppakirjoja, koulutodistuksia ja muita dokumentteja. Meitä kiinnostavat jälleenrakennuskausi ja sitä vanhempi aika Nybackassa, Kalkkipellonmäellä, Postipuunmäellä ja Mäkkylässä. Nyt kannattaa kaivaa albumeita ja muistojen laatikoita komeroissa ja ullakolla. Skannaamme dokumentit ja valokuvat albumistasi niin, että niitä ei tarvitse repiä irti. Ota yhteyttä Markku Salmeen, markku.salmi@live.fi. Espoon museo kerää parhaillaan sisällissotaan liittyviä tietoja, muistoja, tarinoita ja valokuvia osana ”Espoo sisällissodassa” -hanketta, joka on museon panos Suomi 100 -vuoden juhlintaan. Kaupunginmuseo on kiitollinen yksittäisistä, pienistäkin tiedoista ja arkisista muistoista sekä valokuvista, jotka kertovat elämästä Espoossa sisällissodan aikaan. Keruuseen voi osallistua 28.2.2017 saakka kirjoittamalla kuulemistaan muistoista vapaamuotoisesti, vastaamalla valmiisiin kysymyksiin, lahjoittamalla museolle sisällissotaan liittyvää aineistoa (valokuvia, muistelmia, kirjeenvaihtoa ym.) tai ilmoittautumalla haastateltavaksi. Yhteydenotto Espoon kaupunginmuseoon, Sanna Valoranta-Saltikoff, museolehtori, p. 043 824 5420, email: sanna.valorantasaltikoff (at) espoo.fi kiinteän koron, joka on tällä hetkellä meillä 10 vuodeksi 2,8 prosenttia, kuukausikoroksi tulee 70 euroa.” Karlbergin mukaan moni ikäihminen on rahoittanut käänteisellä asuntolainalla itselleen tärkeitä hoivapalveluja. Hän kertoi rouvasta, joka remontoi kylpyhuoneensa sellaiseksi, että kotona on turvallista asua. Toinen taas halusi päästä matkustelemaan. Moni lainasta kiinnostunut epäröi, koska miettii lasten reaktiota. ”Poikkeuksetta lapset ovat olleet innoissaan, koska esimerkiksi vanhempien kotiin hankkimat palvelut helpottavat kaikkien elämää.” Varaa aika sinulle sopivaan konttoriin niin keskustelemme lisää soita 010 247 010 Teksti: Pirjo Toivonen Kuva: Tutta Toivonen ht tp :// w w w. le ht ilu uk ku .fi /le ht i/l ep us ki /_ cu rr en t • 5 LEPUSKI •
• 6 LEPUSKI • A inakin Espoossa työväenopisto on ottanut tehtäväkseen tarjota aikuisväestölle digitaalisen maailman taitoja. Työväenopiston tietotekniikan suunnittelijaopettaja Elise Nyyssönen pitää uskottavana tietoa, että neljäsosa suomalaisista on digisyrjäytyneitä ja että joukossa on myös nuoria. ”Ihan perusasioita kuten koneen käynnistämistä piti opettaa”, hän kertoo opettajakokemuksestaan ammattikoulussa. Myös työväenopiston kursseilla heikot perustaisot näkyvät. Ihmiset luulevat osaavansa tietokoneen ja internetin käyttöä huomattavasti todellisuutta paremmin. Nyyssönen mukaan edistyneille käyttäjille tarkoitetuilla kursseilla opettajalta menee myös aikaa perusasioiden opettamiseen. Niihin valmentaville kursseille ei ole tulijoita. Ohjelmasta on vuonna 2016 tiputettu pelkkään Internetin käyttöön ohjaavat kurssit. Tämän kurssin sisältö on yhdistetty tietokoneen käytön taitokurssiin. Nykylapsia ja -nuoria kutsutaan usein diginatiiveiksi. Käsite Digiloikka vaatii kansalaisten koulutusta I hmisillä on tapana asetella itselleen sitkutavoitteita. Viime vuosina omaksi pääsitkukseni muodostui kuin itsestään eläkkeelle jääminen ja pienen peltotilkun raivaaminen kesäpaikalle. Naapurilta tilattiin kottikärryllinen hyvin maatunutta hevosenlantaa kasvuvoimaksi. Kun sitku syksyllä alkoi lähestyä, kasvimaallani kasvoi mielessäni perunoita, sipulia, valkosipulia, herneitä ja persiljaa. Ankean joulukuun aikana sitkusta tuli kohtku ja mielikuvitukseni ruokki tilkkua salaatilla ja timjamilla, basilikalla, meiramilla, lipstikalla... Maanantaina 9.1 oli enää kuusi työpäivää. Näin jo kesäpihan, jossa oli kauniita pieniä kasvulavoja ja isoja kukkaruukkuja peltotilkun lisäksi. Nyt vain muutamat työt alta pois ja sitten voisi totutella eläkeläisenä olemiseen. Mutta ei se niin mennyt. Kello 7.22 olin bussissa etenemässä kohti keskiovia jäädäkseni pois. Bussikuski jarrutti ensin vähän sitten täysillä. Otteeni irtosi tangosta ja poukkoilin kuin holtiton keila käytävää puolelta toiselle kohti etuosaa. Lopulta oikea olkani osui tankoon. Putosin polvilleni. En vielä tiennyt, että olkaluuni oli murskana ja muiden matkustajien autettua minut ylös kuljin kivusta piittaamatta töihin. Vasta työtuolillani tajusin, että kipu oli viedä tajuntani ja oikea käteni ei toimi. Diacor, Jorvi, Töölön sairaala, tuskaa ja ihania ihmisiä niin hoitokuin potilaspuolellakin. Lauantaina leikattuna ja lääkeillä doupattuna kotiin. Töihin ei ole enää asiaa. Kohtku onkin jo nyt, mutta ihan väärässä kunnossa: oikeassa olassa on puoliproteesi. Se ei toimi, sattuu. Kohtku STT:n 8.1. julkaiseman uutisen mukaan digisyrjäytyjissä on myös nuoria, sillä sometaidot eivät riitä asiointiin viranomaispalveluissa. Digisyrjäytynyt on ihminen, joka ei osaa käyttää aikaa ja rahaa säästäviä digitaalisia sovelluksia tai asioida sähköisesti. • Yhä suurempi osa yhteiskunnan palveluista muuttuu sähköisiksi. • Suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat köyhät, vammaiset, vähän koulutetut ja iäkkäät • Sähköinen palvelu tarjotaan yleensä myös perinteisenä, mutta silloin palvelu maksaa, ja se on hankalasti saatavilla. Lepuski kysyi digisyrjäytymisestä digitaitojen kouluttajalta, velkaneuvojalta, ikäihmisten edustajalta ja it-yrittäjältä. Digisyrjäytyminen on uusi osattomuuden muoto Syrjäytymisvaarassa joka neljäs suomalainen Vanhat lomakkeet Jotta verkkoasiointi todella toteutuisi, viranomaispalvelut pitäisi suunnitella verkkoasioinnin ja asiakkaan näkökulmasta. Esimerkiksi monet verkossa täytettävät lomakkeet ovat edelleen paperilomakkeiden kopiota. Niitä ei ole suunniteltu verkkoasiointiin. Niiden selaaminen on verkossa työlästä, koska ne on suunniteltu kaiken tarvittavan tiedon keräämiseen. antaa ehkä liian ruusuisen kuvan todellisuudesta. Uuden OPSin mukaan tietotekniikkaa yksittäisenä aineena ei enää opeteta. Opetus limittyy muiden oppiaineiden tunneilleTyöelämässä tarvittavat taidot opitaan pääasiassa yläasteen aikana. Opettajia koulutetaan Vaikka viranomaisten kanssa asiointi on kiihtyvällä vauhdilla siirtynyt verkkoon, ei ole selkeästi määritelty, mitä taitoja verkkoasioinnissa tarvitaan. Esimerkiksi Haaga-Helia aloitti joulukuun alussa sitten kansalaisja työväenopistojen opettajien koulutuksen ”Digitaaliset taidot kansalaistaitoina”. Koulutuksessa kehitetään yhdessä siihen osallistuvien opettajien kanssa tietotekniikan opetussisältöjä vastaamaan kansalaisten digiosaamisen tarpeisiin. Osallistujista muodostetaan teemaryhmiä, joissa työstetään uusia kurssisuunnitelmia. Näiden ryhmien työskentely tähtää opettajien verkostoitumiseen ja eri opistojen tarjoaman opetuksen sisällön yhteissuunnitteluun. Nyyssönen muistuttaa, että kukaan ei tiedä vielä, minkälaista tietotekniikkaa tarvitaan muutaman vuoden päästä. Vaikka puhelimen käyttäminen verkkoasioinnissa on verrattain uutta, mobiiliasioinnin nopea yleistyminen on lisännyt vääränlaista turvallisuuden tunnetta. Esimerkiksi tietokoneista unohdetaan tyhjentää välimuisti, vaikka koneet olisivat yhteiskäytössä kuten kirjastoissa. ”Unohdetaan myös, että Google omistaa puhelimissa suositun Android-käyttöjärjestelmän ja sen kautta valtavan määrän tietoa.” Sairaalakierros oli rankka mutta antoisa. Ihailuni hoitajia kohtaan kasvoi entisestään. Jokaisen päättäjän pitäisi virua viisi tuntia päivystyspolilla taviksena eikä kiitää vippinä muiden ohi. Tai sitten järjestelmän täytyy toimia kaikille samoin. On ihmisarvon vastaista, että olemme eriarvoisia maamme johtajien suunnitelmissa. Istuminen odotusaulassa räjähtäneenä kivun, tuskan ja pelon keskellä saisi päättäjät näkemään, mille tielle kansakunta on joutumassa. En voi kuin kiittää saamastani hyvästä hoidosta ja ystävällisyydestä. Ja ihailla miten erinomaisesti hoitajat ja lääkärit kestävät kitisevät potilaansa. Näitä resursseja ei saa leikata. Hoitajia ei saa musertaa työtaakkansa alle tai meistä ei kukaan enää pidä huolta. Haluan uskoa parempaan maailmaan. Maailmaan, jossa on itsestääänselvää huolehtia huonompiosaisista eikä käyttää heitä vain voiton maksimointiin. Rahan ja materia keräämisestä saatu tunne on kepeä verrattuna aitoon välittämiseen. Haluan uskoa, että minuun satsattu hoito tuottaa vielä iloisen eläkeläisen, joka pystyy pitämään itsestään huolen viimeiseen asti. Haluan uskoa, että vielä kirjoitan omin käsin, vaikka yhteistyö henkilökohtaisen avustajani kanssa onkin uusi, makea kokemus suhteessamme. Haluan uskoa, että pystyn itse vielä sekoittamaan hevosenlannan multaan ja istuttamaan taimeni kasvimaalle, jollei se lanta nyt ihan älyttömästi lemua. Ratu Kolumni 29.1.2017 Ulkoiluavuksi, juttukaveriksi vanhukselle tai vammaiselle tai arkiystäväksi perheelle? Arkiystävä ja lähimmäinen tekevät yhdessä asioita, jotka tuovat iloa ja sisältöä molemmille. Arkiystävätoiminnassa eri-ikäiset voivat rikastuttaa toistensa elämää. Kurssi Leppävaaran kirkolla la 4.3. klo 9.30–15, to 9.3. ja ma 13.3. klo 17–20. Kurssimaksu 10 € sisältää lounaan, iltapalat ja materiaalit. Ilmoittautumiset 17.2. mennessä Tarja Huttunen 040 734 7715 tai Riitta Türkmen 040 546 5198 tai sähköpostilla etunimi.sukunimi@evl.fi. ArkiYstävä-toiminta on seurakunnan ystävävälitystä. Se on vapaaehtoistyötä eikä siitä makseta palkkaa. ArkiYstävä-toiminnasta voit valita tehtäviä oman mielenkiintosi ja aikataulusi mukaan. Tavallisen ihmisen tiedot ja taidot riittävät. ArkiYstäväksi lähimmäiselle -koulutus http://www.lehtiluukku.fi/lehti/lepuski/_current Lepuskin digilehti: Kirjastosta voi kysyä neuvoa it-asioissa, maksaa laskuja ja tulostaa. Kirjastosta kerrottiin, että tulosteiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, kun niistä lakattiin perimästä maksu viime kesänä. Nyt maksutta saa tulostaa 20 sivua päivässä. Kirjastosta voi lainata myös kannettavia ja tablettitietokoneita kirjastokortilla. Niitä ei voi viedä pois kirjastosta. Tekstit ja kuva: Pirjo Toivonen Lapsivalinnat käynnissä Kannatusyhdistyksen ylläpitämä kielikylpypäiväkoti ja eskari Kilossa ja Karakalliossa 3–6-vuotiaille lapsille. Puh. 041 513 7773 www.espoonenglanninkielinenleikkikoulu.fi
• 8 LEPUSKI • Aktia Pankki Oyj, Espoon Keskusta Kamreerintie 5, 02770 Espoo www.aktia.fi Miten se toimii • Sovit Aktia Pankin kanssa 10 vuoden lainasta, jonka vakuutena asuntosi toimii. • Lainaa voi saada n. 50 % asuntosi reaaliarvosta. • Asunto toimii vakuutena ja omistus säilyy itsellä. • Maksat käänteisestä asuntolainastasi laina-aikana ainoastaan korot. Kysy lisää käänteisestä asuntolainasta! Sovi kanssamme tapaaminen ja käy asiantuntijamme kanssa läpi henkilökohtainen tilanteesi. Varaa aika puh. 010 247 010. Tervetuloa! Lainan ehdoista sovitaan henkilökohtaisesti. Käänteisen asuntolainan myöntäminen edellyttää normaalia luottopäätösmenettelyä. Luottopäätöksen tekemistä varten Aktia Pankki tarkistaa asiakkaiden henkilöluottotiedot Suomen Asiakastieto Oy:stä. Puhelujen hinnat 0102-alkuisiin numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. Onko suurin osa varallisuudestasi kiinni asunnossasi? Käänteisellä asuntolainalla rahoitat asuntosi tulevat remontit, matkustelut tai jonkun suuremman asian hankinnan. Käänteinen asuntolaina on ratkaisu sinulle myös silloin kun haluat toteuttaa unelmiasi. Ja jos olet muuttamassa pienempään asuntoon tulevaisuudessa, mutta et halua vielä myydä nykyistä asuntoasi, voit ottaa lainaa nykyistä asuntoasi vastaan ja maksaa lainan pois vasta myöhemmin asunnon myynnin yhteydessä. Hyödynnä asuntovarallisuutesi Aktian Käänteisellä asuntolainalla Unelmat toteen vaikka heti! www.lepuski.fi Kirjaa myyvät Kauppakeskus Sellon Suomalainen Kirjakauppa ja Emma Shop Weegee-talossa, Ahertajantie 5, Tapiola. Osta ennen kuin loppuu! inaria.fi Liukuovet ja kaapistot millilleen ja nyt syksyn erikoisehdoin. Inaria Studio Kauppakeskus Liila, Espoo Suomenoja Martinsillantie 10, 09-256 0606, inariastudio.espoo@inaria.fi Inaria Studio Leppävaara Läkkisepänkuja 4, (09) 297 6 123, inariastudio.leppavaara@inaria.fi TAMMITARJOUS! PINNAT UUSIKSI Kyttäläntie 6 • 00390 • HELSINKI www.hmtm.? • ma–pe 7–17 Helsingin Mattotyö ja myynti Oy www.varisilma.? lattiapäällysteet, maalit sisäja ulko, Borås tapetit toimitus myyntinä V uodenvaihteessa lukuisat lääkkeiden toimituksiin liittyvät ohjeet uudistuivat. Uudistukset koskivat Kelan suorakorvausohjeistuksia ja muun muassa Fimean antamia lääkkeiden toimitusohjeita. Proviisori Timo Väistö Sellon apteekista kertoo, että uudistusten vuoksi piti muuttaa järjestelmiä ja opetella niiden käyttämistä lyhyellä varoitusajalla. ”Järjestelmässä on ollut teknisiä ongelmia, joita järjestelmäntoimittajat ovat korjanneet sitä mukaa, kun niitä on käytännön työssä tullut esille. Ongelmat on saatu hoidetuksi ja asiakas on saanut lääkkeensä.” Väistön mukaan paperija puhelinreseptien siirto sähköiseen järjestelmään on osoittautunut ainakin aluksi yllättävän työteliääksi. Sähköiseen muotoon siirrettäviä reseptejä on tullut hieman odotettua enemmän. Niitä on kuitenkin ollut vähemmän kuin ennen uudistuksia oli puhelimitse annettuja ja paperisia reseptejä. ”Tältä osin tilanne varmastikin helpottuu, kun farmaseuttinen henkilökunta rutinoituu tähän uuteen tehtävään ja näiden reseptien määrä mahdollisesti vähenee. Myös aiempina vuosina alkuvaiheessa on ollut haasteita, kun käyttöön on otettu suuria uudistuksia, esimerkiksi sähköinen resepti.” Timo Väistö kiittää asiakkaita, jotka ovat suhtautuneet ymmärtäväisesti uuden systeemin alkukankeuksiin. Paperireseptejä odotettua enemmän Tapiolan konttori
• LEPUSKI 9 • Näyttelykuva: Puiden tarinoita -näyttely 21.1.-15.2.16 ”L apsista senioreihin”, Karatalon kulttuurituottaja Marianne Marttila kertoo, keitä Karatalo palvelee. Espoon Kuvataidekoulu ja Musiikkiopisto Juvenalia toimivat Karakalliossa. Kun talo valmistui 30 vuotta sitten, Juvenalia sai sieltä ensimmäiset omat konserttija opetustilat. Yhteistyö jatkuu, vaikka Musiikkiopisto siirtyi Sellosaliin. ”Opetus ja konsertit jatkuvat edelleen Karatalossa”, kertoo opiston rehtori Matti Vänttinen . Karatalossa on säännöllisesti konsertteja. Kevätkaudella on luvassa Mirel Wagnerin ja Maarit Hurmerinnan konsertit. Maaliskuussa kuullaan dramatisoitu lauluilta vuoden 1944 suomalaisista radiohiteistä Kotirintaman naiset -illassa. Perhetapaamiset on muutettu Karekemuiksi. Kannattaa seurata myös Karatalon Facebookia, johon kuukausittain kootaan uusia ”Arkistojen aarteita” -kuvia. Marianne Mattila muistuttaa, että aika monille lähiasukkaille Karatalo on myös kohtaamispaikka, jossa käydään säännöllisesti lukemassa lehtiä. Biljardipöytä on myös ahkerassa käytössä. Hän toivoo asukkaiden osallistuvan entistä enemmän ohjelmin. ”Juhlimme 100-vuotiasta Suomea yhdessä tekemisen hengessä.” Yhteistyökumppanit on Karatalon toinen juttu. Esimerkiksi nyt on alkanut kerran viikossa kokoontuva Sarjakuvakerho, joka toteutetaan yhdessä Suomen Sarjakuvaseuran kanssa. Kerholaisten ikä vaihtelee 7:stä 14 vuoteen. Karatalo on kohtaamispaikka Seuraavassa Lepuskissa kerrotaan lisää Karatalon historiasta. Lehti ilmestyy 2.4.2017 Monet taloyhtiöille lankeavat maksut kiristyvät vuonna 2017. Pääkaupunkiseudulla kiinteistöjen hoitokulut nousevat arviolta pari prosenttia, mikä johtuu suurilta osin kiinteistöja polttoaineverojen noususta. Suuri nousu tulee lämmityskuluihin. ”Vakuutukset, laajakaistaja sähkösopimukset on syytä nyt kilpailuttaa”, ohjeistaa toimitusjohtaja Markku Kulomäki SKH-Isännöinti Oy:stä. Vakuutusmaksuissa on syytä varautua 3–5 prosentin nouTaloyhtiöiden maksut kallistuvat erityisesti lämmityslasku kasvaa suun. Taloyhtiöt saavat edelleen hyvin lainaa noin 1,2 prosentin kokonaiskorolla. Valtio varasi budjetissaan sata miljoonaa euroa asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen täytetakaukseen. Sillä voidaan poistaa vakuusongelmaa ja näin saada lainan hinta taloyhtiölle edullisemmaksi. Taloyhtiöiden budjeteissa on hyvä olla puskuria Maksuvalmiuden turvaamiseksi taloyhtiön talousarvion ylijäämän tulee vastata puolentoista kuukauden hoitovastikkeiden euromäärää. Hoitovastikkeet kehittyvät yleensä hoitokulujen mukaisesti. Taloyhtiön on hyvä pitää huolta siitä, että ei eletä niin sanotusti kädestä suuhun. Näin vältytään yllätyksiltä tilikauden aikana. ”Yhteisten tilojen kuten saunojen ja pesutupien käyttökorvaukset hinnoitellaan usein alihintaisiksi”, toteaa Kulomäki. ”Ne olisi myös pidettävä ajan tasalla, jotta liian alhaisia korvaukEsimerkkilaskelma veron korotuksen vaikutuksesta Helsingissä ja Espoossa, kyseessä kerrostalo, valmistumisvuosi 2004 • asuntoja 57 kpl • tontin verotusarvo 1 107 372 € • rakennuksen verotusarvio 3 096 505 € • 2017 tontin vero 0,95 % ja rakennuksen vero 0,42 % • vero yhteensä 23 525 euroa vuonna 2017 ja 20 218 vuonna 2016 • muutos: 3 307 euroa ja 16,4 % sia ei tarvitse kattaa asuntojen hoitovastikkeista”. Kiinteistöveroihin isoja korotuksia Kiinteistöveron korotukset ovat Espoossa suurimpien joukossa. Tänä vuonna tontista maksetaan 18 prosenttia enemmän ja rakennuksesta 13 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Maapohjan verotus on tälle vuodelle 0,95 ja rakennuksen 0,42 prosenttia.
• 10 LEPUSKI • Sata vuotta sähköä K olme huvilanomistajaa kokoontui heinäkuussa 1918 keskustelemaan sähköjen vetämisestä Leppävaaraan. Pöydän ympärillä istuivat toimitusjohtajat Isak Räsänen ja P. Kaila sekä arkkitehti H. R. Helin. Sata vuotta sitten Leppävaarassa elettiin ilman sähköä. Tosin Bergansin (nykyisen Perkkaan) tilan isännän Kössi Koskisen kerrotaan hankkineen pienen sähkögeneraattorin jo 1910-luvun alussa. Sen teho ei lienee ollut hääppöinen. Lepuskilaisen legendan mukaan ”Koskisen lampunvalo oli niin heikko, että sitä piti katsoa tulitikulla”. Oma sähköyhtiö Lepuskiin Leppävaaraan haluttiin perustaa oma sähkölaitos. Sähkö oli määrä ostaa insinööri Strömbergiltä Helsingistä. Strömberg puuhasi samaan aikaan omaa tuotantolaitostaan Pitäjänmäkeen. Selvitysmiehiksi ryhtynyt kolmikko valmisteli sääntöluonnoksen perustettavalle yhtiölle ja paperit lähetettiin saman tien senaatin hyväksyttäväksi. Suojeluskuntatalolle kutsuttiin koolle myös laajempi valmisteleva kokous. Ajatus oman sähköyhtiön perustamisesta sai siellä innostuneen vastaanoton. Tämän jälkeen asiat etenivätkin nopeasti. Senaatti myönsi jo elokuussa 1918 toimiluvan ja syyskuussa uusi Osakeyhtiö Albergan Sähkö Aktiebolag oli perustettu. Oman sähkölaitoksen tuottamat valot syttyivät Leppävaarassa ensimmäistä kertaa ilmeisesti jo jouluun 1918 mennessä. Albergan Sähkön ensimmäisiä laskuja. Viivästyslasku Kamreeri Holopaiselle marraskuussa 1919 Vanhan pajan tilalle rakennettiin uusi rakennus, jossa oli mittaripaja, suunnittelutoimisto sekä päivystäjien asuntoja. Talo purettiin 1980-luvun lopulla Lähivakuutuksen toimitalon rakentamisen alta. Yhtiön tarkoitus oli perustamisasiakirjojen mukaan ”sähkövirran ja sähkötarpeiden hankkiminen ja myynti Albergan rautatiepysäkin ympärystöllä olevalla asutusalueella”. Myöhemmin yhtiön toimialaan lisättiin puhelinasiat: ”Yhtiön tarkoituksena on hankkia ja myydä sähkövirtaa ja sähkötarpeita, ylläpitää puhelinkeskusta sekä rakentaa puhelinlinjoja ja välittää puhelintarpeita etupäässä Albergan rautatiepysäkin ympärystöllä asuville asukkaille”. Vaikutusvaltaisia yhtiömiehiä Sähköyhtiön puuhamiehet olivat paikallisia vaikuttajia, jotka halusivat Leppävaaran kulkevan kehityksen kärjessä. Tehtailija Isak Räsänen asui Helsingissä, mutta hänellä oli huvila Laajalahdella. Hänet tunnetaan merkittävänä polttoprosessien kehittäjänä ja Kastorin perustajana. Räsänen keksi muun muassa jatkuvalämmitteisen kiukaan. Arkkitehti Helin puolestaan toimi mm. opettajana teknillisessä korkeakoulussa ja lääninhallituksessa yliarkkitehtinä. Hän suunnitteli Leppävaaraan oman kotitalonsa lisäksi muutamia muitakin komeita huviloita. Yhdessä agronomi Bockströmin kanssa hän on myös laatinut Leppävaaran kartanon ensimmäisen asemakaavan. Yhtiöstä säilyneiden asiakirjoista on muutenkin kiinnostavaa katsoa, millaista väkeä toimintaan lähti mukaan heti perustamisvaiheessa. Jo aiemmin mainittujen herrojen lisäksi perustajia olivat arkkitehti B. Blom, kapteeni G. Björklöf, poliisikonstaapeli J. Erlin, prokuristi E. Helin, huvilanomistaja J. Hjelt, neiti A. Johansson, huvilanomistaja A. Kosiorek, ajuri K. Mäki, maalarimestari O. A. Matsson, kauppias J. Laaksonen, varatuomari B. Lindgren, työmies J. Löfman, K. Nyholm, pehtoori G. A. Ruuth, näyttelijä O. Salo, työmies J. E. Salo, tehtailija K. Sundström, huvilanomistaja G. A. Vinter, ylikielenkääntäjä V. Åkerblom, rautaviilari F. Åkerlund ja F. Ullman. Ab Alberga Gård Oy:tä edusti pehtori K. Johansson ja Albergan Telefooniosuuskuntaa arkkitehti H. R. Helin. Johtokunnassa ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin arkkitehti B. Blom. Blomhan oli sittemmin mukana muissakin yhdyskunnan yleishyödyllisissä hankkeissa. Hän toimi mm. kansakoulun, pikkukirkon ja ilmeisesti myös VPK-talon suunnittelijana. Yhtiön toimitusjohtajaksi valittiin arkkitehti Helin. Helin kuitenkin kuoli vuonna 1925 ja hänen jälkeensä pitkäaikaisena toimitusjohtajana toimi Bergansin tilan isäntä Kössi Koskinen. Myös Koskinen oli hyvin aktiivinen Leppävaaran yhteisteisten asioiden puolesta toimijana. Koskisen kuoltuaan 1942 tehtävät siirtyivät hänen pojalleen K. A. Koskenalalle. Sähkölaitoksen muista toimihenkilöistä toiminnan alkuajoilta ei ole löytynyt tietoja, mutta säilyneiden laskujen mukaan L. Valhelm huolehti laskutusasioista. Hänen kerrotaan kulkeneen talosta toiseen laskuja jakamassa. Koskisen aikaan yhtiön toimisto sijaitsi luultavasti Bergansin tilalla. Sähkölaitoksen pajarakennus näkyy jo ainakin 1930-luvun kartoilla ja se toimi vanhassa torpassa. Pajan nykyosoite olisi Lintuvaarantie 2-4. Yhtiön loppuvaiheet Monien vaiheiden jälkeen leppävaaralaiset päättivät lopulta myydä oman sähköyhtiönsä, sillä pienellä paikallisella toimijalla ei nähty olevan tulevaisuutta. Yhtiön osakkeet siirtyivät vuonna 1948 tehdyllä kaupalla Malmin sähkölaitokselle. Fuusioiden myötä se toimi myöhemmin nimellä Helsingin ympäristön sähkölaitos. Malmin sähkö rakensi uuden toimitalon vanhaa pajarakennusta vastapäätä eli suunnilleen nykyisen kauppakeskus Gallerian parkkitalon paikkeille Lintuvaarantiellä. Vanha pajarakennuskin kunnostettiin 1940-luvulla, kunnes 1960-luvulla sen paikalle rakennettiin yhtiölle uusi toimitalo. Leppävaaran tilat toimivat jonkun aikaa koko yhtiön pääkonttorina. Sähkölaitos järjesti työntekijöilleen perheineen monenlaista virkistystoimintaa, muun muassa juhlia ja lasten urheilukilpailuja Leppävaaran urheilukentällä Osakeyhtiö Albergan Sähkön viimeinen ilmoitus Kaupparekisteriin on tehty 31.8.1967. Silloin osakkeet olivat vielä Helsingin ympäristön sähkölaitoksen hallussa. Yhtiö poistettiin kaupparekisteristä 31.7.1981. Teksti: Arja Salmi Kuvat: Leppävaara-seuran kansalaismuistiarkisto Teksti perustuu Juhani Kinnusen kirjoittamiin historiikkeihin. Albergan Sähkön vaiheista löytyy lisää yksityiskohtaista tietoa Leppävaara-seuran julkaisemasta Valtatien varrelta -kirjasta ja seuran kotisivuilta http://lepuski.fi/ images/PDFt/Albergan_Sahko. pdf
• LEPUSKI 11 • Albergan Sähkön vanhimpia rakennuksia, joiden nykyinen osoite olisi Lintuvaarantie 2-4. Näkymä pääkonttorin ikkunoista Leppävaaran asemanseudulle eli nykyiselle Sellolle päin.
• 12 LEPUSKI • Kuvat: Leppävaara-seura Galleria pysyy Leppävaaran sydämessä jo vuodesta 1985 E nsi vuonna tulee kuluneeksi jo 20 vuotta siitä, kun Galleria avautui kauan odotettuna. Hissi liikkui läpinäkyvänä kaarevaan portaikkoon sijoitettuna. Suihkulähde solisi. Avajaisissa ihmiset eivät kunnolla mahtuneet sisälle, kun kaikki halusivat nähdä uuden ja erikoisen kauppakeskuksen. Rakennuskin oli hauskan erilainen. Ja sitä se on vieläkin. Galleria poikkeaa virkistävästi keskuksemme uudemmasta rakennustyylistä. Siinä on charmia, jos sitä nyt vertaa suuriin ja tummiin laatikoihin radan toisella puolella. Sellon rinnalla Galleria erottuu taideteoksena, myös näin pimeään vuodenaikaan katolla loistavine tunnuksineen. Täytyy vain toivoa, ettei tuleva lisärakentaminen sitä aivan kokonaan piilota. Vietin lapsuuteni ja nuoruuteni sisämaan pienemmässä kaupungissa, mutta kuulin jo silloin paljon modernista Espoosta isäni serkulta, kunnan silloiselta soLepuskin lukijalta (julkaistu vuonna 2004) Lepuskin kaunis Galleria siaalijohtaja Viljo Kasaselta. Yli kolmekymmentä vuotta sitten omakin tieni kulki tänne: ensin Suvelaan ja Tuomarilaan, sitten Lippajärvelle, kunnes mieli alkoi vetää hyvien liikenneyhteyksien päähän tänne urbaaniin Leppävaaraan. Näin aikoinaan Espoon keskuksen kehittymisen ja aloin mielenkiinnolla seurata Leppävaaran muutosta. Tutustuin luonnosvaiheen rakennussuunnitelmiin. Vielä tuossa vaiheessa rakennukset näyttivät keveiltä ja kauniilta. Kirjaston etupaneelit olivat ruskeat, seinät beiget, oli kattokaaria ja muutakin mukavaa. Todellisuus on nyt aivan toista. Asuin Sellon alueen rakentamisen ajan Etelä-Afrikassa, josta palasin nyt kesällä. Täytyy sanoa, että olin pettynyt näkemääni. Rakennusten seinien lämpimän ruskeat värit olivat vaihtuneet eri sävyisiin harmaisiin. Koko kompleksi on raskas, tumma ja teollisuuslaitosta muistuttava. Maapallon toisella puolella elettyäni sain vertailukohtaa sikäläisestä kauppakeskusrakentamisesta, jossa selvästi ajateltiin silmille annettavaa kauneutta ja sen tuomaa mielihyvää. Toki löysin yliampuviakin ratkaisuja, kuten replikoita Venetsiasta. Voimme kuitenkin olla aivan vakuuttuneita, että vaikka Sello houkutteleekin suuria ihmisvirtoja, tulee Galleria pitämään pintansa. Sitä tarvitaan pienenä, mutta toivottavasti sitäkin pippurisempana vaihtoehtona. Riitta Sinkkonen Perkkaa-Vermo ry johtokunnan jäsen Kuvat: Leppävaara-seura
• LEPUSKI 13 • Galleria pysyy Leppävaaran sydämessä jo vuodesta 1985 Lisää kuvia seuraavalla sivulla. Galleriassa oli parhaimmillaan 46 erikoisliikettä.
• 14 LEPUSKI • G allerian äskettäin eläkkeelle jäänyt toimitusjohtaja Pertti Myllymäki luonnehti vuonna 2004 “Jo suunnitteluvaiheessa lähdettiin Galleriaa tekemään rakennuksena kauniiksi ja kodikkaaksi lähistön asukkaille. Monesta yksityiskohdasta huomaa ajattelun toteutuneen. Aula on helppo kohtauspaikka naapuruksille ja portaat ovat, eivät vain käytännölliset, vaan myös kauniit. Suihkulähteen solina virkistää mieltä ja kuuloaistia, kun malttaa istahtaa hetkeksi. Myös vihreät kasvit luovat kodinomaista tunnelmaa. Uskon tähän pieneen ja kodikkaaseen lähikauppakeskukseen, Myllymäki vakuuttaa”. Keräämme näille sivuille lisää kuvia ja tarinoita Galleriasta, muun muassa putiikinpitäjän haastattelun. Voit myös kertoa omia muistojasi Galleriasta. Kuva: Leppävaara-seura Kuvat: Tutta Toivonen