• Plan Suomi Säätiö Numero 8 Hinta 4
• sisällysluETTElo viestintäteknologia ja yhteiskunnan modernisaatio Tiina Kirkas tieto- ja viestintäteknologia kehityksen vauhditta jana juha rudanko 26 KännyKäT muoKKaavaT KulTTuuria Eija Palosuo 6 TiEToa, TEKnologiaa ja ­ KEhiTysTä? lauri haapanen 29 TEKnologiaosaaminEn Ei olE miEsTEn yKsinoiKEus linus atarah 10 inTErnET on ihmisoiKEus iida riekko 32 maTKaPuhElimET PurKavaT raja-aiToja ghanassa Perttu iso-markku koulutuksen uudet tuulet inter Press service 13 TEKnologia avarTaa inTian nyKyTaidETTa juha rudanko 46 inTian KouluT ovaT yhä iT-TaKaPajulaa annukka vähäsöyrinki 16 sEnsuuri ylläPiTää Kiinan yKsiPuoluEvalTaa mika välitalo 34 KEhiTysmaissa maTKaPuhElin TaiPuu monEEn KäyTTöön mia hemming 48 iCT-visionääri usKoo KEhiTysmaihin annukka vähäsöyrinki 18 yriTyKsEn ja ErEhdyKsEn KauTTa Tiina Kirkas 38 iCT auTTaa KEhiTysmaiTa ToiPumaan KaTasTrofEisTa maila-Katriina Tuominen 50 KEhiTysmaidEn KouluTus muuToKsEssa marja-leena suvanto 22 TilasToTiEdolla KEhiTysTä 42 PaKKovalTa varjosTaa libyan lasTEn Elämää 54 suomEn KoulujEn KEhiTys KiinnosTaa laosin viranomaisia a jassa roselyne omondi-ogao anna-Kaisa hiltunen azad Essa / inter Press service 60 PosiTiivisTa disKriminaaTioTa TarviTaan ugandassa 62 maahanmuuTTajanuorTEn TyöllisTäminEn Kuuluu yhTEisKunTavasTuusEEn 65 missä viiPyy musTan afriKan vallanKumous? iida riekko, marja-leena suvanto 66 maailmanKuvan luKuvinKiT maailmanKuva 8 huhtikuu 2011 julkaisija Plan suomi säätiö issn 1797-1586 Paino: Esa Print oy Paperi: Edixion offset 170 g / 100 g Painosmäärä: 2 500 kpl Päätoimittaja: marja-leena suvanto ulkoasu: mikko Toivonen toimitussihteeri: iida riekko kansikuva: Connelly lamar / Plan juttujen kuvat jos ei toisin mainittu: Plan Plan suomi säätiö Pasilanraitio 5, 2. krs, 00240 helsinki vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi asiakaspalvelu: ma-to klo 10-16, pe klo 9-14 Kirjoittajien nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajien kantaa.
• PääKirjoiTus marja-leena suvanto Kännykkä edistää kehitystä afrikkalaisen kännykän elämä poikkeaa kovasti pohjoisen virkaveljensä arjesta. meillä kännykän käyttö on välinelähtöistä: huipputekniikalla ja sovelluksilla varustetulle kännykälle luodaan asiakaskunta, joille samalla markkinoidaan tekniikan käyttöä vastaava tarve. vielä puhelin on ennen kaikkea puhumisen väline. afrikkalaista kollegakännykkää käytetään arjessa innovatiivisesti olemassa oleviin haasteisiin. se korvaa puuttuvia pankkeja, lääkäripalveluja, työnvälitystä, jopa poppamiesten ennustuksia ja tilannekohtaisia rukouksia. Esimerkiksi Keniassa puhelut eivät ole enää telepalveluita markkinoiville yhtiöille kannattavia, pankkipalvelut sen sijaan ovat. Puheluiden hinnat ovatkin nyt maassa laskussa samalla kun pankkipalveluiden välitystaksat nousevat. Kysynnän ja tarjonnan laki säätelee hinnoittelua. mielikuvamme afrikasta nojaavat valtaosin kliseisiin, mutta kun puhumme kännykkäkulttuurista, kääntyvät ajatukset nurin: mantere mielletään mobiilipalveluissaan moderniksi edelläkävijäksi. Keniassa keksitty mobiilipankki parantaa naisten asemaa, puhelimen välityksellä toimivat lääkäri- ja neuvolapalvelut pelastavat ihmishenkiä ja ravintoneuvonta lievittää nälkää. viisimiljoonaisessa sierra leonessa on edelleen miljoonia ihmisiä, joilla ei ole lainkaan mahdollisuutta käyttää tietokonetta tai kännykkää. suurelta osalta maan väestöä puuttuu yhä sähkö. neljällä viidestä sierraleonelaisesta ei ole tarvetta käyttää mobiilipankkia: alle euron satunnaisesta ansiosta ei jää säästettävää. se ei riitä edes päivän ruokatarpeisiin. saati ruokavippien maksamiseen. yleistykset ja keskiarvot ovat kehitysyhteistyössä vaarallisia. varsinkin modernissa maailmassa, jossa köyhyys ja rikkaus eivät enää ole pelkästään maiden välinen vaan myös sisäinen ongelma. Kehitysmaan kasvavan hyvinvoinnin keskiarvo saattaa pahimmillaan kertoa sen, että maassa on vaurastuvat vauraat ja köyhtyvät köyhät. viestintätekniikan, internetin ja kommunikoinnin kasvu köyhissä maissa luo mahdollisuudet edistykselle. sosiaalisen median suuri rooli Pohjoisafrikan kansannousuissa on osoitus tästä. median yhteisöllistyminen ja arkipäiväistyminen on tärkeä askel kohti demokratiaa. yhdysvaltojen ulkoministeri hillary Clintonin kommentti, että internetin käyttö pitäisi nostaa uudeksi ihmisoikeudeksi, on moderni ajatus. hän kuitenkin unohti kolikon toisen puolen: hänen omassa kotimaassaan uutiskanava al jazeeran näkyvyys on edelleen estetty. yleistykset ovat vaarallisia. Kaikkialla. KirjoiTTaja on Plan suomEn viEsTinTäjohTaja.
• TiETo- ja viEsTinTäTEKnologia KEhiTyKsEn vauhdiTTajana
• " lähtökohtana pitäisi olla köyhien ihmisten tarpeet. samalla pitäisi varmistaa, että ihmisillä on varaa laitteisiin ja että ne ovat saatavilla." ProfEssori Tim unwin, royal holloway, univErsiTy of london
• TiETo- ja viEsTinTäTEKnologia KEhiTyKsEn vauhdiTTajana Tietoa, teknologiaa ja ­ kehitystä? hyötyvätkö köyhimmätkin tietokoneista, netistä ja kännyköistä? juha rudanko annetaan köyhälle lapselle läppäri, ja hän voi opettaa itse itseään ja tovereitaan ­ jopa ilman opettajan tukea. Tähän ajatukseen perustuva one laptop per Child -hanke on kuuluisin esimerkki kehityksen edistämisestä tietoteknologian avulla. Tarkoitus on ohittaa perinteisiä esteitä kehitykselle, esimerkiksi opettajapula, teknologian avulla. hankkeen verkkosivujen mukaan siihen osallistuu tällä hetkellä noin 1,6 miljoonaa lasta ja opettajaa latinalaisessa amerikassa ja puoli miljoonaa eri puolilla maailmaa. lapsille annetaan yksinkertainen ja kestävä kannettava tietokone, jossa on oppimiseen tarkoitettuja ohjelmistoja. ­ one laptop per Child on hävytön. on naurettavaa ajatella, että antamalla lapsille läppäreitä he voivat oppia kaiken tarvitsemansa. hanke horjuttaa opettajien asemaa ja on teknologisesti myös jälkijunassa. viiden vuoden päästä kukaan ei käytä läppäreitä, professori tim unwin lontoolaisesta royal holloway -yliopistosta sanoo. hän on alan johtavia tutkijoita. unwinin mukaan teknologia-alalla on valtavasti ylimielisyyttä. ajatellaan, että annetaanpa köyhille jotain hienoa uutta teknologiaa, ja sillä hyvä. unwin sanoo, että tärkeintä olisi ottaa selvää niistä konkreettisista tarpeista, joita köyhillä ihmisillä on. kaikilla ei ole kännykkää Tietokoneet ja kännykät eivät suinkaan ole ensim- mäisiä teknisiä laitteita, joiden avulla kehitystä on pyritty edistämään, unwin muistuttaa. hänen mukaansa television ja radion käytöstä ei ole kuitenkaan opittu juuri mitään. ­ lähtökohtana pitäisi olla köyhien ihmisten tarpeet. samalla pitäisi varmistaa, että ihmisillä on varaa laitteisiin ja että ne ovat saatavilla. Kännykkäsovellukset ovat olleet viime vuosina erityisen paljon esillä. intialaiset maanviljelijät voivat ottaa selvää markkinahinnoista kännyköillä, ja ihmiset voivat esimerkiksi siirtää rahaa toisilleen tekstiviesteillä. yhä useammalla afrikkalaisella tai aasialaisella on käytössään kännykkä. yK:n raportin mukaan kännyköiden määrä kasvoi afrikassa vuosina 2003­2008 54 miljoonasta lähes 350 miljoonaan. ­ mutta kukaan ei puhu niistä ihmisistä, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää kännykkää. Pitkään vallalla on ollut käsitys, että ne, jotka eivät ota uutta teknologiaa käyttöön, ovat vähän hitaita ja hölmöjä. mutta sehän ei pidä paikkaansa ­ teknologia ei yksinkertaisesti ole kaikkien saatavilla. unwin muistuttaa myös, että kännyköistä saattaa todellakin olla hyötyä esimerkiksi viljelijöille intiassa, mutta viljelijät eivät ole kaikista köyhimpiä. haasteena onkin se, miten teknologiasta voisi olla hyötyä kaikista köyhimmille. vaarana on, että ne, jotka eivät pääse hyötymään teknologiasta, syrjäytyvät entistä pahemmin yhteiskunnasta. 6 - maailmanKuva
• lapset katselevat Perun andeilla, kuinka kameralta voi siirtää aineistoa tietokoneelle. (Kuva: Pasquale Caprile / Plan) ­ internetin käyttö tuo paljon etuja. mutta jos ihmisellä ei ole siihen mahdollisuutta, hän voi marginalisoitua entisestään. hyötyvätkö köyhimmät? maallikosta saattaa vaikuttaa korkealentoiselta pohtia internetin, tietokoneiden tai kännyköiden hyödyntämistä silloin, kun ihmisillä ei ole koulutusta, kunnollista terveydenhuoltoa tai edes puhdasta vettä. voiko teknologia auttaa kaikista köyhimpiä? ­ välttelen ehkä kysymystä vastaamalla näin, mutta sanoisin, että nämä asiat kulkevat käsi kädessä ­ ettei pitäisi valita, panostetaanko vain perusasioihin tai vain teknologiaan. Teknologia kuitenkin voi auttaa erilaisten kehitystavoitteiden saavutta- misessa. Täytyy kysyä, mitkä tarpeet ovat, unwin selvittää. hän ottaa esimerkiksi viimeaikaiset vallankumoukset Tunisiassa ja Egyptissä. ­ Ehkä siellä oli tarve demokratialle, ja teknologia auttoi sen saavuttamisessa, vaikka länsimediassa sosiaalisen median merkitystä protesteissa onkin liioiteltu. Tunisian ja Egyptin esimerkit ovat siitä kiinnostavia, että useimmiten teknologiaa on käytetty voimassa olevan vallan pönkittämiseen. Toisaalta unwin pohtii, miksi teknologian avulla organisoitu protesti ei iranissa ja burmassa ole saavuttanut samanlaista lopputulosta kuin Pohjois-afrikassa. ­ voiko se liittyä siihen, että Tunisiassa tieto- ja maailmanKuva - 7
• TiETo- ja viEsTinTäTEKnologia KEhiTyKsEn vauhdiTTajana viestintäteknologiaa on hyödynnetty kehityksessä? Pohjois-afrikan maat ovat pärjänneet suhteellisen hyvin, joten ehkä ne olivat avoimempia teknologian kautta leviävälle keskustelulle, unwin spekuloi. suuri kysymys on se, onko uusi iCT eli tieto- ja viestintäteknologia perustavanlaatuisesti erilaista kuin televisio tai radio, koska se toimii enemmän alhaalta ylöspäin ­ vai tuleeko siitäkin uusi tapa ylläpitää olemassa olevia valtarakenteita. siinä, kuinka eri maat ovat hyötyneet teknologian leviämisestä, on suuria eroja. Keskituloiset maat hyötyvät eniten, kun taas kaikista köyhimmät jäävät jälkeen. ­ on pakko toivoa, että teknologia voi hyödyttää myös kaikista köyhimpiä ja unohdetuimpia kuten katulapsia tai vammaisia. Teknologialla on paljon potentiaalia auttaa vaikeasti vammautuneita esimerkiksi äänentunnistusteknologian kautta, unwin huomauttaa. logian merkitys on useimmiten sosiaalinen: se mahdollistaa yhteydenpidon ystäviin ja perheeseen. ­ Toki teknologia auttaa myös kasvattamaan taloutta. Esimerkiksi monet firmat ulkoistavat paljon töitä intiaan. mutta talouskasvua korostetaan liikaa. Kehityksen tarkoitus ei ole talouskasvu vaan paremman yhteiskunnan luominen. korkeita kynnyksiä Teknologian käytölle saattaa olla muitakin esteitä kuin sen kalleus. lukutaidottomuus on suuri haaste. on esimerkiksi pyritty kehittämäään käyttöliittymiä, jotka eivät vaadi tekstinymmärtämistä. microsoftin intian tutkimuslaitoksen ja Kalifornian yliopiston tutkijoiden tutkimuksessa huomatiin, että lukutaidottomuus ei suinkaan ole ainoa este uuden teknologian käytön oppimiselle. systemaattiseen opiskeluun tottumattoman ihmisille ohjeiden seuraaminen voi olla vaikeaa ­ ei ainoastaan ohjeiden lukeminen tietokoneruudulta, vaan myös ohjaajan antamien ohjeiden seuraaminen. varsinkin vanhemmat ihmiset pelkäävät usein rikkovansa laitteen. Teknologian hyödyntäminen saattaa olla pienestä kiinni. Esimerkiksi mobiilipankkipalveluiden käyttöönotossa täytyy usein antaa sellaisia tietoja kuin äidin tyttönimi. useimmat osallistujistamme eivät ymmärtäneet, mitä käsite tarkoittaa, tutkijat kirjoittavat. osallistujilla ollut aiempaa kokemusta pankkitilin avaamisesta tai käytöstä, joten he eivät olleet tottuneet antamaan tällaisia tietoja. Toisaalta ihmiset, jotka ovat tottuneet jonkinlaisen teknologian käyttöön, oppivat helpommin hyödyntämään myös uutta tieto- ja viestintäteknologiaa. mopokuskit filippiineillä tai ompelukonetta käyttävät tekstiilityöläiset Etelä-afrikassa käsittelevät tietokoneita ja kännyköitä luontevammin kuin vaikkapa vihanneskauppiaat, joilla ei välttämättä ole päivittäistä kosketusta teknologiaan. Kehityksen tarkoitus ei ole talouskasvu vaan paremman yhteiskunnan luominen. kännykkä syö rahaa Kännykät ovat viime vuosina halventuneet roimasti, mutta teknologia on silti kallista. ­ monet ihmiset kehitysmaissa käyttävät todella suuren osan tuloistaan teknologiaan. Tällöin herää kysymys, mihin he jättävät käyttämättä rahaa. Tarkkoja tutkimustuloksia aiheesta ei unwinin mukaan ole, mutta hän pitää mahdollisena, että kännykkälaskujen maksaminen vie ihmisiltä rahaa, jota he saattaisivat muuten käyttää tärkeämpiin kohteisiin. sama voi päteä myös laajemmassa mittakaavassa. unwin muistelee, että yhden intialaisen osavaltion pääministeri huokaisi hänelle, että jos tietokoneprojektiin käytetyt rahat olisi käytetty perinteisempiin kohteisiin kouluissa, hyöty olisi voinut olla paljon suurempi. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyistä talouskasvulle puhutaan paljon, mutta unwinin mukaan tekno- kestävyyttä ja omistajuutta ­yksityissektori on erittäin kiinnostunut iCT:n käytöstä kehityksessä, mutta monet kahdenväliset kehitysavun 8 - maailmanKuva
• antajat ovat viime vuosina vähentäneet rahoitustaan. iCT-kehityksen kannattajat eivät ole onnistuneet perustelemaan riittävän hyvin teknologian hyötyjä, unwin toteaa. Kestävyys on suuri ongelma. ­ monet yritykset lähtevät innolla tekemään pilottiprojekteja, mutta meidän pitäisi päästä pois pilottimentaliteetista. on houkuttelevaa lahjoittaa tietokoneita afrikkalaiskoululle, mutta miksi ei panosteta esimerkiksi opettajien tietokonekoulutukseen? unwin kysyy. Pilottiprojekti voi jättää koulun taloudellisiin vaikeuksiin, koska nettiyhteydet ja tietokoneiden ylläpito maksavat. uwinin mukaan olisi tärkeää, että keskiössä ei olisi teknologia itsessään vaan konkreettiset kehitystarpeet. Kehitysyhteistyön perusproblematiikka nousee pintaan myös tieto- ja viestintäteknologiavetoisen kehityksen kohdalla: kehitystä pyritään tuomaan ulkoapäin. monet länsimaalaiset oppilaitokset ovat esimerkiksi tarjonneet oppimateriaalejaan ilmaiseksi verkossa. ongelmana on, että nämä hankkeet ja materiaalit eivät lähde afrikan maiden omista tarpeista. Etiopiassa on pyritty paikkaamaan opettajapulaa asentamalla luokkahuoneisiin plasmatelevisioita ja esittämällä Etelä-afrikassa tuotettua opetusmateriaalia. oppilaat ovat inhonneet hanketta, unwin huomauttaa. tarpeita kuunneltava unwin on tutkinut pitkään tieto- ja viestintäteknologiaa ja kehitystä, ja välillä hän vaikuttaa suhtautuvan hieman kyynisesti tietotekniikan mahdollisuuksiin. ­ En halua kuitenkaan olla negatiivinen. iCT:llä on edelleen valtavasti potentiaalia muuttaa köyhien ihmisten elämää, voimauttaa heitä. hän huomauttaa, että suomessa on paljon mobiiliteknologian osaamista esimerkiksi mobiilipeleissä. ­ Kehityksen edistämistä haluavien suomalaisten tulisi kuunnella köyhien ihmisten tarpeita kehitysmaissa ja hyödyntää erinomaista teknistä osaamistaan auttaakseen heitä. mobiilipelejä voitaisiin käyttää esimerkiksi apuvälineinä koulutuksessa. Panostus köyhien ihmisten tarpeiden täyttämiseen voi olla hyödyksi myös tietotekniikkayrityksille, unwin uskoo. ­ Työskentelemällä kehitysmaiden köyhien kanssa voidaan nostaa esiin uusia tutkimuskysymyksiä. Pitää kuunnella ihmisten tarpeita eikä kuvitella, että meillä on kaikki vastaukset. Köyhien ihmisten haasteiden tunnistaminen voi luoda uusia innovaatioita. KirjoiTTaja on vaPaa ToimiTTaja. maailmanKuva - 9
• TiETo- ja viEsTinTäTEKnologia KEhiTyKsEn vauhdiTTajana internet on ihmisoikeus yhdysvallat haluaa kaikkialle maailmaan vapaan internetin ­ tai ainakin kiinaan ja arabimaihin. "siinä saattaa unohtua, että tällaisien oikeuksien tulisi koskea myös kaikkia muita tilanteita ja yhdysvaltoja itseään", kommentoi professori tuomas ojanen. lauri haapanen vapaa pääsy vapaaseen internetiin ­ sen tulisi olla maailman kaikille ihmisille yhteinen ihmisoikeus. yhdysvaltain hallituksen viesti on selkeä, ja ulkoministeri hillary Clinton on nostanut sen tänä keväänä toistuvasti esiin. ­ meidän sitoumuksemme laillisuusperiaatteeseen ei katoa kyberavaruudessa, kuten ei myöskään lupauksemme suojata yhteiskunnallista vapautta ja ihmisoikeuksia. Clinton kuitenkin myönsi, että tavoitteeseen on pitkä matka, ja palautti sanavalinnoillaan mieleen Winston Churchillin puheet rautaesiripusta sanomalla, että "monessa maassa virtuaaliset muurit ovat korvanneet perinteiset muurit". yhdysvaltain hallituksen näkemys on yleisesti hyväksytty. bbC nimittäin teetti maaliskuussa kyselyn 26 maassa eri puolilla maailmaa. yli 27 000 vastaajasta neljä viidestä oli sitä mieltä, että pääsy internetiin tulisi lukeutua ihmisen perusoikeuksiin. Kyselystä selvisi, että vaikka internetiä käytetään myös viihdykkeenä ja kaupankäynnissä, kaksi ylivoimaisesti tärkeintä käyttötarkoitus olivat tiedon etsiminen (47 % vastaajista mainitsi tämän) sekä yhteydenpito ja kommunikointi (32 %). helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori tuomas ojanen ei näe, että Clintonin esityksessä olisi kyse mistään radikaalista tulevaisuudenskenaariosta. ­ internet on jo nykymaailmassa sananvapauden käytön kannalta merkittävä väline. Kysymys on lähinnä siitä, missä määrin voimassa oleva perus- ja ihmisoikeuksien suoja ulottuu myös internetiin, ja minun mielestäni tähän voidaan jo nyt vastata suurelta osin myöntävästi. on kuitenkin jokaisen valtion omassa päätösvallassa, miten se kansalaistensa perusoikeudet määrittelee. ­ jos valtio on allekirjoittanut jonkin kansainvälisen sananvapaussopimuksen, silloin on olemassa myös tietyt valvontamekanismit, jotka sopimuksen toteutumista turvaavat. mutta tällaisiin sopimuksiin liittyminen on jokaisen valtion suvereenin päätösvallan piirissä. voiko internetin sulkea? suomi määritteli viime vuonna ensimmäisenä maana maailmassa laajakaistaliittymän jokaiselle kansalaiselle kuuluvaksi perusoikeudeksi. ­ jos ja kun internetiin sisältyy perus- ja ihmisoikeuskytkentöjä, se tarkoittaa, että julkisen vallan näkökulmasta kynnys rajoittaa internetiin pääsyä on äärimmäisen korkea. Koko järjestelmän sulkeminen olisi hyvin epäsuhtainen toimenpide melkeinpä tilanteessa kuin tilanteessa, ojanen sanoo. suomen kaltaisessa demokratiassa internetin sulkeminen ­ kuten esimerkiksi Egyptissä alkuvuodesta tehtiin ­ olisi teknisesti mahdollista mutta poliittisesti 10 - maailmanKuva
• erittäin monimutkaista. lisäksi yritykset ja talouselämä ovat kansalaisten onneksi hyvin riippuvaisia modernista tietotekniikasta. ­ internetin täydellinen sulkeminen aiheuttaisi vakavaa vahinkoa talouselämälle, muistuttaa aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen professori tuomas aura Voima-lehdessä (2/2011). ­ siksi Kiina ja monet arabimaat sallivat verkon käytön, mutta estävät ja valvovat siellä poliittista keskustelua. Tätä varten on kehitetty tehokasta teknologiaa ja osaamista. Esimerkiksi Kiina estää pääsyn tietyille ulkomaalaisille verkkosivuille ja sulkee automaattisesti yhteyksiä, joissa käytetään kiellettyjä sanoja. ­ näin pystytään kontrolloimaan tiedonvälitystä suurelle yleisölle, vaikka yksittäisen teknisesti osaavan ihmisen onkin mahdollista kiertää estot. sensuurin vaikeutena netissä on, ettei se aina pysy nopeasti muuttuvan tekniikan tasalla tai ymmärrä ajoissa uusien tiedonvälitysmuotojen merkitystä. näin kävi Pohjois-afrikassa, Tuomas aura arvioi. leaks-paljastukset ja yhdysvaltain hallinnon voimakas reagointi niihin. ­ ymmärrän kyllä jollain tavalla yhdysvaltoja wikileaks-asiassa. juristina sanoisin lähinnä, että tässä puhutaan vähän ristiriitaisesti samantapaisista asioista samoihin aikoihin. kansallinen törmää kansainväliseen ojanen kummeksuu ajatusta täydellisestä vapaudesta, jota internetistä puhuttaessa pidetään vuoroin ihanteena, vuoroin väistämättömänä tosiasiana. ­ Kyllä internetissäkin pelaavat tietyt vastuun ja velvollisuuden aspektit. Ei sananvapaus tarkoita, että saa sanoa mitä tahansa, milloin tahansa, missä tahansa. sen lisäksi, että internet voi toimia sananvapauden foorumina, sitä voidaan käyttää myös laittoman materiaalin ja laittomien ajatusten levittämiseen. laittomuus määritellään kuitenkin usein kansallisella tasolla, kun taas internet on luonteeltaan kansainvälinen. ­ Tässä ollaan äärimmäisen vaikean asian äärellä, sillä kansallisvaltioiden lait tai edes alueelliset sopimukset eivät tässä riitä. serveri voidaan aina siirtää alueen ulkopuolelle. iideaalimaailmassa parhaiten toimisivatkin sellaiset maailmanlaajuiset pelisäännöt, jotka universaalisti käsittäisivät tietyt vähimmäisvaatimukset. mutta se on kylläkin se kaikkein utooppisin ratkaisu, ojanen myöntää ja arvioi, että internetin luonteen vuoksi valvonnan tulisi perustua lähtökohtaisesti itsesääntelyyn, vasta sitten viranomaistoimiin. Koko internetkeskustelussa tulee ojanen mielestä kuitenkin muistaa, että järjestelmä on vielä varsin uusi. Kaiken kansan käytössä internet on ehtinyt vasta teini-ikään. ­ voi olla, että se mitä nyt keskustellaan, tuntuu parinkymmenen vuoden päästä jo osin koomiseltakin. ojasen mukaan ihmisen luontainen ajatusmalli uusien kysymysten edessä on, että vanhaa sapluunaa yritetään laajentaa kattamaan myös uusi. ­ voi olla, ettemme osaa vielä ajatellakaan, että internetiä ja muuta uutta sähköistä tiedonvälitystä varten meidän tulisi omaksua aivan uudet paradigmat ja ajattelumallit. voi hyvin olla, että sellainen muutos tapahtuu vasta seuraavan sukupolven myötä. KirjoiTTaja on vaPaa ToimiTTaja. vallankumouksen siemen ulkoministeri Clinton korosti puheissaan, että tieto on nyt historiallisen vapaata: koskaan aiemmin ei ole ollut näin paljon tapoja levittää näin paljon tietoa näin suurelle ihmismäärälle. Tilanne on parantunut Clintonin mielestä jopa kaikkein autoritäärisimmissä valtioissa. ­ historia on todistanut useasti, että kansan tahdon tukahduttaminen kylvää siemeniä vallankumoukselle. ne, jotka rajoittavat internetin vapautta, voivat kahlita ihmisten toiveet hetkeksi mutta eivät ikuisesti, Clinton sanoi ja nosti esille muun muassa Kiinan, saudi-arabian, iranin, Egyptin, Tunisian ja uzbekistanin. Professori Tuomas ojanen ei tunne tarkemmin Clintonin alkuvuodesta pitämiä puheita. hän kuitenkin epäilee, että lausuntojen "keskeinen pointti on huoli nimenomaan tiettyjen maiden ihmisten pääsystä internetiin". ­ siinä saattaa unohtua, että tällaisien oikeuksien tulisi koskea myös kaikkia muita tilanteita ja yhdysvaltoja itseään. Esimerkiksi qatarilainen, kansainvälisesti toimiva televisioyhtiö al-jazeera on pannassa lähes kaikkialla yhdysvalloissa. Tuoreessa muistissa ovat myös wiki- maailmanKuva - 11 Kuva: alf bErg
• TiETo- ja viEsTinTäTEKnologia KEhiTyKsEn vauhdiTTajana Teknologia avartaa intian nykytaidetta intian nykytaide pohtii teknologian kiivasta kehitystä. teknologia myös tarjoaa taiteilijoille uusia keinoja ja näyttämöitä. iida riekko 12 - maailmanKuva
• vasemmalla: Pushpamala ironisoi teoksissaan intialaisia myyttejä ja pohtii naisen asemaa. Kuvassa teos Taistelu pilvissä sarjasta naisenryöstö (2009). anay mann kuvaa sarjassaan Tasa-arvoisia unelmia - muotokuvia intialaisista (2006-) ihmisiä eri yhteiskuntaluokista samaan tuoliin istutettuina. Kuvassa mumbailainen elokuvanäyttelijä Pravin dabas. Kiiltäviä liikekeskuksia ja slummeja, megakaupunkeja ja kurjistuvia maaseutukyliä, ikivanhoja myyttejä ja silmäyksiä tulevaan. helsingin kaupungin taidemuseon näyttely Samaan aikaan Intiassa luotaa intian ristiriitaisuuksia ja maata myllertäviä muutoksia. ­ intia muuttuu niin nopeasti, etteivät taiteilijat voi olla reagoimatta siihen. Teknologian kehitys, naisen asema, globalisaatio, kaupungistuminen..., helsingin taidemuseon näyttelypäällikkö erja Pusa summaa teemoja, jotka ovat pinnalla niin näyttelyssä kuin koko intian nykytaiteessa. maan nykytaide on ollut kansainvälisessä huudossa 1990-luvulta lähtien. Pusa ja näyttelyamanuenssi sointu Fritze saivat ajatuksen sitä esittelevästä laajasta näyttelystä jo 2006, kun helsingin taidemuseossa oli intialaista populaarikulttuuria luotaava näyttely India Express. Työpari vieraili intiassa useita kertoja vuosina 2004­09. ­ sinäkin aikana valtavan moni asia ehti muuttua. se näkyy esimerkiksi teknologiassa. Ensimmäisillä vierailuillamme faksi oli yleisesti käytössä, mutta eihän sitä enää kukaan käytä, fritze sanoo. ­ vuonna 2005 kävimme Kolkatan lähellä viidakkokylässä tutustumassa käärömaalareiden työhön. lähin puhelin oli viereisessä kylässä. nyt joka toisella kyläläisellä taitaa olla kännykkä. Ei olekaan yllätys, että moni samaan aikaan intiassa -näyttelyn teoksista kommentoi maan nopeaa teknologisoitumista ­ ja myös hyödyntää teknologian keinoja. Esillä on maalausten, veistosten ja valokuvien lisäksi maailmanKuva - 13
• TiETo- ja viEsTinTäTEKnologia KEhiTyKsEn vauhdiTTajana valay shenden teos nimetön (2009) kuvaa mumbailaista lounaslähettiä dabbawallaa, jonka lounaslaatikot on korvattu nälkäisten ihmisten vatsalaukuilla. muun muassa video-, internet- ja ääniteoksia. Erityisesti videotaide on intiassa nosteessa. sitä näyttelyssä edustavat gigi scaria, nalini malani, rashmi kaleka ja supriyo sen. scarian videoteoksessa Paniikkikaupunki (2007) new delhi kohoaa ja romahtaa verdin musiikin tahtiin. malinin videoinstallaatio Ykseys moninaisuudessa (2003) kommentoi moniarvoisen intian ihannetta ja hindujen ja muslimien kiistoja. Kalekan teoksessa Hawkers ki Jagah (Paikka kaupustelijoille, 2005­2010) pääosassa ovat äänet: taiteilija on nauhoittanut delhiläisten katukaupustelijoiden huutoja. senin lyhytelokuva Wahag (2009) ottaa kantaa intian ja Pakistanin rajakiistoihin kuvaamalla kolmen lapsen silmin pompöösiä lipunlaskuseremoniaa maiden rajalla. videokuvalla on tärkeä osa myös kohutun taitelijakaksikon thukralin & tagran installaatiossa Häipyi!... kun minä olin laittamassa ruokaa (2010). Teoksen ulkoseinä jäljittelee lentokonetta, jossa istuu sikhimiehiä. Kitch-henkistä sisätilaa hallitsee haljennut ruokapöytä. sen keskellä on televisio, jossa naiset kertovat kameralle aviomiehistään: nämä ovat jättäneet heidät kotikyliinsä epävarmuuteen ja häpeään ja luoneet itselleen uuden elämän lännessä. Thukralin ja Tagran kotimaakunnassa Punjabissa on tavallista, että mies solmii avioliiton kotikylänsä tytön kanssa saadakseen myötäjäiset ja pitääkseen vanhempansa tyytyväisinä, vaikka hänellä olisi ulkomailla toinen perhe. verkossa taide saa laajemman yleisön kuin galleriassa Käsite "intialainen nykytaide" syntyi 1980-luvulla. ­ nykytaide on globaalia ja oma pieni maailmansa. sillä on yksi kansainvälinen kieli. india Express -näytte- lyn kohdalla oli ongelmallista, miten voimme tiivistää koko intian kirjon, mutta nykytaiteen kohdalla sitä ongelmaa ei ollut, Erja Pusa sanoo. vaikka intia on väkiluvultaan (yli miljardi) ja pintaalaltaan (yli kolme miljoonaa neliökilometriä) valtava maa, sen taidemaailma on pieni. nykytaiteen tekijät ja galleriat keskittyvät mumbaihin, delhiin ja bangaloreen. intian nykytaiteilijoissa oli alusta asti niitä, jotka orientoituivat teknologian hyödyntämiseen. Tunnetuin ryhmä lienee raqs media Collective eli jeebesh Bagchin, monica narulan ja shuddhabrata senguptan taiteilijakollektiivi. delhissä 1992 perustettu ryhmä muistetaan erityisesti videoinstallaatioistaan, jotka yhdistävät teknologian keinoja kuvaan ja tekstiin ja valtaavat usein julkisia tiloja. helsingin näyttelyssä raqs media Collectiven töitä ei nähdä. bangalore on intian teknologiakeskus, ja se näkyy myös taiteessa. Pusa kertoo, että bangaloren gallerioissa kohtaa paljon paitsi videoteoksia myös "kaikenlaisia pikku robotteja ja härveleitä". ­ Teknologian käyttö ei kuitenkaan ole intialaiselle 14 - maailmanKuva
• nykytaiteelle sen leimallisempaa kuin suomalaiselle nykytaiteellekaan, Pusa huomauttaa. mikä sitten on? ­ Tietty absurdiuden kokemus leimaa intiaa ja sen nykytaidetta. intiassa vanha ja uusi elävät rinnakkain. asiat eivät ole joko tai vaan sekä että. asioilla on aina toinen puolensa, ja molemmat ovat yhtä oikein tai väärin, sointu fritze pohtii. intialaiset nykytaiteilijat ovat myös halukkaita ja kärkkäitä reagoimaan yhteiskunnallisiin asioihin ja haluavat vaikuttaa niihin. ­ intia on debatoiva ja keskusteleva yhteiskunta. Taiteilijat osaavat ilmaista itseään verbaalisesti ja ovat mielestään oikeassa, fritze kertoo. Pusa näkee, että teknologia voi tavoittaa uusia yleisöjä nykytaiteelle. ­ Kuten suomessa, nykytaiteella ei ole tavallisten ihmisten elämässä kovin suurta roolia, vaikka taiteilijoilla on halua herättää keskustelua ja vaikuttaa. galleriassa oleva installaatio ei saavuta kovin suurta yleisöä, mutta jos esimerkiksi videoteos leviää youTubessa, sellainen visuaalisuus voi saavuttaa uusia yleisöjä ja laajempaa merkitystä ajatusten herättäjänä. Teknologiaa hyödyntävä taide saattaa saavuttaa yllättäviä yleisöjä myös silloin, kun se viedään odottamattomiin paikkoihin. helsingin näyttelyssä esittäytyvä sheba Chhachhi rakensi hiljattain delhin ja jaipurin välille rekkakuskien pysähtymispaikalle vessan, jonka sisällä kaikuivat naisten kertomukset siitä, kuinka vaikeaa ja turvatonta on elää ilman käymälöitä. Teos hämmensi rekkakuskeja, sillä intiassa ei ole tapana puhua ruumiintoiminnoista. moni mies palasi kuitenkin kuuntelemaan tarinoita. takapuolia, parfyymipulloja, viiksiä, autoja. seinillä on tietoa horoskooppien yhteensopivuudesta ja ihanteellisista häämatkakohteista. Teosta hallitsee kuitenkin tietokone, jolla voi käyttää installaation nimistä verkkosivustoa. sillä saa rakentaa unelmiensa puolison tai räätälöidä oman deittiprofiilin, jossa kertoo muun muassa ihonvärinsä, varallisuutensa ja sen, hyväksyykö seksiä ennen avioliittoa tai onko hivpositiivinen. Kuka tahansa voi käyttää ohjelmaa myös kotikoneellaan. ­ nuoret intialaiset tahtovat naimisiin, mutta yhä useammat haluavat valita puolisonsa itse vanhempien järjestämän avioliiton sijaan. Tällöin verkkosivustot astuvat peliin, archana hande kertoo. ­ Kyberavaruudessa vaihtoehdot tuntuvat rajattomilta, mutta todellisuudessa puolisoa etsivä ei voi tietää, kenen kanssa chattaa. Toinen saattaa olla jo naimisissa tai vaikka prostituoitu. siksi kutsunkin ohjelmani deittiprofiileja "valheiden arkistoksi". galleriassa oleva installaatio ei saavuta suurta yleisöä, mutta youTubessa teos voi levitä laajalle. handen tietokoneohjelmalla on myös käytännöllinen, yleishyödyllinen ulottuvuus: se tarjoaa juristien tarkastamaa faktatietoa intian avioliittolaeista, jotka ovat erilaisia intian lukuisille uskonnollisille ja etnisille ryhmille. vaikka avioliittojen puhemies onkin nykyään usein virtuaalinen, monet perinteiset käytännöt elävät internetin avioliittosivustoilla. ­ verkossa puolisoa etsivät ovat usein hyvin valikoivia kastin, varallisuuden ja etnisyyden suhteen. se vain verhotaan sellaisiin ilmaisuihin kuin "haluaisin puolison, joka laittaa samanlaista ruokaa kuin äitini ja jolla on samanlainen kasvatus kuin minulla", hande kertoo. KirjoiTTaja TyösKEnTElEE Plan suomEn viEsTinnässä. avioliittojen järjestäminen on laajentunut internetiin samaan aikaan intiassa -näyttelyn kenties puhutuin teos on archana handen installaatio www.arrangeurownmarriage.com, joka on sointu fritzen mukaan "hulvattoman ironinen kommentti järjestettyihin avioliittoihin". vaaleanpunaista näyttelytilaa reunustavat hyllyt ovat täynnä puolison haluttavuutta lisääviä esineitä: irto- samaan aikaan intiassa helsingin taidemuseo Tennispalatsissa 29.5. asti. maailmanKuva - 15
• TiETo- ja viEsTinTäTEKnologia KEhiTyKsEn vauhdiTTajana sensuuri ylläpitää Kiinan yksipuoluevaltaa kommunistinen puolue kaatuisi, jos internet vapautettaisiin. juha rudanko ­ sotilasdiktatuurit ovat sensuurin amatöörejä. arabimaissa netinkäyttö estettiin vasta siinä vaiheessa, kun ihmiset olivat jo kaduilla, sanoo tutkija lauri Paltemaa Turun yliopistosta viitaten kansannousuihin Egyptissä, Tunisiassa ja libyassa. Kiina ei ole sensuurin amatööri. se valvoo nettiä niin tiukasti, etteivät ihmiset lähde kaduille. Kiina on viime vuosikymmeninä avannut talouttaan, mutta Paltemaa ei usko, että tiedonvälityksen avautuminen on mahdollista maata hallitsevan kommunistisen puolueen alaisuudessa. sensuuri ja puolueen valta kulkevat käsi kädessä. ­ sensuuri on totalitaristisen järjestelmän jäänne. jos sensuuria lievennetään, puolueen valta lakkaa. sensuuri puolestaan loppuu vasta silloin, kun puolueen valta loppuu. sensuuri reagoi nopeasti sensuuri ei ole uusi ilmiö Kiinassa. ­ Toimittajat aina kirjoittavat, että sensuuri on tiukentumassa. Tosiasiassa se on aina ollut tiukkaa. Tosin se tiukentuu entisestään tärkeiden poliittisten tapahtumien alla. vanhat sensuurikäytännöt on siirretty virtuaalimaailmaan, Paltemaa selvittää. Kiinan sensuuri on joustavaa ja reagoi ajankohtaisiin aiheisiin. arabimaailman kuohuessa kiellettyjen sanojen listalle joutuivat esimerkiksi Egypti ja jasmiini, joka viittaa helmikuussa kiinalaiskaupunkeihin suunniteltuihin mielenosoituksiin. Tietyt aiheet ovat pysyvästi kiellettyjä, esimerkiksi Tiibetin tilanne tai falun gong -liike. sensuuri tapahtuu digitaalisesti ja automaattisesti. Tietokoneohjelmat kahlaavat läpi verkon sisältöä ja etsivät vaarallisiksi luokiteltuja sanoja. digitaalinen sensuuri ei tietenkään ole täysin kattavaa, mutta se on niin tehokasta, että se johtaa itsesensuuriin. Tietyt sivustot kuten facebook ovat kokonaan kiellettyjä. ­ facebookin ongelma on, että se mahdollistaisi sosiaalisen verkostoitumisen, valvomattomien klikkien muodostumisen. Kiinan hallitus ei myöskään koe, että facebookin kieltämisellä olisi merkittäviä kielteisiä talousvaikutuksia, Paltemaa sanoo. järjestelmää voi kiertää: jos ei käytä kiellettyjä avainsanoja, läpäisee sensuurin. ihmiset muun muassa käyttävät samalta kuulostavaa mutta eri asiaa tarkoittavaa kirjoitusmerkkiä, joka livahtaa sensuurikoneiston läpi. Esimerkiksi numeroita voidaan käyttää kirjainten sijaan. Tämän lisäksi sensuuria voidaan kiertää erilaisilla ohjelmistoilla. Tilanne muistuttaa kilpavarustelua viranomaisten ja poliittisten aktivistien välillä: kummatkin pyrkivät pysymään askeleen toisen edellä. ­ Tilanne tavallaan sopii kommunistiselle puolueelle. sensuuri on riittävän tehokasta, jotta useimmat ihmiset eivät yritä kiertää sitä. se estää massojen mukaantulon poliittiseen protestiin. 16 - maailmanKuva
• Kielletyille sivustoille on olemassa kiinalaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi yhteisösivusto renren.com suunnittelee pörssilistautumista. sillä on yli 150 miljoonaa rekisteröityä käyttäjää. hutera ote vallasta? sensuuri on täysin poliittisesti motivoitunutta. Kiina sensuroi poliittisesti arkaluontoisen materiaalin lisäksi vain pornoa. sensuuria ei tehdä pelkästään sisällön perusteella, vaan myös poliittisesti vaarallisiksi luokiteltujen henkilöjen tekstit tai henkilöjen käsittely nettikeskustelussa sensuroidaan varsinaisesta sisällöstä riippumatta. samalla ylläpidetään myönteistä mielikuvaa Kiinan johtajista. ­ maan korkeimmista johtajista ei saa olla netissä mitään muuta kuin virallista tietoa tai virallisesti hyväksyttyjä valokuvia, Paltemaa kertoo. onko kommunistisen puolueen ote maasta sitten niin hutera, että sitä täytyy ylläpitää tiukalla sensuurilla? ­ Ei tiedetä, kuinka hutera se on. vuonna 1989 mediasensuuri lakkasi hetkeksi, ja puolueen näkökulmasta tilanne riistäytyi täysin käsistä. Kyllä se kummittelee taustalla: ei haluta, että sama toistuu. vuoden 1989 mielenosoitukset päätyivät Tianamenin aukion verilöylyyn. ­ Kiinassa on jatkuvasti kansalaisoikeusaktivismia, ja varsinkin ulkomailla asuvien kiinalaisten keskuudessa on aktiivinen demokratialiike. se on tosin surkean tehoton. samoin maan sisällä sensuuri pitää huolen, että kansalaisoikeusaktivistit eivät muodosta tällä hetkellä uhkaa. jos sensuuri lakkaisi, kommunistiselle puolueelle saattaisi hyvinkin nopeasti muodostua vastavoima. nologiaa ainakin burmalle. nettisensuuria tutkivan open net initiativen mukaan burman sensuurikäytännöt ovat maailman tiukimpien joukossa. ryhmän vuonna 2005 julkaiseman tutkimuksen mukaan maan sotilashallitus pystyy seuraamaan ihmisten sähköposteja ja estämään heidän pääsynsä poliittisten oppositioryhmien Kiinan vanhat sensuurikäytännöt ovat siirtyneet virtuaalimaailmaan. arabimaat eivät varautuneet sensuuri on tyypillistä myös muille aasian autoritaarisille valtioille. ne eivät vain ole kehittäneet sitä yhtä pitkälle kuin Kiina. Kiina tosin myy sensuuritek- verkkosivuille. ­ myös vietnam sensuroi hyvin samantyyppisesti kuin Kiina. iranissa sensuuri on viety varsin pitkälle, samoin Keski-aasian autoritaarisissa valtioissa. Pohjois-Korea on kaikista tiukin, sillä se ei salli pääsyä nettiin lainkaan, Paltemaa sanoo. vaikuttaa kaukaiselta ajatukselta, että nettiä voitaisiin Kiinassa käyttää organisoimaan samanlaisia protesteja kuin Pohjois-afrikassa. ­ arabimaille se tuli yllätyksenä. Kiina sen sijaan ylläpitää jatkuvasti jonkinlaista kriisivalmiutta ja valvoo kansalaisiaan. sillä on juurensa leninistisessä yksipuoluejärjestelmässä, joka valvoi kaikkea yhteiskunnallista tiedottamista. Kiinassa koko media oli pitkään puolueen hallinnassa. otetta on löysätty, ja mediakilpailu on tänä päivänä kovaa. mutta poliittisen aktivismin ja keskustelun osalta puolue on pitänyt kiinni mediavallastaan. Paltemaa huomauttaa, että Egypti ja libya ovat olleet sotilasdiktatuureja, jotka eivät koskaan ole rakentaneet Kiinan kaltaista sensuurikoneistoa. ­ niillä toki on viralliset mediansa, mutta maat eivät valvo kansalaisiaan Kiinan tavoin. maailmanKuva - 17 Kuva: alf bErg
• TiETo- ja viEsTinTäTEKnologia KEhiTyKsEn vauhdiTTajana yrityksen ja erehdyksen kautta tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen kehitysyhteistyössä on nähnyt monia vaiheita nettikahviloista mobiilisovelluksiin. mika välitalo Kenian maaseudulla vapaaehtoinen kerää vastasyntyneen vauvan tiedot paperilomakkeen asemesta kännykkään ja lähettää ne eteenpäin. Kamerunissa nuoret kuvaavat digikameroilla lyhyitä dokumentteja, jotka he julkaisevat nettisivuilla ja joilla he kertovat itselleen tärkeistä asioista paikallisille päättäjille ja koko maailmalle. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen kehitysyhteistyössä on yleistymässä ja monipuolistumassa. mutta mistä kaikki alkoi? Katsaus internetin ja kännyköiden lähihistoriaan ei riitä. on palattava 1950-luvulle, jolloin ensimmäinen tietokone asennettiin kehitysmaahan, intian Kolkatassa sijaitsevaan tilastokeskukseen. uutta konetta käytettiin muun muassa maan viisivuotissuunnitelman (1956­61) tekemiseen ja seuraamiseen. 1980-luvun loppuun asti tietokoneita käytettiin kehitysmaissa pääosin valtionhallinnon tietojenkäsittelyyn. internetiä hyödynsivät lähinnä armeija ja yliopistot länsimaissa. merkittävä mullistus tapahtui 1990-luvulla, jolloin henkilökohtaiset tietokoneet olivat jo yleistyneet. internet levisi tavallisten ihmisten käyttöön. Tietotekninen kehitys kirjattiin myös vuonna 2000 yhdeksi yK:n vuosituhattavoitteeksi (millenium development goals, mdg) ja julistettiin yhdeksi yleismaailmallisiksi kehityksen päämääräksi vuoteen 2015 mennessä. uu- sille tieto- ja viestintäteknologian työkaluille etsittiin sopivia käyttökohteita, ja poliittiset päätöksentekijät vaativat etsimään keinoja vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi. ratkaisujen ja tarpeiden kohtaamisesta syntyi "information and Communication Technologies for development" eli lyhennettynä iCT4d (vapaasti suomennettuna "tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen kehitysyhteistyössä"). Kehityksen ja tietotekniikan liitto ei kuitenkaan alkanut ongelmattomasti. 90-luvun lopun iCT4d:n huumassa kehitysmaihin perustettiin innokkaasti länsimaista kopioituja internetkahviloita. Tietokonetoimittajat ja iTyhtiöt ajattelivat, että kunhan tietokoneita ja nettiyhte- sähköpostin hyöty jäi vähäiseksi, kun tuttavapiiriin ei kuulunut muita internetin käyttäjiä. yksiä saadaan levitettyä kaupunkeihin ja maaseudulle, kehitysmaat hyppäävät mukaan tietoyhteiskuntaan. Todellisuus oli toinen: tasaista sähkövirtaa ahnaasti kuluttavat tietokoneet tuottivat ylisuuria käyttökuluja, menivät helposti rikki kosteissa ja pölyisissä oloissa 18 - maailmanKuva
• nokian ja Planin yhteisessä ohjelmassa yETam:ssa nuoret oppivat tekemään kännykällä lyhytelokuvia. ja vaativat paljon erikoisasiantuntemusta esimerkiksi viruksen tunkeutuessa koneeseen. internetistä ei löytynytkään riittävästi paikallisiin ongelmatilanteisiin liittyvää tietoa, ja koneista tuli lopulta käyttökelvottomia. sähköpostin hyöty jäi myös vähäisiksi, koska monen käyttäjän tuttavapiiriin ei kuulunut muita internetin käyttäjiä. yksityiset kännykät mullistivat kehityksen nettikahviloiden kulta-aika ei ollut pelkkää epäonnistumista, mutta se opetti paljon: tietoteknologian hyödyntämisessä on otettava paremmin huomioon paikalliset tarpeet, käytettävä olosuhteisiin sopivaa teknologiaa, tarjottava käyttäjille ymmärrettävää ja hyödyllistä sisältöä sekä löydettävä kestäviä tapoja toteuttaa projekteja. monia yllätti havainto, että tietotekniikan hankintakustannukset voivat olla usein vain viides- tai kymmenes- osa käyttöajan kokonaiskuluista. ajatus teknologian hyötykäytöstä kehitysmaaolosuhteissa ilman kokonaisvaltaista suunnittelua todettiin epäonnistuneeksi. Tilannetta voi osin verrata suomeen: olemme sujuvia tietotekniikan käyttäjiä, mutta silti tarvitsemme koulutusta ja iT-tukea ohjelmien ja yhteyksien toimivuuden turvaamiseksi. 2000-luvulla iCT4d:n kehitystä veivät eteenpäin muun muassa g8-maiden vuonna 2000 perustama digital opportunities Task force sekä tietoyhteiskunnan huippukokoukset (world summit on information society, wsis) genevessä 2003 ja Tunisiassa 2005. Tunisian huippukokouksessa käsiteltiin tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia talouden ja sosiaalisen kehityksen edistämisessä ja kiinnitettiin erityistä huomiota kehitysmaiden asemaan niiden hyödyntäjinä. Kokouksen loppujulistuksessa päätettiin varmistaa, että
• TiETo- ja viEsTinTäTEKnologia KEhiTyKsEn vauhdiTTajana uuden teknologian, erityisesti informaatioteknologian, hyödyt ovat kaikkien saatavissa. suurin uuden teknologian murros kehitysmaissa ei syntynyt kehitysprojektien nettikahviloista tai edullisista läppäreistä, vaan sen aiheuttivat yksityisten markkinoiden kautta levinneet kännykät. arvioidaan, että maailmassa yhdeksän kymmenestä ihmisestä asuu kännykkäverkon kuuluvuusalueilla ja pelkästään afrikassa noin puolet väestöstä omistaa mobiililaitteen. suurin osa maailman ihmisistä ei koskaan tule omistamaan tai edes käyttämään perinteistä tietokonetta. sen sijaan kännykästä on kehittymässä laite, jolla yhä useammat köyhissä maissa asuvat ihmiset kytkeytyvät nettiin, etsivät tietoa, viestivät ja käyttävät online-palveluita. teknologiaa tulee käyttää yhä enemmän maailman köyhyysongelman ratkaisemiseen. Tieto- ja viestintäteknologia on kuitenkin vain yksi työkalu monien joukossa. se ei korvaa poliittisia päätöksiä tai opettajia kouluissa. suoraa ja epäsuoraa tekniikkaa Kun tieto- ja viestintätekniikan käyttöä suunnitellaan kehitysyhteistyössä, on hyödyllistä jakaa käyttötarpeet kahteen kategoriaan: suoraan ja epäsuoraan. ratkaisujen välillä on ero riippuen siitä, tulevatko ne suoraan paikallisten yhteisöjen ja viranomaisten käyttöön vai kehitysyhteistyöjärjestöjen ylläpitämiksi työkaluiksi. Edellisessä tapauksessa ratkaisut riippuvat paikallisesta osaamisesta, olosuhteista ja olemassa olevasta teknologiasta, jonka täytyy olla hyödynnettävissä senkin jälkeen, kun projektin rahoitus loppuu ja järjestö siirtyy pois alueelta. Tällaisille teknologiaa hyödyntäville ratkaisuille keskeistä on kestävyys, paikallisen kielen ja kulttuurin ottaminen huomioon, virrankulutuksen tietotekniikka on osa kehitysyhteistyötä onko kehitysyhteistyöjärjestöillä enää olennaista roolia teknologian hyödyntämisessä, vai kuroutuuko digitaalinen kuilu umpeen myös ilman järjestöjen tukea? Tietoja viestintäteknologian saatavuus ja levinneisyys eivät automaattisesti johda ihmisoikeuksien parempaan toteutumiseen tai kehitystavoitteiden saavuttamiseen. yhteisöissä, joissa naisten ja tyttöjen asema on huono, tietotekniikan hyödyt voivat jäädä poikien ja miesten etuoikeudeksi ja lisätä sukupuolten välistä epätasa-arvoa. ihmisoikeusperustaisesti toimivat järjestöt ottavat huomioon erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien oikeudet ja varmistavat, että hyödyt jakaantuvat mahdollisimman tasaisesti. Tieto ja viestintä ovat keskeisiä kehitysohjelmissa, käytettiinpä niissä teknologiaa tai ei. viestintää tarvitaan, jotta lapset, vanhemmat ja yhteisöt tulevat tietoisiksi oikeuksistaan ja pystyvät vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin muun muassa viestimällä päättäjien kanssa. jos informaatio- ja kommunikaatiotarpeita tuetaan teknologian avulla mielekkäästi ja kestävästi, kehitysyhteistyön tehokkuus ja vaikuttavuus paranevat. Tietotekniikkaa käytetään edelleen pääasiassa rikkaiden maiden hyödyksi. ylikansalliset yritykset ovat tietotekniikan suurkuluttajia ja hyötyjiä. soveltuvaa Teknologian täytyy olla helposti hyödynnettävissä senkin jälkeen, kun kehitysyhteistyöhanke on ohi. määrä ja paikallisten ihmisten mukanaolo. jos tekniikka on pääasiallisesti ulkopuolisen ylläpitämää ja käyttämää ja sen tarkoitus on tehostaa työtä, teknologiaratkaisut ovat vähemmän riippuvaisia paikallisesta kontekstista ja yhtä järjestelmää voidaan helpommin käyttää eri ympäristöissä. Teknologisista ratkaisuista tai innovaatioista puhuttaessa on hyvä muistaa, ettei kaikkien tarvitse liittyä suoraan teknologiaan. iCT4d-ajattelussa innovaationa voi pitää myös tutun, jopa vanhan, tekniikan käyttämistä uudella tavalla (esimerkiksi Twitterin käyttö tekstiviesteillä tai keskoskaapin rakentaminen helposti korjattavista autonosista). 20 - maailmanKuva
• Planin ja Pajat managementin yhdessä kehittämä Poimapperjärjestelmä toimii edullisissa gPs-kännyköissä, joiden avulla Planin työntekijät ja yhteisöjen vapaaehtoiset kartoittavat muun muassa koulujen, terveysasemien ja asumusten paikkatietoja tukemaan kehityshankkeiden suunnittelua, arviointia ja seurantaa. samalla kerätään tietoja koulujen oppilas- ja opettajamääristä tai puhtaan veden saatavuudesta. Tietoja voidaan hyödyntää maan kehityksen suunnittelussa. miTä on TiETo- ja viEsTinTäTEKnologia KEhiTysmaissa? Keksinnöt syntyvät yhä useammin kehitysmaissa. vaikka afrikassa ei ole yhtään kännykkätehdasta, on se muun muassa mobiilirahan käytössä jo pidemmällä kuin Eurooppa. Tekstiviesteihin ja nettiin pohjautuva kriisien seurantajärjestelmä ushahidi on kenialaisten kehittämä. Köyhät maat eivät enää ole vain iCT4d:n avunsaajia tai asiakkaita vaan yhä useammin aktiivisia sisällöntuottajia ja keksijöitä. KirjoiTTaja on Plan suomi sääTiön ohjElmaPäälliKKö (yriTysyhTEisTyö ja iCT for dEvEloPmEnT). yleisiä: radio, televisio kännykkä, harvinaisia: tietokoneet, laajakaista, lankapuhelin Toisin kuin länsimaissa, radio, kännykkä ja televisio ovat usein yhteisökäytössä, jolloin yksi laite palvelee huomattavasti suurempaa määrää ihmisiä kuin pelkistä laitemääristä voisi päätellä. maailmanKuva - 21
• TiETo- ja viEsTinTäTEKnologia KEhiTyKsEn vauhdiTTajana Tilastotiedolla kehitystä intia ja kiina laskevat väestönsä kymmenen vuoden välein. myös afrikka tarvitsee väestötietoja, jotta valtiot voivat palvella kansalaisiaan. Tiina Kirkas Kuusi miljoonaa virkailijaa kiersi kymmenessä päivässä Kiinan kaikki kolkat. intian 15. väestönlaskenta käynnistyi viime vuoden huhtikuussa, kun 2,5 miljoonaa virkamiestä jalkautui seitsemään tuhanteen kaupunkiin ja 600 000 kylään. Enimmäkseen opettajista värvätyt väestönlaskijat ryhtyivät ensin tilastoimaan ihmisten asumuksia: mistä materiaalista koti oli rakennettu, oliko sähköä, vettä ja vessaa, entä internet-yhteyttä? sen jälkeen he kokosivat henkilökohtaisia tietoja, kuten nimen, tarkan syntymäajan, aviosäädyn, ammatin, äidinkielen, uskonnon ja koulutuksen. sukupuolekseen intialaiset saivat ensimmäistä kertaa valita miehen, naisen tai "muun". laissa kiellettyä mutta intialaisessa arjessa vaikuttavaa kastia tiedusteltiin erillisellä kyselyllä virallisen väestönlaskennan jälkeen. varsinainen "nuppiluku" laskettiin viime helmikuussa. väestönlaskijat kiersivät intialaiskodit ja kirjasivat papereihinsa myös siirtotyöläiset, ulkomaalaiset ja syntymärekisteröimättömät lapset. lopuksi luetteloihin päätyivät katujen ja rautatieasemien asunnottomat. intialaisten lukumäärä selviää ensi kesänä. Edellisen laskennan virhemarginaali oli 2,3 prosenttia, mutta nyt sitä pyrittiin kaventamaan satelliittikartoilla. intian väestönlaskenta maksoi yli 900 miljoonaa euroa. Poliitikot ja viranomaiset perustelivat suuroperaatiota tiedontarpeella: jätti- 22 - maailmanKuva
• valtiota ei voi kehittää ja sen asukkaita tukea ilman tarkkoja ja ajantasaisia tilastoja. nyt yli puolet intialaisista luokitellaan köyhiksi. väestönlaskennan yhteydessä viranomaiset myös kuvasivat kaikki yli 15-vuotiaat intialaiset ja tallensivat heidän sormenjälkensä kansallista väestörekisteriä varten. intialaisille kaavaillaankin nyt ensimmäistä kertaa omaa henkilötunnusta ja henkilökorttia. moni toivoo, että uudistus parantaa kansalaisten mahdollisuuksia perätä yhteiskunnalta palveluja ja sosiaaliturvaa. asiantuntijat epäilivät, että tietojen salaaminen ja monien väestönlaskijoiden epäpätevyys heikensivät huhtikuussa valmistuvan väestönlaskennan luotettavuutta. tiedolla palveluja väestönlaskenta herätti huolta myös Keniassa syksyllä 2010. Kenialaiset pelkäsivät, että etnisen ryhmän tilastointi kärjistäisi heimoristiriitoja ja johtaisi vuoden 2008 vaalien tapaan väkivaltaisiin yhteenottoihin. väestönlaskennan johtaja anthony kilele kuitenkin huomautti britannian yleiradioyhtiö bbC:lle, että tilastot sinänsä eivät ole poliittisia. ­ ongelma liittyy ihmisten tapaan käyttää tilastoja, hän muistutti. monissa afrikan maissa väestönlaskentoja leimaakin poliittinen tarkoituksenmukaisuus. Eri ryhmittymät haluavat varmistaa asemansa vallan ja rahan jaossa ­ ja siksi tekevät parhaansa, jotta oman etnisen, kielellisen tai uskonnollisen ryhmän osuus näkyisi mahdollisimman suurena myös väestötilastoissa. afrikassa väestönlaskentoja haittaavat myös köyhyys, huonot kulkuyhteydet ja yleinen turvattomuus. harvassa valtiossa on varaa ja ammattitaitoa rakentaa luotettava väestörekisteri. silti juuri kehitysmaiden päättäjät niin afrikassa kuin muualla tarvitsevat kattavia ja vertailukelpoisia tilastoja kansalaistensa lukumäärästä, asuinoloista, terveydestä ja koulutuksesta. ilman tietoa he eivät voi suunnitella, toteuttaa ja varsinkaan kohdentaa peruspalveluita riittävästi ja oikein. myös vaalien järjestäminen vaatii ajanmukaista tietoa äänestysikäisistä kansalaisista. nyt valtiot ja järjestöt perustavat toimintansa kansallisten tietojen lisäksi erityisesti yK:n kokoamiin tilastoihin. ne pohjaavat useimmiten erilaisiin tilastollisiin otantamenetelmiin ja survey-tutkimuksiin. KirjoiTTaja on vaPaa ToimiTTaja. ei-toivotut väestönlaskijat myös Kiina on laskenut väestönsä. viime lokakuussa kuusi miljoonaa virkailijaa kiersi kymmenen päivän aikana laajan valtakunnan kaikki kolkat ja keräsi tietoja muiden muassa ihmisten koulutuksesta, kansallisuudesta ja varallisuudesta. intian tavoin Kiina tavoitteli täsmätietoa kansalaistensa elinoloista ja etenkin kaupunkilaisten lukumäärästä. siksi kaupunkeihin muuttaneet siirtotyöläiset kirjattiin todellisten asuinpaikkojensa, ei maaseutukyliensä asukkaiksi. Kiinakin perusteli 77 miljoonan euron hintaista operaatiotaan kehityspolitiikalla. Esimerkiksi Pekingin kaduilla banderollit kehottivat kansalaisia "hymyllä tukemaan väestönlaskentaa, tilastotiedolla edistämään kehitystä". yhteistyövetoomuksista huolimatta väestönlaskijoita ei toivotettu joka kodissa tervetulleiksi. ihmiset varjelivat yksityisyyttään: osa siirtotyöntekijöistä ei esimerkiksi halunnut ilmoittaa asuinpaikkaansa viranomaisille. rekisteröimättömien lasten vanhemmat taas halusivat välttää sakot yhden lapsen politiikan rikkomisesta. monet peittelivät varallisuuttaan. Tietojen panttaaminen kieli kiinalaisten muuttuneesta suhteesta viranomaisiin. ­ ihmiset eivät halua, että heitä hallitaan. he ajattelevat, että viranomaisten tehtävänä on palvella heitä, totesi Kiinan akatemian tutkija Zhang yi China daily -sanomalehdelle viime syksynä. maailmanKuva - 23 Kuva: isToCKPhoTo
• viEsTinTäTEKnologia ja yhTEisKunnan modErnisaaTio 24 - maailmanKuva
• suomEssa asuva ghanalainEn ToimiTTaja linus atarah maailmanKuva - 25 Kuva: roland gEishEimEr "Ennen ne ghanalaiset sukulaiset, jotka onnistuivat olemaan yhteydessä minuun, valittivat puutetta rahasta ja ruuasta ja lasten koulumaksujen kalleutta; nykyisin minua pyydetään useimmiten lähettämään kännyköitä. Kun huomaan, että puhelimeeni soitetaan tuntemattomasta numerosta, kyse on yleensä matkapuhelimen pyytäjästä."
• viEsTinTäTEKnologia ja yhTEisKunnan modErnisaaTio Kännykät muokkaavat kulttuuria kännyköillä ensijaisesti puhutaan: setvitään ihmissuhteita, tehdään bisnestä ja vaikutetaan, kertoo kännyköiden käyttöä kehitysmaissa tutkinut professori sirpa tenhunen. Tiina Kirkas viitisen vuotta sitten jantassa, runsaan parintuhannen asukkaan kylässä intian länsi-bengalissa, vain kymmenessä talossa puhuttiin kännykällä. nyt matkapuhelin soi joka kodissa. ­ Kyläläiset hankkivat kännykän, jotta he voivat pitää yhteyttä sukulaisiinsa. varsinkin naiset haluavat olla yhteydessä omiin vanhempiinsa. sukuyhteys on aina ollut tärkeä, mutta matkapuhelimen ansiosta yhteydenpito on tiivistynyt, kertoo jantalaisten kännykänkäyttöä tutkinut vt. professori sirpa tenhunen helsingin yliopiston kulttuuri- ja sosiaaliantropologian laitokselta. Kuulumisten lisäksi naiset jakavat puhelimessa huoliaan. he pyytävät vanhemmiltaan apua ja kertovat esimerkiksi kokemastaan väkivallasta. Tenhunen onkin huomannut, että kännykkä lisää selvästi naisten turvallisuudentunnetta. miehet sitä vastoin ylläpitävät kännykällä yhteyttä vanhoihin ystäviinsä. ilmiö on uusi, sillä aiemmin yhteys kavereihin katkesi helposti, kun miehet muuttivat pois kotikylästään. Tenhunen on perehtynyt kännykkäkulttuuriin myös Kenian nairobissa, Kiberan slummissa. siellä valtaosa asukkaista on kotoisin maaseudulta, jonne pidetään nyt yhteyttä puhelimitse. ­ Kiberalaiset puhuvat kännykällä enemmän kuin jantalaiset, vaikka puhuminen on kalliimpaa. itse asiassa he käyttävät kännyköihin enemmän rahaa kuin ruokaan, Tenhunen tietää. Kiberassa naisilla on kännykkä myös siksi, että sen avulla he voivat avata itselleen m-Pesa-pankkitilin. se on kenialaisen palveluntarjoajan safaricomin matkapuhelimissa toimiva rahansiirtojärjestelmä. ­ Toisin kuin intiassa, Keniassa naiset ovat aina tehneet bisnestä, ansainneet omaa rahaa ja elättäneet perheitään. Kiberassa naiset pitävät tärkeänä, etteivät aviomiehet pääse käsiksi heidän rahoihinsa. Kännykät muokkaavat myös muilla tavoin miesten ja naisten keskinäisiä suhteita. Perinteisesti pidättyvässä intiassa pojat ja tytöt tutustuvat toisiinsa ja kehittävät suhdettaan puhelimitse, salaa vanhemmilta. se taas Kännykkä on laajentanut ihmisten poliittista liikkumavaraa. saattaa närkästyttää aikuissukupolvea. Esimerkiksi uttar Pradeshin osavaltiossa lankin kyläkomitea kielsi kännykät naimattomilta tytöiltä, jotta he eivät järjestäisi avioliittoja vastoin yhteisön tapoja. jantassa Tenhunen ei ole vastaavaa moraalista 26 - maailmanKuva
• huolta havainnut. Kiberassa kännykät sitä vastoin kiristävät aviopuolisoiden välejä. ­ Kännykällä on helppo solmia rinnakkaissuhteita, viestiä salaa ja valehdella olinpaikkansa. siksi se tuottaa epäluuloa ja mustasukkaisuutta. Bisnestä, vaikuttamista, vihaviestejä suhdetoiminnan ohella matkapuhelimella tehdään bisnestä. jantassakin ensimmäisinä oman kännykän ostivat auton- ja traktorinkuljettajat, heidän jälkeensä maanomistajat ja pienyrittäjät. ­ Kännykkä säästää aikaa matkustamiselta ja laajentaa myyntialuetta paikoissa, joissa tiet ovat huonossa kunnossa. maalarit ja puusepät voivat taas hankkia lisää asiakkaita jakamalla puhelinnumeroaan, sirpa Tenhunen kertoo. vastaavasti kalastajat ja maanviljelijät voivat kännyköillään myydä saaliinsa ja satonsa suoraan markkinoille, parhaalla hinnalla ilman välikäsiä. myös akkujen lataaminen, puheajan myyminen, kännyköiden korjaaminen ja jälleenmyynti tuottavat hyvin. moni etsii kännykällä työtä kotikulmien ulkopuolelta. matkapuhelimella hoidetaan myös terveyttä. sillä soitetaan lääkäreiltä, parantajilta ja sukulaisilta neuvoja, sairaskuljetusta, rahaa. Kiberassa hiv-positiviisten tukiverkko on kännykän soiton päässä. maailmanKuva - 27 Kuva: alf bErg
• viEsTinTäTEKnologia ja yhTEisKunnan modErnisaaTio ­ samalla voi vaivihkaa pyytää terveydenhoitajaa katsomaan naapuria, jolla epäilee aidsia, Tenhunen kuvaa. Kännykällä myös osallistutaan ja vaikutetaan. Kenialaiset esimerkiksi soittavat radio-ohjelmiin ja jakavat näkemyksiään ajankohtaisista aiheista. intiassa Chhattisgharin osavaltiossa taas köyhät ja lukutaidottomat heimoyhteisöt voivat soittaa tiettyyn puhelinnumeroon ja raportoida tärkeistä tapahtumistaan. muilla on myöhemmin mahdollisuus kuunnella uutiset kännykällään. Tenhunen kertoo, että sillä tavoin heimoalueelta on noussut valtakunnallisia uutisaiheita. Kännykällä myös kutsutaan koolle mielenosoituksia, järjestetään pikalakkoja, välitetään tietoa ihmisoikeusloukkauksista ­ ja kylvetään vihaa, kuten tapahtui Keniassa vuoden 2008 vaalien jälkeisissä mellakoissa. omissa tutkimuksissaan intian jantassa Tenhunen on havainnut, että kännykkä on laajentanut kyläläisten poliittista liikkumavaraa. Enää heidän ei tarvitse tukeutua yksinomaan kylän johtajaan, vaan apua voi soittaa lähikylistä ja kauempaakin. ­ samaan aikaan valtaapitävät pyrkivät valvomaan matkapuhelinten käyttäjiä, kuten iranissa nokiasiemensin laitteilla. Kiinassa esimerkiksi Tiibet-sanan lausuminen näkyy heti seurantajärjestelmässä, Tenhunen kuvaa. hän pelkääkin, että kasvava kontrolli vaikeuttaa monissa maissa kehittyvään kansalaistoimintaan. teksiviestipalveluilla kysyntää intiassa ja Keniassa kännyköillä puhutaan, ei niinkään tekstailla tai pelata. ­ nuoret eivät ole tottuneet lukemaan ja kirjoittamaan, vaikka valtaosa heistä on lukutaitoisia. Puhuminen on luontevampaa, ja puhumalla saa välitettyä enemmän vähemmässä ajassa, sirpa Tenhunen kertoo. silti monet hyödyntävät matkapuhelimissaan erilaisia tekstiviestipohjaisia palveluita. Kuuluisin niistä lienee kenialainen m-Pesa. Tenhusen mielestä kysyntää olisi muillekin vastaaville sovelluksille. ­ nyt esimerkiksi uutispalvelut ovat suppeita ja rajoittuvat otsikoihin. monilla olisi kuitenkin halua laajempaan uutisseurantaan, mutta heillä ei ole varaa ostaa sanomalehtiä. Kiberassa ihmiset kaipaisivat kännykkäänsä tietoa myös oman yhteisönsä asioista. Tenhunen toivoisi peruskännyköihin esimerkiksi pienyrittäjille kirjanpito-ohjelmia, muusikoille mahdollisuutta myydä musiikkiaan sekä kansalaisille viranomaisten tieto- ja asiakirjapalvelua. ­ Kännyköistä pitäisi voida myös tulostaa kuvia nykyistä helpommin ja edullisemmin. siitä olisi hyötyä tuotteitaan myyville käsityöläisille. Tekstiviestipalveluista olisi hyötyä laajemminkin köyhyyden vastaisessa taistossa, Tenhunen muistuttaa. ­ intiassa ja bangaldeshissa ihmiset opiskelevat englantia kännykän avulla. afganistanissa taas kännykkäliittymiä on enemmän kuin lukutaitoisia ihmisiä. Kysyntää on myös terveyden monitoroinnille ja hyvän hallinnon seurannalle. Tenhusen mielestä kyse on siitä, kuka ottaa palvelut hoitaakseen: vapaassa markkinataloudessa valtio harvoin ohjaa rahaa matkapuhelinpalveluiden tuottamiseen. järjestöjen projekteilla on taas tapana päättyä, kun rahat loppuvat. Kannattava bisnes vaatii puolestaan riittävän suurta maksavaa asiakaskuntaa. Esimerkiksi Keniassa m-Pesa on onnistunut siksi, että safaricom hallitsee markkinoita. intiassa taas lukuisten palveluntarjoajien keskinäinen kilpailu on laskenut puheluhintoja ­ ja siten leikannut yritysten taloudellisia voittoja. siksi niillä ei ole mielestään varaa tarjota puoli-ilmaisia palveluita vähävaraisille. ­ intiassa valtio kuitenkin säätelee matkapuhelinverkon toimintaa, joten se voisi hyvinkin vaatia verkko- ja palveluoperaattoreita tarjoamaan toimiluvan vastineeksi tiettyjä yleishyödyllisiä palveluita, Tenhunen sanoo. laitevalmistajien olisi myös tuotettava sovelluksia, jotka sopivat kaikkiin puhelimiin ja malleihin. nyt ne kuitenkin panostavat matkapuhelinpalveluiden tarjoajien tavoin ennen kaikkea älypuhelimiin, internetiin ja niiden markkinointiin myös kehitysmaissa. Köyhiä tämä kehitystyö ei välttämättä palvele, sillä huokeimmatkin älypuhelimet ovat vielä pitkään maailman enemmistön saavuttamattomissa. internetin käyttö edellyttää myös vaativampaa lukutaitoa kuin kännykkä, ja monet älypuhelinten sovellukset vaativat tuekseen tietokoneen oheislaitteineen. Tenhunen varoittaakin teknologisesta determinismistä: kännyköiden ­ ja minkä tahansa mobiiliteknologian ­ hyöty voi olla kiistämätön, mutta kehitykseen tarvitaan paljon muutakin. 28 - maailmanKuva
• Eija Palosuo Teknologiaosaaminen ei ole miesten yksinoikeus niin tasa-arvo kuin työllisyys voivat saada vetoapua viestintäteknologian nopeasta kehityksestä, kunhan tytötkin oppivat käyttämään tietokoneita ja kännyköitä. tietokonettakin tärkeämpi on hyvä opettaja. vaikka maailman koulua käyvien tyttöjen osuus on noussut viime vuosina reipasta tahtia ja vuosituhattavoitteiden valossa luvut näyttävät rohkaisevalta, ei kehitys ole juurikaan heijastunut nuorten naisten työllistymismahdollisuuksiin koulun jälkeen. yksi nopeimmin laajenevista aloista, joilla työtä olisi tarjolla maailmanlaajuisesti, on tieto- ja viestintäteknologia. Kuitenkin sen opetukseen liittyy varsinkin köyhien maiden koululaitoksissa lukuisia ongelmia, joista tyttöjen näkökulmasta kenties merkittävin on sukupuolten välinen epätasa-arvo: tyttöjen ei katsota tarvitsevan teknologiakoulutusta, eikä heillä oleteta olevan siihen myöskään valmiuksia. ­ Korkeassa arvossa pidetyt asiat kuten teknologiset laitteet ­ televisio, tietokone tai kännykkä ­ ovat monissa yhteisöissä vain miesten hallussa, kertoo Planin iCT-neuvonantaja linda raftree. Kouluissa perinteinen asetelma näkyy siten, että harvoja tietokoneita käyttävät usein pojat, samalla kun tytöt seisovat ringissä heidän ympärillään ja koettavat oppia pelkästään katsomalla. Tieto- ja viestintäteknologian huima kehitys avaa tasa-arvon edistämiselle kuitenkin mahdollisuuden, johon niin kansallisten kuin kansainvälistenkin toimijoiden olisi syytä päättäväisemmin tarttua. Keniassa tehty tutkimus ennakoi, että informaatiotekniikan käyttäjämaailmanKuva - 29
• ryhmistä 18­35-vuotiaiden naisten osuus kasvaa lähitulevaisuudessa eniten. ­ internet ja sosiaaliset mediat avaavat nuorille naisille mahdollisuuden hankkia tietoa aiheista, jotka aiemmin ovat olleet heiltä kiellettyjä, ja luovat heille yksityisen tilan, jossa voi viestiä huomiota herättämättä. Tyttöjen mahdollisuus astua "miehille kuuluvalle" alueelle, teknologian käyttäjiksi, vahvistaa heidän itsetuntoaan ja auttaa löytämään vertaistukea ongelmien ratkaisussa, raftree kuvaa. viestintää molempiin suuntiin Tietoteknologian yhteiskunnallisesti laajeneva merkitys heijastuu myös kehitysyhteistyöhankkeisiin, joissa ei enää ole kyse vain valmiuksien hankkimisesta toimistotyöhön tai tiedonhaun opettamisesta internetin avulla. Pikemminkin lähtökohtana on itsetunnon ja kykyjen kokonaisvaltainen vahvistaminen verkottumisen kautta. ­ Keniassa laadimme hankeyhteisössä kartan, johon merkittiin nuorten vaarallisiksi kokemat alueet. sen jälkeen keskustelimme niistä ja teimme esiin nousseista teemoista videoesityksiä pienillä digikameroilla. Esitykset johtivat aiheiden puimiseen yhteisössä myös laajemmin, ja lisäksi niille saatiin sosiaalisen median kanavien kuten youTuben kautta edelleen lisää huomiota. Tavoitteena on, että teknologian avulla tieto kulkisi molempiin suuntiin. raftree on toiminut useissa afrikan maissa alun perin nokian tuella käynnistyneessä, sittemmin suomen ulkoministeriön rahoittamassa hankkeessa youth Empowerment through Technology, arts and media. Työssään hän on nähnyt, että viestintäteknologian käyttöä edistävä projekti on sekä vähentänyt koulupoissaoloja että lähentänyt opettajia ja oppilaita toisiinsa, kun tilanne on muodostunut kaikille yhtäläisen innostavaksi oppimiskokemukseksi. Tieto- ja viestintäteknologian edellyttämä infrastruktuuri on edelleen haaste etenkin suuressa osassa afrikkaa. raftree on kuitenkin optimistinen: laajakaistan ei tarvitse olla ainoa väylä tiedon valtateille. niilläkin alueilla, joilla tietokoneita ei juuri näe, on usein kännyköitä. ne ovat viime vuosina yleistyneet jopa siinä määrin, että maailmassa on jo enemmän kännyköitä kuin kunnollisia käymälöitä. 30 - maailmanKuva
• "TyKKääTKö" vallanKumouKsEsTa? viestintäteknologiaa voi käyttää moniin tarkoituksiin. Esimerkiksi kännykän tarpeellisuus näyttäytyy varsin eri valossa globaalista etelästä ja globaalista pohjoisesta katsottuna. Tähän tulokseen tulivat Planin kansainvälisen tyttödelegaation jäsenet, kun he helmikuussa kohtasivat toisensa yK:n naisten asema -toimikunnan kokouksen yhteydessä ja pääsivät vertailemaan omaa suhdettaan viestintäteknologiaan eri maista tulevien ikätoveriensa kanssa. ­ Pohjoisen nuorilla tytöillä riippuvuus viestintäteknologiasta liittyy sosiaalisiin medioihin: pidetään yhteyttä ystäviin sekä pysytään ajan tasalla musiikista ja tapahtumista. Esimerkiksi afrikan maissa samaa teknologiaa tarvitaan työnhakuun. internetiä käytetään, jotta voidaan vaikkapa ilmoittautua kouluun, tiivistää kanadalainen 17-vuotias rachel. maailman tapahtumiakin voisi seurata sosiaalisesta mediasta, mutta rachel turvautuu mieluummin perinteisiin uutissivustoihin. suositusta ja tyttöjenkin keskustelussa tiheään vilahtavasta youTubesta hän hakee lähinnä videoita, joille voi nauraa. Toinen kanadalaisnuori, 21-vuotias kadra, sen sijaan kuuli nimenomaan facebookissa Egyptin vallankumouksesta. ­ minua pyydettiin "tykkäämään" aihetta koskevasta sivusta. sen jälkeen hain lisätietoa uutissivustoilta, ja sitten siirryin television ääreen. muutaman päivän päästä luin ystäväni bbm (blackberry messenger) -statuspäivityksestä, että hosni mubarak oli suistettu vallasta, ja hain taas internetistä lisätietoa. globaalissa etelässä kuva viestintäteknologian käytöstä on usein varsin toisenlainen. Kamerunilainen 17-vuotias Fabiola kertoo, että hänen koulussaan on yhteensä kymmenen tietokonetta, joista vain viisi toimii. hän pitää itseään onnekkaana, koska omistaa kännykän toisin kuin useimmat ystävänsä. fabiolan mukaan on vallitseva käsitys, että tytöt ja teknologia eivät kuulu yhteen. ­ jos tyttö asettuu tietokoneen ääreen, hän saattaa saada osakseen poikien ivallisen kommentin: mitähän hyötyä sinulle on tietokoneen käsittelystä, kun lopulta kuitenkin käsittelet lähinnä vauvojen vaippoja. fabiola pitää tärkeänä, että tyttöjen koulutusta matematiikan, tieteen ja teknologian alueella lisätään. muutoin digitaalinen kuilu sekä tyttöjen ja poikien että globaalin pohjoisen ja globaalin etelän välillä uhkaa kasvaa merkittävästi. ­ Tytöt ovat täysivaltaisia kansalaisia. Emme ole vain huomisen äitejä vaan myös tulevaisuuden yhteiskunnan johtajia. meillä on oikeus oppia. KirjoiTTaja TyösKEnTElEE Plan suomEn viEsTinnässä. maailmassa on jo enemmän kännyköitä kuin kunnollisia käymälöitä. ­ on erilaisia keinoja avata internet-yhteys myös matkapuhelimien kautta, mutta puhelimien omistajat eivät useinkaan tiedä niistä. Eikä verkkoyhteyden tarvitse olla koko ajan auki: voi työskennellä myös "offline" ja ottaa yhteyden vain tarvittaessa. raftreen mielestä olisi tärkeää kouluttaa opettajia internetin sisällöistä, erilaisen informaation hyödyllisyydestä ja totuudellisuudesta sekä verkon erityisesti tytöille luomista uhkista kuten seksuaalisen hyväksikäytön riskeistä. Tärkeintä tyttöjen aseman edistämisessä teknologian avulla ei sittenkään ole itse tekniikka vaan ymmärrys sen merkityksestä: ­ opettajilla on avainasema. hyvä opettaja on viime kädessä aina tärkeämpi kuin hyvä tietokone. maailmanKuva - 31
• viEsTinTäTEKnologia ja yhTEisKunnan modErnisaaTio Kuva: isToCKPhoTo Kuvan miEs Ei Esiinny juTussa. linus atarah matkapuhelimet purkavat raja-aitoja ghanassa kännyköiden ansiosta muillakin kuin koulutetuilla on mahdollisuus kommunikoida kotikylää kauemmas. Edesmennyt isäni puhui ensimmäistä kertaa puhelimessa vasta elämänsä loppupuolella. se, että hän ylipäänsä koki puhelinkeskustelun, johtui matkapuhelinten yleistymisestä. isäni oli nähnyt nuorten kulkevan kännykät käsissään ja oli utelias tietämään, mihin laitteista on. ­ nämä esineet, joita kanniskelette ympäriinsä ja väitätte puhelimiksi ­ kuinka kaukana olevia ihmisiä niillä voi tavoittaa? voinko puhua azaatolle suomeen? hän kyseli serkultani. azaato on ghanalainen ristimänimeni; linus-nimen sain kanadalaisilta ja hollantilaisilta lähetystyöntekijöiltä. suomeen soittaminen millä tahansa puhelimella ­ kännykällä tai lankapuhelimella ­ oli hyvin kallista, joten serkkuni täytyi soittaa minulle "häläri", jotta voisin soittaa takaisin. matkapuhelinten yleistyminen on merkinnyt myös uusien termien syntyä. ghanassa "häläri" merkitsee sitä, että soittaa jollekulle muttei anna puhelimen hälyttää niin kauan, että vastaanottaja ehtisi vastata. Tarkoitus on saada vastaanottaja soittamaan takaisin. Etenkin matkapuhelinten alkutaipaleella puhelut olivat niin kalliita, että tämä oli köyhien yleinen tapa pienentää kustannuksia. isäni ensimmäinen kommentti puhelimeen oli: ­ nyt minun ei enää tarvitse sanella asiaani kirjeeseen ja miettiä, oletko saanut viestini vai et. miksei valkoinen mies keksinyt tätä laitetta paljon aiemmin? vanhat ihmiset, jotka ovat eläneet kolonialistisessa hallinnossa, kunnioittavat yhä valkoisia ja yhdistävät 32 - maailmanKuva
• uudet keksinnöt heihin. matkapuhelimen ansiosta pystyin ensimmäistä kertaa olemaan isääni yhteydessä lähes päivittäin ­ siihen asti, kun hän kuoli kaksi vuotta sitten. matkapuhelin on mahdollistanut paljon muutakin kuin sen, että isäni sukupolvi voi kommunikoida puhelimitse. sen avulla ihmiset voivat siirtää vaivattomasti toisilleen rahaa ghanan sisällä. laitteen yleistyminen ghanan eristyneellä maaseudulla on purkanut aitoja ihmisten väliltä. mahdollisuus kommunikaatioon ei enää perustu yhtä vahvasti ihmisen koulutukseen kuin aiemmin. minua hämmästyttävät vanhukset, jotka eivät ole koskaan oppineet lukemaan tai kirjoittamaan mutta jotka roikuttavat kaulassaan matkapuhelimia. Kuinka he tietävät, kenen numeron näppäilevät? serkkuni, joka ei ole käynyt kouluja, tarjosi yksinkertaisen vastauksen: ­ jos soitat numeroon tarpeeksi usein, sitä ei tarvitse tarkistaa paperista vaan se syöpyy muistiisi. näin ihmisellä voi olla sisäisellä muistikortillaan kymmeniä numeroita. lukutaitoinen ihminen ei sisäistä muistikorttia tarvitse, sillä numerot voi tallentaa puhelimen luetteloon. serkkuni mielestä puhelimen muistioon luottaminen on kuitenkin riskialtista, koska jos puhelin häviää tai hajoaa, tiedot katoavat. hänen kommenttinsa muistutti minua siitä, kuinka digitaaliset puhelimat ovat tehneet meistä laiskoja muistamaan numeroita. matkapuhelimen käyttäjien määrä on yli kymmenkertaistunut vuosina 1998­2003, kertoo Kansainvälinen televiestintäliitto iTu. ghanan 20-miljoonaisesta väestöstä matkapuhelinta käyttää liki puolet. matkapuhelinten leviäminen on avannut Pandoran lippaan. maaseudun köyhien kännykänjanoa ei voi enää sammuttaa, mutta kaikilla ei ole varaa laitteeseen, vaikka puheluiden hinnat ovatkin viime vuosina romahtaneet eikä ghanalaisten tarvitse enää soittaa "häläreitä" yhtä usein kuin aiemmin. Ennen ne ghanalaiset sukulaiset, jotka onnistuivat olemaan yhteydessä minuun, valittivat puutetta rahasta ja ruuasta ja lasten koulumaksujen kalleutta; nykyisin minua pyydetään useimmiten lähettämään kännyköitä. Kun huomaan, että puhelimeeni soitetaan tuntemattomasta numerosta, kyse on yleensä matkapuhelimen pyytäjästä. ­ Kaikilla ympärilläni on matkapuhelin. lähetä minullekin kännykkä, niin voin kuulua ryhmään, iäkäs setäni pyysi hiljattain. matkapuhelin on maaseudulla yhä statussymboli: kukaan ei halua jäädä jälkeen kehityksestä. Toisin kuin Kiinalla, ghanalla ei ole tuotantokapasiteettia halpojen puhelinten tehtailuun, joten kaikki kännykät tuodaan maahan. Ehkäpä afrikan työvoima ei ole vielä nokian kaltaisten yritysten näkökulmasta tarpeeksi houkuttelevaa, jotta yhtiöt siirtäisivät sinne tuotantoa. ghanalaisten päällimmäinen huolenaihe on puhelinoperaattoreiden huono palvelu. viime vuonna tuhannet osoittivat ghanan pääkaupungissa accrassa mieltään surkeita palveluita vastaan. ghanassa puheluiden tarjoaminen on pääosin yksityisen sektorin hallussa. valtaosin asiat ovat paremmin kuin vanhoina huonoina aikoina, jolloin valtiolla oli monopoli puheluiden tarjoamiseen ja ihmiset odottivat kuin entisessä itäblokissa kuukausia vain saadakseen kiinteän puhelinyhteyden. mutta koska yksityisyritysten luonto on tavoitella voittoa, maaseudun asiakkaat saavat vähän huomiota. Kaikki ghanan viisi kännykkäoperaattoria, mukaan lukien kansainvälinen jätti vodafone, ovat alkaneet ylläpitää verkkoa internetpuhelimia varten, koska operaattorit kilpailevat varakkaista, kaupunkilaisista asiakkaista. verkkoyhteyden laatu on kuitenkin huono. vaikuttaakin siltä, että operaattorit keskittyvät enemmän laskemaan hintoja houkutellakseen uusia asiakkaita kuin investoimaan parempaan välineistöön ja laadun takaamiseen. ­ hyvin usein on vaikea saada soittoa läpi, ja kun joku lopulta vastaa, toisessa päässä puhutaan hausaa, jota en ymmärrä, valitti virkaveljeni thomas moore, joka asuu Kongon kylässä Pohjois-ghanassa. moore ja muut ghanalaiset eivät näe mielekkäänä paluuta kiinteisiin puhelinlinjoihin, koska ­ kuten moore sanoo ­ "ei ole järkeä opetella auraamaan traktorilla ja palata sitten kuokkimaan". ghanalaiset odottavat nyt, että pääsevät nauttimaan uusimmasta mobiiliteknologiasta, kunhan operaattorit pysyvät heidän toiveidensa tahdissa. KirjoiTTaja on vaPaa ToimiTTaja. maailmanKuva - 33
• viEsTinTäTEKnologia ja yhTEisKunnan modErnisaaTio Kehitysmaissa matkapuhelin taipuu moneen käyttöön kehitysmaissa matkapuhelin on usein internetiä halvempi ja paremmin saatavilla oleva tapa kommunikoida. matkapuhelinten nopea leviäminen on poikinut kehitysmaihin sopivia mobiilisovelluksia. nämä esimerkit kertovat, miten kännykkä voi edistää kehitystä. Perttu iso-markku hätäapua mobiilipankkiin keniassa Kenialainen kännykkäpankki m-Pesa on ollut menestys. suositun sovelluksen avulla kenialaiset hoitavat nykyään raha-asioitaan sujuvasti kännykällä. m-Pesa on nyt leviämässä muihinkin afrikan maihin ja intiaan. muitakin mobiilipankkisovelluksia perustetaan kuumeisesti eri puolille afrikkaa ja Etelä-aasiaa. m-Pesaa on jo hyödynnetty hätäavun jakelussa. Kenian vuoden 2008 vaalien jälkeisten mellakoiden aikaan kansalaisjärjestö Concern Kenia jakoi hätäapua Kerion laakson köyhimmille perheille suoraan heidän m-Pesatileilleen. yli puolella perheistä ei ollut puhelinta, joten Concern toimitti heille myös kännykät ja aurinkoenergialla toimivat laturit. onnistunut kokeilu osoitti, että hätäavun toimittaminen vastaanottajille onnistuu uuden teknologian avulla suoraan, ilman tarpeettomia välivaiheita. lääketehtaat yrittävät ratkaista ongelmaa rahoittamalla ghanassa ja nigeriassa mobiilipalvelua, jolla lääkkeiden oikeellisuuden voi varmistaa. Kuluttaja lähettää lääkepakkauksesta löytyvän koodin kännykällään tekstiviestinä palvelulle, joka taas varmistaa paluuviestissä lääkkeen aitouden. lapsikuolleisuus laskuun malissa Pésinet-projekti malissa käyttää mobiiliteknologiaa köyhien perheiden lasten terveyden seuraamiseen ja lapsikuolleisuuden vähentämiseen. hankkeeseen kuuluvien kylien vapaaehtoisia koulutetaan toimimaan oman yhteisönsä yhteyshenkilöinä. yhteyshenkilö kirjaa ylös yhteisön lapset ja kiertää lapsiperheissä yhdessä paikallisten kätilöiden kanssa. jokainen yhteisön lapsi punnitaan kerran viikossa, alle vuoden ikäiset lapset kahdesti. yhteyshenkilö on saanut puhelimen, jolla lähettää tiedon lapsen yleiskunnosta mobiilidatayhteyden kautta keskustietokantaan. Tietokantasovellus varoittaa automaattisesti, jos lapsen painokehityksessä on häiriöitä tai hänellä on muita riskitekijöitä. yhteyshenkilö pyytää hälytyksen saatuaan perhettä tuomaan lapsen tutkimuksiin lähimmälle pro- eroon väärennetyistä lääkkeistä ghanassa Köyhissä maissa myytävistä lääkkeistä jopa neljäsosa on väärennettyjä. lääkeväärennöksissä on kyse elämästä ja kuolemasta: perunajauhopillerin ostaminen malarialääkkeenä voi tietää hengenmenoa. 34 - maailmanKuva
• Kännykkäpohjainen pankkijärjestelmä m-Pesa on Keniassa valtavan suosittu. (Kuva: Cesar harada / flickr) jektin klinikalle. järjestelmä on yksinkertainen, mutta sen avulla on saatu aikaan merkittävä parannus malilaisten lasten terveyteen. oikea hintatieto viljelijöille afrikan syrjäseutujen maanviljelijöillä on suuri ammatillinen ongelma: heillä ei ole tarpeeksi tietoa viljelemiensä tuotteiden hinnoista eikä aikaa lähteä matkojen päähän kaupunkiin niitä kyselemään. maataloustuotteiden hinnat paikallisilla markkinoilla taas vaihtelevat usein nopeastikin. ahneet välimiehet vedättävät viljelijöitä usein siekailematta ostamalla tuotteet niiden vähittäismyyntihintaa huomattavasti halvemmalla. moniin afrikan maihin on luotu järjestelmiä, jotka pyrkivät ratkaisemaan ongelmaa tuomalla hintatiedot viljelijöiden ulottuville kännyköiden avulla. Tarkastamalla päivän hinnat puhelimestaan viljelijät voivat tehdä rahanarvoisia päätöksiä siitä, minne ja milloin myydä tuotteensa. sadonkorjuukin kannattaa ajoittaa hintakehityksen mukaan. Esimerkiksi voittoa tavoittelemattoman manobiyhtiön senegalin viljelijöille tekemä sovellus on tullut suosituksi. manobi kertoo, että heidän palveluaan käyttäneet greipinviljelijät onnistuivat saamaan tuotteestaan jopa kaksinkertaisen hinnan aikaisempaan verrattuna. manobin mukaan jopa lukutaidottomat viljelijät ovat onnistuneet käyttämään tehokkaasti yksinkertaista ja numeropohjaista sovellusta. englantia opettava luuri bbC worldin sponsoroima palvelu bbC janala opettaa bangladeshilaisille englantia matkapuhelimen välityksellä. soittamalla palvelun numeroon saa kuunnellakseen satoja englannin kielen oppitunteja ja harjoitustehtäviä, jotka vaihtuvat viikoittain. Palvelu maksaa käyttäjälle jonkin verran, mutta halu englannin opiskeluun on kova. bbC janala on toiminut nyt lähes puolitoista vuotta, ja sitä on käyttänyt yli kolme miljoonaa ihmistä. korruptio kuriin kännykällä Kännyköistä toivotaan kehitysmaissa apua loputtomaan korruption vastaiseen taisteluun. uusien viestintätekniikoiden avulla hallintoa yritetään tehdä läpinäkyvämmäksi.Esimerkiksi intian Karnatakassa toimiva maailmanKuva - 35
• lapsen painon säännöllinen tarkkailu auttaa havaitsemaan terveyttä uhkaavat vaarat ajoissa. Pésinetprojektissa malissa lasten punnitustulokset siirretään kännykällä terveysaseman tietokantaan. (Kuva: anne roos-weil / flickr) matalan koulutuksen työmarkkinat ovat intiassakin ankarat. babajobs avaa slummeissa kasvaneille köyhille nuorille pääsyn omia piirejä laajemmille työmarkkinoille ja siten mahdollisuuden parempaan leivänsyrjään. kriisitieto kartalle Kenialaisten aktivistien perustama ushahidi-verkkosivusto (swahilinkielinen nimi tarkoittaa suomeksi todistamista) tuli kuuluisaksi vuoden 2008 vaalien jälkeen, kun väkivaltaisuudet ryöpsähtivät eri puolilla Keniaa. Kenialaiset eri puolilta maata välittivät ushahidille tekstiviestitse tietoja väkivaltaisuuksista, ja palvelu keräsi tiedot kartalle verkkosivustolleen. näin väkivaltaisuuksien esiintyminen ja laajuus tulivat yleiseen tietoon kaoottisessa tilanteessa. samaa teknologiaa voidaan käyttää kartoittamaan monenlaisia asioita tautien leviämisestä luonnonkatastrofien aiheuttamiin vaurioihin. Eräs järjestö on käyttänyt ushahidia kerätäkseen tietoa siitä, missä päin maata elintärkeät lääkkeet ovat loppuneet varastoista. Tiedon sijoittaminen kartalle kertoo havainnollisesti, missä tarvitaan apua tai varastojen täydennystä. bhoomi-projekti auttaa viljelijöitä välttämään korruptiota. maanviljelijät tarvitsevat maanomistustodistuksen, jotta he voisivat saada lainaa pankista. Todistuksen saaminen paikalliselta viranomaiselta ei taas useinkaan onnistu ilman sopivaa lahjusta. bhoomi-palvelun kautta viljelijät saavat omistustodistuksensa verkon tai matkapuhelimen välityksellä. Keniassa budjetin toteutumista seuraava palvelu antaa kännykän kautta tietoa siitä, kuinka paljon paikallishallinnolle on annettu varoja eri tehtävien suorittamiseen. vertaamalla palvelun antamia tietoja lähiympäristöönsä paikalliset asukkaat voivat seurata, miten budjettivarat käytetään ­ tai jätetään käyttämättä. terveystietoa tekstiviesteillä monet uudet kehitystä edistävät mobiilipalvelut keskittyvät terveyskysymyksiin. Pakistanissa on kokeiltu terveystiedon välittämistä lapsille ja heidän perheilleen tekstiviesteillä. yksinkertaiset ohjeet, kuten "ennen ateriointia kannattaa pestä kädet" tai "vesi tulee ehdottomasti keittää ennen juomista" välitettiin syrjäisen multanin kaupungin koululaisille ja heidän vanhemmilleen. Tulokset olivat hyviä: vanhemmat olivat tyytyväisiä saadessaan vinkkejä paikallisella kielellä ja lasten sairastelu sekä koulupoissaolot vähenivät. Etelä-afrikassa Cellphones4hiv-palvelu jakaa matkapuhelimiin hiv-tietoutta. massaviesteillä kerrotaan taudin ehkäisemisestä ja opastetaan tartunnan saaneita taudin hoidossa. Tekstiviestit muistuttavat tar- sosiaalista työnvälitystä puhelimeen intiassa bangaloressa perustettu babajobs.com yhdistää matalan koulutuksen töitä etsivät köyhät ihmiset potentiaalisiin työantajiinsa sovelluksella, joka toimii sekä verkossa että matkapuhelimella. Töitä esimerkiksi kotiapulaisina, kokkeina tai autonkuljettajina etsivät voivat lähettää tietonsa palveluun matkapuhelimellaan ja saada luuriinsa kutsuja työpaikkahaastatteluun. Työvoimaa palkkaavat taas voivat etsiä verkkosivuston kautta tarvitsemaansa työvoimaa läheltä toimipaikkaansa. verkkopalvelu muodostaa oman sosiaalisen mediansa, jossa työnantajat voivat suositella työntekijöitä sukulaisilleen ja tuttavilleen. 36 - maailmanKuva
• tunnan saaneita esimerkiksi lääkäriajoista ja lääkkeiden ottamisesta. tietoa ja neuvontaa seksityöläisille intiassa intian kaupungeissa seksityöläiset ovat sekä köyhiä että kaihdettuja, mutta lähes kaikilla heistä on työnsä vuoksi matkapuhelin. bangaloren seksityöläisille terveyspalveluita, neuvontaa ja mikroluottoja tarjoava Pragatijärjestö käyttää kännyköitä jakaessaan seksityöläisille tietoa. järjestön käyttämä sovellus soittaa ajastettuna kaikkien numeronsa antaneiden seksityöläisten puhelimiin ja pyörittää nauhoitetun ääniviestin. viesteissä kerrotaan tulevista terveystarkastuksista ja mikroluottojen lyhennyspäivistä tai kehotetaan saapumaan hiv-testiin. viestit ovat puhuttuja, koska osa seksityöläisistä on lukutaidottomia. viestit lukee nauhalle Pragatin kenttäkoordinaattori, joka on seksityöläisille tuttu ja luotettu henkilö. Kotiapua ja autokuskia etsitään intiassa monin keinoin. (Kuva: yogesh rao / flickr) lapsiin kohdistuva väkivalta esille Beninissä lapsiin kohdistuva väkivalta kodeissa, kouluissa ja yhteisöissä jää usein raportoimatta ja vaille seuraamuksia. Tapauksista ilmoittaminen on usein vaikeaa, koska kaltoinkohdellut lapset pelkäävät puhua asiasta tai heillä ei ole viestimismahdollisuuksia saati tietoa paikasta, jonne ilmoituksen voi tehdä. Plan testaa beninissä yhdessä hallinnon kanssa järjestelmää, jossa lasten oikeuksien loukkauksista voi raportoida tekstiviestitse. Planin paikalliset työntekijät ja tarvittaessa poliisi ottavat ilmoitetut tapaukset jatkokäsittelyyn. saadut ilmoitukset kirjataan kartalle. ne antavat hallinnolle tietoa ongelmien laajuudesta ja levinneisyydestä. teknologia murtaa vanhoja instituutioita Tavat, joilla ihmiset ottavat teknologian käyttöönsä ja luovat sillä itselleen merkityksellisiä käyttötapoja, muuttavat maailmaa ja ravisuttelevat vanhoja instituutioita. Esimerkiksi afganistanissa opiskelijat keskustelevat politiikasta massatekstiviestilistoilla ja nuoriso kuluttaa aikaansa tutustumalla uusiin ihmisiin pulinalinjojen ryhmäpuheluissa. Kännyköiden yleistyminen on merkinnyt afganistanissa rakkausavioliittojen yleistymistä perinteisten järjestettyjen avioliittojen sijaan, kun tytöt ja pojat voivat pitää yhteyttä toisiinsa ilman esiliinoja. monessa perheessä käydäänkin kamppailua, kun perinteisiin tukeutuva perhe haluaa kieltää itsenäisyyteen pyrkivältä tyttäreltä kännykän ja muut uudet kommunikaatiomahdollisuudet. informaatio- ja kommunikaatioteknologia murtaa myös valtiollisia valtarakenteita. Kumousliikkeet ympäri maailman organisoituvat sosiaalisessa mediassa ja tekstiviestein. uuden kommunikaatioteknologian organisointikyky pakottaa valtaansa puolustavia epätoivoisia vallanpitäjiä jopa sulkemaan kommunikaatioverkkoja. Esimerkiksi Egyptin hallinto yritti ennen kaatumistaan pysäyttää kumousliikettä kytkemällä maan irti internetistä ja sulkemalla matkapuhelinverkon. mosambikin viimesyksyiset mellakat ruoan hintojen nousua vastaan organisoitiin tekstiviesteillä, ja hallitus vastasi pakottamalla puhelinyhtiöt sulkemaan tekstiviestipalvelut. lähTEET: mobilEs for dEvEloPmEnT (Plan suomi 2009), ThE EConomisT, global.finland.fi, mobilEaCTivE.org, iCTworKs.org, allafriCa.Com, ThErEbooT.org, CEll-lifE.org KirjoiTTaja TyösKEnTElEE Plan suomEn viEsTinnässä. maailmanKuva - 37
• viEsTinTäTEKnologia ja yhTEisKunnan modErnisaaTio mia hemming iCT auttaa kehitysmaita toipumaan katastrofeista tieto- ja viestintäteknologia voi lisätä kehitysmaiden hyvinvointia ja edistää kriiseistä toipumista. lisäksi köyhyyttä vähentävät innovaatiot edistävät kehittyneiden maiden, myös suomen, yritysten liiketoimintaa. Kännykästä on tulossa afrikkalaisten lempituote. se toimii yhtä aikaa yhteydenpitovälineenä, radiona ja taskulaskimena. Kenia on teknologisesti alueen kärkimaita, mutta myös muut maat tulevat vauhdikkaasti perässä. Esimerkiksi ghanassa matkapuhelinten käyttäjämäärä on kohonnut muutamassa vuodessa noin 200 000:sta liki 7,5 miljoonaan. ­ afrikkalaiset ovat olleet aika aktiivisia kehittämään tarpeisiinsa sopivia mobiilipalveluita. Esimerkiksi kenialaiset varautuivat välittämään tietoa vuoden 2008 mahdollisista vaalivilppiepäilyistä ja levottomuuksista. Etelä-afrikassa on saatavilla kännykän välityksellä neuvontaa ja vertaistukea mielenterveysongelmiin, kertoo mobiilisovelluksiin erikoistunut konsultti tuulia virhiä kehitysyhteistyön konsulttipalveluita tarjoavasta Pajat managementista. myös suomalaista tiede- ja teknologiaosaamista ja tietoyhteiskuntaosaamista on alettu hyödyntää yhä enemmän kehityshankkeissa. suomi on tähän mennessä esimerkiksi rahoittanut iCT-asiantuntijan mosambikin tiede- ja teknologiaministeriöön ja tukenut Tansanian iCT-sektoria. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö kehitysyhteistyössä tarjoaa kiinnostavia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksillekin, muistuttaa aalto-yliopiston kehitysjohtaja teija lehtonen. 38 - maailmanKuva
• Tuulia virhiä on ollut diplomiinsinöörin opinnoistaan lähtien kiinnostunut käyttämään teknologiaa ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. hän hahmotteli diplomityössään kestävien mobiilipalveluiden mallinnusta kehitysmaille. vuosi sitten valmistunut työ oli ensimmäinen aaltoyliopistossa valmistunut diplomityö mobiiliteknologiasta kehitysmaissa. (Kuva: mia halme) ­ iCT-ala tarjoaa mahdollisuuden sekä vähentää köyhyyttä että kasvattaa suomessa toimivien yritysten liikevaihtoa. Esimerkiksi nokialla on jo muutamia palveluja helpottamaan ihmisten elämää kehitysmaissa. Toinen suomalainen yritys on toimittanut Kiinaan kehitysapuna säähavaintojärjestelmän. säähavaintojärjestelmiä on toimitettu myös Karibian alueelle, lehtonen kertoo. aalto-yliopisto koordinoi yhteistyöhanketta, joka edistää suomalaisyritysten mahdollisuuksia luoda köyhyyden vaikutuksia vähentävää liiketoimintaa. yhteistyöhankkeen teemoihin sisältyvät innovatiiviset iCT-ratkaisut sekä katastrofien vähentäminen ja niiden hallinta. Kansainvälisiä esimerkkejä tällaisesta toiminnasta löytyy: suurista länsimaisista teknologiayrityksistä ainakin intelillä, microsoftilla, Ciscolla ja hewlettPackardilla on tuotekehitystä tai tuotantoa köyhissä maissa. assa etäavusteiset terveydenhuolto ja katastrofinhallinta sekä etäoppiminen ja -opetus. ­ Katastrofien hallinta tai niiden ennaltaehkäisy on valitettavasti merkittävä mahdollisuus yrityksille, sillä katastrofiuhka vain kasvaa. ilmastonmuutos lisää ääri-ilmiöitä, jolloin niiden haittojen lieventämiseen pureutuvista palveluista tulee helposti tuottoisaa lii- ilmastonmuutoksen haittojen lieventämisestä on tulossa tuottoisaa bisnestä. ketoimintaa, Teija lehtonen sanoo. ympäristöongelmat ovat johtaneet laajamittaisiin katastrofeihin erityisesti kehitysmaissa. Teknologisilla ratkaisuilla katastrofitilanteissa voidaan saada nopeasti apua. ­ sensoritekniikan avaamat mahdollisuudet katastrofien hallinnassa ovat huikeat. Kännykkään liitetyillä sensoreilla voidaan muun muassa mitata veden ja ilman laatua ja tuulen suuntaa. Tietoliikennepalveluthan ovat sellaisia, että asiantuntijat voivat tietoverkot edistävät katastrofien hallintaa useat kehitystä tehokkaimmin edistävät sovellukset ovat tietoverkkopohjaisia. Tällaisia ovat muun mu- maailmanKuva - 39
• viEsTinTäTEKnologia ja yhTEisKunnan modErnisaaTio Kehitysmaissa yleisin viestintätekninen väline on edelleen radio. sen käyttöön ei aina tarvita epäluotettavasti toimivaa tai kokonaan puuttuvaa sähköverkkoa. sähköverkon epäluotettavuus tai sen puute hidastaa iCT-sektorin sovellusten leviämistä. (Kuva: mia halme) osallistua neuvojen auttamiseen etäältäkin, Tuulia virhiä muistuttaa. virhiä tietää, että nämä visiot ovat vasta saavuttamassa käytännön tason. hän kuitenkin uskoo, että jo muutamassa vuodessa tapahtuu merkittävää edistystä. ­ näen suomalaisilla yrityksillä erityisen paljon kasvumahdollisuuksia juuri kehitysmaissa. tekniikan tulee olla käyttäjälähtöistä suomen iCT-painotteisissa kehityshankkeissa on huomioitu hyvin katastrofiriskien minimoiminen. Käytännön toteutuksessa on kuitenkin vielä kehittämisen varaa: kehitysmaiden asukkaat eivät välttämättä osaa hyödyntää tarjottua tekniikkaa. ­ Katastrofin tapahduttua tiedon pitää heti lähteä ammattilaisille. heidän tulee vastaavasti pian välittää ohjeita paikallisille asukkaille ja toimijoille. valitettavasti usein juuri tässä tiedonvälityksessä eri tasojen välillä on puutteita, Teija lehtonen sanoo. Tuulia virhiän edustama Pajat management on yksi Plan suomen yhteistyökumppaneista. yhdessä yritys ja järjestö edistävät mobiilitekniikan käytön lisäämistä kehitysmaissa tapahtuvassa ohjelmatyössä. Pajat management ja Plan ovat keskittyneet erityisesti tiedonkeruuseen ja paikannukseen perustuviin palvelui- Teija lehtosen vetämässä yhteistyöhankkeessa on mukana toimijoita suomesta, muista kehittyneistä maista ja kehitysmaista. lehtonen kertoo hankkeen olevan maailmassa ainoa laatuaan. hankkeen toimijat edustavat niin yrityssektoria, kansalaisjärjestöjä kuin tutkimuslaitoksiakin. (Kuva: sanna vilmusenaho / aalto-yliopisto) 40 - maailmanKuva
• hin ­ poistamaan lehtosen esiin nostamia puutteita. niin sanotun Poimapper-sovelluksen avulla voidaan välittää tietoa yhteisötasolta aiempaa helpommin ja kustannustehokkaammin. ­ Pyrimme siihen, että katastrofin tapahtuessa tiedon kerääminen kentältä käy nopeasti ja järjestelmällisesti. Paikannus on hyvin tärkeää katastrofeissa: täy- haitin ja Pakistanin katastrofeissa paikalliset kertoivat välittömästi tilanteesta kännyköillään. tyy tietää, mitä on tapahtunut ja missä. Kerätty tieto saadaan heti netin välityksellä kansainvälisen yhteisön tietoon, jolloin avun tuottaminen on paljon tehokkaampaa, virhiä sanoo. ­ mobiilitekniikan yleistyessä tietoa katastrofeista on toki välittynyt ilman erikseen laadittuja järjestelmiäkin. Esimerkkinä jälkimmäisestä virhiä mainitsee haitin maanjäristyksen ja Pakistanin tulvat. Paikan päällä olevat ihmiset kertoivat välittömästi tilanteesta kännyköillään. yhteistyö ja rahoitus avaavat kehitysmaiden markkinat asiantuntijaverkosto finpron vetämä mobiilialan hanke Keniassa ja vietnamissa on aalto-yliopiston koordinoiman yhteistyöhankkeen ensimmäinen pilotti. se on suunnattu suomalaisille yrityksille, joilla on osaamista erilaisista mobiiliteknologioista, -tuotteista, -palveluista ja -sovelluksista. ­ aalto-yliopistossa on osaamista teknisellä, kaupallisella ja designpuolella. opiskelijat tekevät pilottikokeiluja eri puolilla maailmaa sijaitsevien korkeakoulujen kanssa. Parhaillaan kansainvälinen opiskelijaryhmämme on paneutumassa intian köyhälle väestölle soveltuvan diagnostiikan lähtökohtiin. yhteistyö meidän kanssamme on yrityksille edullinen ja hyvä tapa tutkia uusia asioita, Teija lehtonen sanoo. aalto-yliopiston yhteistyöhankkeeseen voivat tulla mukaan kaikki, joilla on kiinnostusta köyhyyden vähentämiseen innovaatioiden ja yrittäjyyden avulla. mukana ovat jo Tekes, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto, finpro sekä useat kansalaisjärjestöt ja yritykset. ­ haluamme edistää eri tahojen välistä yhteistyötä. hankkeen ehdottomiin etuihin kuuluvat myös monialaisuus ja kansainvälisyys. Pilotteihin osallistuvat opiskelijat eivät ole vielä ammattilaisia. moni yritys kuitenkin kokee, että he tuovat tuoretta näkökulmaa kysymysten käsittelyyn, lehtonen kertoo. yhteistyökumppaneiden lisäksi yritykset tarvitsevat resursseja, joiden turvin voivat kokeilla pärjäämistään kehitysmaiden markkinoilla. finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tarjoaa suomalaisille yrityksille kehitysmaaliiketoimintaan liittyviä neuvontapalveluja sekä taloudellista tukea. finnvera rahoittaa hyvältä vaikuttavaa yritystoimintaa silloin, kun yritys ei pysty hankkimaan rahoitusta kaupallisilta markkinoilta. finnfund puolestaan tarjoaa pitkäaikaista riskirahoitusta kannattaviin hankkeisiin kehitysmaissa ja siirtymätalousmaissa Eu:n ulkopuolella. ­ rahoitus on kiven alla, mutta ilman sitä varsinkaan aloittelevat yritykset eivät uskalla lähteä kokeilemaan uutta. Teknologian kehittäminen on hidasta, ja harvalla yrityksellä on siihen varaa pelkän liiketoimintansa turvin. yritykset tarvitsevat tukea kehitystoimintaan ja uusien tuotteiden pilotointiin. onnistuneen pilotoinnin jälkeen tuotteella tai palvelulla on huomattavasti paremmat mahdollisuudet menestyä kaupallisesti, Tuulia virhiä muistuttaa. KirjoiTTaja on vaPaa ToimiTTaja. maailmanKuva - 41
• viEsTinTäTEKnologia ja yhTEisKunnan modErnisaaTio maila-Katriina Tuominen Pakkovalta varjostaa libyan lasten elämää Psyykkiset traumat uhkaavat lapsia, jotka ovat kasvaneet muammar gaddafin hallinnossa ja joutuvat nyt kokemaan sisällissodan. libyan koululaitos tarjoaa heikot eväät tulevaisuuteen. ­ muammar gaddafi joukkoineen yrittää pakottaa lapset kouluun sielläkin, missä ampumisen äänet kuuluvat läheltä ja siellä, missä kadut ovat rikki ja sodan jäljet näkyvissä. lapset pelkäävät. heillä ei ole oikeutta turvalliseen lapsuuteen, sanoo helsinkiläinen opettaja mohedin al-aswad. hän on asunut suomessa vuodesta 1990. alaswad on suomen kansalainen, ja hänellä on kaksi lasta sekä vastuullaan yli 200 peruskoululaisen äidinkielen, siis arabian, opetus. nyt häntä huolestuttaa libyalaisten lasten tulevaisuus. Kun al-aswad oli pieni poika, libya oli rauhallinen maa. Pojat ja tytöt keksivät leikkejä, niin kuin he keksivät kaikkialla. nyt uutiset kertovat libyan väkivaltaisista tapahtumista, joissa maan diktaattori gaddafi yrittää pitää asevoimin kiinni rapautuvasta vallastaan. maa on sisällissodassa. haavoittuvimpia uhreja ovat lapset. heitä uhkaavat väkivaltaisuuksien aiheuttama kuolema, loukkaantuminen ja psyykkiset traumat. he ovat pieniä silminnäkijöitä, joiden maailma on murenemassa. Kuva: mads nissEn/Panos maatamme ja koulut kehittyivät. meillä oli ilmainen kouluruoka, köyhien perheiden lapset saivat jalkineita ja vaatteita. Kynät ja muut koulutarvikkeet olivat ilmaisia. nyt kaikki on toisin. gaddafin aikana ilmaisperiaate on rapautunut. Koulutarvikkeet maksavat. Tästä kärsivät köyhät, monilapsiset perheet, joilla ei ole varaa kaikkien lasten koulunkäyntiin. ­ viranomaiset tosin sanovat, että koulu on ilmainen, mutta se ei pidä paikkaansa, al-aswad sanoo tiukasti. ongelmallista on, että mikäli lapsi kieltäytyy menemästä kouluun, kukaan ei velvoita häntä siihen. gaddafin aikana ei ole rakennettu riittävästi kouluja. luokat ovat suuria, yleensä 50 oppilaan luokkia, ja koulua käydään kahdessa vuorossa. lapset aloittavat koulun tavallisesti 6-vuotiaina. ­ libyalaisissa kouluissa painotetaan fysiikan ja matematiikan opetusta. monet vanhemmat toivovat lapsistaan lääkäreitä tai insinöörejä. minusta suomalainen humanistis-luonnontieteellinen opetus on esimerkillistä. se kehittää lasta monipuolisesti. suomalainen koulu on hyvä malli mille tahansa maalle. koulut ovat pinteessä ­ nykyisellään libyan koululaitos on surkea, mohedin al-aswad arvioi. ­ Kun maa vapautui yK:n tuella vuonna 1951 italian siirtomaaherruudesta, ulkomaailma avusti Propagandaa ja mielenosoituksia ­ libyassa koululaisten on osallistuttava muutaman kerran vuodessa mielenosoituksiin, joissa he kantavat gaddafin kuvia ja huutavat "me rakastamme gaddafia". Kun kotona lapsille sanotaan, että gad- 42 - maailmanKuva
• dafi on hullu, ja koulussa heitä vaaditaan ylistämään diktaattoria, lapset ovat ymmällään, mihin uskoa, al-aswad pohtii. Tilastot koulua käyvien ja lukutaitoisten määrästä ovat epäluotettavia. viranomaiset vääristelevät niitä mielensä mukaan. ­ libyassa toimii yhä vanhoja kuttab-kouluja, jotka ovat moskeijoiden suojissa. niissä opiskellaan arabian kieltä, vähän uskontoa, isänmaallisia lauluja, hiukan historiaa. niissä perjantait ovat vapaita ja vanhempien on maksettava torstaisin opettajalle palkka. jos vanhempi on rikas, hän voi tuoda kanan, köyhä taas voi tuoda yhden kananmunan. mohedin al-aswad huomauttaa, etteivät kuttabit ole varsinaisia koraanikouluja vaan eräänlaisia tukiopetusta antavia paikkoja. vanhemmat yrittävät antaa lapsilleen edes niissä mahdollisuuden oppia jotakin. Kun lapsilla ei ole harrastusmahdollisuuksia, vanhemmat ajattelevat kuttabien pitävän lapsensa poissa pahanteosta. ­ mutta kaikkien kuttabien oppilaiden ja vanhempien nimet on ilmoitettava gaddafille, ja kouluissa on ylistettavä gaddafia. kirjat ja lehdet ylellisyyttä suomalaislapsilla on kirjoja, heille luetaan ja he käyvät kirjastoissa. niistä libyalaiset lapset eivät osaa edes uneksia. ­ aikaisemmin jokaisessa kaupungissa oli kulttuurikeskus, jonka tiloissa toimi myös kirjasto. nyt kaikki kirjastot ovat kiinni ja koulukirjat ovat ainoat kirjat, joita lapset näkevät. Kirjakauppoja ei ole kuin suurimmissa kaupungeissa. monet lapset eivät ole koskaan nähneet sanoma- tai aikakauslehtiä, mohedin al-aswad sanoo. ­ libyassa tosin ilmestyy yksi lastenlehti alamal (Toive). se on surkea, huonolle paperille painettu julkaisu täynnä gaddafin kuvia. arabiemiraateissa julkaistaan hyvätasoisia lastenlehtiä, mutta niitä myydään vain Tripolissa. lisäksi ne ovat kalliita ja vain varakkaiden lasten ulottuvilla. yleistyneiden lautasantennien ansiosta lapset voivat sentään seurata qatarilaisen tv:n lähettämiä laadukkaita lastenohjelmia. iCT ja libya internet, matkapuhelimet ja sosiaalinen media eri muodoisaan takaavat sen, että valtion kontrollista huolimatta tieto libyan tapahtumista ylittää maan rajat. näin siitäkin huolimatta, että maan tieto- ja viestintäteknologia (iCT) on vielä kehitysvaiheessa. vuonna 2004 libyassa oli noin 500 000 kännykkäliittymää. vuoteen 2008 mennessä lukumäärä kohosi 2,5 miljoonaan. vuonna 2010 93:lla sadasta libyalaisesta oli kännykkä. maassa on asukkaita n. 6,4 miljoonaa. internetyhteys on kuudella prosentilla väestöstä. nettikahviloita on isoimmissa kaupungeissa, ja ne ovat etenkin nuorten suosiossa. facebookilla ja Twitterillä on marginaalinen käyttäjämäärä. libyan kansannousun aikana internet- ja kännykkäyhteydet ovat katkeilleet toistuvasti. KirjoiTTaja on vaPaa KulTTuuri- ja ihmisoiKEusToimiTTaja. maailmanKuva - 43
• KouluTuKsEn uudET TuulET ProfEssori TEEmu lEinonEn, aalTo-ylioPisTo Kuva: roland gEishEimEr " oppiminen tapahtuu ennen kaikkea vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa, minkä vuoksi sosiaalisen median käyttö opetuksessa on mielekästä kaikkialla."
• KouluTuKsEn uudET TuulET intian koulut ovat yhä iT-takapajulaa kansalaisaktivismi toi kannettavat tietokoneet syrjäseudun kouluihin. inter Press service 46 - maailmanKuva Kuva: dina Torrans
• intian koululaitoksen antamat tietotekniikkavalmiudet ovat sitä luokkaa, että kirjoituskoneilla olisi päästy samaan tulokseen. näin arvioi yK:n maailmanlaajuista e-koulujen ja -yhteisöjen kehityshanketta intiassa vetävä ashish garg. Tuomio tulee 20 vuotta sen jälkeen, kun intia päätti aloittaa iT-taitojen opetuksen 1,2 miljoonassa koulussaan. ­ harva koululainen intian maaseudulla on päässyt lähellekään tietokonetta, muistuttaa veena sethi, jonka ansiosta sääntöön on kuitenkin tullut poikkeuksia. Kun sethi jäi vuonna 2005 eläkkeelle delhiläisen yliopiston professorin virasta, hän päätti järjestää iT-opetusta mukteshwarin koululaisille nepalin rajalla sijaitsevassa uttarakhandin osavaltiossa. aluksi käytössä oli vain kaksi vanhaa tietokonetta sethin talon kellarissa. vuonna 2008 sethi perusti udaan-verkoston toteuttamaan viranomaisten kaavailemia iT-kursseja. osalla valtion kouluista oli aTK-laitteita, mutta kurssit niiden hyödyntämiseksi herättivät sethin mukaan vähän kiinnostusta. ­ syyksi sanottiin ne tavalliset: ei ole sähköä, ei opettajia eikä viranomaisten lupaa yhteistyöhön järjestöjen kanssa. Xo-kannettava toimii, vaikka luokkahuone olisi puun alla. Puun alta bittiavaruuteen udaan löysi kumppanikseen nanyangin teknisen yliopiston singaporesta. viime toukokuussa valituissa mukteshwarin kouluissa alkoi one laptop per Child -ohjelma. hankkeen tavoitteena on tarjota kahdelle miljardille kehitysmaan lapselle välineitä oppimiseen, itseilmaisuun ja tutkimukseen. sen ansiosta lapsille on jaettu jo yli miljoona sadan dollarin (77 euron) hintaista Xo-kannettavaa. Xo toimii langattomasti ja käyttää ilmaisia avoimen lähdekoodin ohjelmia. ­ Xo soveltuu syrjäseuduille, missä luokkahuone voi sijaita puun alla, olPC:tä intiassa johtava satish jha sanoo. mukteshwarissa 136 oppilasta viidestä eri koulusta käyttää vuorotellen 15 kannettavaa tietokonetta. mukaan pääsivät aurinkoenergiaa hyödyntävät koulut, jotta koneet saadaan varmasti ladattua. mukteshwarilaisen peruskoulun rehtori anuradha saksena iloitsee siitä, että lapset oppivat tietokoneita käyttäessään äidinkielensä hindin ohella englantia. uudet visualisointimahdollisuudet ovat hänen mukaansa lisänneet lasten kiinnostusta myös matematiikkaan ja luonnontieteisiin. udaan käynnisti vuoden 2011 alussa uuden kurssin yläasteen oppilaille. ­ aloitamme suositulla animaatio-ohjelmalla, ja sitä seuraa grafiikkaohjelma. Tarkoitus on tehdä oppimisesta haastavaa muttei pelottavaa, hankkeen äiti veena sethi kertoo. ­ se on kuin polkupyörällä ajoa, jota ei voi oppia nousematta pyörän päälle ja kaatumatta muutaman kerran. maailmanKuva - 47
• KouluTuKsEn uudET TuulET iCT-visionääri uskoo kehitysmaihin Professori teemu leinonen pohtii, kuinka tieto- ja viestintäteknologian avulla voidaan rakentaa parempaa huomista. annukka vähäsöyrinki ­ oppiminen tapahtuu ennen kaikkea vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa, minkä vuoksi sosiaalisen median käyttö opetuksessa on mielekästä kaikkialla, sanoo aalto-yliopiston uuden median suunnittelun ja oppimisen professori teemu leinonen. uusi media tarkoittaa leinosen mukaan käytännössä sosiaalista mediaa. uusmedian ammattilaisia on koulutettu 140-vuotiaassa Taideteollisessa korkeakoulussa vasta viidentoista vuoden ajan, ja leinosen oma koulutuspohja onkin kasvatustieteissä. Kun world wide web alkoi 1990-luvulla ottaa ensiaskeleitaan, leinonen kiinnostui ilmiöstä niin, että omaksui tieto- ja viestintäteknologian kasvatustieteiden aisapariksi tutkimustyössään. viime vuodet leinonen on selvittänyt muun muassa sitä, kuinka sosiaalista mediaa voi hyödyntää opetuksen ja oppimisen tukena kehitysmaissa. Esimerkkinä sosiaalisen median soveltamisesta opetuskäyttöön hän mainitsee suomalais-eteläafrikkalaisen tutkijaryhmän kehittämän tukiopetusalustan eteläafrikkalaisille koululaisille. niin kutsuttu "matikkaprojekti" toimii internetissä siten, että lapset voivat kysyä matematiikan läksyihin liittyviä kysymyksiä chatissa päivystäviltä matematiikan yliopisto-opiskelijoilta. Keksintö on kaikessa yksinkertaisuudessaan osoittautunut erittäin toimivaksi. leinonen pohtiikin sovellukselle jo uusia käyttötapoja. ­ voisimme perustaa saman konseptin mukaisesti eräänlaisia asiantuntijaverkostoja kehitysmaiden koulu- jen tarpeisiin. Eri alojen ammattilaiset saisivat tarjota vapaaehtoisesti asiantuntemuksensa opetuskäyttöön esimerkiksi niin, että olisivat tavoitettavissa säännöllisinä ajankohtina omaa alaansa koskevia kysymyksiä varten. iCT:n hyödyntäminen opetuksessa törmää kehitysmaissa kuitenkin käytännön realiteetteihin, nimittäin välineiden puutteeseen. Tietokone ei leinosen mukaan ole vielä jokapäiväistynyt useimmissa köyhissä maissa, mutta sen sijaan kännykkä löytyy jo monilta. uusmediasuunnittelijan tutkimuskohteena onkin ollut ennen kaikkea mobiilioppiminen. ­ vaikka älypuhelimet ovat toistaiseksi melko arvokkaita, on realistista ajatella, että jo vuoden päästä puhelinten markkina-arvo on laskenut sen verran, että niitä on mahdollista käyttää oppimisvälineinä kehitysmaissa. älypuhelimet voivat korvata opetuskäytössä tietokoneen pitkälle vietyjen palveluidensa kuten internetin ansiosta. kulttuurierot huomioitava opetushankkeissa Tieto- ja viestintäteknologian vientiin ja soveltamiseen kehitysmaissa liittyy muitakin kuin teknisiä kysymyksiä. leinosen mielestä todellisen kumppanuuden ja tasaveroisen yhteistyösuhteen luominen länsimaan ja kehitysmaan välille on haasteellista opetuksen ja oppimisen kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa. Esimerkiksi kehitysmaihin suunnatut oppimateriaalit 48 - maailmanKuva
• arvokkain ja hyödyllisin tieto on usein paikallista ja varsin yksinkertaista. KirjoiTTaja on vaPaa ToimiTTaja. Kuva: ruTh CaTsburg, Plan nEdErland ovat usein saatavina ainoastaan entisillä kolonialistisilla valtakielillä: englanniksi, ranskaksi tai portugaliksi. myöskään aihesisältöjensä puolesta materiaalit eivät välttämättä sovellu sellaisinaan käyttöön. leinonen painottaakin, ettei länsimaisia opetus- ja oppimissuunnitelmia voi sumeilematta istuttaa kehitysmaan koulujärjestelmään, sillä tietoteknisesti kekseliäimmätkin innovaatiot saattavat kompastua kulttuurieroihin. ­ meiltä suomesta löytyy kyllä korkeatasoista teknologista osaamista, mutta opetuksen sisällölliset ja tiedolliset tarpeet tunnetaan parhaiten kehitysmaissa. Kaikkein arvokkain ja hyödyllisin tieto on usein paikallista ja varsin yksinkertaista. bogotalaiselle lapselle voi olla mullistavaa oppia, että kadut on numeroitu ja että kaupungissa voi suunnistaa näiden numeroiden avulla. akateemisen tutkimuksen ongelma on, että se jää usein tiedeyhteisön sisäiseksi keskusteluksi eivätkä keksinnöt ja kehitysajatukset toteudu käytännössä. Tämän epäkohdan korjaamiseksi leinonen peräänkuuluttaa yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisäämistä tutkijoiden ja kansalaisjärjestöjen välillä. Koulutus ei ole ainoa alue, jolla tieto- ja viestintäteknologian tarjoamat mahdollisuudet voivat saada aikaan myönteistä kehitystä. leinonen uskoo, että tieto- ja viestintäteknologia edesauttaa osaltaan useiden yK:n vuosituhattavoitteiden toteutumista. ­ Tieto- ja viestintätekniikka on mukana rakentamassa esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoa, sillä viestintävälineet rikkovat suljettuja rakenteita liittyen naisen sidottuun asemaan kotona. iCT:n yleistymisen ansiosta myös pääsy tiedon äärelle on helpottunut kehitysmaissa. Tiedon mukana seurannut ymmärrys omasta asemasta ja oikeuksista on toiminut astinlautana demokratian ja hyvän hallinnon vaatimuksille eri puolilla maailmaa. maailmanKuva - 49
• KouluTuKsEn uudET TuulET Kehitysmaiden koulutus muutoksessa tieto- ja viestintäteknologian nopea kehitys on muuttanut ratkaisevasti sitä, kuinka maailma toimii ja viestii. tällä on suora vaikutus koulutustarpeisiin, sekä opetuksen sisällön että opetusmenetelmien suhteen. annukka vähäsöyrinki yK:n Kasvatus-, tiede ja -kulttuurijärjestö unesco aloitti iCT in Education -ohjelman vuonna 2003. ohjelma edistää tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä erityisesti aasian ja Tyynenmeren alueen kehitysmaiden koulutuksessa. se keskittyy kuuteen osa-alueeseen, jotka ovat koulutuspolitiikka, opettajakoulutus, opettaminen ja oppiminen, epämuodollinen koulutus, muutoksen mittaaminen sekä tutkimus ja tiedon jakaminen. Tieto- ja viestintäteknologian hyöty opetuksessa on huomattu myös pohjoismaissa. Tukholmassa toimivan aikuiskoulutuskeskus mKfC:n (multikulturell folkbildning Centrum) perustajajäsen ja nykyinen rehtori marja-riitta ritanoro on verkkokoulutuksen väsymätön puolestapuhuja. ritanoro havaitsi jo opiskeluaikoinaan Turussa, että erilaisten oppijoiden tarpeet eivät tule huomioiduiksi perinteisessä kouluopetuksessa. ­ mKfC perustettiin vastalauseeksi sille oletukselle, että jokainen aikuiskoulutusta tarvitseva on ruotsalainen. Tukholman mKfC sijaitsee siirtolaiskaupunginosassa, jossa elää tällä hetkellä arviolta 40 000­50 000 pakolaista, joiden ei ole mahdollista osallistua tavanomaiseen luokkaopetukseen. Koulun kaikki opetus ja oppiminen siirtyi verkkoon vuonna 2000. mKfC-ryhmään kuuluvat myös sähköistä etäopetusta tarjoavat stockholm College ja helsinki College. yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa mKfC tarjoaa koulutusta aina perusasteelta ammattikorkeakoulutasolle saakka. ­ Esimerkiksi monet maahanmuuttajaäidit suomessa ja ruotsissa ovat sidottuja lasten- ja kodinhoitoon eivätkä kykene irrottautumaan aikataulutettuun ope- verkko-oppiminen avaa mahdollisuuksia kotiin sidotuille äideille. tukseen. verkko-oppiminen tarjoaa heille vaihtoehdon. sama ajatus pätee verkko-oppimiseen kehitysmaissa, joissa välimatkat kouluihin saattavat olla kymmeniä kilometrejä ja työt pitävät usein perheen naiset ja lapset kotona. Tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen opetukseen kehitysmaissa onkin ritanoron toinen lempiaihe maahanmuuttajien koulutuksen ohella. Pääasiassa mKfC suunnittelee opettajakoulutusohjelmia ja opetusmateriaalia kehitysmaihin, mutta onpa koulu lennättäyt myös 50 tietokonetta Eritreaan. 50 - maailmanKuva
• maailmanKuva - 51
• KouluTuKsEn uudET TuulET opettajat yhteisön muutosvoimana Tieto- ja viestintäteknologian merkitys kasvaa jatkuvasti koulutuksen eri asteilla. samalla tarvitaan yhä enemmän tieto- ja viestintäteknologian hallitsevia opettajia. Elintason koheneminen ja pyrkimys kohti tietoyhteiskuntaa ovat lisänneet kiinnostusta korkeakoulutusta kohtaan myös köyhissä maissa. samanaikaisesti tieto- ja viestintävälineiden nopea kehitys tarjoaa uudenlaisia tapoja kohentaa opetuksen laatua ja tavoitettavuutta. välineiden lisäksi huomiota on kuitenkin kiinnitettävä myös niiden käyttäjiin. unescon iCT in Education -ohjelmassa on kartoitettu opettajakoulutuksen merkitystä ja haasteita ja todettu, että kehitysmaiden opettajien on kyettävä aikaisempaa paremmin valmistamaan oppilaitaan tietoyhteiskuntaan, jossa sähköisten viestintävälineiden käytön hallinta on yksi tarpeellisimmista taidoista. opettajakoulutuksen puutteena on unescon selvityksen mukaan ollut se, että lyhyet iCT-kurssit toimivat johdatuksena perustoimintoihin mutta eivät tarjoa opettajille valmiuksia soveltaa viestintäteknologian mahdollisuuksia käytäntöön. myös ritanoron mielestä resursseja tulisi suunnata erityisesti opettajankoulutukseen, sillä opettaja on usein kyläyhteisössä muutoksen alkuunpaneva voima. jos opettaja pitää tärkeänä, että oppilaat oppivat käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa, on todennäköistä, että vanhemmatkin alkavat suhtautua asiaan myönteisesti. mKfC:n opettajakoulutusohjelmien tuloksia seurataan systemaattisesti Tukholmassa. jokainen koulutukseen osallistuva opettaja on velvollinen raportoimaan opetuksen etenemisestä videokameran, blogin tai muun sähköisen viestintävälineen avulla. mKfC:n koulutusohjelmia hyödyntäneet oppilaitokset toimivat edelläkävijöinä ja mallitapauksina afrikassa ja aasiassa. verkkoviestintää hyödyntävien oppilaitosten edustajat esiintyvät esimerkiksi kansainvälisissä koulutuskonferensseissa kertomassa opetusmenetelmistään ja toimintatavoistaan. on länsimainen harhaluulo, että viestintävälineiden puute estää kehitysmaissa verkko-opetuksen. muutakin kuin matematiikkaa vaikka kehitysmaiden lasten on helpompi saada opetusta kuin koskaan aikaisemmin, unescon tutkimukset osoittavat, että useat jättävät koulun kesken ennen perustietojen kuten lukutaidon oppimista. Tämän vuoksi unesco korostaa epämuodollisen opetuksen merkitystä. luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvissa oppimistilanteissa tieto- ja viestintäteknologialla on tärkeä rooli. mKfC:n tuottama opetusmateriaali vaihtelee sisällöltään käytännön terveystiedosta matematiikkaan. materiaali pakataan tietokantoihin, joista kulloinkin tarpeelliset osa-alueet lähetetään muistitikuissa kehitysmaihin. 52 - maailmanKuva
• Kuva: roland gEishEimEr Koulutus on kehitysmaissa paljon muutakin kuin perinteisten lukuaineiden opiskelua. ritanoro on uransa aikana todennut, kuinka ratkaisevasti yhteisön hyvinvointiin voidaan vaikuttaa opettamalla vaikkapa veden puhdistamista tai koleran hoitamista. sähköisten viestinten avulla tiedon välittäminen on tehokasta ja rakenteelliset muutokset nopeita. ­ suurikin ongelma, esimerkiksi malaria, on mahdollista saada haltuun yksinkertaisilla menetelmillä. Kalliiden malarialääkkeiden välittämisen sijaan voimme välittää tietoa, joka muuttaa ihmisten toimintatapoja ja näin ennaltaehkäisee tautitapauksia. ritanoron mielestä suurimmat esteet tieto- ja viestintäteknologian aseman vahvistamisessa kehitysmaissa ovat länsimaisten tahojen ennakkoluulo ja tietämättömyys. ritanoro törmää usein siihen virheelliseen uskomukseen, että viestintävälineiden puute estäisi kehitysmaissa verkko-opetuksen. sähköiset välineet lisääntyvät ritanoron mukaan nopeasti myös kehittyvissä maissa. syrjäisillä alueilla alkeellinen tai olematon sähkönjakelu voi haitata opetusta, mutta tällaisissa tapauksissa ratkaisu on löydetty esimerkiksi aurinkopaneeleista. ­ verkko-opetuksen aseman vahvistaminen kehitys- maissa on ennen kaikkea asenteista kiinni. ritanoro on lobannut verkko-opetusta ympäri maailmaa ja todennut ongelmalliseksi sen, että suuret kansainväliset katto-organisaatiot ovat jäykkiä muuttamaan toimintatapojaan ja että yhteistyö ruohonjuuritason toimijoiden ja päättävien tahojen välillä on vähäistä. Esimerkiksi Pohjoismaista löytyy ritanoron mukaan paljon tietoteknistä osaamista ja tutkimusta, mutta voimavarojen yhdistämisen sijaan jokainen oppilaitos, kansalaisjärjestö ja tutkimusryhmä käy taisteluaan yksin. Tieto- ja viestintätekniikan sisällyttäminen koulutukseen ei onnistu kaikkialla yhden mallin mukaisesti. siksi unescon koulutusohjelman yksi osa-alue onkin pyrkimys tarjota tietoa sähköisten viestinten merkityksistä ja mahdollisuuksista eri maiden päättäjien tarpeisiin. haasteista huolimatta ritanoro uskoo, että verkkoopetus tulee muuttamaan kehitysmaiden koulutusjärjestelmien rakennetta, koska verkko-oppiminen tavoittaa myös aikaisemmin marginaaliin jääneet ryhmät. sähköistä etäopetusta voi hyödyntää ajasta, paikasta ja tiedon sisällöstä riippumatta. lisäksi kustannukset ovat vain neljänneksen tavallisen koulunkäynnin kustannuksista. maailmanKuva - 53
• KouluTuKsEn uudET TuulET suomen koulujen kehitys kiinnostaa laosin viranomaisia miksei suomalaisen koulutusjärjestelmän ainutlaatuisuus tule paremmin esille kehitysyhteistyössämme, pohti Plan suomen hallituksen puheenjohtaja gunvor kronman. hän tutustui toimiviin kouluhankkeisiin laosissa. marja-leena suvanto Kuva: alf bErg ­ suomalaisten yhteiskunnallinen muisti on lyhyt. olemme unohtaneet, että vielä 1900-luvun puolessavälissä kansakoulumme kompuroivat nyt kehitysmaille niin tuttujen ongelmien kanssa, toteaa kulttuurikeskus hanasaaren johtaja gunvor kronman. ­ Ei ollut kirjoja, ei ruokaa, opettajien palkat olivat alhaiset, kouluja oli harvakseen, puhtaus puutteellista, kulkuyhteydet huonot ja lapsilla oli kova halu oppia. suomen silloiset ratkaisut ovat käyttökelpoisia yhä, ja niillä voisi edistää yK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamista. Kronman tutustui syksyllä laosin opetussektoriin ja maan etnisen kirjon, taloudellisen eriarvoisuuden ja maantieteellinen hajanaisuuden sille asettamiin haasteisiin. ainutlaatuinen kokemus sai Kronmanin pohtimaan kehityksen ja koulutuksen välistä yhteyttä uudella tavalla. myös hänen ymmärryksensä suomalaisesta koulujärjestelmästä syveni. laosissa vietetään vuosittain näyttävästi kansallista opettajien päivää. Tällä kertaa juhla pohjoislaosilaisessa kylässä poikkesi totutusta, kun suomen historia, valtiojärjestelmä ja tasa-arvoasiat keskusteluttivat juhlijoita. myös gunvor Kronmanille päivä oli erityinen. hänelle esitettiin kipakoita kysymyksiä, jotka panivat hänet ajattelemaan suomalaista koulua kehitysmaiden näkökulmasta. Kronmanille kehitysmaakysymykset ovat tuttuja. hän on Plan suomi säätiön puheenjohtaja, ja hänet tunnetaan kehityspolitiikan vahvana vaikuttajana. Kronman on suomen hallituksen asettaman kehityspoliittisen toimikunnan varapuheenjohtaja. Käytännön kehitysyhteistyökokemusta hän on saanut muun muassa Punaisessa ristissä. ­ Koulutus on suomalaisen yhteiskunnan ylpeys. se on meillä erityisosaamista, joka saa jatkuvaa kansainvälistä huomiota. miksei sen ainutlaatuisuus tule paremmin esiin kehitysyhteistyössämme? Kronman kysyy. hänen mielestään kehityshankkeet onnistuvat paremmin, jos niissä hyödynnetään yhteiskunnallista muistia. suomen koulutyö tunnetaan suomi on tunnettu koulutyöstään myös laosissa. maan varaopetusministeri sengdeuane lachanthaboun toivoo, että muutaman kymmenen vuoden 54 - maailmanKuva
• päästä laosilaisetkin voivat ylpeillä saavutuksistaan. hän toteaa, että suomi, joka on laosin kaltainen pieni maa, on määrätietoisesti ja yksimielisesti panostanut koulutukseen. lachanthaboun iloitseekin Plan suomen kanssa alkaneista koulutushankkeista. Plan on hänen mukaansa ainoa kansainvälinen järjestö, joka tukee lasten koulunkäyntiä bokeossa, laosin köyhimmässä maakunnassa. Koulutuskeskeiset kehitysyhteistyöhankkeet kattavat koko lapsuuden. varhaiskasvatushankkeissa koulutetaan opettajia, tuotetaan oppimateriaaleja, korjataan rakennuksia ja valistetaan lasten oikeuksista. Peruskoulutusohjelmissa annetaan lisäksi sosiaalisesti vaikeassa asemassa oleville lapsille opiskelustipendejä sekä tarjotaan lapsille, joiden koulunkäynnin esteenä ovat olleet pitkät koulumatkat, mahdollisuus asua koulun lähellä olevissa asuntoloissa. asuntolahanke on laosissa ainutlaatuinen ja saanut maan keskeisiltä kouluviranomaisilta paljon kiitosta. Pha oudomin alueella koulunkäynti on reilun kahden vuoden aikana noussut yli kymmenyksellä, suomen kansakoulun kehityksestä voisi ottaa oppia, kun vuosituhattavoitteet pyritään täyttämään. sengdeuane lachanthaboun sanoo. hän uskoo koulua käyvien lasten osuuden edelleen nousevan, kun yhteistyön seuraava vaihe eli opettajien jatkokoulutus pääsee täyteen vauhtiin. lachanthaboun on huolissaan maansa opettajien ammattitaidon puutteesta ja toivoo valtion panostavan opettajien koulutukseen. hän arvioi, että laosilaisilla opettajilla olisi paljon opittavaa suomesta ja toivoo maiden välille opettajavaihtoa. maailmanKuva - 55
• KouluTuKsEn uudET TuulET gunvor Kronman kertoo tavanneensa phaoudamilaisessa kylässä 24-vuotiaan englannin kielen opettajan, joka oli innokas harjoittamaan kielitaitoaan ulkomaisten vierailijoiden kanssa. ­ hän kertoi menneensä juuri naimisiin. opettajaksi valmistuminen kesti pari vuotta, ja englannin kieli oli hänen mielestään mukavaa. Tämän syvällisempään keskusteluun kielitaito ei riittänyt. mekongissa virtaa muutos laos on köyhä mutta kehittyvä maa. Pääkaupungin vientianen ympäristö on jo vaurastunut, sen kauppa vilkastunut ja turismi alkanut kukoistaa. Kehitys pohjoisessa, mekong-joen varrella olevassa bokeon maakunnassa on myös nopeaa, mutta siellä seuraukset eivät ole pelkästään myönteisiä. Parin viime vuoden aikana köyhien köyhyyden on arveltu syventyneen, kun perinteinen elämänmuoto on hävinnyt ja valmiudet uuden kohtaamiseen ovat puutteelliset. Elämän vaatimattomuus näkyy bokeon maakunnassa. mekong-joen uomaa seuraavaa uutta mutta jo valmiiksi huonokuntoista tietä reunustavat sähköpylväät. ne antavat pientä valoa tienvarren kotien iltoihin. joen toisella puolella valoa on runsaasti. siellä on Thaimaa, jonne monen bokeon asukkaan mieli halajaa. monet lähtevätkin sinne laittomasti töihin, toiset taas ajautuvat ulkomaille tahtomattaan. ­ maaseudun koulutetuille nuorille tulee löytää uusia mahdollisuuksia yrittäjyyteen. jos heille ei ole tarjota mielekästä tulevaisuutta, maalta- ja maastapako kiihtyvät. mikrolainat ja oppisopimuskoulutus voisivat auttaa nuorten työllistymisessä, Kronman pohtii. bokeossa ihmiskauppa on yleistä mutta vaiettua. Perheiden tyttäret lähtevät kauppiaiden mukaan ja päätyvät prostituoiduiksi. asiasta ei puhuta. ainoa näkyvä merkki laittomasta ihmiskaupasta on kyläkaupan pylvääseen liimattu katoamisilmoitus, jossa on kuva tytöstä ja puhelinnumero. riisinviljely ja karjanhoito ovat väistymässä bokeosta kiinalaisten suuryritysten palmu- ja kumiviljelmien alta. Kiinalaisten patohankkeet estävät perinteisten elinkeinojen harjoittamisen, ja markkinointimiehet houkuttelevat paikallisia vaihtamaan riisin kumiin. he maksavat tuotteista aluksi hyvin, sitten surkeasti, toteaa paikallinen asukas. samanaikaisesti valtio pakkosiirtää kaukana sijaitsevien pikkukylien asukkaita suurempiin keskuksiin ja perustelee pakkosiirtoja palvelutason paranemisella. monelle pakkosiirto merkitsee kasvavaa köyhyyttä. Tilastojen mukaan pakkosiirrettyjen asukkaiden elämänlaatu saattaa jopa heiketä. Tätä todistavat uusien kasvukeskusten nouseva työttömyys ja lasten aliravitsemus. bokeolaisen naisen, joka on lähes luku- ja kirjoitustaidoton eikä osaa valtakieltä tai tiedä oikeuksistaan, on vaikeaa sopeutua ja löytää toimeentuloa uudessa asuinympäristössä perinteisen maanviljelyn hävittyä. oppia ikä kaikki Puutteellisen koulutuksen seuraukset ovat vakavat. se riistää ihmiseltä yhteiskunnan jäsenyyden ja elämisen perusmahdollisuudet sekä syventää köyhyyttä. Plan laosin koulutuksesta vastaava vithanyan noonan sanoo, että koulutuksen puute näkyy arjessa monin tavoin, vaikkapa pienten vauvojen aliravitsemuksena, joka ei ole kiinni ruuan vaan tiedon puutteesta. ruokaa kasvaa mekongin rannoilla runsaasti, mutta äidit alkavat ruokkia pienokaisiaan liian varhain riisillä ja vuohenmaidolla. vauvat eivät saa kipeästi tarvitsemiaan ravinteita, mikä johtaa usein vakavaan aliravitsemukseen. mutta aina ei koulutuskaan turvaa toimeentuloa. vähemmistökylillä ei peruskoulun jälkeen ole nuorille paljoa tarjottavaa. Kylien yrittäjyys rajoittuu elintarvikekioskien kaltaisten kauppojen pitoon. niitä on kylissä useita rinnakkain, ja ne ovat lähes toistensa kopioita. gunvor Kronman sanoo, että ihmisten elinikäinen oppiminen on laosin kaltaisille köyhille kehitysmaille tärkeä asia. ­ yhteiskunnan rakenteiden nopea muutos vaatii uudenlaisia ammattitaitoja ja yhteiskunnallisia valmiuksia. Koulutuksen kautta saadut vahvuudet auttavat selviämään, Kronman uskoo. Kuva: alf bErg 56 - maailmanKuva
• usKonTo on PoliTiiKKaa TärKEämPää laosilaiset karttavat kiirettä ja urahakuisuutta eivätkä juuri menetä malttiaan. sisäinen mielentyyneys näkyy pääkaupungin arjessa. vientianessa ei kuulu autojen tai moottoripyörien torvien törähtelyä eikä ihmisten kovaäänistä kiistelyä. silti kaikki sujuu moitteettomasti ja joustavasti. vaikka laosilaiset rakastavat rauhaa, maa on maailman pommitetuin. amerikkalaiset kylvivät laosiin tuhansittain pommeja, joista osa on vieläkin maaperässä. sodan jälkeen maata on johdettu tiukassa yksipuoluekurissa. Kommunistihallituksen toimintaa ei julkisesti arvostella mutta korruptio tunnustetaan kaikkialla. Kun laosilaisilta kysyy, mikseivät he puutu yhteiskunnallisiin ongelmiin, he vastaavat kysymällä, mitä se hyödyttää. monella on kokemuksia vanhempiensa uudelleenkoulutuksesta, eikä kipeitä muistoja haluta aukoa. laosilaiset uskovat buddhaan ja perheeseen. maailmanKuva - laos on aasian KöyhimPiä maiTa laosin asukkaista 40 prosenttia elää äärimmäisessä köyhyydessä, alle dollarilla päivässä. maa on jakaantunut 18 maakuntaan, joissa on lähes 11 000 kylää. neljä viidestä asukkaasta elää maaseudulle. laos on yksi maailman etnisesti epäyhtenäisimmistä maista. sen 5,6 miljoonaisessa väestössä on 49 eri etnistä ryhmää. Kouluja ei ole läheskään kaikissa kylissä, ja useissa kouluissa on ainoastaan pari ensimmäistä vuosiluokkaa. 57
• ajassa Kuva: Plan / ConnElly la mar " nuori zimbabwelainen ymmärtää nuoren egyptiläisen turhau- tumisen. huonon hallinnon kuivattama puu odottaa sytyttäjää monissa afrikan maissa." ChrisTian sCiEnCE moniTor -lEhdEn afriKan-ToimiTuKsEn PäälliKKö sCoTT baldauf
• ajassa roselyne omondi-ogao Positiivista diskriminaatiota tarvitaan ugandassa syrjintä ja sukupuolistereotypiat estävät naisia toteuttamaan itseään. stereotypioita voi purkaa positiivisella diskriminaatiolla. Kenialainen ndiritu njoka, miesten oikeuksia ajavan maendeleo ya wanaume -järjestön perustaja, joutui äskettäin julkisen keskustelun silmään. hän aiheutti kohun arvostelemalla kehitysyhteistyövarojen kanavoimista naisille. njoka vätti, että kehitysyhteistyövaroilla tuetaan ainoastaan naisia, ei miehiä. naisille korvamerkityn rahan myöntäminen rajattuun tarkoitukseen on niin kutsuttua positiivista diskriminaatiota. sillä tarkoitetaan politiikkaa, joka ajaa samoja oikeuksia kaikille väestöryhmille silloin, kun ihmisiä syrjitään esimerkiksi sukupuolen, etnisyyden, iän, vammaisuuden tai muiden näkyvien piirteiden takia. Positiivinen diskriminaatio tekee näkyväksi sen, että ihmiset ovat erilaisia myös syrjityissä väestöryhmissä. miljoonat tytöt kehitysmaissa eivät saa käydä koulua sukupuolensa takia. Tätä sukupuoleen ja ikään perustuvaa syrjinnän muotoa vahvistaa se, että samaan aikaan tyttöjä ympärileikataan ja he kokevat usein häirintää miesopettajien ja poikaoppilaiden taholta silloinkin, jos ovat niin onnellisia, että pääsevät kouluun. ­ Tytöt ovat erityisen alttiita lapsiavioliitoille ja teiniraskauksille. siksi meidän ugandalaisten tulee kampanjoida positiivisen diskriminaation puolesta, sanoo ugandan koulutus- ja urheiluministeri namirembe Bitamazire. martha muhwezi, afrikan naispedagogien liiton fawE:n ugandan koordinaattori, on todennut, että positiivinen diskriminaatio voi pääl- 60 - maailmanKuva
• ruanda on yksi harvoista maista, jotka toteuttavat positiivista diskriminaatiota hallinnossaan. lepäin näyttää tyttöjen suosimiselta. hänen mielestään tyttöjen suosiminen on kuitenkin oikeutettua: jos haluaa varmistaa, että tyttö paitsi pääsee kouluun myös menestyy ja käy koulun loppuun, tyttöä on suoranaisesti suosittava. Koulutuspolitiikka pitää suunnitella niin, että se kykenee vastaamaan molempien sukupuolten tarpeisiin. Tytöt ja pojat kokevat samat olosuhteet usein eri tavoin. otetaan esimerkiksi sähkökatkokset. sekä poikaettä tyttölapset tarvitsevat ruokaa, mutta äitien ja naisten odotetaan hankkivan ­ ostavan ja kerjäävän ­ ruokaa molemmille sukupuolille ja sitten valmistavan sen. sähkökatkon sattuessa poika luultavasti menee ulos kavereidensa luokse. Tyttö sen sijaan jää kotiin miettimään äitinsä kanssa, mistä saisi öljyä lamppuun ja virtaa hellaan, jotta voisi laittaa ruokaa sitten, kun ongelma on ratkaistu. Päivän jälkeen tyttö on veljeään väsyneempi, eikä hänelle ei jää aikaa tehdä läksyjään. yhdysvaltain ulkoministeri hillary Clinton on arvioinut, että useiden valtioiden demokratia taantuu, jos tytöt ja nuoret naiset eivät pääse kouluun. Positiivisen diskriminaation puolestapuhujat uskovat tämän kehityspolitiikassa voimakkaasti vaikuttavan käsitteen olevan eräänlainen taikasauva: sen avulla hahmotamme ja poistamme ikään, sukupuoleen ja etnisyyteen liittyvää sokeutta. ruanda on yksi harvoista maista, jotka toteuttavat positiivista diskriminaatiota hallinnossaan. ruandassa käsite on sisällytetty hyvän hallinnon linjauksiin. Kun tyttöjä ja naisia osallistuu hallinnon tasolla päätöksiin, heitä suurempi joukko eli kaikki tytöt ja naiset hyötyvät päätöksistä. myös ugandan koulutusministeri haluaa tytöt mukaan vauhdilla porskuttavaan koulutuksen junaan ja edelleen kouluista yliopistoihin. hän pohtii, että jos tyttö on saanut yliopistoon hakiessaan vaikkapa viisi lähtöpistettä tilanteessa, jossa alaraja on seitsemän pistettä, tytöille voitaisiin sukupuolen perusteella myöntää puuttuvat lisäpisteet ­ vain siksi, että hän on tyttö. Etenkin, jos hän on lahjakas ja lupaava koululainen, mutta hänen koulunkäyntinsä ja koulumenestyksensä ongelmat eivät johdu hänestä vaan perheestä, yhteisön ongelmista, sodasta, siirtolaisuudesta... Kehitysyhteistyössä on uurastettu vuosia, jotta katse kääntyisi tyttöihin. olisi tuhoisaa, jos koulutuksen korkean tason asiantuntijat alkaisivat nyt suosia poikia puhumalla positiivisen diskriminaation tärkeydestä poikien kohdalla. sellaisen aika ei ole vielä, sanoo tunnettu ugandalainen johtaja, tohtori Fatiha serour ja heittää pallon takaisin kenialaiselle miesasiamiehelle ndiritu njokalle. jotkut meistä eivät koskaan pääse kouluun eivätkä siksi voi osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan rakentamiseen. sellaisia ovat esimerkiksi 14-vuotias sodasta selvinnyt teiniäiti ja köyhä orpotyttö. he tarvitsevat käsitteitä ja ihmisiä tekemään näkyviksi heidänkin oikeutensa ja muuntamaan ne mahdollisuuksiksi. KirjoiTTaja on KEhiTysKysymyKsiin EriKoisTunuT KEnialainEn ToimiTTaja. maailmanKuva - 61
• ajassa maahanmuuttajanuorten työllistäminen kuuluu yhteiskuntavastuuseen ennakkoluulot ovat vähentyneet ja työyhteisöt moniarvoistuneet, kiittelevät maahanmuuttajataustaisia peruskoululaisia työelämään tutustuttaneet yritykset. anna-Kaisa hiltunen Postiniput kiirehtivät liukuhihnaa pitkin lajiteltaviksi Pasilan postikeskuksessa, korkealla työntekijöiden päiden yllä. yksitellen niput putoavat alas, kukin oikeaan laariin, ja lajittelijat alkavat purkaa posteja. hallin työntekijät ovat kirjava joukko: osa nuoria, vasta koulunsa päättäneitä, toiset varttuneita, osa kantasuomalaisia, toiset muualta suomeen muuttaneita. ulkomaalaiset työntekijät ovat oman kulttuurinsa asiantuntijoita ja hallitsevat usein kieliä, joita suomalaiset eivät osaa. äskettäin hallissa työskenteli myös kaksi yläkoululaista poikaa, joista yksi on muuttanut suomeen filippiineiltä, toinen somaliasta. he olivat itellan ensimmäiset maahanmuuttajataustaiset työelämään tutustujat ja päätyivät lajitteluhalliin Plan suomen minun polkuni -hankkeen kautta. sen tarkoituksena on tukea maahanmuuttajanuoria peruskoulun jälkeiseen koulutukseen ja työelämään. itellan työelämään tutustujien esimiehen jukka kaarkosken mukaan maahanmuuttajanuorten ja muiden ulkomaalaisten työllistäminen on "avannut työyhteisön silmiä". ­ Ennakkoluulot ovat vähentyneet, kun itse kukin on huomannut, miten vähän ihmiset eroavat toisistaan. Kaikilla on tavoitteita ja unelmia, tulimmepa mistä tahansa, Kaarkoski sanoo. itellan raskastuotannon esimies Kaarkoski on toiminut lukuisten ulkomaisten, vieraskielisten työntekijöiden esimiehenä aiemminkin. Postikeskus on työllistänyt ulkomaalaisia 1980-luvulta lähtien, ja Kaarkoski on työskennellyt monikulttuurisessa työyhteisössä kymmenisen vuotta. Työelämään tutustujia postikeskuksen lajittelussa työskentelee vuosittain viidestä kymmeneen. itella on ottanut eritaustaiset työntekijänsä huomioon myös arjen työn järjestämisessä. Esimerkiksi erityisruokavaliot on huomioitu työpaikkaruokailussa ja rukoushetkille on järjestetty aikaa työtehtävien lomaan. ­ ongelmia on ollut todella vähän, Kaarkoski sanoo. 62 - maailmanKuva
• mikä minun polkuni? · Plan suomen maahanmuuttajanuorille suunnatun tukihankkeen tavoitteena on helpottaa nuorten siirtymistä perusopinnoista jatko-opintoihin ja työelämään. · yläkouluikäisille maahanmuuttajanuorille tarjotaan työelämääntutustumismahdollisuuksia, ja koulussa nuoria tuetaan vertaisryhmissä. · yrityksiä hanke kannustaa globaaliin yrityskulttuuriin. Kuva: isToCKPhoTo monikulttuurisuus vaatii myös suomalaisten perehdyttämistä Kouluttamattomat itellan henkilöstön kehittämiskonsultin mia Blumenthalin mukaan harjoittelupaikkojen tarjoaminen ja maahanmuuttajanuorten työllistäminen ovat myös osa yrityksen yhteiskuntavastuuta: on pidettävä huoli siitä, että työllistetään kaikenlaisia ihmisiä yhtä lailla. samaa mieltä ollaan Tapiolassa, missä työelämää esiteltiin menneenä syksynä kahdelle kosovolaiselle maahanmuuttajanuorelle. he tutustuivat finanssialan työhön, kiersivät eri yksiköissä ja työskentelivät muun muassa postituksessa. Kaikkiaan Tapiolassa työelämään tutustuu vuosittain muutama kymmenen yläkoululaista. ­ maahanmuuttajanuorten työhön tutustuttaminen oli meille luonnollinen lähtö työyhteisön kansainvälistymiseen, yksi keino avata heille työelämää ja myös avata itseämme, sanoo Tapiolan kehityspäällikkö aulikki sippola. Toistaiseksi Tapiola työllistää muutamia ulkomaalaistaustaisia. ulkomaalaisten rekrytoinnissa avainkysymys on osaamisen ja soveltuvuuden lisäksi kielitaito, sillä suurimmassa osassa työtehtäviä suomesta on osattava vähintään perusteet. Toisaalta kansainvälisyys on sippolan mukaan yrityksen kilpailuvaltti varsinkin silloin, kun palvellaan ulkomaisia asiakkaita. ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat oman kulttuurinsa asiantuntijoita ja hallitsevat usein monia sellaisia kieliä, joita suomalaiset eivät osaa. Tapiola perehdytti monikulttuurisessa työyhteisössä toimimiseen paitsi maahanmuuttajanuoria myös työyhteisön esimiehiä. nuorille kerrottiin työelämän pelisäännöistä ja alan työllistymismahdollisuuksista, esimiehille esimerkiksi lasten oikeuksista ja lastensuojelusta. sippolan mukaan tarve molemminpuoliseen perehdytykseen kasvaa, kun työyhteisöstä tulee entistä monikulttuurisempi. ­ Kun työyhteisö moniarvoistuu, jokainen joutuu laittamaan itsensä likoon. Entä mitä maahanmuuttajanuoret yritysten näkökulmasta harjoittelustaan saivat? aarikan toimitusjohtaja sarianna Partanen toteaa, että nuorten on työhöntutustumisjakson jälkeen helpompi hahmottaa, millaista työtä he opintojen jälkeen haluaisivat tehdä. aarikka työllisti Planin hankkeessa burmalaisen yläkoululaisen, joka teki toimistotöitä. itellan jukka Kaarkosken mukaan postikeskuksen harjoittelijat innostuivat onnistumisistaan ja saivat kipinän hakeutua vastaavaan työhön myös tulevaisuudessa. ­ Pojat jo kyselivät, otetaanko me kesätyöntekijöitä. maailmanKuva - 63
• ajassa KolmannEs maahanmuuTTajanuorisTa jää ilman ToisEn asTEEn oPisKEluPaiKKaa Koulupudokkuus vaikeuttaa sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. maahanmuuttajanuoret jäävät huomattavasti suomalaisnuoria useammin toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle. Tämä selviää esimerkiksi helsingin kaupungin tuoreesta vieraskielisten nuorten perus- ja jatkokoulutusta käsittelevästä raportista. raportin mukaan vuonna 2010 peruskoulunsa päättäneistä vieraskielisistä nuorista jäi helsingissä ilman toisen asteen opiskelupaikkaa 30 prosenttia hakeneista. suomen- tai ruotsinkielisten nuorten vastaava osuus oli 9 prosenttia. niin sanottu koulupudokkuus on maahanmuuttajanuorille erityinen riski, sillä se vaikeuttaa nuorten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. ilman toisen asteen tutkintoa mahdollisuudet työllistyä ovat heikot, ja ilman työpaikkaa moni kokee jäävänsä yhteiskunnan ulkopuolelle. Plan suomen minun polkuni -hanke tukee yläkouluikäisten maahanmuuttajanuorten kotoutumista, jatkokoulutusta ja työelämään siirtymistä muun muassa nuorten työelämääntutustumisjaksojen avulla. opinto-ohjaaja markus väyrysen mukaan tet-jakso on varsinkin maahanmuuttajanuorille keino osoittaa osallisuuttaan ja pärjäämistään suomalaisessa yhteiskunnassa. väyrynen oli suunnittelemassa minun polkuni -hanketta helsingin kaupungin opetusviraston puolesta. ­ onnistumisen kokemukset työelämässä voivat kantaa pitkälle myös koulussa, varsinkin, jos koulunkäynti on muuten ollut takkuista, väyrynen sanoo. Kun nuori oppii työelämässä esimerkiksi ongelmanratkaisutaitoja, niitä voidaan siirtää myös kouluun. Erityishankkeita maahanmuuttajanuorten auttamiseksi kiinni työelämään tarvitaan ennen muuta siksi, että joskus myös työelämääntutustumispaikkojen löytäminen voi osoittautua nuorille hankalaksi. Peruskouluun kuuluvan työelämääntutustumisjakson harjoittelupaikkojen haku on tavallisesti nuorten omalla vastuulla, ja väyrysen mukaan osa maahanmuuttajanuorista kertoo kokeneensa syrjintää paikkoja hakiessaan. KirjoiTTaja on ulKoPoliTiiKKa-lEhdEn ToimiTussihTEEri. 64 - maailmanKuva Kuva: isToCKPhoTo
• TosiTarina KosKETTaa ja viihdyTTää Jacqueline Novogratz: The Blue Sweater (Rodale, 2009) KroniKKa viE iranin lähihisToriaan Kader Abdolah: The House of the Mosque (Canongate Books, 2010) äidinraKKaus voiTTaa KaiKEn Tahmima Anam: Kulta-aika (Basam Books, 2010) jaqueline novogratz kirjoittaa elävästi ja vahvasti horjumattomasta uskostaan afrikkalaisten naisten uudistumiskykyyn, joka kumpuaa naisten omista kokemuksista. manhattanin pankkiuraan pettynyt novogratz muuttaa alle kolmekymppisenä ruandaan ja hylkää ennakkoluulonsa sekä perinteiset näkemykset hyvästä kehitysyhteistyöstä. hän perustaa ruandalaisten naisten kanssa järjestön, joka keskittyy naisten johtamien yritysten pienlainoittamiseen ­ ja onnistuu siinä. Kirja on viihdyttävää ja koskettavaa luettavaa ja samalla ajatuksia herättävä tarina siitä, kuinka köyhästä ja rikkaasta maailmasta kumpuavien ajatusten yhdistäminen tuottaa tulosta. hollantilaistuneen iranilaiskirjailijan romaani on noussut kansainväliseksi bestselleriksi. Tarkkasilmäistä henkilökuvausta tai ihmissuhteiden analyysia odottava saattaa pettyä, mutta jos kaipaa värikästä ja draamallista johdatusta iranin lähihistoriaan, teos on erinomainen valinta. Tarinan keskiössä on sukutalo senejanin moskeijan yhteydessä. siinä asuvat imaami ja basaarin mahtikauppias perheineen. abdolah seuraa heidän vaiheitaan ensimmäisestä kuulennosta ja saahin ajasta aina ajatollah ruhollah Khomeinin islamistisen vallankumouksen joukkoteloituksiin. Polveilevan romaanin punaisena lankana on usko ihmisyyteen ja inhimillisyyteen. basam books -kustantamo ansaitsee kiitoksen monen loistavan, Euroopan ulkopuolelle sijoittuvan romaanin suomentamisesta. anamin huomiota niittänyt esikoisteos on yksi niistä. romaani kuvaa väkevästi äidin, pojan ja tyttären suhdetta ja kamppailuja bangladeshin itsenäisyyssodassa. un aikuisuuden kynnyksellä olevat lapset tempautuvat mukaan vallankumousliikkeeseen ja hengenvaaraan, äidin on ratkaistava, kuinka pitkälle hän on valmis menemään suojellakseen lapsiaan. Kauniisti ja pakottomasti kerrottu romaani pitää otteessaan veret seisauttavaan loppukohtaukseen saakka.
• maailmanKuva on Plan suomi säätiön julkaisu, joka seuraa ja syventää lasten asemaa ja heidän oikeuksiensa toteutumista kehityspolitiikan sisällä, muuttuvassa maailmassa. lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja sitä voi tilata maksutta Planin verkkosivujen kautta osoitteesta www.plan.fi. Plan on kansainvälinen kehitysyhteistyöjärjestö, joka parantaa kehitysmaiden lasten elinoloja pysyvästi. Plan tekee työtä lasten oikeuksien toteutumiseksi. Plan on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. Plan perustettiin vuonna 1937. Työ suomessa alkoi vuonna 1998.