Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n tiedotuslehti 1/2009 Ju lk in en ti ed ot e, ja et aa n ka ik ki in ta lo uk si in TÄSSÄ NUMEROSSA: KIERRÄTYS ON SEIKKAILU KÄTMÄN PELASTAA MAAILMAN S.4 Kompostista kukkamultaa s.3 Someron jäteasemalla s.5 Perusteellisen kierrättäjän kolumni s.6 Roskista dieseliä s. 6 Ongelmajätteet talteen s.7-8
2 Viime vuonna tekemässämme tutkimuksessa saimme hyvää palautetta omasta onnistumisestamme. Yli 1 000 palveluitamme käyttänyttä henkilöä vastasi kyselyyn, jossa 75 % vastaajista totesi palvelun kuvastavan toimintaamme hyvin tai erittäin hyvin. Toimialojen välisessä toisessa tutkimuksessa jäimme kuitenkin vielä jälkeen pankki-, tietoliikenneja media-alan yrityksistä. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa ja kehittää entisestään palveluitamme ja parantaa niistä muodostuvaa mielikuvaa. Perusjätehuollon palvelujen kehittäminen ja oman suoritustasomme seuraaminen on jatkuvaa. On hienoa huomata, että palvelujen käyttö on vuosien mittaan kasvanut tasaisesti oikeastaan kaikissa aihealueissa. Viime vuonna erityisesti jäteasemien ja biojätekeräyksen kehitys oli Immo Sundholm toimitusjohtaja ilahduttavaa. Jäteasemilla asiakasmäärä on yli tuplaantunut vuodesta 2005 vuoteen 2008. Kasvua viime vuonna oli yli 20 prosenttia. Yhtiömme järjestämään biojätekeräykseen on kertynyt materiaalia vuosi vuodelta enemmän. Viime vuonna kertymä kasvoi kahdeksan prosenttia samaan aikaan, kun muun yhdyskuntajätteen määrä väheni. Lajitteluaktiivisuuskin on siis parantunut. Palvelujen tarjoamisen lisäksi keskeinen osa toimintaamme on jätteiden mahdollisimman korkea hyödyntäminen. Viime vuonna otimme jälleen suuren harppauksen eteenpäin, kun hyötykäyttöaste nousi 39:stä 47 prosenttiin yhdyskuntajätteiden osalta. Suurin vaikutus parempaan tulokseen oli kierrätyspolttoaineen parempi menekki parin heikomman vuoden jälkeen. Keväällä valmistuvan biodiesellaitoksen myötä odotettavissa on hyötykäytön paraneminen entisestään. Tällöin pystymme ohjaamaan vaikeasti hyödynnettävää kotitalousjätettä dieselpolttoaineen valmistukseen. Toivottavasti teillä on hetki aikaa viettää lehtemme parissa ja tutustua monipuoliseen palvelutarjontaamme. On hyvä tietää mistä saa apua kierrätykseen ja jätehuoltoon liittyen silloin kuin tarve itse kullekin muodostuu. Autamme ja annamme mielellämme lisätietoa puhelimitse, sähköpostilla ja internet-sivuillamme. Oikein hyvää kevättä kaikille. Tervetuloa käyttämään ympäristöystävällisiä ja paikallisia jätehuoltopalvelujamme. PAREMPAA PALVELUA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Viime vuonn tutkimuksessa palautetta om tamme. Yli 1 me käyttänytt kyselyyn, joss totesi palvelu mintaamme hyvin. Toim toisessa tutki kuitenkin vie ki-, tietoliiken yrityksistä. T hyvä jatkaa ja tään palveluit niistä muodos Perusjätehuol kehittäminen tustasomme jatkuvaa. On että palve vuosien nut tas kaikis Vii s (alle 2m³)
3 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kiimassuontie 127 30420 Forssa vaihde (03) 424 2600 Toimitus: Pasi Kaskinen, LHJ Johanna Talikainen, Mainossatama Oy Anne Ylitalo, Mainossatama Oy Kuvat: Pasi Kaskinen, LHJ Johanna Talikainen, Mainossatama Oy Anne Ylitalo, Mainossatama Oy Piirrokset: Petra Heikkilä Ulkoasu ja taitto: Mira Valjakka, Mainossatama Oy Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n tiedotuslehti kotitalouksiin ja yrityksiin Painopaperi: Stora Enso Solaris Press 65 g/ m² Paino: Priimus Paino Oy, Loimaa Painos: 80 000 kpl Jakelu: Suomen Posti Oy huhtikuu 2009 Sanni Ojala asuu poikaystävänsä kanssa omakotitalossa Urjalan keskustan tuntumassa. Kahden aikuisen taloudessa ei synny jätettä siinä määrin kuin esimerkiksi lapsiperheissä, mutta Sanni tietää, että oikea lajittelu ja kierrätys säästävät sekä luontoa että kukkaroa. – Meillä esimerkiksi riittää, että keräysastia tyhjennetään kerran kuussa. Biojäte, kuten ruuantähteet, hedelmien ja vihannesten kuoret ja kahviporot menevät pihalla olevaan uuteen kompostiin. Metalli, lasi ja keräyspaperi lajitellaan ja viedään alle kilometrin päässä sijaitsevaan keräyspisteeseen, Sanni kertoo. Hän toteaa, että jätteiden kierrätys ja kompostointi on tuttua jo lapsuudesta. – Isä on ekoihminen ja meillä on aina ollut kotona kompostori. Kyllä nämä tavat periytyvät aika pitkälle lapsuudesta ja tuKIERRÄTYS PIENI SUURI ASIA Urjalassa asuvan Sanni Ojalan kodissa kierrätysasiat ovat hyvin hanskassa. Lastentarhanopettajaksi opiskeleva nuori nainen on omaksunut jätteiden lajittelun jo lapsuudenkodistaan. – Se vaatii pientä vaivaa ja totuttelua, mutta uskon, että sillä on merkitystä. levat ihan luonnostaan. Hän kannustaa kaikkia, myös nuoria, kierrätykseen. – Välillä sydäntä raastaa, jos näen, että joku laittaa kaikki jätteet sekaisin. Saatan tästä jopa huomauttaa, vaikka en mitenkään fanaattinen olekaan, Sanni naurahtaa ja lisää, että on saanut poikaystävänsäkin omaksumaan kierrätyksen salat. Ravintoa kukkamaalle Kotitalouksien jätteiden lajittelu on yleistynyt. Myös lajiteltavat jätteet ja jätelajit lisääntyvät. Kuluttajalle on nykyisin tarjolla runsaasti erilaisia lajitteluun tarkoitettuja astioita ja varusteita. Tarvitaan vain tietoa siitä, miten sen voi järjestää mahdollisimman vaivattomasti. Sannin keittiökaapista löytyy omat astiansa sekajätteelle ja biojätteelle. – Käytän hajoavaa biojätepussia, jota joskus vahvistan saViiden huoneiston ja sitä suurempien taloyhtiöiden pihalla on ruskea biojäteastia, johon biojätteet voi lajitella. Astia on mahdollista saada omakotitaloalueille tai pienempiin taloyhtiöihinkin. Omakotitaloissa yleisin keino on hankkia kuitenkin oma haittaeläimiltä suojattu lämpökompostori. BIOJÄTE Ruoantähteet, hedelmien ja vihannesten kuoret ja kasvinosat Kahvin porot ja teen lehdet suodatinpapereineen Kananmunankennot ja munankuoret Paperipyyhkeet Kukkamulta hdolaBiojäteastiaan tai kompostoriin nomalehdellä. Paperia ja pahvia käytetään sytykkeenä takassa. Noin kolmannes kotitalousjätteen painosta on eloperäistä jätettä. Kompostijätteen lajittelun tarkoituksena on vähentää kaatopaikalle toimitettavan sekajätteen määrää ja helpottaa jätteen käsittelyä. – Odotan jo innolla lämpimien ilmojen tuloa, jotta uusi kompostori saadaan käyntiin. Sieltä saa sitten hyvää ainesta vaikka kukkamaalle, Sanni iloitsee. EI Muovia tai muovitettua paperia (sekajäte) Tuhkaa tai imurin pölypusseja (sekajäte) Tekstiiliä tai vaippoja (sekajäte) Vinkki: Pakkaa biojäte paperiin tai biojätepussiin. Älä laita nestemäistä jätettä biojäteastiaan. Omakotikiinteistöllä on mahdollisuus liittyä myös biojäteen erilliskeräykseen. keräyksestä kiinnostuneille suositellaan muutaman perheen yhteistä biojätesastiaa. Kysy lisää LHJ:n neuvonnasta (03) 424 2619 tai neuvonta@lhj.?
4 Loimi-Hämeen Jätehuolto on kehitellyt yhdessä Forssan Wahren-keskuksen kanssa uutta luokkaretki-ideaa koululaisille. Wahren-keskuksen aloitteesta käynnistyneen projektin tavoitteena on tarjota koululaisille tietoa ympäristöasioista ja samalla kasvattaa heitä siihen, että roskistakin voi syntyä jotain hyödyllistä ja jopa kaunista. Projekti tukee samalla LHJ:n ympäristökasvatukselle asettamia tavoitteita. Wahren-keskuksessa majaansa pitävän kuvataidekoulun johtava opettaja Teija Lauronen on kehitellyt luokkaretkiteemaa ja siihen uusia työskentelyideoita. Kiimassuon osaamisen hyödyntäminen on ollut mielessä jo pidempään. Nyt tuli sopiva hetki viedä aihetta eteenpäin. Vielä kun saimme Loimi-Hämeen Jätehuollosta tähän hyvän yhteistyökumppanin, niin saamme testattua luokkaretkiajatusta jo konkreettisesti tämän kevään aikana. Laurosen mielessä oli luoda mielenkiintoinen hahmo ja taKIERRÄTTÄÄ KOULULUOKKIA KIIMASSUOLLA rina, jonka ympärille voitaisiin saada kiinnostava ja kasvattava kokonaisuus. Saimme Petra Heikkilän luomaan hahmon tarinalle. Hahmolle luodaan oikea rooliasu, jonka ryhmän vetäjä voi pukea päällensä. LHJ:lta saamme puolestaan mahdollisuuden tutustua kierrätykseen ja käsittelyyn sekä erilaisia kierrätysmateriaaleja työstettäväksi. Luokkaretkellä vieraillaan LHJ:n Kiimassuon jätekeskuksessa ja sieltä saadut materiaalit käytetään hyödyksi kuvataidekoulun tiloissa kehräämöllä. Materiaaleista voi syntyä esim. koruja, avaimenperiä tai veistoksia. Retki on mahdollinen mille tahansa LHJ:n osakaskuntien koululle. Yhtiöllä on ajatuksissa myös tukea retkiä ensi lukuvuoden aikana. Wahren-keskuksella siintää ajatuksissa laajentaa ajankohtaista luokkaretkiteemaa valtakunnan tasolle. Puitteet hienolle kierrätyselämykselle ovat ainakin kunnossa. KÄTMÄN, KISSAMIES, JONKA AVULLA MAAILMA PELASTUU Minä olen Kätmän, kissamies. Haluatko kuulla tarinani? Olin aluksi aivan tavallinen Kissalan kolli. Asuin roskalaatikossa. Kätevillä käpälilläni kokosin kotilaatikkooni romuista hienoja huonekaluja. Sisustus kylläkin vaihtui jatkuvasti, sillä roskakuski tyhjensi roskiksen joka viikko kaatopaikalle. Ihmettelin, miksi ihmiset heittävät niin paljon jännittäviä tavaroita roskiin! Tyhjennyksistä huolimatta romua tuli niskaan niin paljon lisää, että minulla alkoi olla ahdasta. Päätin etsiä uuden kodin. Kuljin kaupungilla koreana ja minua luultiin rikkaaksi. Hassua! Kukaan ei huomannut, että koristeeni olivatkin romuista tehtyjä. Päädyin aikani kuljettuani Kehräämölle Forssaan. Tullessani luulin, että Kehräämö on paikka, jossa on paljon kehrääviä, tyytyväisiä kissoja. Olin väärässä. Kehräämö on saanut nimensä siitä, että siellä on ennen vanhaan kehrätty ison kangastehtaan lankaa. Nykyään Kehräämöllä toimii kuvataidekoulu. Maukaisin hämmästyksestä, kun kurkistin opiston ovesta sisään! Oli avaraa tilaa ja paljon taidetarvikkeita. Mutta kun tutustuin ihmisiin, jotka tykkäävät taiteesta ja käsillä tekemisestä, kuulin että heiltä puuttui jokin. Ja se jokin oli juuri minä, romujen asiantuntija! Olin vähän ihmeissäni mihin taideihmiset muka tarvitsevat roskiskissaa. Mutta niin se vain oli. Minulle annettiin tärkeä tehtävä: sain alkaa ohjata lapsia ja nuoria romujen maailmaan! Harteilleni kiedottiin taikaviitta ja samalla muutuin superkissaksi. Viitallani lensin Kiimassuon jätekeskukseen kartoittamaan romutilannetta. Ja rompettahan riittää! Kaatopaikalle joutuneille romuille voi antaa uuden elämän. Te lapset voitte taiteilla niistä vaikka mitä, samaan tapaan kuin minä roskalaatikossa asuessani. Tulkaa kanssani tutkimaan, mihin romut roskiksesta päätyvät. Keksitään yhdessä, mitä niistä voisi tehdä! Petra Heikkilä KÄTMÄN Kätmän hahmon ja tarinan luoja on tamperelainen kuvataiteilija ja kuvan tekijä Petra Heikkilä. Tammelasta lähtöisin olevalla Petralla on julkaistuna jo yhdeksän kuvakirjaa, joista kahdeksan on suunnattu lapsille. Kierrätyksestä ja retroilusta on muodostunut Petran perheessä elämäntapa. Kirpparit, ostoja myyntiliikkeet sekä erilaiset romukaupat ovat erinomaisia paikkoja tehdä hienoja löytöjä. Etenkin huonekalut ja vaatteet kiinnostavat. Ja tietenkin kestovaipat ovat lapsiperheessä muun kierrätyksen lisäksi hyvä tapa vähentää jätemäärää. Kierrätys on ollut aiheena mukana Petran aiemmissakin töissä. Kätmänin avulla hän toivoo herättävän ajatuksia tavaroiden tarpeellisuudesta. Jokainen voisi miettiä niitä tavaroita joita omistaa. Onko uuden hankkiminen aina välttämätöntä vai voisiko vanhasta taikoa vielä jotain uutta. LHJ on mukana edistämässä kestävää kulutusta Katso parhaat vinkit: www.kelaahanke.? sisään! Oli avara kun tutustuin ihm tekemisestä, k oli juuri mi meissäni kiskissaa. tärkeä te romujen viitta ja lensin romuti paikal eläm mi ko m tä
55 Kysy Rakentajan jäteopasta jäteasemilta tai Loimi-Hämeen Jätehuollon neuvonnasta. Myös verkkopalvelusta osoitteesta www.lhj.? löytyy kattavat lajitteluohjeet. Jäteasemat Kiimassuon Jätekeskus Kiimassuontie 127, Forssa, (03) 424 2620 Avoinna ma-pe 7-18, touko-elokuu joka la 9-13 Akaan jäteasema, Hirsikangas Hämeentie 521 Toijala, (03) 542 2851 Avoinna ma 11-20, ti ja to 11-18, pe 12-16 Sastamalan jäteasema Pesurinkatu 179, (03) 511 5831, Avoinna ma-pe 11-18 Loimaan jäteasema Kirveskallio, Myllykyläntie (02) 763 2713, Avoinna ma 14-18, ti-pe 7.30-12.30 Someron jäteasema Salontie 91, GSM 050 586 7878, Avoinna ke 14-18 ja pe12-18 Urjalan jäteasema Järveläntie 30, GSM 050 402 1693 Avoinna ke 12-18 ja pe 8-11 Kaikki jäteasemat ovat auki touko-syyskuussa kk:n 1. la 9-13. Somerolaisen Rajalan perheen auto peräkärryineen kaartaa Someron jäteaseman pihalle. Vastassa on asemanhoitaja Pekka Drockila, joka kysyttyään lastin sisältöä neuvoo ajamaan sekajätelavan ja energiajätelavan väliin. Mika Rajala vetää työvaatteet ylle, hanskat käteen ja ryhtyy purkamaan kuormaa. – Kumpaan astiaan kipsilevy taas kuuluikaan, Rajala huikkaa. – Sekajätteeseen, Drockila sanoo, ja heittää malliksi kipsilevyt oikeaan jätelavaan. Asemanhoitaja auttaa mahdollisuuksien mukaan kuormien purkamisessa ja neuvoo oikeassa lajittelussa. – Kuorma kannattaa lajitella jo kotona niin, että purkaminen on mahdollisimman helppoa. Jos on epävarma jätteiden lajittelusta, meille voi aina soittaa ja kysyä, asemanhoitaja Pekka Drockila sanoo. Loimi-Hämeen Jätehuollon sivuilta löytyy kattavat ohjeet kaikkien jätteiden lajitteluun. Rakentajia varten on myös oma painettu jäteopas. Sitä saa jäteasemilta ja tilaamalla Loimi-Hämeen Jätehuollon neuvonnasta. Rapatessa roiskuu Rajalan perheen peräkärryssä on tyypillistä rakennusjätettä: kipsilevyjä, lastulevyä, lasivillaa, tyhjiä maalipurkkeja, liisteriä, sementtiä, laudanpätkiä, kattotiiliä ja erilaisia kannuja ja kanistereita. – Kotitalousjätteiden lajittelu on täysin hanskassa. Lajittelemme niin paljon kuin vain pystymme, mutta tällaisissa eritysjätteissä tietämyksemme on vähän huonompi, toteaa Sanna Rajala. Rajalat laajentavat parhaillaan talousrakennusta, johon tulee autotallit ja varastotilaa. – Vielä ei ole valmista, autot ovat edelleen pihassa. – Jätettä syntyy yllättävän paljon. Olemme kuitenkin kuljettaneet jätteet peräkärryllä sitä mukaan kun sitä tulee. Isommalle lavalle emme ole nähneet tarvetta, Sanna Rajala kertoo. Peräkärry tai pakettiauto riittää usein pienrakentajan käyttöön. Isommissa projekteissa voi vuokrata paikalliselta jätekuljetusyhtiöltä lavan rakennusjätteitä varten. Jos on mahdollista, rakennusjätteet voi lajitella omalla pihalla eri jätetyyppeihin, jolloin voi tuoda koko kuormallisen yhtä jätetyyppiä kerrallaan. Ongelmallisia jätteitä Rajaloiden kuormassa on mukana myös ongelmajätteitä. Maalit, liimat, lakat ja ohenteet kuuluvat kaikki ongelmajätteisiin. – Onko täällä astiassa sitä mitä päällä lukee, asemanhoitaja kysyy Mika Rajalalta. Ongelmajätteissä tärkeintä on säilyttää ja tuoda ne jäteasemalle alkuperäispakkauksissa. Ongelmajätteitä ei saa myöskään yhdistellä keskenään. – Jos eri liuottimia ja maaleja tai happamia ja emäksisiä sekoittaa keskenään, voi tietämättään valmistaa vaikka räjähtävää PERÄKÄRRY ON LASTATTU Siisti työmaa siivittää rakentamista. Hyvä suunnittelu heti rakennusja remonttiprojektin alussa helpottaa kummasti lajittelua ja pienentää jätehuollon kustannuksia. ainetta, Pekka Drockila sanoo. – Ongelmajätteitä ei saa myöskään pakata elintarvikepakkauksiin, sillä liuottimet ja muut aineet voivat sulattaa pakkauksen. Kun ongelmajätteet ovat omissa pakkauksissaan, se helpottaa myös niiden käsittelyä jäteasemalla. RAKENNUSJÄTTEELLÄ Aino ja Emmi Rajala ovat innolla mukana perheen rakennusprojektissa. Kuorman purkaminenkin on hauskaa puuhaa. Peräkärry kannattaa lastata huolella ja lajitellusti. Se helpottaa purkamista ja hinnoittelua jäteasemalla. Energiajäte on edullisempaa kuin sekajäte. Ongelmajätteet saa tuoda jäteasemalle veloituksetta. Säilytä ja tuo ongelmajätteet aina omissa pakkauksissaan.
6 Viron juuri itsenäistyttyä tein työmatkan Saarenmaalle Turun seudun kollegoitten kanssa. Poikkesimme matkalla Tallinnassa tapaamassa paikallisen ympäristöministeriön virkamiestä. Hän kertoi vierailleensa vastikään Turussa ja ihailleensa kaupungin jätteenkierrätyspisteitä, joissa oli omat säiliönsä paperille, lasille ja metallille. – Me olemme jätteen hyödyntämisessä täällä kovasti perässä, totesi virkamies murheellisena murteellisella suomenkielellä. Matkan myöhemmässä vaiheessa saimme huomata, kuinka taloja remontoitiin ahkerasti. Rakennustarvikkeista oli pulaa. Jätelauta käytettiin tarkasti hyväksi ja naulatkin kiskottiin laudoista ja suoristettiin uudelleen käytettäväksi. Saarenmaalla kävimme Kuressaaren kaatopaikalla ja siellä emme havainneet juuri muuta kuin hylätyn autonromun, tyhjän samppanjapullon ja puurimoista tehdyn kaljakorin. Ministeriön virkamiehen sanat kummastuttivat. Kierrätyskö ei muka toiminut. Muistelen lapsuuttani 60-luvulla. Kotitaloni tontin nurkassa oli oma kaatopaikka, jota kutsuttiin likakuopaksi. Meillä ei ollut portin pielessä jäteastiaa puhumattakaan jätteenkuljetuksesta. Joskus, kun jotain erityisempää jätettä jäi, se vietiin itse keskustan kaatopaikalle, jonka paikalle sittemmin tehtiin asuntoalue. Siihen aikaan ei oltu niin tarkkoja. Kaatopaikalle vietiin myrkyt ja akutkin. Ongelmajätteen käsitettä saati käsittelypaikkaa ei silloin vielä ollut. Tontillamme jätehuollon virkamiehenä hääri mustavalkoinen kollikissamme, joka rajoitti rottakantaa likakuoppamme vatukoissa. Olemattomasta jätehuollosta huolimatta jätteet eivät aiheuttaneet kaaosta. Jätettä syntyi kotitalouksissa lapsuuteni Suomessa vähän kuten 1990-luvun alun Virossa. Muovikin oli niin uutta, että monet kutsuivat sitä vielä plastiikiksi samalla tavoin kuin autoa kutsuttiin automobiiliksi autoilun varhaisina vuosina. En kaipaa lapsuuteni likakuoppaa ja tiedän tilanteen nyt olevan toinen. Ilman toimivaa jätehuoltoa olisimme pulassa. Kierrätyskään ei ole nykyisin itsestäänselvyys, vaan se edellyttää asennetta. Kotiympäristöäni katsellessa huomaan lähes kaiken olevan kierrätettyä ja vanhaa. Talokin on vanha ja jo monen aikaisemmin asuma. Televisiot ja pesukone on kierrätyskamaa. Koti täyttyy myös kirpputoreilta hankituista nojatuoleista, sohvista, pöydistä, verhoista ja kaikenlaisesta pikkusälästä. Osa sisustuksesta on lähtöisin omasta tai vaimon lapsuuden kodista. Kun jotakuinkin itseni kokoisesta isästäni aika jätti, perin suuren joukon itselleni sopivia takkeja ja kenkiä. Nyt olen isäni manttelinperijä ja astelen isäni jalanjälkiä. Olen kierrätysmiehiä. Vaimokin on erään maisterismiehen entinen. -Jonkun toisen jättämä jämä, kuten joskus Juice Leskistä mukaillen keskenämme vaimon kanssa naureskelemme. Ämpäristä on Ämpäri Ympäri -lehden kolumnipalsta, jossa eri kirjoittajat kurkistavat oman ämpärinsä pohjalle. Tämänkertainen kolumnisti on Someron kaupungin ympäristönsuojelusihteeri Timo Klemelä. KIERRÄTYSMIEHIÄ Vir seu sa t Hä ka p lon hen san Muistelen kaatopaik lessä jätea tain erity jonka pai niin tarkk teen käsit me jätehu joka rajoi Keväällä käyntiin Kiimassuolle vuonna 1999 valmistuneen kierrätyspolttoainelaitoksen viereen nouseva diesellaitos valmistaa vuodessa 4 000-5 000 tonnia dieseliä. Ekoportin laitosjohtajan Jukka Kuhasen mukaan prosessiin kelpaa raaka-aineeksi periaatteessa mikä tahansa hiilipohjainen orgaaninen aine. JÄTTEESTÄ POLTTOAINETTA AUTON TANKKIIN Forssassa meillä on tarkoitus käyttää ensi vaiheessa kotitalousjätteestä valmistettua REF-polttoainetta, REF-laitoksen erottelemaa biomassaa ja muoveja. Ekoportin laitoksen tekniikkaa perustuu saksalaiseen patenttiin. Tekniikka saapuu Forssaan kevään aikana valmiina rakenteina, jotka asennetaan paikan päällä. Tuotanto olisi tarkoitus käynnistää jo toukokuun aikana. Nykyinen laitos pystyy käsittelemään noin puolet LHJ:n alueella vuosittain syntyvästä kotitalousjätteestä. Ekoportilla on valmiit suunnitelmat laajentaa lähivuosina laitosta moninkertaisesti. Tällöin LHJ:n jätteet eivät enää riitä vaan raaka-ainepohjaa pitää laajentaa. Nyt valmistuva laitos toimii suunnannäyttäjänä tulevalle. Orgaaninen aine pilkotaan ja rakennetaan uudelleen öljyksi Loimi-Hämeen Jätehuollon käyttöpäällikön Mika HelEkoport Turku Oy on rakentamassa Kiimassuon jätekeskukseen Forssaan pohjoismaiden ensimmäistä kotitalousjätettä raaka-aineena käyttävää diesellaitosta. Toukokuussa valmistuvan laitoksen myötä voidaan vähentää merkittävästi kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää. Kotitalouksille muutos ei aseta uusia lajitteluvaatimuksia, vaan LHJ:n kierrätyspolttoainelaitos muokkaa kotitalousjätteestä sopivan raaka-aineen synteettisen dieselin valmistukseen. kearon mukaan kodin jäteastiaan päätyvät sekajätteet käsitellään dieselin raaka-aineeksi käyttäen LHJ:n REF-laitoksen mekaanista laitosprosessia. Siinä murskaimilla, seuloilla, magneeteilla, painovoimaan perustuvalla erottelulla ja alumiinin erottavalla pyörrevirtaerottimella lajitellaan automaattisesti materiaalit erikseen. Näistä dieselprosessiin käy kierrätyspolttoainemurske ja seuloilla eroteltu biomassa. Metallit puolestaan ohjataan metalliteollisuuteen. Kaatopaikalle päätyvää hylkyä syntyy vain viisi prosenttia. REF-laitoksesta raakaaine ohjataan Kuhasen mukaan kuljettimilla dieselprosessiin. Siellä esimerkiksi muoveista ja tekstiileistä peräisin olevat hiiliketjut pilkotaan alkutekijöihinsä. Tämän jälkeen ketjut rakennetaan uudestaan dieseliksi. Lopputuloksena syntyy dieseliä, jonkin verran tuhkaa ja suolaista vettä. Prosessin etuna on, että siitä ei synny harmillisia päästöjä, kuten polttamisessa. Tuotanto ei ole myöskään riippuvainen esimerkiksi lämmöntarpeesta, kuten lämpövoimaloissa, vaan dieselin kysyntä on tasaista läpi vuoden.
7 Hyötyjätepisteiden paristolaatikot poistuvat toukokuun aikana kaikista LHJ:n hyötyjätepisteistä. Syynä tähän on paristojen ja kannettavien akkujen siirtyminen tuottajan vastuulle 26.9.2008 alkaen. Tämän jälkeen paristot ja pienakut on otettu vastaan maksutta niitä myyvissä liikkeissä. Samalla palautuspaikkojen määrä on moninkertaistunut. Kierrätyksestä vastaava tuottajayhteisö ei jatka Suomessa keräystä enää yleisissä kierrätyspisteissä, vaan ne poistuvat kevään aikana. Paristoja otetaan kuitenkin vastaan edelleen LHJ:n kaikilla jäteasemilla ja ongelmajätetempauksessa. LHJ:n uusi noutopalvelu on pyörinyt täydellä teholla vuoden alusta. Se on vaivaton tapa päästä isoista jäte-esineistä eroon. Palvelunumerosta voi tilata noudon esimerkiksi vanhalle sohvalle tai kodinkoneelle. Saat samalla kantoapua ja varmistut ympäristöystävällisestä käsittelystä. Maksullinen palvelu liikennöi kaikissa yhtiön 16 osakaskunnassa. Lopullinen hinta muodostuu tapauskohtaisesti kuljetus-, käsittelyja työkustannuksista. Tilaa nouto PÄRINÄpalvelunumerosta 0440 342 700 Sastamalan ja Pöytyän alueilla toimitaan toistaiseksi kahden jätehuoltojärjestelmän mukaan. Mouhijärven ja Suodenniemen alueilla toimitaan Pirkanmaan Jätehuollon palveluiden puitteissa, kun entisten Vammalan ja Äetsän alueella toimii Loimi-Hämeen Jätehuolto. Pöytyässä puolestaan Yläneen alueen palvelut tulevat LHJ:ltä ja vanhan Pöytyän alue kuuluu Turun Seudun Jätehuollon piiriin. Sastamala ja Pöytyä tekevät viralliset päätökset, miten jätehuolto heidän alueella jatkossa hoidetaan. Siirtymäkauden ajan toimitaan kahden järjestelmän mallilla. Järjestelmien kuluttajille näkyvinä eroina LHJ:n vastaavaan on Sastamalassa lähinnä kuljetusjärjestelmä. Pöytyän alueella puolestaan palava jäte ja kaatopaikkajäte kerätään jätehuoltomääräysten mukaan erikseen. PARISTONKERÄYS POISTUU HYÖTYJÄTEPISTEILTÄ SASTAMALAN JA PÖYTYÄN JÄTEHUOLTO KUNTALIITOSTEN JÄLKEEN N o u t o p a l v e l u Näin kuuluu huhtikuussa käynnistyneen valtakunnallisen ongelmajätekampanjan tunnuslause. Kodin vaarallisia ongelmajätteitä voi tuoda jäteasemille, ongelmajätepisteisiin ja ongelmajätetempaukseen. Väärään paikkaan heitetyt myrkyt vaikuttavat haitallisesti ympäristöön ja ihmiseen. Kunnalliset jätehuoltoyhtiöt ottavat maksutta vastaan kotitalouksien ongelmajätteitä ympäri vuoden keräyspisteissään. Näin toimii myös Loimi-Hämeen Jätehuolto. Tätä erittäin tärkeää palvelua rahoitetaan vuotuisella ekomaksulla. LHJ:n palvelupäällikön Anne Sjöbergin mukaan kodin tyypillisimpiä ongelmajätteitä ovat öljyt, öljynsuodattimet, loisteja ÄLÄ PÄÄSTÄ ONGELMAJÄTETTÄ LUONTOON energiansäästölamput, liuottimet, maalit sekä liimat. Myös useat sähkölaitteet sisältävät haitallisia aineita. Sähköja elektroniikkalaitteita otetaan muiden ongelmajätteiden lailla kotitalouksista vastaan maksutta kaikilla LHJ:n jäteasemilla. Vanhat lääkkeet voi puolestaan palauttaa apteekkiin. Kaikki paristot ja pienakut voi palauttaa niitä myyviin liikkeisiin. Energiansäästölamput palautetaan ongelmajätteiden keräykseen. Ongelmajätteet on tärkeää säilyttää huolellisesti sellaisessa astiassa, jossa ne varmasti pysyvät sekoittumatta toisiinsa. Pakkausten merkinnät ovat myös tärkeitä. Sjöbergin mukaan helpointa on pakata aineet alkuperäispakkauksiin. Mikäli tämä ei ole mahdollista, niin sisältö kannattaa merkata vaikkapa tussilla astian kylkeen. Kansien ja korkkien kiinnittäminen on myös tärkeää. Usein huonosti pakattu ongelmajäte valuu keräysastioiden pohjille ja aiheuttaa jatkokäsittelyyn toimittamisessa ongelmia. Jokainen henkilö on vastuussa jätteistään, kunnes on toimittanut ne ympäristöluvan omaavalle kerääjälle tai käsittelijälle. Kotona vaarallisia aineita ei kannata säilytellä turhan pitkiä aikoja. Hyvä nyrkkisääntö on käyttää ongelmajätepalveluja ainakin kerran vuodessa. Toukokuussa jälleen käynnistyvä ongelmajätetempaus on perinteisesti kerännyt lähes puolet LHJ:n koko vuoden ongelmajätekertymästä. Anne Sjöberg odottaa runsasta kävijämäärää tänäkin vuonna. Ongelmajätetempauksessa oleellista on tuoda jätteet keräyspisteen tempausajankohtana. Keräyksessä on runsaasti isoa kalustoa. Öljyauto pystyy tempauksessa imemään puhtaan öljyn suoraan tynnyreistä. Aivan viime vuosina ongelmajätteiden vastaanotto on siirtynyt LHJ:n alueella enemmän jäteasemille ja ongelmajätepisteisiin. Samalla tempauksen osuus on pienentynyt. Jäteasemat ovat ongelmajätteidenkin osalta kätevästi käytettävissä ympäri vuoden.
Tiesithän, että otamme kodin ja maatilan ongelmajätteet vastaan maksutta tempauksessa ja jäteasemilla ONGELMAJÄTETEMPAUSAIKATAULU 2009 Forssa ma 11.5.2009 16.00-16.30 ent.Suonpään kauppa 16.45-17.15 Pietilän kauppa, Koijärvi 17.30-18.15 Matkun Teräsrakenteet Oy 18.30-19.00 Peräjoen kylätalo 19.45-20.15 Vieremän-Uitontien risteys Akaa ti 12.5.2009 16.00-16.30 Nahkialan koulu 16.45-17.15 Ellilän Kievari, Tyriseväntie 17.30-18.15 Kirkkotori 18.30-19.00 Rasin koulun piha (painisalin parkkipaikka) 19.15-19.45 Keskustan ala-aste, parkkipaikka 20.00-20.30 Koskenkyläntien kuormausalue Jokioinen ke 13.5.2009 17.00-17.30 Kari-Matti Heikkilä, Murronkulmantie 206 17.45-18.15 Vaulammin Urheilutalo 18.45-19.15 Kalakosken ala-aste 19.30-20.00 Latovainion urheilukenttä Humppila to 14.5.2009 17.0017.30 Kakkostien levähdyspaikka 18.15-18.45 Venäjän kenttä 19.00-19.45 Seurojentalo Ypäjä ma 18.5.2009 17.00-17.45 Ypäjänkylä, Seurojentalo 18.30-19.30 Ypäjän paloasema, keskusta 19.45-20.15 Forssantie, Palikkalan levähdysalue Punkalaidun ti 19.5.2009 15.30-16.00 Pohjoisseudun nuorisoseurantalo 16.30-17.00 K-Huoltopiste Koskioinen Ky, Urjalantie 621 17.30-18.00 Kiertolan koulu, Murronharjuntie 890 18.45-19.15 “Parkkipaikka Kauppakadun ja Puistotien kulmassa” 19.30-20.00 Majatalo Hiidenhelmi, ent. vanhainkoti 20.30-21.00 Kanteenmaan koulu Somero ke 20.5.2009 16.30-17.15 Pitkäjärven koulu 17.45-18.30 Ollilan koulu 19.30-20.00 Pajulan koulu Somero ma 25.5.2009 14.30-15.00 Häntälän koulu 16.00-16.30 Terttilän koulu 17.00-17.30 Oinasjärven koulu 17.45-18.15 Somerniemen torin paikoitusalue Tammela ti 26.5.2009 16.00-16.30 Portaan ent. kyläkauppa 16.45-17.15 Liesjärvi, työväenyhdistyksen talo 17.45-18.30 Letkun Puoti 18.45-19.15 Torro, Sohkasen kuivuri 19.30-20.00 Riihivalkaman koulu Tammela ke 27.5.2009 16.00-16.30 Saaren koulu 16.45-17.15 Manttaalitalo 18.15-18.45 Teuron koulu 19.00-19.30 Susikkaan kylätalo 19.45-20.15 Neste, Kaukjärvi Urjala to 28.5.2009 15.00-15.45 Halkivaha, Seuraintalo 16.30-17.00 Urjalankylä, Kaunisto 17.15-17.45 Tursa, Paperinkeräys Oy, Punkalaitumentie 1481 18.15-19.00 Lasitehtaan parkkipaikka 19.45-20.15 Menonen, VPK 20.30-21.00 Paloasema Kylmäkoski ma 1.6.2009 14.00-14.30 Riisikkala / Tapiola 14.45-15.15 Sotkia, Nuorisoseurantalo 15.30-16.00 Elecster Oy, Sontulantie 382 17.00-17.30 Kirkonkylän ala-aste 17.45-18.15 Savikoski, Kari Ruokolan kuivuri 18.45-19.15 Maamiesseurantalo, Taipaleentie 19.30-20.00 Asemankoulun piha Kiikoinen ti 2.6.2009 16.45-17.30 Lasistudio J.Torstensson, Kiikostentie 8 17.45-18.30 Kiikoisten SEO, Jaarantie 11 18.45-19.30 Jorma Jalonen, Niemenmaantie 785 Sastamala ke 3.6.2009 (ent. Vammala) 15.00-15.45 Ratakatu, P-alue, jäähallia vastapäätä 16.15-16.45 Karkun koulu 18.00-18.30 Ellivuoren tienhaara, Shell 19.00-19.45 Illon koulu, alakenttä Sastamala to 4.6.2009 (ent. Äetsä) 15.00-15.45 Kiimajärven kylätalo 16.00-17.00 Vähähaaran kotiseututalo 17.15-18.00 Äetsän koulu ja Sarkia-lukio 18.15-19.00 Pehula, tori 19.30-20.00 Keikyän koulu Loimaa ma 8.6.2009 (ent. Alastaro) 15.00-15.45 Kahvila Karoliina, jäätelökioskin vieressä 16.00-16.30 Autokorjaus J.Hulsi, Tammiaistentie 117 17.00-17.30 Asko Aalto, Rannantie 155 18.00-18.45 Keskusta, SIWA 19.00-19.30 Palkeispirtti • Ongelmajätetempaus on tarkoitettu kotitalouksien ja maatilojen ongelmajätteille. • Keräyksessä ei oteta vastaan sähköja elektroniikkalaitteita eikä yritysten ongelmajätteitä. • Kun öljyjätettä on yli 400 litraa, ota yhteyttä suoraan Ekokemin valtakunnalliseen öljyjätehuoltoon, puh. 010 7551 572 • Ongelmajätteitä ovat: öljyt, öljynsuodattimet, akut, paristot, loisteputket, maalit, liuottimet, torjunta-aineet jne • Kaikki ympärivuotiset vastaanottopaikat löydät osoitteesta www.lhj.fi -> palvelut Loimaa ti 9.6.2009 (ent. Mellilä) 16.00-16.45 Pentti Oksasen tila 17.00-17.30 Isoperän ala-aste 17.45-18.45 Mellilän keskusta, rata-alue Oripää ke 10.6.2009 16.00-16.30 Myllykylä, Saarelaisen kuivuri 17.00-17.30 Latvan koulu 18.30-19.15 Paloasema Koski to 11.6.2009 16.00-16.30 Teboil, Koskentie 17.00-17.30 Hongiston kylä, Pohjolan tienhaara 18.15-18.45 Koivukylä, Eino Saarinen 19.00-19.45 Keskusta, Paloasema Loimaa ma 15.6.2009 16.00-16.45 Hirvikoski, kunnan varasto 17.15-18.00 Kojonkulma, Kojontupa 18.15-18.45 Orisuo, Kerhotupa 19.15-19.45 Metsämaa, Kalliohovi Loimaa ti 16.6.2009 16.00-16.30 Niinipirtti 17.00-17.30 Pappinen, Eskolan kuivuri 18.00-18.45 Piltola, Hulsin piha 19.15-20.00 Kauhanoja, Lieskiven paja Pöytyä ke 17.6.2009 (ent. Yläne) 15.00-15.30 Heinäjoen vanha koulu 16.00-16.30 Rannanmäen levähdys/ parkkipaikka 16.45-17.15 Pentti Peltolan kuivurin piha 18.15-19.00 Kirkonkylä (keskustori) 19.15-19.45 Paimenenmäki, Keihäskoski, Tourulantie 466 OSALLISTU LUKIJATUTKIMUKSEEN Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Vastauslähetys Tunnus 5013341 FIN – 30003 VASTAUSLÄHETYS 1. Mielenkiintoisin juttu 2. Mistä haluaisit saada enemmän tietoa? a) rakennusja remonttijäte b) kodin jätteiden lajittelu c) ongelmajätteet d) jäteasemilla asiointi e) muu, mikä Postimaksu on maksettu Nimi Puhelinnumero Osoite Palkintoina kolme upeaa kierrätysmateriaaleista valmistettua käsityötä (kristallikoru, piirikorttikello, solmioneula) Palkinnot arvotaan 26.5.2009. 4. Vapaamuotoinen palaute 3. Kuinka tarpeellisena pidät ympäristöasioista ja jätehuollosta tiedottamisen? a) erittäin tarpeellista b) tarpeellista c) en osaa sanoa d) tarpeetonta e) erittäin tarpeetonta Osoitetietoja ei käytetä markkinointiin eikä niitä luovuteta ulkopuolisille.