Kierroksella Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n asiakaslehti 2023 JULKINEN TIEDOTE Taloyhtiöiden kierrätysmahdollisuudet paranevat s. 4 Mihin biojätteen erilliskeräilyn laajentuminen vaikuttaa? s. 10-11 Jätehuoltomääräysten UKK s. 13
Kierroksella Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n asiakaslehti kotitalouksille. Toimitus, kuvat, taitto: Mirva Naatula, Johanna Hento, Jenna Rissanen Paino: PunaMusta Oy Painos: 85 500 kpl Lehti jaetaan julkisena tiedotteena kaikkiin yhtiön toimialueen kotitalouksiin. Osoitetietolähde: Väestöjärjestelmä, Väestörekisterikeskus, PL 123, 00531 Helsinki Rekisterin tietosuojaseloste on saatavilla osoitteessa: lhj.fi/tietosuojaseloste Lehti on luettavissa myös osoitteessa: lehtiluukku.fi/lehdet/lhj Kierroksella -lehteä voi tilata lisää: asiakaspalvelu@lhj.fi, puh. 03 424 2622 22 Kierroksella Loimi-Hämeen Jätehuollolla puhaltavat jätekuljetuspalveluiden muutosten tuulet vuonna 2023, kun suurin osa asuinkiinteistöiltä kerättävistä jätelajeista siirtyy kunnan kuljetusjärjestelmään uudistuneen jätelain seurauksena. Heinäkuun alussa vähintään viiden asunnon asuinkiinteistöissä aloitetaan pakkausjätteiden, eli metalli-, lasi-, kartonkija muovipakkausten keräys. Samoin kuntien hallintoja palvelutoiminnan pakkausjätteet siirtyvät kunnan kuljetusjärjestelmään. Lisäksi syyskuun alusta biojätteiden keräys laajenee kunnan järjestämänä myös Euraan, Huittisiin, Loimaalle, Sastamalaan sekä Säkylään. LHJ:n alueella on noin 2?000 vähintään viiden asunnon kiinteistöä sekä noin 700 kuntien kiinteistöä, kuten päiväkoteja ja kouluja. Joillakin kiinteistöillä pakkausjätteiden keräys on ollut jo hyvässä vauhdissa. Monelta kuitenkin kerätään vain sekajäte, biojäte sekä paperi, eli jäteastioitakin puuttuu rutkasti. Näille kiinteistöille LHJ on varannut tuhansia jäteastioita, joita jaetaan alkukesän aikana. Suurimmat muutokset jätekuljetuspalveluissa koskevat tänä vuonna siis vähintään viiden asunnon kiinteistöjä. Mutta miltä näyttää lähitulevaisuus omakotitalojen ja vapaa-ajan asuntojen osalta kierrätysnäkökulmasta? Pakkaustuottajien ylläpitämä Rinki-ekopisteverkosto tulee muuttumaan uusien pakkausjätekuljetusten myötä. Tavoitteenamme on, että jokaiselta LHJ:n kierrätyspisteeltä löytyisi lähivuosina kierrätysastiat myös muovija kartonkipakkauksille olemassa olevien metallija lasinkeräysten lisäksi. Muutakin uutta mahtuu tähän vuoteen. Poistotekstiileille etsitään jatkuvasti uusia keräyspaikkoja niistä toimialueemme kunnista, joissa keräystä ei vielä ole. Myös muutaman vuoden tauolla ollut vaarallisten jätteiden keräys Ekotempaus järjestetään tänä vuonna keväällä ja syksyllä. Lisäksi perinteinen risujen ja puutarhajätteiden maksuton vastaanotto, eli Risuviikko kestää tänä vuonna kaksi viikkoa keväällä ja syksyllä. Näillä erilliskeräysten tehostamistoimilla yritetään kurkotella kohti kiertotaloustavoitteita, joita EU on Suomelle asettanut. Kirimistä vielä riittää, mutta lähtötelineet ovat jo paikoillaan. Kierrätysterveisin, Mirva Naatula, logistiikkaja viestintäpäällikkö Pakkausjätteiden keräys odottaa nurkan takana
Skannaa QR-koodi tai mene osoitteeseen: www.lhj.fi 33 Kerro mitä mieltä olet palveluistamme Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n tavoitteena on tarjota vastuulliset jätehuoltopalvelut kattavasti ja monipuolisesti toimialueensa asukkaille. Jotta voisimme edelleen kehittää toimintaamme, pyydämme palautettanne nykyisen toimintamme tasosta. Vastaamalla kyselyyn annatte meille tärkeää tietoa, jonka avulla voitte vaikuttaa jätehuollon palvelujen kehittämiseen. Osallistujien kesken arvotaan kolme 50 € lahjakorttia S-ryhmään ja kymmenen 35 € lahjakorttia Fiksuruoka.fi:hin. Tulevat tapahtumat: HUHTIKUU • Risuviikot (Kiimassuon, Hallavaaran, Loimaan, Akaan ja Sastamalan jäteasemat) TOUKOKUU • Kukkamarkkinat (Forssan tori) • Ekotempaus (Tammela, Forssa, Loimaa, Punkalaidun, Somero, Urjala, Ypäjä) KESÄKUU • Pistetään pakkaukset pyörimään (Kiimassuon jätekeskus, Forssa) • Forssa-messut • Suvi-ilta (Forssa) ELOKUU • Jätteiden Yö (Forssa) • Ekotempaus (Akaa, Humppila, Huittinen, Jokioinen, Koski TL, Oripää, Sastamala, Eura, Säkylä) Seuraa tapahtumia kotisivujen ja sosiaalisen median kautta! Asiakastyytyväisyyskysely ja kesän tapahtumat
44 Kierroksella Loimaalainen Jukka Aaltonen on työskennellyt isännöitsijänä vuodesta 2006 lähtien ja kokenut käytännössä, miten ala on muuttunut vuosien varrella. – Erilaisten säädösten ja byrokratian määrä on lisääntynyt vuosien varrella huomattavasti, mikä työllistää isännöitsijöitä aiempaa enemmän. Onneksi rinnalle on tullut myös sähköisiä järjestelmiä, jotka osaltaan helpottavat työtämme, Aaltonen toteaa. Lisääntyneestä työmäärästä huolimatta Aaltonen pitää monia säädöksiä erittäin tervetulleina uudistuksina. Yksi näistä on vuonna 2021 hyväksytty jätelakiuudistus. – Kierrättäminen ja ympäristöstä huolehtiminen ovat tärkeitä arvoja. Uskon, että valtaosa isännöimieni taloyhtiöiden asukkaista on samaa mieltä, sillä tiukentuviin keräysvelvoitteisiin on suhtauduttu ilahduttavan myönteisesti. Aaltonen tietää mistä puhuu, sillä jätelain uudistus koskettaa erityisesti hänen isännöimiään kohteita. Välttääkseen kiirettä uudistustöiden suhteen hän on pyrkinyt keskustelemaan asiasta taloyhtiöiden kanssa jo hyvissä ajoin. – Isännöintitoimistomme asiakkaina on paljon pieniä 5–40 huoneiston taloyhtiöitä, joiden keräysvelvoite on koskenut aiemmin vain sekaja biojätettä. Muutos on suuri, sillä jatkossa näistä taloyhtiöistä on löydyttävä astiat peräti seitsemälle eri jätejakeelle. Tavoitteena toimiva ja turvallinen jätetila Monissa Aaltosen isännöimissä taloyhtiöissä onkin ryhdytty valmistautumaan uudistukseen jo viime vuoden puolella. – Olemme kartoittaneet astiatarpeita ja kaavailleet jätepisteiden laajennuksia. Taloyhtiöiden pihat ovat usein ahtaita, mutta hyvällä suunnittelulla monissa kohteissa jätepisteen laajennus on toteutettavissa. Osa taloyhtiöistä on innostunut toteuttamaan myös yhteisiä jätepisteitä, Aaltonen sanoo. Jätetilan suunnittelussa voi tarvittaessa hyödyntää Loimi-Hämeen Jätehuollon asiantuntijoiden tekemiä maksuttomia kartoituskäyntejä. – Jätepisteen suunnittelussa tulee huomioida, että kaikki keräysastiat ovat helposti asukkaiden ja jätteenkuljettajien saavutettavissa, Loimi-Hämeen Jätehuollon ajojärjestelijä Tapio Alajuuri kertoo. Jätekatoksen tulee täyttää myös sille asetetut turvaetäisyydet ja mitoitusohjeet. – Olemme koonneet kotisivuillemme kattavan ohjeistuksen jätetilan suunnittelun avuksi. Sivuilta löytyy myös jätelaskuri, joka kertoo ohjeellisen arvion tarvittavien jäteastioiden määristä. Astiat palvelun mukana Jätepisteiden laajennukset tuovat taloyhtiöille hetkellisiä kustannuksia, mutta Aaltonen uskoo, että pitkällä tähtäimellä lajittelumahdollisuuksiin panostaminen kääntyy meidän kaikkien eduksi. – Aktiivisella lajittelulla voidaan vähentää neitseellisten raaka-aineiden ja energian kulutusta, Aaltonen kertoo. Uudet astiatkaan eivät aiheuta ylimääräisiä kustannuksia, sillä ne kuuluvat Loimi-Hämeen Jätehuollon astiapalveluun. – Toimitamme uusia pyörällisiä jäteastioita taloyhtiöihin jo kevään ja alkukesän aikana. Astioiden tyhjennys alkaa meidän toimestamme kuitenkin vasta heinäkuussa, joten sitä ennen niitä ei kannata käyttää, ellei tyhjennystä tilata yksityiseltä palveluntarjoajalta, Alajuuri toteaa. Mahdollisten säästöjen saamiseksi Aaltonen kokee tärkeäksi jakaa asukkaille tietoa kierrättämisestä ja innostaa heitä lajittelemaan. – Loimi-Hämeen Jätehuollon kotisivuilta löytyy kattavasti erilaisia lajitteluohjeita, joita isännöitsijöiden ja asukkaiden kannattaa laittaa jakoon taloyhtiön kesken. Uskon, että omalta kotipihalta löytyvät jäteastiat innostavat jo itsessään monia lajittelemaan, kun jätteitä ei tarvitse lähteä viemään erilliselle kierrätyspisteelle. ? Uusi jätelaki mietityttää tällä hetkellä monissa taloyhtiöissä, eikä ihme. Etenkin pienissä vähintään viiden huoneiston taloyhtiöissä ollaan ison muutoksen edessä, kun jätepisteeltä tulee löytyä jatkossa seitsemän eri jäteastiaa. Loimaalaisen Uniko Isännöintispalvelut Oy:n Jukka Aaltonen näkee kuitenkin uudistuksessa paljon hyvää, sillä omalta kotipihalta löytyvien lajittelumahdollisuuksien myötä kierrättämisestä tulee entistä vaivattomampaa. Kevät tuo uudet jäteastiat taloyhtiöihin TEKSTI JA KUVA JOHANNA HENTO Uudet astiatkaan eivät aiheuta ylimääräisiä kustannuksia, sillä ne kuuluvat LoimiHämeen Jätehuollon astiapalveluun. KUVASSA: Jukka Aaltonen (vas.) ja Tapio Alajuuri ?
55
66 Kierroksella Ympäristöä ja tulevia sukupolvia ajatellen Säkylän nuorisotalolla käy iloinen puheensorina, kun reilu kaksikymmentä eläkeläistä on kokoontunut Hyvänolon kerhoon kahvittelemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. – Tänään aiomme puhua erityisesti kierrättämisestä, sillä sitä aihetta on toivottu kerholaistemme keskuudesta. Monilla meistä on jälkikasvua jo monessa polvessa ja haluamme tehdä osamme ympäristön puolesta, jotta nuorten tulevaisuus olisi kestävämpi, Köyliö-Säkylän Eläkkeensaajat RY:n Anneli Niemi sanoo. Jotta jätteet löytävät jatkossa entistä varmemmin oikeaan paikkaan, oli paikalle kutsuttu Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n (LHJ) palveluneuvoja Marianne Aro, joka johdatti osallistujat syvemmälle kierrättämisen maailmaan. – Kerholaisia kiinnosti erityisesti tietoturvamateriaalien oikeaoppinen hävittäminen. Lisäksi keskustelimme bioja pakkausjätteisiin liittyvistä muutoksista, sillä niistä on kirjoitettu nyt paljon lehdissä. On hienoa, että LHJ tarjoaa tällaista palvelua veloituksetta, Niemi toteaa. Selvää säästöä kierrättämällä Köyliön-Säkylän Eläkkeensaajat innostuivat myös Aron esimerkkilaskelmista, jotka osoittivat, miten paljon jätehuoltokustannuksissa voi säästää rahaa lajitteluun panostamalla. Tietoturva, kompostointi ja pakkausjätteet. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n palveluneuvoja Marianne Arolle sateli kysymyksiä, kun Köyliö-Säkylän Eläkkeensaajat RY:n kerholaiset pääsivät keskustelemaan kierrätyksestä asiantuntijan johdolla. Vastauksista innostuneet kerholaiset aikovat tehdä maailmasta entistä kestävämmän jäte kerrallaan. – Kun lähes kaikki kustannukset ovat viime aikoina nousseet inflaation myötä, niin myös jätehuoltokuluissa säästäminen on alkanut kiinnostaa ihmisiä. Esimerkiksi erilliskeräämällä tai kompostoimalla biojätteet on mahdollista hakea sekajätteen tyhjennysvälille pidennystä ja saada sitä kautta säästöä, Aro kertoo. Palautteen perusteella tilaisuudesta tarttui hyviä vinkkejä, joiden avulla eläkeläiset aikovat laittaa jatkossa jätteet entistä tehokkaammin kiertoon. – Kierrätyksestä tulee monille taloyhtiössä asuvista myös entistä vaivattomampaa, kun kesästä lähtien omalta pihalta löytyy astiat myös pakkausjätteille. Mikäli lajittelu tuottaa alkuun hankaluuksia, Aro kannustaa kysymään apua LHJ:n asiantuntijoilta tai hyödyntämään yhtiön kotisivuilta löytyvään Kiertokaveri-jätehakua. – Asiantuntijamme voi myös pyytää veloituksetta vierailulle kertomaan vinkit yhdistysten, koulujen ja vaikkapa taloyhtiöiden tilaisuuksiin. Lisäksi järjestämme ryhmille tutustumiskäyntejä jäteasemillemme. ? TEKSTI JA KUVA JOHANNA HENTO KUVASSA: Marianne Aro (vas.), Arja-Liisa Sallinen, Maritta Tuomola, Salme Syrjä, Mikko Tuomola, Anneli Niemi
Kirjoittaja: Lehtori Anne-Mari Järvenpää, Hämeen ammattikorkeakoulu 77 Tekstiilijätteen keräys on tullut kuntien, siis kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden vastuulle. Loimi-Hämeen Jätehuolto aloitti keräyksen kesällä 2020 ja keräsi poistotekstiiliä viime vuonna yli 90 000 kiloa. Tästä määrästä reilu 30 prosenttia pääsi uudelleenkäyttöön mm. Texvexin kautta ja noin 40 prosenttia päätyi Paimioon poistotekstiilien käsittelylaitokselle. Huomion arvoista on, että lähes 30 prosenttia poistotekstiilikeräykseen tuodusta materiaalista oli siihen kelpaamatonta ja päätyi siksi sekajätteeksi. Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) tutkitaan ja kehitetään kiertotaloutta sekä koulutetaan opiskelijoita kehittämään käyttäjälähtöisiä ratkaisuja HAMK Design Factoryn tuotekehitysprojektissa. Työ alkaa ratkaistavan ongelman hahmottamisesta ja käyttäjätarpeen tutkimisesta. Sitten ideoidaan ratkaisuehdotuksia, joiden prototyyppejä testataan käyttäjillä. Näin opitaan, voisiko ratkaisu toimia käytännössä, vastaako se käyttäjän tarpeisiin sekä kuinka sitä voisi kehittää. Näitä kierroksia tehdään useita. Monilaiset opiskelijatiimit ryhtyivät kehittämään poistotekstiilin keräystä. Kuluttajien tarpeiksi he tunnistivat lajitteluohjeet ja lähellä olevat keräyspisteet. Konkreettisia tuloksia syntyi paitsi keräystapaan, myös ymmärrystä kuluttajien tarvitsemasta ohjeistuksesta. Keräystapaan kehitettiin sekä malli pysyvästä keräyspisteverkostosta että väliaikaisista pop-up -keräyspisteistä. Verkostoa ryhdyttiin luomaan yhteistyössä kuntien kuntouttavien työpajojen kanssa, mikä sai positiivisen vastaanoton hyvinvointialueenkin näkökulmasta. Ensimmäinen keräyspiste avattiin jo Tammelaan, mahdollisesti Humppila seuraa perässä. Työpajat voivat hoitaa myös saapuneen tavaran lajittelun. Keräysverkoston lisäksi saalista voi saada paljon lyhyessä ajassa sijoittamalla pop-up -pisteitä päiväkotien ja kirjastojen yhteyteen. Esimerkiksi Forssan kirjastolla kerättiin kymmenessä päivässä 400 kiloa poistotekstiiliä! Tällä pisteellä ratkaisuun kuului kuluttajille jaettu kampanjapussi, johon liitetty lajitteluohje pyrki ohjaamaan kuluttajaa kotona pussin pakkaamisessa. Kuluttajien ymmärrystä lajitteluohjeista testattiin myös verkkokyselyllä, jossa kuluttajan tuli arvioida valokuvien perusteella erilaisien tuotteiden kelpoisuutta keräykseen testissä havaittiin kuluttajien kokevan epäselvyyttä valtakunnallisissa lajitteluohjeissa. Tämän kokemuksen pohjalta onkin hyvä ryhtyä tutkimaan, miten kuluttajia voisi kannustaa yhä parempaan lajitteluun digitalisaation ja pelillistämisen avulla. KUVA RIIKKA KALMI Kuluttajan tarpeet huomioivaa poistotekstiilikeräyksen kehittämistä KOLUMNI
88 Kierroksella Akaan jäteaseman henkilökunnan taukotilassa tuoksuu kahvi ja paikallisen leipomon vastaleivottu pulla. Asemanhoitajat Aleksi Paakkonen ja Marko Tammipuro nauttivat vielä hetken rauhallisemmista talvipäivistä, sillä pian koittava kevät tuo miesten kokemuksen mukaan asemalle melkoisen asiakasryntäyksen. – Kesällä kiireisimpinä aikoina jäteasemalla saattaa vierailla yli 2000 kävijää kuukaudessa. Siinä riittää säpinää, kun yrittää palvella jokaista asiakasta parhaansa mukaan ja samalla huolehtia siitä, että paikat pysyvät kunnossa ja tyhjiä jätelavoja riittää, Marko sanoo. Toisin kuin voisi ajatella, kaksikko kertoo odottavansa innolla kevään Risuviikkojen myötä käynnistyvää kiireaikaa. – Pidämme siitä, että jäteasema herää kunnolla eloon hiljaisen talven jälkeen. Olemme molemmat sosiaalisia ihmisiä ja työpäivät kuluvat ripeästi, kun kävijöitä riittää. Kesällä on myös mukava työskennellä ulkona, Aleksi sanoo. – Talvessakin on kyllä hyvät puolensa, sillä silloin on ihan eri tavalla aikaa kunnostaa paikkoja ja vaihtaa kuulumisia asiakkaiden kanssa. Meille onkin muodostunut todella mukava vakioasiakkaiden kävijäkunta, Marko täydentää. Vastuuta ja vapautta Kysyttäessä jäteasemanhoitajan työn parhaita puolia kaksikko nostaa asiakaspalvelun ohella esille työn monipuolisuuden ja itsenäisyyden. – Työ sisältää myös piha-alueiden kunnossapitoa, kuten viheralueiden trimmaamista ja lumitöitä niiltä osin, minne auralla ei pääse. Lisäksi tilaamme täyttyneille lavoille tyhjennyksiä ja mitä kaikkea nyt eteen sattuu tulemaankaan, Aleksi sanoo. Reilu puolitoista vuotta Akaan jäteasemalla työskennelleelle Markolle on jäänyt erityisesti mieleen viime kesän pelastustehtävä, jossa tarvittiin myös palokunnan apua. – Siistimme kesätyöntekijämme kanssa aidan vierustoja, kun ”Tässä työssä parasta ovat asiakkaat” Mikä on jäteasemanhoitajan työssä parasta? Ja millaisia tehtäviä työhön kuuluu? Saimme näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastauksen, kun vierailimme Akaan jäteasemalla jututtamassa asemanhoitajia ja seuraamassa heidän työpäiväänsä. TEKSTI JA KUVA JOHANNA HENTO
99 kuulimme yhtäkkiä kauheata rääkymistä. Peuran vasa oli jäänyt asemalle aidan sisäpuolelle ja eksynyt emostaan. Yritimme ensin itse juosta sitä kiinni laihoin tuloksin, Marko nauraa. Vuodesta 2019 Akaan jäteasemalla työskennellyt Aleksi tietääkin kokemuksesta, että kaikkea ei kannata yrittää tehdä itse. – Vaikka mekin työskentelemme täällä pääosin kaksin, niin saamme kyllä tarvittaessa hyvin apua muilta Loimi-Hämeen Jätehuollon (LHJ) työntekijöiltä. Jos jäteasemalle esimerkiksi tuodaan joku todella omituinen esine, jonka lajitteluun emme löydä ohjeita Kiertokaverista, niin työkavereilta saa aina apua soittamalla, Aleksi kiittelee. Uuden edessä Akaan jäteasemalla on tänä keväänä luvassa myös muutoksia, joiden ansiosta Aleksi ja Marko pääsevät jatkossa viettämään kahvitauot täysin uusissa tiloissa. – Uusi toimistorakennus on jo tuotu pihalle ja odottelemme tällä hetkellä pintatöiden viimeistelyä. Saa nähdä millaiseksi innostumme sen Markon kanssa sisustamaan, Aleksi hymyilee. Nykyisestä taukotilasta löytyvien esineiden perusteella uuden toimistorakennuksen sisustuksestakin saattaa tulla hieman persoonallinen. – Jäteasemalle tuodut tavarat ovat virallisesti käytöstä poistettua jätettä, emmekä saa ottaa niitä käyttöön. Mutta joskus asiakkaat ovat halunneet lahjoittaa tavaroita toimistoamme koristamaan. Meillä on esimerkiksi vanhasta lasipullosta tehty lamppu, jota monet ovat ihailleet, Marko kertoo. Tulevaisuudessa Aleksin ja Markon kiireiset kesät saattavat hieman helpottaa, sillä LHJ:llä ollaan parhaillaan selvittämässä mahdollisuutta sähköisten asiointiratkaisujen käyttöönottoon. – Olemme päässeet nyt alkuvuoden aikana kertomaan kokemuksiamme ja ajatuksiamme sähköisiin ratkaisuihin liittyen, jotka itsenäistävät jäteasemalla asiointia entisestään. Yritysasiakkaille sähköinen asiointi on saatu kevään aikana käyttöön, toiveissa on, että kokeilun jälkeen palvelua laajennetaan myös kotitalouksille. On hienoa tietää, että asiakasmäärien lisääntyessä vuosi vuodelta meidänkin työtämme halutaan kehittää ja helpottaa, Aleksi ja Marko sanovat. ? Pidämme siitä, että jäteasema herää kunnolla eloon hiljaisen talven jälkeen. KUVASSA: Marko Tammipuro (vas.) ja Aleksi Paakkonen
10 10 Kierroksella Vuonna 2023 suurin muutos biojätteen erilliskeräyksen osalta on kaikkien kuntien siirtyminen kunnan järjestämään kuljetukseen 1. syyskuuta alkaen. – Toimialueellamme tämä vastuu kuuluu Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:lle (LHJ), joka on 16 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. Kun kuljetusten järjestäminen on yhden tahon vastuulla, ajoreitit voidaan organisoida ja kilpailuttaa tehokkaasti ja jätteiden kuljetuksesta aiheutuvat ilmastovaikutukset ja kustannukset pienentyvät, palvelupäällikkö Anne Sjöberg kertoo. Uudistus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jatkossa biojäteastioita tyhjentäisivät LHJ:n jäteautot. – Käytännössä urakoitsijat hoitavat biojätteen keräyksen ja kuljetuksen, mutta kuljetusten kilpailuttaminen ja asiakaskontaktit hoituvat meidän kauttamme. Sjöbergin mukaan onkin mahdollista, että nykyinen kuljetusyhtiö noutaa erilliskerätyt biojätteet kiinteistöltä myös jatkossa. – Selkein ero on siinä, että jatkossa kotitaloudet saavat kaikki bioja pakkausjätteiden erilliskeräykseen tarvitsemansa avun yhdestä numerosta, eli LHJ:ltä. Keräysvelvoite laajenee Kesällä 2024 biojätteen keräysvelvoite laajenee kaikkiin asuinkiinteistöihin, jotka sijaitsevat yli 10 000 asukkaan taajamissa. Loimi-Hämeen Jätehuollon alueella tämä tarkoittaa Forssasta ja Sastamalasta lähteviä keskusta-alueita. – Velvoite koskee vakituisessa käytössä olevia omakotitaloja sekä alle viiden huoneiston taloyhtiöitä. Taajama-alueilla sijaitsevat vapaa-ajanasunnot on rajattu määräajaksi velvoitteen ulkopuolelle. LHJ:n alueella biojätteen erilliskeräystä on edellytetty vähintään viiden huoneiston kiinteistöiltä jo vuodesta 1997 lähtien, Sjöberg kertoo. Virallisen määritelmän mukaan taajamaksi määritellään kaikki rakennusryhmät, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. Taajamamäärittelystä vastaa Suomen Ympäristökeskus. – Taajama alue ei siis noudattele kaupunkija kuntarajoja, vaan se voi ulottua myös laajemmalle. Esimerkiksi Forssasta lähtevä taajama-alue jatkuu katkeamattomana Tammelan ja Jokioisten puolelle. Näillä alueilla sijaitsevien kiinteistöjen on siis 19.7.2024 lähtien erilliskerättävä biojätteet yksin tai yhdessä naapurien kanssa. Toinen vaihtoehto on kompostoida eloperäiset biojätteet. – Tarkempia taajamarajoja voi tarkastella kotisivuillamme olevasta kuljetusaluekartasta tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme. Vaihtoehtona kompostointi Sjöbergin mukaan biojätteiden kompostointi on hyvä vaihtoehto etenkin puutarhatöistä innostuneille. Myös hänen pihaltaan löytyy kompostori, joka tuottaa ravinteikasta multaa kukille ja erilaisille hyötykasveille. Erilliskerätystä biojätteestä puolestaan valmistetaan biokaasua. – Elintarvikejätteelle tarkoitettu kompostori on vaatinut tämän vuoden alusta lähtien aina kompostointi-ilmoituksen viranomaiselle, eli jätelautakunnalle. Puutarhajätteen kompostoinnista ei tarvitse tehdä ilmoitusta, Sjöberg kertoo. Ilmoituksen voi jättää jätelautakunnan kotisivuilla olevan sähköisen asioinnin kautta. – Ilmoitusvelvollisuus on kiinteistökohtainen, eikä yksittäisen huoneiston kompostointia tarvitse ilmoittaa, jos kiinteistöllä on muutoin järjestetty biojätteen erilliskeräys. Sjöberg muistuttaa, että lajittelemalla biojätteet voi saada säästöä myös jätehuoltokustannuksiin. – Erilliskeräämällä tai kompostoimalla biojätteet on mahdollista hakea jätelautakunnalta sekajätteen tyhjennysvälille pidennystä jopa 12 viikkoon asti. Mikäli liittyy erilliskeräilyyn, biojäteastiaa ei tarvitse hankkia itse, sillä se toimitetaan maksutta kiinteistölle. ? Jätelaki uudistui – mitä se tarkoittaa biojätteen kannalta? Koskeeko biojätteen erilliskeräysvelvoitteen laajentuminen omistamaani kiinteistöä? LoimiHämeen Jätehuolto Oy:n palvelupäällikkö Anne Sjöbergin mukaan tätä kysymystä kysytään nyt paljon, eikä ihme. Uusi jätelaki astuu voimaan portaittain vuosina 2022–2024 ja moni uudistuksista liittyy biojätteen keräykseen, kuljetukseen tai kompostoinnista ilmoittamiseen. TEKSTI JA KUVA JOHANNA HENTO Selkein ero on siinä, että jatkossa kotitaloudet saavat kaikki bioja pakkausjätteiden erilliskeräykseen tarvitsemansa avun yhdestä numerosta, eli Loimi-Hämeen Jätehuollolta.
11 11
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy uudisti Huittisten jäteaseman palveluja kesän 2022 aikana. Vaarallisten jätteiden, poistotekstiilien, metallin ja sähköja elektroniikkaromun lisäksi asemalla vastaanotetaan nyt myös muita jätejakeita. – Lisäsimme Huittisten jäteasemalle keräyspisteet puulle, kestopuulle, kipsilevylle, energiajätteelle ja huonekaluille. Hajuhaittojen ehkäisemiseksi asemalla ei kuitenkaan vastaanoteta biojätettä sisältävää sekajätettä, Loimi-Hämeen Jätehuollon alue-esimies Mika Hakala kertoo. Hakalan mukaan ajatus Huittisten jäteaseman palvelutarjonnan laajentamisesta lähti suoraan asiakkaiden toiveesta. – Uudistuksen jälkeen on ollut hieno huomata, että kattavammille jäteasemapalveluille on selkeästi ollut tarvetta Huittisissa. Esimerkiksi vanhoja huonekaluja on tuotu asemalle todella paljon, mikä kielii siitä, että niitä ei ole aiemmin jaksettu lähteä kuljettamaan naapurikuntiin asti kierrätettäväksi. Loimi-Hämeen Jätehuollolla uskotaankin, että uudistuksen myötä Huittisten jäteaseman käyttöaste ja seutukunnan asukkaiden innostus kierrättämistä kohtaan nousevat entisestään. – Kuten monessa muussakin asiassa, myös kierrättämisessä helppous ratkaisee, Hakala sanoo. Ympäristön hyväksi Hakalan mukaan seuraava tärkeä askel huittislaisten kierrätysinnon kasvattamisessa on aktiivinen tiedottaminen uudistuneista jäteasemapalveluista. – Kylällä liikkuessa huomaa selkeästi, että ihmiset eivät vielä tiedä Huittisten jäteaseman palveluiden laajentuneen. Kunhan saamme sanan kunnolla kiirimään, niin asemalla käy varmasti entistä enemmän väkeä. Viestiä saa levittää myös puskaradiossa, sillä yhteisen ympäristömme hyväksi tätä tehdään, Hakala sanoo. Huittisten jäteasema palvelee maanantaisin ja keskiviikkoisin kello 12–18 välisenä aikana. Jäteasemalla asioidessa kannattaa muistaa, että uusista vastaanotettavista jätelajeista kaikki eivät ole maksuttomia. – Esimerkiksi huonekaluista perimme vastaanottomaksun, jolla katetaan niiden käsittelykustannuksia. Maksullisia jätteitä tuotaessa onkin hyvä huomioida, että asemalla on käytössä vain korttimaksu. Hakala ohjeistaa jäteasemalle saapuessa ilmoittautumaan aina aseman hoitajalle, on mukana sitten maksuttomia tai maksullisia jätteitä. – Jäteasemanhoitaja neuvoo ja opastaa tarvittaessa eri jätejakeiden lajittelussa. Näin voimme varmistua siitä, että asemalle tuodut jätteet päätyvät oikeisiin paikkoihin ja mahdollisimman suuri osa niistä saadaan kierrätettyä. ? 12 12 Kierroksella Ei Huittista pidemmälle kierrättämään Kun huittislaiset pyysivät kattavampia kierrätyspalveluja, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy vastasi. Viime kesänä uudistetulle Huittisten jäteasemalle voi tuoda nyt jätteitä huonekaluista aina poistotekstiileihin ja energiajätteeseen. TEKSTI JA KUVA JOHANNA HENTO
Pitääkö kompostoinnista ilmoittaa? Tai voiko jätehuollosta saada vapautuksen? Forssan kaupungin jätelautakunnan jätehuoltopäällikkö Salla Alapirtti antaa vastauksen näihin ja muihin jätehuollon useimmin kysyttyihin kysymyksiin. 13 13 Usein kysyttyä jätehuoltomääräyksistä TEKSTI JOHANNA HENTO | KUVA SALLA ALAPIRTTI Täytyykö minun tehdä kompostointi-ilmoitus? Kompostointi-ilmoitus täytyy tehdä, jos kiinteistöllä syntyvät biojätteet kompostoidaan jätehuoltomääräysten mukaisessa lämpöeristetyssä, haittaeläinsuojatussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa. Vain kesäaikana käytössä olevien vapaa-ajan kiinteistöjen kompostoreiden ei tarvitse olla lämpöeristettyjä, mutta niistä pitää silti ilmoittaa. Ilmoitusvelvollisuus on kirjattu jäteasetukseen ja sen avulla seurataan täyttyvätkö EU:n asettamat tavoitteet yhdyskuntajätteen kierrätykselle. Kompostointi-ilmoituksen voi jättää jätelautakunnan kotisivuilla. Onko minun pakko kompostoida tai erilliskerätä biojätteeni? Mikäli vakituiseen asumiseen käytetty kiinteistö sijaitsee Forssan, Jokioisten ja Tammelan taajamien muodostamalla yhtenäisellä alueella tai Sastamalan taajamassa, tulee kiinteistöllä syntyvä biojäte joko kompostoida tai erilliskerätä 19.7.2024 lähtien. Tämä koskee niin taloyhtiöitä kuin omakotitaloja. Vapaa-ajan asunnot on vapautettu erilliskeräysvelvoitteesta 31.12.2027 asti. Oman kiinteistön kuulumisen velvoitetta koskevalle alueelle voi tarkistaa esimerkiksi Loimi-Hämeen Jätehuollon kotisivuilta. Sekajäteastiaani ei juurikaan kerry jätettä, voinko saada pidemmän tyhjennysvälin? Jäteastialle on mahdollista saada korkeintaan 12 viikon tyhjennysväli, mikäli biojätteet erilliskerätään, kompostoidaan tai käsitellään esimerkiksi Bokashissa ja jälkikompostoimalla. Hakemus tyhjennysvälin pidentämisestä tulee jättää jätelautakunnalle. Mikäli asuu yksin, on mahdollista saada pidennettyä tyhjennysväliä, vaikka ei kompostoi tai erilliskerää biojätettä. Tällöin riittää ilmoitus omalle jätteenkuljettajalle sekä jätelautakunnalle. Yksin asuvalla sekajätteen tyhjennysväli voi olla kesäaikana taajamassa neljä viikkoa (viikot 18-40) ja talviaikana (viikot 41-17) kahdeksan viikkoa. Haja-asutusalueella tyhjennysväli voi olla ympäri vuoden kahdeksan viikkoa. Omistamani kiinteistö on asuinkelvoton, voinko saada vapautuksen jätehuollosta? Asuinkelvottoman kiinteistön on mahdollista hakea Jätelautakunnalta jätemaksun kohtuullistamista, eli vapautusta perusmaksuvelvollisuudesta sekä jätehuoltoon liittymisestä. Hakemuksen liitteeksi tulee jättää todisteet asuinkelvottomuudesta, kuten esimerkiksi valokuvat tai ulkopuolisen rakennusalan asiantuntijan lausunto. Miksi minun täytyy järjestää jätehuolto kesäasunnolleni? Vien siellä syntyvät jätteet vakituisen asuntoni jäteastiaan. Jätelain mukaisesti jokaiselle kiinteistölle on järjestettävä jätehuolto. Vapaa-ajan asunnoille se on jätehuoltomääräysten mukaisesti järjestettävä toukokuun alusta syyskuun loppuun. Ympärivuotisessa käytössä olevalle vapaa-ajan asunnolle on järjestettävä jätehuolto ympäri vuoden. Jos jätettä syntyy vähän, jäteastian tyhjennysväliin voi hakea pidennystä (max. 12 viikkoa). Jäteastia on kuitenkin tyhjennettävä touko-syyskuun aikana vähintään kahdesti. On myös mahdollista käyttää esimerkiksi naapurin kanssa yhteistä jäteastiaa. Taajamassa kimppa-astia saa sijaita korkeintaan kilometrin etäisyydellä omasta kiinteistöstä ja haja-asutusalueella korkeintaan viiden kilometrin etäisyydellä. ? Voit täyttää kompostointi-ilmoituksen tai hakea pidennettyä tyhjennysväliä jätelautakunnan kotisivuilla osoitteessa: www.jateltk.fi. Voit pyytää myös paperista lomaketta soittamalla numeroon 03 4141 5336.
14 14 Kierroksella Pakkausjäte, hyötyjäte ja kierrätettävä jäte. Kartonki-, muovi-, lasi ja metallipakkauksia kutsutaan monilla eri nimillä, mutta yksi asia ei muutu. Nimittäin se, että nämä jätteet sisältävät arvokkaita raaka-aineita, jotka on tärkeä saada kiertoon ja uusiokäyttöön. – Suomalaisten ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna jo maaliskuun puolella. Se tarkoittaa, että laskennallisesti suomalaiset kuluttavat oman osansa maapallon uusiutuvista luonnonvaroista neljä kertaa nopeammin, mihin maapallomme kantokyvyllä on varaa, Suomen Pakkaustuottajat Oy:n operatiivinen päällikkö Sanna Peltola kertoo. Osasyy suureen hiilijalanjälkeemme on pohjoinen sijaintimme, tarve panostaa kotien rakentamiseen ja lämmittämiseen sekä pitkät etäisyydet. – Nämä tekijät eivät kuitenkaan oikeuta meitä käyttämään uusiutuvia luonnonvaroja muita enemmän. Siksi meidän on panostettava ympäristöystävällisiin toimiin, kuten esimerkiksi pakkausjätteiden kierrättämiseen. Pakkausjätteistä valmistettujen uusiomateriaalien avulla neitseellisten luonnonvarojen ja energian käyttöä voidaan vähentää merkittävästi. Samalla luodaan työpaikkoja Suomeen, sillä suurin osa kierrätysmateriaaleja käsittelevistä yrityksistä on kotimaisia. – Muovipakkaukset voivat saada uuden elämän esimerkiksi siivousvälineenä tai kukkaruukkuna. Metallipakkausjätettä ja pienmetallia puolestaan voidaan käyttää pyöränrunkojen valmistamisessa. Litistä ja lajittele huolella Peltolan mukaan pakkausjätteiden lajittelulla on mahdollista saada selvää säästöä myös kiinteistön jätehuoltokustannuksiin, sillä Suomessa pakkausjätteiden käsittely ja kierrätys kuuluu tuottajavastuun alle. – Omakotiasujille on järjestetty noin 1850 pisteen Rinki-ekopisteverkosto, johon voi viedä maksutta kotitalouksien pakkausjätteitä. Heinäkuusta lähtien vähintään viiden huoneiston Pakkausjätteet – miksi, miten ja minne? Suomalaiset ovat ottaneet lajittelun hyvin osaksi arkea, sillä Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n mukaan jo yli 70 prosenttia kaikesta pakkausjätteistä päätyy kierrätykseen. Suomen Pakkaustuottajat Oy:n operatiivisen päällikön Sanna Peltolan mukaan määrä on vaikuttava, mutta syntypaikkalajitteluun panostamalla sitä on mahdollista nostaa entisestään. kiinteistöjen erilliskeräysvelvoite laajenee ja samalla suurin osa näistä kustannuksista siirtyy pakkaustuottajien vastuulle. Asukkaat maksavat vain tyhjennysmaksun, jolla katetaan astioiden tyhjennyksestä ja neuvonnasta aiheutuvia kuluja, Peltola selventää. Jotta pakkausjätteet saadaan kiertämään Suomessa entistä tehokkaammin, on tärkeää panostaa syntypaikkalajitteluun. Näin varmistetaan myös, että kierrätykseen ei päädy pilaantuneita materiaaleja, jotka pahimmassa tapauksessa pilaavat koko erän. – Sen lisäksi, että pakkausjätteet lajitellaan oikeisiin jakeisiin, tulisi ne myös käsitellä oikein. Eli katsoa, että ne ovat tyhjiä ja pyyhkiä tai huuhdella suurimmat liat pois. Pakkausjätteet tulisi myös litistää, jotta keräysastiat täyttyvät tiiviisti ja turhat kuljetuspäästöt vähenevät. Loppuun Peltola haluaa muistuttaa, että pakkaukset itsessään eivät ole ongelma, vaan se mitä niille tapahtuu käytön jälkeen. – Pakkaukset ovat hyvinkin tarpeellisia, sillä niiden tehtävä on suojata tuotteita ja vähentää hävikkiä. Esimerkiksi monet elintarvikkeet säilyvät paljon paremmin, kun ne pakataan hyvin. Pakkaukset eivät myöskään itsessään kuluta ympäristöä paljonkaan, kunhan ne kierrätetään oikein. ? TEKSTI JOHANNA HENTO | KUVA SANNA PELTOLA Samalla luodaan työpaikkoja Suomeen, sillä suurin osa kierrätysmateriaaleja käsittelevistä yrityksistä on kotimaisia.
15 15 Loimi-Hämeen Jätehuollon jäteasemat Kiimassuon Jätekeskus Kiimassuontie 127, 30420 Forssa Puh. vaaka 03 424 2620 ma-pe 7-18 Hallavaaran Jätekeskus Luvalahdentie 323, 27710 Köyliö Puh. vastaanotto 02 5541 922 ma-to 10-18, pe 8-16 Akaan Jäteasema, Hirsikangas Hämeentie 521, 37800 Akaa Puh. 0440 242 655 ma-pe 10-18 Huittisten Jäteasema, paloasema Klaavolantie 4, 32710 Huittinen Puh. 040 673 1971 ma 12-18, ke 12-18 Loimaan Jäteasema, Kirveskallio Myllykyläntie 120, 32200 Loimaa Puh. 02 763 2713 ma–ti 10–18 ke–to 8–16, pe 8–12 Punkalaitumen Jäteasema Yrittäjänkuja 4, 31900 Punkalaidun Puh. 040 673 1971 ti 12–18, to 12–18 Sastamalan Jäteasema Pesurinkatu 179, 38200 Sastamala Puh. 03 511 5831 ma–pe 11–18 Someron Jäteasema, jätevedenpuhdistamo Salontie 91,31400 Somero Puh. 050 586 7878 ma 12–18 ke 12–18 pe 8–14 Urjalan Jäteasema, kunnan varikko Järveläntie 30, 31760 Urjala Puh. 0440 342 705 ti 10-18, to 10-18 Kesälauantait: Kaikki asemat ovat avoinna kuukauden 1. lauantaina klo 9-13 toukokuusta syyskuun alkuun (vko 18-35). Kiimassuon jätekeskus palvelee lisäksi joka lauantai klo 9-13 toukokuusta syyskuun alkuun (vko 18-35). Poikkeuksena juhlapyhät. Tarkista ajankohtaiset aukioloajat nettisivuiltamme.
Kiertokaveri on Loimi-Hämeen Jätehuollon ylläpitämä jätehakupalvelu, josta löydät lajitteluohjeet ja keräyspaikat jopa tuhannelle erilaiselle esineelle ja asialle. Tutustu osoitteessa: www.lhj.fi/kiertokaveri Ei hätää, sillä KIERTOKAVERI auttaa! MENIKÖ SORMI SUUHUN JÄTTEITÄ LAJITELLESSA? MENIKÖ SORMI SUUHUN JÄTTEITÄ LAJITELLESSA?