SISÄLTÖ ELÄMYKSIÄ & TEKEMISTÄ Yöretki tervahaudalle 20 vuotta tervanpolttoa Lumoava Säkylä Lumotuli -tapahtuma Yrtit ja yrttiviljely myötätuulessa 04 07 08 10 16 18 Savenvalajien historiaa Päätoimittajalta 20 Radiokutsu OH20TAR Rakkaudella, Virttaa Kosken kertomaa Elämys Tervatanssit ja muut kemut Tanssin taikaa Pankkihistorian palasia 23 29 41 42 44 24 56 Voitoisten kylä, tilaa elää 60 Yttilän Museokoulu Kuvauskilpailu 64 66 Lintubongausta Köyliönjärvellä 51 Kulttuurimatka lähelle Lehden julkaisija: Sydänmaan kyläyhdistys ry, Säkylä Toimitustiimi: Päätoimittaja Jaana May, Toimitussihteeri Terttu Pesonen-Säilä, Taittaja Suvi Tiensuu Kansikuvassa Sydänmaan kyläyhdistyksen tervamestari Markku Mäenpää öisellä tervahaudalla. (Kuva: Suvi Tiensuu) Pelastetaan terva 34 54 Pyhän Henrikin tie 2 LUMOTULI MAKASIINI Pidät käsissäsi todistetta siitä, mitä saattaa tapahtua, kun unelmille annetaan siivet. ”Unelmat” on tarkoituksella monikossa, koska niitä on ollut tämän lehden syntytaipaleella ainakin kaksi. Ensimmäinen oli ajatuksemme juhlistaa Sydänmaan kyläyhdistyksen tervanpolton juhlavuotta kesälehdellä, tavallisen tiedotuslehtisen sijaan. Kun tätä unelmaa alettiin työstää, hoksasimme hyvin varhain, mikä upea mahdollisuus siinä piili. Olimme jo kauan halunneet tutustua lähiseudun muihin yhdistyksiin ja keksiä yhdessä jotain mukavaa. Jäyhään suomalaiseen tapaan, olimme kuitenkin odottaneet sopivaa tilaisuutta lähestyä mahdollisia uusia ystäviämme – eihän sitä nyt, hyvänen aika, voida ilman syytä sopia tapaamista. Nyt oli virallinen syy. Menestyksekkäät ”treffit tositarkoituksella” järjestettiin ystävänpäivänä ja sen jälkeen lähiseudulla onkin ollut kuhinaa. Osa uusista ystävistämme pääsi lähtemään mukaan lehden tekoon, toisten kanssa keksimme jotain muuta ja loput ottavat osaa seuraavaan lehteen. Joka tapauksessa verkostoja on luotu ja toisiimme tutustuttu. Yhteistyössä on ollut voimaa. Olemme saaneet mukaan myös ison joukon ilmoittajia. Kiitos teille kaikille, sillä ilman teitä tämä unelma ei näyttäisi tältä. Voimme ylpeästi esitellä isolle joukolle, mitä kaikkea ihanaa aivan kotikulmilla on. Siivet saanut unelma Lumotuli Makasiini toivottaa lukijoilleen muistorikasta kesää ja hyviä lukuhetkiä värikkään kesälehtemme parissa. Aurinkoisia kesäpäiviä, Jaana May Sydänmaan kyläyhdistyksen puheenjohtaja
YÖRETKI TERVAHAUDALLE Teksti ja kuvat: Suvi Tiensuu Savupatsas kurkottaa taivasta kohti maalaismaisemassa. Öisen lammen rannalla poltetaan tervaa. Halusin ikuistaa ainakin tulen ja savun, hyvällä onnella myös jotain erikoisempaa. Yön tuli olla tyyni ja savun kohota pehmeästi ylöspäin, ei vyöryä ja hajota rauhattomasti tuulessa. Tervahaudan laitojen piti hehkua voimakkaissa punaisen sävyissä. Palaminen olisi tällöin oikeassa vaiheessa. Monen seikan olisi loksahdettava kohdalleen. Viimein saapui tuo odotettu aika, jolloin hehkuva pätsi oli täydellisen kaunis kuten ympäröivä luontokin. Samoilta sijoilta saattoi nähdä sekä peilityynen lammen, punahehkuisen tulikranssin että syvän vihreän ruispellon. Yöttömän yön valoisa taivas toimi tämän aarrearkun kantena. Kameralle tuli näyttäytyy erilaisena kuin ihmissilmälle. Pienen pieni, sekunnista lohkaistu siivu voi yllättäen paljastaa hienon liekkimuodon, kuten tulen uumenista kurkottavat kädet ihmismäisine sormineen. Tällaisessa kuvassa tuli on terävää, kovaa ja sinkoilevaa, savu taas kumpuilevaa, polveilevaa ja paksua kuin hernerokka. Tyystin toisenlaisia, pehmeämpiä tallenteita saadaan lisäämällä valotusaikaa. Siivuttamisen sijaan sekunteja niputetaan tällöin useampia yhteen. Näin savu alkaa muistuttaa harsomaisuudessaan pitkää morsiushuntua, liekit ja kekäleet taas loistavia jalokiviä. Tervahaudan äänimaailma koostuu erilaisista huminoista, ritinöistä ja rätinöistä. Ääni on voimakas, kuin olisi valtaisan nuotiotulen äärellä. Tervavahtien harat ja lapiot iskevät ja raapivat kuivana kahisevaa hiillosta. Liekkeihin lennätetään sahanpurua ja tuhkaa. Lapiosta sinko utuva aines rahisee ja suhahtaa nopsaan. Askelten ääniä ei juurikaan voi huminan ääreltä erottaa. Ihmisten puheäänet ovat vaimentuneet miltei hartaaseen tunnelmaan sopiviksi. Lammen rannassa kuuluva yölaulajien taitava viserrys tuo vastapainoa aherruksen tunnulle. Komeat me4 LUMOTULI MAKASIINI LUMOTULI MAKASIINI www.lumotuli.fi Sydänmaan kyläyhdistys ry, Säkylä www.sydanmaa.net
Koko perheen perinteikäs kylätapahtuma www.sydanmaa.net tule tervanpolton 20-vuotisjuhlaan! Ke 29.6. Klo 20 Tervahaudan sytyttää Lalli Köyliöstä! Yläneen Pelimannit musisoivat. Vapaa pääsy. To 30.6. Klo 18 Vanhojen ajoneuvojen kokoontuminen. Vapaa pääsy. Pe 1.7. Klo 17 Yhteislauluilta. Vapaa pääsy. La 2.7. Klo 20 Tervatanssit, Tanssiorkesteri Cosmos. Aluelippu 10 e. Su 3.7. Terva tippuu koko päivän. Vapaa pääsy. LALLI KÖYLIÖSTÄ SYTYTTÄÄ, YLÄNEEN PELIMANNIT VIIHDYTTÄÄ Sydänmaan kyläyhdistys ylpeänä esittelee Tervatapahtuman juhlavuoden ohjelman. Sytyttäjäksi on lupautunut Köyliön kuuluisin hahmo LALLI, ja laajalti tunnettuja soittotaitojaan meille esittelee Yläneen Pelimannit!
20 VUOTTA TERVANPOLTTOA SYDÄNMAAN KYLÄYHDISTYKSESSÄ Teksti: Terttu Pesonen-Säilä Piirros: Heimo Kulmala 8 LUMOTULI MAKASIINI Piirros: Heimo Kulmala Piirroksen digitointi: Anna Säilä Säkylä oli jo 1700-luvulla Ala-Satakunnan huomattavin tervanpolttopitäjä. Tervahaudat antoivat oman leimansa seudun maisemakuvaan ja tapakulttuuriin aina 1900-luvun alkuvuosikymmenille saakka, jonka jälkeen tervanpoltto Suomessa alkoi vähitellen hiipumaan. Säkylän Sydänmaalla tervanpolttoperinne herätettiin henkiin 1980-luvun alkuvuosina vanhalla tervahautapaikalla, Mäkilän tilalla Nummiojalla, jossa tervahautaa poltettiin kolmena kesänä. Vanha tervanpolttaja, 90-vuotias Toimintalomaan virkistymään www.toimintaloma.fi • Loma-alue sijaitsee Säkylä-Virttaa -tien varrella • Puhtaat uimavedet, Harjureitin valaistulla osuudella • Harjureitillä talvella lumivarmat, hoidetut hiihtoladut: www.harjureitti.fi • Tilauksesta savusauna, iso lämpöamme, keitot Luppokodan tulilla ym. • Vuokrataan mökkejä ja päärakennusta kokousyms. käyttöön • Myydään lomatontteja ja myytävä loma-asunto Esa Lähteenmäki puh. 0400 595 898 esa.lahteenmaki@toimintaloma.fi TOIMINTALOMA Toimintalomantie 2 32560 VIRTTAA Puhtaat uimavedet ja lapsiystävälliset rannat tarjoavat myös lapsiperheille hyvän lomailukohteen. Väinö Mäkilä eli vielä silloin ja hänen tietämystään hyödynnettiin ensimmäisen haudan polton yhteydessä. Nykyinen hauta on rakennettu Pyhäjokeen muodostetun laskeutusaltaan, ns. Löytäneen lammen, rannalle, ja hautaa on poltettu nykyisellä paikalla joka vuosi vuodesta 2001 alkaen. Sytytysjuhla on järjestetty heti juhannuksen jälkeisellä viikolla ja siitä on muodostunut koko kylän suurin juhlatapahtuma, joka kokoaa väkeä mukaan kauempaakin. Sytytysjuhla on elämys, joka jää mieleen. Sydänmaan kyläyhdistys ry, Säkylä www.sydanmaa.net
LUMOTULI MAKASIINI 9 www.sydanmaa.net Laadukkaat metsäja tonttipalvelut Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa Metsäpalvelu Helminen www.metsapalveluthelminen.fi Juho Helminen puh. 040 5077 660 metsapalveluhelminen@outlook.com Takasuo-Juvankoskentie 201, 27800 Säkylä Ot a yh tey ttä ja py yd ä ta rjo us ! Tonttipalvelut Pihapuiden kaadot, tonttihakkuut, tontinraivaus Kantojyrsintää Kysy tarjous Polttopuuta 100% suomalaista puuta, kotiinkuljetus sopimuksen mukaan Metsänhoito Uudisalan raivaus, taimien kuljetus ja istutus. Taimikon varhaisperkaus, taimikon harvennus. Hakkuualueen ennakkoraivaus, harvennushakkuut, maisemahakkuut. Traktoriurakointi Lumenauraus, hiekoitus, maansiirto, puiden ajo, pihapuurisujen kuljetus, kaikki mahdollinen traktoriurakointi Tervahaudan rakentamisen suunnittelu on aloitettava hyvissä ajoin. Jo keväällä kokoonnutaan porukalla miettimään, mistä saadaan hankittua sopivaa mäntypuuta, jossa on riittävästi tervarosoa, ellei sitä jo satu olemaan valmiina odottamassa jossakin. Viime vuosina sopivan puun hankinnassa on alkanut olla ongelmia, kun hakkuujätettä ja tervaroson vahingoittamaa puuta ei enää ole ollut riittävästi saatavilla. Seuraava vaihe on puiden pilkkominen klapeiksi ja niiden kuivaaminen. Klapit ladotaan sitten 1 – 2 viikkoa ennen juhannusta suureksi säteittäiseksi ympyräksi, joka lopuksi peitetään sammalella, edellisvuotisella tuhkalla ja sahanpurulla. Haudan keskelle asetetaan pystyyn salko, ns. keskisalko, joka estää reiän tukkeentumisen, kun terva lähtee valumaan alaspäin. Tervahaudan alapuolella on halssi, jonka kautta haudan pohjalta putkeen valuva terva tulee ulos ja josta se valutetaan isoihin tynnyreihin. Sammalilla ja sahanpuruilla peitetty tervahauta sytytetään alhaalta sivustoilta. Liian runsaina roihuavat liekit sammutetaan vanhan tuhkan ja sahanpurujen avulla. Palavaa hautaa valvotaan vajaan viikon ajan ympäri vuorokauden. Kun tervan tulo lakkaa, hauta sammutetaan ja jäähtyneestä haudasta kerätään hiilet. Sydänmaan tervahaudasta saadaan vuosittain useita satoja litroja tervaa, joka myydään pienerissä eteenpäin. Myös jäljelle jäävät hiilet myydään, samoin kuin polton alkuvaiheessa syntyvä alkuterva. Kaikki työvaiheet tehdään talkootyönä. KONSTAILEMATON SUOMALAINEN MAKKARA
Sunnuntai 3.7. Ympäristöja yhteisötaide kylässä Päivä on pyhitetty taiteelle. Kuvaja ympäristötaitelijat Sanna Vainionpää ja Sandra Nyberg johdattelevat osallistujat aivan uusille urille yhteisöja ympäristötaiteen maailmaan. Kaikki halukkaat pääsevät myös kokeilemaan omia taitojaan tervahaudalla, jonne taiteilijat ideoivat työpajatoimintaa lähiluonnosta koottavasta materiaalista tai – jos taiteilijat haluavat yllättää kenties tehdään jotain ihan muuta! Uusia kokemuksia on siis luvassa. Apuohjaajina toimivat luontoneuvojaopiskelijat Maija Kaunismaa ja Sampo Rouhiainen, harrastajakeraamikko Erja Kotamäki sekä Osuuskunta Onnenjuuren väkeä. Rohkaise mielesi ja tule mukaan! 12.00 Omakustanteinen keittolounas 13.00 Tapahtuman avaus Sydänmaan kyläyhdistys ry 13.10 Ympäristöja yhteisötaide kylässä • alustukset ja käytännön esimerkkejä, kuvaja ympäristötaitelijat Sanna Vanionpää ja Sandra Nyberg 15.00 Taidetyöpajat tervahaudalla os. Sydänmaantie 110 • tutustuminen hautatervan valmistukseen ja Euran Kehysja Taidetuvan risutöihin • välipalaa ostettavissa kioskista 18.00 Päätöskahvit ja yhteenveto Sydänmaan koululla 19.00 Lumotuli -tapahtuma päättyy LUMOTULI MAKASIINI 13 Kohtaamisia, vuorovaikutusta ja yhteistyötä Teksti ja kuva: Yhteisötaiteen läänintaiteilija Suvi Solkio, Taiteen edistämiskeskus Yhteisöja ympäristötaiteen polut kulkevat omia reittejään, mutta risteilevät aina sopivan tilaisuuden tullen keskenään. Monenkirjava inhimillinen elämä, kokemukset, muistot sekä toiminta ja tunteet kiinnittävät meidät sekä fyysisesti että henkisesti ympäristöön. Rakennuksesta tulee yksityiselämän asuttu ja eletty koti, tanssilavasta ensitapaamisen estradi taikka yhteisestä lammenrannasta tervanpolttoperinteen maamerkki. Ihmiset tekevät paikoista eläviä ja merkityksellisiä. Taiteen keinoin voidaan rakentaa siltoja ihmisten välille ja antaa muoto ihmisten ja ympäristön väliselle kanssakäymiselle. Uudenlaiset kohtaamiset, vuorovaikutus ja yhteistyö saavat parhaimmillaan silmät aukeamaan ja tarkastelemaan kaikkea tuttua eri näkökulmasta – niin kanssaihmisiä kuin kotikulmiakin. Lähtölaukauksena voi toimia taiteilijan halu suuntautua uudenlaisten yhteisöjen tai ympäristöjen pariin taikka juuri päinvastoin – kuten kävi Sydänmaan kyläyhdistyksen ottaessa yhteyttä meihin taidekentän toimijoihin, kiitos siitä. Innostunein odotuksin jään odottamaan, mitä kesä tuo tullessaan! Kuva: Mynämäkeläisten naisten ja kuvataiteilijoiden Suvi Aarnio ja Andrea Dezsö yhteistyössä toteuttama Vaakuna –teos vuodelta 2013. Teos koostui kymmenestä naisen elämää kuvaavasta vaakunasta, jotka esitettiin teosta varten talkoovoimin kunnostetussa Pyheen tanssipaviljongissa.
RESEPT IÄ KOKEIL E VILLIÄ 14 LUMOTULI MAKASIINI Valmistamme lähistöltä löytyvistä kasveista ruokaa ja juomaa nuotiolla. Illan aikana tutustumme perinteisesti käytettyihin villiyrtteihin ja opettelemme hyödyntämään niitä arkiruuanlaitossa. Maistelemme myös erikoisempia luonnonmuonaherkkuja. Tulen ääressä opastavat luontoneuvojaopiskelijat Maija Kaunismaa ja Sampo Rouhiainen. Varustauduthan sään mukaisella vaatetuksella ja omilla ruokailuvälineillä (muki, lautanen ja aterimet). Lisätietoa ja ilmoittautumiset 22.6. mennessä: sampo.rouhiainen@gmail.com tai puhelimitse 040 543 6152. Kurssille mahtuu 10 henkeä. Osallistumismaksu 10 e. Ohjeet maksamiseen saat ilmoittautumisen yhteydessä. Villiruoan ystävät, tervetuloa! Villiruokaa nuotiolla Työpaja pe 1.7. klo 19 Sydänmaan tervahaudalla (huom. ennakkoilmoittautuminen) Helppo vuohenputkipasta kahdelle 3 dl valitsemaasi pastaa pari kourallista vuohenputken nuoria lehtiä 1 valkosipulin kynsi oliiviöljyä suolaa mustapippuria 1 dl feta-juustoa tuoretta basilikaa Kerää vuohenputken lehdet. Parhaita ruuanlaitossa ovat ryppyiset, vastanousseet lehdet. Huuhtele lehdet lävikössä. Keitä pasta. Pilko valkosipulin kynsi pieneksi. Voit halutessasi pilkkoa myös vuohenputkea. Kuumenna öljy paistinpannussa, lisää vuohenputket ja valkosipuli. Kuullota hetki, lisää suola ja pippuri. Kaada lautasille pasta ja sen päälle kuullotetut vuohenputken lehdet öljyineen. Murustele päälle fetaa. Kruunaa annos muutamalla tuoreella basilikan lehdellä.
den raaka-aineeksi. Naurisöljy korvattiin hylkeen traanilla ja jäteöljyllä, joiden käyttö oli hyvin likaista ja mm. hajun vuoksi epämiellyttävää. Savenvalimotoiminta loppui 1950-luvun alussa, kun muovija fajanssiastiat tulivat markkinoille ja syrjäyttivät savitavarat. Alalle ei näyttänyt enää olevan tulevaisuutta. Verstasrakennuksetkin otettiin sitten osittain muuhun käyttöön. Sakari Äimänen jatkoi perinnettä Vuosikymmeniä myöhemmin, vuoden 1977 aikana, Sakari Äimänen ryhtyi taas elvyttämään vanhaa savenvalajaperinnettä uudessa paikassa eli lähellä Säkylän keskustaa sijaitsevalla omakotialueella. Aluksi kokeilut tehtiin pienissä puitteissa autotallin perällä. Ensimmäinen uuni oli pieni liekkiuuni, joka rakennettiin puutarhan nurkkaukseen. Polttoaineena käytettiin nestekaasua ja polttoöljyä. Myöhemmin hankittiin sähköuunit ja dreijat. Toiminta laajeni kuitenkin siinä määrin, että muutaman vuoden kuluttua (1980) omakotitalon päätyyn rakennettiin uusi verstas, ja myös Sakarin vaimo, Sisko Äimänen aloitti päätoimisen työskentelyn savipajassa. Jouko Äimänen perusti oman savipajan Elimäelle vuonna 1984. Sakari ja Sisko Äimänen jatkoivat savipajayrittäjinä aina vuoteen 2014 saakka, jolloin he vetäytyivät viettämään hyvin ansaittuja eläkepäiviään. Savenvalajien perinne kuitenkin jatkuu edelleen, sillä nuoremmat sukupolvet ovat jatkaneet toimintaa harrastustensa puitteissa. Huomattava muutos on tapahtunut myös kädentaitojen arvostuksessa: vanhat, perinteiset työtavat ja materiaalit ovat jälleen suosittuja, ei vain kauneutensa, vaan myös korkean laadun ja kestävyytensä vuoksi. Lähteet: Väliveräjä-lehti no 1/1985, Pirjo-Riitta Hirsikangas o.s. Äimänen; alkuperäisen tekstin muokannut Terttu Pesonen-Säilä Sakari ja Sisko Äimäsen haastattelut syksyllä 2014 Aitoa saunapalvia suomalaisesta lihasta jo vuodesta 1970 Yläneen Palvaamo J.Kuula Ky (02) 256 3443 (02) 867 2909 Palvaamontie 6 21900 YLÄNE Tehtaanmyymälä avoinna: Ma ja Pe 9-18 Ti, Ke ja To 9-17 La ja Su suljettu www.ylaneen-palvaamo.fi Myydään klapia, halkoja, rankaa Vuokrataan sähkökäyttöinen klapikone giljotiiniterällä Tehdään puut klapeiksi tai haloiksi, sekä moottorija raivaussahatöitä Juha Rantanen, puh 050 330 2501 juhatapio.rantanen@luukku.com
RADIOKUTSU OH 20 TAR Teksti: Hannu Säilä, OH1HS 20 LUMOTULI MAKASIINI Radioyhteys Tervatapahtumaan avoinna juhlavuonna 2016 Kirppis Kaisla Avoinna: Ti-Pe 10-18 La-Su 10-14 Kirppis Kaisla Avoinna: Ti-Pe 10-18 La-Su 10-14 AVATAAN 22.8 Tervetuloa viihtyisälle kirppikselle Säkylän keskustaan Loosivuokra 17 € / viikko, joka neljäs viikko 10€ Äijänurkka Palomiehentie 4, 27800 Säkylä p. 044 9803 948 kirppiskaisla@gmail.com www.kirppiskaisla.com Löydät meidät myös Facebookista Kahvio Radioamatööritoiminta on monipuolinen harrastus, joka tarjoaa jokaiselle asiasta kiinnostuneelle jotakin. Saattaa olla yllättävää, miten maaseutumiljöö ja yleensä kovasti tekniseksi koettu radioamatööriharrastus sopivat eritoten nykyaikana erinomaisesti yhteen. Jonkun mielestä kaikkein hauskinta saattaa olla radioamatööriyhteyksien pitäminen, joku toinen taas pitää radiosuunnistuksesta ja joku kolmas antennien, laitteiden tai jopa satelliittien rakentelusta. Mukana harrastuksessa on kaikenikäisiä aina koululaisista eläkeläisiin. Suomessa harrastajia on yli 5 000, koko maailmassa useita miljoonia, pelkästään USA:ssa 750 000. Radioamatööriksi päästäkseen on suoritettava pätevyystutkinto. Suomessa tutkinnoista vastaa Ficora, joka on antanut varsinaisten tutkintojen ylläpidon vapaaehtoisille radioamatööreille. Radioamatöörit lähettävät usein toisilleen värikkäitä QSL-kortteja kuittaukseksi pidetyistä yhteyksistä. Tavallisimpia yhteydenpitomuotoja ovat puheja sähkötysyhteydet. Radioamatöörit pitävät yhteyksiä myös avaruuteen, sillä suurin osa kansainvälisen avaruusaseman miehistön jäsenistä on radioamatöörejä. Myös kuun kautta pidettävät yhteydet eri puolille maapalloa ovat mahdollisia vaikkakin harvinaisia. Tällainenkin radioasema on lähistöllä. Korven kylässä Pyhäjoen rannan tuntumassa voi nähdä suuren valkoisen lautasantennin, jolla pidetään yhteyksiä kuuheijastuksen avulla ympäri maailmaa. Maaseutuympäristö on ihanteellinen radioamatööritoiminnalle. Kaupungeissa radioharrastajat kärsivät radiotaajuuksien saastumisesta aivan samalla tavalla kuin tähtiharrastajat taaajamien valosaasteesta. Maaseudun rauhan voi kokea omin korvin avaamalla lyhytaaltoradion. Sähköpaimenen vienot napsahdukset saattavat olla ainoa kuuluva häiriö jos puhelimen laturikin on otettu irti seinästä. Kokemus on yhtä ylevä kuin tähtitaivaan katselu ilman valosaastetta. Lautasantennin bongaaminen ei yleensä tarkoita, että kyseessä on radioamatööri, mutta usein taivaita tavoitteleva masto pyörivine suuntaja lanka-antenneineen on osoitus radioamatööriasemasta. Lähistöllä Yläneellä (Pöytyä) on komea masto antenneiSydänmaan kyläyhdistys ry, Säkylä www.sydanmaa.net
Tapio Hulmi Säkylä 050 307 4495 Roskaja vaihtolavakuljetukset Tienvarsirisujen murskausta Nummiranta Vuokrattava mökki 4 10 hengelle Pyhäjärven rannalla Säkylässä Nummiranta sijaitsee kauniin ja kirkasvetisen Pyhäjärven rannalla Säkylän Nummiojalla. Sydänmaan kyläyhdistys on rakentanut mökin ja siihen liittyvät lisärakennukset talkoovoimin. Mökkiin kuuluvat tupa, keittokomero, kaksi parvea, sauna, pukuhuone ja terassi. Mökissä on sähkölämmitys ja vesijohto, saunassa puukiuas. Parvilla on patjoja, yöpymistä varten tarvitaan omat liinavaatteet. Matala hiekkaranta ja rauhallinen ympäristö, sopii lapsiperheille. Mökki on vapaasti kaikkien kuntalaisten käytössä kesällä maanantai-iltapäivisin. Muuna aikana mökkiä voi vuokrata omaan käyttöön. Tiedustelut ja varaukset: Orvokki Sipilä puh. 040 8460 559 www.sydanmaa.net neen. Löytäneellä (Säkylä) saattaa silmään osua noin 30metrinen radioamatöörimasto. Tuosta mastosta kiirii Tervatapahtuman radiosignaali “eetteriin” radiokutsulla OH20TAR. Suurin osa radioamatöörien antenneista sulautuu ympäristöön kuitenkin niin täysin, ettei niitä voi edes havaita. Pääasiassa antennit ovat puiden väliin ripustettuja lankoja ja niilläkin saadaan yhteyksiä maapallon ympäri.
Turku, Mynämäki, Pöytyä, Oripää, Säkylä, Köyliö, Huittinen, Eura ja Loimaa Ari Markkula ari@soraliikemarkkula.fi Postiosoite ja toimisto: Sydänmaantie 177 27800 Säkylä Materiaalit KIVIEN TOIMITUS & ASENNUS Pihojen ja talojen perustukset, tienrakennusmateriaalit, sorat, sepelit, hiekat ja luonnonkivet meiltä jo vuodesta 1964. Aurinkoista kesää kaikille! Toivottaa Ari Markkula perheineen Erikoishiekat RATSASTUSKENTÄT & MANEESIT Vain parasta hevosesi kavioille. Meiltä saat erityisesti ratsastuskentille ja maneeseille jalostettua korkealaatuista hiekkaa. Pihanrakennus KESTÄVÄT & HELPPOHOITOISET PIHAT Tuo suunnitelmasi meille, niin toteutamme toiveesi kestävästä ja helppohoitoisesta pihasta. 0400 235 746 www.soraliikemarkkula.fi
LUMOTULI MAKASIINI 23 Virttaalainen rakkaus! Puuttumatta tässä sen kummemmin romanttiseen rakkauteen, joka kaikessa kauneudessaan, karuudessaan, monipuolisuudessaan ja monimutkaisuudessaan on kunkin yksityisasia, yritän hieman valottaa tätä pohjavettämmekin perinpohjaisempaa virttaalaisuuden ydintä. Virttaalaisen rakkauden kuulee lämpimänä kesäiltana, kun tunteja ja taas tunteja hiotut, jynssätyt, puunatut ja viilatut monkeyt ja pappamopot päristävät Virttaanraittia pitkin kohti harjun vapautta. Kaksitahtimoottorien tunnusomaiseen käryyn sekoittuu huumaava sireenintuoksu pihoilta, joista toiset ovat puutarhaa, toiset elämää varten, molemmat rinta rinnan saman kujan varrella. Samojen sireenien tuoksussa on menty vihille kotikylän kirkossa jo pitkälle yli vuosisadan. Virttaalainen rakkaus kauneutta kohtaan saa karskit nuoret miehetkin ottamaan kuvia auringonlaskuista pellon takana tai männynrunkojen reunustamasta kirkkaasta aukeasta moottorikelkan odottavan keulan edessä. Rakkautta on, kun virttaalainen nuoripari ostaa vanhan talon kylältä ja kunnostaa sen pieteetillä vanhalle osaamiselle uskollisina, ja kun kylän komein uudisrakennus lainaa hienosti toteutetun ulkomuotonsa vanhalta kivinavetalta. Rakkautta on viikonloppuaamupäivien äänissä, kun kantatien liikenne on hiljentynyt ja sieltä täältä kantautuu rakentamisen, tekemisen ja elämisen äänet. Taloja ja puutarhoja puunataan, huvimajoja rakennetaan, kylpypaljulle tai pihakeinulle katsellaan paikkoja, renkaita potkiskellaan paikalle pistäytyneen tutun tahi ystävän kanssa. Rakkautta on tervehdyksissä kyläteillä ja kiireettömissä jutusteluhetkissä kesken kävelylenkin. Rakkautta on kuivaa elokuun kuumuutta hohkavalla Virttaankankaalla, jonka elävässä hiljaisuudessa kuulee omat sydämenlyöntinsä -ja ehkä sen tietyn toisenkin. Rakkautta on, kun työmies pesee saappaansa läRakkaudella, Virttaa Teksti ja kuvat: Susanna Lehtimäki Virttaa(lai)seen rakastunut jo vuodesta 2011 täkössä ennen kyläravintolaan astumista ja kun teini tervehtii ja katsoo silmiin säästäen kapinansa sille paremmin sopiviin tilanteisiin. Rakkautta on kyläkauppias Jaskan tapa kääriä jäätelöpaketti sanomalehteen, jotta se säilyisi sulamatta kotiin asti. Rakkautta on lumisateen jälkeen ”hiljaisen” kylätien kymmenet jalanjälkijonot, tassunjäljet, pulkanjäljet, kävelysauvojen jäljet, lastenvaunujen jäljet, suksien jäljet kohti harjun päättymättömiä latuja. Rakkautta on kiekkokaukalo, jonka peilikirkas jää pidetään kunnossa ensimmäisistä pakkasista viimeisiin. Rakkautta on se, kun lähes 30 asteen pakkasessa pulkan kyytiin lastataan niin monta paria luistimia kuin suinkin mahtuu ja sitten mennään. Rakkautta on se, että jokainen syntyvä lapsi on ilo, ja jokainen poismeno koskettaa. Rakkautta on se, kun puolen kylää lähtee etsimään s y d ä n s u r u i s s a a n kadonnutta miestä ojista ja metsistä. Rakkautta on vastata aina kyllä, kun apua pyydetään. Rakkautta on kyläravintolan ykköspöytä, jonka istujat ovat kaikista ikäluokista, kaikista tuloluokista, kaikilta aloilta, yksi ääni kullakin. Rakkautta on marttojen uusille vauvoille tuomat rotinat. Rakkautta on kyläpäivien puheensorinassa ja kiireettömissä kohtaamisissa oman koulun pihamaalla. Rakkautta on tämä nukkuva lapseni, syntyperäinen virttaalainen jo neljännessä polvessa ja vahvat juuret syntymäoikeutenaan saanut. Rakkautta on se jo aikuinen nuoripari, joka toisensa lapsuudesta asti tunnettuaan karkasi vihille karkauspäivän kunniaksi. Rakkautta on läpi elämän kestävät ystävyydet. Rakkautta on se, että vaikka ollaan eri puuta, eri maata ja eri mieltä asioista, tosipaikan tullen ollaan yhtenä rintamana. Rakkautta on... Virttaa. Virttaan seudun kyläyhdistys ry www.virttaa.net
KIVIMAKASIINI 24 LUMOTULI MAKASIINI Oripääläisillä riitti ihmeteltävää eräänä tammikuisena vuoden 2016 torstaina, kun kaksi vanhaa kassakaappia siirrettiin Säästöpankin tiloista Oripään kotiseutumuseo Kivimakasiiniin. Siirrosta huolehti kaksi raskaisiin muuttoihin erikoistunutta ammattilaista muuttofirma Niemestä. Sinitukkainen, häkellyttävästi laulaja Sannia muistuttava nainen ajoi muuttoautoa, ja keski-ikäinen siilitukkainen mies sääteli muuttoauton nostokoukkua. Muuttajilta meni reilu kolme tuntia kassakaappien siirtämiseen, vaikka muuttomatkaa oli vain sata metriä. Kassakaapit aseteltiin varovasti pumppukärryihin, joissa ne työnnettiin ulos ja nostettiin äärimmäisen maltillisin ja hitain liikkein auton lavalle. Säästöpankki aloitti Oripäässä jo vuonna 1866. Säästöpankin toimintavuosiin mahtui uuden toimitalon rakentaminen, sivukonttoreiden perustaminen Juvankoskelle ja Makkarkoskelle ja monenlaisia muita vaiheita. Säästöpankki lopetti toimintansa Oripäässä vuonna 2012. Pankin toimintavuosista kootaan pieni näyttely Oripään Kivimakasiiniin. Siellä voi ihastella vanhan pankkirakennuksen piirroskuvaa, upeita puukuorisia kassakaappeja sekä perehtyä pankin vaiheista koottuihin tietoihin. Oripään kotiseutuyhdistys Oripää-seura ry oli mukana suunnittelemassa kassakaappien siirtoa sekä pankkinäyttelyn kokoamista. Pankkihistorian palasia Oripään Säästöpankin vaiheita esillä Kivimakasiinissa Teksti ja kuva: Mari Kujanpää Kivimakasiini Oripään kotiseutumuseo Yläneentie 3, 32500 Oripää Puh: 0400 215 582 Pääsymaksut: aikuiset 1 € lapset, opiskelijat 0,50 € ryhmät (väh. 5 hlöä) 0,50 €/hlö Kivimakasiini on avoinna 5.6 7.8.2016 sunnuntaisin klo 12-14. Muina aikoina avoinna sopimuksen mukaan. Oripään kivimakasiini toimi aikoinaan pitäjän viljamakasiinina, jonka tarkoituksena oli kerätä siemenja syömäviljaa katovuosien varalle. Oripää-seura ry
LUMOTULI MAKASIINI 25
CIRE PERDUE SÄKYLÄ 1200 O C Tomi Sinisalo on tavattavissa Lumotuli -tapahtumassa lauantaina 2.7.
28 LUMOTULI MAKASIINI Tervetuloa monipuoliseen kesäkauppaan Säkylän torin laidalle Pyhäjärventie 3 SÄKYLÄ ma-pe 9 18 la 9 15 ... ja Paljon muuta kotiin, mökille, töihin ja vapaa-aikaan Virtasen 4 öljyn laatumaalit edullisesti meiltä... Energiaa auringosta Teksti ja kuva: Matti Vihurila Aurinkoenergian osalta Suomessa päästään samoihin tuottoihin kuin Pohjois-Saksassa eli vuosittainen huippukäyttöaika on noin 1 000 tuntia. Suomen etuina ovat lisäksi puhtaampi ilma ja viileämpi ilmasto, jossa aurinkokennot toimivat tehokkaammin. Köyliön-Säkylän Sähkö Oy tekee yhteistyötä satakuntalaisen laitetoimittajan ja paikallisen sähköfirman kanssa ja toimittaa aurinkosähköpaketteja avaimet käteen –periaatteella asiakkailleen. Tarjolla on paketteja 1,5:stä aina useamman kymmenen kilowatin (kW) järjestelmiin. Sähköenergian määrä on keskimäärin 1 000 tuntia x järjestelmän teho eli esim. 3 kW:n järjestelmä tuottaa vuodessa noin 3 000 kWh. Tällainen järjestelmä koostuu 12 aurinkopaneelista, joiden yhteispinta-ala on 20 m2 . Perusasennettuna hinta on 6 669 €, kertoo kehitysjohtaja Risto Lehtonen. Pienkäyttäjällä järjestelmän takaisinmaksuaika on tällä hetkellä 10 – 15 vuotta, ja maatalouden tuotantotoiminnassa, johon on mahdollisuus saada ELY-keskuksen myöntämää rakennetukea energiantuotantoon, se on arviolta 8 – 12 vuotta. Tämän jälkeen tuotettu sähkö on täysin ilmaista. Kaino toive insinööreille Säkylän Luvalahdella asuva Sirkka Hakala asennutti 2,25 kW:n aurinkosähköjärjestelmän piharakennuksensa katolle viime syksynä. Kyseessä ei ollut hetken mielijohde, sillä ajatus auringosta saatavan ilmaisen ja puhtaan energian hyödyntämisestä kyti mielessä jo 15 vuotta sitten. Itselleni tärkeimpänä hankintaperusteena oli se, että olisin mahdollisimman vähän riippuvainen muusta sähköntuotannosta. Vuosikulutukseni on noin 8 000 kWh, josta aurinkosähkön osuus on noin neljännes, Hakala kertoo. Katolla on tällä hetkellä yhdeksän paneelia, mutta järjestelmä mahdollistaa myös lisäpaneelien asentamisen. Hakala on erittäin tyytyväinen ratkaisuunsa, mutta haluaa esittää viisaille insinööreille kainon toiveen. Ettekö te voisi pikapuoliin kehitellä kohtuuhintaisen akun, jotta voisin nauttia aurinkosähköstä ympäri vuorokauden. Lisätietoja Köyliön-Säkylän Sähkö Oy:n aurinkosähköpaketeista ja hinnoista osoitteessa www.koylionsakylansahko.fi ja Risto Lehtoselta, 044 738 6273 tai risto.lehtonen@kssoy.fi Sirkka Hakala on erittäin tyytyväinen hankkimaansa aurinkosähköjärjestelmään, jonka sähköntuotto huhtikuisena puolipilvisenä iltapäivänä oli noin 1 100 W eli puolet maksimitehosta.
Halusin kirjoittaa elämyksestä. Minulla oli selkeä visio miten sen selittäisin omin sanoin. Halusin kuitenkin kokeilla, mitä löytäisin internetistä samaisella hakusanalla. Suurin osa oli erilaisia elämyksiä tarjoavia yrityksiä. En ihmettele tätä ollenkaan. Onhan elämyshakuisuus vahvasti tätä päivää – tavallinen ei riitä ja kysyntä luo tarjontaa. Löysin myös lyhyen kuvauksen elämyksestä. Kuvaus alkoi mukavasti kertomalla, että elämys on henkilökohtainen, merkittävä ja unohtumaton kokemus, joka voi olla moniaistinen. Tämä kuvaus loppui kuitenkin vähemmän maalailevasti tietoon, että elämystalouden voimin on mahdollista parantaa liiketoiminnan katetta. Totta toki tuokin. Nyt en kuitenkaan halunnut kirjoittaa puisevaa taloustekstiä. Kokeilin kuvahakua. Tämä tuotti jo vähän erilaisempaa sisältöä. Ihmisiä yksin tai yhdessä tekemässä jotain heille tärkeää. Kuvia eläimistä, ruuasta ja kaukomaista. Omia jo kokemiani elämyksiä en tuolta kuitenkaan löytänyt. Olen siitä onnellinen, koska omat elämykseni ovat kovin henkilökohtaisia. Esimerkiksi tämä: ”Palaan kotiin myöhään talvi-iltana. Taivas on kirkas, joten tiedän jo mitä odottaa kunhan saan auton talliin. Vielä autotallin ovi kiinni ja siitä se alkaa. Ympärilläni on huumaava hiljaisuus. Hiljaisuus täällä metsän keskellä on jotain, mitä ei voi selittää, vaan se pitää kokea. Tunne, kun ei kuulu mitään, on merkillinen. Nostan katseen ylös ja siellä ne ovat. Miljoonat tähdet. Tätäkään näkyä ei saa sanallisesti kerrottua niin mahtavana kuin se on. Tähtiä vain riittää ja riittää. Toisinaan on ihan pakko tehdä kuin lapsena ja heittäytyä hangelle selälleen ihmettelemään tätä maailmaa. Siinä köllötellessään tajuaa, miten onnekas sitä onkaan. Voin kuulla hiljaisuuden, nähdä tähdet. Kun tulee kylmä, avaan vain kotioven ja olen lämpimässä lähellä rakastamaani ihmistä.” Näitä omia hetkiäni odottelen taas ensi talveksi. Elämys Teksti: Jaana May Elämyksiä voi toki kokea myös kotipihan ulkopuolella ja porukalla. Leppoisa tunnelma hyvässä seurassa luo edellytykset upeille muistoille. Väkisin elämykset eivät synny, mutta olemalla liikkeellä avoimin mielin ja silmin kaikki on mahdollista. Tänä kesänä aion pyöriä tässä lähiseudulla ja täytyy sanoa, että mahdollisuudet elämyksille ovat ainakin olemassa. Katsotaan millaisia muistoja kesä 2016 minulle jättääkään, ovatko jotain hyvin henkilökohtaisia hetkiä vai muistelenko lämmöllä jotain erityistä tekemistä hyvässä seurassa. Jännittävää. Vahvasti paikallinen pankki lähelläsi Tervetuloa säkyläläisen pankin asiakkaaksi! Valitse pankki, josta saat OP-bonusta ja henkilökohtaista palvelua. Kaikki palvelut saman katon alta. Säkylän Osuuspankki ei ole vain suomalainen yritys, se on vielä enemmän. Se on kuin yksi oman paikkakuntamme asukkaista. Tervetuloa keskustelemaan itsenäisen ja palvelevan paikallisen pankin eduista! Soita 010 256 2601 tai tule käymään. Timo Mäkelä gsm 040 561 5963 timo.makela@koivuniementila.net www.koivuniementila.net C M Y CM MY CY CMY K Mökkimajoitusta harrastusmahdollisuuksien äärellä Säkylässä ja Virttaalla. Vietä lomasi meillä! www.koivuniementila.net
100 ensimmäiselle Tainaan tutustujalle Iso Päivä 2016 -tapahtumassa alennuskuponki jäätelökioskille Huomio, lasten vanhemmat! Onko teille joskus käynyt niin, että vanhemman tai lapsen sairastuessa tulee kiire hankkia lisää käsipareja perheen arkeen? Tulkaa Iso Kesä 2016 -tapahtumaan tutustumaan Tainan Lähimmäispalveluun. Tilaamalla “Taina tutuksi” -tuokion kotiinne veloituksetta, yrityksen palvelut ovat jatkossa käytettävissänne. Turvaverkko kuntoon yksi huoli vähemmäksi! www.tainanlahimmaispalvelu.fi www.facebook.com/tainanlahimmaispalvelu LEIKKAA TÄMÄ KUPONKI TALTEEN JA TUO MUKANASI ISO PÄIVÄ -TAPAHTUMAAN 28.5.! Säkylä-seura ry on vuonna 2009 perustettu kotiseutuyhdistys. Yhdistys pyrkii mm. vaalimaan säkyläläisperinteitä sekä edistämään harrastusja kulttuuritoimintaa. Yhdistyksen toiminnan tuoton selkeä painopistealue on tällä erää nuorissa säkyläläisissä – päiväkoti-ikäisistä lukiolaisiin. Säkylän kunnan imagoon kuuluu neljä ässää – siika, sokeri, sotilas ja siipikarja. Tähän ässäjoukkoon kuuluvaksi seura valitsee vuosittain Säkylän Jokerin, vuoden säkyläläisen. Valintaperusteena on, että henkilö on viimeksi kuluneen vuoden tai jo pidemmän ajan toiminut merkittävällä tavalla Säkylän tai säkyläläisten hyväksi tai tehnyt Säkylää positiivisella tunnetuksi. Seuran hallitus toivoo saavansa säkyläläisiltä ehdotuksia Jokeriksi valittavasta henkilöstä. Säkylä-seura ry Tervetuloa mukaan Säkylä-seuran toimintaan! Säkylä-seuralla on myynnissä ”Säkylän murteen sanastoa” – kirja, vanhan Säkylän tuulimylly -isännänviirejä ja -pinssejä sekä säkyläismurteisin sanonnoin koristeltuja t-paitoja. 1 Säkylän Joulu 2015 8 Säkylä-seura € Säkylä-seura jakaa myös eri kouluasteiden päättäville oppilaille stipendejä ja stipendistien nimet julkaistaan lehdessä. Lehteä myyvät Huovinrinteen ja Isosäkylän koulujen oppilaat ansaiten näin esimerkiksi leirikoulurahoja. Säkylä-seura julkaisee vuosittain ”Säkylän Joulu ”-lehden. Lehdessä paneudutaan säkyläläishistoriaan ja kerrotaan säkyläläisestä joulun vietosta. Lehdessä haastatellaan nykyisiä ja entisiä säkyläläisiä, julkaistaan päiväkotilasten ja koulujen oppilaiden piirroksia ja runoja. Lisäksi lehdessä julkaistaan vuosittaisen kirjoituskilpailujen parhaat kirjoitukset ja samalla parhaat kirjoittajat palkitaan rahapalkinnoin. C M Y CM MY CY CMY K sakyla_seura_a4.pdf 1 24.3.2016 15:21:10 O t a kup onk i m u ka a n!
32 LUMOTULI MAKASIINI P yhäjärven suojeluohjelman visiona on Pyhäjärven käyttökelpoisuuden pitäminen hyvänä. Suojeluohjelmaa ovat jo vuodesta 1995 rahoittaneet lähialueen kunnat, teollisuus ja yhdistykset ja sitä toteutetaan osana Pyhäjärvi-instituutin työtä. P yhäjärven suojeluohjelman tärkein tehtävä on pysäyttää ja estää Pyhäjärveä uhkaava liiallisesta ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen. Siksi ohjelman tärkein toimenpide onkin ollut alusta pitäen ravinnekuormituksen vähentäminen. Pyhäjärveä ympäröivälle valuma-alueelle onkin tehty kymmeniä vesiensuojelutoimenpiteitä, kuten laskeutusaltaita, kosteikkoja, suojavyöhykkeitä ja erilaisia suodattimia. Monet toimista on tehty osana maatalouden ympäristökorvausjärjestelmää, mutta suuressa osassa toteutukseen on käytetty eri lähteistä saatua hankerahoitusta. Merkittävä osa Pyhäjärven valuma-alueen tiloista toimii elintarviketeollisuuden sopimustuottajana. Vastuullisen ruoantuotannon edistäminen ja yhteistyö elintarviketeollisuuden kanssa onkin voimakas vesiensuojelun väline tällä seudulla. Valuma-aluetyön lisäksi toinen Pyhäjärven suojelun kulmakivi on ammattikalastus, joka vaikuttaa selvästi Pyhäjärven vedenlaatuun. Viime vuosina hoito-kalastussaaliista on paikallisten yritysten toimesta kehitetty järvikalapihvi, josta on muodostunut suurtalouskeittiöiden hittituote. Kuormituksen vaikutukset Pyhäjärven vedenlaatuun näkyvät viiveellä P yhäjärven vedenlaatu ja järven virkistyskäytöllinen arvo olivat kesällä 2015 pääTeksti: Anne-Mari Ventelä ja Henna Ryömä, Pyhäjärvi-instituutti Piirrokset: Vappu Ormio Lisätietoa Pyhäjärven suojeluohjelmasta ja suojelutyöstä löytyy suojeluohjelman internetsivuilta: www.pyhajarvensuojelu.net Tilaan “Taina tutuksi” -tuokion kotiini veloituksetta. Nimi ja puhelinnumero: Yksilöllistä palvelua ystävällisesti ja palveluhenkisesti, asiakasta kunnioittaen ja toiveita kuunnellen. Autan mielelläni selviytymään arjen suurissa ja pienissä askareissa. Kotipalvelua Säkylässä, Eurassa ja Pöytyän Yläneellä. Taina Markkula, puh. 044 023 5746
LUMOTULI MAKASIINI 33 sääntöisesti hyviä. Kevään ja alkukesän sateet haittasivat uimareita, mutta vedenlaatu pysyi hyvänä. Loppukesästä uintikelit paranivat, vesi oli lämmintä ja aurinko paistoi, minkä johdosta syksyä kohden myös sinilevien määrä nousi. Loka-marraskuun vaihteessa Pyhäjärvellä koettiinkin poikkeuksellisen voimakas sinileväkukinta. Näkyvimpänä lajina etenkin rantavesissä oli Aphanizomenon-sinilevä, syvemmällä havaittiin myös Planktothrix-sinilevää. A vovesikaudella, touko-lokakuussa, levien kasvuun vaikuttavan ravinteen, fosforin, kokonaispitoisuus oli poikkeuksellisen korkea, 24,2 µg l-1. Fosforipitoisuuden keskiarvo vuosina 1980?2014 on ollut 18,3 µg l-1. Syynä korkeaan pitoisuuteen on todennäköisesti vuoden 2014 jokien mukanaan tuoma korkea ravinnekuormitus. Kuormituksen vaikutusten odotettiin näkyvän jo tuolloin, mutta kuormitus vaikutti viiveellä ja levien kasvua esiintyi vasta vuonna 2015. Typpipitoisuuden suhteen oltiin lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa, typpipitoisuuden ollessa 482 µg l-1. N äkösyvyyden keskiarvo avovesikaudella 2015 oli 2,5 m, mikä on lähellä pitkän ajanjakson keskiarvoa (2,8 m). Näkösyvyydessä oli suurta vaihtelua paikallisesti ja koko avovesikauden aikana. Tuulien ja sateiden vaikutukset näkyvät nopeastikin näkösyvyydessä. Lisäksi avovesikauden lopulla leväkasvusto heikensi näkösyvyyttä. Elokuun lopun näytteenottokierroksella havaittiin ennätyksellinen 5,4 m näkösyvyys, mikä kertoo siitä että leviä syövää eläinplanktonia oli järvessä runsaasti. Kotipalvelua asiakkaan toiveita kuunnellen Toimin Säkylässä, Eurassa ja Pöytyän Yläneen alueella ja tarvittaessa myös lähikunnissa. Ota yhteyttä ja kysy lisää. Vastaan kaikkiin tiedusteluihin mielelläni. Kartoitetaan yhdessä palveluntarve. Voin räätälöidä juuri Sinulle sopivan palvelukokonaisuuden, pienen tai suuremman. Minulle asiakas on ykkönen! Terveisin Taina Markkula puh. 044 023 5746 Jokisauna & Designpesula Alvar Aallon suunnittelema sauna ja pesularakennus tarjoavat upeat puitteet juhlien järjestämiseen ja kokouksien pitämiseen. Sauna ja kahvila sijaitsevat ainutlaatuisessa ympäristössä Kauttuan Ruukinpuistossa. Jokisauna, kahvila ja designmyymälä Kauttuan Ruukinpuistossa, Sepäntie 1, 27500 KAUTTUA puh. 040 715 3505 www.jokisauna.com Avoinna ma pe klo 12 – 18, la klo 12 – 15 tai sopimuksen mukaan Tervetuloa Jokisaunalle! Jokisauna on kalustettu Aallon suunnittelemilla huonekaluilla ja valaisimilla. Meiltä Pyhäjärven kalaherkut tuoreena, perinteisesti savustettuna sekä fileoituna. Lisäksi valikoimissamme on merikaloja, sillija silakkatuotteita. Katismaantie 18, 27800 Säkylä puh. (02) 867 1317, 050 557 0183 www.sakylankalasatama.com Avoinna ti-pe 9-17 la 9-14 su-ma sulj. • Ravut elävänä ja keitettynä • Muikun ja siian mädit Ter vetu loa!
Perinteikkään suomalaisen mäntytervan puolustajat ovat käynnistäneet talkoot tervan pelastamiseksi. Tavoitteena on saada mäntytervalle Euroopan yhteisön kemikaaliasetuksen REACHin edellyttämä rekisteröinti ja kerätä siihen vaadittava rahoitus. Jos rekisteröinti jää tekemättä, mäntytervan kaupallista valmistusta ei saa jatkaa 1. kesäkuuta 2018 jälkeen. Kansalaisten turvallisuuteen tähtäävä EU:n kemikaaliasetuksen mukaan kemikaalien koostumus on tutkittava ja ne on REACH-rekisteröitävä. Asetus koskee myös tervaa. REACH-rekisteröinnin piiriin kuuluvat ne aineet, joita toimija valmistaa tai maahantuo yli yhden tonnin vuodessa. Jos rekisteröintiä ei tehdä, isommassa mittakaavassa tapahtuva mäntytervanpoltto muuttuu laittomaksi toiminnaksi eli mäntytervan kaupallinen valmistus loppuu Suomesta. Rekisteröinti edellyttää monia maksullisia toimia: Mäntytervan tekninen rekisteröinti, aineen identiteetin ja ominaisuuksien selvittäminen ja mahdolliset lisäkokeet. Rahaa on varattava myös REACH-rekisteröinnin viranomaismaksuihin. Prosessin läpiviemiseen tarvittava osaaminen ja rahamäärä, arviolta 200 000 euroa, tekevät urakasta ylivoimaisen pienille tervayrittäjille. Monikäyttöinen perinnetuote Männynkannoista valmistettava hautaterva on Suomen vientikaupan ensimmäinen hittituote ja tärkeä osa kansallista kulttuuriperintöä. Maassamme on satoja paanukattoisia kirkkoja ja tapuleita, joiden suojaukseen ei ole olemassa korvaavaa tuotetta. Pelissä on myös Suomen teollinen perinne. Mäntyterva on satoja vuosia vanhaa biotaloutta, jonka ympärille on syntynyt kaikkina aikoina uusia tuotteita ja innovaatioita. Se on yhä edelleen ajankohtainen ja monikäyttöinen tuote, jota tarvitsevat esimerkiksi rakennusja teknokemian yritykset, hevosala, veneenveistäjät ja monet muut käyttäjät. Terva tuoksuu kesäillassa myös lukuisilla omakoTervetuloa tervatalkoisiin Lisätietoja: www.pelastetaanterva.fi Liity Eläköön terva! -yhdistykseen: www.pelastetaanterva.fi > Yhdistys. Tuoreimmat kuulumiset: www.facebook.com/pelastetaanterva titonteilla ja mökkirannoissa, sillä tervan kätevät käyttöominaisuudet eivät ole muuttuneet vuosisatojen saatossa miksikään. Tervahautoja poltetaan ja perinnettä siirretään yhä uusille sukupolville lukuisissa kylätapahtumissa ja kesäjuhlissa kautta Suomen. Eläköön tervainen tulevaisuus Pelastetaan terva -kampanjaa toteuttamaan perustettiin vuoden 2015 lopulla Eläköön terva -yhdistys. Rahan keräyksellä on tarkoitus organisoida pohjoisen mäntytervan REACH-rekisteröinti, jotta tervan myynti ja käyttö olisi mahdollista myös tulevaisuudessa. Tarkoitus on kerätä pääosa tarvittavasta summasta lahjoituksina yrityksiltä, säätiöiltä ja järjestöiltä. Yksityishenkilöt voivat osallistua talkoisiin liittymällä yhdistyksen jäseniksi. Yhdistykseen voi liittyä myös yhteisöjäsenenä. Ensimmäisten yhteisöjäsenien joukossa yhdistykseen ovat liittyneet Suomalaisten Kemistien Seura, Kemia-lehti ja Viikinkiajan Laiva ry. Ensimmäisen lahjoituksen yhdistykselle on tehnyt Väriteollisuus ry, ja lisää lahjoituspäätöksiä on luvassa lähiaikoina. Eläköön terva ry toimii talkoohengessä vapaaehtoisten terva-aktiivien voimin. Yhdistyksen saamat lahjoitukset ja valtaosa jäsenmaksuista ohjataan tervan rekisteröintikustannusten maksamiseen. Mahdolliset yli jäävät varat käytetään tervan käytön edistämiseen ja tervaperinteen dokumentointiin. Talkoot kotimaisen mäntytervan puolesta Teksti: Teija Aaltonen 34 LUMOTULI MAKASIINI
Museo avoinna 1.6. – 31.8.2016 tiistai, keskiviikko, torstai, perjantai klo 12.00–17.00 lauantai, sunnuntai klo 12.00–15.00 muina aikoina sopimuksen mukaan Juhannuksena 24. 27.6.2016 museo on suljettu Myyntinäyttely 27.6. 7.8. joka päivä klo 11.00 17.00 YLÄNEEN KOTISEUTUMUSEO
LUMOTULI MAKASIINI 37 La 21.5. Jakotaimitori Korvan tarhassa klo 10 12 Myynnissä on vain tarhan omia jakotaimia Valtakunnallinen ravintolapäivä klo 11 13 Klo 11 lähtien voit nauttia keittolounaan tai pullakahvit museomäen PopUp-ravintolassa 1.6. 23.6. museon aukioloaikoina Kesäkuun näyttely: ”Juustokehistä patalappuihin, maitokannuista pannumyssyihin” Avajaiset keskiviikkona 1.6. klo 13 27.6. 7.8. joka päivä klo 11 17 Käsityöläisten kesäinen myyntinäyttely: ”Helyjä ja heinäseipäitä” Avajaiset maanantaina 27.6. Su 3.7. klo 18 Hiljan soitto: Suomalaista iskelmää parodiasta valssiin La 30.7. klo 13 Reissu-Veikon sottiisi Jälleen parasta pelimannimusiikkia Su 31.7. klo 12 Olavinpäivän seurat 29.7. 31.8. museon aukioloaikoina Pajanäyttely Avajaiset perjantaina 29.7. klo 13 Pe 26.8. klo 18 Perinteinen elokuun ilta Su 28.8. museon aukioloaikana Varsinais-Suomen museopäivä Osoite: Liisantie 13 21900 YLÄNE www.museoylane.fi Yläneen pelimannit Reissu-Veikon sottiisissa vuonna 2015 Kuva: Tapio Rastas
38 LUMOTULI MAKASIINI Yläneen kotiseutuyhdistyksen kyljessä toimiva kasvikerho järjestää Yläneen museopuutarhaan ja perinnekasveihin liittyvää toimintaa ja tapahtumia, jotka ovat kaikille avoimia. Niistä saa tietoa kotiseutuyhdistyksen nettisivulta www.museoylane.fi ja paikallislehdistä. Kun osallistut tapahtumaan ja annat yhteystietosi, saat kutsut tapahtumiin sähköpostilla tai tekstiviestinä. Mitään jäsenyyksiä, kokouksia tai jäsenmaksuja kerholla ei ole. Retkikulunsa jokainen maksaa itse. Keväällä ja syksyllä pidetään museopuutarhan talkoot, joissa kunnostetaan kasvimaat sekä nostetaan ja ruukutetaan jakotaimet. Kuva: Airi Laine Tervetuloa Antton Korvan Kasvikerhoon Syksyn ja talven mittaan kokoonnutaan kirjastoon kuuntelemaan esityksiä kasveista ja puutarhoista. Tule mukaan! Kesällä tehdään perinnekasveihin liittyviä retkiä. Kuva: Anja Koskela
La 21.5. klo 10 13 Jakotaimitori Korvan tarhassa, Yläneen kotiseutumuseolla, Liisantie 13, 21900 YLÄNE Myynnissä on vain tarhan omia jakotaimia Valtakunnallinen ravintolapäivä klo 11 13 Klo 11 lähtien voit nauttia keittolounaan tai pullakahvit museomäen PopUp-ravintolassa Jakotaimitori pidetään museonmäellä toukokuussa, mutta taimia on riittänyt myyntiin kesäksikin. Kuva: Sirkku Pihlman Antton Korvan kasvikerho kesäretkellä. Kuva: Sirkku Pihlman
Näytökset ensi-ilta Su 26.6. klo 19 Ti 28.6. klo 19 To 30.6. klo 19 Su 3.7. klo 13 ja 19 Ti 5.7. klo 19 To 7.7. klo 19 Pe 8.7. klo 19 Su 10.7. klo 13 ja 19 Yönäytökset ke 17., pe 19. ja la 20.8. klo 22 Liput: 18 /16 /7 €. Sisältää kahvin. Varaukset: Puh. 0400 798 740 (iltaisin 17-20 ja vkonloppuisin 10-15) Netistä www.ideaticket.fi Himolan teatteri Kuusistontie 425 21930 Uusikartano (Yläne) www.himolanteatteri.net Tekijänoikeuksia valvoo Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat Yhteistyössä Uudenkartanon kyläyhdistys ry & Auranlaakson kansalaisopisto Himolan teatterissa kesällä 2016 komedia MIEHEN TUOKSU Käsikirjoitus: Tanja Puustinen-Kiljunen Ohjaus: Heikki Kustila
Näytökset ensi-ilta Su 26.6. klo 19 Ti 28.6. klo 19 To 30.6. klo 19 Su 3.7. klo 13 ja 19 Ti 5.7. klo 19 To 7.7. klo 19 Pe 8.7. klo 19 Su 10.7. klo 13 ja 19 Yönäytökset ke 17., pe 19. ja la 20.8. klo 22 Liput: 18 /16 /7 €. Sisältää kahvin. Varaukset: Puh. 0400 798 740 (iltaisin 17-20 ja vkonloppuisin 10-15) Netistä www.ideaticket.fi Himolan teatteri Kuusistontie 425 21930 Uusikartano (Yläne) www.himolanteatteri.net Tekijänoikeuksia valvoo Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat Yhteistyössä Uudenkartanon kyläyhdistys ry & Auranlaakson kansalaisopisto Himolan teatterissa kesällä 2016 komedia MIEHEN TUOKSU Käsikirjoitus: Tanja Puustinen-Kiljunen Ohjaus: Heikki Kustila LUMOTULI MAKASIINI 41 Kylillä kulkiessaan kannattaa pitää silmät auki, sillä matkailijan ei aina tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan: lähikylistäkin löytyy ainutlaatuisia käyntikohteita ja kiehtovia kertomuksia. Esimerkiksi Himolankoski Yläneellä kertoo tarkkasilmäiselle kiehtovaa tarinaa Uudenkartanon kylän vaiheista. Ajan saatossa koski on vaipunut monen kävijän mielissä jo unholaan. Mutta kun istahtaa kosken partaalle ja katselee hetken ympärilleen, huomaa kosken ympäristössä monia merkkejä menneestä: pienellä mielikuvituksella voi kuulla kyläläisten kulun sillalla, tukinuiton äänet, kosken pauhun, myllyn jauhannan, teatterin vuorosanat tai juhannusjuhlien hälinän. Ensimmäisenä katse hakeutuu maantiesiltanakin toimivaan, yli sata vuotta vanhaan kivipatoon. Himolansillan on myllypadoksi rakennuttanut F.F. Björn 1800ja 1900-lukujen vaihteessa. Silta on vaikuttava näky, ja yksi niistä edistyksen merkeistä, joita ”Björnin aika” kylään jätti. Kosken partaalle istahtaessa saattaa kulkija huomata istuvansa vanhan myllynkiven tai itse myllyn kivijalan päällä. Myllyn perustamisajankohdasta ei ole tietoa, mutta sen tarina päättyi lopulta tulipaloon 50-luvulla. Myllyn yhteydessä toiminut saha näytteli pitkään tärkeää roolia Uudenkartanon alueella, ja tukinuitto väritti alueen maisemaa. Myllyn ja sahatoiminnan hiivuttua Himolankoski Kosken kertomaa Teksti ja kuva: Eija Eloranta www.uudenkartanonkylayhdistys.fi Yläne, Pöytyä nousi uudenlaisen toiminnan keskiöön 80-luvulla. Tuolloin aina näihin päiviin tauotta jatkunut Uudenkartanon kylätoiminta Himolan teattereineen sai alkunsa. Mistäpä muualtakaan kuin Himolankoskelta. Juhannustanssit sekä kesäteatteri kokosivat satapäin yleisöä kosken partaalle kymmenen vuoden ajan. Toiminta ei suinkaan loppunut 90-luvulla, vaan tuolloin muutto uusiin tiloihin mahdollisti toiminnan laajentumisen entisestään. Viime vuodet ovat merkinneet kyläläisille paluuta koskelle. Osana kylämaiseman kunnostushanketta pusikoitunutta koskea on raivattu esiin talkoilla. Paluu Himolankoskelle talkoiden merkeissä kertoo osaltaan tämän päivän tarinaa hyvinvoivasta kylätoiminnasta ja talkoohengestä. Kylän kehittäminen kannattaa, sillä Himolankosken lisäksi Uudenkartanon kylältä löytyy monia muita historiallisesti kiehtovia kohteita. Omat huikeat tarinansa on vaikkapa aikanaan herrasväen ulkoilualueena toimineella Lystmettän kesäteatterialueella tai niin kartanona, kunnalliskotina kuin lounas-, majoitusja kokoustilanakin palvelleella Kaidanojan kartanolla. Kylillä on monta tarinaa kerrottavanaan, muistetaanhan siis katsoa ja kuunnella!
42 LUMOTULI MAKASIINI Polkupyörät, kesämekot ja ”matkaeväät” on katsottu valmiiksi, kun kesän kohokohta kylällä kutsuu koko perheen tervatansseihin. Lapset myyvät arpoja, naiset ovat vuorollaan myymässä lippuja, kioskissa kahvin keitossa tai paistamassa suupalaksi kuumaa makkaraa. Miehet vahtivat vuorollaan jo aikaisemmin viikolla sytytettyä tervahautaa, ovat järjestysmiehiä tai tietenkin parkettien partaveitsiä. Tunnelma on korkealla, on mukava tavata tuttuja, jutustella kaikessa rauhassa, käydä katsomassa välillä ”onko renkaissa ilmaa” ja toki siinä illan hämyssä myös tanssahdella, joko tahdissa tai sitten ei. Naapurin isännällä on oikein lupa hakea sitä naapurin rouvaa. Ja jos paikalle sattuu joku ihan outo, niin kyllä sitä kysellään, että mistäpä sitä ollaan? Olaanko vieraisilla, kesäasukas vai onko jopa naapurikylästä lähdetty iltaa viettämään? Tansseja on järjestetty nyt jo muutamassa suulissa ja viimeksi tervahaudan äärelle on pystytetty ulkolava. Tervahaudan savu kiertyy kuin tunnelma tanssijoiden ympärille. Toisinaan askelissa on reipas ote, kun pyörähdellään humpan, jenkan, polkan ja foksin tahtiin, joko vanhanaikaisten oppien mukaan tai oikein tanssikurssien siivittämänä. Mutta odotetuinta lienee, kun voi rutistaa sen kumppanin oikein lähelle, tuntea kuinka saunapuhdas iho koskettaa poskea, silittää kädellä tuttua selkää, ummistaa silmät ja muistaa, tästä se kaikki joskus alkoi. Sillä aika monella on elämänkumppani löytynyt jostakin tanssipaikasta. Tanssiessa on mentävä lähelle sitä ennestään vierasta ihmistä. On uskallettava kysyä, tuletko? Ja sitten aika näyttää sopivatko askeleet yhteen ja jos sopivat, niin kuinka pitkäksi aikaa? Musiikilla on iso osa, joistakin kappaleista tulee se ikivihreä, ehkä siitä syystä, että juuri sen kappaleen aikana ”kolahti” kuului sydämessä ääni, ”se jokin sinulla on” eikä sen jälkeen ole enää muita. Nuoret veivaavat toistensa kanssa pitkin harppauksin, iloinen nauru raikuu mutta kipinä on saatu, ehkä seuraavalla kerralla jo löydetään tanssin lumo ja se oma tapa ilmentää tanssin luonne. Monen arpoja myyneen lapsen siirtyminen itse tanssimaan on ihailtavaa katsottavaa. Nuori kaunis vartalo taipuu kauniisti ja jalat liitävät kevyesti kuin perhosten lento. Eikä oman kylän tanssit ole ainoita missä käydään. Joskus on traktorin peräkärryyn pujotettu kangassäkkeihin pahnapaaleja istuimiksi, ripustettu pattinki reunojen päälle ja sen yli pressu sateen varalle, ja ripustettu pattinkiin vielä myrskylyhtykin tunnelman luojaksi ja koottu kylältä porukka naapurikylän tansseihin. Jaettu lauluvihot ja tehty iloista matkaa kesäyössä. Mitä lienee tuloksena ollut, joskus varmaan kipeä pää, ja rakko jalassa mutta myös uusi pari ja uudet tanssit uusin askelin. TERVATANSSIT JA MUUT KEMUT Teksti: Airi Mäntyharju 21.5. Poju 9.7. Andy McCoy & Nicky Rothen 30.7. Tauski 6.8. Tippa-T 20.8. Kake Randelin 27.8. Ellinoora ... ja paljon muita St. Rannassa!
Vuorenmaan kylä Köyliössä on tunnettu tanssitalostaan ja tuotetoristaan. Tanssin ystävät ovat ottaneet ”omakseen” Vuorenmaan seuratalon, jossa orkesterit tahdittavat menoa lauantaisin aina lokakuun alusta huhtikuun loppuun. Jotakin selittämättömän kotoista lumoa Vuorenmaan seuratalon tanssilattialta löytyy, koska kauimmaiset saapuvat sinne aina Forssasta, Turusta ja Tampereelta asti. Tänne on mukava tulla, kun täällä on niin kiva tunnelma ja viikkoliikuntakin tulee samalla hoidetKoe tanssin taikaa ja maalaistorin tunnelmaa Köyliössä Teksti ja kuvat: Samuli Vahteristo tua, kertoo juuri, valssin pyörteistä vapautunut daami. Häntä keinuttanut herrasmies puolestaan kehuu paikan tyyliä valita orkesterit, jotka soittavat tangojen ja valssien lisäksi polkat, jenkat ja masurkat. Vuorenmaan seuratalolle ovat kaikki tervetulleita, joiden tanssivarpaita kutittaa. Järjestämme myös tanssikursseja. Seuratalon tiloja saa myös vuokralle esimerkiksi häihin tai perhejuhliin, sanoo vahtimestari Aino Aaltonen. 44 LUMOTULI MAKASIINI Taksi Jere Tamminen 0400 366 523 Säkylä ja ympäristökunnat Taksipalvelut ammattitaidolla Tilataksi ja pyörätuolikuljetukset Vammaispalvelulain virkistysja asiointiajot Kelan vakiotaksiajot (“tuttutaksi”) P.S. Tanssivarpaat kuntoon Lähteenmäen Hannan jalkahoitolassa Säkylässä, p. 0500-920 209 ... ja Jere kuskaa! Vuorenmaan kyläyhdistys ry, Köyliö
Vuorenmaan kylä on ruuhkainen aina elokuun viimeisenä sunnuntaina, kun perinteinen kyläyhdistyksen järjestämä Tuotetori avaa porttinsa. Tänä vuonna Tuotetori järjestetään jo 22. kertaa. Avoinna on myös Heikkilän kotimuseo, jossa on esillä satoja talonpoikaisesineitä ja työkaluja. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Liisa Yskin mukaan Vuorenmaan maalaistorilla on myynnissä tuotteita aina syksyn juureksista leivonnaisiin. Ne ovat taatusti tuoreita ja Tuotetorin asiakkaita varten valmistettuja. Sunnuntailounaankin voi kuitata kenttäkeittiössä porisevalla hernekeitolla. Jälkiruuaksi paistamme lettuja, Yski kertoo. MAALAISTORI KUTSUU LUMOTULI MAKASIINI 45 Sielultaan ja silmukoiltaan aidosti suomalainen neule! Kaikki Kainot tehdään alusta loppuun, langasta neuleeksi Säkylän Köyliössä. KAINO KAUPPA Köyliöntie 2 Avoinna TO-PE klo 10-17 ja LA klo 10-14, heinäkuussa TI-PE klo 11-17 ja LA klo 11-14 facebook.com/kainotar Seuraa meitä: shop.kaino.fi Toimitus aina ilman postikuluja! Vuorenmaan kyläyhdistys vuokraa 60 hengen ravintolatelttaa pöytineen ja tuoleineen. Teltan koko on 6x12 m. telttavuokra on 200 euroa. Hintaan sisältyy pystytyksen opastus, pöydät ja tuolit. kenttäkeitin 200 litraa, vuokra on 100 euroa. varaukset ja tiedustelut: Liisa Yski, 050 540 0404. Vuorenmaan seuratalo 200 hengen juhlasali, näyttämö ja orkesterilava 40 hengen kahvio nykyaikainen keittiö vuokra riippuen tilojen tarpeesta/ajasta 50-230 euroa Vuorenmaan seurataloa ylläpitää Vuorenmaan Seurataloyhtymä osoite on Vuorenmaantie 726 varaukset ja tiedustelut: Aino Aaltonen 050 342 7978 www.koylio.fi/vuorenmaa Tervetuloa Vuorenmaan Tuotetorille su 28.8. klo 12.00 -15.00
46 LUMOTULI MAKASIINI Luonnon lumoa Kaarnikasta ja Metsäjärveltä Teksti ja kuvat: Samuli Vahteristo Eräelämyskeskus Kaarnikka ja Metsäjärven kota Kankaanpään kyläyhdistys vuokraa Eräelämyskeskus Kaarnikkaa (tupa, kota ja kellarikorsusauna) sekä tilavaa Metsäjärven kotaa. Kummatkin tilat soveltuvat retkeilijän ja luonnossa liikkujan yöpymispaikoiksi. Kaarnikassa on tilojen puitteissa mahdollisuus kesäaikana pitää pienimuotoiset perhejuhlat tai työporukalla saunoa maanläheisessä kellarikorsusaunassa. Metsäjärvi Metsäjärven kota
Kaikki nämä luontoelämykset ovat lähellä – tule, ota ystäväsi mukaan ja nauti. Yhteystiedot ja varaukset: Samuli Vahteristo 050-5611455 samuli.vahteristo@pp1.inet.fi Lisätietoja ja reittikartta: www.kankaanpaankyla.net Säkylän alueelta löytyy paljon hienoja luontokohteita. Yksi lumoavammista ja monipuolisimmista luontoelämyskohteista sijaitsee Köyliön alueella, Kankaanpään kylän takamailla. Tartu hetkeen ja anna Kertun metsäpolun johdattaa Sinut ja samoilukumppanisi hiekkaharjun polkuja pitkin Metsäjärvelle. Voit kokea ikimuistoisen elämyksen Kaarnikan saunan pehmeässä löylyssä ja nauttia pulahduksesta purolammen viileään syleilyyn. Sinulla on mahdollisuus myös yöpymiseen Eräelämyskeskus Kaarnikan tuvassa tai Metsäjärven kodassa. Metsäjärven laavulle kulkee kaksi polkureittiä, jotka on merkitty maastoon. Metsäjärven erikoisuutena ovat järven eteläpään keidassuo, Pikku Metsäjärvi sekä erittäin monipuolinen ja runsaslukuinen rantavyöhykkeen kasvisto, eläimistö ja pieneliöstö. Yksi Metsäjärven rannan erikoislaatuisimmista kasveista on kihokki, joka on lihansyöjäkasvi. Keskikesällä kulkijan silmiin pistää raatteen pystypäisistä tertuista esiin pursuavat valkoiset tähtimäiset kukat. Vedenrajassa kutevat lukuisat sammakot ja niiden kiihkeää ääntelyä kestää koko alkusuven yön, aina aamuun asti. Aurinkoisena kesäpäivänä ranta-alueella näkee sadoittain sudenkorentoja ja erilaisia perhosia. Syksyllä järven ranta kantaa punaista karpalomattoa. Järvi on vesisyvyydeltään hyvin matala. Onkijan koukkuun tarttuu pienikokoisia tummahkoja ahvenia ja onnekas voi saada saaliiksi hauen. Rannan tuntumassa pesii lukuisten pikkulintujen lisäksi telkkä ja järvellä vierailee usein kurkia. Kodalla yöpyjälle avautuvat kevättalvella pöllöjen huhuilu ja alkusuvella tuhansien lintujen liverrys sekä hämärtyvässä suviyössä vain muutaman tunnin kestävä yölaulajien taianomainen ääntely. Iltahämärässä saattaa nähdä myös nisäkkään: hirven, peuran, jäniksen, mäyrän tai ketun. Tilat ja varustus Kaarnikan tupa/terassi 10-15 henkilöä, kota ja sauna noin 10-15 henkilöä, yöpymispaikkoja 3-5, kesäaikaan istumapaikkoja on noin 30-40 hengelle. tuvassa, kodassa ja saunassa on vapaa-ajan akuilla toimiva valojärjestelmä tuvan keittiössä puuhella ja keittoastiat (tilaaja tuo kertakäyttöastiat) Kaarnikassa hyvät parkkitilat ja bussilla pääsee aivan Kaarnikan tuntumaan Metsäjärven kodassa on keittoastiat ja makuulaverit 3-5 henkilölle, istumapaikkoja 15 henkilölle Kyläyhdistys järjestää opastettuja retkiä ja vuokraa kanoottia sekä kajakkeja Kaarnikan sauna
48 LUMOTULI MAKASIINI Metsäjärvi ja Pikku Metsäjärvi sekä sitä reunustavat suoalueet muodostavat kokonaisuuden, missä retkeilijälle ja luontoa rakastavalle löytyy paljon katsottavaa ja koettavaa. Metsäjärven kota on mitä mainioin retkeilijän rentoutumistai yöpymispaikka.
LUMOTULI MAKASIINI 49 Teksti ja kuvat: Samuli Vahteristo Ilmakuva: Jaakko Ojala
50 LUMOTULI MAKASIINI Luontotietoa Pöytyän Yläneellä Luontokapinetin näyttely kertoo kävijälleen maasta, maata peittävistä metsistä ja soista, niiden eläimistä ja kasveista, sekä kaikkea tätä ympäröivästä ilmakehästä aina avaruuteen asti. Luontokapinetti on myös kokoontumisen paikka. Entinen luokkahuone muuntautuu niin kokousten kuin perhejuhlienkin pitopaikaksi. Tilaa riittää noin 100 hengelle, mutta on viihtyisä pienemmällekin joukolle. Kapinetista saat tietoa lähiseutujen luontomatkailukohteista, ja sinne voit soittaa, kun kaipaat opasta, kanoottia, karttaa, aterioita tai vaikkapa saunaa retkipäivän päätteeksi. Luontokapinetti auttaa löytämään etsimäsi. Kapinetissa toimii myös luontokoulu, ja opetusohjelmat on laadittu vastaamaan opetussuunnitelmaa, jolloin huvi ja hyöty yhdistyvät. Hovilanmäentie 2 21900 Yläne gsm 040 7219 689 tai 040 7373 243 luontokapinetti@poytya.fi www.luontokapinetti.fi Tule ja ylläty!
Aina ei ole tarpeen lähteä kauas saadakseen tyydytystä kulttuurinnälkäänsä. Moni kauempana asuva tekee elämysmatkansa juuri Tuiskulaan paikan ainutlaatuisuuden ja hyvän tarjonnan vuoksi. Kotiinsa matkalaiset palaavat repuissaan ihastusta, ajatuksia ja lupauksen paluusta. Meille lähellä asuville paikan läheisyys on kiva etuoikeus! Elämys alkaa jo matkalla Tuiskulaan. Tie kauniin köyliöläisen kansallismaiseman keskellä on kedonkukilla reunustettu. Perillä jokilaakson ympärille rakentunut kylä ottaa vastaan vieraansa lähes koko kylän voimin. Liikenteenohjaajat johdattavat vieraat kyläläisten kauniisiin pihoihin, mitä kaukaa tulleet eivät koskaan lakkaa ihmettelemästä. ”Kuin tulisi kylään!” Niin haluamme vieraidemme ajattelevankin ja vieraistamme pidämme hyvää huolta. Tuiskulan arvokas Torpparimuseo on loistava miljöö tapahtumillemme ja olemmekin hyvin ylpeitä Elävästä Museostamme. Museon läheisyydessä Ravintola Riippakoivu hemmottelee vieraidemme vatsoja kotileivotuin munkein. Kesän 2016 aloittaa 10.6. Waltteri Torikka konsertoimalla museon elämää nähneiden hirsiseinien ja ikihonkien keskellä. Yli 40 vuotta toimineen harrastajateatterimme kulmakiveksi on muodostunut ammattiohjaajien työ meidän kanssamme. Tuiskulan Kesäteatteri myös esittää ainoastaan sille käsikirjoitettuja ja sovitettuja näytelmiä, ja sen maine tuo vuosittain katsomoomme tuhansia katsojia. Tänä vuonna on ollut luontevaa tarttua kesän 1945 tunnelmiin siirtolaisten saavuttua seudullemme. Silkkikivi-näytelmän käsikirjoittaja Pekka Saaristo myös ohjaa näytelmänsä. Esitykset ovat ajalla 1.-15.7.2016. Kesän päättää elokuun hämärissä 12.8.2016 upea Erin. Kesän ihanista illoista pääsee siis nauttimaan ihan helpostikin myös kulttuurin parissa. Pyrkimyksemme on liikuttaa vieraitamme, antaa elämyksiä, jotka naurattavat, itkettävät ja tekevät kokemuksesta ikimuistoisen. Tervetuloa kylään! Tiedustelut: Tuiskulan Kesäteatteri 02 5546 370, www.tuiskula.info LUMOTULI MAKASIINI 51 Kulttuurimatka lähelle – Tuiskulaan! Teksti: Susanna Salo-Kimppa Kuva: Simo Nummi Lähiruokaa kesän grilleihin Grillikoulu klo 11–14 Keittiömestari Vesa Sahlman opastaa grillauksen saloihin Pop-up-ravintola Avoimet ovet ja tuotemyynti klo 10-15 Tutustu Lallin Lampaan toimintaan Grillisti-lehtipuuhiilet Tuoreita vihanneksia Tuiskulasta Lallin Lampaan pihalla la 21.5. Mikolanlenkki 80, Tuiskula www.tuiskula.info
52 LUMOTULI MAKASIINI Yttilän Otta on niemi Köyliönjärven itäisellä rannalla. Hiekkainen niemi kurottaa itseään järven läntistä rantaa kohti. Ennen järven vedenpinnan laskua v. 1940 maapala oli nykyistäkin niemeä kapeampi, ja sitä kutsuttiin silloin Yttilän Nokaksi tai Hiidenniemeksi. Tarina kertoo, että muinaisina aikoina Hiisi suunnitteli rakentavansa siihen sillan yli järven, mutta vastarannalla pikkuilkeitä kommentteja huudellut naisihminen sai Hiiden toisiin ajatuksiin, ja järvi jäi ilman yhdistävää kannasta. Hiisi on jo paikalta tiettävästi muuttanut, mutta merkkinä menneestä kaukaisesta ajasta on se, että niemen korkein kohta on muinaismuistolain suojelema alue siellä sijaitsevien ruumishautojen vuoksi. Viimeksi paikalla on tehty arkeologisia kaivauksia vuonna 2005. Otta on aina ollut ihmisten kokoontumispaikka Yttilän Ottan juhannuskokko Teksti ja kuva: Sari Minkovitsch erityisesti keskikesällä. Ottan yleinen ranta hyppytorneineen on kesäkuumilla Köyliöjärven paras uimaranta. 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa lähipitäjien nuoriso kokoontui juhannuksena paikalle soittamaan, piirileikkeihin ja tappelemaan niin, että paikallinen nimismies teki tapahtumasta lopun 1910-luvulla. Vinnarin Edla kirjoitti vuonna 1939: ” Ko mennee minttumaariin aattoehtoost Ottaan tai syksyll Huittisten markkinoille, ni tullee sinä vuan nairuks”. 1960-luvulla niemellä on ollut tanssilava, ja niin kauan kuin nykyiset elävät muistavat, on Yttilän Ottassa poltettu myös juhannuskokko, joka on ollut lähiseudun isoimpia. Kokkoa on ollut rakentamassa lähikylien asukkaat, kylätoimikunnan tai Yttilän kyläyhdistyksen nimissä. Kävin kyselemässä Yttilässä ikänsä asusYttilän kyläyhdistys ry, Köyliö
LUMOTULI MAKASIINI 53 AVOIMET KYLÄT -tapahtuman yhtenä kohteena Yttilän Museokoulu suutarinverstaineen 11.6. ILTATORI Yttilän Museokoulun pihamaalla 23.6. JUHANNUSJUHLA Yttilän Ottassa 24.6. SYYSMARKKINAT Yttilän Museokoululla 10.9. taneelta kokonrakentaja Ilmo Huhtiselta, kuinka rakennetaan näyttävä kokko. Hän antoi neuvoiksi: ”Kuivii krännii pannaan ensin pari kuormaa, sitten pitkii mettän mittasii rankoi pystyyn kartion muotoseks keoks, että liekki nousee ylös rankoja pitkin.” Helmaan jätetään koloja, joihin laitetaan heinäpaalia ja pahnaa sytyttämistä varten, että tuli pääsee sytyttämään kokon ytimen. Kokon on tarkoitus palaa tasaisesti ja sopivan rivakasti korkeilla kirkkailla liekeillä, että tulen näkee vastarannalla myös Kytövuoren Heikki, kilpailevan kokon rakentaja. Jokainen juhannus on hieman erilainen säänsä puolesta. Vuoden 2015 juhannusaaton sää näytti ennen iltaa huolestuttavalta: taivaalla kiiruhti matalia vesisadetta ennustavia pilviä ja aurinko piilotteli kehräänsä niiden takana. Illan tullen, kuin jostakin ihmeestä, tuuli hiljeni, pilvet antoivat myöten ja järvelle laskeva aurinko ilmestyi punaamaan juhlivan kansan, samalla kun kokko paloi kirkkain korkein liekein tyyneen juhannusiltaan. Järvellä venekunnat liikkuivat verkkaisesti jos jonkinmoisilla vempaimilla vedessä, joka hehkui kilpaa kokon kanssa. Suomalaisessa keskikesän juhlassa on parhaimmillaan kunnollinen ripaus taikaa. Yttilän Ottassa ovat juhannuksena kaikki läsnä: ihmiset, tuli, vesi, nykyisyys, menneisyys ja kesän korkea hetki, juhannusilta. Lähteinä: Keskustelu Ilmo Huhtisen kanssa 22.3.2016; Yttilän Ottassa olevan kulttuuripolun opastaulut; Uotila, Kari (2007) Yttilän Otta – totta vai tarua. Kirjassa Aarnivalkeita ja ratsastavia ritareita. Köyliist-kirja 7. Köyliö: Köyliö-seura ry. 77-88. yttilan.kylayhdistys.fi
Pyhän Henrikin tie, joka kansanperinteessä tunnetaan Sant Henrikin tienä, on maamme vanhin keskiaikainen pyhiinvaellusreitti. Se kulkee Köyliön ja Nousiaisten välillä Säkylän, Yläneen ja Mynämäen kautta. Tämä reitti syntyi ainoan kotimaisen marttyyripyhimyksen kultin yhteyteen. Piispana Suomeen Ruotsin tulevan kuninkaan Eerikin kanssa n. vuonna 1055 saapunut Henrik, oli jäänyt organisoimaan Suomessa jo idullaan ollutta kristillistä seurakuntaa, mutta työ jäi lyhyeksi köyliöläisen talonpoika Lallin surmattua hänet jo seuraavana talvena Köyliön järven jäällä. Katolinen kirkko kanonisoi Henrikin pyhäksi ja luterilaiset kunnioittavat häntä Suomen apostolina. Pyhimyksillä on katolisessa uskossa tärkeä merkitys uskonnollisessa elämässä. He toimivat ikään kuin välittäjinä kristityn ja Jumalan suhteessa. Vakavimmat pyynnöt pyhimyksille esitetään heidän kunniakseen pyhitetyissä kulttipaikoissa. Niille lähdetään usein jalkaisin matkalle, jota kutsutaan pyhiinvaellukseksi. Pyhimykseltä saatetaan pyytää apua sairauteen tai sovitusta tehtyihin synteihin. Pyhiinvaeltaja voi antaa vastapalveluksena pyhimykselle lahjan. Pyhimyksen reliikin näkeminen tai PYHÄN HENRIKIN TIE MATKA MUINAISUUDESTA NYKYAIKAAN Teksti: Erkki Länsisyrjä Kuva: Kirsti Alén siihen koskeminen lisää uskoa toiveen toteutumiseen. Henrikin kultille tärkeäksi pyhäksi paikaksi muodostui hänen kuolinpaikkansa Köyliössä ja siellä pieni saari, jonka nykyisin tunnemme Kirkkokarina. Siellä sijaitsi pieni kappeli ja sen läheisyydessä järjestettiin markkinat ns. Kesä-Heikkinä 18. kesäkuuta järjestetyn messun yhteydessä. Toinen yhtä tärkeä kohde oli Nousiaisissa, pyhimyksen ensimmäinen hautapaikka. Siellä säilytettiin pyhimyksen luita erityisessä sarkofagissa. Köyliöstä Nousiaisiin johtavan Sant Henrikin tien merkitystä lisäsi se, että siihen liittyi uskomus, että se oli reitti, jota pitkin Henrikin ruumissaatto oli kulkenut Köyliöstä Nousiaisiin. Sant Henrikin tietä ei keskiajalla ollut merkitty, vaan se oli yhteisesti tunnettu reitti edellä mainittujen kulttipaikkojen välillä. Reitille oli tehty kulkemista helpottavia rakenteita kuten kiveyksiä, pitkospuita ja siltoja. Myöhemmin tärkeäksi pyhiinvaellusten kohteeksi muodostui myös Turun tuomiokirkko, mihin pyhimyksen luista ainakin pääosa siirrettiin vuonna 1300, tuomiokirkon vihkiseremonioiden yhteydes54 LUMOTULI MAKASIINI Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistys ry
sä. Siellä Henrik sai yhteisen alttarin ristiretkikumppaninsa Pyhän Eerikin kanssa, josta myös oli tullut pyhimys. Nousiaisista Turkuun johtavaa tienosaa alettiin kutsua Nunnanpoluksi. Vanhan pyhiinvaellusreitin olemassaolo tunnettiin sen varrella asuvien keskuudessa vielä 1970-luvulla. Siitä kertoivat myös paikannimet kuten Sant Henrikin silta ja Munkkeinlevo. Tien merkitseminen retkeilyreitiksi oli köyliöläisen kotiseutuaktivistin, taidemaalari Väinö Nummiston idea. Hänen aloitteestaan Köyliön kunta kutsui vuonna 1975 kaikki tien varteen sijoittuvat 9 (silloista) kuntaa neuvotteluun, jossa perustettiin toimikunta selvittämään tien reittiä ja merkitsemään se maastoon. Pyhän Henrikin tien retkeilyreitti avattiin Turussa kaupungin 750-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 1979. Se ulottuu Kokemäeltä Henrikin saarna-aitalta (Henrikin kappelin sisällä) Turun Kupittaalle ja on pituudeltaan 140 km. Pyhän Henrikin tiellä järjestetään nykyisin pitkä ekumeeninen pyhiinvaellus Turusta Köyliöön joka kolmas vuosi (seuraava vuonna 2018). Katolinen kirkko Suomessa järjestää joka vuosi viikkoa ennen juhannusta kaikille avoimen pyhiinvaelluksen Yläneeltä Kirkkokarille Pyhän Henrikin kunniaksi pidettävään messuun, johon myös pitkä ekumeeninen pyhiinvaellus päättyy. Vuosittain järjestetään myös ekumeeninen yhden päivän vaellus. Tänä vuonna patikoidaan 14. kesäkuuta Turun Maarian kirkolta Ruskon kirkolle. Ensi vuonna järjestetään poikkeuksellisesti pitkä ekumeeninen pyhiinvaellus Kokemäeltä Turkuun reformaation 500-vuotisjuhlan merkeissä. Pyhän Henrikin tielle omatoimisesti vaeltamaan haluaville on suunnitteilla Leader Pyhäjärviseudun kanssa hanke, jolla kehitetään kulkemista helpottavia opasteita ja palveluita. Lisätietoa Pyhän Henrikin tiestä ja järjestettävistä pyhiinvaelluksista saa Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistys ry:n verkkosivuilta: https://henrikin.wordpress.com/ LUMOTULI MAKASIINI 55 Katismaan Kesäteatterissa 25-vuotisjuhlakesä Säkylässä Katismaan Kesäteatterissa vietetään tulevana kesänä 25-vuotisjuhlakesää. Juhlanäytelmäksi valikoitui tutun kirjoittajaparin, Rami Saarijärven ja Ilkka Malmin, uutuusnäytelmä “Kutsumattomat vieraat”. Kesäisen juhlanäytelmän ohjaa Anneli Heino. ”Taas on se aika kesästä, kun sisaruskolmikko suuntaa viikoksi rakkaalle kesämökilleen täysihoitoon. Tällä kertaa viikko on ikimuistoinen, sillä ratkaistavana on mökin tulevaisuus. Yhteisymmärrystä ei saada aikaiseksi, vaan asiat ratkaistaan perinteisissä mökkiolympialaisissa. Kesämökin rauhaa häiritsee samalla uusi naapuri sekä onnettomuuksille altis kattoremonttiporukka. Tilannetta ei helpota itse itsensä mökille jälleen kylään kutsuva pikkuserkku.” KATISMAAN KESÄTEATTERI, SÄKYLÄ 25 vuotta! ”KUTSUMATTOMAT VIERAAT” Kirj. Rami Saarijärvi ja Ilkka Malmi Ohj. Anneli Heino Esitysajat: KANTAESITYS SU 3.7. klo 14 Muut esitykset: MA 4.7. klo 19 TI 5.7. klo 19 KE 6.7. klo 19 TO 7.7. klo 19 PE 8.7. klo 19 SU 10.7 klo 14 ja 19 Yönäytökset: PE 12.8. klo 21 LA 13.8. klo 21 Lippujen hinnat: Aikuiset 13,Lapset (7-12 v.) 6,Ryhmät yli 10 hlö 10,TERVETULOA! Tiedustelut ja lippuvaraukset: Tarja p. 050-5879796, Anne p. 040-5581253 Säkylän harrastajateatteri ry. www.facebook.com/katismaankesateatteri/ Sateen sattuessa katsomo on katettu. https://henrikin.wordpress.com
Tervetuloa Voitoisiin, luonnonkauniiseen ympäristöön jossa on tilaa asua ja elää Voitoisten kylä näyttää sen halki ajettaessa hiljaiselta, peltojen ja harvakseltaan asuttujen talojen kylältä. Hiljaisen ulkokuoren alta löytyy kuitenkin elämää ja vilinää: pieniä koululaisia, kotileipomo, kampaamo, maitotila sekä lukuisiä muita yritteliäitä asukkaita ja aktiivinen kyläyhdistys. Voitoisten kyläyhdistys kokoaa kylän asukkaat joka vuosi yhteen joululounaalle, jossa tarjotaan kyläläisille maittava jouluateria, joululauluja ja pukkikin on vieraillut lahjoja jakamassa. Elokuussa pidetään Elomarkkinat, jotka houkuttelevat paikalle myös lähiseudun ihmisiä. Mukaan markkinoilta lähtee useimmin lähiruokaa viljelijöiltä, mutta onpa mukana ollut myös käsityöläisiä, kirppismyyjiä ym. Joskus on tanssahdeltu Voitoisten kylä, tilaa elää Teksti ja kuvat: Heidi Rokka Auranmaan leivän myymälä ja kahvila Pyhäjärventie 5, Säkylä (ent. Teboil) • Tuoreita leipomotuotteita • Herkullisia sämpylöitä • Lounassalaatteja Tervetuloa! Avoinna Ma-Pe 8-16 P. 044-7285555 Tällä kupongilla kahvi ja viineri/ munkki 2 € Pyhäjärventie 1 puh. 02 8670102 www.kipa. Palveleva kirjakauppa keskellä kylää! Säkylän Kirja Kirjat, pokkarit, kortit, adressit, pelit, toimistotarvikkeet Säkylän Kirjasta Tällä kupongilla kesän alehyllyn kirjoista -50% lisäalennus voimassa 15.7.2016 asti! www.kipa.fi
LUMOTULI MAKASIINI 57 KOKO PERHEEN PERINTEISET ELOMARKKINAT VOITOISTEN VANHALLA KOULULLA 21.8. kello 12-15 Tervetuloa mukaan tunnelmaan! Ruokaa lähituottajilta, kirppismyyntiä, käsitöitä, taidokkaita puutöitä yms. Varaa nopeasti myyntipöytä, soita p. 044-5889919 / Heidi. TARJOLLA ISO MARKKINATELTTA KESÄN JUHLIIN Vuokrattavana myös valkoisia pöytäliinoja sekä Arabian astiasto edullisesti. Varaa juhliisi p. 0400-937553 / Hannele. elävän musiikin tahdissa. Perheellisille Voitoinen on oiva paikka elää. Saa asua ihan keskellä maaseutua, mutta kuitenkin vain 15 km päässä palveluitaan tarjoavat mm. Kokemäki, Harjavalta ja Eura. Työllistymisen kannalta myös sekä Pori että Rauma ovat lähellä, miksei myös Turku ja Tampere. Koulukyydit on järjestetty hienosti Kepolan ala-asteelle, yläasteelle päästäänkin jo vähän isompaan kouluun Säkylään. Harrastusmahdollisuuksia on lähellä olevien kaupunkien takia monia. Voitoisten koulun jääkiekkokaukalossa on monena vuonna luistelujäätä ylläpitänyt Teperin Seppo, jolle suurkiitokset vuosien vapaaehtoistyöstä. Kesäisin viereisen kylän, Tuiskulan, leikkikentällä järjestetään aamupäivisin lapsille leikkikenttätoimintaa, jonne palkataan paikallisia nuoria paimentamaan ja leikittämään pieniä koululaisia. Kylän vanhemmalla väestöllä on tiivis yhteisöllisyys ja pitkä yhteinen historia. Apua löytyy kaikille sitä tarvittaessa, niin nuorille kuin vanhoillekin. Alastaro Golf Info@ alastarogolf. • Toimisto: 02 7247824 Toiminnan johtaja Minna Nenonen GSM 045 1786321 Golfkentäntie 195, 32560 VIRTTAA Katso tarkemmat tiedot netistä www.alastarogolf. Alastaro Golf Oy Kenttä hienossa kunnossa, tervetuloa! Arkipäivän green fee 40,Arkiaamun green fee 30,(Ma-Pe klo 8–10) Viikonlopun green fee 50,Keskiviikko tour 35,(Joka keskiviikko) Alkukesän kilpailukalenteri: 1.5. Kolmen Mailan vappukilpailu 5.5. Scramble Tour 1 11.-12.5 Rautia Tour 1 15.5. Osuuspankki Open (järjestäjinä Oripää, Pöytyä, Säkylä, Honkil., Vampula ja Huittinen) 18.-19.5 Rautia Tour 2 22.5. Cutter & Buck Open 25.-26.5 Rautia Tour 3 29.5 Titleist Rio Golf Open 1.-2.6 Rautia Tour 4 5.6. Scramble Tour 2 8.-9.6 Rautia Tour 5 12.6. Ladies Day 15.-16.6 Rautia Tour 6 19.6 Anna Golf Tour 22.6 Skoda Tour 1 26.6. LähiTapiolan Juhannus Scramble Green Card -kurssit Vetäjänä PGA Golf Pro Juha Passi ja Juha-Matti Vuorinen 1. Ma-ke 25-27.4 kello 18-21 2. Ma 16.5 kello 18-21 sekä ke-to 18-19.5 kello 18-21 3. Ma-ke 6-8.6 kello 18-21 4. La-su 2-3.7 kello 10-14:30 5. Ma-ke 11-13.7 kello 18-21 6. La-su 23-24.7 kello 10-14:30 7. Ma-ke 8-10.8 kello 18-21 8. La-su 3-4.9 kello 10-14:30 Yhteystiedot: Juha Passi juha.passi@golfpassi. Puh. 0400-634130 Lasten golfkoulu ja leiri 11.-13.7.2016 ma-ke Voitoisten kyläyhdistys ry Köyliö Kivirannan kotimuseo Maatilan pihapiiri ja esineistöä 1800-luvulta alkaen Rannankulmantie 30, Säkylä avoinna sop. muk. (02) 867 4655
58 LUMOTULI MAKASIINI ”Mää olen usseempan suven istunu perspuolikkaitteni pääl Tuiskulan suviteatteris ja ihmetelly milt mahtaa torpas, luhtis, ja pajas oikee sisäpualelt näyttää. Ko ne näyttelijät sin ain välil piiloo mennee. Mennääs yhres kattomaa ja samal reissul kuullaa, millai Köyliin ja Säkylän murre erroo toisistas. Nähtävil on kans yksviisarine kello. Nii-i, sää luit ihan oikei, yksviisarine kello. Kaks kelloseppämestarii reeraa stää ihan mein silmäin al. Tul heti pualpäivän aikaa nin et jää mistää vail. Tul vaa vaikkes olis koskaa suviteatteris Tuiskulas käynykkä ja vaik sit asusit liki tai kauvempan. Torpparimuseo on kyl auki koko ehtopuale. Salo Sirkka o luvannu pittää kaffeepannun kuuman Tuiskula Kotikolos.” Mennään yhres 18.6. Tuiskulaa Teksti ja kuvat: Samuli Vahteristo Murreteksti: Eila Laine Köyliö-seura ry Tervetuloa Köyliö-päiville Köyliö-päivillä on pitkä perinne Köyliössä. Aluksi päiviä järjesti Köyliön kunta ja 2000-luvulla järjestelyvastuuta ovat kunnan lisäksi kantaneet myös Köyliö-seura, Köyliön seurakunta, Köyliön kyläyhdistykset ja muut järjestöt. Näin on tarkoitus jatkaa myös uuden kunnan muodostamisen jälkeen. Tänä vuonna teemana on Köyliön murre. Lallin ja Kertun lisäksi päivien aikana julkistetaan myös Vuoden kylätoimija. Tarjolla on runojen, musiikin ja muun kulttuuritarjonnan lisäksi taidetta, museoaarteita sekä perinteiset kyläiltamat. Tuiskulan Torpparimuseolla voi nähdä, mitä kesäteatterista tuttujen rakennusten sisään kätkeytyy.
Historiallinen juhlaja kokoustila www.koylionmeijeri.fi Pyhän Henrikintie 8, Köyliö Yhteydenotot Maarit Markkula puh. 050 525 9065 LUMOTULI MAKASIINI 59 Lisäksi Köyliö-päivien aikana avoinna on taiteilija Anneli Hillin kesäateljee Tyytyn koululla ja taiteilija Seppo Anttilan näyttely Villa Linturissa. Katso aukioloajat ja mahdolliset ohjelmamuutokset: www.koylio-seura.fi Köyliö-päivien ohjelma Perjantaina 17.6. Säkylän Kuhinoilla tapaat Lallin ja Kertun ja la 18.6. esillä ovat Köyliön naisen asu, korut ja Köyliist-sarjan kirjat. Lauantaina 18.6. klo 12.00-12.30 Säkylän, Köyliön ja Räisälän murteiden vertailu, Tuiskulan Torpparimuseo klo 12.30-13.30 Kurkistus Tuiskulan Kesäteatterin lavasteiden taakse ja kelloseppien työnäytös klo 13.00-16.00 Tuiskulan Kotikolossa on kaffepannu kuumana klo 14.00-16.00 Köyliö-päivien mölkkykilpailu Yttilässä klo 14.00-16.00 Yttilän museokoulun ovet ovat avoinna klo 19.00-23.00 Kyläiltamat ja Vuoden kylätoimijan julkistaminen, Köyliön Meijeri, Kankaanpää Sunnuntaina 19.6. klo 10.00 Messu Köyliön kirkossa klo 11.30 Kirkkokahvit ja lounas, Köyliön meijeri, Kankaanpää klo 13.00-15.00 Köyliö-päivän pääjuhla, Lallin ja Kertun julkistus, teemana on Köyliön murre, Köyliön meijeri, Kankaanpää klo 15.15Köyliön ystävien tapaaminen, Köyliön meijeri, Kankaanpää www.koylio-seura.fi Tuiskulan torpparimuseon rakennukset torppa, luhti ja sauna saavat joka kesä ”uudet asukkaat”, kun kesäteatterin näytelmäviikot pyörähtävät käyntiin. Yleisöllä on lauantaina 18.6. klo 12.00 16.00 mahdollisuus käydä tutustumassa, miten maaseudulla entisaikoina elettiin ja minkälaisia olivat naisten ja miesten työvälineet.
60 LUMOTULI MAKASIINI Köyliön ensimmäisen kansakoulun perustaminen sai vastustuksensa lähinnä torppareiden ja itsellisten taholta: ”rakentakoon ja maksakoon se kuin tarvitsee”. Aika ja asetukset olivat kuitenkin ajaneet tällaisen asenteen ohi: kansakouluja tarvittiin nuoren kansakunnan nostamiseksi. Kuvernöörin aloitteesta asetettiin vuonna 1877 komitea, joka ryhtyi koulun perustamiseen. Kuntalaiset onnistuivat kaikki muut kouluun liittyvät asiat kohtuullisen hyvin sopimaan, mutta koulurakennuksen sijainnista tuli vaikea pala. Vapaaherra Axel Cedercreuz ilmoitti luovuttavansa korvauksetta tontin koulua varten, joka parhaaksi paikaksi nähtäisiin. Alussa oli neljä vaihtoehtoa: Utterin torppa, Yttilän Otta eli Nokka, Polsun pelto ja Kauramaan mäki eli punaveräjä. Lopuksi koulusta kisasi kaksi paikkaa, Nokka tai Utterin torppa. Näistä vaihtoehYttilän Museokoulu – 135 vuotta oppia ja ikää, mutta alussa oli hankalaa Teksti: Sari Minkovitsch Kuvat: Sari Minkovitsch, Köyliön kuva-arkisto sekä Yttilän museokoulun arkisto doista tuli maakauppias Heikki Winnarin ja kirkkoherra Claes Sumeliuksen henkilökohtainen mielipidetaistelu, jota ruodittiin kirjelmillä kuvernöörille Turkuun asti. Kirkkoherran perustelut koulun sijoittamiseksi Nokkaan eivät olleet huonoja nekään. Ennen kaikkea hän vetosi paikan terveellisyyteen ja hän näki, että Utterin torpan savinen ja märkä tontti ei edistäisi lasten terveyttä. Maakauppias Vinnarin perustelut liittyivät Utterin läheisyyteen: sijainti Ottalla olisi tuonut koulumatkaan kilometrin lisää. Kuten nykyaika edelleen todistaa, Utterin torpan tontti nykyisen Pyhän Henrikintien varrella voitti lopulta kiistan. Koulurakennuksen piirsi monitaitoinen, edellä mainitun kiistan osapuoli maakauppias Heikki Winnari. Lasten koulunkäynti aloitettiin jo 21.9.1880, ja koulu toimi ensimmäisen vuotensa nykyisen VänniYttilän kyläyhdistys ry, Köyliö Heikki Winnari Claes Sumelius Kuva: Köyliön kuva-arkisto Kuva: Yttilän museokoulun arkisto
LUMOTULI MAKASIINI 61 län pihapiirissä olevassa Mikontalon pirtissä. Uusi koulurakennus saatiin valmiiksi syksyllä 1881 ja pihan keltainen ”alarakennus” sekä ulkorivi valmistuivat pari vuotta myöhemmin. Koulun opettajina toimivat pisimpään Ida Sandström, T. E. Soini, Ilta Nuotio, sekä opettajapariskunnat Lyyli ja Antti Kovanen sekä Helka ja Alpo Heino. Peruskoululuokkia oli koulurakennuksessa vuoteen 1979 saakka. Pyrkimys tehdä koulusta virallinen museo kariutui aikaisessa vaiheessa 1980-luvun alussa, mutta rakennukselle silloin annettu nimi Museokoulu on säilynyt. Museokoulun tiloja ovat käyttäneet säännöllisesti kyläyhdistys, eri harrastuspiirit ja yhdistykset. Kesäisin Museokoulun hyvin säilynyt luokkahuone on nähtävillä esimerkiksi kesäkuussa Avoimet Kylät tapahtuman ja juhannuksen jälkeen Köyliö-päivien aikaan. Pihan toisessa rakennuksessa on esillä vanhan suutarinverstaan esineistöä, Museokoulun pihalla pidetään kylän markkinoita ja pelataan mölkkyä. Pihalla on myös leikkikenttä, joka on vapaasti lasten käytössä ympäri vuoden. Viime vuonna Museokoulun omistus siirtyi Köyliön kunnalta Yttilän kyläyhdistyksen harteille, sillä Köyliön kunta liittyessään Säkylään oli saanut käskyn hankkiutua eroon ylimääräisistä tiloistaan. Moni asia koulun tulevassa käytössä on vielä avoimena, mutta vahvimpana pyrkimyksenä on säilyttää rakennukset yhteisessä käytössä kylätalona sekä kertomassa paikkakunnan vaiherikkaasta menneisyydestä. Onko sinulla ideoita toiminnaksi Museokoulussa? Ota yhteyttä! Tietoja Museokoulun tapahtumista ja yhteystietoja löytyy Yttilän kyläyhdistyksen sivuilta osoitteessa www.yttilan.kylayhdistys.fi. Lähteitä: Heino, Alpo (2007) Yttilän koulu – Köyliön ensimmäisestä koulusta museokouluksi. Kirjassa Härkikarilta karpalosuolle. Köyliist-kirja 8. Köyliö: Köyliö-seura ry..20-28. ; Kuntakokouksen 9.6.1879 pöytäkirja. yttilan.kylayhdistys.fi Kuva: Yttilän museokoulun arkisto Kuva: Yttilän museokoulun arkisto Kuva: Sari Minkovitsch
Köyliön lähihistoriaa lehtileikkeinä Villa Linturin kesäkahviossa Kepolassa on 20.6. – 30.7. selattavissa Köyliön kunnan lehtileikekirjoja. Lehtijuttujen kautta lukijalle piirtyy köyliöläisten arkinen aherrus, tapahtumat, juhlat ja kunnallinen elämänmeno lähivuosikymmeni en ajalta. 62 LUMOTULI MAKASIINI Kepolan kyläyhdistys ry, Köyliö
Aika ei pysähdyhistoriaa tehdään joka päivä www.koylio-seura.? K öyliö-seura tekee kotiseututyötä faarin ? lttihatusta pojantytön nettinappiin. Köyliö-seura on julkaissut vuosituhannen vaihteen jälkeen 12 kirjaa ja 13 Köyliistkirja on juuri valmistumassa kesän korvalle. Uutta Köyliist-sarjan kirjaakin on jo suunniteltu. Arvelemme, että Köyliöläisten pitokokkien ja heidän herkkuruokiensa reseptit kiinnostaisivat nykykeittiöiden kotikokkeja. Osa persoonallisista pitokokeista on jo nukkunut pois, mutta uskomme, että riittävästi kirjallista tietoa on löydettävissä yksityisistä kodeista. Kyöliö-seura on kiinnostunut myös tarinoista, jotka koskevat entisajan pitojen pöydän antimia tai pitokokkien persoonaan liittyviä tarinoita. Uutta historiaa tehdään kotikeittiöissäkin joka päivä. Juuri Sinä voit ilmoittaa hallussasi olevista vanhoista ruokaresepteistä tai tulla mukaan oman herkku-ohjeesi kanssa. Tartu kynään tai anna tietokoneesi näppäimistön ”laulaa” ja kerro reseptisi, tarinasi tai vinkkisi käyttöömme. Ota yhteyttä Köyliö-seuraan: perinnejaosto: Lassi Kauko 050 545 3628, lkauko@netti.? julkaisujaosto: Simo Nummi 040 532 5815, simo.nummi@mainosnummi.inet.? Korut ja kirjat esiin pe 17.6. Kuhinoilla tapaat Lallin ja Kertun ja esillä ovat Köyliön naisen asu, korut ja Köyliistsarjan kirjat. la 18.6. Kyläiltamat Kankaanpäässä Su 19.6. Messu Köyliön kirkossa ja Köyliö-päivien pääjuhla Kankaanpään kylässä. Juhlaan liittyen julkistetaan vuoden 2016 Lalli ja Kerttu. Kuinkas kierrät Kiulonjärven – ympäri joki koveran Köyliist kuvina – muuttunutta maisemaa ¨ ja elämän askareita