• 1 Grouppari LHJ Groupin asiakaslehti 2016 Kuonan uusi elämä sivu 6 Sähköromusta enemmän irti sivu 10 LHJ kasvoi Satakuntaan sivu 14
• 2 Edistyksellisyys, palvelu, vastuullisuus, tehokkuus ja uteliaana uuteen ovat LHJ Groupin arvot. LHJ seuraa avoimin silmin ja mielin alan kehitystä sekä pyrkii löytämään ja kehittämään uutta palveluliiketoimintaa markkinoille. Maailman muuttuessa kierrätettävät ja käsiteltävät materiaalit muuttuvat, toimintamallit muuttuvat ja esimerkiksi digitaalisuus ja esineiden internet luovat uusia mahdollisuuksia joihin myös LHJ Group on tarttunut. LHJ Group haluaa olla mukana viemässä suomalaista yhteiskuntaa kohti aitoa kiertotaloutta ja uusiutuvan energian aikaa. Tänä vuonna näiden asioiden osalta on saavutettu taas useita edistysaskeleita. Suomen Erityisjäte Oy:lle vuosi 2016 on ollut monella tapaa ennätyksellisen hyvä. Pilaantuneiden maiden ja vaarallisten jätteiden käsittely on noussut uuteen ennätykseen. Yritys osallistui merkittävällä tavalla Helsingin Keski-Pasilan alueella tapahtuneeseen rakennushankkeeseen. Alueelta poistettuja maamassoja on käsitelty Forssan käsittelykeskuksessa. Jätevoimalaitosten kuonien käsittelyä jatkettiin omalla laitoksella, jolla käsiteltiin Suomen lisäksi kuonia myös Ruotsissa Bodenissa. Erityisjäte on käsittelytekniikan osalta alansa johtaja Suomessa. Käytössä oleva käsittelymenetelmä on kiertotalouden ytimessä. Sekä kuonan sisältämät metallit että mineraaliaines voidaan hyödyntää. Mineraaliaineksen käyttöä on kehitetty tänä vuonna muun muassa maanrakennuksessa ja betoniteollisuuden raaka-aineena. Kuonaa on käytetty pihakivien ja betonielementtien valmistuksessa. Onnistunut vuosi huipentui tavallaan myös, kun yritykselle myönnettiin kunniamaininta omassa sarjassaan valtakunnallisessa Kasvu Open -ohjelmassa. Kuonaliiketoiminnassa katseet on vahvasti suunnattu Suomen lisäksi myös muihin Pohjoismaihin sekä Baltian alueelle. Elektroniikkakäsittelytoimintaa on vahvistettu tänä vuonna yrityskaupalla, jossa LHJ osti forssalaisen J Syrjänen Oy:n osakkeet. Yritys siirtyi samalla osaksi LHJ Groupia. Kaupan myötä käsittelyosaaminen ja menetelmät lisääntyivät ja LHJ Groupin käsittelytarjoama erilaisille sähkölaitteille, kaapeleille ja niiden osille laajeni merkittävästi. Forssan käsittelykeskus on SER-materiaalin käsittelyssä tällä hetkellä yksi monipuolisimmista. Jääkaappien, monitorien, kulutusja toimistoelektroniikan lisäksi käsittelyratkaisut ovat tarjolla entistä laajemmalle joukolle teollisuuden sekä tiedonja sähkönsiirron kierrätettäviä materiaalivirtoja. Emoyhtiö Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n toiminta-alue laajeni vuoden alussa Satakunnan alueella. Euran, Säkylän, Köyliön ja Huittisten alueella toiminut Satakierto Oy fuusioitui LHJ:n kanssa. Uusien omistajien ja laajentuneen toiminta-alueen lisäksi yhtiön toiminnan piiriin tuli Hallavaaran jätekeskus Säkylässä. Yhdistymisen myötä LHJ Groupin palvelukokonaisuuteen tuli uutena myös omaa biokaasuosaamista Hallavaarassa sijaitsevan biokaasulaitoksen muodossa. Kaikkiaan kehitys monipuolisesta käsittelytoimijasta kohti kokonaisvaltaisten palvelujen myyntiä on hyvässä kehitysvauhdissa. Jo nyt monet LHJ Groupin palveluista ovat valtakunnallisesti saatavissa. Vuosina 2015 ja 2016 läpiviety kalustonhallinnan digitalisointiprojekti parantaa huomattavasti edellytyksiä tehokkaalle toiminnalle ja palvelujen laajentamiselle. Kehityksen on tarkoitus jatkua vahvasti myös vuonna 2017, jolloin panostamme erityisesti yrityksille ja julkishallinnolle tarjottavien palvelujen kehittämiseen. Tämän haluamme tehdä yhdessä asiakkaiden, yhteistyökumppanien ja osaavan henkilöstömme kanssa. Immo Sundholm toimitusjohtaja LHJ Group Toimitus: Pasi Kaskinen, Johanna Talikainen, Johanna Hento Paino: Forssa Print Kuvat: Kalle Lahtinen, Kalle Tulander, Suomen Erityisjäte Oy Painos: 6 000 kpl Taitto: Mainossatama Oy Jakelu: Itella Oyj Osoitelähde: LHJ Group asiakasrekisteri ja Kohdistamiskone B2B / Fonecta Oy p. 020 692999 LHJ Groupin asiakaslehti 2016 LHJ GROUP KASVAA, KANSAINVÄLISTYY JA MONIPUOLISTUU
• Maaperän kunnostus M Toim iston tyhjen nys M ku M k M M Tietotur vapalve lut SataKasvu maanparan nusaineet Jätevoimalaitosten kuonat Vaarallinen jäte SER-kierrätys Jätte iden käsit telyratka isut ku J v J v k n n T ty Tie on s S m S m n yut n 3 LHJ Group tarjoaa edistyksellisiä kierrätysja käsittelypalveluja, jotka ovat helppokäyttöisiä ja kustannustehokkaita. Asiakkaisiin kuuluu yritysten ja julkishallinnon lisäksi myös tuottajayhteisöjä. LHJ Groupin tehtävä on huolehtia poistuvista materiaalivirroista vastuullisesti ja ympäristöystävällisesti. Lopputuotteena syntyy uusioraaka-aineita, energiaa ja turvallisia loppusijoitusratkaisuja. Konsernin erityisosaamista ovat elektroniikkakierrätys, tietoturvakäsittely, pilaantuneen maan ja teollisuusjätteen käsittely, jätevoimalaitoskuonien ja kiinteiden vaarallisten jätteiden käsittely, yhdyskuntajätehuolto sekä näihin liittyvät keräys-, kuljetusja asiantuntijapalvelut. Yhteistyöverkoston kautta LHJ Groupin erityispalvelut voidaan liittää osaksi laajempaa jätehuollon kokonaispalvelua. Ympäristöhuollon erikoisosaamista. Ota yhteyttä, tilaa palvelu tai kysy lisää! www.lhjgroup.fi
• 4 4 Suomen Erityisjätteen kuonankäsittelylaitteisto talvehtii parhaillaan Tarastenjärvellä. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n erityisasiantuntija Elina Tiira on tyytyväinen sujuvuuteen ja nopeuteen, jolla Tammervoiman jätevoimalaitoksen kuonat on käsitelty.
• 5 JÄTTEENPOLTON KUONAT KIERTOON Vuoden 2016 alusta pirkanmaalaisten sekajätteistä on tuotettu lämpöä ja sähköä Tammervoiman hyötyvoimalaitoksessa. Myös polttamisesta jäävä pohjakuona käsitellään ja hyödynnetään uusiokäytössä. Tammervoiman laitoksessa käsitellään vuosittain noin 160 000 tonnia jätettä. Tästä määrästä syntyy noin 26 000 tonnia pohjakuonaa, joka jää sopimuksen mukaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hoidettavaksi. – Meille oli alusta asti selvää, että pohjakuonat käsitellään ja hyödynnetään uusiokäytössä sen sijaan, että ne loppusijoitettaisiin, kertoo Pirkanmaan Jätehuollon erityisasiantuntija Elina Tiira. – Käsittely on kustannus, mutta me haluamme maksaa siitä, että materiaali saadaan uudelleen kiertoon. Tämä on loppusijoitusta huomattavasti kestävämpi ratkaisu tulevaisuuden kannalta. Pirkanmaan Jätehuolto on tehnyt kahden vuoden sopimuksen kuonien käsittelystä Suomen Erityisjätteen kanssa. – Suomen Erityisjätteen toiminta ja referenssit vakuuttivat. Heillä on käytössä edistyksellinen laitteisto ja he ovat tehneet paljon työtä myös pohjakuonan hyödyntämisen edistämiseksi. Meidänkin kuonan käsittelystä syntyvistä materiaaleista on tehty Ruduksella pihakiviä sekä tehdään harkkoja, joita voimme käyttää jätekeskuksen alueiden rakentamisessa. Ensi kesänä meillä alkaa myös ensimmäinen projekti, jossa kuonaa hyödynnetään kevyen liikenteen väylän rakentamisessa, Tiira sanoo. Mallikas projekti Käsittelyssä pohjakuonasta erotellaan rautaja ei-rauta-metallit, jolloin jäljelle jää hiekan ja soran kaltaista mineraaliainesta. Tällä tavalla pohjakuona saadaan 100-prosenttiseen hyötykäyttöön kaatopaikkaamisen sijasta. Myös arvokkaat metallit saadaan uudelleenkäyttöön ja mineraaliaines korvaamaan luonnonmateriaaleja. – Meillä oli aluksi käytössä jätteenpolttolaitoksessa metallin magneettinen erottelu. Se osoittautui kuitenkin kalliiksi, varsinkin kun tällä hetkellä ei ole markkinoita poltetulle metallille. Siksi metalli erotellaan nyt kuonankäsittelyn yhteydessä, kertoo Elina Tiira. Suomen Erityisjätteen kalusto siirrettiin Tampereen Tarastenjärvelle syyskuun alussa. Siitä seitsemän viikon kuluttua kaikki siihen mennessä Tammervoiman jätteenkäsittelylaitoksessa kertynyt kuona, noin 26 000 tonnia, oli käsitelty. Kalusto talvehtii parhaillaan Tarastejärvellä ja odottaa kevättä, jolloin kuonankäsittely jatkuu. – Koko projekti meni todella mallikkaasti, mitä ei voi sanoa läheskään kaikista urakkasopimuksista. Meillä oli alkupalaveri, jonka jälkeen käsittely alkoi ripeästi. Sain viikon välein raportin edistymisestä ja työt tulivat tehtyä sovitussa ajassa, Elina Tiira kertoo. – Suomen Erityisjäte hoiti myös puolestamme ei-rautametallijakeiden siirtopaperit ja siirron Hollantiin, jossa kuonasta erotellaan jalometallit, muun muassa alumiini ja kupari. Kalusto kulkee kohteeseen Suomen Erityisjäte on käsitellyt jätteenpolton pohjakuonia vuodesta 2013. Oma siirrettävä kalusto hankittiin 2015, jolloin laitteisto myös CE-merkittiin. Hollantilaisvalmisteisella laitteistolla voidaan käsitellä kuonia noin 30 000 tonnia kahden kuukauden aikana. – Oman kaluston myötä meillä on ollut käsittelylle myös suomalaiset käyttöhenkilöt. Hiljattain vakinaistimme Mikko Koukkarin ja Jukka Rautiaisen, jotka ovat toimineet pohjakuonien käsittelyssä johtavana käyttöhenkilönä sekä laatuja työturvallisuusvastaavana, kertoo Suomen Erityisjätteen projektipäällikkö Marjaana Kouhia. Vuonna 2017 kalusto siirtyy Tampereelta Ilmajoelle Lakeuden Etappi Oy:n jätteenkäsittelykeskukseen. Kaiken kaikkiaan kalustolla on käsitelty jo 166 000 tonnia kuonaa. – Tänä vuonna olimme Pohjois-Ruotsissa, Bodenissa, asti käsittelemässä pohjakuonia. Meillä on käytössämme ehdottomasti Suomen ja koko Pohjoismaiden paras käsittelylaitteisto ja tekniikka, Kouhia toteaa. TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Kalle Lahtinen Suomen Erityisjätteen referenssit pohjakuonan käsittelyssä: Tilaaja Pohjakuonan alkuperä Käsittelymäärä (tonnia) Käsittelyvuosi Pirkanmaan Jätehuolto Oy Tammervoima Oy, Tampere 26 000 2016 Bodens Energi AB Bodens Energi AB, Boden 22 000 2016 Lakeuden Etappi Oy Westenergy Oy Ab, Vaasa 25 000 2015 Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy, Lahti 3 000 2015 Helsingin seudun ympäristöpalvelut Vantaan Energia, Vantaa 30 000 2014 -kuntayhtymä (HSY) Lakeuden Etappi Oy Westenergy Oy Ab, Vaasa 30 000 2014 Lakeuden Etappi Oy Westenergy Oy Ab, Vaasa 30 000 2013 Yhteensä käsitelty 166 000
• 6 KUONAT KIVITUOTTEIKSI Kun jätettä ei ole enää järkevää sijoittaa kaatopaikoille, pitää keksiä uusia innovatiivisia tapoja hyödyntää sitä. Rudus Oy kehittää parhaillaan menetelmää, jolla jätteenpolton pohjakuonia voidaan hyödyntää kivituotteiden valmistuksessa. Kokeilussa valmistetut pihakivet ovat ulkonäöltään ja ominaisuuksiltaan täysin samanlaisia kuin luonnonkivestä valmistetut vastaavat tuotteet. – On kiehtova ajatus, että jossain vaiheessa meillä kaikilla on mahdollisuus tehdä kotona pihakivetykset korkealaatuisista betonipihakivistä, joissa raaka-aineena saattaa olla omassa kodissa jätteeksi päätyneet materiaalit, Ruduksen kehityspäällikkö Katja Lehtonen sanoo. Kiviin käytetystä betonimassan kiviaineksesta 25–30 prosenttia korvataan jätteenpolton pohjakuonasta jalostetulla mineraaliaineksella. – Yhdyskuntajätteestä otetaan energia talteen jätteenpolttolaitoksissa ja jäljelle jäävästä kuonasta erotellaan metallit. Metallit palautetaan kiertoon ja jäljelle jäävä mineraalinen aines hyödynnetään meidän tapauksessamme pihakivien materiaalina. Kierrätysmateriaalista huolimatta pihakivien kohdalla ei tingitä laadusta. Kuonan tulee täyttää yleiset betonikiviainekselle asetetut vaatimukset, aivan kuten luonnon kiviainestenkin. – Pihakiviä, joiden valmistuksessa kuonaa on käytetty, on testattu laboratoriossa ja niiden on ominaisuuksiltaan todettu vastaavan perinteisistä materiaaleista valmistettuja pihakiviä. Kuonasta on moneksi Rudus haluaa osoittaa tuotteiden kestävyyden ja laadukkuuden asiakkaille käytännössä. Tavoitteena on saada lisää todellisia kohteita, joissa kuonasta valmistetut pihakivet ovat käytössä. – Kun kysyntä saadaan kasvuun, jätteenpolton kuonaa voidaan hyödyntää lähes kaikissa ympäristörakentamiseen soveltuvissa Suomen Erityisjäte Oy kehittää ratkaisuja jätteenpolton pohjakuonien hyödyntämiseksi. Tästä käynnistyi yhteistyö ja koetoiminta betonija kivituotteita valmistavan Rudus Oy:n kanssa. TEKSTI Johanna Hento KUVAT Suomen Erityisjäte Oy betonituotteissa, Lehtonen sanoo. Tällä hetkellä Rudus panostaa teknisten ja tuotantoon liittyvien yksityiskohtien hiomiseen, samoin kuin pitkäaikaiskestävyyden testaamiseen. Toiveena on, että tulevaisuudessa kuonasta valmistettua betonia voitaisiin hyödyntää monenlaisissa tuotteissa ja kohteissa. – Pohjakuonasta valmistetusta betonista voitaisiin hiomalla saada esiin mielenkiintoinen pinta, jossa kuonan sisältämät lasi, keramiikka ja muut partikkelit ovat näkyvillä. Tätä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi arkkitehtonisissa ja taiteellisissa kohteissa, Lehtonen miettii. Tavoitteena on tuottaa markkinoille vihreä tuoteperhe, jossa hiilijalanjälki on perinteisiä kivituotteita pienempi. – Pohjakuonien hyödyntäminen pihakivissä on kiertotaloutta parhaimmillaan. Toivottavasti tällä on tulevaisuudessa myös tuotteiden ostajien ja käyttäjien arvomaailmassa entistä suurempi painoarvo.
• 7 Suurimmat asiakkuudet 2016: Helsingin kaupunki 100 000 tonnia Senaatti-kiinteistöt 40 000 tonnia Pohjola Rakennus Oy Infra 6000 tonnia Merimieseläkekassa 5000 tonnia Delete 4000 tonnia Lemminkäinen 3000 tonnia Stara 3000 tonnia Jaakkoo-Taara Oy 3000 tonnia Totaalipurku Oy 2000 tonnia Varsinais-Suomen Asbestipurku Oy 2000 tonnia Suomen Erityisjäte Oy käsittelee pilaantuneet maat sekä teollisuuden ja rakentamisen kiinteät vaaralliset jätteet. Vuonna 2016 käsiteltiin ennätysmäärä materiaaleja. OTA YHTEYTTÄ: riina.rantsi@erityisjate.fi tai 040 725 8999
• 8 POHJAKUONISSA POTENTIAALIA Jätteenpolton pohjakuonia käsittelevälle Suomen Erityisjäte Oy:lle on myönnetty Kasvu Open-kilpailun Kiertotalouden Kasvupolun kunniamaininta. Yritys on tehnyt paljon työtä jätteenpolton pohjakuonien uusiokäytön edistämiseksi Suomessa ja aikoo viedä osaamistaan seuraavaksi myös muihin Pohjoismaihin ja Baltiaan. – Tavoitteenamme on muuttaa kaikki syntyvä kuona hyödyntämiskelpoiseksi rakennusmateriaaliksi. Pohjakuonien lisäksi käsittelemme myös pilaantuneita maita ja kiinteitä vaarallisia jätteitä, Suomen Erityisjätteen liiketoimintajohtaja Riina Rantsi kertoo. Kasvu Open on pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu kasvuyrittäjyysohjelma. Yritykset jaotellaan toimialan tai alueen mukaan Kasvupoluille, joissa ne saavat asiantuntijoiden opastusta. Kiertotalouden Kasvupolulle valittiin 15 suurimman kasvupotentiaalin omaavaa alan yritystä. – Erotumme muista alan toimijoista kuivaerotustekniikalla, jonka ansiosta kuona saadaan kiertoon 100 prosenttisesti. Tulevaisuudessa haluamme olla suurin ja laadukkain jätteenpolton kuonia käsittelevä yritys Suomessa ja Pohjoismaissa. Ideoita ja innostusta Kasvupolun tarkoitus on haastaa yritys miettimään uusia vaihtoehtoja liiketoimintaansa. Kisan aikana asiantuntijat tuovat esiin omia näkemyksiään yrityksen toiminnasta ja kertovat miten sitä voisi kehittää entisestään. – Kiertotalouden Kasvupolku oli hieno kokemus. Käsittelimme muun muassa asiakkaiden kohtaamista sekä henkilökunnan merkitystä ja työntekijöistä huolehtimista, Rantsi sanoo. Vuodesta 2004 toimineen yrityksen toiminta ja henkilöstömäärä ovatkin kasvaneet hurjaa tahtia viime vuosien aikana. – Kolme vuotta sitten olin yrityksen ainoa kokoaikainen työntekijä. Nyt työllistämme jo 13 henkeä. Nopea kasvu tuo mukanaan uusia haasteita ja välillä vauhdin mukana pysyminen on ollut myös työlästä. – Työvoiman palkkaaminen on kuitenkin aina upea juttu. Uuden työntekijän aloittaessa tietää, että asioita on tehty oikein ja toiminta menee eteenpäin. Asiantuntijoiden opastuksen lisäksi kilpailijat saavat tukea myös toisiltaan. Ideana on sparrata kanssakilpailijoita ja jakaa kokemuksia. – Sain kisasta aivan uudenlaista intoa ja näkökulmaa asioihin. Nyt teen parhaani, että voin siirtää kaiken innostuksen ja osaamisen yrityksen voimavaraksi, Rantsi toteaa. Yhdyskuntajäte palaa, mutta kaikki poltettava materiaali ei katoa savuna ilmaan. Jäljelle jää metalleja ja mineraaleja sisältävää kuonaa. Neitseellisten luonnonvarojen säästämiseksi kaikkea tätä ainesta ei ole enää järkevää sijoittaa kaatopaikoille. Suomen Erityisjäte Oy on kehitellyt käytännön ratkaisuja jätteenpolton pohjakuonien hyötykäytön edistämiseksi jo usean vuoden ajan. Kova työ palkittiin valtakunnallisessa Kasvu Open-kilpailussa. TEKSTI Johanna Hento KUVA Suomen Erityisjäte Oy
• 9 Tervetuloa taloon! UUDET T Y Ö N T E K I J Ä T Jukka Rautiainen Jukka toimi käyttöhenkilönä kuonankäsittelyssä jo ensimmäisenä käsittelyvuonna 2013 ja palasi tänä vuonna tiimiin. Työtehtävissään Jukka toimii laatuja työturvallisuusvastaavana. Aikaisempaa työkokemusta häneltä löytyy rakennusalalta noin 10 vuoden ajalta. Koulutukseltaan Jukka on rakennusinsinööri. Vapaa-ajallaan hän toimii henkilökohtaisena avustajana sekä harrastaa kuntoilua ja lenkkeilyä. Mikko Koukkari Mikko on nimitetty Suomen Erityisjätteen johtavaksi käyttöhenkilöksi 4. huhtikuuta 2016 lähtien. Aikaisempaa työkokemusta Mikolta löytyy 15 vuoden ajalta teräsrakenteiden parista. Mikko aloitti teräsrakenteiden asentajana, minkä jälkeen hän toimi työnjohtajana Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Koulutukseltaan Mikko on rakentaja. Hän on käynyt myös teräsrakenteiden työnjohtokoulutuksen. Vapaa-aika kuluu metsätöitä tehden ja vanhoja autoja laittaessa. Outi Rekola Outi aloitti Suomen Erityisjätteen ympäristöassistenttina syyskuussa 2016. Outi työskentelee pilaantuneiden maa-ainesten näytteenottoon ja raportointiin liittyvien tehtävien parissa. Koulutukseltaan hän on ympäristösuunnittelija. Outi opiskelee työn ohella Jyväskylän yliopistossa Corporate Environmental Management-maisteriohjelmassa. Outin perheeseen kuuluu avopuoliso ja kaksi kissaa. Lopputyön kirjoittamisen ohella Outi viettää vapaa-aikaansa mieluusti kuntoilemalla ja kirjoja lukien. Jari Koskinen Jari on nimitetty Suomen Erityisjätteen työnjohtajaksi 1.1.2016 lähtien. Työtehtävissään Jari vastaa pilaantuneiden maiden vastaanotosta ja käsittelystä. Aikaisemmin hän on työskennellyt maansiirtoalan työnjohtotehtävissä 20 vuoden ajan. Jarin perheeseen kuuluvat vaimo, tytär ja kaksi poikaa. Vapaa-aikanaan hän toimii vapaaehtoisen pelastuspalvelun etsijänä, on mukana reserviläistoiminnassa ja hoitaa mehiläisiä. Elina Hyttinen Elina on toiminut Suomen Erityisjätteen ympäristöinsinöörinä vuoden 2016 alusta lähtien. Elinan työtehtäviin kuuluvat pilaantuneiden maiden ja teollisuusjätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn liittyvät tehtävät. Koulutukseltaan Elina on ympäristötekniikan diplomi-insinööri.
• 10 10
• 11 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy osti J. Syrjänen Oy:n osakekannan syyskuussa 2016. Siirtyminen LHJ Groupin konserniin mahdollistaa entistä laajemmat palvelut niin uusille kuin vanhoille asiakkaille. LHJ Group sai lisää osaamista ja kalustoa erityisesti sähkö-ja elektroniikkaromun käsittelyyn. J. Syrjänen Oy sulautuu yrityskaupan myötä osaksi Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:tä. Pitkä kokemus alalta ja muutama vuosi sitten valmistunut murskaja erottelulaitos kasvattavat LHJ:n resursseja huomattavasti. – Olemme ainutlaatuinen käsittelyja kierrätyskokonaisuus ja yrityskauppa vahvistaa asemaamme entisestään, LHJ Groupin markkinointipäällikkö Pasi Kaskinen sanoo. – Vanhat palvelut pysyvät ennallaan, mutta pystymme toimimaan nyt huomattavasti isommassa mittakaavassa. Tavoitteenamme on saada mahdollisimman paljon materiaalia kiertoon. Uuden kaluston myötä palveluiden taso nousee entisestään. Tästä hyötyvät niin vanhat kuin uudetkin asiakkaat. – Käytössämme on nyt myös järeä murskaja erottelulaitos, jolla saamme korkeamman jalostusarvon kaikelle kierrätettävälle materiaalille, mutta erityisesti sähköja elektroniikkaromun sisältämille eri metalleille. Edistyksellisellä tekniikalla ja värierottelulla voidaan ottaa talteen muun muassa rauta, kupari, alumiini, messinki ja muovi omina jakeinaan. – Erotellut metallit myydään uusioraakaaineina eteenpäin uusiin käyttökohteisiin. Kierrätystä kaikille Suuri osa käsiteltävästä sähköja elektroniikkalaitteista kerätään tuottajien ja tuottajayhteisöjen ylläpitämiin kierrätyspisteisiin, mistä ne kulkeutuvat LHJ:n kaltaisille käsittelyoperaattoreille. – Tuottajavastuu perustuu jätelakiin. Sähkölaitteiden valmistajilla ja maahantuojilla on velvollisuus järjestää tuotteiden jätehuolto, kun ne poistetaan käytöstä, Kaskinen kertoo. Kuluttajakeräyksestä tulevan romun lisäksi käsittelypalveluita tarjotaan yhä enemmän myös suoraan yrityksille. – Työkäytössä olevien koneiden ja laitteiden tulee olla tehokkaita ja tästä syystä esimerkiksi toimistoelektroniikkaa uusitaan melko usein. Yritykset pääsevät vaivattomasti eroon vanhoista laitteista meidän kauttamme. Kodista ja toimistosta kertyvän romun lisäksi LHJ Group tarjoaa kierrätyspalveluita myös teollisuuden sähköja elektroniikkaromulle. – Yhteistyökumppaneiden kautta voimme tarjota palveluita eri puolelle Suomea. Pystymme toimimaan valtakunnallisissa hankkeissa. Esimerkiksi muutama vuosi sitLISÄVIRTAA SÄHKÖROMUN KIERRÄTYKSEEN ten vastasimme vanhojen sähkömittareiden käsittelystä, kun kaikki Suomen mekaaniset kilowattituntimittarit vaihdettiin etäluettaviin. Muuttuva jäte Tuotteiden materiaalisisältö elää jatkuvaa murrosta ja myös jätteenkäsittelijöiden on oltava tietoisia uusimmista kehityskaarista. – Elektroniikka ja tekniikka kehittyvät hurjalla tahdilla. Metallien sijaan tuotteissa on yhä enemmän muovia ja muita materiaaleja, jotka tuovat omat haasteensa kierrättämiseen. Kehitämme jatkuvasti menetelmiä, joilla myös muovit saataisiin nykyistä paremmin kiertoon, Kaskinen kertoo. Sähköromun määrä jatkaa tasaista kasvuaan. Siitäkin huolimatta, että yhden tuotteen valmistamiseen tarvitaan määrällisesti entistä vähemmän materiaalia. – Sähköja elektroniikkatuotteiden käyttöikä on lyhentynyt huomattavasti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Ennen koneet kestivät ja niitä korjattiin. Nykyään hajonneen laitteen tilalle ostetaan uusi. Tekniikka valtaa jatkuvasti myös uusia osa-alueita. Tulevaisuudessa myös kodinkoneissa tulee olemaan entistä enemmän älytekniikkaa, mikä täytyy huomioida laitteiden kierrätyksessä. – Laitteiden älykkyyden lisääntyessä myös tiedon käsittely korostuu entisestään. Romun käsittelyn ohella me huolehdimme myös laitteiden tietoturvasta. TEKSTI Johanna Hento KUVA Kalle Lahtinen YRITYKSET • Cool Finland Oy • Suomen Elektroniikkakäsittely Oy • Suomen Materiaalikierrätys Oy OTA YHTEYTTÄ: pasi.kaskinen@lhj.fi tai 050 347 0605 rauno.partanen@lhj.fi tai 050 571 8800 PALVELUT • Materiaalikartoitus • Keräysvälineet • Nouto ja kuljetus • Tietoturvallinen käsittely • Raportointi ja toiminnan kehittäminen KÄSITELTÄVÄT MATERIAALIT • Toimistoelektroniikka • Kuluttajaelektroniikka • Teollisuuselektroniikka • Sähkönsiirtoon liittyvät materiaalit • ICT-laitteet • Kaapelit ja laitteiden osat Elektroniikkakäsittelyn faktat:
• 12 KOKONAISUUS HOITUU KUMPPANIN KANSSA RenoNorden Oy on ympäristöpalveluiden johtava toimija koko Pohjoismaissa. Suomessa RenoNorden tarjoaa yrityksille kokonaisvaltaisia jätehuoltopalveluja suunnittelusta lajitteluun, keräykseen ja raportointiin. Tietoturvamateriaalien keräys, nouto ja käsittely toteutetaan useissa kohteissa yhteistyössä Suomen Tietoturvan kanssa. RenoNorden haluaa ottaa kokonaisvastuun asiakkaan materiaalivirroista. Palveluun kuuluu keräysvälineiden järjestäminen, noudot, kuljetukset ja materiaalien toimittaminen uudelleen hyödynnettäväksi. – Palvelun pitää olla asiakkaalle mahdollisimman helppoa ja joustavaa. Me siis tarjoamme asiakkaillemme kaikki ympäristöja jätehuoltopalvelut. Heillä on yksi numero, yksi yhteyshenkilö, jonka kanssa he voivat asioida, kertoo RenoNorden Oy:n asiakaspalvelujohtaja Hanna-Liisa Järvinen. – Kaikkia palveluja meidän ei ole järkevä tuottaa itse, vaan osan toteutamme yhteistyökumppaneiden kanssa. Tietoturvamateriaali on niistä yksi vaarallisten jätteiden ja kaivopalvelujen lisäksi. Yhteistyökumppanin pitää vastata samoihin odotuksiin, joihin myös RenoNordenin palvelut perustuvat. – Me olemme panostaneet paljon raportointiin. Tuotamme asiakkaille jatkuvasti ajantasaista ja yksityiskohtaista tietoa jätemääristä, kustannuksista jätelajeittain, jätteiden hyötykäyttöasteesta ja eri laitoksiin toimitetuista jätemääristä. Suomen Tietoturvalla on myös hyvin pitkälle kehitetty dokumentointi, joka auttaa meitä raportoinnissa tietoturvamateriaalin osalta. – Lisäksi me voimme käydä katsomassa asiakkaiden tietoja tyhjennyksistä ja sen yksityiskohdista, määristä ja tuhoamisesta. Joustavuus ykkösenä RenoNorden ja Suomen Tietoturva ovat tehneet yhteistyötä jo useita vuosia. Suomen Tietoturva pystyy tarjoamaan palvelujaan kattavasti juuri siellä, missä suurin osa RenoNordenin asiakkuuksistakin on. – Me olemme olleet yhteistyöhön erittäin tyytyväisiä. Erityisesti arvostamme Suomen Tietoturvan reagointinopeutta ja joustavuutta. Asiakkaat eivät aina pysty ennakoimaan tarpeitaan ja siksi tilaukset voivat tulla nopealla varoituksella. Pääkaupunkiseudulla noudot ovat aina onnistuneet muutamassa päivässä, Hanna-Liisa Järvinen toteaa. Yrityksen muutto on hyvä esimerkki tilanteesta, jolloin tarvitaan joustavuutta ja nopeutta. – Muutto on iso operaatio ja ehkä vasta viime hetkillä ymmärretään, että arkistollekin täytyy tehdä jotain. Ja kun muuttopäivän takaraja häämöttää, ei ole oikeastaan muuta vaihtoehtoa kuin luottaa siihen, että palvelut järjestyvät nopeasti. – Asiakkaat odottavat nopeaa palvelua ja siihen me parhaamme mukaan pyrimme vastaamaan. Ja siihen luonnollisesti tarvitaan myös nopea yhteistyökumppani. Taatusti tuhottu Kun puhutaan arkaluonteisesta tietoturvamateriaalista ja sen käsittelystä, tärkeintä on luonnollisesti luottamuksellisuus ja luotettavuus. – Meille ja asiakkaillemme on tärkeää, että koko prosessi on kuvattu keräyksestä noutoon, käsittelyyn ja tuhoamiseen. Monille asiakkaille, kuten pankit, vakuutuslaitokset ja terveydenhuolto, palvelun aukottomuus ja luotettavuus on erityisen tärkeää ja he edellyttävät, että palvelu on auditoitu. Myös ympäristönäkökulma on yksi arvotekijä luotettavuuden, nopeuden ja joustavuuden ohella. Tietoturvapaperi tuhotaan kansainvälisen DIN 66399 turvaluokka P-3 palakokoon. Tuhoamisen jälkeen lukukelvoton silppu voidaan hyödyntää paperiteollisuuden raaka-aineena. Tietoturvamateriaali murskataan ja materiaali hyödynnetään uusiokäytössä tai energiakäytössä. – Sitten on vielä työturvallisuusnäkökulma. Meidän pitää pystyä takaamaan kohteesta riippumatta turvalliset työmetodit. Se alkaa keräysvälineiden suunnittelusta ja sijoittelusta. Astioiden täytyy olla siellä missä käyttäjätkin, mutta joka kohteeseen ei voi laittaa isoa monen sadan litran astiaa, Järvinen sanoo. – Siksi pitää olla myös pieniä astioita, jotka ovat helppo ja turvallinen kuljettaa paikoissa, jossa on vaikka rappusia, mutta ei hissiä. TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Kalle Lahtinen
• 13 Suomen Tietoturvan palvelumalli perustuu kokonaisuuksien hoitamiseen. Huolehdimme kaikesta keräykseen, käsittelyyn, materiaalien hyödyntämiseen, raportointiin ja kehittämiseen liittyvästä toiminnasta asiakkaan tarpeen mukaan. Keräysvälineet ja toimintamalli voidaan sovittaa asiakkaan toimitiloihin. Noudot sovitaan sopimusasiakkaiden kanssa säännöllisen rytmin mukaisesti tai materiaali noudetaan tilauksesta. Tärkeintä kaikessa toiminnassa on luottamuksellisuus. Tuhotulle materiaalille voidaan taata hyötykäyttö ensisijaisesti materiaalina tai myös energiakäytössä. Suomen Tietoturvan palvelut TIETOTURVAPAPERI TIETOTURVATALLENTEET TIETOTURVAELEKTRONIIKKA TUOTANTOERÄT TYÖVAATTEET TUOTEVÄÄRENNÖKSET HÄVITÄMME: OTA YHTEYTTÄ: pasi.kaskinen@lhj.fi tai 050 347 0605 | juha.keskinen@lhj.fi tai 0440 242 721
• 14 UUSIA TUULIA SATAKUNNASTA Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän alueen jätehuoltoyhtiö Satakierto Oy sulautui vuoden 2016 alussa osaksi Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:tä. Köyliö ja Säkylä tekivät samaan aikaan kuntaliitoksen, joten LHJ:n uusiksi omistajakunniksi tulivat siis Euran kunta, Huittisten kaupunki ja uusi Säkylän kunta. Yhtiöllä on jatkossa kaksi jätekeskusta toinen Forssan Kiimassuolla ja toinen Köyliön Hallavaarassa. Jäteasemat Sastamalassa, Loimaalla, Akaassa, Somerolla ja Urjalassa ovat alueen vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden käytössä. – Hallavaaran jätekeskus palvelee myös yritysasiakkaita. Otamme vastaan jäteautojen kuormat, siirtolavakuormat ja henkilöautoilla, peräkärryillä ja pakettiautoilla tuodut pienkuormat. Vastaanotamme myös vaarallisia jätteitä kotitalouksilta, yrityksiltä vain pienet määrät, kertoo aluepäällikkö Sanna Matintalo. Yhdistyminen tuo lisää osaamista uuteen suurempaan yhtiöön. Isommat jätemäärät ja laajempi yhteistyö Lounaisen Suomen alueella mahdollistavat alueen asukkaille, julkishallinnolle ja myös yrityksille tehokkaammat ja edullisemmat jätteen hyötykäytön ja kierrätyksen ratkaisut. – Fuusion lisäksi yksi suurimpia muutoksia on, että Hallavaaraan koottua kotitalousjätettä ei enää sijoiteta kaatopaikalle, vaan se kuljetetaan jätevoimalaitokseen, jossa se hyödynnetään lämmöksi ja sähköksi, Matintalo toteaa. Satakierto Oy ja Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy yhdistyivät vuoden 2016 alusta. LHJ on nyt 16 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö, joka vastaa 140 000 asukkaan ja 60 000 kiinteistön jätehuollosta. Fuusion myötä LHJ:n jäteasemaverkosto kasvoi Hallavaraan jätekeskuksella. TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Kalle Tulander Kaasua ja maanparannusta Hallavaaran jätekeskuksessa on biohajoavia jätteitä käsittelevä biokaasulaitos. Siellä käsiteltäviä jakeita ovat muun muassa erilliskerätty biojäte, jätevedenpuhdistamolietteet ja elintarviketeollisuuden lietteet. Biokaasulaitoksella on korvattu vuodesta 2008 lähtien kompostointitoiminta ja biohajoavat jätteet käsitellään laitosmaisesti. – Tällainen pieni biokaasulaitos sopii hyvin jätekeskuksen toimintaan. Lisäksi saamme tietenkin talteen arvokasta kaasua, jota käytämme hyödyksi omassa prosessissamme lämpönä ja josta teemme sähköä omalle tontillemme, Matintalo kertoo. Biokaasulaitoksen lopputuotteena syntyy myös maanparannusainetta, jota voidaan käyttää muun muassa viljaja energiakasveille sekä viherrakentamiseen. – Satakasvuksi nimetty maanparannusaine on Eviran hyväksymä lannoitetuote, joka on erinomainen esimerkiksi savipeltojen maan rakenteen parannukseen ja viherrakentamiseen. Tuoreille vihanneksille, marjoille ja muille suoraan syötäville elintarvikkeille se ei kuitenkaan määräysten vuoksi sovellu. SataKasvusta on saatavilla tuoteseloste ja tuote on noudettavissa Hallavaaran jätekeskuksesta. Puhdistamolietteet kaasuksi Hallavaaran biokaasulaitoksessa käsiteltävistä jakeista noin puolet tulee tällä hetkellä Huittisten uudelta jätevedenpuhdistamolta, jossa käsitellään jätevedet Sastamalan, Punkalaitumen ja Huittisten alueilta. Puhdistamo on ollut toiminnassa vuoden ajan. – Keskuspuhdistamo on korvannut yhdeksän pienempää puhdistamoa. Nyt pystymme täyttämään tiukat ympäristövaatimukset ja iso puhdistamo toimii tehokkaasti kaikin tavoin, kertoo puhdistamon käyttöpäälllikkö Anna-Kaisa Halinen. Puhdistamoliete lingotaan kuivaksi puhdistamolla, josta se kuljetetaan biokaasulaitokselle. Siellä kuivattu liete laimennetaan biokaasuprosessiin sopivaksi liemeksi. Ilman kuivatusvaihetta kuljetukset ja niistä aiheutuvat kustannukset tuplaantuisivat. Aivan aluksi liete hygienisoidaan biokaasulaitoksella, jolloin siitä eliminoidaan ihmiselle haitalliset bakteerit. – Aikaisemmin liete kompostointiin. Nykyasetuksilla ihmisperäisen lietteen kompostointi ei ole sallittua. Yhteistyökumppani, joka pystyy hyödyntämään lietteen omissa prosesseissaan, on siis välttämätön, Halinen sanoo. Yhteistyöstä hyötyvät molemmat: jätevedenpuhdistamo pääsee eroon lietteestä ympäristöehtojen mukaisesti ja biokaasulaitos saa tärkeää raaka-ainetta omaan prosessiinsa. – Huittisten uusi puhdistamo on meille helppo ja hyvä kumppani, sillä siellä on paljon varastotilaa. Kuljetukset on helppo järjestää ja autot helppo kuormata, LHJ:n Matintalo toteaa. OTA YHTEYTTÄ: sanna.matintalo@lhj.fi tai 050 374 7749
• 15 LHJ:n aluepäällikkö Sanna Matintalo vieraili Huittisten modernilla jätteenpuhdistulaitoksella, josta toimitetaan puhdistamolietettä Hallavaaran jätekeskuksen biokaasulaitokseen.
• 16 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 100% 16 kuntaomistajaa 1995 Cool Finland Oy 50% LHJ 2005 Suomen Elektroniikkakäsittely Oy 100% LHJ 2003 Suomen Erityisjäte Oy 51% LHJ 2004 Suomen Tietoturva Oy 100% LHJ 2007 Suomen Materiaalikierrätys Oy 100% LHJ 2016 • Perustettu 1995 • Liikevaihto 23 M¤ • Henkilöstö 95 • Käsittelymäärä 280 000 tonnia vuodessa Immo Sundholm toimitusjohtaja LHJ Group Riina Rantsi kehitysjohtaja Suomen Erityisjäte Oy Rauno Partanen toimitusjohtaja Cool Finland Oy Suomen Elektroniikkakäsittely Oy Suomen Materiaalikierrätys Oy Mika Helkearo käyttöpäällikkö Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Pasi Kaskinen markkinointipäällikkö LHJ Group Suomen Tietoturva Oy immo.sundholm@lhj.fi | 050 553 0709 rauno.partanen@lhj.fi | 050 571 8800 mika.helkearo@lhj.fi | 050 529 8835 riina.rantsi@erityisjate.fi | 040 725 8999 pasi.kaskinen@lhj.fi | 050 347 0605 AVAINHENKILÖT www.lhjgroup.fi Ympäristöhuollon erikoisosaamista -tarjoamme palveluita, jotka edistävät haasteellisten materiaalien kiertoa.