Linkki 02/2017 - Lehtiluukku.fi

HUS | Hyvinkään sairaanhoitoalueen yhteisölehti 17 Ihan paras lastenpäivystys Hyvinkäälle 2 2017 18 Hyvinkäällä vesisynnytetään 8 Hankeyhteistyötä Laurea amk:n kanssa 12 Kuntoutumista edistävä työote – asiakkaan parhaaksi Valtakunnallinen sote ja Keski-Uudenmaan kuntien sote-valmistelut 4 LIN1702_1_kansi.indd 1 8.6.2017 12:02:51
2 Linkki 2 | 2017 Julkaisija HUS I Hyvinkään sairaanhoitoalue, Hyvinkään sairaala, Sairaalankatu 1, 05850 Hyvinkää puh. (019) 4587 1 www.hus.fi Sähköpostiosoitteemme: etunumi.sukunimi@hus.fi Päätoimittaja Anne Ikäläinen Hyvinkään sairaala puh. 050 4277 399 faksi 019 4587 2407 anne.ikalainen@hus.fi Toimitusneuvosto Maari Valli, puheenjohtaja Anne Ikäläinen, tiedottaja, sihteeri Eila Sailas Karoliina Hyttinen Sirpa Palamaa Taina Tarus Tilaukset ja osoitteenmuutokset anne.ikalainen@hus.fi Paino: 2017 Layout: Zeeland Turku Taitto: Taittopalvelu /Forssa Print Kannen kuva: Anne Ikäläinen Sairaanhoitoalueen eläkeläisillä on mahdollisuus noutaa lehti Hyvinkään tai Kellokosken sairaalan neuvonnasta. 25. vuosikerta www.lehtiluukku.fi Soteilua juhannuksen kynnyksellä Pikkuhiljaa näyttävät sote-valmistelut etenevän. Näin sivusta seuranneena on kuitenkin todettava, että kovin on vielä pää sumussa ja moni asia mietityttää, sillä lukemani mukaan vuoden päästä on toimintamalli jo joiltakin osin muuttunut ja osa työntekijöistä saattaa olla päätynyt palvelukeskuksiin tai maakunnan palvelukseen – mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan. Sairaanhoitoalueen johtaja valaisee lehden pääjutussa tämän hetken sotevalmistelujen tilannetta. Paljon tuntuu olevan vielä kesken, mutta johtaja kirjoittaa, että kesän jälkeen meillä olisi jo tiedossa, syntyykö tämän hetken mallin mukainen sote-uudistus vuoden 2019 alusta, syntyykö Keski-Uudellemaalle järjestäjäkuntayhtymä vuoden 2018 alusta, sekä miten muuttuvat HUS-sairaaloiden roolit. Lisäksi HUS:n pääluottamusmies auki avaa ay-palstalla sote-kiemuroita tukipalvelujen näkökulmasta, joten kuhinaa näyttää olevan siellä sun täällä. Toivotaan, että pikkuhiljaa asiat kuitenkin alkavat konkretisoitua ja jokainen löytää oman paikkansa tässä muuttuvassa mallissa. Luvattuhan kuitenkin on, että jokaista ammattilaista tarvitaan ja henkilöstön jatkuva kehittäminen on yksi menestystekijöistä. Kuulostaa hyvälle! Toki Linkki sisältää myös muuta mielenkiintoista luettavaa, kuten katsauksen yhteistyöhankkeisiin, joita sairaanhoitoalueella on ollut meneillään ja jutun Hyvinkään sairaalan ensimmäisistä vesisynnytysvauvoista. Nyt on kuitenkin aika valmistautua pikkuhiljaa keskikesän juhlaan, laittaa grilli kuumaksi ja nauttia hyvästä ruoasta, juomasta ja Suomen suloisesta suvesta. Takakannen reseptinä on muuten kevyt kesäinen grillausvinkki – olen testannut sen, hyvää on. Oikein ihanaa kesää ja juhannusta kaikille – niin lomansa aloittaville kuin työmyyrillekin! Seuraava Linkki ilmestyy lokakuussa, joten lähettäkää juttuvinkkejä lehden toimitukseen anne.ikalainen@hus.fi Kesäisin juhannusterveisin; Anne Ikäläinen tiedottaja Hyvinkään sairaanhoitoalue LIN1702_2-3.indd 2 8.6.2017 12:03:19
2 | 2017 Linkki 3 Sisältö 2 Pääkirjoitus 4 Sotesta taas kerran 8 Hoitotyön ja palvelutoiminnan kehittämistä harjoittelemassa 8 Luotettava tieto itsehoidon tukena -projekti 9 Tilojen merkitys terveyden edistämisessä ja potilaan aktivoiminen 11 Yhtenäisillä toimintatavoilla laadukkaita ja turvallisia sairaanhoitopalveluita operatiivisen tulosyksikön poliklinikoilla 12 Kuntoutumista edistävä työote – asiakkaan parhaaksi 14 Uusia TULES tuulia – selkäkivuissa nopea kuntoutuksen aloitus 17 Ihan paras lastenpäivystys Hyvinkäälle 18 Vesisynnytykset käynnistyivät Hyvinkään sairaalassa 20 Biopankkisuostumusten keräys starttasi Hyvinkään sairaalassa 22 Käsihygienia potilasturvallisuuden edistäjänä 24 KILJAVAN SAIRAALAN KUULUMISET Kiljavan sairaalan kotiutumisen seurantatutkimus – Ensimmäisen vuoden tulokset valmistuivat 26 KOY Hyvinkään Sairaalanmäki H-rakennus sisävärisuunnittelua käyttäjien kanssa 28 UUSI KASVO Eija Saarela 28 UUTISET Sydänterveydestä kunniamaininta 29 AY-ASIAA HUS:n tukipalveluja järjestellään Sote-valmiuteen 30 Tunnelmapala leikkauspöydältä 31 RESEPTI Kevyttä kesään – Munakoiso-hallouminyytit 20 Biopankkisuostumusten keräys starttasi Hyvinkään sairaalassa 14 26 LIN1702_2-3.indd 3 8.6.2017 12:03:22
4 Linkki 2 | 2017 SOTE ihmisen kokoiseksi – Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen LIN1702_4-19.indd 4 8.6.2017 12:04:10
2 | 2017 Linkki 5 V altakunnan tasolla sote-asia on edennyt niin, että maaliskuun alussa Sipilän hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksensä koskien maakuntien perustamista ja sosiaalija terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi. Esityksen tarkoituksena on perustaa uudet 18 maakuntaa 1.7.2017 alkaen ja säätää niiden hallinnosta ja taloudesta ja siirtää sosiaalija terveydenhuollon järjestämisvastuu kunnilta maakunnille 1.1.2019 alkaen. Tätä kirjoitettaessa näyttää ilmeiseltä, että lakipaketteja ei saada eduskunnassa käsitellyiksi ennen eduskunnan kesälomaa, vaan siirtyvät elo-syyskuulle, ja sen myötä siirtyy myös maakuntien perustaminen ja väliaikaishallinnon aloittaminen. Järjestämisvastuun siirron päivämäärästä 1.1.2019 ei aiota tinkiä. Keskeinen osa sote-uudistusta on asiakkaan valinnanvapauden kasvu Hallitus antoi esityksen valinnanvapauden lainsäädännöstä eduskunnalle 9. toukokuuta. Lain tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua sekä vahvistaa kustannusvaikuttavaa toimintaa. Tarkoituksena on vahvistaa erityisesti asiakasta lähellä olevia sosiaalija terveyskeskusten ja suunhoidon palveluja. Uudistuksen myötä asiaKUVAT: Mostphotos, KU-Sote Sotesta taas kerran Kun kirjotin Linkkiin sote-valmistelusta syyskuun 2016 numeroon, aloitin jutun näin: ”Kun keväällä lupasin, että kirjoitan syksyn Linkkiin tilannekatsauksen soteuudistukseen ja sen vaikutuksiin toimintoihimme, en osannut kuvitella, miten epäselvässä tilanteessa edelleen syyskuun lopulla olemme”. Paljon ei ole asia selkeytynyt kuluneen 9 kuukauden aikana. kas voisi valita nykyistä laajemmin sosiaalija terveyspalvelujen tuottajan ja sen toimipisteen. Asiakas voisi valita maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön tarjoaman palvelun. Asiakas voisi valita myös maakunnan liikelaitoksen toimipisteen. Perustason palveluissa asiakas voi valita sote-keskuksen ja hammashoitolan Vuoden 2019 alussa asiakas voisi valita suunhoidon yksikön (hammashoitolan). Viimeistään 1.7.2019 valinnanvapaus laajenisi niin, että asiakas voi valita nykyistä vapaammin sosiaalija terveyskeskuksen, josta saa hoitajan ja lääkärin palveluita sekä sosiaalipalveluihin liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Palveluntuottaja tekee tarvittaessa asiakassuunnitelman ja myöntää asiakasseteleitä, joita asiakas voi käyttää muiden palvelun tuottajien tarjoamiin yksittäisiin toimenpiteisiin. Asiakassetelillä asiakas voi valita kaikista palveluntuottajista, jotka jokin maakunta on hyväksynyt palveluntuottajaksi. Muut sosiaalija terveyspalvelut saa maakunnan toimipisteestä Lakiesityksen mukaan maakunnan liikelaitoksen toimipisteet tuottavat ne sosiaalija terveyspalvelut, jotka eivät kuulu sote-keskuksille ja suunhoidon yksiköille. Kiireetöntä sairaalahoitoa varten tarvitaan lääkärin lähete. Asiakas voi valita koko maan alueelta maakunnan liikelaitoksen. Hän voi esimerkiksi valita mistä tahansa maakunnasta sairaalan, jossa tehdään kiireetön leikkaus. Lähetteen laativa lääkäri opastaa hoitopaikan valinnassa. Kiireellistä hoitoa ja ensiapua saa yhteispäivystyksistä ja sairaaloista kuten nykyisinkin. Sote-keskuksilla voi olla kiirevastaanottoja, vaikka niissä ei ole varsinaista päivystystä. Maakunta järjestää sosiaalija terveyspalvelut Sote-uudistuksessa erotetaan palvelujen järjestäminen ja tuottaminen. Maakunta on palvelujen järjestäjä, joka vastaa julkisesti rahoitetuista sosiaalija terveyspalveluista alueellaan. Maakunta saa rahoituksen valtiolta, mutta päättää itsenäisesti rahan käytöstä. Maakunta voi tuottaa palveluja itse ja ostaa niitä yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä. Maakunnan itse tuottamat palvelut on erotettava maakunnan liikelaitokseen ja maakunnan omistamiin yhtiöihin. Suoran valinnan palveluja (sote-keskukset, suun terveydenhuolto) tuottavat yksityiset ja kolmannen sektorin tuottajat sekä maakunnan omistamat yhtiöt. Maakunta ei kilpailuta valinnanvapauLIN1702_4-19.indd 5 8.6.2017 12:04:18
6 Linkki 2 | 2017 den piirissä olevia palveluja. Palveluntuottajina voivat olla kaikki toimijat, jotka täyttävät kriteerit ja ovat valvontaviranomaisen palveluntuottajarekisterissä. Maakunta tekee sopimukset suoran valinnan palveluntuottajien kanssa. Maakunta päättää palvelustrategiassaan yksityisiltä sosiaalija terveydenhuollon palveluntuottajilta hankittavien palvelujen vähimmäismäärää koskevat tavoitteet. Lisäksi maakunta päättää, mitä erityistason konsultaatioita ja avovastaanottopalveluja sote-keskuksiin ja suunhoidon yksiköihin siirretään, sekä missä palveluissa asiakasseteli otetaan käyttöön. Viimeistään vuoden 2022 alusta sotekeskuksesta voi saada myös erikoislääkärien palveluja, päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvää ohjausta ja neuvontaa sekä lyhytaikaisesti tarvittavia sosiaalipalveluja. Näitä palveluja ovat sosiaaliohjaus, kotipalvelu, kotihoito ja kasvatusja perheneuvonta. Maakunta voi halutessaan siirtää myös äitiysja lastenneuvoloiden palvelut sote-keskuksiin. Kolmas merkittävä soteen liittyvä lakipaketti koskee sosiaalija terveyspalvelujen tuottamista. Se annettiin eduskunnalle 11.5. Tuottamislain tarkoituksena on varmistaa sosiaalija terveyspalveluja käyttävän asiakkaan tai potilaan asiakasja potilasturvallisuus, varmistaa laadultaan hyvät palvelut sekä edistää palveluntuottajan ja viranomaisten välistä yhteistyötä. Laissa säädettäisiin sosiaalija terveyspalvelujen tuottajien toimintaedellytyksistä, rekisteröinnistä ja valvonnasta. Palveluntuottajan käsitettä käytettäisiin kuvaamaan kaikkia sosiaalija terveydenhuollon palveluja tuottavia tahoja niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta. Esitykseen sisältyy periaatteellinen muutos, koska sen myötä yhdenmukaistetaan julkisten ja yksityisten palveluntuottajien toimintaedellytykset ja rekisteröinti. Lausuntokierroksella on myös erikoissairaanhoidon työnjakoa ja keskittämistä koskevan asetukseen uudistus Asetuksella pyritään muuttamaan oleellisesti julkisten sairaaloiden roolia ja keskinäistä työnjakoa. Sairaalan rooli päivystysjärjestelmässä oleellisesti määrittää myös sen roolin elektiivisessa toiminnassa. Tavoitteena on säätää valtakunnallisesta ja alueellisesta sairaaloiden työnjaosta ja keskitettävistä tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidosta sekä tarvittaessa hoitoa antavista yksiköistä sekä keskitettävien tutkimusten, toimenpiteiden ja hoitojen määrällisistä ja muista edellytyksistä, joiden tulee täyttyä keskittämistä toteutettaessa. Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito on koottava vähempään kuin viiteen yliopistolliseen sairaalaan. Alueellisesti keskitettävä erikoissairaanhoito kootaan viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai erityisistä syistä muuhun vastaavan tasoiseen sairaalaan. Lisäksi sairaaloiden tarkoituksenmukaista työnjakoa varten erikoissairaanhoitoa keskitetään laadun ja potilasturvallisuuden niin edellyttäessä. Asetus koskee terveydenhuoltolain 45 §:ssä tarkoitettua erikoissairaanhoidon työnjakoa ja keskitettävää erikoissairaanhoitoa. Asetuksessa säädettäisiin ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä ylläpitäviin sairaaloihin koottavista tehtävistä ja niiden määrällisistä kriteereistä. Asetuksen lisäksi työnjaosta sovitaan terveydenhuoltolain 43 §:ssä tarkoitetussa erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Erityisvastuualue voi päättää niistä sairaaloista, joihin toimintoja keskitetään, kunhan asetetut kriteerit täyttyvät. Asetukseen esitetään polven ja lonkan ensimmäisen tekonivelleikkauksen sairaalakohtaiseksi alarajaksi vuosittain molempien kohdalla noin 300 leikkausta eli yhteensä 600 primääriä lonkan tai polven tekonivelleikkausta yhteensä. Kaikissa niissä sairaaloissa, joissa on synnytystoimintaa, tulee säilyä myös erikoissairaanhoidon synnytystoimintaa tukeva ympärivuorokautinen päivystysvalmius. Synnytyssairaaloissa tulee olla gynekologian ja lastenlääkäripäivystyksen lisäksi sekä anestesiaja tehohoidon että pehmytkudoskirurgian päivystysvalmius. Asetuksessa esitetään, että rintasyöpäleikkaukset keskitettäisiin sairaaloihin, joissa leikataan yli 150 primääriä rintasyöpäleikkausta vuodessa. Myös muiden syöpäleikkausten osalta on volyymiperusteisia keskittämiskriteerejä. Uudenmaan maakunnan valmistelu Uudellamaalla maakuntaja sote-valmistelu käynnistyi merkittävästi muita maakuntia myöhemmin, eikä väliaikaisen valmistelun tässä vaiheessa ole päästy miltään osin konkreettisiin linjauksiin. Lukuisissa työryhmissä tehdään valmistelutyötä ja sekä HUS että Keski-Uudenmaan kunnat omaLIN1702_4-19.indd 6 8.6.2017 12:04:20
2 | 2017 Linkki 7 na blokkinaan ovat valmistelussa mukana. Valmistelutyöryhmät on koottu hyvin pitkälle samalla mallilla, jolla Keski-Uudenmaan sote-työskentelyssäkin palvelujärjestelmää on suunniteltu. Uudenmaan liiton sivuilla on nähtävissä ensimmäisiä rakennehahmotelmia organisoitumisen osalta. Malli lähtee sote-keskusten osalta alueellisesta rakenteesta Itä-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, sekä pääkaupunkiseudun osalta kolmen ison kaupungin kokonaisuuksista, jolloin tuotantoalueita olisi maakunnassa kuusi. Vaativa erikoissairaanhoito nähdään yhtenä kokonaisuutena hahmotelmissa. Tältäkin osin hahmotelma on hyvin pitkälle sama kuin se, mitä on käytetty Keski-Uudenmaan valmistelussa. Mitään linjauksia ei maakunnan valmistelussa kuitenkaan ole toistaiseksi päätetty. Keski-Uudenmaan kuntien sote-valmistelu Keski-Uudenmaan kuusi kuntaa ovat edenneet sote-valmistelussaan vaiheeseen, jossa valtuustoilla on esityslistoillaan ehdotus perustaa alueellinen järjestäjäkuntayhtymä vuoden 2018 alusta. Palvelutuotanto ja henkilöstö säilyisivät kunnissa, mutta järjestäminen ja tilaaminen siirtyisi kuntayhtymälle. Kuntayhtymäajatus on nähtävä ennen kaikkea kuntien tavoitteena saada tällainen alueellinen järjestämismalli peruspalveluihin tulevassa Uudenmaan sotessa. Tämän uuden organisoitumismallin ohessa etenevät monessa työryhmässä palvelumallikuvaukset sekä lukuisten kärkihankkeiden kautta tavoitteet yhdenmukaistaa toimintamalleja. Eräissä hankkeissa tavoitellaan nopeasti myös alueellisesti organisoitua tuotantoa. Pisimmällä on alueellisen hammaspäivystyksen, kotisairaalan ja puhelinneuvonnan hankkeet sekä alueellinen apuvälineyksikkö. Akuuttivuodeosastohankkeessa on päädytty tiettyjen potilasryhmien keskittämiseen Hyvinkään sairaalaan ja sen myötä suunnitelmissa on sulkea perusterveydenhuollosta noin 20 sairaansijaa vuoden 2018 alkuun mennessä, ja sen rinnalla avata Hyvinkään sairaalassa 6-8 lisäsairaansijaa. HUS-valmistelu HUS on panostanut sote-muutoksen valmisteluun huomattavan työpanoksen ja on erittäin aktiivisesti mukana sekä maakunnan että valtakunnan tason valmistelussa. HUS:n omassa organisaatiossa yhdistetään Servis, Ravioli ja Desiko liikelaitokset yhdeksi tulosalueeksi jo syyskuusta 2017 alkaen. Aivan tuore käänne on ajatus yhtiöittää Talousja henkilöstöpalvelut, ICT-palvelut ja ehkä myös työterveyshuolto vuoden 2018 alusta. Yhtiöittämissuunnitelman takana on ajatus, että nämä yhtiöt vuodesta 2019 alkaen toimisivat koko maakunnan näitä palveluja tuottavina yhtiöinä valtakunnallisten vastaavien yhtiöiden tytäryhtiöiden ominaisuudessa. Ydintoiminnan osalta HUS:ssa on juuri alkamassa sairaaloiden profiilien määrittely tulevaan sote-maailmaan. Selvityshenkilö on HYKS Tukielinja plastiikkakirurgian tulosyksikön toimialajohtaja Jarkko Pajarinen. Selvityshankkeessa määritetään yhdessä yhtymähallinnon kehittämisyksikön ja talousjohdon asiantuntijoiden kanssa sairaaloiden toimintavolyymit, profiilit ja resurssit erikoisaloittain, leikkaussalien ja vuodeosastojen käyttöasteet sekä kustannustehokkuus. Työssä otetaan huomioon erikoissairaanhoidon keskittämisasetus, kiireellisen hoidon asetus, ensihoidon asetus, sairaalan rooli alueensa väestön palvelutuotannossa ja palvelujen saatavuudessa/saavutettavuudessa sekä sairaalan elinvoimaisuus. Selvityksen loppuraportti valmistuu elokuun loppuun ja sen tuloksia käytetään jo vuoden 2018 talousarvovalmistelussa. Kesän jälkeen meillä on tiedossa, syntyykö tämän hetken mallin mukainen soteuudistus vuoden 2019 alusta, syntyykö Keski-Uudellemaalle järjestäjäkuntayhtymä vuoden 2018 alusta, sekä miten muuttuvat HUS-sairaaloiden roolit vuoden 2018 budjettiin. Aika isoja juttuja jok’ikinen. Välissä on toivottavasti aurinkoinen ja lämmin kesä. Henkilöstön osalta on sote-valmistelussa selkeä linjaus: erikoissairaanhoidon henkilöstö siirtyy maakunnan palkkalistoille vanhoina työntekijöinä nykyisin työehdoin. Kenenkään työpaikka ei ole uhattuna. KIRJOITTAJA Asko Saari sairaanhoitoalueen johtaja, Hyvinkään sairaanhoitoalue LIN1702_4-19.indd 7 8.6.2017 12:04:21
8 Linkki 2 | 2017 TEKSTI: koulutussuunnittelija Päivi Mella Hoitotyön ja palvelutoiminnan kehittämistä harjoittelemassa Perinteisestä työssäoppimisjaksosta hieman toisenlaista harjoittelua tarjoaa työelämälähtöinen hankeyhteistyö. TEKSTI: Sairaanhoitajaopiskelijat Anni Järvinen, Kristiina Mitchell, Iida Mäki, Jenni Nurmi ja Liisa Taponen KUVA: Anne Ikäläinen Luotettava tieto itsehoidon tukena -projekti Laurea ammattikorkeakoulun viimeisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijat tekivät kehittämistehtävän yhteistyössä Hyvinkään sairaalassa toimivan Potilasoppimiskeskus Sopen kanssa. Kehittämistehtävän tarkoituksena oli kehittää toimintamalli, jonka avulla pyritään tavoittamaan potilaita ja omaisia myös Sopen toimipisteen ulkopuolelta sekä antamaan heille informaatiota luotettavista tiedonlähteistä ja Sopen toiminnasta. K ehittämistehtävän tuotoksiksi muodostuivat oranssiksi maalattu Soppi -kärry ja flyer-tyyppinen esite, jojonka tarkoituksena on viedä luettavaa osastojen potilaille ja tehdä tunnetuksi sairaalan OLKA-toimintaa. OLKA-kärryä kuljettaa vapaaehtoinen, jota kutsutaan OLKA-lähettilääksi. Opiskelijat pääsivät vapaaehtoisen kanssa kierrokselle tornisairaalan keuhkotautien vuodeosastolle. Kehittämishankkeen käytännön toteutus tapahtui Hyvinkään sairaalassa 18.–21.4.2017. Opiskelijat kiersivät Soppikärryn kanssa poliklinikoiden ja päiväsairaalan odotusauloissa. Koska tilat ovat avoimia, vaaditaan hyvää tilannetajua ja kunnioitusta odotustilassa olevia ihmisiä kohtaan. Soppi-kärry sai kiinnostusta osakseen, ja tietoisuus Sopen toiminnasta sekä luotettavista verkkosivustoista lisääntyi. Saadun Opiskelijat kiittävät yhteistyöstä Sopen työntekijöitä, jotka omalla työpanoksellaan mahdollistivat kouluprojektin onnistumisen. hon on koottu Internet-linkkejä luotettavista verkkosivustoista, sekä toimintamalli Soppi-kärryn käytöstä. Esitteessä on esitelty Terveyskylä, Terveyskirjasto, Käypä hoito ja Potilasoppimiskeskus Soppi. Soppi-kärryn sisältöön, opiskelijoiden tekemän esitteen lisäksi, kuului muun muassa esitteitä Omakannasta, Terveyskylästä, Sopesta sekä erilaisia potilasoppaita. Kärryssä oli myös tabletti, jota opiskelijat hyödynsivät luotettavien verkkosivustojen esittelyssä. Opissa OLKA-lähettilään matkassa Soppi-kärryn suunnitteluvaiheessa opiskelijat kävivät tutustumassa Meilahden sairaalassa toimivaan OLKA-kärrytoimintaan, ? LIN1702_4-19.indd 8 8.6.2017 12:04:21
2 | 2017 Linkki 9 H yvinkään sairaalassa toteutettiin yhteistyössä Laurean sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa neljä erilaista hanketta. Hankkeet olivat toimintalähtöisiä, joissa näkyi HUS:n strategisten mittareiden jalkauttaminen ja muuttuva toimintaympäristö. Hyvinkään Laurea amk:n sairaanhoitajatutkinnon opintojakso ”Asiantuntijatyön kehittäminen” mahdollistaa opiskelijoille oppimista toiminnan kehittämisprojekteissa. Hankeyhteistyötä on toteutettu syksystä 2016 alkaen tiiviissä yhteistyössä Hyvinkään sairaalan eri ammattikuntien edustajien kanssa. Opintojakson vastuuhenkilönä Laurea ammattikorkeakoulussa toimii hoitotyön lehtori Terhi Hautaviita ja Hyvinkään sairaalassa hankkeita koordinoi koulutussuunnittelija Päivi Mella. Syksyllä 2016 toteutettiin laitepassi ja AKU-tiimi hankkeet. Laitepassi-hanke toteutettiin päivystyksen, tehostetun valvonnan ja lasten osaston yhteishankkeena, jota varten opiskelijat kokosivat lääkinnällisten laitteiden pikaohjeistukset. Hanke palveli yksikön laitteiden koulutusten suunnittelua yksiköissä. Toinen hanke oli toiminnan kuvaus kriittisen potilaan vastaanottamisesta päivystykseen AKU-tiimin aloitusta varten. Toiminnan kuvauksen opiskelijat toteuttivat kirjallisuuskatsauksena sekä tutustumalla Meilahden ja Jorvin päivystysten vastaavaan toimintaan. Hyvien kokemusten rohkaisemana, Laurean opiskelijoille tarjottiin kevätlukukaudella uusia hankeaiheita. Kevään 2017 hankkeiden teemana oli terveyden edistäminen, ja tavoitteena oli löytää uudenlaisia näkökulmia potilaan oman aktiivisuuden tukemiseen sairaalahoidon aikana sekä järjestää alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitohenkilökunnalle koulutustapahtuma vajaaravitsemusriskipotilaan tunnistamiseen. palautteen perusteella Soppi-kärrylle olisi käyttöä jatkossakin. Opiskelijat pitivät Hyvinkään sairaalan vapaaehtoisille koulutuspäivän Soppi-kärrystä toukokuussa. Mahdollisesti myös tuSairaanhoitajaopiskelijat kokivat vapaaehtoistyön sairaalassa mielekkääksi. Kiireettömyyden ja kuuntelemisen tärkeys korostui asiakkaiden kohtaamisessa. ”Aluksi piti miettiä, miten poliklinikoiden aulassa olevia ihmisiä voi lähestyä. Asia hieman jännitti. Välillä asiakkaiden kanssa juttelu meni ihan muihin aiheisiin kun tarkoitus oli, mutta se ei haitannut. Tärkeää oli mukava kohtaaminen. Erityisesti jäi mieleen potilaat, jotka kertoivat omasta sairastumisestaan. Tuntui, että toiset asiakkaat oikein ilahtuivat, kun heille tultiin juttelemaan, odotusaika jäi näin lyhyemmäksi. Jos joku ei ollut kiinnostunut, sitten ei häiritty enempää. Välillä tuli mietittyä, sanoinkohan kaikki oikein?”, pohdiskelivat opiskelijat Soppi-kärryviikon jälkeen. ”Viikko oli positiivinen kokemus”, he summasivat. Sairaanhoitajaopiskelijat Anni, Kristiina, Iida, Jenni ja Liisa Anni Järvinen ja Kristiina Mitchell kierroksella Soppi-kärryn kanssa Hyvinkään sairaalan poliklinikoilla. levat hoitotyön opiskelijat hyötyisivät kokemuksesta ohjata terveydenhuollon asiakkaita luotettavien verkkosivustojen pariin. Asiaa on viety eteenpäin hoitotyön opettajille ja kyselty mahdollisuuksia sisällyttää kärrytoiminta tuleviin opintojaksoihin. Kärrytoiminta saa jatkoa, mikäli vapaaehtoiset ja tulevat opiskelijat kiinnostuvat jatkamaan toimintaa. ? LIN1702_4-19.indd 9 8.6.2017 12:04:23
10 Linkki 2 | 2017 TEKSTI: osastoryhmän päällikkö Marika Hämäläinen KUVA: Anne Ikäläinen E nsimmäinen hanke painottui tilojen merkitykseen terveyden edistämisessä ja toinen hanke potilaan aktivoimiseen sairaalahoidon aikana. Hankkeet olivat erittäin ajankohtaisia vuodenvaihteessa tapahtuneeseen organisaatiouudistukseen nähden ja sairaalan uudisrakentamiseen ja remonttien suunnitteluun. Opiskelijoilta toivottiin uusia ja rohkeita ajatuksia ja avauksia hankkeiden aiheista. Terveyden edistämisen näkökulma on merkittävä vuodeosastohoidossa Potilaiden hoitoajat ovat lyhentyneet samalla kun hoitoisuus on lisääntynyt. Vuodeosastolla hoidettavien potilaiden syyt ovat moniTilojen merkitys terveyden edistämisessä ja potilaan aktivoiminen sairaalahoidon aikana Vuodeosastolinjassa hankkeiden kautta etsittiin terveyden edistämisen näkökulmaa vuodeosastotoimintojen uudistamisessa. naisia ja hoidossa korostuu moniammatillisen yhteistyön tärkeys. Terveyden edistäminen potilaan aktivoinnin avulla sairaalahoidon aikana on käynnissä oleva hanke. Hankkeen tavoitteena on löytää ja tunnistaa keinoja aktiivisuuden tukemiseen sisätautien ja keuhkosairauksien vuodeosastolla. Usein aktiivisuudella tarkoitetaan liikkumista ja toimintakyvyn ylläpitoa. Hankkeen tavoitteena on löytää keinoja myös muihin alueisiin, kuten lääkehoitoon, ravitsemukseen ja nestehoitoon. Tarkoituksena on tukea potilasta aktiivisena toimijana sairaalahoidon aikana ja sitä kautta varmistaa turvallinen kotiutuminen ja kyky hoitaa itseään mahdollisesti muuttuneessa terveydentilassa. Potilaan aktivoinnissa tulee huomioida potilaan tilanne ja mahdollisuus toteuttaa itsehoitoaan. Keinojen valikoima tarvitseekin olla laaja, josta voidaan yksilöllisen tarpeen perusteella räätälöidä jokaiselle sopivat keinot. Moniammatillisessa yhteistyössä jokaisen ammattilaisen tulee tukea keinoja ja vahvistaa eri ammattilaisten näkemyksiä potilaan aktivoimiseksi kotona selviytymisen tukemiseksi. Terveyden edistämistä tukevien tilojen hankkeen tavoitteena oli tutustua uuteen sairaalarakentamiseen, joilla mahdollistetaan potilaan aktivoimisen tukeminen. Hyvinkään sairaalaan rakennetaan uusia vuodeosastoja ja toivotaan vanhojen tilojen remontointia. Vuodeosastojen tiloilla on suuri merkitys potilaan hoidossa ja parantumisessa. Tiloissa materiaaleilla, monikäyttöisyydellä, informatiivisuudella, värien ja äänen käytöllä on ymmärrettävästi suuri merkitys. Jokainen varmasti lähtisi mieluummin kävelemään ja istumaan sisäpihatyyppiseen tilaan kuin käytävälle asetetulle tuolille. Hanke tuotti tavoitteellisesti erittäin visuaalisen esityksen, jossa huomioitiin värit ja materiaalit, valaistus, e-teknologia, aktiivisuutta tukevat potilashuoneet ja liikkumista tukevat ratkaisut ja osastojen yhteiset tilat. Hankemateriaali visuaalisena ja kirjallisena tuotoksen mahdollistaa asiasta keskustelun henkilökunnan kautta. Hankkeiden kautta saavutettiin monenlaista tiedollista ja toiminnallista lisääntymistä terveyden edistämisen askeleilla. Jatkohankkeita on aloitettu työstämään. Todella hienoa oli nähdä aktiiviset, hankkeisiin panostavat opiskelijat ja sitoutunut moniammatillinen hankehenkilöstö. Hankkeet toimivat erittäin hyvin lyhyinä, noin puolen vuoden toimintalähtöisinä kehittämistöinä. Hankkeen tavoitteena on löytää ja tunnistaa keinoja aktiivisuuden tukemiseen. LIN1702_4-19.indd 10 8.6.2017 12:04:24
2 | 2017 Linkki 11 TEKSTI: osastoryhmän päällikkö Reija Pitkänen KUVA: Anne Ikäläinen Yhtenäisillä toimintatavoilla Operatiivisen tulosyksikön poliklinikoilla laadukkaita ja turvallisia sairaanhoitopalveluita Julkisen terveydenhuollon perustehtävistä valtaosa on lakisääteisiä ja onnistuminen tässä tehtävässä edellyttää osaamista palvelun järjestämiskyvyssä. Kansalliset palvelurakennemuutokset vaativat terveydenhuoltoa kehittymään ja parantamaan tuloksellisuuttaan. M uutokseen liittyvässä kehittämisessä lähtökohtana on ensisijaisesti selvittää organisaation nykytilaa, sillä julkisessa terveydenhuollossa nykyisten voimavarojen tehokkaampi kohdentaminen niukkojen taloudellisten resurssien vuoksi on välttämätöntä. Jotta kehittämistyö onnistuu, organisaatiolla tulee olla yhteistä tahtoa ja kykyä sitoutua uusien ratkaisumallien luomiseen. Uutta saadaan aikaan vain ajattelemalla ja tekemällä uudella tavalla. Vuonna 2013 käynnistettiin Hyvinkään sairaalassa toiminnan, kehittämishankkeiden ja rakennushankkeiden kokonaiskoordinointia varten Sairaalanmäen osaamiskokonaisuudet-hanke (Samos-hanke). Osaamiskokonaisuudella tarkoitetaan hankkeessa sovittuja laajoja palvelukokonaisuuksia, tiloineen ja henkilöresursseineen. Samos-hankkeeseen nimettiin ohjausryhmä, jonka alaisuudessa toimivat valmistelevat työryhmät. Samos-hankkeen yhtenä kehittämiskohteena oli poliklinikkatoiminnan yhtenäistäminen ja kehittämistyön tarkoituksena oli luoda somaattisten erikoisalojen elektiivisten poliklinikoiden geneeriset vastaanottomallit. Tavoitteena oli luoda selkeä polikliininen yhtenäinen prosessi, yhteneväiset laadukkaat toimitilat ja tarkoituksenmukaiset selkeät työtehtävät. Poliklinikkatyöryhmä kartoitti ensitöikseen nykytilaa ja selvitti aikuispoliklinikoiden eroavaisuuksia ja yhteneväisyyksiä. Tämän vaiheen jälkeen merkittävimmät ongelmakohdat otettiin yksityiskohtaisempaan tarkasteluun ja näitä varten muodostettiin moniammatillisia alatyöryhmiä. Lean-valmentaja Tuuli Soini ohjasi työryhmien työskentelyä alusta alkaen. Yhtenäiset toimintaohjeet otettiin käyttöön Nykytilan kartoittamisessa nousi selkeästi esille ongelmakohtia esimerkiksi lähetteiden käsittelyyn liittyviä. Muuta merkittävää parannettavaa löytyi hoitomääräysten-, lääkitystietojenja diagnoosien kirjaamisesta. Näiden ongelmakohtien lisäselvittely ja ratkaiseminen oli laadun, mutta myös potilasturvallisuudenkin vuoksi tärkeää tehdä. Yhtenäisten toimintatapojen myötä kiertävän henkilöstön, kuten sihteereiden työ tulee ajan mittaan helpottumaan poliklinikoilla. Moniammatilliset alatyöryhmät saivat ehdotukset ongelmakohtien ratkaisemiseksi valmiiksi kevään 2017 aikana, jonka jälkeen jokaista uutta toimintamallia varten kirjoitettiin toimintaohje sekä tarkempi työohje aikuisten medisiinisille ja operatiivisille poliklinikoille. Yhtenäiset toimintaohjeet otettiin käyttöön operatiivisen tulosyksikön poliklinikoilla 2.5.2017 alkaen. Kaikkien noudatettavat toimintaohjeet tehtiin lähetteiden käsittelyyn, hoitomääräysten-, lääkitystietojenja diagnoosien kirjaamiseen. Poliklinikan vastaanottotiloihin, odotustiloihin ja ilmoittautumiseen liittyvä työ on vielä kesken, mutta etenee suunnitelman mukaisesti. Samos-hankkeen asettamat tavoitteet on nyt pääosin saavutettu somaattisten erikoisalojen elektiivisillä poliklinikoilla. Toimintaohjeet on jalkautettu ja meneillään on yhtenäisten toimintatapojen juurruttaminen sekä henkilöstön sitouttaminen annettuihin ohjeisiin. Tilanteen päivitys tehdään syksyllä 2017. Yhtenäisillä toimintatavoilla Hyvinkään sairaalan poliklinikoilla saadaan aikaan laadukkaita ja turvallisia sairaanhoitopalveluita, sitoutuneen ja ammattitaitoisen henkilökunnan tuottamana. Henkilöstön rooli potilaskohtaamisissa on kuitenkin tärkeintä, jotta potilaat hakeutuvat hoitoon Hyvinkään sairaalaan myös jatkossa. LIN1702_4-19.indd 11 8.6.2017 12:04:26
12 Linkki 2 | 2017 TEKSTI: fysioterapeutti Antti Mässeli, kuntoutus linjaesimies Sirpa Palamaa KUVA: Anne Ikäläinen Kuntoutumista edistävä työote – asiakkaan parhaaksi ”Ainahan olemme hoitaneet asiakaslähtöisesti”, toteaa koulutukseen osallistunut hoitaja ja jatkaa: ”Uutta toimintamallissa on potilaan kanssa yhdessä sovitut tavoitteet ja monet keinot miten niihin päästään. Eri ammattilaisten tiiviissä yhteistyössä on eroa ja myös tekemistä. Monella meistä ei myöskään ole riittävästi tietoa mitä kaikkea kotiutumisessa oikeasti täytyy huomioida ja mistä apuja saadaan. Kuntoutumista edistävä työote vaatii työntekijöiden lisäksi esimiesten osallistumista niin, että on tietoa ja aikaa työtapojen kehittämiseen ja yhteinen tavoite toimintakulttuurin muuttamiseen”. L iike lääkkeeksi -koulutusiltapäivässä 22.3.2017 Hyvinkään sairaalan luentosalissa esiteltiin kuntoutumista edistävää työotetta Hyvinkään sairaalan sisätautien vuodeosastolla. Sisäja keuhkosairauksien vuodeosasto 3 on ollut pilottiyksikkönä potilaiden kotiutukseen liittyvien riskien ja jatkokuntoutustarpeiden tunnistamisessa. Myös esimiehet ovat olleet aktiivisesti mukana toimintamallin kehittämisessä. Erilaisia toimintaa kuvaavia ja päivittäisjohtamisessa avustavia mittareita on mietitty ja otettu käyttöön moniammatillisesti hankkeeseen liittyen. Usein kuulee sanottavan, että kaikki mitä teemme on kuntoutusta Näin ei kuitenkaan ole. Käymme wc:ssä ilman, että ajattelen sen olevan kuntoutusta. Eikä se sitä minulle terveelle ihmiselle olekaan. Wc:ssä käynti voi muuttua hetkellisesti kuntoutukseksi ja olla osa harjoitusta. Toimintakyvyn alentuessa wc:ssä käynti on harjoitusta, tärkeä osa kuntoutujan itsetunnon ylläpitämistä ja on ilman muuta motivoivaa. Kuntoutumista edistävässä työotteessa on tärkeää tunnistaa kaksi elementtiä. Toisaalta on tärkeää tukea riittävästi potilasta eri vaiheissa niin, että potilas kokee onnistuvansa ja edistyvänsä. Toisaalta on muistettava antaa potilaalle riittävästi aikaa miettiä omia ratkaisuja ja vaihtoehtoja ja myös tehdä itse. Eri ammattilaisten tehtävänä on lisäksi etsiä keinoja ja vaihtoehtoja, jotka auttavat tavoitteisiin pääsemisessä. Potilasta hoitavat tiimin jäsenet osallistuvat kukin osana omaa työtään kuntoutukseen ja edistävät oman ammatillisen osaamisen keinoin potilaan kuntoutumista ja tavoitteisiin pääsemistä sairaalassa. Esimerkiksi lääkäri miettii lääkitystä määrätessään lääkkeen kuntoutumista edistäviä vaikutuksia liikkumiseen (huimaus, väsymys, uni) tai toimenpiteiden (esim. leikkauksessa käytetty anestesia, kipulääkkeet) vaikutusta toimintakykyyn ja kotona pärjäämiseen. Jokainen potilaan hoitoon ja kuntoutukseen osallistuva ammattilainen huomioi mahdollisia toimintakyvyn esteitä ja omalla toiminnallaan tukee ja aktivoi potilaan kuntoutumista sekä etsii ratkaisuja (esim. ravitsemus, sosiaaliset haasteet) kotiin palaamisen mahdollistamiseksi. Kuntoutukselle tunnusomaista on yksilöllisyys, tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus. Lyhyeenkin sairaalassaoloon, liikkumisen vähenemiseen ja kunnon heikkenemiseen liittyy huomattavia riskejä iäkkäillä potilailla. Heikkokuntoisten potilaiden osastojakson aikaisiin käytäntöihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Riskien vähentämiseksi tarvitaan yhteisesti sovittuja käytäntöjä, moniammattilista asiakaslähtöistä kuntoutumista edistävää työotetta ja monien asioiden huomioimista. TyöntekiPeruslähtökohtana aktiviinen potilaan omaa aktivisuutta tukeva ja mahdollistava toimintatapa. LIN1702_4-19.indd 12 8.6.2017 12:04:26
2 | 2017 Linkki 13 jöiden ohessa myös esimiehet tarvitaan aktiivisesti mukaan. Toimintaa voidaan kehittää monin tavoin ja huomioida muun muassa työvuorosuunnittelussa, mittareiden ja kirjaamiskäytäntöjen sopimisessa, kuin myös olemalla mukana henkilöstön kannustamisessa. Erityistä huomiota iltapäivässä kiinnitettiin riskipotilaisiin, joilla kotona pärjäämisessä voi olla haasteita tai potilas on kaatunut vuoden sisällä. Koulutusiltapäivässä esiteltiin sisätautien vuodeosastolla ns. riskipotilaiden kuntoutusprosessin etenemistä eri työntekijöiden näkökulmasta. Iäkkäiden kaatumisten ehkäisyn IKINÄ-mallia mukaillen hoitaja voi lähettää riskipotilaat suoraan fysioterapeutille. Tarkoituksena oli myös tuottaa vinkkejä muiden osastojen henkilökunnalle siihen, miten vastaavanlainen käytäntö voitaisiin ottaa arkeen heidän osastoillaan. Iltapäivän puhujina ja keskustelun virittäjinä toimivat potilaan parissa toimivat eri ammattilaiset, kuten fysioterapeutit, hoitajat, lääkärit, toimintasekä ravitsemusterapeutit. Potilaan arjen rutiinit osastolla ollessa tärkeitä Lyhytkin vuodelepo voi aiheuttaa vaikeita toimintakyvyn ongelmia esimerkiksi sellaisilla potilailla, joiden lihasvoimat mahdollistavat vain muutaman omilla voimilla tehdyn ylösnousun tavalliselta tuolilta. Potilaan arjen rutiinit ovat siksi osastolla ollessa tärkeitä. Päivittäisissä toiminnoissa, kuten ruokailuissa, päivittäisen hygienian hoidossa sekä wc:ssä käynneissä on tärkeää, että potilaalla on mahdollisuus tehdä itse asioita kykynsä mukaan. Usein potilaan kunto mahdollistaa istumisen vuoteen reunalla tai tuolissa. Hän voi suorittaa esimerkiksi peseytymiseen liittyviä toimintoja omatoimisesti tai kevyesti avustetusti hoitajan vain valvoessa turvallisuutta. Liike lääkkeeksi -iltapäivässä esiteltiin myös kaikille potilaille jaettava fysioterapeuttien laatimaa potilasohjetta, jossa on ohjeistusta oman aktiivisuuden lisäämiseksi vuodeosastolla. Yhtä tärkeää kuin aktiivisuuden ylläpito osastojakson aikana, on kotona pärjäämisen tukeminen kotiin tuotavilla perusterveydenhuollon palveluilla ja yhteistyö niin hoitohenkilöstön, kotiutushoitajan, kuntoutustyöntekijöiden kuin myös hoitavan lääkärin välillä. Tavoitteena on tunnistaa ja tukea kotiutumista erityisesti niillä iäkkäillä henkilöillä, joilla on odotettavissa haasteita kotona pärjäämisessä. Sairaalajakson aikana tehdään useita erilaisia kartoituksia, muun muassa kaatumis-, painehaavaumaja vajaaravitsemusriskin arvioinnit. Fysioja toimintaterapeutit tekevät tarpeen mukaan apuvälineja toimintakyvynkartoitukset ja kirjaavat ne kuntoutussuunnitelmaan. Perusterveydenhuollossa sama kuntoutussuunnitelma päivitetään sen hetkisen tilanteen mukaisesti. Perusterveydenhuollon yksiköt ovat lähteneet innolla mukaan. Haasteena ovat kuntakohtaiset erilaiset käytännöt esimerkiksi kuntoutuksessa ja kotihoidon palveluissa. Tärkeää on, että sekä potilas ja hänen läheisensä ovat mukana vaikuttamassa tavoitteiden laatimiseen. Valtakunnallisesti hyväksi havaittujen harjoitusja kuntoutuskäytäntöjen yhdenmukaistamisella voidaan tehostaa kotiutuvien potilaiden ohjausta, niin erikoissairaanhoidon kuin myös perusterveydenhuollon yksiköissä. Hankkeen aikana yhteistyö ja tiedon kulku eri organisaatioiden välillä, niin perusterveydenhuollon kuin kuntoutushenkilöstön sekä myös kotihoidon välillä on osoittautunut erityisen tärkeäksi. Hoitohenkilöstön kiire ja totutut toimintatavat niin potilailla, läheisillä kuin myös työntekijöillä asettavat omat haasteensa käytännön toteutukseen. Sisätautien potilailla on hieman erilaisia haasteita kuin esimerkiksi neurologisilla ja operaatioissa olleilla potilailla jatkokuntoutuksen arvioinnissa ja toteutuksessa. Peruslähtökohta on kuitenkin sama: aktiviinen potilaan omaa aktivisuutta tukeva ja mahdollistava toimintatapa. Huonokuntoisten potilaiden omatoimisen liikkumisen haasteisiin on kiinnitetty huomiota. Huoneissa olisi hyvä olla ainakin käsinojallinen tuoli ja pieni pöytä ruokailua varten. Monia parannuksia on suunniteltu toteutettavaksi osastojen saneerauksen yhteydessä. Tiedonsiirtoon liittyviä ilmoituskäytäntöjä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yksiköiden välillä ollaan kehittämässä muun muassa ns. avosiirtoportaalin käyttöönotolla syksyn 2017 aikana. On tärkeää tunnistaa riskipotilaat sairaalan potilasvirrasta. Näin voidaan saada aikaan säästöjä terveydenhuollon kustannuksissa ja tukea kotona pärjäämistä ikääntyneillä ihmisillä. Jatkossa koulutusiltapäivä aiotaan järjestää muutaman kerran vuodessa. Koulutuksissa esitellään ja keskustellaan toimintakäytännöistä ja tarvittavista kehittämiskohteista. Lääkinnällisen kuntoutuksen lisäksi tarvitaan myös monenlaista sosiaalisen kuntoutuksen ja kotipalveluiden tukea. Mukaan tarvitaan toimijoita kaikista ammattiryhmistä. Käytännön työn kehittämisestä vastaa moniammatillinen työryhmä. Sisätautien osastolta katseet käännetään vähitellen kirurgian-, neurologianja päivystysosastoille. Tavoite on, että kaikki osastot huomioivat ns. riskipotilaat ja erilaisten asiakasryhmien sairaalassaolon aikaiset kotiutumisen hidasteet ja kuntoutumista edistävän työotteen mahdollisuudet. Kaikki mukaan! Hyvinkään sairaalassa sisätautien vuodeosastolla jokaiselle uudelle potilaalle jaetaan potilasohje, jossa kerrotaan keinoista oman aktiivisuuden lisäämiseksi vuodeosastolla. LIN1702_4-19.indd 13 8.6.2017 12:04:27
14 Linkki 2 | 2017 TEKSTI: apulaisosastonhoitaja Minna Roine, kuntoutus linjaesimies Sirpa Palamaa KUVAT: Anne Ikäläinen Uusia TULES tuulia – selkäkivuissa nopea kuntoutuksen aloitus Tuki-liikuntaelinsairaiden (TULES) hoitoonohjaus muuttuu vuonna 2018. Tavoitteena on varhaisen hoidon ja kuntoutuksen aloitus alueellisesti yhtenäisin käytännöin. Koulutus on aloitettu. T ukija liikuntaelimistön (TULES) -sairaudet ovat yksi suurimmista ja kalleimmista ryhmistä perusterveydenhuollossa; lääkärikäynneistä ne muodostavat noin 20-30 prosenttia. Vuotuinen TULES-sairauksista aiheutuva kustannus on noin 2,5 miljardia euroa, kuten Lautamäki Lari kumppaneineen (2016) toteaa suoravastaanottotoiminnan kustannustehokkuutta arvioivassa artikkelissaan. TULES-vaivat ovat perusterveydenhuollossa psyykkisten sairauksien ohella tärkein sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden syy. Useimmissa kunnissa voidaan kuntouttaa vain pieni osa TULESpotilaista, koska fysioterapeutteja on julkisessa terveydenhuollossa vähän, eikä kuntoutusta yksityispuolella yleensä kustanneta. (Ylinen, 2014). Hyvinkään sairaalaan ja alueen perusterveydenhuollon toimijoiden kanssa ollaan luomassa valtakunnallisesti hyväksi käytännöksi osoittautunutta TULES-potilaiden hoitoonohjausmallia. Sen sijaan, että potilas ohjautuisi ensin lääkärille, hänet tullaan ohjaamaan sovituin kriteerein suoraan fysioterapeutille. Tavoite tällä hoitoonohjausja kuntoutuskäytäntöjen muutoksella on vaikuttaa entistä paremmin asiakkaan toimintakykyisyyteen. Tämän suoravastaanottotoiminnaksi kutsutun toiminnan tarkoitus on hoidon ja kuntoutuksen viiveetön aloitus, saman vaivan vuoksi useita kertoja lääkärissä käymisen välttäminen sekä potilaan yksilöllinen tukeminen fysioterapian keinoin. Näin voidaan välttää vaivan kroonistumista ja mahdollistaa paremmin kotona ja omassa elinja työympäristössä selviämistä ja pärjäämistä. Suoravastaanoton toimintamallin avulla suurempi osa alueen TULESpotilaista pääsee asiantuntevaan fysioterapiaan. Usein vaivojen hoitaminen jo alkuvaiheessa on myös kustannustehokkaampaa. Toiminta muuttuu niin, että tehtäviä siirretään sovituin osin lääkäreiltä fysioterapeuteille. Hoitoja kuntoutuskäytännöt ovat yhtenäiset erikoissairaanhoidossa ja alueen perusterveydenhuollon yksiköissä. Malli on HUS:n strategian mukainen ja pohjautuu tutkimusnäyttöön sekä hyviksi todennettuihin käytänteisiin. Tavoitteena on huomioida entistä paremmin oikea-aikaisuus, asiakaslähtöisyys, turvallisuus ja laatu. Toimintamallia voidaan hyödyntää myös muiden HUS-sairaanhoitoalueiden ja perusterveydenhuollon välisissä vastaavissa toiminnoissa tarpeen mukaan. Kouluttajat Markku Paatelma ja Eira Karvonen. LIN1702_4-19.indd 14 8.6.2017 12:04:35
2 | 2017 Linkki 15 Alueen kunnissa palvelut on järjestetty kuntakohtaisten käytäntöjen mukaisesti myös TULES-vaivojen fysioterapian suhteen. Akuuttikuntoutushankkeessa (v. 2013) selvitettiin akuuttifysioterapiapalvelujen tarvetta päivystyksessä. Hyvin useiden päivystykseen tulleiden potilaiden tulosyynä oli eriasteisia TULES-ongelmia. Tuolloin todettiin, että Hyvinkään sairaanhoitoalueella on tarve yhtenäistää ja muuttaa toimintakäytäntöjä erityisesti TULES-potilaiden kohdalla nopeamman hoitoon pääsyn, lääkäreiden työkuormituksen vähentämisen sekä tulevan sosiaalija terveydenhuollon (SOTE) uudistuksen, että matalampien kustannusten takia. Muutostarvetta todettiin olevan erityisesti päivystyksen ja perusterveydenhuollon TULES-hoitoon hakeutuvien potilaiden osalta sekä yksiköiden että toimijoiden välillä. Hyvinkään sairaanhoitoalueen terveydenhuollon kehittämisryhmä (HyTKe), vastaa alueen terveydenhuollon strategisesta valmistelusta ja yhteistyön käytännön johtamisesta. Alueellinen TULES-potilaiden akuuttikuntoutuksen kehittämishanke hyväksyttiin HyTKessä 11/2016 ja toimintamallin suunnittelu koulutusten järjestämiseksi aloitettiin välittömästi. Tuleva malli on yksi esimerkki toimenpiteistä, joita tarvitaan kuntoutuspalveluiden kehittämiseksi ja linkittämiseksi tiiviimmäksi osaksi akuuttipalvelua. Suoravastaanottoon liittyvät koulutukset aloitettiin keväällä Muutos edellyttää hoitoon ohjaukseen osallistuvien, ajanvaraajien, jonoja päivystyksen triage-hoitajien, hoitavien lääkäreiden sekä käytännön toteutukseen osallistuvien fysioterapeuttien ja heidän esimiehiensä koulutusta uuteen toimintamalliin. Suoravastaanottoon liittyvät moniammatilliset koulutukset aloitettiin kevään 2017 aikana. Fysioterapeuteille järjestetään 15-20 opintopisteen syventävä kliinisen osaamisen lisäkoulutus. Toimintamallimuutoksesta on ”Koulutus antaa fysioterapeuteille hyvät valmiudet tukija liikuntaelinongelmien varhaiseen arviointiin ja jatkokuntoutuksen ohjaukseen. Koulutukseen osallistuvilla on fysioterapeutin peruskoulutus ja mahdollisuus koulutuksen aikana osallistua työyksikössään TULES-potilaiden tutkimiseen ja hoitoon.” Fysioterapeutti Hany Soliman harjoittelee selän tutkimista. ? LIN1702_4-19.indd 15 8.6.2017 12:04:58
16 Linkki 2 | 2017 järjestetty myös kaksi koulutustilaisuutta muille ammattilaisille. Koulutukset jatkuvat syksyn 2017 aikana. Lisäksi tullaan järjestämään paikallisia tiedotusja koulutustilaisuuksia loppuvuodesta ennen toimintamallin käyttöönottoa. Fysioterapian koulutuksessa on mukana 23 fysioterapeuttia sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta. Syventävä koulutus kohdentuu pääasiallisesti TULES-potilaiden tutkimiseen, hoitoon ja kuntoutukseen ja tähän liittyviin kirjallisiin tehtäviin, sekä uusiin tehtäväalueisiin (muun muassa sairausloman kirjoitusoikeus ja käsikauppalääkityksen ohjaus). Koulutus sisältää runsaasti myös itseopiskelua. Syksyn aikana koulutuksessa sovitaan yhtenäisistä alueellisista käytännön toimintatavoista ja uuteen malliin siirtymiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä sekä osaamisen ylläpitoon liittyvistä toimenpiteistä. Kouluttajina toimivat valtakunnallisesti arvostetut manuaalisen terapian asiantuntijat TT Markku Paatelma ja TtM Eira Karvonen. Syksyllä kouluttajina on hoitoonohjausosuudessa ja toimintamallin käyttöönottoon liittyen myös yksiköiden esimiehiä. Toimintamallin jatkuvuuden ja osaamisen ylläpidon vuoksi alueelle perustetaan ns. TULES-verkosto. Jokainen kunta ja erikoissairaanhoito nimeää organisaatioonsa sekä suoravastaanottotoimintaan vastuulääkärin että fysioterapeutin ns. TULES-verkostovastaavaksi. Ennen toiminnan aloittamista sovitaan yhtenäiset hoitoonohjauskäytännöt sekä kriteerit siitä, milloin potilas ohjataan lääkärin käynnin sijasta ensisijaisesti fysioterapeutin vastaanotolle. Jos potilaan TULES-vaiva on päivystyksellinen, fysioterapiainterventio ajoittuu päivystyskäynnin yhteyteen. Tavoitteena on linkittää toiminta myös akuutin alaselkäpotilaan alueelliseen hoitoketjun kuvaamiseen. Fysiatrian poliklinikan toiminta kohdentuu myös TULES-toimintaan. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tehostaa fysiatrian poliklinikalle ohjautuvien potilaiden kuntoutuspalveluiden aloitusta jo perusterveydenhuollossa ja lisätä yhteistyötä terveyskeskusten kanssa ns. fysiatrin yhteisvastaanottotoiminnassa. Koko akuuttikuntoutushankkeen yhteisenä tavoitteena on tarjota nopeampi hoitoon pääsy, sekä oikein valittu asiantuntijan apu ja palvelusta avun saava tyytyväinen asiakas. LÄHTEET: Lautamäki Lari; Salo Petri; Mustalampi Sirpa; Häkkinen Arja ja Ylinen Jari, 2016. Fysioterapeutin suoravastaanotto keino alentaa terveydenhuollon kustannuksia? Fysioterapia 5/2016, 4-9. Ylinen, Jari, 2014.Terveydenhuollon epätasaarvo näkyy kuntoutuksessa.Saatavissa: http://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/ terveydenhuollon-epatasa-arvo-nakyy-kuntoutuksessa/ ’’Artikkelin kirjoitusvaiheessa koulutuksessa on käyty läpi ja harjoiteltu alaselän kuntoutukseen liittyviä asioita. Koulutuksen edetessä teemoina tulee lisäksi olemaan niskan, yläraajan ja alaraajan kuntoutukseen liittyvät asiat. Koulutus on saanut osallistujilta erittäin innostunutta ja positiivista palautetta. ” Koulutustiimi ft Antti Mässeli, fysiatria ja kuntoutus oh Riitta Paajanen, aoh Minna Roine, vastuualuejohtaja Kari Hurskainen, yl Liisamari Krüger ja ft Hany Soliman. LIN1702_4-19.indd 16 8.6.2017 12:05:05
2 | 2017 Linkki 17 KUVA: Anne Ikäläinen Ihan paras lastenpäivystys Hyvinkäälle Hyvinkäälle suunnitellaan uutta keskitettyä ympärivuorokautista lastenpäivystystä. Toiminta alkaa uusissa tiloissa vuonna 2018. Päivystyksessä hoidetaan kaikki alle 16-vuotiaat lapsipotilaat, tulevat he sitten kävellen suoraan ovesta, lääkärin lähettämänä lastenlääkärille tai ambulanssilla. S osiaalija terveysministeriön päivystysasetuksessa todetaan, että alaikäisen potilaan hoidon erityispiirteet tulee huomioida päivystystoiminnassa. Hoidon tarpeen arviointiin tulee osallistua erityisesti lasten sairauksiin perehtynyt terveydenhuollon ammattihenkilö. Myös tilojen tulee olla alaikäisten hoitoon soveltuvat. Näillä saatesanoilla lastenyksikön ja päivystyksen yhteinen työryhmä aloitti suunnittelun parhaan mahdollisen lastenpäivystyksen luomiseksi asiakkaan ollessa aidosti suunnittelun keskiössä. Työryhmä suoritti tutustumisvierailut LAPSIPOTILAS (EI HÄTÄTILA) LA PS I LA ST EN PÄ IV YS TY S M itt ar it tulo tutkimus hoito TARVITSEE AKUUTTIHOITOA JOS JO HOIDON PIIRISSÄ (ESIM. DIABETES), KONTAKTOI HOITAVAA YKSIKKÖÄ SOITTAA ENSIN PÄIVYSTYKSEEN OSA SAA KOTIHOITOOHJEET, EI SAAVU PÄIVYSTYKSEEN SAAPUU PÄIVYSTYKSEEN ILMAN LÄHETETTÄ, LÄHETTEELLÄ ILMOITTAUTUU LAPSIIN PEREHTYNEELLE HOITAJALLE HOITAJA TEKEE HOIDON TARPEEN ARVION JA ALOITTAA HOIDON. KONSULTOI LÄÄKÄRIÄ TARVITTAESSA, LAB-RTG TUTKIMUKSET TARVITTAESSA SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTTO KOTIIN TAI OMA TK VASTAANOTTO YLE, PEDIATRI TAI KIR LÄÄKÄRIN TUTKIMUS JA TIIVIS TIIMITYÖ ODOTTAA LAB RTG VASTAUKSIA LÄÄKÄRI PÄÄTTÄÄ HOIDOSTA, KONSULTOINTI TARVITTAESSA KOTIIN TAKAISIN PÄÄTASO MURTUMAPOTILAAT KIPULÄÄKITÄÄN JA SIIRRETÄÄN KIR PROSESSIIN. HOITO JATKUU LASTENOSASTOLLA Alustavat prosessimittarit: 1. potilaiden lukumäärä 2. odotusaika lääkärille 3. läpimenoaika resurssimittarit: 1. resursoinnin oikea-aikaisuus 2. henkilökunnan tyytyväisyys laatumittarit: asiakaskokemus 2. suunnittelematon paluu päivystykseen 3. Haipro -ilmoitukset (benchmarking) Jorvin lastenpäivystykseen sekä Päijät-Hämeen keskussairaalan lastenpäivystykseen. Vierailuilla vahvistui käsitys erillisen lastenpäivystyksen mielekkyydestä. Molemmissa päivystyspisteissä kokemuksena oli lapsipotilaiden määrän lisääntyminen uusitun toimintamallin myötä. LisäkLapsipotilaan hoitoprosessi tulevassa päivystyksessä. LIN1702_4-19.indd 17 8.6.2017 12:05:07
18 Linkki 2 | 2017 S yntyvyys on yleisesti maassamme laskussa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla kilpailu synnyttäjistä on kovaa eri sairaaloiden kesken. Sairaalan elinehto on riittävä synnytysmäärä kaikkien erikoisalojen kannalta. Meille jokainen synnyttäjä on tärkeä ja siksi haluamme tarjota kattavasti vaihtoehtoja synnyttäjien erilaiset toiveet huomioiden. Tämä on haastanut sekä kätilöt että lääkärit pohtimaan, miten voimme vielä lisätä asiakaslähtöisyyttä. Olemme joutuneet pohtimaan omien toimintatapojen muutosta ja osin työstämään omia ennakkoluulojamme. Vesisynnytyksen hoito on vahvasti perinteisen kätilötyön ytimessä. Yksikkömme lääkärit lähtivät iloksemme mukaan mahdollistamaan hoitotyön käytänteiden kehittämisen asiakkaidemme hyödyksi. Vesisynnytys sinällään ei ole mikään uusi keksintö Ehkä tunnetuin veteen synnyttämisen edistäjä on ranskalainen lääkäri Michel Odent, joka jo 1970 luvulla alkoi puhua lempeän syntymän ja veteen synnyttämisen puolesta. Tutkimusten mukaan vesi lievittää kipua, edistää synnytyksen kulkua ja helpottaa luonnollista ja lääkkeetöntä synnytystä. Vesisynnytys sopii erityisen hyvin aktiivisille ja luonnonmukaisesta synnytyksestä kiinnostuneille synnyttäjille. Veteen synnyttämisen ehtona on yksisikiöinen säännöllisesti edistynyt raskaus. Karkeasti voidaan sanoa, että jos sikiön voinnista on huolta, ei veteen voi synnyttää. Myös muun muassa infektio, äidin runsas tupakointi, synnyttäjän huono liikkuvuus ja kouristelunuhka ovat ammeessa oleskelun vasta-aiheita. On hyvä muistaa muutenkin, että synnytys on yllättävä tapahtuma, jossa jokin yllättävä tekijä voikin estää veteen synnyttämisen vastoin ennakkosuunnitelmaa. Vesi edesauttaa äidin vapaata asennonvaihtelua synnytyksen aikana. Painottomuus edesauttaa kehon kokonaisvaltaista rentoutta, laskee verenpainetta ja stressihormonitasoja. Samanaikaisesti elimistön oksitosiinija endorfiinipitoisuus nousee ja näin kivuntunne vähenee ja hallinnantunolleiden perheiden kanssa work shop-tilaisuuksia, joista toivotaan kaivattua ulkopuolista näkemystä tilojen ja hoitoprosessien suunnitteluun. Mittaamme toimintaamme jatkuvasti muun muassa läpimenoajan, jatkuvan asiakaspalautteen ja hoidon laatumittareiden kautta. Toimintaa kehitetään edelleen mahdollisimman hyvän ja jouhevan hoidon toteuttamiseksi. Näillä resepteillä teemme Hyvinkäälle mahdollisimman hyvää lastenpäivystystä; siis ihan parasta lastenpäivystystä! si asiakkaiden ja hoitohenkilökunnan tyytyväisyys oli parantunut. Oleellisimmiksi seikoiksi toimivassa päivystyspisteessä nousivat toimivat ja ketterät hoitoprosessit, osaava ja motivoitunut henkilökunta sekä asiakaskokemuksen aito huomioiminen. Lastenpäivystyksen erityispiirteitä ovat potilasmäärien suuri vaihtelu infektioepidemioiden ja vuorokauden aikojen mukaan, mikä luonnollisesti aiheuttaa haasteita hoitoprosessien sujuvuudelle. Uudessa lastenpäivystyksessä henkilöstöresursointi pyritään mitoittamaan potilasvirtojen mukaan ja tarvittaessa henkilöstön liikuteltavuutta eri yksikköjen välillä hyödynnetään. Asiakkaille jonotilanteet pyritään tuomaan mahdollisimman selkeästi näkyville. Tilojen suunnittelussa huomioidaan lapsipotilaiden erityispiirteet. Esimerkiksi tarkkailupaikoissa huomioidaan lasten ja perheiden yksityisyys sekä turvallisuuden tunne. Lastenpäivystykseen osallistuvalle henkilökunnalle laaditaan erillinen henkilöstösuunnitelma, jossa kartoitetaan osaaminen ja sijoittelu toimipisteiden välillä. Myös perehdytykseen laaditaan omat ammattiryhmäkohtaiset ohjeistukset ja sisäisiä koulutuksia järjestetään osaamisen varmistamiseksi. Pidämme lisäksi talossa jo hoidossa KIRJOITTAJAT Petri Koponen vastuualuejohtaja, lastentaudit Juha Valli tulosyksikön johtaja, akuutti Marian Ahlskog-Karhu vastuualuejohtaja, akuutti Petri Rahkonen osastonylilääkäri, lastentaudit Kirsi Mikkonen osastoryhmän päällikkö, akuutti Eerika Tausa osastoryhmän päällikkö, naistenja lastentaudit LIN1702_4-19.indd 18 8.6.2017 12:05:13
2 | 2017 Linkki 19 TEKSTI: osastoryhmän päällikkö Eerika Tausa, kätilö Sanna Oksman-Niemi KUVA: Janna Rautiainen Vesisynnytykset käynnistyivät Hyvinkään sairaalassa Veteen synnyttäminen on ollut muissa HUS:n sairaaloissa mahdollista jo vuosien ajan. Hyvinkään sairaalan synnytysosastolla on ollut mahdollista hoitaa synnytyskipua avautumisvaiheessa veden avulla, mutta ponnistusvaiheessa vedestä on täytynyt nousta pois. Tämän kevään aikana synnytyssalin henkilökuntamme on koulutettu hoitamaan myös synnytysten ponnistusvaihe veteen. Huhtikuun alun jälkeen jo kolme vauvaa on syntynyt suunnitellusti veteen. ”Vesisynnytyksen hoitaminen oli yllättävän voimakas kokemus myös kätilölle, vaikka vauvojen syntymissä onkin ollut osallisena jo kymmenen vuotta. On aina ilo voida tarjota äideille heidän toiveidensa mukaista hoitoa. Olen ylpeä myös kollegoistani, jotka ovat olleet yhtenäisenä joukkona tukemassa tätä muutosta”. -kätilö, Sanna Oksman-NiemiHyvinkään sairaalan ensimmäinen veteen syntynyt vauva. ne synnytyksen edetessä on helpompi säilyttää. Hallinnantunteen menetyksen pelko on usein synnytyspelon taustalla oleva tunne ja siksi vesi voi sopia erityisen hyvin synnytyspelkoisille tai traumasta kärsiville synnyttäjille. Vesi pehmittää kudoksia ja ehkäisee repeämien syntyä tehokkaasti. Veteen synnyttäminen myös tukee äidin ja vauvan varhaista vuorovaikutusta. Kätilön toiminta vesisynnytyksessä on passiivisen aktiivista Äidin vaistonvaraiselle toiminnalle annetaan ehkä enemmän tilaa. Toisaalta sama pätee silloinkin, kun äiti synnyttää lääkkeettömästi ”kuivalla maalla”. Kätilö ohjaa tarvittaessa rauhallista hengittämistä ja voi vaikka auttaa painamalla selän akupisteitä, kun odotellaan ponnistusvaiheen aktiivisen vaiheen alkamista. Kätilön rauhallinen läsnäolo tuo turvaa synnyttäjälle, joka voi näin keskittyä vain supistuksiinsa. Synnyttäjä voi halutessaan ottaa itse vauvan vastaan tai kätilö voi siinä auttaa. Moni hakeutuu spontaanisti ammeessa polvilleen tai nelinkontin kun ollaan lähellä synnytyksen loppuvaihetta. Vauva hapettuu napanuoran kautta niin kauan, kun sitä ei katkaista ja siinä on syke. Vauvan pintaan nostamisella ei siis ole kiire, eikä myöskään napanuoran leikkaamisella ole kiirettä. Veteen syntyvät vauvat ovat yleensä virkeitä mutta tyytyväisiä. Pehmeä syntymä vedestä veteen vähentää vauvojenkin stressiä syntymän jälkeen. Jälkeiset voivat syntyä veteen tai vasta kuivalla maalla. LIN1702_4-19.indd 19 8.6.2017 12:05:16
20 Linkki 2 | 2017 A luksi näillä poliklinikoilla keskityttiin pelkästään mainostamaan biopankkia esitteillä ja kaavakkeilla odotustiloissa. Vuodenvaihteen jälkeen naistentautien ja synnytysten ajanvarauspoliklinikat alkoivat liittää jokaiseen ajanvarauskirjeeseen, niin tavalliseen kuin e-kirjeeseenkin, biopankin saatekirjeen sekä suostumuskaavakkeen. Tämä kannatti, koska palautettujen kaavakkeiden määrä nousi huimasti ollen huhtikuussa 2017 jo 95 kappaletta. Biopankkinäytteidenkin määrä nousee tasaisesti joka kuukausi, koska biopankkinäytepyyntö on voimassa vuoden ajan. Naistentautien ja synnytysten poliklinikoilla esimerkiksi diagnostisia verinäytteitä otetaan harvemmin vastaanoton yhteydessä, joten asiakkaita ohjeistetaan antamaan biopankkinäyte samalla kertaa, kun diagnostisiakin näytteitä seuraavan kerran otetaan. Pelkästään biopankkinäytettä varten asiakasta ei laboratorioon ohjata. Hyvinkään sairaalan Biopankkikoulutus järjestettiin huhtikuussa. Tällöin kokoontuivat jokaisen yksikön biopankkivastaavat yhdessä miettimään, miten parhaiten biopankkitoiminta saataisiin starttaamaan Hyvinkään sairaalassa ja miten se jalkautettaisiin yksikkötasolle. Ennen tätä koulutusta biopankkisuostumusten keräys oli vähäistä koko talossa. Joissakin yksiköissä henkilökuntaa oli vain osin informoitu ja esitteitä odotustiloihin viety. Varsinaisia toimintasuunnitelmia ei kuitenkaan vielä ollut. Yksi HUS:n tämän vuoden kärkihankkeista, biopankkisuostumusten keräys alkoi Hyvinkään sairaalassa jo vuoden 2016 lopulla naistentautien ja synnytysten poliklinikoilla sekä päivystyspoliklinikalla. TEKSTI: Karoliina Hyttinen, kätilö/naistentaudit ja synnytykset KUVAT: Anne Ikäläinen Biopankkisuostumusten keräys starttasi Hyvinkään sairaalassa Yksi tärkeimmistä Hyvinkään sairaalan tavoitteista on saada biopankkisuostumusten aktiivinen keräys pikaisesti käyntiin ja tuoda se osaksi yksikön arkea. Lasten Biopankki-info pidettiin Hyvinkäällä toukokuussa 2017. Tuolloin alkoi alaikäisten suostumusten keräys lasten poliklinikoilla ja vuodeosastolla. Mallia otettiin HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalasta, jossa toiminta oli alkanut maaliskuussa 2017. Lasten tutkimuksille on kysyntää, ja niillä voidaan parantaa lasten sairauksien hoitoa, lääkehoitoa ja diagnostiikkaa. Lasten yksiköllä on siis tärkeä rooli biopankkisuostumusten pyytämisessä lapsilta ja heidän perheiltään. Alaikäisille on oma ohjeistuksensa, materiaalinsa sekä näytepyyntönsä, ja toimintamalli poikkeaa aikuisten keräyksestä. Alaikäinen ei voi antaa biopankkisuostumustaan yksin, vaan hänen huoltajansa tekee sen lapsen puolesta. Potilasoppimiskeskus Soppi on myös mukana biopankkikeräyksessä Sopen henkilökunta opastaa Biopankista kiinnostuneita ja suostumuksen voi jättää Soppeen sen aukioloaikoina. Soppi toimittaa vastaanottamansa kaavakkeet eteenpäin Helsingin Biopankkiin, jossa biopankin työntekijä vastaanottaa suostumukset, kirjaa nämä Oberonin henkilötietoihin sekä tekee pyynnön näytteestä. Yksi tärkeimmistä Hyvinkään sairaalan tavoitteista näin alkuvaiheessa on saada biopankkisuostumusten aktiivinen keräys pikaisesti käyntiin ja tuoda se osaksi yksikön arkea. Tulosta syntyy, kun henkilökunta on motivoitunutta suostumusten keräämiseen. Tämä on huomattu jo naistentautien ja synnytysten poliklinikoilla, jossa jokainen vastaanottoaikoja antava liittää ajanvarauskirjeeseen Biopankki-paketin yhtä luonnollisesti kuin esitietokaavakkeenkin. Asiakkaiden ohjausta ja suostumuskaavakkeiden keräystä vastaanotoilla, vuodeosastoilla, päivystyksessä ja ilmoittautumisessa tekevät sekä sihteerit että sairaanhoitajat ja kätilöt. Vastuuhenkilöt jakavat nyt parhaillaan tietoa yksiköissään. Tavoitteena on toimintamallien yhteneväisyys, joten biopankkivastaavat tulevat tapaamaan toisiaan myös tulevaisuudessa. Eräs keino, jolla suostumusten keräys tuodaan näkyväksi, on sen liittäminen päivittäisjohtamistaululle yhdeksi seurattavaksi mittariksi. Näin teki naistentautien ja synnytysten vuodeosasto. Tämä vie keräystä varmasti eteenpäin ja motivoi myös henkilökuntaa. LIN1702_20-27_uusi.indd 20 8.6.2017 12:08:03
2 | 2017 Linkki 21 Vastuuhenkilönä on ollut hienoa huomata, että näinkin lyhyessä ajassa henkilökunta on motivoitunut keräämään suostumuksia ja että myös asiakkaat ovat kiinnostuneita Biopankista, kertoo kätilö Karoliina Hyttinen. LIN1702_20-27_uusi.indd 21 8.6.2017 12:08:06
22 Linkki 2 | 2017 TEKSTI: Katja Koukkari, hygieniahoitaja KUVAT: WHO, suomentanut THL Käsihygienia potilasturvallisuuden edistäjänä Tarviiks mun, kukaan ei näe, mulla on kiire? ”Kamala kiire! Vartin päästä tulee iltavuoro enkä ole vielä ehtinyt kirjaamaan mitään. Tänään pitäisi päästä lähtemään ajoissa töistä, jotta ehdin viemään lapsen ajoissa harrastuksiin. Taas neloshuoneen ykköspaikka soittaa hoitajakutsukelloa, kolmatta kertaa vähän ajan sisällä. Lähden ripeästi työhuoneesta ja hidastan potilashuoneen oven edessä. Yritän ettei kiire näy. Avaan oven ja kuittaan seinän kutsupainikkeen. Potilas haluaa juotavaa. Otan lasin pöydältä ja täytän sen huoneen lavuaarin hanasta. Ojennan sen potilaalle ja kirjaan määrän pöydällä olevaan nestelistaan. Pöydällä ei ole kynää, otan sen omasta kynäkotelosta, kirjaan ja laitan takaisin. Heti perään kakkospaikan potilas pyytää, että auttaisin hänet istumasta makuulle vuoteeseen. Avustan jaloista ja annan vuoteensäätimen potilaalle sängynpäädystä. Lähden ja otan lavuaarin yläpuolelta käsihuuhdetta. Työnnän oven käsivarrella auki, suljen jalalla ja jatkan huuhteen hieromista kävellessäni takaisin työhuoneeseen. Joko nyt ehtisin kirjata?” T ässä tapauksessa käsihygienia toteutui vain yhden kerran, kun sen olisi pitänyt toteutua neljästi.Potilas sai vesilasiinsa mikrobit, jotka vein käsissäsi huoneeseen. Kohta ne ovat potilaan omissa käsissä, ja siirtyvät kaikkeen mihin hän koskettelee ja päivällisellä leivän mukana elimistöön. Siirsin myös ykköspaikan mikrobit kosketustartuntana seuraavalle potilaalle, tämän hoitoympäristöön ja omaan kynääni. MikroKuulostaako tutulta? Jäikö minulta jotain tekemättä? Olisinko toiminut samoin, jos joku olisi nähnyt? bit lähtivät potilashuoneesta kynätaskussani kohti seuraavaa mahdollisuutta vaihtaa kohdetta. Desinfioimalla kädet ennen potilaan vesilasiin koskemista ja sen koskettelun jälkeen olisin ehkäissyt potilasympäristön kontaminoitumisen ja mikrobien siirtämisen seuraavalle potilaalle. Desinfioimalla kädet potilaan koskettamisen jälkeen olisin estänyt kynäni kontaminoitumisen potilaan siirrosta käsiini siirtyneillä mikrobeilla. Infektioturvallisuus on osa potilasturvallisuutta Käsihygieniaa tulee toteuttaa kaikissa niissä tilanteissa, joissa mikrobeilla on mahdollisuus levitä. Yleisin leviämisreitti on kosketustartunta, jonka vuoksi käsihygieniasta puhutaan paljon. Käsihuuhteen käyttö on tehokkain, nopein, helpoin ja edullisin keino huolehtia käsihygieniasta. Käsihuuhteen käyttö maksaa noin yhden sentin, suojakäsinepari noin 6 senttiä. Suojakäsineitä tulee tavanomaisten varotoimien mukaan käyttää vain, jos kosketellaan verta, eritteitä, rikkinäistä ihoa, haavoja tai limakalvoja, tehdään aseptisia toimenpiteitä tai kosketellaan potilaan runsaasti kolonisoituneita alueita (nivuset, pakaravako jne). Käsihygieniaa on tutkittu paljon. ParTake home message: ”Sulla ei ole niin kiire, ettet ehtisi desinfioida käsiäsi” LIN1702_20-27_uusi.indd 22 8.6.2017 12:08:06
2 | 2017 Linkki 23 haiten se toteutuu potilaskosketuksen jälkeen, kuten alun esimerkissäkin. Selvästi heikommin se toteutuu ennaltaehkäisevissä tilanteissa, kuten ennen potilaskosketusta. Kertakäyttöisten suojakäsineiden käytön kaikessa työssä tiedetään heikentävän käsihygienian toteutumista merkittävästi. Suojakäsineet eivät ole käsihygienia; suojakäsineiden oikea käyttö on vain yksi osa käsihygieniaa. Sairaalassamme on havainnoitu myös käsihygienian toteutumista keskitetyssä ruoanjaossa. Havainnointitilanteissa (n=80) potilaat eivät desinfioineet käsiään kertaakaan. Tiedetään, että monet virulentit ja moniresistentit mikrobit leviävät kosketustartuntana uloste-käsi-suu-reittiä. Tartuntareitin katkaiseminen olisi varsin yksinkertaista – käyttämällä käsihuuhdetta. Ruoanjakotehtävissä turhaa suojakäsineiden käyttöä esiintyi 9%:ssa havainnointitilanteita ja niitä käytettiin 100%:sti vastoin sairaalahygieniaohjeita, käsihygieniaa laiminlyöden. Vain joka viides tarjotin vietiin potilaille puhtain desinfioiduin käsin. Meillä on siis paljon varaa kehittää käsihygieniaa sekä omissa työtehtävissä että potilaiden ohjauksessa. Sairaalassamme on yhteistyössä Sairaanhoitaja-lehden kanssa kuvattu opetusvideo ruokatarjottimen viemisestä potilaalle. Suomen Hygieniahoitajat ry valitsi sen kuukauden teoksi. Video – Onko potilaan välittömässä läheisyydessä käsihuuhdetta – kannattaisi olla, on katsottavissa Sairaanhoitajaliiton verkkosivuilla osoitteessa https://sairaanhoitajat.fi/2017/18336/ De si gn : m on do fra gi lis ne tw or k WHO acknowledges the Hôpitaux Universitaires de Genève (HUG), in particular the members of the Infection Control Programme, for their active participation in developing this material. Viisi muistisääntöä hyvään KÄSIHYGIENIAAN ENNEN KUIN KOSKETAT POTILASTA POTILAASEEN KOSKETTAMISEN JÄLKEEN POTILAAN LÄHIYMPÄRISTÖÖN KOSKETTAMISEN JÄLKEEN ENNEN KUIN KOSKETAT POTILASTA ENNEN ASEPTISTA TOIMENPIdETTÄ ERITTEIdEN KÄSITTELYN JÄLKEEN POTILAASEEN KOSKETTAMISEN JÄLKEEN POTILAAN LÄHIYMPÄRISTÖÖN KOSKETTAMISEN JÄLKEEN MILLOIN? MIKSI? Desinfioi kätesi ennen kuin kosketat potilasta. Estät mikrobien siirtymisen omista käsistäsi potilaaseen. Desinfioi kätesi juuri ennen aseptista toimenpidettä. Suojaat potilasta myös hänen omilta mikrobeiltaan. Desinfioi kätesi aina, kun olet käsitellyt eritteitä ja aina suojakäsineiden riisumisen jälkeen. Estät mikrobien siirtymisen potilaasta itseesi ja ympäristöön. Desinfioi kätesi, kun olet koskettanut potilasta tai hänen lähiympäristöään. Estät mikrobien siirtymisen potilaasta itseesi ja ympäristöön. Desinfioi kätesi, kun olet koskettanut jotain potilaan lähiympäristössä sijaitsevaa esinettä tai huonekalua, silloinkin, kun et ole koskettanut potilasta. Estät mikrobien siirtymisen potilaasta itseesi ja ympäristöön. 1 2 3 4 5 MILLOIN? MIKSI? MILLOIN? MIKSI? MILLOIN? MIKSI? MILLOIN? MIKSI? ENN EN ASEPTISTA TOI MENPIdETTÄ ERITTEIdEN KÄS ITT ELY N JÄLK EEN LIN1702_20-27_uusi.indd 23 8.6.2017 12:08:07
24 Linkki 2 | 2017 KILJAVAN SAIRAALAN KOTIUTUMISEN SEURANTATUTKIMUS Ensimmäisen vuoden tulokset valmistuivat TEKSTI: Minna Kontio, Päivi Flinkman ja Kari Hurskainen KUVA: Sami Perttilä KILJAVAN SAIRAALAN KUULUMISET Kiljavan Sairaala on Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntien ja HUS:n omistama alueellinen kuntoutussairaala Nurmijärvellä. Kiljavan Sairaalan ydintoimintaa ja osaamista on vaativa moniammatillinen kuntoutus ja hoito. K iljavan Sairaalan kuntoutuksen tavoitteena on kuntouttaa potilaat selviytymään kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa. Potilaat tulevat kuntoutukseen pääasiassa sairastumisen, vammautumisen tai leikkauksen jälkeen. Vuoden 2015 suurimmat sairausryhmät olivat aivoverenkiertohäiriö ja muut neurologiset sairaudet, nivelleikkaukset ja lonkkamurtumat sekä selkäsairaudet ja muut tukija liikuntaelinsairaudet, kertoo Kiljavan Sairaalan johtava lääkäri Kari Hurskainen. Keskimääräinen kuntoutusjakson pituus oli 20 vuorokautta. Kuntoutujien keski-ikä oli 70 vuotta. Neljäsosa heistä oli alle 65-vuotiaita ja 10 % yli 85-vuotiaita, jatkaa Hurskainen. Kuntoutujista 90 prosenttia kotiutuu Vuonna 2015 puolet potilaista tuli kuntoutukseen kotoa ja puolet sairaaloiden ja terveyskeskusten osastoilta. Kaikista potilaista kotiutui suoraan kotiin tai kodinomaisiin olosuhteisiin 90 %, osastolta saapuneista 82 % (kuva 1). Muut siirtyivät jatkohoitoon sairaalaan tai terveyskeskukseen. Kuva 1. Kotiutustiedot aikavälillä 1-12/2015 (n=715) 76% 13% 1% 6% 5% 0% 0% 0% 70% 12% 1% 10% 9% 0% 0% 0% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kaikki Osastolta saapuneet 1. kesäkuuta 2017 1 Kiljavan Sairaalassa on toteutettu kotiutusseuranta kaikille kuntoutuksessa olleille henkilöille vuoden 2015 alusta. Kuntoutujilta kysyttiin puolen vuoden ja vuoden kuluttua kuntoutusjakson päättymisestä heidän sen hetkistä asuintai hoitopaikkaansa. Seurantatutkimus toteutettiin puhelinhaastattelulla ja kirjekyselyllä. Tutkimuksen vastausprosentti oli 79 %, lähes 600 henkilöä vastasi kyselyyn. Seurannassa kuntoutujat asuvat edelleen kotona Seurannan tarkoituksena oli selvittää, kuinka moni kuntoutujista pystyy jatkossakin asumaan omassa kodissaan hoidon turvin tai ilman. Puolen vuoden seurannassa vastanneista 91 % asui kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa (kuva 2). Kotiutumisvaiheeseen verrattuna useampi heistä tarvitsi apua, esimerkiksi kotitai omaishoitoa. LIN1702_20-27_uusi.indd 24 8.6.2017 12:08:07
2 | 2017 Linkki 25 Kuva 2. 6 ja 12 kuukauden seuranta (% vastanneista, n=586 ja n=565) 65% 24% 2% 4% 2% 0% 2% 66% 23% 5% 3% 1% 0% 4% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 6 kk 12 kk 1. kesäkuuta 2017 2 KILJAVAN SAIRAALA OY:n tilikausi onnistunut Kiljavan Sairaala Oy:n omistajat kokoontuivat yhtiökokoukseen Kiljavalle 27.4.2017. Kokouksessa vahvistettiin vuoden 2016 tilinpäätös ja toimintakertomus sekä kuultiin ajankohtaiskatsaus yhtiön asemasta tulevassa soteja maakuntauudistuksessa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2016 oli 8,7 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % ja yhtiön tulos kehittyi suotuisasti. Tilikauden voiton määrä vuonna 2016 oli 478 tuhatta euroa, kun se edellisenä vuonna oli 42 tuhatta euroa. Yhtiön hallituksen jäseninä jatkavat: HUS-kuntayhtymä Asko Saari Hyvinkää Krista Silfverberg Hyvinkää Jyrki Mattila, varapuheenjohtaja Järvenpää Erkki Kukkonen Järvenpää Tiina Salminen Mäntsälä Kalevi Heinonen, puheenjohtaja Nurmijärvi Kimmo Behm Nurmijärvi Johannes Haapalainen Tuusula Mauno Lehtinen Tuusula Ulla Rosenqvist Sote-uudistuksen toteutuessa lakiesitysten mukaisesti, Kiljavan Sairaala Oy:n osakkeet ja toiminta siirtyvät Uudenmaan maakunnalle. Maakunnan tehtävänä on sote-palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, ei kiinteistöomistus tai maankäytön kehittäminen. Yhtiön hallitus on käynnistänyt selvitystyön, jonka tavoitteena on mahdollistaa yhtiön muun kuin sairaalatoimintaa palvelevan maaomaisuuden jääminen yhtiön nykyisten omistajien haltuun. Vuoden seurannassa 93 % vastanneista asui edelleen kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa, eikä kotihoidon tarve tällä aikavälillä lisääntynyt (kuva 2). Seurantatulosten, kotiutumisprosentin ja toimintakykymuutosten perusteella hoito ja kuntoutus on ollut tehokasta ja todennäköisesti kalliin laitoshoidon tarve on vähentynyt. Seurantatutkimuksen hyviin tuloksiin vaikuttavat lisäksi alueellisten hoitoketjujen muut toiminnot, kuten jatkokuntoutuspalvelut, kuntien kotihoito ja omaishoito, jatkaa Hurskainen. LIN1702_20-27_uusi.indd 25 8.6.2017 12:08:09
26 Linkki 2 | 2017 Hyvinkään kaupungin (60 %) ja Hyvinkään sairaalan/HUS (40 %) yhteinen rakennus (KOY Hyvinkään Sairaalanmäki) valmistuu 8/2018. Kustannusarvio on 63,9 milj. euroa. Pysäköintitalo valmistui 12/2015. TEKSTI: projektipäällikkö Anne Vinkanharju KUVAT: Anne Vinkanharju, Anne Ikäläinen, Arkkitehtistudio Kujala&Kolehmainen Oy Hyvinkään Sairaalanmäki H-rakennus sisävärisuunnittelua käyttäjien kanssa KOY Hyvinkään Sairaalanmäki valmistuu aikataulussaan. Näkymä rakennustyömaalta toukokuussa 2017. LIN1702_20-27_uusi.indd 26 8.6.2017 12:08:12
2 | 2017 Linkki 27 Tulevat tilat 1. krs. Lasten poliklinikka ja vuodeosasto 16 ss, päiväsairaala, neurologinen päiväprosessi. Kotisairaala/Hyvinkään kaupunki 2. krs. alueelliset psykiatriset poliklinikat/HUS, nuorisopoliklinikka/HYKS, Hyvinkään kaupungin psykososiaaliset yksiköt, A-klinikka 3. krs. avokuntoutus/Hyvinkää ja vuodeosasto; osa paikoista varusteltu turvallisiksi myös psykogeriatrisille potilaille 4. krs. vuodeosastoja (paikkoja myös palliatiivisille, kriisija katkaisuhoitopotilaille) 5. krs. infektio-osasto vointiin, ovat muun muassa turvallisuus, sisäilmaston laatu, ääniympäristö, tilat ja niiden suunnittelu; kuten rakennusmateriaalit, luontonäkymä ja luonnon kokeminen, ikkunallisuus, valaistus, värit, sosiaalista vuorovaikutusta ja elpymistä tukevat tilat, ergonomia ja esteettömyys sekä opasteet, taide ja musiikki. Terveyttä tukevalla ympäristösuunnittelulla voidaan vähentää ihmisen stressiä ja ahdistusta, alentaa verenpainetta, vähentää kipua ja kipulääkkeiden käyttöä, ehkäistä sekavuutta ja masennusta, lisätä fyysistä aktiivisuuta, lyhentää sairaalassaoloaikaa, lisätä potilaiden ja työntekijöiden tyytyväisyyttä sekä edistää yleistä terveyttä ja paranemista. Tutkimustietoa voidaan hyödyn27.4.2017 pidettiin sisävärisuunnitelmien katselmus kerroksittain sisustusarkkitehti Eveliina Mäki-Oppaan johdolla. H-rakennuksen värisuunnitelma perustuu taidesuunnitelmaan, jonka pohjana ovat Hyvinkään seitsemän hiljaista aluetta (Hirvijärvi-Kytäjä-Usmi, Kurkisuo-Petkelsuo, Ridasjärvi, Kaukas, KoivurantaKorvenmaa, Takasaari-Nykiö ja Pannijoki). Alueet on määritelty hiljaisiksi alueiksi Suomessa vuonna 2001 tehdyn meluselvityksen pohjalta. Hiljaisiin alueisiin sisältyy luonnonsuojelulailla suojeltuja alueita, jotka edustavat eri maisematyyppejä: suot, lehdot, lintuvedet ja harjut. Nämä maisemat kasvistoineen ja eläimistöineen ovat sairaalan tulevien taideteosten, kuin myös sisävärisuunnitelman sisällöllisenä lähtökohtana. Kunkin kerroksen värimaailma määräytyy sen maisematyypin mukaan, ja näin syntyy värikoodi metsän pohjalta harjun päälle. Terveyttä ja hyvinvointia edistävät tekijät Sisäympäristön fyysiset, sosiaaliset ja symboliset tekijät vaikuttavat merkittävästi terveyteen ja hyvinvointiin. Tekijöitä, joiden on todettu vaikuttavan terveyteen ja hyvinHavainnekuva tulevasta sairaalasta. tää suunniteltaessa terveydenhuollon tiloja ja muita elvyttäviä ja hyvinvointia tukevia ympäristöjä. (Salonen, H.; Lappalainen, S.; Lahtinen, M., Nevala, N., Lehtelä, J., Knibbs, L., Morawska, L., Reijula, K., Sisäympäristön parantava ja elvyttävä vaikutus hyvinvointipalvelutiloissa, kirjallisuuskatsaus 7.12.2011, 1 Työterveyslaitos, Helsinki, Finland, 2 Queensland University of Technology, Brisbane, Australia). Tätä tervehdyttävää luonnon vaikutusta on tahdottu noudattaa Hyvinkään Sairaalanmäen H-rakennuksessa. Käyttäjät esittivät muutamia toiveita suunnitelmiin, mutta pääosin oltiin tyytyväisiä esitettyihin valintoihin. Yksiköissä myös esitellään taideja sisävärisuunnitelmaa kokemusasiantuntijoille. VÄRISUUNNITELMAT 1. kerroksen (lasten tilat) teemana on metsän pohja Lasten kerroksen perusväritys on kirkas ja iloinen; puolukan punaista, mustikan sinistä ja lehtien vihreää. Lattian kuvioinnissa, printtimatoissa ja tekstiileissä kuvataan metsän eläimiä, niiden elinympäristöä ja jälkiä, esimerkiksi muurahaistenpolkuja. 2. kerroksen (psykososiaaliset poliklinikat) maisematyyppi on ikiaikainen suo Pehmeät, lempeät ja maanläheiset värit rauhoittavat ja luovat turvan tunnetta. Perusväriksi ehdotetaan poltettua oranssia. Tähän kerrokseen tilataan moniaistisia ja kosketeltavia teoksia. 3. kerroksen (toimintaterapia, kuntoutus ja vuodeosastoja) maisema on lehto Perusväri on kevään vihreä, josta välittyy kasvun voima, elpyminen ja uusiutuminen. Teosten värimaailmaan kiinnitetään tässä kerroksessa erityisesti huomiota, koska asiakkaiden joukossa on muistisairaita, joiden värinhavaintokykyä sairaus on saattanut muuttaa. 4. kerroksen (psykososiaalinen vuodeosasto) maisematyyppi on lintuvedet Täällä voidaan esittää esimerkiksi lintujen syysja kevätmuuttoja kuvaavia teoksia. Kerroksessa korostuu myös kevään valon keltainen. 5. kerroksen (vuodeosastoja ja infektio-osasto) maisematyyppi on harjut Perusväriksi ehdotetaan kuulaan sinistä. LIN1702_20-27_uusi.indd 27 8.6.2017 12:08:14
28 Linkki 2 | 2017 Eija Saarela Controller, Hyvinkään sairaanhoitoalue Asun Porvoossa ja koulutukseltani olen laskentatoimen tradenomi. Olen ollut valmistumisestani asti töissä HUS:ssa monissa eri tehtävissä. Porvoon sairaanhoitoalueella hoidin potilaslaskutusta sekä toimin ostoreskontranhoitajana ja avustin palkanlaskijaa. Lisäksi ole työskennellyt HUS-Servisissä ja osastonsihteerinä Leikossa. Vuodesta 2013 olen hoitanut taloushallinnon tehtäviä. Perheeseeni kuuluu mies, kaksi tyttöä ja kaksi kissaa. Isona minusta piti tulla pappi, mutta sitten elämässä tapahtuneiden yllättävien tapahtumien myötä hain tuttavani kehotuksesta Heliaan opiskelemaan taloushallintoa, mikä loppujen lopuksi osoittautui oikeaksi päätökseksi. Olen tyytyväinen ammatinvalintaani. Työ on minulle tärkeä. Minusta on näinä aikoina syytä olla kiitollinen siitä, että on töitä ja olen pysynyt työkykyisenä. Toivon, että voin uudessa työssäni entisestään syventää osaamistani ja tulla paremmaksi asiantuntijaksi. Olen vasta 36-vuotias, joten edessä on vielä kolmisenkymmentä vuotta työuraa. Toivon myös, että työpaikalla vallitsee avoin ilmapiiri. Motivointi ja aineeton palkitseminen ovat kallisarvoisia asioita ja eivät maksa mitään. Haluan auttaa potilaan hoitoon osallistuvaa henkilökuntaa talousasioissa. Uskon, että talousasiatkaan eivät ole erityisen vaikeita, kun ne vain jakaa tarpeeksi pieniin osiin. Minulle on myös tärkeää oppia tuntemaan Hyvinkään sairaanhoitoalueen erikoisalojen toimintaa, jotta ymmärrän paremmin mitä tietoja yksiköt tarvitsevat ja millainen tieto tukee parhaiten potilaan hoitoa. Kuitenkin kaikkein tärkeintä mitä minulla on, ja mitä ilman en tulisi toimeen on perheeni. Lempipaikkani löytyy veden ääreltä sekä luonnon keskeltä. Lisäksi haaveilen matkasta New Yorkiin jouluksi, kun täytän 40 vuotta. Olen ylpeä siitä, että olen rohkeasti taistellut Epoon kyläkoulun puolesta, osoittaen laskelmilla kunnallisvaltuutetuille, että virkamiesten esittämät ”säästöt” eivät ole realistisia ja perustu faktaan. Toistaiseksi kyläkoulu saa jatkaa toimintaa. Minusta on käännettävä katse lapsiin, jos haluaa nähdä tulevaisuuteen. Mottoni: Kun me todella tiedämme, että elämä on vaikeaa, niin sitten vasta todella ymmärrämme ja hyväksymme sen, että elämä ei enää olekaan niin vaikeaa. VAPAALLA Olen tanssinut ja laulanut koko ikäni. Lisäksi harrastan puutarhanhoitoa ja toimin Epoon koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtajana järjestäen erilaisia varainkeruutempauksia. Välillä pelaan myös ipadillä Hay Day-peliä. TEKSTI: Eija Saarela KUVAT: Eija Saarelan kuva-arkisto, Mostphotos UUSI KASVO TEKSTI: Jyrki Lilleberg, Anne Ikäläinen KUVA: Jyrkin kuva-albumi Sydänterveydestä kunniamaininta Hyvinkään sairaalan medisiinisen tulosyksikön johtaja, kardiologi Jyrki Lilleberg käy mielellään puhumassa yleisötilaisuuksissa sydänterveydestä ja se on huomattu, sillä hänelle myönnettiin sydänviikolla Suomen Sydänliiton kunniamaininta pitkäaikaisesta sydänterveyttä edistävästä työstä. Diplomin myönsi Etelä-Suomen Sydänpiiri. Liikunta ja ravinto ovat parhaat keinot sydänterveyteen Jyrki elää niin kuin opettaa. Sairaalan käytävillä kertyy työpäivän mittaan helposti 6 000 askelta ja hissiä en käytä, vaan aina portaita. Vapaaajallani juoksen, pyöräilen ja hiihdän. Liikunnan ei tarvitse olla himoliikuntaa, arkiliikunta riittää. Pääasia on, että ehtisi liikkua 3-5 tuntia viikossa. Liikunta ja ravinto ovat parhaat ennaltaehkäisykonstit sydänsairauksiin. Niitä edistävät ylipaino, sokeritauti ja verenpainetauti. Verenpainetaudissa liikunnalla on myös merkitystä, sillä sen avulla lääkityksen voi pitää pienempänä, Jyrki toteaa. Sairaalan työsarkaan kuuluvat vaikeat tapaukset ja sydänpotilaiden määrä on ollut nousussa väestön ikääntyessä. Eniten mieltä lämmittää, kun puhe elämäntapamuutoksen tärkeydestä alkaa tehota. Potilas tulee hoikistuneena ja virkeänä vastaanotolle, kertoo parantuneesta voinnista, laihtumisesta ja liikunnan määrän lisäyksestä. Yleensä tällöin verenpaine on laskenut ja verikoelukematkin ovat korjaantuneet. Jyrki kannustaakin lääkäreitä kiittämään potilasta, jos tämä tekee elämäntapamuutoksen. UUTISET LIN1702_28-32_uusi.indd 28 8.6.2017 12:09:56
2 | 2017 Linkki 29 AY-ASIAA HUS:n tukipalveluja järjestellään Sote-valmiuteen Sote-maakuntauudistukseen valmistautuminen vaikuttaa monella tapaa HUS:n toimintojen järjestämiseen. Lisäksi sote-uudistuksen aikataulu on haasteellinen. Toimintojen ja henkilöstön on tarkoitus siirtyä jo vuoden 2019 alusta Uudenmaan Sote-maakunnan alaisuuteen. N äiden toimintojen järjestelyt näkyvät vahvasti myös HUS:n tukipalveluissa: Omia tukipalveluja järjestellään uusiksi, ja samalla Uudenmaan kunnat keskittävät yhä enemmän tukipalveluitaan HUS:n nykyisiin liikelaitoksiin. Sote-tukipalveluja ollaan keskittämässä erityisesti laitoshuollon ja tekstinkäsittelyn, mutta myös logistiikan osalta. Esimerkiksi Helsingin sosiaalija terveysviraston laitoshuolto siirtyy HUS:iin kesäkuun alusta. Toiminnan mukana siirtyy 600 laitoshuollon työntekijää. Näihin muutoksiin liittyy myös palkkaharmonisointi, joka tehdään tehtävien vaativuuden arvioinnin (TVA) uudistamisen yhteydessä. Liikelaitosmallista luovutaan Valtuuston päätöksellä Raviolin, HUS-Desikon, HUS-Servisin ja HUS Logistiikan toiminta liikelaitoksina päättyy 31.8.2017. HUS-Tukipalvelujen sekä HUS-Logistiikan tulosalueet aloittavat toimintansa 1.9.2017. Uudelleen organisoinnin tavoitteena on selkeyttää tukipalveluja ja parantaa sairaanhoidollisten palvelujen ja tukipalvelujen välistä toimivuutta. Tavoitteena on savuttaa myös toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä. Taustalla vaikuttaa valmistautuminen siirtymisestä Sote-maakuntaan. Muutosten vaikutus henkilöstön asemaan ja työn suorittamiseen jäänee tässä vaiheessa varsin rajalliseksi. Useimpien työntekijöiden työ ja työKIRJOITTAJA Kalevi Kannisto JHL:n pääluottamusmies, HYKS:n ja Hyvinkään sairaanhoitoalueella paikka säilyvät entisenä. Liikelaitokset ovat käynnistäneet asiasta tiedotustilaisuudet ja yhteistoimintamenettelyn. Henkilöstöä kuullaan ja informoidaan muutoksista. Yhtiöittämiset HUS:n linjaan on kuulunut, että se tuottaa tukipalvelunsa omana toimintana. Liikelaitosmallista luopuminen ei ole muuttamassa tätä periaatetta. Palvelutoiminnan turvaamisesta ja Soteen siirtymisestä johtuen valmistellaan kuitenkin talousja henkilöstöhallinnon (TAHE) ja ICT-yhtiöiden perustamista. Niiden olisi tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2018 alussa. Yhtiöt tuottaisivat vuoden 2018 aikana palveluja HUS-kuntayhtymälle sekä alueen kunnille. Yhtiöittämistoimet tulee toteuttaa liikkeenluovutuksen periaatteella, jossa henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä ja nykyisin palvelusehdoin. Sama periaate toteutuu myös henkilöstön siirtyessä tulevaan Sote-maakuntaan. Tässäkin vaiheessa henkilöstön palvelussuhteet ja työehdot säilyvät, mutta nähtäväksi jää, mitä tapahtuu markkinoiden avautuessa ja liikkeenluovutussuojan päättyessä. Palvelun tuottajiksi tulee yhä enemmän myös yksityisiä yrityksiä ja järjestöjä. Henkilöstö on täysin aiheellisesti huolissaan siitä, haetaanko muuttuvassa tilanteessa kilpailuetua heidän työehtojaan heikentäen. LIN1702_28-32_uusi.indd 29 8.6.2017 12:09:58
30 Linkki 2 | 2017 TEKSTI: Pirkko Koivisto KUVA: Anne Ikäläinen Tunnelmapala leikkauspöydältä Suonikohdut olivat kiusanneet pitkään. Yllätyssoitto Leikosta oli tervetullut, sairaanhoitaja kysyi voinko tulla leikkaukseen huomenna. Se sopi. T unnen Leikon entuudestaan, yksikkö on toiminut kohdallani ystävällisesti ja tehokkaan ammattitaitoisesti muun muassa lonkkaleikkauksen ja tyräleikkauksen yhteydessä. Tiesin, että leikkaussalissa potilas on keskiössä, eikä hänen tarvitse olla sankari. Siltikin sairaala tekee nöyräksi. Sairaanhoitaja kyseli taustatietoja enemmän kuin ennen, myös pukukoodi oli muuttunut. Leikkauspaidan ja housujen lisäksi piti pukeutua myös stringeihin. Leikkaussalissa jalka sterilisoitiin ja aikaisemmin tavattu kirurgi soitettiin saliin. Tiimityö leikkaussalissa on tehokasta, siitä voisi hyvin ottaa oppia liike-elämänkin työyhteisö. Osaaminen ei yksin riitä, potilas toivoo sairaanhoitajilta ja kirurgilta myös inhimillisyyttä. Keskustelu polveili suonikohjusta arkipäivän asioihin. Uusi presidentti toisella puolella maailmaa oli juuri noussut valtaan. Huokasimme yhdessä, että alkutaipale ei lupaa hyvää. Nyt hän on hoitanut virkaa reilut sata päivää, yllätykset jatkuvat, uudet jättävät varjoon edelliset. Leikkaus eteni, minut suljettiin tapahtumien keskiöstä vihreän verhon taakse. Jazz soi hiljalleen korvissani, vointia seurattiin, puudutusta lisättiin tarvittaessa. Reilu puoli tuntia ja leikkaus oli ohi. Pyysin saada nähdä poistetun suonikohjun. Syntyi hiljaisuus ja kirurgi Nina Suokas varmisti: Ihanko totta? Ja sitten näin: pihtien päässä roikkui pieni pätkä kohjua, ihan kuin uitettu kastemato. Seuraavaksi minut saatettiin heräämön kautta osastolle, koska kotona ei ollut ketään auttamassa. Kahvihammasta jomotti, mutta kahvi ei kuulunut enää osaston tarjontaan, mustikkakeitto maistui hyvälle, mutta ei korvannut kahvia. Aikaisemmista käynneistä sairaalassa suurin muutos oli siinä, kuinka kansainvälistä elämä on myös sairaalan osastoilla. Huonetoveri odotti lonkkaleikkaukseen pääsyä, oli liukastunut kotipihalla. Sukulainen ja tulkki pitivät potilaalle äänekkäästi seuraa. Korvatulpilla rauha palasi. Runsas aamiainen antoi uskoa uuteen päivään. Kotihoito-ohjeet ja yhteystiedot sairaalaan sain mukaani. Turvallisin mielin ajelin kotiin. LIN1702_28-32_uusi.indd 30 8.6.2017 12:10:05
2 | 2017 Linkki 31 RESEPTI: Irma Paavola, palveluesimies, Ravioli Hyvinkään sairaalan kahvio KUVAT: Anne Ikäläinen RESEPTI Munakoiso-hallouminyytit 2 munakoisoa 4 valkosipulin kynttä 1 tl pizzamaustetta ½ tl mustapippuria 1/3 tl suolaa 1 ½ dl oliiviöljyä 1 pkt halloumijuustoa 3 tomaattia tuoretta basilikaa Leikkaa molemmista munakoisoista 6 viipaletta pituussuuntaan. Sekoita hienonnetut valkosipulit, mausteet ja suola öljyyn. Voitele viipaleet kummaltakin puolelta mausteöljyllä ja lado ne leivinpaperin päälle uunipannulle. Kuumenna uunissa 225 asteessa noin 5 min. Leikkaa halloumijuusto ja tomaatit 12 viipaleeseen. Laita munakoisoviipaleen toiseen päähän juustoviipale, sen päälle tomaattiviipale ja basilikan lehti. Käännä munakoison toinen pää päälle täytteen yli ja kiinnitä päät toisiinsa cocktailtikulla. Pariloi nyytit molemmin puolin, kunnes juusto pehmenee. Toimituksen vinkki: Kevyttä kesään LIN1702_28-32_uusi.indd 31 8.6.2017 12:10:09
K U VA T: A nn e Ik äl äi ne n Seuraavat sähköisten palvelujen ePalvelutITSE -messut 28.9.2017 klo 13-18 Järvenpään JUST:ssa Tervetuloa! Tunnelmia sähköisten palvelujen ePalvelutITSE -messuilta Hyvinkääsalissa 22.5.2017 LIN1702_28-32_uusi.indd 32 8.6.2017 12:10:16