1 Grouppari LHJ Groupin asiakaslehti 2015 Yritysturvallisuus on kokonaisuus tehtyjä ja tekemättömiä asioita sivu 12 Ohikulkutie rakentui uusiomateriaalista sivu 6
2 LHJ kehityksen kärjessä jo 20 VUOTTA LHJ Groupin toiminta käynnistyi vuonna 1995, kun sen emoyhtiö Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy perustettiin. Jo alusta asti oli selvää, että LHJ haluaa olla kehittämässä toimintaa alan edelläkävijänä Suomessa. Toiminta käynnistyi varsinaisesti vuoden 1996 syksyllä, kun Forssan Kiimassuon jätekeskukseen avattiin Suomen ensimmäinen EU-tasoinen kaatopaikka yhdyskuntajätteelle. Tästä alkoi monien eri kehityshankkeiden sarja, jonka tuloksena LHJ:n ympärille on rakentunut usean eri yrityksen muodostama kokonaisuus LHJ Group. Alueellisista lähtökohdista on ponnistettu palvelemaan monien materiaalivirtojen osalta valtakunnallisesti ja osin kansainvälisestikin. Yhdyskuntajätehuollon lisäksi LHJ Group on toiminut jo vuosia erikoisosaamista vaativien jätteiden materiaalikierron edistämisessä. Alan toimintaympäristö on muuttunut vuosien varrella voimakkaasti. Jätehuollosta on siirrytty kohti kiertotaloutta, joka on ollut LHJ Groupille arkipäivää jo pitkään. On ollut hienoa olla mukana kehittämässä yhtiöitä ja alaa tähän suuntaan. Suomen hallitus on linjannut loppukesällä kärkihankkeita, joiden mukaan kiertotalouteen liittyvillä toimilla on tärkeä painoarvo. Erilaisten materiaalien uudelleenkäytön esteitä ja hidasteita on hyvä purkaa. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on LHJ Groupin toiminnassa jätevoimalaitosten kuonien ja tuhkien hyötykäyttö käsittelyn jälkeen neitseellisten mineraaliainesten korvaajana. Suuret hankkeet ovat tärkeitä suomalaisen ympäristöliiketoiminnan kehityksessä ja kansainvälistymisessä. LHJ Groupille puolestaan tärkeää on se, että palvelujen kautta niin suuret kuin pienetkin jätteen tuottajat kotitalouksista yrityksiin voivat olla toteuttamassa kestävää kiertotalousyhteiskuntaa kanssamme. Ympäristötoimialan merkitys energiantuottajana on kasvanut vuosien saatossa. Jätteen energiahyötykäyttö on ottanut suuria harppauksia eteenpäin koko LHJ:n toimihistorian ajan, alkaen jo vuodesta 1998, jolloin yhtiölle valmistui Suomen ensimmäisiä kierrätyspolttoainelaitoksia. Nykyään LHJ Group osallistuu monin tavoin energiantuotantoketjun toimintaan. Se mitä ei voida järkevästi materiaalina kierrättää, voidaan usein hyödyntää kierrätyspolttoaineen valmistuksessa tai jätevoimaloissa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Tähän liittyen vajaan kahdenkymmenen vuoden ikään ehtinyt kaatopaikka suljettiin vuoden 2014 lopulla ja pääsi eläkkeelle juhlavuoden aluksi. Aiemmin kaatopaikalle sijoitettu yhdyskuntajäte tuottaa nykyään lämpöä ja sähköä yli 5 000 omakotitalon vuotuiseen tarpeeseen. Kierrätyspolttoaineen valmistus jatkuu osaltaan, biojäte toimitetaan biokaasulaitokseen ja kaatopaikkakaasut kerätään hyödynnettäväksi. Kahden viime vuoden aikana LHJ:n laitosten katoille on rakennettu myös yksi Suomen suurimmista aurinkosähkövoimalaitoksista. Näin ollen aikuisuuden kynnykselle edennyt LHJ Group on kaikilla tavoin hyvässä iskussa ja henkilökunnan sekä yhteistyötahojen kanssa erinomainen tekemisen meininki kaikissa toiminnoissa. Näissä tunnelmissa on hienoa juhlistaa 20 vuoden yhteistä taivalta ja ponnistaa kohti uusia asioita ja haasteita. Haluankin lopuksi lausua erityiset kiitokset kaikille sidosryhmillemme erinomaisesta yhteistyöstä jo 20 vuoden ajan. Immo Sundholm toimitusjohtaja LHJ Group P ä ä k ir jo it u s Toimitus: Pasi Kaskinen, Riina Rantsi, Juho Turpeinen, Johanna Talikainen Paino: Forssa Print Kuvat: Kalle Lahtinen, Juho Turpeinen, Riina Rantsi Painos: 8 000 kpl Taitto: Mainossatama Oy Jakelu: Itella Oyj Osoitelähde: LHJ Group asiakasrekisteri ja MicroMedia Ostajahaku LHJ Groupin asiakaslehti 2015
3 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 100% 13 kuntaomistajaa 1995 100% LHJ 2007 51% LHJ 2004 100% LHJ 2003 50% LHJ 2005 • Perustettu 1995 • Liikevaihto 16 M¤ • Henkilöstö 80 • Käsittelymäärä 200 000 tonnia vuodessa • 26.10.1995 Yhtiö perustettiin (Forssan Energia Oy ja seitsemän kuntaa). 1996 Jätehuoltoalueen rakennustyöt. 10 kuntaa mukaan yhtiön omistukseen. 21.10.1996 Ensimmäinen jätekuorma uuteen jätekeskukseen. Suomen ensimmäinen EU-tason kaatopaikka otettiin käyttöön. 1997 Biojätteen erilliskeräys aloitettiin ensimmäisten joukossa Suomessa. 1997 Jäteasemat avattiin Loimaalle, Akaaseen, Somerolle ja Urjalaan. Toimialueen vanhat kaatopaikat suljettiin. 1997 Kierrätyspisteverkoston rakentaminen aloitettiin. 1999 REF-kierrätyspolttoainelaitos otettiin käyttöön. 2000 Sähköja elektroniikkaromun sekä pilaantuneiden maiden käsittely aloitettiin. 2001 Vammala, Äetsä ja Kiikoinen omistajiksi. Vammalaan avattiin oma jäteasema. 2002 Yläne omistajaksi. 2002 Pilaantuneen maan termiselle käsittelylle oma laitos Forssaan. 2003 Yhteisyritys CRT-Finland Oy otti käyttöön lasertekniikkaan perustuvan televisioiden kierrätyslinjan ensimmäisenä maailmassa. 2004 Tytäryritys Suomen Erityisjäte Oy perustettiin pilaantuneen maan käsittelyyn. 2004 LHJ:lle ja sen tytäryrityksille myönnettiin ISO 14001 ympäristösertifikaatti. 2005 Yhteisyritys Cool Finland Oy perustettiin valtakunnalliseksi kylmälaitteiden kierrättäjäksi. Kylmälaitteiden käsittelylaitos otettiin käyttöön. 2007 Tytäryritys Suomen Tietoturva Oy perustettiin huolehtimaan luottamuksellisen materiaalin käsittelypalveluista. 2008 Ympäristökasvatuksessa aloitettiin yhteistyö kuvataidekoulun ja Kätmän-kissan kanssa. 2008 Noutopalvelu Pärinä aloitti toimintansa. 2010 Jätteen toimittaminen jätevoimalaitoksiin aloitettiin. 2011 LHJ mukaan Lounais-Suomen jätevoimahankkeeseen. 2012 Sähköistä asiointia kehittiin uudistamalla nettisivut ja avaamalla oma sivu Facebookiin. 2013 Tytäryhtiö Suomen Erityisjäte Oy aloitti jätevoimalaitosten pohjakuonan käsittelyn. 2013 LHJ:lle ja sen tytäryhtiöille myönnettiin ISO 9001 laatusertifikaatti. 2014 LHJ:n alueen jätteille hyödyntämisratkaisu yhdessä Lounaisen Suomen muiden jätelaitosten kanssa. Kaatopaikkasijoitus loppuu. 2015 Suomen Erityisjäte investoi omaan jätevoimalaitosten pohjakuonan käsittelylaitteistoon. Ympäristöhuollon erikoisosaamista Virstanpylväät: Tarjoamme palveluja, jotka edistävät haasteellisten materiaalien kiertoa.
4 4
5 MINNE MENET JÄTEHUOLTO? Viimeiset kuusi vuotta jätehuollon kehitys on ollut huimaa. Sitä ennen Suomi oli pitkään Euroopan perässähiihtäjä. ”Olemme kuroneet kiinni eroa Euroopan kärkimaihin”, toteaa Jätelaitosyhdistys ry:n toimitusjohtaja Markku Salo, joka on seurannut jätehuollon kehitystä viimeiset 35 vuotta, viimeiset 18 vuotta yhdistyksen toimitusjohtajana. Suomessa järjestetty jätehuolto lähti liikkeelle muuta Pohjois-Eurooppaa paljon perässä. 1980–1990-lukujen taitteessa eurooppalainen jätehuoltokäytäntö alkoi näkyä myös täällä jätteiden ympäristövaikutuksiin kiinnittää huomiota. – EU:n myötä tuli tiukat säädökset kaatopaikoille ja taajama-alueilla jokaisen talouden velvollisuus oli liittyä jätehuoltoon. Meille jäi kuitenkin tämän muutoksen yhteydessä sellainen erikoisuus kuin edelleen osassa maata sitkeästi kummitteleva sopimusperusteinen jätteenkuljetus. Muualla Länsi-Euroopassa jätehuolto ymmärretään keskeisenä julkisena peruspalveluna kunnat järjestävät myös jätteenkuljetuksen, jolla pystytään tarjoamaan ympäristöystävällinen ja tehokas palvelu asukkaille, Markku Salo harmittelee. – Tämä jäänne yhdessä julkisen jätehuoltovastuun kyseenalaistamisen kanssa on hidastanut selkeästi jätehuollon kehitystä. Pahoin pelkään, että me olemme jätehuollon Itä-Eurooppaa vielä silloinkin, kun Itä-Euroopassa on omaksuttu Länsi-Euroopan käytännöt. Ruotsissa, joka on päättäjillekin tuttu, hallitaan nämäkin asiat paljon paremmin; julkinen jätehuoltovastuu on selkeämpi ja laajempi. Samoin tulokset. Salon mielestä yhdyskuntajätehuolto ei saa olla sellainen bisnes, että sillä tehtäisiin rahaa kuntalaisten, terveyden ja ympäristön edun vastaisesti. Myös elinkeinoelämän tulisi nähdä toimiva yhdyskuntajätehuolto liiketoimintansa perusedellytyksenä, eikä pelkästään muutamien bisneksenä. Kaksikymppinen jätehuolto Markku Salo on seurannut julkisen jätehuollon kehitystä viimeiset parikymmentä vuotta Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtajana. Jätelaitosyhdistys edustaa kuntien 35 jätelaitosta ja jätehuoltoyhtiötä. Yhdessä ne toteuttavat yli viiden miljoonan asukkaan jätehuollon yhteistyössä yksityisten yritysten ja tuottajayhteisöjen kanssa. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on yksi näistä kuntien omistamista jätehuoltoyhtiöistä. LHJ täyttää tänä vuonna 20 vuotta. – Jätehuolto on toimivan yhteiskunnan peruspalvelu samalla tavalla kuin vesija viemärilaitoskin. Siihen on panostettava paljon investointeja ja sen eteen on tehtävä paljon kehitystyötä. Olen hieman huolissani alan koulutuksesta ja siitä, että alalle saadaan jatkossakin motivoituneita ja osaavia jatkajia. – Jätelaitokset ovat kuitenkin viime vuosina investoineet toimivan ja kattavan kierrätyksen ja hyödyntämisen perusinfran, jolla asumisen ja isolta osalta myös elinkeinotoiminnankin yhdyskuntajätteistä huolehditaan 24/7. Toimivaa julkista toimintaa ei pidä korkealentoisten bisneshaaveiden vuoksi hylätä. Ala on luonut valtavasti kysyntää yksityisille investoinneille jo tähän asti. Kunnan vastuulle kuuluva yhdyskuntajätehuolto mahdollistaa riittäviä jätevolyymeja myös uusille innovaatioille, joita tarvitaan jätehuollon suurten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kovat tavoitteet EU:n valmistelussa olevat kiertotaloustavoitteet sisältävät isoja lukuja esimerkiksi kierrätyksen osalta. Ensimmäiset versiot EU:n kiertotalouspakettista edellyttivät, että jätteestä 70 prosenttia pitäisi kierrättää. Edellisestä kiertotalous esityksestä puuttui kuitenkin pääosa kierroksesta. Nyt onneksi keskustelua on laajennettu. – Nämä esitetyt vaatimukset olisivat meille suomalaisille kovia lukuja, sillä meillä on Keski-Eurooppaan verrattuna poikkeuksellinen ympäristö, haja-asutettu maa, kylmät olosuhteet. Kysymys on tietysti myös siitä, miten luvut ja prosentit lasketaan samoin eri maissa. – Huomattavaa on kuitenkin se, että olemme kaatopaikkasijoittamisen vähentämisessä päässeet EU:n huippumaiden tasolle. Jätteen hyödyntäminen energiana on toimiva järjestelmä ja sen ansiosta olemme edistäneet merkittävästi tavoitteista. – Ja jotta pääsisimme yli 50 prosentin kierrätyslukemiin, meidän on kehitettävä edelleen reilusti nykyistä infraa. Tarvitaan paljon toimivia keräyspisteitä, joista saadaan puhdasta ja laadukasta materiaalia kierrätykseen. Laatu on tässä asiassa kuitenkin tärkeämpi kuin määrä, ja siksi olen hieman skeptinen kovin korkealle asetetuista prosentuaalisista tavoitteista. Markku Salo muistuttaa, että keräyksen lisäämisen ehtona on myös teollisen tuotannon kierrätysmateriaalien vastaanottokyky ja halu kehittää toimintaa. Kiertotalous ei voi olla pelkästään jätehuollon sääntelyä vaan teollisuuden osallistumista tarvitaan, jotta todellinen kierto saadaan aikaan. – Me tarvitsemme siis myös niitä, jotka haluavat jatkojalostaa kierrätysmateriaalia ja kysyntää biojätteistä valmistetuille ravinteille. Muovi on yksi näistä haasteellisista kierrätysmateriaaleista, sillä muovin seoksia ja yhdistelmiä on lukemattomia ja niiden erotteleminen vielä toistaiseksi heikkoa. – Mutta siinäpä haastetta suomalaisen ympäristöosaamiselle. Kehittää keräysmuovin erottelutekniikka ja uusiokäyttökohteet, Salo toteaa. TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Kalle Lahtinen
6 MINERAALIT MAARAKENNU Suomen Erityisjäte Oy käsittelee jätteenpolton pohjakuonia pyrkien samalla hyödyntämään ja tuotteistamaan käsittelyssä syntyviä jakeita. Koska suurin osa käsittelyssä syntyvistä tuotteista on niin sanottuja mineraalijakeita, ominaisuuksiltaan hiekkaa ja mursketta muistuttavaa materiaalia, on niille ollut loogista etsiä hyötykäyttökohteita hiekan ja murskeen korvikkeena erilaisissa hankkeissa. Yksi tällainen hanke on ollut Liikenneviraston Valtatie 19, Seinäjoen itäinen ohikulkutie -projekti. Siinä on käytetty kevyenliikenteenväylän rakentamisessa luonnon kiviainesten korvaajana myös Suomen Erityisjäte Oy:n käsittelemiä jätteenpolton pohjakuonia. Projekti on osa UUMA2-kehityshanketta, joka sekä palvelee Liikenneviraston ympäristötavoitteita että toivottavasti säästää infrarakentamisen kustannuksia. Liikenneviraston Ari Mäkelälle, Seinäjoen itäisen ohikulkutie -hankkeen projektipäällikölle, uudenlaisen materiaalin kanssa Seinäjoen itäisen ohikulkutien rakentamisessa on hyödynnetty Suomen Erityisjäte Oy:n käsittelemästä pohjakuonasta saatua uusiomateriaalia. TEKSTI JA KUVA Juho Turpeinen
7 UKSESSA työskentelyn haasteet ja hyödyt ovat tulleet tutuiksi. ”Haasteet liittyvät lupiin, aikatauluihin ja sivutuotemateriaalien epävarmaan logistiikkaan. Hyödyt taas ovat ilmeisiä, jos materiaalien toimitushinnat ja kapasiteetit ovat kohdallaan. Aina säästetään materiaaleissa, tai sitten saadaan geotekniikan tai hankkeen massatasapainon kautta hyötyjä. Joissain tapauksissa rakenne saattaa jopa olla parempi kuin perinteisesti tehtynä.” Helppoa taikinoitavaa Mäkelän mukaan pohjakuonasta eroteltujen mineraalijakeiden kanssa työskentely on ollut vaivatonta. ”Koska lajikkeet ovat karkeampia kuin muut vastaavat tuhkat ja kuonat, niitä on myös helpompi käsitellä”, Mäkelä sanoo. ”Koska mineraalijakeita käytetään rakenteissa hiekan ja murskeen korvikkeina, on taloudellinen hyöty muita tuhkia suurempi. Tukija kapselointitöitäkään ei ole yhtä paljon.” ”Tiivistämisessä on vielä jotain säädettävää”, Mäkelä kuitenkin huomauttaa. Myös Ari Seppäsen, Valtatie 19 -urakan työnjohtajan, mukaan suurimmat haasteet ovat liittyneet tiivistämiseen. ”Mineraalimateriaali on ollut paljon hienompaa ja tiivistymisen kanssa on ollut vähän haasteita”, Seppänen kuvailee projektiin liittyneitä haasteita. ”Voidaan kyllä tiivistää, mutta tulosten kanssa on ollut vähän ongelmia, eli ei ole saatu tarpeeksi hyviä arvoja. Sitä asiaa nyt tutkitaan, että miten se saadaan kuntoon.” Toisaalta Seppänen yhtyy myös Mäkelän kokemuksiin mineraalijakeiden helposta käsittelystä. ”Materiaali oli helppoa taikinoitavaa, osittain varmaan myös kelien ansiosta. Sellainen pelko oli, että jos kelit ovat märät, niin se materiaali muuttuu pehmeämmäksi, eivätkä koneet pysy sen päällä. Meillä oli onneksi kuivat kelit ja saatiin se kuivatyönä tehtyä.” Huoli materiaalin kastumisesta juontuu Seppäsen työhistoriasta. Hänellä on ennestään kokemusta teollisuuskuonien ja -sakkojen kanssa työskentelystä, jolloin materiaalien kastumisen kanssa on saanut olla tarkkana. ”Kosteus on tuonut aina vähän harmaita hiuksia. Niistä viisastuneena tehtiin nuo pohjat niin hyvin kuntoon, ettei materiaali päässyt kastumaan.” Koska riskiä ei otettu, mineraalimateriaali on ollut Seppäsen mukaan ”kivaa tavaraa käsitellä ja levittää”. Vaikka uusiomateriaaleja nyt hyödynnetäänkin UUMA2:n kaltaisissa hankkeissa, ei pohjakuonien maarakennuskäyttö ole vielä itsestäänselvyys. Vallitsevat asenteetkin vaikuttavat hyötykäyttömahdollisuuksiin. Seinäjoen itäisen ohikulkutien rakennushankkeessa ”on sattunut samaan paikkaan sopiva määrä samoin ajattelevia ihmisiä”, Liikenneviraston Mäkelä arvioi. ”Viranomaiset ELY-keskus ja Aluehallintovirasto ovat jo tuttuja tuotteiden toimittajien kanssa ja heillä oli kokemuksia sivutuotteista. Heidän ajatusmaailmansa oli myös positiivisesti myönteinen.”
8 METALLIT IRTI POHJATUHKASTA ”Täältä lähtee lähestulkoon kaikki kaukolämmön tuotanto Lahden alueelle”, toteaa Lahti Energia Oy:n Joonas Kaasalainen, ja lisää, että “tietenkin talvipakkasilla joudutaan käyttämään lämpökeskuksia”. Kaasalainen vastaa Kymijärven voimalaitoksen käyttöpäällikkönä alueen voimalaitosten operoinnista ja käyttöorganisaatiosta. Kaasalainen tuntee myös toimintaan liittyvät ympäristöhaasteet. Kun voimalaitokset tuottavat lämpöä ja energiaa, syntyy niiden sivutuotteena muun muassa tuhkaa. Tuhka on aikaisemmin loppusijoitettu kaatopaikoille, mutta nykyään tavoitteena on saada kaikki tuhka hyötykäytettyä maarakentamisessa ja teollisuudessa. Lahti Energia onkin ollut aktiivisesti etsimässä tuhkalle uusia hyötykäyttökohteita. ”Teemme paljon yhteistyötä maarakennusfirmojen kanssa, mistä syntyy paljon hyviä paikkoja, jonne voidaan sijoittaa tätä meidän tuhkaa. Esimerkiksi Kymijärvi 1:n lentotuhka on hyvinkin pitkälti hyötykäyttöön menevää tuhkaa nykyisellään,” Kaasalainen kertoo. ”Meidän ympäristöosastomme ja tuotantojohtajamme ovat ansiokkaasti löytäneet useita hyötykäyttömahdollisuuksia tuhkallemme.” Kaikki tuhka ei kuitenkaan ole sellaisenaan suoraan hyödynnettävissä. Voimalaitosten toiminnan sivutuotteena syntyvissä tuhkissa on eroja, ja yksi haasteellinen tuhka on kaasutusvoimalaitoksen kaasuttimien pohjatuhka. Toisin kuin vanhan voimalaitoksen lentotuhkaa, Lahti Energia ei ole saanut hyötykäytettyä uuden voimalaitoksen pohjatuhkaa. ”Meillähän on tehty analyysiä näistä meidän pohjatuhkista ja huomattu, että ne sisältävät joidenkin metallien osalta kohtalaisen korkeita pitoisuuksia, ja nämä metallipitoisuudet aiheuttavat sellaisen ongelman, että meidän on vaikea löytää hyötykäyttömahdollisuuksia tälle nykyiselle pohjatuhkalle,” Kaasalainen myöntää. Tällä hetkellä pohjatuhka sijoitetaan Miekan kaatopaikalle Lahdessa. ”Jos me saisimme muun muassa kuparin eroteltua tuhkasta, niin meidän olisi helpompi löytää hyötykäyttömahdollisuuksia tälle tuhkalle ja tavoitehan meillä onkin se, että kaikki tuhka täältä laitosalueelta menisi hyötykäyttöön, eikä mitään jouduttaisi loppusijoittamaan kaatopaikoille.” Vuoden 2015 kesällä Kaasalainen on ollut mukana projektissa, jossa on tarkoitus löytää ratkaisu ongelmaan. ”Kävimme yhtenä päivänä vierailulla Suomen Erityisjätteen luona, tapahtumassa, jossa oli vieraana muidenkin voimalaitosten edustajia, sekä hollantilaisen [laitteistontoimittaja Inashcon] edustaja.” Keskustelussa olivat mukana Suomen Erityisjäte Oy:n kehitysjohtaja Riina Rantsi ja ympäristöasiantuntija Annika Sormunen, sekä Inashcon edustaja Rogier van de Weijer. ”He kertoivat, että heillä on mahdollisuus erottaa tämä metalli pohjatuhkasta ja siitähän me kiinnostuimme. Lähdimme sitä kautta selvittelemään mahdollisuutta saada metallit poistettua pohjatuhkasta.” Nyt Suomen Erityisjäte Oy on käsitellyt Inashcon laitteistolla kaasuttimen pohjatuhkaa Lahdessa. Koehanke eteni Kaasalaisen mukaan sujuvasti. ”Haasteita ei sinänsä ole ollut, koetoimintalupahan järjestyi kohtuullisen kivuttomasti. Alkuun kentällä tuhka oli melko pölyävää, mikä hidasti toiminnan aloittamista, mutta sitten kun tuhkaa kasteltiin, käsittely saatiin käyntiin ja rullasi sen jälkeen täysipäiväisesti.” Hanke kesti toukokuusta heinäkuuhun ja perustui koetoimintalupaan, joka mahdollisti 3 000 5 000 tonnin käsittelymäärän. Varsinainen koe-erä oli lopulta noin 3 000 tonnia. Käsittely tapahtui Inashcon pienellä testilaitteistolla, joka on suunniteltu pienempiin käsittelymääriin kuin Suomen Erityisjäte Oy:n oma laitteisto. Suomen Erityisjäte Oy ja Lahti Energia Oy tekevät yhteistyötä koehankkeessa. TEKSTI JA KUVA Juho Turpeinen
9 >> Käsittely kuivaerotustekniikalla >> Hollantilaisen Inashco B.V:n toimittama laitteisto >> Kapasiteetti mobiililla laitteistolla n. 100 000 t/vuosi >> Ei-rautametallien talteenottoaste 70-80 % >> Käsittely ei edellytä kuonan ikäännytystä, vain isoimpien metallikappaleiden seulomisen >> Ei-rautametallien jatkojalostus Suomessa ja Alankomaissa >> Lopputuotteina: >> Rautametallit: 12-50 mm ja <12 mm >> Ei-rautametallit: 2-5 mm, 5-12 mm ja 12-50 mm >> Mineraalijakeet: 0-2 mm, 2-5 mm, 5-12 mm ja 12-50 mm >> Mineraalijakeet soveltuvat mm. soran ja hiekan korvikkeiksi maarakentamisessa ASVALTTI VAIHTUI KUONAAN Keijo Holopainen on Suomen Erityisjäte Oy:n uusi työpäällikkö Keijo Holopainen sai ensituntumansa jätehuoltoon saapuessaan töihin Niska & Nyyssösen termiselle laitokselle vuonna 2002. Holopainen myös tutustui tuolloin Riina Rantsiin, joka silloin johti Niska & Nyyssösen termisen käsittelyn hanketta. Kun keväällä 2015 Holopainen huomasi lehdessä ilmoituksen avoimesta työpäällikön paikasta Suomen Erityisjäte Oy:llä, se tuntui luontevalta ratkaisulta. ”Olin tehnyt Riinan kanssa ennenkin töitä, joten kiinnostuin paikasta”, Holopainen kertoo. ”15 vuotta asvalttihommia ja sen jälkeen 12 vuotta infrapuolella.”, kuvailee Holopainen työhistoriaansa ennen Suomen Erityisjäte Oy:llä aloittamista. Nyt Holopainen vastaa käytännön toiminnasta ja siihen liittyvistä työnjohdollisista tehtävistä Suomen Erityisjäte Oy:n uudella jätteenpolton pohjakuonien käsittelylaitteistolla. Holopaisella on työnjohtotehtäviä myös Forssan Kiimassuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Työpäällikkö Holopainen ja kehitysjohtaja Rantsi tekevät siis jälleen yhteistyötä jätteenkäsittelyn parissa. Siinä missä Rantsi vastaa toiminnan kehittämisestä ja markkinoinnista, on Holopainen kotonaan kuonankäsittelylaitteiston käytännön toiminnan ja yksityiskohtien hallinnassa. ”Olen todella innoissani, sillä kyseessä on uusi teknologia, ja toiminnalla on hyvät kasvunäkymät”, Holopainen sanoo. ”Olemme alan pioneereja Suomessa.” TARJOAMME JÄTTEENPOLTON POHJAKUONIEN KÄSITTELYÄ LISÄTIETOJA: Riina Rantsi 040 725 8999 riina.rantsi@erityisjate.? Katso esittelyvideo: TEKSTI JA KUVA Juho Turpeinen
10 Helsingin kaupungin kiinteistövirastolla on ollut kiireinen vuosi. Vanhojen satama-alueiden kunnostaminen asuntoja varten edellyttää pilaantuneiden maiden hyötykäyttöä tai loppusijoittamista. Suomen Erityisjäte Oy:n toiminta on keskittynyt kahteen jätehuollon erikoisalaan: jätteenpolton pohjakuonien käsittelytoimintaan sekä pilaantuneiden maiden ja vaarallisten kiinteiden jätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn. Pilaantuneiden maiden vastaanotossa ja käsittelyssä yksi Suomen Erityisjäte Oy:n merkittävimpiä asiakkaita on Helsingin kaupunki. Helsingin kaupunki toimittaa Suomen Erityisjäte Oy:lle massoja varsin laajalla skaalalla: on voimakkaasti pilaantuneita maita, lievästi pilaantuneita maita ja sekalaisia jätteellisiä maita. Näiden suhteen kuluva vuosi on ollut Helsingin kiinteistövirastolle varsin vilkas. ”Ympäri Helsinkiä on löytynyt varsinaisten kunnostuskohteiden lisäksi ’yllärikohteita’. Tällaisia pienempiä kohteita on ollut edellisvuoteen verrattuna paljon enemmän”, kuvailee tilannetta Satu Järvinen, Helsingin kaupungin kiinteistöviraston johtava ympäristöasiantuntija. ”Eli vaikuttaisi tällä hetkellä siltä, että Helsingissä rakennetaan, mikä on tietenkin positiivista.” Helsingissä todellakin rakennetaan. Pienten kohteiden lisäksi käynnissä on merkittäviä maankäytön muutoshankkeita: Jätkäsaaren ja Kalasataman entisiä satama-alueita muutetaan parhaillaan asuinja toimistokäyttöön. Kruunuvuorenrannassa öljysatama on lakkautettu ja öljynjalostustoiminta päättynyt, ja alueelle on tarkoitus rakentaa asuntoja. Lisäksi Pasilassa on käynnistynyt alueen kehityshankkeita, jotka edellyttävät maanomistajilta kunnostustoimenpiteitä. Riskinarviointipohjaista kunnostusta Helsingin isoilta työmailta löytyvien pilaantuneiden maiden laatu vaihtelee huomattavasti. ”Öljysatama-alueelta kaivetaan tietenkin öljyisiä maamassoja. Muut vanhat satama-alueet ovat pilaantumisen osalta sekalaisia. Niissä on vanhan täytön seassa ollut haitta-aineita, aikaisempi toiminta on saattanut pilata maaperää lisää ja sen lisäksi alueen käyttö näkyy maaperässä olevina SUOMEN ERITYISJÄTE KÄSITTELEE HELSINKI-MO rakennusjätejakeina. Kutsummekin betonin ja tiilenkappaleita sisältävää maata Helsinki-moreeniksi, sen verran yleistä se on pitkään käytetyillä kaupunkialueilla”, Järvinen toteaa. Helsingin kaupunki noudattaa kuitenkin riskinarviointipohjaista kunnostusta, jossa ympäristöä pyritään säästämään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ei ruveta kaivamaan turhaan. ”Kaivetaan silloin, kun tarvitsee joko haitta-aineiden tai rakentamisen vuoksi,” Järvinen avaa käsitettä. Kaivuuvaiheessa syvempiin kerroksiin jätetään ne pilaantuneet maamassat, jotka sinne on turvallista jättää. Kaikkea ei maahan kuitenkaan voida jättää. ”Kaupunkitasolla pyritään ensin miettimään löytyisikö kaivettavalle maalle ensin hyötykäyttökohteita, mikä on ympäristönäkökulmat huomioon ottaen varsin fiksua. Jätkäsaari on ollut hyvä esimerkki, siellä puiston täytöissä hyötykäytetään suunnitelmallisesti myös pima-massoja, ei pelkästään puhtaita. Mutta muissakin kohteissa aina mietitään, onko hyötykäyttö mahdollista. Jos se ei ole TEKSTI JA KUVA Juho Turpeinen
11 RATKAISUJA VAARALLISILLE JÄTTEILLE OREENIA Suomen Erityisjäte Oy:ssä tiedetään, että toiminta vaarallisten materiaalien parissa edellyttää vastuullisuutta ja korkeatasoista osaamista. Käsittelystä hyötykäyttöön Etsittäessä oikeaa käsittelyratkaisua jätteelle, täytyy ensin lähteä liikkeelle jätteen ominaisuuksien selvittämisestä. Kun kyse on pilaantuneista maista tai muista kiinteistä jätteistä, voivat ne olla tavanomaista tai vaarallista jätettä. Eri jätelaaduille on olemassa erilaisia käsittelymenetelmiä, ja menetelmä tulee osata valita tilannekohtaisesti. Prosessi on tuttu Suomen Erityisjäte Oy:n kehitysjohtajalle, Riina Rantsille. ”Meillä käytettävissä olevia käsittelymenetelmiä ovat esimerkiksi stabilointi ja haitta-aineiden kiinteyttäminen”, Rantsi kertoo. ”Osa materiaaleista voidaan käsitellä myös biologisin menetelmin tai yhteistyökumppani Savaterra Oy:n termisellä käsittelylaitoksella.” Käsiteltävät haitta-aineet voivat Rantsin mukaan olla epäorgaanisia aineita, kuten raskasmetalleja, tai orgaanisia yhdisteitä, kuten mineraaliöljyt, dioksiinit ja furaanit, sekä PCB. Mutta miten on hyötykäytön laita? Voidaanko käsiteltyjä materiaaleja siis hyödyntää jollain tapaa? ”Kyllä, käsittelyalueen kenttärakenteissa tai termisen käsittelyn jälkeen muussa maarakennuksessa”, Rantsi vastaa. Rantsi kuitenkin myöntää, että osa materiaaleista soveltuu ainoastaan loppusijoitettavaksi. Tällaisia materiaaleja varten Suomen Erityisjäte Oy:llä on kaksi Forssan Kiimassuon jätteenkäsittelykeskuksessa sijaitsevaa loppusijoitusaluetta, yksi tavanomaisiksi ja yksi vaarallisiksi luokiteltaville jätteille. Joustavaa palvelua Suomen Erityisjäte Oy:n pilaantuneiden maiden vastaanotto ja käsittely on tarjousja sopimusmielessä hyvin joustavaa. ”Annamme tarjouksen tapauskohtaisesti eri kohteista tuleville materiaaleille niistä saamiemme lähtötietojen perusteella, joita ovat jätteen laatu, pilaantuneisuustaso ja määrä. Asiakkaille voidaan myös laatia vuosisopimuksia, mikäli käynnissä on useita pilaantuneen maan kunnostuskohteita tai purku-urakoita ja vastaanottotarve jatkuu pidemmän aikaa,” Rantsi sanoo. Taustalla laaja verkosto Suomen Erityisjäte Oy on yksi alan johtavia toimijoita, ja vaikka yrityksen taustalta löytyy vahvaa pilaantuneiden maiden ja vaarallisten jätteiden käsittelyosaamista, Rantsi myöntää, ettei se ole saavuttanut asemaansa yksin. Yhteistyökumppaniensa lisäksi Suomen Erityisjäte Oy tekee tiivistä yhteistyötä LHJ Group -konsernin muiden yritysten kanssa. Konserniin kuuluu kaikkiaan viisi yritystä, jotka toimivat yhdyskuntajätehuollon, elektroniikkakierrätyksen, maaperän kunnostuksen ja erityisjätteiden sekä tietosuojamateriaalien käsittelijänä. ”Keskeinen osa toimintaamme on LHJ Groupin yhteinen laatuja ympäristöjärjestelmä”, Rantsi toteaa. ”Sen vuoksi meillä on mahdollisuus huolehtia asiakkaiden materiaaleista vastuullisesti ja ympäristöystävällisesti.” mahdollista, sitten massat toimitetaan ulkopuoliseen vastaanottopaikkaan. Helsingin kaupungilla itsellään ei ole pilaantuneelle maalle loppusijoituspaikkaa.” Siis hyötykäytetään, jos on mahdollista, mutta loppusijoitukseen kaupunki tarvitsee aina yhteistyökumppanin. Yhteistyössä Suomen Erityisjätteen kanssa Helsingin kaupunki kilpailuttaa vastaanottopaikat, minkä perusteella vastaanottopaikat valikoituvat kumppaneiksi. Pilaantuneiden maamassojen loppusijoittamista varten tarvitsee teettää myös kaatopaikkakelpoisuustestit. Rakentamisen realiteetit tulevat kuitenkin joskus vastaan. Kunnostettavissa kohteissa kaupungilla on tarkka tieto kaivettavan maan laadusta, mutta joskus maasta löytyy yllätyksiä. Myös tästä Järvisellä on kokemusta. ”Jos maasta löytyy yllättäen haitta-aineita, meillä ei niitä kaatopaikkakelpoisuustestejä ole, koska maa tarvitsee kaivaa heti tai koko työmaa seisahtuu.” Tällaisissa tilanteissa Suomen Erityisjäte Oy onkin pystynyt tarjoamaan joustavaa palvelua. ”Minusta teillä Suomen Erityisjäte Oy:llä on varsin hyvä tilanne. Teidän vahvuutenne on, että pystytte näitä meidän problemaattisia pimaja jätemaita ottamaan vastaan nopeallakin aikataululla. Lisäksi hyvää on myös toiminnan joustavuus ja riittävä vastaanottokapasiteetti. Teidän kanssa pystyy keskustelemaan, jos meillä on jokin isompi tai pienempi ongelma.” Järvinen toivookin, että yhteistyölle olisi jatkumoa, eli että Suomen Erityisjäte Oy:llä olisi jatkossakin kapasiteettia erilaisille jakeille. Järvisen mielestä yhteistyötä voisi myös kehittää lisäämällä keskinäistä viestintää. ”Vaikka asioihin on yrittänyt perehtyä, itselläkään ei aina välttämättä ole riittävästi tietoa siitä, miten vastaanottopaikka käytännössä toimii ja mitkä asiat ovat merkittäviä toiminnan, lainsäädännön ja lupien puitteissa. Näistä voisi esimerkiksi kerran vuodessa keskustella saman pöydän ääressä.”
12 MAALATAAN PIRUT SEINÄLLE ”Potilasja henkilötietoja löytyi roskiksesta”. Vastaavia tapauksia nousee otsikoihin vähän väliä. Niiden taustalla on turha huolettomuus ja se tosiasia, että tietoa ei ole luokiteltu tarpeeksi hyvin organisaatiossa. Yritysturvallisuuteen tarvitaan siis muutakin kuin ”pois silmistä, pois päiväjärjestyksestä” -ajattelua. Aina välillä on hyvä maalata piru seinälle. – Ihmiset ovat liian luottavaisia, sanoo turvallisuusjohtamisen asiantuntija Juha Kreus. Hän on toiminut muun muassa Laurea ammattikorkeakoulun turvallisuusjohtamisen lehtorina ja tekee parhaillaan aiheesta väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistoon. – Liiallisen luottavaisuuden vastakohtana on tietenkin vainoharhaisuus, joka on myös täydellistä tiedostuneisuutta kaikista riskeistä. Liiallisen luottavaisuuden ja vainoharhaisuuden välissä on kuitenkin perusturvallisuus, johon voi vaikuttaa pienilläkin jutuilla. Turvallisuus on kokonaisuus, jonka ihmiset tekevät omilla tekemisellään tai tekemättömyydellään. Yritysturvallisuudesta puhuttaessa tärkeintä on saada jokainen työntekijä tiedostamaan riskit ja ymmärtämään kokonaisuus. – Turvallisuuden kääntöpuoli on vapaus. Me joudumme turvallisuuden eteen tekemään uhrauksia ja rajoittamaan ihmisten oikeuksia, Kreus pohtii. Hallitse tiedon elinkaari Juha Kreus neuvoo hallitsemaan koko tiedon elinkaarta. – Virheitä tapahtuu silloin kun tietoa ei ole luokiteltu. Silloin kaikkea tietoa käsitellään samalla tavalla eli julkisena tietona. – Yleensä tietoa käsitellään löyhemmin kaaren loppupäässä. Eli siinä vaiheessa, kun tietoa ollaan poistamassa, sitä ei pidetä enää tärkeänä. Siinä vaiheessa sattuvat nämä otsikoihinkin pääsevät mokat, Juha Kreus sanoo. Tietoon ja tiedonkäsittelyyn pätee sama periaate kuin moneen muuhunkin asiaan. Sen tärkeyden huomaa vasta sitten kun se otetaan pois. – Tiedän 2000-luvun alusta tapauksen, jossa arkkitehtitoimistosta varastettiin kaikki tietokoneet. Yritys meni konkurssiin, sillä siltä vietiin tieto, Kraus kertoo. Yritysturvallisuus ja sen taso on toimialariippuvaista. – Kannattaa kuitenkin muistaa, että turvallisuus on yrityksen ja yhteisön tukiprosessi. Turvallisuuden tehtävänä on varmistaa, että prosessit sujuvat. Missään nimessä turvallisuudesta ei saa tulla liian kallista. – Näkisin parempana sen, että yleinen luottavaisuus kasvaa sen sijaan, että menisimme kohti amerikkalaista mallia videovalvontoineen ja metallinpaljastimineen. Kannattaa jokaisen miettiä onko perinteinen luuta ovella -malli parempi tai kuin vartija ja kamera. Tai riittääkö se. Muuten me kohta kaikki asumme ja teemme työtä ”vankilassa”. Syynissä tietoturvan ketju Mitä tapahtuu sensitiiviselle materiaalille sen jälkeen, kun se on laitettu tietoturva-astiaan? Se kiinnostaa luonnollisesti tietoturvapalveluja ostavaa asiakasta, mutta erityisesti palveluntarjoajaa Suomen Tietoturvaa. Juha Kreus on tehnyt Suomen Tietoturvan kanssa yritysturvallisuusprojektia, jossa käydään koko tietoturvapalvelun ketju läpi siitä lähtien kun asiakas laittaa astiaan tavaraa aina siihen asti kunnes materiaali tuhotaan. – Minun tehtävänäni on olla se vainoharhainen skeptikko ja kaivamalla kaivaa jokainen mahdollinen heikko lenkki prosessista. Me mietimme jokaisen mahdollisen sattuman jokaisesta näkökulmasta. Me arvioimme mahdollisen kuljetusauton kolarin tai autovarkauden, tulipalon ja inhimilliset tekijät ketjussa. – Tämän työn tuloksena Suomen Tietoturva voi tarjota entistä luotettavampaa palvelua asiakkailleen. Asiakas voi luottaa, että hänen sensitiivinen materiaalinsa ei päädy mihin tahansa roskikseen, kaatopaikalle tai varkaiden käsiin. Varastettu identiteetti Kreusilla on identiteettivarkauksiin oma mielipide. Hänen mukaansa identiteettivarkaus ei ole mikään suuri uhka. Siitäkin huolimatta, että henkilötietosi joutuisi vääriin käsiin. – Meillä on Suomessa niin hyvät rekisterijärjestelmät ja pitkälle viety sähköinen tunnistautuminen, että on aika mahdotonta varastaa kenenkään identiteettiä. Ja jos joku tekee minun henkilötiedoillani ostoksia, pystyn kiistämään ostokset omikseni. Identiteettivarkaus on enemmänkin palvelujentarjoajien ja myyjien riski. – Mutta fyysistä tietoa voi toki käyttää hyväksi hakkeroinnissa. Aivan hiljattain Konecranesilta petkutettiin 17 miljoonaa. Voi vain kysyä miten arkaluontoinen tieto on joutunut vääriin käsiin. Arkaluontoisesta ja sensitiivisestä tiedosta puhuttaessa täytyy aina myös muistaa, että sitä koskee myös tunnearvo ja yksityisyys. Kukaan ei halua esimerkiksi omia potilastietojaan toisten silmiin, vaikka kukaan ei tiedosta pääsekään hyötymään rahallisesti. – Kukaan tuskin kotonakaan heittää omaa lääkäriltä saatua epikriisiä paperinkeräysastiaan. Samaa logiikkaa kehottaisin käyttämään yrityksissä, kun tietoa käsitellään tai tuhotaan. TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Kalle Lahtinen
13 Ratkaisut luottamuksellisen tiedon hävittämiseen Suomen Tietoturva Oy huolehtii asiakkaiden tietosuojakäsittelyä vaativien aineistojen käsittelystä ja tuhotun materiaalien hyödyntämisestä. Yhdessä LHJ Groupin muiden yritysten kanssa löydetään sopiva ratkaisu lähes mille tahansa materiaalille tietosuojattavasta paperista ja elektroniikasta aina teollisiin eriin asti. Aukoton ketju asiakkaalta käsittelykeskukseen alkaa sopivan lukittavan keräysvälineen valinnasta. Ketju päättyy koulutetun kuljetuskumppanin suorittaman noudon ja kuljetuksen kautta valvottuun käsittelytilaan. Syksyn 2015 aikana asiakkaille aloitetaan jakamaan astiavaihtojen yhteydessä keräysvälineet, jotka on merkitty RFID tunnistein. Aiemmin manuaalisesti paperille tallennettu seurantatieto siirtyy jatkossa sähköisiin päätelaitteisiin. Niiden kautta asiakkaalle voidaan osoittaa entistä aukottomammin koko ketju. Suomen Tietoturvan kautta tarjottavat Tietosuoja ja elektroniikkaromun kierrätyspalvelut voidaan toteuttaa sertifioidun laatuja ympäristöjärjestelmän mukaisesti. Laatu ja ympäristöasioiden lisäksi koko LHJ Group konsernissa on panostettu yritysturvallisuuden kehittämiseen.
14 LUOTETTAVAMPAA TIETOTURVAPALVELUA Vihdin kunnassa siirryttiin tämän vuoden alusta luotettavampaan tietoturvaan. Kunta saa Suomen Tietoturvalta muun muassa tarkan kuvauksen tietoturvapaperin tuhoamisprosessista. Uutta on myös sähköinen kalustonhallintajärjestelmä. Vihdin kunnalla oli aikaisemminkin sopimus tietoturvapaperin keräyksestä ja tuhoamisesta, mutta palveluun ei kuulunut raportointia. Vihdin kunta kilpailutti palvelun yhdessä Karkkilan kaupungin ja kuntien yhteisen perusturvakuntayhtymä Karviaisen kanssa. – Yhteisellä kilpailutuksella saimme selkeästi kustannuksia alas, mutta tärkeämpää mielestäni on palvelun laatu. Tietoturva-astioiden tyhjennysprosessi on kuvattu erinomaisesti. Saamme myös tarkat raportit tuhotuista materiaaleista, kertoo Vihdin kunnan hallintosihteeri Antti Luukkanen. Suomen Tietoturvan tarjoamaan palveluun on tulossa lisää parannuksia, kun astiatyhjennyksissä siirrytään sähköiseen kalustonhallintajärjestelmään. Se tarkoittaa, että asiakashallinta, tilausten käsittely, ajojärjestely, laskutus ja raportointi tapahtuvat samalla järjestelmällä. – Kuljettajalla ja materiaalin käsittelyssä on päätelaitteet, joihin kirjautuu aikaleima jokaisesta vaiheesta. Asiakas voi seurata kierrätysja käsittelyprosessia reaaliaikaisesti, kertoo myyntineuvottelija Juha Keskinen LHJ Groupista. – Uudistus mahdollistaa entistä monipuolisemman raportoinnin jätelajin, painon, kustannusten ja hyödyntämisen osalta. Asiakkaille ei tästä muutoksesta aiheudu ylimääräistä työtä, raportit ja rahtikirjat vain muuttuvat paperista sähköiseen muotoon. Palvelu pelaa Vihdin kunnassa on noin 30 tietoturva-astiaa 17 kiinteistössä ja perusturvakuntayhtymä Karviaisessa 12 astiaa 11 kiinteistössä. – Meillä on kunnassa oma ohjeistus siitä, mitä tietoturva-astioihin laitetaan. Työntekijät ymmärtävät kyllä arkaluontoisen materiaalin vaatimukset, Antti Luukkanen kertoo. – Materiaalia tulee suhteellisen paljon kokousaineistoista henkilötietoja sisältäviin papereihin. Karviaisen puolella arkaluontoista materiaali on luonnollisesti vielä enemmän. Kunnan toimipisteiden työntekijät ilmoittavat Suomen Tietoturvalle astioiden täyttymisestä ja Tietoturva kokoaa ilmoitukset keräystä varten. – Palvelu toimii oikein hienosti ja luotettavasti, Luukkanen toteaa. Suomen Tietoturva siirtyy sähköiseen kalustonhallintajärjestelmään. Jokainen tietoturva-astia merkitään RFIDja QR-tunnisteilla, jotka mahdollistavat jatkuvan seurannan. LHJ Groupin myyntineuvottelija Juha Keskinen (oik.) esittelee uutta järjestelmää Vihdin kunnan hallintosihteeri Antti Luukkaselle. TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Kalle Lahtinen
15 TEKSTI Pasi Kaskinen KUVA Kalle Lahtinen Kaatopaikalla maatuva jäte tuottaa hajotessaan metaania, mikä on suuri ilmastonmuutoksen aiheuttaja. Samalla penkkaan menetetään jätteeseen sitoutunut materiaali ja energia. Järkevämpää on löytää keinoja kierrättää jäte takaisin raaka-aineiksi. Kierrätykseen kelpaamaton materiaali voidaan hyödyntää energiana. Kaatopaikkasijoitus on tullut tien päähän Suomessa, kun vuoden 2016 alusta astuu voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto. Me olemme itse asiassa olleet vuoden verran edellä lakia ja LHJ:lle tuleva sekajäte on jo nyt kuljetettu Riihimäelle ja Vantaalle jätevoimalaitokseen. Voimalaitoksissa jäte käytetään sähkön ja kaukolämmön raaka-aineena, toteaa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n käyttöpäällikkö Mika Helkearo. Kaatopaikkakäsittelyn korvaaminen jätevoimalaitoksella vähentää LHJ:n alueella 30 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Energian monet muodot Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteyteen valmistui vuonna 1999 aikanaan Suomen Energian monet muodot Energian lähde Tuotantopaikka Energiaa/vuosi Sekajäte Jätevoimalaitos (Vantaa ja Riihimäki) 70 000 MWh (sähkö ja lämpö Energiajäte Kierrätyspolttoaineen valmistus (LHJ, Forssa) 20 000 MWh (sähkö ja lämpö) Aurinko Aurinkovoimala (LHJ, Forssa) 100 MWh (sähkö) Kaatopaikkakaasu Hyötykäyttö suunnitteilla (LHJ, Forssa) 5 000 10 000 MWh Erilliskerätty biojäte Biokaasulaitos (Forssa) 1 500 MWh (sähkö, liikennepolttoaineet) Katso video uusioenergiasta: LHJ sanoi vuoden 2015 alussa jäähyväiset kaatopaikalle. Jatkossa kaikki yhdyskuntajätteet ovat uusiomateriaalia tai raaka-ainetta energialle. kolmas kierrätyspolttoainelaitos. Laitos toimii edelleen ja tuottaa erikseen kerätystä energiajätteestä kierrätyspolttoainetta voimalaitosten käyttöön. Biojätteen erilliskeräys alkoi LHJ:n alueella jo vuonna 1997. Nykyään biojäte on myös energianlähde, kun siitä jalostetaan Envor Groupin biokaasulaitoksessa biokaasua ravinteiden kierrätyksen lisäksi. Aurinkosähkö ja kaatopaikkakaasu ovat energiamuodoista uusimmat. Kahden käsittelylaitoksen katolle rakennettuna LHJ:n alueella toimiva aurinkovoimalaitos on yksi Suomen suurimmista. HYVÄSTI KAATOPAIKKA, TERVEHDYS UUSIOENERGIA Jätteet odottavat pakkaamista ja kuljetusta jätevoimalaan. Hankintarenkaan logistiikkapäällikkö Jussi Valtonen (vas.) ja LHJ:n käyttöpäällikkö Mika Helkearo kertovat, että jätteen siirtokuljetus on pienipäästöistä ja pientä kustannuksiltaan verrattuna jäteveroon.
16 Elektroniikkakierrätys | Tietosuojapalvelut | Pilaantuneet maat ja teollisuusjätteet Tuhkat ja kuonat | Yhdyskuntajätehuolto LHJ Group Kiimassuontie 127, 30420 Forssa Vaihde 0440 242 700 | info@lhjgroup.fi www.lhjgroup.fi 20vuotta ympäristön hyväksi