• HUS | Hyvinkään sairaanhoitoalueen yhteisölehti 15 Defusing-toiminta Hyvinkään sairaalassa 1 2016 27 Vapaaehtoistoimintaprojekti päätökseen 8 Kellokosken sairaala muutoksessa 13 XDS-arkisto – Potilashoidon lomakkeet sähköisiksi Esimiesten yhteistyö päivittäisjohtamisen tukena 4 LIN1601_1_kansi.indd 1 17.2.2016 15:14:00
• 2 Linkki 1 | 2016 Julkaisija HUS I Hyvinkään sairaanhoitoalue, Hyvinkään sairaala, Sairaalankatu 1, 05850 Hyvinkää puh. (019) 4587 1 www.hus.fi Sähköpostiosoitteemme: etunumi.sukunimi@hus.fi Päätoimittaja Anne Ikäläinen Hyvinkään sairaala puh. 050 4277 399 faksi 019 4587 2407 anne.ikalainen@hus.fi Toimitusneuvosto Maari Valli, puheenjohtaja Anne Ikäläinen, tiedottaja, sihteeri Eila Sailas Karoliina Hyttinen Sirpa Palamaa Taina Tarus Tilaukset ja osoitteenmuutokset hyvlinkki@hus.fi Paino: 2016 Layout: Zeeland Turku Taitto: Taittopalvelu /Forssa Print Kannen kuva: Anne Ikäläinen Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa 2016 Sairaanhoitoalueen eläkeläisillä on mahdollisuus noutaa lehti Hyvinkään tai Kellokosken sairaalan neuvonnasta. 24. vuosikerta http://www.digipaper.fi/linkki/ Yhteistä hyvää ja hyviä tekoja Sote-valmistelut askarruttavat monien mieltä. Sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saari auki avaa tässä lehdessä sitä, millaisia työryhmiä asian ympärillä touhuaa, missä vaiheessa sosiaalija terveydenhuollon järjestämismallin valmistelutyö on tällä hetkellä ja millaisiin ratkaisuihin ollaan päätymässä sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. HYKS Psykiatrian johtaja Matti Holi valaisee kirjoituksessaan Kellokosken sairaalan tämän hetkistä tilannetta ja tulevaisuuden suunnitelmia. Hän toivoo, että muutoksien keskellä henkilökunta jaksaisi edelleenkin ponnistella positiivisella tsempillä yhteisen hyvän eteen. Lisäksi hän korostaa, että Kellokoskella on tehty paljon onnistuneita uraa uurtavia avauksia psykiatriassa ja rohkaisee edelleenkin kokeilemaan uusia entistä toimivampia toimintamalleja. Hyviä tekoja ja auttamisen iloa on saatu tehdä ja kokea heti vuoden alkajaisiksi. Hyvinkään Lastentautien tuki ry järjesti hyväntekeväisyys-tempauksen Hyvinkääsalissa tammikuussa. Tapahtumassa nautittiin Radio 88 -musikaalista ja mikä parasta, koko tilaisuuden tuotto saatiin sairaalan pikkupotilaiden hyväksi. Tunnelmia lisää lehdessä. Viime vuoden loppupuolelta lähtien on Hyvinkään sairaalan pääaulassa häärinyt vihreäliivistä väkeä, joiden selkämyksessä on lukenut vapaaehtoinen. Tämä upea vapaaehtoisten joukko on opastanut sairaalassa liikkuvia löytämään perille vastaanottavaan yksikköön ja tutkimuksesta toiseen sekä neuvoneet itseilmoittautumisautomaatin käytössä. Vapaaehtoiset on otettu potilaiden keskuudessa ilolla vastaan ja toiminta jatkuu edelleen. Vapaaehtoistoiminnasta kerrotaan myös enemmän tässä lehdessä. Näiden yllä mainittujen kirjoitusten lisäksi, kädessäsi olevasta Linkistä löytyy paljon mielenkiintoista luettavaa. Ja kuten arvata saattaa – Pikku-Kalle on jälleen kerran löytänyt asian ytimen pohdinnoissaan, lue ja nauti! Seuraavat Linkit ilmestyvät tänä vuonna kesäja lokakuussa, joten jos mielessäsi on hyvä juttu tai jutun aihe, ota rohkeasti yhteyttä toimitukseen! Postilaatikon osoite on hyvlinkki@hus.fi. Terveisin! Anne Ikäläinen tiedottaja Hyvinkään sairaanhoitoalue LIN1601_2-3.indd 2 17.2.2016 15:20:25
• 1 | 2016 Linkki 3 Sisältö 2 Pääkirjoitus 4 ”Mitä ihmettä täällä tapahtuu?” – hoitajien sisäinen liikkuvuus ja pystikset yli tulosyksikkörajojen Työhyvinvointi ja työyhteisön toimivuus päivittäisjohtamisen avulla 8 Kellokosken sairaala muutosten keskellä 10 Sote-valmistelusta valtakunnan ja Uudenmaan tasolla 13 Paperiset potilashoidon lomakkeet sähköisiksi – XDS-arkisto 15 Defusingtoiminta Hyvinkään sairaalassa 19 Kuntoutuskoordinaatio -iltapäivästä potkua alueelliseen kuntoutusajatteluun 22 Uniapnean hoitoketju on päivitetty 24 Sarveiskalvonsiirto pelastaa näkökyvyn 25 Kuinka paljon on liikaa – saako joka ilta ottaa punaviiniä? 27 Vapaaehtoistoimintaprojekti päätökseen Aula-avustaja auttaa Hyvinkään sairaalassa jatkossakin 29 Hyvinkään lastentautien tuki ry:n hyväntekeväisyystempauksella iloa pikkupotilaille 32 Kiljavan sairaalassa alkoi omaishoitajien kuntoutus 34 Tarinatalossa juttu luisti ja nauru raikui 36 Yhteistoiminta ja henkilöstön edustajat Hyvinkään sairaanhoitoalueella 39 UUTISET 41 Valmistuneet opinnäytetyöt 2015 42 Pakina 43 RESEPTIT: James Bond -asenne reseptiksi arkeen 10 Sote-valmistelusta valtakunnan ja Uudenmaan tasolla 29 19 LIN1601_2-3.indd 3 17.2.2016 15:20:29
• 4 Linkki 1 | 2016 Maailmassa ei ole suuria ihmisiä, on vain suuria haasteita, joita tavalliset ihmiset ovat nousseet kohtaamaan. William Frederick Halsey, Jr. LIN1601_4-9.indd 4 17.2.2016 15:21:32
• 1 | 2016 Linkki 5 TEKSTI: Osastoryhmän päälliköt Kirsi Mikkonen ja Saija Turpeinen KUVAT: Anne Ikäläinen ja Mostphotos ”Mitä ihmettä täällä tapahtuu?” – hoitajien sisäinen liikkuvuus ja pystikset yli tulosyksikkörajojen Työhyvinvointi ja työyhteisön toimivuus päivittäisjohtamisen avulla Tällä hetkellä vielä kesken oleva sosiaalija terveydenhuollon (SOTE) uudistus tuo terveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon organisaatioita koskevia muutoksia. HUS:n ja Hyvinkään kaupungin yhteisrakentamishanke etenee ja tulevaisuuden sairaalalta vaaditaan väistämättä palvelujärjestelmien muuttumista ja toiminnan uudelleen järjestämistä. S amanaikaisesti resurssit pienenevät vanhenevan ikärakenteen vuoksi ja kustannukset on sopeutettava maksukykyyn. Hyvinkään sairaanhoitoalueella kasvua väestön osalta on kaikissa ikäryhmissä, mutta kasvun painopiste painottuu yli 75-vuotiaiden ikäryhmään. Kokonaisuudessaan on todennäköistä, että hoidettavien määrä tulee lisääntymään. Jotta niukkenevat resurssit saadaan riittämään, onkin entistä tärkeämpää, että hoito pystytään kohdentamaan oikeaan potilasryhmään oikeaan aikaan. Niukkenevat resurssit edellyttävät meiltä myös rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia. Hyvinkään sairaalassa kysynnän kasvu tulee kohdistumaan erityisesti medisiinisiin akuuttipalveluihin ja vaativampaan elektiiviseen kirurgiaan. Erikoisalojen ja tulosyksiköiden tiiviimmän yhteistyön kautta haetaan synergiaa ja toimintojen tehostamista, jossa yhtenä painopisteenä on potilasprosessien uudelleen ryhmittely. Operatiivisen ja medisiinisen tulosyksikön osastoja tiloineen ja henkilöstöineen tarkastellaan tällöin yhtenä kokonaisuutena. Tiivistyvä yhteistyö on keskeinen osa käynnissä olevan uudisrakennuksen ja tulevien tilasaneerausten toiminnallista suunnittelua. (TA 2016 sairaanhoitoalueiden ja muiden tulosalueiden käyttösuunnitelmat, hallitus 16.12.2016) Uudet organisaatiomuutokset johtavat työyhteisöjen muuttumiseen ja uudistuvan toimintakulttuurin käynnistäminen on aina haastavaa. Hoitotyössä muutos näkyy myös hoitohenkilökunnan laajenevina tehtäväkuMuuttuvaa toimintaympäristöä johdetaan ennakoimalla ? LIN1601_4-9.indd 5 17.2.2016 15:21:34
• 6 Linkki 1 | 2016 TEKSTI: Osastonhoitajat Arja Koskinen, Arja Parkkila, Katri Räväsmäki-Nikula, Rauni Koistinen, ja Riikka Sipilä Osastonhoitajat ovat tyytyväisiä tiivistyneestä yhteistyöstään H yvinkään sairaalassa on lokakuussa 2015 otettu käyttöön yhteinen päivittäisjohtamisen malli kirurgian, neurologian ja sisätautien vuodeosastoilla. Päädyimme toimintamalliin yhdessä vuodeosastojen esimiesten kesken miettien, miten vuodeosastojen 3,4, ja 6 toiminta saadaan sujumaan mahdollisimman kustannustehokkaasti säästöpaineiden ja vuodeosastojen sulkujen toteutuessa vuoden 2015 joulukuussa. HUS:n isot säästötavoitteet asettivat tavoitteita myös meille lähiesimiestyöhön Hyvinkään sairaanhoitoalueella. Toimintoja supistetaan, säästöjä pitää saada aikaan, resurssit pitää jakaa, sijaisia ei saa palkata. Mission impossible? Ei suinkaan, vaan hyvällä etukäteissuunnittelulla ja yhteistyöllä saimme idean lähteä kokeilemaan uutta palaverikäytäntöä ja aloitus tapahtui heti. Osastojen päivittäisjohtamisen osana yhteinen pystypalaveri ”pystis” Osastojen osastonhoitajat (päivittäisjohtaminen omalla osastolla) ja/tai apulaisosastonhoitajat (vastuuhoitaja) kokoontuvat joka arkiaamu klo 7.45 yhteiseen palaveriin, ”pystypalaveriin” ja käyvät läpi osastojen paikkatilanteet, osastoille jonottavat, siirtyvät ja tiedossa olevat lähtijät, potilaiden hoitoisuudet (Rafaela®), eristystä vaativat potilaat, mahdolliset hoitoringit sekä henkilökunnan muut lisätarpeet. ”Pystiksissä” he miettivät ja päättävät, miltä osastolta on mahdollista siirtää lisäresurssia toiselle osastolle tarpeen mukaan. Rauni Koistinen, kirurgian vuodeosasto: Pystypalaveri on auttanut hahmottamaan toisen vina. Hoitotyön luonteen muuttuessa laajemmaksi kokonaisuudeksi, hoitajilta vaaditaan osaamista yhä monisairaampien potilaiden vaativissa hoitoprosesseissa. Onnistumisen edellytyksenä on hyvin organisoitu ja toimintaohjattu prosessi, jossa moniammatillinen päivittäisjohtaminen on avainasemassa. Voimavarojen jakaminen ja yhteistyön tekeminen Hyvinkään sairaalassa hoitohenkilökunnan liikkuvuuden lisääminen on keskeinen tulosyksikkörajojen ylittävä ja tiivistyvän yhteistyön kulmakivi. Liikkuvuutta on lisätty medisiinisen ja operatiivisen tulosyksikön välillä ansiokkaasti osastojen hoitohenkilöstön välisenä yhteistyönä. Työpanoksen tarjoaminen omasta työyksiköstä toiseen tukee yhteistä resurssien hallintaa ja on keskeinen ammatillisen osaamisen ja työssä oppimisen kehittämisen menetelmä. Muutos vaati työntekijältä asenteellista muutosta sekä potilaan hoidon osaamisen ja hoitotyön näkökulman laajentamista. Tulosyksikkösidonnaisesti jokainen on perinteisesti toteuttanut omassa yksikössään vahvasti oman erikoisalansa osaamista. Uudistuvassa toimintamallissa tarkastelun lähtökohtana on potilas kokonaisuutena, jossa sisätautinen ja kirurginen hoitotyö yhdistyvät yhä tiiviimmäksi erikoissairaanhoidossa hoidettavan potilaan hoitotyökokonaisuudeksi. Toimivassa työyhteisössä keskeisenä arvona on avoin, hyvä ilmapiiri ja yhteishenki, jossa tuetaan, luotetaan, arvostetaan ja autetaan. Kaikki työntekijät kohdataan yhdenvertaisina ja arvokkaina voimavaroina yhteisöllisessä toiminnassa. Yhteisiä tavoitteita vaalitaan ja jokainen antaa oman panoksensa toimivalle työyhteisölle ja yhteisille potilaille. Avainasemassa ovat yksiköiden osastonhoitajat, jotka rakentavalla yhteistyöllä lähiesimiestyössään ovat aloittaneet osastojen tiivistyneen yhteistyön. vuodeosaston potilasaineistoa ja tilanteita. Palaverissa on vallalla rehellinen tunnelma, jokainen kertoo avoimesti oman vuodeosaston tilanteen ja todellisen lisäresurssitarpeen tai mahdollisuuden resurssisiirtoihin. Henkilökunnan siirtäminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä vastustusta tulee ja siirtyjät ovat toki olleet pääsääntöisesti varahenkilöitä. Niille hoitajille, joilla on jo ollut kokemusta toisesta osastosta, on siirtyminenkin ollut helpompaa. Ajan myötä ihmiset tottuvat enemmän käytäntöön ja siirrot tulevat sujumaan myös luontevammin. Henkilökuntatarpeeseen palataan usein uudelleen vielä lääkärin kiertojen jälkeen ja myöhemmin iltapäivälläkin sähköpostin välityksellä tai puhelimitse. Osastoilta päivitetään sen hetkinen tilanne ja mietitään yhdessä resurssitarpeet iltavuoron ja yövuoron ajaksi. Käydään läpi muun muassa miten hoitoisia potilaat ovat, onko tulossa paljon päivystyspotilaita, elektiiviset potilaat, mahdolliset päivystysleikkaukset. Tavoitteena on siirtyä kevään aikana käyttämään Lync-palaveria näihin palavereihin. Perjantaisin iltapäivän palaverin tavoite on myös kartoittaa koko viikonlopun suunnitelma. Pohjatyö tehdään valmiiksi viikonlopun vastuuhoitajille ja se keskustellaan auki palaverissa. Yhdessä käydään läpi esimerkiksi, millainen on resurssitarve ja onko mahdollisuus tarvittaessa siirtää resursseja mistään vuorosta apua tarvitsevalle. Pystypalavereissa saadaan kuva eri osastojen potilaista ja erilaisista hankalista päivittäisistä tilanteista. Keskustelu on avointa ja rehellistä, ja asioista puhutaan samalla yhteisellä kielellä. Hoitoisuusluokitus Rafaela® on helpottanut päätöksentekoa resurssien suhteen ja myös potilassijoittelua pystytään peilaamaan hoitoisuusluokittelun kautta. LIN1601_4-9.indd 6 17.2.2016 15:21:34
• 1 | 2016 Linkki 7 Riikka Sipilä, sisätautien ja keuhkosairauksien vuodeosasto: Yhteistyö on lähtenyt todella hyvin käyntiin, olen oppinut paljon kirurgian ja neurologian osastojen luonteesta ja haasteista. Samalla yleensäkin johtamiseen liittyvissä asioissa olen saanut hyviä vinkkejä, neuvoja ja tukea kollegoilta. Pystypalaveri on käytäntö, josta henkilökohtaisesti en luopuisi. Henkilökuntamme on tietoinen pystypalaverikäytännöstä ja henkilöstön liikuttelusta. Viikonloppuina saadusta lisäresurssista on tullut erityisesti kiitosta. Kirurgian ja neurologian osastojen jouluajan sulku oli haaste hoitotyön osalta. Hyvä ennakkosuunnittelu kaikilla kolmella osastolla mahdollisti sujuvan joulun, vaikka kaikilla osastoilla oli hoitoisia potilaita sekä tarvetta poissaolojen paikkaamiseen. Osastoilla oli vakituisesta henkilökunnasta jo etukäteen suunniteltu ne henkilöt, jotka liikkuivat tarpeen mukaan. Vastaavanlainen ennakkosuunnittelu tehtiin osastoilla myös vuoden vaihteeseen. Vastuuhoitajat eri osastoilla olivat myös kaikkien tiedossa joulun ja uuden vuoden ajalta puhelinnumeroineen. Tämä erillinen listaus tehtiin valmiiksi hyvissä ajoin. Vuodeosastojen apulaisosastonhoitajat toimivat pitkien pyhien aikana vuorotellen vastuuhoitajina koordinoiden toimintaa eri osastoilla. Hyviä kokemuksia hyödynnetään myös jatkossa erityisesti loma-aikojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Arja Parkkila, neurologian vuodeosasto: Yhteistyömme on ollut saumatonta ja kollegiaalista. Hyvä alkukartoitus palavereihin on toteutunut ja mielestäni myös henkilökunta on lähtenyt hyvin toimintaan mukaan. Käsitykseni on, että tuki apulaisosastonhoitajilta joulun ja uuden vuoden ajan juhlapyhinä on helpottanut henkilöstön keskittymistä perustehtäväänsä. Etukäteen suunnittelu ja jopa liikkujien alustava nimeäminen on helpottanut henkilöstön valmistautumista tehtävään. Työskentelymallimme on hyvä. Osastonhoitajat ja/tai apulaisosastonhoitajat kokoontuvat joka arkiaamu yhteiseen pystypalaveriin. LIN1601_4-9.indd 7 17.2.2016 15:21:40
• 8 Linkki 1 | 2016 Hei Linkin lukijat! Lupasin Eila Sailakselle, että kirjoitan teille muutaman sanan näin vuoden aluksi. Elämä Kellokoskella oli viime vuonna erilaista kuin aikaisemmin. Kellokosken sairaalan koko HUS:a palveleva osa liitettiin Hyksiin ja näin ollen Kellokosken psykiatria jakaantui kahteen osaan. Jakautumisen jälkeen osa-alueet ovat alkaneet keskittymään omiin erilaisiin profiileihinsa ja kehittämään toimintaansa, onnistuen siinä hyvin. Kellokosken sairaala muutosten keskellä LIN1601_4-9.indd 8 17.2.2016 15:21:44
• 1 | 2016 Linkki 9 KUVAT: Jukka Peltola, tiedottaja/HYKS Psykiatria, Marjaana Saulama H yvinkään sairaanhoitoalueen psykiatrian yksikkö on tähdännyt entistä tiiviimpään alueelliseen yhteistyöhön ja toisaalta HYKS Psykiatria taas entistä paremmin palvelemaan koko HUS:a. Toisaalta kampuksen komentosuhteiden ollessa erilaisia, yhteistyö koettiin ajoittain haasteelliseksi. Arkipyöritykseen, joka ennen hoitui kuin itsestään, jouduttiin nyt uudessa asetelmassa kiinnittämään erityistä huomiota. Tämä yhteiselämä saatiin kuin saatiinkin toimimaan, vaikka ennalta asiaa pelättiinkin. Kellokosken sairaalan 100 vuotisjuhlavuonna HUS päätti luopua sairaalasta. Miksi? Ajatuksena oli, että HUS organisoi psykiatriansa uudestaan siten, että kasvavaa ja kehittyvää avohoitoa tukevat alueelliset somatiikan ja yhteispäivystysten yhteydessä toimivat osasto-yksiköt, kuten suunnitteilla oleva Hyvinkään sairaalan yhteydessä toimiva yksikkö. Näiden lisäksi tarvitaan yhteisiä HUS osastoja, joiden tulee olla mahdollisimman nykyaikaisia, ja niiden tulee sijaita koko Uudenmaan kannalta optimaalisessa paikassa. Uskon, että tällä systeemillä koko HUS:n, myös Hyvinkään sairaanhoitoalueen potilaat saavat Eila Sailaksen johdolla aikaisempaa parempaa palvelua. Tämän kevään aikana käynnistyy tarkempi suunnittelu Kellokosken kampuksen toiminnoista luopumisesta, ja tämä tapahtuu ison työryhmän toimesta. Tämän hyvin konkreettisen suunnittelun osa-alueina ovat potilaat, tilat ja henkilöstö. Alueellista yhteistyötä tiivistetään HOPO-hankkeen kautta (Päihdeja mielenterveyspalvelut hyvinkään sairaanhoitoalueella -projekti); toisaalta HYKS taas tarjoaa monia sellaisia asioita joita n. 200 000 ihmisen väestöpohjassa ei yksin kannata organisoida. Erilaisten näyttöön perustuvien hoitojen suurempi kirjo, laajat koulutusmahdollisuudet, kehittämisja tutkimusprojektit, toiminnan sisältöön ja taloudellisuuteen liittyvät yhteiset työkalut, yhteiset takapäivystysringit ovat esimerkkejä tällaisesta koko sairaanhoitopiirin yhteistyöstä. Suomen oloissa tiheästi asutun Uusimaan ei kannata hukata mahdollisuuksia hyötyä tarjolla olevasta suuren yksikön hyödyistä. Tarvitaan nämä molemmat kehityssuunnat: Alueellinen paikallinen SOTE-yhteistyö ja toisaalta sairaanhoitopiirin entistä tiiviimpi toimialayhteistyö, johon se paljon puhuttu HUS Psykiatrian suunnitelma tähtää. Psykiatria on muuttunut hurjasti viime vuosina, ja lisää muutoksia on tiedossa. Kaikkia kehityksen nyansseja emme vielä tiedä, mutta tiedämme kuitenkin suurin piirtein mihin suuntaan pitää mennä. Ja loput selviää kokeilemalla. Ajattelemme, että potilaan pitää saada palvelut entistä helpommin ja normaaliin elämään nivoutuen. Osalle potilaista tämä tarkoittaa internetin kautta saatuja palveluita. Osalle sitä, että hoitoa ja tukea voi saada omaan asuntoon, eli ei tarvitse muuttaa palvelukotiin. Entistä vähemmän potilaita tarvitsee hoitaa laitosolosuhteissa. Tärkeää on myös se, että yhä suurempi osa hoidoistamme tulee olla potilaan häiriöön suunnattuja, näyttöön perustuvia ja kustannustehokkaita; kaikki ei toki sitä voi olla, mutta nykyistä suurempi osa kyllä. Erilaisista potilaan hoitoa edelleen häiritsevistä kynnyksistä pitäisi myös päästä eroon riippumatta siitä milloin SOTE tulee. Kellokoskella ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatriassa on tehty paljon uraa uurtavia avauksia psykiatriassa. Moni niistä on onnistunut ja toiminut mallina HUS:n muille yksiköille. Haluankin rohkaista kokeilemaan uusia, entistä parempia toimintamalleja. Haluan rohkaista ponnistelemaan hyvän yhteistyön eteen Kellokoskella, vaikka organisaatioraja kampuksen lävistääkin. Haluan toivottaa teille hyvää tsemppiä tähän vuoteen ja kiittää työstänne ja jaksamisesta näiden muutosten keskellä. KIRJOITTAJA Matti Holi HYKS Psykiatrian johtaja Psykiatria on muuttunut hurjasti viime vuosina, ja lisää muutoksia on tiedossa. LIN1601_4-9.indd 9 17.2.2016 15:21:49
• 10 Linkki 1 | 2016 Uutta sosiaalija terveydenhuollon järjestämismallia on valmisteltu pitkään ja hartaasti. Kataisen-Stubbin hallituksen aikana saavutettu laaja yhteisymmärrys kuntavetoisesta uudistuksesta kaatui perustuslakivaliokunnan kielteiseen kantaan. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on linjannut 20.10. ja 7.11.2015 tekemillään päätöksillä sosiaalija terveydenhuollon rahoituksen uudistamisesta sekä perustettavien itsehallintoalueiden määrästä ja aluejaosta. TEKSTI: Asko Saari, sairaanhoitoalueen johtaja KUVA: Tarkennettujen tavoitteiden matriisi Sote-valmistelusta valtakunnan ja Uudenmaan tasolla I tsehallintoalueita tulee esityksen mukaan 18. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai kolme itsehallintoaluetta tukeutuen lailla säädettävän työnjaon mukaisesti vaativimmissa palveluissa muiden itsehallintoalueiden palvelurakenteisiin siten, että sosiaalija terveydenhuollossa on maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Itsehallintoalueiden yhteistyö perustuu valtakunnalliseen ja alueelliseen työnjakoon, jota valtioneuvosto ohjaa. Uusimaa on esityksessä yksi itsehallintoalue. Sosiaalija terveydenhuollon palvelutuotannon monipuolisuutta lisätään Itsehallintoalue tuottaa tarvittavat palvelut itse tai yhdessä muiden itsehallintoalueiden kanssa. Lisäksi se voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Nykyiset julkisen sosiaalija terveydenhuollon kuntien ja kuntayhtymien yksiköt siirtyvät henkilöstöineen osaksi sote-alueen organisaatiota. Tämä tarkoittaa, että muun muassa sairaanhoitopiirit lopetetaan. Järjestämistehtävä ja tuotanto erotetaan itsehallintoalueen sisäisessä organisaatiossa. Valtioneuvosto pyysi edellä olevista linjauksista lausunnon kunnilta, kuntayhtymiltä ja muilta tahoilta tammikuun loppuun mennessä. HUS:n hallitus pitää lausunnossaan sote-alueiden määrää liian suurena, ja kannattaa yhtä sote-aluetta Uudellemaalle. Pääkaupunkiseudun isot kunnat ovat lausunnoissaan esittämässä Uudenmaan jakamista 2-3 sote-alueeseen. Keski-Uudenmaan kunnat hyväksynevät yhden sote-alueen Uudellemaalle, mutta esittävät sen organisoitumista sisäisesti nykyisen HUS:n rakenteen mukaisesti alueellisiin tuotantoyksiköihin. Sipilän hallituksen tavoite on tuoda esitys sosiaalija terveydenhuoltopalvelujen järjestämislaiksi eduskunnalle huhtikuun 2016 aikana. Laki hyväksyttäisiin siten, että alkusyksystä 2017 järjestettäisiin itsehallintoaluevaalit ja samaan yhteyteen siirrettäisiin kevään 2017 kunnallisvaalit. Itsehallintoalue vastaisi sote-palvelujen järjestämisestä ja tilaamisesta vuoden 2019 alusta alkaen. Hallituksen rahoituksen uudistamista koskevan linjauksen mukaan kunnilla ei voi jatkossa olla merkittävää vastuuta sosiaalija terveydenhuollon rahoituksesta. Lähtökohtana rahoitusuudistuksen valmistelussa on hallitusohjelman linjaukset, joiden mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta ja työn verotus ei saa kiristyä millään tulo-tasolla, säästötavoite on 3 miljardia euroa julkisessa sote-palvelujärjestelmästä 20 seuraavan vuoden aikana. Asukas Palvelutuotanto Talous ja hallinto Henkilöstö Ylätason tavoitteet • Kavennamme asukkaidemme terveys? ja hyvinvointieroja • Palvelumme ovat oikea? aikaisia ja tarpeenmukaisia • Mahdollistamme asukkaiden vastuun omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan • Palvelujemme tuotanto on asukaslähtöistä • Integroimme erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon sekä palveluiden erikois? tumisasteet • Siirrämme painopistettä ennaltaehkäiseviin palveluihin • Palveluohjauksemme sijoittaa asiakkaamme oikea?aikaisesti tarpeenmukaisten palveluiden piiriin • Kuntarajat eivät määritä palveluverkkoamme • Palveluverkkomme on seinätön • Sulautamme alueella toimivien kuntayhtymisen palvelut uuteen organisaatioon • Uusi malli on kustannuskasvua hillitsevä • Organisaatiomme on sulautettavissa itsehallintoalueeseen eikä se kilpaile siihen nähden tai ole täysin itsenäinen • Valitsemamme malli on poliittisesti laajasti hyväksytty • Johdamme ja teemme päätöksemme tietoon perustuen • Hallintomme on läpinäkyvä ja kevyt • Henkilöstörakenteemme ja osaaminen vastaavat asukkaidemme tarpeita • Henkilöstömme voi hyvin • Henkilöstömme on sitoutunutta toimimaan uudessa mallissa • Henkilöstöpolitiikkamme on yhdenmukaista LIN1601_10-.indd 10 17.2.2016 15:22:48
• 1 | 2016 Linkki 11 Keski-Uudenmaan sote-valmistelusta Keski-Uudenmaan kuusi kuntaa Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula käynnistivät syksyllä 2014 oman sote-selvityksensä osana silloista Kuuma-kuntien kuntaliitosselvitystä. Hanke on edennyt Keski-Uudenmaan soteyksikkö -suunnitelmaksi. Suunnittelun tavoitteena on hahmottaa toiminnan ja talouden periaatteet ja käytännön toteutus Keski-Uudenmaan sote-alueyksikölle, joka perustetaan vuoteen 2018 mennessä. Kuntien valtuustojen siunaaman hankesuunnitelman Kuvassa on kuvattuna hankkeen tämänhetkiset ylätason tavoitteet. mukaan ”Suunnittelu toteutetaan ”kuntalainen ja palvelut edellä”. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suunnittelu keskittyy asiakaslähtöisen palvelutuotannon innovatiiviseen uudistamiseen. Organisaatiomalli suunnitellaan uudistuneen palvelurakenteen pohjalta. Tukipalvelut kuten hallinto, talous, resurssit ja infrastruktuuri suunnitellaan uutta palvelurakennetta tukeviksi”. Suunnitelma on laadittu niin, että se mahdollistaa asteittaisen siirtymän kohti yhteistä sosiaalija terveydenhuollon uudistunutta tuotantoa seuraavin periaattein: Alueyksikkö käynnistyy 1.1.2018. Sote-palveluiden tuotanto alueella toteutetaan Keski-Uudenmaan alueyksikön lisäksi eri organisaatioissa, kuten HUS:ssa ja Etevassa, kunnes tulevien itsehallintoja sote-alueitten toiminta on ratkaistu vuoteen 2019 mennessä valtakunnallisessa valmistelussa. Alueyksikön toiminnallisten muutosten toteuttaminen erityisesti valittavien kärkihankkeiden osalta aloitetaan niin pian kuin mahdollista. Muut toiminnallisiin ja rakenteellisiin muutoksiin liittyvät valmistelutoimenpiteet saatetaan valmiiksi viimeistään vuoteen 2018 mennessä. ? Asukas Palvelutuotanto Talous ja hallinto Henkilöstö Ylätason tavoitteet • Kavennamme asukkaidemme terveys? ja hyvinvointieroja • Palvelumme ovat oikea? aikaisia ja tarpeenmukaisia • Mahdollistamme asukkaiden vastuun omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan • Palvelujemme tuotanto on asukaslähtöistä • Integroimme erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon sekä palveluiden erikois? tumisasteet • Siirrämme painopistettä ennaltaehkäiseviin palveluihin • Palveluohjauksemme sijoittaa asiakkaamme oikea?aikaisesti tarpeenmukaisten palveluiden piiriin • Kuntarajat eivät määritä palveluverkkoamme • Palveluverkkomme on seinätön • Sulautamme alueella toimivien kuntayhtymisen palvelut uuteen organisaatioon • Uusi malli on kustannuskasvua hillitsevä • Organisaatiomme on sulautettavissa itsehallintoalueeseen eikä se kilpaile siihen nähden tai ole täysin itsenäinen • Valitsemamme malli on poliittisesti laajasti hyväksytty • Johdamme ja teemme päätöksemme tietoon perustuen • Hallintomme on läpinäkyvä ja kevyt • Henkilöstörakenteemme ja osaaminen vastaavat asukkaidemme tarpeita • Henkilöstömme voi hyvin • Henkilöstömme on sitoutunutta toimimaan uudessa mallissa • Henkilöstöpolitiikkamme on yhdenmukaista LIN1601_10-.indd 11 17.2.2016 15:22:48
• 12 Linkki 1 | 2016 Kuntayhtymien palveluiden ja KeskiUudenmaan alueyksikön palveluiden yhteensovittaminen tehdään valtakunnallisten linjausten mukaisesti. Hankkeella on poliittinen ohjausryhmä, jossa kullakin kunnalla luottamushenkilöedustus/puheenjohtaja. Hyvinkään kaupunginhallituksen pj Annika kokko sekä johtoryhmä, jossa ovat kunnanjohtajat, kuntien sote-johtajat ja sairaanhoitoalueen johtaja. Suunnittelua tehdään viidessä palveluryhmässä ja viidessä tukipalveluryhmässä. Valmisteluryhmä on substanssiryhmä, joka koordinoi, johtaa ja yhteensovittaa palveluryhmien suunnittelutyötä sekä ratkaisee palveluryhmien rajapintakysymyksiä ja mahdollisia ristiriitatilanteita. Valmisteluryhmä osallistuu hallintoryhmän työskentelyyn johtamisjärjestelmän ja organisaatiorakenteen osalta. Valmisteluryhmään kuuluvat sote-johtajat ja sairaanhoitoalueen johtaja. Vuoden 2016 alusta aloitti hankkeen hankejohtajana Hyvinkään sosiaalija terveysjohtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen 70 % työpanoksella. Parhaillaan on käynnissä asiantuntijatuen ja -työn kilpailutus työryhmien työn tueksi ja ohjaamiseksi. Palveluryhmien työ on käynnistynyt joulukuussa ja tukipalveluryhmien työ käynnistymässä. Työskentelyllä on tiukka aikataulu ja tavoitteena on, että Keski-Uudellamaalla aloittaisi alueellinen tuotanto-organisaatio jo vuoden 2018 alusta. Edelleen on tavoitteena, että tämä tuottaja siirtyisi tuottajaksi Uudenmaan Sote-alueelle, kun sen toiminta käynnistyy. Tällöin myös alueellinen erikoissairaanhoito liitettäisiin osaksi tätä tuotantoyksikköä. On tärkeää, että HUS ja erityisesti Hyvinkään sairaanhoitoalue on tiiviisti mukana suunnittelutyössä. Hankkeelle ollaan hyväksymässä joukko kärkihankkeita, joista useissa erikoissairaanhoidolla on keskeinen rooli. Näissä on hankkeita, joilla on selkeä yhteys alueellisen terveydenhuoltopalvelujen järjestämissuunnitelman toimeenpanoon ja sen vuosiohjelmaan. Ne ovat hankkeita, jotka ovat ”soteyhteensopivia” ja joita kuntayhteistyössämme joka tapauksessa viedään eteenpäin, riippumatta mahdollisista organisaatiomuutoksista ja niiden aikatauluista. Kannaltamme keskeisiä tästä näkökulmasta ovat alueelliset psykososiaaliset palvelut, eli HOPO-hanke ( Päihdeja mielenterveyspalvelut hyvinkään sairaanhoitoalueella -projekti) sekä päivystyksen ja akuuttivuodeosastohoidon sekä puolikiireellisen vastaanottotoiminnan alueellisen kokonaisuuden kehittäminen. Palveluryhmät: ? Lasten, nuorten ja perheiden palvelut (pj perusturvajohtaja Eija Rintala, Mäntsälä) vastuualuejohtaja ylilääkäri Petri Koponen, Hyvinkään sairaanhoitoalueen ? Ikäihmisten palvelut (pj sosiaalija terveystoimen johtaja Pirjo Vainio, Tuusula) linjaesimies Sirpa Palamaa, Hyvinkään sairaanhoitoalue ? Mielenterveysja päihdepalvelut sekä aikuisten sosiaalipalvelut (pj palvelualuejohtaja Tiina Salminen, Järvenpää) Tulosyksikön johtaja Eila Sailas, Hyvinkään sairaanhoitoalue ? Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto (pj sosiaalija terveysjohtaja Erja Pentti, Nurmijärvi) ? Terveyspalvelutja sairaanhoito (pj sosiaalija terveysjohtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen, Hyvinkää) johtava lääkäri Anna-Maija Tapper, Hyvinkään sairaanhoitoalue Tukipalveluryhmät: ? Hallinto (johtamisjärjestelmä, päätöksenteko ja perustamissopimus) (pj kansliapäällikkö Riitta Simonen, Hyvinkää) Hallintojohtaja Pekka Rantamäki, Hyvinkään sairaanhoitoalue ? Infrastruktuuri (tilat ja tukipalvelut) (pj tekninen johtaja Hannu Seppälä Mäntsälä) ? ICT (pj tietotekniikkapalveluiden esimies Arja Toivonen, Nurmijärvi) ? Talous (pj hallintojohtaja Pekka Rantamäki, Hyvinkään sairaanhoitoalue), mukana myös suunnittelupäällikkö Petri Moisio, Hyvinkään sairaanhoitoalue ? Henkilöstö (pj henkilöstöjohtaja Päivi Autere, Järvenpää) Henkilöstöpäällikkö Maari Valli, Hyvinkään sairaanhoitoalue LIN1601_10-.indd 12 17.2.2016 15:22:48
• 1 | 2016 Linkki 13 O saan potilastietojärjestelmistä tehdään integraatio XDS-arkistoon, esimerkiksi Clinisoft ja Opera. Projektin tavoitteena on saada vielä paperilla oleva tieto sähköiseen muotoon kaikkien käyttöön viiveettä potilaan hoidossa. Näin ollen potilastiedon paperinen arkistointi vähenee ja arkistotiloja vapautuu muuhun käyttöön. Syksyn 2015 aikana projektia ryhdyttiin laajentamaan koko HUS:iin sairaaloittain. Tavoitteena on läheteja arkistoskannauksen käyttöönotto koko HUS-alueella. Potilastietojärjestelmään (Miranda) tulee linkki XDS-arkistoon, josta paperinen TEKSTI: Anne Vinkanharju, projektipäällikkö KUVA: Anne Ikäläinen ja Mostphotos Paperiset potilashoidon lomakkeet sähköisiksi – XDS-arkisto HUS:ssa Töölön sairaalasta alkoi vuonna 2015 XDS-projekti (Cross-Enterprise Document Sharing), jossa vielä paperiset potilashoidossa käytettävät lomakkeet muutetaan sähköisiksi skannaamalla lomakkeet XDS-arkistoon. LIN1601_10-.indd 13 17.2.2016 15:22:50
• 14 Linkki 1 | 2016 lomake on katsottavissa. Paperiset lomakkeet näkyvät myös Mirandan potilaskansionäkymässä XDS-arkisto kansiossa. Projektin aikana skannataan myös paperiset lähetteet, jotka tulevat HUS:n ulkopuolelta. Paperilähetteiden skannaus on edellyttänyt myös läheteluetteloiden muokkaamista. Hyvinkään sairaalassa projekti alkoi 11/2015 Projektia varten nimettiin ryhmä, jota täydennettiin asiantuntijoilla tarpeen mukaan. Paperiset lomakkeet on kerätty Hyvinkään sairaalasta. Lomakkeita löytyi noin 400 kappaletta. Lomakkeet luokiteltiin arkistoitaviin, hävitettäviin, osastolla käsiteltäviin sekä sähköisessä muodossa oleviin lomakkeisiin (esim. pdf-tiedostot). Tällä hetkellä viimeistellään skannattavien lomakkeiden nimeämistä ja luokittelua pääryhmiin, alaryhmiin ja määrittelemällä näkemyslehti, jolla Mirandassa ko. skannattu lomakkeen linkki näkyy. Lisäksi selviteltävänä ovat esimerkiksi KLF -lomakkeet. Miten esimerkiksi Holter-tutkimusten, rasitustestien ja pitkien ekg-nauhojen kohdalla toimitaan. Projektiin kuuluu myös selvittää, mitkä paperiset lomakHyvinkään sairaanhoitoalueen johtoryhmän nimeämä XDS-projektiryhmä: Sanna Wickman, lasteneurologi; Naisten ja lasten ty:n vastuuhenkilö, Timo Karhunen ja Salla Sulopuisto työparina Leena Norvio, osastonylilääkäri; medisiiniset osastot ja pkl:t vastuuhenkilö, Jani Hautala työpari Irmeli Parkkonen, apulaisosastonhoitaja; päivystys vastuuhenkilö, Hannele Manninen työpari Taina Tarus, osastonhoitaja; operatiivinen ty:n vastuuhenkilö, Mia Laurila, Mari Häkkinen työpari Joonas Markkanen, Tietohallinto, XDS-arkiston käyttöönoton projektityöntekijä Tuula Kipponen, toimistopäällikkö; HUS-Servis Tuija Leisti, asiakastukihenkilö; HUS Tietohallinto Krista Hyytiäinen, kliininen asiantuntija; projektiryhmän sihteeri Anne Vinkanharju, projektipäällikkö; projektiryhmän puheenjohtaja Sirpa Salinto, kehittämispäällikkö Tavoitteena saada paperilla oleva tieto sähköiseen muotoon ja viiveettä kaikkien käyttöön potilaan hoidossa keet voidaan korvata kirjaamalla tiedot Mirandaan sähköisenä. Tämä kirjaamisen prosessi jatkuu vielä XDS-arkistoprojektin jälkeen erillisenä projektina. Kaikki tulosyksiköt ovat myös varautuneet paperisten lähetteiden skannaukseen hankkimalla skannaukseen sopivan monitoimilaitteen. Paperisten lähetteiden skannauksen prosessiin järjestetään HUS Tietohallinnon toimesta koulutuksia, kun monitoimilaitteet ovat saapuneet. Koulutuksia järjestetään sekä luentosalissa, että lääkärimeetingeissä. Päätös siitä, tehdäänkö skannaus arkiston toimesta, tehdään huhtikuussa 2016. LIN1601_10-.indd 14 17.2.2016 15:22:51
• 1| 2016 Linkki 15 TEKSTI: Maari Valli, henkilöstöpäällikkö ja Hanne Laakkonen, erikoislääkäri/lastentaudit KUVAT: Anne Ikäläinen Defusingtoiminta Hyvinkään sairaalassa Defusingtoiminta on työssä tapahtuneen traumaattisen kokemuksen välitön purkukokous. Asianosaiset purkavat kokemuksiaan psyykkisesti kuormittavasta tilanteesta. Tilaisuus järjestetään vertaistukena, jolloin vetäjänä toimii defusing-tehtävään koulutettu henkilö. J älkipurku toteutetaan mahdollisimman pian traumaattisen tilanteen jälkeen. Purkukokouksen tarkoituksena on sosiaalisen verkoston vahvistaminen, kokemusten ja mielikuvien normalisointi, rauhoittuminen ja paluu työrutiineihin sekä lisäavun tarpeen kartoitus. Tavoitteena on työkyvyn nopea palauttaminen sekä kumulatiivisen henkisen kuormituksen vähentäminen pitkällä aikavälillä. Tähän toimintaan haluttiin rakentaa Hyvinkään sairaalaan yhteinen toimintamalli, mikä sisältää kuvaukset yleisesti defusing-toiminnasta, miten se järjestetään, kuka järjestää, miten raportoidaan ja mistä voi saada tietoa ko. toiminnasta. Esimies tai vuorossa ollut kokeneempi työtekijä voi olla aloitteen tekijä purkutilaisuuden käynnistämiselle. Esimies ottaa yhteyttä ensisijaisesti päivystyksen vuorovastaavaan tai toissijaisesti naistenja lastentautien tulosyksikön vuorovastaavaan, josta ohjaajat lähdetään hakemaan. Tämän jälkeen esimies järjestää tilan ja kutsuu purkutilaisuuteen osallistujat mukaan. On hyvä huomata, että purkutilaisuuteen osallistuvat ainoastaan työntekijät, jotka ovat olleet mukana tapahtuneessa, ei koko työyksikkö tai työyhteisö. Koulutetut ohjaajat vetävät purkutilaisuuden strukturoidulla mallilla ja istunnon hyötyä ryhmäläiset arvioivat jälkikäteen. Kaikki purkutilaisuudet tilastoidaan ja niiden hyödyllisyyttä analysoidaan. Alueellisen toimintamallin tarkoitus on luoda defusing-toimintaan jämäkkä runko ohjaajille, jotta toiminta olisi laadukasta sekä eteenpäin kehittyvää, mutta myös luoda rakenne esimiehille, jota he voivat hyödyntää yksiköissä työntekijöiden parhaaksi jos tarve vaatii. Toimintamalli ohjeineen ja yhteystietoineen on myös kaikkien työntekijöiden luettavissa. Hyvinkään sairaalassa toimintamallia kokeillaan ja hyötyä seurataan vuoden 2017 alkuun. Intranetistä löytyvät toimintaohje kokonaisuudessaan sekä muut ohjeet ja yhteystiedot: HUS-intranet/työtilat/Hyvinkään sairaanhoitoalue/Defusing-toiminta Tarkoituksena kokonaiskuvan luominen tapahtuneesta, tilanteen normalisointi ja työkyvyn palauttaminen ? LIN1601_15-31.indd 15 17.2.2016 15:24:42
• 16 Linkki 1 | 2016 A lkuvuodesta 2015 Hyvinkään sairaalassa tarjoutui tilaisuus päästä mukaan defusing-koulutukseen. Aihe ja työskentelytapa kuulostivat kiinnostavilta ja lähdin mukaan lastenyksiköstä lääkärinä muutaman hoitajan kanssa. Koulutus tapahtui alkuvuoden ja kevään 2015 aikana kolmessa eri jaksossa sisältäen yhteensä 5 koulutuspäivää. Koulutuksessa käytiin läpi defusingja myös debriefing käsitteet. Lisäksi opiskeltiin tai ainakin omalla kohdallani kerrattiin kriisin tyypilliset vaiheet. Luennoitsijoina toimi pari alan ammattilaista. Koulutus oli motivoivaa ja etenkin käytännön harjoitukset ryhmissä olivat opettavaisia ja avasivat toimintamallia hienosti. Defusing on nopeasti traumaattisen tapahtuman jälkeen järjestettävä interventio, jälkipuinti, jonka tarkoitus on selkiyttää kuvaa tapahtuneesta ja käydä se läpi ammatillisesti. Traumaattinen tapahtuma on esimerkiksi lapsipotilaan elvytys, potilaan kuolemaan johtanut hoitovirhetapahtuma tai esimerkiksi väkivaltatilanne tai toteutunut välitön väkivallan uhka. Defusingin tarkoitus on muun muassa kokonaiskuvan luominen tapahtuneesta, tilanteen normalisointi ja työkyvyn palauttaminen. Defusing lisää pitkässä juoksussa työssä jaksamista. Lääkärin näkökulmasta on tärkeätä, että jälkipuintiin osallistuvat kaikki tai mahdollisimmat monet tilanteessa olleet työntekijät, jotta se on kaikille osallistujille mahdollisimman kattavan ja monipuoliHanne Laakkonen kouluttautui defusing-toimintaan sen tuen antava. Lääkäri johtaa esimerkiksi elvytystilannetta ja on siten oleellisessa asemassa myös jälkipuintia ajatellen. Toisaalta yhtä lailla tärkeässä asemassa saattaa olla vaikkapa vartija, joka on joutunut olemaan esimerkiksi väkivaltauhkatilanteessa mukana. On hyvä arvostaa työkavereitaan myös siten, että vaikka ei kokisi itse olevansa erityisen traumatisoitunut tilanteesta, niin kuitenkin ymmärtää läsnäolonsa tärkeäksi muiden ammattiryhmien kannalta. Ensihoidon puolella defusing on alueellamme jo vakiintunut käytäntö. Hyvinkään sairaalassa toiminta alkoi ensin lastentautien-, naistentautien ja synnytystensekä päivystysalueen puolella. Loppuvuodesta 2015 toiminta laajennettiin koskemaan koko Hyvinkään sairaalaa eli yhteistyötä tehdään yli poliklinikkaja osastorajojen. Itse olen toistaiseksi ollut kertaalleen vetämässä defusing-istuntoa lastentautien puolella. Lisäksi olen ollut mukana työryhmässä, joka toteutti toiminnan laajentamisen koko sairaalaa koskevaksi. Koen toiminnan mielekkääksi ja tarpeelliseksi työssämme. Yhteistyössä ja moniammatillisuudessa on suuri voima tässäkin asiassa. LIN1601_15-31.indd 16 17.2.2016 15:24:45
• 1| 2016 Linkki 17 TEKSTI: Hanna Heino/TtM, apulaisosastonhoitaja, Sari Tapper/sairaanhoitaja, Sirpa Palamaa/kuntoutus linjaesimies KUVA: Mostphotos Kotiutusmittarin käyttö ja kotiutumisen riskien tunnistaminen Hyvinkään sairaalassa Hyvinkään sairaalassa on meneillään kehittämishanke, jossa selvitetään keinoja tunnistaa kotiutumisen ja kuntoutumisen riskipotilaita moniammatillisena yhteistyönä. Hankkeessa osallisina ovat päivystyspoliklinikka ja sisätautien vuodeosasto sekä fysioterapiayksikkö. Kehittämishankkeen lähtökohtana oli virtaustehokkuuden parantaminen päivystyspoliklinikan ja sisätautien vuodeosaston välillä, osaston korkea kuormittuneisuus sekä potilaan varhaisen kotiutumisen edistäminen. H ankkeen osana pilotoitiin ”Early Screen for Discharge Planning” -mittaria sisätautien vuodeosastolla 3. Pilotointi toteutettiin syys-lokakuun aikana vuonna 2014 päivystyksestä osastolle siirtyneillä potilailla. Tavoitteena oli kotiutumisvaiheessa erityistä tukea tarvitsevien potilaiden tunnistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tarvittavien jatkotoimenpiteiden käynnistämistä varten. ”Early Screen for Discharge Planning” -mittari on kehitetty Mayo-klinikalla Minnesotassa potilaiden yksilöllisten, kotiutumiseen liittyvien tarpeiden tunnistamiseksi. Mittarin avulla kartoitetaan potilaan ikä (0-8p), asumisolosuhteet (0-3p), toimintakyky (0-9p) sekä kunkin potilaan kokemat liikkumisrajoitteet (0-3p). Maksimipistemäärä on 23. Potilaan katsotaan olevan kotiutumisriskissä, mikäli pistemäärä on vähintään 10. Yli 10 pistettä saaneet potilaat ohjattiin fysioterapeutille ja hän teki tarkemman toimintakykyarvioinnin. Mittareina käytettiin SPPB (Short Physical Performance Battery) ja FRAT (Falls Risk Assessement Tool) -toimintakykymittareita (IKINÄmittarit). Pilottitutkimuksen aikana analysoidut potilastapaukset Pilottitutkimuksen aikana analysoitiin 314 potilastapausta. Riskipisteraja 10 pistettä tai enemmän täyttyi 98 potilaan (31 %) kohdalla. Fysioterapeutti osallistui potilaan arvioon 46 % kohdalla. Reilun kolmanneksen (36 %) arvioitiin tarvitsevan jatkotoimenpiteitä kotiutuksen suhteen. Ainoastaan kuusi potilasta selviytyi kotona ilman kotihoidon tai omaisten apua sairaalaan tullessaan, muut jatkotoimenpiteitä tarvitsevat olivat jo tulovaiheessa kotisairaanhoidon /-palvelun tai omaisten avun piirissä. Jatkotoimenpiteinä oli useimmiten yhteyTurvallisen kotiutumisen onnistumiseksi on kyettävä tunnistamaan kotona uhkaavia tekijöitä ja ennakoida mahdollisia haittoja LIN1601_15-31.indd 17 17.2.2016 15:24:45
• 18 Linkki 1 | 2016 denotto kotisairaanhoitoon /-palveluun (40 %) jatkohoidon järjestämistä varten. Pilotointijakson aikana osasto 3 kaikkien potilaiden readmissioiden (mikä tahansa päivystyksellinen hoitojakso missä tahansa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin yksikössä) osuus 30 vuorokauden sisällä oli 7,6 %, kun taas pilottitutkimuksessa riskipisterajan ylittäneiden potilaiden kohdalla luku oli 23 %. Kolmen kuukauden (90 vrk) sisällä päivystykselliseen hoitoon oli joutunut niin ikään 23 % kotiutumisriskissä ollutta potilaista. Päivystyksessä aloitettiin kotiutusriskimittarin täyttäminen keväällä 2015. Samanaikaisesti työskentelyn aloitti kotiutushoitaja, jonka tehtävänä on ikääntyneen turvallinen kotiuttaminen päivystyspoliklinikalta. Turvallisen kotiutumisen onnistumiseksi tulee hoitajan kyetä tunnistamaan kotona uhkaavia tekijöitä ja ennakoida mahdollisia haittoja. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että yhteistyö päivystyspoliklinikan ja kotihoidon välillä toimii potilaan hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi. Kotiutusriskimittari täytetään kaikista päivystyksessä vuodepaikkaa tarvitsevista yli 75-vuotiaista potilaista. Tulos kirjataan potilastietojärjestelmään, joka ohjaa hoitajaa selvittelemään tarkemmin potilaan kotiutumiseen liittyvät tarpeet mittarin riskipisterajan ylittyessä. Syksyn 2015 aikana riskiarviointeja tehtiin yhteensä 508. Näistä potilaista 337 kotiutui suoraan päivystyksestä. Riskipisteraja ylittyi 76 %:lla kotiutuneista yli 75-vuotiaista potilaista. Mikäli kotiutumisriskissä oleva potilas tarvitsee tehostettuja toimenpiteitä (esimerkiksi kotisairaanhoito, -palvelu tms.) kotiutumisen mahdollistamiseksi, tulee potilasta hoitavan hoitajan käynnistää tarvittavat toimenpiteet (kiireellinen kotiuttaminen). Mikäli potilas on päivystyksessä kotiutushoitajan ollessa työvuorossa, tai potilaan kotiuttaminen tapahtuu seuraavana arkipäivänä, hyödynnetään potilaan kotiuttamisessa kotiutushoitajan osaamista. Iäkkään potilaan kotiuttaminen toteutetaan tiiviissä yhteistyössä potilaan kotikunnan kotihoidon henkilökunnan/potilaan omaisten kanssa. Tarvittaessa hyödynnetään fysioterapeuttia potilaan toimintakyvyn ja kaatumisriskin arvioinnissa. Mikäli potilas siirtyy jatkohoitoon, päästään kotiutumista suunnittelemaan hoitojakson alusta alkaen mittarin avulla. LIN1601_15-31.indd 18 17.2.2016 15:24:47
• TEKSTI: Sirpa Palamaa, kuntoutus linjaesimies KUVAT: Anne Ikäläinen Kuntoutuskoordinaatio -iltapäivästä potkua alueelliseen kuntoutusajatteluun Hyvinkään sairaanhoitoalueen ja alueen kuntien kuntoutuksen koordinaatioryhmä järjesti 12.11.2015 koulutusiltapäivän alueellisesta kuntoutuksesta Hyvinkään Rantasipissä. Iltapäivän tavoitteena oli nostaa esille keskeisiä kuntoutuksen haasteita ja esitellä koordinaatiotyöryhmän työtä. Tilaisuuteen osallistui yli 100 kuntoutuksen asiantuntijaa alueen kunnista ja HUS-alueelta sekä valtakunnallisia kuntoutusalan vaikuttajia. T ämä oli ensimmäinen kerta, kun kokoonnuttiin tässä laajuudessa miettimään kuntoutusta. Ammatillisia, laaja-alaisia koulutuksia on toki pidetty vuosien varrella, mutta nyt mukana oli osallistujia niin perusterveydenhuollon kotipalveluista ja kuntoutusyksiköistä, valtakunnan asiantuntijoihin. Koulutusta on edeltänyt 1 ½ vuotta jatkunut intensiivinen kuntoutusryhmän valmisteluja verkostoitumistyö. Tilaisuudessa esiteltiin työryhmän aikaansaannoksia ja keskusteltiin tulevaisuuden keskeisistä kehittämiskohteista. Kick off -tilaisuuden puheenjohtaja toimi ansiokkaasti HyTKe:n v. 2015 pj (Hyvinkään sairaanhoitoalueen terveydenhuollon kehittämisryhmä), Tuusulan johtajaylilääkäri Jarmo Anttila. Ylitarkastaja Hanna Nyfors Sosiaalija terveysministeriöstä avasi puheenvuorossaan kuntoutushaasteita uusissa palvelurakenteissa. Kuntoutuksen merkitys tulee entisestään kasvamaan osana kehittyviä sosiaalija terveydenhuollonpalveluita. KunTuusulan johtajaylilääkäri, Jarmo Anttila. 1| 2016 Linkki 19 LIN1601_15-31.indd 19 17.2.2016 15:24:52
• 20 Linkki 1 | 2016 toutus on hajallaan palvelujärjestelmissä ja SOTE -uudistusten yhteydessä myös kuntoutuksen rakenteita ollaan uudistamassa. Rajat lääkinnällisen kuntoutuksen ja sosiaalisen kuntoutuksen välillä tulevat poistumaan ajan myötä. Yksi arjen haaste on kuntoutuksen laaja-alaisuuden ymmärrys ja kuntoutus -käsitteen käyttö. Kuntoutuskokonaisuus vaatii asiaan perehtymistä. SOTE -ratkaisujen vaikutus kuntoutuspalveluihin edellyttää päättäjiltä aktiivisuutta. Hanna Nyfors kannusti jatkamaan meneillään olevaa toimintaa alueella. Esitetyn perusteella toimintamalli vastaa tulevaisuuden kuntoutushaasteisiin monilta osin. Terveydenhuollon asiakuuksiin perehtynyt ja niistä kirjoittanut VTL Kauko Koivuniemi puhui innostavasti kuntoutuksen asiakkaiden/potilaiden kohtaamisesta. Asiakkuusajattelussa keskeistä on asiakkaan omien voimavarojen tunnistaminen ja asiakkaan arvostaminen oman arkensa asiantuntijana. Koordinaatiotyöryhmän yksi keskeinen tehtävä on ollut arvioida nykyisiä kuntoutuspalveluita ja tunnistaa olemassa olevia asiakasryhmiä ja kehittämistarpeita. Kuntoutuskoordinaatioryhmän puheenjohtaja, johtajalääkäri Eeva Ketola Järvenpäästä kertoi ryhmän toiminnasta ja perustason haasteista. Ryhmä on perustettu loppuvuodesta 2014 ja vuonna 2015 aloitti moniammatillinen lääkinnällisen kuntoutuksen palveluihin perehtynyt asiantuntijatyöryhmä. Tehtävänä on toimeenpanosuunnitelman laatiminen Hyvinkään sairaanhoitoalueen ja alueen kuntien yhdessä laatiman terveydenhuollon järjestämissuunnitelman osana olevan lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteiden toteuttamiseksi. Järjestämissuunnitelman toteutuksen seurannasta vastaa alueen terveydenhuollon kehittämisryhmä kuntien sosiaalija terveydenhuollon johtajien ohjaamana (HyTKe). HyTke on myös kuntoutuskoordinaatioryhmän alueellinen ohjausryhmä ja asettaja. Kuntoutuskäsitteen haasteellisuus on Sosiaalija terveydenhuollon kehittämisen asiantuntija VTL Kauko Koivuniemi LIN1601_15-31.indd 20 17.2.2016 15:25:02
• 1| 2016 Linkki 21 tunnistettu myös työryhmässä. Toiminnan lähtökohta on, että kuntoutuksessa käytettään yhteisiä käsitteitä ja niillä tarkoitetaan samoja asioita. Kuntoutuskäsitteiden määrittelytyö nähtiin tärkeäksi työksi, jotta voidaan jatkossa tuottaa seurantatietoa ja lisätä toimintojen läpinäkyvyyttä. Kuntoutusalan asiantuntijoiden verkostoituminen sekä osaamisen hyödyntäminen että olemassa olevien hyvien käytäntöjen jakaminen on tavoitteena kaikessa toiminnassa. Kuntoutuskoordinaatioryhmän työn tulokset on koottu raporttiin. Työaineistot on luettavissa ekstranet -sivustoilta. Kick off -päivän luennot löytyvät HUS Internetistä: www.hus.fi/ammattilaiselle/koulutus/ koulutusmateriaalit/Kuntoutuskoordinaatio -Kick Off 12.11.2015 Työryhmän jäsenet esittelivät tilaisuudessa työryhmässä työstettyjä aiheita: • Ikääntyneen asiakkaan palvelupolku oli Johanna Kiianmiehen esityksen aihe. Hän toimii hankekehittäjänä ja kotihoidon esimiehenä Hyvinkäällä. Hän on perehdyttänyt ryhmäläisiä Kotona kokonainen elämä Hyvinkäällä toteutettuun hankkeeseen, jossa muun muassa asiakkaat ryhmitetään erilaisiin palvelutarve/asiakkuusryhmiin (Koivuniemi Simonen, Kekomäki 2012) Johanna Kiianmies oli estynyt ja hänen sijaisenaan puheenvuoron tilaisuudessa piti lähihoitaja Anu Toivanen Hyvinkään kotiutustiimistä. • Alueellisen apuvälinetyöryhmän työstä kertoi ryhmän sihteeri Sirpa Palamaa, Hyvinkään sha:n, kuntoutuksen linjaesimies. Apuvälinealan asiantuntijaryhmän tehtävänä on laatia alueelliset ohjeet HUS apuvälineiden luovutusperusteiden alueellisista toimintakäytännöistä. HUS:n ohjeet määrittelevät, mitä luovutetaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. Paikallisesti tulee miettiä, miten palvelut ja työnjako alueella toimii. Ohje siitä, mitä apuvälineitä saadaan HySha:lta/apuvälinekeskukselta ja mitä perusterveydenhuollon yksiköistä kunnissa valmistuu alkuvuodesta 2016. • Kuntoutuksen muuttuvista käytännöistä akuuttipalveluissa esimerkkinä TULES potilaiden fysioterapia suoravastaanottoja fysioterapeutti/fysiatri yhteisvastaanottotoiminnan aloittamisesta 2016 kertoi HySha:n fysiatrian osastonylilääkäri, LT Liisamari Krüger. Tavoitteena on aloittaa suoravastaanottotoiminta alueella v. 2016–2017. • Kuntoutussuunnitelmakäytäntöjä Järvenpäässä yhdestä mallista ja tämän hetken käytännöistä alueella kertoi Järvenpään kuntoutuksen esimies Marjut Suo. Toimeenpanosuunnitelmassa on yhtenä tavoitteena kuntoutussuunnitelman käytön tehostaminen alueella. • HySha:n kehittämispäällikkö Sirpa Salinto totesi, että kuntoutus on integroitunut nyt entistä tiiviimmin järjestämissuunnitelmaan osana koko palvelukokonaisuutta. Ajatus, joka on luettavissa kaikista ohjeista, mutta jota harvoin käytännössä toteutetaan. Jatkotyöstö kohdentuu yhä enemmän prosesseihin ja niissä kuntoutuspalveluiden kohdentamiseen ajallisesti oikeaan ajankohtaan. Tästä hyvänä esimerkkinä hän piti alueellisia akuuttihankkeita, esimerkkinä ”Päivystykseen tulevan riskipotilaan kotiutus ja kuntoutustarpeen arviointi – moniammatillinen alueellinen yhteistyö” jossa arvioidaan muun muassa miten kuntoutusosaamista voidaan hyödyntää ja miten tunnistaa kuntoutuksesta hyötyviä asiakasryhmiä. Tätä työtä ei voi tehdä muut kuin kuntoutuksen asiantuntijat asiakasta unohtamatta. Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saari totesi päätössanoissaan, että ajoitus tämän tyyppiselle toiminnalle on mitä parhain ja totesi olevansa kaikesta koulutuspäivän aikana kuulemastaan erittäin ilahtunut. Hanna Nyforsin esityksen loppulause kokosi päivän tavoitteen ja tahtotilan hyvin yhteen: ”Vaikuttava, oikea-aikainen ja kustannustehokas kuntoutus edellyttää asiakkaan ja hänen toimintakykynsä asettamista toiminnan ytimeen ja siirtymistä pois järjestelmäja asiantuntijakeskeisyydestä menetelmien/terapioiden uudistamista/valmennusta.” Tästä koulutuksesta sai hyvää alkupotkua alueelliselle kuntoutustoiminnalle ja uuden tapaamisen valmisteluun. Marraskuisessa koulutusiltapäivässä oli ilmassa monenlaisten potkujen tunnetta. Kuntoutukseen liittyvä innostus oli ilahduttavaa. Toisaalta Rantasipin toiminnan päättyminen Hyvinkäällä toi tilaisuuteen menetyksen haikeutta. Ainakin meille, joiden elämässä sillä on ollut tavallista hotelli – ravintolaa isompi merkitys. Rantasipi näytti parhaat puolensa niin antimissaan että puitteissaan ja osaltaan vaikutti alueellisten kuntoutuspalveluiden kannalta historiallisen päivän onnistumiseen. Kuntoutuksen esimies, Järvenpää Marjut Suo LIN1601_15-31.indd 21 17.2.2016 15:25:04
• 22 Linkki 1 | 2016 Teksti: Hanna Tapanainen, keuhkosairauksien ylilääkäri Kuva: Anne Ikäläinen Uniapnean hoitoketju on päivitetty Hyvinkään sairaalan ja sairaanhoitoalueen terveyskeskusten välinen uniapnean ja kuorsauksen hoitoketju laadittiin alun perin jo vuonna 2004. Tuolloin dosentti Pirkko Branderin johtamassa työryhmässä luotiin yhtenäiset toimintalinjat sairaanhoitoalueelle kuorsauksen ja uniapnean tutkimisen sekä hoidon ja seurannan suhteen. Samalla sovittiin työnjaosta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ja toisaalta erikoissairaanhoidon sisällä. A lueen terveyskeskuksiin koulutettiin CPAP-hoidon seurantaan perehtyneet hoitajat. Hyvinkään sairaanhoitoalue oli tuolloin ja on edelleen, edelläkävijä CPAP-hoidon seurannan siirtämisessä perusterveydenhuoltoon. Valtaosa CPAP-hoidossa olevista potilaista siirtyy meillä ensimmäisen vuoden jälkeen erikoissairaanhoidosta terveyskeskusten seurantaan. Ainoastaan ammattiautoilijat jäävät pysyvästi erikoissairaanhoidon vastuulle. Hoitoketju on toiminut erinomaisesti ja vastuuhenkilöt terveyskeskuksissa ja sairaalassa ovat tulleet tutuiksi toisilleen. Yhteyttä on pidetty yllä vuosittaisissa hoitoketjutapaamisissa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vastuulääkäreiden ja -hoitajien kesken. Hyvinkin toimiva hoitoketju tarvitsee aika ajoin perusteellista läpikäyntiä Uniapnean hoitoketjua on päivitetty sen laatimisen jälkeen lähinnä keuhkosairauksien yksikön uniapneavastuulääkärin toimesta. Hoitoketju on muokattu yhteensopivaksi muun muassa yhtenäisten valtakunnallisten kiireettömän hoidon kriteerien (STM julkaistu 2005, päivitys 2010) ja uniapnean Käypä Hoito -suosituksen (julkaistu 2010) kanssa. Toimintaa on tehostettu huomattavasti siirtymällä erityisesti uniapneatutkimuksissa ja CPAP-hoidon aloituksissa pääosin polikliiniseen ja hoitajavetoiseen toimintaan. Uniapnea on kuitenkin kasvava kansantauti ja myös perusterveydenhuollon puolella sen toteaminen ja hoitaminen on kuormittanut entistä enemmän. Uniapnean hoidolla on merkitystä myös muiden kansanLIN1601_15-31.indd 22 17.2.2016 15:25:09
• 1| 2016 Linkki 23 tautien, kuten verenpainetaudin ja diabeteksen hoitotasapainossa, joten painetta uniapnean toteamiseen ja jopa tiettyjen potilasryhmien seulomiseen on tuotu esiin. Hyvinkään sairaanhoitoalueen hoitoketjujen laatimista ja päivittämistä koordinoidaan sairaalan ja terveyskeskusten johdon yhteisessä toimielimessä HyTKe:ssä (Hyvinkään sairaanhoitoalueen terveydenhuollon kehittämisryhmä). Vuonna 2015 HyTKe antoi tehtäväksi päivittää uniapnean hoitoketjun. Toive hoitoketjun päivittämiselle syntyi perusterveydenhuollosta käsin, mutta annettu tehtävä koettiin tarpeelliseksi myös keuhkosairauksien vastuualueen näkökulmasta. Uniapnean esiintyvyys on kasvussa ja uniapneaa koskevien lähetteiden määrä on jatkuvasti lisääntynyt, jopa niin, että nyt jo lähes puolet keuhkosairauksien poliklinikalle tulevista lähetteistä koskee uniapneaa. Kun samaan aikaan lähetteiden lisääntyessä eivät vastuualueen resurssit ole vastaavassa määrässä kasvaneet, on selvää, että kiinnostusta työtapojen kehittämiseen ja työnjaon tarkastelemiseen löytyi. Päivitystyötä varten nimettiin työryhmä, joka koostui sairaalan puolelta keuhkosairauksien, korva-, nenäja kurkkutautien ja kliinisen fysiologian edustajista ja kuntien puolelta uniapnean vastuulääkäreistä ja -hoitajista sekä suun terveydenhuollon edustajasta. Työryhmän sihteerinä toimi kliininen asiantuntija Krista Hyytiäinen. Hyvinkään sairaanhoitoalueen hoitoketjuja ollaan samalla muokkaamassa internetin kautta tavoitettaviksi. Vanhat keuhkosairauksien hoitoketjut (uniapnean lisäksi astmaa ja keuhkoahtaumatautia koskevat) ovat kirjallisia raportteja sovituista työtavoista, jotka on perinteisesti jaettu vastuuhenkilötapaamisissa asianomaisille ja jotka ovat olleet löydettävissä Terveysportista. Ongelmana on ollut erityisesti yksityislääkärien tavoittaminen ja informaation jakaminen oman alueen terveyskeskusten ulkopuolelle. Jatkossa Internet -sivujen kautta hoitoketjut ovat niin potilaiden, omaisten, kuin terveydenhuollon eri ammattilaisten tavoitettavissa niin julkisella kuin yksityispuolellakin. Tämä tietysti Uniapnea on kasvava kansantauti, jonka hoidolla on merkitystä myös muiden kansantautien hoitotasapainossa toi omia haasteitaan niin julkaisun kieliasun osalta, kuin riittävän ytimekkään, mutta yksiselitteisten työtapojen kuvaamisen suhteen. Kliinisen asiantuntijamme Krista Hyytiäisen apu oli tässä suhteessa korvaamaton! Mitä uutta hoitoketjussa sitten on sovittu? Uusimmat päivitykset liittyvät potilaan osuuteen, johon uniapnean ehkäisyä ja omahoitoa on kuvattu Käypä hoito -suosituksen linjoilla ja tutkimuksia ja hoitoa on kuvailtu myös potilaan näkökulmasta. Internet-näkymään on tehty linkit myös potilasjärjestön sivuille, Hengitysliiton potilasoppaaseen ja Kelan sivuille. Hammaslääkäriedustusta oli nyt ensimmäistä kertaa hoitoketjutyöryhmässä mukana ja hammaslääketieteen osuutta uniapnean ehkäisyssä ja hoidossa tuodaan esille aiempaa laajemmin. Työnjaon osalta uutena muutoksena työryhmä päätyi esittämään alueen terveyskeskuslääkäreille mahdollisuutta tilata itse uniapnean diagnostiikassa käytettävä unenaikainen rekisteröinti, suppea yöpolygrafia, suoraan kliinisen fysiologian yksiköstä. Aikaisemminhan uniapneaepäilyssä lähete osoitettiin ensin keuhkosairauksien poliklinikalle, joka tilasi yöpolygrafian kliiniseltä fysiologialta, jonka jälkeen keuhkolääkäri vastasi yöpolygrafian lausunnosta ja kutsui hoitoarvioon ne potilaat, joilla hoitoa vaativa uniapnea löytyi. Nyt jatkossa toivotaan, että yöpolygrafia olisi jo tehtynä kliinisen fysiologian yksikön kautta ja keuhkosairauksien poliklinikalle lähetettäisiin vain hoitoa tarvitsevat potilaat, lievän uniapnean hoidon (elämäntapaohjaus, painon hallinta, asentohoito) tapahtuessa ensisijaisesti perusterveydenhuollossa. Tämän muutoksen myötä keuhkosairauksien poliklinikka voi jatkossa keskittää lääkäriresurssia enemmän varsinaista hoitoa tarvitseville potilaille, niin uniapnean kuin muidenkin keuhkosairauksien osalta. LIN1601_15-31.indd 23 17.2.2016 15:25:16
• 24 Linkki 1 | 2016 Teksti: donorkoordinaattori Jaana Ilvesniemi, sairaanhoitaja Satu Varvemaa-Halminen Kuvat: Jaana Ilvesniemi, Anne Ikäläinen Sarveiskalvonsiirto pelastaa näkökyvyn Sarveiskalvo on silmän uloin läpinäkyvä ja valoa taittava osa. Jos sarveiskalvo vaurioituu, näkö heikkenee. S arveiskalvonsiirron yleisimmät syyt ovat kartionpullistuma, sarveiskalvon rappeumasairaudet ja -tulehdukset, sekä piilolasien käytöstä ja silmävammoista aiheutuneet arvet. Elinluovutuksia koskeva laki muuttui vuonna 2010. Uuden lakimuutoksen myötä kaikista suomalaisista tuli mahdollisia elinluovuttajia. Nykyään riittää tieto siitä, ettei vainaja ole eläessään vastustanut elinluovutusta. Omaisille on annettava riittävä selvitys sarveiskalvon irrotuksesta ja sen merkityksestä. Hoitohenkilökunnalla on tärkeä asema sarveiskalvonluovuttajan tunnistamiselle Luovuttajan ei tarvitse olla monielinluovuttaja. Verinäytteet otetaan ennen kuolemaa. Sarveiskalvoista on jatkuva pula Sarveiskalvon irrotus tapahtuu 48 tunnin sisällä kuolemasta ja suoritetaan silmäpankin toimesta luovuttajasairaalassa. Sarveiskalvonluovutustoiminta Hyvinkään sairaalassa Ensimmäinen sarveiskalvoluovuttaja oli Tehovalvontaosastolla vuonna 2014. Sarveiskalvoista on jatkuva pula, joten yhteistyötä silmäpankin kanssa tehostettiin ja päätettiin laajentaa toimintaa myös sisätautien osastolle. Elinluovutustyöryhmä: (vas.) Elina Ruottu, Toni Huttunen, Juha Valli, Satu Varvemaa-Halminen ja Jaana Ilvesniemi. Kuvasta puuttuu Elina Riihioja. Maarit Halla-Seppälä ja Niina Antikainen Silmäpankista LIN1601_15-31.indd 24 17.2.2016 15:25:25
• 1| 2016 Linkki 25 Donortyöryhmän jäsenet: donorkoordinaattori Jaana Ilvesniemi varahenkilö Satu Varvemaa-Halminen anestesialääkäri Elina Riihioja päivystysalueen lääkäri Juha Valli sairaanhoitaja Elina Ruottu neurologi Toni Huttunen Syksyllä 2015 professori Juha Holopainen ohjeisti Hyvinkään sairaalan sisätautilääkäreitä. Nina Antikainen ja Maarit Halla-Seppälä Silmäpankista kouluttivat sisätautien osaston sairaanhoitajia tunnistamaan ja hoitamaan potentiaalisia sarveiskalvonluovuttajia. Sisätautien osastolle nimettiin sarveiskalvonluovutuksesta vastaavat sairaanhoitajat Terhi Kilpeläinen, Tiina Pylkkönen ja Virva Pohjonen. Helmikuussa 2016 koulutettiin neurologian osaston sairaanhoitajat. Vuonna 2015 Hyvinkäällä sairaalassa sarveiskalvonluovuttajia on ollut 4 kappaletta joista 3 tehovalvonnassa ja 1 sisätautien osastolla. Kuinka paljon on liikaa – saako joka ilta ottaa punaviiniä? Alkoholinkäyttöön liittyy monia terveysriskejä ja suurta ylikuolleisuutta. Alkoholin ongelmakäyttö voidaan jakaa karkeasti kolmeen luokkaan: riskikäyttöön, haitalliseen käyttöön ja alkoholiriippuvuuteen. A lkoholin riskikäytössä ylittyy korkean riskin kulutuksen rajat, mutta merkittäviä haittoja ei ole vielä ilmaantunut. Alkoholin haitallisessa käytössä on selvä näyttö siitä, että alkoholinkäyttö on aiheuttanut tai tuntuvasti myötävaikuttanut fyysisen tai psyykkisen haitan syntyyn, mutta riippuvuutta ei ole vielä todettavissa. Alkoholiriippuvuus on oireyhtymä, jolle on tyypillistä muun muassa juomisen pakonomaisuus, vieroitusoireet, toleranssin lisääntyminen, käytön muodostuminen elämän keskipisteeksi ja juomisen jatkuminen haitoista huolimatta. Alkoholin käyttö lisää muun muassa ruoansulatuskanavan syöpien ja rintasyövän, aivohalvauksen, muistisairauden, hormonihäiriöiden, unihäiriöiden, mielenterveysongelmien, verenpainetaudin, kardiomyopatian, haimatulehduksen ja alkoholimaksasairauden riskiä. Alkoholiperäisiin syihin kuolleiden määrä on pienentynyt Suomessa vuodesta 2008 lähtien, mutta niihin menehtyi vuonna 2014 edelleen yhteensä lähes 1300 työikäistä suomalaista. Alkoholin kulutus suomessa Vuonna 2014 alkoholijuomien kokonaiskulutus oli Suomessa sataprosenttiseTeksti: Marika Suontaka, apulaisylilääkäri/psykiatria Kuvat: Anne Ikäläinen, Mostphotos LIN1601_15-31.indd 25 17.2.2016 15:25:31
• 26 Linkki 1 | 2016 Alkoholinkäytölle ei voida asettaa turvarajaa Marika Suontaka luennoi Hyvinkäällä 23.11.2015 alkoholin haitoista otsikolla; kuinka paljon on liikkaa – voiko joka ilta ottaa punaviiniä. na alkoholina 11,2 litraa yli 15-vuotiasta henkilöä kohden. Tämä vastaa esimerkiksi 56 viinapulloa (0,5 l) tai yli 120 viinipulloa vuodessa. Alkoholin riskikäyttäjiä on Suomessa arviolta n. 500 000. Terveydenhuollon naispotilaista n. 10 prosenttia ja miespotilaista lähes 20 prosenttia on alkoholin ongelmakäyttäjiä. Suomalaisista nuorista noin joka neljäs kokee haittoja kodin aikuisten alkoholinkäytöstä. Alkoholin käytön riskirajat Yksi tavallinen alkoholiannos sisältää noin 10–14 grammaa alkoholia, joka vastaa esimerkiksi yhtä 0,33 litran pullollista olutta tai yhtä 12 cl:n lasillista mietoa viiniä. 4.11.2015 päivitetyssä Alkoholiongelmaisen Käypä hoito -suosituksessa kohtalaisen riskin tasoksi on arvioitu miehillä 14 ja naisilla 7 annosta viikossa. Säännöllisessä käytössä jo kyseiset annosmäärät suurentavat maksan GT-arvoja. Korkean riskin taso, jolloin alkoholin käyttöön viimeistään tulisi puuttua, on miehillä 23–24 annosta ja naisilla 12–16 annosta viikossa. Viikoittain toistuvan runsaan kertajuomisen riskirajat ovat miehillä 6-7 annosta ja naisilla 5-6 annosta kerralla. Alkoholinkäyttö, josta ei todennäköisesti ole riskiä terveelle työikäiselle henkilölle, on naisilla 0–1 annosta ja miehillä 0–2 annosta päivässä. Alkoholinkäytölle ei kuitenkaan voida asettaa ns. turvarajaa, eikä päivittäistä alkoholinkäyttöä voida suositella kenellekään, koska monet terveysriskit lisääntyvät jo pienilläkin käyttömäärillä. Alkoholiongelman havaitseminen ja siihen puuttuminen Koska alkoholin riskikäyttö on Suomessa yleistä, tulisi alkoholin käytöstä kysyä terveydenhuollon kohtaamisissa nykyistä useammin. Apuna alkoholinkäyttöä arvioitaessa voidaan käyttää esimerkiksi AUDIT-kyselyä sekä verikokeiden tuloksia. Todettaessa potilaalla alkoholin ongelmakäyttöä, voidaan hänet ohjata hoitoon esimerkiksi kotikunnan päihdepalveluyksikköön tai oman terveyskeskuksen päihdehoitajalle. Alkoholiongelman hoidossa perustana toimivat psykososiaaliset hoitomuodot. Apuna voidaan käyttää lääkehoitoa, jonka tavoitteena voi olla joko täysraittius tai alkoholinkäytön vähentäminen. Lähteet: Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus 4.11.2015 Alkoholiriippuvuus. Duodecim 2013 Tietoa potilaalle: Alkoholin riskikäyttö. Lääkärikirja Duodecim 22.6.2015 Kuolemansyyt vuonna 2014. Tilastokeskus Päihdetilastollinen vuosikirja 2015. THL LIN1601_15-31.indd 26 17.2.2016 15:25:36
• 1| 2016 Linkki 27 Teksti: Hanna-Maarit Soliman, Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori/Soppi, Hyvinkään sairaala Kuvat: Maria Moreno Crespo, tiedottaja ja Anne Ikäläinen Vuoden 2015 vapaaehtoistoiminnan kehittämishankkeessa testattiin Hyvinkään sairaalassa toimivia vapaaehtoistoiminnan muotoja. Positiivista palautetta saanut aula-avustajatoiminta jatkuu keväälläkin. Vapaaehtoistoimintaprojekti päätökseen Aula-avustaja auttaa Hyvinkään sairaalassa jatkossakin Aula-avustaja on valmiina kohtaamaan sairaalassa aulassa apua tarvitsevan ihmisen. HUS -vapaaehtoistoiminnan projektissa pilotoitu aula-avustajatoiminta jatkuu pienimuotoisesti Hyvinkään sairaalan aulassa. Arkiaamuisin vihreäliivinen koulutettu vapaaehtoinen on valmis opastamaan sairaalassa liikkuvia opastaen vaikka perille “Taudinkin melkein kestää, jos saa hyvää kohtelua.” – vapaaehtoinen Helena – LIN1601_15-31.indd 27 17.2.2016 15:25:38
• 28 Linkki 1 | 2016 vastaanottavaan yksikköön ja tutkimuksesta toiseen. Myös ITTE-ilmoittautumisautomaatilla todettuun opastuksen tarpeeseen saadaan vapaaehtoiselta apua. Medisiinisen päiväsairaalan potilaille voi vapaaehtoinen tarvittaessa noutaa etukäteen potilaan tilaaman ja maksaman välipalan. Vapaaehtoisen ja henkilökunnan pyrkimys on sama, hyvä palvelu ja tyytyväinen asiakas. Vapaaehtoistoiminnan etuna on mahdollisuus kiireettömään kohtaamiseen ja läsnäoloon. – Ihmiset ovat ihmetelleet, että tällaista palvelua on olemassa. Monet yksin asuvat ovat olleet kiitollisia päivän ensimmäisestä juttutuokiosta, vapaaehtoiset kertovat. Vapaaehtoistoiminta on täydentävä lisäpalvelu Aula-avustajia on tällä hetkellä mukana vajaa kymmenkunta. Vapaaehtoistoiminta on lisäpalvelu, jolla ei korvata ammattilaisten tuottamia palveluja. Toiminnan jatkuvuus riippuukin aina halukkaiden vapaaehtoisten tilanteesta ja määrästä. Koska vapaaehtoisen työpanosta ei voida korvata muutoin kuin vuorosta saatavalla kahvilipulla, paras palkka on ihmisten kiitollinen palaute ja myös henkilökunnan osoittama arvostus vapaaehtoisen antamaa apua kohtaan. Soppi jatkaa HUS-vapaaehtoistoiminnan koordinointia Hyvinkään sairaalassa. Sairaanhoitoalueella korostuu jatkossakin myös tiedotustoiminta alueen kolmannen sektorin toiminnasta. Projektin aikana tuotettiin lähinnä ammattilaisten käyttöön opas VapaaYhteenvetoa projektin aikana työstetyistä vapaaehtoistoiminnan osa-alueista. Tunnistat vapaaehtoisen vihreästä liivistä Vapaaehtoinen tukenasi sairaalassa ”Voinko auttaa?” Vapaaehtoinen ILONA ”Olen sinua varten.” Vertaistukihenkilö TOIVO VERTAISRESEPTI ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ ehtoisen tukea Hyvinkään sairaanhoitoalueella vuonna 2016. Siihen on koottu sairaanhoitoalueen kunnissa sijaitsevia, sosiaalija terveyspalveluja täydentäviä vapaaehtoistoiminnan tahoja. Näiden piiriin voi esimerkiksi hoitaja kotiutustilanteessa ohjata jatkohoidon lisäksi, mikäli potilaalla ei ole omaisia, jotka voisivat tarjota tukea arjessa. Palveluiden saatavuus riippuu aina paikallisista vapaaehtoisresursseista. Kysy lisää Sopesta! Vertaistukija Toivo ja vapaaehtoinen Ilona ovat HUS-vapaaehtoistoiminnan tunnusmerkkejä. Vapaaehtoistoiminnan malliin Hyvinkään sairaanhoitoalueella kuuluu HUS-vapaaehtoistoiminta sairaalassa, alueellinen tiedottamisja verkostoyhteistyö sekä yksiköissä tapahtuva ohjaaminen suoraan toimintaa järjestävien tahojen pariin. LIN1601_15-31.indd 28 17.2.2016 15:25:41
• 1| 2016 Linkki 29 T ämä oli tukiyhdistyksen ensimmäinen täysin oma hyväntekeväisyystapahtuma ja tilaisuuden koko tuotto meni Hyvinkään sairaalan lapsipotilaiden hyväksi, lähinnä viihtyvyyden parantamiseen. Tämä tarkoittaa entisTeksti: Anne Ikäläinen Kuvat: Tintti Ikonen, Anne Ikäläinen, Mostphotos Hyvinkään lastentautien tuki ry:n hyväntekeväisyystempauksella iloa pikkupotilaille Hyväntekeväisyysilta 8. tammikuuta Hyvinkääsalissa tarjosi herkullisen ilottelun 80-luvun meiningillä Radio 88 -musikaalin siivittämänä. LIN1601_15-31.indd 29 17.2.2016 15:25:46
• 30 Linkki 1 | 2016 tä mukavampia sairaalakäyntejä, kuten pieniä lahjoja, sairaalaklovnien vierailuja osastolla ja muita elämyksiä piristämään pikkupotilaiden sairaala-arkea. Illan musikaali oli nostalginen aikamatka 80-luvulle olkatoppauksia ja takatukkaa unohtamatta. Yleisö jammasi mukana ja nautti esityksestä täysin rinnoin esiintyjien heittäessä ilmoille parhaat 80-luvun biisit ja tassimooviet. Esiintyjät olivat uskomattoman taitavia ja Mikael Saari aivan hurmaava! Arvanmyyntitiskillä kävi kuhina koko tilaisuuden ajan ja palkinnot olivat upeita. Euroja kilisikin kassaan ihan kiitettävästi ja mikä parasta, jokaisella arvalla voitti. Ilta jatkui Mika Ikosen ja Käsityöläisten iltajameilla, joten yleisökin pääsi fiilistelemään. Tapahtuma oli erittäin onnistunut ja Tuhannet kiitokset kaikille mukana olleille ja yhdistyksen toimintaa monin eri tavoin tukeneille! LIN1601_15-31.indd 30 17.2.2016 15:26:07
• 1| 2016 Linkki 31 Hyvinkään lastentautien tuki ry Hyvinkään lastentautien tuki ry on perustettu vuonna 1997. Yhdistys toimii Hyvinkään sairaalan lapsipotilaiden ja heidän perheidensä hyväksi. Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä kuka tahansa ja se vastaanottaa lahjoituksia yksityisiltä henkilöiltä ja yrityksiltä. Lahjoitusvaroilla on hankittu mm. sinivalopatja vastasyntyneiden keltaisuuden hoitoon, happi-ilmasekoittaja, verenpainemittareita, äideille imetystuoleja, sairaalaklovnien vierailu lapsipotilaiden iloksi ja joululahjoja jouluna sairaalassa oleville lapsille. Lisäksi yksityishenkilöt ovat lahjoittaneet kirjoja, pelejä ja leluja, joita on jaettu osastolle, poliklinikoille ja päivystykseen viihdyttämään lapsia. Yhdistyksen avainhenkilöihin kuuluvat; puheenjohtaja Ossi Savolainen, sihteeri Anne Kuri, tiedottaja Tanja Kuri, rahastonhoitaja Eerika Tausa sekä hallituksen jäsenet Tiina Jokinen, Tuija Alaranta, Vesa Pääkkönen ja Kari Järvenpää. Voit lahjoittaa: FI26 4710 0010 0241 75 Yhteyshenkilö: Anne Kuri, p. 050 4275 178, anne.kuri@hus.fi osallistujat olivat selvästi tyytyväisiä kuulemaansa ja näkemäänsä. Tapahtuman yhteistyökumppaneina toimivat Hyvinkään kaupunki, joka lahjoitti Hyvinkääsalin tilat tapahtuman käyttöön sekä Lions-Club Hyvinkää ja Hyvinkään Expert. Iso kiitos kuuluu myös paikallisille yrittäjille, jotka osaltaan olivat tukemassa tapahtumaa ja lahjoittivat kaikki arpajaispalkinnot. LIN1601_15-31.indd 31 17.2.2016 15:26:15
• 32 Linkki 1 | 2016 KILJAVAN SAIRAALASSA ALKOI OMAISHOITAJIEN KUNTOUTUS Teksti: Minna Kontio, Kari Hurskainen ja Sirpa Mononen Kuvat: Caritha Buure ja Sami Perttilä KILJAVAN SAIRAALAN KUULUMISET Kiljavan Sairaala sai viime syksynä uuden kuntoutujaryhmän, kun omaishoitajien ensimmäinen kuntoutusjakso käynnistyi. Tuusulan kunnan kanssa räätälöity kuntoutus painottui omaishoitajien henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. T uusula kartoitti alkuun alueensa omaishoitajat ja tarjosi terveystarkastusten ja haastattelujen perusteella kuntoutusjaksoa Kiljavalla. Ensimmäinen omaishoitajien kuntoutusryhmä toteutui lokakuussa 2015. Pilottiryhmässä oli seitsemän osallistujaa ja he kaikki olivat yli 65-vuotiaita omaishoitajia. Kiljavan Sairaala tarjosi samalla myös mahdollisuuden omaishoitajakuntoutettavien hoidettaville samanaikaiseen kuntoutukseen tai hoitoon toisella osastolla. Kokonaisvaltaista kuntoutusta Omaishoitajakuntoutus toteutettiin sopeutumisvalmennustyyppisenä ryhmäkuntoutuksena. Kiljavalla kartoitettiin ensitöiksi omaishoitajien toimintakykyä, mielialaa, muistia ja kipua. Ensimmäinen kuntoutusjakso oli 12 päivän pituinen. Puolen vuoden kuluttua on viiden vuorokauden seurantajakso, jolloin uusitaan fyysistä suoriutumista mittaava TOIMIVA-testi, muistia arvioiva MMSE-testi, mielialaa kartoittava GDS15-depressioseula sekä kipujana. Välivaiheeseen on jokaiselle tehty kotioloihin sopiva kunto-ohjelma. Neuvoja ja tukea arjen työhön ja jaksamiseen Kiljavalla ohjelma sisälsi yksilökuntoutusta ja ryhmätoimintaa. Päivät täyttyivät ohjatuista allas-, kuntosalija ryhmäliikuntatunneista, apuvälineja ergonomiaohjauksesta sekä luennoista ja viriketuokioista. Erityisesti terapiatuokiot ovat tarjonneet oikeanlaista tietoa pienapuvälineistä ja nostotekniikoista, joista kaikki omaishoitajat eivät ole olleet tietoisia aiemmin. Kiljavan Sairaalan hoitoja kuntoutuspalvelut: • Vuodeosastokuntoutus • Omaishoitajakuntoutus • Veteraanilaitoskuntoutus • Osapäiväkuntoutus • Intervallija vuodeosastohoito • Pitkäaikaishoito LIN1601_32-41_Kiljava.indd 32 17.2.2016 15:28:49
• 1 | 2016 Linkki 33 Lainauksia omaishoitajakuntoutuksen pilottiryhmän palautteista: ”Ohjelma oli monipuolisesti rakennettu, oli otettu huomioon niin henkiset kuin fyysisetkin tarpeet. Sain paljon hyviä neuvoja ja ajatuksia.” ”Hyvin suunniteltu kokonaisuus. Paljon apuja arjessa jaksamiseen.” ”Suosittelisin tällaista ryhmäjaksoa kaikille omaishoitajille. Täällä kuulee eri vinkkejä erilaisten hoidettavien suhteen ihan toisilta omaishoitajiltakin.” Kuntoutuksella tuetaan omaishoitajien jaksamista tärkeässä työssä, jolloin hoidettavat pystyvät asumaan mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Asiakaspalautteet kannustavat jatkamaan toimintaa Satsaus omaishoitajien terveyteen ja hyvinvointiin on kaikille osapuolille kannattavaa. Kaikilla Kiljavalle tulleilla kuntoutuOmaishoitajien pilottiryhmä sekä sairaanhoitaja Nina Ilola ja fysioterapeutti Kirsti Achrén jilla on hoidettavana oma puoliso, joka olisi ilman kokoaikaista apua todennäköisesti laitoshoidossa. Omaishoitajien pilottiryhmän ensimmäinen kuntoutusjakso on takana. Ensimmäisestä jaksosta kuntoutujat antoivat arvosanan 4,7 asteikolla 1-5. Kuntoutusta on tarkoitus jatkaa pilottiryhmän lisäksi uusien ryhmien kanssa ja kuntoutusmuoto on tarjolla myös muille kunnille. LIN1601_32-41_Kiljava.indd 33 17.2.2016 15:28:56
• 34 Linkki 1 | 2016 Teksti ja kuvat: Anne Ikäläinen Tarinatalossa juttu luisti ja nauru raikui Hyvinkään sairaala 40 vuotta juhlavuoden yhtenä teemana käynnistettiin Tarinatalo-tapahtuma, jonka tiimoilta on tarkoitus jatkossa koota sairaalan tarinoita yhteen ja tehdä niistä osa Hyvinkään sairaalan historiikkia. T arinatalo avasi ensimmäisen kerran ovensa innokkaille tarinankertojille 25. syyskuuta ja sinne olivat tervetulleita kaikki sairaalan nykyiset ja entiset työntekijät tarinoimaan ja jakamaan kokemuksia sairaalan arjesta menLIN1601_32-41_Kiljava.indd 34 17.2.2016 15:29:00
• 1 | 2016 Linkki 35 Seuraava tarinatalotapaaminen pidetään pe 15.4.2016 klo 15–18, Hyvinkään sairaalan fysioterapiasalissa 5.krs. Mikäli itse kiinnostuit ja olisit halukas lähtemään mukaan tarinoimaan, niin ole yhteydessä Sirpa Palamaahan. Mukaan mahtuu vielä ja jokainen tarina on kullanarvoinen! Mikäli et pääse mukaan tarinoimaan, mutta sinulla on mielessä mehevä muisto tai hupaisa tapahtuma joka mielestäsi kuuluisi kirjoittaa historian kirjoihin, lähetä se työryhmälle nähtäväksi. Yhteyshenkilö, jolle ilmoittautumiset ja valmiit tarinat lähetetään; Sirpa Palamaa / sirpa.palamaa@hus.fi neitä vuosilta. Tapahtuman aluksi Hyvinkään kaupunginmuseon tutkija Anu Lahtinen antoi tärkeitä vinkkejä muistojen ja tarinoiden kokoamiseen sekä saadun aineiston jatkotyöstämiseen. Intendentti Susanna Eskola puolestaan kertoi kokemuksia siitä, miten Hyvinkään kaupungin historiankirjoitusprojektia on työstetty ja miten työn on tarkoitus edetä. Susannan toiveena oli myös saada palanen sairaalan historiaa Hyvinkään kaupungin historia-arkistoon, onhan sairaala aina ollut merkittävä työnantaja. Lisäksi Hyvinkään sairaalan entinen työntekijä, ylihoitaja Aune Östman kertoi kokemuksia Kiljavan sairaalan historiasta kertovan kirjan kokoamisen eri vaiheista. Tarinointi toteutettiin ns. learning-cafe menetelmällä eli tehtävänannon jälkeen tarinamestarit jaettiin juttutupiin sen mukaan, missä kukin kertoja on työurallaan vaikuttanut tai vaikuttaa edelleen. Jokaiseen juttutupaan valittiin tarinoiden kirjaajat, jotta tarinat saatiin kirjattua muistiin jatkotyöstöä varten. Iltapäivän aikana kuultiin tarinoita muun muassa kirurgian ja sisätautipuolen arjesta sekä tukipalveluiden ja lasten alueen tapahtumista. Patologian laboratorion osastonhoitaja Thea Nurmi haastattelee varaston naisia Anja Rikkosta ja Elvi Kallionpäätä. Tapahtumaan ilmoittautui noin 30 tarinoitsijaa ja jälleennäkemisen riemu ja ilo sai muistot nousemaan mieliin. Tarinaa riittikin niin paljon, että kirjaajilla oli melkoinen työ ja urakka saada kaikki mehukkaat yksityiskohdat muistiin. Tilaisuus oli erittäin onnistunut ja jatkoa jäätiinkin innolla odottelemaan. Naistentautien osaston osastohoitaja Irma Komin haastattelussa ovat sairaanhoitajat Leila Berg ja Raita Kosunen sekä kätilöt Kirsi Mankila ja Marke Vuori. Kirurgian osaston nykyisen apulaisosastonhoitajan Tuula Latosuon haastateltavana anestesia ylilääkäri Matti Mäenpää ja osasto 4 sairaanhoitajat Raija Koski ja Anneli Penttinen sekä aoh Berit Jokinen ja oh Pirkko Koskinen. LIN1601_32-41_Kiljava.indd 35 17.2.2016 15:29:04
• 36 Linkki 1 | 2016 Teksti: Sari Arminen, Tehy ja Erja Syrjälä, Super/työsuojeluvaltuutettu HySha Kuva: Anne Ikäläinen Y hteistoiminta on joko välitöntä tai edustuksellista. Välittömässä yhteistoiminnassa asiat käsitellään suoraan työntekijän ja esimiehen tai työyhteisön sisällä. Tässä korostuu yksittäisen henkilön vaikutusmahdollisuus omaan työhönsä ja työyhteisöönsä. Välitön yhteistoiminta on myös tärkein yhteistoiminnan muoto. Tässä artikkelissa keskitytään kuitenkin edustukselliseen yhteistoimintaan, koska haluamme tehdä henkilöstön tietoiseksi henkilöstön edustajien olemassaolosta. HUS:ssa yhteistoimintaelimet ovat henkilöstötoimikunta työsuojelujaostoineen, tulosalueiden yhteistyötoimikunnat sekä HYKS:n alueen tulosyksiköiden yhteistyöryhmät. Lisäksi edustuksellista yhteistoimintaa toteutetaan myös eri tason johtoryhmissä ja erilaisissa hankkeissa ja projekteissa. Henkilöstön edustajien nimeämisen edellä mainittuihin elimiin tekevät henkilöstöjärjestöt. Yhteistoiminta ja henkilöstön edustajat Hyvinkään sairaanhoitoalueella ”Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kuntayhtymän toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa työnsä sisältöön ja työympäristöön. Henkilöstön on myös saatava tietoja työnsä tavoitteista, merkityksestä ja tuloksista.” (Yhteistoiminta HUS:ssa, 2015) HUS, Hyvinkään sairaanhoitoalue Henkilöstöedustajat johtoryhmissä vuonna 2016 Sairaanhoitoalueen johtoryhmä Varsinainen: Sari Arminen, Tehy Vara: Mervi Lahikainen, JHL Varsinainen: Erja Syrjälä, Super Vara: Elina Riihioja, JUKO Medisiinisen tulosyksikön johtoryhmä Varsinainen: Tiina Virolainen, Super Vara: Tiina Pylkkönen, Tehy Operatiivisen tulosyksikön johtoryhmä Varsinainen: Nina Salo, Tehy Vara: Elina Riihioja, JUKO Naisten ja lastentautien tulosyksikön johtoryhmä Varsinainen: Elina Tamminen, Tehy Vara: Merja Nord-Saari, Tehy Psykiatrian tulosyksikön johtoryhmä Varsinainen: Leena Turunen, Tehy Vara: Saana Eskelinen, JUKO Akuutti tulosyksikön johtoryhmä Varsinainen: Teija Väresmaa, Tehy Vara: Kirsi Kesäläinen, JUKO Henkilöstön edustajat ovat sinua varten! YHTEISTOIMINNASTA HUS:SSA: Hyvinkään sairaanhoitoalueella varsinaista edustuksellista yhteistoimintaa toteuttaa yhteistyötoimikunta. Puheenjohtajana toimii sairaanhoitoalueen johtaja ja varapuheenjohtaja on henkilöstön edustaja. Työsuojeluvaltuutettu on itseoikeutettu jäsen yhteistyötoimikunnassa. Henkilöstön edustajat tulevat eri järjestöistä eli JHL, JUKO, JYTY, Super ja Tehy. Jokaisella on myös LIN1601_32-41_Kiljava.indd 36 17.2.2016 15:29:04
• 1 | 2016 Linkki 37 alueen johtoryhmä. Näissä kaikissa on henkilöstön edustajat varamiehineen. Vaikka henkilöstön edustajat tulevat eri järjestöistä, niin pitää kuitenkin muistaa, että näissä edustustehtävissään he ensisijaisesti edustavat koko henkilökuntaa. Ei siis vain omaa ammattikuntaansa tai järjestöään. Yhteistyötoimikunnan ja eri johtoryhmien esityslistat ja pöytäkirjat löytyvät intrasta. Siellä kaikki voivat tutustua niihin. Jokainen työntekijä voi myös pyytää lisätietoa kokouksessa olleelta henkilöstön edustajalta. Tai vastaavasti voi kertoa etukäteen johonkin käsiteltävään aiheeseen liittyvää taustatietoa. Henkilöstön edustajan tehtävä on tuoda henkilöstön näkemyksiä käsiteltävistä asioista näihin yhteistyöryhmiin. Tämä ei ole aivan helppo tehtävä, sillä henkilöstön edustajalla on oma työnsä hoidettavana. Työ on tänä päivänä kiireistä, jolloin on vaikeaa ottaa siitä aikaa kokouksiin valmistautumiseen. Se olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, oma henkilökohtainen varajäsen. Jokaisella viidellä tulosyksiköllä eli operatiivinen, medisiininen, naiset ja lapset, psykiatria sekä vuoden 2016 alusta akuutti, on oma johtoryhmänsä ja lisäksi on koko sairaanhoitoJäsen Varajäsen Riikka Vierimaa, JUKO, varapj. Elina Riihioja, JUKO Sari Arminen, Tehy Tiina Pylkkönen, Tehy Mervi Lahikainen, JHL Arja Povaljajeff, JHL Minna Lindström, Super Anne Riihimäki, Super Timo Karhunen, JYTY Nina Pöllänen, Tehy Erja Syrjälä, työsuojeluvaltuutettu Sirkka Taivainen, 1. työsuojeluvaravaltuutettu Hyvinkään sairaanhoitoalueen yhteistyötoimikunta Henkilöstöedustajat vuosina 2015–2017 LIN1601_32-41_Kiljava.indd 37 17.2.2016 15:29:05
• 38 Linkki 1 | 2016 1. Nimi, ammatti ja työpiste Mervi Lahikainen, ohjaaja. JMT Mielialapoliklinikka, nuoret aikuiset (18-22v) Hyvinkää 2. Kauanko ja missä olet ollut henkilöstön edustajana? Olen mukana Hyvinkään sairaanhoitoalueen yhteistyötoimikunnassa ja johtoryhmässä varajäsenenä. Yhteistyötoimikunnassa olen ollut maaliskuusta 2010 lähtien, ensin varajäsenenä ja tällä hetkellä varsinaisena jäsenenä. Hyvinkään sairaanhoitoalueen savuton sairaala työryhmään tulin mukaan vuonna 2015. 3. Miksi lähdit henkilöstön edustajaksi? Aikoinaan JHL 092 kokouksessa Tuija Linna-Pirinen ehdotti minua yhteistyötoimikuntaan. Silloin en vielä tiennyt mitään kyseisestä toimikunnasta. Savuton sairaala työryhmään tulin mukaan sattumien saattelemana, muistaakseni joku minua siihen ehdotti. 4. Onko tehtävässä jotain erityisiä haasteita? Miten saada kerättyä henkilöstön toiveet, jotta asioita voisi viedä eteenpäin. 5. Mitä henkilöstön edustajana oleminen antaa sinulle? Voin olla omalta pieneltä osaltani vaikuttamassa asioihin, tavoitteena viedä henkilöstön toiveita eteenpäin. Myös ymmärrys sairaanhoitoalueen kokonaisuudesta ja monimuotoisuudesta on lisääntynyt. 6. Onko jotain muuta, mitä aiheeseen liittyen haluaisit vielä sanoa? Suosittelen liittymistä ammattiliittojen aktiivijäseneksi. Se antaa lisää sisältöä elämään vaikka se viekin hieman aikaa. koska asioihin pitäisi pystyä perehtymään ja keskustelemaan niistä etukäteen muun henkilöstön kanssa. Tiedon hankinnalle ja jakamiselle olisi löydyttävä aikaa. Henkilöstön edustajat ovat reilun vuoden ajan tavanneet toisiaan epäsäännöllisen säännöllisesti Hyvinkään sairaanhoitoalueella. Näiden tapaamisten järjestämisessä on omat haasteensa, koska niillä ei ole virallista asemaa. Esimiehestä ja työpisteen sen hetkisestä työtilanteesta riippuen edustajat ovat päässeet tapaamisiin vaihtelevasti. Tapaamisten muistiot on kuitenkin jaettu kaikille henkilöstön edustajille, mutta aina olisi tietysti parempi päästä paikan päälle keskustelemaan ajankohtaisista asioista vuorovaikutteisesti. Ole rohkeasti yhteydessä meihin, kysele, kerro ja vaikuta omalta osaltasi työpaikkasi kehittämiseen! KOSU palkitsi ansioituneita toimijoitaan Kellokosken sairaalan Urheilijat huomioi pikkujoulujuhlassaan viireillä Juhani Niemisen (viiri n:ro 26) sekä Ari Vileniuksen (viiri n:ro 27) pitkäaikaisesta henkilöstöliikunnan hyväksi tehdystä työstä Kellokoskella. Lisämeriittinä Juhani voitti myös sairaaloiden golfmestaruuden v. 2015. Vuoden 2015 Kuntopalkinto Vuoden 2015 kuntopalkinnoilla palkittiin Jessica Kandelin sekä Mika Ruti. Molemmat palkitut ovat monen liikuntamuodon esimerkillisiä aktiiveja. Jessica on myös toiminut aktiivisesti muun muassa soutujoukkueen kapteenina sekä KOSU:n hallituksessa. Mika puolestaan on muun muassa osallistunut ja koonnut jo pitkään palloilujoukkueen sairaaloiden mestaruusturnauksiin sekä toiminut työpaikkaliikuntaseuran hallituksessa. KOSU:n kuntonaiset ja -miehet KOSU:n ensimmäinen kuntonainen valittiin 1969 ja ensimmäinen kuntomies 1970. Palkittujen nimet ovat nähtävissä Kellokosken Kartanon palkintokaapissa. Kuntopalkinnon saaja voi olla yksittäinen henkilö, ryhmä tai joukkue, joka vuoden aikana on aktiivisesti osallistunut KOSU:n toimintaan ja/tai on edistänyt merkittävästi henkilöstöliikuntaa psykiatriassa. Puurokauharitarin arvo Pikkujoulujen Puurokauharitarin arvo siirtyi ohjaaja Juha Ojanperältä fysioterapeutti Markku Henttoselle. Puurokauharitari jakaa illan juhlayleisölle perinteisen joulupuuron. Tämä perinne on elänyt jo vuodesta 1951 lähtien. Kuntosalin 90 000. kävijä palkittiin Kellokosken sairaalan kuntosalin 90 000. kävijä oli salia aktiivisesti käyttävä mielenterveyshoitaja Teemu Kirjalainen. Teemu palkittiin merkkipaalusta vuoden vapaakortilla kuntosalille sekä treenipaidalla ja -pyyhkeellä. UUTISIA KELLOKOSKELTA TÄHTÄIMESSÄ Mervi Lahikainen LIN1601_32-41_Kiljava.indd 38 17.2.2016 15:29:07
• 1 | 2016 Linkki 39 UUTISET Tasavallan presidentti myönsi 11.12.2015 Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saarelle lääkintöneuvoksen arvonimen. Esityksen perustelut olivat seuraavat: Asko Saari on tehnyt elämäntyönsä terveydenhuollossa. Toimittuaan ensin käytännön lääkärinä hän on sitten työskennellyt terveydenhuollon hallinnossa johtotehtävissä, ensin Uudenmaan sairaanhoitopiirissa ja sen jälkeen perustetussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Hänellä on ollut myös suuri vaikutus kuntayhteistyön kehittymiseen sosiaalija terveydenhuollossa Keski-uudellamaalla. Arvonimi on kansalaiselle hänen yhteiskunnan hyväksi tekemästään työstä myönnettävä julkinen arvonannon osoitus. Asko Saarelle lääkintöneuvoksen arvonimi Jaana Inkilä väitteli tohtoriksi Hyvinkään sairaanhoitoalueen potilasasiamies Jaana Inkilä väitteli tohtoriksi Tampereen yliopistossa aiheesta Lasten kaltoinkohtelun tunnistamisen ja varhaisen puuttumisen moniammatillista yhteistyötä kuvaileva malli. Inkilä selvitti Tampereen alueen kaltoinkohdeltujen lasten parissa tehtyä työtä lähes 900 tutkittavalta. Kyselyyn vastasivat Tampereen kaupungin päivähoidon, perusopetuksen, sosiaalipalvelun ja terveyspalvelun sekä poliisin työntekijät. Kaltoinkohtelulla tarkoitettiin perheväkivallan ilmapiirissä elämistä, lasten fyysistä väkivaltaa, seksuaalista väkivaltaa, psyykkistä pahoinpitelyä ja laiminlyöntiä. Kaltoinkohdellun lapsen vammat näkyvät harvoin päällepäin. Siksi lasten kanssa työskentelevien tulisi luottaa rohkeammin ammattitaidon tuomaan vaistoonsa sekä tutustua alan eri toimijoiden näkemyksiin ammattikuntien väliset rajat ylittävän koulutuksen ja tapaamisten puitteissa. Siten perheväkivallan piirissä elävien sekä psyykkistä pahoinpitelyä tai laiminlyöntiä kokevien lasten tunnistaminen voisi tehostua. K ar i K au pp in en ht tp :// w w w .g ra pi ca .fi Tutkija selvitti kaltoinkohdeltujen lasten parissa tehtyä työtä lähes 900 haastattelulla LIN1601_32-41_Kiljava.indd 39 17.2.2016 15:29:13
• 40 Linkki 1 | 2016 Sairaaloiden välinen futsal turnaus pelattiin kolmannen kerran lauantaina 30.1.2016. Pelipaikka oli Hyvinkään Martinhalli. Osallistujina olivat; Hyvinkään sairaala, Kellokosken sairaala, Meilahden sairaala ja Porvoon sairaala. Alkusarjassa jokainen joukkue pelasi UUTISET Teksti ja kuvat: Topi Iivonen Sairaaloiden futsal turnaus Tulokset: Alkusarja: Hyvinkää Porvoo 3-0 Meilahti Kellokoski 7-1 Meilahti Hyvinkää 0-1 Kellokoski Porvoo 4-1 Hyvinkää Kellokoski 6-1 Meilahti Porvoo 3-0 Pronssiottelu Porvoo Kellokoski 1-4 FINAALI Hyvinkää Meilahti 1-0 Hyvinkään sisäinen maalipörssi: Jani Lindholm 3 Topi Iivonen 2 Riikka Savolainen 2 Jarkko Mäkiranta 2 Kimi Rosendahl 1 Petri Heikkilä 1 Maalisuhde: 11 tehtyä, 1 päästetty toisiaan vastaan ja tämän jälkeen kaksi parasta finaalissa ja kaksi muuta pronssiottelussa. Turnauksen voitti Hyvinkään joukkue voittamalla finaalissa Meilahden 1-0. Turnaus sujui hyvässä tunnelmassa ja ensivuonna perinnettä on tarkoitus jatkaa uudella turnauksella! Haluatko auttaa vapaaehtoisena? Lisätietoa saat Sopesta! Soppi sijaitsee sairaalan pääaulassa. puhelin: 050 4287667, sähköposti: soppi@hus.fi www.hus.fi/soppi Haluatko auttaa vapaaehtoisena? LIN1601_32-41_Kiljava.indd 40 17.2.2016 15:29:16
• 1 | 2016 Linkki 41 Päivystyksessä toimivien hoitajien näkemys lonkkamurtumapotilaiden kivunhoidosta Laurea amk Kilpikari, Hanna; Viklund, Jenni; Silvennoinen, Jenni 2015. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2015100815233 Psykiatrinen arvio sairaanhoitajan tekemänä päivystys tilanteessa Laurea amk Nybonn-Juvonen, Erika 2015. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2015100815221 Toteutuneet hoitoelvytykset ja MET-hälytykset Hyvinkään sairaalassa 2011–2014 Laurea amk Kallio, Heidi; Mäyränpää, Juha-Matti 2015. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2015110916114 Merlot Medin koulutusja käyttöönottokokemukset Metropolia amk Länsisola, Mika; Räty, Tero; Tuuli, Henriikka 2015. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2015120319119 Haavapotilaan ravitsemus ja vajaaravitsemusriskin tunnistaminen Hyvinkään sairaalan kirurgian vuodeosastolla Laurea amk Pennanen, Satu 2015. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201504285371 CMC I-nivelen resectioartroplastian jälkeinen fysioja toimintaterapia Hyvinkään sairaalassa. Täydennyskoulutus 15op. Arcada Nevalainen, Tea; Sokoff, Päivi 2015. Keskosuuden merkitys vanhemmille Laurea amk Saarinen, Laura 2015. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2015100615170 Yhdessä keskustellen eteenpäin: ryhmäkehityskeskustelu Hyvinkään sairaalan kirurgian vuodeosastolla Laurea amk Lounela, Karoliina; Eskelinen, Tiina 2015. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2015060312242 Hyvinkään sairaalan elektiivisen poliklinikkatoiminnan ja polikliinisen hoitotyön kehittäminen YAMK Hämeen amk Pietilä, Nina 2016. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201602011808 Valmistuneet opinnäytetyöt 2015 Hyvinkään sairaanhoitoalueella tehdään noin 20 opinnäytetyötä vuosittain. Valmistuneet opinnäytetyöt ovat joko ammattikorkeakouluissa tehtäviä opinnäytetöitä (amk tai YAMK) tai yliopistossa tehtäviä kandidaatin tai maisterin tutkintoon johtavia opinnäytetöitä. Valmistuneet opinnäytetyöt löytyvät sähköisinä Theseus.fi tai yliopistojen sähköisestä tutkielmatsivustoilta. LIN1601_32-41_Kiljava.indd 41 17.2.2016 15:29:16
• 42 Linkki 1 | 2016 Johan sitä tuli aikanaan kirjoiteltua muotokuvan paljastuksen aikoihin pohjois-korealaisesta henkilöpalvonnasta, joten ei palata siihen. Tosin aprillipäivän tienoilla voisi jotain patsashanketta yrittää ujuttaa noihin uudisrakennuksen taidehankintoihin tai muihin pihasuunnitelmiin, ihan vaan läpällä, kuten nuorisolla on tapana sanoa. Eikös siinä Hyvinkään sairaalan ”keskusympyrässä” olisi kuitenkin oikein sopiva paikka Asko Suuren patsaalle? Vähintään joku reliefi pitäisi saada uuden parkkitalon seinään, vai olisiko se sittenkin nuoremman polven graffititaiteilijoille liian houkutteleva kohde. Tai ehkä jopa jollekin palkkatasoonsa pettyneelle iltavuorolaiselle. Toki sitä itseään saanee patsaatkin niskaansa, mutta siihenkin Asko lienee pitkän uransa aikana jo tottunut, ei siis välttämättä lokinkakkaan vaan siihen verbaalisempaan muotoon. Mutta onhan se siis oikeasti hieno tunnustus Askolle ja ehkä vähän meille muillekin, ei se Askokaan olisi ilman näin hyviä alaisia noin pitkälle päässyt, ei ainakaan noin ”nuorena”. Ja olihan se hieno saavutus koko Hyvinkään sairaanhoitoalueelta, että tilikauden tulos oli lopulta lähes neljä miljoonaa euroa plussalla. Kaikki se säästöhässäkkä ja lomien poispitäminen ja mitä niitä nyt syksyllä taas oli. Mutta ei siis mennyt ilmeisen pahasti hukkaan sekään säheltäminen, kun lopputulos oli noinkin hyvä. Ilmeisesti siinä oli liikelaitosten palautuksia ja muitakin eriä, jotka tällä kertaa olivat suotuisaan suuntaan, mutta eiköhän me oteta kunnia tästäkin saavutuksesta ihan henkilökunnan piikkiin. Ei niitä kehuja kuitenkaan liiaksi asti tule, ei edes joka päivä. Kun kakut ja kahvit on nautittu, niin ei auta kuin odotella maaliskuussa maksuun tulevia tulospalkkioita. Niitä tulospalkkioita odotellessa voi vaikka pohdiskella, että mitä tulee Keski-Uudenmaan omasta sote-hankkeesta, kun valtakunnan tasolla on ollut sen verran nihkeää tuo eteneminen, ettei oikeastaan olla juurikaan sen viisaampia kuin vaikkapa vuosi sitten. Siis niiltä osin, että mitä se uudistus ihan käytännön tasolla tarkoittaa, kyllähän jonkinlaista poliittista ”etenemistä” on tapahtunut, ainakin Keskustapuolueen mielestä. Toki tuo lääkintöneuvos -nimitys osoittaa, että tällä alueella on poikkeuksellista viisautta, mutta taitaa silti olla vielä aika pitkä aika siihen, että uudenlainen soteorganisaatio ihan oikeasti toimii edes näin hedelmällisellä maaperällä. Asko ainakin on siinä vaiheessa (toivottavasti) jo eläkkeellä ja varmaan aika moni muukin meistä, tai mistä sitä tietää, Askosta meinaan. Tulospalkkiota, patsashanketta ja kevätaurinkoa odotellessa, Pikku-Kalle Poikkeuksellisen HIENOA! No niin, saatiin sitten oikein lääkintöneuvos meidän firmaan! PikkuKalle Ps. Pikku-Kalle käveli keskellä päivää kaupungilla ja vastaan tuli tummapintainen maahanmuuttaja. Mikset ole töissä? Pikku-Kalle tuhahti vihaisena. Miksi sina ei koulussa? kysyi mamu. Mä oon just menossa, vastasi Pikku-Kalle vähän hämillään sivulle vilkuillen. Niin minakin, totesi mamu. Älä valehtele! suutahti Pikku-Kalle. Sina aloitti… KUVA: Mostphotos LIN1601_42-44_pakina ym.indd 42 17.2.2016 15:30:36
• 1 | 2016 Linkki 43 RESEPTI JAMES BOND -asenne reseptiksi arkeen Teksti: Sirpa Palamaa, kuntoutus linjaesimies Kuvat: Mostphotos Silmieni edessä aukeaa tajuntaan iskevää huikean taitavaa visuaalista leikittelyä. Esityksen voimaa vahvistaa musiikki, joka vie mukanaan. Heti ensimetreillä jään koukkuun, mielenkiintoni herää ja olen mukana. Nerokas alku. Toinen toistaan parempi. James Bondin maailma on kaukana arjestani ja samalla se on kuvaus tästä päivästä. Jokaisessa meissä asuu pieni Bond. James Bond. J ames Bond elokuvat heijastavat aikaansa omalla tavallaan. Ne tuottavat myös katselijalle mielihyvää ja vastaavat odotuksiin. Mielikuvituksellisia temppuja, fyysisten voimien rajattomuutta, superihmisiä ja odotettavia lopputuloksia. Käyttöä niille olisi meikäläisenkin arjessa. Ensimmäinen oikea James Bond oli Sean Connery. Roger Moore teki monta mielikuvituksellista Bond elokuvaa, vähän naurettaviakin. Alkuvuosien Bondeissa väkivalta oli sarjakuvamaista, tekstit vaan puuttuivat. Bond -hahmo on muuttunut. Daniel Craig on tuonut elokuviin monen tasoisen väkivallan. Väkivalta on edelleenkin jollainlailla sarjakuvamaista ja kuvitteellista. Se on ainakin helppo jäsentää omassa mielessään epätodeksi. Mitä uudempi filmi on, sitä monitasoisempi on myös juoni. Siksi elokuvia voi katsoa monia kertoja ja aina joku asia aukeaa eritavalla. Elokuvat mahdollistavat eri asioihin huomion kiinnittämisen. Politiikka, tasa-arvoisuus, maailmaa uhkaavat erilainen pahisten vallankäyttö, maailman rikkaudet ja viime elokuvissa omat pelot ja omaan käyttäytymiseen vaikuttavat voimat, jopa heikkoudet. Ollaan siis aivan perusasioiden äärellä. Olisihan se hienoa, jos omassa työssään voisi olla yhtä cool kuin 007. Agentin olemuksessa on jotain äärimmäisen inhimillistä ja vilpitöntä. Selviä esimiesominaisuuksia. Niinä harvoina kertoina, kun pieni hymy leviää kasvoille, kyse on onnistumisesta. On kiistatonta, että James Bond on hyvä siinä mitä tekee. Erityisen taitava Bond on ennakoimisessa. Ennakointi tuo etulyöntiaseman ja mahdollistaa säilymisen hengissä. Jos taitoja ei pidä yllä ne menettää. James Bond on asiantuntijuutensa ja erikoisosaamisensa vuoksi vaikeasti halittava työntekijä. Bondin esimies on helisemässä työntekijänsä kanssa. Mutta Bondkin tietää, että onnistumiset eivät synny yksin, vaan ne syntyvät saumattomalla yhteistyöllä taustaorganisaation kanssa. Tiukoissa tilanteissa ratsuväki on tarvittaessa paikalla oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Bond ei olisi sama ilman organisaatiotaan. Tavoite pitää olla kirkkaana. Tavoitteeseen pääseiminen vaatii monenlaista osaamista. Minun arjessani ei ihan bondimaista toimintaa tarvita, mutta ei se kaukanakaan ole. Muutostarve on ihan yksi yhteen. Juonia menee nykyisin enemmän kuin yksi. Arkikin on muuttunut, mutten ihan Bondelokuvien muutoksiin yllä. Työ on tullut jokaisen iholle. Omat henkilökohtaiset kokemukset ja pelot puskevat läpi ja vaikuttavat päätöksiin. Heikkokin saa olla. Arjen inhimillistäminen mahdollistaa oman energian vapautumisen ja kohdentamisen paremmin oikeisiin asioihin. Hymy kasvoilla on tärkeää. Vielä tärkeämpää on toiminnan onnistumisen kannalta tärkeiden ihmisten osaamisen tunnistaminen ja yhteistyöhön sekä tosiin ihmisiin luottaminen. Tehtävä kuin tehtävä käynnistyy M:n tapaamisella. Kun tavoite ja toimijat ovat selvillä, on aika toimia. Sitten mennään. Edellyttäen että osaamista on. Parasta mahdollista, oivaltavaa, innovatiivista ja ennakoivaa. Tärkeää on pitää M tietoisena siitä, missä mennään. Kaikkein tärkeintä on oma asenne. Mikä tekee tämän hetken Bondista koukuttavan? Siinä on jotain niin meitä kaikkia. Mitä Bondilla on sellaista mikä minulta puuttuu? Fysiikka. Intensiivinen ja energinen läsnäolo. Mikään ei ole hälläväliä. Pienetkin asiat voivat olla merkityksellisiä. Taustaorganisaatiolla on merkitystä ja miten toimin organisaationi kanssa yhteen. Oma olemus, itsevarmuus ja omien kykyjen tunteminen ovat yhteinen ase... Jokaisessa meissä asuu pieni Bond. James Bond. LIN1601_42-44_pakina ym.indd 43 17.2.2016 15:30:38
• Kiitokseksi hyvästä työstä ja taloudellisesti onnistuneesta vuodesta 2015, päätti Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtoryhmä kutsua koko henkilökunnan kakkukahville. Kahvit tarjottiin 11.2.2016 Hyvinkään sairaalan ruokasalissa. HYVÄ ME! Hyvinkään sairaanhoitoalue kiittää henkilöstöä hyvin tehdystä työstä LIN1601_42-44_pakina ym.indd 44 17.2.2016 15:30:41