Mitäs täällä tapahtuu? Kysy lisää: myynti@letterbox.fi Yrittäjä! Tässä on paikka Sinun ilmoituksellesi www.linjat-lehti.net www.facebook.com/linjat-lehti 3 2020 ALPPIHARJU ? MERIHAKA VILHONVUORI ? TORKKELINMÄKI injat L Kallio HÄMEENTIELLÄ KATUJUHLITAAN REMONTIN VALMISTUTTUA Sivu 3 (Helsingin kaupungin työväenopiston vieressä) Puh. 09 1461126 Brahen kenttä ALPPILAN APTEEKKI Helsinginkatu 24, 00530 Helsinki Puh. 09 1461126 (pvm/mpm) Avoinna: ma-pe 8.30-18.00 la 9.00-15.00 Sunnuntait ja juhlapyhät suljettu www.alppilanapteekki.fi Puhelin 09 736 979 info@megadent.fi www.megadent.fi HELSINGIN Megadent Oy tarjoaa Hakaniemen kupeessa laadukkaita, mutta kilpailijoihinsa nähden huomattavan edullisia hammaslääkärin ja hammasteknikon palveluja uusilla koneilla yli 40 vuoden kokemuksella. ? Proteesin hinnat alk. 360€ Ylätai alaproteesi koko purennasta (koko suu) alk. 720€ ? Paikkaus alk. 65€ ? Hammaskiven poisto alk. 65€ ? Tarkastus 30€ KINAPORISSA TOIMII ELÄKELÄISTEN VALOKUVAUSKERHO Sivu 10 ÄLYLAITTEIDEN KERÄYSTEMPAUS KALLIOSSA Sivu 10 AAMUPALAKSI, VÄLIPALAKSI, ILTAPALAKSI porkkanalevite on terveellisempi vaihtoehto munavoille. ARKENA maistuu helppo ja nopea kalakeitto Porkkanalevite Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus. TILLINEN KALAKEITTO 5 annosta, alle 30 min 1 pkt (400 g) Pirkka alaskanseitiä annospaloina 8 dl vettä 1 tl suolaa 10 kokonaista valkopippuria tai maustepippuria 2 porkkanaa 8-10 Pirkka perunaa (vihreä tai keltainen pussi) 100 g Pirkka sipulikuutioita (pakaste) 4 dl maitoa 1 rkl vehnäjauhoja nippu tilliä 1. Kuutioi kohmeinen kala. Pane palat kattilaan. Mittaa vesi päälle ja kuumenna kiehuvaksi. Lisää suola ja pippurit. Keitä pari minuuttia. Nosta kalapalat pois liemestä reikäkauhalla. 2. Kuori porkkanat ja perunat. Leikkaa porkkanat aivan ohuiksi lanteiksi, perunat pieniksi kuutioiksi ja lisää ne kiehuvaan kalaliemeen sipulikuutioiden kanssa. Keitä 10-15 minuuttia, kunnes perunat ovat kypsiä. 3. Sekoita maito ja vehnäjauhot keskenään. Kaada seos kiehuvaan keittoon ja sekoita. Lisää kalapalat ja anna keiton kiehua vielä pari minuuttia. Tarkista maku ja hienonna keittoon runsaasti tilliä juuri ennen tarjoilua. Tarjoa lisäksi ruisleipää. FAZER Piirakat 330-420 g (4,74-6,03/kg) Piroger 1 99 PS/PÅSE Alaskanseiti annospalat 4x100 g (7,50/kg), pakaste/djupfryst Alaskasej i portionsbitar 6 00 2 PKT 2 PKT PLUSSA-KORTILLA -8% Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/Styckevis och utan Plussa-kort 3,29 pkt (8,23/kg) Voimassa 3.5. asti Gäller till 3.5 Tillinen kalakeitto valmistuu näppärästi irtopakastetuista annospaloista. Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus. Vinkki: Pirkka alaskanseiti annospalat ovat irtopakastettuja, joten voit käyttää vaikka vain osan tuotteesta. Annospalat sopivat hyvin uunissa ja mikrossa kypsennettäviksi. Sulattaminen lyhentää kypsennysaikaa huomattavasti ja kypsyminen on tasaisempaa. PLUSSA-KORTILLA -11% Ilman Plussa-korttia/Utan Plussa-kort 2,25 ps/påse (5,36-6,82/kg) 330-420 g (4,74-6,03/kg) 1 99 PS/PÅSE Kaikki hyvä on lähellä. Allt gott är nära. K-market Kallio Hämeentie 16 00530 Helsinki Palvelu pelaa ark. 7-23 la 7-23 su 10-23
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 3 3 | 2020 Pärjäävätkö HIFK:n pelaajat Helsinkitietokilpailussa? Perinteikkään helsinkiläisen jääkiekkojoukkueen pelaajien Helsinki-tietämys mitataan kohta tv-visassa. Leikkimielinen koko perheen visailuohjelma Stadi vs. Lande alkaa MTV3 kanavalla 26. helmikuuta 2020 uuden tuotantokauden voimin. Ykkösjaksossa nähdään Stadin puolesta voitosta kisaamassa Helsingin IFK:n jääkiekkoilijat Teemu Turunen, Teemu Tallberg ja Juha Jääskä. Jakson toinen Stadi-jengi koostuu hyvinvoinnin sanansaattajista: Helsinkiä edustavat lääkäri Pippa Laukka, hyvinvointivalmentaja Martina Aitolehti ja exluistelija Mika Poutala. Lande-joukkueistakin löytyy urheilun edustajia kun toisessa joukkueessa landen puolia pitävät ex-kilpaurheilijat Tuuli Matinsalo, Mikaela Ingberg ja Tommi Evilä. Toisessa joukkueessa landen kunnian puolesta kisaavat Maajussille morsian -ohjelmasta tutut Antti-Jussi Heikkilä, Mauno Haukila ja Tuomo Siljanen. Helsinginkadun Filharmonikot perhekonserteissa Helsingin työväenopiston sinfoniaorkesteri Helsinginkadun Filharmonikot esiintyy 11. helmikuuta Opistotalon juhlasalissa Helsinginkadulla ja 13. helmikuuta Temppeliaukion kirkossa. Koko perheelle soveltuvan maksullisen konsertin ohjelmassa on luvassa Modest Musorgskin/Nikolai Rimski-Korsakovin Yö autiolla vuorella, Bed?ich Smetanan Moldau-orkesterisarjasta Má vlast (Isänmaani) sekä Sergei Rahmaninovin Paganini-rapsodia pianolle ja orkesterille. Solistina konserteissa esiintyy pianisti Samuel Eriksson ja kapellimestarina orkesterin taiteellinen johtaja Veli-Antti Koivuranta. Helsinginkadun Filharmonikot on Helsingin työväenopiston sinfoniaorkesteri, jossa soittaa viikoittain noin 65 orkesterimusiikin harrastajaa. Orkesteri esiintyy kolmesta neljään konserttiohjelmalla vuosittain ja on mukana erilaisissa tapahtumissa. Helsinkiläismies aikoo skeitata USA:n halki Kalliossa valmistellaan jo Hämeentien remonttijuhlaa Xavier Hildén on aiemmin muun muassa skeitannut Helsingistä Norjan Jäämerelle sekä polkenut polkupyörällä Helsingistä Norjaan. Nyt keväällä 2020 Xavier Hildénin tarkoitus on lähteä yksin yrittämään henkisesti ja fyysisesti entistä haastavampaa suoritusta. Skeitattavaa matkaa tulisi tällä kertaa noin 5 000 kilometriä. Lisäksi maasto, ilmasto ja suuret, ruuhkaiset valtatiet luovat omat haasteensa reissulle, varsinkin kun tämä on Hildénin ensimmäinen kerta Yhdysvalloissa. ? Kun Hildénistä alkoi tuntua, että kotimaan poikki matkailu oli jo nähty, alkoi hän suunnitella seuraavaa, entistä suurempaa yritystä. Kohteeksi muodostui Yhdysvallat ja ajankohdaksi kevät 2020, kertoo Xavier Hildénin viestintäassistentti. Matkaan olisi tarkoitus lähteä joko New Yorkista tai Los Angelesista, ja tavoitteena on skeitata muun muassa Nevadan erämaan halki. Xavier Hildén on ollut yhteydessä Guinnes World Recordsiin tiedustellakseen mahdollisuuksista rikkoa maailmanennätys siinä, pystyykö hän lautailemaan Yhdysvaltojen poikki nopeammin kuin kukaan muu, alle sadassa päivässä. Guinnes World Records ilmoitti, että vaatimuslista on pitkä. Yhtenä vaatimuksena on, että matka täytyy taittaa tavallisella skeittilaudalla eikä esimerkiksi sähköavusteisella laudalla. Laudan pitää olla sama koko matkan, edes laudan yksittäisiä osia ei saa vaihtaa. ? Koko matka täytyy taittaa laudalla, kävely ei ole sallittua, Hildénin viestinnästä kerrotaan. Kesällä 2017 Xavier Hildén päätti pyöräillä Alepa-fillarilla Helsingistä Norjaan, polkien yhteensä noin 1 400 kilometriä. Kesällä 2018 Hildén halusi nostaa panoksia ja lähti Helsingistä kohti Norjan Jäämerta, pelkkä skeittilauta kulkupelinään. Taivallettavaa kertyi lopulta yhteensä 1 700 kilometriä. Näiden reissujen jälkeen hän on muun muassa skeitannut Japanissa Fukushiman halki. Omalta mukavuusalueelta poistumisen lisäksi matkojen tarkoituksena on ollut kerätä huomiota muun muassa roskaamiselle ja sen vaikutuksille luonnossa. Kallion Kulttuuriverkosto koordinoi katuremontin päättyessä, tai ainakin sen loppumetreillä, järjestettävän Hämeentien katujuhlan. Tapahtuman sisällön tuottavat Kallion alueen asukkaat, yhteisöt ja yritykset yhteistyössä. Hämeentie-juhla on osa 25 vuotta täyttävää Kallio Kipinöi -festivaalia. Asiasta kerrotaan Kallion Kulttuuriverkoston facebooksivulla ja nettisivulla. – Osallistumisen muoto on jokaisen yrityksen, yhdistyksen, taloyhtiön ja muun toimijan itsensä vapaasti päätettävissä. – Jos siis olet asukas, yrittäjä tai yhteisötoimija Kallion alueella ja haluat tulla mukaan tekemään kanssamme yhteistä juhlapäivää, ilmoittaudu 31.5. mennessä mukaan nettisivuiltamme löytyvällä sähköisellä lomakkeella, Kallion Kulttuuriverkosto kannustaa. Tähän mennessä mukaan on ilmoittautunut useita kymmeniä alueella toimivia yrityksiä ja yhteisöjä. Helsingin kaupunki tiedotti viime lokakuun lopussa, että maaliskuussa 2019 alkanut Hämeentien peruskorjaus on edistynyt hyvin ja aikataulussaan. Raitiovaunut palaavat Kurviin ja Helsinginkadulle kevään 2020 aikana. Koko remontin valmistumiseksi kerrottiin loppuvuosi 2020. Peruskorjaushankkeessa Hämeentie muutetaan Siltasaarenkadun ja Helsinginkadun välillä joukkoliikenteelle, jalankululle ja pyöräilylle tarkoitetuksi kaduksi. HELSINKILÄINEN Xavier Hildén haluaa suorittaa uskomattoman kunnianhimoisen tehtävän. Hildén aikoo taivaltaa 5 000 kilometriä Yhdysvaltojen halki pelkkä skeittilauta kulkupelinään. KALLION seudulla on jo ryhdytty valmistelemaan Hämeentien remontin valmistumisjuhlaa, vaikka remontin on määrä valmistua vasta loppuvuodesta 2020. Yleisölle avointen juhlien päivämääräkin on sovittu hyvissä ajoin: se on lauantaina 21.11.2020.
4 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 3 | 2020 Työeläkeyhtiö Elo kysyi Facebook-sivullaan vinkkejä eläkeläisten aktiiviseen talveen. Moni vastaaja neuvoi ulkoilemaan säässä kuin säässä, viettämään aikaa lastenlasten kanssa sekä tekemään erilaisia käsitöitä ja aivotyötä vaativia ristikoita. Myös teatterissa ja konserteissa käynti, hyvä ruoka, lukeminen ja monipuoliset liikunnalliset harrastukset tanssista ja joogasta virkistävään avantouintiin saivat puolestapuhujia. – Liikunta on eläkeläisen elämänlaadun kivijalka. Uimahallin rauhallisia aikoja arkipäivisin on hyvä hyödyntää ja esimerkiksi vesijuoksu on oivallinen liikuntamuoto, vaikka olisi nivelrikkoa tai kipuvaivoja, toteaa Elon ylilääkäri Liisamari Krüger. NASTAKENGÄT JA SAUVAT AVUKSI JÄISILLE TEILLE Moni kommentoija totesi ulkoilevansa mielellään myös talvella. Toiset totesivat jättävänsä ulkoilun vähiin liukastumisen pelossa. – Refleksien hidastuessa talviulkoilu on eläkeläiselle usein liukkauden vuoksi vaikeaa. Siihen apukeinoiksi kannattaa ottaa napakat nastakengät ja ajoittaa lenkit valoisaan päivänaikaan. Kävelysauvoista saa myös lisätukea, muistuttaa Krüger. PALKKATYÖSTÄ JA VAPAAEHTOISHOMMISTA ILOA MYÖS VANHUUSELÄKKEELLÄ Töiden tekemistä voi jatkaa vapaasti vanhuuseläkkeen rinnalla ja muutama kommentoija kertoi tarttuneensa tähän mahdollisuuteen. Vanhuuseläkkeellä on myös mahdollista aloittaa uusi työsuhde tai toimia yrittäjänä. – Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu myös eläkettä, jonka voi hakea maksuun ylimmässä eläkeiässä, muistuttaa Elon eläkeneuvontapäällikkö Satu Saulivaara. Sosiaalista kanssakäymistä toimivien kannattaa myös miettiä vapaaehtoistyön tekemistä tai oman alueen eläkeyhdistysten toimintaan osallistumista. IDEOITA RATTOISAAN TALVENVIETTOON – ”TÄYSI RALLI PÄÄLLE” ? ”Joka päivä kävelylenkki. Hyvää ruokaa nassuun ja kunnon päikkärit. Siitä on eläkeläisen päivä tehty.” ? ”Ei kannata ottaa eläkeläisen statusta vaan täysi ralli päälle. Uutta kehiin!” ? ”Metsän raivaus ja polttopuiden teko. Välillä sitten kudin kainalossa mielimusiikkia kuunnellen.” ? ”Raitis ilma kutsuu, joten piikkilenkkarit jalkaan ja sauvakävelemään.” ? ”Elän normaalia elämää syöden kevyesti ja terveellisesti. Harrastan teatterikäyntejä ja käyn myös konserteissa.” ? ”Harrastuksia, minulla kielien opiskeleminen kansalaisopistossa, käsitöitä, lukemista, ristisanatehtäviä ja ulkoiluakin välillä.” ? ”Teen hiljakseen töitä yrittäjänä: verkko-opettajana tutoroin ja kirjoittelen juttuja.” ? ”Meillä ulkoillaan ja tanssitaan vähintään kerran viikossa. Harrastan haitarinsoittoa ja tiffany-lasitöitä.” ? ”Lastenlapset on parasta. Heistä saa paljon iloa ja näkee elämän jatkumon.” ? ”Vapaaehtoista toimintaa kyläyhdistyksessä, kerran viikossa boccian peluuta eläkeläisten kanssa. Yhteinen toiminta eri ikäisten ja erilaisten ihmisten kanssa tuo energiaa.” ? ”Eläkeläismatkoilla, kuntosaleilla, karaokessa ja yhteislauluissa. Vierivä kivi ei sammaloidu.” ? ”Päivässä kaksi kertaa pitkähkö lenkki pitää kuntoa yllä ja ei ole nukkumisen ongelmia.” ? ”Eläkeläisyhdistyksissä on tosi paljon erilaisia aktiviteettejä ja sosiaalista yhdessäoloa.” Ideoita rattoisaan talvenviettoon – ”täysi ralli päälle” REIPAS ulkoilu, tanssiharrastukset ja aivopähkinät saavat eläkeläisen talvikuukaudet kulumaan kuin siivillä. Liukkailla säillä kannattaa kuitenkin varustautua sopivasti. Aktiivisena kannattaakin pysyä, vaikka vaivaa olisi ehtinyt kertyä. Mikä on jenkkisänky ja kuinka se eroaa runkosängystä? SOPIIKO KOTIINI JENKKISÄNKY VAI RUNKOPATJA? Runkosänky koostuu runkopatjasta, johon kiinnitetään sängynjalat runkosängyt voivat olla siis melko mataliakin Patjavuorta muistuttavat muhkeat jenkkisängyt ovat taas huomattavasti runkosänkyä korkeampia, ja näyttävät ylellisen pehmeiltä aivan kuin hotellisängyt. On hyvä pitää mielessä, että korkeutensa vuoksi jenkkisänky näyttää aina perinteistä sängynrungon ja patjan yhdistelmää tai runkosänkyä massiivisemmalta tämä on hyvä huomioida sängyn kokoa mietittäessä. Sänkyä valittaessa kannattaa ulkonäköä enemmän kiinnittää kuitenkin huomiota sängyn ominaisuuksiin ja etsiä juuri omalle keholleen sopiva nukkumisalusta. JENKKISÄNGYN ANATOMIA Jenkkisänky koostuu yleensä kahdesta jämäkästä runkopatjasta, yhtenäisestä joustinpatjasta ja sijauspatjasta. Jenkkisängyt ovat paitsi ylellisen muhkeita, mutta niiden avulla pääsee myös eroon erillisten runkosänkyjen patjojen väliin jäävästä raosta. Tämä onnistuu myös hankkimalla täysleveä runkopatja, mutta niitä ei juuri ole enää saatavilla. Runkopatja ei taivu, joten täysleveän (160-180 cm) runkopatjan kuljettaminen asuntoon on osoittautunut erittäin haastavaksi. Jenkkisänkyjen joustinpatjat ovat puolestaan joustavampia, joten niiden siirtely hieman ahtaammissakin tiloissa on helpompaa. JENKKISÄNGYN RUNKO Jenkkisängyn alin osa koostuu yleensä kahdesta erillisestä runkopatjasta. Nämä patjat voivat olla joko olla jousitettuja tai ilman jousitusta. Jos jenkkisängyn alarungossa ei ole jousia, lisää se hieman sängyn jäykkyyttä ja sänky on silloin jousitukseltaan lähempänä perinteistä sängynrunkoihin sijoitettavaa joustinpatjaa. Jenkkisängyissä ilmoitetaan usein sängyn kovuus asteikolla M, L ja XL, jossa M tarkoittaa keskitasoista ja XL jäykkää sänkyä. Laadukkaimmissa jenkkisängyissä on tuplajousitus – sekä rungossa että joustinpatjassa, mikä tekee sängystä hyvin stabiilin. JENKKISÄNGYN JOUSTINPATJA JA PETAUSPATJA Jenkkisängyn keskimmäisenä elementtinä on joustinpatja, josta on olemassa monia eri vaihtoehtoja. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä tiheämmin patjassa on jousia, sitä enemmän patja myötäilee nukkujan asentoa. Joustinpatja ei saa olla liian pehmeä eikä kova: oikeanlainen patja pitää nukkujan selkärangan suorassa sekä tukee riittävästi. Joustinpatjan päälle tuleva petauspatja tuo jenkkisänkyyn lisää pehmeyttä ja viimeistelee sängyn. Jenkkisängyn petauspatjan tehtävä on myös suojella sänkyä, jolloin sängylle tulee entistä enemmän käyttöikää. Myös petauspatjoista löytyy runsaasti valikoimaa: kannattaa pitää mielessä, että petauspatja on tärkein sängyn pintatuntemuksen kannalta, joten siihen kannattaa panostaa. Petauspatjan valinnassa on tärkeä miettiä, kaipaatko sänkyyn enemmän esimerkiksi pehmeyttä vai hengittävyyttä: liian kova petauspatja voi vähentää sängyn mukavuutta merkittävästi, ja heikkolaatuinen petauspatja voi taas olla käytössä hiostava. Jo 5-7 cm:n vahvuisilla petauspatjoilla saadaan hyvin myötäilevyyttä keholle, joten liian paksua petauspatjaa ei kannata hankkia varsinkaan jos patja on laadukas. MITEN VALITA OIKEA JENKKISÄNKY? Jenkkisängyn, kuten minkä tahansa muunkin sängyn valintaan, kannattaa käyttää aikaa. Netistä sänkyä ostettaessa on hyvä perehtyä tuotteen tietoihin, jotta osaa kerralla valita juuri itselleen oikean sängyn. Sängyn koon lisäksi yksi tärkeä valintakriteeri on jo aiemmin esiintuotu jenkkisängyn jäykkyys: sängyn kovuus kannattaa valita nukkujan painoluokan sekä oman mieltymyksen mukaan. Yksi yleisimpiä virheitä sängyn valinnassa on valita liian kova sänky! Monien jenkkisänkyjen tiedoissa ilmoitetaan sänkykohtaisesti suositellut painoluokat, joita kannattaa aina tutkia ostopäätöstä tehtäessä. Yleissääntönä voidaan pitää, että painavamman nukkujan kannattaa valita hieman kovempi sänky, kun taas kevyemmille nukkujille sopivat paremmin joustavammat vaihtoehdot: kova patja ei anna kevyelle nukkujalle käytännössä yhtään periksi, ja on siksi epäergonominen valinta. SÄNKYVAIHTOEHTOJA on nykyään monia, ja uuden sängyn valinta voikin olla tarjonnan paljouden keskellä tuskastuttavaa puuhaa. Moni törmää sänkyä ostaessaan yleiseen ongelmaan: kannattaako valita runkosänky vai jenkkisänky, ja mitä eroa näillä kahdella oikeastaan on?
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 5 3 | 2020 Ruokatrendit tieviittoina kestävämpään tulevaisuuteen ”Kriittisyys lihankäyttöä kohtaan on yksi asia, joka nousee esille lähes jokaisessa kuluttajatutkimuksessa. Ihmiset etsivät vaihtoehtoja lihalle ja vähentävät sen käyttöä”, toteaa Luoma, jolla on 20 vuoden kokemus alalta. Ihmisten ruokakoreissa ja jääkaapeissa on nyt näkymättömänä ainesosana vastuullisuus. Luoman mukaan vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat globaaleja megatrendejä, jotka lyövät väistämättä leimansa myös ruokateollisuuteen. ”Yritysten on pystyttävä vastaamaan kuluttajien odotuksiin ja vaatimuksiin, mikä ei aina ole helppoa.” Pellervon taloustutkimuksen (PTT) syyskuinen ennuste antaa lisäpontta Luoman sanoille: PTT:n mukaan lihan kokonaiskulutus kääntyy tänä vuonna laskuun Suomessa, yhtenä syynä kasvisten kulutuksen lisääntyminen ja kasvipohjaisten lihankorvikkeiden ilmestyminen markkinoille. Lisäksi PTT katsoo, että terveysja ympäristötietoisuuden lisääntyminen kulutuspäätöksissä on kasvattanut kasvipohjaisten tuotteiden markkinoita varsin vilkkaasti. VALMISRUOKAA TERVEYSKÄRJELLÄ Tiedostavankaan kuluttajan vuorokauteen ei silti mahdu enempää kuin 24 tuntia. Ajasta on krooninen puute, mikä taas ohjaa ruokailutottumuksia kohti ”helpompaa ja nopeampaa”, toteaa Luoma. Mutta siinä missä ennen käsi hamusi lihapiirakkaa tai pizzalättyä, nyt myös valmisruoka voi olla terveellistä elämäntapaa tukevaa. ”Kuluttajien käytöksessä on sisäänrakennettua ristiriitaa siinä mielessä, että he arvostavat aitoutta ja lähiruokaa, mutta toisaalta suosivat myös helppoa ja nopeaa einestä.” Ristiriita selittyy sillä, että nykykuluttajan tarpeet ja fiilikset vaihtelevat tilanteesta toiseen. ”Tällöin ostetaan sitä tuotetta, joka sopii juuri siihen hetkeen.” Jos kerran kuluttaja on näin arvaamaton toimija, miten kummassa ruokatoimiala voi ennakoida, mitä markkinassa tapahtuu seuraavaksi? – Luoma myöntää, että kuluttajatottumusten pirstaloituminen heittää ison haasteen alan teollisuudelle. ”Arvaamattomuutta lisää sekin, että auktoriteettien perinteisiä ravintosuosituksia ei aina enää kuunnellakaan, vaan ihmiset uskovat olevansa itse oman hyvinvointinsa parhaita asiantuntijoita. Puhutaan niin sanotusta täsmähyvinvoinnista.” TEE PAREMPIA VALINTOJA Freshin markkinointipäällikkö Arja Sarre toteaa, että hyvinvointi ja helppous ovat nyt teemoja, jotka löytyvät monen alan toimijan strategiapapereista. ”Tähän kuuluu vahvasti se, että lihan kulutusta halutaan vähentää ja kasvisten lisätä. Myös hävikkiin puututaan nyt tiukemmin”, Sarre arvioi. Sarre ei kuitenkaan usko, että kuluttajaa mollaamalla ja syyllistämällä saadaan aikaan haluttuja muutoksia. Hänen mukaansa ihmisten hyviä pyrkimyksiä pitää edesauttaa niin kotona kuin töissäkin, vaikka jokainen ravintoon liittyvä valinta ei menisikään nappiin. ”Oleellista on edistää kasvisten osuuden kasvua arjen ruokavalinnoissa. Hyvinvointi on myös mielen hyvinvointia ja herkuillakin on oma osansa elämässä.” INDIVIDUALISMI OHJAA ELÄMÄN RYTMEJÄ Sarre katsoo, että myös perinteinen ruokailurytmi on nyt paineessa eli ikiaikainen aamiainen-lounas-päivällinen-iltapala-kvartetti on vaarassa muuttua katoavaksi kansanperinteeksi. Esimerkiksi sinkut tai lapsettomat pariskunnat voivat syödä milloin huvittaa, sen paremmin kelloon tai sivuilleen vilkuilematta. Välipalaistuminen on jatkuvasti vahvistuva ja syventyvä trendi, Sarre arvioi. ”Ei ole enää yhtä muottia, joka sopii kaikille, mutta ruoan terveellisyydestä ja monipuolisuudesta ollaan sen sijaan laajasti kiinnostuneita.” Sarren mukaan valmiit ja puolivalmiit raaka-aineet ovat vahvoilla markkinassa, joka korostaa helppokäyttöisyyttä ja nopeutta – mutta tällöinkin laatu ratkaisee. ”Tuoreus on erittäin tärkeä ajuri”, hän toteaa. YKSI ASKEL KERRALLAAN Freshin markkinointija TKpäällikkö Kristiina Niemi uskoo hänkin pienten askelten pelikirjaan, jossa tietoisuutta nostamalla vaikutetaan ihmisten valintoihin. ”Jatkuvasti pinnalla olevat ilmastoasiat ja lisääntynyt kiinnostus omasta hyvinvoinnista johtavat parempiin valintoihin ruokakaupassa”, hän uskoo. Alan toimijoiden on vastattava tähän tarpeeseen muutenkin kuin bulkkisalaattia vyöryttämällä: ”Kuluttaja etsii ruokaelämyksiä ja kokeilee mielellään uusia makuja. Myös tuotteen visuaalisuus merkitsee paljon.” MIEHET MUKAAN! Niemen mukaan nuoret, koulutetut kaupunkilaisnaiset ovat pitkälti muutoksen veturina, mutta myös miehet ovat nostaneet profiiliaan tällä saralla. Esimerkiksi uudenlainen ”bioinsinööri”miestyyppi voi hyvinkin vyöttää itsensä sykemittareilla ja punnita ruokaansa osana hyvin omakohtaista t&k-projektia. Hyvinvoinnista puhuttaessa onkin hyvä muistaa, että erilaisiin kohderyhmiin vetoavat erilaiset teemat ja termit. ”Tarve tehdä omia, yksilöllisiä valintoja on suuri – ja oma terveys arvotetaan korkealle”, toteaa Niemi, joka hänkään ei usko nihilistiseen, herkuttomaan linjaan. ”Ravintoasioissa kokonaisuus ratkaisee, niin kuin elämässä yleensäkin.” SUOMALAISTEN ruokailutottumukset ovat nyt myllerryksessä, kun hiilipihi, terveellisempi ravinto nostaa jatkuvasti kurssiaan. Tutkimusjohtaja Suvi Luoma Foodwest Oy:stä katsoo, että ruokailutottumuksissa koetaan nyt kenties historiallisia muutoksia. Tuotepäällikkö Elina Välisaari, markkinointipäällikkö Arja Sarre sekä TKja markkinointipäällikkö Kristiina Niemi
6 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 3 | 2020 Kotihoidon työntekijöiden pysäköintioikeutta on laajennettava Verta luovutettiin viime vuonna lähes 200 000 kertaa Kotihoidon työntekijöiden kohtaamat ongelmat pysäköinnin suhteen eivät ole uusi asia. Pysäköintipaikan etsiminen vie aikaa hoitotyöltä eikä paikkaa aina löydä kohtuullisen matkan päästä asiakkaan luota. Aina paikkaa ei löydy luvalliselta paikalta, ja seurauksena voivat olla pysäköintivirhemaksut, jotka kotihoidon työntekijä maksaa itse palkastaan. Tämä ei ole järkeenkäypää, toteaa liikenneja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen (sd.) Asian korjaamiseksi on tehty puoluerajat ylittävää työtä jo pitkään. Esimerkiksi Maria Guzeninan (sd.) vuonna 2007 tekemän lakialoitteen allekirjoittajista löytyy kansanedustajia jokaisesta silloisesta eduskuntapuolueesta. Tuskin kaikki puolueet haluavat ”antaa monelle SDP:n ydinkannattajalle erioikeuksia liikenteessä”, minkä Silfverberg vihjaa olevan lakialoitteen taustalla, Kymäläinen hämmästelee. Nyt käsittelyyn tulevan hallituksen esityksen taustalla on liikenneja viestintävaliokunnan lausunto. Kun tieliikennelaki hyväksyttiin, eduskunta edellytti, että kotihoidon pysäköinnin helpottamiseksi valmistellaan tarvittavat lakimuutokset. Nämä muutokset on nyt valmisteltu ja esitys saapunut eduskunnalle. Kyse on erittäin tärkeistä muutoksista. Ne on tarkoitus tehdä uuteen tieliikennelakiin, joka tulee voimaan 1.6.2020. Väestömme ikääntyy ja kotiin vietävien palvelujen määrä on noussut. Tälle siis on tarvetta ja tilausta, napauttaa Kymäläinen. Tavoitteena on vapauttaa aikaa pysäköintipaikan etsinnästä varsinaiselle hoitotyölle ja samalla estää se, että kotihoidon työntekijät saavat työssään tarpeettomia parkkisakkoja. Kymäläinen toteaa, että tämän estämiseksi tarvitaan nyt yhteistyötä vastakkainasettelun sijaan. Monissa kunnissa on pyritty puuttumaan kotihoidon pysäköintiongelmaan esimerkiksi erilaisilla valtuustoaloitteilla, mutta valtakunnallisen ohjeistuksen ja lainsäädännön puuttumisen vuoksi asia ei kaikkialla ole edennyt. Toivottavasti tämä lakimuutos edistäisi ongelman ratkaisua ja helpottaisi kotihoidon työntekijöiden arkea. Verta kerättiin valtakunnallisesti noin kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän, johtuen verivalmisteiden käytön vähenemisestä sairaaloissa. Verivalmisteiden käytön väheneminen kertoo siitä, että hoitomenetelmät sekä leikkaustekniikat kehittyvät edelleen, ja verensiirtoja tehdään ainoastaan tilanteissa, joissa se on aivan välttämätöntä, kertoo verenluovutuksen johtaja Satu Pastila Veripalvelusta. Potilaiden kannalta on kuitenkin tärkeää, että oman veriryhmän verivalmisteita on aina saatavilla tilanteen niin vaatiessa, vuoden jokaisena päivänä. Veripalvelu viestii tämän vuoksi verenluovuttajille aktiivisesti eri veriryhmien päivittäisestä varastotilanteesta. Veripalvelun etusivulla on ajantasainen pisarabarometri, joka kertoo, minkä veriryhmän verenluovuttajia juuri nyt tarvitaan. Myös sosiaalisessa mediassa Veripalvelu viestii aktiivisesti verentarpeesta. Vuonna 2019 verta riitti hyvin potilaille ympäri vuoden, siitä iso kiitos kaikille verenluovuttajille, Pastila kiittää. Verta luovutti vuonna 2019 noin 114 000 eri henkilöä. Keskimäärin luovutuksessa käydään siis yhdestä kahteen kertaan vuodessa. Miehet voivat luovuttaa verta kahden kuukauden välein ja naiset kolmen kuukauden välein. Nuorille naisille suositellaan verenluovutusta korkeintaan 1-2 kertaa vuodessa, jotta raudanpuutetta ei pääsisi kehittymään. Vuonna 2020 verenluovutusten määrän odotetaan pysyvän viime vuoden tasolla tai laskevan edelleen muutaman prosentin. Viime vuonna luovuttaneista uusia oli noin 15 prosenttia, mikä on hyvä luku tulevaisuuden kannalta. Verenluovuttajia tarvitaan edelleen joka arkipäivä 800, jotta potilaat saavat tarvitsemansa valmisteet, Pastila muistuttaa. HELSINGIN Sanomien Kalle Silfverberg kirjoitti 2.2. kolumnin lakimuutoksesta, joka tähtää ratkaisemaan kotihoidon työntekijöiden pysäköintiongelmia. PUNASOLUJEN käyttö sairaaloissa on laskenut tasaisesti 2000-luvulla, ja myös verta on vastaavasti kerätty useimpina vuosina hieman edellisvuotta vähemmän. Viime vuonna kokoverta luovutettiin yhteensä yli 198 000 kertaa. Verenluovutusta. ELINA MANNINEN Liikenneja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen (sd.)
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 7 3 | 2020 Iskelmä-radion 20-vuotisjuhlanättely Musiikkimuseo Famessa Pasilan Triplassa Iskelmän evoluutio Elastisen, Erinin, Kaija Koon ja Juha Tapion kertomuksin Rippikoulu on hyvässä myötätuulessa Miss MP20 on Jenna Lehtimäki Iskelmän ohjelmajohtajana radiokanavan alusta saakka toiminut Ari Ojala hehkuu tyytyväisyyttä esitellessään artistivalintojen ideaa ja juhlanäyttelyn estradia Pasilan Triplassa. ”Elastinen, Erin, Kaija Koo ja Juha Tapio ovat kulkeneet Iskelmän matkassa koko sen 20-vuotisen historian ajan edustaen sopivasti eri tyylilajeja ja ikäkerroksia kivuten kukin iskelmämusiikin terävimpään kärkeen. Videoseinillä esiteltävien tähtiartistien näkemyksillä suomalaisen viihdemusiikin evoluutiossa on historiallista painoarvoa.” ”ARVOKKAIMMAT MAHDOLLISET PUITTEET” ”Lokakuussa ovensa avannut Musiikkimuseo Fame ilmestyi kuin lahjana taivaalta tarjoten näyttelyllemme arvokkaimmat mahdolliset puitteet. Naapurihuoneessa esitellään Suomen musiikin kunniagalleriaan ensimmäisenä valitut 14 legendaa ja meidän valovoimainen nelikkomme täydentää upeasti kokonaisuutta”, kiittelee ohjelmajohtaja Ojala. Juhlanäyttelyn ohella Musiikkimuseo Fame tarjoaa monimuotoisen mahdollisuuden sukeltaa suomalaisen musiikin historiaan nykyteknologian saattelemana. Uusia musiikillisia kokemuksia voi hakea muun muassa virtuaalikaraokessa ja akustisesti ainutlaatuisessa studiossa. ? Iskelmä Gaalan historian palkituin artisti Juha Tapio painottaa Iskelmä-radion 20-vuotisjuhlanäyttelyn tarinoissaan sanoitusten tärkeyttä suomenkielisessä musiikissa. ”Rippikoulun suosio kertoo määrätietoisesta työstä, jota on vuosikymmenien aikana tehty. Nuorten kuuleminen, isoset, riittävä resurssointi ja rohkeus kokeilla uutta ovat muutamia suosion avaimia”, rippikoulutyön asiantuntija Jari Pulkkinen Kirkkohallituksesta toteaa. MONET SEURAKUNNAT NOSTANEET RIPPIKOULUPROSENTTIAAN ”Tuntuu tosi hyvältä. Meillä rippikouluprosentti nousi viime vuonna parilla prosenttiyksiköllä, 78,5:een. Mitään yksittäistä syytä voi olla hankala löytää. Yksi syy voi kuitenkin olla se, että olemme halunneet antaa nuorille vastuuta, ja isosilla on merkittävä rooli rippikouluissa. Nuorten vertaisoppiminen ja vertaismarkkinointi kantavat hyvää hedelmää”, kasvatustyönteologi Jari Laulainen Lahden seurakuntayhtymästä sanoo. AIKUISRIPPIKOULUKIN KIINNOSTAA Valtakunnallisesti myös aikuisrippikoululaisten määrä kasvoi. Vuonna 2019 aikuisrippikoululaisia oli 1150, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 1034. ”Aikuisrippikoulun kehittämiseen on syytä panostaa tulevina vuosina. Meillä on kasvava määrä aikuisia, jotka eivät ole 15-vuotta täyttäessään osallistunut rippikouluun. Kiinnostus aikuisrippikoulua kohtaan näyttää olevan kasvussa. Syitä osallistua aikuisrippikouluun on monia, kuten häät, on pyydetty kummiksi tai halu pohtia elämän suuria kysymyksiä. On tärkeää kehittää aikuisrippikoulua mahdollisimman joustavaksi osallistujien tarpeita vastaavaksi”, Pulkkinen sanoo. MP-messujen yhteydessä on jo seisemän vuotta järjestetty kilpailu, jossa valitaan moottoripyörähenkinen persoona. Miss MP on valittu vuosina 2016-2018, Miss Superenduro 2015 ja Miss Supercross 2014. Kilpailun järjestäjänä on toiminut alusta alkaen Helena Riihitupa yhteistyössä MP-messujen kanssa. Joka vuosi kiinnostus jo perinteeksi muodostunutta kilpailua kohtaan on kasvanut. Erilainen konsepti ei keskity pituuksiin, painoihin tai bikinikierrokseen, jota ei koskaan ole ollut näissä kisoissa. Finalistit nähtiin viikonlopun aikana Miss MP20 Show’ssa, jonka on suunnitellut ja tuottanut Viivi Pumpanen. Voittajan valintakriteereinä oli asenne, persoona ja kyky ottaa yleisö sekä tilanne haltuun niin lavalla kuin messuosastoilla. Tänäkin vuonna kokonaisuus ratkaisi. ”Tuomaristolla oli äärimmäisen vaikea tehtävä, sillä näillä kymmenellä upealla naisella on jokaisella omat vahvuutensa”, kertoo kisaa luotsaava Helena Riihitupa. MUSIIKKIMUSEO Fame tarjoaa avajaistensa jälkeen ensimmäisen vaihtuvan näyttelynsä vetonauloinaan Elastinen, Erin, Kaija Koo ja Juha Tapio. Nelikko on valittu Iskelmä-radion 20-vuotisjuhlanäyttelyn keulakuviksi kertomaan 2000-luvun iskelmämusiikin muutoksista. Helmikuun puolivälistä toukokuun alkuun esillä olevan näyttelyn nimi on osuvasti Iskelmän evoluutio. VUONNA 2019 rippikoululaisten määrä kasvoi selvästi edellisvuoteen verrattuna. Rippikouluun osallistui yhteensä 49 931 nuorta, vuotta aiemmin vastaava luku oli 48 133. Kaikista 15-vuotiaista rippikouluun osallistui viime vuonna 77,4 %. Kirkkoon kuuluvista 15-vuotiaista rippikouluun osallistui n. 92 %. MISS MP20 -tittelin sai tänään MP-messuilla turkulainen Jenna Lehtimäki. Ensimmäiseksi perintöprinsessaksi sijoittui Karoliina Sihvonen Vantaalta ja toiseksi perintöprinsessaksi Laura Lahtinen Lahdesta. HEIDI KOIVUNEN Iskelmän evoluutio -juhlanäyttelyssä Elastinen avaa 2000-luvun viihdemusiikin muutosta hip hop -artistin silmin. Iskelmän evoluutio -juhlanäyttelyssä Elastinen avaa 2000-luvun viihdemusiikin muutosta hip hop -artistin silmin. VILLE JUURIKKALA
8 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 3 | 2020 Vuoden Kalakauppa-kilpailu käynnistyi Kisaan on voinut kuka tahansa ilmoittaa oman suosikkinsa 9. helmikuuta saakka. Kilpailun finalistit valitaan nettiäänestyksellä, joka on avoinna 1.2.-29.2. Nelihenkinen tuomaristo käy arvioimassa viisi finalistia helmikuun aikana. Tuomaristo koostuu kalaketjun ja ruokamaailman ammattilaisista. Voittaja julkistetaan 19. maaliskuuta Kalaviikolla. Vuoden Kalakauppa 2020 -palkinnon lisäksi myös yleisön suosikki eli eniten nettiääniä kahminut kauppa palkitaan. Vuoden Kalakauppa -kilpailussa etsitään Suomen parasta kalatiskiä, joka erottuu joukosta loistavalla palvelullaan, monipuolisella valikoimallaan ja esimerkiksi lähikalan tarjoamisella asiakkailleen. Kilpailulla halutaan nostaa kalatiskien upeat osaajat ja houkuttelevan laadukas kala raaka-aineena parrasvaloihin. Kilpailulla myös kiritetään Kansallista kalakeittopäivää, jota vietetään ensi viikon tiistaina 11. helmikuuta. ? Suomessa on valtavasti laadukkaita palvelutiskejä ja osaavia kala-ammattilaisia. Vuoden Kalakauppa -kilpailulla haluamme inspiroida kalakauppiaat näyttämään parastaan. Olkoon helmikuu kalakuu!, innostaa Calle Spring Suomen Kalakauppiasliitosta. ? Palvelevat kalatiskit ovat avainasemassa kalan valmistuksen ja syömisen edistämisessä. Kisa vahvistaa suomalaista kalakulttuuria ja toivon mukaan madaltaa kynnystä valmistaa kalaa aivan uusin tavoin. VUODEN Kalakauppa 2020 -kilpailussa etsitään Suomen parasta palvelevaa kalatiskiä. Kilpailun tavoitteena on nostaa palvelutiskien osaavia ammattilaisia parrasvaloihin ja vahvistaa maukkaan kalan roolia suomalaisten ruokapöydissä. myynti@letterbox.fi Yrittäjä! Tässä on paikka Sinun ilmoituksellesi Kysy lisää: Vuorimiehenkatu 20 (All Fur Dogz) | Eira 09 4257 9993 | info@trimmauspalvelu.fi Ajanvaraus 24h | www.trimmauspalvelu.fi Helpotusta koira-arkeen Pesut, trimmaukset ja kynsien leikkaukset helposti kaikenlaisille lemmikeille Leikkaa tästä mukaasi tai kuvaa kännykkääsi pääkaupunkiseudun radioasemien taajuudet ja nauti suosikkiohjelmistasi! Taajuus Radiokanava 87,9 Radio 1 88,6 Helmiradio 89 Radio Dei 89,7 Business FM 90 Radio Aalto 91,1 Loop 91,9 Yle X 92,5 Radio Aalto 92,9 Classic 94 Radio Suomi 94,9 Radio Rock 95,2 HitMix 96,2 Iskelmä Helsinki 96,8 NRJ 97,5 Mondo 98,1 Radio Suomipop 98,5 Radio Helsinki 98,9 Radio Extrem 99,4 Radio City Helsinki 100 Nostalgia 100,3 Lähiradio 101,1 Radio Vega 101,4 Spirit FM 101,8 Radio Aalto 102,4 Bassoradio 102,8 SuomiRock 103,1 Järviradio 103,7 Yle Puhe 104,6 KISS 105,5 Nostalgia 106,2 Radio Nova 106,9 Radio Sputnik
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 9 3 | 2020 Kukka tarvitsee vähemmän kastelua lepoaikana ja enemmän kasvukaudella Orkidea on täydellinen kasvi ystävänpäiväksi – Näin sen saa kukoistamaan Orkideoita kasvaa luonnossa Aasiassa ja Australiassa. Siellä orkideat kasvavat puihin tarrautuneina, jolloin ne voivat hyödyntää puista valuvaa sadevettä. Suomessa yleisin orkidealaji on perhosorkidea (phalaenopsis). Sitä löytyy monissa eri väreissä, ja se on helppo saada kukoistamaan kotona. SIJOITTAMINEN Orkidea rakastaa valoa, mutta se ei viihdy suorassa auringonvalossa. Se menestyy parhaiten noin 18–25 asteen lämpötilassa eli huoneenlämpö on sille otollinen. MULTA Orkideat tulee istuttaa erityiseen kasvualustaan, joka koostuu rakenteeltaan erilaisista kaarnan palasista. Orkidean juuret viihtyvät parhaiten tämän alustan tarjoamassa, huokoisen materiaalin muodostamassa kasvuympäristössä. KASTELU Kun juuret näyttävät harmaalta ja orkidea tuntuu kevyeltä, on kastelun aika. Kasteluväli on yleensä 5–12 päivää. Kukka tarvitsee vähemmän kastelua lepoaikana ja enemmän kasvukaudella. ? 1. Laita kukka ämpäriin, jossa on huoneenlämpöistä vettä, ja pidä sitä siellä, kunnes kasvualusta on täysin kastunut. ? 2. Nosta orkidea ylös ja anna ylimääräisen veden valua pois. ? 3. Ennen kuin asetat kukan takaisin ruukkuun, täytä ruukku koristekivillä ja sen jälkeen vedellä aina kivien reunaan asti. Kosteus ulottuu näin korkealle, mistä orkideat pitävät. RAVINTEET Kukinnan aikana orkidealle annetaan ravinnetta kerran kuukaudessa kastelun yhteydessä. Orkideoille on oma erityinen ravinteensa, jota on saatavilla sekä nesteenä että puikkoina. Noudata pakkauksessa olevia ohjeita äläkä ylitä annosmäärää. Orkidea tarvitsee säännöllistä kastelua, mutta sen seisottaminen vedessä liian pitkään ei ole sille hyväksi. Seuraavaksi viisi muuta vinkkiä, jotka auttavat orkideaasi menestymään – ja toivottavasti kukkimaan uudelleen. 1. UUDELLEENISTUTTAMINEN Orkidea tulee siirtää, jos se kasvaa ulos ruukusta tai kasvualustan maaperä on menettänyt ilmavuutensa. 2. ORKIDEAN LEIKKAAMINEN Jotta orkideasi jatkaisi kukkimistaan, leikkaa sen kuihtuneet ja kuivuneet varret. Varsi on valmis leikattavaksi, kun se on väriltään ruskea. Ilmajuuret keräävät vettä ja antavat kasville energiaa, joten älä leikkaa niitä tai muita vihreitä juuria. 3. SIJAINNIN VAIHTAMINEN Onko orkideasi lehtiin ilmestynyt pieniä mustia pisteitä? Silloin orkideasi saa liikaa aurinkoa. Siirrä kukka toisen ikkunan eteen tai sijoita se liialta auringonvalolta suojaavan verhon taakse. 4. LISÄKOSTEUTUS Pidä lähistöllä suihkepulloa, jotta voit antaa kasvin lehdille lisäkosteutta kuivassa sisäilmassa. Älä suihkuta vettä suoraan kukkiin, sillä ne ovat herkkiä kosteudelle. 5. OIKEA MAAPERÄ JA LANNOITTAMINEN Jotta kukkasi menestyisi parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitset sen hoitoon oikeanlaista orkideamultaa sekä ravinteita. TALVI on orkidean kulta-aikaa! Se on eksoottinen, monivuotinen kasvi, josta on olemassa lähes 25 000 eri lajiketta. Orkidean pystysuora varsi ja sen nippumaisesti kasvavat kukinnot erottavat sen muista kasveista helposti. Monet luulevat, että orkidea on vaativa ja vaikeasti hoidettava kasvi, mutta se on vain myytti. Tosiasiassa se on tavattoman helppohoitoinen kukka ja erinomainen lahja kasveista pitävälle ystävälle tai puolisolle. Sahaajankatu 39, Herttoniemi Puh. 0505552249 | www.unelmauunit.fi Rajatie 4, Halli 14, (09) 374 5741 01230 Vantaa 040 508 3550 www.autolasipojat.? Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungi n parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani myynti@ letterbox.fi Yrittäjä! Tässä on paikka Sinun ilmoituksellesi Kysy lisää:
10 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 3 | 2020 Helsingin rannikkovesistä löytyi outo vieraslaji Se on äyriäinen, jolla ei ole virallista suomenkielistä nimeä, mutta sitä on kutsuttu saksisiiraksi. Vieraslaji havaittiin Skatanselältä 22. elokuuta 2019 otetusta pohjaeläinnäytteestä. HELSINGIN kaupungin ympäristöpalveluiden keräämistä Helsingin edustan merialueen pohjavesinäytteistä on löytynyt ensimmäistä kertaa Sinebolus vanhaareni -vieraslajia. Vastaavaa eläintä ei ole aiemmin havaittu Helsingin merialueella, mutta havaintoja on tehty muualla Suomessa. Sinebolus vanhareeni. MARJUT RÄSÄNEN Robottibussi suunnitteilla Pasilaan Itseohjautuvia linja-autoja pilotoidaan osana normaalia kaupunkiliikennettä useassa eurooppalaiskaupungissa samanaikaisesti huhtija lokakuun 2020 välisenä aikana. Pilottihankkeet alkavat keväällä muun muassa Helsingissä, jossa reitti kulkee maan toiseksi vilkkaimman rautatieaseman ohi. Fabulos-hankkeen edustaja vahvistaa toimituksellemme, että robottibussipilotti on suunniteltu Pasilan rautatieaseman ja Messukeskuksen lähelle. Kokeilun järjestäjät toivovat saavansa tarvittavat viralliset luvat Traficomilta huhtikuuhun mennessä, minkä jälkeen robottibussin reitti varmistuu. Silloin on myös tarkoitus julkaista automaattibussin tarkka reitti Pasilassa. Vuoden 2019 aikana robottibusseja kokeiltiin Kalasatamassa ja Vuosaaren Aurinkolahdessa. Vuonna 2018 kuskiton ja matkustajille avoin robottibussi ajoi reittiliikenteessä Kivikon teollisuusalueella. AUKIOLOT Arkisin 8.30-19.00, la 10-16 OSOITE Mäkelänkatu 29, 00550 HELSINKI www.vallilanapteekki.fi Tule tutustumaan uudistuneeseen Vallilan Apteekkiin! Tervetuloa rentoutumaan drinkin ääreen Suomen ensimmäiseen parturi-kampaamoon, jossa myös A-oikeudet! Permanentti 95€ Raidat, lyhyet hiukset Hair Today REDI, Kauppakeskus REDI, Stadi puoli, 2. krs Hermannin rantatie 5, Helsinki Puh: 050 592 2292 Tieto uudesta vieraslajista julkistettiin tiedotusvälineille tammikuussa 2020. Noin viiden millimetrin mittainen Sinelobus vanhaareni elää rakentamissaan putkissa merenpohjalla. Lajista ei ole havaittu muita haitallisia vaikutuksia kuin, että se voi esiintyä suurina tiheyksinä ja syrjäyttää muita lajeja esiintymisalueeltaan. Ihmiselle lajista ei ole vaaraa, Helsingin kaupunki tiedotti. Sinelobus-lajeja esiintyy muun muassa PohjoisAmerikassa ja Aasiassa, eikä nyt löydetyn saksisiiran luontaista esiintymisaluetta voida varmuudella osoittaa. Yhdysvalloissa ensimmäiset havainnot tehtiin 1960-luvulla. Euroopassa laji havaittiin ensimmäistä kertaa Hollannissa vuonna 2006. Lajia havaittiin Virossa vuonna 2010, Saksassa vuonna 2012, Puolassa vuonna 2014. Suomessa ensimmäinen havainto tehtiin Inkoossa vuonna 2016. Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut tutkii Helsingin merialueella esiintyviä vieraslajeja osana pääkaupunkiseudun merialueen tilan seurantaa. Näyttely esittelee Kinaporin eläkeläisten valokuvia – Vedän Kinaporin tiloissa kaikille avointa eläkeläisten valokuvakerhoa. Kokoonnumme kerran kuussa yhdessä päätetyn kuva-aiheen tiimoilta. Katsomme kertynyttä kuvasatoa videotykiltä ja toinen toistamme tukien, kertoo Kallio-Vallilan eläkeläisten valokuvakerhon vetäjä Toivo Koivisto. Viimeisen vuoden aikana kerho on kuvannut eläkeläisten arkea, eläkepäivien tapahtumia ja muuta toimintaa. – Sen myötä saimme 30 kuvan näyttelyn aikaiseksi, jota ylpeänä haluamme esitellä. Kuvaajia on yhdeksän ja periaate on, että jokaiselta vähintään yksi kuva on näyttelyssä, Toivo Koivisto kertoo. Näyttelyn kuraattorina toimi valokuvaaja Leena Saraste. KINAPORIN seniorikeskuksen tiloissa Kalliossa kokoontuva eläkeläisten valokuvakerho järjestää näyttelyn Malmitalon aulassa Pohjois-Helsingissä. Näyttelyn nimi on ”Eläkepäiviä” ja se jatkuu 14. helmikuuta asti. Maaliskuun 2020 ajan sama näyttely on esillä Kinaporin seniorikeskuksen käytävägalleriassa osoitteessa Hämeentie 60. Älylaitteiden kierrätystempaus Kallion kirjastolla Kallion kirjastolle perustetaan älylaitteiden keräyspiste neljäksi viikoksi 10.2.8.3.2020. Kierrätystempauksen järjestävät yhdessä Tree Amigos ja Kallion kirjasto. Tempauksen tarkoituksena on kierrättää vanhaksi jääneet puhelimet vastuullisesti ja ennen kaikkea turvallisesti. Tree Amigos on suomalainen start up-yritys, joka istuttaa puita vastineeksi älypuhelimista. Kallion keräyspisteeseen voi viedä puhelimia, tabletteja, latureita ja kuulokkeita. Ei haittaa vaikka laite olisi rikki. Kallion kirjaston tiedotteen mukaan Tree Amigosin henkilökunta on kierrätyspisteellä tavattavissa ja kertomassa toiminnastaan 10.2.-14.2. kello 10-18, 15.2. kello 10-16 ja 16.2. kello 1218. Eläkepäiviä -näyttelyn yksi kuva, Yhteislaulu. Eläkepäiviä -näyttelyn yksi kuva, Sieniretki Salmen alueella. KUVAT / TOIVO KOIVISTO
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 11 3 | 2020 -grrr, tsup-tsup, trrr, kilin-kilin Tunnistatko autosi talvikäynnistykseen liittyvät äänet? Tietysti on tärkeää tietää, millainen auton ääni on normaaliolosuhteissa, jotta mahdolliset poikkeavuudet voidaan havaita. Auton kylmäkäynnistykseen liittyvät äänet ja niiden aiheuttajat Seuraavassa kerrotaan auton kylmäkäynnistykseen yleisimmin liittyvistä poikkeavista äänistä ja niiden mahdollisista syistä: ? 1.Moottorin heikko käynnistysääni. Kun auto käynnistetään kylmänä, kojelaudan valot eivät pala kirkkaina ja kuulostaa siltä, että auto käynnistyy tehottomasti. Tämä on merkki akun (heikko lataus tai huono kunto) tai sen napojen (eivät ehkä kunnolla kiristetyt) ongelmista. ? 2.Käynnistysmoottorin luistoääni (grrrrrrrr…). Jos autosta kuuluu käynnistettäessä hammaspyörien hankausääni, on mahdollista, että käynnistysmoottorin hammaspyörä luistaa. ? 3.Ääni moottorista (tsup tsup...). Jos moottorista kuuluu kylmäkäynnistyksen yhteydessä ”tsup tsup” ja auton sisätilassa tuntuu voimakas polttoaineen haju, on mahdollista, että ruiskutussuuttimet eivät enää ole tiiviit tai hyvässä kunnossa. Ruiskutussuuttimien aikaansaama ääni on hyvin tyypillinen, ja se johtuu siitä, että polttoainehöyryt pääsevät venttiilikopan ulkopintaan. ? 4.Metallinen hankausääni. Auton kylmäkäynnistyksen yhteydessä voi kuulua metalliosien hankausääntä moottoritilasta. Tämä voi olla merkki vesipumpun viasta. Metallinen ääni voi olla peräisin vesipumpun siipipumpun osumisesta itse pumpun runkoon. ? 5.Metallinen ääni (kilinä) poistopuolelta. Voi olla, että jokin poistopuolen suojus tai letkunkiristin on irronnut liitoksesta tai haljennut. Irronneiden, rikkoutuneiden tai haljenneiden metalliosien kilinä aiheuttaa tämän äänen. ? 6.Auton sisältä kuuluva sirinä. Jos auton kylmäkäynnistyksen yhteydessä auton ohjaamosta kuuluu sirinää muistuttava ääni, lämmitysjärjestelmän tuuletin/puhallin voi olla huonossa kunnossa (todennäköisesti akseli epätasapainossa tai huono voitelu). ? 7.Levyjen tärinä käynnistettäessä. Normaalisti levyjen tärinästä johtuva ääni auton käynnistyksen yhteydessä liittyy turbon suojusten huonoon kuntoon. Nämä suojukset voivat haljeta tai rikkoutua ulkoisten tekijöiden, kuten lämpötilan tai jonkin iskun, seurauksena. ? 8.Sirinä moottoritilasta. Moottorin käynnistyksen yhteydessä moottoritilasta kuuluva sirinä voi johtua siitä, että jokin hihnan rulla tai kiristin on huonossa kunnossa. Tämä johtuu siitä, että rullat tai kiristimet kuluvat ja voivat joutua epätasapainoon. ? 9.Moottorinkotelosta kuuluva räminä tai kolina. Auton kylmäkäynnistyksen yhteydessä tämä ääni johtuu yleensä voimansiirtoketjun (nokkaketjun) huonosta kunnosta (venynyt tai viallinen). Tällöin ketju osuu luisteihin ja aiheuttaa kolinaa erityisesti silloin, kun moottori on kylmä. ? 10.Moottoritilan muoviosien tärinä (trrrrr...). Moottorin värinä, lämpötilan muutokset tai materiaalien vanheneminen voivat aiheuttaa moottorin suojuksen halkeamisen tai sen pidikkeiden vaurioitumisen, mikä johtaa muoviosien tärisemiseen. ? 11.Metallinen ääni moottorin käynnistyshetkellä sekä korin ja ohjauspyörän tärinä. Tämä voi johtua siitä, että moottorin kannattimet ovat huonossa kunnossa. Heikentyessään nämä pidikkeet halkeavat ja moottori liikkuu paikaltaan, mikä aiheuttaa tärinää ja voi johtaa vakavampiinkin seurauksiin. ? 12.Metallinen hakkausääni käynnistettäessä (klonk klonk...). Moottorin käynnistyksen yhteydessä voi kuulua metallinen hakkausääni, joka johtuu kaksoismassavauhtipyörän vioittumisesta. Se voi joutua epätasapainoon ja aiheuttaa tärinää, joka ilmenee tällaisena äänenä. ? 13.Voimakas vihellys moottorinkotelosta. Moottorin kylmäkäynnistyksen yhteydessä moottorinkotelosta voi kuulua vihellys, joka johtuu todennäköisesti ongelmasta pakoputkistossa. Halkeama tai huonokuntoinen liitos pakoputkistossa voivat aiheuttaa tämän voimakkaan vihellyksen. ? 14.Moottorin nakutus tai epätasainen hakkausääni. Moottorista voi kuulua tällaista ääntä, kun siinä on jokin sisäinen vaurio. Normaalisti tällaista on vaikea tunnistaa, koska tarkka vianmääritys edellyttää moottorin purkamista. SUOSITUKSIA Auton kylmäkäynnistykseen voi liittyä monenlaisia poikkeavia ääniä. Kun ääniä havaitaan, on tärkeää, että auto tarkastetaan mahdollisimman pian, koska näiden äänien taustalla voi olla jokin merkittävä vika tai ne voivat olla oire jostakin tulevasta isosta vauriosta. Minkä tahansa kylmäkäynnistykseen liittyvän äänen syyn selvittämiseksi on tärkeää, että mekaanikko esittää kaksi kysymystä: ”Minkälainen ääni se on?” ja ”Mistä se kuuluu?”. Nämä tiedot auttavat mekaanikkoa merkittävästi vianmäärityksen tekemisessä. AUTON kylmäkäynnistykseen liittyvä ääni voi olla tärkeä merkki auton tehoon liittyvästä ongelmasta. Erityisesti moottorista peräisin oleva poikkeava ääni on tärkein mahdollisista ongelmista kertova hälytysmerkki. Venemessut tuo kesän kymmeneksi päiväksi messukeskukseen Vene 20 Båt -messut on Pohjois-Euroopan suurin veneilytapahtuma ja järjestetään 7. – 16.2. Messukeskuksessa Helsingissä. Venemessuilla komeilee 500 venettä ja tarjolla on monipuolisesti veneilytarvikkeita ja -varusteita sekä kalastukseen ja vesiharrasteisiin liittyviä tuotteita. Kiinnostava ohjelma vie maailman merille, opastaa veneen valinnassa ja kunnostamisessa, kertoo parhaat veneilykohteet ja kalastajien vinkit. Messuilla pääsee kokeilemaan suppausta, sukeltamista ja merenneitouintia. Tänä vuonna on vahvasti esillä ympäristöasiat ja tarjolla paljon tieto aloitteleville veneilijöille. Venemessuilla esitellään pääasiassa erikokoisia ja erilaisiin tarkoituksiin soveltuvia avo-, retkija matkamoottoriveneitä. Reilusti yli puolet moottoriveneistä on suomalaisia. Messuilla esitellään uutuudet, mutta myös aikaisempien vuosien suosikkimalleja. Venemessujen suurin moottorivene on Sunseeker Predator 60 EV0 ja suurin purjevene Zer0emission TP52 -kisavene. Kiinnostava uutuus on ruotsalainen foilaava sähkövene Candela Seven. Tänä vuonna messuilla nähdään myös pitkästä aikaa brittiläisiä Fairline ja norjalaisia Windy-veneitä. Purjeveneitä messuilla on yli kymmenen. Messuilla esitellään Beneteau Oceanis 30.1, Beneteau Oceanis 38.1:n Performance-versio ja Hanse 348. Veneet soveltuvat erinomaisesti sekä kokonsa että käsiteltävyytensä puolesta Suomen vesille. Klassikkovenealueella on purjeveneiden lisäksi taidokkaasti kunnostettuja moottoriveneitä ja veneveistämöiden taidonnäytteitä. YKSI SUURIMMISTA VENEMESSUILLA KOSKAAN ESITELLYISTÄ PURJEVENEISTÄ Venemessuilla komeileva Zer°emission TP52 -vene kilpailee merten saastumista vastaan ja lisää tietoisuutta merten tilasta, roskaamisesta ja suojelusta. Zer°emission TP52 on Americas Cup -tiimin Oracle Racing 2008 rakennuttama ja Reichel/Pugh suunnittelema kilpavene. Se on yksi nopeimpia kiinteäkölisiä kilpaveneitä maailmassa ja saavutetut huippunopeudet ovat yli 30 solmua. Vene on rakennettu täysin hiilikuidusta ja purjehdusvalmiina se painaa vain 7320 kiloa. Veneen kippari Samuli Leisti on paikalla esittelemässä viiden metrin korkeudessa olevaa venettään. Yksi miehistön jäsenistä on Mikko Leppilampi, joka on puhumassa messuilla lauantaina 8.2. klo 15. Venemessuilta vene lähtee suoraan kisaamaan maailman merille. VENEILYN ALOITTAMINEN EI OLE VAIKEAA Tietoa veneen kunnostuksesta, uutuusveneistä ja veneilykohteista Messissä esitellään Messujen uutuusmoottoriveneet. Sieltä saa tietoa erilaisista moottorivenetyypeistä, pääkaupunkiseudun päiväretkeilykohteista ja uudesta vesiliikennelaista. Telakalla kunnostetaan veneitä. Telakalla voi seurata työnäytöksiä; lämmityslaitteen huoltoa, pohjan kunnostusta, kylkien maalausta ja keraamista pintakäsittelyä sekä törmäyslistan ja parraslistan vaihtoa ja synteettisen tiikkiturkin ja -täkin asennusta. Telakalla kerrotaan telakointivaihtoehdoista, sähköturvallisuudesta, käytetyn veneen kuntokartoituksesta, vahinkovauriokorjauksista ja verhoilukursseista. Voimaa vuoteen 2020 Hanki asiakkuus netistä! fressi24.fi/2020 € Treenaa helmikuu
12 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 3 | 2020 Seuraava lehti ilmestyy 5.3. Hakaniemi Hakaniemen metroasema Torin sisäänkäynnistä alas Candy Townia vastapäätä. 15 Norm. 19,90 € . Nopea toimitus. Voimassa 14.2. KUVAMUKI kahdella kuvalla tai kuvalla ja tekstillä. € OFFICIAL PASSPORT PHOTOS EDUSTUSKUVA 26 € Norm. 26 € Sis. sähköisen lähetyksen sekä paperikuvat. VOIMASSA 22.2. ASTI VAIN HAKANIEMEN MYYMÄLÄSSÄ. Norm. 36 € CV, LinkedIn, hakemukset VIRALLINEN PASSIKUVA 19 € AVAJAIS TARJOUS! HAKIS AVATAAN JÄLLEEN! Myymälämme avataan YSTÄVÄNPÄIVÄNÄ Hakaniemen metroasemalle. Torin sisäänkäynnistä alas ja Candy Townia vastapäätä. Tervetuloa! 14.2 YSTÄVÄNPÄIVÄ 14.2.