mALMI malmi ta pa n i l a pukin mäki puis tola 2015 www.malmi-lehti.net www.facebook.com/malmilehti 9 Täältä haettiin eniten kulutusluottoja s. 6 Meksiko saapuu MalMille s. 3 Malmin kauppatie 8 B www.vastaamo.fi 044 4141 000 tuki@vastaamo.fi Mielenterveysja käytöshäiriöt Perheja parisuhdeongelmat Työja opiskelukyky Päihdeja peliriippuvuudet Jäämies viihtyi stadin helteessä jatkaa Ferrarilla s. 11
3 p. 045-276 5888 www.ravintolapallogrilli. Ravintola Pallogrilli Osoite: Ajomiehentie 1 00390 Helsinki (Konala) Tällä lipukkeella: Voimassa 30.9.2015 asti Max 4hlö/lipuke Ei voimassa lounasaikaan klo 10-15 Ma-Pe 3€ € urheiluhallit.fi/malmi urheiluhallit.fi/malmi VIRKISTÄVÄN MUKAVA. KALLIO I KONTULA I MALMI I MÄKELÄNRINNE I PASILA I SILTAMÄKI I TÖÖLÖ I VUOSAARI Elokuun tarjous: 5 krt ryhmäliikunta 39 € (norm 47,50 €) Tarjous voimassa elokuun 2015. Palvelu ladataan asiakaskortille. Tarjous kerran/hlö. 45 € 28 € 135 € 298 € Malmilla tapahtuu Malmilla tapahtuu VESIJUOKSUKURSSIT to klo 17.25-17.55 (20.8.-3.9.) ma klo 17.35-10.05 (7.9.-21.9.) TEHOSTARTTI ke klo 18.30-19.30 (9.9.-25.11.) SENIORISTARTTI TUTUSTU KUNTOSALIIN to klo 12.30-13.30 (27.8.-24.9.) SENIORISTARTTI TEHOSTARTTI ke klo 12.30-13.30 (9.9.-25.11.) Ilmoittaudu urheiluhallit. /varaukset tai hallin asiakaspalvelussa. Luovuudenlähteestä kai haaveilet? ”Luovuus”sanasta tulee monelle mieleen sekaisen kampauksen omistava, viikon valvonut neuroottinen säveltäjä tai maalari, joka epätoivon vimmalla yrittää saada luomustaan kasaan kahvin ja huitomisen avulla. Luovuutta on kuitenkin kaikkialla. Ainakin Krista Launosella on siitä uutta tietoa, jota hän kertoo luovuusluennoillaan. Luennot ovat olleet suosittuja ympäri Helsinkiä, Launonen kertoo. Yleisö vaikuttaa yllättävän paljon! Luennoitsija luo tietenkin tunnelman ja antaa sytykkeitä, mutta kokonaisuus muotoutuu yhdessä yleisön kanssa ja roihahtaa parhaimmillaan liekkeihin. Oikeilta liekeiltä kuitenkin vältyttäneen. Launosen mukaan keskustelua syntyy luennosta riippuen vaihtelevissa määrin, mutta ainakin hänelle jokainen luento on jäänyt mieleen mukavana kokemuksena. -Olen pyrkinyt tarjoamaan luovuudesta sellaista uutta tietoa, jota ei ole vielä kirjoissa ja kansissa. Launonen itse on monessa mukana; hän työskentelee luovuusvalmentajana, luennoitsijana, sisällöntuottajana, kirjailijana, kuvataiteilijana ja taideterapeuttina. Nykyaikaisille naisille ominaiseen tapaan monitoimisuus ei kuitenkaan tuota ongelmia. -Pyrin keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että pidän päiviä, jolloin valmistelen ja suunnittelen luentoja ja workshopeja, otan asioista selvää ja luen tutkimuksia. Toisina päivinä pidän kirjoituspäiviä, jolloin vain kirjoitan, ja sitten tietysti tapaan asiakkaita eli käyn yrityksissä, tapaan yksityisasiakkaitani ja opetan, Launonen luettelee. -Ja kun teen jotain, teen yhden asian kerrallaan enkä vilkuile tuolloin sähköpostia tai keskeytä itse itseäni. Tärkeintä on hyvä suunnittelu, joka tapahtuu kävelylenkeillä. Launonen kokee sekä Herttoniemen että Malmin erittäin hyvinä paikkoina. -Herttoniemessä on todella mukava asua ja oli onni löytää mieleinen koti täältä. Mitä taas tulee malmilaisiin, kirjastoissa käy hyvin erilaisia, eri-ikäisiä ja erilaiset taustat omaavia ihmisiä, ja se on suuri rikkaus. Siksi en oikeastaan muodosta mitään ennakkokäsitystä tulevasta yleisöstä, vaan reagoin yleisöön kun tapaan sen. Uskon, että malmilaiset ovat varsin mukavaa porukkaa! Luovuusluento pidetään Malmin kirjastossa 23.9. klo 18:00-19:00. Krista Launonen luottaa motivaation herättämisessä omalaatuisiin, mutta toimiviin keinoihin! Tr ic icl o Rojo Vagabun do Malmilta valmistunut jääkiekkoilija Aleksi Mustonen juhli näyttävästi Jääkiekkoilija Aleksi “Helmi” “Muse” Mustonen on Helmi Liiketalousopiston tuore alumni. Heinäkuussa 2015 Aleksi valmistui oppilaitoksen Urheiluakatemia-polulta merkonomiksi, mistä hänen joukkueensa Tampereen Ilves päätti onnitella häntä omalla tavallaan: Suomen suurimmat valmistujaiset Ilves–HIFK -finaalin ryydittämänä! Tampereen Ilves järjesti 21-vuotiaalle hyökkääjälleen ”Suomen suurimmat valmistujaiset” Tampere Cupin yhteydessä la 15.8.2015. Aleksi sai tutkintotodistuksen kukkien ja lahjojen kera Hakametsän jäähallin jäällä ennen ottelun alkua HIFK:a vastaan. Aleksin avausmaalista huolimatta ottelusta tuli tappio, mutta päivänsankari muistaa varmasti tämän ottelun vielä pitkään. Liike, talous ja Aleksi – toimii! Liiketalouden perustutkinnon Aleksille ojentanut Helmi Liiketalousopiston huippu-urheilukoulutuksen kehittämispäällikkö Tuuli Merikoski kiteytti Aleksin opintojen tärkeyden ja merkityksen mainiosti. – “Jo unelmaurallaan olevan jääkiekkoilijan valmistuessa merkonomiksi tärkeintä ei ehkä ole itse tutkinto, vaan jonkun aloitetun loppuunsaattaminen. Toki tutkinto tarjoaa hyvän pohjan ponnistaa – sitten aikanaan – ammattikiekkoilun jälkeiselle uralle. Niin elämässä kuin pelissäkin pitää hallita myös ennakointi.” Onneksi olkoon ja hyvää kautta tupsukorvissa, Muse! Mukava Malmitalo on myös lapsille Malmitalolla on tarjolla koko perheen ohjelmaa on tänä syksynä monipuolisesti, muttei erityisen runsaasti – mukavan paljon joka tapauksessa. Lasten kausi alkaa taiteiden yönä kuten talon muukin ohjelma, mutta varsinaiset koko perheen esitykset syyskuussa sirkusteatterilla. Onnellinen prinssi on tehty yhteistyössä lasten kanssa viime keväänä Turun Seikkailupuistossa. Työryhmään kuuluneet lapset tekivät käsikirjoitusta, piirsivät, animoivat ja pohtivat roolihahmojen luonteita. Mielenkiinnolla odotamme tulevaa ensi-iltaa 11.9. Malmisalissa. Lokakuussa Meksiko-teemalla Lokakuussa huippuhetken tarjoaa klovnien tanssiesitys sunnuntaina 18.10. – meksikolaisen Triciclo Rojon esitys on osa Malmitalon Meksiko-teemaista päivää, jolloin talosta löytyy paljon muutakin mukavaa kuten työpajoja kaikenikäisille. Teemaan liittyen Malmitalossa on myös meksikolaisten lelujen näyttely 7.10.– 24.10.2015. Tänä syksynä Malmitalossa on muitakin koko perheelle kiinnostavia näyttelyitä: SÖPÖ (22.10.– 14.11.) ja Saako sitä syödä? (29.10.–12.12.). Marraskuussa on tuttuun tapaan Lasten Etnosoi! isänpäivänä ja siellä nähdään, millainen on Pentti Rasinkankaan luotsaama uusi, suomalais-brasilialainen orkesteri MuuSika Pupular, joka soittaa tapahtumassa peräti maailman ensi-iltansa. Marraskuu tuo Malmitaloon myös Mimmit, joiden Muskari-levy ilmestyi viime kesänä ja sai mahtavia arvioita. Mukaan vain laulamaan ja tanssimaan!
4 Pizza Hut Take Away Shop Munkkivuoren ostoskeskus Raumantie 1, 00350 Helsinki Puh. 010 470 5404 Ma–to 10.30–21.00 Pe 10.30–22.00 La–su 11.00–22.00 www.pizzahut.? We Pizza Hut Pepperoni Rakastu sinäkin maailmankuuluun pannupizzaan! 19,90€ Nyt vain (Norm. 24,10 €) Pepperoni perhepizza -Yleisöllä vapaa pääsy seuraamaan kisasuorituksia GOLFIN KANSAINVÄLISET HUIPPUAMATÖÖRIT TALIIN Euroopan perinteikkäimpiin ja arvostetuimpiin amatöörikilpailuihin kuuluva Erkko Trophy viettää tänä vuonna 50-¬vuotisjuhliaan. Helsingin Golfklubilla Talissa 20.¬-22. elokuuta pelattava juhlakilpailu on houkutellut Suomen amatöörikerman lisäksi mukaan kansainvälisiä huippupelaajia kahdestatoista eri maasta. Miesten sarjassa on Porvoon Oliver Lindelliä lukuun ottamatta mukana koko Suomen amatöörikärki. Kilpailun voittoa puolustaa maamme ykkösamatööriksi noussut Tarina Golfin Lauri Ruuska, joka juhli heinäkuussa lyöntipelin Suomen mestaruutta ylivoimaisen esityksen jälkeen. Viikko sitten Slovakiassa pelatuissa Euroopan mestaruuskilpailuissa hän sijoittui hienosti kuudenneksi. Kenties kovimman haasteen Ruuskalle, Kim Koivulle, Kristian Kulokorvelle, Miki Kuroselle ja muille Suomen amatööritähdille tarjoilee Italian Stefano Mazzoli, uunituore Euroopan mestari. Taliin matkustaa myös thaimaalainen huippuamatööri, vasta 16¬vuotias Hamamoto Kousuke, joka voitti aiemmin tällä kaudella All Thailand Tourin Singha Classicin kukistettuaan uusinnassa kaksinkertaisen European Tour ¬voittajan ja Ryder Cup ¬pelaajan, Belgian Nicolas Colsaertsin. Naisten Erkko Trophyn vuosi sitten voittanut Marika Voss siirtyi viime lokakuussa ammattilaiseksi eikä siten ole juhlakilpailussa puolustamassa voittoaan. Kahden vuoden takainen mestari, 14-vuotiaana ja samalla kaikkien aikojen nuorimpana pelaajana Erkko Trophyn voittanut Anna Backman sen sijaan on mukana. Naisten EM¬joukkueen kuusikosta kilpailuun osallistuvat Karina Kukkonen, Petra Salko, Hannele Mikkola ja Jenna Mäihäniemi. Ennakkosuosikkeihin voidaan laskea myös tyttöjen maajoukkueen Sandra Salonen. Thaimaalta on kova edustus myös naisten sarjassa, sillä Erkko Trophyn voitosta kamppailee amatöörien maailmanlistalla sadan parhaan joukkoon mahtuva Kanyalak Preedasutthijit. Vaikka Erkko Trophyssa juhlitaankin tänä vuonna puolen vuosisadan mittaista taivalta, kilpailun historia ulottuu lähes 70 vuoden taakse. Varhaisina vuosina 72¬reikäisenä pelattu lyöntipelikilpailu tunnettiin Broman Cupina. Erkko Trophyksi kilpailu muuttui vuonna 1966, jolloin kisaan asetettiin uusi, Helsingin Golfklubin pitkäaikaisen mesenaatin Eljas Erkon mukaan nimetty kiertopalkinto. Suomen Golfliitto myönsi kilpailulle 80¬luvulla avoimen Suomen mestaruuskilpailun arvon, minkä vuoksi kisa tunnetaan myös Finnish Amateur Championshipinä. Suomen vanhimman golfkentän vehreillä viheriöillä on vuosikymmenten saatossa esiintynyt pitkä rivi kansainvälisiä huippupelaajia. Talin kautta ovat maailman golfestradeille ponnistaneet muun muassa Jamie Donaldson, David Howell, Ross Fisher, Paul Broadhurst sekä amatöörilegenda, vuoden 1996 Erkko Trophyn voittanut Gary Wolstenholme. Kilpailussa ovat pelanneet myös European Tourin suomalaisvoittajat, Mikko Ilonen ja Roope Kakko. Ilonen juhli Erkko Trophyn voittoa vuonna 1998. Naisten sarjan nimekkäimmät vierailijat ovat tulleet Ruotsista. US Open ¬voittaja Liselotte Neumann, Solheim Cup ¬kapteeni Carin Koch sekä viisinkertainen LPGA Tour ¬voittaja Maria Hjorth ovat kaikki pelanneet Erkko Trophyssa ennen menestyksekkäitä ammattilaisuriaan. Lähde: erkkotrophy.com
5 Verstas: Kaasutintie 27, 00770 Helsinki MUISTATHAN HYÖDYNTÄÄ KOTITALOUSVÄHENNYSEDUN! Kysy tarjous 040 534 2223 Juha ”Jussi” Huovinen, jussin.peltipaja@gmail.com Jussin Peltipaja Oy tekee: konesaumakatot peltisepäntyöt rakennuspeltityöt Palveluissamme yhdistyvät luotettavuus ja laatu – niin ammattitaidossa kuin materiaaleissa. Kaunis, helppohoitoinen ja kestävä ratkaisu Konesaumakatto on ammattilaisen tekemänä kaunis kate talolle. Materiaalina pelti on muihin kattomateriaaleihin verrattuna erittäin tiivis ja kestävä, ja kaiken lisäksi helppohoitoinen. Katon saneerauksen avulla pystyy kohentamaan huomattavalla tavalla sekä koko talon ulkonäköä että arvoa. Huonokuntoinen katto ei toimi myyntivalttina talokaupoissa, ja se voi aiheuttaa asumiselle hankaluuksia. Katosta on siis syytä huolehtia! Yrittäjä tässä on paikka sinun ilmoituksellesi Kysy lisää: myynti@letterbox.fi Suomen Apuvälinetalo Oy www.apuvalinetalo.? Proteesit, tukipohjalliset, ortopediset jalkineet yms. yksilölliset ja valmiit tuet Ajanvaraus: 020 779 2830 Proteesit: Ilkka Mannonen, proteesimestari 050-4318554 Tukipohjalliset: Heidi Tykkä, jalkaterapeutti 040-8426414 Malmin Nova: Malminkaari 17-19 A, 00700 Helsinki Jo 10 vuotta ammattitaitoista ja ystävällistä apuvälinepalvelua! JV Viemärit Pihanparannustyöt Pyydä tarjous! info@yrt-rakentaa.? Kotitalousvähennyksellä vauhtia asunto-osakeyhtiöiden remontteihin? Asunto-osakeyhtiön osakkaat maksavat kaikki taloyhtiön korjauskulut yhtiövastikkeissaan, joten heidän pitäisi verotuksellisesti olla samassa asemassa kuin omakotiasukkaiden. Asunto-osakeyhtiöiden teettämien remonttien tulisikin Kiinteistöliiton mielestä oikeuttaa kotitalousvähennykseen. Vähennysoikeuden laajennus vauhdittaisi noin neljännesmiljoonassa kerrostaloasunnossa vuoteen 2030 mennessä tarvittavan esteettömyysremontin toteutusta. Remontit ovat erityisen tärkeitä parannettaessa ikääntyneiden kotona asumisen edellytyksiä. Ne myös tukevat hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta ikääntyneiden hoitopalveluiden sisällyttämisestä kotitalousvähennyksen piiriin. – Lähtökohtana on, että omistajat vastaavat asuntojensa kunnossapidosta ja korjauksista. Tarkkaan harkituissa tapauksissa, kuten esimerkiksi vanhusten kotoa asumisen mahdollistavissa hissija esteettömyyskorjauksissa, tulisi korjausrakentamista tukea verotuksellisin keinoin, sanoo toimitusjohtaja Harri Hiltunen Kiinteistöliitosta. Hallinnollisesti järjestelmä olisi helppo ja selkeä toteuttaa. Osakas saisi taloyhtiöltään vähennystä varten tarvittavat tiedot remonttiyrityksestä, työkustannuksista ja omasta vastikeperusteisesta maksuosuudestaan ja ilmoittaisi näiden perusteella tiedot verottajalle. Kiinteistöliitto on yhteistyökumppanina mukana ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa 2013–2017. Ohjelmassa on arvioitu, että vuonna 2030 on tarve miljoonalle esteettömälle asunnolle. Nykyiset esteettömät asunnot ja arvioitu esteettömien asuntojen uudisrakentaminen kattavat tästä noin 600 000. Valtaosa vajeesta, noin 250 000 asuntoa, tulisi kattaa kerrostaloasuntojen esteettömyyskorjauksilla. Vuoteen 2030 asti tarvitaan vuosittain keskimäärin noin 6 000 hissija sisäänkäyntikorjausta ja 7 000 saneerausta asunnoissa ja yhteistiloissa. Asunto-osakeyhtiöiden osakkaiden omistamat noin 1,2 miljoonaa asuntoa sijaitsevat valtaosin kaupunkija kuntakeskuksissa. Osakkaista merkittävä osa on seniori-ikäisiä, joiden määrä kasvaa nopeasti. Pellervon taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan erityisesti kaupunkien kerrostalojen korjaustarve lisääntyy voimakkaasti seuraavien 10 vuoden aikana. Lisäksi tulisi saada kurottua umpeen 25 viime vuoden aikana syntynyttä korjausvajetta.
6 Tapahtuman mahdollistavat: 5 Kuusilahdenkuja 1 www.didrichsenmuseum. Yleisöopastus suomeksi Didrichsenin taidemuseon Tervetuloa! Näiltä alueilta haetaan eniten kulutusluottoja pk-seudulla Koko pääkaupunkiseudun mittakaavasta tarkasteltuna vantaalaiset olivat kaikista kiinnostuneimpia kulutusluotoista: top 10 postinumeroalueista peräti seitsemän kuuluu Vantaaseen. Ensimmäinen Espooseen kuuluva postinumero sen sijaan löytyy vasta vertailun sijalta 17. Selvityksessä tutkittiin sekä absoluuttisia hakemusmääriä että suhteellista osuutta alueen väestöstä. Absoluuttisena hakemusmääränä mitattuna kärkeen ylsivät väkirikkaat lähiöt, kuten Kontula ja Vuosaari Helsingissä, Matinkylä Espoossa sekä Korso Vantaalla. Postinumeroaluille laskettiin kuitenkin myös indeksiluku suhteuttamalla lainahakemusten määrä alueen väkilukuun1. Indeksiluvun perusteella Helsingissä kärkeen kiilasivat Puotinharju, Santahamina ja Roihupellon teollisuusalue, Espoossa Etelä-Leppävaara, Siikajärvi ja Espoon läntinen keskus sekä Vantaalla Petikko, Veromiehenkylä ja Tuupakan teollisuusalue. Väkilukuun suhteutettuna vähiten lainoja haettiin muun muassa Kaitalahdesta, Laaksolahdesta sekä Ylästöstä. Jollaksesta haettiin enemmän kulutusluottoja kuin Kontulasta tai Myllypurosta Helsingissä innokkaimmat lainahakijoiden joukkoon ylsivät muun muassa puotinharjulaiset ja Santahaminan alueen asukkaat, Espoossa leppävaaralaiset ja Siikajärven seudun asukkaat sekä Vantaalla Petikon ja Veromiehenkylän väestö. Indeksilukema paljasti yllättäviäkin löytöjä: väkilukuun suhteutettuna Jollaksesta haettiin enemmän kulutusluottoja kuin Kontulasta tai Myllypurosta, ja Suvisaaristosta enemmän kuin Espoonlahdesta. Toisaalta monet omakotitaloalueet, kuten Länsi-Pakila, Nöykkiö ja Vaarala, olivat odotetusti vertailun häntäpäässä. ”Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että kulutusluottoja haetaan ympäri pääkaupunkiseutua. Lähinnä vähäasukkaiset teollisuus-, toimistotai sairaala-alueet olivat sellaisia, joista emme saaneet yhtäkään lainahakemusta”, toteaa toimitusjohtaja Antti Aarvala. Esimerkiksi varakkaana alueena tunnetusta Westendistä saapui vuoden aikana 5 hakemusta ja Kaivopuiston alueelta peräti 47. ”Tämäkin selvitys osoittaa, että vakuudettomia lainoja hakevat ihmiset ovat varsin heterogeeninen ryhmä. Ihmisten yksilölliset tekijät kuten elämäntilanteessa tapahtuvat yllättävät muutokset vaikuttavat asuinpaikkaa enemmän lainan hakemiseen”, Aarvala jatkaa. Etua.fi-lainapalvelun tekemän analyysin aineistona käytettiin yli 8000 vuoden 2014 aikana lähetettyä kulutusluottohakemusta. Kulutusluotolle oiva vaihtoehto voi olla kirpputorilla asiointi, niin myyjän kuin ostajankin roolissa. Hinnat HSY:n Sorttiasemilla muuttuivat Helsingin seudun ympäristöpalvelut yksinkertaistaa Sortti-asemien hinnaston rakennetta. Maksullisten jätteiden hinnoittelu yksinkertaistuu siten, että maksat jätemäärästä, et tuontitavasta. Sortti-asemille voi tuoda monia jätteitä myös maksutta. Uusi hinnasto on otettu käyttöön 1.8.2015. Kannustamme asukkaita lajittelemaan jätteensä huolellisesti, jotta saamme kaiken hyödynnettävän jätteen kierrätykseen. Edistääksemme kierrätystä otamme Sortti-asemilla vastaan maksutta monia kotien jätteitä, kuten sähkölaitteita, kotien vaarallisia jätteitä, metallia, kartonkia, pahvia, paperia, lasipurkkeja ja kuution verran painekyllästettyä puuta. Maksulliset jätteet lajitellaan Sortti-asemilla suureen ja pieneen sekajätteeseen, kipsijätteeseen, palamattomaan jätteeseen, puujätteeseen, betonija kiviainekseen sekä puutarhajätteeseen ja risuun, kertoo HSY:n käyttöpäällikkö Marjut Mäntynen. Jätteiden lajittelu on tärkeää, sillä ainoastaan siten saamme materiaalit uusien tuotteiden raaka-aineiksi, lisää Mäntynen. Kierrätykseen kelpaava maksullinen jäte yli puolet edullisempaa kuin sekajäte Kierrätykseen kelpaavan ja lajitellun jätteen, kuten puuja puutarhajätteen, saa tuoda Sortti-asemille yli puolta halvemmalla hinnalla kuin sekajätteen. Uusi hinnasto kannustaa lajittelemaan jätteet entistä paremmin. Maksulliset jätteet jaottelemme neljään hintaryhmään: vy, ovet, kaapit, kalusteet kiviaines ja muu palamaton jäte. Puutarhajätteen ja risujen hinta on määrästä riippumatta 5 euroa/kuorma. Puujätteen hinnaksi tulee 9 euroa/ kuutio. Sekajäte ja kipsi maksavat 20 euroa/kuutio ja kaatopaikkajäte 50 euroa/kuutio. Hinnoittelu yksinkertaistuu siten, että asiakas maksaa sen mukaan, kuinka paljon jätettä hän tuo Sortti-asemalle. Hinta määräytyy jätekuorman arvioidun tilavuuden perusteella. Sortti-asemalla arvioidaan, kuinka monta kuutiota tai jätesäkillistä jätettä asiakkaalla on mukanaan. Jätteet voi tuoda henkilöautolla, peräkärryllä, pakettiautolla tai muulla kevyellä kuljetusvälineellä. Kuormaautolla ei voi tuoda jätettä Sortti-asemalle. Lisätietoja: Sortti-asemista: www.hsy. fi/sorttiasemat
7 Venetsialaiset tulevat taas Vuosaaren Aurinkolahdessa vietetään jälleen elokuun lopussa Helsingin Venetsialaisia. Jo kolmatta kertaa peräkkäin järjestettävä tapahtuma osuu tänä vuonna lauantaille 29. elokuuta. Alun perin idea kaikille avoimen, maksuttoman koko perheen juhlan järjestämisestä syntyi Helsingin Kokoomuksen ja Kahvila Kampelan yhteistyönä. Tapahtumaa mahdollistamassa on ollut vuosi vuodelta kasvava joukko yhteistyökumppaneita, suuri osa paikallisia yrittäjiä. ”Meille Kokoomuksessa on tärkeää tehdä konkreettisia asioita yhteisöllisyyden ja elävän kaupunkikulttuurin edistämiseksi Helsingissä. Venetsialaistapahtuma on hyvä esimerkki isolla porukalla toteutettavasta ja kaupunkia elävöittävästä toiminnasta. Vaikka politiikka ei ole oikeastaan missään roolissa itse tapahtumassa, on näitä mielellään mukana toteuttamassa jatkossakin”, sanoo Helsingin Kokoomuksen toiminnanjohtaja Janne Pesonen. Venetsialaistapahtumat käynnistyvät kello 16, jolloin ohjelmasta löytyy monenlaista mukavaa tekemistä perheen pienimmille. Teatteri IHME esittää lapsille ja lapsenmielisille suunnatun produktion Mano ja Maitoparta. Lisäksi tarjolla on poniratsastusta, kasvomaalausta, sumopainia, pomppulinna sekä Kansallisen Lastenliiton seikkailurata. Tapahtumassa pääsee ihastelemaan Natura Vivan melontanäytöksiä, osallistumaan yhteislauluun ja Fressin vetämään ryhmäliikuntahetkeen. Lajiesittelyssä on maailmaa viime vuosina vallannut suppaus (Stand Up Paddle), jonka saloihin yleisöä opastaa SUP Finland. Tutustumaan pääsee myös Helsingin Meripelastusseuran sekä Vuosaaren Vapaapalokunnan toimintaan ja kalustoon. Illan hämärtyessä nautitaan Titinki-tulitanssiryhmän upeasta esityksestä, jonka opit on haettu alan taitajilta Meksikosta ja Guatemalasta. Musiikista vastaavat Stadin Juhlaorkesteri sekä X Factor –voittaja, kitararokin ihmemies Elias Hämäläinen. Ilta huipentuu jälleen Pyrostarin upeaan ilotulitukseen, jota korostaa show’hun soveltuva musiikki. Pääosassa Venetsialaisilla ovat tulen ja veden elementit, valon ja varjon kohtaaminen. Perinteen tuhatvuotiset juuret löytyvät Venetsian karnevaaleista, mutta viimeisen sadan vuoden aikana juhla on rantautunut myös Suomeen, erityisesti sen merenrantakaupunkeihin, juhlistamaan kesäja mökkeilykauden päättymistä.
8 Etsitkö paikkaa, jossa voit elää omannäköistäsi elämää palveluiden keskellä? Sinullekin hyvä Katso syystarjous netistä evofitness.fi /arkivoimaa EVO Esplanadi | EVO Herttoniemi | EVO Joensuu | EVO Kirkkonummi | EVO Kuopio | EVO Leppävaara | EVO Suomenoja | EVO Tammisto Ei sitoutumisaikaa. K-18. Avoinna 05–24. VOIMAA ARKEEN KUNTOSALISTA! LOPPUIKO TULOSTIMESTA VÄRI! muste meille täytettäväksi! Täyttämällä säästö 40–70%! VÄRI! Tuo tulostimesti kasetit meille täytettäväksi! mustekolmi o® VÄRI! Tuo tulostimesti kasetit meille täytettäväksi! Tällä kupongilla -20% täyttöhinnasta ? Tarjous voimassa 15.11 saakka? VÄRI! Kauppakartanonkatu 26, 00930 Hki ma-pe 9-17 www.mustekolmio. Itistä lähellä mustekolmi o® 15.11 saakka? Kauppakartanonkatu 26 00930 Helsinki p. 040 411 1715 mustekolmio.hki gmail.com Tarjous voimassa 15.11. saakka. Tällä kupongilla ? Kouluissa liian vähän liikennekasvatusta Vanhemmat odottavat koulujen panostavan opetuksessaan liikenteessä turvallisesti liikkumiseen. Todellisuudessa koulujen antaman liikennekasvatuksen määrä jää murto-osaan vanhempien toiveista. Vanhempien käsitykset sopivasta määrästä liikennekasvatusta eivät vastaa koulumaailman todellisuutta. Liikenneturvan kyselyyn* vastanneiden koululaisten vanhempien mielestä sopiva tuntimäärä liikennekasvatusta olisi noin 12 tuntia kouluvuotta kohden. Liikenneturvan keväällä 2015 tekemissä kyselyissä opettajille yli kuusi kymmenestä kertoi käyttäneensä liikennekasvatukseen enintään neljä oppituntia kouluvuoden aikana. Liikennekasvatus koetaan kodin ja koulun yhteiseksi asiaksi. Vanhempien toiveena olisi muun muassa, että koulussa testattaisiin enemmän keskeisten liikennesääntöjen osaamista. Myös opettajat pitävät liikennesääntöjä liikennekasvatuksen tärkeimpänä osa-alueena. Autoilija, anna tietä suojatiellä Koulun ja vanhempien tarjoama liikennekasvatus on vain yksi osa lasten turvallista liikkumista. Merkittävä osa koulumatkojen turvallisuutta syntyy koulun ympäristön liikenteen rauhoittamisella. Autoilijoiden liikennekäyttäytyminen, etenkin nopeusrajoitusten ja suojatiesääntöjen noudattaminen, luovat turvaa koulumatkoille. Kuljettajan on lain mukaan annettava tietä jalankulkijalle, joka on ylittämässä suojatietä. Aikaisemmissa Liikenneturvan kyselytutkimuksissa autoilijoista kaksi kolmesta kertoi, että jalankulkijat tulevat usein suojatielle yllättäen, autoja varomatta. Puolet jalankulkijoista taas koki autojen harvoin pysähtyvän, kun jalankulkija oli aikeissa ylittää suojatien. Koulumatkaa ensi kertaa kulkeville lapsille tyypillistä on ajoittainen tarkkaavaisuuden herpaantuminen ja impulsiivisuus. Lapsien on myös vaikea arvioida nopeuksia tai etäisyyksiä. Vielä 9–10-vuotiaillakin, eli kolmasja neljäsluokkalaisillakin, riskitilanteiden havaitseminen ei ole kehittynyt aikuisen tasolle. Autoilijalle paras tapa ennakoida taajamaliikenteen yllätyksiä on laskea nopeutta. Alhaiset ajonopeudet helpottavat jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tienylityksiä. Myös autoilu on entistä sujuvampaa, kun kuljettaja ehtii reagoida muuttuviin liikennetilanteisiin paremmin. Poliisi turvaa koululaisten ensimmäisten koulupäivien koulumatkaa perinteiseen tapaansa kohdentamalla näkyvää liikennevalvontaa sekä koulujen läheisyyteen että vilkkaimpien koulureittien varrelle liikenteen rauhoittamiseksi. Erityisesti valvotaan ajonopeuksia sekä suojatiesäännösten noudattamista. Valvonnan lisäksi koulujen alla käynnistyy suojatieturvallisuuskampanja Sinä teet suojatien.** ”Liikenneturvallisuuskampanjointi ja poliisivalvonta edistävät liikenneturvallisuutta. Jokainen onnettomuus on liikaa”, Liikenneturvan järjestöpäällikkö Pasi Anteroinen muistuttaa. Liikenneturva/Nina Mönkkönen puh: 045 112 1900 info@lilliputti.com Autokoulu Lilliputti NYT myös Tapanilassa! Elokuun S-Etu (ei bonusta) Henkilöautokurssi 1580 e (norm. 1620e). Katso lisätietoa nettisivuiltamme! Herttoniemi Tapanila www.lilliputti.com
9 Maksullisten jätteiden hinnoittelu yksin kertaistuu: maksat jätemäärästä, et tuontitavasta. Otamme Sortti-asemilla edelleen maksutta vastaan esimerkiksi sähkölaitteita (rajoitettu määrä), metallia ja kodin vaarallisia jätteitä. Katso tarkemmat ohjeet: www.hsy.?/sorttiasemat. Lajittele jätteet ja pääset halvemmalla. Kiitos kun lajittelet! LAJITTELE JA SÄÄSTÄ Hinnat muuttuvat Sortti-asemilla 1.8.2015 Sortti-asemat Syyskotiin toimiva arki ja uusi ilme pikkubudjetilla Syksyllä iskee innostus sisustamiseen ja kodin järjestelyyn. Jos kukkaro kuitenkin tuntuu kevyeltä, voi sisustuskuumeesta selviytyä myös pienellä budjetilla, kun keskittyy muutamaan täsmäkohteeseen. Aina ei budjetti anna myötä uusille huonekaluhankinnoille. Asiantuntijan mukaan kodin ilmeen kohotus syksyyn käy kustannustehokkaasti, kun kiinnittää huomiota kodintekstiileihin, valaistukseen ja säilytystilaan. – Kodin päivitystä eri vuodenaikoihin kannattaa toki suunnitella etukäteen, niin eri sesonkien alennusmyynnit saa paremmin hyödynnettyä. Tänä syksynä yksinkertainen skandinaavinen ilme on erittäin trendikäs, eli sisustuksessa suositaan selkeitä linjoja ja rauhallista värimaailmaa, Riikka Leskinen JYSKistä sanoo. Sisusta edullisesti tekstiileillä Verhoilla, koristetyynyjen vaihtopäällisillä ja torkkuhuovilla vaihdat kodin fiilistä helposti vuodenaikoihin ja mieltymyksiisi sopivaksi. – Olohuoneen lisäksi kannattaa muistaa myös muut kodin tilat. Värikäs matto ja yhteensopivat käsipyyhkeet piristävät heti kylpyhuoneen ilmettä. Myös keittiössä vietetään syksyisin paljon aikaa, ja kodin sydän saa syysilmeen helposti uusilla istuintyynyillä, tableteilla ja astiapyyhkeillä, Leskinen vinkkaa. Valaistus tuo lämpöä kotiin Elokuussa on aika kaivaa esille erikokoiset tuikkukipot. Myös tyhjät lasipurkit kelpaavat tuikkukipoiksi, kunhan varmistaa lasin lämmönkestävyyden. Erilaiset valosarjat ja aurinkolamput tuovat myös kotiin lämmintä valoa ja tunnelmaa. – Pimenevinä iltoina on ihana käpertyä vuoteeseen lukemaan, joten nyt on myös hyvä tarkistaa makuuhuoneen yöpöydän lukuvalaistus sekä tietysti myös koululaisen työpöydän riittävä valo, Leskinen muistuttaa. Lisää säilytystilaa, kiitos! Vuodenaikojen vaihtuminen voi tuntua varsinaiselta säilytystilarumbalta, kun sandaalit ja kesävaatteet saavat väistyä syystakkien ja saappaiden tieltä. Kesätarvikkeiden talvivarastoinnissa kannattaa hyödyntää tyhjiöpakkauspusseja ja läpinäkyviä kannellisia laatikoita, niin vaatteet ja asusteet löytyvät taas helposti seuraavana keväänä. – Kunnon kenkäkaappi on myös suhteellisen edullinen tapa helpottaa eteisen kaaosta. Jokaiselle perheenjäsenelle voi hankkia oman korin, jossa käsineet, huivit ja lippikset pysyvät tallessa. Jos taas makuuhuoneessa tuntuu, että tavarat pyörivät lattialla ja pöydillä, kannattaa katse suunnata katonrajaan. – Etenkin lapsen tai nuoren huoneen kaaokseen voi auttaa korkeuden hyödyntäminen. Kaapiston päälle saa helposti erilaisia laatikoita ja koreja, joihin mahtuu tarvittaessa vaatteita tai muita tavaroita. Kannattaa myös kurkata kaapin sisään. Ylimääräisten tankojen ja koukkujen asentaminen on kustannustehokas tapa lisätä kaappitilaa ennen uuden ostamista, Leskinen toteaa. Tekstiilit tuovat lisäväriä kotiin
10 Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taideja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, musiikki-instrumentteja, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja, ym. ym. KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225 Helsingin Lasi ja Puu Oy Pohjolankatu 43, 00610 Hki Ma Pe klo 08-16 puh. 09-791 590, 09-792 100 fax. 09-777 4620 “yli 20 vuoden ammattitaidolla“ Mukana viisi koulua Helsingistä HSY:n kummikoulut opettelevat vähentämään jätettä Osallistu lukijakilpailuun ja voita liput kahdelle Sirkus Finlandian esitykseen Kaisaniemenkentälle Olemme piilottaneet painetun lehden sivuille pienennettynä otteen oheisesta pyöräaiheisesta kuvasta. Sinun tehtävänäsi on etsiä ja löytää tuo pienoiskuva. Käy sen jälkeen lehtemme kotisivuilla kertomassa oikea vastaus ja olet mukana kahden arvokkaan palkinnon arvonnassa! (Ja jos et vielä ulkoa muista, niin kotisivumme osoitteen löydät lehden etukannesta.) Toimi viimeistään 6.9. Sirkuslippujen arvonta suoritetaan oikein vastanneiden kesken 7.9. ja voittajille ilmoitamme voitosta heti arvonnan jälkeen. Onnea arvontaan. Yhdeksän pääkaupunkiseudun koulua on valittu Helsingin seudun ympäristöpalveluiden kummikouluiksi tänä lukuvuonna. HSY:n kummikoulut opettelevat vähentämään jätteiden määrää ja miettivät oman toiminnan vaikutuksia ympäristöön. Kummikouluohjelmaan on valittu Helsingistä Helsingin Uusi yhteiskoulu, Koskelan ala-asteen koulu, Käpylän peruskoulu, Pohjois-Haagan ala-aste ja Vuosaaren peruskoulu. Espoosta mukana ovat Iivisniemen koulu ja Pohjois-Tapiolan koulu. Vantaalta Jokiniemen koulu ja Vantaan kansainvälinen koulu. HSY tarjoaa kummikouluille ympäristökasvatukseen keskittyvän maksuttoman opetuspaketin. Kouluissa oppilaita ja opettajia neuvovat Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Ympäristökoulu Polun ympäristökasvattajat. Koulutusta ja tukea ympäristökasvatukseen Kummikouluohjelman tavoitteena on innostaa oppilaita ja henkilökuntaa toimimaan ympäristön puolesta. Päämääränä on, että kouluille juurtuvat kummivuoden aikana toimintatavat, joiden ansiosta jätemäärät vähenevät ja kierrätys lisääntyy jatkossakin. Koulun ympäristövastaavat suunnittelevat yhdessä ympäristökasvattajan kanssa koululle koko lukuvuoden kestävän kummikouluohjelman. Koulua autetaan perustamaan oppilaiden ympäristöryhmä, joka tutkii jätemääriä ja toteuttaa ympäristöaiheeseen liittyviä tempauksia. HSY tarjoaa kummikoulujen opettajille koulutusta sekä valmiita oppitunteja ja -materiaaleja. Seuraava haku maaliskuussa 2016 HSY valitsee uudet kummikoulut vuosittain kymmenien hakijoiden joukosta. Valinnassa huomioidaan erityisesti huolellisesti laaditut ja hyvin perustellut syyt hakea kummikouluksi ja sitoutuneisuus kummikouluohjelman toteuttamiseen. Kummikouluohjelmaan valitaan vuosittain vähintään kahdeksan kummikoulua Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Kauniaisista ja Kirkkonummelta. Seuraava kummikouluhaku alkaa maaliskuussa 2016. HUOMASIT Niin huomaa moni muukin.
11 Alkoholijuomista olut on vähäkalorisin Juomien kalorisisällöt arvioidaan helposti väärin Lämmin elokuu on lisännyt juomien kulutusta. Kotiparvekkeella tai terassilla istuessaan saattaa mieleen pulpahtaa myös kysymys juomien sisältämistä kalorimääristä. Yleisesti virvoitusjuomia pidetään kaikkein kaloripitoisimpana juomana, vaikka jopa appelsiinimehussa on enemmän kaloreita kuin sokeripitoisessa virvoitusjuomassa jogurttijuomista puhumattakaan. Oluen ajatellaan olevan lihottavaa, mutta huomattavasti enemmän alkoholia sisältävien viinien ei. Alkoholijuomista olut on kuitenkin vähäkalorisin. Taloustutkimuksen kyselyn mukaan suurin osa ihmisistä uskoo, että sokeripitoinen virvoitusjuoma sisältää eniten kaloreita listan juomista. ”Sokeripitoisissa virvoitusjuomissa on 37 kaloria 100 grammaa kohti. Tämä tarkoittaa sitä, että juomia tulee käyttää kohtuudella osana monipuolista ruokavaliota, mutta esimerkiksi jogurttijuomista saa huomattavasti enemmän kaloreita”, Outi Heikkinen Panimoja virvoitusjuomateollisuusliitosta sanoo. Panimoja virvoitusjuomateollisuusliiton Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä osallistujia pyydettiin järjestämään 12 juomaa kalorisisällön perusteella. Monet vastauksista ovat kaukana todellisuudesta. ”Ihmiset uskoivat, että sokerittomassa energiajuomassa on enemmän kaloreita kuin kevytmaidossa tai rasvattomassa maidossa. Totuus on, että sokerittomassa energiajuomassa kuten muissakin kevyissä virvoitusjuomissa on lähes nolla kaloria, lähes saman verran kuin vedessä.” Vaihtelevaa tietoa Tavallisessa keskioluessa on vähemmän kaloreita kuin ihmiset luulevat. Kun tavallisessa oluessa on kaloreita 43 sataa grammaa kohti, on punaviinissä 70 ja kuivassa valkoviinissä 69. ”Suurin väärinkäsitys on oluen kohdalla. Se ei ole kaloripommi, vaan sisältää hieman vähemmän kaloreita kuin appelsiinimehu ja melkein puolet siitä, mitä punaviini”, Heikkinen sanoo ja jatkaa: ”Esimerkiksi alkoholiton olut on hyvä ruokajuoma. Kaloreita siinä on ainoastaan kolmasosa rasvattoman maidon kalorimäärästä.” Jos tarkkailee painoaan, on huomioitava juoman määrä. Annoskoko on erilainen eri juomissa. Taloustutkimuksen kyselytutkimuksessa 75 % suomalaisista pitää kalorimäärien ilmoittamista alkoholijuomissa hyödyllisenä. Naisista kaloritietoja pitää hyödyllisenä jopa 84 % vastaajista. Panimoliiton jäsenyritykset ovat merkinneet kalorit alkoholijuomapakkauksiin vuodesta 2008 lähtien. Merkinnät ovat vapaaehtoisia, laissa niitä ei edellytetä alkoholijuomiin. ”Juomapakkausten etiketit tarjoavat kuluttajalle paljon tietoa, johon kannattaa tutustua. Näin voi tehdä valintoja tietoon perustuen.” Naiset ja olut Naiset juovat olutta vähemmän kuin miehet. Puolet naisista ja miehistä jopa 80 % kertoo juovansa olutta. ”Yksi syy miksi naiset eivät juo olutta, lienee se, että oluen ajatellaan lihottavan ja siksi valitaan ennemmin viini kuin olut. Olut ei sisällä rasvaa ja vain vähän sokeria ja hiilihydraatteja. Kohtuukäytössä olut ei ole lihottava”, Heikkinen sanoo. Tasapainoinen, monipuolinen ruokavalio ja aktiivinen elämäntapa pitävät kunnossa. Ihminen lihoo, jos syö enemmän kuin kuluttaa, tulivat kalorit sitten rasvasta, alkoholista tai hiilihydraateista. Taloustutkimus toteutti suomalaisten alkoholija virvoitusjuomien ostoja kulutuskäyttäytymistä selvittäneen tutkimuksen kesäkuussa 2015. Tutkimuksen tilaajana oli Panimoja virvoitusjuomateollisuusliitto. Tutkimukseen vastasi 1162 henkilöä Taloustutkimuksen Internet-paneelissa. MYYTIT JA FAKTAT Näin suomalaiset arvioivat juomien kalorisisällön: 1. Sokeroidut virvoitusjuomat 2. Sokeroidut jogurttijuomat 3. Sokeroidusta mehutiivisteestä valmistettu mehu 4. Keskiolut 5. Punaviini 6. Sokerittomat energiajuomat 7. Appelsiinimehu 8. Valkoviini 9. Sokerittomat virvoitusjuomat 10. Rasvaton maito 11. Kevytmaito 12. Alkoholiton olut Todellinen kalorisisältö: 1. Sokeroidut jogurttijuomat (74 kaloria) 2. Punaviini (70 kaloria) 3. Kuiva valkoviini (69 kaloria) 4. Kevytmaito (46 kaloria) 5. Appelsiinimehu (45 kaloria) 6. Keskiolut (43 kaloria) 7. Sokeroidut virvoitusuomat (37 kaloria) 8. Rasvaton maito (34 kaloria) 9. Sokeroidusta mehutiivisteestä valmistettu mehu (32 kaloria) 10. Alkoholiton olut (13 kaloria) 11. Sokerittomat energiajuomat (3,3 kaloria) 12. Sokerittomat virvoitusjuomat (0 kaloria) Lähde: Fineli – elintarvikkeiden koostumustietopankki Tiedätkö, missä juomassa on eniten kaloreita? Jäämies heltyi jäähallin parkkiksen helteessä Tuskin kukaan muistaa nähneensä Kimiä niin rentona, kuin Jäähallin parkkipaikalla järjestetyssä karting-kisassa. Liekö sitten Nordenskiöldinkadun jäähalli antanut jäämiehen habitukselle otollisen toimintaympäristön, vai olisiko uusi helsinkiläinen asioiden hoitaja Sami Visa onnistunut virittämään asiakkaansa leppoisalle kesäfiilikselle, tiedä häntä. Espanjalainen jättipankki Santander oli kustantanut formulatähtensä muutamaksi tunniksi helsinkiläisten formulafanien ihmeteltäväksi ja väkeä aurinkoisessa säässä riitti koko tapahtuman ajaksi. Paikalla olleiden iloksi Suomen tunnetuin urheilija nähtiin tositoimissa ratin takana ja F1-simulaattorin kimpussa. Lisäksi Kimi liikkui yleisön seassa ja jakoi auliisti nimikirjoituksia useamman tunnin kestäneessä tilaisuudessa. ”Ferrari on viimeinen tallini F1:ssä” Oskari Saaren haastattelema Kimi kertoi Ferrarin olevan hänen viimeinen tallinsa F1:ssä. Kauden 2016 sopimus vahvistettiin juuri lehden mentäessä painoon. F1-kisa Helsinkiin? Haastattelussa Räikkönen otti kantaa myös ajatukseen Helsingin omasta F1kisasta. Räikkösen mielestä hanke on epärealistinen korkeiden kustannusten takia, mutta hän ei ole ideaa vastaankaan. Räikkösen mukaan Helsingin F1-kisa voisi toteutua, jos joku on siitä valmis riittävästi Bernie Ecclestonelle maksamaan.
12 TEBOIL MALMI Laulurastaantie 2, Hki 78. Ark 6-21, la 7-21, su 8-21 Puh. 09-385 5297 Huoltopalvelut, öljynvaihdot, pakoputki-, jarruja rengastyöt, ilmastointilaitehuollot sekä katsastuspalvelut ym. VEIKKAUSPISTE TARJOAA taloushallinnon palveluita yrityksille, yhteisöille ja taloyhtöille. Teemme teille kirjanpidon, tilinpäätöksen, tasekirjan, veroilmoituksen, palkanlaskennan ja palkkojen vuosi-ilmoitukset, laskujen maksut ja laskutukset ja myös muita tarvitsemianne palveluita. Ota yhteyttä puh 389 4613, mail , käy katsomassa tai tule käymään Eskolantie 12-14, 00720 Hki HUOMASIT Niin huomaa moni muukin. SS-miehen raskaat muistelmat Munkkivuoressa eläkepäiviään viettävä 90-vuotias Aarne Kähärä on nuorin suomalaisista SS-miehistä, jotka ovat vielä elossa. Talvisodan aikana Kähärä toimi suojeluskunnan lähettinä Lauritsalassa. Hän näki, mitä sota on ja millaisia tuhoja pommitukset aiheuttavat. Värväydyin 16-vuotiaana suomalaiseen SS-pataljoonaan. Isäni oli Suojeluskunnan päälliköitä ja hän avusti minua väärentämään hakupaperit. En ollut käynyt Kaukaalta Lappeenrantaa kauempana. Koulunkäyntini jäi kansakouluun ja jatkoluokkiin. Olin täynnä isänmaallista innostusta, ja uskoin tekeväni suuren palveluksen isänmaalle, kun lähdin sotilasoppiin Saksaan, Kähärä sanoo. Talvisota oli ohi, mutta isänmaahan kohdistuva vaara ei. Suurin osa SS-pataljoonaan värväytyneistä vapaaehtoisista oli alle tai vähän yli 20-vuotiaita. Me emme tunteneet Suomen sisäpolitiikkaa, ulkopolitiikasta ja kansainvälisestä valtapelistä tiesimme vielä vähemmän. Vain harvat meistä osasivat saksaa. Puolen vuoden kovan koulutuksen jälkeen suomalaisjoukko vietiin Saksan Pohjois-Kaukasuksen rintamalle. Kaukasuksen taisteluissa Malgopekissä vein sivuvaunullisella Zündapp-moottoripyörällä juoksuhaudoille ammuksia, ja toin ruumiita ja haavoittuneita joukkosidontyapaikalle. Pahimpana päivänä ammuttiin Zündappin etupyörä rikki kaksi kertaa ja luodit menivät läpi myös moottoripyörän rekisterikilvestä. Yksi luoti hipaisi myös polvea. Kähärä muistaa. Kun SS-pataljoona palasi Saksasta kotimaahan, taistelukuntoiset SS-miehet lähetetiin rintamalle. Ne SS-miehet, jotka eivät olleet käyneet armeijaa ennen Saksaan menoa, joutuivat aloittamaan alokkaina Suomen armeijassa. Kähärä komennettiin Valkeasaareen, jonne kohdistui punaarmeijan ankarin isku Kannaksen läpimurrossa kesäkuussa 1944. Kun sota loppui ja Saksa hävisi sodan, meidät Suomen valtion lähettämät SS-pataljoonan sotilaat leimattiin sotarikollisiksi ja siviiliväestön tappajiksi. Me emme olleet sotarikollisia ja siviiliväestön tappajia. Me taistelimme puna-armeijaa vastaan samalla tavalla niin Saksan Kaukasuksen rintamalla kuin Suomen Karjalan Kannaksen rintamalla. SS-organisaatio oli laaja ja monihaarainen. Ase-SS ei tehnyt siviiliväestön joukkomurhia. Taistelujoukkojen takana tuli SS:n erikoisyksikkö Einsatzkommando, Toimintaryhmä, jonka tehtäväksi oli määrätty siviilien tappaminen. Me emme tienneet, mitä takanamme tapahtui. Vasta sotien jälkeen saimme tietää, kuinka paljon syyttömiä siviilejä oli tapettu, Kähärä muistuttaa. Kähärän sotilasura jäi lyhyeksi Suomen armeijassa. Sain potkut SS-taustani vuoksi. Samalla tavalla kävi lähes kaikille entisille SSmiehille, jotka olivat armeijan tai poliisin palveluksessa. Meitä ei hyväksytty valtion tai kuntien virkoihin. Monet aseveljeni, jotka olivat taistelleet vain Suomen rintamalla, kokivat myös syrjintää, että olivat tehneet parhaansa isänmaan puolesta. Rintamamiehet olivat rehellisiä isänmaan ystäviä, jotka rakensivat sotien runteleman Suomen ja loivat hyvinvointiyhteiskunnan perustan, Kähärä korostaa. Kähärä taisteli sotien jälkeen toimeentulostaan. Hän kävi teknillisen koulun ja autonkoulunopettajien kurssin. Kähärällä oli ensin oma autokoulu. Hän luopui siitä ja siirtyi Ammattienedistämislaitoksen johtavaksi opettajaksi, missä virassa hän opetti lähes 2 400 henkilöä autonkoulun opettajaksi. Opiskelin, että pääsin elämän alkuun ja kiinni yhteiskuntaan, jonka puolesta olin menettänyt kuusi vuotta parhaista nuoruusvuosistani. Monet meistä SS-miehistä olivat katkeria sille, miten meitä kohdeltiin sotien jälkeen ja meistä tuli toisen luokan kansalaisia SStaustan vuoksi. Kaksi vuotta SS-joukoissa oli valtava ja unohtumaton kokemus. Vain sodankäyneet tietävät, kuinka julmaa ja raakaa sota on. He toivovat, etteivät tulevat sukupolvet joutuisi koskaan sotaan, Kähärä sanoo. Aarne Kähärä ja Zündapp