HUS | Hyvinkään sairaanhoitoalueen yhteisölehti 24 Operatiivisessa tulosyksikössä käyttöön keskitetty työvuorosuunnittelu 2 2018 4 Johtaja vaihtui Hyvinkään sairaanhoitoalueen ruorissa 16 Terveyskylään uusi talo – Ikätalo.fi 23 Työnvaativuuden arviointi uudistui H-sairaala valmistui Toiminta on käynnistynyt 9–13 LIN1802_1_kansi.indd 1 30.11.2018 7:05:51
2 Linkki 2 | 2018 Julkaisija HUS I Hyvinkään sairaanhoitoalue, Hyvinkään sairaala, Sairaalankatu 1, 05850 Hyvinkää puh. (019) 4587 1 www.hus.fi Sähköpostiosoitteemme: etunimi.sukunimi@hus.fi Päätoimittaja Anne Ikäläinen Hyvinkään sairaala puh. 050 4277 399 faksi 019 4587 2407 anne.ikalainen@hus.fi Toimitusneuvosto Anne Ikäläinen, tiedottaja, sihteeri Eila Sailas Karoliina Hyttinen Sirpa Palamaa Taina Tarus Tilaukset ja osoitteenmuutokset anne.ikalainen@hus.fi Paino: 2018 Layout: Zeeland Turku Taitto: Taittopalvelu /Forssa Print Kannen kuva: Terhi Saalasti, Design Inspis Sairaanhoitoalueen eläkeläisillä on mahdollisuus noutaa lehti Hyvinkään sairaalan neuvonnasta. 26. vuosikerta www.lehtiluukku.fi Mikä vuosi! Uusi H-sairaala on valmis ja seisoo nyt uljaana sairaalanmäellä, herättäen varmasti mielenkiintoa ja ihmetystäkin monissa ohikulkijoissa – Näkymä on aika vaikuttava! Muutot alkavat olemaan nyt lähestulkoon loppusuoralla, enää Kellokosken sairaalan vuodeosastoja lukuun ottamatta toiminta seinien sisällä on käynnistynyt täydellä tohinalla. Virallisia avajaisia vietetään ihan pian, 12. joulukuuta, joten maalissa ollaan – tai ehkä joku voisi sanoa, että laiva on valmis aloittamaan matkansa! Syksy onkin ollut melkoista hulabaloota monellakin taholla. Muutot ja käyttöönottokoulutukset H-sairaalaan muuttavalle henkilöstölle on vienyt paljon aikaa itse hoitotyöltä. Toivottavasti uusiin tiloihin siirtyminen ja työntekeminen nykyaikaisissa ja moderneissa tiloissa palkitsee tämän vaivan. Tässä lehdessä onkin hiukan tunnelmia siitä, millaisia ajatuksia henkilöstöllä on ollut arjen pyörittämisestä kaiken tämän muuttotouhun keskellä. Toki syksyyn on mahtunut muitakin mielenkiintoisia muutoksia ja isoja asioita. Yksi suurimmista muutoksista varmastikin oli Asko Saaren eläköityminen ja Raija Kontion astuminen sairaanhoitoalueen johtajan tehtävään 1. lokakuuta. Lehden pääjutussa Asko ja Raija pohtivat muun muassa johtajuuttaan ja sitä, miten monenlaiset muutokset ja haasteet ovat vaikuttaneet toimintatapoihin vuosien varrella. Historiallinen muutosten vuosi alkaa olemaan loppusuoralla, Huh, Huh! Haiskahtaa kuitenkin hyvin vahvasti siltä, että ensi vuonna mennään yhtä lujaa. Ovella kolkuttaa jo Apotin käyttöönotto Hyvinkään sairaanhoitoalueella ja uusi leikkuri valmistuu. Ja tämän kaiken lisäksi terveyskeskussairaalan ja kantasairaalan remontointi päässee vihdoin alkamaan. Siinähän sitä rumbaa riittää moneksi vuodeksi lukuisine väistöineen ja toiminnan tilapäisjärjestelyineen. Mutta juhlitaan kuitenkin joulu ensin ja vietetään hetki läheisten parissa. Joulurauhaa kaikille Linkin lukijoille ja puhtia Uudelle Vuodelle 2019! Anne Ikäläinen tiedottaja Hyvinkään sairaanhoitoalue anne.ikalainen@hus.fi LIN1802_2-3.indd 2 30.11.2018 7:06:37
2 | 2018 Linkki 3 Sisältö 2 Pääkirjoitus 4 Johtaja vaihtui sairaanhoitoalueen ruorissa 7 ESITTELYSSÄ Raija Kontio 8 Juhlasymposium – Terveydenhuoltopalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen 9 Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito – yhdessä potilaan parhaaksi 9 H-sairaala valmistui Toiminta on käynnistynyt 10 Ihan paras Lasten päivystys avattiin lokakuussa 10 Lasten ja nuorten yksikkö – Karpaloja Mustikka-käytävän arkea 12 Infektioja keuhkosairauksien osasto A – Luonteva siirtyminen 12 Hyvinkään kaupungin yksiköt – Uudet tuulet ja myönteinen fiilis 13 HUS Psykiatria – Muutto on mahdollisuus 13 Kellokosken vuodeosastot 1 ja 2 muuttovalmiudessa 14 Metsäretki sairaalanmäelle 16 Terveyskylään avattu uusi talo – Ikätalon harjakaiset Hyvinkäällä 4. joulukuuta 17 Akuuteissa tukija liikuntaelinvaivoissa suoraan fysioterapeutille 19 Ryhmästä tehoa toimintaan Uniapnea, uusi kansantauti 21 Hyvinkään Sairaalanmäen Apuvälineyksikkö avautui 23 Selkeämpi palkkaus uralla etenijälle työn vaativuuden arvioinnin uudistamisen myötä 24 Keskitetty työvuorosuunnittelu yhtenäistää ja tasapuolistaa suunnittelun pelisääntöjä 26 KILJAVAN SAIRAALAN KUULUMISET Kiljavan Sairaala täytti 80 vuotta 28 Tutkintoon valmistuneiden muistaminen 29 Valmistuneet opinnäytetyöt 31 RESEPTI Harrastuksena jooga Akuuteissa tukija liikuntaelinvaivoissa suoraan fysioterapeutille 17 21 19 LIN1802_2-3.indd 3 30.11.2018 7:06:40
4 Linkki 2 | 2018 Johtaja vaihtui sairaanhoitoalueen ruorissa LIN1802_4-13.indd 4 30.11.2018 7:07:17
2 | 2018 Linkki 5 H yvinkään sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saari jäi eläkkeelle 1.10.2018. Takana on pitkä ura menestyneenä kirurgina ja sairaanhoitoalueen johtajana. Ajanjakso on ollut värikäs ja työntäyteinen. Yhteiskunta ja sen mukana Suomen terveydenhuolto on ollut suurimmassa muutoksessa sitten sotien ja sairaalaverkoston perustamisen. Askon kautena Hyvinkään sairaala on muuttunut muutaman erikoisalan aluesairaalasta monipuoliseksi ja menestyneeksi alueelliseksi sairaalakeskukseksi osana HUS kuntayhtymää ja Keski-Uudenmaan väestön sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Terveystieteiden tohtori, Turun yliopiston dosentti Raija Kontio aloitti Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtajana 1.9.2018. Tehtävään Raija tuli Lohjan sairaanhoitoalueen johtajan tehtävästä, jossa hän toimi vuodesta 2016 alkaen. Raija on työskennellyt HUS psykiatriassa ja Kellokosken sairaalassa erilaisissa johtamistehtävissä, joten Hyvinkään sairaanhoitoalue ja HUS organisaatio on tullut hänelle vuosien varrella tutuksi. Terveydenhuollon muutos on vaikuttanut erityisesti psykiatristen potilaiden hoitoon sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti. Raijaa voisi kuvailla uudenajan tiedolla johtajaksi. 1. Kun katsot aikaa taaksepäin, mitä ajatuksia jäi menneistä työvuosista mieleesi. Mitkä asiat tuottivat sinulle iloa, mitkä asiat jäivät kesken? Mitä haluat sanoa seuraajallesi/edeltäjällesi? Asko toteaa haastattelun alkuun puoliksi leikillään, että juuri kun 23 vuoden johtamisrupeamassa alkoi päästä hyvään vauhtiin, homma loppuu. Totta toinen puoli. Ajatuksissa vielä päällimmäisenä ovat monet isot meneillään olevat valtakunnalliset ja alueelliset sosiaalija terveydenhuollon muutokset ja niiden vaikutukset Hyvinkään sairaanhoitoalueen palveluihin. Eläkkeelle siirtymisen ajankohta osuu keskelOn uuden aikakauden alku. Tapasin karismaattiset sairaanhoitoalueen johtajat, entisen ja nykyisen, syksyisen kauniissa Keski-Uudenmaan maisemassa. Mitä nämä kaksi johtajaa ajattelevat tästä hetkestä ja tulevista haasteista? Mitä haluavat sanoa meille ja toisilleen? Esitin heille 5 kysymystä. TEKSTI: kuntoutuksen linjaesimies Sirpa Palamaa, Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtajat Asko Saari ja Raija Kontio KUVAT: Anne Ikäläinen Johtaja vaihtui sairaanhoitoalueen ruorissa le muutosrypästä. Asko muistelee johtamiskautensa alkuvuosia lämmöllä, ja kertoo, ettei ole missään vaiheessa katunut siirtymistään kirurgian ylilääkärin tehtävistä sairaanhoitoalueen johtajaksi. Ilon aiheeksi Asko nimeää työuransa alkuvaiheessa yhteistyön sairaanhoitoalueen hallintojohtaja Pekka Rantamäen kanssa luotaessa luottamuksellisia suhteita alueen kuntiin. Pekka tuli kuntapuolelta ja toi Hyvinkään sairaanhoitoalueelle juuri oikeanlaista tietoa ja tarvittavaa osaamista kuntien johdon kipupisteistä suhteessa erikoissairaanhoitoon. Pekan osaaminen mahdollisti toimivan suunnittelun kuntien ja sairaanhoitoalueen yhteistoimintaan. 90-luvun lopulla luotu kuntayhteistyönmalli on kehittynyt, tiivistynyt ja kantanut nykypäivään. Hyvän keskinäisen luottamuksen ja yhdessä tekemisen meiningin Keski-Uudenmaan kuntien toimijoiden kanssa Asko nostaa yhdeksi tärkeimmistä yksittäiseksi menestykseksi ja myös ilon tuottajaksi uransa aikana. Yhtä lailla Asko nostaa menneistä työvuosista iloa tuottaviksi asioiksi tukenaan olleet Hyvinkään sairaanhoitoalueen asiantuntijat. Heidän osaamisensa, hallinnon, talouden ja henkilöstöhallinnon tuntemus mahdollistivat sen, että Askolla oli mahdollisuus keskittyä kaudellaan kehittämishankkeisiin ja ”ulkopolitiikkaan” eli sairaanhoitoalueen menestyksen mahdollistaneeseen toimintaan eri sidosryhmien päättäjien kanssa. Johtaja voi toimia tällä mallilla ainoastaan, jos ja kun tietää, että varsinainen toiminta on vahvalla pohjalla. Esimerkkinä Ulla Keräsen aktiivinen toiminta LEIKOtoimintavan kehittämisessä, käyttöönotossa ja levittämisessä valtakunnallisesti. Tämän ja monien muiden uusien toimintojen aloituksen taas mahdollistivat vuosien aikana monet innovatiiviset toimijat ja kehittäjät eri erikoisaloilla. Siitä kiitos kaikille. Askon pohdinnat ovat syvällisiä, vakavia ja tuovat näkemystä sairaanhoitoalueen johtajan vaativasta tehtävästä. Viime vuodet ovat olleet HUS-tasolla keskenään kilpailevien muutosajurien aikaa, joka on syönyt resursseja. Keski-Uudellamaalla on edetty kohti tiivistyvää kuntien sote-yhteistyötä ja alueellista sotea, jossa työssä alueen erikoissairaanhoidolla on ollut huomattava oma panostus. Samanaikaisesti on ollut sairaanhoitoalueen johtajan rooli, jossa varsinaisen lääketieteellisen johtamisen vastuuta on onneksi voinut siirtää johtavalle lääkärille. Oman työajan jakaminen eri muutoskohteiden vaatimusten mukaisesti on tuonut omia haasteita. ”Hyvinkään sairaala on toiminnoiltaan ja väestöpohjaltaan suuren keskussairaalan kokoinen, mutta historialliselta statukseltaan kuulunut ns. aluesairaaloihin. Statukselta ei olla osa oikein mitään ryhmää, mutta toimintaprofiilin mukaisesti on systemaattisesti pyritty vertailemaan omaa toimintaamme kokoisiimme keskussairaaloihin. Siihen ryhmään sairaalan on jo toistakymmentä vuotta luokitellut myös THL, vertaillessaan sairaaloiden keskinäistä tuottavuutta.” Askon puheesta välittyy tunne ihmisestä, joka on tehtäväänsä vihkiytynyt ja edelleen kiinni johtamistehtävässään. Raija on kuunnellut Askon ajatuksia ja jatkaa Askon pohdintoja. Raija kuvaa omaa polkuaan johtamistehtäviin. Ura Kellokosken sairaalassa vei erilaisten johtamistehtävien kautta yhteistyöhön niin psykiatrian tulosyksikönjohtaja Grigori Joffen kuin myös Askon kanssa. Molemmat miehet ovat olleet esimiehinä vaikuttamassa paitsi siihen, miten Raija kokee kehittyneensä johtajana ja siihen, miten hän näkee sairaanhoitoalueen johtajan tehtävät. Asko muistelee Raijan väitöstilaisuudesta Raijan äidin kommentin tyttärestään. Niin pienestä kuin Raija osasi kävellä ja puhua, hän oli leikinjohtaja. Raija kertoo saaneensa ensikokemukset johtamisesta LIN1802_4-13.indd 5 30.11.2018 7:07:21
6 Linkki 2 | 2018 ollessaan nuorimpana kylän poikaporukassa mukana. Tyttöjä oli naapuristossa vähän, joten siinä pohjalaisen poikajoukon jatkeena oli pärjättävä. Asko kuvaa itseään pohjimmaltaan ujoksi länsisuomalaiseksi mieheksi. Johtajana hän kokee olevansa omillaan enemmänkin tiimin vetäjänä ja sparraajana kuin ihmisten johtajana. Raija on pohjalainen johtajanainen, joka kuvaa omaa johtamistaan tiedolla johtamiseksi ja korostaa yhteistyötä henkilöstön kanssa. ”Viimeisen 10 vuoden aikana johtamisesta on erityisesti noussut esille kehittämistyön merkitys ja siihen liittyvä eri tasoilla tapahtuva pohdinta. Ajan löytyminen kehittämistyölle on haasteellista. Pohdinnat tulee liittää osaksi arkitoimintaa. Johtoryhmän lisäksi pohdintapaikkoja ovat esimerkiksi kokoontumiset Lean-valkotaululla. Valkotaulutyöskentely mahdollistaa monenlaisen yhteistyön. Valkotaulu on tärkeä johtamisväline, jota tulee jatkossa kehittää kaikilla työntekijätasoilla.” Raija toteaa, että usein parhaita ideoita ja kehittämisajatuksia tulee niiltä, jotka ovat lähempänä arjen toimintaa. Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että lean-työkalut auttavat sekä tunnistamaan työyhteisön keskeisiä haasteita ja kehittämiskohteita, että tunnistamaan korjaavat toimenpiteet ja systemaattisella seurannalla varmistamaan toimeenpanon ihan kaikilla toiminnan tasoilla, työyksikön päivittäistoiminnasta, konsernitason strategisten tavoitteiden toimeenpanoon. Lean-ajattelun pohjalle on hyvä rakentaa koko sairaalan ja itse asiassa alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen ja johtaminen. 2. Arvioi keskeisimmät tulevat haasteet Hyvinkään sairaanhoitoalueella, perustele lyhyesti valintaasi. Mitä haluat sanoa seuraajallesi/edeltäjällesi? Askon ei ole vaikeaa luetella useita keskeisiä haasteita. ”Koko sote-palvelujärjestelmän kannalta keskeinen on tuleva valtakunnallinen soteratkaisu, alueellisesti sen uusmaalainen sovellus. Tavoiteltavan sote-integraation mahdollistamisen kannalta merkittävä asia on, millaisella mallilla asiakkaiden valinnanvapautta lopulta tullaan lisäämään. Merkittävässä määrin omissa käsissä olevia toiminnallisia muutoskokonaisuuksia ovat muun muassa H-sairaalan toimintamallit ja yhteistyö sairaalanmäellä eri toimijatahojen kesken. Keski-Uudenmaan uuden sote-kuntayhtymän palvelut ja erikoissairaanhoidon palvelutoiminnan yhteensovittaminen ja yhteistyön kehittäminen, HUS organisaatiomuutosten vaikutus sairaanhoitoalueille ja siihen liittyen sairaanhoitoalueen profiloituminen sote-kentässä, ovat arjen toimintaa lähelle tulevia haasteita”. Raija on samoilla linjoilla. ”Näen haasteena muutokseen liittyvän yhteistyön ja mahdollisuuden vaikuttaa sairaanhoitoalueen johtajana meneillään oleviin ratkaisuihin. Asiat kietoutuvat toisiinsa. Tulevan vuoden tiukka budjettiraami ja samanaikaisesti toteutuva toiminnan ja tilojen uudistaminen ovat vaikeita yhtälöitä. Haasteet vaativat paljon yhteistä pohdintaa ja asioista sopimista ja on erityinen haaste johtamiselle”. Raija nostaa keskeisimmiksi sairaanhoitoalueen johtajan haasteiksi Keski-Uudenmaan sote-yhteistyön jatkumisen ja hyvien suhteiden luottamuksen ylläpidon. Tämä on valtakunnallisestikin arvostettu ja erityisenlaatuinen yhteistyösuhde. Hyvän yhteistyön jatkuminen ja vaikuttamismahdollisuudet HUSin kehittämisessä ja rakenteiden uudistamisessa. Hyvinkään sairaanhoitoalueen monipuolisen palvelukokonaisuuden, 39 erikoisalan kehittämisen. 100 päivän ensivaikutelman perusteella nousevien kehittämiskohteiden vahvuuksien tunnistamisen. Raija ja Asko pohtivat hetken johtamista, yksijohtajajärjestelmää ja johtamisen haasteita. Hyvinkään sairaanhoitoalueella on järjestetty johtamiskoulutusta eri tason esimiehille ja johtajille sekä täsmennetty johtamisrooleja. Samoin koko HUS-alueella johtaminen on ollut laajasti tarkastelussa. Kasvaminen kliinisestä työstä johtajaksi, edellyttää paitsi kouluttautumista uuteen ammattiin, myös henkilökohtaisten valintojen tekemistä. Raija toteaa, että hänellä on nyt menossa johtajaroolinsa haltuunoton kannalta ne tärkeimmät sata ensimmäistä päivää uudessa työpaikassa. Kyse on ajanjaksosta, jolloin ei ole vielä oppinut työpaikan tapoja, ja jolloin on mahdollista tunnistaa hyviä ja kehitettäviä asioita ”uusin silmin”. Tähänastinen vaikutelma on, että moni asia on hyvin. Alueella on hyvä tekemisen meininki. Esiin nousseet muutostarpeet liittyvät olemassa oleviin toimintakäytäntöihin ja tuleviin muutoshaasteisiin. Raija toteaa, että Asko ja hän ovat henkilöinä ja johtamistyyleiltään erilaisia, mutta tavoiteltavat päälinjat ovat yhteneväiset. Tältä osin ei ole odotettavissa muutoksia olemassa oleviin hyviin käytäntöihin. Lisäresursseja ei hänkään voi tuoda tullessaan ja arjen realiteetit koskevat yhtä lailla uutta johtajaa. Monet toimintatavat ovat sairaanhoitoalueella hyvin toimivia. Jatkuvuuden mahdollistaminen on tärkeää. Erilaisten työryhmien tarpeellisuuden arviointi voisi olla yksi keino vapauttaa resursseja. Tähän liittyviä uusia linjauksia odotetaan myös HUSin uudelta johdolta. Raija kertoo tapaavansa yksiköiden henkilökuntaa erilaisissa tilaisuuksissa ja oppii päivä päivältä tuntemaan toimintaa ja henkilöstöä paremmin. 3. Kiire, uudet työtehtävät, työn paljous ja johtaminen nousevat esille henkilöstön keskusteluissa arjen haasteina. Mitä ajatuksia näistä nousee mieleesi? Kenelle haluat kohdentaa sanasi? Asko toteaa, että Hyvinkään sairaanhoitoalue on vuosien aikana tunnettu siitä, että olemme kehittäjäsairaala, joka pyrkii olemaan askeleen edellä. Tämä on näkynyt vahvasti psykiatriassa, mutta myös useilla somatiikan eri alueilla. Niukkuus resursseissa on edellyttänyt uusia kevyempiä toimintamalleja, joiden onnistunut läpivienti on tuonut onnistumisen kokemuksia ja ruokkinut jatkuvaa kehittämisen meininkiä. Työtä on riittänyt. Raijan mielestä tämä vaikutelma on ollut hänelläkin ja on vahvistunut ensimmäisen kuukauden aikana. Asko nostaa lähiviikkojen ja kuukausien haasteena esille erilaiset työkulttuurit, jotka tulevat kohtaamaan uusien toimintojen siirtyessä sairaalanmäelle. H-sairaala tulee olemaan monen erilaisen työyhteisön yhteinen työpaikka, johon jokainen tuo tullessaan omaa työkultLIN1802_4-13.indd 6 30.11.2018 7:07:21
2 | 2018 Linkki 7 tuuriaan. H-sairaalan käyttöönotto on välttämättä myös uuden yhteisen työkulttuurin luomisen paikka. Mahdollisuus, jossa yhdistyy erilaisten toimintatapojen ja kulttuurien parhaat puolet. Yhteiset tapahtumat rakentavat yhteisöllisyyttä. 4. Jäikö jotain sanomatta? Unohtuiko joku teema, näkökulma, tärkeä asia? Mitkä asiat näette jatkossa tärkeiksi sairaanhoitoalueen johtajan tehtävässä? Asko miettii hetken. ” Keskeinen kehittämiskohde on asiakaslähtöisyyden nostaminen keskiöön jokapäiväisessä toiminnassa, sekä tuotantoprosesseissa, palvelukulttuurissa että sairaalan ”markkinoinnissa”. Asiakaslähtöisyyden ja palveluprosessien hallinta vaatii uudenlaista ajattelua, kun kasvavan valinnanvapauden maailmassa kilpailemme asiakkaista ja samalla rahasta.” Samaan aiheeseen liittyen Raija jatkaa. ”Vuorovaikutus ja yhteiset tilaisuudet henkilöstön kanssa ovat tärkeitä. Yhteisöllisyys syntyy yhdessä tekemällä. Uusia yhteisöllisyyden muotoja entisten tilalle tulee löytää. ” Tulevat haasteet ovat Askon ja Rajan kuvausten mukaan hyvin samanlaiset, monet tulevista haasteista sivuavat johtamista. Keskustelun aiheet ja ajatukset ovat sukeltaneet haastattelun aikana ”syviin vesiin”. Minulla on ollut etuoikeus kuunnella kahden tehtäväänsä äärimmäisen sitoutuneen henkilön keskustelua. Hyvinkään Sairaalanmäelle avautui uusi H-rakennus. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteinen hanke mahdollistaa entistä tiiviimmän alueellisen palvelujärjestelmän, jossa organisaatio ja toimintorajat eivät näy asiakkaalle. Sosiaalija terveydenhuollon rakenneuudistus on edelleen oven takana. Lait ovat eduskunnan käsittelyssä, mutta Keski-Uudellamaalla uusi kuntien kuntayhtymä tuottaa sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon alueelliset palvelut vuoden 2019 alusta. Sen kumppanina on myös H-sairaalan myötä sairaalanmäelle keskittyvä alueellinen erikoissairaanhoito. Raija sanoo tarttuneensa ruoriin ja etenevänsä karikkoja vältellen määrätietoisesti eteenpäin. Suunta on selkeä, merikortti luettu. Myrskyä ja epävakautta on ilmassa, mutta meillä on tehtäviensä tasalla oleva miehistö. Keskusteluhetki on päättynyt. Ulkona paistaa täysikuu. Arki on alkanut. 5. Spontaanit kysymykset molemmille – Mitä tulee ensiksi mieleen sanasta; SOTE Raija: haastava juttu Asko: välttämätön uudistus HUS Raija: huippuorganisaatio Asko: hyvä brändi RAHA Raija: tärkeä arjessa Asko: välttämättömyystarvike KIITOS Raija: lämmin sana Asko: tärkeä sana HARRASTUS Raija: voimavara Asko: tennismaila ja suksi METOO Raija: saanut paljon huomiota Asko: tärkeä asia, harmi että osin mennyt överiksi JOHTAJA Raija: visionääri ja mahdollistaja Asko: palveluammatti H-RAKENNUS Raija: loistavan yhteistyön tulos Asko: uskomaton mahdollisuus APUVÄLINEET Raija: Auttaa ihmistä Asko: vihdoin alueelliseksi KOTI Raija: Tärkeä paikka Asko: Tärkeä paikka ESITTELYSSÄ Olen kotoisin Etelä-Pohjanmaalta Töysästä ja asun Tuusulassa. Perheeseeni kuuluu aviopuoliso ja 3 aikuista lasta. Olen opiskellut Porissa psykiatrian erikoissairaanhoitajaksi ja diakonissaksi sekä Tampereella terveydenhuollon maisteriksi. Tohtoriopinnot aloitin, kun lapset olivat jo koulussa. Tohtoriksi valmistuttuani jatkokouluttauduin dosentiksi, koska yliopistomaailma ja tutkimustyö kiinnostivat minua. Olen työskennellyt pitkään HUSissa ja Hyvinkään sairaanhoitoalueella; 20 vuotta Kellokosken sairaalassa erilaisissa johtamisja asiantuntijatehtävissä, josta 12 vuotta psykiatrian tulosyksikön varajohtajana. Neljä vuotta toimin psykiatrian projektijohtajana, ensin yhtymähallinnossa ja sitten Hyks Psykiatriassa, jolloin vedin psykiatrian laajoja uudistushankkeita. Ennen Hyvinkäälle tuloani toimin kaksi vuotta Lohjan sairaanhoitoalueen johtajana. Työ on minulle tärkeä ja haluan perehtyä siihen huolella. Olen opiskellut aika paljon työni ohella, koska tällä alalla on paljon mielenkiintoisia juttuja ja tietoja pitää päivittää jatkuvasti. Uudelta työltäni odotan kiinnostavia haasteita osaavien ja mukavien ihmisten kanssa. Olen hyvin ylpeä ja iloinen valinnastani Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtajaksi. Perhe ja läheiset ovat minulle tärkeintä ja toivonkin heille tervettä ja hyvää elämää. Lempipaikkani on kesämökki lapsuudenmaisemissa. Vapaaajalla harrastuksiani ja rentoutumiskeinojani ovat mökkeily ja luonto sekä liikunta ja lukeminen. Mottoni: Yhteistyöllä onnistumme! Raija Kontio Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja 1.9.2018 alkaen. K U VA : M at ti Sn el lm an LIN1802_4-13.indd 7 30.11.2018 7:07:23
Teksti: KU sote-kuntayhtymän johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen, Anne Ikäläinen Kuva: Anne Ikäläinen Juhlasymposium – Terveydenhuoltopalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Asko Saaren Juhlasymposium pidettiin 27. syyskuuta Hyvinkään sairaalan luentosalissa. Kutsuvierasjoukko koostui Askolle vuosien varrella tärkeiksi tulleista yhteistyökumppaneista HUSista, kuntasektorilta ja muilta yhteistyötahoilta. E läköityvän Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saaren kuvaus yhteistyön tavoitteista ”oikea potilas oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja oikean ajan” kuvaa hyvin Hyvinkään sairaanhoitoalueen ja sen jäsenkuntien, ja sittemmin Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymän, yhteisen toiminnan ydintä. Yhteisten palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa on pitkäjänteisesti jo yli 20 vuoden ajan pyritty toteuttamaan asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia alueella, irtautuen samalla organisaatiokeskeisistä toimintamalleista. Käytännössä tämä on näkynyt ammattilaisille säännöllisissä yhteisissä tapaamisissa, joissa on sovittu toimintamalleista – esimerkkinä yli 40 yhteistä hoitoketjua. Uusimpana yhteisen suunnittelun tuloksena on Keski-Uudenmaan sosiaalija terveydenhuollon järjestämissuunnitelma kaudelle 2018-2022, joka on vahvistettu poliittisesti Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän toiminnan käynnistyessä. Uudessa järjestämissuunnitelmassa terveydenhuollon näkökulma on yhdessä tekemisen myötä laajentunut koskemaan myös alueen sosiaalihuollon palveluita. Suunnitelman painopistealueet ovat palvelujen yhteensovittamisessa, sujuvia palvelukokonaisuuksia estävien pullonkaulojen ja päällekkäisyyksien poistamisessa sekä palvelupuutteiden korjaamisessa. Asiakkaille ja potilaille yhteistyö näkyy tällä hetkellä konkreettisimmin uuden H-sairaalan käyttöönoton myötä. HUSin ja Hyvinkään kaupungin monivuotinen yhteishanke mahdollistaa sairaanhoitoalueen ja Keski-Uudenmaan kuntayhtymän henkilöstölle potilaiden hoidon ajanmukaisissa tiloissa sekä asiakkaille ja potilaille ehyet palvelukokonaisuudet Sairaalanmäellä. Olen varma, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö asiakkaiden ja potilaiden parhaaksi alueella jatkuu myös tulevaisuudessa. S ymposiumin avasi Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan puheenjohtaja Annika Kokko. Tilaisuuden puhujina esiintyivät THL:stä arviointijohtaja Pekka Rissanen, HUS Kuntayhtymän toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS Hallituksen puheenjohtaja Ulla-Marja Urho ja Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen. Tilaisuuden lopuksi sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saari luovutti johtajan ruorin uudelle sairaanhoitoalueen johtajalle Raija Kontiolle. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito – yhdessä potilaan parhaaksi Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen kiteytti juhlapuheessaan, mistä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyössä on kyse. 8 Linkki 2 | 2018 LIN1802_4-13.indd 8 30.11.2018 7:07:26
2 | 2018 Linkki 9 KUVAT: Terhi Saalasti/Design Inspis, Anne Ikäläinen H-sairaala valmistui Toiminta on käynnistynyt Kesäkuussa 2016 Aamuposti uutisoi Sairaalanmäellä alkavaa rakentamista otsikoilla; ”Soramonttuun sairaala” ja ”Moderni sairaala nousee – Sairaalahuoneisiin ikkunoita”. Nyt joulukuussa 2018 muutot H-rakennukseen alkavat olemaan loppusuoralla, Kellokosken sairaalan vuodeosastoja lukuun ottamatta. Soramonttuun on noussut moderni sairaala monine ikkunoineen, toiminta on käynnistynyt ja virallisia avajaisia vietetään 12. joulukuuta. P itkä matka muuttoon alkoi vuonna 2012 Hyvinkään kaupungin ja HUS Hyvinkään sairaalan yhteisrakentamishankkeen käynnistämisenä. Rakentamisen suunnitelmat hyväksyttiin loppuvuodesta 2014 kummankin organisaatioin päättävissä elimissä. Pysäköintitalo rakennettiin tammikuussa 2015. H-rakennuksen tukitoimintojen järjestämiseksi tarvittiin HUS Apteekille uudet tilat, uusi logistiikkaja jätepiha sekä apuvälineyksikölle tilat. H-rakennuksen hankesuunnitelmaan kuulunut lasten päivystys valmistui lokakuussa 2018, joka sijaitsee aivan Hsairaalan kyljessä, lähellä lasten vuodeosastoa ja poliklinikoita. H-rakennuksen rakentaminen alkoi kesäkuussa 2016 ja se valmistui lokakuussa 2018. Muutot ajoittuivat loka-marraskuuhun. Psykiatrian vuodeosastot 1 ja 2 muuttavat H-rakennukseen tammikuussa 2019. Muuttojen valmistelut ja itse muutto ovat tuoneet potilaiden hoitoon ja arkeen monenlaisia haasteta, joten viivähdetään vielä hetki muuttotunnelmissa ja ajatuksissa, jotka ovat nousseet pinnalle, joillekin jopa aika suurenkin muutoksen edessä. Sitten on aika suunnata katse tulevaisuuteen sekä aloittaa toimintojen hiominen uusissa tiloissa. ? LIN1802_4-13.indd 9 30.11.2018 7:07:28
10 Linkki 2 | 2018 Ihan paras Lasten päivystys avattiin lokakuussa L asten päivystys muutti uusiin tiloihin 1.10., jossa hoidamme kaikki alle 16-vuotiaat lapset. Toimintamallimme on, että lapsi ja perhe pysyvät paikallaan ja hoitohenkilökunta liikkuu. Lasten päivystyksessä uusina toimintamalleina käyttöön otettiin lastensairaanhoitajan vastaanotto sekä lasten oma kiireellisyydenluokittelu eli triage. Hoitajat ovat kaikki lastensairauksiin perehtyneitä hoitajia. Uusiin tiloihin siirtyminen ja osittain uuden toiminnan käynnistäminen on vaatinut henkilökunnalta joustoa ja osallistumista paljon varsinaisen hoitotyön ulkopuoliseen suunnittelutoimintaan. Lasten päivystyksen muuttotunnelmat ovat olleet erittäin positiiviset. ”Tuntuu todella mahtavalta olla mukana perustamassa ihan parasta lasten päivystystä”. Uusien tilojen avautumiseen asti työskentelimme aikuispäivystyksen tiloissa, jossa meillä oli vastaanottohuone, seurantahuone sekä eristyshuone. Kiireen ja ahtaiden tilojen keskellä jaksoimme olla positiivisia, kun tiesimme, että kohta pääsemme uusiin ja mahtaviin tiloihin. Uusissa tiloissa sijaitsevat seurantahuoneet, vastaanottohuoneet, toimenpidehuone, eristyshuone, hoitajien kanslia sekä lapsille suunniteltu oma odotustila. Olemme saaneet olla mukana suunnittelemassa uusia tiloja koko rakentamisen ajan, ja käyttäjien toiveet on otettu hyvin huomioon. Muutimme uusiin tiloihin, vaikka rakentaminen ja osittain korjaustyöt jatkuivat edelleen. Melu ei meitä häirinnyt, kun tiesimme, että kaikki tehdään lasten ja perheiden parhaaksi. Arkisin päiväja ilta-aikaan lasten päivystyksessä työskentelevät naistenja lastentautien tulosyksikköön kuuluvat osastonsihteerit ja viikonloppuisin päivävuorossa akuutin osastonsihteerit. Toiminnan alkaessa sihteerit olivat aluksi kovin jännittyneitä ja kokivat muutoksen haastavana, koska toimintaympäristö, työkaverit, työajat ja -tavat olivat uusia. Mahtavat hoitajat ja lääkärit ovat tehneet perehtymisen ja kotiutumisen helpoksi, sillä uusi toiminta asetti kaikki samalle lähtöviivalle. Hyvä yhteishenki, toisten tukeminen ja rautainen ammattitaito on jo lyhyessäkin ajassa muotoutunut lasten päivystyksen tavaramerkiksi, jonka takia työskentelemään tullaan hymyssä suin. Uudet tilat ovat luoneet omat haasteensa toiminnan aloittamiseen, mutta kaikkien lasten päivystyksessä työskentelevien hoitajien positiivisella ajatusmallilla ja yhteistyötahojen tiiviillä yhteistyöllä kehitystyö jatkuu. Henkilökunta on hitsautunut hyvin yhteen, muodostaen huumorintajuisen ja ammattitaitoisen työyhteisön osana päivystyksen kokonaisuutta. ”Lasten päivystyksen henkilökunta on kiitollinen kaikille yhteistyöstä, koska ilman yhteistyötä meillä ei olisi Ihan parasta lasten päivystystä Hyvinkäällä!” Anne Kaitero, sairaanhoitaja Lasten ja nuorten yksikkö – Karpaloja Mustikka-käytävän arkea L asten vuodeosasto ja poliklinikat muuttivat uusiin H-sairaalan tiloihin marraskuun alussa. Tilat ovat huomattavasti aikaisempaa suuremmat, mikä mahdollistaa uudenlaista toimintaa. Lasten osastolla on nyt kaksi tehovalvontahuonetta, joissa hoidetaan sekä äitiä että lasta, eikä heitä eroteta enää toisistaan. Uutena toimintana poliklinikalla pystyään hoitamaan lasten pientoimenpiteitä paikallispuudutuksen ja ilokaasun avulla. Muutto sujui suunnitellusti. Olimme ensimmäinen yksikkö, joka muutti uuteen sairaalaan, joten pientä alkukankeutta oli havaittavissa. Esimerkiksi kulkutunnisteet eivät aluksi oikein toimineet, tavarat eivät löytäneet heti omaa paikkaansa ja kulkureititkin olivat hiukan hukassa. Hyvin pian toiminta alkoi kuitenkin pyörimään normaalisti ja olemme hyvin tyytyväisiä uusiin tiloihin. Myös perheiltä on tullut todella hyvää palautetta uusista tiloista. Osastoilla on rauhallinen tunnelma, vaikka huoneet olisivat täynnä. Työympäristönä uudet tilat ovat toimivat ja todella ihastuttavat, sillä kaikkialla näkyy eläinhahmoja ja hurmaavat karpaloja mustikka-käytävät ilostuttavat sekä potilaita että hoitohenkilökuntaa. ”Perheiltä saatu positiivinen palaute on lisännyt myös hoitajien hyvää oloa”. Petri Rahkonen, ylilääkäri Anne Kuri, osastonhoitaja Tiina Jokinen, osastonhoitaja LIN1802_4-13.indd 10 30.11.2018 7:07:29
2 | 2018 Linkki 11 ALB UM I LIN1802_4-13.indd 11 30.11.2018 7:07:38
12 Linkki 2 | 2018 Infektioja keuhkosairauksien osasto A – Luonteva siirtyminen I nfektioja keuhkosairauksien osasto A aloitti toimintansa 5. kerroksessa 28. marraskuuta. Uuden H-sairaalan rakentaminen oli jo hyvässä vauhdissa, kun noin vuosi sitten minulta kysyttiin halukkuutta siirtyä osastonhoitajaksi Infektioyksikköön. Alun perin Infektioyksikkö nimellä kulkevalle osastolle oli tarkoitus sijoittaa vain infektiopotilaita. Myöhemmin kyseiseen yksikköön päätettiin sijoittaa myös keuhkopotilaat. Mietin, että tuleva työyksikkö on melko lailla nykyisen yksikköni, Sisätautien vuodeosasto 3 B:n kaltainen ja siirtyminen uusiin tiloihin, oman nykyisen yksikön potilasaineiston ja henkilökunnan kanssa tuntui luontevalta. Muuttosuunnitteluun kesken kaiken hypänneenä oli aluksi vaikeuksia saada selvyys kokonaiskuvasta, eli mitä kaikkea on jo tehty, mistä päätetty, mihin voin vielä vaikuttaa, mistä minä voin päättää. Pikkuhiljaa lukuisiin kokouksiin osallistumalla, pohjapiirustuksiin tutustumalla ja paikan päällä käymisellä, avautui uuden yksikön maailma paremmin. Muutto sairaalaympäristössä vaatii valtavan monitahoisen suunnittelun. Ei riitä, että itse hoitajien esimiehenä suunnittelen hoitajien toiminnat ja potilaiden siirtymisen. Pöydän ääressä on tullut istuttua lukuisia työtunteja liittyen erilaisiin hankintoihin, kuten lääkintälaitteet, televisiot, Atklaitteet, apuvälineet, verhot, puhelimet, siirtyvät ja hankittavat hoitotarvikkeet sekä perehtymiseen ravitsemusja ruuanjakeluasioihin, potilastietojärjestelmiin, koulutuksiin uusista järjestelmistä, jäteasioihin ja moneen muuhun vaativaan toimintaan. Vaikka jo itse muutto on työläs, ovat lisäsävyä ja haasteita tuoneet uusien tilojen myötä täysin uudet käytännöt, kuten paikannusja hoitajakutsujärjestelmät, lääkehoidon uudistaminen sekä toimintojen yhdenmukaistaminen perusterveydenhuollon kanssa. Oman henkilökunnan kanssa on muuttoasioita ja uudistuksia pohdittu säännöllisesti, mutta huomattavasti enemmän siihen olisi ollut tarvetta. Hoitajilta olen saanut paljon hyviä ehdotuksia, joita en itse olisi osannut edes ajatella. Hoitajat ovat myös tutustumiskäynneillään tuoneet esille erilaisia epäkohtia, jotka liittyvät esimerkiksi työtiloissa ilmenneisiin puutteisiin. Rakenteisiin emme pysty enää vaikuttamaan, mutta toimintoja ja tilojen käyttöä voimme silti suunnitella niin että asiat sujuisivat. Riittämättömyyden tunne ja vastuunkantamisen taakka asioiden hoitumisesta ovat olleet koko prosessin ajan itselläni läsnä. Vaikka olen jo varsin kokenut esimies, niin muuttosuunnittelun myötä olen saanut paremman tietouden erilaisista potilaan ympärillä tapahtuvista prosesseista ja niiden sujumiseen liittyvistä asioista. ”Paras joululahja olisi, että toiminnan aloitus hoituisi ilman suurempia ongelmia ja ensisijaisesti potilasturvallisesti”. Rauni Koistinen, osastonhoitaja Hyvinkään kaupungin yksiköt – Uudet tuulet ja myönteinen fiilis M ielenterveysja päihdepalvelut, aikuissosiaalityön kotiin vietävät palvelut, palveluohjaus, avokuntoutus, Osasto 1 (kuntoutusja arviointiosasto), Terveyskeskussairaalan kotisairaala ja Sairaalanmäen osastot 11A ja 11B muuttivat H-sairaalan uusiin tiloihin marraskuun aikana. Osastoista 11A ja 11B muodostui kolme uutta yksikköä; Infektio-osasto B ja Akuutti-osasto A ja B, joka sisältää palliatiivisen yksikön. Uusiin tiloihin ja uuteen toimintaan siirryttäessä henkilökunta kohtaa monia haasteita. Hoitajat ovat saaneet valita erityisosaamisensa ja kiinnostuksensa pohjalta, mikä uusista yksiköistä tulee olemaan kunkin ”kotiosasto”, jolloin uusien tilojen lisäksi saadaan tutustua uusiin työtovereihin. Pienemmät työyksiköt vaikuttavat myös työvuorosuunnitteluun ja esimerkiksi iltaja yövuorojen osuus tulee kasvamaan. Mielialoja muuton suhteen on kyselty henkilökunnalta toistuvasti ja jännittynyt odotus ja samalla haikeus poistuttaessa kymmeniä vuosia tutuksi tulleesta osastosta tuntuisi olevan päällimmäisenä tuntemuksena. Yhdessä on pohdittu tulevaa ja tavoitteena on lähteä puhtaalta pöydältä pohtimaan, miten asioita voitaisiin tehdä uudella tavalla uudessa toimintaympäristössä. Viidennessä kerroksessa tehdään tiivistä yhteistyötä HUS infektioosaston kanssa, jolloin osaamista voidaan jakaa toimittaessa yhteisessä kansliassa ja taukotiloissa. Lähentyminen erikoissairaanhoidon kanssa on tervetullut lisä ja yhdessä onkin jo alettu pohtimaan käytäntöjä. Muutto toteutettiin portaittain, joten potilastyöhön muutolla ei ollut suuriakaan vaikutuksia. Sisäilman ja työturvallisuuden kohentuminen muuton myötä tuntuvat todella hyvältä, samoin kuin se, että koko henkilöstö on samoissa tiloissa, jolloin yhteistyö, tiedonkulku ja toiminnan kehittäminen helpottuvat. Hiukan olemme huolestuneita asiakkaiden puolesta, joista useimmilla matka palveluiden äärelle pitenee, koska siirryimme pois keskustasta. Suureen sairaalaan muuttaminen, jossa on valtavasti henkilöstöä ja potilaita jännittää luonnollisesti, samoin kuin perehtyminen uusiin tietoja turvateknisiin sovelluksiin. ”Kaiken kaikkiaan olemme kuitenkin myönteisissä tunnelmissa”. Eija Puha, hoitotyön esimies Marko Poikolainen, mielenterveysja päihdepalvelujen esimies Marjo Leskelä, palvelukeskuksen esimies LIN1802_4-13.indd 12 30.11.2018 7:07:38
2 | 2018 Linkki 13 HUS Psykiatria – Muutto on mahdollisuus K aikkiaan noin 50 työntekijää Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatrian eri toimipaikoista ja hoitoyhteisöistä saapui sairaalanmäelle marraskuussa. Henkilöt siirtyivät H-sairaalan 2. kerrokseen Hyvinkään mielialapoliklinikalta, Nurmijärven mielialapoliklinikalta, Hyvinkään psykoosiyksiköstä, Hyvinkään päiväosastolta, yleissairaalapsykiatriasta, tehostetun avohoidon päivystystiimistä, läheteja arviointityöryhmästä sekä osa psykiatrian hallinnosta. Kävimme tutustumisretkellä tulevaan työpaikkaan lokakuussa. Tuleva muutto oli edessä muutaman viikon päästä, ja useimmille tämä olikin ensimmäinen kerta nähdä konkretiassa tulevat työtilat ja uudet työkaverit. Toiminnassa on hyvät edellytykset ja kehittämisen mahdollisuudet potilaslähtöiselle yhteistyölle ja palveluille, koska samasta kerroksesta löytyvät myös Hyvinkään kaupungin matalan kynnyksen mielenterveysja päihdepalvelut sekä kaupungin palveluohjaajat. Lisäksi tulevalle psykiatriselle vuodeosastolle tarvitsee matkustaa vain pari kerrosta ylöspäin ja päivystykseen yksi kerros alaspäin. ”Kyllä tästä hyvä tulee, annetaan aikaa”, ”Vihdoin täällä, odotettu vuodesta 1987”, ”Eksyin!”. Saija Arokoski, osastonhoitaja Sanna Puro, osastonhoitaja Kirsi-Maria Vesterinen, osastonhoitaja Kellokosken vuodeosastot 1 ja 2 muuttovalmiudessa K ellokosken sairaalan vuodeosastojen 1 ja 2 muutot ovat vielä edessäpäin, mutta muuttovalmistelut ovat täydessä käynnissä. Henkilöstö on jaettu erilaisiin työryhmiin. Työryhmät suunnittelevat esimerkiksi lääkehoidon prosessin toteuttamista, yhtenäisiä raportointija kirjaamiskäytäntöjä, yhteistä perehdyttämisohjelmaa ja biologisten hoitojen toteuttamista H-sairaalassa. Työryhmät ovat aloittaneet toiminnan suunnittelun jo alkuvuodesta. Haasteen suunnittelutyölle tuo se, että kaksi hyvin erilaista osastoa yhdistyvät ja osastojen on suunniteltava yhteiset toimintatavat ja -käytännöt. Osaston toiminnan sopeuttaminen somaattisen sairaalan toimintaympäristöön vaatii yhteistyön virittämistä monien toimijoiden kanssa. Huolta aiheuttaa muun muassa se, kuinka tulevaisuudessa erilaiset uhkatilanteet hoituvat ja kuinka kyetään varmistamaan potilasturvallisuus ja henkilökunnan työturvallisuus. Tähän huoleen on pyritty vastaamaan sillä, että Mapa-koulutusta järjestetään tulevaisuudessa myös sairaalanmäen muiden osastojen henkilöstölle. Lisäksi toinen vartija aloittaa työnsä sairaalan kampuksella ensi vuoden alussa. Osaston tilat ovat kauniit ja avarat, ja tarjoavat potilaille erittäin hyvät olosuhteet toipumiselle. Yhden tai kahden hengen tilavat huoneet omilla kylpyhuoneilla ovat suuri parannus nykyiseen tilanteeseen, jossa jopa neljä potilasta jakavat saman potilashuoneen. Toisaalta avarat ja hieman sokkeloiset tilat haastavat henkilökunnan kehittämään toimintakäytänteitä, jotta riittävä valvonta toteutuu. Niukemmat kansliatilat ohjaavat henkilökunnan muun muassa kirjaamaan yhdessä potilaan kanssa. Myös osa raportoinnista tapahtuu potilaan kanssa. Muutto aiheuttaa omat haasteensa, mutta toisaalta tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia. Yhteistyö Hyvinkään sairaalan eri toimijoiden sekä peruspalveluiden kanssa tiivistyy, potilaan hoitopolku selkiytyy ja organisaatioiden väliset raja-aidat madaltuvat. Saamme runsaasti uusia yhteistyökumppaneita. ”Olemme ilolla todenneet, että meidät on toivotettu lämpimästi tervetulleiksi sairaalanmäen kampukselle!” Tiina Talja, osastonhoitaja Elina Elo, osastonhoitaja Muuttotunnelmissa LIN1802_4-13.indd 13 30.11.2018 7:07:39
14 Linkki 2 | 2018 A voimessa haussa syksyllä 2016 H-sairaalan Lasten ja nuorten yksikön taiteilijoiksi valikoituivat Olli Larjo, Anne Vasko ja Kaisa Berry, joka työskentelee yhdessä Hyvinkään H-Sairaalan Lasten ja nuorten yksikön taide syntyi kolmen taiteilijatahon yhteistyönä. TEKSTI: Ympäristötaiteilija, arkkitehti Kaisa Berry ja kuvittaja, tekstiilisuunnittelija Anne Vasko KUVAT: Kuvatoimisto Kuvio Oy Metsäretki sairaalanmäelle Berry Creativen luovan tiimin kanssa. Olli Larjon teokset olivat jo olemassa olevia veistoksia. Annelta kohteeseen tilattiin muraaleja sekä painokuvioita erilaisiin akustoiviin levyihin. Kaisan ja Berry Creativen tehtäOdotustilan jättimustikka Usmin pöllö Mustikka-käytävällä LIN1802_14-25.indd 14 30.11.2018 7:08:42
2 | 2018 Linkki 15 vä oli suunnitella oivaltavat ja opastavat lattiakuvioinnit. Työryhmä halusi luoda lasten yksikköjen taiteesta optimistisen tilallisen kokonaisuuden, jossa kaikki osat liittyvät luontevasti toisiinsa. Työtä tehtiin tiiviissä vuorovaikutuksessa värisuunnittelun ja yhteisen teeman puitteissa. Lasten ja nuorten yksiköiden värimaailma syntyi metsänpohjakerroksen sävyistä, joita haettiin hyvinkääläisistä metsistä. Hyvinkään sairaalan taiteen teemana on metsä. Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvan Lasten ja nuorten yksikön teemana on metsän pohja, joka kiteytyi hyvinkääläisiin maisemiin. Lattiakuviot muodostavat polkuja Hyvinkään eri metsissä ja soilla. Päiväsairaalassa poimitaan karpaloita Kurkisuolta ja neurologian poliklinikalla ollaan mustikassa Sonninmäellä. Käytäviltä on löydettävissä suurien harjujen hioutuneista kivistä polkuja ja infektio-osastolta Kaltevan ketunleipiä. Aulassa metsäinen teema jatkuu ”Kytäjän kauriiden” ja ”Usmin pöllön” muraaleissa, jotka luovat akustoprinttien tavoin katseen ylös poluista metsään ja sen eläimiin. Muraaleissa ja printeissä esiintyvät eläimet ja kasvit ovat tuttuja Hyvinkään alueelta. Sympaattiset hahmot luovat pieniä tarinoita edeten käytävillä erilaisissa metsätyypeissä ja vuodenajoissa. Leikillisyys löytyy erilaisten hahmojen ja muotojen tunnistamisesta, tarinallisuudesta ja löytämisen ilosta. Seinämaalaukset toimivat myös orientoivina elementteinä. Berry Creativen taidelattiat ”Metsän polut” valmistuivat ensimmäisenä ja niiden muotokieli ja väritys kommunikoivat luontevasti Anne Vaskon maalaamissa seinämaalauksissa. Kokonaisuuden väripalettia ja muotoja hiottiin yhdessä toimivaksi kokonaisuudeksi, joka ottaisi huomioon Lasten ja nuorten yksikön ikäjakauman pienistä potilaista teini-ikäisiin. Graafiset polut opastavat kulkua ja kuva-aiheet innostavat leikkimään niillä. Voit jo aulaan saapuessa nähdä polkujen erilaisen tunnelman ja lähteä etsimään mustikoita, retkelläsi saatatkin päätyä leikkihuoneen lattialle jättimäisen mustikan äärelle. Toisaalla leikkihuoneessa vastassa on jättikarpalo. Saapumisaulaan sadunomaista tunnelmaa luovat Olli Larjon teos ”Metsäaukion vapaita kukkia” sekä lattian keltainen väri. Keltainen lattia loistaa optimistista valoa koko tilaan. Metsänaukiolla paistaa aina aurinko! Työ tehtiin tiiviissä vuorovaikutuksessa tulevien käyttäjien kanssa. Väritystä ja kuviointeja hiottiin yhdessä heidän kanssaan. Kokonaisuus hioutui saadun palautteen perusteella. Vanhempina tämä on ollut todellinen unelmatyö. Meillä on kokemusta sairaan lapsen kanssa vietetystä ajasta sairaaloissa, joten pystyimme samaistumaan käyttäjiin. Sairaalan lastenkokemuksen suunnittelu yhteistyönä oli inspiroiva kokemus. Kaisa Berry ja Anne Vasko toivovatkin, että voivat hyödyntää hankkeessa tulleita oppeja kokemuksellisten hoitotilojen taidesuunnittelusta muuallakin. Metsäaukion vapaita kukkia Kivipolkuja ja Kaltevan ketunleipiä Kytäjän kauriit Kuva Karpalo-käytävän leikkihuoneesta LIN1802_14-25.indd 15 30.11.2018 7:08:47
16 Linkki 2 | 2018 TEKSTI: Sirpa Palamaa, projektivastaava, Hyvinkään sairaalan fysiatriaja kuntoutus linjaesimies Paula Lindström, projektikoordinaattori, ft, TtM KUVAT: Ikätalon kuvapankki Terveyskylään avattu uusi talo – Ikätalon harjakaiset Hyvinkäällä 4. joulukuuta Terveyskylän uusin talo, Ikätalo, nousi harjakorkeuteensa 4.12.2018 juuri ennen Suomen 101. itsenäisyyspäivää. Juhlava harjakaistilaisuus Hyvinkään sairaalan luentosalissa olikin samalla kunnianosoitus ikääntyneille suomalaisille, hyvinvointi-Suomen rakentajille. T erveyskylä.fi -verkkopalvelussa on Ikätalon avauduttua kaikkiaan 31 palvelukokonaisuutta, taloa. Useat talot ovat sairaustai erikoisalakohtaisia, mutta joukossa on myös omat talonsa esimerkiksi lapsille, nuorille, kuntoutujille ja vertaistuen tarvitsijoille. Nyt julkaistava Ikätalo haluaa palvella erityisesti ikääntyneitä ja heidän läheisiään. Ikätalo.fi on talo, josta löytyy luotettavaa ja helppolukuista tietoa ikääntymiseen, terveyteen, arjessa pärjäämiseen ja palveluihin liittyen. Ikätalon tavoitteena on auttaa siellä asioivia löytämään myös muut verkkosivustot, joista voi olla heille hyötyä. Ikätalossa onkin paljon linkkejä Terveyskylän muihin taloihin ja muille aihealueita koskettaville verkkosivuille. Terveyskylän rakentaminen on osa yliopistollisten sairaanhoitopiirien yhteistä Virtuaalisairaala 2.0-hanketta. Ikätalon rakenteen ja -sisällön tuottaminen on osa Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän ja HUS Hyvinkään sairaalan yhteistä Ikäkeskus-hanketta. Sisällön suunnittelu ja tuottaminen on tapahtunut monialaisena yhteistyönä. Mukana prosessin eri vaiheissa on ollut ammattilaisia Hyvinkään sairaalasta, Keski-Uudenmaan eri kuntien perustason sosiaalipalveluista ja kolmannelta sektorilta. Lisäksi mukana on koko ajan ollut myös käyttäjien edustajia. Arvokasta apua sisältöjen tarkistukseen on saatu myös LIN1802_14-25.indd 16 30.11.2018 7:08:48
2 | 2018 Linkki 17 valtakunnallisilta kolmannen sektorin toimijoilta. Suomessa halutaan hyödyntää uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia, minkä vuoksi digitalisointi koskettaa myös sosiaalija terveyspalveluja. Kaikille tutuksi tulleita palveluja ovat muun muassa Omakanta-palvelu, sähköiset reseptit ja terveydenhuollon tekstiviestimuistutukset. Terveyskylää on kuvattu Terveyden verkkopalveluksi kotonasi. Ikääntyneet asiakkaat haastavat digitaalisten palveluiden kehittäjät tavoittelemaan aiempaa asiakaslähtöisempää toteutusta. Ikätalo on rakennettu Terveyskylän yhteiselle tekniselle alustalle, jota pyritään jatkuvasti kehittämään nykyistä saavutettavampaan muotoon. Kehitystyö jatkuu ja monipuolistuu Ikätalon harjakaisia voidaan kuvailla myös ensimmäiseksi etapiksi talon kehittämisessä. Tavoitteena oli saada harjakaisiin mennessä Ikätalon rakenne ja alkuvaiheen sisältö valmiiksi. Tuotettu materiaali on nyt kaikkien nähtävänä osoitteessa www.ikatalo.fi. Sivuston avaaminen mahdollistaa uusien käyttäjäryhmien mukaan tulon kehitystyöhön. Toiveena onkin, että mahdollisimman moni antaisi meille sisältöön liittyvää palautetta ja jakaisi kehittämistarpeisiin liittyviä ideoitaan. Ikätalon Ammattilaisille -osion ja Digipolkujen luominen on vasta alkamassa. Yhteistyö pääkaupunkiseudun ja valtakunnallisten toimijoiden sekä geriatrien ja Terveyskylän Kuntoutumistalon kanssa on tiivistynyt. Ikätalon kehittäminen jatkuu mitä todennäköisimmin vuonna 2019 tiiviissä yhteistyössä Kuntoutumistalon toimijoiden kanssa. Ikätaloon liittyviä kysymyksiä, palautteita ja kehittämisideoita voi lähettää projektikoordinaattori Paula Lindströmille, s-posti paula.lindstrom@hus.fi. Kiitos vielä kaikille jo tähän asti mukana olleille ja tervetuloa jatkokehittämiseen muillekin! F ysioterapian suoravastaanotto eli potilaan ohjautuminen suoraan ilman lähetettä fysioterapeutille nopeuttaa TULE-potilaan hoitoon pääsyä ja kuntoutus päästään aloittamaan viiveettömästi, sillä ajan fysioterapeutille voi saada jo samalle päivälle. Hyvinkään sairaanhoitoalueella fysioterapian suoravastaanottotoimintaa toteutetaan kuntien terveyskeskusten lisäksi erikoissairaanhoidon päivystyksessä. Hyvinkään sairaanhoitoalueella aloitettiin vuoden 2017 alussa alueellinen fysioterapeuttien suoravastaanottokoulutus. Koulutuksen päätöstilaisuus järjestettiin 3.9.2018 Orion Tuohilammen koulutuskeskuksessa. Koulutuksen tavoitteena on ollut fysioterapeuttien osaamisen kehittäminen ja hoitoonohjauksen käytäntöjen muuttaminen. Alueellisesti tavoitellaan kuntoutuspalveluiden aloituksen tehostamista, potilaslähtöistä palvelua sekä tiiviimpää yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterTEKSTI: fysiatrian osaston ylilääkäri Krüger Liisamari, apulaisosastonhoitaja Roine Minna, fysiatrian vastuualuejohtaja Hurskainen Kari, TtM, kuntoutus linjaesimies Sirpa Palamaa KUVAT: Anne Ikäläinen, Minna Roine Akuuteissa tukija liikuntaelinvaivoissa suoraan fysioterapeutille – Fysioterapian suoravastaanoton kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueen akuuttikuntoutushankkeessa Hyvinkään sairaanhoitoalueella on yhtenäistetty ja muutettu hoitoonohjauksen käytäntöjä sekä lääkärien ja fysioterapeuttien työnjaon käytäntöjä asiakkaiden tukija liikuntaelimistön (TULE) vaivoissa vuoden 2018 aikana. ”Fysioterapeutit tutkivat ja hoitavat tukija liikuntaelimistön vaivoja ilman erillistä lähetettä sairaanhoitoalueen palvelupisteissä” ? LIN1802_14-25.indd 17 30.11.2018 7:08:49
18 Linkki 2 | 2018 ”Koulutukseen osallistuneet fysioterapeutit ovat olleet todella tyytyväisiä osaamista kehittäneeseen koulutuskokonaisuuteen ja vastaanotoilla käyneiltä potilailta on tullut erittäin hyvää palautetta hyvästä hoidosta.” Koulutuksesta valmistuneita Hyvinkään sairaanhoitoalueen fysioterapeutteja Tuohilammen koulutuskeskuksessa 3.9.2018. veydenhuollon välillä. Alueella koulutettiin yhteensä 21 fysioterapeuttia fysioterapian suoravastaanottotoimintaan ja lisäksi viideltä fysioterapeutilta soveltuva koulutus löytyi ennestään. Koulutuskokonaisuus sisälsi fysioterapeuttien kliinistä koulutusta Suomen johtavien manuaalisen terapian asiantuntijoiden Eira Karvosen ja Markku Paatelman ohjauksessa ja alueellisen toimintakäsikirjan laatimisen ja osallistumisen yhteisiin koulutuspäiviin, joissa oli mukana myös alueen lääkäreitä, hoitoon ohjaajia ja esimiehiä. Fysioterapeutin suoravastaanotolla toteutetaan vaivan huolellinen tutkiminen, käydään läpi kipumekanismeja ja annetaan itsehoito-ohjeita kivun lievittämiseksi ja liikkumisen helpottamiseksi. Fysioterapeuteilla on lisäksi oikeus kirjoittaa sairauslomaa 1-5 vuorokautta sekä ohjata käsikauppalääkityksen käyttöä. Tarvittaessa fysioterapeutti voi ohjata potilaan lääkärille, jos tilanne vaatii lääkärin arviota. Hoitoonohjausja kuntoutuskäytännöt ovat yhtenäiset erikoissairaanhoidossa ja alueen perusterveydenhuollon yksiköissä. Fysioterapian suoravastaanottotoiminta on jo käynnistynyt suurimmassa osassa sairaanhoitoalueen yksiköitä ja vuoden 2019 alussa viimeisetkin yksiköt ottavat toimintamallin käyttöönsä. LIN1802_14-25.indd 18 30.11.2018 7:08:51
2 | 2018 Linkki 19 TEKSTI: Hanna Tapanainen, ylilääkäri, vastuualuejohtaja KUVAT: Anne Ikäläinen Ryhmästä tehoa toimintaan Uniapnea, uusi kansantauti Uniapnea on sairaus, jossa unen aikana ylähengitysteiden ahtautumisen johdosta esiintyy hengityskatkoksia tai heikentynyttä hengitysilmavirtausta eli hypopneoita. H engityskatkos sekä hypopnea päättyvät yleensä nukkujan havahtumiseen, jonka vuoksi uni jää katkonaiseksi johtaen väsymykseen. Liitännäissairauksina uniapneapotilailla esiintyy muun muassa diabetesta, verenpainetautia, refluksitautia ja masennusta. Erityisesti vaikeaa uniapneaa sairastavilla on todettavissa lisääntynyt riski sydänja verisuonisairauksiin. Uniapnean taustalla on kahdessa tapauksessa kolmesta ylipaino. Ylipainon lisääntymisen ja väestön vanhenemisen myötä uniapnean esiintyvyys on lisääntynyt Suomessa ja muissa länsimaissa, ja uniapneasta voidaankin jo puhua merkittävänä kansantautina. Vuonna 2013 julkaistun epidemiologisen tutkimuksen mukaan jopa 17 % keski-ikäisistä miehistä ja 9 % naisista sairastaa uniapneaa. Hoidon tarve on lisääntynyt Uniapnean hoito muodostaa merkittävän osan keuhkosairauksien poliklinikan toiminnasta. Hyvinkään sairaanhoitoalueella on jo vuonna 2004 luotu terveyskeskusten kanssa yhteinen alueellinen uniapnean hoitoketju, joka löytyy sähköisenä HUSin internet-sivuilta. Viime vuosina jo noin puolet keuhkosairauksien lähetteistä on koskenut uniapnean diagnostiikkaa ja CPAPhoidon aloitusta. Vuonna 2017 lähes 46 % keuhkopoliklinikan suoritteista johtui uniapnean hoidosta, suurin osa hoitajien itsenäisestä vastaanottotoiminnasta laitehoidon aloituksiin ja seurantaan liittyen. Toiminnan kasvu on ollut huimaa: CPAP-hoidon aloitusten määrä on 2,5 -kertaistunut kymmenen vuoden aikana, vuoden 2017 ennätyslukuun 816 laitehoidon aloitusta, joista valtaosa, 90 % polikliinisesti. Näin valtavaan toiminnanlisäykseen ei tietenkään ole pystytty ilman toimintatapojen muuttamista ja henkilöstömäärien lisäyksiä. Kun uniapnean hoitoketjun alkuvaiheessa vuonna 2004 keuhkopoliklinikalla laitehoidon aloituksesta ja seurannasta vastasi yksi kuntoutusohjaaja, on vuoden 2017 lopulta asti unihoitajia poliklinikalla ollut yhteensä kolme, joista 2,5 hoitajan työpanos on osoitettu laitehoitoihin. Lisätystä hoitajapanoksesta huolimatta jouduttiin syksyllä 2017 turvautumaan sekä hoitajien että lääkärien Virpi Kunnas-Vaikkinen pitämässä CPAP-hoidon ryhmäaloitusta. LIN1802_14-25.indd 19 30.11.2018 7:08:52
20 Linkki 2 | 2018 kliiniseen lisätyöhön hoitotakuuaikojen ylittymisen vuoksi. Jonoa purettiinkin useina viikonloppuina lähes 100 ensikäynnin ja 48 laitehoidon aloituksen merkeissä. Ahdingosta innovaatioon Hoitotakuun ylittyessä oli vanha toimintamalli hoidon aloituksissa mietittävä perusteellisesti uudelleen. Jo muutaman vuoden ajan oli CPAP-hoidon aloitukset tehty 2-3 potilaan ryhmissä, josta oli kertynyt hyvää kokemusta. Ryhmäkokoa rajasivat lähinnä hoitajan vastaanottohuoneen seinät, potilaat olivat olleet ryhmävastaanottoihin tyytyväisiä. Unihoitajien ehdotuksena olikin lisätöihin jouduttaessa kokeilla, miten suurta ryhmää kerralla voisi laitehoidon aloituksessa ohjata. Suuremman ryhmän mahdollisti tässä kokeilussa viikonloppuisin vapaana olleen päiväsairaalan suuren hoitohuoneen käyttäminen ohjaustilana. Hoidon aloitus vaatii paljon muutakin kuin CPAP-laitteen toiminnan teknisen ohjaamisen. Potilaan hoitoon motivoinnin lisäksi itse laitteen luovuttaminen kirjaamisineen ja sopimuksineen, sekä ehkä tärkeimpänä hoidon onnistumisen vaikuttavana tekijänä, oli kullekin potilaalle sopivan maskin valitseminen ja sovittaminen. Kun kaksi hoitajaa otti vastaan 8 potilasta kerrallaan, yhtenä päivänä ehdittiin ohjata kaksi tällaista ryhmää. Näin saatiin kolmena jononpurkupäivänä tehtyä lähes neljän viikon vanhaa toimintaa vastaava määrä CPAPaloituksia ja odotusaika laitehoidon aloitukseen suorastaan suli silmissä. Kokemukset suuremmista ryhmistä olivat niin positiiviset, että tähän uuteen toimintamalliin päätettiin siirtyä heti myös päivittäisessä toiminnassa. Operatiivisen tulosyksikön johdon myötämielisellä tuella löydettiin ryhmäaloituksiin sopiva tila Leiko-yksikön alakerrasta. Jo vuoden ajan suurin osa CPAP-laitehoidon aloituksista on nyt tehty ryhmävastaanottoina. Samaan aikaan CPAP-hoidon kontrollikäyntien määrää on pystytty myös vähentämään noin kolmanneksella ottamalla käyttöön etäseurannan mahdollistavaa uutta tekniikkaa, jossa laitehoidon onnistumista voidaan ensimmäisen kolmen kuukauden ajan seurata etäyhteydellä pilvipalvelun avulla, ilman että potilaan tarvitsee tulla CPAP-laitteensa kanssa fyysisesti hoitajan vastaanotolle. Esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä HUS-alueella Uniapnean hoito ei kuormita yksinomaan Hyvinkään sairaalan keuhkosairauksien yksikköä. Samaa painia lisääntyvien lähetteiden ja hoitotakuurajojen kanssa käyvät kaikki uniapneaa hoitavat keuhkopoliklinikat koko HUS-alueella. Hyvinkäällä kehitettyä ryhmävastaanottotoimintaa kohtaan on herännyt suurta kiinnostusta muissakin keuhkoyksiköissä ja ryhmäaloituksiin ovat käyneet tutustumassa kollegat niin Lohjan sairaalasta kuin HUSin potilasmäärältään suurimmalta uniapneapoliklinikalta HYKS Sydänja keuhkokeskuksesta. Lohjalla vastaava ryhmätoiminta otettiin heti käyttöön ja palaute sieltä on ollut innostunutta. Omassa yksikössämme olemme seuraavaksi pilotoimassa uusien uniapneapotilaiden lääkärin vastaanottokäyntien korvaamista ryhmätapaamisella. Vuoden 2019 alusta alamme tehdä ryhmäaloituksia hoitajien ja lääkärin yhteistyönä. Jatkossa lääkäri käy kaikissa ryhmissä kertomassa uniapneasta sairautena ja selittää uniapnean hoidon merkitystä muun muassa sen liitännäissairauksien kannalta, hoitajien keskittyessä itse laitehoidon toteutukseen. Lääkärin vastaanotoille kutsutaan jatkossa vain ne potilaat, joiden hoidon toteutumisen seuranta ja esimerkiksi ajotai työkyvyn arviointi vaatii lääkärin kannanottoa. Tavoitteena on tällä mallilla tehostaa toimintaa ja kohdentaa lääkärin työpanosta oikein, samaan aikaan ensikäyntijonoja lyhentäen. Oman toiminnan kehittäminen tuo tuloksia Uniapnean hoidon kehittäminen keuhkosairauksien poliklinikalla on hyvä esimerkki siitä, miten omia toimintatapoja muuttamalla voidaan pienin muutoksin saada aikaan suuria tuloksia. Keuhkosairauksien vastuualueella on niiden vuosien aikana, jotka olen Hyvinkäällä työskennellyt, tehty paljon ennakkoluulotonta kehittämistyötä. Parhaat tulokset on saatu aikaan, kun ideat muutoksiin ovat tulleet työntekijöiltä itseltään, ja kun on uskallettu kokeilla täysin uusia tapoja. Jälkikäteen ajateltuna tämäkin ryhmävastaanottomalliin siirtyminen on ihan Lean-henkistä kehittämistyötä, vaikka sitä ei ehkä tehtykään perinteisin Lean-menetelmin arvovirtakaavioita käyttäen. Sekä ryhmäaloitukset että lääkärin roolin lisääminen niihin ovat ideoita, jotka ovat nousseet spontaanisti hoitajilta ja lääkäreiltä itseltään. Vastuualuejohtajana olen erittäin iloinen ja ylpeä yksikköni työntekijöiden valmiudesta ehdottaa ja kokeilla uusia toimintatapoja. Teen kaikkeni, että tämä avoin yhteistyöhenki säilyy meillä jatkossakin, kehittämistarpeita on varmasti edessäpäinkin! Viitteet: Uniapnean alueellinen hoitoketju www.hus.fi/ammattilaiselle/hoitoketjut/hyvinkaan_sairaanhoitoalue Uniapnean Käypä hoito –suositus www.kaypahoito.fi Terveyskylän Keuhkotalo www.terveyskyla.fi/keuhkotalo Peppard PE, Young T, Barnet JH ym. Increased prevalence of sleep-disordered breathing in adults. Am J Epidemiol 2013;177:1006-14 Potilalle lainattava CPAP-laite, maski, ohjeet ja sopimukset. LIN1802_14-25.indd 20 30.11.2018 7:08:54
2 | 2018 Linkki 21 TEKSTI: Kuntoutuksen linjaesimies Sirpa Palamaa KUVAT: Päivi Sokoff Hyvinkään Sairaalanmäen Apuvälineyksikkö avautui Marraskuun 1. päivä 2018 voidaan kirjata alueellisen kuntoutuksen aikakirjoihin historiallisena päivänä. Lähes kymmenen vuoden suunnittelun jälkeen alueellinen apuvälineyksikkö aukesi ja otti vastaan ensimmäisen asiakkaansa. Y ksikkö kuuluu Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntoutuslinjan kokonaisuuteen. Kuntoutuslinjan linjaesimiehenä toimii Sirpa Palamaa, kuntoutuksen osastonhoitajana toimii Riitta Paajanen ja alueellisen apuvälineyksikön vastaavana toimii Päivi Sokoff. Hyvinkään kaupungin ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen yhteisrakentamishankkeen yhteydessä vuonna 2009 sovittiin, että toimintatapoja muutetaan niin, että ? LIN1802_14-25.indd 21 30.11.2018 7:08:56
22 Linkki 2 | 2018 H-rakennuksessa toimitaan yhteisissä apuvälinetiloissa. Ajatuksissa oli näkymä tulevasta sosiaalija perusterveydenhuollon uudistuksesta, jossa perusja erikoissairaanhoidon palvelut toimivat saumattomasti ja asiakas saa palvelut niin sanotun yhden luukun periaatteella. Sote-uudistus ei ole toteutunut tavoitteiden, eikä aikataulun osalPalvelua saumattomasti yhden luukun periaatteella ta alkuperäisten suunnitelmien mukaan, joten alueellisen apuvälineyksikön toimintaa kehitetään jatkossa muutosten edistymisen tahdissa. Eksoten alueella (Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri) on pystytty osoittamaan, että saumaton yhteistyö eri toimijoiden välillä ja kuntoutuspalvelut huomioiva toimintamalli kotihoidossa ja kotiin vietävissä palveluissa on sekä asiakaslähtöinen että kustannusvaikuttava. Apuvälineet ovat tärkeä osa kuntoutumista ja yksi väline toimintakyvyn ylläpitämisessä ja mahdollistamisessa. Avoja kotiin vietävien palvelujen kehittäminen ovat tärkeimpiä keinoja tulevaisuuden kustannusja resurssisuunnittelussa. Alueellisen apuvälineyksikön integroiminen osaksi alueellista sosiaalija terveyspalvelua on tärkeä osa kokonaisuutta ja iso haaste. Keskitettyä palvelua alueen väestölle Apuvälineyksikkö on osa Hyvinkään sairaanhoitoalueen Fysiatria ja kuntoutuksen vastuualuetta, yksi sen vastuuyksiköistä. Tuotamme apuvälinepalvelut sekä erikoissairaanhoidolle että alkuvaiheessa sovituin rajoitetuin käytännöin myös perusterveydenhuollolle. Teemme tiivistä yhteistyötä alueellisesti myös HUS Apuvälinekeskuksen kanssa ja noudatamme valtakunnallisia apuvälineluovutukseen liittyviä ohjeita ja suosituksia. Hyvinkään Sairaalanmäen Apuvälineyksikkö käyttää toiminnassaan HUS Apuvälinekeskuksen (AVK) apuvälineitä ja hyödyntää mahdollisuuksien mukaan AVK:n logistisiaettä vaativan apuvälinetoiminnan palveluita. Asiakastilat sijaitsevat Bja H-rakennusten ”risteyskohdassa” sairaalan P-kerroksessa. Yksikkö on avoinna arkisin klo 7.3016.00. Ensivaiheessa yksikkö tuottaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut erikoissairaanhoidolle, H-sairaalalle ja vuoden alusta myös KU sote-kuntayhtymän (K6) osalta Hyvinkään perusterveydenhuollolle. Toimintamme laajenee asteittain niin, että Hyvinkään Sairaalanmäen Apuvälineyksikkö koordinoi Hyvinkään sairaanhoitoalueen erikoissairaanhoidon apuvälinepalveluiden lisäksi K6 alueen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinetoimintaa yhteistyössä K6 toimijoiden kanssa. Asiakkaiden apuvälinepalvelut tuotetaan pääosin lähipalveluina osana kuntoutuspalveluja. Tavoitteena on keskittää asiakasta hyödyttävät kustannusvaikutteiset laadulliset palvelut Apuvälineyksikköön. Terapiapalveluihin liittyvät apuvälinekäynnit toteutetaan yhteistyössä potilaan/asiakkaan ja hoitovastuussa olevan tahon kuntoutustoimijoiden kanssa. Hyvinkään kaupungin aiemmin Sandelininkadulla toteutetut apuvälinepalvelut toteutetaan erikoissairaanhoidon/perusterveydenhuollon yhteistyössä 1.1.2019 alkaen Hyvinkään Sairaalanmäen Apuvälineyksikön tiloissa. Asiakaskäynnit ohjataan apuvälineyksikköön. Monet asiat ovat muutoksessa. Vuosi 2019 on toiminnan ja palvelujen osalta aloitusja kehittämisvuosi. Käytännön toiminta on nyt saatu alkuun – moni asia on vielä kesken. Palvelukokonaisuus, palvelun muodot ja toimintatavat muokkautuvat toiminnan edetessä. Olemme valmiina ja innokkaina. LIN1802_14-25.indd 22 30.11.2018 7:08:57
2 | 2018 Linkki 23 TEKSTI: Ari Pekurinen, henkilöstöpäällikkö KUVA: Mostphotos Selkeämpi palkkaus uralla etenijälle työn vaativuuden arvioinnin uudistamisen myötä Koko hoitohenkilökunnan työn vaativuuden arvioinnin (TVA) uudistus saatiin vietyä maaliin kesäkuun alkuun mennessä. U udistuksen piiriin kuuluvat hoitotyön esimiehet (osastonja apulaisosastonhoitajat, kenttäjohtajat), vaativia ammattitehtäviä tekevät (sairaanhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, ensihoitaja AMK) ja ammattitehtäviä tekevät (lähihoitaja). Arviointi oli pitkällinen ja ajoittain haasteellinenkin tehtävä, koska pyrittiin luomaan uusi näkökulma. Eniten uudistui vaativien ammattitehtävien (sairaanhoitajien) työn vaativuuden arviointi. Esimiesten työn vaativuuden erottelevina tekijöinä ovat yksikön monimuotoisuus, ympärivuotinen päivystyksellinen toiminta ja henkilöstön määrä. Malliryhmiä on neljä. Apulaisosastonhoitajat kuuluvat malliryhmiin yksi tai kaksi ja osastonhoitajat malliryhmiin kolme tai neljä. Lisäksi malliryhmä kolme jakaantuu ryhmiin a ja b. Vaativiin ammattiryhmiin syntyi viisi malliryhmää, joista kolmanteen malliryhmään väliaikaisesti kaksi erillistä palkkaryhmää. Malliryhmään yksi sijoittuvat aloittelevat hoitajat. Kukaan ei jää pysyvästi malliryhmään yksi. Siitä siirrytään puolen ja viimeistään kahden vuoden kuluttua malliryhmään kaksi, johon lähtökohtaisesti kaikki kuuluvat. Ryhmiin kolme, neljä ja viisi kuuluvien tehtäviin määriteltiin kriteerit, joilla edetään malliryhmästä toiseen. Keskeisinä tekijöinä malliryhmissä kolme ja neljä ovat lisäkoulutusta vaativat erityistehtävät, kuten esimerkiksi kuntalaskutettava hoitajavastaanotto tai muuten laajennettu tehtäväkuva tai -siirto. Malliryhmän viiden kriteereinä ovat laaja-alainen asiantuntijuus ja toiminta, jotka ylittävät toimialarajat tai tehtävä on kansallinen tehtävä. HUS-tasoisesti tähän kuuluvat elinsiirtokoordinaattorit. Ammattitehtävien TVA jakaantui neljään malliryhmään. Osastonsihteerit kuuluvat pääsääntöisesti malliryhmään yksi. Malliryhmään kaksi sijoittuu pääosa hoitajista ja pieni osa osastonsihteereistä. Malliryhmään kolme vaaditaan laajennettua tehtäväkuvaa ja syvällistä osaamista. Malliryhmään neljä vaaditaan tehtäväsiirtoja, hoitajavastaanoton kaltaisia tehtäviä tai työnantajan määrittämää erityistehtävää, jossa edellytetään koulutus-, ohjaustai kehittämisosaamista. Uuden TVA:n mukaan aikaisemmin myönnetyt tehtävälisät poistuvat. Jatkossa tehtävälisää käytetään vain ja ainoastaan määräaikaisesti, kun työntekijälle annetaan selkeästi HUSin ohjeiden mukainen lisätehtävä. Ne malliryhmät, joissa on sisällä kaksi eri palkkaluokkaa harmonisoidaan viimeistään vuoden 2021 loppuun mennessä. Uuteen TVA:han on luotu urakehitysmalli hinnoittelun sisään ehkäpä selvimmin vaativissa ammattiryhmissä. Aloitteleva tai tehtäviään vaihtava hoitaja voi edetä urallaan malliryhmästä yksi malliryhmään viisi. Urapolkua ohjaavat työntekijä itse laajentamalla osaamistaan ja työnantaja tarjoamalla henkilöstölle vaativimpia tehtäviä. Eteneminen tapahtuu yhteistyössä työntekijän ja työnantajan kesken. Esimiehiltä uusi TVA vaatii aikaisempaa enemmän. Esimiehen on huolehdittava siitä, että malliryhmä muuttuu tehtävien muuttamisen myötä. Hyvinkään sairaanhoitoalueella palkkoja tarkastellaan kaksi kertaa vuodessa henkilöstöpäällikön vetämässä TVA-ryhmässä. LIN1802_14-25.indd 23 30.11.2018 7:08:58
24 Linkki 2 | 2018 TEKSTI: osastoryhmän päällikkö Reija Pitkänen, työvuorosuunnittelija Kirsi-Mari Salanto, Titania-pääkäyttäjä Katariina Kuntsi KUVA: Anne Ikäläinen Keskitetty työvuorosuunnittelu yhtenäistää ja tasapuolistaa suunnittelun pelisääntöjä Hyvinkään sairaalan Operatiivisen tulosyksikön leikkausyksikkö, poliklinikat ja dialyysi siirtyivät keskitettyyn työvuorosuunnitteluun porrastetusti kevään 2018 aikana. Operatiivisen tulosyksikön työvuorosuunnittelija hoitaa myös lääkäreiden työvuorosuunnittelun. Suunniteltavan listan henkilökunnan määrä on kokonaisuudessaan noin 270 työntekijää. A lkuvaiheessa etenkin roolit keskitetyssä työvuorosuunnittelussa herättivät keskustelua, kuka tekee mitäkin ja missä vaiheessa, ja osaako niin sanottu ulkopuolinen työvuorosuunnittelija suunnitella yksikön työvuorot. Keskitetyssä työvuorosuunnittelussa ammattisuunnittelija suunnittelee yksiköiden työvuorot yksikön listavastaavan esimiehen kanssa sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Toimintalähtöisen työvuorosuunnittelun perustana on tehdä yksikkökohtaisesta tarpeesta ja vaadittavasta osaamisesta näkyvää. Merkittävä tavoite toimintalähtöiseen ja osaamisperustaiseen työvuorosuunnitteluun siirtymisessä oli henkilökunnan resurssien yhteinen johtaminen ja resurssien tasapuolinen jakautuminen yksiköiden välillä. Toisena tavoitteena oli henkilöstön osaamisen kartoittaminen ja tehokas kohdentaminen. Työvuorosuunnittelussa hyödynnettiin Aura-mallin tasoja ja ammatillinen kehittyminen näkyy tällä tavoin työvuorosuunnittelussa. Toimintalähtöiseen työvuorosuunnitteluun siirryttäessä on tärkeää ensimmäiseksi Keskitetty, toimintalähtöinen ja yhteisöllinen työvuorosuunnittelu on askel kohti työvuorosuunnittelun optimointia ja automaatiota. sopia sekä kuvata esimiesten ja suunnittelijan välinen työnjako. Suunnittelijan ja esimiesten tulee myös sitoutua sovittuihin asioihin. Keskitetyllä suunnittelulla pyritään vapauttamaan esimiesten työaikaa rutiininomaisista tehtävistä muuhun päivittäisjohtamiseen, vastuu kuitenkin työvuoroista säilyy aina yksikön esimiehellä. Keskitetty työvuorosuunnittelu ei sulje pois työaikaautonomiaa eikä toiveita, mutta yhtenäistää ja tasapuolistaa suunnittelun pelisääntöjä ja henkilöstöpolitiikkaa eri yksiköiden välillä. Henkilöstömääriltään isoissa vuorotyötä toteuttavissa yksiköissä työvuorosuunnittelu on aina ollut haasteellista ja epäonnistuessaan eniten tunteita herättävä tekijä. Tämän vuoksi henkilöstöpoolin koko tulisi pitää maltillisena, jotta kokonaisuutta pystytään hallitsemaan järkevästi. Pilotissa saadun kokemuksen mukaan perusedellytys kuitenkin on, että suunnittelijalla tulee olla aiempaan kokemusta työvuorosuunnittelusta. Käyttöönoton eteneminen Operatiivisen tulosyksikön keskitetyn työvuorosuunnittelun aloituskokous pidetLIN1802_14-25.indd 24 30.11.2018 7:08:58
2 | 2018 Linkki 25 tiin syksyllä 2017. Työpajoihin osallistuivat operatiivisen tulosyksikön osastoryhmän päällikkö, leikkausja anestesiayksikön osastonhoitajat, apulaisosastonhoitajat, työvuorosuunnittelija, opetushoitaja, Tehyn pääluottamusmies ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen Titania-pääkäyttäjä. Ensimmäisissä Titania-työpajoissa kartoitettiin Leikkausja anestesiayksikön toimintaa: tehtävät/sijoitukset, osaamiset/pätevyydet ja työvuorot. Näiden jälkeen kiinnitettiin henkilöstölle osaamiset/pätevyydet sekä määriteltiin miehitystarve. Työpajojen edetessä päädyttiin keskitetyn työvuorosuunnittelun käyttöönottamisesta Leikkausja anestesiayksikössä porrastetusti, joten ensin mukaan lähtivät anestesiahoitajat ja hiukan myöhemmin instrumenttihoitajat. Tämä todettiin hyväksi ratkaisuksi, sillä näin oli helpompi varmistaa, että kaikki pohjatiedot ja toiminnot toimivat kuten pitääkin. Kouluttajana työpajoissa toimi CGI:n sovellusasiantuntija. Kouluttajan rooli keskitetyn työvuorosuunnittelun koulutuksissa oli olennaisen tärkeä. Hänen asiantuntevalla ja johdonmukaisella ohjauksella Leikkausja anestesiayksikön keskitetty työvuorosuunnittelu alkoi suunnitellun aikataulun mukaisesti. Poliklinikat ja dialyysi siirtyivät keskitettyyn työvuorosuunnitteluun kevään 2018 aikana. Keskitettyyn työvuorosuunnitteluun saatiin autonominen toiminto käyttöön 2018 kesä-heinäkuun vaihteessa. Kirsi-Mari Salanto työvuorosuunnittelija Työskentelen ensimmäisenä ja ainoana työvuorosuunnittelijana Hyvinkään sairaalassa. Tällä hetkellä suunnittelen operatiivisen tulosalueen hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden työvuorot. Koen, että siirtyminen keskitettyyn työvuorosuunnitteluun toteutui kohdallani vaivattomasti järjestettyjen koulutusten sekä kiinnostukseni ja kokemukseni ansiosta. Haasteena sekä onnistumisen edellytyksenä pidän keskitetyssä työvuorosuunnittelussa tiedon kulkua yksiköiden esimiesten ja työvuorosuunnittelijan välillä, koska suunnittelija on pääosin kirjatun tiedon varassa. Ennen kuin suunnittelija aloittaa oman työnsä, tulee palvelusuhdemääräykset olla valmiina; vuosilomat, koulutukset ja muut poissaolot hyväksyttynä Harpissa sekä työvuorotoiveet ja lääkäripäivystykset suunniteltuna kyseessä olevalle ajanjaksolle. Myös sulut ja muut toiminnan muutokset, yksikön miehitystarve sekä henkilöstön osaaminen tulee olla oikein määriteltynä suunniteltavana olevalla listalla, jotta yksikön ulkopuolinen työvuorosuunnittelija pystyy kohdistamaan oikean määrän, oikeita ihmisiä, oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Työvuoroautonomian toteutuminen on toistaiseksi ollut työvuorosuunnittelijan näkökulmasta varsin vaihtelevaa. Toteutuakseen autonomia tarvitsee koko henkilöstön sitoutumisen ja yhteisöllisen tahtotilan, keskusteluyhteyden sekä sisäistetyn ymmärryksen, ettei autonomialla tavoitella pelkästään omien toiveiden toteutumista, vaan koko työyksikön päivittäisten tavoitteiden toteutumista yhteen hiileen puhaltamalla. Autonomisella työvuorosuunnittelulla työntekijän vaikuttamismahdollisuudet kasvavat, mutta myös vastuu. Tavoitteeni työvuorosuunnittelijana on, että ammattisuunnittelijan ammattitaidon kehittyessä, työvuorosuunnitelmat vastaavat yhä paremmin toiminnan tarpeeseen huomioiden työn kuormittavuuden, henkilöstön toiveet ja tasapuolisen henkilöstöpolitiikan. LIN1802_14-25.indd 25 30.11.2018 7:08:59
26 Linkki 2 | 2018 KILJAVAN SAIRAALA täytti 80 vuotta TEKSTI: Minna Kontio ja Anu Viitala KUVAT: Anu Viitala, Minna Kontio ja Sami Perttilä KILJAVAN SAIRAALAN KUULUMISET Parantolaja sairaalatoiminnan aloittamisesta Kiljavalla on kulunut 80 vuotta. Nykymuotoinen kuntoutussairaalatoiminta käynnistyi 10 vuotta sitten. K iljavan Sairaala vietti 80-vuotisjuhliaan 10.10.2018. Juhliin oli kutsuttu vieraita Keski-Uudenmaan alueen terveyskeskuksista, Hyvinkään sairaalasta ja muista lähettävistä HUSin sairaaloista. Juhlaväki tutustui sairaalan toimintaan, tiloihin ja historiaan eri puolilla sairaalarakennusta sijaitsevilla esittelypisteillä. Henkilökunta ja kuntoutujat juhlivat sairaalan merkkipäivää 10.9.2018 järjestetyssä kahvikonsertissa. Aikanaan tuberkuloosin nujertamiseksi perustettu Kiljavannummen parantola vihittiin käyttöön Aleksis Kiven päivänä 10.10.1938, ja sen ensimmäiseksi potilaaksi kirjattiin Aleksis Kiven veljenpoika. Vuosikymmenten saatossa sairaalarakennus on ehtinyt toimia mm. keuhkotauti-, sota-, yleisja kuntoutussairaalana. Kiljavan Sairaala Oy perustettiin vuonna 2006 ja sairaalarakennus saneerattiin vuosina 2007-2008. Nykymuotoinen kuntoutussairaalatoiminta käynnistyi syksyllä 2008. Kunnallista osakeyhtiömallia on nyt käytetty 10 vuotta kuntoutuspalvelujen tuottamiseen ja tällä hetkellä kaikki omistajat eli Keski-Uudenmaan kunnat ja HUS-kuntayhJuhlavieraat tutustuivat sairaalan toimintaan esittelypisteillä. Kuntoutuksen ammattilaisia tutustumiskierroksella, vuorossa fysioterapian tilat. LIN1802_26-32.indd 26 30.11.2018 7:15:15
2 | 2018 Linkki 27 TEKSTI: Minna Kontio ja Anu Viitala KUVAT: Anu Viitala, Minna Kontio ja Sami Perttilä Esittelypisteillä pääsi tutustumaan myös Kiljavan Sairaalan historiaan. Kaartin soittokunnan puhallinkvintetti esiintyi juhlissa. tymä käyttävät sairaalan palveluja. Toiminta on kehittynyt ja laajentunut vuosikymmenen aikana. Kiljavan Sairaalan palveluihin kuuluvat nyt osastokuntoutus, omaishoitajien kuntoutus, veteraanikuntoutus, intervallija vuodeosastohoito sekä pitkäaikaishoito. Kiljavalla järjestetään myös osapäiväkuntoutusta yhteistyössä Nurmijärven kunnan kanssa. Osastokuntoutuksen tyypillisiä sairausryhmiä ovat aivoverenkiertohäiriöt, lonkkamurtumat, tekonivelleikkaukset ja selkäsairaudet. Uutena tuotteena on kehitetty sydänpotilaiden ryhmäkuntoutusta. Vuosikymmenen kuluessa kuntoutettavia ja hoidettavia on Kiljavan Sairaalassa ollut yli 8 000 henkilöä ja hoitopäiviä on kertynyt yhteensä yli 200 000 päivää, joista vajaat 2/3 -osaa on ollut kuntoutuspäiviä. Tällä hetkellä Kiljavan Sairaalassa toimii kaksi kuntoutusosastoa ja yksi pitkäaikaishoidon osasto. Kuntoutuksen keskimääräinen päivittäinen potilaspaikkakäyttö on 50 ja pitkäaikaishoidon noin 30 paikkaa. Kuntoutuksen uusia tarpeita käydään jatkuvasti läpi alueen kuntien ja jo nyt vuoden alussa aloittavan Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän, Hyvinkään sairaalan ja HUSin asiantuntijoiden kanssa. Kiljavan Sairaalalla on todettu myös tulevaisuudessa olevan tärkeä tehtävä osana alueella tarjottavia kuntoutuspalveluja. LIN1802_26-32.indd 27 30.11.2018 7:15:21
28 Linkki 2 | 2018 Tutkintoon valmistuneiden muistaminen H yvinkään sairaanhoitoalueella muistettiin 21. marraskuuta ylempään korkeakoulututkintoon valmistuneita. Useimmat opiskelevat työn ohella, joka kertoo sitoutumisesta ammattitaitonsa kehittämiseen. Työantajana haluamme osaltamme muistaa ja kannustaa elinikäiseen oppimiseen ja ammattitaidon kehittämiseen. Ammattitaitoinen henkilökunta on tärkein voimavaramme asiakaslähtöisten palveluiden tuottamisessa ja kilpailussa sote-uudisYlempi ammattikorkeakoulututkinto Medisiininen tulosyksikkö Ahonen Aki Operatiivinen tulosyksikkö Virtanen Tania Liuhola Heidi Viitavuori Piia Hyvinkää Akuutti tulosyksikkö Uimonen Nina Terveystieteen maisteri Psykiatrian tulosyksikkö Talja Tiina Himanka Mia Lääketieteen tohtori Psykiatrian tulosyksikkö Eskelinen Saana Levola Jonna Naisten ja lastentautien tulosyksikkö Soini Tuuli Villa Piia Pyykönen Aura Operatiivinen tulosyksikkö Räsänen Minna Onnittelut valmistuneille! tuksessa, toteavat johtava lääkäri, dosentti Anna-Maija Tapper ja osastoryhmän päällikkö Marika Hämäläinen. Tutkintoon valmistuneita ovat hoitotieteen puolelta ylempi ammattikorkeakoulututkinto, terveystieteenmaisteri ja lääketieteen puolelta lääketieteentohtori. Vuoden sisällä näihin tutkintoihin on valmistunut 13 Hyvinkään sairaanhoitoalueen työntekijää. Terveystieteen puolelta valmistuneet saivat hoitotyön merkin hoitotyön johtoryhmän jakamana. TEKSTI JA KUVAT: Anne Ikäläinen LIN1802_26-32.indd 28 30.11.2018 7:15:24
2 | 2018 Linkki 29 Valmista tuli! Valmistuneet opinnäytetyöt Hyvinkään sairaanhoitoalueella tehdään noin 25 opinnäytetyötä vuosittain. Valmistuneet opinnäytetyöt ovat joko ammattikorkeakouluissa tehtäviä opinnäytetöitä (amk tai YAMK) tai yliopistossa tehtäviä kandidaatin tai maisterin tutkintoon johtavia opinnäytetöitä. Valmistuneet opinnäytetyöt löytyvät sähköisinä Theseus.fi tai yliopistojen sähköisestä tutkielmatsivustoilta. Naisten ja miesten eroavaisuudet suhtautumisessa sydänsairauteensa Horttanainen, Johanna; Niemi, Sanna Laurea amk 2018 Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2018092215306 Syöpäpotilaan kivunhoidon toteutuminen medisiinisellä poliklinikalla Hyväri, Susanna; Peippo, Ninni Laurea amk 2018 Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201803113226 Potilastyytyväisyys alipaineimuhoidon hoitoprosessiin ja kotihoitoon Miettinen Camilla; Siitonen Emmi Laurea amk 2018 Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201805046586 Potilaan palvelukokemus haavanhoidosta Kaipainen Emma, Melentjeff Anni Laurea amk 2018 Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2018061113466 Potilasturvallisuus ja laadukas hoito Suuronnettomuusharjoitus Hyvinkään sairaalan päivystyspoliklinikalla Uimonen, Niina HAMK 2018, Sosiaalija terveysalan kehittäminen ja johtaminen, kriisityö Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201802062088 Sidosryhmätyytyväisyyskysely Luumäen ensihoito Oy:n toiminnasta Hyvinkään sairaanhoitoalueen päivystysten henkilökunnalle Kettunen, Heidi LAMK 2018 Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2018053111601 Potilaslähtöinen hoito ja terveyden edistäminen Sepelvaltimotautia sairastavan hoitopolku erikoissairaanhoidon ja Hyvinkään Sydänyhdistys ry:n välillä Tyllinen, Miia; Selin, Anne Laurea amk 2018 Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201803253757 Ohjaus ja opettaminen Sydämen vajaatoimintaja sepelvaltimotautipotilaan kokemuksia saadusta ohjauksesta osastolla ja saadun tiedon hyödynnettävyys arjessa Pauliina Leino; Meelis Teder Laurea amk 2018 Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201803223710 Henkilöstö (perehdytys, osaaminen, työhyvinvointi) Hoitosuunnitelmien kirjaamisen ohjeistuksen toteutuminen JMT mielialapoliklinikalla Aittakorpi Rosita; Korhola Marjukka Laurea amk 2018 Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2018052910955 Työhyvinvointivastaavien rooli: Hyvinkään sairaalan medisiinisessä tulosyksikössä Loukonen, Paula Metropolia amk 2018, YAMK Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201804104364 LIN1802_26-32.indd 29 30.11.2018 7:15:24
30 Linkki 2 | 2018 Linkin toimitusneuvosto Lehden kehittäminen on tärkeää ja siksi toimitusneuvoston jäsenet ottavat mielellään lukijoilta palautetta ja toiveita lehden kehittämiseksi. Esimerkiksi: vinkkejä juttujen aiheista ja kirjoittajista toivomuksia kirjoituksien aiheiksi hauskoja kuvia reseptivinkkejä, runoja sekä palautetta ja muita toiveita Tehdään yhdessä hyvästä vieläkin parempi. Lähetä postia: anne.ikalainen@hus.fi Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2019 Toivottaa: Linkki-lehden toimitusneuvosto LIN1802_26-32.indd 30 30.11.2018 7:15:26
2 | 2018 Linkki 31 TEKSTI JA KUVAT: Krista Hyytiäinen, kliininen asiantuntija, Hyvinkään sairaala/hallinto RESEPTI Astuin puolitoista vuotta sitten uteliaana joogasalille. Kaipasimme puolison kanssa yhteistä harrastusta. Toimistotyötä tekevien tavoite oli irrottautua työpäivästä, kohentaa fyysistä kuntoa ja parantaa liikkuvuutta. Jooga tuntui heti omalta lajilta. Joogassa ilahdutti sen armollisuus. Jokainen harjoitus tehdään itselle, sen hetken olotilaa kunnioittaen. Jooga ei ole suorittamista eikä pyrkimistä mihinkään asentoon. Ihanaa. Joogaharjoituksessa ei vertailla vaan keskitytään omaan tekemiseen. Se on julkisia epäonnistumisia kammoksuvalle liikkujalle helpottavaa. Joogatunnilla fyysisen harjoituksen ohella merkittävässä roolissa on henkinen harjoitus: mielenhallinta, oman rajallisuutensa hyväksyminen ja itsensä kiittäminen harjoituksesta. Erilaisia joogatyylejä on runsaasti tarjolla. Joitain viehättävät fyysisesti vaativat joogat, kun taas toiset kaipaavat rauhallisempia tunteja tai meditatiivisia harjoituksia. Valinta kannattaakin tehdä oman tarpeen mukaan. Omassa elämäntilanteessa kaipaan eniten rentouttavaa yingjoogaa ja dynaamista flowjoogaa. Harrastuksena jooga Joogaharjoitus, parinani joogaohjaaja Heinikki. Yingjoogassa on tarkoitus fyysisesti ja henkisesti rentoutua. Yingjoogassa pyritään tyhjentämään ajatukset ja keskittymään kuluvaan hetkeen, koska stressiä meille aiheuttaa mennyt ja tuleva. Rentouttamalla lihakset, sidekudokset venyvät useita minuutteja kestävissä venytyksissä. Flowjoogassa vastaavasti venytetään aktiivisesti lihaksia. Itseäni viehättää liikkeiden tekeminen huolella, keskittyen vartalonhallintaan, mutta samalla sykettä ja hikeä nostattaen. Lämmöllä voi suositella myös kokeilemaan hot yingjoogaa kynttilävalossa, mikä toimii tehokkaasti työviikosta irrottavana joogaharjoituksena ennen vapaata viikonloppua. Joogaharjoitukset lopetetaan loppurentoutukseen eli shavasanaan. Rentoutuminen selinmakuulla kuulostaa helpolta, mutta shavasanaa on sanottu vaikeimmaksi jooga-asennoksi. Nukahtamatta, ajatukset kurissa ja keho rentona, vaikka taustalla olisi vaativakin joogaharjoitus. Helpoiten löydän oikean olotilan, kun yksi joogaohjaajista, Heinikki (HUSlainen tutkimushoitaja Heidi Harju) laulaa matraa rentoutuksen aikana. Toistaiseksi antoisin ja samalla erikoisin joogakokemus on ollut Happy Jack-konseptilla toteutettu yhteisöllinen ja ilon kautta tehty joogaharjoitus. Joogaharjoitukset tehtiin laulaen tai voimalauseita lausuen yhdessä parin tai ryhmän kanssa. ”Jooga ei ole vakava laji”-ideologia konkretisoitui harjoituksen aikana, vaikka lihakset huusivat apua rankoissa harjoitteissa. Ilo jatkui vielä harjoituksen jälkeenkin sisäänpäin kääntyneenä hymynä. Jooga sopii kaikille, koska kokeiltavaksi on useita erilaisia joogatyylejä. Lähde rohkeasti kokeilemaan, löytyisikö joogasalilta sinullekin työssä jaksamista ja hyvinvointia tukeva harrastus. ”Pidä silmät kiinni, ota hyvä istuma-asento, kämmenet yhteen sydämen korkeudelle, nosta hymy huulille ja kiitä itseäsi hyvästä harjoituksesta. Namaste.” LIN1802_26-32.indd 31 30.11.2018 7:15:28
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Taidetta H-sairaalassa Anne Vaskon ´´Usmin pöllö´´ Kuva: Heli Säteri LIN1802_26-32.indd 32 30.11.2018 7:15:34