Tilanteet joustavat, tietoturva ei Autoilun ekologisempi aikakausi Kaikki irti rakennusjätteestä Salossa ja liettuassa luotetaan suomen erityisjätteen kuonankäsittelyyn Grouppari LHJ Groupin asiakaslehti 2020 o4 6 14
Kiertotaloutta jo 25 vuotta LHJ Groupin asiakaslehti 2020 Toimitus, kuvat & taitto: Johanna Talikainen, Johanna Hento, Taija Piikkilä, Javi Räisälä & Jamina Satamo, Mainossatama Oy Paino: PunaMusta Oy Painos: 5 000 kpl Osoitelähde: LHJ Group asiakasrekisteri ja Profinder päättäjärekisteri Vuosi 2020 on ollut poikkeuksellinen. Koronavirus laittoi monet suunnitelmat uusiksi. Esimerkiksi LHJ Groupin 25-vuotisjuhlavuoteen kaavaillut tilaisuudet ja tapahtumat ovat peruuntuneet. Haastavasta tilanteesta huolimatta, olemme pystyneet pitämään kaikki palvelumme käynnissä ilman poikkeuksia. Varotoimenpiteet ovat olleet onnistuneita. Olemme selvinneet myös ilman taloudellisia tappioita. Tällä hetkellä vuodesta näyttäisi tulevan jopa edellisiä vuosia parempi. Kiitos hyvästä suoriutumisesta kuuluu LHJ Groupin monipuoliselle toimintarakenteelle ja osaavalle henkilökunnalle. Elämä jatkuu viruksesta huolimatta. Jätehuollon ja kierrätyksen palveluja tulee haastamaan jatkossa uudistuvaan jätelakiin kaavaillut entistä tiukemmat kierrätysvaatimukset. Samalla meidän pitää miettiä keinoja jätteen synnyn vähentämiselle ja uudelleenkäytölle. Jätelain käsittely on venynyt ja se saadaan voimaan myöhässä. Toivottavasti eduskunta saa jätelakityön maaliin loppuvuoden aikana ja pääsemme käytännön tasolla ratkomaan sen tuomia haasteita mahdollisimman pian. Tähän tarkoitukseen LHJ Groupin asiantuntijat ovat asiakkaidemme käytettävissä. Jotta jätehuollon tavoitteet saavutetaan, tarvitsemme jokaisen yrityksen, työntekijän ja kuluttajan panosta. Kiertotalouden tavoitteet tarvitsevat syntypaikkalajittelun lisäksi toimivat kierrätysmenetelmät ja teknologiat. LHJ Groupissa olemme kehittäneet muun muassa jätevoimalaitosten pohjakuonien käsittelyä, jolla saamme sen sisältämät metallit ja mineraalit palautettua takaisin materiaalikiertoon. Tämän toiminnan laajentumisesta Suomessa ja Liettuassa kerromme lehden sivuilla lisää. Olemme myös investoineet tämän vuoden aikana uusien käsittelyalueiden rakentamiseen Porissa, Kangasalla ja Forssassa. Laitosprosessien toimintavarmuuteen ja kehittämiseen olemme investoineet metallien ja SER-materiaalin murskalaitoksella ja tietosuojakäsittelyssä. Uusi teollisuuspaalain parantaa kykyämme toimittaa uusioraaka-aineita markkinoille tehokkaammin. Olemme vastuullinen toimija ja pystymme huolehtimaan myös niistä jätteistä, joilla ei ole enää hyötykäyttöä. Energiahyödyntämisen ja loppusijoituksen ratkaisut ovat vahvasti omissa käsissämme monien kierrätysratkaisujen rinnalla. Pystymme suomalaisin voimin jalostamaan uusia raaka-aineita täällä missä ne syntyy. Vastuullisen toiminnan takeena saimme vuoden alussa ISO 45001 työterveys ja -turvallisuusserti? kaatin laatuja ympäristöserti? kaattien rinnalle. LHJ Groupin yritysryhmän synnystä on tosiaan kulunut jo 25 vuotta. Toimintaa perustettaessa Suomessa elettiin vielä vahvasti kaatopaikkakulttuuria. Olemme saaneet toimintahistorian aikana olla kehittämässä alaa kohti jätteiden korkeatasoista hyödyntämistä. Seuraavien vuosien aikana tulemme kokemaan merkittävän muutoksen kohti kiertotaloutta ja kestävää materiaalikäyttöä. LHJ Group on siinä mukana yhdessä teidän, asiakkaiden ja sidosryhmien, kanssa. Immo Sundholm toimitusjohtaja LHJ Group 2 Pääkirjoitus
Alussa oli Kiimassuo, kuokka ja Immo TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Taija Piikkilä Keväällä 1995 Forssan kaupunki haki projektipäällikköä käynnistämään viiden kunnan yhteisen jätehuoltoyhtiön perustamista. Tampereella ympäristöalan konsultointitöitä tehneelle Immo Sundholmille paikka näytti houkuttelevalta tilaisuudelta. Jos tehtävän saisi, se tarkoittaisi myös muuttoa takaisin synnyinseudulle Forssaan. Samana kesänä Immo istui jo kaupungintalolle osoitetussa työhuoneessaan miettimässä, millainen jätehuoltoyhtiö olisi hyvä rakentaa. – Viisi kuntaa tuntui liian pieneltä alueelta tulevaisuuden kannalta ja siksi lähdinkin heti myymään ideaa myös Urjalaan, Somerolle ja Loimaan seudulle. Lokakuun 26. päivä 1995 Forssan valtuustosalissa pidettiin uuden kunnallisen jätehuoltoyhtiön perustamiskokous. Perustajakuntina olivat Forssa, Jokioinen, Humppila, Tammela, Ypäjä, Somero ja Urjala. Seuraavan vuoden maaliskuussa Loimaan seudun viisi kuntaa liittyi mukaan. Immo Sundholm nimitettiin uuden yhtiön toimitusjohtajaksi ja jonkin aikaa hän oli myös yhtiön ainoa työntekijä. Soratie, joka päättyi metsään Uuden jätehuoltoyhtiön jäteasemalle oli jo kaavoitettu paikka Kiimassuolta. Immo Sundholm muistaa, kuinka hän kävi useaan otteeseen Forssan kaupungin silloisen teknisen johtajan Pentti Eskolan kanssa katsomassa aluetta. – Eihän siinä ollut kuin soratie keskellä kalliota ja se tie päättyi metsään. Aika erämaahenkisesti raivaamalla alkoi jätekeskuksen rakentaminen. Uuden EU-standardit täyttävän jätekeskuksen rakentamiseen saatiin myös tukea EU:n rakennerahastolta. Samaan aikaan kunnat sulkivat omat vanhat kaatopaikkansa, LHJ:n alueella se tarkoitti 12 kaatopaikkaa. – Ensimmäiset viisi vuotta laitettiin lain velvoittamia kunnallisia palveluja pystyyn. Forssan teollisuutta ajettiin samaan aikaan rajusti alas ja aloin miettiä, että voisiko jätehuoltoliiketoiminnan ympärille rakentaa uutta bisnestä ja toimintaa. Vuonna 2000 aloitettiinkin Kiimassuolla pilaantuneiden maiden käsittely ja elektroniikkaromun käsittely. Näistä syntyi myöhemmin tytäryhtiöt Suomen Erityisjäte Oy ja Suomen Materiaalikierrätys Oy. – Kiitosta täytyy antaa osaavalle henkilöstölle ja avarakatseisille hallituksille, joiden ansiosta LHJ on voinut kasvaa perinteisestä jätehuoltoyhtiöstä isommaksi erikoistoimijaksi. 25-vuotispäivänään LHJ Group työllistää yli 100 henkilöä. Se pitää sisällään kunnallisen jätehuoltoyhtiön sekä viiden tytäryhtiön työntekijät. Loimi-Hämeen Jätehuollon ja LHJ Groupin toimitusjohtaja Immo Sundholm on virkaiältään Suomen vanhin jätehuoltojohtaja. Hän on ollut suunnittelemassa, perustamassa ja kehittämässä jätehuoltoyhtiötä ja sen ympärille syntynyttä yrityskokonaisuutta, joka tänä vuonna täyttää 25 vuotta. 3
Yleisen työttömyyskassa YTK:n toimitiloissa Loimaalla työskentelee normaalisti 140 työntekijää. Koronaepidemian aiheuttama lomautusten ja irtisanomisten aalto on nostanut työntekijämäärän 260 henkilöön. – Rekrytoinnin, perehdytyksen ja hakemusten käsittelykapasiteetin nostaminen nopealla aikataululla oli mahdollista, koska olemme hioneet prosessejamme pitkäjänteisesti. Pystymme pilkkomaan käsittelyprosessin palasiin, joista kokeneet työntekijät hoitavat vaativat osuudet, kertoo YTK:n talousjohtaja Antti Jokinen. – Onneksi meillä oli myös koulutusja rekrytointiprosessit kunnossa ja kokemusta korkeakouluopiskelijoiden käytöstä tuntija kesätyöntekijöinä. Normaalisti 140 henkilön toimistossa työskennellään parinkymmenen hengen lohkoissa, ja jokaisen lohkon nurkkaan on sijoitettu sininen tietoturva-astia. – Sääntönä on, että mitään tulosteita ei saa jäädä pöydälle makaamaan. Jos jotain pitää tulostaa, se on heti käsittelyn jälkeen laitettava tietoturva-astiaan. Siksi astian on oltava lähellä, helposti saavutettavissa, Jokinen kertoo. Aukotonta palvelua YTK luottaa jätehuollon kokonaisvaltaisessa organisoimisessa LHJ Groupiin. Merkittävimmässä roolissa on tietoturvamateriaalin kerääminen ja asianmukainen käsittely. – Meillä syntyy todella vähän jätettä. Uskoisin, että kaikesta syntyvästä paperijätteestä 99 prosenttia on tietoturvamateriaalia, Antti Jokinen toteaa. YTK:ssa käsiteltävien asioiden arkaluonteisuuden vuoksi on tärkeää, että tietoturvamateriaalin käsittely ja tuhoaminen on aukoton ja luotettava. – Toimintaamme säädellään tarkasti sekä valvotaan useamman tahon toimesta. Meidän on koko ajan huolehdittava siitä, että prosessimme varmentavat korkealuokkaisen tietosuojan kaikessa tekemisessämme. LHJ Groupin raportointijärjestelmä tuottaa tarkkaa tietoa tuhotuista materiaaleista. Saman sähköisen järjestelmän kautta hoituu vaivattomasti myös tilausten käsittely ja ajojärjestelyt. – Normaalioloissa tietoturva-astiat tyhjennetään säännöllisesti. Nyt meillä lähes kaikki tekevät etätöitä, eikä tietoturvamateriaalia synny yhtä paljon. Onneksi LHJ Groupin palvelu on joustavaa ja me voimme nyt tilata tyhjennyksen tarvittaessa. tilanteet joustavat, tietoturva ei TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Taija Piikkilä Yleisen työttömyyskassa YTK:n työprosessit ovat lähes kokonaan digitaalisia. Mutta silloin, kun jotain täytyy tulostaa, se pitää myös hävittää turvallisesti. Lähes joka neljännen suomalaisen palkansaajan ansioturvasta huolehtivassa YTK:ssa käsiteltävät asiat kun ovat aina arkaluontoisia. Taatusti tuhottu Me huolehdimme siitä, että tietosuojakäsittelyä vaativat aineistonne käsitellään ja tuhotaan luotettavasti – asianmukaista materiaalikierrätystä unohtamatta. Tuhoamme paperidokumentit, arkistot ja digitaaliseen muotoon tallennetun tiedon elektroniikkalaitteissa ja tallenteissa. Hoidamme asianmukaiset ratkaisut myös tuotehävityksille, väärennetyille tuotteille, prototyypeille, tekstiileille ja muille kiinteille tai nestemäisille materiaaleille. Palvelutarjonta ulottuu pienistä muutaman kymmenen kilon eristä suurten teollisten materiaalierien tuhoamiseen. Ota yhteyttä: info@lhjgroup.fi 4
Uusi murskalinja starttaa syksyn aikana Tietoturvaliiketoiminnassa on valmistauduttu viimeisen vuoden aikana kasvuun, tiukempien tietoturvatasojen täyttämiseen sekä uusien materiaalien käsittelyn parantamiseen. Kuluvana vuonna lokakuun aikana LHJ Group ottaa käyttöön uuden murskalinjan. Se tulee lisäämään käsittelykapasiteettia ja mahdollistaa useiden eri materiaalien käsittelyn, kertoo tietosuojaliiketoiminnasta vastaava Pasi Kaskinen. Uuden linjan myötä pystymme saavuttamaan myös entistä tiukempia vaatimuksia, joita on asetettu kansainvälisessä DIN 66399-2 standardissa tuhottavan materiaalin palakoolle. Yhdessä jo olemassa olevien prosessien kanssa olemme jatkossa erittäin monipuolinen ja joustava vaihtoehto markkinoilla. Tietoturvapaperin lisäksi volyymin odotetaan kasvavan erityisesti elektroniikkalaitteiden, tallenteiden sekä erilaisten tuote-erien hävittämisessä, kertoo Kaskinen. Käytännössä pystymme tarjoamaan käsittelyvaihtoehtoja lähes kaikelle tuotetuhousta tai hävitystä vaativalle materiaalille. Turvallisuuden kehittämisohjelma valmiiksi Toiminnan jatkuva parantaminen on tärkeää koko LHJ Groupissa, toteaa Kaskinen. Tietoturvaliiketoiminnassa meille tärkeimmät asiat ovat olleet asiakkaan materiaalin turvaaminen aukottomasti siitä eteenpäin, kun se on luovutettu meidän kuljetettavaksi ja hävitettäväksi. Tämän olemme pystyneet asiakkaille todentamaan jo pitkään sähköisen raportoinnin kautta. Teimme ulkoisen tahon kanssa tietoturvaselvitystyön vuonna 2019. Tämän tuloksena prosessit on viritetty entistä parempaan kuntoon ja tilat ovat uudistuneet sekä laajentuneet. Viimeisen vuoden aikana läpikäyty investointiohjelma vastaa nykyisten ja uusien asiakkaiden tiukentuviin turvavaatimuksiin. Kehitystyö ei pääty tähän vaan uusia kehityshankkeita on jo suunnitteilla palvelun kehittämiseksi. Susanna Santahuhta on niitä harvoja, jotka poikkeusloissa tekee töitä YTK:n toimistolla Loimaalla. 5
Autoilun ekologisempi aikakausi TEKSTI Johanna Hento KUVA Javi Räisälä Auton ympäristöystävällisyys riippuu monesta tekijästä. Karkkilan Auto-Kehässä uskotaan, että ekologisimmat ajokilometrit syntyvät, kun ekologisuus huomioidaan jo autoliikkeessä. Siksi yrityksessä on panostettu kierrättämiseen jo yli kymmenen vuoden ajan. Uudehko plug-in-hybrid välkehtii Karkkilan Auto-Kehän liiketilassa auringonvalon paistaessa ikkunoista sisään. Ei mene kuin hetki ja toimittaja löytää itsensä ratin takaa haaveilemasta. – Lähes 90 prosenttia asiakkaistamme on kiinnostunut hybrideistä tai sähköautoista. Vielä muutama vuosikymmen sitten autoa ostaessa kurkattiin konepellin alle ja tutkittiin moottorin tehoja. Nykyään auton varustelutaso ja ekologisuus ovat tärkeimmät tekijät, Auto-Kehän yrittäjä Olli Liljegren kertoo. Kasvaneesta kysynnästä huolimatta Auto-Kehässä kaikille asiakkaille ei voida vielä myydä sähköllä kulkevaa autoa. Onneksi tarjolla on myös muita ekologisia vaihtoehtoja. – Kysymme aina ihmisiltä, pystyvätkö he lataamaan sähköautoa kotona tai työpaikalla. Ekologisuudelta katoaa äkkiä pohja, mikäli auto ostetaan väärään tarpeeseen. Monille asiakkaillemme pienikulutteinen bensatai dieselauto on toistaiseksi paras vaihtoehto. – Autoalaa ei yleensä mielletä kovin ekologiseksi. Todellisuudessa tekniikka kehittyy tällä hetkellä nopeasti, mutta infrastruktuuri tulee hieman perässä. Yritämme tehdä oman osamme, että saamme muutettua autoalan imagoa ympäristöystävällisempään suuntaan. Elinkaari ratkaisee Moni auton ostoa harkitseva painiikin tällä hetkellä auton käyttövoimaan liittyvän kysymyksen kanssa. Ostaako sähkö-, hybridi-, bensavai dieselauto? Liljegrenillä ei ole antaa yhtä oikeaa vastausta, mutta hän muistuttaa, että auton elinkaaren aikaisiin päästöihin vaikuttavat myös ylläpito ja kuljettajan ajotottumukset. – Autojen huollossa syntyy monenlaisia jätteitä, kuten akkuja, öljyjä ja renkaita. On tärkeää, että ne lajitellaan oikein, sillä luontoon joutuessaan ne aiheuttavat melkoista vahinkoa. Kierrättämällä niistä saadaan myös tärkeitä raaka-aineita talteen, jolloin niiden elinkaari pitenee, Liljegren sanoo. Mies tietää mistä puhuu, sillä hän on hurahtanut kierrättämiseen jo yli kymmenen vuotta sitten. Alkuun hän lajitteli jätteitä vain kotona, mutta pian ympäristöasioihin ryhdyttiin 6
kiinnittämään huomiota myös Auto-Kehässä. – Emme voi myydä ihmisille vastuullisia ratkaisuja, jos emme myös itse toimi omien puheidemme mukaisesti. Vastuullisuus on tärkeä arvo minulle henkilökohtaisesti ja olen iloinen siitä, että myös henkilökuntamme on innostunut kierrättämisestä. Pihalta löytyy myös Nissanin Suomen ensimmäinen sähköautojen pikalaturi ja myymälän katolle olemme asennuttaneet aurinkopaneelit. Helppo kierrättää Mutta miten kierrättämisestä tehdään osa yrityksen arkea? Liljegrenin mukaan vastaus on oikea kumppani, joka pitää huolen siitä, että jätteiden lajittelu on mahdollisimman helppoa. – Aloitimme yhteistyön LHG Groupin kanssa alkuvuodesta ja olen ollut erittäin tyytyväinen heidän palveluunsa. He ovat kehittäneet kierrätysratkaisujamme entistä paremmiksi ja uusineet jätteenkeräyskalustoamme. Liikkeemme piha on nyt huomattavasti siistimpi, mikä antaa myös asiakkaille hyvän ensivaikutelman, Liljegren kertoo. Vastuullisuudesta on muodostunut tärkeä osa Auto-Kehän strategiaa, mutta yrityksen liikeidea ei kuitenkaan ole muuttunut sen 60-vuotisen historian aikana. – Ensisijainen tavoitteenamme on myydä ja huoltaa autoja. Kun LHJ Group hoitaa ympäristöhuollon puolestamme, me saamme keskittyä omaan ydinosaamiseemme. Meidän ei tarvitse myöskään seurata jatkuvasti muuttuvia ympäristösäännöksiä, sillä heidän asiantuntijansa tekevät sen puolestamme. Kokonaisvaltaiset jätehuollon palvelut Järjestämme asiakkaalle kaikki jätehuollon palvelut kokonaisuutena tai käsittelyratkaisut jollekin yksittäiselle jätelajille. Ota yhteyttä: info@lhjgroup.fi 7
muovit Polystyreeni kuljetetaan muovinjalostuslaitokseen, jossa se puhdistetaan ja siitä valmistetaan kierrätysgranulaattia. Polyuretaani hyödynnetään öljynimeytysaineena tai neitseellisen raaka-aineen korvikkeena liimoissa ja vesieristeissä. Granulaattia käytetään muovituotteiden raaka-aineena. Kylmälaitteet kerätään ser-vastaanottopistei siin ympäri maan. Metallit (rauta, alumiini, kupari) Ohjataan metalliteollisuuden raaka-aineiksi. Kylmäaineet Toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelyyn. Puhdistetaan ja menee uudelleen käyttöön. Öljyt Laitteista poistetaan elohopeakytkimet, lasihyllyt, kaapelit yms. irtain. Tämän jälkeen laitteista poistetaan jäähdytysputkistossa käytetty kylmäainetta sisältävä öljy. Öljy ja kylmäaine erotetaan omassa prosessissa. Kylmälaitteiden rungot murskataan ja lajitellaan uusioraakaaineet. Kylmälaitteet kiertoon LHJ Groupiin kuuluva Cool Finland Oy on kylmälaitteiden kierrätyksen edelläkävijä. Käsittely tapahtuu ilmastoystävällisesti ja kiertotalouden periaatteita noudattaen. Suurin osa laitteen sisältämästä materiaalista voidaan palauttaa takaisin materiaalikiertoon. Edistyneellä kierrätysteknologialla voidaan kerätä talteen kaikki laitteissa käytetyt ilmastolle haitalliset ja vaaralliset yhdisteet kuten CFC-kaasut ja uudemmat ilmaston lämpenemispotentiaalia sisältävät kylmäaineet. Metallit, muovit sekä öljyt kierrätetään ja kylmäaineet käsitellään vaarattomiksi vaarallisten aineiden käsittelyssä. Yli miljoonasta käsitellystä laitteesta on palautettu kiertoon sisäkuorissa käytettyä muovia jo yli 10 miljoonaa kiloa.
Saana Ikonen on työskennellyt Suomen Erityisjätteen laatuja ympäristöinsinöörinä elokuusta lähtien. Saanan työtehtäviin kuuluvat esimerkiksi ympäristölupaan liittyvä raportointi ja tarkkailuasiat. Hän osallistuu myös toimintajärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Koulutukseltaan Saana on ympäristötekniikan diplomi-insinööri. ”Työni Erityisjätteellä on monipuolista, sopivan haastavaa ja todella mielenkiintoista!” Hanna Vähä-Pietilä on nimetty Suomen Erityisjätteen ympäristöasiantuntijaksi 17.8. Aikaisempaa työkokemusta häneltä löytyy teknologiateollisuudesta, asiakaspalvelusta sekä erilaisista jätehuollon järjestelyja huoltotöistä. Koulutukseltaan Hanna on ympäristösuunnittelija (AMK) ”Mukava päästä koulutusta vastaavaan työhön ja osaksi työyhteisöä, josta välittyy positiivinen asenne työssä kehittymiseen ja työyhteisön hyvinvoinnista halutaan pitää huolta.” Ali Lintula aloitti Suomen Erityisjätteen kenttämestarina 3.8.2020. Alin työtehtäviin kuuluu pilaantuneiden maiden käsittelyn hallintaa ja jätealueiden rakentamista. Aikaisempaa työkokemusta häneltä löytyy työnjohtajan ja työmaapäällikön tehtävistä. Ali on opiskellut rakennusja yhdyskuntatekniikkaa Tampereen ammattikorkeakoulussa vuosina 2015-2019. ”Erityisjäte otti minut hyvin lämpimästi vastaan ja minulle tarjottiin heti kiinnostavia työtehtäviä, jotka pitävät sisällään haasteita ja palkitsevuutta.” Arto Erkkilä on työskennellyt Suomen Erityisjätteen työnjohtajan ja laitosvastaavan tehtävissä huhtikuun alusta lähtien. Hänen tehtävänään on organisoida Poriin perustettavan loppusijoitusalueen ja tuhkanstabilointilaitoksen rakentamista. Aikaisempaa työkokemusta häneltä löytyy noin 15 vuoden ajalta kierrätysliiketoiminnan parista. Koulutukseltaan Arto on sähköinsinööri. ”Vaikka korona on jonkin verran rajoittanut tutustumista yritykseen ja sen henkilöstöön, olen huomannut, että suhteellisen pienen henkilöstömäärän yrityksessä päätöksenteko on aika nopeaa ja joustavaa. Henkilöstön kesken on hyvä ilmapiiri ja eri alojen ja asioiden sivuavaa tuntemusta tuntuu löytyvän. Olen viihtynyt työssäni, joka on todella vaihtelevaa.” uusia tekijöitä 9
Salossa ja Liettuassa luotetaan Suomen Erityisjätteen kuonankäsittelyyn TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Taija Piikkilä Suomen Salossa ja Liettuan Kaunasissa sekä Vilnassa on kaikissa valmistumassa uudet jätteenpolttolaitokset. Jätteenpoltosta pelätään syntyvän haittoja, mutta hyvin käsiteltynä jopa pohjakuonista saadaan arvokkaat raaka-aineet takaisin kiertoon ja lopullekin kuonalle löytyy uusiokäyttökohteita. Lounavoiman jätteenpolttolaitoksen rakentaminen on loppusuoralla, mikä nostaa hymyn huulille projektia vetäneille Petri Onikille ja Elina Annalalle. 10
Lounavoiman ekovoimalaitoksen työmaalla Salossa häärii noin kaksisataa rakennusmiestä. Vaikuttavan massiivinen laitos on valmistumassa lähikuukausien aikana ja ensimmäiset koepoltot öljyllä on tarkoitus tehdä marraskuussa. – Tammikuussa 2021 alkaa ensimmäiset jätepoltot, mutta täydessä iskussa laitos on vasta tulevana kesänä, kertoo Lounavoiman toimitusjohtaja Petri Onikki. – Laitoksessa voidaan polttaa 120 000 tonnia jätettä vuodessa. Siitä syntyvä energia voidaan hyödyntää 99 prosenttisesti kaukolämmössä tai sähkön tuotannossa. Käytännössä meillä on täysi kapasiteetti myyty jo seuraavaksi viideksi vuodeksi. Kun toiminta alkaa ja jätteenpoltto käynnistyy, poltosta syntyville pohjakuonalle, kattilatuhkalle ja APC-jätteelle on jo tiedossa palveluntuottaja. Tuhkajakeet tullaan käsittelemään Porissa ja pohjakuonat Forssassa. – Suomen Erityisjäte voitti julkisen kilpailutuksen, jossa vaikuttavina kriteereinä oli hinnan lisäksi ympäristölliset asiat. Valintaan vaikutti myös se, miten hyvin kuonasta saadaan kierrätettäviä materiaaleja talteen ja miten kuonan loppukäyttö on tuotteistettu. Myös kuljetusten ilmastopäästöt vaikuttivat, kertoo Lounavoiman palvelupäällikkö Elina Annala. – Saimme kuonien ja tuhkien käsittelyyn neljä tarjousta ja kiinnostusta oli myös Suomen rajojen ulkopuolella. Meillä on todella tiukat kriteerit, joiden avulla seulottiin paras kokonaispalvelun tarjoaja ja luotettava kumppani, jonka ansiota me saamme huoletta keskittyä laitoksen pyörittämiseen, vahvistaa Onikki. Tehokasta ja uudelleenkäytettävää Kaksi ja puoli vuotta Lounavoiman ekovoimalaitoksen projektissa mukana olleet Petri Onikki ja Elina Annala tietävät, että jätteenpolttamiseen liittyy paljon mielipiteitä ja ennakkoluuloja. – Lain mukaan jätettä ei saa enää viedä kaatopaikoille. Nyt lounaisen Suomen jätteet on kuljetettu poltettavaksi Riihimäelle, Kotkaan, Ruotsiin ja Viroon. Jo pelkästään logistiikassa tulee päästösäästöjä, kun kuljetusmatkat lyhenevät. Lisäksi jätteen polttamisella korvataan aikaisemmin kaukolämmössä käytettyjä fossiilisia polttoaineita ja turvetta, vastaa Onikki. – Salon ekovoimalaitos on alueellinen ratkaisu. Laitos tuo merkittäviä kustannussäästöjä jätteenkäsittelyyn ja kaukolämmön tuotantoon ja loputkin kustannusrahat jäävät omalle seudulle. Laitos ei ole turhaan Salon kaupungin yksi kärkihankkeista. Jätteenpolttolaitoksissa syntyy pohjakuonaa 20–30 prosenttia poltettavan jätteen määrästä. Suomen Erityisjäte on kehittänyt pohjakuonan käsittelyä, erottelutekniikoita ja loppukäyttötuotteita, jotta pohjakuonasta saataisiin mahdollisimman paljon hyötyjä irti. – Perinteisesti pohjakuonia on karkean metallien erottelun jälkeen käytetty jätekeskusten kenttäja kaatopaikkarakenteissa, mutta niillä on arvokkaampiakin hyötykäyttömahdollisuuksia. Pohjakuonan mineraaliaineksella eli Scanwas-keinokiviaineksellamme voidaan korvata luonnonhiekkaa ja -soraa esimerkiksi tierakenteissa ja betonituotteissa. Lisäksi voimme patentoidun teknologiamme avulla erotella entistä tehokkaammin arvometallit, jotka kierrätetään metalliteollisuuden raaka-aineiksi, kertoo Suomen Erityisjätteen toimitusjohtaja Jukka Manskinen. Liettuassa kahden voimalan tuhkat Liettuan Kaunasissa on juuri käynnistetty vastaavanlainen jätteenpolttolaitos, jossa käsitellään 200 000 tonnia yhdyskuntajätettä. Laitoksesta syntyvällä energialla katetaan 40 prosenttia Kaunasin energiatarpeesta. Myös Kaunasissa luotetaan pohjakuonien käsittelyssä Suomen Eritysjätteen osaamiseen. Ensimmäiset käsittelyt pohjakuonan osalta alkavat tänä syksynä. – Olemme iloisia, että voimme tehdä osaavan suomalaisen yhtiön kanssa töitä, sillä niissä työskennellään kokemuksemme mukaan järjestelmällisesti ja tunnollisesti. Luonnollisesti arvostamme Suomen Erityisjätteen pitkää kokemusta ja asiantuntemusta, toteaa jätteenpolttolaitosta hallinoivan UAB Kauno Savaran urbaanista jätehuollosta vastaava johtaja Paulius Kapitanovas. Vuonna 1944 perustetulla UAB Kauna Svaralla on pitkät perinteet jätehuoltopalvelujen tuottajana. Se vastaa kunnallisesta jätehuollosta ja tarjoaa monipuolisia palveluja maisemoinnista asfalttitöihin. Liettuan Energian uusi jätteenpolttolaitos käynnistetään Vilnassa tämän vuoden lopulla. Sekä Vilnan että Kaunasin laitosten pohjakuonat kuljetetaan käsiteltäväksi Lapesiin, jossa käsittelyssä syntyneet mineraalit hyödynnetään kaatopaikan rakenteisssa. – Meillä on suuret odotukset yhteistyölle. Toivomme, että yhteistyö syvenee ajan myötä ja voimme jakaa toistemme osaamista ja ideoita kaikissa ympäristöpalveluissa. Uskomme, että katsomme samaan suuntaan ja onhan meillä yhteinen iso päämäärä: suojella ympäristöä saastumiselta. 11
Tuplasti tilaa haasteellisten jätteiden käsittelyyn Suomen Erityisjätteen liiketoimintajohtaja Pasi P.Virtanen poimii toimistonsa edessä kasvavasta puusta kirsikan ja kehottaa toimittajaa ja valokuvaajaa tekemään samoin. – Suomen Erityisjätteellä on takana todella työntäyteinen vuosi, mutta ensimmäisen yrityksemme kahdesta isosta rakennusprojektista pitäisi valmistua ensi kuun aikana. Ja kuin kirsikkana kakun päällä nyt näyttää siltä, että projekti valmistuu täysin aikataulussa, Virtanen hymyilee. Kohde, josta Virtanen puhuu, on Porin Peittoon kierrätyspuistoon nouseva Marinkorven käsittelyalue. – Kyseessä on ensimmäinen kaatopaikan pohjarakennushanke, jonka Suomen Erityisjäte toteuttaa lähes kokonaan omin voimin. Olen todella ylpeä henkilökunnastamme ja siitä asenteesta, millä he ovat lähteneet tähän hankkeeseen. Käsittelykapasiteettimme lisäksi myös työntekijöidemme osaaminen kasvaa tämän projektin myötä entisestään. Porin käsittelyalueella tullaan keskittymään erityisesti teollisuudesta tuleviin sivuvirtoihin ja jätteisiin. – Meillä on lupa käsitellä Porissa myös jätteenpoltosta syntyviä tuhkia, mikä laajentaa palveluvalikoimaamme merkittävästi. Kestävästi keskellä Lisää pilaantuneiden maiden ja vaarallisten jätteiden käsittelykapasiteettia saadaan, kun Tampereen ja Kangasalan rajalla sijaitseva Tarasten Kiertotalousalue valmistuu. – Tarasten Kiertotalousalue käsittää kokonaisuudessaan noin 155 hehtaarin suuruisen maa-alueen, josta vuokrataan tontteja ja tiloja kierrätyksen ja jätteiden parissa toimiville organisaatioille. Suomen Erityisjätteelle tulee alueelle aluksi oma muutaman hehtaarin kokoinen käsittelyalue, Virtanen sanoo. Suomen Erityisjäte Oy omistaa Tarasten Kiertotalousalueesta 60 prosenttia. Sijoituksen tarkoituksena on ennen kaikkea investoida kasvaviin kiertotalousmarkkinoihin, mutta myös synnyttää uusia synergiaetuja. – Kun useita ympäristöalan eri yrityksiä toimii samalla alueella, saamme maksimoitua materiaalivirtojen tehokkaan hyödyntämisen. Suomen Erityisjätteen Tarasten käsittelyalueen toiminta saadaan näkyvämmin käyntiin ensi vuoden aikana ympäristöluvan astuessa voimaan. – Tarasten ja Porin käsittelyalueiden myötä yrityksemme pilaantuneiden maiden ja vaarallisten jätteiden käsittelykapasiteetti lähes kaksinkertaistuu, Virtanen sanoo. Kolmen kolmio Suomen Erityisjätteen Forssan käsittelyalueen tasainen kasvu antaa viitteitä siitä, että myös kahdelle uudelle käsittelyalueelle on kysyntää. – Tänä vuonna massoja on tullut erityisen paljon ja olemme investoineet Forssassakin muun muassa uusiin käsittelykenttiin ja isoon halliin. Kiireestä huolimatta henkilöstömme on suoriutunut tästäkin erinomaisesti ja myös emoyhtiö LHJ:n porukka ansaitsee isot kiitokset, Virtanen sanoo. Valtaosa Suomen Erityisjätteen käsittelemistä materiaaleista syntyy uudisrakentamisesta tai saneeraustöistä. – Pilaantuneita maita vaihdetaan puhtaisiin aina kun rakennetaan uutta ja korjausrakentamisessa esimerkiksi asbestijäte edustaa isoa jätevolyymia. Pääkaupunkiseutu ja Tampere kasvavat myös jatkossa ja olemmekin panostaneet siihen, että kaikki käsittelylaitoksemme sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien varrella. Kolmen käsittelyalueen myötä Suomen Erityisjäte pysyy tarjoamaan palveluitaan yhä kattavammin erityisesti Etelä-Suomen alueella. – Tästä tulee myös logistisia etuja, kun ei meidän ei tarvitse esimerkiksi kuljettaa Tampereella syntyviä materiaaleja Forssaan käsiteltäväksi, vaan ne voidaan käsitellä Tarastenjärvellä. Samalla kuljetuksista aiheutuvat päästöt vähenevät, Virtanen sanoo. TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Jamina Satamo Suomen Erityisjätteen investointien ja rakentamisen täyteiset vuodet ovat pian kääntymässä kohti liiketoiminnan uutta aikakautta. Poriin ja Tarastenjärvelle nousevien käsittelyalueiden myötä yrityksen toimintakapasiteetti ei ainoastaan kasva, vaan myös sen tarjoamat palvelut laajenevat. 12
Ratkaisuja ympäristön hyväksi • Pilaantuneet materiaalit ja vaaralliset jätteet • Jätteenpolton pohjakuonat • Tuhkat Ota yhteyttä: info@erityisjate.fi 13
Kierrätysja käsittelypalvelut • Sähköja elektroniikkasekä metalliromun kierrätyspalvelut • Materiaalierien murskaus ja erottelu palveluna Ota yhteyttä: info@lhjgroup.fi 14
Kaikki irti rakennusjätteestä Kierrätetyllä jätteellä ei ole mitään arvoa, jos sille ei löydy käyttötarkoitusta. Deleten aluepäällikkö Tommi Järvinen toteaa, että kierrätystunnelin päässä pitää aina näkyä loppukäyttö. Mitä paremmin jäte on käsitelty, sitä paremmin se käy myös kaupaksi. – Meidän rakennusjätteen käsittelyalueemme Tampereen Ruskolla on nyt valmis ja täyteen kapasiteettiin viritetty. Pystymme käsittelemään tehokkaasti kaikki alueen rakennusjätteet. Rakennusjätteestä suurimmalle osalle löytyy helposti ostaja ja käyttötarkoitus. Puujätteelle on hyvä kysyntä, samoin metalleille. Kipsilevyt menevät hyvin kerättynä sellaisenaan uuden kipsilevyn valmistamiseen. Osa Deleten laitoksessa käsitellystä jätteestä ei ole kuitenkaan kierrätyskelpoista sellaisenaan. Siksi sekametallijätteelle tehdään murskausja erittelykäsittely LHJ Groupilla. Sen avulla saadaan eroteltua metalli muusta jätteestä. – Osa jätteestä on niin roskaista, ettei se mene kaupaksi sellaisenaan. Meillä on juuri oikeankokoinen kalusto tällaisen jätteen murskaamiseen ja erotteluun. Käytämme tässä samaa murskainta ja erottelutekniikkaa kuin SER-jätteen erottelussakin, kertoo LHJ Groupiin kuuluvan Suomen Materiaalikierrätys Oy:n tuotantopäällikkö Jaana Syrjänen. – Tämä yhteistyö on hyvä esimerkki siitä, että materiaalia ei tarvitse aina ostaa ennen käsittelyä, vaan sitä voi käsitellä myös palveluna. Logistiikassa villi kortti Delete on tehnyt pitkään yhteistyötä LHJ Groupin kanssa. Viime vuosina asbestinkäsittelystä alkanut yhteistyö on tiivistynyt ja laajentunut reilusti. – Tällainen yhteistyö ruokkii itse itseään. Mitä paremmin kumppanit tuntevat toisensa, sitä paremmin löytyy yhteisiä tekemisen kohteita ja palveluja osataan myydä puolin ja toisin, Tommi Järvinen sanoo. – Olen todella tyytyväinen, että LHJ Goupin Pohjolan Tommi on ottanut meidät tiukasti kainaloonsa ja pitää aktiivisesti yhteyttä. Yhteistyöstä on poikinut myös logistista hyötyä. Forssa sijaitsee juuri oikeassa paikassa Deleten kolmen toimipisteen Tampereen, Porin ja Espoon keskellä. – Mielestäni tämä on vähän kuin lähiruoka-ajattelua. Forssan ja Tampereen välinen matka yksistään on lyhyt. Lisäksi voimme hyödyntää kuormat mennen tulleen, mikä näkyy selkeästi logistiikkakustannuksissa, toteaa Järvinen. Ei takapihoille, vaan käyttöön Tampereen seutu on elänyt pitkään rakennusbuumissa. Deleten Tommi Järvisen mukaan rakennusjätteissä riittää vielä bisnestä, mutta katse pitäisi olla jo pidemmällä tulevaisuudessa. – Me olemme tällä hetkellä rakennusjätteiden käsittelyssä ykkösiä ja kalustomme kapasiteetti menee yksistään tähän tehtävään. Mutta jos rakentaminen hiipuu, niin kyllä kalustollamme pystyy käsittelemään myös muita jätteitä. Kierrättämisen laajentamisessa ja osaamisen sekä palveluiden viennissä Järvinen pitäisi jäitä hatussa. – Ensin pitää olla kierrätetylle jätteelle jatkokäyttötarkoitus ja vasta sitten sitä kannattaa ryhtyä keräämään ja käsittelemään. Ei ole mitään järkeä, että kierrätetyt materiaalit makaavat paaleissa takapihoilla. – Kierrättämisen kehittäminen vaatii innovatiivisia ratkaisuja uudelleen käytön suhteen. Se on oikeastaan meidän asiakaskuntamme ja meidän yhdessä tehtävä. Me keräämme ja käsittelemme, ja asiakkaat keksivät uusia luovia käyttötarkoituksia materiaaleille. – Ilokseni voin todeta, että yritykset ovat todella innovatiivisia tekemään uusia asioita kierrätetystä materiaalista. Tahtotilaa ja asennetta löytyy. TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Taija Piikkilä Delete on Pirkanmaalla markkinajohtaja rakennusjätteiden kierrättämisessä ja lajittelussa. Mukana kumppanina on LHJ Group jakeiden vastaanottajana ja palvelujen täydentäjänä muun muassa kylmälaitteiden SER-jätteen ja tietoturvan osalta. Yhteistyöstä on löytynyt myös logistiikkabonus. 15