• Plan Suomi Säätiö Numero 1 Lokakuu 2007
• SiSällySluettelo pääkirjoituS 4 yritySvaStuu on Megatrendi SiirtolaiSuuS lapSuuden tauStaa YritYSvaStuu 6 Barcelona tai kuoleMa 11 SenegaliSSa kaupataan nyt kiinalaiSta tavaraa 1 SuoMen Malli MaailMalle 16 Miten SuoMalainen tyttö voi? 0 afrikaSSa tyttöjen heikko aSeMa jarruttaa yk:n vuoSituhattavoitteiden SaavuttaMiSta kenen on vaStuu lapSen hyväStä? 5 lapSuuS nuMeroina 6 langaton vallankuMouS on vaSta aluSSa 9 uuSia apuvälineitä yritySvaStuun MittaaMiSeen 33 Standardeja ja Sertifikaatteja joka lähtöön 34 taSavallan preSidentti tarja haloSen puhe - MaailMankuva
• kuvareportaaSi 38 tarinoita kuvien takaa Sota ilmaStonmuutoS näkökulma 40 lapSen Sota 44 paleStiinalaiSlaSten eläMää Sadutetaan 46 pallo läMpenee 5 lapSia pitää opettaa ilMaStonMuutokSeen 58 BraSilialaiSkoulujen väkivalta kuriin 60 Montenegron roManilapSet ovat katujen kaSvatteja 6 lapSityöläiSiä käyttänyt kiinalaiStehdaS Menetti olyMpialiSenSSin Maailmankuva 1/07 lokakuu 2007 julkaisija plan Suomi Säätiö iSSn 1797-1586 päätoimittaja: Marja-leena Suvanto toimitus: Minna kumpulainen, anna groth, anna könönen ja inna perheentupa ulkoasu: Mikko toivonen taitto: Minna kumpulainen kannen kuva: victor Brott paino: frenckellin kirjapaino oy paperi: Maxiprepint 170 g / 100 g painosmäärä: 2 000 kpl Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa plan Suomi Säätiö pasilanraitio 5, 2. krs, 00240 helsinki vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi , etunimi.sukunimi@plan.fi asiakaspalvelu: ma­to klo 10­16, pe klo 9­14 MaailMankuva - 3
• pääkirjoituS yritysvastuu on megatrendi "köyhyys voidaan poistaa vain kaupan avulla" sanoi Sir Bob Geldof helsingin Sanomien ja planin yritysten yhteiskuntavastuun seminaarissa 2.10.2007 helsingissä. hänen mielestään kehitysmaiden tuotteiden pääsyä länsimaiden markkinoille pitää helpottaa ja länsimaiden kauppaa vääristävistä tuista luopua. Myös presidentti tarja Halonen sanoi puheenvuorossaan, että globaalin talouden hyödyt ja haitat jakaantuvat epätasaisesti, ja että asioita tulisi katsoa laajemmin koko ihmiskunnan ehdoilla. nykyisin yrityssektori on taloudellisten rakenteiden ehkä vaikutusvaltaisin muovaaja. Myös sidosryhmien roolit, suhteet, vaatimukset ja odotukset muuttuvat. samanaikaisesti nopea tiedon leviäminen lisää kuluttajien ja kansalaisyhteiskunnan valtaa. tämä asettaa yrityksille paineita sitoutua sosiaalisesti ja eettisesti vastuulliseen liiketoimintaan. plan näkee yrityssektorin tärkeänä yhteiskunnan toimijana, joka on vastuussa paitsi omistajilleen myös koko yhteiskunnalle. halutessaan yrityksillä on tänä päivänä ehkä parhaimmat mahdollisuudet luoda hyvinvointia. Myös kehitysmaissa, joissa hyvinvointi tarvitsee uutta työtä ja työpaikkoja. köyhyyden, nälän, sairauksien ja toteutumattomien ihmisoikeuksien vyöryä ei katkaista ilman yrityksiä, eikä yrityksen yhteiskunnallinen vastuu synny periaateohjelmista vaan toiminnan linjauksista ja toiminnasta. epävakaat poliittiset ja yhteiskunnalliset olot ovat aina uhka yrityksen ja investointien kannattavuudelle. turvallisen ja vakaan, lakeja ja ihmisoikeuksia kunnioittavan yhteiskunnan tukeminen on asia, jossa monet yritykset ovat jo nyt mukana. länsimainen yritys ei enää lähde kehitysmaahan viemättä mukanaan demokratiaa edistäviä johtamisen rakenteita. yrityksillä on jopa valta vaikuttaa valtiollisen demokratian kehitykseen. Siksi niiden tulee toimia paremman maailman puolesta. jos yhteiskunta ei toimi, eivät yrityksetkään toimi. plan haluaa rakentaa vastuullista toimintaa yhteistyössä yritysten kanssa, tarjota välineitä arvioida ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyviä haasteita ja niiden hallinnan malleja. kirjoittaja on plan Suomi Säätiön pääsihteeri. riitta Weiste 4 - MaailMankuva
• alf Berg MaailMankuva - 5
• SiirtolaiSuuS Barcelona tai kuolema ihailen aamukahvilla vaaleaa hiekkarantakorttia. olisinpa tuolla. käännän kortin lukeakseni lomaterveiset. "lämpötila rannalla +36. kylä, jossa asutaan, näkyy oikealla ja marokko noin 10 kilometrin päässä. armeijan kopterit kerää aamuisin kuolleet merestä ja kumiveneillä rantautuneet otetaan haaveilla kiinni palautusta varten." nielaisen tyhjää. postikortti on lähetetty Zahara de los atunesin hiekkarannoilta, joka on gibraltarin salmen tuntumassa, cádizissa. rannikolle "tulvii" siirtolaisten veneitä afrikasta. osa veneillä saapuvista siirtolaisista suuntaa ensin kanariansaarille, osa saapuu suoraan mantereelle. ilmiö alaikäisten yksin matkaavien lasten saapumisesta espanjaan alkoi 1990-luvun lopussa, jolloin tulijat olivat pääsääntöisesti etelä-Markosta ja rantautuivat fuerteventuran ja lanzaroten saarille. vuosituhannen vaihduttua saapuvia oli merkittävästi enemmän. viimeaikaiset kuljetukset tulevat Saharan eteläpuolisesta afrikasta, pääosin länsi-afrikan Senegalista. Zahara de los atunes näyttää ja kuulostaakin kanariansaarilta. human rights Watchin (hrW) tuoreen raportin mukaan kanariansaarilla rikotaan vakavasti lasten oikeuksia. kanariansaarille saapuvien siirtolaislasten määrä on kahdeksankertaistunut kuudessa vuodessa. vuonna 2006 alaikäisiä saapui saarille yllättäen ennätysmäärä, noin 900. Saarten viranomaiset aukaisivat lapsille neljä kriisikeskusta. jatkuvasti ylikuormitetut keskukset suunniteltiin väliaikaisiksi ratkaisuiksi poikkeuksellisiin tapahtumiin, mutta niistä on tullut pysyviä. vastuusta kiistellään, Manner-espanja ei ole rientänyt innolla talkoisiin, eu:sta puhumattakaan. pojat ovat tulleet ojasta allikkoon. käänlaisia mahdollisuuksia elämään, kertoo abdourahme diouf, plan Senegalin pitkäaikainen kenttätyöntekijä. vahvasta olemuksesta huokuu suru, mutta äänessä ei ole epätoivoa. diouf on nähnyt maassaan myös hyvää kehitystä. nyt emme kuitenkaan puhu siitä. ­ dakarin rannoilta lähtevien veneiden määrää ei kukaan tiedä varmasti. kukaan ei myöskään tiedä, montako nuorta katoaa aaltoihin, diouf toteaa. viime vuoden yk:n inhimillisen kehityksen indeksi rankkaa Senegalin 177 maasta 156. sijalle määrittäen maan yhdeksi maailman vaikeimmaksi maaksi asua. yli 85 % väestöstä elää alle kahdella dollarilla päivässä ja yksi viidestä alle viisivuotiaasta lapsesta on alipainoinen. vuonna 2004 lähes puolet väestöstä oli alle 15-vuotiaita. lähtijöistä melkein kaikki ovat nuoria miehiä. ­ ennen kaikki oli yhteistä, nyt on jokaisen tultava toimeen omillaan, diouf kertoo. aiemmin asut- anna könönen ei minkäänlaista tulevaisuutta Marokkolaisten siirtolaisten motiiveja on verrattain hyvin tutkittu sekä eurooppalaisten että marokkolaisten tutkijoiden ja järjestöjen voimin. Senegalilaisten ja muiden Saharan eteläpuolisten afrikan lasten syistä lähtöön on huomattavasti vähemmän tietoa. Slogan "Barcelona tai kuolema" oli vähän aikaa sitten lähes jokaisen nuoren miehen huulilla dakarissa, poliittisesti vakaan mutta köyhän Senegalin pääkaupungissa. Matkaan lähdetään tosissaan. ­ nuoret eivät näe täällä min- 6 - MaailMankuva
• tiin laajennetussa perheessä; pellot, hevoset, maatalousvälineet ja -koneet olivat yhteisomistuksessa, työt tehtiin yhdessä ja päätökset teki perheen pää, patriarkaalisen järjestelmän mukaan useimmiten suvun vanhin mies. väestönkasvu, aavikoituminen ja valtion huono talouden tila vaikeuttavat elannon ansaitsemista. Maan pohjoisosaa vaivaa kuivuus, maaperä köyhtyy eikä viljelyskelpoista maata riitä enää jaettavaksi. nuorten perheiden on lähdettävä etsimään maata ja elantoa etelästä. yksin sinnitellessään perhe tarvitsee myös lasten työpanoksen. kuivan kauden koittaessa miehen on joko myytävä torilla sitä sun tätä tai lähdettävä siirtotyöläiseksi dakariin tai muihin suurkaupunkeihin. jostain on saatava perheelle toimeentulo. yksi mahdollisuus on lähteä hengenvaaralliselle venematkalle. ­ Siirtolaiseksi lähteminen on jokaisen senegalilaisen miehen haave, myös nuorten ja perheettömien miesten, diouf toteaa. ­ ennen men- tiin ranskaan, nyt suosituimmat maat ovat espanja, italia ja yhdysvallat. Barcelona, kuten muu eurooppakin, nähdään mahdollisuuksien taivaana. näinhän se ei tietenkään ole, mutta toive on niin suuri ja voimakas, etteivät mitkään määränpäästä kantautuneet tiedot kumoa mielikuvaa. lasten oikeuksia rikotaan räikeästi ­ en ole onnellinen täällä. jos voisin, lähtisin keskuksesta. Meille ei anneta kunnon ruokaa. kertoessamme olevamme nälkäisiä, meille vastataan, että kun kerran näimme nälkää Senegalissa, meidän pitäisi olla onnellisia, että ylipäätään saamme täällä yhtään ruokaa, kertoo 17-vuotias "lakh S.", la esperanza -kriisikeskuksessa, teneriffalla human rights Watchin tuoreessa raportissa. lapset kertovat lukuisista keskuksissa tapahtuvista ihmisoikeusrikkeistä. joissakin keskuksissa hrW raportoi vakavasta ja systemaattisesta väkivallasta, huonosta kohtelusta ja hyväksikäytöstä. välillä pahoinpitelijänä on keskuksen työntekijä, välillä vanhemmat pojat, työntekijöiden estämättä. laitostuminen altistaa väkivaltaiselle käytökselle, josta eniten kärsivät nuorimmat lapset. ­ tullessamme keskukseen meille kerrottiin, että tämä on aiemmin ollut vankila ja siksi on normaalia, että paikka haisee virtsalle ja tupakalle, lapset kertovat. vankila-aikana la esperanzan ensimmäinen siipi veti 35 lasta, nyt siipeen on ahdettu 89 lasta. toisessa siivessä asuu 76 lasta yhdeksässä huoneessa. paikka ei ole suunniteltu kestämään kylmyyttä, ikkunoita ei saa kunnolla kiinni, joten talvella huoneissa on hyytävän kylmä. lapset eivät ole saaneet toista peittoa. ylimmässä kerroksessa on "rangaistusselli". raportista ilmenee, että lapsia hakataan ja lukitaan selliin jopa useaksi päiväksi. Muutaman neliön selli on ikkunaton ja likainen, ilmaa ei ole tarpeeksi ja sellissä on vaikea hengittää. lapsille tuodaan selliin ruoka, mutta heitä ei päästetä vessaan. ­ poikia hakataan siellä. huudot kestävät pari kolme tuntia, 17-vuoti- MaailMankuva -
• alfredo caliZ, panoS pictureS veneMatka kukaan ei tiedä, montako venettä afrikan rannikoilta lähtee kohti eurooppaa. arviot hukkuneista perustuvat eloonjääneiden kertomuksiin. joistakin veneistä ei kukaan enää ole kertomassa. as "papis F." kertoo. ­ jotkut työntekijät säälivät meitä, mutta eivät ole voineet tehdä mitään, sillä he itsekin pelkäävät. vuoden 2006 yk:n tutkimus lapsiin kohdistuvasta väkivallasta (violence against children, vac) korostaa, että lapset laitoshoidossa ovat vaarassa joutua toisten lasten väkivallan uhreiksi, erityisesti jos olosuhteet ja valvonta ovat heikkoa. väkivaltaa edistäviä tekijöitä ovat yksityisyyden puuttuminen, turhautuminen, jos paikka on liian täynnä ja jos erityisen herkkiä ja haavoittuvia lapsia ei eroteta vanhemmista agressiivisimmista lapsista. lapsen oikeuksien sopimus (convention on the rights of the child, crc), jonka espanja on ratifioinut vuonna 1990, velvoittaa varmistamaan, että lapsen oikeudet toteutuvat kaikissa olosuhteissa. Sopimuksen 19. artikla suojaa lapsen kaikelta fyysiseltä ja henkiseltä väkivallalta. pahinta on, että lapsilla ei ole ketään, kenen puoleen kääntyä. he asuvat eristettyinä muista paikkakunnan asukkaista, saavat vain vähän opetusta, eikä heillä ole pääsyä kunnallisiin palveluihin. heidän liikkumisenvapauttaan rajoitetaan lähes täysin. ne, jotka ovat pystyneet ottamaan yhteyttä poliisiin, ovat löytäneet itsensä takaisin keskuksesta ilman minkäänlaisia toimia tilanteensa parantamiseksi. heidän valituksiaan ei ole edes kirjattu. puhuessaan siirtolaislapsista espanjalaiset lastensuojeluviranomaiset käyttivät raportin haastatteluissa katastrofeihin liitettävää sanastoa, kuten järjestelmä "tulvii" ja lapsia "vyöryy". rajaviranomaiset ovat määrittäneet kaikki lapset automaattisesti taloudellisiksi siirtolaisiksi. heille ei ole annettu mahdollisuutta tulohaastatteluun, mistä johtuen tapaukset, joissa turvapaikan hakijan status täyttyisi, jäävät huomaamatta. human rights Watch toteaa, että ottamatta kantaa siihen, onko lapsilla oikeus turvapaikkaan vai ei, heillä on oikeus tulla suojelluiksi. vastoin espanjan lakia lapset jäävät joko kokonaan ilman henkilöpapereita tai heidän oleskelulupansa umpeutuu lasten täytettyä 18 vuotta. heistä tulee laittomia siirtolaisia ja he saavat karkotuspäätöksen. karkotuksia ei kuitenkaan yleensä toteuteta, sillä ei ole paikkaa, mihin heidät lähettäisi. nyt espanja on neuvotellut Marokon ja Senegalin kanssa ja eu rahoittaa jo joitakin vastaanottokeskuksia, joihin lapset voidaan turvallisesti palauttaa. laitoksesta laitokseen siis. Harraga on pakottava polte rinnassa filosofian tohtori, tutkija marko juntunen helsingin yliopistosta pureutui väitöskirjassaan vuonna 2002 marokkolaiseen siirtolaisuuteen ja halusi ymmärtää, mikä tässä sukupolvessa tapahtunut rakenteellinen muutos oikein on. Marokossa ilmiötä ei tietenkään kutsuta laittomaksi siirtolaisuudeksi, kun heidän näkökulmastaan ei niin ole. Siirtolaisista ja siirtolaisuudesta puhuttaessa käytetään sanaa harraga, joka tulee verbistä "palaa" tai "polttaa". Monet polttavat paperinsa ennen lähtöä, uudistavat identiteettinsä. ­ harragaan liittyy kaikki se, että hingun lähtemään, menen ja jätän, 8 - MaailMankuva
• juntunen kuvaa. ­ harraga tarkoittaa nuorten miesten tuntemaa poltetta rinnassa, on pakko päästä jonnekin. harraga tarkoittaa myös rajojen läpäisemistä ja autolla ajamista punaisia päin. lisäksi se tarkoittaa sultanaatin kaudella keskushallinnon armeijan hyökkäystä berberiheimoja kohtaan ja niiden alistamista islamin laille. juntusen mukaan termillä pelleillään siis myös sillä, että islam menee eurooppaan. ­ osa almeriaan ja Barcelonaan tulleista marokkolaisista siirtolaisista teki töitä kasvihuoneilla, osa diilasi. osa oli alaikäisiä, osa parikymppisiä nuoria, juntunen kertoo. ­ diilaaminen oli esimerkiksi sitä, että nuoret toimivat Barcelonassa alihankkijoina lenkkikenkäkauppiaille. he ostivat varastetuilla luottokorteilla kaupasta lenkkikenkiä ja toimittivat ne eteenpäin. juntusen parin vuoden takaisessa kirjassa islamin arki Marokon "aaltopeltikortteleista" lähdetään sankoin joukoin merireittiä pitkin cádizin lahdelle ja sieltä Barcelonaan. juntunen painottaa, ettei siirtolaisuutta voi ymmärtää ymmärtämättä sosiaalisten verkostojen ja työn hierarkian kulttuuria köyhälistökortteleissa. ­ laiton siirtolaisuus liittyy kaikkeen. Se ei ole pelkästään lähtemistä, vaan se on työn hierarkiaa, sosiaalisia verkostoja, perinteitä, seksuaalisuutta, perhesuhteita, naisia, miehiä, taloja, tonttikauppoja, maataloutta ja eu-politiikkaa. kunnianhimoinen haaveeni olikin osoittaa, että kyse ei ole vain ihmisten liikkeestä, vaan kyse on kokonaisesta liikkeen ja sen rajoittamisen tuottamasta sosiaalisesta, mentaalisesta ja diskursiivisesta tilasta. järkkäämisen kulttuuri koska yhteiskunta ei tarjoa Marokossa minkäänlaisia hyvinvointirakenteita, sosiaaliset verkostot ovat selviytymisen elinehto. juntusen mukaan laiton siirtolaisuus selittyy pitkälle sosiaalisella hierarkialla ja työn kulttuurilla. lapset kasvavat kortteleissa oppipoikina työpajoissa, autoverstaissa ja rakennuksilla. oppipoikajärjestelmä perustuu tietynlaisiin järjestelmiin auktoriteeteista ja käsityksiin sosiaalisista kasvoista. eniten se perustuu käsitykseen siitä, että verkostot ovat yhteiskunnassa kaikki kaikessa. ­ jossakin on kasvoton omistaja, joka ei tee muuta kuin omistaa. omistajalla on joku, joka hoitaa liikettä. hänellä taas on välikäsiä, jotka etsivät palveluksia ja työntekijöitä. Siirtolaissalakuljetus toimii samalla tavalla, juntunen selittää. ­ omistaja omistaa veneen, mutta hän ei koskaan aja venettä. hänellä on luottomies (eli verstaanhoitaja), joka ajaa venettä. hänellä taas on välikäsiä, jotka värväävät poikia matkaan. tällä alueella ei ollut organisoituja mafioita, vaan kyse on puhtaasti jatkuvasti elossa olevista verkostoista, joiden muoto muuttuu koko ajan. ei siellä voida välttämättä edes jäljittää, kuka on salakuljettaja ja kuka salakuljetettava. juntunen pohtii tutkimuksessaan myös siirtolaisuuden merkitystä naissuhteille ja perheen perustamiselle. ­ Marokossa mies on mies vasta sitten, kun hän on perustanut per- heen, ja perheen elanto on miehen tehtävä. kun nuoret miehet eivät saa mistään pääomia, he eivät myöskään pysty menemään naimisiin. Monet elävätkin 35-vuotiaiksi asti vanhempiensa luona. ­ totta kai matkan vaaroista puhutaan, juntunen kertoo. ­ aaltopeltikortteleissa kaikilla kavereilla on kymmenenkin tuttua, jotka ovat hävinneet tai joista ei ole kuulunut mitään. laittomaan siirtolaisuuteen liittyy miestenkeskinen puhumisen ja tarinankerronnan perinne sekä tietynlainen sankarillisuus. ­ olet kova jätkä, kun olet uskaltanut tehdä sen. juntusen mukaan hekin, jotka eivät koskaan lähde siirtolaiseksi, ovat tiukasti kiinni siirtolaisuuden maailmassa. he diilaavat papereita ja pankkitiliotteita, väärentävät passeja ja tekevät lukutaidottomille lähtijöille palveluksia yrittämällä saada espanjan konsulaatista viisumeita. he majoittavat sisämaasta tulleita ihmisiä, etsivät välikäsiä ja kuljettavat lähtijät rannikolle. ­ nämä ihmiset puhuvat rajasta ja sen ylittämisestä koko ajan ja ylittävätkin sen jatkuvasti mielikuvituksessaan. he elävät ystäväpiireissä ja verkostoissa, joissa joku on aina poisville tietäväinen MaailMankuva - 9
• SiirtolaiSuuS ipS ­ hamadou tidiane Sy Senegalissa kaupataan nyt kiinalaista tavaraa länsiafrikkalaisen Senegalin pääkaupungin, dakarin keskustaan on syntynyt epävirallinen kiinalaiskaupunginosa, joka välittää halpaa tuontitavaraa kaupustelijoille. nuoret iloitsevat työtilaisuuksista, vaikka maiden vaihtosuhde on pahasti kallellaan. allées du centenairen taloihin asettuneet kiinalaiset ovat perustaneet koteihinsa kauppoja. puodeissa käy kuhina, sillä moni työtä vailla ollut nuori senegalilainen on päättänyt kokeilla onneaan halvan kiinalaistavaran kaupustelijana. ­ ryhdyin alalle vasta kaksi kuukautta sitten, mame Sane -niminen, noin 25-vuotias nainen kertoo tinkiessään kenkäparista centenairen puodissa. ­ parempi tehdä tätä kuin istua kotona toimettomana. Sane käynnisti liiketoimensa reilun 70 euron alkupääomalla. hän myy kiinalaisilta ostamansa tavarat "ystäville ja tutuille" kotilähiössään dakarin laidalla lisäten hintaan puolet maksamastaan summasta. Sanen kaltaista nuorta väkeä kulkee dakarissa ovelta ovelle kaupittelemassa tavaraa kengistä sähkölamppuihin ja muistikirjoista rannekelloihin "lyömättömään hintaan". jotkut juoksentelevat henkensä kaupalla liikenteen seassa koettaen tarjota tavaroitaan autoilijoille. onnekkaimmat ovat panneet pystyyn pienen kojun. etusija kotimaisille tuontiyrittäjille kiinalaisten tavaroiden tuonti Senegaliin helpottui lokakuussa 2005, kun maiden välille palautettiin diplomaattisuhteet. Maiden kauppavaihto on kuitenkin pahasti kallellaan, sillä 94 prosenttia muodostuu tuonnista Senegaliin. Senegalin hallitus toivoisi tasapainoisempaa suhdetta, mutta kiina iloitsee roolistaan Senegalin neljänneksi tärkeimpänä tavarantoimittajana. Senegalilainen kauppias Soumboul Sylla kaipaa tiukempia sääntöjä kiinalaisten toiminnalle, koska se muodostaa "uhkan" maan taloudelle ja tuontia harjoittaville paikallisille yrityksille. Sylla toi tekstiilejä arabiemiraateista ennen siirtymistään kiinalaisen tavaran välittäjäksi. hän kuuluu vaikutusvaltaiseen kauppa- ja teollisuusyrittäjien liittoon (unacois), joka protestoi kiinalaiskauppiaiden dakariin tuloa vastaan jo vuonna 2004. Syllan ja unacoisin mielestä etusija olisi annettava kotimaisille tuontiyrittäjille, koska nämä välittävät huonekalujen kaltaisia tärkeitä tuotteita, kun taas kiinalaiset keskittyvät "arvottomaan pikkutavaraan". vähävaraiset kuluttajat ja kiinalaistuotteilla elantonsa ansaitsevat kaupustelijat kuitenkin vastustavat unacoisin ehdotuksia markkinoiden vapauteen vedoten. liitto onkin muuttanut strategiaansa. Se painostaa hallitusta vaatimaan kiinalaisilta vastavuoroisuutta. Senegalilaisten tulisi päästä kiinaan perustamaan kauppoja yhtä vaivattomasti kuin kiinalaisilta käy asettuminen Senegaliin, Sylla selittää. valituksia kuuluu kuitenkin myös dakarin kiinalaisilta. ­ olen tottunut maksamaan tullia 1 220 euroa tavarakonttia kohti, mutta nyt minulta peritään liki 20 000 euroa, Zhen Yan-ling valittaa murteellisella ranskalla. hän on ainoa kiinalaiskauppias, joka suostui puhumaan toimittajalle, mutta haastattelun katkaisi paikalle saapunut asiakas. nuori mies ryhtyi tinkimään paidoista, joita hän lupasi ostaa 500, mikäli hinta putoaa tarpeeksi. MaailMankuva - 11
• lapSuuden tauStaa Suomen malli maailmalle Suomalaislapsen matka sadan vuoden takaisesta köyhyydestä tämän päivän yltäkylläisyyteen on menestystarina, mutta onko siinä aineksia vientituotteeksi kehityksen maailmanmarkkinoille? ajatellaan esimerkiksi suomalaista koulua, jonka päämääränä jo 1800luvun puolivälissä oli sivistää koko kansa sen omalla äidinkielellä. venäjän vallan alaisuudessa varsinkin lasten kansakoulu oli kansallinen projekti, jonka ideologinen ydin kiteytyi j. v. Snellmanin sanoihin: "Suomi ei voi mitään väkivallalla, sivistyksen voima on sen ainoa pelastus." ­ omakielinen kouluopetus oli tärkeää, ja pienessä homogeenisessä Suomessa sen toteuttaminen oli mahdollista, vaikkakin romani- ja saamelaisvähemmistöjen lapset saivat odottaa oikeuttaan äidinkieliseen opetukseen aina 1990-luvulle asti, lapsen asemaa kehitysmaissa tutkiva päivi mattila helsingin yliopistosta toteaa. ­ Monissa tämän päivän kehitysmaissa etnisten ryhmien ja kielten kirjo on Suomea suurempi. niiden ongelmana on myös eriarvoisuus ja se, että harvoin valtiolla on velvollisuutta järjestää koulutusta kaikille lapsille. kouluja ei siis välttämättä ole tai niiden opetus on huonoa ja lapsen kannalta väärällä kielellä. kouluissa ei aina ole edes opettajaa, tai hän syrjii köyhien ja vähemmistöjen lapsia. tällaisissa tilanteissa köyhät ihmiset rationalisoivat ja laittavat lapsensa mieluiten töihin. Suomalaislapsen koulutaipaleella Mattila korostaakin vuoden 1921 oppivelvollisuuslakia, joka ei ainoastaan määrännyt vanhempia lähettämään lapsiaan kouluun vaan myös valtion ja kunnat järjestämään kaikille lapsille asianmukaista ja maksutonta opetusta. Sitä ennen Suomessakin iso osa lapsista jätti koulunkäyntimahdollisuutensa käyttämättä ja teki sen sijaan töitä pelloilla, metsissä ja kotona ­ alle 12-vuotiaiden tehdastyö oli ehditty kieltää jo vuonna 1889. ­ kehitysmaissa on kyllä koulutususkoa ja vanhemmilla halua lähettää lapsensa kouluun. valtioilta puuttuu usein vain riittävä lainsäädäntö ja rahaa sen toteuttamiseen, Mattila tiivistää. tiina kirkas äidin työ vai tyttären koulu? tyttöjen koulutus on kärkijoukossa, kun Suomen menestystekijöitä eri yhteyksissä listataan. kansakouluissa tyttöjä ja poikia olikin yhtä paljon jo 1920-luvulla, kun taas oppikoulut ja lukiot tasa-arvoistuivat hieman myöhemmin. nyt Suomessa on kansan valitsema työläistaustainen naispresidentti. tyttöjen koulutusta korostetaan myös kehitysyhteistyössä, vaikkakin usein kansanterveydellisin tai taloudellisin hyötyperustein. eli oppinut äiti vaalii lapsensa hyvinvointia. tai bruttokansantuote kasvaa, kun tyttöjen koulutus lisääntyy. kehitysmaiden lasten nykyhaasteista Maria kaisa aula mainitsee digikuilun eli tarpeen pysyä mukana maailman teknologisessa kehityksessä. 1 - MaailMankuva
• vastaavaa välineellistämistä päivi Mattila on havainnut haastattelemiensa parikymppisten kouluttamattomien intialaisäitien suhtautumisessa omien tyttäriensä koulun käyntiin. "he haluavat tyttärensä kouluun, jotteivät nämä menisi liian aikaisin naimisiin ja hankkisi liikaa lapsia." Mattila myös muistuttaa, ettei tyttöjen kouluttaminen ratkaise kaikkia kehityksen ongelmia: tarvitaan paljon muutakin, ennen kaikkea asennemuutosta. ­ lapset itse kertovat käyvänsä mieluummin koulua kuin tekevänsä kokopäivätyötä. Silti varsinkin osa tytöistä kokee velvollisuudekseen auttaa vanhempiaan perheen toimeentulon hankkimisessa, jos esimerkiksi isä ei siihen juomiseltaan kykene. joissain maissa tytöt myös naitetaan 13-vuotiaina pois kotoa. vastaavasti köyhissä maissa etenkin tyttöjen koulunkäynti linkittyy tiiviisti vanhempien työntekoon ja hoivavastuun jakamiseen. ­ köyhät ihmiset tekevät paljon töitä, ja lasten on silloin oltava hoidossa. kaupungistuminen on kuitenkin hajottanut laajentumaperheet, eikä niistä ole enää hoitamaan lapsia. eli kuka heistä sitten huolehtii? kanSakoulu helsingin pitäjän tikkurilan kansakoulun oppilaita ryhmäkuvassa opettajansa kanssa vuonna 1921. kuva: työväen arkisto. jos isosisko vahtii pienempiä sisaruksiaan äidin ollessa töissä, hän ei itse pääse kouluun. jos taas äiti jää hoitamaan sairasta lastaan, hän saa potkut, Mattila kuvaa. hän ottaisi mallia suomalaisesta päivähoitojärjestelmästä, joka on avittanut suomalaisäidit työelämään 1970-luvulta lähtien. ­ työelämän, perheen ja hoivan keskinäinen yhteys vaikuttaa ratkai- MaailMankuva - 13
• sevasti lapsen kehitykseen. Myös kehitysmaissa työtä tekevät vanhemmat haluavat olla hyviä vanhempia. arjen päätökset ovat kuitenkin rationaalisia, mutta rakkaudesta ja välittämisestä voidaan muokata paljon hyvää. tasa-arvoa ja kansalaisyhteiskuntaa Suomi on aina ollut vähäväkinen ja harvaanasuttu maa, ja siksi varsinkin 1960-luvun teollisuuden nousukaudesta lähtien koko kansan lahjakkuusreservi on tarvittu hyötykäyttöön. koulutuksessa se on tarkoittanut panostusta yhteiskunnalliseen yhdenvertaisuuteen eli kansa- ja oppikoulun korvaamista 1970-luvulla yhtenäisellä peruskoululla. Monelle se on tarjonnut kaupungistuneessa Suomessa uuden väylän sosiaaliseen nousuun. ­ Myös alueellinen tasa-arvo on tasoittanut kaupunkien ja maaseudun välistä eroa, jolloin syrjäseutujen lapset ovat päässeet Suomessa kehittymään. nykyisissä köyhissä maissa nämä erot ovat usein valtavat, lapsiasiavaltuutettu maria kaisa aula luonnehtii. vielä 1900-luvun alussa Suomessa elettiin jotakuinkin nyky-angolan elämää: kansantuote oli reilut 2 000 dollaria per asukas, ja jokaisesta tuhannesta vastasyntyneestä suomalaislapsesta 120 kuoli ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä. Maaseudulla ja kaupunkien ahtaissa työläisasunnoissa kärsittiin huonosta hygieniasta, joten lapset sairastuivat ripuli- ja keuhkotauteihin. ruoka oli niukkaa ja yksipuolista. aula selittääkin suomalaissaagan onnistumista koulutuksen lisäksi perusterveydenhoidon kehittymisellä. vapaaehtoisjärjestöjen valistustyö sekä lasten ja äitien terveyttä edistävä neuvolatoiminta tuottivat tulosta jo 1930-luvulla, kunnes 1940luvulta lähtien yhteiskunta otti yhä enemmän vastuuta suomalaislasten hyvinvoinnista universaaleilla terveyspalveluillaan. heti sotien jälkeen kouluruokailu kouluruokailua aleksis kiven koulussa 1940. kuva: valokuva kolmio, työväen arkisto. 1940-luvun lopussa alle yksivuotiaiden kuolleisuus laskikin 56:een tuhatta syntynyttä kohden. ­ Suomessa on aina ollut paljon yhdistyksiä ja järjestöjä, jotka ovat keskittyneet myös lasten, naisten ja perheiden hyvinvointiin. ja niillä on ollut poliittisen järjestelmän tuki takanaan. aulan mielestä Suomen malli luo toivoa kehitysmaiden lapsille, sillä lasten perustarpeet eivät ole viimeisen sadan vuoden aikana mainittavasti muuttuneet. ­ lapsi tarvitsee kaikkialla ruokaa, terveyttä, unta, koulutusta, läheisten ihmissuhteiden jatkuvuutta ja kiinteyttä sekä oikeutta tulla kuulluksi ja arvostetuksi omassa lähiyhteisössään. pitää vain sitoutua tasaarvoon ja kansalaisyhteiskuntaan. päivi Mattila korostaa myös lain- 14 - MaailMankuva
• säädäntöä, Suomessa esimerkiksi vuoden 1936 lastensuojelulakia sekä lapsen ruumiillisen kurituksen kieltämistä vuonna 1984. ­ Suomessa oltiin köyhiä mutta siitäkin huolimatta ryhdyttiin tekemään ratkaisuja. nykyään kehitysmaissa kyllä tiedetään terveydestä, mutta tietoa esimerkiksi väkivallan ja kurittamisen seurauksista lapsille tarvitaan lisää, hän arvioi ja samalla muistuttaa, että Suomessakin lapsen oikeuksien käytännön toteutumisessa on vielä parantamisen varaa. kehitysmaiden lasten nykyhaasteet kehitysmaiden lapset elävät tänään todellisuudessa, josta suomalaiset eivät kehityksensä alkuvaiheessa tienneet mitään. Silti kehitysmaan lapsuus ei ole vain yhtä, Suomessakin tunnettua köyhyyttä, päivi Mattila huomauttaa. ­ Monet kehitysmaiden vauraiden perheiden lapset elävät vastaavanlaista elämää kuin suomalaislapset. osalla heistä on itse asiassa paljon kovemmat menestymisen paineet kuin suomalaisilla samanikäisillä lapsilla. Se vaikuttaa heidän mielenterveyteensä. kehitysmaiden lasten nykyhaasteista Maria kaisa aula mainitsee digikuilun, tarpeen pysyä mukana maailman teknologisessa kehityksessä. Samoin hän nimeää hiv/aidsin, joka radikaalilla tavalla vaikuttaa lapsiin ja heidän lähiyhteisöihinsä: lapset itse tai heidän vanhempansa kuolevat tautiin, jolloin he joutuvat usein orpoina huolehtimaan nuoremmista sisaruksistaan ja luopumaan oikeudestaan koulunkäyntiin. ­ nykyaikaisessa globaalissa liikkuvuudessa on myös hyvää ja huonoa, joista jälkimmäistä ovat seksiturismi, lapsikauppa ja ylipää- tään kaikenlainen lasten kaupallinen hyväksikäyttö, aula luettelee. vastaavasti globaali yritystoiminta vaikuttaa kahtalaisesti: yhtäältä se tuo vaurautta ja työtä, toisaalta myös länsimaiset markkinat ja elämäntyylin lieveilmiöineen. esimerkkinä aula mainitsee rintaruokinnan korvaamisen äidinmaidonvastikkeilla. aulan tavoin Mattilakin korostaa lapsuutta erityisenä aikana ihmisen elämässä, jolloin lapsella on oikeus olla lapsi. Siinä suomalaisilla on opittavaa myös kehitysmaiden lapsilta. ­ kehitysmaissa on sukupolvien välistä yhteisöllisyyttä ja harvoin ketään jätetään täysin yksin. Meillä taas korostetaan yksin pärjäämistä, mikä mahdollistaa totaalisen yksinäisyyden. laStentarha lapsia leikkikehässä 1950-luvulla. kuva: aarne lehto, työväen arkisto. MaailMankuva - 15
• lapSuuden tauStaa Miten suomalainen tyttö voi? planin keväällä julkaisema Because i am a Girl -raportti osoittaa, että tytöt ovat kehitysmaissa kakkosluokan kansalaisia. kaikkein köyhimmissä maissa tytöksi syntyminen on suoranainen terveysriski, sillä tyttöjen ihmisarvoa väheksytään laajasti. vaan miten voivat omat tyttömme? ei ainoastaan hyvin. pitäisikö kehitysyhteistyössä huomioida paremmin suomalaisen tytön nykyongelmat? esimerkiksi anoreksia on jo levinnyt afrikkaan langanlaihojen afrikkalaismallien mukana. Suuri osa suomalaisista tytöistä voi hyvin. tytöt osaavat vaatia itselleen tasa-arvoista kohtelua, ja heillä on vaihtoehtoja ja vapautta toteuttaa unelmiaan. Mahdollisuuksissa ja vapaudessa piilee kuitenkin uhka. osalle tytöistä on kasautunut yhä raskaampi taakka kannettavakseen. kouluterveyskyselyn mukaan 18 prosenttia yläasteen ja 14 prosenttia lukion tytöistä kärsii vaikeasta tai keskivaikeasta masennuksesta. Samalla kun poikien itsetuhoisuus on viimeisen 20 vuoden aikana vähentynyt, tyttöjen itsemurhien määrä on viime vuosina lisääntynyt. Suomalaiset 15­24-vuotiaat tytöt tekevät toiseksi eniten itsemurhia maailmassa. Mistä on kysymys kun murrosikäinen tyttö menettää mielenkiintonsa elämään? kuin poikien, mutta poikien psykologinen ja ruumiillinen identiteetti on parempi kuin tyttöjen. pahoinvoinnin riskiä lisää vanhempien kanssa vietetyn ajan vähäisyys. Missä on vika, kun tytöt ehtivät vahingoittamaan itseään ennen kuin kukaan huomaa, että on paha olo? - Tyttöjen pahaa oloa ei haluta eikä uskalleta nähdä. Sitten on varmaan ihan aitoakin näkemättömyyttä. jos lapsi varttuu sellaisessa perheessä, jossa aikuiset ovat töissä jatkuvan suorituspaineen alla ja nääntymäisillään, niin ei lapsi voi saada vanhemmilta kovin paljon. heillä ei ole mistä antaa, kirjailija-filosofi torsti lehtinen pohtii. neljän aikuisen tytön isänä hänellä on tytöistä hyvää kenttäkokemusta. Sosiologi ja naistutkija Sari näre on työskennellyt paitsi suomalaisten tyttöjen, myös maahanmuuttajatyttöjen kanssa. - Suomessa asuvat somalitytöt ihmettelevät, miten suomalainen perhe ei suojele tyttöjä tietyiltä riskeiltä: täällä jätetään lapset helposti yksin selviytymään omillaan. näreen mukaan riippumattomuus ja omillaan pärjääminen ovat Suomessa kulttuurisia perinteitä. vanhemmat inna perheentupa pärjääminen on perinne tuoreessa lapsiasiavaltuutetun toimintakertomuksesta selviää, että muihin pohjoismaihin verrattuna suomalaislasten identiteetti on heikoin, vaikka koulusuoritukset ovat samaan aikaan eurooppalaisittain korkeita. tyttöjen ja poikien identiteettierot syvenevät iän myötä. tyttöjen sosiaalinen identiteetti on myönteisempi 16 - MaailMankuva
• MaailMankuva - 1 anne väiSänen
• ihminen on markkinatavaraa, täällä pitää saada itsensä kaupaksi. ihmisarvoa mitataan sen perusteella, kuinka kiinnostava on objektina. Se tuntuu olevan ihan yleisesti hyväksyttyä. vät, niin aikaa ja tilaa vain olla ei jää paljon. tyttöjen tila aloitti toimintansa kahdeksan vuotta sitten. Mona virran mukaan moni asia on siinä ajassa muuttunut. tytöt hyppäävät nyt aikuisten maailmaan nuorempina. - Talon aloittaessa kysymykset tarjoamassamme seksuaalikasvatuksessa koskivat seurustelua ja pussailua. nyt nuorten kysymykset ovat suoremmin seksiin ja omiin rajoihin liittyviä. viehätyksen markkinat Sari näreen mukaan paitsi lapsuuden ja aikuisuuden, myös yksityisen ja julkisen rajat ovat hälventyneet ja samalla julkisuudesta on tullut intiimimpää. Myös torsti lehtinen on huolissaan varhaisnuorten maailman erotisoitumisesta. - Ihminen on markkinatavaraa, täällä pitää saada itsensä kaupaksi. ihmisarvoa mitataan sen perusteella, kuinka kiinnostava on objektina. Se tuntuu olevan ihan yleisesti hyväksyttyä. kaikkien luontaiset avut eivät kuitenkaan välttämättä riitä. on raskasta tulla hylätyksi näillä viehätyksen markkinoilla, lehtinen suree. hänen mukaansa erityisesti nuoret tytöt ovat herkkiä ulkoisille mittareille. kirjailija-filosofi toivoisikin, että jokainen lapsi löytäisi koulussa edes yhden asian, jossa on hyvä. - Ihminen, joka kokee toteuttavansa itseään, on paljon kestävämpi, eikä välitä mitä muut ajattelevat. toisaalta koulu ei saisi muuttua pelkäksi suorittamiseksi. ulkonäön hallinta ja suorituskeskeisyys yhdistyvät tytöillä yleisessä mielenterveyshäiriössä, anoreksiassa. Sari näre muistuttaa, että tautiin sairastuvat tytöt ovat usein erittäin hyviä koulussa. - Anoreksiaan liittyvä kontrollin vaatimus uuvuttaa, näre pohtii. Sari näreen mukaan anoreksian lisäksi esimerkiksi viiltely ja itsemurhayritykset ovat esimerkkejä itseen päin kääntyneestä masennuksesta. toinen tapa käsitellä pahanolon tunteita on kääntää ne ulos. Silloin masennus voi ilmetä vaikka näpistelynä tai väkivaltaisuutena. luottavat hänen mukaansa erityisesti tyttöjen kykyyn pärjätä - pärjääväthän he koulussakin niin hyvin. aikaa ja tilaa olla helsingin kalliossa sijaitseva tyttöjen talo on suunnattu 10-28-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille. Helsingin kaupungin, Setlementtinuorten liiton ja kalliolan nuoret ry:n ylläpitämässä tilassa tytöt tapaavat toisiaan ja nuorisotyön ammattilaisia. taloon voi tulla vain oleilemaan tai osallistua tapahtumiin ja keskusteluryhmiin. - Ryhmistä palautteena tulee selkeästi tyttöjen kaipuu kiireettömään aikaan ja tilaan pohtia omaa elämäänsä, toteaa tyttöjen talon johtaja, psykiatrian sairaanhoitaja mona virta. nuoret tarvitsevat murrosiässä ympärilleen vanhempien lisäksi myös muita turvallisia aikuisia, virta painottaa. hänen mukaansa nuoret kasvavat kuitenkin yhä enemmän irrallaan ­ opettajillakaan ei ole aina aikaa. tyttöjen talossa pyritään palauttamaan uhanalaista yhteisöllisyyttä puhumalla yhteisistä asioista sekä omista asioista yhteisesti. - Tytöt viihtyvät meillä, koska he kokevat, että aika pysähtyy. täällä ei tarvitse olla suorittamassa. nuoruus on niin iso vaatimus itsessään. kehitys vaatii oman itsen ja seksuaalisuuden läpityöstöä sekä irtaantumista omista vanhemmista. kun lisänä ovat harrastukset, koulu ja ystä- tytöiltä odotetaan tasapainottelua - Aavistelen, että esimerkiksi tyttöjen vimma tatuoida itseään ei ole pelkästään myönteinen signaali vapaudesta. olen huolissani, että he joutuvat kantamaan tyttöjen taakkojen lisäksi myös poikien raflaavan rajuuden taakat, torsti lehtinen pohtii. 18 - MaailMankuva
• Sari näre ei pidä tyttöjen miesmäisempiä rooleja vaarallisina, jos ne otetaan luonnostaan, eikä sosiaalisen painostuksen tai sisäisen pahan olon vuoksi. näennäisesti tasa-arvoinen yhteiskunta vaatii näreen mukaan tytöiltä kuitenkin poikia enemmän käytöksen tasapainottelua. - Kulttuuri syöttää rajan ylityksiä, ikään kuin kaikki saisivat tehdä mitä vain. käytännössä samat vanhat tyttöjen maineen varjeluun liittyvät vaatimukset ovat kuitenkin olemassa: tytöt voivat toisaalta käyttäytyä samalla tavalla kuin pojat, mutta toisaalta on säädyllisyyden ukaasi niskassa. ehkä vähiten tässä yhteiskunnassa saavat kolhuja ne, jotka tunnistavat normien rajat, näre toteaa. pitääkö sitten paikkansa, että tytöt ovat poikia luontaisesti kiltimpiä? tekeekö juuri se heistä herkempiä? Sari näreen mielestä kysymys ei ole siitä, ovatko tytöt kiltimpiä. hänen mukaansa kulttuurissamme ei arvosteta riittävästi hyväntahtoisuutta, muiden huomioimista eikä yhteisöllisiä arvoja, joita tytöt usein edustavat. Myös torsti lehtisen mielestä tytöt ovat keskimäärin ihmiskeskeisempiä. hän ei kuitenkaan halua tehdä pahoinvoinnista sukupuoliasiaa. - Näkisin, että tytöt ja pojat -dikotomia ei ole toimiva, sillä on onnettomia tyttöjä ja onnettomia poikia. Samat yhteiskunnalliset toimet auttaisivat molempien tilannetta. toivottomuuden vastalääkkeet Mikä sitten tekee nuoret niin toivottomiksi ja mistä toivo saataisiin takaisin? - Jatkuvasti maalataan maailmanlopun näkyjä. Televisio tuo kaiken maailman kauhut nähtäville joka päivä. Se tekee raskaaksi nuoren ihmisen elämän. hän kokee itsensä avuttomaksi. tämä vaatii vastapuolelle jotain elämänuskoa vahvistavaa, torsti lehtinen pohtii. hänen mukaansa toivottomuuden vastalääkkeeksi tarvitaan paitsi rakkautta ja ihmissuhteita, myös päämääriä. koulun tulisi edistää nuorten kokonaisvaltaista itsensä toteuttamista ja auttaa löytämään edes yksi asia, jossa nuori tahtoo tulla mahdollisimman hyväksi. luovia aineita lisäämällä nuoret voisivat suunnata ikävät tunteet tekemiseen. - Ei ole olennaista, että on kivaa koko ajan. Elämän ei tarvitse olla lyhyellä aikavälillä helppoa. Se on mahdollista hyväksyä vain, jos on päämäärä. Sari näre on kiinnittänyt huomiota siihen, että kouluissa ei juuri tarjota lapsille onnistumisen tunteita. - Se luo riittämättömyyden tunnetta, kun koulussa ollaan saitoja kannustamisen suhteen, näre pohtii. näre kaipaisi työelämään muutoksia niin, että molemmilla vanhemmilla olisi enemmän aikaa olla läsnä lasten arjessa. hänen mukaansa yhteiskunnan lapsikielteisyys, esimerkiksi työaikojen epäsäännöllisyys ja kohtuuton pituus eristävät vanhemmat lapsistaan. torsti lehtinen näkee lapsen onnellisuuden avaimeksi vanhempien oman onnellisuuden. - Vanhempien kannattaisi nähdä vaivaa omien arvojensa miettimisessä ja pyrkiä luomaan itselleen elämä, jossa he viihtyvät, lehtinen sanoo. Sari näreen mukaan pahoinvoinnin vähentäminen edellyttää myös yhteiskunnan asenteiden ja käytäntöjen muutosta. - Jos halutaan kasvaa onnellisempaan yhteiskuntaan, yhteisöllisyyttä ja tyttökulttuurissa arvostettuja piirteitä, kuten joustavuutta ja kykyä ymmärtää, pitää tukea. kehittämisen varaa on suomalaisessa tunnekulttuurissa! lisää tytöistä: lapsiasiavaltuutetun toimintakertomus löytyy osoitteesta www.lapsiasia.fi planin Because i am a girl -raportti löytyy osoitteesta www.plan.fi MaailMankuva - 19 anne väiSänen
• lapSuuden tauStaa afrikassa tyttöjen heikko asema jarruttaa yk:n vuosituhattavoitteiden saavuttamista Yk:n kahdeksan vuosituhattavoitteen joukossa on useita, jotka koskevat suoraan lapsia ja naisia, muun muassa lapsi- ja äitiyskuolleisuuden alentaminen, kouluun pääsyn parantaminen ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen. tavoitteiden toteutumisen määräaika häämöttää vuonna 2015. yk:n tuoreen väliraportin mukaan edistyneimmätkään afrikan valtiot eivät kuitenkaan ole vähentäneet äärimmäistä köyhyyttä riittävästi. Monissa osatavoitteissa on edistytty mutta ratkaisevat edistysaskeleet ovat yhä ottamatta. tyttöjen huonon aseman uskotaan jarruttavan kehitystä ja tästä syystä alaikäisten tyttöjen avioliitot ovat nousemassa tavoitteissa epäonnistumisen keskiöön. afrikassa yhä yleinen alaikäisten tyttöjen naittaminen vaikeuttaa monelta osin tavoitteiden toteutumista. esimerkiksi vuosituhatavoite numero kaksi, peruskoulutus kaikille, jää usein haaveeksi tytöiltä, jotka pakotetaan jopa kymmenvuotiaina avioon ja omistautumaan sen jälkeen puolisonsa palvelemiseen. viides tavoite, odottavien äitien terveyden parantaminen, kaatuu siihen, että nuori vaimo tulee raskaaksi 12- tai 13-vuotiaana. nuori tyttö on kuolemanvaarassa paitsi siksi, että hänen kehonsa ei ole valmis synnytykseen myös siksi, ettei syrjäseudulta löydy raskaana oleville tytöille asianmukaista hoitoa. vuoteen 2015 mennessä äitiyskuolleisuutta tulisi vähentää 75 prosenttia. lapsivaimojen kohdalla se ei toteudu. Myöskään kolmas tavoite sukupuolten tasa-arvosta ja naisten aseman parantamisesta ei ennusteiden mukaan toteudu. kuudes tavoite vaatii puuttumaan aidsin, malarian ja muiden tappavien tautien leviämiseen. lapsivaimot ovat tässäkin riskiryhmä, sillä he ovat monesti paljon itseään vanhemman miehen kolmas, neljäs tai viides puoliso ja harvoin kykenevät suojautumaan sukupuolitaudeilta. vähäinen koulutus ja varhainen avioliitto uhkaavat myös ensimmäistä vuosituhattavoitetta, äärimmäisen köyhyyden ja nälän puolittamista. yk:n raportin mukaan alle dollarilla päivässä elävien osuus kaikkien kehitysmaiden asukkaista väheni 32 prosentista 19 prosenttiin vuosina 19902004. Saharan eteläpuolisessa afrikassa pudotusta oli 47 prosentista vain 41 prosenttiin. afrikan köyhimmällä alueella menehtyy raskauden tai synnytyksen aika- ipS ­ Stephanie nieuwoudt 0 - MaailMankuva
• nuorena avioon Monessa afrikkalaisessa maassa morsiamesta maksetaan perheelle sen statuksen mukaan. aviokaupan maksuvälineenä ovat muun muassa karja, maa, korut ja kankaat. jenny MattheWS na yksi nainen 16:sta. teollisuusmaissa vastaava suhde on yksi 3 800:sta. ei-toivottujen raskauksien ehkäisy vähentää äitiyskuolleisuutta ­ laittomin aborttien aiheuttamat tapaukset mukaan lukien ­ arviolta neljänneksen. Saharan eteläpuolisessa afrikassa ehkäisyä käyttää noin viidennes naisista ja harva saa asianmukaista äitiysneuvontaa. kehitysmaissa synnyttävistä äideistä saa ammattiapua 57 prosenttia, mutta Saharan eteläpuolisessa afrikassa vain 45 prosenttia. koulun kehitysmaissa aloittaa 88 prosenttia mutta afrikassa vain 70 prosenttia. opetusta vaille jää 72 miljoonaa afrikkalaislasta, heistä yli puolet on tyttöjä. afrikassa moni yläasteikäinen käy vielä ala-astetta, kouluun tullaan myöhään. tämä heikentää edelleen oppimista.lapsikuolleisuuden vähentämisen esteenä ovat myös lukemattomat sodat, luonnonkatastrofit ja konfliktit. edistystäkin afrikassa on ollut. Mun muassa tuhkarokon ehkäisyssä on onnistuttu hyvin. rokotus oli vuonna 2005 annettu 64 prosentille alueen 2-12-vuotiasta, kun osuus 15 vuotta aiemmin oli 57 prosenttia. rokotuskampanjoiden yhteydessä on jaettu hyttysverkkoja, matolääkkeitä ja a-vitamiinia. hi-viruksen leviäminen on hiukan talttunut afrikan maissa 2000-luvulla. Silti aidsiin menehtyy vuodessa yhä noin kaksi miljoonaa afrikkalaista. virusta kantavia lapsia syntyy maailmaan puoli miljoonaa joka vuosi. heistä 80 prosenttia Saharan eteläpuolisessa afrikassa. 13-vuotiaS äiti afrikassa monet tytöt naitetaan jo 10-vuotiaina, 12-13-vuotiaina he ovat jo äitejä. vain harvoin kyseessä on rakkausavioliitto, useimmiten tyttölapset pakotetaan avioon suvun ja perheen taloudellisten syiden takia. alf Berg MaailMankuva - 1
• vaan pikemminkin suojata tätä kaupunkilaiseen elämäntapaan liittyviltä paheilta. ajatus luonnonmukaisen elämän jaloudesta on kuitenkin naiivi, sillä kasvatus on myös kulttuuriperinnön siirtämistä. vastuunjako Suomi on hyvinvointivaltio, jossa vanhemmat kasvattavat lapsensa mutta yhteiskunta pitää huolen siitä, että se on kaikille mahdollista. vastaava aristoteelinen ajatus vanhempien ja julkisen vallan vastuunjaosta on kirjattu myös yk:n lapsen oikeuksien sopimukseen. - Ajatuksena on, ettei ketään jätetä yksin, vaikka vanhemmat syystä tai toisesta eivät pysty tai halua kantaa vastuuta omasta lapsestaan. yhteiskunnan rooli on Suomessa myös sen takia suuri, että vanhemmilla on muutakin tehtävää kuin lastenhoito, juha Sihvola sanoo. vauraassakaan valtiossa resurssit eivät riitä kaikkeen, vaikka progressiivisella verotuksella myös hyvätuloiset on sitoutettu taloudelliseen vastuuseen heikompiosaisista. toisaalta valtiosta ei ole koskaan korvaamaan lapselle hänen lähipiiriään. Sihvola haluaakin korostaa kolmanneksi sektoriksi kutsuttujen järjestöjen, yhdistysten ja urheiluseurojen tärkeyttä lasten kasvatusvastuun jakajina. - Suomessa kaupungistuminen on vähentänyt laajemman suvun merkitystä. Silti juuri kaupunkilainen elämänmuoto luo erilaisia verkostoja ja kansalaistoimintaa, mikä ei välttämättä ole maaseudulla mahdollista, koska siellä ei ole tarvittavaa kriittistä massaa. Muualla maailmassa, etenkin kehitysmaissa vastuu lapsen hyvästä on Sihvolallekin ongelmallinen kysymys. niissä harvoin valtiosta on vastaamaan velvollisuuksistaan. - Esimerkiksi Afrikassa köyhyys, turvattomuus, sairaudet ja varsinkin hiv/ aids vaurioittavat sosiaalisia turvajärjestelmiä ja vaikuttavat lähipiirin kykyyn kantaa vastuuta lapsesta. osalla laajemmasta suvusta on korvaajaksi, kun taas monet jäävät ilman mitään ja päätyvät katulapsiksi, varkaiksi ja prostituoiduiksi. victor Brott MaailMankuva - 3
• Syntyessään maailmankansalainen kun jokainen vastaa omistaan, miksi vaivautua huolehtimaan muun maailman lapsista? - Sen takia, että globaalissa markkinataloudessa kaikki ovat riippuvaisia toisistaan. eli meille hyvinvointia tuottava järjestelmä vaikuttaa kehitysmaiden lasten asemaan, ja meidän on kannettava vastuu tekojemme seurauksista, juha Sihvola vastaa. - Sosiaalinen vastuu kaikista maailman lapsista on myös sitä, että meidän on kykyjemme mukaan turvattava kaikkien mahdollisuus kasvaa täysipainoisiksi ihmisiksi. Sihvolan mielestä Suomi kykenisi nykyistä paljon pontevampaan vastuunottoon. - Suomessa solidaarisuustaso on pieni suhteessa olemassa oleviin resursseihin. kehitysapuosuutemme bruttokansantuotteesta erottaa meidät myös muista pohjoismaista. vastuuta maailman lapsista voi perustella myös preussilaisen filosofin immanuel kantin (1724­1804) hahmottamalla kategorisella imperatiivilla, joka tähän yhteyteen sovellettuna velvoittaa kunnioittamaan jokaista ihmistä itsessään arvokkaana päämääränä ja kieltää alistamasta ketään pelkästään välineen asemaan. kant on niin ikään todennut, että jokainen maailmaan syntyvä lapsi ei ole vain ihminen vaan myös maailmankansalainen. - Perustaltaan kyse on ihmisenä olemisesta ja onnellisen elämän samanlaisista edellytyksistä kaikkialla maailmassa, vaikka kulttuurit ja erilaiset olosuhteet asettavat omat haasteensa, Sihvola pohtii. - Lapsen oikeudet eivät silti ole minkään valtion sisäinen asia, ja lapsia aivan erityisesti on tuettava kasvamaan täyteen potentiaaliinsa. Meille hyvinvointia tuottava järjestelmä vaikuttaa kehitysmaiden lasten asemaan, ja meidän on kannettava vastuu tekojemme seurauksista. 4 - MaailMankuva victor Brott
• lapSuuden tauStaa anna groth lapsuus numeroina lapsiavioliitot · arviolta 82 miljoonaa 10­17-vuotiasta tyttöä avioituu vuosittain. · koko maailmassa 36 %, nigerissä 76 % ja Bangladeshissa 65 % naisista naitettiin ennen heidän 18. syntymäpäiväänsä. nepalissa 7 % tytöistä avioituu alle 10-vuotiaina. · noin 14 miljoonaa 15­19-vuotiasta tyttöä synnyttää vuosittain lapsen. arviolta 70 000 teiniäitiä kuolee vuosittain raskauteen tai synnytykseen, jotka ovat teinitytön yleisimmät kuolinsyyt kehitysmaissa. lapsikauppa · yli miljoona lasta joutuu vuosittain lapsikauppiaan uhriksi. · länsi-euroopan lapsikaupan uhrit tulevat useimmin itä-euroopasta Balkanin kautta. · unicefin arvion mukaan jopa 1500 vauvaa ja pikkulasta myydään eteläamerikasta vuosittain adoptoitavaksi uSa:han ja eurooppaan. lapsityövoima · arviolta 250 miljoonaa 5­14-vuotiasta lasta, eli joka viides maailman lapsista, on koko- tai osa-aikatyössä. · noin 60 % näistä lapsista asuu aasiassa; 30 % afrikassa ja 7 % latinalaisessa amerikassa. · 5­10 prosenttia lapsityöntekijöistä työskentelee vientiin suuntautuvassa tuotannossa. kenkä- ja vaateteollisuuden lisäksi lapsia työskentelee maataloudessa, kalastuksessa, käsityötuotannossa, teollisuudessa ja kaivoksissa. lapsisotilaat · lapsisotilaita on lähes kaikilla mantereilla, eniten afrikassa, euroopassa esimerkiksi venäjällä. · Suomen vuoden 1918 sisällissodassa joka neljäs punaisista ja valkoisista kaatuneista, oli 15­20-vuotias. nuorin taistelujoukoissa surmansa saanut punakaartilaispoika oli vain yhdeksänvuotias. · alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria on tällä hetkellä mukana arviolta 300 000 yli 30 aseellisessa konfliktissa. · kolmasosa lapsisotilaista on tyttöjä. lähteet: unicef, väestöliitto, pelastakaa lapset, yk ja taksvärkki MaailMankuva - 5
• yritySvaStuu langaton vallankumous on vasta alussa langaton viestintä etenee kehitysmaissa sellaisella vauhdilla, että meneillään olevan kehitysvaiheen merkitystä ei välttämättä osata edes vielä arvioida. kännykät tarjoavat sadoille miljoonille kehitysmaiden ihmisille mahdollisuuden päästä ulos köyhyyden kierteestä, nokian johtaja veli Sundbäck sanoo. nokian pääkonttorista espoon keilarannasta on pitkä matka afrikan maaseutukyliin ja aasian suurkaupunkien slummeihin, mutta suomalaisyhtiön tuotteilla on ollut suuret vaikutukset satojen miljoonien kehitysmaiden asukkaiden elämään. nokian yhteiskuntavastuuasioista vastaavan johtajan veli Sundbäckin mukaan on etuoikeus olla töissä toimialalla, joka kiistatta edistää kehitysmaiden sosiaalista ja taloudellista kehitystä. - langattoman tekniikan vaikutukset kehitysmaiden asukkaiden hyvinvoinnin paranemiseen ovat jopa kehitysapua suuremmat, Sundbäck vertaa. Sundbäck viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan langattomat yhteydet tehostavat tuotantoa ja parantavat merkittävästi kehitysmaiden kilpailukykyä. london Business Schoolissa tehty tutkimus arvioi, että kymmenen prosenttiyksikön kasvu matkapuhelintiheyttä mittaavassa penetraatioasteessa lisää kehitysmaan talouskasvua 0,6 prosenttiyksiköllä. - tämän kasvun saavuttamiseksi ei tarvita yhtään rahaa kehitysmaiden budjeteista tai kehitysyhteistyön määrärahoista. sella on jo käytössään matkapuhelin. Matti remes jo kolme miljardia kännykkää Maailmassa on nyt arviolta kolme miljardia kännykän käyttäjää. nokian vision mukaan neljän miljardin käyttäjän raja rikkoutuu vuonna 2010 ja vuoteen 2015 mennessä viidellä miljardilla ihmisellä on mahdollisuus olla internet-yhteydessä joko matkapuhelinverkon tai kiinteän laajakaistaverkon välityksellä. - noin 75 prosenttia uusista matkapuhelimien käyttäjistä on kehitysmaiden kansalaisia. heillä ei ole ollut aiemmin mitään teknisiä mahdollisuuksia kommunikointiin, joten hyppäys kehityksessä on melkoinen. jopa maailman köyhimmässä maanosassa afrikassa kehitys on nopeaa. vielä viisi vuotta sitten matkapuhelimen käyttäjiä oli vajaat neljä prosenttia afrikkalaisista. nyt vastaava luku on jo 25 prosenttia ­ eli keskimäärin joka neljännellä afrikkalai- köyhimmissäkin afrikan maissa matkapuhelinverkko alkaa kattaa jo kaikkein syrjäisimmätkin kylät. edulliset matkapuhelinmallit ja entistä edullisimmat puheluhinnat tuovat langattomat palvelut yhä useampien ulottuville. - kehitys jo tähän asti on ollut nopeaa, mutta tulevina vuosina näemme vieläkin suurempia kehitysaskelia, Sundbäck sanoo ja jatkaa: - yksistään intiassa kännykänkäyttäjien määrä kasvaa kuudella miljoonalla kuukaudessa. Se on huikea luku. kalastaja saa hintatiedot jo veneeseen Sundbäck kertoo esimerkin intiasta, joka havainnollistaa hyvin matkapuhelimen vaikutuksesta yksittäisen ihmisen elämään. Sikäläisten pienkalastajien tulot ovat nousseet, kun kalastajat voivat soittaa jo mereltä maihin ja ottaa selvää, missä satamassa saaliista saa parhaimman hinnan. - enää kalastajien ei tarvitse läh- 6 - MaailMankuva
• teä sokkona merelle. he tietävät nyt tarkkaan, mitä kannattaa pyytää ja mihin saalis kannattaa viedä. tutkimusten mukaan kännykkä on nostanut heidän tulojaan keskimäärin kymmenen prosenttia, kun saalista ei mene enää hukkaan samalla tavoin kuin aiemmin. vastaavia esimerkkejä löytyy kehitysmaista runsaasti. esimerkiksi viljelijät voivat soittaa kännykällä markkinapaikalle ja selvittää etukäteen, missä ja milloin sato kannattaa myydä eteenpäin. - Menossa on niin iso kehitysvaihe, että sitä ei tällä hetkellä vielä edes täysin ymmärretä. langaton tekniikka tarjoaa mahdollisuuksia sadoille miljoonille kehitysmaiden ihmisille päästä ulos köyhyyden kierteestä. pankkipalvelut tulevat puhelimeen Matkapuhelimien määrän kasvun ohella kehitysmaissakin siirrytään jatkuvasti kehittyneempiin laittei- siin. Sundbäckin mukaan puheluista ja tekstiviesteistä seuraava askel on kännykän kautta saatava internetyhteys. - kaikki internetiä käyttävät tietävät, millaisia mahdollisuuksia tämä avaa. Sähköpostin lisäksi tulevaisuus tuo kännyköihin paljon muitakin hyötypalveluja. yksi merkittävimmistä on pankkipalvelujen kehittyminen, sillä esimerkiksi afrikassa pankkitoimipisteet ovat harvassa. - kun kehitysmaiden asukkaat saavat pankkitoimipisteen omaan taskuunsa, se nostaa tuottavuutta. tekniikka tähän on olemassa, mutta monessa maassa kehitystä jarruttaa vielä ajastaan jäljessä oleva pankkilainsäädäntö. Sundbäck muistuttaa, että pankkipalvelujen siirtyminen langattomiin laitteisiin helpottaa myös teollisuusmaissa asuvien perheenjäsenten rahansiirtoja kehitysmaihin. nämä yksityiset rahavirrat ovat jo suurempia kuin virallinen kehitysyhteistyö. Säätelyn purkaminen alentaa hintoja Sundbäckin mielestä laitevalmistajien velvollisuus on kehittää tekniikkaa, joka soveltuu kehitysmaiden oloihin ja joka on mahdollisimman hyvin myös köyhempien väestöryhmien ulottuvilla. - puhelimien on oltava helppokäyttöisiä, jotta myös vähän koulutusta saaneet voivat niitä käyttää. hintojen on taas oltava sellaiset, että laitteet ovat mahdollisimman monen saatavilla. Sama pätee myös verkkooperaattoreiden puhelumaksuihin. langattoman tekniikan leviämisen edellytys on Sundbäckin mielestä vapaa kilpailu. tässä viranomaisilla ja hallituksilla on merkittävä rooli. - kilpailun vapauttaminen on paras keino laskea hintoja ja nostaa palvelujen tasoa. viranomaisilla on keskeinen rooli esimerkiksi operaattoreille myönnettävien lisenssimaksujen tason määrittämisessä. viime vuosina kehitys on ollut Sundbäckin mukaan myön- MaailMankuva -
• langaton teknologia - Menossa on niin iso kehitysvaihe, että sitä ei tällä hetkellä vielä edes täysin ymmärretä. langaton tekniikka tarjoaa mahdollisuuksia sadoille miljoonille kehitysmaiden ihmisille päästä ulos köyhyyden kierteestä, toteaa veli Sundbäck. teinen. hallitukset ymmärtävät, että toimilupien hinnat kannattaa pitää kohtuullisella tasolla. Myös langattomaan teknologiaan liittyvät tullimaksut ja verot ovat Sundbäckin mielestä menneet oikeaan suuntaan. esimerkiksi matkapuhelimille asetetuista ylellisyystuoteveroista on monissa maissa luovuttu. - hallitukset ovat huomanneet, että verotuksen helpottamisella on keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä paljon myönteisiä vaikutuksia. esimerkiksi intiassa matkapuhelimet yleistyivät hitaasti ennen vuotta 2000. vero- ja regulaatiouudistuksen jälkeen tilanne muuttui täysin. pienyrittäjä myy puheaikaa naapureille nokia on mukana myös kehitysohjelmissa, joiden tavoitteena on mobiilipalvelujen tuominen kaikkein köyhimpien väestöryhmien saataville. yksi hankkeista on niin sanottu village phone ­ kyläpuhelinkonsepti. Siinä nokia vie maaseudulle edullisia tietoliikennepalveluja yh- dessä mikroluottoihin erikoistuneen grameen foundationin kanssa. konsepti perustuu bangladeshilaisen grameen- pankin luomaan malliin, jota on sittemmin hyödynnetty myös ugandassa ja ruandassa. noin 150- 200 dollarin pienlainalla kyläpuhelimen hankkiva yrittäjä voi hankkia pakkauksen, joka matkapuhelimen lisäksi sisältää muun muassa puheaikaa sisältävän simkortin ja syrjäseuduilla kuuluvuutta parantavan antennin. - pienyrittäjä maksaa lainan takaisin kyläläisiltä perimillään puhelumaksuilla. keskimäärin luoton takaisinmaksu kestää alle puoli vuotta. Sundbäckin mukaan kyläpuhelimien sosiaalisia vaikutuksia on yhteisöissä selvitetty. - Suuri osa yrittäjistä on naisia. lisätulojen pääasiallinen käyttötarkoitus on ollut lasten kouluttaminen. planin kanssa yhteistyössä afrikassa viime vuonna nokia aloitti yhteistyön planin kanssa tukemalla kehitysjärjestön toteuttamia lasten ja nuorten media- ja viestintäteknologiahankkeita afrikassa. ohjelmiin sisältyy muun muassa internet- koulutusta. filippiineillä nokia on mukana yk:n, opetusmateriaalien tuottajan, kansalaisjärjestöjen ja opetusviranomaisten yhteishankkeessa, jonka tavoitteena on hyödyntää langattomia yhteyksiä ja kehittää edullinen tapa toimittaa opetusmateriaalia kehitysmaiden kouluihin. - nokia osallistuu hankkeisiin, joilla on todellakin vaikutusta kehitysmaiden ihmisten elämään. hankkeen onnistuminen edellyttää huolellista suunnittelua ja sitä, että eri osapuolet tietävät tarkasti vastuunsa ja velvollisuutensa. Myös tulosten seuranta on keskeistä. nuorten koulutuksen tukeminen eri puolilla maailmaa on Sundbäckin mielestä luonnollinen jatke nokian yritystoiminnalle ja yhtiön perusarvoille. - tavoitteena on noudattaa hyvän yrityskansalaisuuden periaatteita kaikkialla, missä nokia toimii. Samaa edellytetään myös alihankkijoilta ja kaikilta yhteistyökumppaneilta. 8 - MaailMankuva
• tistandardia, josta saatu sertifikaatti todistaisi asioiden olevan kunnossa yrityksessä. näillä näkymin uudesta standardista tulee suhteellisen yleispätevä ohjeistus, jota yritykset ja muut organisaatiot voivat vapaak. c. ShreeraM ehtoisesti noudattaa. työntekijöiden perusoikeuksien ja ympäristöasioiden lisäksi mukaan tulevia teemoja ovat todennäköisesti myös muun muassa hyvä hallinto ja kuluttajien oikeudet. tavoitteena hyödyllinen työkalu vahtilan mielestä parhaimmillaan iSo 26000:sta tulee käyttökelpoinen työkalu sellaisille yrityksille, jotka haluavat hoitaa sosiaaliseen vastuuseen ei lapSityölle yhteiskuntavastuulle suunniteltu iSo -järjestelmä parantaa maailman lasten elämää. Sen hyväsymän yrityksen tulee kieltää kaikenlainen lapsityövoiman käyttö. liittyvät asiat mahdollisimman hyvin. - Hyvä standardi antaa ohjeita, joiden avulla periaatteet muutetaan tehokkaaksi toiminnaksi. Se myös kiteyttää olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja levittää niistä tietoa. vahtila varoittaa kuitenkin, että suuri ja vaikea hanke voi myös epäonnistua. - Huonoimmillaan standardista tulee niin yleinen tai vaikeaselkoinen, että sitä on vaikea soveltaa käytännössä. Suomessa iSo 26000:n laatimista varten on SfS:ään perustettu komitea, johon kuuluu parikymmentä yritysten, kansalaisjärjestöjen, palkansaajajärjestöjen ja viranomaisten edustajaa. vahtilan mukaan jäsenet ovat olleet aktiivisesti mukana val- 30 - MaailMankuva
• yritySvaStuu Standardeja ja sertifikaatteja joka lähtöön Yhteiskunta- ja ympäristövastuuasioista huolehtiville yrityksille on kehitetty useita ohjeistuksia. osa niistä on hallitusten hyväksymiä julistuksia, osa liike-elämän itsensä kehittämiä. myös kansalaisjärjestöt ovat olleet mukana erilaisten suositusten ja sertifikaattien laadinnassa. ilo:n julistus työelämän perusoikeuksien julistus velvoittaa ilo:n jäsenmaita kunnioittamaan työntekijöiden oikeuksia samalla tavalla kuin esimerkiksi yk: n ihmisoikeuksien julistus. korkealla tasolla hyväksytty sopimus ohjeistaa yrityksiä yleisellä tasolla, mutta käytännön työkaluja yhteiskuntavastuuasioiden hoitamiseen julistus ei anna. kauppojen, teollisuuden ja tuontiyritysten perustama sosiaalisen laadunvalvonnan järjestelmä. BSci ei ole sitova. Siihen kuuluvat yritykset valvovat vapaaehtoisesti, että muun muassa ilo:n julistuksessa mainitut perusehdot täyttyvät. valtion kansallinen järjestö, kuten Suomen standardisoimisliitto. järjestössä on mukana myös suurten yritysten edustus. laatu- ja ympäristöstandardeistaan tunnettu iSo on nyt kehittämässä yhteiskuntavastuuseen keskittyvää iSo26000standardia. Sa8000 Sa8000 on kansainvälisen kansalaisjärjestön Social accountability internationalin Sai:n kehittämä standardi, joka liittyy BSci-järjestelmään ja keskittyy työelämän perusoikeuksiin. halutessaan yritykset voivat hankkia Sa8000-sertifikaatin. ehtojen toteutumista Sai valvoo tarkastuskäynneillä. reilu kauppa tunnetuin kuluttajille suunnattu eettinen järjestelmä. reilun kaupan järjestelmään kuuluvat yritykset sitoutuvat maksamaan kehitysmaiden tuottajille maailmanmarkkinahintaa korkeamman takuuhinnan. viljelijät sitoutuvat puolestaan noudattamaan järjestelmän määrittelemiä ympäristöasioita ja työoloja. oeCd:n toimintaohjeet teollisuusmaiden järjestö oecd on laatinut toimintaohjeet globaalimarkkinoilla toimiville yrityksille. ne antavat suosituksia yritykset muun muassa siitä, kuinka ne voivat toimia vastuullisesti kehitysmaissa ja edistää kestävää kehitystä. Suomessa vapaaehtoisten suositusten laadinnassa on mukana kauppa- ja teollisuusministeriön asettama neuvottelukunta. iSo international organization for Standardization eli kansainvälinen standardointijärjestö laatii kansainvälisiä ja kaupallisia standardeja. vuonna 1947 perustettu iSo ei ole minkään hallituksen alainen, mutta sen standardeilla on paljon vaikutusvaltaa. iSossa jäsenmaita edustaa kunkin rainforest alliance kansainvälisen kansalaisjärjestön rainforest alliance valvoo erityisesti ympäristöasioiden mutta myös sosiaalisten asioiden hoitoa järjestelmään kuuluvilla viljelmillä. järjestelmä on vahvasti kytköksissä chiquita-yhtiöön. BSCi Business Social compliance initiative BSci on eurooppalaisten vähittäis- MaailMankuva - 33
• yritySvaStuu tasavallan presidentti tarja halosen puhe plan SuoMi Säätiön vaStuunkantaja -SeMinaariSSa 2.10.2007 me kaikki tiedämme, että globalisaatio koskettaa jollakin tavalla kaikkia maailman maita ja ihmisiä. tiedämme myös, että globalisaation hyödyt ja haitat jakaantuvat epätasaisesti sekä maiden välillä että niiden sisällä. Siinä missä Suomi on tähän saakka kuulunut pääasiassa globalisaatiosta hyötyviin maihin, ovat monet kehitysmaat jääneet globalisaation etujen ulkopuolelle. Siksi keskeinen kysymys on edelleen, millaista globalisaatiota halutaan ja millaisia ratkaisuja tehdään, jotta globalisaatio tapahtuisi koko ihmiskunnan ehdoilla, siis myös köyhimpien ihmisten parhaaksi. oikeudenmukainen globalisaatiokehitys edellyttää parempaa hallintaa ja tiiviimpää monenkeskistä yhteistyötä. Suomi pyrkii olemaan tässä työssä aktiivinen sekä omassa toiminnassaan että eu:n ja yk:n kautta. yhteistyötä tarvitaan myös kehityksen jatkumisen takaamiseksi. Suurin este kehitykselle on köyhyys. köyhyyden poistaminen onkin yksi yk:n vuosituhattavoitteista, joissa myös lapset ovat erityinen huomion kohde. globalisaatio on haaste, mutta myös mahdollisuus. globalisaation hallintaa pohditaan myös Maailman kauppajärjestö Wto:n public forum ­seminaarissa genevessä, johon matkustan huomenna pitämään aiheesta puheenvuoron. köyhyyden lisäksi myös erilaiset kriisit ovat useiden maapallon ihmisten arkipäivää. Samalla, kun kriisit ovat lisääntyneet, niiden luonne on muuttunut. vaikka väkivaltaisten konfliktien määrä maailmassa on vähentynyt, niistä on tullut entistä monimutkaisempia ja moniulotteisempia. ne myös kohdistuvat ratkaisevasti enemmän siviilihenkilöihin; siviiliväestöstä tulee usein sotatoimien pääasiallinen kohde. konfliktin uhri on yhä useammin nainen tai lapsi. luonnonkatastrofeista kärsii vuosittain noin 250 miljoonaa ihmistä. nimitys luonnonkatastrofi on tietysti vain osa totuutta. ilmastonmuutos, kaupungistuminen, metsävarojen kestämätön käyttö ja maailman väestömäärän kasvu sekä muu ihmisen toiminta ovat lisänneet tätä alttiutta. Syntyy noidankehä; köyhyys ja ympäristöongelmat lisäävät katastrofialttiutta ja konfliktien syntyä. ne vuorostaan hidastavat ja estävät kestävää kehitystä. tulevaisuuden uhkakuvana on edelleen, että maailman kaikkein köyhimmät alueet tulevat kärsimään eniten tulvista, rajuista myrskyistä ja kuivuudesta. ongelmia lisäävät myös pandemiat ja tarttuvat taudit. kaiken edellä mainitsemani kehityksen keskellä emme ole olleet toimettomia. Suomi on sitoutunut 0,7 prosentin kehitysavun määrään. euromääräisesti kehitysavun määrä on noussut, mutta bruttokansatulon mukainen prosenttiosuus on noussut hitaasti - viime keväänä se oli 0, 43 %. annettu apu ei kuitenkaan pysty vastaamaan kattavasti kasvaneeseen tarpeeseen. tämän vuoksi kansainväliset avunantajat joutuvat jatkuvasti arvioimaan oman avustustoimintansa periaatteita ja resursseja sekä tehostamaan toimintaansa. vuonna 2005 Suomen antama humanitaarinen apu evaluoitiin. Suomen tuen arvioitiin olleen tuloksellista nimenomaan siksi, että maamme 34 - MaailMankuva
• vaStuunkantaja-SeMinaari plan Suomi Säätiö ja helsingin Sanomat järjestivät helsingissä lokakuun alussa vastuunkantaja-seminaarin. tilaisuudessa puhui maailman ehkä kuuluisin hyväntekijä, köyhyyden vastaisesta taistelusta tunnettu muusikko Sir Bob Geldof. Seminaari kokosi lähes viisisataa yhteiskunnan päättäjää ja yritysjohtajaa keskustelemaan yhteiskuntavastuusta. Seminaarissa puhunut tasavallan presidentti tarja halonen iloitsi siitä, että kansalaisjärjestöt ja yritykset ovat alkaneet etsiä yhdessä ratkaisuja globaaleihin ongelmiin. presidentti kiitti plania sen pitkäjänteisestä työstä maailman lasten hyväksi. halosen mukaan planvastuunkantaja on hieno esimerkki uudenlaisesta kehitysyhteistyöstä. on keskittänyt apunsa sekä yk-järjestöille että kyvykkäille kansalaisjärjestöille. Suomen uusi humanitaarisen avun linjaus on rakennettu tämän evaluaation pohjalle. Sen perusajatuksena on ihmisoikeusperusteisuus. hädänalaisten ihmisten tarpeet nähdään heidän oikeuksinaan, joihin kansainvälisellä yhteisöllä on velvollisuus vastata. avustustoiminnan tulee edistää ihmisoikeussopimuksiin kirjattuja oikeuksia; oikeutta ruokaan, puhtaaseen veteen ja riittävään suojaan ja sen on tuettava syrjimättömyyttä ja tasa-arvoa. humanitaarisen avun linjauksessa pidetään tärkeänä myös avustettavien ihmisten omaa osallistumista avustustoiminnan eri vaiheisiin ja avunantajan vastuuta tekemistään päätöksistä. Suomen humanitaarisen avun toinen tärkeä periaate on jatkuvuus; avun tulee jatkua keskeytyksettä jälleenrakennukseen ja yleiseen kehityspolitiikkaan asti. Sen tulee siis jani tooM nivoa yhteen lyhyen ja pitkän aikavälin avustustoimet. tämä edellyttää pitkäjänteistä humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön muotojen yhteensovittamista. esimerkiksi Suomen kehitysavun painopisteitä ovat mm. naiset ja lapset; Suomi onkin yksi aktiivisimpia unicef-maita. Myös suomalainen kansalaisyhteiskunta tekee sitoutuneesti työtä paremman maailman eteen. järjestöjen työssä korostuu paitsi köyhyyden vähentäminen, myös kehitysmaiden oman kansalaistoiminnan tukeminen ja kehittäminen. kehitysyhteistyö on haastavaa toimintaa. eri kulttuureista peräisin olevat ihmiset rakentavat yhteistyötä yli kulttuuri- ja kielirajojen yrittäen ymmärtää toistensa motiiveja sekä esimerkiksi käsityksiä hyvästä ja huonosta. yhteinen tavoite on etsiä kestäviä ratkaisuja köyhyyden haasteisiin. kansalaisjärjestöjen rooli kehi- MaailMankuva - 35
• tysyhteistyössä on tunnustettu ja sitä pidetään entistä tärkeämpänä; järjestöt vaikuttavat päätöksentekijöihin ja toimivat samalla aktiivisesti ruohonjuuritasolla. kansalaisjärjestöt nostavat esiin näkemyksiä ja kokemuksia kehitysyhteistyön arjesta, antavat heikommille äänen. osa kansalaisjärjestöistä toimii yhteistyössä ulkoministeriön kanssa; yksi esimerkki hyvästä ja toimivasta yhteistyöstä on tämän seminaarin järjestävä plan Suomi Säätiö, joka on yksi ulkoministeriön kumppanuus- sen yhteiskuntavastuuta, ja jokainen yritys valitsee keinon joka parhaiten sopii sen omaan toimintaan. olen iloinen, että tälläkin alueella on syntynyt vuorovaikutusta. esimerkiksi plan Suomi Säätiöllä on ymmärtääkseni jatkuvasti kasvava joukko yrityskumppaneita, jotka tukevat planin työtä niin Suomessa kuin kehitysmaissakin. en halua asettaa eri avustusjärjestöjä paremmuusjärjestykseen, mutta jos olette valinneet tai valitsemassa planin yhteistyökumppaniksenne, valinta on varmas- en halua asettaa eri avustusjärjestöjä paremmuusjärjestykseen, mutta jos olette valinneet tai valitsemassa planin yhteistyökumppaniksenne, valinta on varmasti hyvä. järjestöistä. yhteinen vastuu ei kosketa vain yksilöitä ja yhteiskuntaa vaan sen tulee merkitä myös yritysten vahvaa yhteiskuntavastuuta. tässä suhteessa suomalaisilla yrityksillä on ollut suhteellisen hyvä maine niin Suomessa kuin maailmallakin. viime aikoina yritykset ja talouselämä ovat ottaneet ilahduttavasti yhä aktiivisemman roolin yhteiskuntavastuun ­ niin taloudellisen, ekologisen kuin sosiaalisenkin vastuun ­ kantamisessa. Monet yritykset ovat huomanneet, että vastuullisuus voi olla kilpailutekijä, toiminnan jatkuvuuden ja kannattavuuden perusta eikä pelkästään lakisääteinen velvollisuus. on monta tapaa toteuttaa yrityk- ti hyvä. hieno esimerkki uudenlaisesta vastuunkantamisesta ja yhteistyöstä on myös tämän seminaarin teema, planvastuunkantaja-hanke, joka pyrkii tekemään pitkäjänteistä ja ihmisoikeuksiin perustuvaa kehitysyhteistyötä 16 eri maassa. vastuunkantajat-hanke perustuu kansalaisjärjestön, julkisen vallan ja yrityksen väliseen yhteistyöhön. uskon, että tämänkaltaisia kansalaisyhteiskunnan, yritysten ja julkisen vallan välisiä yhteistyöhankkeita tarvitaan jatkossa yhä enemmän. tässä yhteydessä haluan myös kiinnittää huomiota niihin yksityishenkilöihin, jotka tukevat planin ja muiden kehitystyötä tekevien kansa- laisjärjestöjen toimintaa. Myös yksityisen ihmisen vastuu on tärkeää ja jokaisen panos merkityksellinen. plan tekee työtä lasten hyväksi ja pyrkii parantamaan kehitysmaiden lasten oloja pysyvästi. haluaisin muistuttaa mieliimme, että sota, köyhyys, ympäristöriskit ja rikokset sekä monet muut hyvän elämän esteet vaikuttavat lasten elämään joko suoraan tai aikuisten kautta. lapset ovat edelleen mukana aseellisissa konflikteissa sodan uhreina ja jopa sotilaina. lapsia elää edelleen äärimmäisessä köyhyydessä ja alttiina lapsikaupalle, rikollisuudelle ja sairauksille. Miljoonien lasten on edelleen ansaittava elantonsa kovalla työllä sen sijaan, että he kävisivät koulua ja leikkisivät. lapsilla on oltava oikeus turvalliseen lapsuuteen. Sen tärkeimpiä tekijöitä ovat rakkaus ja välittäminen. lapsilla on oltava oikeus saada opetusta, tietoja ja taitoja aikuisuutta varten. haluan erityisesti painottaa tyttöjen koulutusta, jota ei useinkaan pidetä yhtä tärkeänä kuin poikien koulutusta tai se laiminlyödään kotitöiden ja muiden velvollisuuksien vuoksi. lämpimät kiitokseni plan Suomi Säätiölle pitkäjänteisestä ja hyvästä työstä lasten hyväksi niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. kiitokset myös yrityksille, jotka ovat ottaneet yhteiskuntavastuun osaksi toimintaansa. toivotan vastuunkantajat-hankkeelle parasta menestystä. vastuu maailmastamme on yhteinen! lisää tietoa: Seminaarista: www.plan.fi planvastuunkantajasta: www.planvastuunkantaja.fi 36 - MaailMankuva
• tee päätös nyt tule plankummikSi plankummeja on pian 30 000 tule sinäkin mukaan www.plan.fi MaailMankuva - 3
• kuvareportaaSi tarinoita kuvien takaa jari kivelä valokuvaaja jari kivelä on tunnettu koskettavista lapsikuvistaan. planille hän on kuvannut vuodesta 00. "valokuvissa kiehtoo eniten tilanteen, tunnetilan ja ohikiitävän hetken vangitseminen. puhuttelevaa kuvaa jaksaa katsoa pitkään ja yhä uudelleen. Se ei vanhene koskaan. onnistunut otos välittää tarinan tehokkaasti kuin elokuva, joskus jopa tehokkaammin. valokuvaa katsoja ehtii tutkia, antaa ilmeiden ja yksityiskohtien vaikuttaa tajuntaansa. kuvan merkitys voi myös elää ja muuttua ajan myötä", kivelä pohtii. hän valitsi tuhansista kuvistaan kaksi itseään puhuttelevaa otosta. ja kertoi niiden tarinan. 38 - MaailMankuva jari kivelä
• jari kivelä rengaSta pyörittävä poika Beninin kylätiellä ohitseni porhalsi poika, joka pyöritti kulunutta mopon rengasta. "Mistä johtuu, että joka puolella maailmaa pojat löytävät vekottimia vedettäväkseen ja työnnettäväkseen", ajattelin ja pieni poika minussa heräsi. pyysin saada jakaa renkaan kuljetuksen. poika pudisti päätään tavalla joka kertoi paitsi että pyörä oli hänen myös että minä olin liian vanha leikkimään. pyyntöni herätti kuitenkin hänen kiinnostuksensa ja hän jäi pyörittämään rengasta ympärilläni. kuin näyttääkseen kuinka hyvin leikin osasi. caMaraMään eräässä afrikkalaisessa kylässä käydessäni pojat tanssivat illalla perinteistä tanssia ringin keskellä ja tytöt lauloivat heidän ympärillään. pojat olivat maalanneet kasvonsa, olivat mielestäni jopa pelottavan näköisiä. taustalla takoivat rummut. tunnelma oli tiivis ja leikkisän uhkaava. päästäkseni kuvaamaan kasvoja tarpeeksi lähelle astuin rinkiin, osallistuin haparoivalla jenkkapolkkavalssillani villiin menoon ja keskityin kameraani. äkkiä kylä remahti riehakkaaseen nauruun. jalkani kangistuivat ja häpeillen hidastin hyppelyäni. Mutta nauru jatkui. käännyin ympäri ja näin, että selkäni takana tanssiva poika oli poiminut maasta muovikanisterin ja kuvasi minua imitoiden kaikkea mitä tein. tartuin hetkeen ja pian kuvasimme toisiamme kilpaa. Muuri välillämme oli murtunut ja tallensin kameraani tarinan, joka yhä hymyilyttää. jatkoin ylpeänä jenkkapolkkavalssiani. Myös minä tein mitä osasin. nappasin kameran ja aloin kuvata. Muutaman otoksen jälkeen selkäni takaa kaikui tuohtunut naisen huuto. luulin naisen komentavan poikaansa, mutta ei. perin suomalaisilta kuulostavat ärräpäät sinkoilivat hurjina minua kohti ja kummastellen koitin ymmärtää mikä naisen oli hermostuttanut. tulkki tuli avuksi, kysyi mitä mieltä olisin jos nainen tulisi pihalleni kuvaamaan lapsiani. häkellyin ja pyysin anteeksi. Mikä oikeus minulla oli tunkeutua ottamaan kuvia hänen lapsestaan? kuvaamiset jäivät siihen. joka kerta kun yritin ottaa kameran laukustani, sieltä tuli ensin naisen kimeä huuto. huuto on aina laukussani. Se saa minut nöyräksi kuvattavieni edessä ja muistuttaa, että jokaisesssa kuvassa on mukana sielu joka kuuluu kuvattavalle. nykyisin lähetänkin aina kun on mahdollista sielun takaisin sen omistajalle. rengasta pyöritttävä poika mullisti suhteeni kuvattaviin. MaailMankuva - 39
• henkilömiina osuu todennäköisemmin pojan kuin tytön kohdalle. vai murtuvatko he sotamuistoihinsa ja koti-ikävään? onko heistä vanhemmiksi? jos ei, niin onko kenestäkään toisesta aikuisesta kantamaan vastuuta? lapsi itsensä edustajana Sodassakin lapsi on oma ainutlaatuinen yksilönsä. hän kohtaa ja kokee sodan omien persoonallisten vahvuuksiensa ja heikkouksiensa suodattamana. hän myös selviytyy perheensä tukemana ja yhteisönsä arvostamana ­ tai nujertuu ja syrjäytyy yksin aikuisen avun puuttuessa. Samalla lapsi on oman ikänsä edustaja. vauva on täysin riippuvainen äidistään ­ eli hänen kyvystään imettää ja huolehtia myös itsestään. alle seitsemänvuotias on sitä vastoin vaarassa eksyä vanhemmistaan kaaosmaissa pakotilanteissa, koska hän on liian iso kannettavaksi mutta myös liian pieni kulkemaan omin jaloin aikuisten vauhdissa. teini-ikäiselle sukupuolella on merkitystä, vaikka tytöllä ja pojalla on yhteisiäkin riskejä. Suurin niistä on tulevaisuuden menetys koulutusmahdollisuuksien rapautuessa. Myös luottamus aikuisten maailmaan horjuu: Bosniassa tuskin tapaa 1990-luvulla syntynyttä nuorta, joka ei kyseenalaista vanhemman arvovaltaa. raiskausta ja muuta seksuaalista väkivaltaa sodankäynnin strategiana sovelletaan erityisesti tyttöihin mutta vaietusti myös poikiin. tytöllä seurauksena on häpeää, yhteisöstä hylkäämistä, abortteja, ei-toivottuja raskauksia, lapsen tappoja ja hiv/ aidsin lisäksi muita sukupuolitauteja. onnettominta tytön kannalta on se, että häntä hyväksikäyttävät myös avustustyöntekijät ja rauhanturvaajat. vielä pahempaa on se, että kriisitilanteessa omat vanhemmat myyvät hänet prostituoiduksi rahaa tienaamaan. pojan suurin uhka on hänen kulttuurisesti sallittu liikkuvuutensa. esimerkiksi henkilömiina osuu todennäköisemmin pojan kuin tytön kohdalle, koska hän kulkee sisariaan k. BrookS, unhcr useammin pelloilla ja vuorilla työnteossa. poika myös lähetetään tyttöä todennäköisemmin yksin sotaa pakoon turvaamaan perheen toimeentulo ja tulevaisuus. viriili ja liikkuva poika saa ja levittää hiv/aidsin lisäksi myös muita sukupuolitauteja. vastaavasti hän tarttuu tyttöä hanakammin itse aseeseen joko ideologisesti valveutuneena, taloudellisen pakon sanelemana tai väkivalloin kaapattuna. varsinkin afrikassa tuhannet nuoret kasvavat ja myös kuolevat ase kädessä, vaihtoehtojen puuttuessa. 4 - MaailMankuva k. BrookS, unhcr
• Suru iranilainen kurdityttö suree veljeään, joka on kaapattu. perhe pakeni irakiin vuonna 2005. arpi 11-vuotias irakilaistyttö sai arven vuoden 2005 itsemurhaiskussa. hän pakeni perheineen pohjoiseen sukulaisten luo. MaailMankuva - 43
• Sota palestiinalaislasten elämää sadutetaan libanonissa palestiinalaislapset leikkivät sotaa ja toivovat, että seuraavilla sukupolvilla kaikki on parempaa ja suurempaa. palestiinalaislapsen elämä on sotaa libanonissakin. vaikka hänen kotikadullaan ei paraikaa taisteltaisikaan, televisio tuottaa tauotta kuvaa pommi-iskuista ja niiden uhreista jossain lähistöllä: viime vuonna koko libanon soti, nyt taisteluja käydään pohjoisessa nahr el-Baredin pakolaisleirissä. kun kukaan ei suojele lasta uutisvirralta, tulee mielikuvista lapsen tajunnassa totta. - Lapsi näkee sensuroimattomia kuvia kuolleista lapsista ja ajattelee, että hän on itse seuraava uhri. lapsi ei pelkää kuolemaa yleensä, vaan nimenomaan tapetuksi tulemista, psykologi kirsti palonen tietää. hän on viimeiset kymmenisen vuotta koordinoinut psykologien Sosiaalisen vastuun ja paikallisen Beit aftal assumoudin (BaS) yhteistä mielenterveyshanketta palestiinalaispakolaisten, erityisesti lasten ja heidän perheidensä, auttamiseksi libanonissa. aikuiselle ympärivuorokautinen uutisseuranta on yritys hallita ahdistavaa tilannetta, kun taas lapselle se on ylimääräinen stressi, joka estää häntä rauhoittumasta. kun kotona on vielä ahdasta ja aikuiset jatkuvasta varuillaanolosta uupuneita, tarkoittaa se usein riitelyä ja koko perheen monin tavoin oireilevaa pahoinvointia: yksi sulkeutuu itseensä, toinen kiukkuaa kaiken kuuluville, kolmas vain itkee. tilanne kärjistyy entisestään, kun aina uuden sodan tullen kotiin majoittuvat taisteluita pakenevat sukulaiset ja tuttavat. - Varsinkin kaaostilanteissa aikuiset joutuvat keskittymään suojan ja ruoan hankintaan sekä ylipäätään perheen hengissä selviämiseen, eikä lapsen yksilöllisille tarpeille riitä tarpeeksi huomiota. lapsilla ei ole ulkonakaan paikkaa pelata esimerkiksi jalkapalloa, mikä helpottaisi heidän oloaan. tilanpuute tai ylikansoittuminen ­ kuinka vain ­ on todellinen ongelma. esimerkiksi nahr el-Baredin evakkojen saavuttua Beddawin pakolaisleirissä asuu puolentoista neliökilometrin alueella 32 000 palestiinalaista. Beirutissa Shatillan pakolaisleirin asukastiheys on samaa luokkaa ilman evakkojakin. vastaavia leirejä libanonissa on yhteensä kaksitoista. Myös koulussa kodin ja ympäristön paineet purkautuvat keskittymiskyvyttömyytenä, nujakointina ja poikien sotaisana uhona. tiina kirkas lapsi ei pelkää kuolemaa yleensä, vaan nimenomaan tapetuksi tulemista. lapsi on lapsi myös sodassa Silti siellä, missä maallikko näkee vain ongelmia ja toivottomuutta, mielenterveyden ammattilainen tunnistaa selviytymiskeinoja. - Lapsilla on paljon kauheita kokemuksia ja pelkoja, mutta he eivät ole yksin vaan jakavat ne perheen ja suvun kanssa. lapset myös tukevat toisiaan ja ymmärtävät esimerkiksi sen, miltä tuntuu jättää kotinsa ja kaverinsa tai kadottaa rakkain lelunsa pakomatkalla, kirsti palonen kertoo. kuolemaan liittyvät uskonnolliset rituaalit sitovat läheisten menetykseen liittyvää tuskaa. vastaavasti kou- 44 - MaailMankuva
• outi einola-head lumenestyksen korostaminen ja etenkin palestiinalaisen identiteetin ylläpitäminen ankkuroivat lapsia yhtäältä menneisyyteen, toisaalta tulevaisuuteen. tulevaisuus tosin ei ole vuosikymmeniin näyttäytynyt palestiinalaisille kansana valoisalta, mikä vaikuttaa yksilönkin näkemykseen siitä, mikä häntä odottaa. palosen mielestä selviytymiskeinoista paras on leikki eli lapsen oikeus olla lapsi myös sodassa. - Lasten tarinoissa toistuu sama juoni. Ensin oma koti tuhotaan, sitten paetaan sukulaisten luokse ja perillä leikitään. paluumatkalla nähdään taas paljon hävitystä, kunnes pommitusten vaurioittamassa kodissa ensin nukutaan, sitten leikitään ja lopuksi ollaan iloisia. leikit liittyvät paljolti sotaan, ja palosen tuntemat lapset toistavatkin tällä hetkellä fatah al-islam-järjestön ja libanonin armeijan taisteluita nahr el-Baredissa. - Vastaavalla tavalla monet muutkin verilöylyt ja katastrofit on leikitty kiinteäksi osaksi lasten omaa tiedostamatonta mutta myös palestiinalaisten yhteistä kollektiivista traumaa. aina vain syntymäpäiviä lasten omien leikkien lisäksi myös sadutus on auttanut lapsia BaS:n toimintakeskuksissa käsittelemään koke- muksiaan, ajatuksiaan ja tunteitaan. - Lapselle on tärkeää, että hänen tarinansa kuunnellaan, kirjoitetaan muistiin, käännetään ulkomaan kielelle, luetaan jossain kaukana ­ ja että se on tosi, kirsti palonen kuvaa mutta myös varoittaa ylitulkitsemasta lapsia ilman tietämystä heidän elinoloistaan. pontimena sadutuksen aloittamiseen BaS:ssa oli paikallisen lääkärin huomio, että lasten mielikuvituksen käyttö on niukkaa. ilman sitä lapsi ei voi ratkaista ongelmia, suunnitella itselleen tulevaisuutta, unelmoida. ja onhan palestiinalaislapsella unelmia. hän haluaa takaisin kotimaansa, olla maailman paras jalkapalloilija, opiskella lääkäriksi, parantaa isänsä, kouluttautua ompelijaksi elättääkseen perheensä, päästä hyviin naimisiin ­ mutta tyttönä ei liian aikaisin ja väärän miehen kanssa. palonen kertoo esimerkkinä erään lapsen puputarinan, jossa sukupolvesta toiseen mennään naimisiin, opiskellaan yliopistossa, rakennetaan talo, saadaan lapsia, rakastetaan ja ennen kaikkea vietetään syntymäpäiviä. - Lapset haluavat, että seuraavilla sukupolvilla kaikki on aina vain parempaa ja suurempaa. kirsti palosen libanon-blogia ja palestiinalaislasten tarinoita voi lukea osoitteessa www.vastuu.fi/libanon. MaailMankuva - 45
• ilMaStonMuutoS pallo lämpenee kuinka käy laSten? lapset sanovat, että maapallolla on kuumetta. aikuiset puhuvat ilmastonmuutoksesta. mitä se tietää kehitysmaille ja niiden lapsille? tiina kirkas 46 - MaailMankuva
• MaailMankuva - 4 kuva: roger allen
• roger allen kuluneen kesän monsuunisateet ja pyörremyrskyt piiskasivat tulvavedet yli äyräidensä osissa kiinaa, afganistania, nepalia, intiaa, pakistania ja Bangladeshia, jonka kerrottiin elokuussa olleen puoleksi veden vallassa. tuhannet ihmiset kuolivat, miljoonat menettivät kotinsa ja toimeentulonsa. kaikki kärsivät maanvyöryistä, myrkkykäärmeistä, helteistä, saastuneesta vedestä sekä uhkaavista taudeista, kuten ripulista, kolerasta, malariasta ja denguekuumeesta. yk:n lastenapujärjestö unicef raportoi yksinomaan intian Biharin osavaltiossa miljoonista jo entuudestaan aliravituista lapsista, joiden elämä oli vaarassa huuhtoutua pois. Muilla tulva-alueilla vesi vei mukanaan terveyskeskukset ja lasten koulut. paikalliset eivät muistaneet kokeneensa vastaavia tulvia vuosikymmeniin, asiantuntijat viittasivat ilmaston lämpenemiseen. jäätiköt sulavat, vedenpinta nousee ilmastonmuutoksen seurauksista tunnetaan lähinnä skenaarioita, ja varsinkin kehitysmaista tutkittua tietoa on niukasti. Se kuitenkin tiedetään, että erityisen rajusti se kohtelee viime kesän tulva-alueita aasiassa sekä etelä-amerikan, afrikan ja tyynenmeren valtioita trooppisella ja subtrooppisella vyöhykkeellä. useimmat niistä kärsivät jo nyt tulvien ja hirmumyrskyjen lisäksi kuivuuden tapaisista äärimmäisistä sääilmiöistä. esimerkiksi afrikan mantereesta kaksi kolmannesta on aavikkoa tai muuten kuivaa maata, ja kesällä tulvineessa Baluchistanin maakunnassa pakistanissa kuoltiin vain paria viikkoa aikaisemmin yli 50 asteen helteisiin. lisäksi ne ovat usein köyhiä, infrastruktuuriltaan keskeneräisiä, konfliktiherkkiä ja hiv/aidsin kaltaisten sairauksien heikentämiä eivätkä siten aina selviä omin voimin nykyisistäkään luonnononnettomuuksista. niissä on myös paljon lapsia. - Ilmastonmuutos kärjistää köyhien maiden nykyisiä ongelmia, tuotantopäällikkö reija ruuhela ilmatieteen laitokselta tiivistää. - Kuivuus supistaa entisestään viljelykelpoista maa-alaa, mikä tuntuu ruoantuotannossa. Myös puhtaan juomaveden saaminen vaikeutuu. tulvilla ja merenpinnan nousulla on vastaava vaikutus rannikoilla, jokisuistoissa ja muutoin alavilla alueilla, jotka ovat 48 - MaailMankuva roger allen
• yleensä myös erittäin väkirikkaita. joka kymmenes maailman ihminen asuu riskialttiilla rannikkovyöhykkeellä, ja kaksi kolmasosa heistä aasiassa. esimerkkinä ruuhela mainitsee kovia kokeneen Bangladeshin, jossa alle kolmen metrin korkeudella asuu kymmeniä miljoonia ihmisiä. Mannerjäätiköiden sulaessa nouseva merivesi myös suolaa rannikoiden pohjavedet sekä tuhoaa viemäriverkostot, jolloin yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedet saastuttavat juotavaksi tarkoitetun pohjaveden. lämpimässä ja kosteassa leviävät ripuli, kolera ja malaria. Myös vuoristojäätiköiden sulaminen vaikuttaa makean veden kiertoon ja saatavuuteen. - Esimerkiksi kaikki Aasian suuret joet saavat alkunsa Himalajan jäätiköiltä, ja niiden vaikutusalueella asuu noin 40 prosenttia maailman väestöstä, europarlamentaarikko Satu Hassi (vihr) kuvaa. - Suurkaupungeissa ongelmia tuottavat helleaaltojen lämpösaarekkeet, jotka ovat usein kohtalokkaita vanhusten lisäksi lapsille, ruuhela lisää. kehitysyhteistyössä on otettava huomioon keinot, joilla tukea köyhien maiden sopeutumista ilmastonmuutokseen. köyhyys ei ole mikään luonnonlaki. toimintakyky ratkaisee Brittiläinen Save the children laskee, että seuraavan vuosikymmenen aikana 175 miljoonaa lasta kärsii vuosittain ilmastonmuutoksen aiheuttamista luonnononnettomuuksista. lukunsa järjestö perustaa kansainvälisen punaisen ristin tilastoihin sekä kokemukseen siitä, että luonnonkatastrofien uhreista keskimäärin puolet on lapsia. Satu hassin mielestä on selvää, että ilmastonmuutos vaatii jo nyt ihmisuhreja, lapsiakin. - Lapset ovat muutenkin haavoittuvimpia tilanteissa, joiden yleisyyttä ilmastonmuutos lisää, kuten konflikteissa, pakolaisina ja orpoina. kriisien yleistyminen lisää myös lasten hyväksikäyttöä. Monissa skenaarioissa ilmastonmuutoksen ennustetaankin lisäävän yhtäältä kuivuudesta johtuvaa ympäristöpakolaisuutta ja toisaalta veden puutteesta aiheutuvia konflikteja. hassi toivookin avustusjärjestöjen kiinnittävän katastrofitilanteissa erityishuomiota lasten suojeluun. - Myös kansainvälisessä kehitysyhteistyössä on otettava huomioon kei- MaailMankuva - 49
• not, joilla tukea köyhien maiden sopeutumista ilmastonmuutokseen. esimerkiksi tiet, sillat ja viemärit on rakennettava siten, etteivät ne tuhoudu ensimmäisessä kovassa myrskyssä ja tulvassa. yhteiskuntien yleinen toimintakyky ja valmius selviytyä ääritilanteista ratkaisevat, hän kiteyttää. esimerkiksi yhdysvallat selviää useistakin luonnononnettomuuksista vähemmin uhrein kuin köyhät Malawi, Burundi ja kenia. toisaalta katastrofi iskee yhdysvaltojenkin kaltaisessa maassa köyhiin aivan toisin kuin rikkaisiin: vielä vuosi elokuussa 2005 new orleansia riepotelleen katrina-hurrikaanin jälkeen osa kaupungin lapsista asui tilapäismajoituksessa ja kärsi stressioireista. puolet kaupungin kouluista on vastaavasti yhä suljettuina. vuosituhattavoitteet käytäntöön oli tulva, myrsky tai kuivakausi, huonoimmassa asemassa on jo valmiiksi nälän heikentämä lapsi. Siksi kansanterveyslaitoksen erikoistutkija, lasten ja infektiosairauksien erikoislääkäri taneli puumalainen korostaa, että ilmaston muuttuessakin kehitysmaiden lasten akuutein ongelma on köyhyys ja siitä johtuva aliravitsemus. - Kroonisesti aliravittu lapsi on vastustuskyvytön ripulille, tuhkarokolle ja hengitystietulehduksille. jo nyt joka vuosi kuolee 10,8 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta, joista noin miljoona malariaan. Siksi köyhyyden puolittaminen eli yk:n vuosituhattavoitteiden toteuttaminen on ensisijaista. jos siinä onnistutaan, kyetään myös varautumaan ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin terveydellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin, hän toteaa. - Tärkeintä on saada kehitysmaiden perusterveydenhoitojärjestelmä toimimaan ja alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuus pienenemään. keinot on olemassa ­ tarvitaan vain rahaa ja poliittista tahtoa. puumalainen muistuttaa, että esimerkiksi kiina on nostanut 200 miljoonaa ihmistä köyhyydestä, mikä näkyy alentuneena lapsikuolleisuutena ja eliniän kasvuna. - Köyhyys ei ole mikään luonnonlaki, ja kiinalaisilla on oikeus vaurastua. kyse onkin siitä, miten se onnistuu ilmaston kannalta kestävällä tavalla. Satu hassin mielestä kiinan ja intian on talouskasvun kiihtyessä ryhdyttävä vähentämään kasvihuonepäästöjään, mutta sitä ennen rikkaiden maiden on ymmärrettävä oma vastuunsa nykyisen ilmastonmuutoksen aiheuttajana. hän pitää tärkeänä myös lasten omaa osallistumista ilmastotalkoisiin "muutoksen moottoreina". - Silti on selvää, ettei ilmastonmuutos olisi näin pitkällä, jos me olisimme ajatelleet lapsiamme ja lapsenlapsiamme niin kuin sivistyneissä yhteiskunnissa pitäisi.
• kasvihuoneilmiö lämmittää ilmastoa · ilmasto lämpenee, kun ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrää kasvaa ilmakehässä. ne toimivat kuin lasiseinä kasvihuoneessa: ne päästävät auringosta tulevan valon läpi maapallolle, mutteivät kaikkea maapallosta heijastuvaa lämpösäteilyä takaisin avaruuteen. · tärkein kasvihuonekaasu on hiilidioksidi, jota vapautuu hiilen, öljyn ja maakaasun käytöstä energiantuotannossa ja liikenteessä. Sen osuus ilmastonmuutoksesta on noin 60 prosenttia ja maataloudessa vapautuvan metaanin 20 prosenttia. · teollisuusmaat tuottavat yli puolet maailman ilmastopäästöistä, vähiten kehittyneiden maiden osuus on alle puoli prosenttia. intian ja kiinan talouskasvu on kasvattanut viime vuosina huomattavasti niiden kasvihuonepäästöjä. · yk:n ilmastosopimusta täydentävä kioton pöytäkirja velvoittaa teollisuusmaat vähentämään vuosina 2008­12 kasvihuonepäästöjään 5,2 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. Se silti ei sido yhdysvaltoja eikä velvoita intiaa ja kiinaa päästövähennyksiin. · eu on sitoutunut 20 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä. eu:lla on myös oma päästökauppajärjestelmänsä vuodesta 2005 alkaen. · ilmaston lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna edellyttää kasvihuonepäästöjen kasvun pysäyttämistä vuoteen 2020 mennessä. lähteet: www.ilmasto.org, www.ymparisto.fi
• ilMaStonMuutoS lapsia pitää opettaa ilmastonmuutokseen ilmastonmuutoksen kiihtyessä luvassa on ympäristökatastrofeja sekä niistä ainakin osittain aiheutuvia aseellisia konflikteja. arviolta kymmenet miljoonat lapset joutuvat seuraavina vuosikymmeninä vaaraan lyhytnäköisen, politiikan ja ympäristön pilaantumisen vuoksi. johanna Sarjas 5 - MaailMankuva
• MaailMankuva - 53 kuva: gary Walker
• järjestöjen on syytä sisällyttää ympäristönäkemys ja ­toiminta työhönsä, sillä elinkelpoisen planeetan ja pysyvän rauhan edellytyksenä on nimenomaan lasten ympäristötietoisuus. lapsi, joka ymmärtää ekologian ja konfliktien välisiä syy-yhteyksiä pyrkii ennalta ehkäisemään kurjuutta. lapset kannattaa nähdä toimivina ja osaavina yhteisöjensä jäseninä. lapsia pitää opettaa varautumaan ilmastonmuutokseen ja katastrofeihin. rauhallisina aikoina on toki helpompaa edistää lasten oikeuksien toteutumista, mutta katastrofin tapahtuessa jopa asiantuntijajärjestöt "unohtavat" lapset. lapset hahmotetaan toimenpiteiden kohteina vaikka he voivat osallistua aktiivisesti avustustyöhön, jälleenrakentamiseen ja ympäristönsuojeluun omilla tavoillaan. - Esimerkiksi Pakistanin maanjäristyksen aikaan näimme kuinka lapset kantoivat loukkaantuneita ensiapuun, neljä kantoi yhden aikuisen, muistaa elokuussa Suomessa vieraillut pakistanilaissyntyinen unep:n varajohtaja Shafqat kakakhel. 54 - MaailMankuva
• planin muutama vuosi sitten julkaiseman after the cameras have gone ­raportin mukaan lasten fyysiset perustarpeet tyydytetään kriisitilanteissa kiitettävästi, mutta monet muut tarpeet unohdetaan. lapsella on ruoan, veden, suojan, vaatteiden ja perusterveydenhuollon lisäksi oikeus suojeluun, kouluun, lepoon ja oikeus osallistua itseään koskeviin asioihin. raportti antaa liikuttaviakin esimerkkejä siitä miten lapset voivat lohduttaa surullisia, he voivat kädestä pitäen opastaa ihmisiä, he voivat kantaa tiiliä jne. köyhyys ei poistu ellei ympäristöä suojella eu:n Sudan-erityisedustajan pekka Haaviston mukaan maamme kehitysyhteistyötä koskevassa keskustelussa on juututtu käsitykseen, jonka mukaan ensin on hoidettava köyhyys ja vasta sen jälkeen voi kiinnittää huomiota ympäristöön. - Toinen käsi pilaa ympäristöä kehityksen nimessä ja toinen käsi yrittää korjata jälkiä. ajatellaan, että ympäristökysymysten pohdinta ja ympäristön suojelu olisivat rikkaiden etuoikeus. kuitenkin tsunamit, tulvat, kuivuudet ja muut kurjuudet kohdistuvat enemmän köyhiin. rikkailla on varaa pelastaa itsensä katastrofeista esimerkiksi matkustamalla pois sota-alueilta tai rakentamalla turvallisemmille paikoille. köyhät ajautuvat pakolaisleireille, joilla usein tapahtuu hallitsematonta ympäristön pilaamista. puusto on hakattu laajalti leirien ympäriltä polttopuuksi, sanoo haavisto. nuoret saavat kaupunkien liepeillä sijaitsevissa leireissä uusia urbaaneja ideoita ­ monet alkavat ihannoida kulutuskeskeistä elämää eivätkä välttämättä halua rauhan aikana takaisin yksinkertaiseen kyläelämään. - Toisaalta pakolaisleirit voivat olla otollisiakin paikkoja opettaa lapsia ja nuoria pitämään huolta ympäristöstä ja myös havaitsemaan ekologian ja politiikan syy-seuraussuhteita. kansalaisjärjestöjen kannattaa käyttää tämä tilaisuus hyväksi, haavisto pohtii. rikkaiden maiden täytyy haaviston mukaan aloittaa laajoja aavikkojen, merien, ilmaston ja pohjavesien ympäristöhankkeita. yleisesti ottaen kehitysmaiden kokemus ympäristön suojelusta on vaatimaton eivätkä maiden hallitukset ole halukkaita investoimaan ympäristönsuojeluun. - Hallituksille voi asettaa ympäristötoimia ehtoina ulkomaisen tuen saamiseksi, vaikka kehitysmaiden hallituksia totta kai harmittaa tällainen ehdollistaminen. etenkin maiden, joilla on valtavat öljy- ja muut tulot, tulee itsekin suojella ympäristöjään. olen itse lievän ehdollistamisen kannalla, sanoo haavisto. kehitysmaat eivät, mikäli ei rikkaatkaan, varaudu kalliiden luonnonvarojensa ehtymiseen. haavisto pitää norjan mallin mukaisia öljytuloista kerättäviä tulevaisuusrahastoja yhtenä mahdollisena tapana turvata kehitysmaiden tulevaisuutta. gary Walker darfurin konflikti juontaa vesipulaan darfurilainen pakolaislapsi voi ymmärtää, että yksi syy hänen kodittomuuteensa on ns. arabien (lähinnä zaghawa-heimo) ja maanviljelijä-furien vedestä ja maankäytöstä syntyneet taistelut. alueen sademäärä on unep:n vastikään MaailMankuva - 55
• julkaiseman tutkimuksen mukaan viimeisten 40 vuoden aikana vähentynyt 30 prosentilla. Maataloustuotannon arvioidaan Senegalista Sudaniin ulottuvalla kuivalla Sahelin alueella laskevan 70 prosentilla, koska ilmastonmuutoksen kiihtyessä meriveden lämpötila nousee eikä monsuunisateita muodostu. Monsuunisadepilven syntyminen edellyttää kylmän ja lämpimän ilman kontrastia rannikolla. länsi-afrikasta normaalisti Maliin ja Sudaniin asti saapuvat monsuunisateet ovat nykyään vähäisiä tai ei sada lainkaan. Sahara etenee etelää kohden ja tsad-järvi on pienentynyt kymmenen prosenttia alkuperäisestä koostaan. aiemmin nomadi-karjankasvattajat ja maanviljelijät harjoittivat jopa jonkinasteista vaihtotaloutta, mutta kovien kuivuuksien seurauksena sietäminen aseellisiin taisteluihin 1980-luvulla. varsinaista sotaa furit ja arabit kävivät 1987-89. vuonna 2003 alkoivat laajamittaiset tuhotyöt, joiden seurauksena sadat tuhannet ihmiset saivat surmansa ja noin 2,5 miljoonaa ihmistä on menettänyt kotinsa. yhdysvallat kutsuu, tiettävästi Sudanin hallituksen tukemien, janjaweed-joukkojen tuhotoimia furiin kohdistuvaksi kansanmurhaksi. yk:n turvallisuusneuvosto keskusteli huhtikuussa ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen aiheuttamasta globaalista turvallisuusriskistä. laajat kansanjoukot tulevat lähivuosikymmeninä kärsimään ruoan- ja juomaveden puutteesta. darfurin rauhanprosessin aikana yk onkin pyrkinyt osaltaan jakamaan ympäristötietoisuutta, kakakhelin mukaan unep on luennoinut aiheesta alueella taisteleville sissiryhmille. - Rauhaa Darfuriin ei saada pelkästään palauttamalla ihmiset tuhottuihin kyliinsä vaan alueelle on saatava ympäristöohjelma jonka turvin ihmiset voivat elää alueella jatkossakin, ehdottaa kakakhel. eri puolilla maailmaa ihmiset ovat kehittäneet erittäin hyvin toimivia sadevedenkeruumenetelmiä. järjestöt voivat auttaa hyödyntämään innovaatioita eri mantereilla. esimerkiksi tharin autiomaassa intian rajasthanissa sadevettä on osattu taidokkaasti kerätä tuhansien vuosien ajan yksinkertaisilla menetelmillä kuten nadi, tanka ja khadin. afrikan kuivilla alueilla voisi hyödyntää samantyyppisiä veden keruu- ja varastointitapoja. yksi hyvä uutinen darfurista on maanalaisten järvien löytyminen. lasten osallistaminen tämänkin vesivaran oikeudenmukaisessa jakamisessa voi yhdistää kiisteleviä osapuolia ja tuoda pysyvämpää rauhaa alueelle. 56 - MaailMankuva gary Walker
• unep unepin yksi tärkeimmistä tehtävistä on valvoa kansainvälisiä ympäristösopimuksia. tähän mennessä sopimukset on ilmastosta, otsonikerroksesta, vedestä, lajien monimuotoisuudesta, kemikaaleista ja vaarallisista jätteistä. energiasta ei ole saatu aikaan ympäristösopimusta. vuonna 1973 perustettu järjestö pyrkii saamaan rikkaat ja köyhät toimimaan puhtaan ympäristön puolesta. - Greenpeace, Maailman luonnonsäätiö ja muut ympäristöjärjestöt ovat toki kumppaneitamme. greenpeace on vapaa toimimaan, hehän ovat aktivisteja. unep voi nostaa ongelmia esille, mutta meillä ei ole käytössä mitään rankaisumalleja. Meidän tehtävämme on tuottaa kunnollista tieteellistä tutkimusta ympäristöstä. hoitamamme asiat ovat erilaisia mutta niiden syyt ovat samat, vertailee kakakhel. plan darfurissa plan on työskennellyt jo 30 vuotta Sudanissa ja siirtyi darfuriin helmikuussa 2005 vastatakseen paremmin humanitaariseen kriisiin. työ on keskitetty al fasheriin ja sen ympäristöön, jossa suurimmissa pakolaisleireissä on yli 50 000 ihmistä. humanitaarisista kriiseistä tiedottava alertnet on nimennyt Sudanin maailman vaarallisimmaksi paikaksi lapsille asua. valtavista haasteista huolimatta, planin viimeisimpien turvallisuusarvioiden mukaan työtä on kuitenkin mahdollista jatkaa lähellä al fasherin kaupunkia. plan keskittyy koulutuksen, vedensaannin ja puhtaanapidon järjestämiseen leireillä, samalla auttaen muita järjestöjä ruuan jakelussa. plan on rakentanut luokkahuoneita ja mahdollistanut jo 19 000 lapselle laadukkaan perusopetuksen, puhtaan veden ja auringon voimalla toimivia liesiä heidän perheillensä. työtä jatketaan koulutuksen, veden ja hygienian alueilla. Samalla plan kehittää terveysohjelmaa, johon kuuluvat rokotukset ja malarian ennaltaehkäisy ja hoito. lähteitä: · · · · www.unep.org www.plan-international.com www.irinnews.org www.savethechildren.org MaailMankuva - 5
• näkökulMa Brasilialaiskoulujen väkivalta kuriin Harrastustoiminnan lisääminen ja yhteistyö poliisin kanssa ovat auttaneet brasilialaisten jenginuorten kesyttämisessä. voimistelunopettajan päähän jouduttiin ompelemaan 17 tikkiä, kun kolme teini-ikäistä poikaa hyökkäsi hänen kimppuunsa keppien kanssa. opettajan pahoinpitely oli viranomaisille viimeinen pisara. koulu suljettiin kolmeksi viikoksi. välikohtaus sattui keväällä 2003. oswaldo cruzin kunnallisen koulun rauhoittamiseksi on sittemmin tehty paljon. koulu sijaitsee 2,4 miljoonan asukkaan Belo horizontessa, joka on etelä-Brasiliassa sijaitsevan Minais geraisin osavaltion pääkaupunki. koulussa on pidetty sotilaspoliisien luentoja henkirikosten ehkäisystä ja annettu opastusta huumeriippuvaisten käsittelyssä. rakennusta ympäröivä muuri on korjattu ja katuvalaistusta kohennettu. nyt koulua ympäröivä puhdas ja osin siisteillä maalauksilla koristettu muuri erottuu edukseen töhrityssä ympäristössä. itse koulusta on kehittynyt rauhan tyyssija huumeväkivallan ja jengisotien repimälla köyhällä asuinalueella. uudet kurssit, joilla voi opiskella teatteria, rummutusta, tanssia, capoeiraa ja urheilua, ovat rauhoittaneet koulua ja sen suhteita ympäröivään yhteisöön. koulu avattiin viikonloppuiksi alueen asukkaiden harrastustoiminnan käyttöön. Muualla Brasiliassa testattu avoimen koulun malli osoittautui toimivaksi myös Belo horizontessa. yk:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön unescon mukaan väkivalta on lisääntynyt Brasilian kouluissa hälyttävästi 1990-luvulta lähtien. unesco on osallistunut avoin koulu -hankkeisiin useissa Brasilian kaupungeissa, ja ne ovat myös mukana useiden Brasilian osavaltioiden koulupolitiikkassa. koulujen avaaminen viikonloppuisin harrastustoiminnalle on vähentänyt väkivaltaa kaikkialla. Se on lohdullista maassa, jonka yhteiskuntaa väkivaltaa leimaa. paikallinen sotilaspoliisi on mukana kahdessa Belo horizonten kouluhankkeessa. pysy hengissä ­ohjelma ehkäisee rikollisuutta aktivoimalla teinejä ja nuoria aikuisia kulttuurin ja ammatillisten opintojen pariin. nuoret ja poliisi -ohjelmassa koululaiset ja virkavalta harrastavat yhdessä kulttuuria ja urheilua. ohjelma pelasti 19-vuotiaan Walace de Souzan, joka kulki nuorempana ipS - Marin osava 58 - MaailMankuva
• rikollisia polkuja ja luotti siihen, ettei alaikäistä rangaista. - Tein kerran seitsemän aseellista ryöstöä yhdessä päivässä, de Souza sanoo ja jatkaa, että on joutunut monta kerta poliisin pahoinpitelemäksi. hän sai poliisin ampuman luodin jalkaansa kun hän oli 15-vuotiaana ryöstöretkellä mutta vältti täpärästi nuorisovankilan. poika hautoi kostoa pitkään. viime vuonna de Souza liittyi nuoret ja poliisi ­ohjelmaan sen jälkeen kun jäi koulussa kiinni kännykän varastamisesta ja poliisi uhkasi häntä vankilalla. johtajaopettaja ehdotti vankilan sijasta yhteistyötä poliisin kanssa. de Souza sanoo, että on nyt onnellisempi kuin hankkiessaan ryöstökeikoilla rahaa ja naisia. hän on onnistunut saamaan ohjelmaan myös rikos- ja huumepiireissä olleita tovereitaan. nyt de Souza haaveilee sotilaspoliisin urasta, ja on kiinnostunut oikeustieteestä. - Haluan olla poliisi ja saada ystäväni ymmärtämään myös muita poliisia. Me emme ajatelleet poliiseja perheellisinä miehinä. luulimme, että he vain haluavat hakata meidät, hän pohtii. oswaldo cruzin koulun johtajaopettaja luciana maria de oliveira sanoo, että väkivalta saadaan kitkettyä koulusta vasta, "kun lakataan teeskentelemästä, ettei sitä ole tai ettei se koske minua". onnistumisen salaisuus Belo horizontessa oli hänen mukaansa se, että koulu uskalsi luottaa ympäröivän yhteisön omaan kykyyn järjestää asioitaan. Se vaati väsymätöntä puhumista ihmisten kanssa, vastuunjakoa, sopimusten tekoa, yhteistyökumppaneiden löytämistä ja heidän kuuntelemistaan. MaailMankuva - 59 Bernardo SoareS
• näkökulMa Montenegron romanilapset ovat katujen kasvatteja montenegron pääkaupunki podgorica on keskikesällä kuin pätsi. vuorten suojassa ilma ei liiku, vain lämpömittarin lukemat nousevat liki neljäänkymmeneen asteeseen. kuumuudesta huolimatta romanilapset kiertävät keskustan kahviloita rahaa kerjäämässä samalla, kun heidän vanhempansa tarkkailevat tilannetta varjossa. osa asiakkaista ei ole huomaavinaan, osa hätistää lapset pois suurin elein: Bezite ­ häipykää! Branka kovaceviia asetelma harmittaa. - Vanhemmat sanovat, että lapset haluavat olla ulkona. Lapset taas kertovat saavansa selkään, jos eivät tuo isälleen joka ilta kymmentä euroa. kovacevi koordinoi unicefin Montenegron toimistossa romanien asioita ja on hyvin perillä syistä, miksi lapset ovat kerjuulla ja heidän vanhempansa toimettomina. - He ovat köyhiä. Paikalliset romanit siivoavat lähinnä katuja, kun taas kosovosta paenneilla ei ole laillista asemaa eikä myöskään kunnon töitä. Silti hänen mielestään on vastuutonta antaa lasten kärsiä auringon paahteessa, jota aikuisetkaan eivät kestä. kovaceviin mies hankkiikin lapsille hellehattuja, kun taas hän itse tyytyy juttelemaan lasten kanssa ja ostamaan joskus jäätelön. - Romanilapset ovat Montenegron syrjityin ja haavoittuvin ryhmä. He kohtaavat paljon väkivaltaa ja väheksyntää joka päivä. on kuitenkin valtion vastuu huolehtia, että romanilasten oikeus kehitykseen toteutuu käytännössä. tiina kirkas "oma on elämäntapansa" toistaiseksi Branka kovacevi on saanut pettyä valtion kykyyn tai haluun kantaa vastuunsa. - Viranomaiset ovat pyytäneet UNICEFiä luetteloimaan Podgorican kaduilla kerjäävät romanilapset ja heidän vanhempansa, siinä kaikki. Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointiasioista vastaava ministeri on myös ilmoittanut, etteivät romanien asiat kuulu hänelle. poikkeuksen tekee maan varapääministeri, joka on viime aikoina osoittanut kiinnostustaan romanilasten tilanteeseen. Montenegron pyrkimyksellä eu:n jäseneksi lienee vaikutusta asiaan. viranomaisten välinpitämättömyys heijastaa niin sanotun tavallisen kan- 60 - MaailMankuva
• näkökulMa lapsityöläisiä käyttänyt kiinalaistehdas menetti olympialisenssin lapsityövoiman käytöstä kiinni jäänyt kiinalaisyritys le kit Stationary on menettänyt oikeuden käyttää tuotteissaan pekingin olympiakisojen tunnuksia. lisenssin peruuttamisesta päätti kisojen järjestelykomitea sen jälkeen, kun ammattiliittojen ja kansalaisjärjestöjen play Fair 008 ­verkosto oli paljastanut useita työlakien rikkomuksia olympialisenssillä tuottavissa kiinalaistehtaissa. myös kolme muuta tutkittua tehdasta on joutunut kisajärjestäjien tarkkailuun. play fair 2008 ­verkoston julkistettua kesän alussa tutkimusraporttinsa pekingin olympialaisten kisaisännät käynnistivät omat selvityksensä julki tulleista työoikeuksien rikkomuksista. donguaguanin ja Shenzhenin työvoimahallinto lähetti neljään tehtaaseen tutkimusryhmänsä ja laati havainnoistaan "laajan raportin" työministeriölle ja olympiakisojen järjestelykomitealle. raporttia ei ole julkistettu, mutta kisaisännät ilmoittavat sen vahvistavan ainakin osan play fair ­verkoston havainnoista. viranomaisten selvityksissä kävi ilmi, että lapsityövoiman käytöstä syytetty le kit Stationary ­yhtiö on käyttänyt donguanin tehtaallaan koululaisia pakkaustöissä, jotka eivät liittyneet olympialaisten lisenssituotantoon. lisäksi tehdas oli jättänyt työsopimukset tekemättä "joidenkin työntekijöidensä" kanssa. lapSet töiSSä le kit Stationary -yhtiö on käyttänyt donguanin tehtaallaan koululaisia työvoimana. 6 - MaailMankuva fair play
• fair play rikkomusten perusteella yhtiön oikeus käyttää tuotteissaan olympialaisten kisatunnuksia on peruutettu, pekingin kisojen järjestelykomitea ilmoittaa. kolme muuta play fair ­verkoston tutkimaa tehdasta selvisivät vähemmällä. kisaisäntien mukaan tehtailta löytyi "ylityöongelmia", mutta ei lapsityövoimaa. uusien olympiatuotteiden lisenssointi kaikilta kolmelta tehtaalta on toistaiseksi jäädytetty, kunnes ne ovat korjanneet toimintansa paikallisten työviranomaisten edellyttämälle tasolle, järjestelykomitea ilmoittaa. play fair 2008 ­verkoston tutkimusraportin mukaan "ylityöongelmat" tarkoittivat käytännössä epäinhimillisen pitkiä työrupeamia, joissa pelkkää ylityötä oli pahimmillaan yli viisi tuntia päivässä maanantaista sunnuntaihin. kolme tutkituista tehtaista maksoi työntekijöilleen selvästi alle laillista minimiä pienempää palkkaa ja eväsi mm. lakisääteisen äitiysloman. play fair ­verkosto arvostelee kisajärjestäjiä siitä, että pelkkä olympialisenssin peruuttaminen le kit Stationary ­yhtiöltä ei mitenkään paranna tehtaan työntekijöiden asemaa. tehtaille nyt määrätyt sanktiot eivät myöskään hyvitä työntekijöille näiden jo menettämiä laillisia ansioita. verkosto vetoaa kisojen järjestelykomiteaan ja kansainväliseen olympiakomiteaan, jotta ne julkaisisivat selvityksensä kokonaisuudessaan ja ryhtyisivät kehittelemään jatkotoimia, jotka "aidosti parantaisivat työntekijöiden tilannetta". olympialisenssit viime kädessä myöntävä kok ei ole kommentoinut kisajärjestäjien raporttia tai päätöksiä. kansainvälisen play fair 2008 ­verkoston takana ovat ay-liikkeen suurin kansainvälinen kattojärjestö ituc, tekstiili- ja vaatetusalan kansainvälinen ammattijärjestö itglWf sekä järjestöjen clean clothes ­kampanja. Suomesta verkostoon kuuluvat keskusjärjestöt Sak, akava ja Sttk sekä kemianliitto. toimihenkilöunioni ja ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SaSk. poStia MaSkoteilta kaksi pekingin olympialaisten maskoteiksi pukeutunutta kampanjoi lapsityöläisten oikeuksien puolesta amsterdamissa. he lähettivät play fair ­raportin kaikille hollantilaisille kansainvälisen olympiakomitean jäsenille kesällä 2007. lähde: Suomen ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen (SaSk) tiedote 3.8.2007 MaailMankuva - 63
• Maailmankuva on plan Suomi Säätiön uusi julkaisu, joka seuraa ja syventää lasten asemaa ja heidän oikeuksiensa toteutumista kehityspolitiikan sisällä, muuttuvassa maailmassa. lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja sitä voi tilata maksutta planin verkkosivujen kautta osoitteesta www.plan.fi. plan on kansainvälinen kehitysyhteistyöjärjestö, joka parantaa kehitysmaiden lasten elinoloja pysyvästi. Se tekee työtä lasten oikeuksien toteutumiseksi. plan on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. plan perustettiin vuonna 1937. työ Suomessa alkoi vuonna 1998.