Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n tiedotuslehti 1/2007 TÄSSÄ NUMEROSSA: Risu-ja kevätsiivouspäivät toukokuussa s.2 Purkit ja tölkit kiertoon s.3 Ympäristökasvatusta pienestä pitäen s.4 Vammalan jäteasemalla s.5 Lhj:n ympäristöasiat mallillaan s.6 Ongelmajätekiertue käynnistyy s.8 TERVETULOA JÄTEASEMALLE
2 Hyvä asiakkaamme. Tätä kirjoittaessani aurinko paistaa mitä hienoimmin ja ulkona lämpötila on noussut 15 asteeseen. Kevään ensimmäiset sitruunaperhoset lentelevät pihapiirissä ja mitä upein keväinen sää hemmottelee meitä loisteellaan. Nämä ovatkin niitä hetkiä, jolloin itse kukin heräämme talvihorroksesta. Mielemme virkistyvät ja monenlaiset kevätpuuhat ja askareet käynnistyvät itse kunkin pihapiirissä. Näissä merkeissä myös koko Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n henkilökunta valmistautuu palvelemaan teitä mahdollisimman hyvin jäteasemillamme sekä Kiimassuon jätekeskuksessa. Mikäli ennen käyntiänne tarvitsette opastusta ja neuvontaa pihapiireistänne löytyneiden vuosien varrella kertyneiden ”aarteiden” lajittelussa, niin ottakaa rohkeasti yhteyttä asemillemme tai KiiÄMPÄRI ON LÖYTYNYT… massuon jätekeskukseen. Myös tästä lehdestämme löydätte jo monenlaisia ohjeita ja vinkkejä kevätsiivoustanne varten. Tämä kevät on 12 toimintavuoden jälkeen Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:lle uudistumisen aikaa. Kuten voitte tästä lehdestäkin huomata, yhtiömme ilme uudistuu ja nuorentuu. Sanotaan, että kaikella on aikansa ja paikkansa. Nyt on tullut aika ”huoltaa ja uudistaa” Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:tä. Tämän uuden ”Ämpäri ympäri” lehden myötä siirrämme hyvin palvelleen Hyöty Sanomat nimen historiaan ja etsimme samalla tulevaisuuteen uutta näkökulmaa viestintäämme. Tämä uusi lehtemme ilmestyy jatkossa edeltäjänsä tapaan tilanteen ja tarpeen mukaan kerran tai kaksi vuodessa välittäen ajankohtaisia jäteteemoja uudistuneella ilmeellä ja lisääntyvällä pilkkeellä silmäkulmassa. Tämän lehden myötä alkaa samalla laajempikin muodon muutos. Ilmeen uudistaminen ei rajoitu pelkästään ulkoisen ilmeeseen, vaan samalla panostamme myös sisältöön ja erityisesti henkilöstömme koulutukseen. Henkilöstön osaamisen kautta pyrimme entisestään kehittämään ja parantamaan palvelujamme teille asiakkaille. Tällä hetkellä yhtiössämme on käynnissä mm. a s i a k a s p a l v e l u k o u l u t u s , jonka hedelmistä pääsette nauttimaan jo kevään kuluessa, entistä parempana, osaavampana ja ystävällisempänä palveluna. Hyvää ja aurinkoista kevättä kaikille ja muistakaa tyhjentää ämpärinne oikeaan paikkaan. Parhain terveisin, Immo Sundholm toimitusjohtaja
3 Vanha totuus pienistä puroista syntyvistä valtameristä pitää paikkansa myös metallinkierrätyksessä. Pelkästään pullonkorkeista kertyy Suomessa vuosittain pari miljoona kiloa metallia. Määrä vastaa 2000 perhekokoisen henkilöauton painoa. Suomessa kerätään metallia yleisesti hyvin, mutta kodin pienmetalleja vielä melko vähän. Vain noin kolmannes näistä metalleista saadaan talteen. – Meidän toimialueella kerätään valtakunnallisesti mitattuna melko hyvin pienmetallia. Varaa on tosin nostaakin kierrätysastetta ja siksi metallinkeräys on nostettu yhdeksi tavoitteeksemme, kertoo Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n tiedottaja Pasi Kaskinen. Noin puolet koko maailman metallituotannosta tehdään kierrätysmateriaalista. Kierrätyspisteeseen viety hernekeittotölkki palaa siis hyvin todennäköisesti takaisin kotitalouteen joko samassa tai toisessa muodossa. Kierrättäjän ideologiaa Forssalainen Niina Mäkelä on ahkera kierrättäjä. Hän kierrättää metallin, lasin, pahvin ja paperin. Tölkkien ja purkkien keräys käy Mäkelältä kuin luonnostaan. – Kai minun sisälläni asuu jokin pieni vihreä ihminen, joka haluaa ajatella pidemmälle huomiseen. Mäkelä kerää metallipurkit ja tölkit varastoon ämpäreihin, jotka hän tyhjentää kierrätyspisteissä kauppakäynnillä tai vaunulenkillä. – Huuhtelen purkit hyvin, rasvaisemmat vielä paremmin. Silloin niitä on mukavampi säilyttää ja kuljettaa keräykseen. Mäkelän viisihenkisessä perheessä tulee metallijätettä arviolta muovikassillinen kuukaudessa. – Lasten ollessa purkkiruokaiässä huomasin, miten paljon kierrätettävää jätettä syntyy. Lasi, metalli ja paperi veisivät aika ison osuuden omasta jäteastiasta, mikäli ne vaan heittäisi sekajätteen mukana pois. Paistinpannusta pienemmät Hyötyjätepisteiden metallinkeräysastioihin saa laittaa huuhdellut säilykeja juomatölkit, korkit, kannet, puhdistetut alumiinivuoat ja foliot sekä tyhjät ja kuivat maalipurkit. – Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että metallinkeräysastiaan voi laittaa kaikki paistinpannua pienemmät metalliesineet, tiedottaja Pasi Kaskinen summaa. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n omistajakuntien alueella kerättiin viime vuonna hyötyjätepisteissä metallia 303 tonnia eli 2,63 kiloa asukasta kohden. Tavoitteena tälle vuodelle on, että 340 tonnin raja saadaan rikki. Se tarkoittaa, että jokainen asukas lajittelee 6,5 tyhjän tonnikalapurkin verran enemmän pienmetallia hyötyjätepisteeseen. KORKKI ON TONNIN ALKU – On myös hyvä ja jopa helpottavaa tietää, että metalliesineistä ei tarvitse ottaa irti pieniä muovi-, puutai paperiosia. Eli paistinpannun saa laittaa keräysastiaan kahvoineen päivineen, eikä ruokatölkeistä tarvitse repiä etikettiä irti. Isommat metallipurkit ja esimerkiksi tyhjät maalipurkit olisi hyvä litistää ennen kierrätysastiaan laittamista. Isot metalliesineet, kuten polkupyörät, kattopellin palaset, kiukaat ja niin edelleen tulisi aina kuljettaa jäteasemalle. – Jos keräyspisteiden astioihin laitetaan paljon isoa tavaraa, ne täyttyvät heti. Hyötyjätepisteiden astiat tyhjennetään säännöllisin välein. Mikäli astiat täyttyvät liian nopeasti, olemme pyrkineet lisäämään astioiden määrää tai tyhjennyskertoja. – Meille voi aina ilmoittaa, mikäli metallinkierrätysastia täyttyy toistuvasti äärimmilleen ennen tyhjennystä jossain pisteessämme. Samoin kannattaa ilmoittaa roskaamistapauksista, jotta saamme tarvittaessa siivouspartion liikkeelle. Yhteystiedot löytyvät katoksen seinästä, Kaskinen kehottaa.
4 Ympäristökasvatus on noussut yhä tärkeämmäksi aiheeksi koulujen opetussuunnitelmissa. Loimi-Hämeen Jätehuolto ja Varsinais-Suomen Agendatoimisto järjestivät Keke-koulutuksen Loimaan seudun opettajille Maatalousmuseo Saran tiloissa helmikuun lopussa. Koulutuksen teemana oli jakaa vinkkejä koulun ympäristökartoituksen tekemiseen sekä arjen ekotekojen suunnitteluun. Varsinais-Suomen Agendatoimiston päällikkö Jaana Itälä-Laine kertoi Vihreä Lippuohjelmasta sekä oppilaitosten ympäristösertifi oinnista. Monet koulut ja päiväkodit ovat lähteneet tavoittelemaan Vihreää Lippua, mutta kevyemminkin voi päästä alkuun. Virallista ohjelmaa ei välttämättä tarvita, vaan koulu voi käyttää esimerkiksi materiaaleja, joita on saatavissa internetistä tai järjestöiltä. Vihreä lippu -ohjelma on suunnattu pääasiassa päiväkodeille ja kouluille. Ohjelmaa aloitettaessa lapsista, opettajista ja muusta henkilökunnasta koostuOPETTAJAT KESTÄVÄN KEHITYKSEN OPISSA va ympäristöraati valitsee kolmesta perusteemasta yhden, johon keskitytään ensimmäisen vuoden aikana. Jätteiden vähentäminen on yksi näistä teemoista. Lisätietoa: www.vihrealippu.fi tai www.koulujaymparisto.fi Jätehuolto mukana koulujen ympäristökasvatustyössä Loimi-Hämeen Jätehuollon tiedottajan Pasi Kaskisen mukaan jätehuolto tekee runsaasti yhteistyötä koulujen kanssa. Tyypillisesti sovimme koulun kanssa vierailun Jätekeskukseen Forssaan. Vierailun aikana kerromme lyhyesti toiminnasta ja teemme tutustumiskierroksen. Tästä mahdollisuudesta olemme saaneet runsaasti positiivista palautetta myös muilta kuin kouluryhmiltä. Vierailuryhmien lisäksi jätehuoltoyhtiö on osallistunut koulujen ympäristöpäivien lajitteluja kierrätysteemoihin. Tapahtumissa on usein käytetty Jokioisten Kuuman koulun oppilaat viettivät ympäristöpäivää viime syksynä. Päivän tuloksena oppilaat pääsivät toteuttamaan piirroksia uuden Ämpäri Ympäri lehden sivuille. Ohessa on luokan taidonnäytteitä. yhtiön omia materiaaleja kuten videoita ja lajitteluroskisharjoitusta. Viime vuonna mukana on ollut myös Hyötyjätepisteheittopeli, jossa oppilaat saavat tuntumaa miten lajittelu sujuu heittotaitojen avulla. Jätejengi muuttaa Kiimassuolle Jätehuoltoyhtiön henkilökunnan lisäksi kouluille on huhtikuun lopusta alkaen mahdollista saada vierailulle myös Jätejengi, johon kuuluvat mm. Paavo Paperi, Pipsa Biojäte ja Sikke Sekajäte. Kokonaisuudessaan Jätejengiin kuuluu yhdeksän käsinukkea, joista jokainen edustaa yhtä jätejaetta. Ihastusta herättänyt Jätejengi auttaa seuraamaan esineiden koko elinkaarta, miettimään eri materiaalien ympäristövaikutuksia ja etsimään keinoja jätteiden synnyn ehkäisyyn. Jätejengin mukana tulevien valmiiden jätejutustelujen lisäksi lapset voivat itse ideoida lyhyitä tarinoita, jotka he voivat jengin avustuksella esittää. Näin opetellaan lajittelemista forssalaisen Pihakoivun päiväkodissa. Tähän astiaan sujahtaa paristo. Aino Oja Henri Harju Suvi Mathlin
55 On maaliskuinen torstaipäivä ja kello lähestyy puolta päivää. Vammalan jäteasemalla on tavallista hiljaisempaa. Ainoastaan keräysmetallikuormaa tekevä kone pitää ääntä. Asemanhoitaja Kauko Siuko siivoaa metallikuormasta tippuneita litistyneitä purkkeja ja purnukoita. – Talvi on aina hiljaista aikaa, mutta kesää kohti kyllä vilkastuu. Aurinko kun rupeaa lämmittämään, niin jopa alkaa autoja kuormineen virrata tänne jäteasemalle, tietää Siuko. Vammalan jäteasemalle tuodaan keväänkorvalla kaikkea mitä lumen alta paljastuu: risuja, oksia, rakennusjätteitä, vanhoja romuja ja sähkölaitteita. Siuko on iloinen siitä, että elektroniikan ja sähkölaitteiden keräystä koskeva valistus on mennyt perille. Myös ongelmajätteitä osataan tuoda asemille paremmin. – Ihmiset tietävät nykyään hyvin, että vanhat televisiot, jääkaapit, hellat ja tietokoneet saa tuoda jäteasemalle veloituksetta. Sähkölaitteita tuodaan paljon, on jopa innostuttu siivoamaan autotalleja ja nurkkia vanhoista laitteista. – Vielä kun ihmiset oppisivat käyttämään hyötyjätepisteitä ja aluekeräyspisteitä oikein, Siuko toteaa ja lähtee vastaanottaman päivän ensimmäistä pienkuormaa. TYYPILLISIÄ RAKENNUSJÄTTEITÄ Energiajätettä ovat polttokelpoiset muovit, styrox, kierrätykseen kelpaamaton paperi ja pahvi sekä kyllästämätön puu (laudat, kuormalavat, vanerit, lastulevyt). Energiajätteestä tehdään kierrätyspolttoainetta voimalaitosten käyttöön. Sekajätettä ovat mm. lasija kivivillaeristeet, kipsilevyt, laatat, laastit sekä PVC-muovit (pressut, viemäriputket, muovimatot, sähköjohtojen päällysmuovi jne.). Sekajäte sijoitetaan kaatopaikalle. Rakennusja remonttityömaalla syntyy usein myös pahvia, metalliromua, vanhoja kodinkoneita ja ongelmajätteitä, joille löytyy omat lajittelupisteet jäteasemilta. Kysy tarvittaessa lisää Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:stä (03) 424 2619. Tyypillisin yksityisasiakas Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n jäteasemilla on rakentaja, remontoija ja kevätkärpäsen puraisema suursiivooja. Kotinurkkien siivoaminen on ollut viime vuosina selvässä kasvussa. Viime vuonna jäteasemilla kävi peräti 40 prosenttia enemmän yksityisasiakkaita edellisvuoteen verrattuna. Jätteiden tuominen asemille on helppoa, kunhan muistaa lajitella jo kuormaa tehdessä. Monet jätteet voi tuoda jopa täysin maksutta. LUVASSA VILKKAUTTA JÄTEASEMILLA TOIMINTAOHJEET PIENKUORMILLE: 1. Pakkaa jätteet kotona jo siten, että ne on helppo lajitella asemalla 2. Ilmoittaudu jäteasemanhoitajalle 3. Suorita maksu tarvittaessa käteisellä tai pankkikortilla 4. Lajittele jätteet omille paikoilleen Vanha keittiö ja muuta tavaraa Vammalan jäteasemalle ajaa tuttu pakettiauto peräkärryt perässä. Simo Mäkinen Vammalan kaupungin tilakeskuksesta on tuomassa vanhoja keittiökaappeja, sähkölaitteita ja wc-kalusteita. Asemanhoitaja Kauko Siuko tutkii kuormaa ja sen sisältöä. Keittiökaapit ovat siististi peräkärryssä ja muu sekalainen tavara pakettiauton tavaratilassa. – On tärkeää lajitella kuorma jo pakatessa. Lajittelu täällä päässä on sen jälkeen nopeampaa ja myös maksun ottaminen on helpompaa. Hyvin lajiteltu kuorma voi tulla jopa edullisemmaksi, Siuko sanoo. Vammalan kaupungin tilakeskuksen miehet ovat oppineita jätekuorman tekijöitä, joten myös purkaminen sujuu nopeasti. – Menihän wc-pytty ja allas sekajätteisiin?, Mäkinen varmistaa. Pakettiauton tavaratilasta löytyy wc-kalusteiden lisäksi iso kasa loisteputkia, vanhoja maaleja ja muutamia sähkölaitteita. – Nämä ovat kaikki yksityistalouksille ilmaisia jätteitä. Kannattaa siis ehdottomasti tuoda ne jäteasemalle oikeaan sähkölaitteiden ja ongelmajätteen keräyspaikkaan. Näitä ei saisi sekajätteen mukana hävittääkään, Siuko sanoo. Lajittele oikein Aivan kuten Simo Mäkisen kuorma, niin myös moni muu peräkärryn sisältö koostuu tänä päivänä rakennusjätteestä. Rakennusbuumi näkyy siis myös jäteasemilla. Suurin osa rakennustyömaalla syntyvästä jätteestä on kääremuovia, pahvia ja käsiteltyä puuta. Ne kaikki kelpaavat energiajätteeksi, jolla on pienempi käsittelymaksu kuin sekajätteellä. Peräkärrykuormien vastaanotto-ohjeet ovat energiaja sekajätteen lisäksi kaikilla jäteasemilla pääosin samanlaiset. Sähkölaitteiden ja ongelmajätteiden lisäksi myös pahvi, metalliromu ja pienet erät kyllästettyä puuta otetaan vastaan kaikkialla ilman käsittelymaksua. Pieniä eroja on muun muassa puutarhajätteessä, jota otetaan vastaan Someron ja Urjalan jäteasemaa lukuun ottamatta. Forssan jätekeskukseen voi tuoda erikseen maalamatonta tai muuten käsittelemätöntä puuta maksutta, joka muualla otetaan energiajätteenä. Tarkemmat vastaanotto-ohjeet saat soittamalla lähimmälle jäteasemallesi. Vammalan jäteasemalle tulee tämän vuoden kuluessa parannuksia energiajätteen vastaanottoon, jotta jatkokäsittelyä ja energiahyötykäyttöä saadaan parannettua. Simo Mäkinen ilmoittautumassa kuormansa kanssa Vammalan jäteaseman asemanhoitaja Kauko Siukolle. Tällä kertaa kuorma koostui pääasiassa rakennusjätteestä.
6 YMPÄRISTÖASIAT KONTROLLISSA KIIMASSUON JÄTEKESKUKSESSA Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on ollut jätehuollon edelläkävijä Suomessa. Yhtiö otti ensimmäisenä Suomessa käyttöön tiukat EU-määräykset täyttävän turvallisen jätteen loppusijoitusalueen. Yhtiö on ollut ensimmäisten mukana kehittämässä kierrätyspolttoaineen valmistusta Suomessa. Maailman ensimmäinen lasertekniikkaan perustuva televisioiden kierrätyslaitos valmistui yhteisyritykselle Forssaan. Yhtiö on myös yksi harvoista yrityksistä Suomessa, jolle on myönnetty kaksi kansainvälistä ympäristösertifi kaattia: ISO 14 001 ja EMAS. Yhtiö laatii ympäristötavoitteita ja seuraa omia ympäristövaikutuksiaan tarkasti. Ulkoinen tarkastaja varmistaa toiminnan tason vuosittain tehtävillä tarkastuskäynneillä. Hän tarkastaa myös yrityksestä ulospäin FIN-000047 Lumien sulaminen kotipihalta on suuri keväinen ihme. Tänä vuonna valkoinen peite katosi yllättävän aikaisin. Matkasimme perheen kanssa maaliskuun alussa Leville. Lähtiessämme kotoa oli täysi talvi ja palatessamme täysi kevät. Ilman ennakkovaroituksia olimme jokavuotisen paniikin edessä. Mitä kaikkea sinne lumen alle olikaan jäänyt? Sitä luulisi oppivan vuodenaikojen vaihtelut. Silti lumi sataa joka vuosi yllätyksenä ja myös sulaa yllätyksenä. Palasimme kotiin Levin matkalta myöhään illalla. Pimeydessä ei vielä ehtinyt huomaamaan muuta kuin mustan maan. Seuraavana aamuna kurkkasin ikkunasta takapihalle. Oliko puutarhastamme tullut loman aikana avomaakaatopaikka? Sitten muistin, että lehdet jäivät tosiaankin syksyllä haravoimatta. Perunanvarret tököttivät mustina kasvimaalla. Myös lasten kahluuallas jäi tyhjentämättä. Kaikki polttopuut eivät koskaan löytäneet tietään vajaan – lasten leluista puhumattakaan. Nököttipä siellä muutama muoviämpärikin keskellä pihaa, ties minkä jäljiltä. Näky oli kieltämättä lohduton. Pistin nopeasti sälekaihtimet kiinni. Päätösten ja toiminnan aika olisi vasta vahvan aamukahvin jälkeen. Punnitsin erilaisia vaihtoehtoja: teenkö tehokkaan raivauksen ja tilaan siirtolavan vai keskitynkö kestävään kehitystyöhön. Siirtolavavaihtoehto houkutti kovasti, roinaa kun oli sisäja ulkonurkissa ärsyttävän paljon. Toisaalta, olinhan luova ja järjestelykykyinen ihminen. Siispä päädyin kahden kuukauden pitkän linjan pihansiivoussuunnitelmaan. Lehtiä olisi vielä turha haravoida. Maa oli märkää ja Kiimassuon risupäivä aivan liian kaukana. Missä niitä siihen asti jemmaisi? Lasten leluja ei missään nimessä kannata kerätä, ne ovat siellä taas ympäri pihaa seuraavana päivänä. Kasvimaatakaan ei vielä pääse kääntämään, sillä pinnan alla on routaa. Pikkuhiljaa suunnitelma alkoi hahmottua: kahden kuukauden kuluttua alkaa vihertää. Jos nurmikon päästää englantilaiseen tyyliin tarpeeksi pitkäksi, romut ja lehdet hukkuvat sinne kuin itsestään. Ihan kuin olisi taas satanut pelastava lumi! No, ehkä kuitenkin tartun tarmokkaasti haravan varteen. Ämpäristä on Ampäri Ympäri -lehden kolumnipalsta, jossa vierailevat kirjoittajat kurkistavat oman ämpärinsä pohjalle. Tämänkertainen kolumnisti on forssalainen viestinnänsuunnittelija ja toimittaja Johanna Talikainen. KYLLÄ LUONTO HOITAA lähetettävien ympäristötietojen paikkaansa pitävyyden. Myös ympäristöviranomaiset ja yhtiö itse arvioi omaa suoritustasoaan säännöllisesti. Yhtiön toimitusjohtajan Immo Sundholmin mukaan näillä toimenpiteillä varmistetaan, että yhtiön miinusmerkkiset vaikutukset olisivat mahdollisimman pieniä ja positiiviset vaikutukset puolestaan mahdollisimman suuria. Jätekeskuksen suojarakenteiden avulla ja säännöllisen tarkkailun perusteella emme ole aiheuttaneet muutoksia lähiympäristössä. Puolueettoman näytteenottolaboratorion mukaan kaatopaikan vaikutuksia ei ollut näkyvissä missään lähes paristakymmenestä näytteenottopisteestä alueen ulkopuolella. Pölykään ei pääse mittausten mukaan kulkeutumaan alueen ulkopuolelle, Sundholm kertoo. Nämä mittaukset vahvistivat, että tekemämme rakenteet ja investoinnit turvallisuuteen ovat olleet oikeita. Seurannan avulla pystymme reagoimaan tarvittaessa nopeasti. Parin vuoden takaisesta jätevesipumppaamon vaurioitumisesta johtunut hetkellinen pitoisuuksien kasvu alueen eteläpuoleisella suoalueella on korjaustoimenpiteiden avulla korjaantunut. Positiivisina vaikutuksina pyrimme lisäämään jätteiden hyötykäyttöä, jäteasemilla käyntiä ja lajittelua. Jäteaseman kävijämäärien kasvu on ylittänyt tavoitteemme. Hyötyjätteissä pienmetallin osalta emme ole puolestaan pysyneet tavoittelemallamme kasvuuralla, Sundholm summaa viime vuoden tuloksia. 223 296 314 309 303 340 50 100 150 200 250 300 350 400 2002 2003 2004 2005 2006 2007 T Jäteasemien kävijämäärät hlöä 10 800 11 800 13 900 19 400 14 600 5000 10000 15000 20000 2003 2004 2005 2006 2007 Hlöä Pienmetallin määrä hyötyjätepisteessä ” Jäteaseman kävijämäärien kasvu on ylittänyt tavoitteemme. Hyötyjätteissä pienmetallin osalta emme ole puolestaan pysyneet tavoittelemallamme kasvu-uralla.”
7 Loimi-Hämeen Jätehuollon laskuttamat ekoja aluekeräysmaksut ovat viime vuosina pysyneet lähes muuttumattomina. Varsinkin jätehuollon perusmaksuun eli ekomaksuun ei ole tullut korotusta aiemmin. Aluekeräysmaksua tarkistettiin viimeksi kolme vuotta sitten. Maksut eivät enää vastanneet kustannuksia, koska polttoaineen hinta ja yleinen kustannustason nousu ovat nostanut sekä kuljetusettä käsittelykustannuksia. Aluekeräysmaksuissa huomioidaan nyt EKOJA ALUEKERÄYSMAKSUISSA MUUTOKSIA myös vuonna 2005 tehty viimeisin jäteveron korotus, joka nosti nimenomaan käsittelyn hintaa. Jätemaksujen nostaminen mahdollistaa jatkossa palvelutason ylläpitämisen ja myös kehittämisen. Yhtiö voi paremmin toteuttaa asiakkaiden toivomia lisätyhjennyksiä jätepisteissä. Ekomaksutuotoilla järjestetään kuntiin lakisääteiset peruspalvelut, kuten hyötyjäteja ongelmajätehuolto sekä neuvonta. Tämä jätehuollon perusmaksu lähetetään kaikille vakituisille Ympäristöalan yritykset Forssassa ovat niittäneet mainetta innovatiivisella toiminnallaan. Viimeisimpänä tunnustuksena tästä forssalaisia ympäristöalan yrityksiä ja organisaatioita edustavalle Envitech-klubille myönnettiin Kanta-Hämeen InnoSuomi-palkinto vuoden 2006 päätteeksi. Loimi-Hämeen Jätehuolto on ollut aktiivisesti kehittämässä klubin toimintaa ja yhteistä toimintamallia. Envitech-alueen palkittu toimintamalli ja ympäristöpalveluiden tarjonta ovat esillä internet-sivuilla: www.envitech.fi Kylmäkosken kunnan alueella siirryttiin huhtikuun alussa kotitalouden sekajätteen keräyksessä isoista jätekonteista kiinteistökohtaisiin pienempiin jäteastioihin. Isot vihreät jätekontit poistuivat jätepisteistä muutoksen myötä. Muutos koski niitä kiinteistöjä, jotka ovat mukana Loimi-Hämeen Jätehuollon aluekeräysjärjestelmässä. Muutos ei koske kiinteistöjä, joilla on oma jätteenkuljetussopimus alueella toimivan kuljetusyrityksen kanssa. Kiinteistökohtainen aluekeräys on ollut käytössä jo Akaan kaupungin alueella parin vuoden ajan. Järjestelmä on vähentänyt selvästi pisteiden roskaantumista ja palvelu on muuttunut oikeudenmukaisemmaksi, kun astioihin ei kerry enää muiden kuin jätemaksun maksaneiden jätteitä. Myös suuremmat jäte-esineet ovat kulkeutuneet entistä tehokkaammin suoraan jäteasemalle. ENVITECH-KLUBILLE INNOSUOMI-PALKINTO JÄTEKONTIT ASTIOIHIN ja vapaa-ajanasunnoille jätehuoltoyhtiön omistajakuntien alueella. Ekomaksut nousivat vuoden alusta 1-1,5 euroa kotitaloutta kohden kiinteistön käyttötarkoituksesta riippuen. Aluekeräysmaksuilla järjestetään puolestaan jätehuolto niille kiinteistöille joilla ei ole omaa jätekuljetusta. Aluekeräysmaksu nousi vuodelle 2007 7-16 euroa kiinteistön käyttötarkoituksesta riippuen. UUTTA! Uusi nettiosoite www.lhj.? Uudet sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@lhj.? Henkilökohtaiset puhelinnumerot muuttuvat 0440-alkuisiksi toukokuun loppuun mennessä. Keskuksen puhelinnumero pysyy samana (03) 424 2600. Neuvonnan yhteydet: puhelin (03) 424 2619 neuvonta@lhj.? muutoks kos kiin oma mus al tusyrity Kiint keräys Akaan parin v telmä on pisteiden palvelu o denmukai hin ei ker jätemaksun tä. Myös su ovat kulkeu kaammin su en at on n. ee a u a a Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on saanut uuden ilmeen. Uuden tunnuksen ja ilmeen on suunnitellut forssalainen mainostoimisto Mainossatama Oy. Samalla uudistuvat myös Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n internetosoite, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot Innosuomi-palkintoa vastaanottamassa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n tiedottaja Pasi Kaskinen (vas.), ja toimitusjohtaja Immo Sundholm sekä Envor Group Oy:n toimitusjohtaja Mika Laine.
Perinteisellä keräyskiertueella kerätään maksutta kotitalouksien ja maatilojen ongelmajätteet. Keräys on suunnattu kotitalouksille eikä yritysten ongelmajätteitä oteta vastaan. Tempauksessa ei oteta vastaan myöskään sähköja elektroniikkalaitteita, vaan niiden vastaanottopaikka on jäteasemilla. Tuo keräykseen: öljyt, öljynsuodattimet, akut, paristot, loisteputket, maalit, liuottimet, torjunta-aineet, ym. ongelmajätteet. Kun öljyjätteen eräkoko on vähintään 1000 litraa, öljyt noudetaan aina tilattaessa, 400-1000 litran erät noudetaan alueelle suuntautuvien muiden noutojen yhteydessä. Noudosta kannattaa sopia suoraan Ekokem Oy:n öljyjätepalvelun kanssa, puh. 010 7551 576. Toimita pienemmät öljyerät tempaukseen tai jäteasemalle. Öljytynnyreitä ei voi jättää keräykseen vaan ne on vietävä halkaistuina tai molemmista päistä avattuna jäteasemalle. ONGELMAJÄTTEEN KERÄYSTEMPAUS VALMIINA LÄHTÖÖN 16.15-16.45 17.00-17.30 17.45-18.15 18.30-19.00 19.45-20.15 16.45-17.15 17.30-18.00 18.15-19.15 19.30-19.45 17.30-18.00 18.15-19.00 19.15-19.45 16.00-16.30 17.15-18.00 18.15-19.15 17.15-17.45 18.00-18.30 19.00-19.30 19.45-20.15 20.30-21.00 17.00-17.45 18.30-19.30 19.45-20.15 15.30-16.00 16.30-17.00 17.30-18.00 18.45-19.15 19.30-20.00 20.30-21.00 16.30-17.15 18.00-18.45 19.00-19.45 14.30-15.00 16.00-16.30 17.00-17.30 17.45-18.15 16.00-16.30 16.45-17.15 17.45-18.30 18.45-19.15 19.30-20.00 16.00-16.30 16.45-17.15 18.00-18.30 18.45-19.15 19.30-20.00 15.00-15.45 16.30-17.00 17.15-17.45 18.30-19.15 19.30-20.00 20.15-20.45 14.00-14.30 14.45-15.15 15.30-16.00 17.00-17.30 17.45-18.15 18.45-19.15 19.30-20.00 16.45-17.30 17.45-18.30 18.45-19.30 15.00-15.45 16.15-16.45 17.45-18.30 19.00-19.45 15.00-15.45 16.00-17.00 17.15-18.00 18.15-19.00 19.30-20.00 15.00-15.45 16.00-16.30 17.00-17.30 18.00-18.45 19.00-19.30 16.00-16.30 17.00-17.45 18.30-19.15 16.00-16.45 17.00-17.30 17.45-18.45 16.00-16.30 17.00-17.30 18.15-18.45 19.00-19.45 16.00-16.45 17.15-18.00 18.15-18.45 19.15-19.45 16.00-16.45 17.00-17.45 18.00-18.45 19.15-20.00 15.00-15.30 16.00-16.30 16.45-17.15 18.15-19.00 19.15-19.45 Forssa ma 14.5.2007 ent.Suonpään kauppa Pietilän kauppa, Koijärvi Matkun Teräsrakenteet Oy Peräjoen Kylätalo Vieremän Uitontien risteys Arajärvi Heikki Tmi, Arajärvenkuja2, Tori Nahkialan koulu Ellilän Kievari, Tyriseväntie Koskenkyläntien kuormausalue Keskustan ala-aste, parkkipaikka Rasin koulun piha Kakkostien levähdyspaikka Venäjän kenttä Seurojentalo Kari-Matti Heikkilä, Murronkulmantie 206 Vaulammin Urheilutalo Kalakosken ala-aste ent. Minkiön kyläkauppa Latovainion urheilukenttä Ypäjänkylä, Seurojentalo Ypäjän paloasema, keskusta Forssantie, Palikkalan levähdysalue Toijala ti 15.5.2007 Viiala ke 16.5.2007 Humppila pe 18.5.2007 Jokioinen ma 21.5.2007 Ypäjä ti 22.5.2007 Punkalaidun ke 23.5.2007 Pohjoisseudun nuorisoseurantalo K-Huoltopiste Koskioinen Ky, Urjalantie 621 Kiertolan koulu, Murronharjuntie 890 Parkkipaikka Kauppakadun ja Puistotien kulmassa Majatalo Hiidenhelmi, ent.vanhainkoti Kanteenmaan koulu Pajulan koulu Pitkäjärven koulu Ollilan koulu Häntälän koulu Terttilän koulu Oinasjärven koulu Somerniemen torin paikoitusalue Portaan ent. kyläkauppa Liesjärvi, työväenyhdistyksen talo Letkun Puoti Riihivalkaman koulu Torro, Sohkasen kuivuri Saaren koulu Manttaalitalo Teuron koulu Susikkaan kylätalo Neste, Kaukjärvi Somero to 24.5.2007 Somero pe 25.5.2007 Tammela ma 28.5.2007 Tammela ti 29.5.2007 Urjala ke 30.5.2007 Kylmäkoski to 31.5.2007 Halkivaha, Seuraintalo Urjalankylä, Kaunisto Puolimatkan ala-aste Lasitehtaan parkkipaikka Menonen, VPK Paloasema Riisikkala/Tapiola Sotkia, Nuorisoseuraintalo Elecster, Sontulantie 382 Kirkonkylän ala-aste Savikoski, Kari Ruokolan kuivuri Maanmiesseurantalo, Taipaleentie Asemakoulun piha Kiikoisten Stl, Kiikostentie 8 Kiikoisten SEO, Jaarantie 11 Jorma Jalonen, Nimenmaantie 785 Ratakatu, P-alue, jäähallia vastapäätä Karkun koulu Ellivuoren tienhaara, Shell Illon koulu. alakenttä Kiimajärven kylätalo Äetsän koulu ja Sarkia-lukio Vähähaaran kotiseututalo Peuhula, tori Keikyän koulu Kahvila Karoliina Autokorjaus, J. Hulsi, Tammiaistentie 117 Kiikoinen pe 1.6.2007 Vammala ma 4.6.2007 Äetsä ti 5.6.2007 Alastaro ke 6.6.2007 Oripää to 7.6.2007 Mellilä pe 8.6.2007 Asko Aalto, Rannantie 155 Keskusta, Siwa Palkeispirtti Myllykylä, Saarelaisen kuivuri Latvan koulu Paloasema Pentti Oksasen tila Isoperän ala-aste Mellilän keskusta, rata-alue Keskusta, Paloasema Hongiston kylä, Pohjolan tienhaara Koivukylä, Eino Saarinen Teboil, Koskentie Hirvikoski, kunnan varasto Kojonkulma, Kojontupa Orisuo, Kerhotupa Metsämaa, Kalliohovi Niinipirtti Pappinen, Eskolan kuivuri Piltola, Hulsin piha Kauhanoja, Lieskiven paja Heinijoen koulu Rannanmäen levähdys/ parkkipaikka Pentti Peltolan kuivurin piha Kirkonkylä (keskustori) Paimenmäki, Keihäskoski Koski ma 11.6.2007 Loimaa ti 12.6.2007 Loimaa ke 13.6.2007 Yläne to 14.6.2007 ONGELMAJÄTETEMPAUSAIKATAULU 2007 Toimitus: Pasi Kaskinen, LHJ Elviira Hakkarainen, LHJ Marianne Laukkanen, LHJ Johanna Talikainen, Mainossatama Oy Kuvat: Johanna Talikainen, Mainossatama Oy Mira Valjakka, Mainossatama Oy Antti Raita Heidi Cavén Ulkoasu ja taitto: Mira Valjakka, Mainossatama Oy Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n tiedotuslehti kotitalouksiin ja yrityksiin Painopaperi: Stora Enso Solaris Press 65 g/ m² Paino: Priimus Paino Oy, Loimaa Painos: 68 000 kpl Jakelu: Suomen Posti Oy huhtikuu 2007 8