• Plan Suomi Säätiö Numero 3
• SiSällySluettelo pääkirjoitus 4 oliSiko meillä jotain opittavaa eteläStä? lapset sodassa media ja teknologia 6 iSovanhemmat aidSor pojen ainoa turva 10 Sodan lapSet keSkuudeSSamme 14 lapSuuden valot ja varjot 16 Siviilit SodaSSa 18 ei ainoaStaan uhri 22 pelaStuSköySi lapSille 24 kännykkä valtaa afrikkaa, netti viipyy 26 nuoriSon oma media 30 kanSalaiSet ja keStävyyS 32 telefoonilaitokSeSta kuulivat Sen verran... 34 intia hukkuu elektro niikkajätteeSeen 36 lapSet, virtuaali maailma ja kehityS 2 maailmankuva
• kuvareportaasi 40 hetkiä SambiaSSa islamilainen kulttuuri nuorisotyöttömyys puheenvuoro 42 hunnun alta löytyy kipinää 48 kahden kerrokSen väkeä egyptiSSä 50 rakaStettu tai laiminlyöty egyptiläinen lapSi 54 preSidentinvaalikriiSin vaikutukSet näkyvät yhä 60 työttömyyS uhkaa kehitySmaiden nuoria 64 poikamieSten armeija 66 miten järjeStöä Saa ja voi myydä? maailmankuva 3 lokakuu 2008 julkaisija plan Suomi Säätiö iSSn 17971586 päätoimittaja: marjaleena Suvanto ulkoasu: mikko toivonen kannen kuva: Sander Stoepker kirjoittajien nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajien kantaa. paino: esa print oy paperi: edixion offset 170 g / 100 g painosmäärä: 2 500 kpl Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa plan suomi säätiö pasilanraitio 5, 2. krs, 00240 helsinki vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi asiakaspalvelu: mato klo 1016, pe klo 914 maailmankuva 3
• pääkirjoituS olisiko meillä jotain opittavaa etelästä? ­ heitän suo tällä kivellä ja sulta hajoo pää. pikkupoika seisoo nyrkin kokoinen kivenmurikka kädes sään ja on heittää sen toverinsa päähän. kävelen lasten ohi, pysähdyn ja käännyn takaisin. mieleen palaavat kau hajoen tapahtumat ja siitä virinnyt keskustelu suomalais ten yhteisöllisyyden hajoamisesta. pitäisikö puuttua? asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että suomalainen lapsi on ongelmineen liian yksin. yhteiskuntamme jättää lapset vaille aikuisten tukea. puhutaan yhteisöllisyyden katoamisesta ja ihmisten sosiaalisesta köyhtymisestä. ai kuisten kovasta maailmasta, johon lapsi pakotetaan liian varhain. marjaleena Suvanto kansainvälisen Chronic poverty research Centrerin (CprC) tuoreessa raportissa sanotaan, että köyhiltä ih misiltä puuttuvat mahdollisuudet vaikuttaa omaan elä määnsä ja saada äänensä kuuluville. köyhät muun muassa elävät sosiaalisesti ja taloudellisesti rajattua sekä turva tonta elämää ja heidän mahdollisuuksiaan ja oikeuksiaan poljetaan. pienillä panostuksilla, kuten koulutusta lisää mällä, terveydenhuoltoa parantamalla ja sosiaalista osal listumista tukemalla, voidaan muutos saada aikaan. ra portti keskittyy kehitysmaiden köyhien ongelmiin, mutta sen johtopäätökset sopivat yllättävän hyvin tämänpäivän suomalaiseen yhteiskuntaan, joka on yksi maailman vau raimmista. yhteisöllisyys on planin työn kulmakivi. kansainväli nen järjestö on päivittäin läsnä tuhansissa kyläyhteisöissä, kymmenien tuhansien ihmisten tavoitettavissa. Sen ke hitysyhteistyön keskeinen tavoite on köyhyyden poista minen ja varmaa on, että köyhyys katkeaa parantamalla koulutusta, tehostamalla terveydenhuoltoa, lisäämällä lasten osallistumista sekä parantamalla sosiaalisia oloja, muun muassa asumista. koulutus, terveys ja osallistumi nen ovat myös yhteisöllisyyden perusedellytyksiä. kotimaan työssä plan panostaa niin ikään yhteisöl lisyyteen. viimeisen vuoden aikana työ Suomessa on laajentunut, paikallistoiminta vilkastunut ja yhteydenpito kummeihin lisääntynyt. olemme huomioineet myös ny 4 maailmankuva
• plan / alf berg "kaikki ihmiset ovat sukua keskenään. kuulumme samaan perheeseen." henning mankell, 2008 kyaikaisen tavan olla yhteisöllinen ja lisänneet kotisivujen vuorovaikutuksellisuutta. uutisia seuratessa ja CprCraporttia selatessa herää kysymys, ajaako liiallinen yksityisyyden ja yksilöllisyyden suojelu maamme nuoret uudenlaiseen sosiaaliseen köy hyyteen? köyhyyteen, jota ei voi mitata rahan puutteella vaan fyysisen yhteenkuuluvuuden ja perinteisen yhteisöl lisyyden hajoamisella. mieleen nousee ajatus. olisiko meillä jotain tuotavaa suomalaiseen arkeen etelän tavasta toimia yhteisöissään? vaikkapa se joustavuus, jolla sukulaisuus siellä määritel lään. kirjoittaja on plan Suomi Säätiön vieStintäpäällikkö ­ kivi pois. nyt. maailmankuva 5
• isovanhemmat aidsorpojen ainoa turva afrikassa on isättömiä ja äidittömiä lapsia enemmän kuin millään muulla mantereella. suurin syy tähän on aids. iäkkäät isovanhemmat ovat orpojen ainoa turva. marjaleena Suvanto 6 maailmankuva
• isoäiti gogo ndlovu nojaa keppiin peltonsa laidalla Swa zimaassa, eteläisessä afrikassa. naapurien avustuksella istutettu maissi on kitukasvuista ja tähkät alamittaisia. hänen pitäisi elättää sadolla viisi lapsenlastaan, joiden vanhemmat ovat kuolleet aidsiin. Satonäkymät ovat kui tenkin laihat. Swazimaan vuoristoisessa kuningaskunnassa on maa ilman korkein hivpositiivisten määrä. Sen miljoonasta asukkaasta 19 prosentilla on hiv. väestön elinajanodote on laskenut 60 vuodesta 31 vuoteen, mikä on alhaisin maailmassa. joka kolmas lapsi jää aidsin vuoksi orvoksi. viime vuonna 40 prosenttia Swazimaan asukkaista tar vitsi elintarvikeapua. ­ ndlovun kaltaisia perheitä on Swazimaassa paljon. melkein puolet maan raskaana olevista naisista on hiv positiivisia. orpoja on paljon ja moni heistä jää heitteille. muutaman vuoden päästä yksi viidestä swazimaalaises ta on alle 15vuotias aidsorpo, sosiaalityöntekijä agnes khumalo sanoo. ndlovun neljällä pojalla ja yhdellä tytöllä on hädin tuskin kouluvaatteet, kaksi pojista käyttää samaa kenkäpa ria ja muut kulkevat avojaloin. lapset menevät kouluun nälkäisinä mutta saavat onneksi koulussa avustusjär jestöjen puuron. tulevaisuuskaan ei näytä paremmalta, sillä perheen sato jää tänä vuonna pieneksi. ­ ensin tuli sade, mutta sitten se lakkasi, ja maissi lopetti kasvamisen. meille ei tule maissia eikä ole rahaa sen ostamiseen, isoäiti ndlovu huokaa. yk:n alaisen maailman elintarvikeohjelman (Wfp) edustaja abdoulaye Balden muistuttaa, että aids lisää elintarvikepulaa, sillä perheet menettävät työkuntoiset aikuiset. ­ usein itsekin hoivaa tarvitsevat isovanhemmat jää vät vastuuseen lapsista. he ovat liian iäkkäitä ja lapset liian pieniä viljelemään peltoja, hän sanoo. kehityskysymyksiin erikoistuneen kansainvälisen uu tistoimiston inter press Servicen mukaan noin 80 pro senttia swazimaalaisista asuu valtion mailla kotitarvevil jelijöinä. paikalliset päälliköt jakavat asukkaille maan, jota on pakko viljellä. lapsia ja vanhuksia karkotetaan kodeis taan sen jälkeen, kun vanhemmat ovat kuolleet aidsiin eikä maanviljelykselle ole jatkajia. Swazimaalaiset pellot ja lapset jäävät kesannolle. nyt ndlovun perhe saa suurimpaan tarpeeseensa apua Wfp:ltä. valtio maksaa koulumaksut, joten lapset voivat käydä koulua. mitä lapsille tapahtuu kun isoäiti ei enää jaksa huolehtia heistä? aids orpouttaa afrikkaa maailmanpankkia 2000luvun taitteessa johtaneen james Wolfensohnin mukaan maailmassa on ainakin miljardi lasta, joilla ei ole mahdollisuutta elää normaalia lapsuutta. he ovat lapsityöläisiä, sotilaita, vammaisia ja usein myös orpoja. kehitysmaissa lapsi jää orvoksi, kun vanhemmat ka toavat tai kuolevat sotien, konfliktien, sairauksien tai luonnonkatastrofien uhreina. lapsia hylätään köyhyyden puristuksessa, myydään paremman elintason toivossa ja ajetaan kadulle perheongelmien vuoksi. afrikkalaisten aidsorpojen määrää ei kukaan tiedä. afrikassa orpoja on enemmän kuin millään muulla lapselle orpous on aina pieni maailmanloppu. mantereella. heidän määränsä on niin suuri että se las kee maiden kansantuotetta parikin prosenttia. Suurin syy siihen, että lapset jäävät orvoksi on juuri aids. perinteisessä afrikkalaisissa kulttuurissa orpoutta ei juuri tunnettu. lapset kasvoivat moniavioisissa perheis sä, joihin kuului biologisten vanhempien lisäksi myös iso vanhemmat, jopa kaukaiset sukulaiset. moniavioisuus ja vaimojen perimiskäytäntö vähensivät täysorpojen ongel mia. äidin kuollessa lapset jäivät osaksi sukulaisperhettä, vaikkakin saivat huonompaa kohtelua kuin muut lapset ja jäivät ilman koulutusta sekä taloudellista vaurautta. lapsella oli kuitenkin sukulainen, jota hän saattoi pitää vanhempanaan. perheiden rakenne ja muoto oli joustava, tilanteiden ja olosuhteiden muovaama. ennen aidsia ei orpojen lasten oikeuksista valtaosassa afrikan maita edes puhuttu. vaikka hiv/aidstartunnat ovat monessa maassa alkaneet laskea, tauti nakertaa hi jari kivelä maailmankuva
• vistä kärsiviä yhteiskuntia monin tavoin. Se vie perheen voimat ja vaikuttaa syvälle yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen. Se muuttaa yhteisöjen sosiokulttuu rista rakennetta, murtaa kulttuuritapoja ja perinteitä. myös kaupungistu minen, kasvava muuttoliike, nopeutunut tiedonkulku sekä valtakulttuurien leviäminen muuttavat perherakenteita. apua lastenkodeista? Suomessakin kotinsa ulkopuolella asuvien lasten määrä on noussut jyrkästi. diakonia ammattikorkeakoulun yksikönjohtaja heikki hiilamo kirjoitti hel singin Sanomissa (14.9), että Suomessa on pian 20 000 kodin ulkopuolelle si joitettua lasta. hän toteaa, että sijoittamisen välitön tehtävä on turvata lapsen elämänmahdollisuudet, mutta sijoitettujen lasten mahdollisuudet ovat kuiten kin ratkaisevasti heikommat kuin biologisessa perheessä viettäneiden lasten. Sijoittaminen ei turvaa lasten tulevaisuutta, päinvastoin. Se merkitsee lapsen syrjäytymistä vanhemmista, sukulaisista, ystävistä, koulusta ja harrastuksista. afrikkalaisissa kulttuureissa lastenkoteja ei juuri tunneta. länsimaissa onkin afrikan maihin verrattuna suhteessa väestöön moninkertainen määrä lasten ja sijaiskoteja. niiden tarve kehitysmaissa on kasvanut ja länsimaisten avustusjärjestöjen tukemana määrä noussut. paikalliset viranomaiset suhtau tuvat lasten laitoshoitoon kuitenkin varauksella. laitosten ylläpito on kal lista eikä heidän mielestään ratkaise yksinäisten lasten kasvavia ongelmia. yhteisöjä on tuettava niin, että ne pystyvät huolehtimaan yksinäisistä lapsista, pitämään heidät yhteisöjen sä jäseninä ja kasvattamaan aikuisuuteen. viranomaiset toivovat, että orpojen mahdollisuudet terveydenhuoltoon ja koulutukseen turvataan ja että lasten oikeuksia ja turvallisuutta valvotaan yhteisön sisältä käsin. yhteisöjen asenteissa on silti parantamista. esimerkiksi perinnönjaossa alaikäiset lapset jäävät osatta, vaikka he vanhempien kuoltua ovat perheen elättäjiä. orpolapset joutuvat tyytymään siihen mitä on tarjolla. he eivät osaa vaatia oikeuksiaan. Sukulaiset ottavat kuolleiden vanhempien maat, pitävät lapsia aikansa apulaisinaan ja ajavat ­ tai pahimmassa tapauksessa myyvät ­ lapset palvelijoiksi. kaupunkeihin ajautuneet lapset kerjäävät supermarkettien kulmilla, nuk kuvat kaduilla ja elävät jätteillä. he ajautuvat käyttämään huumeita ja liimoja, imppaaman ja myymään itseään. lapset liittoutuvat yhteen selvitäkseen ja ajautuvat rikolliseen elämään. monet eivät edes osaa hakea tukea viranomai silta vaan jättävät kohtalonsa lapsilla keinottelevien aikuisten varaan. lapselle orpous on aina pieni maailmanloppu. äidittömyys ja isättömyys sekä hyljätyksi joutuminen merkitsevät hänelle aikuisen maailmaan astumista, elämistä aikuisten ehdoilla, mutta lapsen mielellä. maailmassa on ainakin miljardi lasta, joilla ei ole mahdollisuutta elää normaalia lapsuutta. 8 maailmankuva
• plan Suomi Säätiö viettää 10vuotisjuhliaan 26.11. helsingin jäähalliss a. juhlien yhtey dessä nauhoitetaan myös osa 13.12. mtv3 kanavalla lähetettävää pla n ilta lapselle 2008 konserttia. ohjelm assa esiintyvät muun muassa jari sillan pää ja johanna rusanen. ohjelman juo ntavat näyttelijät olga koskikallio ja ka ri-pekka toivonen. eva Biaudet ja kari o. heiskanen tutustuvat planin lapsity öhön keniassa lo kakuussa. he kertovat tv ohjelmassa mat kakokemuksistaan ja siit ä miten he voivat auttaa kehitysmaiden lap sia. liSätietoa juhlaSta ja ohjelmaSta: WWW.plan.fi/10v
• O D A N L A P S E T K E S K U U D E S S A M M E t a o p e t t i s u o m a l a i s l a p s e t t y ö t e l i ä i k s i j a k i l t e i k s i . Va s t a n y t h e p u r k a v a t t u n t o j a a n s o d a n a j a n k o k e m u k s i s t a a n . Saloranta oli parikuukautinen vauva, kun talvisota syttyi marraskuussa 1939 ja hän ensimmäisen kerran lähti perheensä kanssa evakkoon Vuoksenrannasta, Karjalan kannakselta. Toisella pakomatkalla hänellä oli ikää neljä vuotta. kkolähtöjen välissä Salorannan isä kaatui jatkosodassa vuonna 1941, ja hänen äitinsä jäi leskenä huolehtimaan kolmesta tyttärestään, joista Saloranta oli keskimmäinen. Kun nyt katson televisiosta esimerkiksi Georgian sotaa, samastun vahvasti pakolaislapsiin. He ovat peilejä omille muistoilleni, ja tunnen, että tämän minä olen nähnyt ja kokenut. e l e e n o n j ä ä ny t h u o l i ä i d i st ä , j o ka o l i l ä h te ny t h a ke m a a n h evo st a r i n t a m a l i n j a n s u u n n a st a . S a l o ra n t a p e l kä s i , e tte i ä i t i e h d i a j o i ss a eva k ko k y y t i i n . H ä tlapSet SodaSSa s a i ä m e i d ä t l a p s e t i t k e m ä ä n . yös Lassi Rämö joutui viisivuotiaana jättämään kotinsa Muolaassa ja lähtemään pakoon äitinsä, neljän veljensä ja pikkusiskonsa kanssa. Isä tuli perässä karjan kanssa. simmäiseltä evakkomatkalta hän muistaa Viipurin aseman, jossa hän sai äitinsä perässä r yömiä junien alta pommisuojaan. Junat olivat ahtaita ja likaisia, ja olin kateellinen pikkusiskolle, kun hän sai nukkua, Rämö kertoo. imeinen, 200 kilometrin evakkotaival kesällä 19 4 4 taittui kävellen kymmenessä päivässä. To i s e n a y ö n ä p e l o t t i , k u n n u k u i m m e a v o i m e l l a m ä n t y k a n k a a l l a s o t a t o i m i e n l ä h e i s y y d e s s ä . M u u t o i n o l i k y l l ä t u r v a l l i n e n o l o . i t i e n t a a k k a d a n a i ka n a l a p s e t p e l kä s i vä t i s ä n s ä j a va r s i n k i n ä i t i n s ä hy v i nvo i n n i n p u o l e st a , t u t k i j a M a r i a n n e J u n i l a O u l u n y l i o p i sto n h i sto r i a n l a i to k s e l t a ku va a . Ve n ä l ä i n e n p o m m i k o n e o l i p i e n i m u r h e s e n r i n n a l l a , e t t ä ä i d i l l ä a s i a t n ä y t t i v ä t o l e v a n h y v i n e i k ä h ä n e l l e k ä y n y t k u i n k a a n . apselle oli esimerkiksi tärkeää, kuinka äiti vastaanotti tiedon isän kaatumisesta rintamalla. L a p s e t e i v ä t k e s t ä n e e t , j o s ä i t i e i k e s t ä n y t . tirintama eli naisten varassa, ja henkinen jaksaminen arkisen raadannan lisäksi kysyi voimia. Vahvan suomalaisnaisen myyttiä ei silti helposti murrettu, Junila toteaa. Kaupungeissa yksinhuoltajan oli ratkaistava joka päivä, kuinka hankkia ruokaa, mihin lapset laitetaan kauppareissun ajaksi tai mitä sitten, kun lapsille tulee ruokajonossa vessahätä, nälkä ja päiväuniaika. k s i o s a l l e ä i d e i s t ä l a p s e n l ä h e t t ä m i n e n R u o t s i i n o l i h y v ä j a t u r v a l l i n e n r a t k a i s u . S i e l l ä s a i a i n a k i n h u o l e n p i t o a j a r u o k a a . ien kiinnittyminen työntekoon ja arkihuoliinsa jätti lapsille myös runsaasti luppoaikaa vailla aikuisen valvovaa silmää. Suurimmissa kaupungeissa se näkyi nuorisorikollisuuden kasvuna. O u l u s s a n u o r i m m a t r i ko k s e n t e k i j ä t o l i v a t k a n s a ko u l u i k ä i s i ä , j a h e i d ä n h ä i r i ö k ä y t t ä y t y m i s e s t ä ä n o l t i i n y l e i s e s t i h u o l e s t u n e i t a , J u n i l a ke r t o o . saalta lapset osallistuivat itsekin sotaponnisteluihin sotilaspoikina, pikkulottina tai työvelvollisina. Muutoinkin monet muistavat sota-ajan lapsuutensa kulta-aikana. Metsät olivat täynnä bunkkereita, korsuja, aseita, ammuksia ja kaatuneiden ruumiita. Ne tietenkin inspiroivat pikkupoikien leikkejä, Karjalan kannakselle jatkosodan aikana palannut Lassi Rämö kertoo. ä n s e l v i s i l e i k e i s t ä ä n k u i t e n k i n v a m m o i t t a , p ä i n v a s t o i n k u i n m o n e t m u u t l a p s e t . a i k e n e m i n e n k u l t a a dan jälkeen Suomi ryhtyi jälleenrakentamaan ja maksamaan sotavelkojaan Neuvostoliitolle. Luovutettujen alueiden evakot asutettiin myös pikaisesti uusille paikkakunnille, ja katse suunnattiin tiukasti eteenpäin. o d a s t a j a s e n s e u r a u k s i s t a e i j o u d e t t u p u h u m a a n , a i n a k a a n s u u r e e n ä ä n e e n . E s i m e r k i k s i L a p i ss a va i n i l o i tt i i n , e tt ä y l i p ä ä t ä ä n p ä ä st i i n kot i i n , j a k a i k k i s ot a a n l i i tt y vä h a l u tt i i n u n o h t a a , M a r i a n n e J u n i l a ku va a . y ö o l i k i n s u o m a l a i s t e n o n n i , j o k a t ä n ä ä n u u p u u m o n i e n ko n f l i k t i a l u e i d e n s i v i i l e i l t ä . H e e i v ä t s a a k i i n n i a r j e s t a , e i k ä e l ä m ä m e n e e t e e n p ä i n , J u n i l a t o t e a a . o d a s t a v a i e t t i i n m y ö s p o l i i t t i s i s t a s y i s t ä . arjalaiset halusivat sopeutua ja tehdä itsensä mahdollisimman pian hyväksytyiksi, vaikka he olivatkin elävä muistutus hävityistä sodista. Tulehtuneen haavan päälle laitettiin vain laastaria, Iris Saloranta toteaa. odan käyneet miehet tapasivat kuitenkin kokoontua kertaamaan kokemuksiaan, usein viinan voimalla. s s i R ä m ö m u i s t a a k i n k u u n n e l l e e n s a p i k k u p o i k a n a s o d a s t a p a l a n n e i d e n m i e s t e n j u t t u j a To i j a l a n a s e m a l l a h e t i s y k s y l l ä 19 4 4 . S e o l i h u r j a a a i k a a . nila muistuttaa, että sodasta puhuminen oli erityisen vaikeaa, jos omat kauhukokemukset ja niiden aiheuttama ahdistus eivät sopineet osaksi suomalaista sodasta selviytymisen sankaritarinaa. Miesten pahan olon seuraukset kannettiin kotona, ja har va nainen tunnusti, että sodasta palasi täydellinen raunio. yö s l a p s e t s a i vat kä r s i ä työ n te ko o n , v i i n a a n t a i m u u to i n o m i i n m a a i l m o i h i n s a p a e n n e i d e n va n h e m p i e n s a h e n k i s e st ä p o i ss a o l o st a . olivat jo sodan aikana oppineet olemaan poissa aikuisten jaloista ja säästämään entuudestaan rasittuneet aikuiset omilta huoliltaan. Varsinkin sota- ja evakkolapset osasivat miellyttää vieraita ihmisiä, jotta heidät huolittaisiin sijaisperheisiin tai kotimajoitukseen. H y v ä l a p s i o l i r e i p a s j a t o t t e l e v a i n e n e i k ä k y s e l l y t t u r h i a , J u n i l a k u v a a . alle sotalapsista myös paluu oli vaikeaa, koska he olivat ehtineet vieraantua vanhemmistaan ja äidinkielestään. Sotaorvot sitä vastoin kantoivat vastuuta perheestään - usein omien tarpeidensa kustannuksella. Monet sodan ajan lapset ovat kipuilleet kiltteyttään koko ikänsä mutta halunneet silti romantisoida tarinansa osaksi reippaan lapsen tarinaa, Saloranta tietää. n k u i t e n k i n m u i s t uirisa saloranta n e l lparikuukautinen i e l ä s a n o j a ko ke m u k s i l l e e n sotaa, äsa k i a muolaassa t a r v i n n u t a i k u i s e n s e l i t t ä v ä ä t u ke a . t t a , e t t e i p i e oli ä l a p s e l l a o l e v h ä n o l i s i ja lähtemään pakoon esimerkiksi georgian , m i n k t a apsi tarvitsee rutiineja ja kasvun rauhaa, eikä se evakkolapselle ollut mahdollista, kun koko ajan vaihdettiin paikkaa. Silti kukaan ei välttämättä selittänyt edes jälkikäteen, miksi elämä oli niin rauhatonta. o d a n vauva, kun talvisotaa syttyi marras l p s e n t t y k a mastun vahvasti h ä i r i äitinsä, neljän veljensä ja pikkusis s v u pakolaislapsiin. ta viime vuosina sota-aikana syntyneet ja varttuneet ovat alkaneet kokoontua yhteen jakamaan kokemuksiaan ja kirjaamaan muistojaan. Samalla sotalapset, sotaorvot, evakkolapset ja esimerkiksi saksalaisten sotilaiden lapset ovat perustaneet yhdistyksiään. onet ovat jääneet eläkkeelle, ja nytkuussa jonkinlainen tilinteon hetki. Samaan aikaan historiantutkimus on alkanut uudella tavalla kiinnostua arjen historiasta ja muistitiedosta, Marianne Junila selittää muistakin eurooppalaisista maista tuttua ilmiötä. elämässä on 1939 ja hän ensimmäisen he olevansa sodan lapsi 1990-luvun alussa, kun hän lastensuojelualankanssa. isäkehitti itsetuntemustaan hahmotaideterapiassa. ovat peilejä omille muistoilleni, konsa ammattilaisena tuli perässä kar ös tietämys sodan vaikutuksesta lapsen psyykeen on lisääntynyt. Iris Saloranta esimerkiksi oivalsi un seurasin, kuinka huostaanotettujen lasten kasvua oli häiritty, ymmärsin, että meille sodan ajan lapsille oli käynyt samoin. Kuitenkin terve lapsi häiriintyy sodassa, joka on tyhmien aikuisten aikaansaannosta. l o r a n n a l l a i t s e l l ä ä n kerranp slähti l uperheensä v o i m a a k i uja t a a h d i s t u k s e ntämän s minä olent t i jan e r ke i k ko j a j a p o l k i j a l k a a , k u n s i l t i t u n t u i . oli la ena o n n e t t a j a kanssa k u tunnen, että s a u l o . H ä n h e i k u p kanssa. yt kiltteyden kipuja li i esime k si S orannan v ä ryhmiss kesku elutil nähnyt kokenut. m s ä t a i d e t e r p i a ensimmäiseltä evakkomatkaltaa u u k s i s s a evakkoone vjat e t ä ä n juurissa r oni kkasvuna lvoima.jaKun nee tovati slähtökohtaisesti a vaurioituneet,ä onj ahankittavas tkorjaavia i skokemuksia.. Kokemusten jakaminen avar taa,vuoksenrannasta, karja omissa oranta itse on tuottanut kehonsa varhaisesta muistista väkeviä kuvia härkävaunujen tärinästä, pommien jytkeestä, itkevistä mummoista, kaiken kattavasta kaaoksesta. hän muistaa m a h d o l i s e s t lan kannakselta. itoisella h e s t y ä h e t k e ä j aon jäänyt huoli o s s a n e o v a t viipurin laseman,i joss y n t y n e e t . mieleen Katsomalla kuviani vo n l ä pakomat tilaa, j äidistä, homuisti tuo mieleen hyviäkin kokemuksia sota-ajan lapsuudesta, kuten sveitsiläisen sotakummin paketit suomalaisille sotaorvoille - ja tänään ymmärryksen siitä, miksi evakon on niin helppo lähteä vanhasta ja asettua een. Sodan ajan lasten avautuminenhänellä oli ikää neljä vuotta. ole edes sai äitinsä äitiensä sotalapsuudesta kalla kokemuksistaan ja tunnoistaan on auttanut myös jälkipolvia ymmärtämään vanhempiaan. Monet eivätsa hän tienneet isiensä japerässä ryömiä tai -orpoudesta. joka oli lähtenyt hakemaan hevosta aavastinykylapsettarvitsevattietoasodanajanlastenkokemuksista.LassiRämökehottaakinkaikkiasodankokeneitakirjoittamaanmuistelonsaainakinomialastenlapsiaanvarten.Salorantaperääopetustamyöskouluihinjamuistuttaa,ettäsuomalaisillasodankokeneillaonpaljontietoalapsentarpeistakriisienkeskellä. Lapsen on saatava tulla kuulluksi ja ymmärretyksi traumaattisessa tilanteessa. Kaaoksessakin tarvitaan rutiineja ja ravinnon lisäksi läheisyyttä. SODAN LAPSET LUKUINA pakkolähtöjen välissä Saloran rintamalinjan suunnasta. Saloranta junien alta pommisuojaan. vi- ja jatkosodan aikana Suomessa asui 3,5 miljoonaa ihmistä, joista kolmannes oli alle 15-vuotiaita. Alaikäisiä oli sitäkin enemmän, sillä täysi-ikäisyys saavutettiin 21-vuotiaana ja äänioikeus 24-vuotiaana. esten asevelvollisuus alkoi kuitenkin 18-vuotiaana, ja suurin osa vuonna ­ junat 15-vuotiaana, muttaja 0 olivat likaisia, l a s t a pelkäsi, ettei äiti ehdi ajoissa evak nan aisä kaatui jatkosodassaysodassa vammautuneista oli 23-27-vuotiaita. Kaikkia koskeva työvelvollisuus0alkoi 9 5 ahtaita 0 työnteolla ei ollut alaikärajaa.. o d a n a i k n a s y n t i v u o s i t t a i n 6 5 0 0 0 n420000suomalaistajoutuisotienseurauksenajättämäänlopullisestikotinsaKarjalassa,Kuusamossa,Sallassa,PetsamossajaosassaSuomenlahdensaaristoa.Monetlähtivätevakkoonkaksikertaa,koskaolivatjatkosodanaikanapalanneetsuomalaistentakaisinvaltaamillekotiseuduilleen. ja olin kateellinen pikkusiskolle, 1941, ja hänen äitinsä jäi leskenä kokyytiin. osan myös Ruotsiin. Porkkalasta evakuoidut pääsivät palaamaan koteihinsa vuonna 1956. yös Lapin sota vuonna 1945 pakotti tilapäisesti lähes 170 000 suomalaista evakkoon, r v i o l t a u o e t e k o i s a l a sai i huolehtimaan pkolmesta l tyttäres ­ hätäv saia meidät lapset titke kun hän o lnukkua, rämö kertoo.p s i a . tyisesti jatkosodan aikana Suomesta lähetettiin 70 000-80 000 lasta eripituisiksi ajoiksi Ruotsiin, Tanskaan ja myös Norjaan. Noin 10 000 sotalasta jäi pysyvästi uusiin kotimaihinsa. dan seurauksena 55 000-80 000 lasta jäi isättömäksi. Tilastojen mukaan sodassa kuoli myös noin 230 lasta, joista osa neuvostoliittolaisten partisaanien uhreina Suomen itärajalla. k s a l a i s s o t i l a i l l e s y tään, 1 5 0 0 -3 0 0 0 l a s t a keskim s t i mään. i s - S u o m e s s a . N e u v o s t o l i i t t o l a i s v a viimeinen, l ä i200 m ä ä r i s t ä e i o l e t i e t o a . n t y i joista Saloranta oli e r i t y i s e Po h j o n k i e n j ä l ke s t e n kilometrin Sodan lapset keskuudessamme tiina kirkas sota opetti suomalaislapset työteliäiksi ja kilteiksi. vasta nyt he purkavat tuntojaan sodan ajan kokemuksistaan. a s O D A N L A P S E T K E S K U U D E S S A M M E t a o p e t t i s u o m a l a i s l a p s e t t y ö t e l i ä i k s i j a k i l t e i k s i . Va s t a n y t h e p u r k a v a t t u n t o j a a n s o d a n a j a n k o k e m u k s i s t a a n . Saloranta oli parikuukautinen vauva, kun talvisota syttyi marraskuussa 1939 ja hän ensimmäisen kerran lähti perheensä kanssa evakkoon Vuoksenrannasta, Karjalan kannakselta. Toisella pakomatkalla hänellä oli ikää neljä vuotta. kkolähtöjen välissä Salorannan isä kaatui jatkosodassa vuonna 1941, ja hänen äitinsä jäi leskenä huolehtimaan kolmesta tyttärestään, joista Saloranta oli keskimmäinen. Kun nyt katson televisiosta esimerkiksi Georgian sotaa, samastun vahvasti pakolaislapsiin. He ovat peilejä omille muistoilleni, ja tunnen, että tämän minä olen nähnyt ja kokenut. e l e e n o n j ä ä ny t h u o l i ä i d i st ä , j o ka o l i l ä h te ny t h a ke m a a n h evo st a r i n t a m a l i n j a n s u u n n a st a . S a l o ra n t a p e l kä s i , e tte i ä i t i e h d i a j o i ss a eva k ko k y y t i i n . H ä t ä s a i m e i d ä t l a p s e t i t k e m ä ä n . yös Lassi Rämö joutui viisivuotiaana jättämään kotinsa Muolaassa ja lähtemään pakoon äitinsä, neljän veljensä ja pikkusiskonsa kanssa. Isä tuli perässä karjan kanssa. simmäiseltä evakkomatkalta hän muistaa Viipurin aseman, jossa hän sai äitinsä perässä r yömiä junien alta pommisuojaan. Junat olivat ahtaita ja likaisia, ja olin kateellinen pikkusiskolle, kun hän sai nukkua, Rämö kertoo. imeinen, 200 kilometrin evakkotaival kesällä 19 4 4 taittui kävellen kymmenessä päivässä. To i s e n a y ö n ä p e l o t t i , k u n n u k u i m m e a v o i m e l l a m ä n t y k a n k a a l l a s o t a t o i m i e n l ä h e i s y y d e s s ä . M u u t o i n o l i k y l l ä t u r v a l l i n e n o l o . i t i e n t a a k k a d a n a i ka n a l a p s e t p e l kä s i vä t i s ä n s ä j a va r s i n k i n ä i t i n s ä hy v i nvo i n n i n p u o l e st a , t u t k i j a M a r i a n n e J u n i l a O u l u n y l i o p i sto n h i sto r i a n l a i to k s e l t a ku va a . Ve n ä l ä i n e n p o m m i k o n e o l i p i e n i m u r h e s e n r i n n a l l a , e t t ä ä i d i l l ä a s i a t n ä y t t i v ä t o l e v a n h y v i n e i k ä h ä n e l l e k ä y n y t k u i n k a a n . apselle oli esimerkiksi tärkeää, kuinka äiti vastaanotti tiedon isän kaatumisesta rintamalla. L a p s e t e i v ä t k e s t ä n e e t , j o s ä i t i e i k e s t ä n y t . tirintama eli naisten varassa, ja henkinen jaksaminen arkisen raadannan lisäksi kysyi voimia. Vahvan suomalaisnaisen myyttiä ei silti helposti murrettu, Junila toteaa. Kaupungeissa yksinhuoltajan oli ratkaistava joka päivä, kuinka hankkia ruokaa, mihin lapset laitetaan kauppareissun ajaksi tai mitä sitten, kun lapsille tulee ruokajonossa vessahätä, nälkä ja päiväuniaika. k s i o s a l l e ä i d e i s t ä l a p s e n l ä h e t t ä m i n e n R u o t s i i n o l i h y v ä j a t u r v a l l i n e n r a t k a i s u . S i e l l ä s a i a i n a k i n h u o l e n p i t o a j a r u o k a a . ien kiinnittyminen työntekoon ja arkihuoliinsa jätti lapsille myös runsaasti luppoaikaa vailla aikuisen valvovaa silmää. Suurimmissa kaupungeissa se näkyi nuorisorikollisuuden kasvuna. O u l u s s a n u o r i m m a t r i ko k s e n t e k i j ä t o l i v a t k a n s a ko u l u i k ä i s i ä , j a h e i d ä n h ä i r i ö k ä y t t ä y t y m i s e s t ä ä n o l t i i n y l e i s e s t i h u o l e s t u n e i t a , J u n i l a ke r t o o . saalta lapset osallistuivat itsekin sotaponnisteluihin sotilaspoikina, pikkulottina tai työvelvollisina. Muutoinkin monet muistavat sota-ajan lapsuutensa kulta-aikana. Metsät olivat täynnä bunkkereita, korsuja, aseita, ammuksia ja kaatuneiden ruumiita. Ne tietenkin inspiroivat pikkupoikien leikkejä, Karjalan kannakselle jatkosodan aikana palannut Lassi Rämö kertoo. ä n s e l v i s i l e i k e i s t ä ä n k u i t e n k i n v a m m o i t t a , p ä i n v a s t o i n k u i n m o n e t m u u t l a p s e t . a i k e n e m i n e n k u l t a a dan jälkeen Suomi ryhtyi jälleenrakentamaan ja maksamaan sotavelkojaan Neuvostoliitolle. Luovutettujen alueiden evakot asutettiin myös pikaisesti uusille paikkakunnille, ja katse suunnattiin tiukasti eteenpäin. o d a s t a j a s e n s e u r a u k s i s t a e i j o u d e t t u p u h u m a a n , a i n a k a a n s u u r e e n ä ä n e e n . E s i m e r k i k s i L a p i ss a va i n i l o i tt i i n , e tt ä y l i p ä ä t ä ä n p ä ä st i i n kot i i n , j a k a i k k i s ot a a n l i i tt y vä h a l u tt i i n u n o h t a a , M a r i a n n e J u n i l a ku va a . y ö o l i k i n s u o m a l a i s t e n o n n i , j o k a t ä n ä ä n u u p u u m o n i e n ko n f l i k t i a l u e i d e n s i v i i l e i l t ä . H e e i v ä t s a a k i i n n i a r j e s t a , e i k ä e l ä m ä m e n e e t e e n p ä i n , J u n i l a t o t e a a . o d a s t a v a i e t t i i n m y ö s p o l i i t t i s i s t a s y i s t ä . arjalaiset halusivat sopeutua ja tehdä itsensä mahdollisimman pian hyväksytyiksi, vaikka he olivatkin elävä muistutus hävityistä sodista. Tulehtuneen haavan päälle laitettiin vain laastaria, Iris Saloranta toteaa. odan käyneet miehet tapasivat kuitenkin kokoontua kertaamaan kokemuksiaan, usein viinan voimalla. s s i R ä m ö m u i s t a a k i n k u u n n e l l e e n s a p i k k u p o i k a n a s o d a s t a p a l a n n e i d e n m i e s t e n j u t t u j a To i j a l a n a s e m a l l a h e t i s y k s y l l ä 19 4 4 . S e o l i h u r j a a a i k a a . nila muistuttaa, että sodasta puhuminen oli erityisen vaikeaa, jos omat kauhukokemukset ja niiden aiheuttama ahdistus eivät sopineet osaksi suomalaista sodasta selviytymisen sankaritarinaa. Miesten pahan olon seuraukset kannettiin kotona, ja har va nainen tunnusti, että sodasta palasi täydellinen raunio. y ö s l a p s e t s a i v a t kmaailmankuva o n , v i i n a a n t a i m u u t o i n o m i i n m a a i l m o i h i n s a p a e n n e i d e n v a n h e m p i e n s a h e n k i s e s t ä p o i s s a o l o s t a . ä r s i ä työ n te ko olivat jo sodan aikana oppineet olemaan poissa aikuisten jaloista ja säästämään entuudestaan rasittuneet aikuiset omilta huoliltaan. Varsinkin sota- ja evakkolapset osasivat miellyttää vieraita ihmisiä, jotta heidät huolittaisiin sijaisperheisiin tai kotimajoitukseen. H y v ä l a p s i o l i r e i p a s j a t o t t e l e v a i n e n e i k ä k y s e l l y t t u r h i a , J u n i l a k u v a a . alle sotalapsista myös paluu oli vaikeaa, koska he olivat ehtineet vieraantua vanhemmistaan ja äidinkielestään. Sotaorvot sitä vastoin kantoivat vastuuta perheestään - usein omien tarpeidensa kustannuksella. Monet sodan ajan lapset ovat kipuilleet kiltteyttään koko ikänsä mutta halunneet silti romantisoida tarinansa osaksi reippaan lapsen tarinaa, Saloranta tietää. n k u i t e n k i n m u i s t u t t a a , e t t e i p i e n e l l ä l a p s e l l a o l e v i e l ä s a n o j a ko ke m u k s i l l e e n , m i n k ä t a k i a h ä n o l i s i t a r v i n n u t a i k u i s e n s e l i t t ä v ä ä t u ke a . i i mäinen. a ­ kunn nyt katson televisiosta myös lassi rämö joutui vii K sivuotiaana jättämään kotinsa evakkotaival kesällä 1944 taittui i r k kävellen kymmenessä päivässä. 10
• ­ toisena yönä pelotti, kun nu kuimme avoimella mäntykankaalla sotatoimien läheisyydessä. muutoin oli kyllä turvallinen olo. äitien taakka Sodan aikana lapset pelkäsivät isän sä ja varsinkin äitinsä hyvinvoinnin puolesta, tutkija marianne junila oulun yliopiston historian laitokselta kuvaa. ­ venäläinen pommikone oli pieni murhe sen rinnalla, että piti varmis taa että äidillä asiat oli hyvin eikä hänelle käynyt kuinkaan. lapselle oli esimerkiksi tärkeää, kuinka äiti vastaanotti tiedon isän kaatumisesta rintamalla. ­ lapset eivät kestäneet, jos äiti ei kestänyt. kotirintama eli naisten varassa, ja henkinen jaksaminen arkisen raadan nan lisäksi kysyi voimia. vahvan suo malaisnaisen myyttiä ei silti helposti murrettu, junila toteaa. ­ kaupungeissa yksinhuoltajan oli ratkaistava joka päivä, kuinka hankkia ruokaa, mihin lapset laitetaan kaup pareissun ajaksi tai mitä sitten, kun lapsille tulee ruokajonossa vessahätä, nälkä ja päiväuniaika. Siksi osalle äideistä lapsen lähet täminen ruotsiin oli hyvä ja turvalli nen ratkaisu. ­ Siellä sai ainakin huolenpitoa ja ruokaa. äitien kiinnittyminen työntekoon ja arkihuoliinsa jätti lapsille myös runsaasti luppoaikaa vailla aikuisen valvovaa silmää. Suurimmissa kau pungeissa se näkyi nuorisorikollisuu den kasvuna. ­ oulussa nuorimmat rikoksen tekijät olivat kansakouluikäisiä, ja heidän häiriökäyttäytymisestään oltiin yleisesti huolestuneita, junila . kertoo. toisaalta lapset osallistuivat itse kin sotaponnisteluihin sotilaspoikina, pikkulottina tai työvelvollisina. muu toinkin monet muistavat sotaajan lapsuutensa kultaaikana. ­ metsät olivat täynnä bunkke reita, korsuja, aseita, ammuksia ja kaatuneiden ruumiita. ne tietenkin inspiroivat pikkupoikien leikkejä, karjalan kannakselle jatkosodan ai kana palannut lassi rämö kertoo. hän selvisi leikeistään kuitenkin vammoitta, päinvastoin kuin monet muut lapset. vaikeneminen kultaa Sodan jälkeen Suomi ryhtyi jälleen rakentamaan ja maksamaan sotavel kojaan neuvostoliitolle. luovutettu jen alueiden evakot asutettiin myös Sodasta vaiettiin myös poliittisista syistä. ­ karjalalaiset halusivat sopeutua ja tehdä itsensä mahdollisimman pian hyväksytyiksi, vaikka he olivatkin elävä muistutus hävityistä sodista. tulehtuneen haavan päälle laitettiin vain laastaria, iris Saloranta toteaa. Sodan käyneet miehet tapasivat kokoontua kertaamaan kokemuksi aan, usein viinan voimalla. lassi rämö muistaakin kuunnel leensa pikkupoikana sodasta palan neiden miesten juttuja toijalan ase malla heti syksyllä 1944. ­ Se oli hurjaa aikaa. junila muistuttaa, että sodasta puhuminen oli erityisen vaikeaa, jos omat kauhukokemukset ja niiden aiheuttama ahdistus eivät sopineet osaksi suomalaista sodasta selviyty miesten pahan olon seuraukset kannettiin kotona. harva nainen tunnusti, että sodasta palasi täydellinen raunio. pikaisesti uusille paikkakunnille, ja katse suunnattiin tiukasti eteenpäin. Sodasta ja sen seurauksista ei jou dettu puhumaan, ainakaan suureen ääneen. ­ esimerkiksi lapissa vain iloit tiin, että ylipäätään päästiin kotiin, ja kaikki sotaan liittyvä haluttiin unoh taa, marianne junila kuvaa. työ olikin suomalaisten onni, joka tänään uupuu monien konfliktialuei den siviileiltä. ­ he eivät saa kiinni arjesta, eikä elämä mene eteenpäin, junila to teaa. misen sankaritarinaa. ­ miesten pahan olon seuraukset kannettiin kotona. harva nainen tun nusti, että sodasta palasi täydellinen raunio. myös lapset saivat kärsiä työn tekoon, viinaan tai muutoin omiin maailmoihinsa paenneiden vanhem piensa henkisestä poissaolosta. he olivat jo sodan aikana oppi neet olemaan poissa aikuisten ja loista ja säästämään entuudestaan rasittuneet aikuiset omilta huoliltaan. varsinkin sota ja evakkolapset osasi vat miellyttää vieraita ihmisiä, jotta plan / alf berg . maailmankuva 11
• O D A N L A P S E T o t a o p e t t i s u o m a l a i s l a p s e t t y ö t e l i ä i k s i j a k i l t e i k s i . V a s t s S a l o r a n t a o l i p a r i k u u k a u t i n e n v a u v a , k u n t a l v i s o t a s y t t y i m a r r a s k u u s s a 19 3 9 j a h ä n e n s i m m ä i s e n k e r r a n l ä h t i p a k ko l ä h t ö j e n vä l i s s ä S a l o r a n n a n i s ä k a a t u i j a t ko s o d a s s a v u o n n a 19 41, j a h ä n e n ä i t i n Kun nyt katson televisiosta esimerkiksi Georgian sotaa, samastun vahvasti pakolaislapsiin. i e l e e n o n j ä ä n y t h u o l i ä i d i s t ä , j o k a o l i l ä h t e n y t h a k e m a a n h e v o s t a r i n t a H ä t ä s a i m e i d ä lapSet SodaSSa y ö s L a s s i R ä m ö j o u t u i v i i s i v u o t i a a n a j ä t t ä m ä ä n ko t i n s a M u o l a a s s a j a l ä h t e m ä ä n p a ko n s i m m ä i s e l t ä e v a k k o m a t k a l t a h ä n m u i s t a a V i i p u r i n a s e m a n , j o s s J u n a t o l i v a t a h t a i t a j a l i k a i s i a , j a o l i n k a t e e l l i i i m e i n e n , 2 0 0 k i l o m e t r i n e v a k k o t a i v a l k e s ä l l ä T o i s e n a y ö n ä p e l o t t i , k u n n u k u i m m e a v o i m e l l a m ä n t y k a n k a a l l a i t i e n o d a n a i k a n a l a p s e t p e l k ä s i v ä t i s ä n s ä j a v a r s i n k i n ä i t i n s ä h y v i n v o i n n i n p u V e n ä l ä i n e n p o m m i k o n e o l i p i e n i m u r h e s e n r i n n a l l a , e t t ä ä i d a p s e l l e o l i e s i m e r k i k s i t ä r k e ä ä , k u i n k a ä i t i L a p s e t e i v ä t k e s t ä n e e t , o t i r i n t a m a e l i n a i s t e n va r a s s a , j a h e n k i n e n j a k s a m i n e n a r k i s e n r a a d a n n a n l i s ä k s i k y Kaupungeissa yksinhuoltajan oli ratkaistava joka päivä, kuinka hankkia ruokaa, mihin lapset laitetaan i k s i o s a l l e ä i d e i s t ä l a p s e n l ä h e t t ä m i n e n S i e l l ä s a i a i n a k i n tien kiinnittyminen työntekoon ja arkihuoliinsa jätti lapsille myös runsaasti luppoaikaa vai O u l u s s a n u o r i m m a t r i k o k s e n t e k i j ä t o l i v a t k a n s a k o u l u i k ä i s i ä , j a h e i d ä o i s a a l t a l a p s e t o s a l l i s t u i v a t i t s e k i n s o t a p o n n i s t e l u i h i n s o t i l a s p o i k i n a , p i k k u l o t t i n a Metsät olivat täynnä bunkkereita, korsuja, aseita, ammuksia ja kaatuneiden ruumiita. Ne tietenkin ä n s heidät huolittaisiin sijaisperheisiink eperustaneet yhdistyksiään. k u i tkehonsa kvarhaisesta muistista vä m o i t e l v i s i l e i i s t ä ä n e n i n v a m a i k e n e m i n e odan jälkeen Stai kotimajoitukseen. l e e n r a k e n t a m a a n ­ monet ovat jääneet eläkkeel k o jkeviä kuvia v o s t o l i i t o l l e . tärinäs u t e t t u j e n uomi ryhtyi jäl ja maksamaan sotavel aan N e u härkävaunujen Luov o d a s t a j a s e n s e u r a u k s i s t a e i j o u d e E s i m e r k i k s ­ hyvä lapsi oli reipas ja a i n i L a p i s s a v totte i o t i i n , e t t ä y ä t ä ä n p ä ä s i i n i le,l ja inytt elämässä on jonkinlainenl i i ptä, äpommieno jytkeestä,t itkevistä kno t i ä n n, y ö o l i k i n s u o m a l a i s t e n o n n , j k a t ä ä H e i v ä t s a k a r j e t a Samaan n t i i levainene eikä kysellyt turhia, mari a vtilinteon hetki. e i i t n aikaan his i mummoista, skaiken ,kattavasta ye i ö k ä s o d a s t a a i n m Karjalaiset halusivat sopeutua ja tehdä itsensä mahdollisimman pian hyväksytyiksi, vaikka he olivatkin e o d a n k anne junila e t ä y n e kuvaa. m i e h e t toriantutkimus on salkanut uudella t a p a i v a t kkaaoksesta.n k i n u i t e k o k o o n t u a s s i R ä m ö m u i s t a a k i n k u u n n e l l e e n s a p i k k u p o i k a n a s o d a s t a p a l a osalle sotalapsistaS myös paluu tavalla kiinnostua arjen historiasta o ­ katsomalla kuviani voin lä e l i nila muistuttaa, että sodasta puhuminen oli erityisen vaikeaa, jos omat kauhukokemukset ja M i e s t e noli vaikeaa, koska he olivat n p a h a n o l o ehti sjae muistitiedosta, t u r a u k s e mariannea junilae t hestyä hetkeäkjaotilaa, jossa ne ovat a k n n t i i n t o n a , j h a r y ö s l a p s e t s a i v a t k ä r s i ä t y ö n t e k o o n , v i i n a a n t a i m u u t o i n o m i e o l i v a t j o s o d a n neet n vieraantua vanhemmistaan a iselittää muistakin jeurooppalaisista n t umahdollisesti i t t u n e e t a i k u i s e t o m i l t a h u o l i l t a aika a oppineet olemaan poissa kuisten jaloista a säästämään e u d e s t a a n r a s syntyneet. H y v ä l a p s i o l i r e i p a s j a t o t t e l e v a i salle s o t a l a p s i sjaa äidinkielestään.u Sotaorvot i sitä a , maista tuttua ilmiötä. t t myös palu oli va kea koska he oliva ehtineet v i ekehomuisti v a n h emieleen a hy j a raantua t äidinki tuo m m i s ma u n t a M o n e t s o d a n a j a n l a p s e t o v a t k i p u i l l e e t k i l t t e y t t ä ä n k o k o i k ä n s ä t h a l u n ä n k u i t e n k i n m u i s t u t t a a , e t t e i p i e n e l l ä l a p s e l l a o l e v i e l ä s a n o j a k o k Lapsi t a r v i t s evastoin i ikantoivat vastuuta per h a a , myösä tietämys v a k k o l vaikutuk o viäkinm akokemuksia k sotaajan e rut neja ja kasvun rau eik se e sodan a p s e l l e llut hdollista, un koko ajan va o d a n l a p s e n lapsuudesta, k o k e m k s i a a n j a k s t a v i i m e v u o s i n aheestään k auseinyomienetarpeident u n sestaolapsenl k a n e e t k oon o n t u a y h t e e n j a k a m a a n kuten u sveitsiläisen i r j a a m a a n m sota-ai na s ntyne t ja var t eet v a t a psyykeen k o lisäänty M o n e t ovat j ä ä n e e t e l ä k ke e l l e , j a ny t e l ä m ä ss ä o n j o n k i n l a i n e n t i l i n te o n h e t k i . S a m a a n a i ka a n h i sto r i a n t u t k i m u s o n a l ka n u t u u d y ö s t i e t ä m y s s osaakustannuksella. s t a l a p s e n p s y y nyt. n o n l i s ä ä n t y n y t . I r oival a l osotakummin e r k i k s i suomalaisillee v a n s a s o d d n vaikutukse k e e iris Saloranta esimerkiksi i s S r a n t a e s i m paketit o i v a l s i o l Kun seurasin, kuinka huostaanotettujen lasten kasvua oli h ä i r i t t y, ymmärsin, että meille sodan ajan laps a l o r a n n a l l a i t s e l ä ä n l i l a e n a u o n lapsi t a j a v o i m a a k u k u t ymmärh d i s t u k s a ­ monetl sodan ajanolapset ovat p s si olevansal sodan n e t 1990luvun sotaorvoille ja i tänään a y t k i l t t e y d e n k i p u j a l i e v i t e t ä ä n e s i m e r k i k s i S a l o r a n n a n K o k e m u s t ekipuilleet k a m i n e n koko v a r t a a alussa, akun hän ilastensuojelualan s s ryksen siitä, miksi vevakon ono niin a . n j a kiltteyttään a ikänsä , j o m s s a j u u r i a o n k a s u n v i m K u n a l o r a n t a i t s e o n t u o t t a n u t k e h o n s a v a r h a i s e s t a m u i s t i s t a v ä k e v i ä k u v i a h ä r k ä v a u n u K a t s o m a halunneet silti romantisoida n ammattilaisena i kehitti itsetunte e helppo lähteä vanhasta tja kasettua l a k u i a i v n l ä h s t y ä h e e ä j a mutta l sota-ajan lapsuudesta, kutenvsveitsiläisen sotakummin paketit o homuisti tuo mieleen hyviäkin kokemuksia suomalaisille sotaorvoille - ja tänään ymmärryksen siitä, miksi evakon on niin helppo lähteä vanhasta ja aset staavasti nykylapset tarvitsevat tietoa sodan ajan lasten kokemuksista. Lassi Rämö kehottaakin kaikkia sodan kokeneita kirjoittamaan muistelonsa ainakin omia l lapsen s i L a p s e n o n tarinansaa osaksi treippaan k u u l l u k mustaan hahmotaideterapiassa. s a a t va u l l a j a y m m ä r r e t y k s i t r auuteen. t t i s e s s a u m a a t i l a n t e e s s a . K a a lvija jatkosodan aikana Suomessa asui 3,5 miljoonaa ihmistä, joista kolmann i l 1 ai Sodan ajanv e sm moalavautuminen - o u io t i 2 3t-a2. lasten u t uanl e e s t a 5 v l iesten a s e v e l v tarinaa,uSalorantai tietää. t e n k i n ollisu s alko kui 1 8 - v ­ okuna seurasin, kuinka i n u tia na, ja s u u r huoss a o sodassa a i o d a n a i k a n a s y n t y i v u o s i t t kokemuksistaan , tunnoistaan o hän kuitenkin s e u ra u k s e n ettei ä ä n l o p u l l i s e st ko t i n s a K a r j a l a a , o i n 420 0 0 0 s u o m a l a i st a j o u t u i s o t i e nmuistuttaa, a j ä t t ä mtaanotettujeni lasten kasvuass oli Ku u s a m o ss a , S a l l a ss aja Pe t s a m o ss a j aon s a ss a S u o m e n yös Lapin sota vuonna 19 45 pakotti tilapäisesti lähes 17 0 000 suomalaista evakkoon, r v i pienellä lapsella ole vielä sanoja o l t a p o l e t v häiritty, ymmärsin, u että meille so auttanut myös jälkipolvia ymmär e ityisesti jatkosodan aikana Suomesta lähetettiin 70 000-80 000 lasta eripituisiksi ajoiksi R odan seurauksena 55 0 0-80 0 0 sta j i i s oli ö m ä k s i . T stoje mukaan sod ssa kokemuksilleen, 0minkä takia0 hän l a dan ajanälapsille ä t tkäynyt samoin. i l atämäännvanhempiaan. monetaeivät k u o l i m a k s a l a i s s o t i l a i l l e s y n t y i 1 5 0 0 - 3 0 0 0 l a s t a e r i t y i s e s t i P o h j o i s - S u o k ä y n e e t m i e h e t t a p a s i v a t k u i t e n k i n k o k o o n t u R ä m ö m u i s t a a k i n k u u n n e l l e e n s a p i k k u p o i k a n a s o d a s t a p a l a S e o l i nila muistuttaa, että sodasta puhuminen oli erityisen vaikeaa, jos omat kauhukokemukset ja M i e s t e n p a h a n o l o n s e u r a u k s e t k a n n e t t i i n k o t o n a , j a h a r y ö s l a p s e t s a i v a t k ä r s i ä t y ö n t e k o o n , v i i n a a n t a i m u u t o i n o m i e olivat jo sodan aikana oppineet olemaan poissa aikuisten jaloista ja säästämään entuudestaan rasittuneet aikuiset omilta huolilta H y v maailmankuva p s i ä l a o l i r e i p a s j a t o t t e l e v a i salle sotalapsista myös paluu oli vaikeaa, koska he olivat ehtineet vieraantua vanhemmistaan ja äidinki M o n e t s o d a n a j a n l a p s e t o v a t k i p u i l l e e t k i l t t e y t t ä ä n k o k o i k ä n s ä m u t t a h a l u n ä n k u i t e n k i n m u i s t u t t a a , e t t e i p i e n e l l ä l a p s e l l a o l e v i e l ä s a n o j a k o k Lapsi tarvitsee rutiineja ja kasvun rauhaa, eikä se evakkolapselle ollut mahdollista, kun koko ajan va o d a n a s s i 12 kuva: plan / alf berg olisi tarvinnut aikuisen selittävää kuitenkin terve lapsi häiriintyy ole edes tienneet isiensä ja äitiensä sodassa, joka on tyhmien aikuisten sotalapsuudesta tai orpoudesta. itukea. i n a O D A N S E T ­i lapsi starvitseea rutiineja l ja p aikaansaannosta.ö t Le l i ä i Ak s i P vastaavasti nykylapset tarvitse o t a o p e t t u o m l a i s a s e t t y j a k i l t e i k s i . V a s t s S a l o r a n t a o l i p a r i k u u k a u t i n e n v a u v a , k u n t a l v i s o t a s y t t y i m a r r a s k u u s s a 19 3 9 j a h ä n e n s i m m ä i s e n k e r r a n l ä h t i p Salorannalla j itsellään d a s lap v u otietoa sodan4 ajan lasten koke e n vat n n a a k k o l ä h t ö j e n kasvun s s ä v ä l i rauhaa, Seikä sea evakkolap s ä a l o r n n a n i k a a t u i a t k o s o oli s a 19 1, j a h ä n ä i t i n Kun nyt katson televisiosta esimerkiksi Georgian sotaa, samastun vahvasti pakolaislapsiin. i e l e e n o n selle ollut t j ä ä n y mahdollista, kun ä koko s t sena luonnetta jaovoimaa l kiukutan y muksista.klassiarämö kehottaakin a h u o l i i d i ä , j o k a l i ä h t e t h a e m a n h e v o s t r i n t a H ä t ä s a i m e i d ä y ö s L a s s i R ä m vaihdettiinupaikkaa. sSiltiu ku i a a n a j o u t i v i i i v o t j ä t t ä m ä ä hän k o t i n s a M u o sodan j a ä h t e m p a ko ajan ö ahdistuksensa ulos. n heitti ku kaikkial a a s s a kokeneital kirjoittaä ä n n s i m m ä i s e l t ä e v a k k o m a t k a l t a h ä n m u i s t a a V i i p u r i n a s e m a n , j o s s J u n a t kaan o lvälttämättä selittänyttedes t a a j a i k a i s i a a o i n k ei i v a2 t 0 0 a h k ii l perkeikkoja ja polkil jalkaa, kun silti , k maan j muistelonsal lainakin omiaa ts eä e l l l l äi i i m e i n e n , o m e t r i n e v a k o t a i v a k e T o i s e n a y ö n e l o t t , k u n n u k u i m m e a v o i m e l l a m jälkikäteen,ä miksi pelämä oli iniin i tuntui. lastenlapsiaan varten. ä n t y k a n k a a l l a i t e n o d a n a i k a n a l a p s e t p e l k ä s i v ä t i s ä n s ä j ä i t i n s o i n n i p u kiltteyden a m vlievitetään i n e nSaloranta nä n a lh l y av , i n v myös t ä n kipujau ar rhs ei n k s V e n ä l ä i nrauhatonta. o m m i k o n e e n p o l i nytp i e n i r i perää opetusta e t ä i d a p s e l l e o l i e s i m e r k i k s i t ä r k e ä ä , k u i n k a ä i t i esimerkiksi Salorannant vetämissä kouluihin ja muistuttaa,ä että suo e t , L a p s e t e i v ä k e s t n e o t i r i n t a m a e l i n a i s t e n va r a s s a , j a h e n k i n e n j a k s a m i n e n a r k i s e n r a a d a n n a n l i s ä k s i k y K a u p u n g e i s s a sodanhlapsen ahäiritty kasvui s t a v a yksin uoltaj n oli ratka joka päivä, k inka ha kia ru kaa, mihin a p pal taideterapiaryhmissä jau keskuste n k malaisillaosodan kokeneilla lon s e t l a i t e t a a n i k s i o s a l l e ä i d e i s t ä l a p s e n l ä h e t t ä m i n e n S i e l ä s i a i n a i jon tietoa lapsen tarpeistak kriisien n vasta viime vuosina l sotaaikana lutilaisuuksissa. a tien kiinnittyminen työntekoon ja arkihuoliinsa jätti lapsille myös runsaasti luppoaikaa vai O u l u s s a n u o r ija varttuneet ovat o k s e n t e k i j ä t m m a t r i k alka ojakaminen avara n keskellä. l u i k ä i s i ä , l i v a t k s a k o u j a h e i d ä syntyneet s a l l i s t u i v a t ­ kokemustenn n i s t e l u i h i n o i s a a l t a l a p s e t o i t s e k i n s o t a p o s o t i l a s p o i k i n a , p i k k u l o t t i n a Metsät olivat täynnä bunkkereita, korsuja, aseita, ammuksia ja kaatuneiden ruumiita. Ne tietenkin ä n s neet kokoontua yhteen jakamaank etaa, ja omissa juurissa on kasvun i t e­ lapsen on saatava tulla a m m o i t e l v i s i l e i i s t ä ä n k u n k i n v kuul a i k e n e m i n voima. a kun anes a m a a lähtökohtai k o jluksi jaNymmärretyksio traumaatti u t e t t uej e n odan jälkeen Skokemuksiaan ja kirjaamaan k e n t a m a a n uomi ryhtyi j ä l l e e n r a muis j m k ovat n sotavel aan euvostoliit lle. Luov o d a s t a j a s e n s e u r a u k s i s t a e i j o u d e tojaan. Samalla ssotalapset, a sota sesti vaurioituneet, ont hankittaval i psessat tilanteessa. äkaaoksessakin k o t i i n , E s i m e r k i k s i L a p i s a v i n i l o i t t i i n , e t ä y ä ä ä ä n p ä s t i i n y ö o l i k i n s u o m a l a i s t e n o n n i , j o k a t ä n ä ä n H e e i v ä s a k i i a r e s t a , orvot, evakkolapsett ja esimerkiksi a korjaavia kokemuksia.n n i tarvitaanj rutiineja ja ravinnon li e i k ä o d a s t a v a i e t t i i n m y ö s Karjalaiset h a saksalaisteno sotilaiden lapset ovat i t s e Saloranta ditse i son m a n lusivat s peutua ja tehdä nsä m a h o l l i m tuottanut pian h y v ä läheisyyttä. säksi k s y t y i k s i , v a i k k a h e o l i v a t k i n e
• K E S K U U D E S S A M M t a n y t h e p u r k a v a t t u n t o j a a n s o d a n a j a n k o k e m u k s i s t a a n e r h e e n s ä k a n s s a e v a k k o o n V u o k s e n r a n n a s t a , K a r j a l a n k a n n a k s e l t a . To i s e l l a p a k o m a t k a l l a h ä n e l l ä o l i i k ä ä n e l j ä v u o t t n s ä j ä i l e s ke n ä h u o l e h t i m a a n ko l m e s t a t y t t ä r e s t ä ä n , j o i s t a S a l o r a n t a o l i ke s k i m m ä i n e He ovat peilejä omille muistoilleni, ja tunnen, että tämän minä olen nähnyt ja kokenu m a l i n j a n s u u n n a s t a . S a l o r a n t a p e l k ä s i , e t t e i ä i t i e h d i a j o i s s a e v a k k o k y y t i i t l a p s e t i t k e m ä ä n o o n ä i t i n s ä , n e l j ä n v e l j e n s ä j a p i k k u s i s ko n s a k a n s s a . I s ä t u l i p e r ä s s ä k a r j a n k a n s s s a h ä n s a i ä i t i n s ä p e r ä s s ä r y ö m i ä j u n i e n a l t a p o m m i s u o j a a n n e n p i k k u s i s k o l l e , k u n h ä n s a i n u k k u a , R ä m ö k e r t o o 1 9 4 4 t a i t t u i k ä v e l l e n k y m m e n e s s ä p ä i v ä s s ä a s o t a t o i m i e n l ä h e i s y y d e s s ä . M u u t o i n o l i k y l l ä t u r v a l l i n e n o l o t a a k k o l e s t a , t u t k i j a M a r i a n n e J u n i l a O u l u n y l i o p i s t o n h i s t o r i a n l a i t o k s e l t a k u v a d i l l ä a s i a t n ä y t t i v ä t o l e v a n h y v i n e i k ä h ä n e l l e k ä y n y t k u i n k a a n v a s t a a n o t t i t i e d o n i s ä n k a a t u m i s e s t a r i n t a m a l l a , j o s ä i t i e i k e s t ä n y t s y i v o i m i a . Va hva n s u o m a l a i s n a i s e n m y y t t i ä e i s i l t i h e l p o s t i m u r r e t t u , J u n i l a t o t e a kauppareissun ajaksi tai mitä sitten, kun lapsille tulee ruokajonossa vessahätä, nälkä ja päiväuniaik R u o t s i i n o l i h y v ä j a t u r v a l l i n e n r a t k a i s u h u o l e n p i t o a j a r u o k a a lla aikuisen valvovaa silmää. Suurimmissa kaupungeissa se näkyi nuorisorikollisuuden kasvun n h ä i r i ö k ä y t t ä y t y m i s e s t ä ä n o l t i i n y l e i s e s t i h u o l e s t u n e i t a , J u n i l a k e r t o t a i t y ö v e l v o l l i s i n a . M u u t o i n k i n m o n e t m u i s t a v a t s o t a - a j a n l a p s u u t e n s a k u l t a - a i k a n inspiroivat pikkupoikien leikkejä, Karjalan kannakselle jatkosodan aikana palannut Lassi Rämö kerto t a , p ä i n v a s t o i n k u i n m o n e t m u u t l a p s e t n k u l t a alueiden evakot asutettiin myös pikaisesti uusille paikkakunnille, ja katse suunnattiin tiukasti eteenpäi t t u p u h u m a a n , a i n a k a a n s u u r e e n ä ä n e e n j a k a i k k i s o t a a n l i i t t y v ä h a l u t t i i n u n o h t a a , M a r i a n n e J u n i l a k u v a u u p u u m o n i e n k o n f l i k t i a l u e i d e n s i v i i l e i l t ä e l ä m ä m e n e e t e e n p ä i n , J u n i l a t o t e a a p o l i i t t i s i s t a s y i s t ä lävä muistutus hävityistä sodista. Tu l e h t u n e e n haavan päälle laitettiin vain laastaria, Iris Saloranta totea a k e r t a a m a a n k o k e m u k s i a a n , u s e i n v i i n a n v o i m a l l a n n e i d e n m i e s t e n j u t t u j a T o i j a l a n a s e m a l l a h e t i s y k s y l l ä 1 9 4 4 h u r j a a a i k a a niiden aiheuttama ahdistus eivät sopineet osaksi suomalaista sodasta selviytymisen sankaritarina r v a n a i n e n t u n n u s t i , e t t ä s o d a s t a p a l a s i t ä y d e l l i n e n r a u n i o i n m a a i l m o i h i n s a p a e n n e i d e n v a n h e m p i e n s a h e n k i s e s t ä p o i s s a o l o s t a a a n . Va r s i n k i n s o t a - j a e v a k k o l a p s e t o s a s i v a t m i e l l y t t ä ä v i e r a i t a i h m i s i ä , j o t t a h e i d ä t h u o l i t t a i s i i n s i j a i s p e r h e i s i i n t a i k o t i m a j o i t u k s e e n e n e i k ä k y s e l l y t t u r h i a , J u n i l a k u v a a ielestään. Sotaorvot sitä vastoin kantoivat vastuuta perheestään usein omien tarpeidensa kustannuksell n e e t s i l t i r o m a n t i s o i d a t a r i n a n s a o s a k s i r e i p p a a n l a p s e n t a r i n a a , S a l o r a n t a t i e t ä k e m u k s i l l e e n , m i n k ä t a k i a h ä n o l i s i t a r v i n n u t a i k u i s e n s e l i t t ä v ä ä t u k e ihdettiin paikkaa. Silti kukaan ei välttämättä selittänyt edes jälkikäteen, miksi elämä oli niin rauhatont h ä i r i t t y k a s v m u i sto j a a n . S a m a l l a s ot a l a p s e t , s ot a o r vot , eva k ko l a p s e t j a e s i m e r k i k s i s a k s a l a i ste n s ot i l a i d e n l a p s e t ovat p e r u st a n e e t y h d i sty k s i ä ä della tavalla kiinnostua arjen historiasta ja muistitiedosta, Marianne Junila selittää muistakin eurooppalaisista maista tuttua ilmiöt d a n l a p s i 19 9 0 - l u v u n a l u s s a , k u n h ä n l a s t e n s u o j e l u a l a n a m m a t t i l a i s e n a k e h i t t i i t s e t u n t e m u s t a a n h a h m o t a i d e t e r a p i a s s ille oli käynyt samoin. Kuitenkin terve lapsi häiriintyy sodassa, joka on tyhmien aikuisten aikaansaannost e n s a u l o s . H ä n h e i t t i k u p e talvi i ja k o j a a o l k i j a k a a , k n s t u n t u · r k e k jatkosodan j aikana pSuomessa asui l 3,5 miljoonaau ihmistä, i l t i v e t ä m i s s ä t a i d e t e r a p i a r y h m i s s ä j a k e s k u s t e l u t i l a i s u u k s i s s a n e o v a t l ä h t ö k o h t a i s e s t i v a joista kolmannes toli alle o n u r i o i t u n e e , h a n i t t a v k o r j a a v i a 15vuotiaita. kalaikäisiäaoli sitäkin enemmän, k o k e m u k s i j e n t ä r i n ä s t ä , p o m m i e n j y t k e e s t ä , i t k e v i s t ä m u m m o i s t a , k a i k e n k a t t a v a s t a k a a o k s e s t t i l a a , j o s s a n e o v a t m a h d o l l i s t i s sillä täysiikäisyys saavutettiin 21vuotiaana sja eäänioikeus 24vuoy n t y n e e t ttua uuteen. Sodan ajan lasten avautuminen kokemuksistaan ja tunnoistaan on auttanut myös jälkipolvia ymmärtämään vanhempiaan. Monet eivät ole edes tienneet isiensä ja äitiensä sotalapsuudesta tai -orpoude astenlapsiaan varten. Saloranta perää opetusta myös kouluihin ja muistuttaa, että suomalaisilla sodan kokeneilla on paljon tietoa lapsen tarpeista kriisien keskel tiaana. n n o n o k s e s s a k i n t a r v i t a a n r u t i i n e j a j a r a v i l i s ä k s i l ä h e i s y y t t ä . S O D A N L A P S E T LU KU I N . Alaikäisiä oli sitäkin enemmän, sillä täysi-ikäisyys saavutettiin 21- v u o t i a a n a ja äänioikeus ot n suurinl l u t 2 4 -l v u k ä ir a aj a 7- v u o t i a i t a . Kaikkia koskeva t y ö v e l v o l · i s miesten l k o i l uus a asevelvollisuus ialkoia kuitenkina 18vuotiaana,a ja e i 15 - v u o t a a n , mutt työnteoll o a ai a a i n 6 5 0 0 0 9 5 0 0 0 l a s t a n l a h d e n s a a r i st o a . M o n e t l ä h t i vä t e va k ko o n k a k s i ke r t a a , osa k a o l i vat vammautuneista aoli a l a n n e e t s u o m a l a i st e n t a k akoskevaa m i l l e ko t i s e u d u i l l e e ko s sodassa j at ko s o d a n a i k a n p 23­27vuotiaita. kaikkia i s i nva l t a osan myös Ruotsiin. Porkkalasta evakuoidut pääsivät palaamaan koteihinsa vuonna 195 a k o i s t a o l i l a p i a työvelvollisuus alkoi 15vuotiaana, mutta työnteolla ei ollut alaikä s Ruotsiin, Ta n s k a a n ja myös Norjaan. Noin 10 000 sotalasta jäi pysyvästi uusiin kotimaihins myös noin 230 lasta, joista osa n rajaa. s t o l i i t t o l a i s t e n euvo partisaanien uhreina Suomen itärajall o m e s s a . N e u v o s t o l i i t t o l a i s v a n k i e n j ä l k e l ä i s t e n m ä ä r i s t ä e i o l e t i e t o monet sodan ajan lapset ovat kipuilleet kiltteyttään koko ikänsä mutta halunneet silti romantisoida tarinansa osaksi reippaan lapsen tarinaa. Sodan lapSet lukuina a k e r t a a m a a n k o k e m u k s i a a n , u s e i n v i i n a n v o i m a l l a n n e i d e n m i e s t e n j u t t u j a T o i j a l a n a s e m a l l a h e t i s y k s y l l ä 1 9 4 4 h u r j a a a i k a a niiden aiheuttama ahdistus eivät sopineet osaksi suomalaista sodasta selviytymisen sankaritarina r v a n a i n e n t u n n u s t i , e t t ä s o d a s t a p a l a s i t ä y d e l l i n e n r a u n i o i n m a a i l m o i h i n s a p a e n n e i d e n v a n h e m p i e n s a h e n k i s e s t ä p o i s s a o l o s t a a a n . Va r s i n k i n s o t a - j a e v a k k o l a p s e t o s a s i v a t m i e l l y t t ä ä v i e r a i t a i h m i s i ä , j o t t a h e i d ä t h u o l i t t a i s i i n s i j a i s p e r h e i s i i n t a i k o t i m a j o i t u k s e e n e n e i k ä k y s e l l y t t u r h i a , J u maailmankuva n i l a k u v a a ielestään. Sotaorvot sitä vastoin kantoivat vastuuta perheestään usein omien tarpeidensa kustannuksell n e e t s i l t i r o m a n t i s o i d a t a r i n a n s a o s a k s i r e i p p a a n l a p s e n t a r i n a a , S a l o r a n t a t i e t ä k e m u k s i l l e e n , m i n k ä t a k i a h ä n o l i s i t a r v i n n u t a i k u i s e n s e l i t t ä v ä ä t u k e ihdettiin paikkaa. Silti kukaan ei välttämättä selittänyt edes jälkikäteen, miksi elämä oli niin rauhatont · Sodan aikana syntyi vuosittain 65 000­95 000 lasta. · noini 420 000 suomalaista joutui sotien seurauksena jättämääna K r k K E S K U U D E S S A M M lopullisesti a a n t a n y t h e p u r k a v a t t u n t o j kotinsa karjalassa, kuusamossa,j Sallassa, petsamossa u k s i s t a a n s o d a n a a n k o k e m e r h e e n s ä k a n s s a e v a k k o o n V u o k s e n r a n n a s t a , K a r j a l a n k a n n a k s e l t a . To i s e l l a p a k o m a t k a l l a h ä n e l l ä o l i i k ä ä n e l j ä v u o t t ja s t a n s ä j ä i l e s ke n ä h u o l e h t i m a a n k o l m e osassa Suomenlahden äsaaristoa. imonet lähtivätr evakkoon okaksi k e s k i m m ä i n e t y t t ä r e s t ä n , j o s t a S a l o a n t a l i He ovat peilejä omille muistoilleni, ja tunnen, että tämän minä olen nähnyt ja kokenu m a l i n j a n s u u n n a s t a . S a l o r a n t a p e l ä s i , e t e i ä i i e palanneet j suomalaisten v a k k o k y y t i i a o i s s a e kertaa,k koska olivat tjatkosodan t aikana h d i t l a p s e t i t k e m ä ä n o o n ä i t i n s ä , n e l j ä n v e l j e n s ä j a p i k k u s i s k o n s a kotiseuduilleen. I s ä k a n s s a . t u l i p e r ä s s ä k a r j a n k a n s s takaisinvaltaamille s a h ä n s a i ä i t i n s ä p e r ä s s ä r y ö m i ä j u n i e n a l t a p o m m i s u o j a a n n e n p i k k u s i s k o l l e , k ·u myös lapin sota vuonna 1945 pakotti k k u a , lähes R ä m ö n h ä n s a i n u tilapäisesti 170 000 ä i k eä r s t so äo 1 9 4 4 t a i t t u i k ä v e l l e n k y m m e n e s s ä p v a s o t a t o i m i e n l ä h e i s y y d e s s ä . M u u t o i o l k l l ä u r v a l o l o suomalaista evakkoon, n osan myös iruotsiin.yporkkalasta tevakuoidut l ki n e n t a a k o l e s t a , t u t k i j a M a r i a n n e J u n i l a O u l u n y l i o p i s t o n h i s t o r i a n l a i t o k s e l t a k u v a d i l l ä a s i a t n ä y t t i v ä t o l e v pääsivät palaamaan koteihinsa vuonna ä n e l l e a n h y v i n e i k ä h 1956. k ä y n y t k u i n k a a n v a s t a a n o t t i t i e d o n i s ä n k a a t u m i s e s t a r i n t a m a l l a ·i arviolta puolet evakoista oli lapsia. , j o s ä t i e i k e s t ä n y t s y i v o i m i a . Va hva n s u o m a l a i s n a i s e n m y y t t i ä e i s i l t i h e l p o s t i m u r r e t t u , J u n i l a t o t e a kauppareissun ajaksi tai mitä s i t t e n , · kerityisesti sjatkosodan aikana o k a j o n o s s a un lap ille tulee r u Suomesta lähetettiin 70 t000­80l 000 j a vessahä ä, nä kä päiväuniaik R u o t s i i n o l i h y v ä j a t u r v a l l i n e n r a t k a i s u h u o l e n p i t o a j r k a a lasta eripituisiksi ajoiksi ruotsiin, a tanskaan ja myös norjaan. u noin o lla aikuisen valvovaa silmää. Suurimmissa kaupungeissa se näkyi nuorisorikollisuuden kasvun n h ä i r i ö k ä y t t ä y t y m i s e s t ä ä n o 10 000 sotalasta jäis pysyvästi uusiin o l e s t u n e i t a , l t i i n y l e i e s t i h u kotimaihinsa. J u n i l a k e r t o t a i t y ö v e l v o l l i s i n a . M u u t o i n k i n m o n e t m u i s t a v a t s o t a - a j a n l a p s u u t e n s a k u l t a - a i k a n inspiroivat pikkupoikien leikkejä, Karjalan annaksell atkoso ai ana palann · Sodankseurauksenae 55 j000­80 d aen lastak jäi isättömäksi. u t L a s s i lR äam ö sk eer t o t a , p ä i n v a s t o i n k u i n m o n 000 t m u u tilastojen t p t n k l t mukaan isodassaa kuoli k u n n i noinu 230 lasta,sjoista uosa nneuvostoliit k a s t i a e t e e n p ä i alueiden evakot asutettiin myös pikaisesti uus lle p i k k a myös l l e , ja kat e s un attiin tiu t t u p u h u m a a n , a i n a k a a n s u u r e e n ä ä n e e n j a k a i k k i s o t a a n l i i t t y v ä tolaistenl partisaanien uhreina h t a a , itärajalla.r i a n n e h a u t t i i n u n o Suomen M a J u n i l a k u v a u u p u u m o n i e n k o n f l i k t i a l u e i d e n s i v i i l e i l t ä e l ä m ä m e n e e t e e n syntyi n , J u n i a · Saksalaissotilaille p ä i1 500­3 000 lasta erityisesti lpohjoisSuo t o t e a a p o l i i t t i s i s t a s y i s t ä lävä muistutus hävityistä sodista. T u l e h t u nmessa. h a a v a n een päälle laite tiin vain laastari , Iris neuvostoliittolaisvankient jälkeläisten määristä ei aole tietoa. S a l o r a n t a t o t e a 13
• psen näkökulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tu jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van lapSet SodaSSa ulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tuo siih jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van a p s u u d e n v a l o psen näkökulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tu jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van ulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tuo siih jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van v a l psen näkökulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tu jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van ulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tuo siih jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van psen näkökulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tu jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van ulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tuo siih jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van lapsuuden valot ja varjot enna angervuori lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat n v a olennaisesti myösl varjot.opimeyst on luonnolpsen näkökulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tu jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet lisena elementtinä läsnä jo virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tailapsen mielessä. täydellisestä maailmas senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van ulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tuo siih jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessahänelleDavinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma lapsen näkökulma aikuisten edustavat myösrauhaan. samanaikaisesti monet aikuisten silmin pienet asiat Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van psen näkökulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tu maailmaan on kantava teema jonka kiintymyksen ja ihmetyksen jolloin ovat vuotta. Davin ajattelussa 1930 muutot jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, Bo elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, kohhän täyttää 13järisyttävän suuria.-lukua leimanneet talousvaikeudet urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas Carpelanin uusimmassa kirjassa teita. aikuiset ovat epätäydellisiä kaupunginosasta toiseen merkitse senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma lapsuus (otava, 2008). Carpelan ja erehtyväisiä, joskus naurettavia vät daville kokonaan uusiin maail Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van ulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tuo siih jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet kuvaa, kuinka aikuisten murheet kin. perimmiltään he ovat hauraita, moihin tutustumista, helsingin urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillenäkemältä vaikuttavat ja huolenaiheet heijastuvat lapsen vaikka ensi kokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD kadut näyttäytyvät hänelle milloin pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen.milloin teoksessaan, että van elämään ja tuovat siihen mukanaan kin lapsen silmin mahtavilta. he fantastisen kiehtovina ja Hän korostaa a p s tummia sävyjä. u u d e n eivät kykene säästämään lasta ah uhkaavina. koulu tuntuu davista v psen näkökulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tu kirjan tapahtumat sijoittuvat distuksiltaan tai virheiltään, eivätkä kaaosmaiselta, sääntöjen ja leimanneet talousvaikeudet jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukuakurin urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas 1930luvun helsinkiin. päähenki pitämään yllä kuvaa täydellisestä ummehduttamalta laitokselta. ikä senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla davipoika, jonka elämää omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van lönä on Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen maailmasta, jossa hyvä aina voit tovereiden perheet muodostavat ulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tuo siih jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet seurataan aina talvisodan sytty taa pahan. davi joutuu lapsuutensa jännittävän vertailukohdan omaa urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD miseen asti, jolloin hän täyttää 13 aikana oppimaan myös kuoleman perhettä ja sen itsestäänselvyyksiä pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van vuotta. davin ajattelussa 1930lu vääjäämättömän läsnäolon elämäs vastaan. arjen kokemukset synnyt psuuden valLapsen näkökulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämä kua Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka sä. ensimmäiset pelon, pettymyk tävät vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvunleimanneet talousvaikeudet elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 eläviä mielikuvia ympäristö urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas ja sodan uhka sekoittuvat lapsen sen, menetyksen ja rajallisuuden ään kärkkäästi havainnoivan pojan senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelanhäntä. mielikuvitukseen ja unimaailmaan. kokemukset muuttavat on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van mielessä. ulma aikuisten maailmaan on kantava teema Bo Carpelanin uusimmassa kirjassa Lapsuus (Otava, 2008). Carpelan kuvaa, kuinka aikuisten murheet ja huolenaiheet heijastuvat lapsen elämään ja tuo siih jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi -ihmiset elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet häntä ympäröivät aikuiset poika, jonka Carpelan korostaa kirjassaan lapsen kokemusmaailmassa urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van a p s u u d e mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosess maailmankuva jan tapahtumat sijoittuvat 1930 -luvun Helsinkiin. Päähenkilönä on Davi - poika, jonka elämää seurataan aina talvisodan syttymiseen asti, jolloin hän täyttää 13 vuotta. Davin ajattelussa 1930 -lukua leimanneet talousvaikeudet urettaviakin. Perimmiltään he ovat hauraita, vaikka ensi näkemältä vaikuttavatkin lapsen silmin mahtavilta. He eivät kykene säästämään lasta ahdistuksiltaan tai virheiltään, eivätkä pitämään yllä kuvaa täydellisestä maailmas senkokemusmaailmassamonetaikuistensilminpienetasiatovatjärisyttävänsuuria.MuutotkaupunginosastatoiseenmerkitsevätDavillekokonaanuusiinmaailmoihintutustumista,Helsinginkadutnäyttäytyväthänellemilloinfantastisenkiehtovinajamilloinuhkaavina.KoulutuntuuD pelankorostaakirjassaanjoutilaisuudenmerkitystälapsenelämässä.Henkinenkehitysvaatiihänenmukaansasitä,ettälapsijätetääntarvittaessamyösrauhaan.Davinkasvaminentapahtuukintarinassahyvinitsenäisesti,jopayksinäisyydessäjaosittainmyösvanhemmiltahuomaamatta.Mitävanhemma Carpelan on itse elänyt lapsuutensa 1930 - luvulla Helsingissä, ja kirjassa voidaankin aistia hänen omien elämänkokemustensa kaikuja. Carpelan on haastattelussa todennut kirjan olevan hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän korostaa teoksessaan, että van 14 kuva: plan / alf berg
• uo siihen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita. Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä hen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita. Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä t j a v a r j o uo siihen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita. Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä hen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita. Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä o t j uo siihen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita. Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä hen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita. Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä uo siihen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita. Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä hen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita. Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä j a v a r j o uo siihen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita. Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä hen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita. Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti joutilaisuuden merkitystä lap huomaa hänen pohtivan. nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä uo siihen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles bo Carpelan on Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sen elämässä. henkinen kehitys t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita.itse elänyt sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän vaatiivertailukohdanmukaansa itsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele hänen omaaperhettäjasen sitä, että lapsuutensa 1930luvulla helsin Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävän aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti lapsi jätetään tarvittaessa myös gissä, ja kirjassa voidaankin aistia nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä hen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen jaomien elämänkokemus rauhaan. davin kasvaminen ta hänen ihmetyksen kohteita. Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjahyvin itse vastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele pahtuukin tarinassa senitsestäänselvyyksiä tensa kaikuja. Carpelan on haas aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä näisesti, jopa yksinäisyydessä ja tattelussa todennut kirjan olevan a l o a osittain myös vanhemmilta huo v a r j hänelle hyvin henkilökohtainen. o uo siihen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles maamatta. mitä vanhemmaksi hän korostaa teoksessaan, että t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita. Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän hän vertailukohdan sitä suuremmaksi vanhuksilla ja lapsilla on paljon Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänkasvaa, omaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä kasvaa etäisyys hänen ja hänen yhteistä, sillä heillä on saman hen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita. Aikuisettarve vanhempiensa välillä. Carpe kaltainen aikakäsitys ja ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele lan kysyy, kuinka hyvin lopulta hiljaiseen omaan maailmaan aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä tunnemmekaan edes oman per uppoamiseen. tarinat tulevat ään ja tuo siihen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles heemme jäseniä, sillä olemme vanhuudessa uudestaan merkit t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita. Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän han muutostilassa kaiken aikaa. täviksi. kenties ympyrä sulkeu Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaanläpi monia sellaisia asi uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä lapsi käy uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa tuu tällä tavoin myös kirjailijan hen mukanaan tummia sävyjä. Lapsuus ei ole vain auringonpaistetta, vaan siihen ja kasvamisen prosessiin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieles t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelleeivät edes kiintymyksen ja ihmetyksen kohteita. Aikuiset ovat epätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk oita, joita vanhemmat samanaikaisesti omassa elämässä. sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä n v a l iin kuuluvat olennaisesti myös varjot. Pimeys on luonnollisena elementtinä läsnä jo lapsen mieless t ja sodan uhka sekoittuvat lapsen mielikuvitukseen ja unimaailmaan. Häntä ympäröivät aikuiset ihmiset edustavat hänelle samanaikaisesti kiintymyksen ja ihmetyksenmaailmankuvaepätäydellisiä ja erehtyväisiä, josk kohteita. Aikuiset ovat sta, jossa hyvä aina voittaa pahan. Davi joutuu lapsuutensa aikana oppimaan myös kuoleman vääjäämättömän läsnäolon elämässä. Ensimmäiset pelon, pettymyksen, menetyksen ja rajallisuuden kokemukset muuttavat hän Davistakaaosmaiselta,sääntöjenjakurinummehduttamaltalaitokselta.Ikätovereidenperheetmuodostavatjännittävänvertailukohdanomaaperhettäjasenitsestäänselvyyksiävastaan.Arjenkokemuksetsynnyttäväteläviämielikuviaympäristöäänkärkkäästihavainnoivanpojanmiele aksihänkasvaa,sitäsuuremmaksikasvaaetäisyyshänenjahänenvanhempiensavälillä.Carpelankysyy,kuinkahyvinlopultatunnemmekaanedesomanperheemmejäseniä,silläolemmehanmuutostilassakaikenaikaa.Lapsikäyläpimoniasellaisiaasioita,joitavanhemmateivätedeshuomaahänenpohti nhuksilla ja lapsilla on paljon yhteistä, sillä heillä on samankaltainen aikakäsitys ja tarve hiljaiseen omaan maailmaan uppoamiseen. Tarinat tulevat vanhuudessa uudestaan merkittäviksi. Kenties ympyrä sulkeutuu tällä tavoin myös kirjailijan omassa elämä 15
• y k y s o d i s s a t a p e t a a n s i v i i l e i t ä e n e m m ä n k u i n k o s k a a n . A i n o a k e i n o h e i nsimmäisessä ja vielä toisessakin maailmansodassa valtiolliset armeijat taistelivat keskenään ja sot r i t t i l ä i n e n r a u h a n t u t k i j a M a r y K a l d o r p u h u u k i n u u s i s t a s o istoa ihmisten mielistä käydään vaihtuvilla sotanäyttämöillä, joita järjestäytyneiden armeijoiden sijasta hallitsevat joustavast y ö lapSet SodaSSa s t e r r o r i s m i o Va r s i n k i n O s a m a b i n - L a d e n i n a l - Q a i d a o n k i i st ä ny t p e r i n te i s e n s o d a n k äy n n i n m e r k i t y k s e n . Ku n e i k ye t ä t a i ste l e m a a n s ot a j o u k ko j a va st a a n , t ä h d ä viiliväestön terrorisointi ei niinkään pyri etnisiin puhdistuksiin tai joukkotuhontaan vaan välilliseen vaikut Siellä yhdysvaltalaisten sotilaiden miestappiot ovat pieniä, koska kukaan ei uskalla tai kykene hyökkäämään h a n s a i n v ä l i s e n o i k e u d e n p r o f e s s o r i M a r t t i K o s k e n n i e m i H e l s i n g i n Monestikaan köyhillä konfliktiosapuolilla ei ole varaa järjestäy tyä armeijoiksi, joissa taistellaan ilma- tai panssariasein. y k y s o d a t t u o t t a v a t j o k a t a p a u k s e s s a p a l j o n s i v i i l i u h r e j a , j a k a i k A i k a i s e m p i e n s o t i e n e i - t o i v o t u s t a s i v u v a i k u t u k s e s t a o n t u l l u t i v i i l i e n s u o j e l u n tiina kirkas l t i j u u r i s i v i i l i t j a v a r s i n k i n l a p s e t o n m a a i l m a n s o t i e n j ä l k e i s e s s ä j a 19 d a n l a e i k s i j a m y ö s h u m a n i t a a r i s e k s i o i k e u d e k s i n i m e t y i s s ä G e n e v e n s o p i m u k s i s s a ( 19 49 ) j a n i i t ä t ä y d e n t ä v i s s ä l i s ä p ö y t ä k i r j o i s s a ( 1977 Sodan lait ovat yhä voimassa, mutta niiden noudattamisesta lipsutaan. Siviilivaatteissa ä n e n m i e l e s t ä ä n s i v i i l i e n m ä ä r i t t e l y s o t i l a i d e n Sodan lakien mukaan sotilaat merkitään tunnuksilla. Va st a ava st i siviilit voitaisiin varusta esinen ei epäile, etteivätkö siviilien tunnusliivit leviäisi myös terroristien käyttöön, mutta ain a r t t i K o s ke n n i e m e n m i e l e s t ä G e n e v e n s o p i m u k s e t l i s ä p ö y t ä k i r j o i n e e n e i v ä t e d e s h i o t E s i m e r k i k s i I s r a e l i n j a P a l e s t i i n a n o n g e l m a a e i r a t k a i s t a s i l l ä , e t t än korostaakin, ettei lainsäädäntö ratkaise yhteiskunnallisia ongelmia, joten myöskään humanitaarinen oik Se on diplomatian ja politiikan tehtävä. On pyrittävä estämään konflikteja, edistämään riitojen rauhanomaista ratkaisua ä n k a i p a i s i k i n n y k y i s t ä e n e m m ä n k e s k u s t e l u a e s i m e r k i k s i h Helpottaako esimerkiksi Punaisen Ristin olemassaolo sotaan lähtemistä, sillä silloin voidaa o s k e n n i e m e n m i e l e s t ä o n o n g e l m a l l i s t a , m i k ä l i s i v i i S i l l ä t a v o i n v a i n v ä i s t e t ä ä n v e l v o l l i s u u d e t , j o i t a m e i l l ä k a i k i a l l e L i e s i s e n m i e l e s t ä p a r a s t a p a s u o j e l l a s i v i Tu r va l l i s u u d e n suurin uhka on heikossa ja korruptoituneessa hallinnossa syntyvä toivottomu I V I I L I T Siviilit sodassa y k y s o d i s s a nsimmäisessä r i t t i l ä i n e n istoa ihmisten mielistä y ö s nykysodissa tapetaan siviileitä enemmän kuin koskaan. ainoa keino heidän suojelemisekseen on lopettaa asevoiman käyttö polit a p e t a a n s i v i i l e i t ä e n e m ä n k u e tiikanmjatkeena.l il ins e t ka roms eki jaa ta n t. a i s t eAl iivna to a k e s k ke n äi änn o ja vielä toisessakin maailmansodassa valtio r a u h a n t u t k i j a M a r y käydään vaihtuvilla sotanäyttämöillä, t e r joita r o r i s m i h e i ja sot K a l d o r p u h u u k i n u u s i s t a s o järjestäytyneiden armeijoiden sijasta hallitsevat joustavast o Va r s i n k i n O s a m a b i n - L a d e n i n a l - Q a i d a o n k i i st ä ny t p e r i n te i s e n s o d a n k äy n n i n m e r k i t y k s e n . Ku n e i k ye t ä t a i ste l e m a a n s ot a j o u k ko j a va st a a n , t ä h d ä viiliväestön terrorisointi ei niinkään pyr i uh s n a n vä l e toisessai e t n o s iai tn ppi e n idäi,s t u kelii i a ktu ki a a j o u k ik o tuus h o lnl taa a t a i v a a n e vai l ihl y iös k e n v a i k u t S i e l l ä y h d y s v a lensimmäisessät ­l a i dvielä m i e s t a p p i o pehmeisiin kohteisiin o s ksiviileihin, n rakennuksen sisältä käsin n e pom k ä ä m ä ä n h t a l a i s t e n s o i ja e n t v k e ka kyk a n s a i n v ä l i s e n o i k e u d e n p r o f e s s o r i M a r t t i K o s k e n n i e m i H e l s i n g i n kin ä k o n f l i k t i o s a p u o i l l a e i o M o n e s t i k a a n k ö y h i l l­ maailmansodassa l valtiolliset l e Crisis a j ä r j e s t ä y t y iniativeni j o i k s i , jmikoneesta tsotilaallistenatunnusten n s s a r i a s e i n . v a r a management ä a r m e (Cmi) oissa tais ellaan ilm - tai pa y k y s o d a t t u o t t a v a t j o k a t a p a u k s e s s a p a l j o n s i v i i l i u h r e j a , j a k a i k armeijat alla. A i k a i s e m p i e n taistelivat keskenään eja - ttoiminnanjohtaja, everstiv (evp) i k u t u k s e s t a s o t i e n i o i v o t u s t a s i u v a o n t u l l u t i v i i l i e n sotilaat tappoivat toisiaan. Siksi kalle liesinen kuvaa. s u o j e l u n nykysodat tuottavat joka tapa Tu r va l l i s u u d e n I suurin V uhka on I heikossa I ja korruptoituneessa L I k u i n hallinnossa T syntyvä toivottomu y k y s o d i s s a t a p e t a a n s i v i i l e i t ä e n e m m ä n k o s k a a n . A i n o a k e i n o kuva: plan / WariSara Sornpet taistoa t ihmisten mielistäi lkäy t ä den miestappiot ovat pieniä, koska k osiviilien suojelun politiikan i n o t a p e a a n s i v i e i e n e m m ä n k u i n s k a a n . A i n o a k e h e i dään vaihtuvilla osotanäyttämöillä, m a kukaan eio uskalla tai a l t i o l l i hyök a r tehtävä t a i s t e l i v a t k e s k e n ä ä n j a s o t nsimmäisessä ja vielä t isessakin ailmans dassa v kykene s e t meijat r i t t i l ä i n e n r a u h a n t u t k i j a M a r y K a l d o r p u h u u k i n u u s i s t a s o i s t o a i h m i s t e n mjoita tjärjestäytyneiden armeijoidena n äkäämään lheitäovastaan.j e s t ä y t y n e i d e nSilti juurio i d e n ­ jaavarsinkin ilapset t j o u s t a v a s t ielis ä käydään vaihtuvilla sot y t t ä m ö i l ä , j i t a j ä r tehokkain a r m e i j siviilit s i j s t a h a l l t s e v a y ö s t r o r i s m i o sijasta hallitsevat joustavasti ver e on lähettäär itsemurhapommitta ­ on maailmansotien jälkeisessä ja ta Va r s i n k i n O s a m a b i n - L a d e n i n asissiryhmät.k iosany t p e r i n te i s e n s o d a n k äy n n i n kuolee k s e n . Ku n e i k ye t ä t a i ste l e m a a n s ot a j o u k ko j a va st a a n , t ä h d ä a i kottuneett il - Qe iid a noin n k äst ä niistäi e t n i s i i n p ujossa t m e rskii it y siviilejä, j o u1900lukuat leimanneessa humanie e n v a i k u t ja kalatorille, h d i s u k n t a i viiliväestön terrorisoin i än pyr kkotuhon aan vaan välillis S i e l l ä y h d y s v a lrahoittaantoimintansa n m i e s t a p p i o usein myös i e n i ä , k o s k a k u k a a n tarismin a l l a t a i haluttu esäästää k ä ä m ä ä n h talaiste s o t i l a i d e kansainväli t o v a t p "omia". e i u s k hengessä k y k e n hyök a n s a i n v ä l i s e n o i k e u d e n p r o f e s s o r i M a r t t i K o s k e n n i e m i H e l s i n g i n Monestikaan köyhillä konfliktiosapuolilla ei ole varaa järjestäy tyä armeijoiksi, joissa taistellaan ilma- tai panssariasein. sellä rikollisuudella, kuten huume t a p kansainvälisen oikeuden jpro sodan vtuhovoimalta. j a , y k y s o d a t t u o t t a v a t j o k a a u k s e s s a p a l o n s i i i l i u h r e j a k a i k A i k a i s e m p i e n s o t i e n e i - t o i v o t u s t a s i v u v a i k u t u k s e s t a o n t u l l u t ja timanttikaupalla. Sodan laeiksi ja myös humani fessori martti koskenniemi hel i v i i l i e n s u o j e l u n singin yliopistosta määritteleekin taariseksi oikeudeksi nimetyissä l t i j u u r i s i v i i l i t j a v a r s i n k i n l a p s e t o n m a a i l m a n s o t i e n j ä l k e i s e s s ä j a 19 myös a n i t a a r i s e k s i o i e u d e d a n l a e i k s i j a m y ö s h u m terrorismi onk osa k s i n i m e t y i s s ä G e n e v e n s o p i mihmisen ( 19 49 ) geneven t sopimuksissa l i s ä p ö y t ä ja r j o i s s a ( 1977 terrorismin köyhän u k s i s s a so j a n i i t ä ä y d e n t ä v i s s ä (1949) k i Sodan lait ovat yhä voimassa, mutta niiden noudattamisesta lipsutaan. Siviilivaatteissa nykysotaa. ä n e n m i e l e s t ä ä n s i v daksi.l i e n i i m ä ä r i t tniitäl täydentävissä lisäpöytäkir e n e y s o t i l a i d Sodan lakien mukaan sotilaat merkitään tunnuksilla. Va st a ava st i siviilit voitaisiin varusta esinen ei e p­ ivarsinkin t osama ö ä le, e t e i v ä t k bin-ladenin siviilien t u ­n u s l i i v i t n monestikaan lköyhillä ikonflik s joissar o r i s t i e esimerkiksi ö n , eviäis myö t e r (1977) n k ä y t t ö kielle m u t t a ain a r t t i K o s ke n n i e m e n m i e l e s t ä G e n e v e n s o p i m u k s e t l i s ä p ö y t ä k i r j o i n e e n e i v ä t e d e s h i o t E s i m e r k i k s i I s r a e l i n j a P a l e s t i i n a n o n g e l m a a e i r a t k a i s t a s i l l ä , e t t än k o r o s t a a k i n ,alQaida ona kiistänyt nperinteisen i s etiosapuolilla ein ole ivaraa järjestäy a , täänt e n ettei l insäädä tö ratka yhteiskun all sia ongelmi j o umpimähkäiset hyökkäykset a r i n e n myöskään humanita oik Se on diplomatian ja politiikan tehtävä. On pyrittävä estämään konflikteja, edistämään riitojen rauhanomaista ratkaisua sodankäynnin merkityksen.i s t ä tyä armeijoiksi, äjoissa taistellaan u siviilikohteisiin ja vaaditaan sodan k s i kun ä n k a i p a i s i k i n n y k y e n e m m n k e s k s t e l u a e s i m e r k i h Helpottaako esimerkiksi Punaisen Ristin olemassaolo sotaan lähtemistä, sillä silloin voidaa ilma n panssariasein. ltoisaalta l i osapuolia erottamaank sotilaat sel s i v i i o s k e n n i e ei kyetä taistelemaan sotajoukkoja m e n m i e l e s t ä o tai o n g e m a l s t a , m i ä l i S i l l ä t a v o i n v a i n v ä i s t e t ä ä n v e l v o l l i s u u d e t , j o i t a m e i l l ä k a i k i a l l e L vastaan,i tähdätään niin sanottuihine sen näe siinä eroa, räjäyttääkö joku a keästi siviileistä. o j e l l a i e s s e n m i e l t ä p a r a s t p a s u s i v i l t i j u u r i s i v i i l t j a v r s i n l a p s e t o n m ei m a n s t i e n j ä l k e i e s ä j a 19 valtaosai kuolonuhreista oliataiste k i n Siviiliväestön -terrorisointi a a i l uksessao paljon siviiliuhreja,s ja skai d a n l a e i k s i j a m y ö s h u m a n i t a a r i s e k s i o i k e u d e k s i n i m e t y i s s ä G e n e v e n s o p i m u k s i s s a ( 19 49 ) j a n i i t ä t ä y d e n t ä v i s s ä l i s ä p ö y t ä k i r j o i s s a ( 1977 Sodan l a i t lijoita.a nyt sodankäynti m a stoisen m u t t a ov t yhä v o i on s a , t a v niinkäänn ei i d e etnisiinmu d a ä t r m i ts etkistal kuolleista aheidän iosuutensaa ea t nt e i s s a pyri n n o puhdistuk s te a y l i p s u t sa n . t S li v ai i il i d ä n e n m i e l e s t ä ä n s i v i i l i n ä i o Sodan lakien mukaan sotilaat merkitään tunnuksilla Va st i vo tai siinntaiu joukkotuhontaani .svaanm y ö a aon es rt ri o r i ss jopanl90 k ä y t ti ö ö n s, i i nm u tvt aa r u sa ti a vä s v ta arviolta it vi e i i t prosenttia. esinen ei e plaista., äile etteivätkö siviilien tu n sliivit leviä i n a r t t i K o s ke n n i e m e n m i e l e s t ä G e n e v e n s o p i m u k s e t l i s ä p ö y t ä k i r j o i n e e n e i v ä t e d e s h i o t E s i m e r k i k s ibrittiläinen rauhantutkijaamaryP a lilliseen i vaikutukseen. g e l m a a I s r a e l i n j l e s t i n a n o n Siksi kuka e ­ aikaisempien sotien eitoivo ä , i r a t k a i s t a s i l l e t t än korostaakin, ettei lainsäädäntö ratkaise yhteiskunnallisia ongelmia, joten myöskään humanitaarinen oik S e o n d i p l o m a t ikaldor puhuukin uusistav sodista, p y tahansa e s t ä m ä ä nkohteenat e j a , e d i stusta äsivuvaikutuksestaa n o mtullut r a t k a i s u a an ja politiikan tehtä ä. On r i t t ä v ä voi olla k o n f l i k missä t ä m ä n r i i t o j e n r a u h on a i s t a ä n k a i p a i s i k i n n y k y i s t ä e n e m m ä n k e s k u s t e l u a e s i m e r k i k s i h H e l p o t t a a k o joissa m e r k i k s i e s i ei valloiteta P u n a i s e n stin l e m a s esimerkkinä a a läh emistä sillä sillo alueita vaan R i tahansa. ohyvänä s a o l o s o tlie n osallet sotijoista ,nykysodankäynnini n v o i d a a o s k e n n i e m e n m i e l e s t ä o n o n g e l m a l l i s t a , m i k ä l i s i v i i S i l l ä tpyritään n a v o i poliittiseen valtaan v ä i s t esinenämainitsee e l v o l l i s u u d e itsetarkoitus, liesinen m e i l l ä v a i n t ä n v irakin. t , j o i t a k a i k i lietso toteaa. a l l e L i e s i s e n m i e l e s t ä p a r a s t a p a s u o j e l l a s i v i Tu r va l l i s u u d e n s u u r ija pelkoa. a n uhk on h e i k o s s aSiellä yhdysvaltalaisten sotilais s a ja korruptoitunee hallinnossa syntyvä toivottomu malla vihaa ­I I V I L I T y k y s o d i s s a h e i nsimmäisessä ja vielä toisessakin maailmansodassa valtiolliset armeijat taistelivat keskenään ja sot r i t t i l ä i n e n r a u h a n t u t k i j a M a r y K a l d o r p u h u u k i n u u s i s t a s o i s t o a i h m i s t e n m iemaailmankuva v a i h t u v i l l a s o t a n ä y t t ä m ö i l l ä , j o i t a j ä r j e s t ä y t y n e i d e n a r m e i j o i d e n s i j a s t a h a l l i t s e v a t j o u s t a v a s t listä käydään 16 y ö s t e r r o r i s m i o Va r s i n k i n O s a m a b i n - L a d e n i n a l - Q a i d a o n k i i st ä ny t p e r i n te i s e n s o d a n k äy n n i n m e r k i t y k s e n . Ku n e i k ye t ä t a i ste l e m a a n s ot a j o u k ko j a va st a a n , t ä h d ä
• i d ä n s u o j e l e m i s e k s e e n o n l o p e t t a a a s e v o i m a n k ä y t t ö p o l i t i i k a n j a t k e e n a tilaat tappoivat toisiaan. Siksi valtaosa kuolonuhreista oli taistelijoita. Nyt sodankäynti on toisenlaist d i s t a , j o i s s a e i v a l l o i t e t a a l u e i t a v a a n p y r i t ä ä n p o l i i t t i t i ve r kott u n e e t s i ss i r y h m ä t . O s a n i i st ä ra h o i tt a a to i m i n t a n s a ka n s a i nvä l i s e l l ä r i ko l l i s u u d e l l a , ku te n h u u m e - j a t i m a n tt i ka u p a l l n o s a n y k y s o t a a o ä t ä ä n n i i n s a n ott u i h i n p e h m e i s i i n ko h te i s i i n e l i s i v i i l e i h i n , C r i s i s M a n a g e m e n t I n i at i ve n ( C M I ) to i m i n n a n j o h t a j a , eve r st i ( ev p ) K a l l e L i e s i n e n ku va ukseen. Siksi kuka tahansa voi olla kohteena missä tahansa. Hyvänä esimerkkinä Liesinen mainitsee Iraki h e i t ä v a s t a a n . Te h o k k a i n t a o n l ä h e t t ä ä i t s e m u r h a p o m m i t t a j a k a l a t o r i l l e , j o s s a k u o l e e s i v i i l e j ä , u s e i n m y ö s " o m i a y l i o p i s t o s t a m ä ä r i t t e l e e k i n t e r r o r i s m i n k ö y h ä n i h m i s e n s o d a k s To i s a a l t a e n n ä e s i i n ä e r o a , r ä j ä y t t ä ä k ö j o k u r a k e n n u k s e n s i s ä l t ä k ä s i n v a i p o m m i k o n e e s t a s o t i l a a l l i s t e n t u n n u s t e n a l l i s t a k u o l l e i s t a h e i d ä n o s u u t e n s a o n a r v i o l t a j o p a 9 0 p r o s e n t t i a o s a l l e s o t i j o i s t a n y k y s o d a n k ä y n n i n i t s e t a r k o i t u s , L i e s i n e n t o t e a a p o l i t i i 9 0 0 - l u k u a l e i m a n n e e s s a h u m a n i t a r i s m i n h e n g e s s ä h a l u t t u s ä ä s t ä ä s o d a n t u h o v o i m a l t 7 ) e s i m e r k i k s i k i e l l e t ä ä n u m p i m ä h k ä i s e t hyö k k äy k s e t s i v i i l i ko h t e i s i i n j a va a d i t a a n s o d a n o s a p u o l i a e ro t t a m a a n s o t i l a at s e l ke ä st i s i v i i l e i st siviileitä räjäy ttelevää ei esimerkiksi mielletä sotarikolliseksi, Kalle Liesinen harmittele v a s t a k o h d a k s i o n j o l ä h t ö k o h t a i s e s t i o n g e l m a l l i s t a aa suojatusta kohteesta kertovilla heijasteliiveillä, jolloin asemiestenkin toiminta vaikeutuis nakin heidän toimintamahdollisuutensa kaventuisivat, samoin muiden sotatoimijoiden harhalaukaukse t t u i n a s o v e l l u n y k y i s i i n ko n f l i k t e i h i n , s i l l ä n e p o h j a a v a t m e n n e i s y y d e n s o d a n k ä y n t i i ä s i v i i l i t , s o t i l a a t j a t e r r o r i s t i t m ä ä r i t e l l ä ä n o i k e u d e l l i s e s t i u u d e l l e e n keus tai ylipäätään humanitarismi ei pysty nykytilanteessa suojelemaan siviileitä sodan tuhovoimalt sekä luomaan diplomaattista ja ulkopoliittista kulttuuria, jossa asevoiman käy ttö ei ole ultima ratio, viimeinen vaihtoeht h u m a n i t a ­a Sodant laitn ovat yhä voimas t öteessa suojelemaan asiviileitä sodan i t i m o i v a s t a r i s e j ä r j e s j e n s o t a l e g v a i k u t u k s e s t a an ajatella, että no, Punainen Risti hoitaa sitten sodan aiheuttamat humanitaariset kriisi l i e n u o e l i n s t u t i o n a t i e t y l l e j ä r j e s t ö l l e sa, smutta t jniidenu noudattamisesta im tituhovoimalta. jl ai s o si od d a a an n l l a o n s o i e n e h k ä i s e s e k s i k ä r s i m y s t e n l i e v i t t ä m i s e k s i l e j ä o n p u r e u t u k o i n p i lipsutaan. Siviilivaatteissaa siviileitä ,a s i­ l Se onont af l oi nk t t japepolitii k e i n o e rj äi r me sm e äl l ä s ii h im n s k u n n a sn y ia shi oi i tn uus. Ta r v i t a a n myös rauh ntyötä l ä s diplomatian y e r ä j t i S O D A S S s u o j e l e m i s e k s e e n tarvitaan myös rauhantyötä, sillä sota on typerä keino järjestellä ihmiskunnan asioita. k a n t e h t ä v räjäyttelevää ei esimerkiksi mielletä kan tehtävä. on pyrittävä estämään o n l o p e t t a a a s e v o i m a n k ä y t t ö p o l i t i i k a n j a t k e e n a sotarikolliseksi, kalle liesinen har konflikteja, edistämään riitojen rau tilaat tappoivat toisiaan. Siksi valtaosa kuolonuhreista oli taistelijoita. Nyt sodankäynti on toisenlaist d i s t a , mittelee.i s s a j o e i v a l l hanomaistaaratkaisua lsekä luomaan o i t e t a u e i t a v a a n p y r i t ä ä n p o l i i t t i t i ve r kott u n e e t s i ss i r y h m ä t . O s a n i i st ä ra h o i tt a a to i m i n t a n s a ka n s a i nvä l i s e l l ä r i ko l l i s u u d e l l a , ku te n h u u m e - j a t i m a n tt i ka u p a l l kult y hänen mielestään siviilien mää adiplomaattista ja ulkopoliittista n o n o s k y s o t a a rittely isotilaiden i ivastakohdaksil ioni v i i l e i h i n , Cjossa asevoimannkäyttöiei n ( C M I ) to i m i n n a n j o h t a j a , eve r st i ( ev p ) K a l l e L i e s i n e n ku va tuuria, r i s i s M a n a g e m e t I n i at ve ole ä t ä ä n n i i n s a n ott u i h n p e h m e i s n ko h te i s i i n e s ukseen. Siksi kuka tahansa voi olla kohteena missä tahansa. Hyvänä esimerkkinä Liesinen mainitsee Iraki h e i t ä v a s t a jo lähtökohtaisestiaongelmallista. ä ä i tultimar ratio, m m i t t a j a vaihtoehto. e , j o s s a k u o l e e s i v i i l e j ä , u s e i n m y ö s " o m i a a n . Te h o k k a i n t on lähett s e m u h a p o viimeinen k a l a t o r i l l y l i o p i s t o s t a m ä ä r i t t e l e e k i n t e r r o r i s m i n k ö y h ä n i h m i s e n s o d a k s Sodan n ä e o a , r ä j y t t ä ä k ö j o k u r a k e n n u k s e n nykyistä enem v a i p o m m i k o n e e s t a s o t i l a a l l i s t e n t u n n u s t e n a l l hän kaipaisikin s i s ä l t ä k ä s i n To i s a a l t a e n ­ n ä e s i ilakienr mukaanäsotilaat i s t a k u o l l e i s t a h e i d ä n o s u u t e n s a o n a r v i o l t a j o p a 9 0 p r o s e n t t i a o s a l l e merkitään tunnuksilla. vastaavastiy s män a n k ä y n esimerkiksii huma t a r k o i t u s , s o t i j o i s t a n y k o d keskustelua n i n t s e L i e s i n e n t o t e a a p o i t i i k a n t e h t ä v siviilit voitaisiinl varustaa suojatusta nitaaristen järjestöjen sotaa legiti 9 0 0 - l u k u a l e i m a n n e e s a h u m a n a r i s m n h e n g e ä l u ä ä i kohteestaä kertovillas heijasteliiveillä, yik tsmoivastaikvaikutuksesta.sa s d i t a a nh a o d atn t u s a p uso äi a setr o tä a m a asno doat ina a t t eul khe o sv io s imi ial el i ts t 7) esimerkiksi kielletä n umpimähkäiset hyökkä et siviili ohteisiin ja v a s o l t s l s ä t v s i v i i l e i tjolloin äasemiestenkin ätoiminta vai m e r k ­ khelpottaako eesimerkiksi r i k o l l i s e k s i , ä r jäy ttelevä ei esi i si miell tä s o t a pu Kalle Liesinen harmittele v a s t a k o h d a k s i o n j o l ä h t ö k o h t a i s e s t i o n g e l m a l l i s t a aa suojatusta kohteesta kertovilla heijasteliiveillä, jolloin asemiestenkin toiminta vaikeutuis nakin h e i keutuisi. o i m i n t a m a h d o l l i s u u t e n s naisen vristin i olemassaolo m o i n dän t a ka entu sivat, s a sotaan m u i d e n sotatoimijoiden harhalaukaukse t t u i n a s o v e l l u n y k y i s i i n ko n f l i k t e i h i n , s i l l ä n e p o h j a a v a t m e n n e i s y y d e n s o d a n k ä y n t i i lähtemistä, i t ei i l a a ä s i v i i l i liesinens o t epäile,t etteivätkö t e r r o r i s tsillä silloin ä ä r i t eaja ä ä n t , j a m voidaan l l o i k e u d e l l i s e s t i u u d e l l e e n keus tai ylipäätään humanitarismi ei pysty nykytilanteessa suojelemaan siviileitä sodan tuhovoimalt tella, t t u r i a j o s s a a risti m a n s e k ä l u o m a siviilienl o m a a t t i s t a j leviäisi pmyös i s t a k u lettäu no,, punainen s e v o i hoitaak ä y t t ö e i o l e u l t i m a r a t i o , v i i m e i n e n v a i h t o e h t a n d i p tunnusliivit a u l k o o l i i t t h u m a n i t a a r i s t e n j ä r j e s t ö j e n s o t a a l e g i t i m o i v a s t a v a i k u t u k s e s t a an a j a t e lterroristien ä la, e t t käyttöön, muttaaainakin Rsitten sodant aiheuttamatnhumania n no, Pun inen isti hoi aa sitte sod aiheuttamat humanitaariset kriisi l i e n s u o j e l u i n s t i t u t i o n a l i s o i d a a n t i e t y l l e j ä r j e s t ö l l e l l a o nheidän o t i e n s toimintamahdollisuutensa m itaariset kriisit? j a e h k ä i s e s e k s i s o d a n k ä r s i m y s t e n l i e v i t t ä m i s e k s i l e j ä o n p u r e u t u a k o n f l i k t i e n p e r i m m ä i s i i n s y i h i n uus. Ta r v i t a a n myös r u h a n t sota llä sota y ä n mielestä e on kaventuisivat, samoinamuiden y ö t ä , s ikoskenniemen o n t D ponr ä k e i n o j ä r j e s t e l l S i h m i s k u n S a n a s i o i t S O A gelmallista, amikäli siviilienosuojelu i d ä n s toimijoiden harhalaukaukset. u o j e l e m i s e k s e e n o n l o p e t t a a s e v i m a n k ä y t t ö p o l i t i i k a n j a t k e e n a institutionalisoidaan tietylle t a i s martti t koskenniemen smielestä a o s a k u o l o n u h r e i s t a o l i järjest e l i j o i t a . N y t s o d a n k ä y n t i o n t o i s e n l a i s t tilaat tappoivat oisiaan. Sik i valt d i s t a , j o i s s a e i v a l l o i t e t a a l u e i t a v a a n p y r i t ä ä n p o l i i t t i tölle. t i v e r k o t t u n geneveni rsopimukseta lisäpöytäkir o i t t a a t o i m i n t a n s a k a n s a i n v ä l i s e l l ä r i k o l l i s u u d e l l a , k u t e n h u u m e - j a t i m a n t t i k a u p a l l eet siss yhmät. Os niistä rah o n o s n k y s o t a a joineen eivät edes hiottuina sovellu a ­ Sillä tavoin vain väistetään y ä t ä ä n n i i n s a n ott u i h i n konflikteihin, h te i s ine e l i s i v i i l e i h i n , C r i s i s M a n a g e m e n t I n i at i ve n ( C M I ) to i m i n n a n j o h t a j a , eve r st i ( ev p ) K a l l e L i e s i n e n ku va pe ko kaikilla nykyisiin k a h mteai shi iann s a silläo iin poh kvelvollisuudet,s joita t meilläs a . H y v ä n ä e s i m e r k k i n ä L i e s i n e n m a i n i t s e e I r a k i ukseen. Siksi ku v olla ohteena mi sä ahan h e i t ä v a s t a jaavatT e h o k k a i n t a o nsodankäyn i ton m u r h a pehkäisemiseksia ja tsodan , j o s s a k u o l e e s i v i i l e j ä , u s e i n m y ö s " o m i a an. l s a menneisyydenä ä r ä ih e ttt ä ä l e e ek sotien o mt m i trt a j o r ki sl amo ir inl l e y l i o p i s t o s t a m t e i n e r k ö y h ä n i h m i s e n s o d a k s To i s a a l t a e n n ä e s i i n ä e r o a , r ä j ä y t t ä ä k ö j o k u r a k e n n u k s e n s i s ä l t ä k ä s i n v a i p o m m i k o n e e s t a s o t i l a a l l i s t e n t u n n u s t e n a l l kärsimysten nlievittämiseksi. tiin. i s t a k u o l l e i s t a h e i d ä n o s u u t e s a o n a r v i o l t a j o p a 9 0 p r o s e n t t i a o s a l l e s o t i j o i s t a n y k y s o d a n k ä y n n i n i t s e t a r k o i t u s , L i e s i n e n t o t e a a kalle liesisen mielestä paras ­ esimerkiksi israelin ja palestii p o l i t i i k a n t e h t ä v nan ongelmaa ei ratkaista sillä, että tapa suojella siviilejä on pureutua 9 0 0 - l u k u a l e i m a n n e e s s a h u m a n i t a r i s m i n h e n g e s s ä h a l u t t u s ä ä s t ä ä s o d a n t u h o v o i m a l t 7 ) e s i m e r k i k s siviilit, e t ä ä n u m p i m ä h k ä i s e määritel y k skonfliktien perimmäisiin asyihin. n s o d a n o s a p u o l i a e r o t t a m a a n s o t i l a a t s e l k e ä s t i s i v i i l e i s t i k i e l l sotilaat ja terroristit t h y ö k k ä e t s i v i i l i ko h t e i s i i n j a v a d i t a a siviileitä räjäy ttelevää ei esimerkiksi mielletä sotarikolliseksi, Kalle Liesinen harmittele v a s t a lään oikeudellisesti uudelleen. n k o h d a k s i o j ­ turvallisuuden suurin uhka on a i s e s t i o l ä h t ö k o h t o n g e l m a l l i s t a aa suojatusta kohteesta kertovilla heijasteliiveillä, jolloin asemiestenkin toiminta vaikeutuis nakin h e i d ä hän t korostaakin, h d o l llainsää n s heikossa e n korruptoituneessa hallin m u i d e n n o i m i n t a m a ettei i s u u t e a k a v ja t u i s i v a t , samoin sotatoimijoiden harhalaukaukse t t u i n a s o v e l l u n y k y i s i i n ko n f l i k t e i h i n , s i l l ä n e p o h j a a v a t m e n n e i s y y d e n s o d a n k ä y n t i i ä s i v i i l i t , s o t i l a a t j a t e r r o r i s t i t m ä ä r i t e l l ä ä n o i k e u d e l l i s e s t i u u d e l l e e n keus t adäntöi pratkaise yhteiskunnallisia - nossa syntyvä toivottomuus. e s s a i yl äätään humanitarismi ei pysty n y k y t i l a n t e tarvi s u o j e l e m a a n siviileitä sodan tuhovoimalt sekä luomaan diplomaattista ja ulkopoliittista kulttuuria, jossa asevoiman käy ttö ei ole ultima ratio, viimeinen vaihtoeht h u m a n i ongelmia,s jotenn myöskään r huma t ötaan myös rauhantyötä, sillä sota on i t i m o i v a s t a t a a r i t e j ä j e s j e n s o t a a l e g v a i k u t u k s e s t a an ajatella, että no, Punainen Risti hoitaa sitten sodan aiheuttamat humanitaariset kriisi nitaarinen j oikeus ­ tai ylipäätään i t typerä keino a l i s o ihmiskunnan l i e n s u o e l u i n s t u t i o n järjestellä i d a a n t i e t y l l e j ä r j e s t ö l l e l l a o n s o t i e n e h k ä i s e m i s e k s i j a s o d a n k ä r s i m y s t e n l i e v i t t ä m i s e k s i l e j ä o n u r e u t u p e r i m m ä i s i i n s y i h i n humanitarismi ­ eippysty nykytilan a asioita. k o n f l i k t i e n Ta r v i t a a n myös rauhantyötä, S o n sillä sota O on typerä D keino A järjestellä S ihmiskunnan S asioit s u o j e l e m i s e k s e e n l o p e t t a a a s e v o i m a n k ä y t t ö p o l i t i i k a n i d ä n uus. i d ä n j a t k e e n a tilaat tappoivat toisiaan. Siksi valtaosa kuolonuhreista oli taistelijoita. Nyt sodankäynti on toisenlaist d i s t a , j o i s s a e i v a l l o i t e t a a l u e i t a v a a n p y r i t ä ä n p o l i i t t i maailmankuva t i ve r kott u n e e t s i ss i r y h m ä t . O s a n i i st ä ra h o i tt a a to i m i n t a n s a ka n s a i nvä l i s e l l ä r i ko l l i s u u d e l l a , ku te n h u u m e - j a t i m a n tt i ka u p a l l 1 t o n o s a n y k y s o a a ä t ä ä n n i i n s a n ott u i h i n p e h m e i s i i n ko h te i s i i n e l i s i v i i l e i h i n , C r i s i s M a n a g e m e n t I n i at i ve n ( C M I ) to i m i n n a n j o h t a j a , eve r st i ( ev p ) K a l l e L i e s i n e n ku va
• lapSet SodaSSa ­ ­ ­ ­ ei ainoastaan uhri naisten ja tyttöjen osallistuminen aseellisiin konflikteihin on vaiettu asia. naiset mahdutetaan passiiviseen uhrimuottiin, johon ei sovi ajatus naisista ja tytöistä aseissa ja rauhanrakentajina. kun naiset nähdään pelkästään uhreina eivät konfliktien ennaltaehkäisy- ja rauhanrakennusohjelmat vastaa naisten ja tyttöjen tarpeita ja mahdollisuuksia. perinteisessä sukupuolirooliajattelussa sota ja toiminta lii tetään maskuliinisuuteen, hoiva ja passiivisuus naiseuteen. tämä on yksipuolistanut käsitystämme aseellisten konflik tien vaikutuksista naisiin ja tyttöihin ja heidän vaikutus mahdollisuuksistaan konfliktien jälkeisissä yhteiskunnissa. vaikka naiset ja lapset muodostavat suuren osan sotien siviiliuhreista on naisia kautta aikojen toiminut aseellisissa konflikteissa monenlaisissa tehtävissä, myös sotilaina. ­ ajatus naisista aseissa sotii vastaan käsitystämme naiseudesta ja sen takia naisten roolista väkivallan teki jöinä konflikteissa puhutaan vähän, sanoo helsingin yli opiston tutkija päivi mattila. naisten ja tyttöjen sotilaina toimiminen ei ole mar ginaalinen ilmiö. nepalin maoliikkeen taistelijoista ar violta kolmasosa ja yhdysvaltojen armeijan sotilaista 15 prosenttia on naisia. planin uudesta because i am a girl: in the Shadow of War raportista käy ilmi, että kolmas osa maailman 300 000 lapsisotilaasta on tyttöjä ja joka viides valtioista on käyttänyt tyttösotilaita aseellisissa konflikteissa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aika na. tyttöjä kaapataan aseellisiin joukkoihin esimerkiksi turvattomilta pakolaisleireiltä, osa tyttösotilaista liittyy joukkoihin omasta aloitteesta. ­ köyhyys, turvattomuus ja koulutuksen romahtami nen ajavat tyttöjä sotilaiksi. joskus kotona tai yhteisössä seksuaalista väkivaltaa kokeva tyttö lähtee vapaaehtoi sesti sotilaaksi parempien olojen toiveessa, päivi mattila sanoo. elämä aseellisten joukkojen mukana ei kuitenkaan usein vastaa kuvitelmia ja esimerkiksi liberian sisällis sodassa 75 prosenttia tyttösotilaista joutui raiskatuiksi. päivi mattila muistuttaa, että naisilla on harvoin valtaa aseellisissa joukoissa. ­ kolumbiassa ja nepalissa naiset ovat sissijoukoissa tavallaan näkymättömiä tekijöitä, ja harvoin johtotehtä vissä. konfliktin päätyttyä tyttö ja naissotilaat kohtaavat useita ongelmia. toisin kuin sankareina yhteisöihinsä pa laavat miestaistelijat tyttö ja naissotilaat kohtaavat syrjin tää ja usein jopa heidän perheensä hylkäävät heidät. mar ginalisoinnin välttämiseksi taisteluihin osallistuneet tytöt ja naiset pyrkivätkin usein peittämään menneisyytensä. ­ useimmat ystävistäni eivät tiedä, että olin sotilas. ainoastaan tätini tietää, enkä halua muiden tietävän. jos ihmiset tietäisivät, he syyttäisivät minua aina kun jotain pahaa tapahtuu, kertoo liberialainen entinen tyttösotilas planin raportissa. entiset nais ja tyttösotilaat jäävät lähes aina vaille sotilaille tarkoitettua sosiaalista ja taloudellista sopeuttamistukea. ­ kun ei ajatella, että taisteluissa on myös naisia ja tyttöjä, he saattavat jäädä sotilaiden yhteiskuntaan so peuttamisohjelmien ulkopuolelle, päivi mattila sanoo. koska naisia on hyvin vähän mukana rauhan ja uu delleenrakennustyössä jäävät heille keskeiset asiat vähälle anni haataja ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ 18 maailmankuva plan / alf berg ­ ­
• ­ lapSet SodaSSa ­ pelastusköysi lapsille 15-vuotias akissi on lapsikaupan uhri. hän on joutunut sekä sukulaisten että vieraiden ihmisten riistämäksi. enna angervuori ­ ­ ­ akissin tarina ei ole perinteinen sillä hän elää nyt tur vassa, päinvastoin kuin lukemattomat muut lapsikaupan uhrit. afrikassa on paljon vaiettua, mutta hyväksyttyä lapsiväkivaltaa. ­ kaksi kertaa rouva, jolle työskentelin, laittoi tulisen chilin sukupuolielimiini. rangaistukseksi. hän sitoi minut käsistä ja jaloista ja lukitsi sisälle ilman ruokaa ja vettä. palasin togoon, jossa mieheni veljen vaimo kohteli minua huonosti, pahoinpiteli ja puhui minusta pahaa. tunsin, etten voi jatkaa eteenpäin. yritin riistää hengen itseltäni. togossa kuten monessa muussakin afrikan maassa vä kivalta koskettaa liian monen lapsen elämää. konfliktien, köyhyyden ja hyväksikäytön lietsomien lapsiväkivallan lisäksi mantereella on perinteisiin ja tapoihin kuuluvaa vaiettua mutta silti hyväksyttyä väkivaltaa kuten fyysistä kuritusta koulussa ja kotona, taikauskosta johtuvaa lasten vahingoittamista. lapsuuden rankat kokemukset johtavat tunneelämän häiriöihin ja aiheuttavat käyttäytymison gelmia. Sotien ja köyhyyden koettelemien maiden lapsilla on vakavia itsetuntoongelmia. he eivät luota itseensä eivätkä näe itseään aktiivisina vaikuttajina tai kiinnostu neina ja kiinnostavina ihmisinä. tytöt joutuvat konfliktien aikana sotilaiden seksiorjik si. raiskauksista seuraa raskauksia ja alaikäisistä lapsis ta tulee vauvojen yksinhuoltajia. äärimmäinen köyhyys pakottaa tytöt myymään itseään, eivätkä miehet maksa seksistä kondomin kanssa. kotoaan karanneet lapset viettävät aikaansa kadulla, ja ovat alttiita seksuaaliselle hyväksikäytölle. väkivaltaisuudet ja perheväkivalta lisää vät hivinfektion leviämistä. tällaisten lasten psykososi aalisen tuen tarve on rajaton. planin tuottaman raportin "no more excuses" tutkijat tapasivat tuhat lasta, tutustuivat togon ja Sierra leonen ja liberian entisten sotaalueiden tilanteeseen muun muassa lapsikauppaan. tutkimusten mukaan alueen vi ranomaiset eivät tarjoa tarpeeksi tukea traumatisoitu neille lapsille. monet haastatelluista, jotka olivat kokeneet fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa, olivat miettineet itse murhaa. Sotaorvoista yli puolet sanoi suunnittelevansa tappavansa itsensä. alueen kansalaisjärjestöiltä puuttuu asiantuntemusta ja resursseja lasten auttamiseen. plan on perustanut alueelle liikkuvia psykososiaalisen tuen yksikköjä, jotka auttavat itsemurhalle alttiita lapsia. työ on ainutlaatuista. yksiköt toteuttavat perinteisiä pa rannusseremonioita ja tarjoavat yksilö ja perheterapiaa, terveydenhoitoa ja sosiaalista tukea. myös koulunkäyntiä ja työharjoitteluja tuetaan. Satujen kertomista käytetään yhtenä traumaterapian muotona. ­ j ­ ­ ­ 22 maailmankuva
• P e l a s t u s k ö y s i l a p s i l l ­ Kaksi kertaa rouva, jolle työskentelin, laittoi tulisen chilin sukupuolielimiini. Rangaistukseksi. Hän sitoi minut käsistä ja jaloista ja lukitsi sisälle ilman ruokaa vettä. Palasin Togoon, jossa mieheni veljen vaimo kohteli minua huonosti, pahoinpiteli ja puhui minusta pahaa muille. Tunsin, etten voi jatkaa eteenpäin. Yritin riistää hengen itseltä Näin 15-vuotias togolainen Akissi muistelee elämästään. Hän on afrikkalaisen lapsikaupan uhri. Akissin tarina ei ole perinteinen sillä hän elää nyt turvassa, päinvastoin kuin lukemattomat mu Togossa kuten monessa muussakin Afrikan maassa väkivalta koskettaa liian monen lapsen elämää. Konfliktien, köyhyyden ja hyväksikäytön lietsomien lapsiväkivallan lisäksi mantereella on perinteisiin ja tapoihin k luvaa vaiettua mutta silti hyväksyttyä väkivaltaa kuten fyysistä kuritusta koulussa ja kotona, taikauskosta johtuvaa lasten vahingoittamista. Lapsuuden rankat kokemukset johtavat tunne-elämän häiriöihin ja aiheutta käyttäytymisongelmia. Sotien ja köyhyyden koettelemien maiden lapsilla on vakavia itsetunto-ongelmia. He eivät luota itseensä eivätkä näe itseään aktiivisina vaikuttajina tai kiinnostuneina ja kiinnostavina ihmisi Tytöt joutuvat konfliktien aikana sotilaiden seksiorjiksi. Raiskauksista seuraa raskauksia ja alaikäisistä lapsista tulee vauvojen yksinhuoltajia. Äärimmäinen köyhyys pakottaa tytöt myymään itseään, eivä miehet maksa seksistä kondomin kanssa. Kotoaan karanneet lapset viettävät aikaansa kadulla, ja ovat alttiita seksuaaliselle hyväksikäytölle. Väkivaltaisuudet ja perheväkivalta lisäävät HIV-infektion leviämis Tällaisten lasten psyko-sosiaalisen tuen tarve on rajaton. Planin tuottaman raportin "No more excuses" tutkijat tapasivat tuhat lasta, tutustuivat Togon ja Sierra Leonen ja Liberian entisten sota-alueid tilanteeseen muun muassa lapsikauppaan. Alueen viranomaiset eivät tarjoa tarpeeksi tukea traumatisoituneille lapsille. Raportti osoittaa, että monet haastatelluista, jotka olivat kokeneet fyysistä ja s suaalista väkivaltaa, olivat miettineet itsemurhaa. Sotaorvoista yli puolet sanoi suunnittelevansa tappavansa itsensä. Alueen kansalaisjärjestöiltä puuttuu asiantuntemusta ja resursseja lasten auttamise Plan on perustanut alueelle liikkuvia psyko-sosiaalisen tuen yksikköjä, jotka auttavat itsemurhalle alttiita lapsia. Työ on ainutlatuista. Yksiköt toteuttavat perinteisiä parannusseremoni ta ja tarjoavat yksilö- ja perheterapiaa, terveydenhoitoa ja sosiaalista tukea. Myös koulunkäyntiä ja työharjoitteluja tuetaan. Satujen kertomista käytetään yhtenä traumaterapian muoto Suomen Planin Länsi-Afrikan ohjelmapäällikkö Anna Liesto sanoo, että lapsiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ on sensitiivistä ja haastaa, sillä sen poistamiseksi vaaditaan syviä ajattelun ja kulttuurin muutoksia. Ty tehdäänkin yhdessä viranomaisten sekä uskonnollisten ja yhteisöllisten johtajien kanssa. Heitä kannustetaan keskustelemaan vaikeista asioista ja hakemaan yhdessä tapoja, joilla ongelmista voidaan keskusella avoime ­Hankkeenensisijaisenatehtävänäontiedottaalastenoikeuksista,tukeajaaktivoidapaikallisiayhteisöjäjasosiaalityöntekijöitätiedostamaanongelmatjalöytämäänkeinojalastensuojelemiseksi,kertooLiesto.Koulunkäynnintukeminenonhänenmukaansakeskeistätoiminnassa.Koulutuksenkauttavoidaantarjotamyöstraumaterap Psyko-sosiaalisen tuen yksiköt toimivat tällä hetkellä Togossa, Burkina Fasossa, Kamerunissa, Sierra Leonessa ja Liberiassa. Tavoitteena on tarjota välitön tuki niille lapsille, joiden on todettu olevan hälyttävästi itsetuhoi Suurimmat haasteet työlle löytyvät sotien runtelemista Sierra Leonesta ja Liberiasta, joissa valtaosa nuorista on joutunut näkemään, kokemaan tai itse osallistumaan väkivaltaisuuksiin. Hanke osallistuu myös rauhank vatushankkeisiin. Ongelmana on saada sodan ja äärimmäisen köyhyyden lamauttamat ihmiset uskomaan tulevaisuuteen ja ottamaan aktiivinen rooli oman yhteisönsä kehittämisessä jotta sodan varjo vähitellen väist R P a e p o l r a t t s i t u l s a k d a ö t y t a s v i i s s a o l s a o i p t s t e i e l s t l a ­ Kaksi kertaa rouva, jolle työskentelin, laittoi tulisen chilin sukupuolielimiini. Rangaistukseksi. Hän sitoi minut käsistä ja jaloista ja lukitsi sisälle ilman ruokaa vettä. Palasin Togoon, jossa mieheni veljen vaimo kohteli minua huonosti, pahoinpiteli ja puhui minusta pahaa muille. Tunsin, etten voi jatkaa eteenpäin. Yritin riistää hengen itseltä Näin 15-vuotias togolainen Akissi muistelee elämästään. Hän on afrikkalaisen lapsikaupan uhri. Akissin tarina ei ole perinteinen sillä hän elää nyt turvassa, päinvastoin kuin lukemattomat mu Togossa kuten monessa muussakin Afrikan maassa väkivalta koskettaa liian monen lapsen elämää. Konfliktien, köyhyyden ja hyväksikäytön lietsomien lapsiväkivallan lisäksi mantereella on perinteisiin ja tapoihin k luvaa vaiettua mutta silti hyväksyttyä väkivaltaa kuten fyysistä kuritusta koulussa ja kotona, taikauskosta johtuvaa lasten vahingoittamista. Lapsuuden rankat kokemukset johtavat tunne-elämän häiriöihin ja aiheutta käyttäytymisongelmia. Sotien ja köyhyyden koettelemien maiden lapsilla on vakavia itsetunto-ongelmia. He eivät luota itseensä eivätkä näe itseään aktiivisina vaikuttajina tai kiinnostuneina ja kiinnostavina ihmisi Tytöt joutuvat konfliktien aikana sotilaiden seksiorjiksi. Raiskauksista seuraa raskauksia ja alaikäisistä lapsista tulee vauvojen yksinhuoltajia. Äärimmäinen köyhyys pakottaa tytöt myymään itseään, eivä miehet maksa seksistä kondomin kanssa. Kotoaan karanneet lapset viettävät aikaansa kadulla, ja ovat alttiita seksuaaliselle hyväksikäytölle. Väkivaltaisuudet ja perheväkivalta lisäävät HIV-infektion leviämis Tällaisten lasten psyko-sosiaalisen tuen tarve on rajaton. Planin tuottaman raportin "No more excuses" tutkijat tapasivat tuhat lasta, tutustuivat Togon ja Sierra Leonen ja Liberian entisten sota-alueid tilanteeseen muun muassa lapsikauppaan. Alueen viranomaiset eivät tarjoa tarpeeksi tukea traumatisoituneille lapsille. Raportti osoittaa, että monet haastatelluista, jotka olivat kokeneet fyysistä ja s suaalista väkivaltaa, olivat miettineet itsemurhaa. Sotaorvoista yli puolet sanoi suunnittelevansa tappavansa itsensä. Alueen kansalaisjärjestöiltä puuttuu asiantuntemusta ja resursseja lasten auttamise Plan on perustanut alueelle liikkuvia psyko-sosiaalisen tuen yksikköjä, jotka auttavat itsemurhalle alttiita lapsia. Työ on ainutlatuista. Yksiköt toteuttavat perinteisiä parannusseremoni ta ja tarjoavat yksilö- ja perheterapiaa, terveydenhoitoa ja sosiaalista tukea. Myös koulunkäyntiä ja työharjoitteluja tuetaan. Satujen kertomista käytetään yhtenä traumaterapian muoto Suomen Planin Länsi-Afrikan ohjelmapäällikkö Anna Liesto sanoo, että lapsiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ on sensitiivistä ja haastaa, sillä sen poistamiseksi vaaditaan syviä ajattelun ja kulttuurin muutoksia. Ty tehdäänkin yhdessä viranomaisten sekä uskonnollisten ja yhteisöllisten johtajien kanssa. Heitä kannustetaan keskustelemaan vaikeista asioista ja hakemaan yhdessä tapoja, joilla ongelmista voidaan keskusella avoime ­Hankkeenensisijaisenatehtävänäontiedottaalastenoikeuksista,tukeajaaktivoidapaikallisiayhteisöjäjasosiaalityöntekijöitätiedostamaanongelmatjalöytämäänkeinojalastensuojelemiseksi,kertooLiesto.Koulunkäynnintukeminenonhänenmukaansakeskeistätoiminnassa.Koulutuksenkauttavoidaantarjotamyöstraumaterap Psyko-sosiaalisen tuen yksiköt toimivat tällä hetkellä Togossa, Burkina Fasossa, Kamerunissa, Sierra Leonessa ja Liberiassa. Tavoitteena on tarjota välitön tuki niille lapsille, joiden on todettu olevan hälyttävästi itsetuhoi Suurimmat haasteet työlle löytyvät sotien runtelemista Sierra Leonesta ja Liberiasta, joissa valtaosa nuorista on joutunut näkemään, kokemaan tai itse osallistumaan väkivaltaisuuksiin. Hanke osallistuu myös rauhank vatushankkeisiin. Ongelmana on saada sodan ja äärimmäisen köyhyyden lamauttamat ihmiset uskomaan tulevaisuuteen ja ottamaan aktiivinen rooli oman yhteisönsä kehittämisessä jotta sodan varjo vähitellen väist R P a e p o l r a t t s i t u l s a k d a ö t y t a s v i i s s a o l s a o i p t s t e i e l s t l a ­ Kaksi kertaa rouva, jolle työskentelin, laittoi tulisen chilin sukupuolielimiini. Rangaistukseksi. Hän sitoi minut käsistä ja jaloista ja lukitsi sisälle ilman ruokaa vettä. Palasin Togoon, jossa mieheni veljen vaimo kohteli minua huonosti, pahoinpiteli ja puhui minusta pahaa muille. Tunsin, etten voi jatkaa eteenpäin. Yritin riistää hengen itseltä Näin 15-vuotias togolainen Akissi muistelee elämästään. Hän on afrikkalaisen lapsikaupan uhri. Akissin tarina ei ole perinteinen sillä hän elää nyt turvassa, päinvastoin kuin lukemattomat mu Togossa kuten monessa muussakin Afrikan maassa väkivalta koskettaa liian monen lapsen elämää. Konfliktien, köyhyyden ja hyväksikäytön lietsomien lapsiväkivallan lisäksi mantereella on perinteisiin ja tapoihin k luvaa vaiettua mutta silti hyväksyttyä väkivaltaa kuten fyysistä kuritusta koulussa ja kotona, taikauskosta johtuvaa lasten vahingoittamista. Lapsuuden rankat kokemukset johtavat tunne-elämän häiriöihin ja aiheutta käyttäytymisongelmia. Sotien ja köyhyyden koettelemien maiden lapsilla on vakavia itsetunto-ongelmia. He eivät luota itseensä eivätkä näe itseään aktiivisina vaikuttajina tai kiinnostuneina ja kiinnostavina ihmisi Suomen planin länsiafrikan ohjelmapäällikkö alaikäisistä lapsista tulee vauvojen yksinhuoltajia. Äärimmäinen köyhyys pakottaa tytöt myymään itseään, eivä Tytöt joutuvat konfliktien aikana sotilaiden seksiorjiksi. Raiskauksista seuraa raskauksia jaanna liesto sanoo, miehet maksa seksistä kondomin kanssa. Kotoaan karanneet lapset viettävät aikaansa kadulla, ja ovat alttiita seksuaaliselle hyväksikäytölle. Väkivaltaisuudet ja perheväkivalta lisäävät HIV-infektion leviämis että lapsiin tuen tarve on rajaton. Planin tuottaman raportin on sensitiivistä ja haas Tällaisten lasten psyko-sosiaalisen kohdistuvan väkivallan vastainen työ"No more excuses" tutkijat tapasivat tuhat lasta, tutustuivat Togon ja Sierra Leonen ja Liberian entisten sota-alueid tilanteeseen muun muassa lapsikauppaan. Alueen viranomaiset eivät tarjoa tarpeeksi tukea traumatisoituneille lapsille. Raportti osoittaa, että monet haastatelluista, jotka olivat kokeneet fyysistä ja s taa, sillä sen poistamiseksi vaaditaan syviä suunnittelevansa tappavansa muu suaalista väkivaltaa, olivat miettineet itsemurhaa. Sotaorvoista yli puolet sanoiajattelun ja kulttuurin itsensä. Alueen kansalaisjärjestöiltä puuttuu asiantuntemusta ja resursseja lasten auttamise Plan on perustanut alueelle liikkuvia psyko-sosiaalisen tuen yksikköjä, jotka auttavat itsemurhalle alttiita lapsia. Työ on ainutlatuista. Yksiköt toteuttavat perinteisiä parannusseremoni ta ja tarjoavat yksilö- ja perheterapiaa, terveydenhoitoa ja sosiaalista tukea. Myös sekä uskonnollisten toksia. työtä tehdäänkin yhdessä viranomaisten koulunkäyntiä ja työharjoitteluja tuetaan. Satujen kertomista käytetään yhtenä traumaterapian muoto Suomen Planin Länsi-Afrikan ohjelmapäällikkö Anna Liesto sanoo, että lapsiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ on sensitiivistä ja haastaa, sillä sen poistamiseksi vaaditaan syviä ajattelun ja kulttuurin muutoksia. Ty tehdäänkin yhdessäja yhteisöllisten johtajienyhteisöllistenheitä kannustetaan keskustelemaanvaikeista asioista ja hakemaan yhdessä tapoja, joilla ongelmista voidaan keskusella avoime viranomaisten sekä uskonnollisten ja kanssa. johtajien kanssa. Heitä kannustetaan keskustelemaan ­Hankkeenensisijaisenatehtävänäontiedottaalastenoikeuksista,tukeajaaktivoidapaikallisiayhteisöjäjasosiaalityöntekijöitätiedostamaanongelmatjalöytämäänkeinojalastensuojelemiseksi,kertooLiesto.Koulunkäynnintukeminenonhänenmukaansakeskeistätoiminnassa.Koulutuksenkauttavoidaantarjotamyöstraumaterap Psyko-sosiaalisen tuen yksiköt toimivat tällä hetkellä Togossa, Burkina Fasossa, Kamerunissa, Sierra Leonessa ja Liberiassa. Tavoitteena on tarjota välitön tuki niille lapsille, joiden on todettu olevan hälyttävästi itsetuhoi vaikeista asioista ja hakemaan yhdessä tapoja, joilla ongelmista voidaan Suurimmat haasteet työlle löytyvät sotien runtelemista Sierra Leonesta ja Liberiasta, joissa valtaosa nuorista on joutunut näkemään, kokemaan tai itse osallistumaan väkivaltaisuuksiin. Hanke osallistuu myös rauhank vatushankkeisiin. Ongelmana on saada sodan ja äärimmäisen köyhyyden lamauttamat ihmiset uskomaan tulevaisuuteen ja ottamaan aktiivinen rooli oman yhteisönsä kehittämisessä jotta sodan varjo vähitellen väist keskusella avoimesti. jolletyöskentelin,laittoitulisenchilinsukupuolielimiini.Rangaistukseksi.Hänsitoiminutkäsistäjajaloistajalukitsisisälleilmanruokaajavettä.PalasinTogoon,jossamieheniveljenvaimokohteliminuahuonosti,pahoinpitelijapuhuiminustapahaamuille.Tunsin,ettenvoijatkaaeteenpäin.Yritinriistäähengenitsel ­ hankkeen ensisijaisena Hän on afrikkalaisen lapsikaupan uhri. Akissin tarina ei Näin 15-vuotias togolainen Akissi muistelee elämästään.tehtävänä on tiedottaa lasten oikeuksista, ole perinteinen sillä hän elää nyt turvassa, päinvastoin kuin lukemattomat mu Togossa kuten monessa muussakin Afrikan maassa väkivalta koskettaa liian monen lapsen elämää. Konfliktien, köyhyyden ja hyväksikäytön lietsomien lapsiväkivallan lisäksi mantereella on perinteisiin ja tapoihin k tukea ja aktivoida kuten fyysistä yhteisöjä ja kotona, taikauskosta johtuvaa tiedos luvaa vaiettua mutta silti hyväksyttyä väkivaltaa paikallisiakuritusta koulussa jasosiaalityöntekijöitä lasten vahingoittamista. Lapsuuden rankat kokemukset johtavat tunne-elämän häiriöihin ja aiheutta käyttäytymisongelmia. Sotien ja köyhyyden koettelemien maiden lapsilla on vakavia itsetunto-ongelmia. He eivät luota itseensä eivätkä näe itseään aktiivisina vaikuttajina tai kiinnostuneina ja kiinnostavina ihmisi Tytöt joutuvat konfliktien aikana sotilaiden seksiorjiksi. Raiskauksista seuraa lasten suojelemiseksi, kertoo tamaan ongelmat ja löytämään keinoja raskauksia ja alaikäisistä lapsista tulee vauvojen yksinhuoltajia. Äärimmäinen köyhyys pakottaa tytöt myymään itseään, eivä miehet maksa seksistä kondomin kanssa. Kotoaan karanneet lapset viettävät aikaansa kadulla, ja ovat alttiita seksuaaliselle hyväksikäytölle. Väkivaltaisuudet ja perheväkivalta lisäävät HIV-infektion leviämis Tällaisten lasten psyko-sosiaalisen tuen tarve on rajaton. Planin tuottaman raportin "No morekeskeistä toimin liesto. koulunkäynnin tukeminen on hänen mukaansa excuses" tutkijat tapasivat tuhat lasta, tutustuivat Togon ja Sierra Leonen ja Liberian entisten sota-alueid tilanteeseen muun muassa lapsikauppaan. Alueen viranomaiset eivät tarjoa tarpeeksi tukea traumatisoituneille lapsille. Raportti osoittaa, että monet haastatelluista, jotka olivat kokeneet fyysistä ja s suaalista väkivaltaa, olivat miettineet itsemurhaa. Sotaorvoista yli puolet sanoimyös traumaterapiaa.itsensä. Alueen kansalaisjärjestöiltä puuttuu asiantuntemusta ja resursseja lasten auttamise nassa. koulutuksen kautta voidaan tarjota suunnittelevansa tappavansa Plan on perustanut alueelle liikkuvia psyko-sosiaalisen tuen yksikköjä, jotka auttavat itsemurhalle alttiita lapsia. Työ on ainutlatuista. Yksiköt toteuttavat perinteisiä parannusseremoni ta ja tarjoavat yksilö- ja perheterapiaa, terveydenhoitoa ja sosiaalista tukea. Myös koulunkäyntiä ja työharjoitteluja tuetaan. Satujen kertomista käytetään yhtenä traumaterapian muoto psykososiaalisen tuen sanoo, että lapsiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ on sensitiivistä ja haastaa, sillä sen poistamiseksi vaaditaan syviä ajattelun ja kulttuurin muutoksia. Ty Suomen Planin Länsi-Afrikan ohjelmapäällikkö Anna Liestoyksiköt toimivat tällä hetkellä togossa, burki tehdäänkin yhdessä viranomaisten sekä uskonnollisten ja yhteisöllisten johtajien kanssa. Heitä kannustetaan keskustelemaan vaikeista asioista ja hakemaan yhdessä tapoja, joilla ongelmista voidaan keskusella avoime na fasossa, kamerunissa, Sierra sosiaalityöntekijöitätiedostamaanongelmatjalöytämäänkeinojalastensuojelemiseksi,kertooLiesto.Koulunkäynnintukeminenonhänenmukaansakeskeistätoiminnassa.Koulutuksenkauttavoidaantarjotamyöstraumaterap ­Hankkeenensisijaisenatehtävänäontiedottaalastenoikeuksista,tukeajaaktivoidapaikallisiayhteisöjäjaleonessa ja liberiassa. tavoitteena on Psyko-sosiaalisen tuen yksiköt toimivat tällä hetkellä Togossa, Burkina Fasossa, Kamerunissa, Sierra Leonessa ja Liberiassa. Tavoitteena on tarjota välitön tuki niille lapsille, joiden on todettu olevan hälyttävästi itsetuhoi tarjota välitön runtelemista lapsille, joiden on joissa valtaosa nuorista on joutunut näkemään, kokemaan tai itse osallistumaan väkivaltaisuuksiin. Hanke osallistuu myös rauhank Suurimmat haasteet työlle löytyvät sotientuki niilleSierra Leonesta ja Liberiasta,todettu olevan hälyttävästi vatushankkeisiin. Ongelmana on saada sodan ja äärimmäisen köyhyyden lamauttamat ihmiset uskomaan tulevaisuuteen ja ottamaan aktiivinen rooli oman yhteisönsä kehittämisessä jotta sodan varjo vähitellen väist P e l itsetuhoisia. a s t u s k ö y s i l a p s i l l Suurimmat haasteet työlle löytyvät sotien runtelemista Sierra leo ­ Kaksi kertaa rouva, jolle työskentelin, laittoi tulisen chilin sukupuolielimiini. Rangaistukseksi. Hän sitoi minut käsistä ja jaloista ja lukitsi sisälle ilman ruokaa vettä. Palasin Togoon, jossa mieheni veljen vaimo kohteli minua huonosti, pahoinpiteli näkemään, ko nesta ja liberiasta, joissa valtaosa nuorista on joutunut ja puhui minusta pahaa muille. Tunsin, etten voi jatkaa eteenpäin. Yritin riistää hengen itseltä Näin 15-vuotias togolainen Akissi muistelee elämästään. Hän on afrikkalaisen lapsikaupan uhri. Akissin tarina ei ole perinteinen sillä hän elää nyt turvassa, päinvastoin kuin lukemattomat mu Togossa kuten monessa muussakin Afrikan maassa väkivalta koskettaa liian monen lapsen elämää. Konfliktien, köyhyyden ja hyväksikäytön lietsomien lapsiväkivallan lisäksi mantereella on perinteisiin ja tapoihin k kemaan tai väkivaltaa kuten fyysistä väkivaltaisuuksiin. taikauskosta johtuvaa lasten vahingoittamista. Lapsuuden rankat kokemukset johtavat tunne-elämän häiriöihin ja aiheutta luvaa vaiettua mutta silti hyväksyttyäitse osallistumaankuritusta koulussa ja kotona, hanke osallistuu myös käyttäytymisongelmia. Sotien ja köyhyyden koettelemien maiden lapsilla on vakavia itsetunto-ongelmia. He eivät luota itseensä eivätkä näe itseään aktiivisina vaikuttajina tai kiinnostuneina ja kiinnostavina ihmisi rauhankasvatushankkeisiin. ongelmana on saada ja alaikäisistä lapsista tulee vauvojen yksinhuoltajia. Äärimmäinen köyhyys pakottaa tytöt myymään itseään, eivä Tytöt joutuvat konfliktien aikana sotilaiden seksiorjiksi. Raiskauksista seuraa raskauksia sodan ja äärimmäisen miehet maksa seksistä kondomin kanssa. Kotoaan karanneet lapset viettävät aikaansa kadulla, ja ovat alttiita seksuaaliselle hyväksikäytölle. Väkivaltaisuudet ja perheväkivalta lisäävät HIV-infektion leviämis köyhyyden lamauttamat ihmiset tuottaman raportin "No more excuses" tutkijat tapasivat tuhat lasta, tutustuivat Togon ja Sierra Leonen ja Liberian entisten sota-alueid Tällaisten lasten psyko-sosiaalisen tuen tarve on rajaton. Planin uskomaan tulevaisuuteen ja ottamaan tilanteeseen muun muassa lapsikauppaan. Alueen viranomaiset eivät tarjoa tarpeeksi tukea traumatisoituneille lapsille. Raportti osoittaa, että monet haastatelluista, jotka olivat kokeneet fyysistä ja s suaalista väkivaltaa, olivat miettineet itsemurhaa. yhteisönsä kehittämisessä jotta sodan varjo väAlueen kansalaisjärjestöiltä puuttuu asiantuntemusta ja resursseja lasten auttamise aktiivinen rooli oman Sotaorvoista yli puolet sanoi suunnittelevansa tappavansa itsensä. Plan on perustanut alueelle liikkuvia psyko-sosiaalisen tuen yksikköjä, jotka auttavat itsemurhalle alttiita lapsia. Työ on ainutlatuista. Yksiköt toteuttavat perinteisiä parannusseremoni ta ja tarjoavat yksilö- ja perheterapiaa, terveydenhoitoa ja sosiaalista tukea. Myös koulunkäyntiä ja työharjoitteluja tuetaan. Satujen kertomista käytetään yhtenä traumaterapian muoto hitellen väistyy. Suomen Planin Länsi-Afrikan ohjelmapäällikkö Anna Liesto sanoo, että lapsiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ on sensitiivistä ja haastaa, sillä sen poistamiseksi vaaditaan syviä ajattelun ja kulttuurin muutoksia. Ty tehdäänkin yhdessäraportti ladattaviSSa oSoitteeSta: WWW.plan.fi/kirjaSto/nomoreexCuSeS/ viranomaisten sekä uskonnollisten ja yhteisöllisten johtajien kanssa. Heitä kannustetaan keskustelemaan vaikeista asioista ja hakemaan yhdessä tapoja, joilla ongelmista voidaan keskusella avoime ­Hankkeenensisijaisenatehtävänäontiedottaalastenoikeuksista,tukeajaaktivoidapaikallisiayhteisöjäjasosiaalityöntekijöitätiedostamaanongelmatjalöytämäänkeinojalastensuojelemiseksi,kertooLiesto.Koulunkäynnintukeminenonhänenmukaansakeskeistätoiminnassa.Koulutuksenkauttavoidaantarjotamyöstraumaterap Psyko-sosiaalisen tuen yksiköt toimivat tällä hetkellä Togossa, Burkina Fasossa, Kamerunissa, Sierra Leonessa ja Liberiassa. Tavoitteena on tarjota välitön tuki niille lapsille, joiden on todettu olevan hälyttävästi itsetuhoi Suurimmat haasteet työlle löytyvät sotien runtelemista Sierra Leonesta ja Liberiasta, joissa valtaosa nuorista on joutunut näkemään, kokemaan tai itse osallistumaan väkivaltaisuuksiin. Hanke osallistuu myös rauhank vatushankkeisiin. Ongelmana on saada sodan ja äärimmäisen köyhyyden lamauttamat ihmiset uskomaan tulevaisuuteen ja ottamaan aktiivinen rooli oman yhteisönsä kehittämisessä jotta sodan varjo vähitellen väist Raportti ladattavissa osoitteesta: Kaksi kertaa rouva, jolle työskentelin, laittoi tulisen chilin sukupuolielimiini. Rangaistukseksi. Hän sitoi minut käsistä ja jaloista ja lukitsi sisälle ilman ru maailmankuva kaa ja vettä. Palasin Togoon, jossa mieheni veljen vaimo kohteli minua huonosti, pahoinpiteli ja puhui minusta pahaa muille. Tunsin, etten voi jatkaa eteenpäin. Yritin riistää hengen itseltä Näin 15-vuotias togolainen Akissi muistelee elämästään. Hän on afrikkalaisen lapsikaupan uhri. Akissin tarina ei ole perinteinen sillä hän elää nyt turvassa, päinvastoin kuin lukemattomat mu Togossa kuten monessa muussakin Afrikan maassa väkivalta koskettaa liian monen lapsen elämää. Konfliktien, köyhyyden ja hyväksikäytön lietsomien lapsiväkivallan lisäksi mantereella on perinteisiin ja tapoihin k luvaa vaiettua mutta silti hyväksyttyä väkivaltaa kuten fyysistä kuritusta koulussa ja kotona, taikauskosta johtuvaa lasten vahingoittamista. Lapsuuden rankat kokemukset johtavat tunne-elämän häiriöihin ja aiheutta käyttäytymisongelmia. Sotien ja köyhyyden koettelemien maiden lapsilla on vakavia itsetunto-ongelmia. He eivät luota itseensä eivätkä näe itseään aktiivisina vaikuttajina tai kiinnostuneina ja kiinnostavina ihmisi 23
• media ja teknologia kännykkä valtaa afrikkaa, netti viipyy afrikan matkapuhelinmarkkinat kasvavat nyt nopeimmin maailmassa. internetyhteyksissä se on yhä kaukana muista. thalif deen (ipS) 24 maailmankuva
• Saharan etelänpuoleisessa afrikassa tietoverkon annista nauttii kolme prosenttia asukkaista. afrikaSSa... · on 280 miljoonaa puhelintilaajaa. heistä yli 85 prosenttia omistaa langattoman puhelimen. · oli vuonna 2000 vain 16 miljoonaa kännykkää, viime vuonna niiden määrä oli jo 260 miljoonaa. · on nyt viisinkertainen kännykkätiheys lankaliittymiin verrattuna. · kännyköiden määrän kasvu on maailman nopeinta. viimeisen viiden vuoden aikana niiden määrä on kasvanut 65 prosentilla vuodessa. · matkapuhelinten levinneisyys on aiempaa tasaisempaa. vuonna 2000 yli puolet liittymistä oli eteläafrikkalaisilla, viime vuonna 85 prosenttia oli hajaantunut muihin maihin. · asuu noin 900 miljoonaa ihmistä, 14 prosenttia maailman väestöstä. mobiilitekniikan kasvusta huolimatta maailman puhelinliittymistä heillä on vain 7 prosenttia. · sijoitukset informaatioteknologiaan ovat vuosina 2000­2005 kaksinker taistuneet yk:n talous ja sosiaalineuvostolle (ecosoc) laaditun raportin mukaan. · laajakaistayhteydet ja internet etenevät paljon kännyköitä hitaammin. · on 50 miljoonaa internetin käyttäjää. Silti ainoastaan 5 prosenttia väes töstä pääsee nettiin. euroopassa määrä on kahdeksan kertaa korkeampi. · internetinkäyttäjistä asuu valtaosa maanosan pohjoisrannikolla tai etelä afrikassa. Saharan etelänpuoleisessa afrikassa tietoverkon annista nauttii kolme prosenttia asukkaista. · laajakaistayhteyksiä oli viime vuonna parisen miljoonaa, mikä vastaa alle neljännestä nigerian suurimman kaupungin lagosin väkiluvusta. · vain viidessä maassa laajakaistayhteyksiä oli enemmän kuin yksi sataa asukasta kohti. teollisuusmaissa niitä on keskimäärin 19 sataa henkeä kohti. · nettiyhteys maksaa yli 30 euroa kuussa. Summa on noin 70 prosenttia afrikkalaisten keskimääräisistä kuukausituloista. heikoista teleyhteyksistä johtuen internetin käyttö on maailman köyhimmän maanosan asukkaille kaikkein kalleinta. plan / mark read (lähde: itu World teleCommuniCation/iCt indiCatorS, 2007) maailmankuva 25
• media ja teknologia nuorison oma media ­ tästä ei kyllä tule mitään, sanoi länsi-afrikan yhden vaikutusvaltaisimman kansallisen radioaseman johtaja kolmetoista vuotta sitten. tuottajat epäilivät lasten kykyä juontaa tunnin pituista suoraa ohjelmaa, saada siihen kiinnostavia teemoja ja kyetä vaikuttamaan omien oikeuksiensa puolustamiseen. mimi brazeau 26 maailmankuva
• ennen ohjelmaa tehty tutkimus osoitti, että väestön enemmistö ei ollut halukas antamaan lapsille omaa ilmaisukanavaa. viikkojen valmis telun, harjoitusten ja tutkimusten jälkeen projekti alkoi, ja kaksitoista lasta teki ensimmäisen radio gune yin nuorisoohjelman Senegalissa. vuosi 1995 tuntuu olevan histo riaa. Sen jälkeen plan on tuottanut radioohjelmia ja laajentanut nuorten radioohjelmien tuotannon yhteen toista länsi afrikan maahan. Sadat kiinnostuneet ihmiset ja tuhannet nuoret ovat osallistuneet lasten ja nuorten äänen esilletuontiin radioohjelmien kautta. tekijät ovat muuttaneet tapaa, miten lapset ja nuoret otetaan huomioon ja ravistel leet yleisön asenteita ja tekoja lasten oikeuksien kunnioittamisessa. informaatiota ja viihdettä. kuunnel mat selkeyttävät lasten oikeuksien puolustamisen vastuita ja antavat konkreettisia neuvoja lasten elämän tärkeissä asioissa. radiokampanja aloitettiin bur kina fasossa vuonna 1998. Sen jäl keen myös togon, Senegalin, malin, muuttaa tuosta vain, mutta ohjel mamme ovat varmasti muuttaneet asenteita. ennen kukaan ei edes puhunut lasten oikeuksista, kertoo radiojohtaja beninistä. lasten mielekäs osallistuminen heitä itseään koskeviin projekteihin vaikuttaa varmasti. kun lapset tietävät oikeutensa, he voivat toimia, jos jokin menee väärin. olen lapsi, mutta on minullakin oikeuteni! olen lapsi, mutta on minullakin oi keuteni! on planin kampanja, jolla halutaan kiinnittää huomiota lasten oikeuksiin. kampanja on toiminut vuodesta 1998 seitsemän länsiaf rikan maan radioasemilla. radiossa esitettävien lyhyiden kuunnelmien avulla tuodaan esiin lasten oikeuksia esimerkiksi koulunkäyntiin, terveelli seen kasvuympäristöön ja juomakel poiseen veteen. radiokampanjan viestit suunni teltiin kiinnostaviksi lapsille ja hei dän vanhemmilleen yhdistämällä guinean, guineabissaun, beninin ja kamerunin järjestöt ovat tuottaneet radiokuunnelmia yli 20 kielellä ja sadat lapset ovat osallistuneet oh jelmien tekoon. yli 90 radioaseman juontajaa, toimittajaa ja teknikkoa on koulutettu isännöimään ohjelmia. "olen lapsi, mutta on minullakin oikeuteni!" on voittanut useita kan sainvälisiä palkintoja. kampanja on rikkonut naisten sukupuolielinten silpomisesta puhu miseen liittyviä tabuja ja nostanut tietoutta tyttöjen koulutuksen tärkey destä, vammaisten lasten syrjinnästä ja lapsipuolten huonosta kohtelusta. projekti vaikuttaa monella tavalla ­ ihmisten käyttäytymistä ei voi ­ kun ensimmäisen kerran kuulin ääneni radiossa, se oli fantastista, parasta mitä minulle on koskaan ta pahtunut, 16vuotias poika togosta sanoo. näkyvin vaikutus on lasten pa rantuneet kommunikaatiotaidot. he uskaltavat ja osaavat ilmaista itseään, myös aikuisten läsnä ollessa. ­ opin puhumaan aikuisten kans sa pelkäämättä, kertoo 9vuotias to golainen tyttö. ­ aikaisemmin en uskaltanut esiintyä yleisön edessä, mutta nyt se sujuu tuosta vaan, sanoo 13vuotias togolainen poika. lapset työskentelivät ammatti näyttelijöiden kanssa, oppivat näyt telemistä sekä teatterin ja radion tuotantoon liittyviä asioita. projek maailmankuva 2
• media ja teknologia teatteritoimintaan osallistuneet lapset ovat nähneet yleisön reaktion ja todistaneet työnsä vaikutuksia. tiin osallistuneiden lasten tekniset taidot ja artikulointi paranivat. lap set oppivat esiintymään näyttämöllä ja mikrofonin edessä, käyttämään ääntään, artikuloimaan ja lausumaan vuorosanansa. lapset saavat projektin kautta tietoa ja taitoa selviytyä ongelmati lanteissa. monet tuotantoon osallis tuneet nuoret kertovat muuttaneen sa suhtautumistaan sisaruksiin ja nuorempiin lapsiin. he ovat oppineet puhumaan tappelun sijaan. ­ minulla oli tapana hakata nuo rempaa veljeäni, mutta en tee niin enää. yritän puhua hänelle. pienillä lapsilla on samat oikeudet kuin meil lä, toteaa 12vuotias tyttö guinea bissausta. teatterin tekeminen auttaa lapsia 28 maailmankuva Child rightS tv, egypt: ahmad el nemr
• media ja teknologia kansalaiset ja kestävyys iCthankkeiden Suola ­ uuden viestintäteknologian soveltaminen kehitysmaissa ulkopuolisen hankkeen kautta on haasteellista. on huomioitava myös taloudelliset ja välineelliset rajoitukset, esimerkiksi sähkön puute, tutkija maarit mäkinen sanoo. ­ lisäksi on käsitettävä sosiokulttuurisen kontekstin eri tyispiirteet, hallinnolliset ja poliittiset rajoitteet toimin nalle ja kaikki tähän liittyvä, hän jatkaa. mäkinen on sosiaalisen median ja informaatio ja vies tintäteknologian (iCt) kansalaislähtöisen soveltamisen asiantuntija. hän toimii tutkijana tampereen yliopiston journalismin tutkimusyksikössä. vuosina 2007­2008 maarit mäkinen oli tutkijana nokia research Centerin iCthankkeessa "mapya? Social media in low income Communities". ­ koko toiminta voidaan myös asettaa kyseenalaisek si. mitä hyötyä tietokoneesta on ihmiselle, joka ansaitsee alle dollarin päivässä? eikö tärkeämpää olisi perustarpei den turvaaminen? maarit mäkinen näkee kuitenkin perustarpeiden ta solle jäämisen vastauksena vain ongelman seurauksiin eikä syihin. pitkällä aikavälillä koulutukseen ja informaa tioon panostamalla saadaan usein aikaan kestävimmät muutokset. ­ köyhissä yhteisöissä on saatu aikaan hyviä tuloksia iCt:n avulla esimerkiksi yksinkertaisesti tiedon saantia helpottamalla tai maataloustuotteiden kaupankäyntiä tehostamalla, hän toteaa. taina repo liikkeelle yhteisön voimin ­ olennaisinta on välttää teknologian ja parhaiden käy täntöjen siirtämistä länsimaista kehittyviin maihin. tämän tyyppiset hankkeet, joissa rakennetaan digitaalisia siltoja ylhäältä alas ovat saaneet runsaasti kritiikkiä, mäkinen sanoo ja mainitsee esimerkkeinä intialaisen Simputerin ja one laptop per Child hankkeen. ­ teknologiavetoisuus, ylhäältä alas suunnittelu ja käyttäjien todellisten tarpeiden huomiotta jättäminen ovat suurimpia kompastuskiviä. ­ ongelmiksi muodostuvat tällöin uusien riippuvuus suhteiden luominen, kulttuurisen hegemonian vahvista minen ja ympäristöön sopimattomat käytännöt, maarit mäkinen sanoo ja muistelee projektia, joka toi vesijohdon koteihin mutta eristi samalla naiset yhteisössä, sillä kylän kaivo oli ollut naisille tärkein tiedon vaihtamisen paikka. 30 maailmankuva
• käyttäjien tarpeet esiin ­ iCthankkeissa on tärkeää ensin kartoittaa yhteisön tarpeet sekä edellytykset iCt:n käytölle. esimerkiksi kenian mapyahankkeessa selvitettiin kohteena olevien lapsiryhmien tiedon saamisen, vuorovaikutuksen ja it seilmaisun tarpeita. kyseessähän oli sosiaalisen median projekti, jossa lapset pääsivät julkaisemaan ja keskuste lemaan keskenään. maarit mäkinen korostaa ihmisten osallisuutta yhtei sökeskeisten projektien suunnittelussa ja toteuttamises sa: ­ parasta olisi, jos hanke lähtisi liikkeelle yhteisöstä ja ulkopuolinen taho tulisi mukaan kutsuttuna. tärkeää on, että ulkopuolisen roolina on olla fasilitaattori eli mahdol listaja ja helpottaja, ei kaikkitietävä auktoriteetti. ­ kehitysmaiden kansalaiset kehittävät usein itse kei noja soveltaa uutta teknologiaa heille sopivimmilla tavoil la. esimerkiksi matkapuhelinten vuokraaminen kioskeista on mahdollistanut sen käytön tavallisille ihmisille. Se on myös synnyttänyt uutta liiketoimintaa. mobiiliraha keni assa on myös innovaatio, joka mahdollistaa rahan siirrot helposti olosuhteissa, joissa pankkitilit ovat harvinaisia ja tieverkosto surkea. kokemukset käyttöön tutkija mäkisen mielestä iCthankkeita tulisi arvioida ny kyistä kriittisemmin, jotta tuleviin projekteihin saataisiin hyödyllistä kokemusta. mitä hyötyä tietokoneesta on ihmiselle, joka ansaitsee alle dollarin päivässä? ­ iCtfordevelopment hankkeita on toteutettu mitta vat määrät, mutta niiden arviointi parhaiden käytäntöjen mainostamista lukuun ottamatta on jäänyt vähemmälle. mäkinen painottaa myös sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ympäristön suhteen kestävien ratkaisujen tekemistä. ­ projektin pitäisi tukea ratkaisuja ja käytäntöjä, joita yhteisö pystyy ylläpitämään hankkeen päätyttyä. Sen ei tule palvella esimerkiksi ulkopuolisen rahoittajan intres sejä, jotka vahingoittavat ympäristön tilaa. esimerkiksi tietokoneiden kierrätys on varmistettava. ­ uusi viestintäteknologia on enemmän esillä hallin non juhlapuheissa kuin ihmisten arjessa, maarit mäkinen sanoo. ­ keniassa noin 1,5 miljoonalla eli 4 prosentilla asuk kaista on käytössään internetyhteys. rajoitteina ovat verkkoyhteyksien kalleus ja hitaus sekä sähkön puuttu minen monilta alueilta. koneita ja nettiä voi käyttää esimerkiksi inter netkahviloissa ja joissain koululai toksissa, mutta mahdollisuus koskee vain pientä osaa väestöä, joka asuu isoissa kaupungeissa. maarit mäkinen valmiStelee parhaillaan väitöSkirjaa aiheeSta "digitaalinen voimiS taminen paikalliSten yhteiSöjen kehittä miSeSSä". maailmankuva 31
• media ja teknologia telefoonilaitoksesta kuulivat sen verran... afrikassa odotetaan tänä vuonna ennätysmäistä talouskasvua, kun maailmanlaajuinen raakaainepula ja mobiilitekniikka mullistavat afrikan taloutta. ne luovat vaurautta ja hyvinvointia. mutta eivät kaikille, sillä mantereen sosiaaliset erot ovat kasvussa. marjaleena Suvanto Saharan etelänpuolella talouskasvu on jo keskimäärin seitsemän prosenttia ja angolassa peräti kaksikymmentä prosenttia vuodessa. kasvava osa afrikkalaisten lisätulois ta käytetään kännykkään. Samaan aikaan afrikkalaisuutta leimaavat ongelmat syvenevät. Siellä on vieläkin enemmän sotia ja konflikte ja kuin missään muualla maailmassa. maanosassa kuolee vuodessa neljä miljoonaa ihmistä nälkään, puutteelliseen terveydenhoitoon ja tauteihin. pelkästään itäafrikassa näkee nälkää yli 15 miljoonaa ihmistä. kolme neljästä maailman köyhimmästä maasta on afrikassa, jonka väes töstä jopa neljäkymmentä prosenttia elää täydellisessä köyhyydessä. afrikassa langaton puhelin on jo joka neljännellä ihmi sellä. Siellä on kyliä ja kaupunkeja, joissa mobiiliyhteydet ovat paremmat kun lento ja maantieyhteydet tai joissa on puhelinyhteydet, mutta ei kunnon sähköjä ja puhdasta vettä. jokaisella maalla on omat nettisivunsa ja ne ovat peri aatteessa kaikkien käytössä. kehitys ei kuitenkaan jäänyt internetiin. Sen on sivuuttanut mobiiliteknologia, joka on halpa ja kestävä rakentaa ja tuo nopeita ja tehokkaita yhteyksiä periaatteessa myös syrjäisille alueille. kännykän mahdollisuudet afrikassa ovatkin ehty mättömät. tämän ovat huomanneet paitsi ylikansalliset yritykset myös afrikkalaiset yrittäjät. mantereella on run saasti omia maiden sisäisiä ja myös maiden välisiä ope raattoreita. kilpailu operaattorien välillä on kovaa ja kän nykät suhteellisen halpoja. operaattorien väliset yhteydet ovat kuitenkin kalliita. ihmisillä onkin useita kännyköitä, joissa kaikissa käytetään eri operaattoria. on halvempaa ostaa useita puhelimia ja käyttää aina sitä, jolla soittami nen on halvinta. kuukausimaksuiset liittymät ovat harvi naisia, prepaidkortteja ostetaan tarpeen ja varallisuuden mukaan. prepaidkorttien ja myös puheluiden myynti on hyvä business. katujen varsilla käydään kiivasta kilpailua puheluasiakkaista. ...että jospa jostain vainen pitkän langan pätkän saa... 1900luvun lopussa euroopasta afrikkaan vedetty valokaapeli mullisti markkinat. vuonna 1995 internetyh teys oli reilulla puolella maailman valtiolla. nyt afrikassa ...niin tuo lanka äänen kauas... maailman ensimmäinen puhelinkeskustelu oli lyhyt. vuonna 1876 graham Bell, yksi lankapuhelimen keksi jöistä, soitti ystävälleen Watsonille: tule tänne, haluan puhua kanssasi. bellin särisevästä soitosta alkoi puheli 32 maailmankuva
• men globaali voittokulku. viidessäkymmenessä vuodes sa se saavutti afrikan. tuolloin puhelin pirisi ensi kertaa eteläafrikassa 1930luvun alussa. Seuraavaksi keksintö valloitti kenian ja pian sen jälkeen muun mantereen. vuonna 1994 avattiin ensimmäinen gSmlinja eteläaf rikassa, ja muutamaa vuotta myöhemmin toiminta alkoi myös beninissa, yhdessä maailman köyhimmistä maista. afrikan mobiilitekniikka mullisti mantereen elämän säh köä nopeammin. maaseudulla kännykkäyhteys tuo toivon. Se takaa lääkäriyhteyden, tuo pankkipalvelut kotiin ja nopeuttaa maanviljelystuotteiden tai vaikkapa kalasaaliin myyntiä. Se mahdollistaa yhteydenpidon toisella mantereella asu vaan sukulaiseen ja nostaa köyhien kylien koulujen ope tuksen tasoa. ...sangen kauas kuljettaa. afrikassa tekniikan kehitystä sanotaan sammakon loikaksi. moni kehitysmaa on hypännyt yli takkuisen tekniikan kehityksen ja siirtynyt muutamassa vuodessa tähän päivään. Se säästää rahaa ja aikaa, sanoo kenialai nen grace Wachira uutistoimisto bbC:n haastattelussa. Wachira johtaa pientä vaateyritystä kotikylässään. ennen puhelimen aikakautta hänen oli käveltävä tunteja pääs täkseen myymään tuotteitaan lähimpään kaupunkiin tai hakemaan ompelutarvikkeita. ­ aamulla lähtiessäni en tiennyt onko henkilö, jonka haluan tavata, paikalla vai ei. nyt hoidan asiat puhelimit se, sovin kaupat ja rahansiirrot käymättä itse lainkaan kaupungissa. ja neuvottelen kilpailukykyiset hinnat, hän kertoo. langattomia puhelimia on maailmassa jo kolme miljar dia kappaletta. määrä nousee viiteen miljardiin seuraavan viiden vuoden kuluessa, jolloin kahdella kolmesta maa pallon asukkaasta on kännykkä. afrikassa kännyköiden käytön kasvu on rajuinta. esimerkiksi nigerian 134 mil plan / daniel Silva joonaisella väestöllä oli vuosituhannen alussa vain puo li miljoonaa puhelinta. nyt maassa on yli 30 miljoonaa kännykkätilaajaa. afrikassa puhelinten määrä nousee yhä vuosittain lä hes kuusikymmentä prosenttia. vaikka kasvu painottuu kin kaupunkeihin, se lisää myös maaseudun hyvinvointia. tosin hitaammin. teknologian kehityksellä saattaa olla yllättäviä vaiku tuksia. afrikassa maiden tulotaso on noussut, kun län simaissa siirtolaisina elävät maanmiehet lähettävät kän nykän avulla rahaa kotona oleville sukulaisille. pankkien kalliit välitysmaksut ovat poissa ja rahavirrat kasvavat. monelle maalle ulkomailla työskentelevien kansalaisten tuella on jo kehitysapua merkittävämpi taloudellinen vai kutus. maailmankuva 33
• media ja teknologia intia hukkuu elektroniikkajätteeseen greenpeaCe kiittää nokian uutta Suurta kierrätySkeSkuSta intia on hukkumassa vanhoihin tietokoneisiin, kännyköihin ja tulostimiin. ympäristöliike vaatii tiukempia lakeja elektronisen jätteen käsittelystä. intiasta puuttuu lainsäädäntö, joka rajoittaa myrkyllisten kemikaalien käyttöä elektroniikan tuotannossa tai säätelee elektroniikan hävitystä. ­ virallisesti tilastoidaan vain televi siot, kännykät ja tietokoneet, mutta myös muunlainen elektroninen seka jäte aiheuttaa terveys ja ympäristö ongelmia, ympäristöjärjestö green peacen intian myrkkyjätekampanjan vetäjä ramapati kumar kertoo. ­ koska saastetta syntyy eniten elektronisen jätteen hävittämisessä tia. intiaan onkin syntynyt kasapäin hökkeliteollisuutta: erilaisilla takapi haviritelmillä erotellaan elektroniik karomusta uudelleen käytettävät kemikaalit. ilmaan pääsee myrkky kaasuja, ja prosessit saastuttavat myös maaperää sekä vesistöjä. ­ nämä ihmiset työskentelevät alkeellisissa oloissa. happokylvyillä ja avotulella he saavat kierrätettä vistä metalleista talteen vain 30­35 prosenttia. paras ratkaisu olisi, että tuotevalmistajat kantaisivat vastuun sa, greenpeacen abhishek pratap sanoo. greenpeace tavoite on, että elekt roniikkateollisuus valmistaa puhtaita tuotteita ja kehittää kierrätyssystee min. niiden tulee sitoutua ottamaan kuluttajilta takaisin vanhat tuotteen sa ja lähettämään ne virallistetuille kierrättäjille. greenpeace arvioi neljännesvuo sittain intian elektroniikkateollisuu den ympäristöystävällisyyden. Suo malainen nokia pääsi nyt ykköseksi "vihertymisen ja pvCmuovista ir rottautumisen" vuoksi. greenpeacen keya acharya alle viisi prosenttia jätteestä päätyy viralliselle kierrätyssektorille. ja kierrätyksessä, haluamme lakien koskevan myös niitä, kumar sanoo. elektronisissa laitteissa on paljon myrkyllisiä aineita, kuten lyijyä, kad miumia, dioksiinia, furaania, klooria ja bromia. niiden polttamisessa syn tyy myrkyllisiä kaasuja. baselin so pimus säätelee elektronisen jätteen kauppaa, mutta se ei koske käytetyn elektroniikan korjausta ja uusioin 34 maailmankuva
• iStoCkphoto aloitettua yrityksiä vertailevan kam panjansa nokia on perustanut intian suurimman elektroniikan keräys ja kierrätyskeskuksen. ­ ennen nokialla oli kaksoisstan dardi elektroniikan vastaanottopoli tiikassaan, sillä systeemi toimi muu alla paitsi intiassa, kumar kertoo. intialaiset itjätit infosys ja Wipro ovat yhtä lailla tietoisia kierrätykses tä, mutta hollantilainen philips vas tustaa greenpeacen mukaan voimak kaasti yksityistä vastuunottoa. intiassa toimivista suurista itfir moista valtaosa noudattaa euroopan unionin määräyksiä vaarallisten ainei den rajoituksista. esimerkiksi korea laisella Samsungilla on intiassa 31 ke räyskeskusta. Suuryhtiöiden vastuulle lankeaa kuitenkin vain alle kolmannes intian elektroniikkajätteestä. ­ alle viisi prosenttia jätteestä päätyy viralliselle kierrätyssektorille, intian ensimmäisen elektroniikkajät teen kierrätysyrityksen eparisaran johtaja p. parthasarathy kertoo. maassa toimii vain kymmenen vi rallistettua ejätteen kierrättäjää. parthasarathyn mukaan intiaan tuo daan länsimaista vuodessa virallises ti 50 000 tonnia, "todellisuudessa paljon enemmän", vanhentunutta elektroniikkaa, joka kunnostetaan ja otetaan sitten uudelleen käyttöön. ­ Sinällään tämä ei ole ongelma, koska kehitysmailla ei ole rahaa kal liiseen, uuteen teknologiaan. mutta lopulta ongelmaksi nousee laitteiden hävitys. viejämaat eivät määrittele elektroniikkaromua jätteeksi. intialaisjärjestö toxics link pal jasti vuonna 2003, että yksistään mumbain kaupunki tuotti vuodessa 19 000 tonnia elektroniikkajätettä, josta iso osa on peräisin salaisilta länsimaisilta viejiltä. (ipS) maailmankuva 35
• media ja teknologia lapset, virtuaalimaailma ja kehitys ­ tavoitteita ja tekniikan ylivaltaa? teknologia on ylitsepääsemätön osa nykyistä kehitystä. sen riemukululle hurrataan, mutta haitoilta unohdetaan suojautua. täyttä vauhtia eteenpäin. kunnes törmätään jäävuoreen. rauhanajan suurimpiin katastrofeihin kuuluu titanicin uppoaminen vuonna 1912. Silloin ihmiskunta pysähtyi miettimään kehityksen seurauksia ja kyseenalaisti tek nologian kaikkivoipaisuuden. teknologia sai vahvan ko lauksen myös vuonna 2000 itkuplan puhjettua. ihmiset olivat satsanneet uuteen digitaalitalouteen ja toivoneet siltä paljon, mutta nämä toiveet ka tosivat naSdaQpisteiden myötä virtuaalitaivaaseen. myllerrys johti myös silloin pohdintaan ihmisen ja teknologian rooleista. teknologia työnnettiin johtavasta roolista tuke maan pääosan esittäjää: ihmistä. ihmisillä oletetaan olevan tekno logia hallinnassa, mutta monia askar ruttaa informaatio ja kommunikaatioteknologian (iCt) käyttö kehitysyhteistyössä. teknologian roolin lisäämistä kehitysyhteistyössä kannattavat innokkaasti monet tahot niin kehitysyhteistyöjärjestöissä, yrityksissä kuin ministe riöissä. kriittisesti teknologiaan suhtautuvien leirissä taas löytyy vastustajia globalisaation torjujista kehitysyhteis työn asiantuntijoihin. torion entinen johtaja nicholas negroponte. mitä vikaa hankkeessa olisi? jos on muodikasta lahjoittaa vuohia, lehmiä tai jopa marsuja ­ miksei myös kannettavia? kan nattajien mukaan hanke kaventaa teknologiakuilua ja tuo tiedon suoraan vähäosaisten lasten käyttöön. vastustajia huolettaa kysymys, ohjaako tällainen kehitys pois ydin matthias Wevelsiep kannattajat ja vastustajat ovat kiistelleet kehitysmaiden lapsille hankittavista sadan dollarin kannettavista tietokoneista. tarpeista. perusidea, "kannettava tietokone jokaiselle lapselle", on kuin suoraan kehitysyhteistyön historiasta. kannetta va tietokone ei yksin tee mitään, sille tarvitaan käyttäjä. "kannettava jokaiselle lapselle" olettaa teknologian kor jaavan ongelmia, kuten negroponte selittää saksalaisessa "die Zeit" sanomalehdessä. hän esimerkiksi uskoo lasten oppivan kieliä näpyttelemällä konetta. kriittisesti hankkeeseen suhtautuu nigerian opetus ministeri igwe ajanwachuku, joka korostaa hankkeen vievän resursseja kipeästi kaivattujen, kestävien opetus palvelujen luomiselta. vilkaisu ylikansoitettuun koulu luokkaan riittää. onko järkevää tuoda uutta teknologiaa ja vaikeita sovellutuksia maihin, joissa on erittäin rajalli set resurssit ylläpitää olemassa oleviakaan järjestelmiä? kuinka tietokone pystyisi parempaan kuin 1980luvulla tarvitseeko jokainen lapsi kannettavan? kannattajat ja vastustajat ovat kiistelleet kehitysmaiden lapsille hankittavista sadan dollarin kannettavista tieto koneista. ohjaavatko ne kehitystä pois tärkeämpien tar peiden varmistamisesta? Sadan dollarin kannettava tietokone on "one laptop per child" järjestön (olpC) hanke, jonka on perustanut massachusettin teknologiainstituutin (mit) medialabora 36 maailmankuva
• rakennetut kaivot, jotka nyt ruostuvat ympäri afrikkaa? kolmen mediajätin, bbC:n, der Spiegelin ja ap:n tietokoneasiantuntijoiden ensimmäiset testitulokset lapsille tarkoitetuista kannettavista olivat vaikutta via: kone on erittäin energiatehokas, kestävä, lapsiystävällinen ja luo langatto mia, tilanteeseen tarkoitettuja tietokoneverkostoja. isossabritanniassa lapset pääsivät itse testaamaan konetta ja olivat siihen tyytyväisiä. mutta ilmeisesti samat lapset opettavat vanhemmilleen digiboxin käyttöä ja surffaavat virtu aalimaailmoissa päivittäin. todellinen testaus pitäisi suorittaa kehitysmaissa, mutta tällaisia testituloksia ei ole juurikaan saatavilla. tietotekniikan kehityksessä on huo mioitava lasten oikeudet ja suojelu. parhaimmillaan se lisää tasaarvoa ja ilmaisunvapautta. kehitystä varmalta pohjalta Suomessa teknologia on tuotu yhteisöön esimerkiksi kirjastojen internet yhteyksien kautta. rikkaimmissakaan maissa ei joka lapsella ole koulussa omaa kannettavaa. yhteisölliset teleyhteydet ovat tuttuja afrikassa, mutta nykyinen hanke yrittää peitota rikkaimpienkin maiden tilanteen: joka lapselle maailmankuva 3
• media ja teknologia kannettava! kuitenkin tärkeintä on päästä käsiksi tietoon, ei kannettavan omistaminen. uuden kehityksen rakentaminen tulisi aloittaa jo ole massa olevan pohjalta, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestäväksi. kehitysmaissa ei tarvita enempää kuljetuson gelmia, 1970luvun traktoreiden korjaamattomia, ruostu neita rankoja eikä uutta ejätettä. tällä hetkellä keskustelua käydään siitä miten Web2.0:a voidaan hyödyntää kehitysyhteistyössä. Web2.0 on tie tokoneiden toisen sukupolven tuote webympäristössä tapahtuvaan yhteisölliseen tuottamiseen ja tiedon jake luun. tällaisia yhteisöjä internetissä ovat muiden muassa sosiaaliset verkostot ja käyttäjien täydennettävissä oleva Wikipedia. käyttäjän oma osuus sisällön tuottamisessa tekee toiminnasta luovaa, helppoa ja pyrkii lisäämään yhteisöllisyyttä. teknologialla on merkityksensä myös kehitysmaissa. esimerkiksi kenian vaalikriisin aikana ihmiset loivat itse yhteyksiä tekstiviestein ja netin kautta kaukaisilta seu duilta kertoakseen uutisia. tällaisissa tilanteissa voi syntyä sensuuriakin, niin kuin myanmarissa hallituksen häiritessä internetin käyttöä vuonna 2007. ongelmista huolimatta teknologinen edistys ei automaattisesti muuta valtasuhteita eikä edistä sukupuolten tasaarvoa. Web2.0:n "kansalaisten luoma sisältö" voi toimia yhtei söllisyyden rakentajana. teknologialla on nuorille usein vain sivurooli, sillä so siaalisen kanssakäymisen ajatus on tärkeämpi. aktiivisille nuorille ympäri maailman Web2.0 tarjoaa yhteyden vir tuaalimaailmassa, nuoret arvostavat sitä välineenä kan salaistoiminnan ja sosiaalisten yhteyksien lisäämiseen. Web2.0 voi kehittyä avoimeksi foorumiksi poliittisille ja sosiaalisille keskusteluille ja mielipiteiden kirjolle, infor maation ja ilmaisuvapauden vapaalle kululle. hajallaan toimivien sisällöntuottajien tavatessa virtu aalimaailmassa. viihteen, hauskanpidon ja vakavan yh teiskunnallisen toiminnan raja hämärtyy ja digitaalisen yhdenvertaisuuden nimissä facebookissa on 13 jäsenen ryhmä "ei kypäräpakkoa israelin pyöräilijöille" vain klik kauksen päässä 1,7 miljoonan jäsenen "pysäyttäkää ilma kehän lämpeneminen" ryhmästä. edullisuudestaan ja melko helposta informaation vä littämismahdollisuuksistaan huolimatta Web2:0:an liittyy ongelmia. kriitikot ovat nostaneet esille vaarat syrjintään, kulttuurin murtumiseen, sisällön laatuun sekä turvallisuu teen ja yksityisyyden suojaan liittyen. Christian kreutz nä kee iCt:n tehokkaassa käyttöönotossa kehitysyhteistyös sä esteitä kehityksen nopeuden, blogien lisääntymisen ja järjestelmien monimutkaisuuden takia. facebook on täynnä "haamuyhteisöjä", jotka eivät koskaan ole pääs seet edes alkuun, ja uusia blogeja perustetaan päivittäin 120 000. oma haasteensa on teknologian kehityksen nopeus ja monimutkaisuus. kehitys on niin nopeaa, että edes asian tuntijat eivät ehdi perehtyä uusien sovellusten toimivuu teen. Suurelle yleisölle teknologian tarjoamat työkalut ovat hyödyllisiä vain kun jokainen käyttäjä kokee ne helppokäyttöisik si. Siksi täytyy miettiä järjestelmän käyttöönoton lisäksi sen käyttämisen seurauksia. Web2.0:n tarjoama nimettömyys ja sen käytön edullisuus ja helppous houkuttelee myös rikollisia. esimer kiksi kansainväliset lapsikauppa ryhmät käyttävät tehokkaasti uutta teknologiaa toiminnassaan. teknologinen edistys ei automaattisesti muuta valta suhteita eikä edistä sukupuolten tasaarvoa. teknologiaa voidaan hyödyntää tasaarvon edistämisessä, kuten inti an naisten iCthankkeet osoittavat, mutta teknologia voi myös vahvistaa olemassa olevia valtasuhteita esimerkiksi iCtlaitteisiin liittyvän statussymboliikan kautta, joka ve toaa erityisesti miehiin. tavoitteet selviksi teknologian saatavuus on edelleen suurin haaste: kän nyköiden määrä vaihtelee kehitysmaasta toiseen. ete läafrikassa kännyköitä on 724 tuhatta asukasta kohti, ruandassa 32. kännyköiden suosio on kasvussa ja siksi vaihtoehtojen viidakossa asiantuntija Christian kreutz crisscrossed.net:stä ko rostaa läpinäkyvyyttä ja "vahtikoiran" rooleja erilaisten 38 maailmankuva
• panoS piCtureS / petterik WiggerS niiden käytön edullisuus on ratkaise va kysymys. keniassa nuoret kertovat saavansa kännyköihinsä päivittäin yli 30 ilmaista tekstiviestiä: "soita minul le", mutta kännykällä soittaminen on vähäistä kalliin hinnan takia. viimeisenä esimerkkinä tekno logian hyödyntämisestä kehitysyh teistyössä voi mainita lasten auttavat puhelimet. tällaiset linjat toimivat itsenäisesti eri ryhmi nä, mutta niiden toimintaperiaate on sama: niiden tar koituksena on suojella lapsia väkivallalta. teknologialla on keskeinen asema auttavien puhelimien toteutuksessa, mutta pääasiallisen työn tekevät viranomaiset ja kansa laisjärjestöt tarjotessaan lapsille ja nuorille tukea esimer kiksi perheväkivallan uhkatilanteissa. kehitysyhteistyössä teknologia ei koskaan saa olla päämäärä sinänsä, vaan sen avulla voidaan saavuttaa jotakin. teknologian myönteiset vaikutukset taloudelli seen kehitykseen on tutkimuksin todettu. teknologian hyödyntämisessä täytyy kuitenkin aina lähteä siitä, mikä asetetaan tavoitteeksi. planin tavoitteena on edistää lasten ja nuorten osal informaatioteknologia toteuttaa tehtäväänsä parhaiten silloin kun sen olemassaolon voi lähes unohtaa. listumista ympäri maailmaa asioihin, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä. osallistumisen keinojen tulee olla mahdollisimman edullisia ja toiminnan tavoitteen selvä. joukko nuoria dakarissa näytti esimerkkiä käyttämällä ilmaisia ohjelmistoja ja sovelluksia jakaakseen musiikin ja kuvien lisäksi ajatuksiaan. nuoret myös laativat itse sään nöt internetin vastuullista ja turvallista käyttöä varten. informaatioteknologia toteuttaa tehtäväänsä par haiten silloin kun sen olemassaolon voi lähes unohtaa. todennäköistä on, että iCteknologian edulliset, hyvin testatut ja kestävät muodot voivat edistää lasten hyvin vointia kehitysmaissa. parhaan tuloksen aikaansaamiseksi on kuitenkin syytä hiljentää vauhtia, suojatua vaaroilta ja lähteä toteuttamaan haaveita. törmäämättä jäävuoreen. maailmankuva 39
• kuvareportaaSi hetkiä Sambiassa kuva vaSemmalla Sambialainen tyttö pitää huolta pikku veljestään kun muu perhe on töissä. kuva alla vierailimme koulussa Sambiassa ja ajattelin kurkata yhteen luokkaan, jossa emme olleet aikaisemmin käyneet. ava sin oven. auringon sokaisemana luulin luokan olevan tyhjä, se oli niin pimeä. hetken kuluttua kun silmä tottui häm rään, tajusin kuinka monta lasta katseli minua ihmeissään. aivan kuin olisivat ilmestyneet paikalle tyhjästä. kuva oikealla tyttö ilmestyi nurkan takaa ja jäi ihmet telemään euroopalaisia. otin muutaman kuvan ja kysyin hänen nimeään. hän vastasi rauhallisella äänellä. my name is love. menin sanattomaksi. jari kivelä 40 maailmankuva
• maailmankuva 41
• iSlamilainen kulttuuri hunnun alta löytyy kipinää vaikka iranilaisten naisten elämää säätelevät patriarkaaliset normit ja arvot, he ovat kuitenkin yhteiskunnassansa aktiivisia toimijoita. naiset ovat myös aina osallistuneet maansa poliittisiin muutosprosesseihin sekä niiden moottoreina että alullepanijoina. naiset ovat näkyvästi esillä iranilai sessa katukuvassa. he ajavat autoa, harjoittavat liiketoimintaa, opiske levat ja osallistuvat työelämään. en simmäiset naiset aloittivat opiskelun yliopistossa vuonna 1936. nyt heitä on 65 prosenttia kaikista yliopis toopiskelijoista. erityisen hyvin edustettuina he ovat luonnontieteel lisillä aloilla. monista naapurimaista poiketen iranilaiset naiset saivat myös äänioikeuden vuonna 1963. parlamentissa heitä on nyt noin 4 prosenttia kansanedustajista. naisia löytyy niin korkeista yhteiskunnal lisista asemista kuin tunnustettujen taiteilijoiden joukosta. iranilaiset naisurheilijat ovat me nestyneet hienosti kansainvälisillä areenoilla, muun muassa jalkapal lossa, kamppailulajeissa, poolossa ja shakissa. iranin kuuluisin ralliautoilija laleh seddigh on nainen. valitetta vasti kansainvälisiä urheilukilpailuja ei voida yleensä iranin televisiossa näyttää, sillä muiden maiden osal listujat eivät ole pukeutuneet isla milaisten normien mukaan. naisten urheilumenestys on kuitenkin ylpey denaihe koko maalle. vuonna 2005 iranilaiset farkhondeh sadegh ja laleh keshavarz olivat ensimmäi set musliminaiset, jotka valloittivat mount everestin. suuri osa syntyy naisten ohjaamana. naispuolisia ohjaajia on suhteessa miehiin jopa enemmän kuin monissa euroopan maissa. naisia kannustetaan yleensä enna angervuori iranilaiset naisurheilijat ovat menestyneet hienosti kansainvälisillä areenoilla. iranin historia tuntee useita naisia, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet persialaisen musiikin, kuvataiteen ja kirjallisuuden kehitykseen. tänä päi vänä naiset eivät saa iranissa tanssia ja laulaa julkisesti, joten muusikon tai tanssijan urasta haaveilevat jou tuvat yleensä lähtemään maasta mi käli haluavat harjoittaa ammattiaan. heitä voi kuitenkin helposti seurata yleistyviltä (enimmäkseen laittomil ta) satelliittikanavilta. viime aikoina on ryhdytty järjestämään ainoastaan naisille tarkoitettuja konsertteja. ira nin kukoistavasta elokuvatuotannosta enemmän opiskelemaan kuin teke mään töitä. työvoimasta heitä on noin 25 prosenttia. kaikista työt tömistä naisista 89 prosenttia on korkeasti koulutettuja. kaikkein kon servatiivisimmissa yhteisöissä ja per heissä tyttöjen koulutus peruskoulun jälkeen nähdään ongelmallisena, sillä heidän katsotaan opintojen jälkeen jo ohittaneen sopivan naimaiän ja olevan liian haluttomia taipumaan aviomiehensä tahtoon. naisen tärkein tehtävä onkin yhä vielä lapsista ja kodista huoleh timinen, ja perheen hyvinvoinnin 42 maailmankuva
• dentävinä ja luonnostaan erilaisina. iranilaisen naisen asema näyt täytyykin ulkopuoliselle helposti ristiriitaisena. Siinä missä he käytän nössä ovat isiensä tai aviomiestensä holhouksen alaisena ja tarvitsevat heidän kirjallisen lupansa esimerkiksi matkustamiseen, he ovat myös ver rattain korkeasti koulutettuja ja yh teiskunnallisesti osallistuvia. iranilais naiset eivät ole huntunsa takaa ujosti vilkuilevia tai kotiensa seinien sisälle sidottuja hiljaisia hiirulaisia. sharia-laki määrittää naisen paikan Suurimpia ongelmia naisten asemassa ovat lainsäädännön puutteet. iranin lainsäädäntö perustuu islamilaiseen sharialakiin ja sen käsitykseen per heestä ja naisen roolista. esimerkiksi avioerotilanteet ovat selvästi miestä suosivia. mies voi erota vaimostaan yksinkertaisesti toteamalla "eroan sinusta" kolme kertaa. naisen taas tulee näyttää toteen, että mies ei pysty noudattamaan aviollisia vel vollisuuksiaan, eli on joko impotentti, poissaoleva, alkoholin tai huumeiden käyttäjä tai muuten moraalisesti kor ruptoitunut. lasten huoltajuus siirtyy eron jälkeen lähes poikkeuksetta isäl le, siitäkin huolimatta, että paratiisi on profeetta muhammedin mukaan "äidin jalkojen alla". järjestetyt avio liitot ovat iranissa yhä yleisiä, eikä varsinkaan tytärten mielipidettä aina kysytä tulevan puolison suhteen. mies saa islamin lakien mukaan ottaa halutessaan neljä vaimoa, mikä li pystyy heitä kaikkia elättämään ja kohtelemaan tasaveroisesti. avioliit toon astuvien on mahdollista ennen vihkimistä tehdä avioliittosopimus, jossa sovitaan esimerkiksi tulevien lasten määrästä, lasten huoltajuudes panoS piCtureS / aSlon arfa iranin paras naisralliautokuski laleh Sed digh seisoo iranin korkeinta hengellistä johtajaa ajatollah ali khamenei ja hänen edeltäjänsä ajatollah khomeinia esittä vän seinämaalauksen edessä. katsotaan kärsivät naisen uran kus tannuksella. perhe on islamilaisen yhteiskunnan tärkein yksikkö, jonka tasapainoa pitävät yllä vanhemmat omien rooliodotustensa mukaisesti. hallitus on pyrkinyt tukemaan per heitä esimerkiksi siten, että julkisella sektorilla työskentelevät naiset on ohjeistettu lähtemään kotiin viimeis tään kello kuusi. tietyt alat, kuten in sinöörinä tai tuomarina toimiminen, katsotaan myös naisille epäsopiviksi. naisten ja miesten velvollisuudet yh teiskunnassa nähdään toisiaan täy maailmankuva 43
• viimeisten kahden vuosikymmenen aikana ja ne muodostavat selvän enemmistön kaikista iranissa tehdyis tä itsemurhista. kasvavan ongelman muodostavat myös tyttöjen kotoa karkailut. monet heistä päätyvät ka dulle, usein prostituoiduiksi. tuhansia iranilaisia naisia kaupataan vuosittain prostituoiduiksi ja orjiksi ympäröiviin arabimaihin, monet heistä ovat karanneita tyttöjä. islamin hyveet elämän ohjenuorana islam korostaa jokaisen muslimin velvollisuutta hyveellisyyteen, hurs kauteen, tiedon etsimiseen ja sivey teen, olipa hän sitten mies tai nainen. kummankin sukupuolen edustaja palkitaan tai häntä rangaistaan sen mukaan, kuinka hyvä muslimi tämä on. naisten moraalinen puhtaus symboloi koko uskonyhteisön mo raalisuutta ja kunniaa. tähän ideologiaan perustuen ilman huivia ja peittäviä vaatteita julkisella paikalla esiintyminen on maan, lukuun ottaen "holtittoman" seksuaalisesti käyttäytyneitä tyttöjä. 2000luvun aikana on sattunut tapauksia, joissa ääriuskonnollisiin ryhmiin kuuluneet miehet ovat hyökänneet epäsiveellisesti pukeu tuneiden naisten kimppuun kadulla heittäen heidän kasvoilleen happoa. länsimaisten individualististen arvojen vaikutus on aiheuttanut uudenlaisia ongelmia iranilaisten perheiden elämässä. esimerkiksi perheväkivallan ja kunniamurhien katsotaan lisääntyneen miesten puo lustaessaan epätoivoisesti perheen kunniaa ja asemaansa sen johtajana. aiemmin naiset eivät usein tulleet edes ajatelleeksi, että he voisivat esi merkiksi valita puolisonsa rakkauden perusteella. heidän identiteettinsä oli tiukasti sidoksissa äitiyteen ja avioliittoon, joka monesti oli solmittu sukujen välillä jo ennen heidän synty määnsä. tämän päivän nuoret naiset näkevät mahdollisuudet ympärillään ja joutuvat kokemaan pettymyksiä niiden jäädessä saavuttamattomiksi. nuorten naisten itsemurhien määrä onkin lähes kaksinkertaistunut leikattuja takkeja ulkokäyttöön. naisen hunnuttautumisella, hija billa, on myös perheen intimiteettiä ja yhtenäisyyttä vahvistava tehtävä. mies ei tämän käsityksen mukaan häkelly ympärillään näkemistään kauniista ja seksikkäistä naisista, ja muistaa siten paremmin perhesi teensä. paljastavasti pukeutuminen nähdään naista alistavana, sillä häntä pitäisi arvostaa ensisijaisesti hänen henkisten, älyllisten ja moraalisten ominaisuuksiensa perusteella, ei ulkonäköä tuijottaen. avonaiset asut tekevät naisesta seksiobjektin ja siten halventavat häntä. hunnuttautumisen voidaan sanoa jopa parantaneen naisten mahdol lisuuksia iranissa julkisella alueella, sillä heidän perheensä voivat päästää heidät opiskelemaan ja töihin ilman pelkoa siveettömästä kanssakäymi sestä vastakkaisen sukupuolen kans sa. Sukupuolinormit edesauttavat naisten työllistymistä myös siten, että esimerkiksi naispotilaat tarvitsevat naislääkäreitä ja tytöt naispuolisia mies voi erota vaimostaan yksinkertaisesti toteamalla "eroan sinusta" kolme kertaa. iranissa lainvastainen teko, josta voi joutua pidätetyksi. viimeksi keväällä 2007 poliisi järjesti suurratsioita ym päri maan, joissa pidätettiin tuhansia naisia liian tiukkojen vaatteiden tai heppoisen hunnuttautumisen joh dosta. kotona ja juhlissa käytettävä muoti saattaa kuitenkin olla hyvinkin sensuellia ja muotiliikkeiden ikku noissa näkyy värikkäitä ja hauskasti opettajia. iranissa onkin asetettu kiintiöitä naisille tällaisilla aloilla. Sukupuolten välistä kanssakäy mistä säädellään tarkasti jo lapsuu desta lähtien. tytöt ja pojat käyvät eri kouluja, eivätkä yliopistossakaan istu luentosalissa samalla puolella. julkisissa kulkuvälineissä on erikseen naisten ja miesten osastot, onpa liik keellä ollut joskus suunnitelmia myös maailmankuva 45
• iSlamilainen kulttuuri hissien ja jalkakäytävien erottelusta miesten ja naisten välillä. useimpiin naistenvaateliikkeisiin ei miehillä ole asiaa. uimarannalle pääsee kyllä bikineissä halutessaan, tosin muurien ja vartioiden ympäröimänä. Siveyspoliisit ovat tehneet ratsioita jopa yksityiskoteihin, epäiltyään siellä tapahtuvan moraalisesti arveluttavia sukupuoli tekoja. naisen ja miehen, jotka eivät ole lähisukulaisia tai aviopuolisoita keskenään, ei ole sopivaa esimerkiksi liikkua keskenään samalla autolla. esiaviollinen seksi on kiellettyä, ja avioon astuvan morsiamen tulisikin olla neitsyt. iranissa viime vuosina valtavasti yleistynyt plastiikkakirurgia on tosin autta massa tässä ongelmassa, sillä myös immenkalvo voidaan rakentaa pienellä operaatiolla uudestaan. ulkomaiset miehet voivat myös huomata iranissa matkatessaan, että naiset ovat hyvin aloitteellisia heitä lähestyessään. Sukupuolisen puhtauden vaatimus heijastuu luon nollisesti myös homoseksuaalien elämään iranissa. homoseksuaalisesta käyttäytymisestä voi pahimmillaan saada kuolemantuomion. mielenkiintoista kyllä, maassa kuitenkin tuetaan sukupuolenvaihdosleikkauksia ja sellai nen onkin mahdollista käydä läpi valtion kustantamana. panoS piCtureS / jenny mattheWS naiset iranilaisen yhteiskunnan rakentajina Shiialaiseen islamiin liittyvien arvojen lisäksi myös poliitti nen liikehdintä on vaikuttanut naisten aseman kehittymi seen. heitä on vuoroin hunnutettu ja riisuttu, koulutettu ja ajettu kotiin kansallisen kehityksen ja turvallisuuden nimissä. naiset ovat iranissa tuttu näky barrikadeilla, osal listumassa yhteiskunnallisiin muutosprosesseihin. valtion asettamat tavoitteet vaikuttavat myös lisääntymiseen. Sen jälkeen kun iranissa 1980luvulla aloitettiin huolestuttavan väestönkasvun seurauksena perhesuunnittelukampanja, on perheiden lapsiluku laskenut huomattavasti. islamin ihanteiden mukaan toisten palveleminen on pyhä uskonnollinen velvollisuus, joka antaa sen tekijöille hyvän maineen. iranilaiset naiset ovat perinteisesti olleet aktiivisia tällaisessa sosiaalisessa toiminnassa. hyvänte keväisyystyöstä on ollut lyhyt matka poliittiseen aktivis miin ja naisasialiikkeen toimintaan. 1900luvun alusta lähtien maassa on toiminut useita naisten järjestöjä, jotka julkaisevat lehtiä, perustavat kouluja ja osallistuvat mielenilmauksiin. ensimmäinen tytöille perustettu koulu aloitti toimintansa amerikkalaisten lähetystyöntekijöiden toimesta vuonna 1837. vuoteen 1910 mennessä tehera nissa oli jo yli 50 tyttöjen koulua. iranilainen entinen kansanedustaja, teheranin yliopis ton oikeustieteellisen tiedekunnan apulaisjohtaja elham aminzadeh haluaa korostaa, että iranilaisten naisten koulutus ja mahdollisuudet urakehitykseen riippuvat paljon heidän perheensä antamasta tuesta. ­ itse sain täyden tuen lakiopinnoilleni sekä iranin valtion stipendin neljän vuoden opiskeluun englannissa ilman ongelmia, kertoo aminzadeh. ­ en ole koskaan kokenut että naiseus olisi este uralleni. monet nuoret iranilaiset naiset pyrkivät tätä nykyä hankkimaan korkean koulutuksen ja sen mukanaan tuoman itsenäisyyden ennen kuin esimerkiksi harkitsevat avioliittoa. iranin vallankumoukset eivät olisi toteutuneet il man naisten apua. 1905­1911 välisellä ajanjaksolla käyty kamppailu perustuslaillisesta vallankumouksesta sai naiset merkittävällä tavalla mukaan maanalaiseen toimintaan. vallankumouksen seurauksena iraniin perus tettiin kansanedustajalaitos. naiset auttoivat myös iranin valtionpankin perustamisessa ilman ulkomaista apua keräämällä rahaa ja lahjoittamalla muun muassa korunsa pankin hyväksi. vuoden 1979 islamilaisessa vallankumouksessa ayatollah khomeini aktiivisesti haki ja sai naisten tuen taakseen. Shaahin yksinvaltaiset otteet ja heikkous estää 46 maailmankuva
• naiset ovat iranissa tuttu näky barrikadeilla. nuoria muslimi naisia sodanvastai sessa mielen osoituksessa lontoossa. lännen invaasio iranissa aiheuttivat pettymyksen monille, myös naisille. Siten islamilaisen opposition edustamat käsitykset sosiaalisesta ja poliittisesta oikeudenmukaisuu desta sekä oman kulttuurin ja kansallisen suvereniteetin puolustamisesta vetosivat moniin. khomeini rohkaisi naisia olemaan välittämättä ulkonaliikkumiskielloista ja kokoontumaan kaduille. ja näin myös tapahtui. viimeisen pahlavidynastian aikana naiset olivat toi mineet länsimaisten arvojen välittäjinä, ja heitä kiellettiin tuolloin hunnuttautumasta. vallankumouksen jälkeen heistä tuli huntuinensa islamilaisen kulttuuriperinnön ja ylpeyden kantajia länsimaista hegemoniaa vastaan. elham amizadehin mukaan naisten aktiivisuuteen iranissa on vaikuttanut heidän tarpeellisuutensa yhteis kunnan rakentajina vaikeina aikoina. vallankumouksen jälkeen naisten kotiin jääminen ei tullut kyseeseen maan kohtaamien taloudellisten pakotteiden vuoksi. khomeini julisti useita jihadeja: jihadin lukutaidottomuutta ja maan uudelleenrakennusta sekä jihadin ulkomaiden maahantunkeutumista ja vallankaappausta vastaan. Sekä miehet että naiset toimivat aktiivisesti tämän tavoitteen hyväksi, jotkut koska olivat uskonnollisia, toiset koska halusivat taistella oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta. myös iranin ja irakin välinen sota 1980­1988 aktivoi naiset sekä kotirintamalla että sotaponnisteluiden tukijoina. tällä hetkellä iranissa toimii noin 3000 naisten sosiaalista asemaa parantamaan pyrkivää järjestöä. näiden liikkeiden arvellaan koskettavan satojatuhansia iranilaisia naisia. naisliikkeiden toiminta ei kuitenkaan ole iranissa koskaan ollut täysin vastarinnatonta. nais aktivistien pidätykset hallituksen vastaiseen, kansallista turvallisuutta uhkaavaan toimintaan osallistumisesta tai jopa "terrorismista" ovat yleisiä. monet aktivistit ovat viime vuosinakin saaneet pitkiä vankilatuomioita täysin rauhanomaisesta toiminnastaan. naisasialiike uhkaakin helposti islamilaiseen maa ilmankuvaan liittyviä perimmäisiä arvoja. islamilaisen lain uhmaaminen taas on iranissa kaikkein vakavin rikkomus, sillä se uhkaa valtion perustana olevia pe riaatteita. Siksi naisasialiike voi toimia vain, mikäli se toimii islamilaisen kontekstin sisällä. muslimimaailmassa onkin syntynyt länsimaisesta feminismistä poikkeava islamilainen feminismi, joka analysoi naisten tilannetta omasta kulttuurisesta kontekstistaan käsin. islamilaisen feminismin peruspilarina on koraanin uudelleentulkinta ja eräiden naisen asemaa koskevien väärinkäsitysten korjaaminen. iranissa naisasialiike on kahtiajakautunut konservatiivisten ja akateemisten naisaktivistien välillä. kummallakin ryhmittymällä on omat toisistaan poik keavat käsityksensä naisten kohtaamista ongelmista ja sopivista tavoista ratkaista niitä. elham aminzadeh kertoo voineensa kansanedusta jakautenaan laittaa liikkeelle monia naisten asemaan merkittävästi vaikuttavia aloitteita, joista useat ovat menneet läpi. esimerkkinä hän mainitsee lakialoitteen, jonka mukaan vammaisten lasten äidit voivat käydä vain osapäivätöissä ja saada silti kokopäivätöitä vastaavan pal kan. naisten roolista iranilaisessa yhteiskunnassa käydään jatkuvaa keskustelua, johon monet naiset itse osallistuvat asiantuntevina ja tasavahvoina kumppaneina. maailmankuva 4
• iSlamilainen kulttuuri kahden kerroksen väkeä egyptissä egyptiläisen hammaslääkärin alaa al aswanyn romaani the yacoubian Building (the american university in Cairo press 2002) aiheutti heti ilmestyessään valtavan sensaation arabimaailmassa. se oli muutaman vuoden ajan arabimaissa parhaiten myynyt romaani, ja saavutti suuren suosion myös esimerkiksi ranskassa. kirja on käännetty 17 eri kielelle, mikä on arabiankielises sä kirjallisuudessa harvinaista, sillä se ei yleensä saavuta lukijoita kulttuuripiirinsä ulkopuolella. vuonna 2006 val mistui romaanista tehty, egyptin historian kallein elokuva, josta tuli kassa ja arvostelumenestys. elokuvasta leikat tua televisiosarjaa on esitetty useissa arabimaissa. kirjan suosio egyptissä on ollut harvinaislaatuinen ta paus, johtuen sen avoimesta yhteiskuntakriittisyydestä, politiikan korruptoituneisuuden kuvauksesta, sekä peit telemättömästä ja yksityiskohtaisesta homoseksuaalisuuden ja pedofilian käsittelystä. arabiankielisessä kir jallisuudessa on vasta viime aikoina uskaltauduttu kirjoittamaan seksu aalisuudesta tai esimerkiksi analy soimaan uskonnon roolia yhteiskun nassa. egyptissä sananvapautta myös rajoitetaan ja valtaapitävän kansalli sen demokraattisen puolueen haas taminen tai kritisoiminen on vaikeaa, jopa vaarallista. pidätykset poliittisen propagandan levittämisestä ovat yleisiä, ammattiyhdistys ja kansalaisjärjestötoiminta sekä julkiset kokoontumiset ovat tiukasti valvottuja. alaa al aswanylla olikin pitkään vaikeuksia löytää kirjalleen kustantajaa. löydettyään pienen demokratiaa puolustaviin teksteihin erikoistuneen kustantamon, alkoi kirja kuitenkin myydä valtavasti sen ilmestymisen ensim mäisistä päivistä lähtien. al aswany on arvellut että juuri kirjan kaupallinen suosio säästi hänet vaikeuksilta. hän on egyptissä ja maailmalla tällä hetkellä niin tunnettu, että häneen ei uskalleta kajota. tosin elokuvan ensiil taan häntä ei kutsuttu, sillä hänen katsottiin muodosta van turvallisuusuhan sinne saapuneille korkeaarvoisille upseereille. the yacoubian building on läpileikkaus egyptiläisestä yhteiskunnasta ja sen eri kerroksista. tarinan keskiössä on kairon keskustassa sijaitseva rakennus ja sitä asuttavat enna angervuori kaunokirjallisuuden tulee välittää kuvaa ihmisestä ja auttaa lukijaa tulemaan suvaitsevaisemmaksi ja humaanimmaksi. ihmiset. tapahtumavuosi on 1990. rakennuksen loiston vuodet ovat ohi, ja sitä asuttavat ihmiset eri yhteiskunta luokista. Siinä missä sen huoneistot on varattu rikkaiden liikemiesten ja poliitikkojen käyttöön, majailevat katolla sijaitsevissa entisissä varastohuoneissa maalta tulleet köyhät siirtolaiset. asukkaiden tarinat linkittyvät toisiin sa ja heidän kohtaamisensa määrittävät toinen toistensa kohtaloa. al aswanyn kuvaama egypti on rappeutunut, julma ja 48 maailmankuva
• eriarvoinen yhteiskunta, jonka lainalaisuudet pakottavat sen kansalaiset epätoivoisiin, moraalinsa ja kunniansa vaa rantaviin tekoihin. politiikka esitetään häikäilemättömänä pelinä, jossa raha ratkaisee, hyvät suhteet ovat tarpeen, ja motiivina ovat vallanhimo ja oman edun tavoittelu. yhteiskunnan marginaalissa elävät köyhät joutuvat jat kuvasti kokemaan nöyryytyksiä ja unelmiensa särkymisiä taustansa vuoksi, alentumaan ja jopa myymään itseään selviytyäkseen. egypti on paikka, josta kaikki kynnelle kykenevät haluavat lähteä pois. tarinoissa toistuu usein myös kritiikki uskonnollista tekopyhyyttä kohtaan: kor ruptoituneet poliitikot ovat koraanin suurien ahkerimpia siteeraajia, ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta perus tellaan haditheihin vedoten. kaikki yacoubianin rakennuksessa elävät ihmiset ovat kuitenkin inhimillisiä. he toimivat niiden korttien varassa, jotka heille on elämässä annettu ja niiden uskomusten mukaan, jotka heihin on iskostettu. useat heistä joutuvat toimimaan vastoin omaa omaatuntoaan, toiset menettä vät uskon ihmiseen kovien kokemustensa seurauksena. al aswany onnistuu selittämään romaaninsa henkilöiden vaikuttimia ymmärrettävästi, jopa tilanteissa, joissa he toimivat vastenmielisillä tavoilla. ihmisten väliset valta suhteet ja tunnesiteet on kuvattu vivahteikkaasti, ne eivät ole yksiselitteisiä ja mustavalkoisia. kirjan lopussa myös välähtää toivon pilkahdus. yhtenä kiinnostavana keskushenkilönä kirjassa on taha el Shazli, rakennuksen vahtimestarin lahjakas poika, joka joutuu huomaamaan, että hänen luokkataustansa asettaa hänelle esteen edetä tavoittelemalleen uralle. kokemansa syrjinnän ja väheksynnän seurauksena taha löytää itsensä egyptissä kielletyn islamilaisen veljeskun nan riveistä, marttyyritaistelijana. uskonnollisen ääriliik keeseen liittyminen nähdään tuloksena turhautumiselle. näköalattomuus ja epätoivo muuttavat nuoren idealismin fundamentalismiksi. tämän lisäksi kirjassa esiintyvät muun muassa tahan tyttöystävä buthayna el Sayed, joka huomaa olevansa pakotettu alistumaan työnantajiensa seksuaaliseen hy väksikäyttöön saadakseen elätettyä perheensä, ja hatim rasheed, jonka homoseksuaalinen suhde nuoreen rakas tajaansa on sekoitus taloudellista vallankäyttöä ja rakkau den ostamista sekä aitoa molemminpuolista kiintymystä. Seksi esitetään kirjassa osana peliä, vallan ja manipuloin nin välineenä. the yacoubian buildingin yhteiskuntakriittisestä sanomasta huolimatta alaa al aswany on korostanut, ettei halunnut tarkoituksella tehdä kirjastaan poliittista romaania. hänen mukaansa poliittista kirjoittamista ja kaunokirjallisuutta ei tule sekoittaa toisiinsa, sillä kau nokirjallisuuden tulee välittää kuvaa ihmisestä ja auttaa lukijaa tulemaan suvaitsevaisemmaksi ja humaanimmaksi, ei toimia poliittisena julistuksena. poliittiset ja sosiaaliset tekijät kuitenkin vaikuttavat jokaiseen meistä, elämämme ja kokemustapamme on näiden ulkoisten tekijöiden sum ma. Siksi hänen mielestään on vaikea kirjoittaa elämästä kirjoittamatta samalla myös politiikasta. Suurmenestyksestään huolimatta al aswany toimii yhä vieläkin kairossa hammaslääkärinä. hän ei halua jät tää työtään, sillä se on hänelle kirjoittajana paras näkö alapaikka uusiin ihmisiin tutustumisessa. vapaaaikanaan hän kirjoittaa uutta romaaniaan, sekä poliittisia artikke leita vasemmistolaisiin lehtiin. on sanomattakin selvää, että al aswany on tällä hetkellä yksi niistä harvoista hammaslääkäreistä, jonka vastaanotolle ihmiset pyrkivät innoissaan. kirjaa voi tilata englanninkielisenä esimerkiksi aka teemisesta kirjakaupasta, Suomalaisesta kirjakaupasta tai amazon.comverkkokaupasta. maailmankuva 49
• iSlamilainen kulttuuri rakastettu tai laiminlyöty egyptiläinen lapsi egyptiläiset rakastavat lapsia, joita pidetään jumalan lahjana ja siunauksena. egyptiläislapset eivät kuitenkaan saa aina elää turvallista lapsuutta. päivi arvola 50 maailmankuva
• egyptiläisistä lapsista lähes kolme miljoonaa joutuu teke mään raskasta työtä koulunkäynnin sijaan. tytöistä noin 70 prosenttia ympärileikataan. katulapsia egyptissä on miljoona. kansallinen lapsi ja äitineuvosto on juuri saanut läpi lakiehdotuksensa lasten oikeuksien parantamiseksi. egyptiläisnainen synnyttää tilastojen mukaan 2,7 lasta. etenkin maaseudulla ja kaupunkien köyhän kan sanosan keskuudessa perheen lapsiluku on paljon kes kimääräistä suurempi. koulutetut vanhemmat saattavat nykyään tyytyä vain yhteen tai enintään kahteen lapseen. poikalapsia arvostetaan tyttöjä enemmän ja moni perhe jatkaa lastenhankintaa niin kauan kunnes odotettu poika lopulta syntyy. köyhille perheille lapset, etenkin pojat, merkitsevät myös sosiaaliturvaa työttömyyden, sairauden ja vanhuuden varalle, sillä perinteisen ajattelun mukaan lapsilla on velvollisuus huolehtia vanhemmistaan. kesällä 2008 egyptin hallitus julkisti laajan synty vyydensäännöstelykampanjan. kalliin 80 miljoonan dollarin kampanjan iskulauseena on "kaksi lasta ­ mah dollisuus parempaan elämään." egyptin väkiluku on tällä hetkellä noin 82 miljoonaa. nykyisellä 1,68 prosentin kasvuvauhdilla väkiluku kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. kolmannes väestöstä on alle 15vuotiaita. Syntyvyydensäännöstelylle on egyptissä monia haas teita. Sekä islamin että kristinuskon mukaan lapset ovat jumalan lahja ja siunaus. kumpikaan egyptin uskonnoista ei kuitenkaan kiellä ehkäisyvälineiden käyttöä. ehkäisypil lereitä ja kierukoita on saatavilla kaikkialla, mutta niiden käyttöä rajoittavat monet ennakkoluulot. pillereiden us kotaan aiheuttavan hedelmättömyyttä ja kierukan tuleh duksia ja verenvuotoa. köyhyys ja kulttuuritraditiot lasten uhkana ­ Suurin uhka egyptiläislasten oikeuksien toteutumiselle ovat haitalliset kulttuuritraditiot, lähinnä tyttöjen ympä rileikkaus, kertoo kansallisen lapsi ja äitineuvoston pää sihteeri moushira khattab. vuonna 1995 tehdyn kansallisen terveystutkimuksen mukaan 97 prosenttia egyptiläisistä 15­45vuotiaista nai sista oli ympärileikattu. vuonna 2005 tehdyn vastaavan tutkimuksen mukaan 15­17vuotiaista tytöistä 77 pro senttia oli ympärileikattuja. ­ tapa on huomattavasti yleisempi maaseudulla ja kouluttamattoman kansanosan keskuudessa. maaseudulla operaation suorittaa yleensä kylän itseoppinut kätilö tai pahimmassa tapauksessa kylän parturi, mikä lisää huo panoS piCtureS / robin hammond maailmankuva 51
• iSlamilainen kulttuuri mattavasti komplikaatioiden riskiä, sanoo kansallisen lapsi ja äitineu voston neuvonantaja aziza helmy. kansallinen lapsi ja äitineuvosto on kampanjoinut näkyvästi yhdessä maan ensimmäisen naisen, suzanne mubarakin ja kansainvälisten järjes töjen sekä paikallisten kansalaisjär jestöjen kanssa ympärileikkauksia vastaan jo vuosikymmenen. mukaan on rekrytoitu myös uskonnolliset auktoriteetit. ­ tapa elää kuitenkin edelleen vahvana, sillä sen uskotaan suoje levan tyttöjä ja perheen kunniaa. kaikesta valistuksesta huolimatta monet uskovat virheellisesti tyttö jen ympärileikkauksen perustuvan islamiin. egyptiin tapa on levinnyt keskiafrikasta, eikä sillä ole mitään tekemistä uskontojen kanssa, aziza helmy sanoo. egyptiläislapsen mahdollisuutta turvalliseen lapsuuteen uhkaa myös köyhyys. köyhyysrajalla tai sen ala puolella eli kahdella dollarilla päivässä elää noin 40 prosenttia egyptiläisistä eli lähes 33 000 kansalaista. perus koulutus on egyptissä periaatteessa ilmaista, mutta köyhien perheiden lasten koulunkäyntiä rajoittaa vel vollisuus osallistua perheen elannon hankkimiseen. egyptin unicefin arvion mukaan egyptissä on noin 2,7 kuudesta neljääntoistavuotiasta lapsityöläistä, joista valtaosa työskentelee vaaralli sissa ja äärimmäisen raskaissa työteh tävissä esimerkiksi puuvillapelloilla, tehtaissa tai kaivoksissa. ­ työpäiväni on 12 tunnin mittai nen ja työskentelen kuutena päivänä viikossa. aloitin työt kalkkikaivoksel la apupoikana kahdeksanvuotiaana, kertoo 14vuotias ahmed. ahmedin isä kuoli hänen ollessa kuusivuotias. ahmed on perheen ai noa poika, sisaria hänellä on viisi. ­ äitini tekee satunnaisesti sii voustyötä, mutta etenkin täällä miniassa naisille on tarjolla vähän työpaikkoja. Saan palkkaa 20 pun taa (noin 2,5 euroa) päivässä, mikä on aivan liian vähän perheemme toi meentuloon. jos olen sairaana, en saa lainkaan palkkaa. elämme jatkuvassa velkakierteessä ja usein joudumme menemään nälkäisenä nukkumaan, ahmed kertoo. ­ lapsityön kitkeminen on köy hyysongelman kasvaessa lähes mahdotonta. pyrimme valistamaan työnantajia inhimillisemmistä työs kentelyolosuhteista ja esimerkiksi suojavarustuksen käytöstä, moushira khattab kertoo. egypti on allekirjoittanut yk:n lasten oikeuksien sopimuksen, mut ta sopimusta ei noudateta. vuonna 2006 toteutettu Suzanne mubarakin suojelema kampanja lapsityön pois tamiseksi ei ole merkittävästi onnis tunut vähentämään lapsityöläisten määrää tai parantamaan lapsityöläis ten asemaa. katulapset kurjimmassa asemassa egyptin suurimpien kaupunkien, lähinnä pääkaupungin kairon ja välimeren satamakaupungin alek sandrian kaduilla elää egyptin uni cefin arvion mukaan noin miljoona katulasta. monet lasten oikeuksien puolesta taistelevat tahot pitävät ka tulasten tilannetta kaikkein pahim pana lasten oikeuksien ongelmana egyptissä. lapset päätyvät kadulle monis ta syistä. perussyy on köyhyys. osa lapsista lähtee kotoa vapaaehtoisesti, koska eivät kestä kotiväkivaltaa tai lii an raskaaseen työhön pakottamista. osa lapsista häädetään pois kotoaan biologisen vanhemman kuoltua uu den äiti tai isäpuolen toimesta. ­ katulapset elävät monessa suh teessa täysin järjestäytyneen yhteis kunnan ulkopuolella. vain harvalla heistä on syntymä tai henkilöllisyys todistus, mikä on ehtona esimerkiksi terveydenhoitopalvelujen saamiselle. lapset eivät tietenkään pysty käy mään koulussa, koska heidän aikansa ja energiansa kuluu raskaasta arjesta selviytymiseen ja elannon hankki miseen, kertoo katulapsityötä lähes kaksi vuosikymmentä tehnyt sosiaa lityöntekijä abdul samia. katulapset hankkivat elantonsa esimerkiksi myymällä nenäliinoja tai pesemällä autoja. katulapsityönte kijät ovat vakuuttuneita, että lähes jokaisella katulapsella on kokemusta myös seksin myymisestä. ­ katulapset ovat pahasti trauma atulapset tisoituneita ja heillä on pääsääntöises ti hyvin ikäviä kokemuksia aikuisista ja aikuisten maailmasta. monet ovat insestin uhreja ja joutuvat jatkuvasti vanhempien jengiläisten raiskaamik raiskaamik si. myös raskaudet ovat yleisiä ja yös kaduilla elääkin jo useamman polven katulapsia, abdul Samia kertoo. bdul abdul Samia työskentelee alue bdul johtajana egyptin vanhimmassa, gyptin vuonna 1998 perustetussa hope village Society katulapsijärjestössä. katulapsijärjestössä. hope village Society on kehittänyt illage neliportaisen toimintamallin katulap sityöhön. järjestöllä on kaksi bussia, ärjestöllä jotka liikkuvat eri puolilla kairoa. bussit tarjoavat ensiapua, ruokaa, ussit lääkkeitä ja tietoa päiväkeskuksista. päiväkeskukset ovat nimensä mu äiväkeskukset kaisesti avoinna vain päivisin. niihin lapset saavat tulla lepäämään, siisti ytymään ja ruokailemaan ­ tai vain 52 maailmankuva
• olemaan. päiväkeskuksissa katulapset saavat tietoa turvakodeis ta, joita järjestöllä on kahdenlaisia. lyhytaikaisissa turva kodeissa lapset opettelevat sääntöjen mukaista elämää puolesta vuodesta vuoteen. onnistuneen jakson jälkeen lapsi voi siirtyä pysyvään turvakotiin, jossa hän saa elää aikuistumiseen asti. järjestö avasi kaksi vuotta sitten tur vakodin nuorille katuäideille ja heidän lapsilleen. village Societyn toimintamallista. ­ turvakodit ovat vain väliaikainen ensiapu. tarkoi tuksenamme on palauttaa lapsi perheeseensä tai löytää hänelle sijaisperhe, aziza helmy korostaa. toivoa ja apua lakimuutoksista ja ilmaispalvelunumerosta egyptiläislapset saivat kesällä 2008 huomattavasti aiem paa parempia oikeuksia lain edessä. lakiehdotuksen oli hahmotellut kansallinen lapsi ja äitineuvosto. ­ olemme todella iloisia ja ylpeitä lasten oikeuksia parantavista lakimuutoksista. tärkeä saavutus ja myös tunnustus vuosien työllemme oli tyttöjen ympärileikkauk sen ehdoton kriminalisointi. merkittävä muutos on myös tyttöjen virallisen avioitumisiän nostaminen nykyisen 16 vuodesta 18 vuoteen. lasten oikeuksia parantaa myös äidin oikeus rekisteröidä lapsi omiin nimiinsä, pääsihteeri moushira khattab kertoo. a avioliiton ulkopuolisilla lapsilla tai lapsilla, joita isä tai kukaan mies ei suostunut ottamaan nimiinsä ei aiemmin ollut egyptissä mitään mahdollisuuksia saada syntymä todistusta. käytännössä nämä lapset jäivät kokonaan yhteiskuntajärjestelmän ulkopuolelle, koska ilman syn tymätodistusta heille ei myöskään voitu myöntää henki löllisyystodistusta. ilman virallista henkilöllisyystodistusta lapsilla ei ollut asiaa julkisen terveydenhuollon tai koulu tuksen piiriin. ­ Suunnittelemme myös lakiehdotusta lapsen fyysisen kurittamisen kriminalisoinniksi, mutta sen läpimenoon menee varmasti vielä vuosia, moushira khattab sanoo. kansallinen lapsi ja äitineuvosto on juuri avannut myös valtakunnallisen ilmaispalvelunumeron, johon kuka tahansa voi soittaa ja kysyä lapsen oikeuksista tai vaikka pa antaa vihjeen kadulla nukkuvasta lapsesta. ­ olemme saaneet tuhansia puheluja sekä lapsilta että aikuisilta. työskentelemme kiinteässä yhteistyöässä t kansalaisjärjestöjen kanssa. jos saamme puhelinlinjaan vaikkapa ilmoituksen sillan alla nukkuvasta lapsesta, lä hetämme kyseisellä alueella toimivan kansalaisjärjestön työntekijän välittömästi paikalle viemään lapsen turva kotiin, aziza helmy kertoo. lapsi ja äitineuvoston katulapsistrategia eroaa hope iSlam ja lapSen aSema islamin periaatteiden mukaan muslimiisän lapsi on automaattisesti muslimi. islamilaisen lain, sharian mu kaan lasten huoltajuus ja elatusvastuu kuuluu isälle ja pienten lasten hoitaminen äidille. avioerotapauksissa yleensä äiti huolehtii pojan hoidosta, kunnes tämä 7vuotiaana siirtyy isän vastuulle. tyttäriään äiti voi hoitaa puberteettiin asti. islamin lain mukaan isä on vastuussa lapsen älylli sestä kehityksestä ja kasvatuksesta sekä koulutukses ta ja erityisesti lapsen uskonnollisesta kasvatuksesta hyväksi muslimiksi. islamin lain mukaan myöskään muunuskoinen kuin muslimi ei voi saada lapsen huol huol tajuutta itselleen. useimpien muslimienemmistöisten maiden perheoikeudellinen lainsäädäntö perustuu osittain tai kokonaan islamin lakiin shariaan. iStoCkphoto / ariel duhon maailmankuva 53
• plan / alf berg todellisia, kouriintuntuvia vaikutuksia edelleenkin. kenian turismiministeriö ennusti ennen kriisiä matkai lun tuottojen kasvavan vuonna 2008 jopa 10 prosenttia. nyt laskelmia on kuitenkin jouduttu päivittämään ja tässä vaiheessa vuotta turismin tulot näyttäisivät laskevan jopa 32 prosenttia. hotellien tilastot kertovat oikeastaan kaikkein karuinta kieltä siitä todellisesta ahdingosta, missä kenia tällä het kellä turisminsa kanssa on. vuonna 2007 hotellien käyt töaste oli noin 75 prosenttia. tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana käyttöasteet ovat laskeneet 35­40 pro senttiin. kaikkein huonoin tilanne on isoilla resorttyyp pisillä hotelleilla sekä safarimajoilla, joiden molempien käyttöaste on tippunut 25­30 prosenttiin. ­ perinteisten turismiyrittäjien ja majoituspalvelujen lisäksi tilanteesta kärsivät myös turismista muuten riippu vat yrittäjät kuten elintarvekeala, viihdepalvelut, siivous, kuljetus, sekä myös usein epävirallisella sektorilla toimivat kuten vaikkapa esimerkiksi paikalliset käsityöläiset, kuten kamelintaluttajat, erityisasiantuntija Sirkku hellsten Suo men kenian suurlähetystöstä kertoo. kenian turismiministeriön arvioiden mukaan jopa 25 000 ihmistä on menettänyt työnsä hotellija palvelu alalla, koska asiakkaita ei yksinkertaisesti ole. tammikuusta 2008 lähtien kenian turismiministeriö on käyttänyt 3,3 miljoonaa euroa turismin ahdingon pa rantamiseksi. näillä rahoilla on muun muassa tuotu maa han vierailulle yli 200 matkailutoimittajaa ja 180 matka toimistoagenttia tarkistamaan kenian matkailun nykytila. kenian oman rahoituksen lisäksi euroopan unioni on an tanut yli kuusi miljoonaa euroa kenian matkailun imagon parantamiseksi ja työn tekemiseksi sen eteen, että turismi maassa saataisiin kuntoon niin pian kuin mahdollista. ­ turismi on elpymässä vähitellen. vaikka saapuvien turistien määrä on huomattavasti edellisvuotta pienempi, ulkomaalaiset turistit ovat pikkuhiljaa palaamassa. kenian turismiministeriöllä on tällä hetkellä meneillään iso kam panja "7 days of 7 wonders: heirtage and Splendour", jonka tarkoituksena on saada kenialaiset jälleen matkaa maan omassa maassaan. muita ulkomaille suunnattuja kampanjoita on myös menossa. kenian turismivirasto ar velee kuitenkin, että vuoden 2007 tasolle päästään vasta talvella 2009/2010, Sirkku hellsten sanoo. kenia on valjastanut myös maailmantähtiä kohenta maan turisminsa kasvoja. bondtähti roger moore sekä muun muassa shannon elisabeth sekä dan Cain ovat kuvanneet maassa erikoisdokumenttia eye on kenya mat kailun edistämiseksi uSa:ssa. kuinka turvallinen kenia on nyt? minkälainen matkailijan kenia on sitten tänä päivänä? Suomen ulkoministeriön kenian suurlähetystöstä kerro taan, että maan tilanne on kokonaisuudessaan rauhoit tunut, laajempi väkivalta on loppunut ja koalitiohallitus on koossa. ­ pientä epävakaisuutta poliittisessa mielessä edelleen maailmankuva 55
• nuoriSotyöttömyyS Safarimatkailu on kuihtunut rajusti presi dentinvaalikriisin jälkeen. Safarimajojen majoituskapasiteetti on tipahtanut 75 prosentista jopa 25:een. yleisesti kenia on taas suhteellisen turvallinen matkakohde. on. maassa on myös rikollisuutta, joten varovaisuutta kannattaa noudattaa. perinteiset turistikohteet ovat kyllä turvallisia ja niihin voi hyvin matkustaa. jos liikkuu yksin ja omia reittejä, kannattaa käyttää harkintaa ja olla järkevän varovainen, kuten yleensäkin vierailla mailla matkustaessa, Sirkku hellsten sanoo. Suurlähetystöstä suositellaan myös lomakohteen tilanteeseen tu tustumista jo kotimaassa. yksi hyvä keino on ilmoittaa suurlähetystöön oma matkasuunnitelmansa, jotta lä hetystö tietää missä päin suomalaisia ryhmiä ja turisteja liikkuu. ilmoituk sen voi hoitaa nykyään myös känny källä, tiedot löytyvät ulkoministeriön nettisivuilta www.formin.fi. ­ tietysti pitää käyttää hyvin tunnettuja ja luotettavia matkanjärjestäjiä. yleisesti kenia on taas suhteellisen turvallinen matkakohde, mutta kannattaa aina ennen matkan suunnittelua tutustua kenian matkustustiedotteeseen. Se löytyy ulkoministeriön verkkosivuilta ja päivitetään säännöllisesti, Sirkku hellsten toteaa. pelkkien huolenaiheiden lisäksi hellsten haluaa myös muistuttaa kenian matkailun hyvistä puolista. ­ turistin kenia on todella upea maa, loistavine luonnonpuistoineen, rantalomapaikkoineen, kiinnostavine kaupunkeineen ja aivan ihastuttavine maisemineen. kenialaiset ovat hyvin vieraanvaraisia ja ystävällisiä turisteja kohtaan, hellsten päättää. 56 maailmankuva plan / alf berg
• ville kormilainen abdul ja moSeS ­ rantapojat vailla työtä kenian turismikato vaikuttaa rajusti paikallisten ihmisten toimeentuloon. mombasassa asuvat abdul ja moses yrittävät pysytellä hengissä rantaoppaina, vaikka turisteja ei juurikaan ole. oma lomakohteemme sijaitsi mombasasta noin 30 kilo metriä pohjoisessa olevalla kikambala beachilla. kikam balan kultakaudet lienevät olleen jo aikapäiviä sitten, sillä ranta oli täynnä arabien puolivalmiiksi rakentamia hotel leja sekä kongressikeskuksena ja paikallisen väen suosi ossa olevana hotellina. oma hotellimme, royal reserve Safari & beach resort hankkii asi akkaansa kansainvälisen lomaosake firman viikkoosakkaista ja rannalla sijaitsevat pari muuta hotellia elävät lähinnä ranskalaisista ja saksalaisista turisteista. turismin kuihtunutta tilaa ei voi nut olla havaitsematta hotelliimme saapuessa. perinteisesti asukkaiden niin sanottu vaihtopäivä on lauantai, jolloin mekin saavuimme hotelliin. Samana päivänä hotelliin kirjautui ai noastaan yksi asukas, nuori juristinai nen nairobista, joka kertoi käyvänsä usein mombasassa lomalla. tämän lisäksi juuri muita uusia asukkaita ei lähes viikon kestäneelle reissulla ho telliin tullut ja hotellin kokonaisasia kasmäärä pyöri varmasti korkeintaan noin 30 asukkaan lukemissa. hotellit taistelevat verisesti asi akkaiden rahoista ja niinpä erilaiset täyden palvelun resorthotellit ovat mombasassa tuiki tavallisia. pelkällä ville kormilainen hotelliyöllä ei katetta täydellisesti rakenneta, varsinkin kun hintataso on aivan erilainen kuin länsimaissa. niinpä hotelleilla on täysi työ saada turistit viihtymään hotelleis sa ja ne maalaavat välillä turhankin värikkäitä uhkakuvia hotellin ulkopuolisesta maailmasta. omalta kohdaltamme emme ehtineet edes asettautua hotelliin majoittuneiksi, mombasan kikambala beachilla työsken televät rantapojat ansaitsevat elantonsa muun muassa viemällä turisteja kävele mään koralliriutoille. maailmankuva 5
• nuoriSotyöttömyyS kun retkistä vastaava pomo tuli pakeillemme kyselemään mitä haluaisimme viikon aikana tehdä. niinpä retket, sa farit ja kiertoajelut tuli buukattua saman tien ennen kuin ehti tutustua muihin vaihtoehtoihin. hotellin rannalla vieraillessamme syykin hotellin ret kipomon aggressiivisuuteen selvisi. paikallisella rannalla työskentelee laillistettuja rantapoikia, jotka joutuvat maksamaan 3 000 shillinkiä (n. 30 euroa) valtiolle, että saavat toimia turistioppaina ja viedä turisteja täsmälleen samoille retkille, kuin mitä hotellissa tarjoiltiin. erona paikallisten poikien retkiin oli aino astaan noin 20 prosenttia hotellia edullisempi hinta. paikallisten rantapoikien kes kuudessa vallitsee tiukka hierarkia. kuka tahansa arabimaissa vieraillut tietää, kuinka aggressiiviseksi kaupustelijat voivat käydä ja kuinka paljon kaupustelijoista voi olla riesaa. momba sassa rantatoiminta on hyvin organisoitua, vaikka kukaan ei ole poikia erityisesti komentamassa. kun ensimmäiset kaksi rantapoikaa ovat saaneet asiakkaansa, ovat turistit näiden nimettyjen poikien asiakkaina koko viikon ja muut odottelevat tyynesti seuraavia turisteja. näin rannalla päi vittäin vieraileva turisti saa olla rauhassa lomansa ajan ja hoitaa retkibisneksensä kahden nimetyn kaverin kanssa. sa, juuri rahanpuutteen takia, sillä moseksella ei ole varaa maksaa myötäjäisiä. tässä tilanteessa moseksen vaimo ja poikalapsi ovat avovaimon vanhempien omaisuutta. ­ jos avovaimolleni tapahtuisi jotain, lapsi kuuluisi hänen vanhemmilleen, ei minulle. jos vain saisin pyöräni takaisin, niin voisin tehdä jotain muutakin bisnestä kuin kun ei ole tarpeeksi työtä, niin lapsellekaan ei ole varaa hankkia ruokaa. abdulin talo kesken, moses ei pääse naimisiin meidän oppaiksi viikon reissulle valikoitui kaverukset ni meltä abdul ja moses. pojat osasivat myös kertoa paljon turismin kuolemasta mombasassa sekä sen vaikutuksista omaan elämäänsä. abdul kertoi rakentavansa omaa talo aan lähikylään, mutta sen loppuun rakentaminen jäänee vain haaveeksi, kun turisteja ei riitä tarpeeksi. moseksen tilanne on vielä abduliakin kurjempi. mo seksen avovaimo synnytti perheelle poikalapsen sairaa lassa. Sairaalalasku paisui niin suureksi, että mies joutui viemään polkupyöränsä panttilainaamoon. Siitä tuli jon kin verran rahaa, mutta ei riittänyt koko laskun maksa miseen. ­ jouduin lainaamaan loput rahat avovaimoni van hemmilta. nyt olen velkaa vaimon vanhemmille, eikä minulla ole pyörää. velat pitäisi maksaa, mutta koska ei ole turisteja, en saa rahaa, moses kertoo. moses ja hänen vaimonsa eivät ole myöskään naimisis rantaoppaan hommia. ja sitten tarvittaessa voisin myydä pyöräni uudestaan, jotta saisin rahaa mahdollisiin uusiin velkoihin. moseksen tilanne on lohduton myös perheen elättä misen kannalta. ­ kun ei ole tarpeeksi työtä, niin lapsellekaan ei ole varaa hankkia ruokaa. joten en varmaan ihan lähitulevai suudessa pääse naimisiin, moses harmitteli. abdulin ja moseksen mukaan suurin syy mombasan turistikatoon on median luoma kuva kenian levottomuuk sista. poikien mukaan mombasan alueella ei edes ollut levottomuuksia ja tämän vahvistivat myös hotellin työnte kijät, jotka kertoivat katsoneensa väkivaltaisuuksista aino astaan televisiossa. vaikka ajat olivat synkkiä rantapojille, uskoivat he vilpittömästi tilanteen muuttuvan aivan lähi tulevaisuudessa. heinäkuun alussa abdul ja moses eivät kuitenkaan uskaltaneet sanoa, koska he saavat seuraavat asiakkaansa. ­ nämä rahat, joita teiltä saamme, saattavat olla vii meiset pennimme moneen viikkoon. tässä on tarkkaan laskettava, kuinka kauan näillä voi lapsia elättää, abdul pohti. moseksen ja abdulin pahin pelko on turistien eris täytyminen hotellialueelle. oman kokemuksen mukaan hotellit eivät juurikaan rohkaise turisteja poikkeamaan hotellin ulkopuolelle muuta kuin järjestetyillä retkillä, ja syykin on ilman muuta selvä. hotelli tekee liiketoimintaa, siinä missä mikä tahansa muu liikelaitos ja mitä enemmän 58 maailmankuva plan / alf berg
• voittoa pystyy generoimaan per turisti, sen parempi. kaik ki rantapojille ja muille yrittäjille valuva raha on hukkaan heitettyä. tämän huomasimme toki itsekin, kun aikaa rantapoikien kanssa vietimme. hotellin tervetulotilaisuu dessa tästä varoiteltiin ja hieman jälkeenpäinkin saimme kummeksuvia katseita kertoessamme vierailleemme pai kallisissa kylissä paikallisten oppaiden kanssa. abdulilla, moseksella ja muilla rantaoppailla on oman elinkeinon lisäksi myös jalompi tarkoitus turistien opas tamisella. koska yhteisön voima ja tärkeys on afrikassa jotain aivan erilaista mihin olemme Suomessa tottuneet, on oman kyläyhteisön hyvinvointi tärkeää. abdul kertoo usein kuljettavansa turisteja paikalliseen kouluun, jossa on paljon orpoja oppilaina. koulun opettajan mukaan koulu pyörii pääasiassa oppaiden tuomien turistien rahaja tava ralahjoituksilla. koulussa on pitkälti toistasataa oppilasta, joten turistien apu on aivan välttämätöntä lasten ope tuksen takaamiseksi. monista kouluista poiketen paikalli sen kylän orpojen koulu tarjoaa lapsille lapsille päivittäin myös ruuan, joka on yllättävän iso kuluerä. kirjoittaja on SuoSikkilehden päätoimittaja, joka vieraili keSällä keniaSSa. maailmankuva 59
• nuoriSotyöttömyyS työttömyys uhkaa kehitysmaiden nuoria lähes viidennes, 18 prosenttia maailman väestöstä on 15­24-vuotiaita. yk:n nuorisoraportin mukaan nämä 1,2 miljardia nuorta ovat maailmanhistorian parhaiten koulutettu sukupolvi, joka on myös suunnaton resurssi sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. koulutustason noususta huolimatta nuorten työttömyys kasvaa kaikkialla maailmassa. ongelma koskettaa myös kehittyneitä ja varakkaita maita, mutta köyhille kehitysmaille nuorisotyöttömyys on huo mattavasti suurempi ongelma. nuorten työttömyysaste on kaikkialla maailmassa korkeampi kuin yleinen työt tömyys. ongelma koskettaa myös eurooppaa. eurostat työttömyystilaston mukaan eu:n alueen 18 000 työttö mästä 40 prosenttia on alle 25vuotiaita, vaikka alle 25 vuotiaiden osuus koko työvoimasta on vain viidennes. kolme miljardia ihmistä elää köyhyysrajalla eli kahdel la yhdysvaltain dollarilla päivässä. kehitysmaissa yli puo let köyhyysrajalla elävistä on alle 25vuotiaita. maailman väestöstä hieman yli 50 prosenttia on alle 25vuotiaita. valtaosa, 85 prosenttia maailman 15­24vuotiaista nuo rista elää kehitysmaissa.vuoteen 2025 mennessä kehitys maiden nuorison lukumäärä kasvaa 90 prosenttia koko maailman nuorisosta. kansainvälinen työjärjestö ilo ar vioi maailmassa olevan 88,2 miljoonaa työtöntä nuorta ja työtä tekevistä 15­17 vuotiaista nuorista jopa 59 miljoo naa työskentelee niin vaarallisissa, raskaissa ja turvatto missa oloissa, että he etsivät jatkuvasti muuta työtä. ilo:n vuoden 2004 global employment trends for apu / petri mulari päivi arvola valtaosa maailman 15­24vuotiaista nuorista elää kehitys maissa. nuorisotyöttömyys on hauraissa ja kriiseistä toipuvissa maissa yksi suurimpia konfliktien puhkeamisen syitä. 60 maailmankuva
• youth raportin mukaan maailman nuorisotyöttömyysaste oli vuonna 2003 14,4 prosenttia. korkein nuorisotyöttö myysaste, 25,6 prosenttia on lähiidän ja pohjoisafrikan alueella ja toiseksi korkein, 21 prosenttia Saharan etelä puolisessa afrikassa. molemmilla alueilla nuorten naisten työllisyystilanne on nuoria miehiä heikompi. työttömyys ja köyhyys ajaa nuoret työskentelemään epävirallisen ja harmaan talouden alueelle ja ääritapauksissa rikollisuu den pariin. työttömyys aiheuttaa myös monia sosiaalisia ongelmia, koska työtä ja toimeentuloa vailla olevat nuoret eivät pääse itsenäistymään vanhemmistaan ja avioliiton solmiminen sekä perheen perustaminen lykkääntyy. Seuraavan vuosikymmenen kuluessa työmarkkinoille tulee miljardi ihmistä, joista valtaosa elää kehitysmaissa. ­ työmarkkinoille tulevat nuoret pitäisi nähdä ongel man ja uhkan sijaan äärimmäisen suurena resurssina ja voimavarana, sanoo ilo:n pohjoisafrikan toimiston neu vonantaja luca azzoni. ilo:n nuorisoverkosto suosittelee ratkaisumalleja ­ nuorisotyöttömyys on ehdottomasti yksi suurimmista ongelmista, jonka parissa ilo työskentelee. yksi keskei simmästä työkaluista nuorisotyöttömyystilanteen paran tamisessa on vuonna 2000 perustettu nuorisotyöllisyys verkosto, youth employment network, yen, luca azzoni kertoo. maailmanpankin ja yk:n koordinoima yenverkosto suosittelee maiden hallituksille neljänlaisia lähestymista poja nuorison työllisyystilanteen parantamiseen. ­ työpaikkojen luomisen lisäksi on ensiarvoisen tär keää investoida sekä perus että ammattikoulutukseen. lisäksi erityistä huomiota pitäisi kiinnittää sukupuolten välisen tasaarvon lisäämiseen antamalla yleensä mie hiä heikommassa asemassa oleville naisille tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen ja työntekoon. yenver kosto suosittelee, että nuorten yrittäjyyttä tulisi tukea maailmankuva 61
• nuoriSotyöttömyyS sääntömuutoksilla ja lakiuudistuksilla, jotta nuorten olisi helpompi perustaa pienyrityksiä ja siten työllistää itse it sensä, azzoni sanoo. luca azzoni korostaa yenverkoston neuvoa anta vaa ja tukevaa roolia. yenverkosto pyrkii rekrytoimaan mukaan taisteluun nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi hallituksen virkamieskunnan lisäksi muita toimijoita kuten koulumaailman edustajia ja kansalaisjärjestöaktiiveja sekä myös kansallisia ja kansainvälisiä yrityksiä. ­ kansainväliset suuryritykset eivät missään tapauk sessa ole syyllisiä kehitysmaiden kasvavaan nuorisotyöt tömyyteen, vaikka saattavatkin polarisoida tilannetta. kansainväliset suuryritykset noukkivat riveihinsä vain parhaimmat ja taitavimmat työntekijät ja lisäävät glo baalia siirtolaisuutta. kuitenkin suuryritykset myös tuo vat kehitysmaihin uudenlaisia malleja, joista maat voivat hyötyä suurestikin, luca azzoni sanoo. myös eri ammattialojen arvostus. mahdolliset työpaikat esimerkiksi julkisella palvelusektorilla tai hoitotyössä ei vät ole sosiaalisesti arvostettuja. media vaikuttaa vahvasti nuorten arvomaailmaan globaalissa maailmassa. suomi tukee kehitysmaiden talouskasvua ja koulutusta ­ nuorisotyöttömyys on hauraissa ja kriiseistä toipuvis sa maissa yksi suurimpia konfliktien puhkeamisen syitä. Suomi tukee kaikella kehitysyhteistyöllään ihmisarvoisen työn luomista ja sosiaalisesti kestävän kehityksen aikaan saamista, jotta maiden konfliktialttius vähenisi, kertoo ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston apulais osastopäällikkö pasi hellman. Suomen kehityspolitiikan pääpainopiste on köyhyy den vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen. ­ kokemus on osoittanut, että köyhyyttä voidaan poistaa tehokkaimmin aikaansaamal la suotuisaa taloudellista kehitystä. luonnontaloudellisesti kestävä talou dellinen kasvu on ainoa pitkällä aika välillä kestävä tapa lisätä kansakun nan hyvinvointia, hellman sanoo. julkisella sektorilla on yksityis sektoria merkittävämpi rooli kes tävän talouskasvun edellytysten luomisessa. julkinen sektori on merkittävässä asemassa kasvun edistämisessä ja sen ohjaamisessa siten, että se hyödyttäisi mahdollisimman oikeudenmukaisesti kaikkia osapuolia. ­ taloudellinen kasvu luo työpaikkoja ja lisää ihmisten tuloja ja varallisuutta. Se lisää kulutusta ja houkuttelee investointeja. investoinnit merkitsevät usein tuotannon laajentamista ja edellyttävät puolestaan lisää työvoimaa. useimpien kehitysmaiden väestörakenteesta johtuen valtaosa työvoimasta on nuorta. nuorten työllistymisen lisäksi monipuolinen koulutus luo edellytyksiä työllistymi selle ja ennaltaehkäisee ja vähentää nuorten työttömyyt tä tehokkaasti, hellman selvittää. Suomi tukee kehitysyhteistyömäärärahoillaan talou dellisen kasvun edistämistä, yksityisen sektorin kehit tämistä ja lasten ja nuorten kouluttamista budjetti tai sektoribudjettituella erityisesti Sambiassa, mosambikis sa, tansaniassa, nicaraguassa, vietnamissa, nepalissa ja etiopiassa. osa tuesta on suunnattu maatalouden ja maa seudun kehittämisohjelmiin, jotka parantavat paikallisen media vaikuttaa vahvasti nuorten arvomaailmaan globaalissa maailmassa. koulutus avainasemassa luca azzoni kytkee pohjois afrikan ja lähiidän nuoriso työttömyysongelmavyyhtiin paitsi perus ja ammattikou lutuksen puutteen myös olemassa olevan koulutuksen heikon laadun. ­ kuulen jatkuvasti työantajapuolen valittavan, ettei vät he kykene löytämään riittävän pätevää henkilökuntaa. moni yritys olisi valmis satsaamaan paljonkin työnteki jän kouluttamiseen, jos saisi rekrytoiduksi henkilön, joka omaisi riittävät valmiudet uusien taitojen omaksumi seen. ­ etenkään kehitysmaiden koululaitokset eivät kyke ne opettamaan oppilaille työelämässä tarvittavia tärkeitä perustaitoja kuten sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja, kes kittymiskykyä, paineensietokykyä, tiimityötä ja oppimaan oppimista. ilman näitä perustaitoja ei pärjää tämän päi vän työelämässä, azzoni sanoo. azzoni vierittää nuorisotyöttömyysongelman syytä myös median vastuulle. ­ merkittävä näkökulma nuorten työllistymiseen on 62 maailmankuva
• väestön työllistymismahdollisuuksia. ­ perusopetuksen tukemisen lisäksi Suomi on maata solla pyrkinyt edistämään nuorten ja aikuisten työllisty mistä edistävää aikuisopetusta ja lukutaitoopetusta sekä ammattikoulutusta, hellman kertoo. lisäksi Suomi tukee finnpartnership ohjelmalla Suo malaisten ja kehitysmaiden yritysten yhteistyötä. ­ Suomi ottaa kaikessa kehitysyhteistyössään huomi oon tasaarvonäkökulman ja pyrkii vahvistamaan naisten ja tyttöjen asemaa sekä tukemaan heidän koulutustaan osana taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kas vuedellytyksiä ja työllisyyden lisäämistä, hellman sanoo. tulevaisuustutkija uskoo ilmaiseen peruskoulutukseen ­ kehitysavun lisääminen on ongelmallinen kysymys. ke hitysapua on annettu esimerkiksi Saharan eteläpuolisille afrikan maille vuosien kuluessa huomattavia summia. tästä huolimatta kestäviä tuloksia on saatu aikaan vain vähän. on lisäksi arvioitu, että merkittävä osa perintei sestä kehitysavusta häviää korruptioon eikä apu siis todellisuudessa pääse perille, sanoo tulevaisuustutkija sirkka heinonen. turun kauppakorkeakoulun tulevaisuu dentutkimuskeskuksen professorina työsken televä heinonen uskoo ilmaisen peruskoulun ja kouluruokailun parantavan tehokkaimmin kehitysmaiden köyhyys ja nuorisotyöttö myysongelmia. hän pitää luku ja kirjoitus taidon saavuttamista perusedellytyksenä kehitysmaiden nuorisotyöttömyysongelman hallinnassa. ­ köyhimmillä mailla ei ole yksinkertaises ti varoja ylläpitää koulujärjestelmää eikä van hemmilla ole tuloja, joilla he voisivat maksaa yksityisesti järjestetystä opetuksesta. Suo men ja eumaiden tulisi ottaa huomattavasti aiempaa suurempi vastuu koulujärjestelmän rahoituksesta köyhimmissä maissa. kehitys yhteistyömäärärahoja tulisikin jatkossa suun nata siten, että kaikille kouluikään tuleville apu / petri mulari lapsille taataan ilmainen peruskoulu sekä ilmainen kou luruokailu. vain tällä tavoin voidaan varmistaa, että kuilu rikkaiden ja köyhien maiden välillä tulee supistumaan ja maailmasta tulee tasaarvoisempi paikka sukupuoleen katsomatta, heinonen sanoo. koulutuksen lisäksi myös pienyrittäjyyden tukeminen on heinosen mukaan tärkeässä asemassa nuorisotyöt tömyyden vähentämisessä. myös kehitysmaiden nuoria palkkaavat kansainväliset suuryritykset auttavat paran tamaan nuorten tilannetta tarjoamalla nuorille parempia mahdollisuuksia kielitaidon ja osaamisen kasvattamiseen ja uralla etenemiseen. kehitysmaiden nuorisotyöttömyysongelman ratkaisu yrityksiin tulevaisuustutkija haluaisi mukaan myös kehi tysmaiden nuoria työttömiä. ­ tulevaisuudentutkimuksen perusperiaatteisiin kuu luu, että pohdittavan asian tai ongelmakohdan asianomis tajat eli tässä tapauksessa nuorisotyöttömät kutsutaan mukaan tulevaisuusverstaisiin, joissa pyritään löytämään ratkaisuja ongelmiin. työmarkkinoille tulevat nuoret pitäisi nähdä ongelman ja uhkan sijaan suurena resurssina ja voimavarana. maailmankuva 63
• nuoriSotyöttömyyS poikamiesten armeija kiinan yhden lapSen politiikan hyödyt alkavat jäädä Sen haittojen jalkoihin suuret nuorisojoukot, niin sanotut nuorisopullistumat, aiheuttavat yhteiskunnallista epävakautta. kiinalaismiehet ovat riski yhteiskunnassa juuri perheettömyytensä ja työttömyytensä takia, vaikka kiinassa ei olekaan nuorisoa tavattoman paljoa suhteessa muihin ikäryhmiin. päivi Surakka toimeton miesmassa johtaa rikollisuuden ja seksiteollisuuden hallitsematto maan kasvuun. naimattomuus muuttaa myös seksuaalikäyttäytymistä, mikä vauhdittaa hivin ja sukupuolitautien leviämistä. Syntyvyyden rajoittamisen oli alun perin tarkoitus turvata riittävä ravinto kiinan valtavalle kansalle. China daily lehden mukaan 70luvulla aloitettu politiikka on estänyt jopa 400 miljoonaa syntymää. mutta politiikka on aihe uttanut myös hälyttävän sukupuolivääristymän. poikalapsia syntyy 117 jokais ta 100 tyttöä kohti. pahimpien arvioiden mukaan tämä johtaa 40 miljoonan miehen ylijäämään vuoteen 2020 mennessä. Sukupuolten epätasapaino johtuu poikia suosivasta kulttuurista. varsinkin maaseudulla, jossa perinteet elävät vahvimmin, feodaaliajoista periytyvä mies ten arvostaminen naisten kustannuksella ohjaa kiinassa tyttöjen abortointia. valikoivat abortit ovat olleet laittomia vuodesta 1995 lähtien mutta sukupuol ten syntyvyysluvut kertovat muuta. mittava sulhastarjonta lisää aviomiestä etsivän valinnanvaraa ja nostaa kii nalaisnaisten asemaa. Silti sukupuolivääristymä iskee pahiten naisiin. kiinan sisäinen ja myös naapurimaihin levinnyt naiskauppa ja prostituutio lisäänty vät uhkaavasti. morsiamia, usein alaikäisiä tyttöjä, ryöstetään maaseudulta naitettavaksi kasvukeskusten toimettomille poikamiehille. varastetun tytön kohtalona on tulla raiskatuksi ja pakotetuksi elämään hänet ostaneen iäkkään miehen aviovaimona. tulevaisuudessa miesten ylijäämän pelätään johtavan myös nationalismin nousuun. kiinan armeijalla on jo nyt varaa valita kenet rekrytoi aseelliseen palvelukseen. onko tarkoitus taata kiinan oma turvallisuus vai vahvistaa kansainvälistä pelotetta, sitä ei vielä tiedetä. miehet ovat riski myös kiinal le itselleen. globalisoituvan maailman silmissä sen on vaikea hallita sisäistä epävakauttaan. 64 maailmankuva
• plan / alf berg maailmankuva 65
• puheenvuoro miten järjestöä saa ja voi myydä? järjestöt ovat nyt monen suuren haasteen edessä. suomalaisten tapa osallistua ja seurata yhteiskuntaa ovat muutoksessa ja nuorten innokkuus toimia fyysisesti järjestöissä hiipumassa. riitta Weiste tilalle ovat tulleet uudet sähköiset sosiaaliset yhteisöt, jotka tarjoavat uudenlaisen ympäristön vaikuttaa ja ot taa kantaa. tällainen muutos johtaa vääjäämättä myös järjestömaailmassa rakennemuutokseen, jossa perinteistä kiinni pitävät järjestöt kärsivät. viihteellistymisen paineis sa elävien järjestöjen haasteena on löytää asiallisia, ajassa kiinni olevia ja kiinnostavia tapoja viestiä järjestöjen toi minnasta ja tukea niiden varainkeruuta. tarjota, entä minkälaista niiden on nyt tarjottava ja onko niiden välillä ristiriitaa? myös markkinoinnin ja viestinnän välinen raja vaatii keskustelua ja selventämistä. järjestön tulee tiedottaa ja aktivoida kansalaisyhteis kuntaa, herättää kansalaisten huomio järjestöille tärkei siin asioihin ja saada heidät toimimaan yhteisten asioiden puolesta. Sen odotetaan kertovan toiminnastaan ja siitä, miten yhteisiä asioita viedään eteenpäin, ja reagoivan no peasti ja mukautuvan yhteiskunnan laajempaan viestintäympäristöön. haasteena on yhteiskunnallisten arvojen jatkuva kehittyminen ja muokkautuminen. mikä on viestinnän suhde markkinointiin ja kaupal liseen mainontaan? pitäisikö järjestön lähteä mukaan kiristyvään huomiokilpailuun keinolla millä hyvällä? entä brändiuskollisuus, joudummeko tai olemmeko valmiita luopumaan siitä? miten tukijamme kokevat uudenlaisen viestinnän? miten järjestöt voivat vastata haasteisiin, joita muuttuvassa ja monen mielestä pinnallistuvassa uutisvir rassa liikkuu ja miten kilpailla periaatteistaan tinkimättä eettisesti hyväksytyllä tavalla, seurata aikaansa ja vaikut taa yhteiskunnassa, jossa mainonnalla on keskeinen sija? minkälaista mediamaailmaa järjestöt haluavat tukijoilleen järjestöjen mainonnan ja viestinnän raja hämärä viestintä on hyväksytty järjestöjen yhdeksi keskeiseksi toiminnaksi, mut ta kun siihen tulee mukaan markki noinnillisia elementtejä, nousevat tunteet mukaan. järjestöjen viestin nän tulee elää tätä päivää, tai parhaimmassa tapauksessa hieman etuajassa. vain silloin tämän päivän nuoret, huo misen päättäjät kuuntelevat mitä sanottavaa meillä on. päänvaivaa tuottaa myös varojen käyttö. järjestöjen ei haluta käyttävän rahaa oman toimintansa mainostami seen. perinteisen viestinnän keinot eivät enää nykyises sä media ja mainostulvassa kuitenkaan riitä, ja järjestöt ajautuvat käyttämään kampanjoiden terävöittämisen lisäksi entistä enemmän kaupallista mainontaa. mainonnan ja viestinnän raja on hämärä. julkisten ulostulojen tulee sopia toiminnan periaatteisiin ja etiik 66 maailmankuva
• Clear Channel kaan ja samalla markkinointi pidettävä kohtuullisena ja kustannustehokkaana. toimiakseen järjestö tarvitsee tu kijoita. tuki on myös ansaittava jatkuvasti uudestaan ja www.entäjos.fi uudestaan. tutkimusten mukaan ihmiset, jotka tukevat yhtä jär jestöä, tukevat helposti myös muita. Suomen kokoisessa maassa tukijoita on rajattu määrä ja heistä käydään en tistä kovempaa kilpailua. työtä on paljon, kaikki tunnetut järjestöt tekevät plan Suomen entä jos varainkeruu kampanjan tueksi suunniteltu nettisi hyvää työtä. vusto tarjoaa tietoa ja muistuttaa meitä haasteena on yhteiskunnallisten arvojen jatkuva kehittyminen ja muok yhteisestä maailmasta. Se kasvattaa kykyämme eläytyä toisten asemaan ja kautuminen. yleisön oletetaan haluavan koko ajan jotakin uutta, rohkeaa ja havainnollistaa, millaisissa olosuhteissa mielenkiintoista. avun tuotteistaminen on tuttu käsite järjestöille. mitä enem Suomessakin voitaisiin elää. kampanja oli esillä muun muassa aikakauslehdissä, män mainostetaan, sitä enemmän rahaa saadaan myös avustuskohteeseen. netissä, tienvarsimainoksissa ja lento tasapainottelu markkinoinnin kustannustehokkuudessa on taitolaji. järjestö asemalla. jen on oltava virtuooseja. ei vain yritysten tapaan vaan jopa niitä enemmän, eikä ainoastaan ajan hermolla vaan aina askeleen edellä. viestinnän ja mainonnan alan peruskäsitteiden sisällöt ja niiden väliset suhteet eivät ainoastaan tunnu vaan usein myös ovat ongelmallisia. oppi neimmatkin asiantuntijat sanovat olevansa vaikeuksissa, kun keskustellaan käsitteistä kuten brändi, maine, imago, promootio, sponsorointi, profiili, julki suuskuva tai yrityskuva, puhumattakaan yleisemmistä ilmiöistä kuten mainon ta, markkinointi, markkinointiviestintä, brändiviestintä, organisaatioviestintä, yritysviestintä, yhteisöviestintä, kriisiviestintä tai kokonaisviestintä. viestejä ja mainontaa on joka puolella, tietotekniikan kehittymisen myötä viestejä tulvii monenlaisesta kanavasta, ja kanavat lisääntyvät jatkuvasti. myös joukkotiedotus on muuttunut: perinteisen median rinnalla on yhä useampia välineitä kilpailemassa myös organisaation mainoksista ja tiedotteista. yritys ten, yhteisöjen ja järjestöjenkin viestintää sekä markkinointia on kehitettä vä. maailmankuva 6
• maailmankuva on plan Suomi Säätiön julkaisu, joka seuraa ja syventää lasten asemaa ja heidän oikeuksiensa toteutumista kehityspolitiikan sisällä, muuttuvassa maailmassa. lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja sitä voi tilata maksutta planin verkkosivujen kautta osoitteesta www.plan.fi. plan on kansainvälinen kehitysyhteistyöjärjestö, joka parantaa kehitysmaiden lasten elinoloja pysyvästi. plan tekee työtä lasten oikeuksien toteutumiseksi. plan on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. plan perustettiin vuonna 1937. työ Suomessa alkoi vuonna 1998.