Kevät on parasta aikaa vieraslajien hävittämiselle s. 13 Miten taloyhtiömme voi valmistautua jätelain uudistukseen? s. 6 Kierrätyksestä tuli koko koulun yhteinen asia s. 12
2 | Kierroksella 2020 Keväiset terveiset Loimi-Hämeen Jätehuollon viestintätiimistä. Vuosi 2022 on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle siirtyessäni ympäristöneuvojan tehtävistä LHJ:n viestintäpäälliköksi. Tämän lisäksi viime vuonna voimaan tullut jätelain uudistus on myös laittanut isoja pyöriä pyörimään. Muutokset kohdistuvat etenkin taloyhtiöiden asukkaisiin sekä yli 10 000 asukkaan keskustaajamassa asuviin kotitalouksiin. Uudistuneen jätelain myötä vähintään viiden asunnon kiinteistöjen lajittelumahdollisuudet paranevat. Tänä vuonna tuleviin keräyksiin valmistautuminen tapahtuu jätekuljetusurakoiden keräykseen ja kuljetukseen valmistavalla työllä, kuten astiahankinnoilla. Kesällä 2023 taloyhtiöiden pihoilta löytyvät jäteastiat muovi-, metalli-, lasija kartonkipakkauksille. Katukuvassa jätelain uudistus ei siis näy juurikaan vielä tänä vuonna. Mutta mitä sitten näkyy? Onko mitään uutta tulossa 2022? Kyllä. Vuoden 2022 aikana Sastamalan seudulla uudistetaan LHJ:n kierrätyspisteitä lasin ja metallin osalta. Vanhat puiset jätekatokset poistuvat ja tilalle asennetaan uudet metallirunkoiset keräyssäiliöt. Poistotekstiilille suunnitellaan uusia keräyspisteitä ja kauan odotettu Huittisten jäteaseman uudistus on notkahtanut liikkeelle. Myös luonnon monimuotoisuutta tukevia toimintoja on suunnitteilla. Tämän vuoden Kierroksella-lehden pääteemat ovat jätelakiuudistus sekä jäteasemapalvelut. Kuinka moni tietää, että LHJ:n kaikilta jäteasemilta löytyy poistotekstiilien maksuton vastaanotto? Mitä muuta voin viedä maksutta jäteasemalle? Milloin jäteasemat ovat auki? Muun muassa näihin kysymyksiin löytyy vastaus tästä lehdestä. Moni myös miettii muuttuvassa maailmassa omia kulutustottumuksiaan. Voisinko minä tehdä jotain yhteisen hyvän eteen? Miten voisin olla oman elämäni bioneeri? Helposti. Me täällä LHJ:lla olemme teitä varten ja valmiita auttamaan kinkkisissä kierrätykseen ja kestävään sekä vastuulliseen toimintaan ohjaavissa valinnoissa. Ollaan yhteyksissä, Mirva Naatula päätoimittaja, viestintäpäällikkö Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n asiakaslehti kotitalouksiin. Toimitus: LHJ viestintä ja Mainossatama Oy Kuvat: LHJ, Mainossatama Oy, Shutterstock Taitto: Mainossatama Oy Paino: PunaMusta Oy Painos: 90 000 kpl Lehti jaetaan julkisena tiedotteena kaikkiin yhtiön toimialueen kotitalouksiin. Osoitetietojen lähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus, PL 123, 00531 HELSINKI. Rekisterin tietosuojaseloste on saatavilla osoitteessa: lhj.fi/aineistopankki Lehti on luettavissa myös osoitteessa lehtiluukku.fi/lehdet/lhj/ Kierroksella 2022 -lehteä voi tilata lisää numerosta 03 424 2619 (pvm/mpm) ja osoitteesta neuvonta@lhj.fi ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine HI IL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E Loi L i i mi Hä Hämeen Jä Jät h teh l uoltto O Oy:n a i siak ka Uusia kierrätysmahdollisuuksia horisontissa
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 3 1.7.2023 1.1.2023 19.7.2024 1.9.2023 19.7.2021 § 1.7.2022 Jätelakiuudistuksen aikataulu Uusi jätelaki astuu voimaan portaittain vuosina 2022–2024. Katso alta kotitalouksien kannalta tärkeimmät siirtymävaiheet ja valmistaudu muutoksiin ajoissa. Epäselvissä tilanteissa voit ottaa yhteyttä myös Loimi-Hämeen Jätehuollon asiantuntijoihin. • Uusi jätelaki voimaan • Kompostoinnista ilmoittaminen jätehuoltoviranomaiselle • Tekstiilijätteen aluekeräys (viimeistään) • Pakkausjätteiden keräys vähintään viiden huoneiston kiinteistöliltä • Pakkausjätteet kunnan järjestämään kuljetukseen • Biojätteiden keräys vähintään viiden huoneiston kiinteistöiltä (viimeistään) • Biojätteiden keräys kaikilta asuinkiinteistöiltä yli 10 000 asukkaan taajamissa (viimeistään) • Biojätteiden kuljetus kunnan järjestämään kuljetukseen (viimeistään)
4 | Kierroksella 2020 Ensi vuoden kesällä 2023 vähintään viiden huoneiston kiinteistöt ja taloyhtiöt on velvoitettu keräämään erikseen eri jätemateriaalit. Se tarkoittaa seitsemää astiaa kiinteistön pihassa. Juuri nyt on oikea hetki panostaa suunnitteluun ja pohtia yhteistä keräyspistettä naapuritalojen kanssa. Viime vuoden kesällä voimaan astunut uusi jätelaki velvoittaa taloyhtiöitä keräämään erikseen lasin, metallin, kartongin, muovin, biojätteen ja sekajätteen. Muutos koskettaa nyt eniten pieniä, vähintään viiden huoneiston taloyhtiöitä, joilla pakkausjätteiden keräysvelvoitetta ei ole aikaisemmin ollut. Muutos astuu voimaan heinäkuussa 2023. Forssalaisen Sp-Isännöintipalvelut Oy:n isännöitsijä Jaana Hurjanen pitää uutta velvoitetta lähinnä tilakysymyksenä. Läheskään kaikkien pienten taloyhtiöiden pihoilla ei välttämättä ole vaadittavaa tilaa kaikille jäteastioille. – Nyt tehdään parhaillaan taloyhtiöissä katselmuksia siitä, mihin kierrätyspisteen voi sijoittaa. Pihasta pitää löytyä paikka seitsemälle astialle ja tietenkin keräysautoilla pitää olla pääsy niiden luokse. – Itse olen yhteisten jätepisteiden kannalla. Näin toimimalla saadaan tyylikkäät ja kestävät ratkaisut. Yhteistyötä tehdään jo nyt sujuvasti taloyhtiöiden ja isännöintitoimistojen kesken. Hurjanen mainitsee esimerkkinä Forssan Sortohaan alueen, jossa viiden taloyhtiön ja 50 asunnon kokonaisuudelle suunnitellaan yhteistä, syväkeräyssäiliöillä toteutettua, keräyspistettä. – Keräyksestä ja tyhjentämisestä vastaavat palveluntarjoajat laskuttavat jokaista taloyhtiötä suoraan, jolloin yhteispisteestä ei koidu mitään hallinnollista ylimääräistä työtä. Nyt myös pienet taloyhtiöt kierrättämään Isännöitsijä Jaana Hurjanen suoritti vuosi sitten ekoneuvojan tutkinnon. ”Nämä asiat kiinnostavat minua ja koulutuksesta sain paljon hyviä työkaluja omaan työhöni.” TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Taija Piikkilä
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 5 Astioista ei ole kiinni Suunnittelun aloittaminen ajoissa on taloyhtiöissä tärkeää myös päätöstenteon protokollan kannalta. Isommat investoinnit on vietävä yhtiökokouksen päätettäväksi. – Kustannusten määrä asuntoa kohden ratkaisee, tehdäänkö hankintapäätös yhtiökokouksessa. Kertomassani Sortohaan tapauksessa perustamiskustannuksia tulee 375 euroa asuntoa kohden. Se on sen verran merkittävä summa, että hankinta päätetään yhtiökokouksessa, Jaana Hurjanen selvittää. Hurjanen painottaa, että keräysvelvoitteen täyttäminen ei ole välttämättä investointikysymys. Loimi-Hämeen Jätehuollon järjestämään bioja pakkausjätteiden jätehuoltoon kuuluu jatkossa pyörälliset jäteastiat. – Keräysvelvoitteen voi täyttää ja toiminnan aloittaa erillisastioilla. Itse liputan kuitenkin fiksujen ja harkittujen ratkaisujen puolesta. Kannattaa miettiä, mikä on toimivaa ja siistin näköistä. – Syväkeräyssäiliöt eivät kaatuile tuulessa ja ne ovat esteettisesti kauniita. Myös niiden tyhjennysväli on pidempi, mikä vähentää kokonaiskustannuksia. Jätekatosten osalta taloyhtiöiden kannattaa pyytää konsultointia Loimi-Hämeen Jätehuollosta, jotta suunnittelussa tulee huomioitua myös astioiden tyhjennyksen ja puhtaanapidon näkökulma. Kierrättämisestä helppoa Isännöitsijä Jaana Hurjanen uskoo, että uudet keräyspisteet aktivoivat asukkaita lajittelemaan. – Enää ei kannata vedota edes siihen, etteikö kotona olisi tilaa ja mahdollisuutta lajitella. Kun kierrätysastiat ovat omassa pihassa, ei suuria määriä tarvitse varastoida kotona. Myös kotilajitteluun on tänä päivänä tarjolla paljon erilaisia vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Jätehuollon osuus on noin 3,5–7 prosenttia taloyhtiön hoitokuluista kohteen koosta riippuen. Hurjasen mukaan uuden velvoitteen tuomia kustannuksia on vaikea vielä laskea. Suurista muutoksista ei kuitenkaan puhuta. – Kannattaa myös tiedostaa, että sekajäte on kaikista kalleinta jätettä. Lajittelemalla ja kierrättämällä voidaan vaikuttaa paitsi ympäristöön, niin myös kustannuksiin. Hurjanen kiittelee Loimi-Hämeen Jätehuoltoa hyvästä ennakoinnista ja konsultointiavusta. – Aina on hyvä olla mieluummin ajoissa kuin kiireellä liikkeellä. Tietoa ja neuvoja on tarjolla paljon, enää tarvitaan vain hyviä päätöksiä toimivista ratkaisuista.
6 | Kierroksella 2020 Uuden jätelain myötä kotitalouksien erilliskeräysvelvoite laajenee ja tarjolla olevat jätehuoltopalvelut paranevat. Monissa taloyhtiöissä tämä tarkoittaa sitä, että jätepistettä voidaan joutua laajentamaan tai peruskorjaamaan. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n kuljetusesimies Tommi Syrjäsen mukaan jätepisteen uudistamisen suunnittelu kannattaakin aloittaa hyvissä ajoin. Heinäkuussa 2021 hyväksytyn jätelain mukaan kaikilta vähintään viiden huoneiston kiinteistöiltä on jatkossa löydyttävä keräysastiat lasille, metallille, kartongille, muovipakkauksille, biojätteelle, sekajätteelle ja mahdollisesti myös paperille. – Muutos koskettaa eniten 5–40 huoneiston taloyhtiöitä, joiden keräysvelvoite on koskenut aiemmin vain sekaja biojätettä. Useamman keräysastian myötä jätehuollon tilantarve tulee monin paikoin kasvamaan ja jätekatosta voidaan joutua myös laajentamaan, Syrjänen kertoo. Yli 40 huoneiston taloyhtiöissä on jo aiemmin kerätty sekaja biojätteen ohella myös lasia, metallia ja kartonkia. Näissä taloyhtiöissä siis riittää, kun erilliskeräys laajennetaan koskemaan myös muovipakkauksia. – Jossain tapauksissa jäteastioiden määrää ei tarvitse edes lisätä, vaan osa sekajäteastioista voidaan korvata muovinkeräysastialla. Mitä aktiivisemmin taloyhtiössä lajitellaan, sitä vähemmän sekajätettä syntyy. Kerralla kuntoon Kotitalouksia koskevat bioja pakkausjätteiden keräysvelvoitteet laajenevat asteittain vuosina 2022–2024. Syrjäsen mukaan muutoksiin kannattaa kuitenkin varautua kerralla. – Kun jätepiste suunnitellaan kerralla uusien vaatimusten mukaiseksi, ei sitä tarvitse olla laajentamassa vuoden tai kahden välein, Syrjänen sanoo. Jätepisteen suunnittelussa tulee huomioida, että kaikki keräysastiat ovat helposti asukkaiden ja jätteenkuljettajien saatavilla. – Toimiva jätetila kannustaa asukkaita kierrättämään. Se myös helpottaa jäteastioiden tyhjentämistä ja antaa siistin vaikutelman, lisää viihtyisyyttä sekä parantaa turvallisuutta. Syrjänen muistuttaakin, että jätekatoksen tulee myös täyttää niille asetetut turvaetäisyydet ja mitoitusohjeet. – Olemme koonneet kotisivuillemme kattavan ohjeistuksen jätetilan suunnittelun avuksi. Sivulta löytyy myös jätelaskuri, joka kertoo ohjeellisen arvion tarvittavien jäteastioiden määristä. Suunnittelutyössä voi tarvittaessa hyödyntää apuna myös LHJ:n asiantuntijoita. Huomioithan, että jatkossa lukittujen jätekatosten oviin on käytettävä kaksoispesälukkoa, johon sopii jätehuollon yleisavain. Yleisavaimen malli on saatavissa LHJ:n toimialueen lukkoliikkeissä. TEKSTI Johanna Hento Aika jätepisteen uudistamiselle?
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 7 KOLUMNI Mikä on oikeaa rikkautta? Kolumnin kirjoittaja Jonna Tervomaa on forssalainen muusikko, joka ei osta uutta ennen kuin vanha on oikeasti loppuun käytetty. Kuva: Sanna SaastamoinenBarrois Olen saanut elää ihmeellistä aikaa. Lähes koko aikuisuuteni olen voinut uskoa, että meillä on kaikkea ja sitä riittää. Lisääkin on saanut haluta. Mitä enemmän kaikkea, sen parempaa elämää. Pelottavina ja niukkoinakin aikoina todellinen nälänhätä ja sodan uhka ovat pysytelleet minusta kaukana. Mamma käytti puutarhassa tuhkat ja kahvinpurut. Hän kierrätti viilipurkkeja, niin kuin monet muutkin mammat. Keväällä siemenet kylvettiin samoihin viilipurkkeihin. Taloudellisesti laihoina aikoina on helpompaa olla säästäväinen ja tyytyä vähempään. On löydettävä elämän taika pienistä asioista, ilman materiaa. Samalla minuun istutettiin ajatus kiertotaloudesta. Viilipurkin toinen elämä tuntuu ehkä naurettavan merkityksettömältä piiperrykseltä, mutta tosiasiassa sen sanoma on ollut arvaamattoman vaikuttava. Mutta lihavina aikoina mopo lähtee helposti käsistä. Oman lapseni ilahduttaminen tuottaa mielihyvää ja siihen kiinalainen krääsä on antanut helppoja ratkaisuja. Sitten kohta tavaranpaljous ahdistaa, koska krääsän hävittäminen vastuullisesti on kinkkinen juttu. On vaikeaa aina tietää, mikä on paras tapa osallistua hyvän elämän ylläpitämiseen, kuten kierrättämiseen. Olenkin kysynyt itseltäni kovia kysymyksiä. Mitä todella tarvitaan? Mikä on tavaran käyttöikä? Saako sen korjattua? Paljonko laadusta kannattaa maksaa? Olenko hyvä esimerkki lapselleni? Ei tavara tältä planeetalta mihinkään katoa, vaikka se omasta näköpiiristä kierrätyskeskuksiin häipyykin. Kun tiputan jotain huvijätettä keräyssäiliöön, tunnen olevani pikkulapsi, joka housut kintuissa huutaa, että ”Äitii tuu pyyhkiimäään!” Ja joku sen lopulta pyyhkii. Minun pyllyni. Tuntuu paremmalta harkita. Anteeksi vain herra ja rouva Talouskasvu, mutta kasvunne täytyisi siirtyä jo uusiin lihaksiin, joilla siivota näitä sotkuja. Länsimaiseen ihmiseen on sisäänrakennettu ajatus hierarkiasta, jossa vauras ihminen on elämässään menestynyt ja sen tulisi näkyä kauas. Nuori tyttäreni onkin kauhistellut ikäloppua puhelintani tai kirpputorihankintojamme. Mutta hänen ajatuksensa ovat nopeasti muuttumassa. Aktivisti, Greta Thunberg, on tyttäreni sukupolvea ja he ovat kasvamassa toisenlaiseen maailmaan. Pähkäiltävää riittää kaikilla. Millaista on hyvä elämä tulevaisuudessa? Haluaisin kylvää viilipurkkiini sen siemenen, josta kasvaa syötävää satoa. Haluaisin auttaa lastani löytämään marjastamisen ilot ja sienestyksen salat! Mutta löytyykö minusta voimaa elää ja opettaa niin kuin ajattelen?
8 | Kierroksella 2020 Somerolla ja Koskella syntyvät kierrätykseen kelpaamattomat jätteet käsitellään Lounavoima Oy:n Korvenmäen ekovoimalaitoksella Salossa. Se tarkoittaa, että somerolaisten ja koskilaisten jätteillä lämmitetään salolaisten koteja. Loimi-Hämeen Jätehuollon toimialueen kierrätykseen kelpaamattomat jätteet on muutaman vuoden ajan hyödynnetty Westenergyn laitoksella Mustasaaressa, jossa Loimi-Hämeen Jätehuolto on myös osaomistajana. Nyt LHJ on sopinut lisäkapasiteetista Salon Lounavoiman kanssa. – Salon ja Kosken kuormat tulevat läheltä. Samat jätepakkurit, jotka käyvät tyhjentämässä astiat talouksista, tuovat kuorman tänne Salon voimalaan. Se tarkoittaa, että välivaiheita, kuten pakkaamista ja varastointia jää pois, toteaa Lounavoiman palvelupäällikkö Elina Annala. Lounavoiman ekovoimalaitoksen toiminta käynnistyi viime vuoden keväällä. Ensimmäisen tulen päivä oli 30. maaliskuuta 2021. – Laitos on tehty sekalaisen jätteen käsittelyyn. Eli meillä tehdään lämpöä ja energiaa siitä jätteestä, mitä jää jäljelle, kun kaikki kierrätettävät materiaalit ja vaaralliset jätteet on kerätty pois. Käytännössä siis puhutaan sekajätteestä. Varastointi lisää omavaraisuutta Lounavoiman ekovoimalaitos muuntaa kierrätyskelvottomat yhdyskuntajätteet lähienergiaksi. Ekovoimalaitoksessa tuotetaan 90 prosenttia Salon alueen tarvitsemasta kaukolämmöstä. Voimalaitoksen ansiosta alueella on lopetettu hiilen käyttö energianlähteenä kokonaan, lisäksi on korvattu turvetta sekä bioja puuhaketta. – Ennen Korvenmäen ekovoimalaitosta lounaisen Suomen kierrätykseen kelpaamattomat jätteet kuljetettiin pitkien matkojen päähän Tukholmaan, Tallinnaan, Vantaalle, Kotkaan ja Riihimäelle, Elina Annala kertoo. Kaukolämmön ohella ekovoimalaitoksessa tehdään sähköä. Vuosittain valtakunnan verkkoon syötettävä määrä on noin 62 gigawattituntia. Lounavoimalla tutkitaan parhaillaan energian varastoimisen mahdollisuuksia. Vuodenaikavaihtelujen vuoksi energian tarve ja käyttö ei ole tasaista. – Meillä on käynnissä syvälämpövarastohanke. Ensimmäinen keskisyvä lämpökaivo on porattu ja nyt kesällä varastoimme sinne ylimääräistä energiaa, jota sitten vapautetaan talvella, kun lisätarvetta syntyy, kertoo Annala. – Jos ensimmäinen lämpökaivo toimii odotetulla tavalla, seuraavaksi teemme viisi kaivoa lisää. Näin tasataan paitsi lämpöpiikkiä, niin myös vähennetään kaukolämmön tuotannossa varalla käytettävän öljyn tarvetta. Lähilämpöä kierrätyskelvottomasta jätteestä TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Taija Piikkilä Lounavoimalla tutkitaan aktiivisesti myös energiantuotannossa syntyvien sivuvirtojen hyödyntämistä. Yksi tällainen hanke on hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen biometaanin valmistuksessa. Biometaania voidaan käyttää liikennepolttoaineena. Kuvassa Lounavoiman toimitusjohtaja Petri Onikki ja palvelupäällikkö Elina Annala.
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 9 Lo Loimi-H Häm ämeen Jäteh huol u to Oy | 9 9 9 Bio Select on bioneereille suunniteltu jäteastia Haaveiletko hajuttomasta biojätteen keräämisestä? Tai siitä, että talvella biojätteet eivät jäätyisi astian pohjaan kiinni? Ratkaisu on uudentyyppinen tuulettuva Bio Select -keräysastia, jonka tyhjennysväli voi olla jopa neljä viikkoa ympäri vuoden. Harvemman tyhjennysvälin ansiosta säästät selvää rahaa ja samalla jätteenkeräämisen ilmastovaikutukset pienenevät. Tyhjennysväli voidaan määritellä käyttötarpeen mukaan yhdeksi, kahdeksi, kolmeksi tai neljäksi viikoksi. Hyödynnä astiapalvelua Astiapalvelussa jäteastia ja sen käyttö kuuluvat tyhjennyshintaan. Mikäli astia rikkoutuu, hoitaa LHJ uuden biojäteastian rikkinäisen tilalle ilman lisäkustannuksia. Astiapalvelu on saatavilla tällä hetkellä Forssassa, Tammelassa, Somerolla, Jokioisilla, Koski TL:ssä, Oripäässä, Ypäjällä, Humppilassa, Punkalaitumella, Urjalassa ja Akaassa. Tai osta omaksi Sastamalassa, Loimaalla, Huittisissa, Säkylässä ja Eurassa biojätteenkeräyksestä vastaavat yksityiset kuljetusliikkeet. Voit kuitenkin hankkia näille alueille LHJ:n kautta tuulettuvan biojäteastian hintaan: • 140 l astia, 89 € (sopii omakotitaloon tai pieneen taloyhtiöön) • 240 l astia, 109 € (sopii isompaan biokimppaan tai keskikokoisen taloyhtiön käyttöön) ai siitä, ni? Ratysastia, astia, uo uoden. haa ja vät. n Tyhjennyshinnat: 140 litraisen astian tyhjennys 8,18 €/kerta. 240 litraisen astian tyhjennys 10,60 €/kerta. Lue lisää lhj.fi/biokimppa
10 | Kierroksella 2020 Mistä maksan jäteasemalla? Maksuttomat jätteet: • Kotitalouksien sähköja elektroniikkaromu • Kotitalouksien kyllästetty puu alle 1 m³ kerralla • Hyötyjäte (lasipakkaukset, metalli, paperi, kartonki, muovipakkaukset, poistotekstiili, ikkunalasi ilman pokia) • Puhdas käsittelemätön puu (esimerkiksi kuormalavat) • Ajoneuvojen vanteettomat renkaat • Kaasupullot max 25 kg, retkikeittimien patruunat kotitalouksista • Kotitalouksien vaaralliset jätteet, max. 100kg/kerta • Kotitalouksien asbestijäte, alle 100 kg (pakattava ilmatiiviisti) Tiesitkö, että monet jätteet voi tuoda jäteasemalle ilmaiseksi? Maksuttomasti tuotavia jätteitä ovat esimerkiksi kotitalouksien sähköja elektroniikkaromu sekä hyötyjätteet. Oikein lajiteltuna jätteet voidaan kierrättää ja niistä saatua materiaalia voidaan hyödyntää uusien tuotteiden valmistuksessa. Jätteistä, joita joudutaan käsittelemään esimerkiksi murskaamalla, peritään käsittelykustannuksiin perustuva vastaanottomaksu. Maksu peritään myös jätteistä, jotka joudutaan toimittamaan ekovoimalaitokseen. Näitä jätteitä ovat esimerkiksi vanhat huonekalut ja sekalaiset jätesäkit. Jätteiden erottelua kannattaakin miettiä jo kuormaa kootessa, sillä monissa tapauksissa oikealla lajittelulla on mahdollista säästää selvää rahaa. Myös luonto kiittää, kun jäteasemalle tuotavista jätteistä mahdollisimman suuri osa saadaan hyödynnettyä kierrättämällä. Tiesithän, että voit tuoda vaarallisia jätteitä ja muita maksuttomia jätteitä LHJ:n asemille ympäri vuoden?
12 | Kierroksella 2020 Köyliön Lallin koululla on kuluneen lukuvuoden aikana tutustuttu jätteiden lajitteluun. Ympäristökasvatuksesta kiinnostuneiden opettajien ja hyvien yhteistyökumppaneiden avulla kierrätyksestä onkin tullut koko koulun yhteinen innostuksen aihe. Tärkeänä apuna on ollut myös Loimi-Hämeen Jätehuollon neuvontapalvelut. Kun Lallin koulun esikoululaisilta kysyy, miksi kierrättäminen kannattaa, tulee vastaus reippaasti ja kuin yhdestä suusta. – Ei kannata heittää pois jotain, mitä joku toinen voi käyttää vielä uudestaan, kuusivuotias Ella Kaukinen sanoo muiden tyttöjen nyökkäillessä vieressä. Tyttöjen mukaan vanhat hyväkuntoiset vaatteet kannattaakin myydä esimerkiksi kirpputorilla. – Välipalahetkestä jääneet hedelmänkuoret voi puolestaan kompostoida, jolloin niistä saadaan multaa puutarhaan, Helmi Rajala kertoo. Esikoulun opettajan Tuire Tuomaisen mukaan esikoululaiset ovatkin päässeet harjoittelemaan kompostointia myös käytännössä. – Koulumme on saanut lahjoituksena lisää jäteastioita, joiden myötä olemme aloittaneet esimerkiksi biojätteen keräyksen. Tästä innostuneena perustimme esikoululaisten ja vanhempien oppilaiden kanssa syksyllä myös kompostin ja nyt odotamme kovasti kevään etenemistä ja kompostointikauden jatkumista, Tuomainen kertoo. Tieto lisää innostusta Tuomaisen mukaan Lallin koulun tavoitteena on, että oppilaat eivät kokisi kierrättämistä erillisenä oppimiskokonaisuutena, vaan se muodostuisi luonnolliseksi osaksi arkea. Mutta mistä innostus kierrättämistä kohtaan oikein kumpuaa? – Vastuullisuus ja ympäristöstä huolehtiminen ovat jo pitkään olleet tärkeitä arvoja hieman yli 50 oppilaan kyläkoulullemme. Suuri osa koulumme oppilaista elää lähellä luontoa ja siksi oli luonnollista nostaa ympäristökasvatus ja kierrättäminen monialaisen oppimiskokonaisuutemme teemaksi, Tuomainen kertoo. Oma vaikutuksensa lasten kierrätysinnon kasvattamisessa oli myös Loimi-Hämeen Jätehuollolla. – Pyysimme LHJ:n asiantuntijaa koulullemme vierailemaan ja kertomaan kierrättämisestä sekä jätelaitoksen toiminnasta. Vierailu oli todella suosittu ja oppilaat tykkäsivät erityisesti siitä, kun he pääsivät tekemään kierrätysharjoituksia yhdessä. Tällä hetkellä Lallin koululla haaveillaan myös vastavierailusta LHJ:n toimipisteeseen. – Kunhan koronatilanne helpottaa, lähdemme enemmän kuin mielellämme tutustumaan kierrättämiseen myös jätteiden käsittelyn näkökulmasta, Tuomainen sanoo. Hei me kierrätetään! TEKSTI JA KUVA Johanna Hento Lallin koulun esikoululaisten Meeri Virtasen (vas.), Viola Matintalon, Helmi Rajalan ja Ella Kaukiaisen mielestä LHJ:ltä saatujen Loimu-ketun puuhakirjojen täyttäminen on yksi hauskimpia tapoja opetella kierrättämistä. Opettaja Tuire Tuomainen seuraa takana.
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 13 Liity mukaan vieraslajien torjuntatalkoisiin Lämmittävä kevätaurinko ja heräilevä luonto houkuttelevat suomalaisia jälleen ylös, ulos ja puutarhaa laittamaan. Samalla viriää keskustelu haitallisista vieraslajeista ja niiden torjumisesta. Kysyimmekin Luontoliiton asiantuntija Markus Seppälältä mitä vieraslajit ovat ja miten niitä voi torjua omalla kotipihalla. Mitä vieraslajit ovat ja miten ne leviävät? Vieraslajit ovat vahingossa tai tarkoituksella alkuperäiseltä esiintymisalueeltaan uudelle alueelle siirrettyjä, maatai vesiympäristössä eläviä kasveja, eläimiä tai kasvija eläintauteja. Vieraslajit voivat levitä uudella alueellaan esimerkiksi ihmisten vaikutuksesta, tuulen tai virtavesien mukana sekä eläinten avulla. Milloin vieraslaji luokitellaan haitalliseksi? EU:ssa ja Suomessa vieraslaji luokitellaan haitalliseksi, mikäli se aiheuttaa tai todennäköisesti levitessään aiheuttaisi merkittävää haittaa luonnolle, ihmisten terveydelle tai taloudelle. Haitalliset vieraslajit ovat yksi merkittävimmistä syistä maailmanlaajuiseen luontokatoon. Yleisimmät vieraslajit Suomessa? Yleisimmät, ja samalla tunnetuimmat haitalliset vieraskasvilajit Suomessa ovat komealupiini, kurtturuusu, jättipalsami ja jättiputket. Muita huomionarvoisia lajeja ovat suuret aasialaiset tatarkasvit, kuten japaninja sahalinintatar. Kurtturuusun kasvatuskiellon voimaan astuminen kesäkuun 2022 alussa on herättänyt valtavasti huomiota, ja monet taloyhtiöt ja kaupungit ovatkin lähteneet poistamaan kurtturuusupuskiaan jo vuodesta 2019 lähtien. Mistä löydän lisätietoa vieraslajien tunnistamiseen? Suomen kansallinen vieraslajiportaali (vieraslajit.fi) sisältää valtavasti hyödyllistä tietoa haitallisten vieraslajien tunnistamiseen, torjuntaan, haittoihin ja niitä koskevaan lainsäädäntöön liittyen. Facebookista löytyy myös ryhmiä, joihin on mahdollista lähettää kuvia asiantuntijoiden ja muiden ryhmän jäsenten tunnistettavaksi. Puhelimeen ladattava iNaturalist-sovellus on myös hyvä apu lajitunnistukseen. Mitä minä voin tehdä ehkäistäkseni haitallisen lajien leviämistä? Oman puutarhan lajit kannattaa opetella tunnistamaan ja hävittää mahdolliset haitalliset lajit. Puutarhassa kannattaa myös suosia sellaisia lajeja tai lajikkeita, jotka eivät leviä tehokkaasti kasvullisesti tai siemenistään. Yksi tärkeimpiä keinoja on ilmoittaa vieraslajihavaintonsa eteenpäin, sillä ilman tietoa vieraslajien levinneisyydestä ja runsaudesta on erittäin hankala suunnitella ja toteuttaa tehokkaita torjuntatoimia. Miten vieraslajikasvi hävitetään? Ja milloin on paras aika niiden hävittämiselle? Tehokkain hävittämistapaja ajankohta riippuu torjuttavasta vieraslajista. Esimerkiksi kurtturuusun torjunta kannattaa ajoittaa ennen kukintojen ja viimeistään ennen hedelmien ilmestymistä. Kurtturuusun voi hävittää kaivamalla juurakot ylös tai ns. näivetystekniikalla, jossa keväästä lähtien napsitaan järjestelmällisesti kaikki uusi kasvu pensaista pois. Näin ne näivettyvät ja kuolevat muutaman vuoden jälkeen pois. Minne vieraslajien hävityksestä syntyvä kasvijäte kuuluu? Vieraslajijätteen sijoittamisja käsittelykysymys on tällä hetkellä Suomessa todella ajankohtainen ja hankala kysymys. Ennen kuin Suomeen saadaan luotua toimiva verkosto vieraslajien vastaanottoon, on ehkä syytä panostaa niiden torjuntaan ja käsittelyyn syntypaikalla. Pieniä määriä (esim. yhden jätesäkillisen) voi laittaa sekajätteen keräykseen. Kuljetusta varten jäte tulee pakata niin, että minimoidaan kuljetuksesta johtuva leviämisriski. Vieraslajijätettä, kuten ei mitään muutakaan omalta tontilta syntyvää kasvitai muuta jätettä ei saa kuljettaa ja jättää luontoon – toiminta on kielletty vieraslajilaissa sekä jätelaissa. TEKSTI Johanna Hento KUVA Jan Södersved
14 | Kierroksella 2020 ”Mukanani on tällä kertaa aika sekalaista jätettä, sillä innostuin suorittamaan perusteellisen kevätsiivouksen omakotitalomme varastoon. Akaan jäteasema on tuttu paikka itselleni ja viimeksi vierailin täällä syksyllä tuomassa puutarhajätettä. Pidän siitä, että täällä kerätään tosi monipuolisesti eri jätejakeita. Mitä paremmat lajittelumahdollisuudet ovat, sitä enemmän saamme arvokkaita materiaaleja kiertoon. Alue on myös selkeä ja palvelu aina ystävällistä. Tänne on helppo tulla isommallakin kuormalla, sillä alueella mahtuu ajamaan hyvin peräkärryjen kanssa.” – Satu Kettunen ”Poikkesin jäteasemalla tuomaan pari säkillistä sekajätettä. Olen parhaillaan muuttamassa, joten tavaroita tulee käytyä läpi ja samalla myös hieman karsittua. Kuormani ei ole iso, mutta halusin tuoda sen tänne sen sijaan, että olisin täyttänyt sillä taloyhtiön jäteastiat. Olen vieraillut Akaan jäteasemalla useamman kerran, joten tiesin, että tänne on helppo tulla. Täältä saa myös aina hyvää palvelua ja tarvittaessa neuvoja lajittelun suhteen.” – Markku Niskasaari ”Tulin jäteasemalla tuomaan peräkärryllisen energiajätettä. Suoritimme kotona hiljan pientä pintaremonttia ja maalasimme seiniä. Suurin osa kuormasta on remontissa käyttämiäni suojapapereita, mutta joukossa on myös styroksia sekä pieni erä pahvia. Olen vieraillut Akaan jäteasemalla usein ja tiedän jo valmiiksi aika hyvin, mikä jäte kuuluu minnekin. On kuitenkin kiva tietää, että tarvittaessa asemanhoitajilta saa aina apua.” – Jaakko Leinonen ”Tänne on helppo tulla isommallakin kuormalla” Akaan jäteasemalla käy kova kuhina heti maanantaiaamusta, eikä ihme. Syitä jäteasemalla vierailuun on useita aina kevätsiivouksesta pihatöihin ja muuttoon. Kysyimmekin muutamalta asiakkaalta, miksi he olivat tulleet jäteasemalle ja mitä mieltä he olivat saamastaan palvelusta. TEKSTI JA KUVAT Johanna Hento
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 15 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n Jäteasemat Akaan jäteasema, Hirsikangas Hämeentie 521, 37800 Akaa puh. 044 024 2655 MA-PE 10-18 Lisäksi touko-syyskuussa 1. lauantai klo 9-13. Hallavaaran jätekeskus Luvalahdentie 323, 27710 Säkylä puh. 02 5541 922 MA-TO 10-18 PE 8-16 Lisäksi touko-syyskuussa 1. lauantai klo 9-13. Huittisten jäteasema, paloasema Klaavolantie 4, 32710 Huittinen puh. 040 673 1971 MA 12-18 KE 12-18 (Vastaanotto vain vaaralliset jätteet, SER ja hyötyjätteet) Kiimassuon jätekeskus Kiimassuontie 127, 30420 Forssa puh. 03 424 2620 MA-PE 7-18 Lisäksi touko-syyskuussa avoinna joka lauantai klo 9-13 (paitsi juhannuksena). Loimaan jäteasema, Kirveskallio Myllykyläntie 120, 32200 Loimaa puh. 02 763 2713 MA-TI 10-18 KE-TO 8-16 PE 8-12 Lisäksi touko-syyskuussa 1. lauantai klo 9-13. Punkalaitumen jäteasema Yrittäjänkuja 4, 31900 Punkalaidun puh. 040 673 1971 TI 12-18 TO 12-18 Sastamalan jäteasema Pesurinkatu 179, 38200 Sastamala puh. 03 511 5831 MA-PE 11-18 Lisäksi touko-syyskuussa 1. lauantai klo 9-13. Someron jäteasema, jätevedenpuhdistamo Salontie 91, 31400 Somero puh. 050 586 7878 MA 12-18 KE 12-18 PE 8-14 Lisäksi touko-syyskuussa 1. lauantai klo 9-13. Urjalan jäteasema, kunnan varikko Järveläntie 30, 31760 Urjala puh. 044 034 2705 TI 10-18 TO 10-18 Lisäksi touko-syyskuussa 1. lauantai klo 9-13. Jäteasemilla sinua palvelevat: Janne Tuulia Karin Lassi Marko Ritva Aarni Esa Jenna Juhani Juha Heta Aleksi
www.lhj.fi Toukokuu: • Risuviikko • Kukkamarkkinat Kesäkuu: • Jätteiden yö, Loimaa • Heinämessut, Forssa Heinäkuu: • Kuninkuusravit, Forssa Elokuu • Jätteiden yö, Sastamala • Jätteiden yö, Forssa Lokakuu: • Risuviikko Seuraa tapahtumia nettisivujen, Instagramin ja Facebookin kautta! Tulevat tapahtumat Mitä mieltä olet? Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n tavoitteena on tarjota vastuulliset jätehuoltopalvelut kattavasti ja monipuolisesti alueen asukkaille. Jotta voisimme edelleen kehittää toimintaamme, pyydämme palautettanne arvioimalla nykyisen toimintamme tasoa. Vastaamalla kyselyyn annatte meille tärkeää tietoa, jolla voitte vaikuttaa jätehuollon palvelujen kehittämiseen. Osallistujien kesken arvotaan kolme 50 € lahjakorttia S-ryhmään ja kymmenen 35 € lahjakorttia Fiksuruoka.fi:hin. lhj.? /kysely JULKINEN TIEDOTE