• 1 1 . 1 . 2 1 6 • D I G I L E P U S K I LEPUSKI LEPUSKI LEPUSKI LEPUSKI • DIGILEPUSKI • DIGILEPUSKI• DIGILEPUSKI • TIETOA LEPPÄVAARAN YRITYSTOIMINNASTA Kaupunkiradan jatke kasvattaa Leppävaaraa työssäkäyntialueena Saija Äikäs Helsingin seudun kauppakamarista näkee kaupunkiradan tuovan Lohjalta asti ihmisiä töihin Leppävaaraan. Lisää sivulla 2. DIGILEPUSKI PÄÄKIRJOITUS 11.1.2016 Hyvä valmistelu estää yritystä menehtymästä lastentauteihin Leppävaaran yrityselämän juurilla Liikenne työllisti leppävaaralaisia jo 1920-luvulla. Lisää sivulla 4. YritysEspoon palveluja käyttävistä uusista yrityksistä on viiden vuoden päästä hengissä vielä reilut 80 prosenttia. Espoon Yrittäjien ja YritysEspoon toimitusjohtaja Erkki Pärssinen kertoo, että ilman YritysEspoon tarjoamaa henkilökohtaista ja luottamuksellista neuvontaa perustetuista yrityksistä on toiminnassa vain noin puolet. Lisää sivulla 3. PIKKU-UUTISIA • Uusilla yrittäjillä on hyvä koulutus • Made in Kera – Kädentaitojen Kera • Raaka-aineet uudelleenkäyttöön ja -valmistukseen, laitteet huolletaan • Kolmannes Espoon työpakoista Suur-Leppävaaran alueella Ruudullasi on nyt Lepuskin diginumero, joka on tehty kertomaan hieman yritysillan sisällöstä ja kertomaan muutenkin Leppävaaran yritystoiminnasta. Tämä on ensimmäinen Lepuski, jota ei paineta. Espoon elinkeinoja kilpailukykyjaoston puheenjohtajana Saija Äikäs tietää, miksi yrityksen kannattaa toimia Leppävaarassa. Rata on yksi niistä tekijöistä. Rata oli merkittävä tekijä, kun Leppävaaran yritystoiminta pyrähti käyntiin 30-luvulla. Leppävaaraseuran puheenjohtaja Arja Salmi kertoo mielenkiintoisia otteita yrittäjähenkisestä Leppävaarasta. Hän Leppävaara on vahvasti kehityksen raiteilla on ollut tekemässä kahta kirjaa leppävaarasta. Erkki Pärssinen Espoon Yrittäjistä seuraa tarkkaan tutkimuksia siitä, miten eri alueet pääkaupunkiseudulla vetävät puoleensa yritystoimintaa. Hänellä on myös vankkaa tietoa siitä, miten yritystoiminta saadaan kestävälle pohjalle. Hänen johtamansa YriysEspoo kätilöi vuosittain satoja yrityksiä Espooseen. Leppävaaran projektipäällikkö Mika Rantala kertoo yritysillassa, minkälaisia resursseja Espoo tarjoaa Leppävaaran suuralueelle. Moni täällä on ollut huolissaan siitä, keskittyvätkö kaupungin resurssit metron ympärille. Yritysillan järjestäjänä on myös Lepuski-lehti. Toivomme saavamme illasta juttuvinkkejä ja löytävämme mielenkiintoisia haastateltavia. Leppävaaran ensimmäinen yritysilta tarjoaa tiedon lisäksi mahdollisuuden luoda kontakteja. Tervetuloa yritysiltaan Pirjo Toivonen! Lepuski-lehti Seuraava painettu Lepuski ilmestyy 7.2. Sen painos on 22 000 kappaletta.
• 2 DIGILEPUSKI • ”omaa” työpöytää. Kiertotalous muuttaa Kiloa ja ehkä koko Suomea Saija Äikäs kertoo, että Kilo on sopiva paikka kiertotalouden kaltaiselle uudenlaiselle ajattelulle. Sinne on suunnitteilla kiertotalouden ”Tulevaisuudessa Lohjakin kuuluu Leppävaaran työssäkäyntialueeseen, kun kaupunkirataa jatketaan”, johtaja Saija Äikäs Helsingin seudun kauppakamarista linjaa. Osaavan työvoiman saanti on yritysten kasvun avaintekijä. Siksi kilpailukyvyn kannalta sijainnilla on suuri merkitys. Äikäs korostaa, että Leppävaara jo nykyisellään on liikenteen solmukohdassa. Esimerkiksi Sellossa on 23 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa. Uutta kasvua tuo Sellon laajennussuunnitelmat sekä ajatus kattaa Pohjoisja Etelä-Leppävaaran jakava junarata. Saija Äikäs uskoo Leppävaaran tiivistyvän nykyisestä. Silloin asuntoja saadaan myös rakentamalla kerrostaloihin lisää kerroksia. Kasvun kierre Suur-Leppävaaran asukasmäärä, lähes 70 000 henkilöä, antaa hyvän pohjan myös yrityksille, jotka tuotKaupunkiradan jatke kasvattaa Leppävaaraa työssäkäyntialueena tavat kuluttajille palveluja. Äikään mukaan esimerkiksi hyvinvointipalvelut hankitaan muutaman kilometrin päästä joko kotoa tai työpaikkaa. ”Espoolaiset ovat hyviä käyttämään oman lähialueensa palveluja, olipa sitten kyse kouluista, neuvoloista, kirjastosta tai muista palveluista.” Äikäs muistuttaa, että Leppävaaran urheilupuiston vetovoima houkuttelee kävijöitä pitkin pääkaupunkiseutua. Sen monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut ovat jo nyt kokonaisuus, jollaista ei Suomesta juuri löydy. Monipuolinen palveluvalikoima vauhdittaa hyvää kierrettä: tulee uusia asukkaita ja uusia yrityksiä. Leppävaaran toimitilatilanne on tällä hetkellä kohtalaisessa tasapainossa. Lamasta huolimatta uudet tilat ovat käyneet hyvin ”kaupaksi”. Tilat mitoitetaan eri tavalla kuin ennen, koska kaikki eivät tarvitse edes ja käsintekemisen kansallinen keskus. Kiertotalous näkyy myös Keran alueen asuntorakentamisessa. Äikään mukaan tulevaisuuden työpaikat syntyvät materiaalien keräyksen, kierrätyksen, korjauksen, huollon ja uudelleenvalmistuksen ympärille. ”Suomella on hyvät mahdollisuudet nousta kiertotalouden edelläkävijäksi.” Äikäs, joka on myös Espoon kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysryhmän puheenjohtaja, kertoo, että Suomessa erityisesti Sitra selvittää kiertotalouden mahdollisuuksia. ”Resurssien kierron tehostaminen tarjoaa Suomen kansantaloudelle 1,5–2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin vuoteen 2030 mennessä.” Kiertotaloudessa materiaalin hukkaaminen minimiin: Raaka-aineet uudelleenkäyttöön ja -valmistukseen, laitteet huolletaan Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen hupeneminen ovat maailmanlaajuisia suuria ongelmia. Elämme yli varojemme. Tilannetta voidaan rajoittaa siirtymällä kohti kiertotaloutta. Siinä materiaalien hukkaaminen ja jätteen syntyminen on minimoitu. Kiertotaloudessa resurssien ja materiaalien käyttöä tehostetaan niin, että raaka-aineet ja niiden arvo säilyvät kierrossa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuote on suunniteltu niin, että materiaalit ovat eroteltavissa ja kierrätettävissä ja että ne ovat uudelleen käytettävissä. Laitteet pitää myös olla huollettavissa. Nykyään yli puolet jätteestä jää kierrättämättä tai käyttämättä uudelleen. Toistaiseksi ei ole laitteiden huoltoon, uusiokäyttöön tai -valmistukseen liittyviä innovatiivisia palvelukonsepteja. (Lähde: Sitra) Made in Kera – Kädentaitojen Kera Made in Kera k äynnistää ruohonjuuritasolta kumpuavan tekemisen ja kehittämisen ketjun, jolla Espoon Keran alueesta kasvaa kansallinen kiertotalouden ja käsintekemisen keskus. Toiminta laajenee 2018, kun Inexin varastot puretaan ja tilalle rakennetaan 14 000 asukkaan kestävän asumisen alue, joka rakentuu ja toimii kiertotalouden periaatteilla. Nihtisillan Kierrätystavaratalon yhteyteen perustetaan kestävän elämäntavan, kädentaitojen, kierrätyksen, jaettujen työpajatilojen ja työvälineiden sekä näihin liittyvän yritystoiminnan ja oppimisen keskittymä. Kädentaitojen ja kiertotalouden yhteisö mahdollistaa monipuolisen työssä oppimisen, vapaaehtoistyön ja yrittäjyyden alueella. Toiminta laajenee vaiheittain alueen tyhjeneviin tiloihin. Toiminnan ensimmäinen vaihe on ajoitettu vuosille 2016–2018. Lisää Made in Kera -hankkeesta painetussa Lepuskissa, joka ilmestyy 7.2.2016 Kuva Tutta Toivonen
• 3 DIGILEPUSKI • ”YritysEspoon palveluja käyttävistä uusista yrityksistä on viiden vuoden päästä hengissä vielä reilut 80 prosenttia.” Espoon Yrittäjien ja YritysEspoon toimitusjohtaja Erkki Pärssinen kertoo, että ilman YritysEspoon tarjoamaa henkilökohtaista ja luottamuksellista neuvontaa perustetuista yrityksistä on toiminnassa vain noin puolet. Vuosittain Espoossa yritysneuvonnassa käy noin 1200 henkilöä, joista alle 40 prosenttia perustaa yrityksen. Pärssinen arvelee, että osa huomaa jo ensimmäisen tapaamisen aikana, etteivät vielä ole kypsiä yrittämiseen. Osa näkee, ettei liiketoimintasuunnitelma ole sellainen, että se tuottaisi elannon. Erkki Pärssisen vinkit uudelle yrittäjälle 1. Ole realisti Ensin on selvitettävä, missä ovat omat markkinat ja mitä tarjottavaa yrityksellä on niille. Yrittäjän oman talouden pitää olla niin hyvässä kunHyvä valmistelu estää yritystä menehtymästä lastentauteihin nossa, että hän voi elää jopa vuoden ilman merkittävää tuloa. TE-toimiston myöntämä starttiraha saattaa olla alkuun lähes ainoa tulonlähde. Huonoa taloutta ei saa kuntoon perustamalla yrityksen. Kaikista muista kriiseistä voi selvitä, mutta kassakriisistä harvoin. ”Kun yrität, on myös mahdollisuus onnistua.” 2. Panosta myyntiin Omia tuotteita ja palveluja pitää osata myydä. Jos ei itse osaa, pitää hankkia myyjä. ”Hyvät myyjät ovat kalliita ja onnistuakseen vaativat hyvän briiffauksen.” Palkkatyössä monet ovat tottuneet saamaan töitä tehtäväkseen. Itse niitä ei ole tarvinnut hankkia. 3. Hanki hyvä tilitoimisto ”Tilitoimisto on syytä ottaa mukaan jo alkuvaiheessa – ellei ole alan osaaja.” Tästä monet luistavat, kun toiminta on vielä pientä. Esimerkiksi YritysEspoolta voi kysyä vinkkejä hyvistä tilitoimistoista. Palkanlaskentaan on muun muassa verottajan kehittämä hyvä ohjelma. 4. Pienennä riskiä yhdessä yrittämällä Riskit pienenevät ja osaaminen monipuolistuu, jos 2 -3 henkilöä perustaa yrityksen yhdessä. Silloin tarvitaan hyvä osakassopimus, jonka tekemiseen kannattaa hankkia juristi. Usean yrittäjän yritykset palkkaavat neljä kertaa useammin uusia työntekijöitä kuin yksinyrittäjät. ”Yksinyrittäjä voi joutua tosi pulaan, kun palkkaa ensimmäisen työntekijän.” 5. Valitse sijainti huolellisesti Jos yritys tarjoaa palveluja kuluttajille, sen kannattaa käyttää aikaa selvittämään paikkakandidaattien ihmisvirtaa. ”Kannattaa jäädä tarkkailemaan, miten ihmiset liikkuvat.” Edulliseenkaan tilaan ei kannata tarttua, vaikka se olisi lähellä suurta kauppakeskusta tai jopa osa keskusta, jos sen ohitse ei kuljeta. Uusilla yrittäjillä on hyvä koulutus YritysEspoo on selvittänyt sen kautta vuosina 2009–2013 perustettujen yritysten tilannetta. Selvityksen on laatinut professori Vesa Routamaa Vaasan yliopistosta. Yli puolet (54 %) selvitykseen osallistuneista yrityksistä tarjosi palveluja liike-elämälle ja 22 prosenttia kotitalouksille. Kaupan alan yrityksiä oli 11 prosenttia ja rakentamisen 4 prosenttia. Noin 80 prosentilla toiminta oli päätoimista. Yli puolella uusista yrityksistä liikevaihto oli kasvanut ensimmäisen vuoden jälkeen. YritysEspoon kautta perustetut ylitykset työllistivät noin 3 000 henkilöä, joista 2 000 oli omistajia. Noin 60 prosentilla yrittäjistä oli yliopistotai ammattikorkeakoulututkinto. Selvitys arvioi myös perustettujen yritysten vaikutusta työllisyyteen. Selvityksen mukaan yrityksensä lopettaneista puolet on palannut palkkatyöhön, työttömäksi joutuneita on 22 prosenttia ja eläkeläisiä 6 prosenttia. Opiskelemaan entisistä yrittäjistä on lähtenyt 9 prosenttia. Yritystoimintaa jatkaa 3 prosenttia. Tulkkauspalvelujen tarve näkyy ”Viime vuonna perustettiin aiempaa enemmän tulkki/käännöspalveluyrityksiä. Tässä näkyy erityisesti maahanmuuttajille tarvittava tulkkauspalvelu – sellaisia tulkkaajia, jotka hallitsevat jonkun ruotsia ja englantia eksoottisemman kielen. Myös ravintolapalveluiden (sisältyy catering tms.) perustaminen oli kasvussa.” Erkki Pärssinen Haluatko tavoittaa Suur-Leppävaaran ja Suur-Matinkylän asukkaat? Pyydä Lepuskin ja Suur-Matin yhteistarjousta. tutta@luovaratkaisu.? YritysEspoon hallituksen puheenjohtaja, asianajaja Kirsi Åkerlund ja toimitusjohtaja Erkki Pärssinen.Kuva YritysEspoo Kolmannes Espoon työpakoista Suur-Leppävaaran alueella Espoolaisyrityksissä oli vuonna 2014 noin 83 300 työntekijää, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuotena. Noin kolmannes heistä oli töissä Suur-Leppävaaran alueella. Vaikka työntekijöiden määrä on hieman laskenut, vuodesta 2013 vuoteen 2014 yritysten määrä on kuitenkin hieman kasvanut Espoossa. Tällä ajanjaksolla yritysten liikevaihto työntekijää kohti on hieman heikentynyt. Tiedot ovat Tilastokeskuksesta. Yritysten ja niissä työskentelevien määrällä mitattuna Tapiolan suuralue on suurin, kakkosena on Suur-Leppävaara. HSY:n ja Kaupunkitutkimuksen tekemä Helsingin seudun yritysraportti kertoo yritystoiminnan sijoittumisesta ja rakenteesta pääkaupunkiseudulla (Edita 2013). Sen mukaan Suur-Leppävaaran yrityksestä puolet toimi jalostuksessa ja logistiikassa, kolmannes tarjosi mm. liike-elämän ja hallinnon palveluja. Kaupan ja kotitalouksille palveluja tarjoavien osuus oli noin 16 prosenttia. Tiedot on koottu vuonna 2011. Raportissa työpaikkojen ja työntekijöiden määrät ovat aika lailla samoja kuin Tilastokeskuksen tiedot vuodelta 2014. Työpaikkojen rakenteessa on varmasti tapahtunut muutoksia.
• 4 DIGILEPUSKI • Leppävaara eli hiljaista maalaiselämää aina 1900-luvun alkuun asti, jolloin maa alkoi teollistua ja tarvitsi uutta ammattityövoimaa. Maaton väestö muutti kaupunkeihin työpaikkojen perässä. Kiinteistöistä tuli suosittu sijoituskohde. Perinteinen maatalous sai väistyä tuottavamman kiinteistöbisneksen alta. Vuonna 1904 avattu Albergan rautatiepysäkki mahdollisti nopeat yhteydet pääkaupunkiin. Uutta esikaupunkiasutusta alkoi rakentua tiiviiseen tahtiin Albergan kartanon, Bergansin tilan ja Mäkkylän virkatalon maille. Yritteliästä ja yhteistyökykyistä väkeä Leppävaaran kasvu oli niin nopeaa. Vuonna 1930 se oli jo yksi pääkaupunkiseudun suurimpia radanvarsiyhdyskuntia. Täältä oli löytänyt kotinsa jo kolmisen tuhatta henkeä. Moni kävi töissä Leppävaaran yrityselämän juurilla Helsingissä tai Pitäjänmäen teollisuusyrityksissä. Kun uudisasukkaat olivat yritteliästä väkeä ja pääkaupungin läheisyys merkitsin monen alan ansaintamahdollisuuksia, virisi Leppävaaraan nopeasti monen alan yritystoimintaa. Ensimmäiset yritykset olivat enimmäkseen pieniä ja omistajavetoisia. Töitä tehtiin omistajien kotona, rakennusten kivijaloissa tai pihapiireissä. Raja yrityksen ja itsenäisten ammatinharjoittajien välillä oli hiuksen hieno, lähipalvelujaan tarjosivat myös monet rekisteröimättömät kotiyrittäjät. Asemalle syntyi jo heti radan valmistumisen jälkeen pienteollisuusja varastorakennusten keskittymä. Toinen isompi teollisuusalue syntyi 1940-luvun lopulla nykyiselle Palokärjen yritysalueelle. Yrittäjät olivat alusta asti mukana yhdyskunnan rakentamisessa. Muun muassa Bergansin Koskinen oli perustamassa alueen omaa sähkölaitosta toimien sen ensimmäisenä toimitusjohtajana. Hän oli myös Leppävaaran suomenkielisen kansakoulun perustaja ja perusti niin ikään vapaapalokunnan. Yrittäjät pistivät pystyyn vielä oman puhelinosuuskunnan, käynnistivät bussiliikenteen ja hankkivat juniin niin sanottuja työläisvuoroja helpottamaan työvoiman liikkumista. Vallien rakentaminen kiihdytti liike-elämää Oman piristysruiskeensa Leppävaaran yrityselämälle antoivat vuoden 1914 lopulla alkaneet mittavat vallityöt. Suuri osa paikkakuntalaisista pestautui töihin linnoitustyömaalle, joka yhtäkkiä toi alueelle tuhatmäärin työja sotaväkeä. Jo Maxin avajaiset. Kenkälankkitehdas toimi aseman teollisuusalueella. Koulutarvikemainos viime vuosisadan alusta. Raapekumit valmistettiin Leppävaarassa Sello ja aseman seutu. Kuva Tutta Toivonen Aseman teollisuusalueen yrityksillä oli asemalla oma lastauslaituri. Taustalla näkyy sähkölaitoksen konttori (toinen rakennus oikealla).
• 5 DIGILEPUSKI • yksin väen majoittaminen ja muonitus tarjosivat lisäansiomahdollisuuksia. Pitkin teitä ja mäkiä avattiin lukuisia ruokaputkia ja -kanttiineja. Jotkut kauppiasta jäivät lopulta pysyvämminkin yrittäjiksi Leppävaaraan. Helsingin rakentaminen synnytti myös kiviteollisuutta. Monien katujen reunakivet ja Mannerheimintien nupukivipäällyste ovat peräisin Leppävaarasta. Täällä on toiminut myös turvepehkutehdas, jossa Albergan kartanon omistajat olivat osakkaina. Innovatiivisia yrittäjiä Bergansin ostaneen Koskisen liikeidea oli yhdistää elintarvikkeiden tuotanto suvun omistamiin kansanruokaloihin. Ravintolan ruoan tähteet löysivät tiensä sikalaan ja possut päätyivät vastaavasti ravintoloiden pöytiin. Kuppiloistaan hän sai lempinimeksi SoppaKoskinen. Paitsi Helsingissä ruokaloita oli Pietarissa, Tallinnassa ja Tukholmassa. Leppävaarassa toimi lisäksi lukuisia kauppapuutarhoja, jotka hyötyivät nopeasti kasvavan Helsingin markkinoista. Monista muistakin 1900-luvun alun leppävaaralaisyrityksistä tuli oman aikansa legendoja. Esimerkiksi Jousen puusepänliikkeen puuviivoittimet levisivät kautta maan. Yrityksen koneistus luotiin itse. Firmaa pyöritettiin koko suvun voimin jo kolmannessa sukupolvessa, kunnes muovi vei markkinat. Kosiorekin sisarusten kalansavustamon tuotteita myytiin Helsingin kauppahallissa ja Seeckin kalakaupoissa. Kalat kelpasivat presidentinlinnankin juhlapöytiin. Kiistattomiin legendoihin kuului myös Mansikkalan leipomo, josta levisi hurmaava tuoreen leivän tuoksu Leppävaaran keskustan ylle. Suosituimmat reseptit ovat yhä edelleen tarkoin varjeltuja perhesalaisuuksia. Leipomo ehti lopulta toimia alueella kaikkia a n s e i t s e m ä l l ä vuosikymmenellä. Monet ? rmoista ovat jääneet jälkipolville tuntemattomiksi. R sselin konttoritarviketehtaassa valmistettiin muun muassa pyyhekumeja ja mustetta. Itse liike sijaitsi Helsingin Aleksilla. Monesta yrityksestä puuttuu tarkempia tietoja kuten Räsäsen limonaditehtaasta, Widgrenin makkaratehtaasta tai asemalla toimineesta kanoottitehtaasta, joka tuhoutui tulipalossa. Puusepänteollisuus työllisti monia. Pulkan puusepänverstas oli erikoistunut ruumisarkkujen valmistukseen ja Puumeka tilauskalusteiden tuotantoon. Katajiston puusepänliike ja Puusepot tekivät tavanomaisia puusepän töitä, kalusteita, ovia ja karmeja. Kauppa se on joka kannattaa Riittävä asukaspohja ja jatkuva rakennustoiminta takasivat kaupalle ja lähipalveluille kysyntää. Liikkeitä syntyi ensin asemalle, mutta asutuksen levitessä radan molemmin puolin, seurasivat palvelut perässä. Valtatiellä eli nykyisellä Lintuvaarantiellä oli lähipalveluja tiheänä helminauhana. Paitsi pikkukauppoja, kioskeja ja baareja entisajan palvelurepertuaariin kuuluivat myös halkoliikkeet, kotisuutarit, -parturit ja -ompelijat, yleiset saunat, mankelit sekä ? llarinkorjaamot puhumattakaan paikallisista hevosajureista, jotka hoitivat päivittäisiä kuljetuksia vielä pitkälle 1950-luvulle asti. Lepuskissa oli oma leffateatteri 1920-luvun lopussa ja teattereista viimeisimmässä, Kino Luxissa ohjelmisto vaihtui parhaimmillaan kolmen päivän välein. Tansseja ja iltamia riitti ja monesta talosta löytyi myös helpotusta janoisteen tarpeisiin kellon aikaan katsomatta. Pienten ja usein epäajanmukaisissa tiloissa toimineiden lähipalvelujen aika tuli tiensä päähän viimeistään 1970-luvulla, jolloin aseman viereen kohosi uuden ajan ihme: Maxi-Market. Se viimeistään mursi lähipalvelujen vanhat rakenteet. Jo viime vuosisadan alun Leppävaarassa oli niin hyvät palvelut, että monien mielestä ei ollut mitään tarvetta lähteä hankalien matkojen taakse niitä muualta hakemaan. Teksti: Arja Salmi Kuvat: Leppävaara-seuran arkisto Teksti ja kuvat perustuvat Leppävaara-seuran julkaisemiin suosittuihin historiakirjoihin, joista tuorein ”Valtatien varrelta”, ilmestyi marraskuussa 2015. Kirja on myynnissä muun muassa Sellon Suomalaisessa kirjakaupassa sekä kirjaston yhteispalvelupisteessä. www.lepuski.fi Valtatien varrelta -kirja on kovakantinen ja runsaasti kuvitettu uusi kirja entisaikojen Leppävaarasta ja Lintuvaarasta. Kirjan sivuilla tapaat yritteliästä väkeä, kulttuurin tekijöitä ja erikoisia persoonallisuuksia. Valtatien varrella käydään kaupassa, notkutaan kioskilla ja vieraillaan Harakan kodeissa. Osta itsellesi tai anna lahjaksi aikamatka Leppävaaran rouheaan Harakkaan. Kirjaa myyvät Sellon Suomalainen kirjakauppa ja Espoon Yhteispalvelukeskus Sellon kirjastossa. Valtatien varrelta – aikamatka Leppävaaraan ja Lintuvaaraan V V k vi L y kijöi ä j ik i i V V k v Jousen verstaan puiset tauluviivaimet ovat vanhemmalle sukupolvelle tuttuja kouluajoilta. Alberti Clean • Apteekki Elixir • Cambridge valmentajat Sari ja Mikael Heerman • Espoon Emilia As Oy • Helsingin seudun kauppakamari • Karakallion Huolto Oy • Kauppakeskus Sello • K-Supermarket Leppävaara • Leppävaaran Galleria • Leppävaaran Laskenta Oy • Leppävaaran seurakunta • Leppävaaran Sos.dem työväenyhdistys • Viestintätoimisto Luova Ratkaisu • Musiikkiopisto Juvenalia • Orasmus Oy • Ravintola Alberga • Ravintola City Bamboo • Sellon apteekki • Terveystalo • Tiimixi Oy • Timanttiset Kulta-Aika www.lepuski.? Kannattajajäsenemme liputtavat Lepuskin puolesta, liputa sinäkin ja käytä kannattajajäseniemme palveluja. Leppävaara-seura luo yhteisyyttä alueen asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen sekä kaupungin välillä. Seura toimii aktiivisesti pitkäjänteisesti asukkaiden etujen puolesta jatkuvasti kasvavassa Leppävaarassa. Se tekee työtä vahvistaakseen asukkaiden viihtyvyyttä, kotipaikkatunnetta ja identiteettiä. Yritykset ja yhteisöt voivat olla seuran kannattajajäseniä Leppävaara-seura ry • seura@lepuski.? 0500 675 387• PL 120, 02601 Espoo www.lepuski.? Onko yrityksesi jo Leppävaara-seuran kannattajajäsen? Suur-Leppävaarassa väkeä kuin Vaasassa Pienestä Leppävaarakin on alkanut. Vielä 1900-luvun alussa kanta-Leppävaarassa asui vain 300 henkeä. Nyt väkiluku on sata kertaa suurempi. Koko suuralueella asuu lähes 70 000 henkeä. Lähin vertailukohde Suomen kaupungeista on Vaasa. Vuoteen 2050 mennessä Suur-Leppävaaran uumoillaan jo yltäneen 100 000 hengen rajan. Suuria rakennuskohteita ovat Vermo ja Kera. LEPUSKI LEPUSKI LEPUSKI LEPUSKI SUUR-LEPPÄVAARAN ASUKASLEHTI SUUR-LEPPÄVAARAN ASUKASLEHTI Päätoimittaja: Arja Salmi Leppävaara-seura ry Puh. 0500 675 387 arja.salmi@lepuski.? Vastaava toimittaja: Pirjo Toivonen Luova Ratkaisu Oy Puh. 040 53 22 907 pirjo@luovaratkaisu.? Ilmoitusmyynti: Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy Puh. 040 53 22 907 pirjo@luovaratkaisu.? tutta@luovaratkaisu.? Ilmoitusaineisto: tutta@luovaratkaisu.? Kustantaja: Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy Julkaisija: Leppävaara-seura ry PL 120, 02601 Espoo 0500 675 387 www.lepuski.? seura@lepuski.? Painopaikka: Sanomapaino Oy Jakelu ja jakelun valvonta: Helsingin Jakelu-Expert Oy, Puh. (09) 561 56 400 www.hjex.? /jakelu Jäsenmaksut: Henkilöjäsen: 15 €/vuosi Kannatusjäsen: 60 €/vuosi Leppävaara-seuran tilit: Nordea FI20 2386 1800 0251 30 Danske Bank FI24 8000 1970 2012 82 Johtokunta Arja Salmi (puheenjohtaja) Kai Fogelholm (varapuheenjohtaja) Raija Ahonen (sihteeri) Timo Haukilahti Ahti Hurmalainen Martti Jokela Juha Laakso Tapio Lipasti Kari Pietarinen Henrik Särkkä Annika Tuominen-Kalland Varajäsenet Marjatta Karjalainen Marja-Liisa Metsola Pirjo Myllys Mikke Surakka www.lepuski.? Raittikarnevaalien koordinaattori: Tapio Lipasti raittikarnevaalit@gmail.com Taloudenhoitaja: Maija Tahvanainen Kansallismuistopiirin vetäjät: Arja Salmi ja Riitta Laaksonen