HUS | Hyvinkään sairaanhoitoalueen yhteisölehti 18 Takaisinsoittojärjestelmä käyttöön operatiivisilla poliklinikoilla 1 2018 20 Terveysalan opiskelijoiden moduuliharjoittelu -kehittämishanke 13 HALSO-poliklinikka tukee ja hoitaa päihdeongelmaista raskausaikana 15 TVT-leikkaukset tehdään Hyvinkäällä poliklinisesti Asiakas osallisena palvelujen ja toiminnan kehittämisessä 4–7 LIN1801_1_kansi.indd 1 6.6.2018 11:56:40
2 Linkki 1 | 2018 Julkaisija HUS I Hyvinkään sairaanhoitoalue, Hyvinkään sairaala, Sairaalankatu 1, 05850 Hyvinkää puh. (019) 4587 1 www.hus.fi Sähköpostiosoitteemme: etunimi.sukunimi@hus.fi Päätoimittaja Anne Ikäläinen Hyvinkään sairaala puh. 050 4277 399 faksi 019 4587 2407 anne.ikalainen@hus.fi Toimitusneuvosto Anne Ikäläinen, tiedottaja, sihteeri Eila Sailas, sij. Saija Syvänen Karoliina Hyttinen Sirpa Palamaa Taina Tarus Tilaukset ja osoitteenmuutokset anne.ikalainen@hus.fi Paino: 2018 Layout: Zeeland Turku Taitto: Taittopalvelu /Forssa Print Kannen kuva: Anne Ikäläinen Sairaanhoitoalueen eläkeläisillä on mahdollisuus noutaa lehti Hyvinkään tai Kellokosken sairaalan neuvonnasta. 26. vuosikerta www.lehtiluukku.fi Mystinen brändi Kuka olen, miksi olen? Brändissä on kyse maineesta ja sen avulla erotumme muista. Brändi on mielikuva, joka syntyy ihmisen omassa mielessä, joten sitä on mahdollista pyrkiä ohjaamaan, mutta sitä ei voi hallita. Olipa sitten kysymyksessä yritys, yhteisö, palvelu tai tuote, brändi rakentuu kolmesta tasosta: Lupauksesta, lunastuksesta ja täyttymyksestä. Nyt kun potilaalla on vapaus valita oma hoitopaikkansa, tulee meidänkin organisaation tutkailla tarkemmin näitä lupauksen, lunastuksen ja täyttymyksen merkityksiä: Olemmeko kilpailussa täysillä mukana, ovatko omat lupaukset; mitä ja miksi teemme kunnossa, sekä keinot lunastaa lupauksemme ajantasaiset ja kaikkien työntekijöiden mielissä? Itse täyttymystä emme kuitenkaan pysty hallitsemaan, joten se on vain mitattavissa. Toisin sanoen mitä tapahtuu sen jälkeen, kun lupaus on lunastettu, millaisen kokemuksen toimintamme jätti ihmisen mieleen, palaako hän käyttämään meidän palveluita joskus kenties uudelleen, suositteleeko hän meitä muillekin? Kaikkein vahvin brändi syntyy siis jossakin ihan muualla kuin brändinrakentajien lähettyvillä, usein puskaradion välityksellä. Brändi ei siis ole vain logo tai kivan kuuloinen iskulause, vaan parhaimmillaan kaiken toiminnan lähtökohta ja käynnistävä tekijä. Sen tehtävä on motivoida henkilökuntaa ja tärkeintä kuitenkin on, että se näkyy ja tuntuu toiminnassa joka ikinen päivä. Nyt kun uusi uljas sairaala valmistuu elokuussa Sairaalanmäelle, tulee meidän vahvistaa brändiämme entisestään, sillä totta tosiaan haluamme olla mukana vahvana vaihtoehtona potilaan mielikuvissa nyt ja jatkossakin. Brändi ei ole siis mikään mystinen juttu, me rakennamme sitä joukkueena joka päivä. Olethan Sinäkin innolla mukana! Nautinnollista kesää! Anne Ikäläinen tiedottaja Hyvinkään sairaanhoitoalue anne.ikalainen@hus.fi LIN1801_2-3.indd 2 6.6.2018 11:57:41
1 | 2018 Linkki 3 Sisältö 2 Pääkirjoitus 4 Asiakas osallisena palvelujen ja toiminnan kehittämisessä 7 Kokemusasiantuntijat psykiatrian poliklinikoilla 8 Ajatuksia kesän kynnyksellä 2018 10 Tutustu uuteen työkaveriin – digiammattilainen kohtaa digipotilaan virtuaalisairaalassa 13 HALSO-poliklinikka tukee ja hoitaa päihdeongelmaista raskausaikana 15 Useimmat virtsankarkailun nauhaleikkaukset (TVT) tehdään Hyvinkäällä polikliinisesti 17 IRMA -hanke Innovatiivinen, Rohkea, Moderni ja Avoin psykiatrinen hoito Hyvinkään sairaanhoitoalueella 18 Takaisinsoittojärjestelmä käyttöön operatiivisilla poliklinikoilla 20 Terveysalan opiskelijoiden harjoittelun kehittämishanke – opiskelijamoduuli kirurgian osastolla 22 SIMULAATIOKESKUS – Uudet koulutustilat Hyvinkään sairaalassa 24 Luovis ja Pyöreän pöydän taiteilijoiden näyttely Kellokosken sairaalassa 26 KILJAVAN SAIRAALAN KUULUMISET AKTIIVISUUSMALLIA Kiljavan sairaalan tapaan 28 AY-ASIAA Ay-toimijoiden rooli nykyisin 29 ESITTELYSSÄ Työsuojeluvaltuutettu Sirkka Taivainen 30 UUDET KASVOT 32 Hyvinkään sairaalassa räpättiin käsihygienian edistämiseksi 34 UUTISIA 35 RESEPTI Tankotanssi harrastuksena 10 Potilas on oman sairautensa ja elämänsä asiantuntija 24 22 LIN1801_2-3.indd 3 6.6.2018 11:57:46
4 Linkki 1 | 2018 Terveyspalveluiden käyttäjien näkemykset ja kokemukset korostuvat entisestään sote-uudistuksen ja vapaan valinnan myötä. HUS:ssa asiakkaan ja potilaan vaikutusmahdollisuuksia kehitetään osana HUS-laajuista läpimurtohanketta ”Potilas aktiivisena osallistujana ja vaikuttajana”. Asiakas osallisena palvelujen ja toiminnan kehittämisessä Hyvinkään sairaalan medisiinisen tulosyksikön asiakasraati. LIN1801_4-16.indd 4 6.6.2018 11:58:19
1 | 2018 Linkki 5 H yvinkään sairaanhoitoalueella asiakasosallisuutta on vahvistettu muun muassa vapaaehtoistoimintaan pohjautuvilla aula-avustajilla sekä jatkokehittämällä jo olemassa olevaa kokemusasiantuntijatoimintaa. Uusimpana toimintamuotona on perustettu asiakasraati medisiiniseen tulosyksikköön HUS-konseptin mukaisesti. Myös saatujen asiakaspalautteiden hyödyntäminen on kytketty aiempaa tiiviimmin päivittäisjohtamiseen. Tässä artikkelissa kerrotaan erityisesti medisiinisen ja psykiatrian tulosyksikön tämän hetkisistä kokemuksista ja keinoista asiakkaan osallistamisen lisäämisessä. HUS-tasoinen asiakaspalautejärjestelmä kilpailutettiin vuoden 2017 lopulla ja se otettiin käyttöön 1.5.2018. Käyttöönotto käynnistyi nettivastaamisella ja muiden vastauskanavien (tekstiviesti, tabletit) käyttöönotto on suunnittelussa myöhemmin syksyllä 2018. Hyvinkään sairaanhoitoalueella on ollut määräaikaisessa pilotoinnissa asiakaspalautetabletteja erikseen sovituissa yksiköissä. Esimerkiksi medisiinisessä tulosyksikössä viikoittain päivittyvät asiakaspalautteet ovat käsiteltävänä yksiköiden valkotauluilla ja vuodeosastojen kuukausikokouksissa. Asiakasnäkökulmaa on vahvistettu myös kouluttamalla henkilökuntaa asiakaskohtaamisen taitojen kehittämiseen tulosyksikön omilla kehittämispäivillä sekä HUSin tarjoamilla koulutuksilla. Potilasasiakirjapyynnöt asiakkaiden taholta ovat selkeästi lisääntyneet ja potilasasiakirjamerkintöjen kehittäminen on ollut yksi painopistealue. Potilasasiakirjamerkinnät ovat hyvin keskeinen osa dokumentointia, jossa asiakkaan omat tavoitteet ja hänen toimintakykynsä tulee olla keskiössä. Osastotoiminnoissa on toteutettu useita asiakaslähtöisiä hankkeita ja opinnäytetöitä Laurea-opiskelijoiden toimesta. Aiheina ovat olleet muun muassa asiakkaan aktivoinnin keinot, asiakasta aktivoivien tilojen suunnittelu, asiakasnäkökulma osastojen tiloista ja ilmoitustauluista muun muassa palvelumuotoilun keinoin. Myös erilaiset pilotit potilaan kokemuksellisuudesta osastohoidon jälkeen ja kotiutumisen turvallisuus ovat olleet aiheina. TEKSTI: osastoryhmän päällikkö Marika Hämäläinen, kokemusasiantuntijakoordinaattorit Satu Lamminsivu ja Tiina Honkanen, kokemusasiantuntija Jarmo Orasmaa KUVAT: Anne Ikäläinen, Satu Lamminsivu Vapaaehtoisja vertaistukitoiminta on vuodeosastoilla laajimmin käytössä sydänpotilailla. Vertaustukija on osastolla sovittuina ajankohtina ja osallistuu sovitusti osastolla toteutettaviin sydänryhmiin. Vertaustukijoiden ja erilaisten vapaaehtoisjärjestöjen yhteystietoja tarjotaan potilaille hänen kiinnostuksensa mukaisesti. Toimintaa kehittää ja koordinoi koko alueella Potilasoppimiskeskus Soppi. Asiakasraati Asiakasraatitoiminta käynnistyi medisiinisessä tulosyksikössä keväällä 2018. Toiminta käynnistyi asiakasraatilaisten rekrytoinnilla. Hakemuksia tuli 30 ja ryhmähaastatteluun kutsuttiin 20 osallistujaa. Asiakasraatiin valittiin kymmenen kehittämisestä kiinnostunutta osallistujaa. Valinnassa painottuivat kiinnostus ryhmämuotoisesti toiminnasta, laaja edustus Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnista, iän ja osastohoidon kokemukset potilaan tai omaisen näkökulmasta. Ensimmäinen asiakasraati pidettiin maaliskuussa hyvin innostuneessa ilmapiirissä. Jo ensimmäinen asiakasraati näytti toiminnan hyödyn. Aiheena oli vuodeosastoesitteen uudistaminen ja potilaille merkityksellisten ja kriittisten asioiden esiin tuominen osastolle saavuttaessa. Asiakasraatilaisilta saatiin useita käytännön kehittämisehdotuksia osastoprosessin kehittämiseen. Asiakasraati kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Toisessa tapaamisessa aiheena oli arvioida osasto-opasteiden toimivuutta asiakkaan näkökulmasta. Asiakasraatilaiset arvioimassa osasto-opasteiden toimivuutta asiakkaan näkökulmasta. ? LIN1801_4-16.indd 5 6.6.2018 11:58:21
6 Linkki 1 | 2018 Asiakasraatilainen Lea Leikkainen L ea hakeutui asiakasraatiin, koska hänellä on vuosikymmenten kokemus Hyvinkään sairaalassa asioinnista omaisen tai oman asiointinsa kautta. Lea ja hänen omaisensa ovat saaneet hyvää ja asiantuntevaa hoitoa. Samalla hoitojaksoilla on tullut eteen asioita, joita pitäisi kehittää ja viedä eteenpäin. Potilaan ja omaisen roolista näkee asioita hyvin eri tavalla kuin henkilökunnan roolista. Lea kertoo, että kun sai tiedon Hyvinkään sairaalan asiakasraadista, kiinnostui hän välittömästi. Hänellä olisi annettavaa ja kokemusta sairaalahoidosta. Asiakasraati tarjoaa mahdollisuuden tuoda esille juuri niitä asioita, joita huomasi sairaalassa ollessaan tarvitsevan kehittämistä. Lea kertoo, että osallistuminen asiakasraatiin on kiitos hänen itsensä ja omaisen saamasta hoidosta. Lean vapaa-aikaa tällä hetkellä vie monessa mukana oleminen. Erilaiset vapaaehtoistyöt ovat lähellä sydäntä. Lealla on siis oman kokemuksen lisäksi vapaaehtoistyön kautta tullutta kokemusta Hyvinkään sairaalan palveluista. Lea tuo esille, että paha sana leviää huomattavasti nopeammin kuin onnistuneet asiat hoidossa. Hän haluaa omalta osaltaan edesauttaa onnistuneita ja hyvin menneitä asiakaskokemuksia. Asiakasraati on vastannut Lean näkemyksiä. Asiakasraatia hän kuvaa hyvin aktiivisena ja osallistuvana ryhmänä. Hän kertoo, että asiakasraatilaisten rekrytoinneissa on onnistuttu hyvin. Asiakasraatilaisten kokemus ja historia Hyvinkään sairaalaan on erilainen, joka tuo erilaisia näkemyksiä asiakasraadissa käsiteltäviin aiheisiin. Myös raatilaisten eri-ikäisyys tuo kaivattua monipuolista näkemyspintaa asioihin. Asiakasraadin kautta Lea kokee, että pystyy hyvin vaikuttamaan käsiteltäviin asioihin. Tähän mennessä asiakasraadin aiheet ovat olleet käytännönläheisiä. Ensimmäisen kerran aihetta tuotiin jatkoarviointiin toiseen asiakasraatiin. Oli hienoa huomata, kuinka asioita oli jo otettu huomioon. Lea kertoo, että olisi hienoa nähdä sairaalassa asioinnin yhteydessä pieniä helmiä, joita on tuotu asiakasraadin kautta käytäntöön. Lea ja sairaanhoitaja Mari Mustanoja, joka toimii asiakasraadin puheenjohtajana. Y ksi kävijöistä on kokemusasiantuntija Jarmo Orasmaa, joka on tänään vastuuvuorossa vertaiskahvilasta. Jarmo kertoo, että hänellä on pelkästään hyviä kokemuksia vertaistoiminnasta. Jarmo on ollut mukana muun muassa kehitystyössä ja potilastapaamisissa. Jarmo kertoo, että kokemusasiantuntijana on saanut tuoda erilaisia näkökulmia esiin ja toimia potilaan äänenä. Jarmo kokee saaneensa tehdä jotain hyödyllistä ja tärkeää. Kokemusasiantuntijana on päässyt oikeasti vaikuttamaan ja joku on oikeasti kuunnellut, kun hän on tuonut ongelmakohtia esiin. Potilastapaamisissa Jarmo kokee olleensa avuksi toisille niin, ettei jokaisen tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Mielenterveysongelmien sairastaminen on taitolaji, Jarmo kiteyttää. Taustaa Kokemusasiantuntijatoiminta alkoi vuonna 2013 Jaettu asiantuntijuus -koulutuksella ja jatkui kokemusasiantuntijoiden ja psykiatrian yksikön yhteistapaamisilla Kellokoskella. Kokoonkutsujana oli koko alueen koordinaattori Aila Koivunen. JMT-poliklinikalla aloitettiin vuonna 2014 toimintaterapeutti Miia Ruohosen ja ohjaaja Tiina Honkasen pitämä Vertaisinfo, jonka tarkoituksena oli koota yhteen kaikki asiasta kiinnostuneet pohtimaan kokemusasiantuntijatoiminnan aloittamista poliklinikalla. Vuonna 2015 Tiina Honkanen aloitti HUS psykiatrian kokemusasiantuntijakoordinaattorina Hyvinkään sairaanhoitoalueella ja työpari, sosiaalityöntekijä Satu Lamminsivu tuli mukaan vuonna 2016. Vertaistoiminta JMT-poliklinikoilla Jokaisen kiinnostuneen on mahdollista tulla tutustumaan vertaistoimintaan tulemalla Vertaisinfoon. Infossa on jaettu tietoa muualla olevista koulutuksista ja toiminnasta. Infoon on myös henkilökunnan mahdollista tulla esittelemään omia rekrytointitarpeitaan. Tällöin osallistujilla on mahdollisuus kuulla lisää työkeikoista. Toinen tapa työkeikkojen jakoon on olla yhteydessä koordinaattoreihin, jotka etsivät sopivia kokemusAsiakkaan osallistamista kehitetään ja vahvistetaan kaikissa sairaanhoitoalueen tulosyksiköissä tulosyksiköiden tarpeiden ja painopisteiden mukaisesti. Alueellinen projektisuunnitelma on sisällytetty Hyvinkään sairaanhoitoalueen projektisalkkuun, jonka seurannasta ja ohjauksesta vastaa sairaanhoitoalueen johtoryhmä. Asiakkaan osallistuminen lisääntyy entisestään sähköisten palvelujen lisääntymisen myötä. Apotin käyttöönotto 2019 alkaen tulee mahdollistamaan uudenlaisia sähköisiä alustoja asiakkaiden omahoidon tukeen ja asiointiin jo käynnissä olevan Terveyskylä.fi sähköisten palvelujen käyttöönottojen lisäksi. LIN1801_4-16.indd 6 6.6.2018 11:58:22
1 | 2018 Linkki 7 Kokemusasiantuntijat psykiatrian poliklinikoilla On taas kuukauden ensimmäinen maanantai ja JMT-poliklinikalla on kokoonnuttu Vertaisinfoon ja -kahvilaan. Tänään Infossa pohditaan ja arvioidaan potilaille jaettavaa influenssarokotetiedotetta ja ensitietoryhmän suunnitelmaa. Infon jälkeen siirrytään kahvilaan, joka on avoin kaikille poliklinikoiden asiakkaille ja työntekijöille. asiantuntijoita kyseessä olevaan tehtävään. Kokemusasiantuntijakoordinaattorit Tiina ja Satu käyvät HUS-alueen psykiatrian yhteisissä kokouksissa, joissa kehitetään vertaisja kokemusasiantuntijatoimintaa. Yhteistyö on tärkeä osa koordinaattoreiden toimintaa ja molemminpuolinen tiedonkulku asioiden etenemiseksi mahdollistaa kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämisen sekä osallisuuden. Kokemusasiantuntijatoiminta sai lisää vauhtia kesän 2017 vertaisvalmennuksesta, jossa koulutettiin uusia vertaistoimijoita poliklinikan käyttöön. Yhdellä koulutuskerralla oli mukana myös kuntoutuspoliklinikan henkilökuntaa mahdollistamaan yhteistyön kehittämistä ja sujuvaa kulkua. Tällä hetkellä vertaistoiminta JMT-poliklinikoilla on ollut kokemusasiantuntijoiden osallistumista eri suunnitteluryhmiin sekä kehitystyöhön niin poliklinikoilla kuin IRMA-hankkeessakin. Vertaiset ovat osallistuneet henkilökunnan työparina potilastapaamisiin sekä koordinaattoreiden kanssa kokemusasiantuntijatyön infon antamiseen eri työpisteissä. Poliklinikalla on joitakin ryhmiä muun muassa päihderyhmä, jossa vertainen on ryhmässä koko sen keston ajan. Kahvilan nimellä kulkeva avoin ryhmä aloitti toimintansa tammikuussa 2018. Sitä ennen vertaisten kahvilatoimintaa kokeiltiin jo influenssarokotepäivänä ja joulun alla glögihetkinä. Vertaisinfossa henkilökuntaa ja kokemusasiantuntijoita työn touhussa. LIN1801_4-16.indd 7 6.6.2018 11:58:24
8 Linkki 1 | 2018 Ajatuksia kesän kynnyksellä 2018 Kevät on kauneimmillaan ja ensimmäiset hellepäivät jo koettu, toivottavasti niitä riittää myös varsinaisille kesäkuukausille. Riippumatta tulevista organisaatiorakenteista, näyttää Hyvinkään sairaalan tulevaisuus valoisalta LIN1801_4-16.indd 8 6.6.2018 11:58:26
1 | 2018 Linkki 9 V altakunta, Uusimaa ja HUS ovat epämääräisessä odotustilassa, jota on jatkunut jo pitkälti toista eduskuntakautta. Sote-uudistuksen välttämättömyydestä ollaan yhtä mieltä, mutta toimeenpano ei ota syntyäkseen. Edellisen eduskuntakauden lopuksi syntyi kaikkien puolueiden konsensus uudistuksesta, mutta se kaatui eduskunnan perustuslakivaliokuntaan! Sipilän hallitus lähti koplaamaan sote-uudistukseen kahden pääpuolueen ikiaikaisia ideologisia haaveita, syntyi maakuntauudistusja valinnanvapauskoplaus. Nuo ideologiset tavoitteet ovat valmistelussa jyränneet uudistustarpeen lähtökohtaiset perusteet, sote-palvelujärjestelmämme epätasa-arvoisuus, soteintegraation puutteet ja rahoituksen kestävyysvaje. Keskeisin epätasa-arvon lähde, työterveyshuollon tuottamat sairaanhoitopalvelut ohi verorahoitteisen järjestelmän pullonkaulojen, jätettiin uudistuksen ulkopuolelle, koska ei haluta astua työmarkkinaosapuolten varpeille. Asiakkaan valinnanvapauden käyttöönotto palvelutuotannossa on osoittautumassa erittäin haasteelliseksi suunnitelluilla toimeenpanon ja rahoituksen malleilla. Niissä maakunnissa, joissa on jo toteutettu erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio yhden tuottajan alle, ihmetellään, miten suhteellisen pienten väestöpohjien maakuntarakenteessa pystytään kustannustehokkaasti erottamaan tilaaminen ja tuottaminen, joka on valmistellussa mallissa edellytys valinnanvapauden toteuttamiselle. Vaikka lakiesityksissä julkisen tuotannon yhtiöittämisvelvoitteesta markkinoilla toimittaessa perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta on luovuttu, on epäselvää, onko malli valmistellussa muodossa EU-lainsäädännön velvoitteet täyttävä. Koko nykymuotoinen uudistus saattaa vielä kaatua perustuslaillisiin esteisiin edellisen hallituksen esityksen tapaan. Hallituksen virallinen tavoite tätä kirjoitettaessa on saada koko lainsäädäntö hyväksytyksi ennen eduskunnan kesälomaa, ja järjestää maakuntavaalit lokakuussa. Asiantuntijoiden kuulemiset lainsäädäntöesityksistä jatkuvat valiokunnissa edelleen, oppositiopuolueet jarruttavat ja vaativat lisäaikaa kuulemisiin ja lausuntojensa valmisteluun. Myös hallituspuolueissa on omat epäilijänsä esitetyn mukaisen lainsäädännön kelvollisuudesta. Pääkaupunkiseudun isot, Suomen kokoomuslaisimmat kunnat, Helsingin pormestari Janne Vapaavuori moottorina, haluavat kaataa koko uudistuksen. Myös HUSin johto on hyvinkin aktiivisesti tehnyt työtä esityksen mukaisen lainsäädännön epäkohtien esiin tuomisessa, mutta on monista muista poiketen esittänyt myös korjausehdotukset, miten yksittäisiä lakipykäliä pitäisi muuttaa. Keski-Uudenmaalla sote-valmistelussa edetään vauhdilla. Vuoden 2018 alusta aloitti kuuden kunnan; Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula järjestäjäkuntayhtymä, ja tällä hetkellä näyttää ilmeiseltä, että vuoden 2019 alusta se muuttuu tuottajakuntayhtymäksi kesäkuun alkuun mennessä tehtävillä kuntakohtaisilla päätöksillä. Kuuden kunnan sosiaalija terveystoimet siis yhdistetään ja kuntien sote-henkilöstö siirtyy uuden kuntayhtymän henkilöstöksi. Tätä draivia on ollut ilo seurata läheltä, olemmehan vuosia tehneet työtä sen eteen, että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapinta tulisi mahdollisimman näkymättömäksi, jonka osana kuntien keskinäiset toimintamallit myös yhdenmukaistuisivat. Yhdenmukaiset alueelliset prosessit helpottavat oleellisesti potilaiden liikkumista yli erikoissairaanhoidon-perusterveydenhuollon -rajapinnan sekä vähentävät virheiden riskiä. Koko organisaatiorajan hävittäminen on ollut kuntien kanssa pitkäaikainen yhteinen haave, ja sitä kaikin mahdollisin keinoin nyt häivytetään H-sairaalan valmistuessa, kun sinne tulee mittava määrä uuden kuntayhtymän toimintaa. Kuinka pitkälle organisatorisessa yhdistymisessä on mahdollista edetä, selviää lähivuosina, riippuen syntyykö lainsäädäntöuudistus nykypohjalta ja miten Uudenmaan liikelaitos silloin sisäisesti järjestäytyy. Riippumatta tulevista organisaatiorakenteista, näyttää Hyvinkään sairaalan tulevaisuus valoisalta. HUSin sisäisessä työnjaossa sairaala jatkaa akuuttisairaalana, jossa on synnytystoiminta ja kirurgista leikkaustoimintaa 24/7. Elektiivistä leikkaustoimintaa vahvistetaan ja palvelukirjossa on merkittävässä määrin vaativia leikkauksia, joita valtakunnallisesti keskitetään suurimpien volyymien sairaaloihin. Tähän haasteeseen sairaala pystyy täysmääräisesti vastaamaan, kun uusi leikkausyksikkö valmistuu keväällä 2019. Psykiatrian siirtyminen Kellokoskelta tammikuussa 2019 osaltaan täydentää sairaalan palveluvalikoiman alueellisen väestön kasvavia tarpeita vastaavaksi kokonaisuudeksi. HUSin suunnitelmissa on tuoda sairaalan yhteyteen myös nyt puuttuvia pienten erikoisalojen lähipalveluja, pisimmällä on silmätautien tulon valmistelu. Oman lisänsä palveluvalikoimaan tuo perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen entistä vahvempi panos sairaalanmäellä. Jo tämän vuoden puolella tavoitellaan aloitettavaksi alueellinen hammaslääkäripäivystys, ja vuonna 2019 anestesiassa tehtävät perushammashuollon toimenpiteet. Sairaalaan tulee myös apuvälineyksikkö, joka jatkossa palveluntuottajana huolehtii Keski-Uudenmaan väestön apuvälinepalvelut kokonaisvaltaisesti sisältäen apuvälineiden toimituksen, huollon, käytön opetuksen sekä kodin muutostyöt. Tavoitteena on myös alueellinen kuntoutushenkilöstö. HUSin apuvälinekeskus omistaa apuvälineet ja huolehtii vaativimpien apuvälineiden asiakastyön. Tätä kirjoittaessani HUSin hallitus on juuri valinnut Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtajaksi terveystieteiden tohtori, dosentti Raija Kontion. Hän aloittaa työssään kesän 2018 jälkeen. Siltäkin osin sairaalan tulevaisuus näyttää hyvin valoisalta tässä monin kohdin avoimessa muutostilanteessa. Asko Saari Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja LIN1801_4-16.indd 9 6.6.2018 11:58:27
10 Linkki 1 | 2018 TEKSTI: Kliininen asiantuntija Krista Hyytiäinen, koulutussuunnittelija Päivi Mella KUVAT: Terveyskylän kuvapankki Tutustu uuteen työkaveriin – digiammattilainen kohtaa digipotilaan virtuaalisairaalassa Terveyskylän palveluiden käyttöönotto tulee suunnitella alueellisesti osaksi potilaan hoitoketjua. Kokonaisvaltaista suunnittelua tarvitaan sekä avointen palveluiden että digihoitopolun jalkauttamiseen. Terveyspalveluja Virtuaalisairaalasta Potilas on oman sairautensa ja elämänsä asiantuntija. Asiakkaan osallisuutta tukee myös HUS-strategia ”Potilas aktiivisena osallistujana ja vaikuttajana”. Yhä useammin tapaamme sairaalassa potilaita, jotka ovat jo oireensa ”googlettaneet” ja haluavat aktiivisesti osallistua oman hoitonsa päätöksentekoon. Luotettavaa tietoa netistä on saatavilla, kunhan löytää oikeat tietolähteet. Ammattilaisen tehtävänä on tuottaa laadukasta tietoa, ja Virtuaalisairaala-hanke on tästä loistava esimerkki. Virtuaalisairaalan näkyvin toteutus on Terveyskylä. Sen eri sairauksiin ja potilasryhmiin keskittyvät talot antavat hyödyllistä tietoa, toimivat tukena terveyden edistämiLIN1801_4-16.indd 10 6.6.2018 11:58:28
1 | 2018 Linkki 11 sessä sekä antaa erilaisia hoito-ohjeita. Potilaat ja läheiset hankkivat tietoa Terveyskylästä myös itsenäisesti avoimista palveluista tai kirjautumalla omatoimisesti Omapolulle. Ammattilaisen rooli on ohjata aktiivisesti Terveyskylän palveluihin ja itsekin perehtyä oman erikoisalansa taloon. Aktiiviseksi potilaaksi Terveyskylän talojen tutuksi tekeminen sairaalassa käyville potilaille edellyttää aktiivista ohjausta ja neuvontaa. Meidän ammattilaisten pitää olla tietoisia erikoisalamme talojen sisällöstä, osataksemme vastata potilaan tarkentaviin kysymyksiin tai ohjataksemme yhdenmukaisesti samalle potilasryhmälle kohdennetuissa HUS-potilasohjeissa. HUS-intranetissä ja ”somessa” on jatkuvasti uutisia Terveyskylästä, esimerkiksi tiheään tahtiin tulee ”Uusia taloja auennut”-viestejä. Valmis sisältö Terveyskylän eri taloissa ei vielä paranna potilaan hoidon laatua tai tehosta potilaan hoitopolkua ja palveluita. Terveyskylän ottaminen osaksi potilashoitoa edellyttää huolellista moniammatillista hoidon suunnittelua ja esimiesten tukea. Potilasohjauksessa ja potilasohjausmateriaalien suunnittelussa kannattaa hyödyntää Terveyskylän sisältöä, jotta potilas saisi yhdenmukaisia ohjeita. Aivotalon avointen palveluiden sisältöä on aloitettu systemaattisesti hyödyntämään neurologisen potilaan ohjauksessa. Taitava hoitaja -koulutuksen kehittämistyönä on kehitetty Aivoverenkiertohäiriöpotilaan potilasohjauksen runko, joka on hyödynnettävissä potilasohjauksessa myös muissa yksiköissä. Potilasoppimiskeskus Sopen yhteyshenkilö on osana OLKA-toimintaa Vertaistalon ohjausryhmässä. Vertaistalon sisällön tuottaa järjestöt, eikä erikoissairaanhoidon ammattilaiset kuten muissa taloissa. Soppi on myös tärkeä linkki neuvomassa potilaita Terveyskylään, kun potilaille tulee lisäkysymyksiä. Terveyskylän talojen kaikille avoimen puolen materiaali toimii hyvänä tukena potilaan ohjauksessa oman sairautensa aktiiviseen seuraamiseen ja hoitamiseen. Vuoden 2018 aikana Terveyskylän Omapolku-palveluun aukeaa kaikille avoimia omahoito-ohjelmia. Omaehtoisen käytön lisäksi Omapolulle tuodaan potilaan hoitoon liittyvät sisällöt, digihoitopolut, joihin potilas liitetään ammattilaisen toimesta. Digivalmentajaksi Kun halutaan laajentaa tietyn potilasryhmän palveluita, on aika miettiä digihoitopolkujen jalkauttamista tai jopa omien digihoitopolkujen rakentamista. Digihoitopalvelut tuovat paitsi ammattilaisille uudenlaisia toimintatapoja työnkuvaan, myös uudenlaisia palveluita potilaille. Toimintatapojen ja palveluiden muutokset edellyttävät huolellista potilashoidon suunnittelua ja toiminnan johtamista. Yksiköissä tulee miettiä tehtävien uudelleen järjestely ammattiryhmien välillä, sekä koko henkilökunnan kouluttamista ja potilaiden tiedottamista. Hyvinkään sairaanhoitoalueen oman digihoitopolun rakentaminen aloitetaan projektisuunnitelman laatimisella; miten digihoitopalvelut saadaan osaksi potilaan hoitopolkua, miten ammattilaisen työtehtävät järjestetään ja arvioidaan kuluva työaika. Talouspuolen suunnittelua ei saa unohtaa, vaan projektisuunnitelmaan sisällytetään toiminnan LIN1801_4-16.indd 11 6.6.2018 11:58:30
12 Linkki 1 | 2018 oikean tuotteistuksen varmistaminen taloustiimin kanssa. Olennainen osa suunnittelun käynnistämistä on myös potilaalle koituvan hyödyn ja hukan arviointi, kun vertaillaan digihoitopolkua ja perinteistä palvelua. Onneksi tätä kaikkea ei yksikön ammattilaisten tarvitse tehdä itsekseen, vaan työryhmään tulee mukaan Terveyskylän kehittämispäällikkö ja tekninen tuki. Terveyskylän ammattilaiset osiosta löytyy terveyskylän valmennukset Digihoitopolun aloituksen tueksi sekä Potilaan kohtaamiseen digitaalisessa palvelussa, joista jälkimmäinen sopii hyvin materiaaliksi myös potilaan ohjaamiseen liittyvään koulutukseen. Hyvinkään sairaanhoitoalueella Terveyskylä-projektien käynnistämistä koordinoi kehittämispäällikkö Sirpa Salinto ja kliininen asiantuntija Krista Hyytiäinen. Ota rohkeasti yhteyttä, niin lähdetään yhdessä suunnittelemaan, miten edetään ideasta digihoitopolun toteutukseen. Yhdessä digihoitopolulla Hyvinkään sairaanhoitoalueen ammattilaiset ovat mukana tuottamassa sisältöä eri Terveyskylän taloihin. Esimerkiksi Ikätaloa rakennetaan alueemme kuntien kanssa ja alkusyksyyn suunnitellaan Aivotalon käyttöönottoa. Naistaloon suunnitellaan omaa Hyvinkään sairaalan inko-digihoitopolkua naisille, joilla on virtsankarkailua, laskeuma ja/tai ulostekarkailua. Ikätalo on ensimmäisiä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyössä rakentamia taloja ja sen vetovastuu on Hyvinkään sairaanhoitoalueen ammattilaisilla. Ikätalosta on terveysja sairausosiosta linkkejä muihin Terveyskylän taloihin, mutta ikääntyville tuotetaan myös omaa sisältöä muun muassa arjessa pärjäämisestä. Ikätalon on tarkoitus aueta alkusyksystä. Aivotalon kehittämisessä on mukana sairaanhoitaja neurologian poliklinikalta ja osastolta. Elokuusta alkaen avataan päänsärkypotilaan digihoitopolku Hyvinkään sairaalan neurologian poliklinikan potilaille. Päänsärkypotilaan digihoitopolun jalkauttamista on suunniteltu moniammatillisessa työryhmässä, jossa on mietitty resursointia, ammattilaisten työrooleja, taloutta ja yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Syksyn aikana tullaan jalkauttamaan vielä muita digihoitopolkuja seurannan ja omahoidon tukemiseksi, vastaanoton tehostamiseksi ja jonotusaikojen hyödyntämiseksi tehokkaasti. Inko-digihoitopolun suunnittelu käynnistettiin huhtikuussa. Ideasta toteutukseen on edetty vauhdilla kun selvisi, että Hyvinkään sairaalan on mahdollista saada oma digihoitopolku tehostamaan virtsankarkailuvaivaisten naisten hoitoon pääsyä ja lääkärin vastaanottoa. Tavoitteena on, että jonotusaikana asiakas toteuttaa oirepäiväkirjaa diagnoosin teon tueksi, virtsanäytteen toimittamisesta saadaan heräte ammattilaiselle ja ajanvaraus voidaan toteuttaa, kun vaiheet ovat toteutuneet. Jo ennen vastaanotolle saapumistaan nainen saa tietoa vaivastaan, jolloin hän osaa kysyä hoidostaan enemmän ja olla aktiivisempi oman hoitonsa suhteen. Digihoitopolun on tarkoitus valmistua ja ottaa käyttöön syksyllä. Terveyskylän palvelut täydentävät perinteisiä palveluita HUSin tavoitteena on, että vuoden 2018 loppuun mennessä Omapolku-palvelukanava on käytössä 15 % potilaista, ja jokaiselta toimialalta vähintään 2 yksikköä on ottanut palvelukanavan käyttöön. Lisäksi digihoitopolkuja on käytössä 18 eri potilasryhmälle ja vähintään yksi joka toimialalla. Kolmantena tavoitteena on, että 40 % HUSin ammattilaisista käyttää ePalveluja potilasohjauksessa. Uudessa roolissa terveydenhuollon ammattilaiselta vaaditaan nykyistä enemmän vuorovaikutustaitoja. Vastaanottoajat saadaan paremmin ohjattua ensikäynteihin diagnostiikkaa varten sekä komplisoiduille ja kiireistä vastaanottoaikaa tarvitseville. Terveyskylää rakennetaan viiden yliopistosairaalan yhteisessä Virtuaalisairaala 2.0 -kärkihankkeessa. Hanketta rahoittaa sosiaalija terveysministeriö. Virtuaalisairaala on muutakin kuin tietoa potilaalle, esimerkiksi – työkaluja etävastaanoton pitämiseen ja tutkimukseen – etäkokous ammattilaisten kesken, kun osallistujia on HUS:sta ja myös muista organisaatioista – TerveyskyläPRO, terveyskylän ammattilaisen työpöytä: koulutuksia, käyttöönoton tukea, valmennusta – omapolulle voi tehdä omia potilasryhmäkohtaisia sisältömateriaalit digihoitopolulle tai käyttää valmiita potilasryhmäkohtaisia sisältöjä – omapolulle voi kaikki kirjautua omatoimisesti, mutta digihoitopolulle tarvitaan ammattilaisen ”heräte” LIN1801_4-16.indd 12 6.6.2018 11:58:30
1 | 2018 Linkki 13 TEKSTI: Satu Heliövaara-Peippo, erikoislääkäri Naistentaudit ja synnytykset tulosyksikkö KUVA: Anne Ikäläinen HALSO-poliklinikka tukee ja hoitaa päihdeongelmaista raskausaikana Odottavien äitien päihdeja psykososiaaliset ongelmat lisääntyvät. Hyvinkään sairaalan HALSO (huumeet, alkoholi, lääkkeet ja sosiaaliset ongelmat) -poliklinikalla hoidetaan moniammatillisesti ja kehitetään toimintaa. H yvinkään sairaalan HALSOpoliklinikka tukee ja hoitaa päihdeongelmista ja psykososiaalisista ongelmista kärsiviä odottajia ja heidän perheitään raskausaikana. Tavoitteena on kannatella odottajaa läpi raskauden niin, että syntyvällä lapsella olisi mahdollisimman hyvät lähtökohdat elämään, ja järjestää perheelle riittävä tuki vauvan hyvinvoinnin turvaamiseksi syntymän jälkeen. Päihdeja psykososiaaliset ongelmat raskausaikana ovat lisääntyvä työ ja haaste terveydenhuollolle. Hyvinkään sairaalan HALSO-poliklinikalla lisääntynyt tarve on näkynyt konkreettisesti potilasmäärän tuplaantumisena viidessä vuodessa. Vuonna 2017 Hyvinkään HALSO-poliklinikalla hoidettiin 73 odottavaa äitiä ja poliklinikkakäyntejä oli yhteensä 235. Vastataksemme lisääntyneeseen potilasmäärään ja hoidontarpeeseen sekä parantaaksemme kuntayhteistyötä ja ennen kaikkea päihdeäitien ja vauvojen hoitoa, uudistimme vuoden 2017 aikana Hyvinkään HALSO-hoitoketjun. Uuden hoitoprosessin myötä poistettiin päällekkäisyyksiä ja selkeytettiin hoito-ohjeita ja käytäntöjä. Esimerkiksi kätilön ja sosiaalityöntekijän tekemä yhteinen haastattelulomake ja alkuhaastattelu ovat olleet selkeä parannus käytännöissä niin hoitotiimin kuin potilaiden kannalta. Olennaisena osana hankkeeseen kuuluu tiedon ja hoitokäytäntöjen jalkauttaminen perusterveydenhuoltoon ja samalla yhteistyön sujuvuuden parantaminen. Marraskuussa 2017 järjestimme alueellisen HALSO-aiheisen koulutusiltapäivän jäsenkuntien neuvolatyöntekijöille. Koulutuksessa käytiin läpi HALSO-hoitopolkua ja kuultiin lastenlääkärin luento päihteiden sikiövaikutuksista, lisäksi puhujiksi saatiin ensikodin työntekijä sekä kokemusasiantuntija. Vuoden 2018 aikana pitkäaikainen HALSO-kätilömme Leena Wahlroos ja sosiaalityöntekijämme Tiina Toiminen ovat kiertäneet työparina jäsenkunnissa puhumassa HALSO-äitien ja -perheiden hoitamisesta. Vastaanotto on ollut innostunutta ja keskustelua on syntynyt paljon. Tässä potilasryhmässä sote-ajattelu ja -työskentely on selvästi jo käynnistynyt! Tuki, luottamus ja arvostus tärkeää Raskaudenaikaiset päihdeja psykososiaaliset ongelmat ovat vahvasti toisiinsa nivoutuva kokonaisuus, jossa on hahmotettaMahdollisuudella tukea äitiä ja perhettä raskausaikana on kauaskantoisia vaikutuksia LIN1801_4-16.indd 13 6.6.2018 11:58:30
14 Linkki 1 | 2018 HALSO-työryhmä va riskit vauvan terveydelle ja kehitykselle suoran sikiöaikaisen päihdealtistuksen osalta, mutta myös sosiaaliset lapsen kehitykseen ja turvallisuuteen vaikuttavat seikat. Työtä tehdään moniammatillisesti erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä. Sairaalassamme toimii HALSO-työryhmä, jonka ytimessä työskentelee HALSO-poliklinikan lääkäri ja kätilö sekä sairaalan sosiaalityöntekijä. Moniammatillisessa työryhmässä toimii myös lastenlääkäri ja lasten sairaanhoitaja, lisäksi konsulttina toimii päihdepsykiatri. Vauvojen ja perheiden seuranta jatkuu raskauden jälkeen lasten kehitysseurantapoliklinikalla, jossa seurataan vauvan normaalia kehitystä ja varhaisen vuorovaikutuksen kehittymistä. HALSO-poliklinikka toimii tiiviissä yhteistyössä kunnan toimijoihin, esimerkiksi neuvolan terveydenhoitajaan, kunnan sosiaalityöntekijään ja muihin mahdollisiin hoitotahoihin, kuten mielenterveyspalveluihin. Tiedonkulku on oleellista ja välttämätöntä, jotta hoito ja hoitoonohjaus sekä tukitoimet voidaan suunnitella asianmukaisesti. Verkostoneuvotteluja, joissa yhdessä kunnan työntekijöiden kanssa suunnitellaan perheelle tukitoimia, järjestettiin Hyvinkäällä vuonna 2017 seitsemälletoista odottajalle. Raskausaika on risteysalue naisen elämässä. HALSO-poliklinikalla pääsemme kulkemaan tätä muutaman kuukauden matkaa yhdessä odottajan kanssa. Tavoitteena on löytää oikeat polut vauvan ja perheen parhaaksi. Luottamuksellisen hoitosuhteen luominen on HALSO-poliklinikalla tärkeää. Se perustuu odottajan arvostukseen tulevana äitinä sekä hoidon jatkuvuuteen. Mahdollisuudella tukea äitiä ja perhettä raskausaikana on kauaskantoisia vaikutuksia. Tästä ammennamme suolan ja motivaation työhömme. Voidaan todeta, että hoito on ollut kustannusvaikuttavaa, mikäli raskaudenaikaisen hoidon avulla pystymme vähentämään tulevan lapsen ja tämän perheen päihdeja psykososiaalisia ongelmia ja sairastavuutta. LIN1801_4-16.indd 14 6.6.2018 11:58:32
1 | 2018 Linkki 15 TEKSTI: Tapio Väyrynen, osastonylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset tulosyksikkö KUVA: Mostphotos Useimmat virtsankarkailun nauhaleikkaukset (TVT) tehdään Hyvinkäällä polikliinisesti Ponnistustyyppisen virtsankarkailun leikkaushoidon perusmenetelmä on vuosituhannen vaihteesta saakka ollut mini-invasiivinen (vähän kajoava) nauhaleikkaus, jossa pienestä emättimen etuseinän alaosaan tehdystä viillosta viedään erikoisinstrumentin avulla virtsaputken molemmin puolin nauha, joka muodostaa virtsaputken alle tukea antavan lenkin. N auha on valmistettu sulamattomasta kudosystävällisestä verkkomateriaalista (suurireikäinen polypropyleeni). Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa kahdesta syystä: 1) turvallisuus kipu varoittaa, jos ollaan eksymässä suunnitellun leikkausreitin ulkopuolelle. 2) nauhan oikea kireys arvioidaan yhteistyössä potilaan kanssa – potilaan rakko täytetään ja nauhaa kiristetään niin, että kovalla yskäisyllä pari tippaa pääsee karkaamaan. Näin varmistutaan siitä, ettei nauha jää liian kireälle, mikä on paljon todennäköisempi ongelma kuin liian löysälle jäävä nauha. Potilaat kotiutuvat lähes poikkeuksetta päiväkirurgisesti jo toimenpidepäivänä. Tärkein ensivaiheen seurantakohde leikkauksen jälkeen on rakon tyhjenemisen seuranta, koska ei haluta ottaa riskiä, että virtsankulkuun tulee kotona täystoppi ja rakko pääsee ylivenyttymään. Suomalaiset naiset ovat olleet ennakkoluulottomia paikallispuudutuksessa tehtävää toimenpidettä kohtaan ja ymmärtäneet paikallispuudutuksen edut myös nopean toipumisen kannalta. Hyvinkään sairaalassa tehdään 50-70 virtsankarkailun nuhaleikkausta vuosittain. Alkuperäisessä TVT-leikkauksessa nauha viedään häpyluun takapintaa pitkin häpykukkulalle. Sittemmin on kehitetty myös tekniikka, jossa nauha viedään iholle nivustaipeen seutuun. Jälkimmäinen tekniikka on helpompi oppia, mutta alkuperäistekniikka soveltuu paremmin joihinkin harvinaisiin tapauksiin. Käytännössä tulokset ja komplikaatiot ovat tutkimusten mukaan yhtä hyviä kummallakin menetelmällä. Komplikaatioprofiili eroaa hieman, mutta tällä ei ole käytännön kannalta suurta merkitystä. Hyvinkäällä olemme käyttäneet pelkästään alkuperäistä TVT-tekniikkaa. Koska toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa, eikä vaadi anestesialääkärin paikallaoloa, on luonnollista, että on ryhdytty miettimään toimenpiteen tekemistä polikliinisesti. Näin järjestyy paremmin leikkaussaliaikaa vaativammille toimenpiteille ja syntyy myös kustannussäästöjä. Suomessa polikliiniset nauhaleikkaukset aloitettiin HYKSin Naistensairaalassa jo muutama vuosi sitten. Hyvinkäällä kesti aikansa, ennen kuin saimme ratkaistuksi henkilökunta-, tila-, ja välineongelmat. Lisäksi piti suunnitella hoitajaresurssi, joka kattaa sekä itse toimenpiteen että jälkiseurannan, mikä tarkoittaa kolmea hoitajaa toimenpiteen aikana ja yhtä jälkiseurannassa. Tutustumiskäynneillä HYKSin Naistensairaalaan ja Kanta-Hämeen keskussairaalaan saimme vinkkejä siihen, miten asiat kannattaa käytännössä järjestää. Anestesiayksiköstämme saimme arvokasta perehdytystä hoitajille leikkauksen aikaiseen valvontaan ja aseptiikkaan liittyvissä asioissa. Toiminta aloitettiin Hyvinkäällä maaliskuussa 2017. Siitä alkaen toimenpiteitä on tehty kaksi joka toinen tiistaiaamu, lukuun ottamatta kesälomakautta. Enempää emme ole katsoneet järkeväksi tehdä kerralla, jotta kotiutusprosessi saadaan toimimaan. Jotta alkuvaiheen takapakeilta vältyttäisiin, ei polikliiniseen toimenpiteeseen ole ohjelmoitu merkittävistä perussairauksista kärsiviä, tavanomaista pelokkaampia tai painoindeksiltään yli 32 potilaita. Työelämässä olevat saavat sairauslomaa kuusi päivää eli ovat lähes poikkeuksetta työkykyisiä seuraavana maanantaina. Koska kyseessä on uusi toimintamuoto, olemme laaduntarkkailumielessä halunneet seurata toiminnan tuloksellisuutta ja mahdollisia komplikaatioita. Toimenpiteen LIN1801_4-16.indd 15 6.6.2018 11:58:32
16 Linkki 1 | 2018 yhteydessä täytetään tiedonkeruulomake ja kotiin potilaat saavat seurantalomakkeen ja palautuskuoren palauttaakseen sen täytettynä kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta. Jatkossa esitettävät tulokset perustuvat vuoden 2017 aikana leikattujen potilaiden tietoihin. Vuonna 2017 Hyvinkään sairaalassa tehtiin 32 polikliinistä TVT-leikkausta. Leikkaussalissa vastaavia toimenpiteitä tehtiin 26. Leikkauksen suorittaminen poliklinikalla ei ole meille itsetarkoitus, vaan poliklinikalle ohjelmoituja potilaita voidaan kutsua leikkaussaliin, jos sinne paikka vapautuu nopeammalla aikataululla. Tärkeintä on, että potilas pääsee mahdollisimman nopeasti hoitoon. Leikkaukset ovat sujuneet hyvin. Alkuvaiheessa mukana ollut anestesiayksikön hoitaja voitiin vapauttaa omiin tehtäviinsä melko nopeasti, kun riittävä omakohtainen kokemus oli saavutettu ja alkuvaiheen jännitys toimenpiteiden sujumisesta lauennut. Potilaiden ikä vaihteli välillä 38-77 vuotta. Varsinaisen toimenpiteen kesto on ollut keskimäärin 31 ja pisimmillään 39 minuuttia. Kipua arvioitiin asteikolla 0-10 ja vain viisi potilasta ilmoitti kovimman hetkellisen kivun voimakkaammaksi kuin 5/10. Potilaat erittäin tyytyväisiä Toimenpidepäivän polikliinisiin tapahtumiin potilaat olivat erittäin tyytyväisiä. Matalin tyytyväisyysarvio oli 8/10 ja 62,5 % potilaista antoi tyytyväisyyslukemaksi täyden kympin. Kolmen kuukauden kuluttua saimme palautteen kaikilta potilailta. Kiitettävän arvion 9-10/10 kokonaistuloksesta antoi 69 % potilaista. Vähintään hyvänä 7-10/10 tulosta piti 84 % potilaista. Ottaen huomioon, että arvio koskee kaikkia virtsaamistoimintoihin liittyviä oireita eikä pelkästään ponnistustyyppistä virtsan karkaamista, voidaan tuloksia pitää hyvinä ja ennakko-odotusten mukaisina. Kaikille potilaille kerrotaan etukäteen, että aivan sataprosenttisiin tuloksiin ei tälläkään menetelmällä valitettavasti päästä. Kaikkiin leikkaustoimenpiteisiin liittyy myös haittatapahtumia, emmekä ole niiltä kokonaan välttyneet poliklinikallakaan. Toiminta alkoi siinä mielessä epäonnisissa merkeissä, että heti ensimmäinen potilas sai uusintaleikkausta vaatineen verenpurkauman leikkausalueelle. Kyseessä on harvinainen, mutta mahdollinen komplikaatio, jonka esiintyvyys on alle 1 %. Toinenkin verenpurkauma seurannassa havaittiin, mutta se oli merkittävästi pienempi ja vähäoireisempi, joskin ilmeisesti jonkin verran pitkitti toipumista. Yksi loppuvuodesta leikattu potilas joutui rakon tyhjentämisvaikeuksien vuoksi turvautumaan itsekatetrointeihin ainakin kolmen kuukauden ajan. Tämäkin on hyvin harvinainen komplikaatio käyttämällämme tekniikalla. Nauhan katkaisemista on harkittu, mutta koska siihen liittyy 50 %:n mahdollisuus virtsankarkailun uusiutumisesta, on potilas toistaiseksi mieluummin halunnut siitä pidättäytyä. Odottamattominta oli se, että peräti 7 potilasta ilmoitti saaneensa avohoidossa antibioottikuurin virtsatieinfektioon kolmen kuukauden sisällä leikkauksesta ja kolmella tulehdus oli vielä toistunut. Meillä ei ole tietoa siitä, onko nämä tulehdukset kaikki varmistettu asianmukaisin virtsanäyttein, vai onko hoito aloitettu pelkästään rakkotulehduksen oireiksi sopivien ärsytysoireiden perusteella, joita saattaa alkuvaiheessa ilmetä muutenkin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että TVT-leikkausten tulokset polikliinisesti tehtynä vastaavat aiempia kokemuksia leikkaussalissa päiväkirurgisesti tehdyistä toimenpiteistä ja itse toimenpiteeseen potilaat ovat erittäin tyytyväisiä. Pienen alkuvaiheen otoksen perusteella komplikaatioiden esiintyvyydestä ei voi tehdä luotettavia päätelmiä, mutta leikkauksen jälkeisiin virtsatietulehduksiin pitää kiinnittää erityistä huomiota ja muiden komplikaatioiden esiintyvyyttä seurata aktiivisesti. On arvokasta, jos pystymme antamaan potilaille omakohtaista tietoa toimintamme laadusta. Sairaalan kannalta leikkaussalin resursseja vapautuu vaativammalle kirurgialle, ja HYKSin laskelmien mukaan toiminnalla saavutetaan huomattava kustannussäästö. LIN1801_4-16.indd 16 6.6.2018 11:58:33
1 | 2018 Linkki 17 H yvinkään sairaanhoitoalueen psykiatrinen osastotoiminta on sadan vuoden ajan sijainnut Kellokosken sairaalassa. Kellokoski tunnetaan koko Suomessa – ja vähän ulkomaillakin. Tunnetaan Prinsessa, tunnetaan Kellokoskella tehtyä tiedettä ja monet meistä tunnistavat Kellokosken oman ainutlaatuisen tunnelman. Psykiatrinen tieto on vuosien myötä lisääntynyt, hoidot parantuneet ja hyvät käytänteet muuttuneet. Nyt tiedämme, että psykiatristen osastojen on suotavaa sijaita somaattisen sairaalan yhteydessä, osastohoidot ovat lyhentyneet ja niiden sisältö on muuttunut. Kellokosken sairaala on tyhjenemässä, toiminnot yksi toisensa jälkeen siirtyvät uusiin tiloihin. Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatrian toimintoja siirtyy Hyvinkään sairaalanmäen H-rakennukseen kahdessa vaiheessa. Marraskuun 2018 alussa H-rakennuksen II kerrokseen siirtyvät osa Nurmijärven mielialapoliklinikasta, Hyvinkään mielialapoliklinikka, Hyvinkään päiväosasto (HPO), Tehostetun avohoidon yksikkö (TAY), Yleissairaalapsykiatria (YPS) ja psykiatrian hallinto. Yhteenlaskettu henkilöstömäärä on noin 70 henkilöä. Sairaanhoitoalueen psykiatrian osastotoiminta (osastot 1 ja 2) sekä varahenkilöstö ja vahtimestarit siirtyvät 3.1.2019 alkaen IV kerrokseen. Osastotoiminta muuttuu kahdesta erillisestä osastosta yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Yhteenlaskettu henkilöstömäärä on noin 60 henkilöä. Maailma muuttuu, psykiatria muuttaa ja toiminnatkin muuttuvat, mutta kohti parempaa. TEKSTI: Heikki Korkeila, Hyvinkään uudisrakennushankkeen psykiatrian yhteyshenkilö KUVA: Sanna Puro IRMA -hanke Innovatiivinen, Rohkea, Moderni ja Avoin psykiatrinen hoito Hyvinkään sairaanhoitoalueella Siirtyminen Kellokoskelta ja alueellisista toimispisteistä osaksi isompaa ja keskitettyä kokonaisuutta merkitsee huomattavaa toimintaympäristön muutosta. Psykiatrian toimintojen siirtyminen Hyvinkään sairaalanmäelle uudisrakennuksen II ja IV kerroksiin nähdään mahdollisuutena entistä tiiviimmän yhteistyön rakentamiseen eri toimijoiden kanssa. Tähän asti Hyvinkään sairaalassa psykiatrian läsnäolo on näyttäytynyt lähinnä yleissairaalapsykiatrian antamina konsultaatioina sekä tehostetun avohoidon yksikön tiiviinä yhteistyönä päivystyksen kanssa. Psykiatrian toimintojen yhteensovittamiseksi osaksi Hyvinkään sairaalan kokonaisuutta on käynnistetty IRMAhanke, jossa psykiatrinen hoito määritellään avohoidossa tapahtuvaksi ja sairaalahoito nähdään poikkeamana hoidon prosessista. IRMA-hankkeessa tavoitteet jakautuvat karkeasti kahteen osa-alueeseen: muuttoon mennessä toteutuviin ja pitkän aikavälin taLIN1801_17-25.indd 17 6.6.2018 11:59:07
18 Linkki 1 | 2018 TEKSTI: osastonhoitaja Erja Räfstén, operatiiviset poliklinikat ja osastonhoitaja Tiina Kuronen, endoskopian poliklinikka ja dialyysi KUVA: Anne Ikäläinen Takaisinsoittojärjestelmä käyttöön operatiivisilla poliklinikoilla Hyvinkään sairaalan operatiivisilla poliklinikoilla; korva-, nenäja kurkkutautien-, kirurgianja endoskopian poliklinikalla on otettu käyttöön takaisinsoittokäytäntö 16. marraskuuta 2017. Puhelimessa sairaanhoitaja Mari Koskela korva-, nenäja kurkkutautien poliklinikalla. voitteisiin. Muuttoon mennessä toteutuvia tavoitteita ovat nykyisten olemassa olevien toimintamallien ja prosessien uudelleen arviointi ja suunnittelu sekä osastoettä poliklinikka toiminnoissa. Näiden lisäksi ollaan aloitettu tiivis yhteistyö Hyvinkään sairaalamäen muiden toimijoiden kanssa. Esimerkkinä tästä on Hyvinkää Akuutin ja psykiatrian päivystysajan yhteinen prosessikuvaus, jonka tavoitteena on selkiyttää eri toimijoiden rooleja sekä kuvata potilaan kulkua eri tilanteissa. Potilaan hoitoprosessit avohoitopainotteiseksi IRMA-hankkeen pitkäaikaisina tavoitteina ovat esimerkiksi potilaan hoitoprosessien rakentaminen eri toimijoiden kanssa siten, että palvelut rakentuvat yhä enemmän avohoitopainotteiseksi. Tällä pyritään vähentämään psykiatrisiin häiriöihin liittyvää stigmatisointia sekä tukemaan potilaan itsemääräämisoikeutta ja toimintakykyä. Tämä edellyttää toimivien, rajat ylittävien hoitoketjujen rakentamista yhdessä eri erikoisalojen ja perusterveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteena on luoda yhteisiä palvelukokonaisuuksia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken. IRMA-hankkeessa henkilöstön osallistamista on pyritty lisäämään keskeisiin toimintoihin liittyvien työryhmien kautta sekä kuukausittain pidettävillä henkilöstöinfoilla. Näiden lisäksi henkilöstö osallistuu eri toimijoiden kanssa käytäviin yhteistä toimintaa koskeviin kokouksiin. IRMA -hankkeen etenemistä on mahdollista seurata myös oman intranet -sivuston kautta: Organisaatio / Hyvinkään sairaanhoitoalue / Kotisivut / IRMA LIN1801_17-25.indd 18 6.6.2018 11:59:09
1 | 2018 Linkki 19 TEKSTI: osastonhoitaja Erja Räfstén, operatiiviset poliklinikat ja osastonhoitaja Tiina Kuronen, endoskopian poliklinikka ja dialyysi KUVA: Anne Ikäläinen P otilaat eivät enää joudu jonottamaan puhelimessa soittaessaan poliklinikalle. Uudessa toimintatavassa potilaat soittavat yhteen numeroon, josta tarjoutuu kaksi valintaa. Ensin valitaan oikea poliklinikka ja sen jälkeen soiton aihe eli ajanvarausta, hoitoa tai lähetettä koskeva asia. Potilaalle soitetaan takaisin samana päivänä klo 17 mennessä. Kiireelliset ja niin sanotut virkapuhelut puhelinvaihde yhdistää numeroihin, jotka on nimetty erikseen juuri tätä tarkoitusta varten. Tunnelmia ennen käyttöönottoa Käyttöönotto tapahtui melko nopealla aikataululla. Ennen käyttöönottoa henkilöstöä huoletti erityisesti, miten kaikkiin puheluihin ehditään vastata, osataanko vastata kaikkiin kysymyksiin tai miten toimitaan, jos asia ei koske omaa aluetta ja poliklinikkaa. Myös lupaus soittaa potilaalle saman päivän aikana klo 17 mennessä askarrutti mieliä: venyykö päivä pitkäksi tai mitä tehdään, jos potilas ei vastaakaan puhelimeen takaisin soitettaessa. Miten sitten kävikään Työvuorosuunnittelussa varauduttiin alkuvaiheessa kahden hoitajan työpanokseen klo 17 saakka, mutta pian huomattiin, että puhelut ehditäänkin hoitaa entisen työajan puitteissa. Puhelimeen vastataan joko päiväohjelman mukaan omalla vuorolla tai silloin kun siihen tarjoutuu tilaisuus ja muut työt sen sallivat. Jos potilaan kysymyksiin ei osata heti vastata, asiaa selvitetään ja potilaaseen otetaan yhteyttä myöhemmin joko puhelimitse tai kirjeitse. Potilaan ei näin ollen tarvitse soittaa uudelleen saman asian takia. Potilaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä, koska heidän ei tarvitse jonottaa eikä soittaa moneen kertaan. Tavoitettavuus parani huomattavasti. Hyvänä koettiin myös se, että kaikki puhelut nauhoitetaan. Jos potilas ei vastaa heti puheluun tai puhelin on varattu, järjestelmä tarjoaa samaa numeroa kaksi kertaa. Poliklinikoiden henkilökunta on ollut erittäin tyytyväisiä uuteen toimintaan ja järjestelmän käyttö on ollut helppo oppia. Takaisinsoitto antaa työrauhan ja mahdollisuuden hoitaa puheluita paremmin soveltuvana ajankohtana. Koko poliklinikalle on tullut rauhallinen ja kiireetön vaikutelma, kun jatkuvaa puhelimen pirinää ei ole enää kuulunut. Takaisinsoittojärjestelmää ollaan seuraavaksi laajentamassa osaan medisiinisten erikoisalojen poliklinikoita ja sen suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Erittäin hyväksi todettu ja niin tätä päivää! Henkilökunnan kommentteja • Suosittelenehdottomasti!Puhelutkohdistuvatvalikonmukaanjosuoraanoikeantakaisinsoittopyynnönalle(ajanvaraus,hoidollisetjalähetteet).Työrauhaontaattu,kunpuhelineipirise8tuntia. • Soittopyyntöjäkiikutetaanvälilläpuolinjatoisinpoliklinikoiden(kirurgia-endoskopia-KNK)välillälähinnäsiitäsyystä,ettäpotilaat eivätoleosanneettehdäoikeaavalintaaalanumeroista,muttatällehäneivoimitään.Yhteistyöpoliklinikoidenvälilläontoiminut hyvin.Erittäinhyväksitodettujaniintätäpäivää! • Potilaidenasiatvoihoitaarauhassaloppuunastiilmanhäiriötekijöitäjatarvittaessaonmahdollistatehdävälillämyösmuitatöitä, muunmuassaollaapukäsinätoisillekollegoilletutkimushuoneissa. • Potilaatovattyytyväisiä,kunsaavatasiansakuulluksijahoidetuksi,eivätkäasiatjäähoitamattatairoikkumaan. • Toimiessaantakaisinsoittojärjestelmävapauttaahoitajatjasihteeritpuhelintunnistajamahdollistaasoittojentekemisenmuiden töidenohessa. • Potilaspalautettatakaisinsoittopalvelustaenolejuurikaansaanut.Useinpotilaatovattyytyväisiä,kunheidänsoittopyyntöönsä vastataankohtalaisennopeasti,pääsääntöisesti2tunninkuluessasoitosta. • Mielestänitakaisinsoittopalveluontoiminuthyvin.Suosittelenlämpimästimuillekinajanvarauspoliklinikoille. • Minullaonpelkästäänpositiivistasanottavaatästäsysteemistäjaonsatakertaaparempikuinennen.Lisäksijärjestelmästänäkee,kukaonsoittanut(numero)jamihinaikaan.Jospotilaseivastaatakaisinsoitettaessa,puhelujäämuistiinjapalautuujonoon.Ennemmintaimyöhemminpotilassaaasiansahoidettua,eikätarvitsejäädämiettimäänasiaa. LIN1801_17-25.indd 19 6.6.2018 11:59:09
20 Linkki 1 | 2018 TEKSTI: Päivi Mella, koulutussuunnittelija, Heli Vänskä, sairaanhoitaja opiskelijavastaava kirurgian osasto 4B KUVA: Anne Ikäläinen Terveysalan opiskelijoiden harjoittelun kehittämishanke – opiskelijamoduuli kirurgian osastolla Kirurgian osastolla on pilotoitu uudenlaista tapaa terveysalan opiskelijoiden harjoittelun toteutuksessa. Opiskelijamoduulissa opiskelijat osallistuvat ryhmänä etukäteen sovittujen potilaiden kokonaisvaltaiseen hoitoon osana moniammatillista tiimiä. Opiskelijamoduulissa vastuuohjaaja tai -pari vastaa sekä potilaiden hyvästä hoidosta että opiskelijoiden oppimisesta. T erveydenhuollon yksiköissä tapahtuva harjoittelu muodostaa merkittävän osan terveysalan opiskelijoiden koulutuksesta. HUSin ja ammattikorkeakoulujen sopimuksen mukaisesti harjoitteluyksiköiden tehtävänä on toteuttaa ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmiin sisältyvä ohjattu harjoittelu ja varmistaa harjoittelun laatu (HUS ja AMK sopimus terveysalan opiskelijoiden ohjatusta harjoittelusta 2015). Onnistunut harjoittelu on yksi tärkeä tekijä, joka tukee opiskelijan siirtymistä työelämään valmistuneen hoitajan rooliin ja ammattiin sitoutumiseen. Ohjauksen on todettu vaikuttavan opiskelijan käsityksiin työyksiköstä ja sairaalasta työnantajana (Meretoja ym. 2006b). Harjoittelujaksot ovat siis tärkeä kanava uusien työntekijöiden rekrytoinnissa. Huoli työntekijöiden saatavuudesta on aiheellinen, sillä kyselytutkimusten mukaan, useampi kuin joka neljäs (26–37 %) suomalaisista nuorista sairaanhoitajista on ilmaissut aikomusta lähteä ammatistaan (Flinkman 2014). Harjoittelupaikkojen saatavuus on ollut haastavaa paitsi koko HUS:ssa myös valtakunnallisesti, johtuen muun muassa sosiaalija terveysalan opiskelijoiden sisäänottomäärien lisäämisestä. Harjoittelupaikkoja ei kuitenkaan voi lisätä ilman, että otetaan kantaa myös harjoittelun laatuun ja ohjaajien resursseihin toteuttaa opiskelijaohjausta potilastyön ohessa. Hyvinkään sairaanhoitoalueella on selvitetty sekä harjoittelupaikkojen saatavuutta Hyvinkään ja Kellokosken sairaaloiden yksiköissä että keinoja lisätä harjoittelupaikkoja. Selvitystyön pohjalta on lähdetty edistämään opiskelijamoduuli -harjoittelumallia, soveltaen Ruotsin Karoliinisen yliopistosairaalan opiskelijamoduulin (Manninen 2014) ja HYKSin ja OYSin moduuliharjoittelun mukaista harjoittelua. Lähtökohtana moduuliharjoittelussa on uudenlaisen ohjauksen toteuttaminen, jolla voidaan edistää opiskelijoiden itseohjautuvuutta, aktiivisuutta ja päätöksentekokykyä, sekä helpottaa opiskelijoiden siirtymistä opiskelijan roolista sairaanhoitajan rooliin (Koota, Kukkonen& Suikkala 2016). Opiskelijamoduulin pilotti kirurgian osastolla Hyvinkään sairaalan kirurgian osasto 4B lähti syksyllä 2017 pilotoimaan opiskelijamoduulia ja keväällä 2018 toteutettiin toinen opiskelijamoduulimallin mukainen harjoittelujakso. Opiskelijamoduulissa opiskelijoita ohjattiin ryhmänä ennalta sovitussa 4 hengen potilashuoneessa. Opiskelijamoduuliin otettiin kuusi (6) sairaanhoitajaopiskelijaa, jotka suorittavat peruskirurgian harjoittelujaksoa. Opiskelijat varasivat paikat Laurean opettajan kautta. Harjoittelun kesto oli 6 viikkoa, ja opiskelijoiden tuli sitoutua harjoittelun aloitukseen samanaikaisesti. Ohjaajina toimivat vastuuohjaajapari. Opiskelijoiden perehdytys oli tarkoin etukäteen suunniteltu. Opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat potilaiden hoitoa hyödyntäen toinen toistensa tietoja ja taitoja, pyrkien ensin yhdessä ratkomaan eteen tulleita tilanteita ohjaajan varmistaessa potilasturvallisuuden ohjaamalla ja tukemalla opiskelijoita. Moduuliharjoittelun pedagoginen raami perustuu asiakasja potilaslähtöisyyLIN1801_17-25.indd 20 6.6.2018 11:59:09
1 | 2018 Linkki 21 teen. Opiskelijamoduuli -toiminatamallin mukaisella harjoittelulla on tavoitteena tukea opiskelijaa saamaan kokonaiskuva hoitotyöstä, keskeisistä tehtävistä ja oman ammatillisen roolin löytämistä. Opiskelijat toimivat aktiivisena, moniammatillisen tiimin jäsenenä. (Manninen 2014). Tasapainoilu potilashoidon ja opiskelijaohjauksen välillä ohjaajan haasteena Opiskelijamoduuli -harjoittelumalli mahdollistaa ohjausresurssin tehokkaan käytön (Koota ym. 2016), kun siirrytään opiskelija-ohjaaja parityöskentelystä ryhmäohjaukseen, jossa yksi ohjaaja ohjaa kahta tai kolmea opiskelijaa työvuoron aikana. Moduuliharjoittelu haastaa ohjaajan ohjaustaidot aivan uudelle tasolle. Opiskelijoiden ohjaus on niin intensiivistä koko harjoittelujakson aikana, että ei voi kuvitella vastaavansa muiden kuin moduulipotilaiden hoidosta. Kaikkiin tilanteisiin ei ryhmäohjaus sovellu ja opiskelijoiden vastaanottokyky ja oppimisherkkyys pitää huomioida, jolloin ohjauskertoja saattoi samasta asiasta olla juuri niin paljon kuin opiskelijoita. Positiivisena voimavarana oppimisessa käytettiin toisen opiskelijan ohjausta, esimerkiksi ultraääni residuaalimittarin käytön oppimista ohjasi toinen opiskelija toiselle sitä mukaan kun asia oli hallinnassa. Moduuliharjoittelun alkuvaiheessa on tärkeää huomioida ryhmän tiimiytyminen. Ryhmässä keskusteltiin ryhmäytymisestä, tiimityöskentelystä ja kollegiaalisuudesta. Moduuliohjaus on suureksi eduksi opiskelijoille verrattuna vanhaan malliin. Niitä kädentaitoja, joita opiskelijat niin innokkaana haluavat harjoitella, tulee vähemmän per opiskelija, mutta kaikki muu mitä harjoittelu antaa on paljon enemmän. Moduuliharjoittelussa opiskelijat ovat vastuussa paitsi omasta, myös toistensa oppimisesta Opiskelijat ovat hyvin sisäistäneet muuttuneen opiskelijan roolin verrattuna yksilöharjoitteluun ja kaikki ovat olleet tyytyväisiä, kun ovat päässeet juuri tähän harjoittelumuotoon. Erityisesti sairaanhoitajan rooliin kasvaminen ja potilaan kokonaishoidosta vastaaminen mahdollistuu tässä paremmin. Ennakkokäsitykset siitä, että ”oppimista ei olisi riittävästi, kun potilasaineisto on niin suppea ja potilaita vähän” karisi opiskelijoilta noin puolessa välissä harjoittelua. Opiskelijat onnistuivat tavoitteessa eli ymmärrys potilaan kokonaisvaltaisesta hoidosta laajeni, sairaanhoitajan työnkuva ja vastuu konkretisoituivat ja oma ammatillinen kasvu kehittyi aimo harppauksen. Opettajien saaminen arviointiin oli vaikeaa. Puhelinarvioinnit tuntuvat olevan ainoa tapa toteuttaa välija loppuarvioinnit. Opiskelijat ovat itse olleet yhteydessä opettajiin koulun sähköpostin kautta. Moduuliharjoitteluohjaus kyllä kieltämättä tuntuu välillä siltä, kuin olisi itse ”opettaja käytännön kentällä” tiimitaitojen, ryhmäytymisen, reflektoinnin ja vertaisarvionnin osalta, mutta olemme tehneet niin kuin parhaaksemme näemme. Jokaisesta moduulista oppii itse ”kantapään kautta” näitä taitoja. Lähteet: Flinkman, M. 2014. Young registered nurses’ intent to leave the profession in Finland a mixed-method study. Department of Nursing Science, Faculty of Medicine, University of Turku, Finland.Annales Universitatis Turkuensis, Painosalama Oy, Turku 2014 HUS ja AMK sopimus terveysalan opiskelijoiden ohjatusta harjoittelusta 2015 Koota, E., Kukkonen, P. & Suikkala, A. 2016. Pro terveys 4, 10-11. Manninen, K. 2014. Experiencing authenticity – the core of student learning in clinical practice. Thesis for doctoral degree. Karoliniska institutet.Stockholm 2014. Sairaanhoitaja, opiskelijavastaava Heli Vänskä kirurgian osasto 4B:llä. LIN1801_17-25.indd 21 6.6.2018 11:59:11
22 Linkki 1 | 2018 TEKSTI: Päivi Mella, koulutussuunnittelija Hyvinkään sairaanhoitoalue KUVA: Anne Ikäläinen SIMULAATIOKESKUS – Uudet koulutustilat Hyvinkään sairaalassa Simulaatiokeskuksen koulutustila on vihdoin valmistunut. Työpaikkakoulutus, johon liittyy toiminnallista osuutta, kuten simulaatio-opetus, kliinisten taitojen työpajat, hätätilatoiminnan hallinta, elvytys-, väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisy ja turvallinen hoitosekä siirtoergonomiakoulutus saadaan nyt järjestettyä asianmukaisissa tiloissa. Hyvinkää Akuutti tulosyksikön koulutuspäivä simulaatiokeskuksessa. LIN1801_17-25.indd 22 6.6.2018 11:59:13
1 | 2018 Linkki 23 Uusien tilojen Avoimet ovet -iltapäivä 28.8.2018. Miksi Simulaatiot Simulaatio-oppiminen on potilasturvallisuutta edistävä koulutusmuoto, jossa harjoitellaan paitsi teknisiä taitoja myös tiimityöskentelyä, vuorovaikutusta, päätöksentekoa ja tilannejohtamista. Se mahdollistaa monipuolisten taitojen harjoittelun turvallisessa, käytännön työtä tarkasti jäljittelevässä ympäristössä. Näin saadaan varmuutta ja rutiinia toimia stressaavissa ja kiireisissä potilaan hoitotilanteissa. Harjoitustilanteen jälkeen toteutettava jälkipuintikeskustelu on keskeisin osa simulaatiokoulutusta. Jälkipuinnissa pohditaan opittua ja onnistumisen kokemukset sekä toiminnan kriittiset kohdat, oikeat toimintatavat ja kehittämisalueet. Harjoitustilanteessa videoitua tallennetta voidaan hyödyntää keskustelun tukena. Henkilökunnan koulutuksen simulaatioita ja kliinisten taitojen työpajoja hyödyntäen tulee olla säännöllistä, systemaattista ja tavoitteellista, jolloin erilaiset toimintaa haittaavat tekijät saadaan harjoituksessa esille. Kliinisten taitojen työpaja -koulutus toimii hyvin yksittäisten toimenpiteiden, elvytysharjoitusten ja teknisten taitojen harjoittelussa, esimerkiksi uuden laitteen käyttöönoton koulutuksessa tai harvemmin tehtävien toimenpiteiden taitojen ylläpitämisessä. Tämä lisää potilasturvallisuutta ja vähentää haittatapahtumia. Simulaatiokoulutusta pitävät yksiköiden sairaanhoitajat, kätilöt ja lääkärit, joilla on simulaatio-ohjaajan pätevyys. Työpajojen kouluttajina toimivat yksiköiden kokeneet asiantuntijat, kuten elvytysvastuuhenkilöt ja opetushoitajat. Monimuotoiset muunneltavat tilat Simulaatioharjoittelu on pitkälti keskittynyt akuuttihoidon hätätilanteiden hallintaan. Simulaatio-oppimista voidaan hyödyntää kaikessa sairaalassa tapahtuvassa oppimisessa, esimerkkinä vaikkapa kriisissä olevan perheen haastattelu ja tilannearvio kotikäynnillä. Jotta simulaatiokeskuksessa voidaan järjestää erilaisia simulaatioja muita toiminnallisia koulutuksia, tilat on suunniteltu helposti muunneltaviksi toteutettavan koulutuksen mukaan. Simulaatiokeskuksen koulutustilat sijaitsevat Hyvinkään sairaalan F-siiven Tkerroksessa, vanhan potilasarkiston tiloissa. Tilat ovat varattavissa ja käytettävissä yksiköiden henkilökunnalleen järjestettävään työpaikkakoulutukseen, johon liittyy toiminnallista osuutta. Simulaatiokeskuksen tilat koostuvat ohjaustilasta, josta ohjataan harjoittelutilassa toteutettavaa simulaatiota ja simulaattoreita ja harjoittelutilasta, joka on mahdollista jakaa kahteen eri tilaan sekä neuvotteluhuoneesta. Neuvotteluhuonetta voidaan hyödyntää jälkipuintitilana ja videovälitteisissä koulutuksissa. Tilan varusteluun kuuluu Arctic connect -järjestelmä videoyhteyskoulutuksia varten. Osaaminen vaatii kertausta Työpaikkakoulutusten määrä on lisääntynyt henkilökunnan ammatillisen osaamisen varmistamisessa. Koulutusten järjestäminen omana toimintana tuo säästöjä koulutuskustannuksiin. Myös organisaatiomuutoksiin liittyen henkilökunnan perehdytystä voidaan tehokkaasti järjestää ryhmissä harjoittelemalla tarvittavaa osaamista. Simulaatioissa ja työpajoissa toteutettava koulutus antaa paremmat valmiudet viedä teoria käytännön työhön kuin luento-opetus. Syksyyn on jo suunniteltu muun muassa kivun hoidon koulutusta ja haavapäivän koulutusta simulaatiokeskuksen muunneltaviin tiloihin perinteisen luentokoulutuksen sijaan. Molempiin koulutuksiin suunnitellaan työpajoja, joissa pääsee itse testaamaan ja harjoittelemaan. LIN1801_17-25.indd 23 6.6.2018 11:59:14
24 Linkki 1 | 2018 TEKSTI JA KUVAT: Reetta Kyllönen Luovis ja Pyöreän pöydän taiteilijoiden näyttely Kellokosken sairaalassa Kellokosken sairaalan potilaille ja työtoimintaan osallistuville osoitettu Luova ryhmä eli Luovis kokoontui ajalla 23.2.-23.3.2018 yhteensä viisi kertaa kerran viikossa perjantaisin. Luovista ohjasivat ohjaaja Raija Lipponen, kuntoutusohjaaja Henna Karppinen ja kokemusasiantuntija Reetta Kyllönen. Luova ryhmä kokoontui Kellokosken sairaalan puutarhan aistihuoneessa. L uovis sai jatkoa yhteensä kolme kertaa ja se järjestettiin ajalla 13.4.27.4.2018. Luovis huipentui Pyöreän pöydän taiteilijoiden näyttelyyn Kellokosken sairaalan uuden talon hissiaulassa, jossa esiteltiin kevään tuotoksia ajalla 28.4.-11.5.2018. Luoviksessa harrastettiin kuvataiteita eri muodoissa. Luoviksessa oli muun muassa kaksi valokuvauskertaa, joista yksi oli Kellokosken puutarhalla ja yksi ulkona Kellokosken ruukilla. Lisäksi oli vesivärimaalauskerta ja värityskerta, jolloin väritettiin puuväreillä aikuisten värityskortteja. Luoviksessa oli myös kollaasikerta, jolloin aikakauslehdistä ja tulostetuista valokuvista valittuja kohtia leikattiin ja liimattiin pahville. Kellokosken sairaalan puutarhan aistihuone on hyvin luovuutta ruokkiva ja rentouttava tila. Aistihuone on täynnä kauniita kasveja ja siellä on myös suihkulähde. Se on oikea mindfulness-tila, jossa mieli lepää ja luovuus kukkii. Luoviksessa oli hyvin sitoutuneita vakiokävijöitä ja hyvä ryhmähenki. Taiteen luomisen ohessa keskusteltiin yleisistä kuulumisista ja kuunneltiin lintujen laulua kasetilta. Ryhmäläiset saivat olla vaikuttamassa ryhmäkertojen sisältöön ja he kokivat ryhmän mielekkäänä ja tärkeänä. Luovis huipentui Pyöreän pöydän taiteilijoiden näyttelyyn, jossa esiteltiin kevään tuotoksia. Näyttely pystytettiin viimeisellä ryhmäkerralla Kellokosken sairaalan uuden talon hissiaulaan. Näyttelyn pystyttäKellokosken sairaalan puutarhan aistihuone. LIN1801_17-25.indd 24 6.6.2018 11:59:16
1 | 2018 Linkki 25 misessä olivat ryhmäläiset hienosti mukana. Kahtena kertana otetut valokuvat tulostettiin ja laitettiin myös osaksi näyttelyä. Näyttelyä pystyttäessä sekä Kellokosken sairaalan työntekijät että potilaat antoivat positiivista palautetta näyttelystä. Monet kokivat näyttelyn piristävänä ja sairaalaan väriä tuovana asiana. Näyttelyn paikka valikoitui sillä perusteella, että mahdollisimman moni pääsisi näkemään näyttelyn. Luovista ohjanneet toivovat jatkoa luovalle Reetta Kyllönen, oikeusnotaari, kokemusasiantuntija, vertaisohjaaja, Lapinlahden kuvataidelukion vuosikurssi 2006. Notaaritutkielma: Psyykkisesti sairastuneiden ihmisoikeudet – millaisia vaatimuksia ihmisoikeusinstrumentit asettavat? Lapin yliopisto, oikeustieteiden tiedekunta, kansainvälinen oikeus, 2016 ryhmälle. Luovis ja sitä seurannut Pyöreän pöydän taiteilijoiden näyttely oli ryhmää ohjanneiden ja ennen kaikkea ryhmään osallistuneiden yhteinen matka kuvataiteiden kuntouttavasta näkökulmasta. Pyöreän pöydän taiteilijoiden ottamia valokuvia. LIN1801_17-25.indd 25 6.6.2018 11:59:18
26 Linkki 1 | 2018 AKTIIVISUUSMALLIA Kiljavan sairaalan tapaan TEKSTI: Päivi Flinkman KUVAT: Markku Lempinen, Sami Perttilä ja Karl Vilhjalmsson KILJAVAN SAIRAALAN KUULUMISET Kiljavan Sairaala on Keski-Uudenmaan kuntien ja HUSin omistama alueellinen kuntoutussairaala Nurmijärvellä. L aki työttömyysturvan aktiivimallista tuli voimaan 1.1.2018 ja julkisuudessa sitä on paljon arvosteltu. Kiljavan Sairaalassa käyttöönotetulla aktiivisuusmallilla puolestaan lisätään kuntoutujien aktivoitumista henkilökohtaisilla aktiivisuustehtävillä, jotka ovat ammattihenkilöiden ohjaamia yksilöllisiä lisätehtäviä muun ohjatun yksilö ja ryhmäterapian lisäksi. Kiljavalla vastaavana fysioterapeuttina työskentelevä Kirsti Achrén on kehittänyt yhdessä Attendon kehittämistiimin kanssa uutta toimintamallia. Kiljavan Sairaalassa harjoittelussa ollut fysioterapiaopiskelija Susanne Luoti suunnitteli aktiivisuustaulun opiskelijatyönään. Aktiivisuuteni, esimerkkejä päivittäisestä omatoimisesta harjoittelusta käytävällä olevien jumppaohjeiden mukainen harjoitus verenpaineen mittaus ja kirjaaminen polkulaitteella tehtävät harjoitukset nilkkojen pumppaaminen ja venyttely verensokerin mittaaminen ja insuliinin pistäminen käsijumppaharjoitteiden tekeminen puheterapeutin ohjeiden mukainen harjoittelu Aktiivisuustehtävät ovat kuntoutujan itsenäistä harjoittelua ja tavoitteena on kuntoutujan aktivoituminen ja vastuullisuuden lisääntyminen omasta kuntoutumisesta. Aktiivisuustehtävien ohjaajana voi toimia fysio-, toimintatai puheterapeutti sekä lähitai sairaanhoitaja, Achrén kertoo. Kuntoutuja kirjaa päivittäin tekemänsä harjoitukset aktiivisuustauluun. Edistymistä arvioidaan paitsi yhteistyössä kuntoutujan kanssa, myös viikoittain järjestettävässä moniammatillisessa kuntoutuskokouksessa. Aktiivisuustehtävät ja -taulut on otettu hyvin vastaan Kiljavalla. Kuntoutujat sitoutuvat henkilökohtaisiin aktiivisuustehtäviinsä, tekevät harjoitteet huolella ja kirjaavat ne mielellään. Harjoituksia ja kirjauksia on mahdollista jatkaa kotona ja tarkastella niitä yhdessä esimerkiksi kotihoidon kanssa. Pienin toimin on mahdollista lisätä kuntoutujan vastuuta omasta toimintakyvystään. Kuntoutujien toiminnallisuutta ja osallistumismahdollisuuksia on lisätty myös muilla tavoin. Kaikki kuntoutujat käyvät nykyisin ruokasalissa aamiaisella, lounaalla ja päivällisellä. He valitsevat itse ruokansa ja juomansa linjastossa tarjolla olevista vaihtoehdoista. Tarvittaessa paikalla on avustamassa henkilökuntaa, muun muassa toimintaja fysioterapeutti. Sairaalarakennuksen seitsemännessä kerroksessa sijaitseva virikeohjaus puolestaan tarjoaa monenlaista askartelua, pelejä ja mukavaa yhdessäoloa. Ohjattua ulkoilua järjestetään Kiljavan kauniissa luonnossa ympäri vuoden. Kädentaitoja virikeohjauksessa LIN1801_26-36.indd 26 6.6.2018 12:00:26
1 | 2018 Linkki 27 TEKSTI: Päivi Flinkman KUVAT: Markku Lempinen, Sami Perttilä ja Karl Vilhjalmsson Kiljavanrinteen Kiinteistöt Oy Soteja maakuntauudistuksen lakiluonnoksiin liittyen Kiljavan Sairaala Oy:n omistajat päättivät syksyllä 2017 yhtiön jakautumisesta. 1.1.2018 tapahtuneen jakautumisen seurauksena toimintansa aloitti Kiljavanrinteen Kiinteistöt Oy, joka omistaa ja hallinnoi Sääksjärven rannalla sijaitsevaa, sairaalayhtiön aikaisemmin omistamaa maaja ranta-aluetta. Virkistysalueen käyttöön jakautuminen ei vaikuta, rantasaunat ovat kesällä 2018 myös Hyvinkään sairaanhoitoalueen henkilökunnan käytössä. Kiljavanrinteen Kiinteistöt Oy:n metsäja ranta-aluetta Yhtiökokousterveisiä Kiljavan Sairaala Oy:n liikevaihto vuonna 2017 oli 8,8 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 1 % ja yhtiön tulos kehittyi suotuisasti. Tilikauden voiton määrä vuonna 2017 oli 496 tuhatta euroa kun se edellisenä vuonna oli 478 tuhatta euroa. HUS-kuntayhtymä Asko Saari Hyvinkää Krista Silfverberg Järvenpää Jarmo Anttila, uusi jäsen Mäntsälä Kalevi Heinonen Nurmijärvi Johannes Haapalainen Nurmijärvi Outi Mäkelä, uusi jäsen Tuusula Aarno Järvinen, 4.10.2017 alkaen Tuusula Lilli Salmi, 4.10.2017 alkaen Jakautumisessa perustettujen yhtiöiden ”uusi” Kiljavan Sairaala Oy ja Kiljavanrinteen Kiinteistöt Oy hallitukset ovat toistaiseksi samat. Tuusulan kunnan edustajat vaihtuivat lokakuussa 2017, ja yhtiökokouksissa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Hyvinkään kaupunginjohtaja Jyrki Mattila, varapuheenjohtajana puolestaan toimii Järvenpään sosiaalija terveyspalvelujen vt. palvelualuejohtaja Kristiina Kariniemi-Örmälä. Yhtiöiden hallitusten muut jäsenet ovat: LIN1801_26-36.indd 27 6.6.2018 12:00:27
28 Linkki 1 | 2018 I tse olen sitä mieltä, että me kyllä haluamme kehittää ja kehittyä yhdessä työnantajan kanssa. Mielestäni meillä täällä Hyvinkäällä toimivilla aktiiveilla on kaikilla sellainen ote, että asioiden on mentävä eteenpäin ja se on mahdollistettava myös meidän toimesta. Me pyrimme tuomaan työntekijän äänen asioihin, ja ymmärrettävästi se on toisinaan erilainen kuin työnantajan ääni. Ei se tarkoita sitä, että haluaisimme periaatteesta vastustaa, vaan haluamme tuoda esille oman näkemyksemme ja ratkaista sitten asioita yhdessä. Ay-liike on neuvotteluiden kautta saanut paljon hyvää aikaiseksi valtakunnan tasolla vuosien varrella. Työntekijöiden oikeuksista on pidetty kiinni ja työehtosopimuksiin on saatu kirjauksia, jotka parantavat työntekijän asemaa. Meillä on siis yhteisesti sovittuja asioita, jotka olettaisi ilman muuta toimivan täällä meidänkin alueella. Valitettavasti näin ei aina ole. Silloin tarvitaan luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun apua, jotta yksittäinen työntekijä ei joudu kohtuuttomaan tilanteeseen työnantajan isoa koneistoa vastaan. Nämä toki ovat yksittäisiä tilanteita, joita ikävä kyllä lähiaikoina on ollut enenevässä määrin meilläkin. Toki täytyy rehellisesti sanoa, että kaikesta ay-toiminnasta ei voi olla ylpeäkään. Tarvitaan napakkuutta, mutta turha uhittelu ja jääräpäisyys eivät ole rakentavia tapoja toimia. Rakentavampaa olisi kuunnella vastapuolen mielipidettä ja yrittää selventää omaa kantaansa perustellusti. Tämä piViime aikoina on paljon ollut puhetta ay-liikkeen roolista tämän päivän yhteiskunnassa. Sitä on kritisoitu ja oltu sitä mieltä, että ay-liike on kehityksen jarru ja elää menneessä ajassa. Tässä kirjoituksessani tarkastelen lyhyesti meidän ay-toimijoiden roolia HUS:ssa ja erityisesti Hyvinkään sairaanhoitoalueen näkökulmasta. Ay-toimijoiden rooli nykyisin AY-ASIAA KIRJOITTAJA Sari Arminen Pääluottamusmies Tehy täisi muistaa korkeammalla tasolla, ja myös minun ja muiden aktiivien täällä ruohonjuuritasolla. Yhdessä tehden ja toinen toistamme tukien Me ay-toimijat emme halua vastakkainasettelua. Toivon, että jokainen työntekijä ja esimies voi nähdä meidät voimavarana. Haluamme pääsääntöisesti olla samalla puolella luomassa hyvää työpaikkaa ja työnantajakuvaa. Haluamme kehittää toimintoja yhdessä työnantajan kanssa. Toiveenamme on, että voimme käydä avointa keskustelua vaikeistakin asioista ja päästä niistä eteenpäin. Työntekijöiltä toivomme yhteydenottoja hyvässä ja pahassa. Kuulemme mielellämme, mitä teille kuuluu. Olemme yksi teistä. Mielestäni me eri järjestöjen aktiivit teemme hyvää yhteistyötä keskenämme täällä Hyvinkäällä. Itse ainakin koen, että kuljemme toinen toistamme tukien. Toki meilläkin on välillä asioista erilaisia mielipiteitä, mutta ne kuuluvat asiaan. Tapaamme säännöllisesti ja sen avulla vuorovaikutus ja tietoisuus meneillään olevista asioista on parantunut meidän keskuudessa. Jokaisella järjestöllä on myös jäsenistölle kohdistettua virkistystoimintaa, joka osaltaan luo yhteishenkeä ja voidaan tulkita jonkinlaiseksi tyhy-toiminnaksi. Järjestetään risteilyjä, teatterija konserttiretkiä ja tiedotetaan asioista. Yhteenvetona voisin todeta, että näen meidän ay-aktiivien roolin erittäin tärkeänä tässäkin ajassa. Rooli on muuttunut ja muuttuu jatkossakin. Tällä hetkellä kehittäminen vie lisääntyvän osan työajastamme. Maailma ei kuitenkaan ole vielä täysin oikeudenmukainen ja ihmiset tulkitsevat asioita edelleen eri tavoin, jolloin työsarkaa on edelleen näiden ristiriitojenkin parissa. Näiden pohdintojen kera haluan toivottaa kaikille työniloa ja jaksamista omassa työssänne! LIN1801_26-36.indd 28 6.6.2018 12:00:29
1 | 2018 Linkki 29 Työsuojeluvaltuutetun tehtäväalue on laaja ja haastava. Työ on lakisääteistä toimintaa, johon tekijä valitaan vaaleilla neljäksi vuodeksi kerrallaan. TEKSTI: Sirkka Taivainen KUVAT: Sirkka Taivainen, Mostphotos Hyvinkään sairaanhoitoalueen ESITTELYSSÄ Työsuojeluvaltuutettu Sirkka Taivainen V uoden 2018 alussa valittiin Hyvinkään sairaanhoitoalueelle työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua; Teija Väresmaa päivystyspoliklinikalta ja Hannu Patjas leikkausja anestesiayksiköstä. Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuuluu valvoa, että henkilöstöllä on turvalliset ja terveelliset työolosuhteet, sekä tukea heidän työkykyä, psykososiaalista hyvinvointia ja tasa-arvon toteutumista. Työsuojelua tehdään joka päivä ja tärkeässä roolissa ovat työsuojeluparit omissa työyksiköissään. Aloittaessani tässä uudessa tehtävässä, Hyvinkään sairaanhoitoalueella tapahtuu suuria muutoksia. Sairaala laajenee leikkausosaston uuteen rakennukseen ja H-sairaalaan, johon päästään muuttamaan tämän vuoden lopussa. Omat haasteensa luovat organisaatiomuutokset, joiden myötä työntekijöiden jaksaminen on koetuksella. Muun muassa TOB-tulosten myötä on työhyvinvointiohjelman vuosille 2018-2021 painoalueiksi nostettu kuormituksen hallinta ja muutosjohtaminen sekä käytännön turvallisuusja työkykyjohtaminen. Myös tuoreimmassa KUNTA 10 -tutkimuksessa on noussut esille sosiaalija terveydenhuollossa toimivien työntekijöiden työmäärän lisääntyminen ja työntekijöiden kokema vaikuttamismahdollisuuksien puuttuminen. Työntekijöiden hyvinvoinnin eteen työskennellään monin keinoin ja siihen kannattaa panostaa. Olen kotoisin Mikkelistä ja opiskelin sairaanhoitajaksi Kuopiossa, josta päädyin Heinolan ja Tampereen kautta vuonna 1989 Hyvinkäälle. Ensimmäinen työpaikkani oli Heinolassa Reumasäätiön sairaalassa anestesiahoitajana ja sieltä lähdin suorittamaan erikoissairaanhoitajan tutkintoa Tampereelle, pääaineena leikkausja anestesiasairaanhoito. Heinolasta löytyi myös nykyinen aviopuolisoni ja meillä on kaksi aikuista lasta. Olen työskennellyt pääasiallisesti koko työurani tähän mennessä leikkaustoimen alueella, mutta viime kesänä sain mahdollisuuden kokea myös poliklinikan työympäVAPAALLA Akvarellien maalaus, kirjojen sitominen ja valokuvaus ovat kuuluneet harrastuksiini jo monen vuoden ajan. Kuntoani kohotan lenkkeillen luonnossa ja kuntosalilla rehkien. Olen kotiutunut Hyvinkäälle hyvin ja nautin esimerkiksi hienoista ulkoilumahdollisuuksista, kaipaan kuitenkin edelleen Järvi-Suomen puhtaita vesiä. ristönä. Pitkän työhistorian ansiosta halusin muutosta ja ottaa uuden haasteen vastaan työsuojeluvaltuutettuna. LIN1801_26-36.indd 29 6.6.2018 12:00:30
30 Linkki 1 | 2018 Ari Pekurinen Henkilöstöpäällikkö elokuusta 2017 alkaen Olen pian 59 vuotta täyttävä keski-ikäinen mies ja asun puolisoni kanssa Merihaassa. Valmistuin vuonna -82 röntgenhoitajaksi ja -85 sairaanhoitajaksi. Erikoissairaanhoitajaksi valmistuin vuonna -93, pääaineena mielenterveystyö. Terveystieteen maisteriksi valmistuin v. 2008 Turun yliopistosta, pääaineena kliininen hoitotiede ja sivuaineena johtaminen. Lisäksi olen suorittanut oikeustieteen opiskeluja Helsingin avoimessa yliopistossa. Työurani sairaanhoitajana olen tehnyt pääasiassa päivystysja tehohoidossa sekä yksityisellä että kunnallisella sektorilla. Esimiehenä olen toiminut vuodesta 1993 alkaen. HUSiin tulin v. 2001 apulaisosastonhoitajaksi Meilahden sisätautien toimialan päivystyksen tehovalvontaan. Neljän vuoden jälkeen siirryin Töölöön tapaturma-aseman osastonhoitajaksi ja siitä edelleen päivystysalueen ylihoitajaksi. Vuoden 2008 alussa siirryin Meilahteen ylihoitajaksi, vastuualueenani ATEK:in teho-osastot, josta noin vuoden jälkeen siirryin liikelaitos Servisin henkilöstöpäälliköksi, jossa toimin liikelaitoksen lopettamiseen saakka. Hyvinkään sairaanhoitoalueen henkilöstöpäälliköksi siirryin elokuussa 2017 ja vakituiseen virkaan minut valittiin tammikuussa 2018. Olen viihtynyt Hyvinkäällä. Hyvinkään sairaalan johto ja esimiehet ovat tulleet tutuiksi ja heidän kanssaan on erittäin hyvä työskennellä. Samoin oman yksikköni sisällä on helppo hengittää ja oman tiimini toiminta vailla vertaansa. Olen ihmisläheinen ja siksi henkilöstöpäällikön tehtävät sopivat minulle. Pidän työni haasteellisuudesta ja nopeista vaihteluista. Koskaan ei voi ajatella, että tämän päivän työt teen rutiinilla ja tietyllä joustamattomalla aikataululla. Työ on minulle tärkeää, se rytmittää päivääni ja elämääni. Arvostan myös vapaa-aikaa, joka suo mahdollisuuden palautua ja antaa voimia uusiin haasteisin. On tärkeää jaksamisen kannalta pitää erillään työja vapaa-aika sekä levätä riittävästi. Elämä ei voi olla pelkkää työntekoa ja suorittamista. En oikein osaa kuvailla lempipaikkaani, mutta jos pitäisi yksi valita, niin se on kesäasuntoni Kangasniemellä, jonne pyrin ajelemaan kesäviikonloppuisin. Yleensä kuitenkin ajattelen, että minun kotini on siellä, missä on hyvää ja tärkeää seuraa, kuten ystäväni. Pidän myös matkailusta. Eksoottisimmat maat, joissa olen käynyt ovat Nepal, Gambia ja Kuuba. Olen ylpeä siitä, että olen saavuttanut sekä läheisteni että työkavereiden luottamuksen. Ihmisillä pelaaminen ja itsekäs oman edun tavoittelu ärsyttävät minua. Tarvitsemme toinen toisiamme ja elämä koostuu lopulta kompromisseista. Saadaksemme jotain on meidän aina luovuttava jostakin. Mottoni: ”Pitää uskaltaa elää omannäköistä elämäänsä muiden mielipiteistä huolimatta vahingoittamatta tahallaan kanssaihmisiä”. VAPAALLA Rentoudun lukemalla, matkustelemalla ja kesäasunnolla fyysisessä työssä. TEKSTI: Ari Pekurinen KUVAT: Anne Ikäläinen, Mostphotos UUDET KASVOT Eija Pitkänen Osastonhoitaja, Kirurgian vuodeosasto 4A 23. huhtikuuta 2018 alkaen Olen aloittanut huhtikuussa Hyvinkään sairaalan kirurgian vuodeosastolla osastonhoitajana. Olen kotoisin Nurmijärveltä Perttulan kylästä. Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 1998, jonka jälkeen työskentelin reilut 3 vuotta Keski-Suomen keskussairaalassa keikkalaisena ja eripituisissa sijaisuuksissa. Esikoinen syntyi vuonna 2002 ja vuonna 2003 muutimme Etelä-Suomeen mieheni työn vuoksi. Palattuani äitiyslomalta töihin vuonna 2004, olen työskennellyt sairaanhoitajana Sairaala Ortonissa, Nurmijärven terveyskeskuksessa sekä Peijaksen sairaalan kirurgian poliklinikalla. Työn ohessa opiskelin sairaanhoitajan AMK-päivityksen (valm. 2007). Kuopuksen hoitovapaan aikana innostuin opiskelemaan sairaanhoitajan YAMK-tutkinnon (valm. 2011) ja palattuani töihin tein apulaisosastonhoitajan sijaisuutta Kanta-Hämeen keskussairaalan, Riihimäen yksikön päiväkirurgiassa vuoden verran, jonka jälkeen sain apulaisosastonhoitajan toimen HYKS Silmäklinikalta, jossa työskentelin 2,5 vuotta. Vuonna 2014 syyskuussa siirryin osastonhoitajaksi Porvoon sairaalaan ja viime vuonna perustin Silmätautien poliklinikan Porvoon sairaalaan. Perheeseeni kuuluvat kaksi tytärtä, ysija kolmasluokkalainen sekä mies ja kissa. Asumme Nurmijärvellä Rajamäessä ja työmatkani lyheni 75 km:stä 12,5 kilometriin/suunta, kun vaihdoin Porvoosta Hyvinkäälle töihin. Pidän työssäni erityisesti ihmisten kanssa toimimisesta ja työpäivässä on parasta vaihtelevuus, sillä mitä tahansa voi tulla eteen ja joka päivä oppii uutta. Työn suhteen olen ylpeä siitä, että minut palkittiin Vuoden Huippuesimies 2015 -kunniakirjalla. Oli todella hienoa, että henkilökuntani ehdotti minua tällaisen palkinnon saajaksi. Ja toki konkreettisena saavutuksena Itäisen silmäyksikön perustaminen Porvoon sairaalaan ei ollut mikään ihan pikkujuttu. Lempipaikkani on koti ja kirjat ovat asia, josta en luopuisi. Erityisesti minun harmittaa, jos sopimuksista ei pidetä kiinni ja muutenkin kaikenlainen epäreiluus. VAPAALLA Käyn vapaa-ajallani jumppatunneilla ja uimassa, sekä luen paljon. Kuitenkin eniten aikaa vievä harrastus on tyttöjen kuskaaminen heidän harrastuksiinsa. TEKSTI: Eija Pitkänen KUVAT: Anne Ikäläinen, Mostphotos LIN1801_26-36.indd 30 6.6.2018 12:14:56
1 | 2018 Linkki 31 UUDET KASVOT Tanja Sandell Vs. osastoryhmän päällikkö, Naisten ja lastentaudit tulosyksikkö 13.12.2017 alkaen (sijaisena v. 2019 loppupuolelle) Olen kotoisin Helsingistä, jossa myös asun nuorimman lapseni, puolison sekä kissan ja koiran kanssa. Kaksi vanhempaa poikaa asuvat jo omillaan. Valmistuin kätilöksi 1998 ja tein kätilön töitä vuoteen 2011 saakka, pääasiassa synnytyssaleissa, mutta myös pienempiä jaksoja vuodeosastoilla ja poliklinikoilla. Olen kiertänyt kätilönä HYKSin Kätilöopistolla, Naistenklinikalla ja Jorvin sairaalassa. Uran alkupuolella tein myös 1,5 vuoden sijaisuuden Lohjan sairaalassa. TtM-opintojen aikana siirryin osastonhoitajaksi kätilön työstä. Osastonhoitajana ehdin olla Kätilöopiston lapsivuodeosastolla, Naistenklinikan antenataaliosastolla, äitiyspoliklinikalla ja sikiölääketieteen keskuksessa. Osallistuin HUSin ensimmäiseen lean-valmentajakoulutukseen vuosina 2013-14. Aluksi tein lean-valmentajan työtä osastonhoitajan roolissa, myöhemmin 2 vuotta irrotettuna täysipäiväisesti lean-valmentajan tehtäviin vuosina 2016-17 HYKS NaiStulosyksikössä. Tuolloin olin lähes kaikkien yksiköiden erilaisissa ja eri kokoisissa lean-projekteissa sekä henkilökunnalle järjestetyissä koulutuksissa mukana. Nykyinen työni osastoryhmän päällikkönä antaa hienon näköalapaikan naistenja lastentautien toimintaan ja potilashoitoon, sekä laajemmin myös eri erikoisaloille ja ison organisaation toimintaan. Pidän erityisesti potilashoidon kehittämiseen, mutta myös henkilöstön työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Parasta työpäivissäni on yhteisön innostunut ilmapiiri sekä osaavat ja ystävälliset työtoverit. On mukavaa aamulla avata työpaikan ovi kun tietää, että päivän aikana kohtaa eri alojen ammattilaisia. Hienoja hetkiä ovat myös eri yksiköissä tapahtuvat onnistumiset, tai kun saa pienin askelin isompia hankkeita eteenpäin. Elämässä on paljon mukavia asioita, joista tärkeimmät ovat perhe ja läheiset ihmissuhteet. Naisverkostoni antaa voimaa ja iloa. Ilman musiikkia en ehkä tulisi toimeen, enkä ilman rauhallista aamukahvihetkeä. Lempipaikkani on kesämökki läntisessä Suomessa, vaikka olenkin sielultani city-ihminen. Olen ylpeä kolmesta kasvattamastani lapsesta. Tunnen myös iloa ja jonkinlaista ylpeyttä siitä, että sain aikoinaan yhdistettyä arjen lasten kanssa, kolmivuorotyön ja opiskelut. Pienet ja isot onnistumiset työssä tuovat myös iloa, kun taas epäreilu kohtelu tai epätasa-arvo saa välillä veren kiehumaan. Mottoni: ”Jos aina teet sitä mitä olet aina tehnyt, niin saat mitä olet aina saanut”. VAPAALLA Vapaa-ajallani ulkoilen koiran kanssa, urheilen, luen, kuuntelen musiikkia ja tapaan ystäviä. Nauran joka päivä ja kaiken lisäksi kovaäänisesti vedet silmissä! TEKSTI: Tanja Sandell KUVAT: Anne Ikäläinen, Mostphotos TEKSTI: Eija Pitkänen KUVAT: Anne Ikäläinen, Mostphotos Outi Tynkkynen Operatiivisen tulosyksikön sihteeri maaliskuusta 2018 alkaen Asun Hyvinkäällä ja perheeseeni kuuluu 12-vuotias poika Juuso ja 14-vuotias snautseri -koira Wallu. Koulutukseltani olen merkonomi. Työurani olen tehnyt päihdepuolella, Kalliolan klinikalla. Ensimmäisen kerran Kalliolaan olen mennyt töihin vuonna -96 ja viimeisin vakituinen työjaksoni Kalliolassa kesti yli 17 vuotta. Olen ollut välillä pätkän töissä Hyvinkään sairaalan konekirjoituksessa sekä Patenttija tavaramerkkiasioita hoitavassa Papula-Nevinpatissa. Hyvinkään sairaalassa olen työskennellyt nyt reilu kolme kuukautta. Työ tulosyksikön sihteerinä on antanut minulle mielenkiintoisia haasteita uusien työtehtävien merkeissä. Uuden oppiminen antaa lisämotivaatiota työhön ja parasta työssäni onkin muiden auttaminen ja yhdessä tekeminen. Näin uuden työn alkuvaiheessa on ollut mahtavaa huomata oppineensa koko ajan jotakin uutta ja palkitsevaa on ollut se, että on pystynyt ratkaisemaan haastaviakin työtehtäviä. Tärkeimpiä asioita elämässäni ovat perhe ja ystävät. Perheen kanssa leppoisa yhdessäolo ja harrastustoiminta antavat minulle paljon. Vapaa-ajalla olen lätkä-äiti ja lapsen joukkuetoiminnassa aktiivisena toimijana ja kannustajana. Ystävien kanssa rentoutuminen ja ”marmatuslenkit” ovat myös tärkeä henkireikä. Viihdyn luonnossa ja lempipaikkani on mökki järvimaisemissa, siellä sielu lepää. Toki kyllä kotisohvallakin TV:n ääressä on mukava istuskella. Tiedonkulun puute ja eriarvoisuus ovat asioita jotka harmittavat minua. Mottoni: ”Jokainen päivä on uusi mahdollisuus”. VAPAALLA Käyn jumppaamassa ja lenkkeilen. Kakkuterapiaa saan, kun leivon kotiin tai ystäville makeita ja suolaisia herkkuja. TEKSTI: Outi Tynkkynen KUVAT: Anne Ikäläinen, Mostphotos LIN1801_26-36.indd 31 6.6.2018 12:00:38
32 Linkki 1 | 2018 TEKSTI: Hyvinkään sairaalan hygieniahoitajat Katja Koukkari ja Carina Einimö KUVA: Kirsi Ihalainen Hyvinkään sairaalassa räpättiin käsihygienian edistämiseksi Hyvinkään sairaalassa on vietetty WHO:n vuonna 2009 lanseeraamaa kansainvälistä käsihygieniapäivää useiden vuosien ajan. Tämän virallisen päivän lisäksi käsihygieniasta puhutaan ja sitä koulutetaan sairaaloissa päivittäin. Kuvassa räppiryhmä lähdössä live-kiertueelle 4.5. Kuvan henkilöt vasemmalta oikealle; Tea Hiilloste, Carina Einimö, Riitta Salonen, Marja Hellstén, Katja Koukkari, Satu Pylkkönen ja Kaisa Vuorinen. LIN1801_26-36.indd 32 6.6.2018 12:00:41
1 | 2018 Linkki 33 H oitoon liittyviin infektioihin Suomessa kuolee vuodessa enemmän ihmisiä kuin liikenneonnettomuuksissa. Tiedetään, että käsihygieniaa tehostamalla voidaan vähentää hoitoon liittyviä infektioita ja sitä kautta vaikuttaa potilaskuolemiin. Hyvä käsihygienia on yksi potilasturvallisuuden peruspilari. Sairaalahygienia ei ole tylsää eikä vanhoillista. Uutta tietoa tulee julkaistuista tutkimuksista jatkuvasti. Käsihygieniaan on yritetty vaikuttaa vuosikymmeniä perinteisillä koulutusmenetelmillä, kuten henkilöstölle suunnatuilla luennoilla ja osastotunneilla. Koulutustilaisuudet ovat vuosien saatossa muuttuneet vähitellen kalvosulkeisista kohti osallistuvia menetelmiä, joissa koulutettavat ovat ainakin osin aktiivisessa roolissa. Berner Oy:n ja HUS-hygieniahoitajien yhteistyökokouksessa Heinäveden luostarissa viime keväänä heräsi kahvipöydässä ajatus kansainvälisen käsihygieniapäivän juhlistamisesta isommin, ja niin räpintekoidea lähti liikkeelle. Alusta asti oli selvää, että räppi tullaan julkaisemaan YouTubessa, jotta se olisi helposti kaikkien Suomen sairaanhoitopiirien saatavilla. Hyvinkään sairaala valikoitui heti vapaaehtoiseksi ja innokkaaksi kuvauskohteeksi. Sairaalamme tehovalvonta ja ensihoito satsasivat videoon erityisesti ja mahdollistivat sen toteutumisen. Suuret kiitokset heille tästä! Videon katsoneilta terveydenhuollon henkilökunnalta on tullut videosta hyvää palautetta. Palautetta on tullut koko Suomen laajuudelta, useilta eri sairaanhoitoalueilta. Tärkeän asian eteen, rohkeasti itsensä peliin pistäen hauskalla tavalla, on saanut positiivisen vastaanoton. Odotetusti video myös jakaa mielipiteitä. Oli asia mikä tahansa, kaikkia ei voi eikä tarvitse miellyttää. Tärkeintä on tässä, ja muutenkin elämässä, uskoa itseensä ja siihen mitä tekee. Tavoitteemme oli saada julkisuutta ja viedä käsihygieniaa eteenpäin uudella tavalla, ja tässä olemme onnistuneet yli odotusten. Lisäksi käsihygienia-räppi tukee HUS-alueen käynnissä olevaa käsihygieniaprojektia. Onks sun kädet puhtaat? Vaikka Käsihygienia-räppi 2018 video levisikin varsinaisen kohderyhmän ulkopuolelle, ei siitä ole mitään haittaa. Video lisää myös väestön tietoisuutta käsihygieniasta. Toivottavasti he hoitoon hakeutuessaan uskaltautuvat kysymään ”Onks sun kädet puhtaat?” ja te voitte vastata ”Tottakai”. Video julkaistiin YouTubessa torstaina 3.5.2018 Julkisuuden suhteen tilanne ryöpsähti toukokuun ensimmäisen viikonlopun aikana niin, että maanantaiaamuna Helsingin Sanomien toimittaja halusi tehdä sosiaalisessa mediassa leviävästä räpistämme puheluhaastattelun ja otsikoi nettijulkaisunsa: Kevään yllättävin korvamato tulee Hyvinkäältä: Sairaalan väki teki mieleen porautuvan räppiesityksen käsidesistä. Rumba-sivusto julkaisi videomme kommentein: Jos et ymmärrä käsihygienian päälle tämän jälkeen, niin vika ei ainakaan ole videossa. MTV Internet, kotimaan uutisissaan kirjoitti: Käytä käsihuuhdetta! Sairaalaväen ja pop-tähden rap-valistusvideo on kevään hulvattomin korvamato – tunnelma ehtaa ysäriä. Viikon aikana räppiämme soitettiin myös radiossa ja siitä keskusteltiin muutamassa televisioformaatissa. Eräs suomalainen laulaja linkitti videomme Facebook-seinälleen kommentein: ”Ois pitäny kattoo tää, ei ois välttämättä tarvinnu soittaa lauantain keikkaa noroviruksessa”. LIN1801_26-36.indd 33 6.6.2018 12:00:41
34 Linkki 1 | 2018 UUTISIA Kellokosken sairaalan Urheilijoiden vuoden 2017 kuntopalkinto V ahtimestari Sami Celikille myönnettiin KOSUn vuoden 2017 kuntopalkinto. Hän on aktiivinen sekä elämäntavoiltaan esimerkillinen kuntoilija, joka heittäytyy rohkeasti mukaan eri lajeihin. Hän toteuttaa liikuntaharrastuksiaan KOSUn toiminnassa, käyden aktiivisesti muun muassa kuntosalillamme, ja on muita kohtaan kannustava. Sami on vuodesta 1969 lähtien jaetun tunnustuksen nuorin kuntopalkinnon saaja. Onnittelut Samille! Linkin toimitusneuvosto Lehden kehittäminen on tärkeää ja siksi toimitusneuvoston jäsenet ottavat mielellään lukijoilta palautetta ja toiveita lehden kehittämiseksi. Esimerkiksi: vinkkejä juttujen aiheista ja kirjoittajista toivomuksia kirjoituksien aiheiksi hauskoja kuvia reseptivinkkejä, runoja sekä palautetta ja muita toiveita Tehdään yhdessä hyvästä vieläkin parempi. Lähetä postia: anne.ikalainen@hus.fi LIN1801_26-36.indd 34 6.6.2018 12:00:42
1 | 2018 Linkki 35 TEKSTI: Sanna Seppä, osastonsihteeri, Naistentaudit ja synnytykset ja Jenna Schönberg, lähihoitaja, Hyvinkää Akuutti KUVAT: Milla Leppänen, Sanna Seppä, Jenna Schönberg RESEPTI Tankotanssi on tehokas kuntoilumuoto, joka kehittää erityisesti yläja keskivartalon lihasvoimaa, notkeutta, tasapainoa ja kehonhallintaa. Tekniikka juontaa juurensa kiinalaiseen sirkukseen, jossa kiinalainen tolppa on perinteisesti miesten laji. Suomessa lajia on harrastettu vuodesta 2007 ja se saavutti nopeasti huikean suosion. Lajin ensimmäiset SM-kisat pidettiin vuonna 2010. Laji koostuu erilaisista pyörähdyksistä, pidoista ja nostoista, joita tehdään sekä staattisella että pyörivällä tangolla. Miehet keskittyvät lajissa perinteisesti erilaisten voimaliikkeiden, eli lankkujen ja lippujen tekemiseen. Alkeistason tunneilla harjoittelu aloitetaan helpoista pyörähdyksistä ja pidoista, eli lajin aloittaminen ei vaadi aikaisempaa kokemusta tanssista, voimistelusta tai kehonpainoharjoittelusta. Tankotanssissa liikkeiden tekeminen perustuu ihon ja tangon väliseen kitkaan. Tämän vuoksi lajissa käytetään yleensä melko pieniä vaatekappaleita, sillä useimmat temput eivät ole mahdollisia ilman paljasta ihokontaktia. Aluksi jotkut liikkeet sattuvat ja tulee paljon mustelmia, mutta se helpottaa ajan myötä ja iho tottuu. Helpoin tapa aloittaa on mennä starttikurssille, missä harjoitellaan yleensä kaksi kertaa viikossa muutaman viikon ajan. Ohjattuja tunteja on erilaisia ja eritasoisia, joista jokainen löytää varmasti omansa. Kun on muutaman kerran käynyt ohjatuilla tunneilla, voi mennä vapaavuoroilla harjoittelemaan itsenäisesti. Kuka tahansa voi aloittaa tankotanssin, oli sitten urheilutaustaa tai ei. Hyvinkään Pole Fit Factoryssa käy kaiken tasoista, ikäistä ja kokoista tankoilijaa sukupuoleen katsomatta. Ihanaa on, että kaikki auttavat toisiaan ja yhdessä tehdään, ollaan vähän niin kuin yhtä suurta perhettä. Tunneilla paitsi treenataan, niin myös pidetään hauskaa ja nauretaan paljon. Monet sanovat myös, että itsetunto on kohonnut huomattavasti lajin parissa. Tankotanssissa palkitsevinta onkin ehdottomasti itsensä ylittäminen ja jatkuva kehitys. Tankotanssi harrastuksena Sanna: Kokeilin tankotanssia ensimmäisen kerran yksityistunnilla kaverin polttareissa v. 2014. Silloin jo tykästyin lajiin, mutta vasta vajaa kaksi vuotta sitten lähdin Pole Fit Factoryn starttikurssille. Laji vei nopeasti mukanaan ja liityin heti jäseneksi. Nykyisin tankosalilla saattaa vierähtää useampi tunti peräkkäin muutaman kerran viikossa. Itselläni on paljon urheilutaustaa ja siitä on varmasti jonkin verran apua joissain liikkeissä. Toiveena on, että saisin asennettua kotiini tangon, jotta voisin harjoitella sielläkin. Jenna: Aloitin tankotanssin hetken mielijohteesta, kun näin Facebookissa mainoksen Pole Fit Factoryn starttikurssista. Minulla ei ollut minkäänlaista urheilutaustaa ja koin myös olevani kaikkea muuta kuin notkea. Heti ensimmäisestä tunnista lähtien laji vei mukanaan ja liityin jäseneksi. Nyt 1,5 vuotta myöhemmin koen, että tankotanssin ansiosta oma minäkuvani on täysin erilainen kuin ennen. LIN1801_26-36.indd 35 6.6.2018 12:00:46
Aurinkoista ja lämmintä kesää! Kuva: Anne Ikäläinen Kiiskilampi, Kytäjä-Usmi 5/18 LIN1801_26-36.indd 36 6.6.2018 12:00:49