Metsälehti 01/2020 - Lehtiluukku.fi

metsäalan ajankohtaislehti • toRstaina 16. tammikuuta 2020 • nRo 1 • peRustettu 1933 • www.metsälehti.fi INVENTOINTI: Suomen metsistä kartoitetaan lähivuosina puuston lisäksi myös kasvillisuus. ›› 8 UUTISET Lauri Hetemäki on linkki EU:hun ›› 6 Valtaosa puusta palaa energiaksi ›› 7 Finnpulp-päätös kiristi tehdaspeliä ›› 9–11 Metsässä on nyt ennätysmärkää ›› 12–13 METSÄSTÄ Talven tuhoja voi ainakin vähentää ›› 14–15 Savolaisopeilla syntyy sekametsä ›› 18–19 Millainen on metsän vuosi 2020 ›› 20 Akun kesto Stihlin uutuuden heikkous ›› 22 PILKKEITÄ Korppi on toivon ja pahuuden lintu ›› 24 Metsäveteraani ei pidä nykymenosta ›› 26 Eukalyptus roihuaa Australiassa ›› 30 Viime vuoden sato turvaa kuusen viljelyssiemenen saatavuuden moneksi vuodeksi eteenpäin. Sivut 2–3 Mahtava käpysato Sa m i Ka rp pi ne n www.tapio.fi/forestkit
lyhyet uutiset 16.1.2020 / AJASSA 2 SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva K aristamoilla rapsahtelevat parhaillaan auki käpysuomut parhaasta kuusen käpyja siemensadosta vuosikausiin. ”Kuusen siemenellä määrä ja laatu kulkevat yleensä käsi kädessä. Heikkojen siemenvuosien jäljiltä tuholaispopulaatiot olivat matalalla tasolla, joten siemensato on nyt laadultaankin erittäin hyvä”, kuvailee Siemen Forelia Oy:n markkinointijohtaja Kari Lahtinen. Kuusen kukinta ja käpyjen kehittyminen onnistui erinomaisesti Eteläja Keski-Suomessa. Pohjat hyvälle sadolle syntyivät lämpimänä keväänä 2018, jolloin kuusiin muodostui paljon kukkasilmuja. ”Vaasa–Pieksämäki–Joensuu-linjan pohjoispuolella kevään 2019 kukinta kuitenkin epäonnistui vuoden 2018 kesäkuun alun hallan takia. Pohjois-Suomen osalta sato jää heikoksi, mutta linjan eteläpuolella sato on hyvä tai erinomainen”, kertoo Tapio Oy:n metsäpuiden siementuotannosta vastaava metsäpäällikkö Hannu Niemelä. Niemelän mukaan määrällisesti yhtä hyviä siemenvuosia on kuusen osalta ollut edellisen kerran vuosina 2006, 2000 ja 1989. Myös vuonna 2012 sato oli kohtalainen. ”Yhtä laadukasta siementä kuin nyt saadaan on saatu viimeksi vuonna 1989.” Viisi tonnia viideksi vuodeksi Suomessa metsäpuiden siemenmarkkinoilla on kaksi merkittävää toimijaa, Metsähallituksen tytäryhtiö Siemen Forelia Oy sekä Tapio Oy. Siemen Forelian toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen arvioi metsäpuiden siemeniä myytävän Suomessa vuosittain kahdeksasta yhdeksään tonnia. ”Määrästä noin tuhat kiloa on kuusen siementä, joka menee lähes kokonaisuudessaan taimitarhoille. Kuusella tehdään metsäkylvöjä erittäin vähän.” Viime vuosien kasvaneet hakkuumäärät ovat näkyneet myös siementen kysynnässä. Kauppaa on Pulkkisen arvion mukaan käyty parin viime vuoden aikana 10–20 prosenttia keskimääräistä enemmän. Kuusen kotimaisen siemenviljelyssiemenen saatavuus on ollut vuosina 2018 ja 2019 heikkoa, minkä vuoksi taimitarhat ovat tilanneet siementä myös Ruotsista. ”Oman tilanteemme pohjalta arvioisin, että nyt satoa saadaan valtakunnallisesti noin 5 000 kiloa, joka vastaa viiden vuoden kotimaista tarvetta”, Pulkkinen sanoo. Saman suuntaisia arvioita esittää Laadukkain sato 30 vuoteen Kuusen hyvä siemensato turvaa kotimaisen siemenviljelyssiemenen saatavuuden jopa viideksi vuodeksi. ”Kuusen siemenellä määrä ja laatu kulkevat käsi kädessä.” Siemen Forelia Oy:n markkinointijohtaja Kari Lahtinen (vas.) ja toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen tutkivat karistusta odottavia kuusenkäpyjä Saarijärvellä. Karistusurakkaa riittää tänä vuonna pitkälle kevääseen. Isot puut lisääntyneet Metsissä kasvaa entistä enemmän järeitä puita. Tutkijat selvittivät puiden kokoluokkien kehitystä Valtakunnan metsien inventointien aineistoista 1921–2013. Erityisen hyvin muutos näkyy Etelä-Suomessa, missä yli 40-senttisiä kuusia on mitattu tällä vuosituhannella selvästi aiem paa enemmän. Helena M. Henttosen, Pekka Nöjdin, Susanne Suvannon, Juha Heikkisen ja Harri Mäkisen tutkimus julkaistiin viime vuonna European Journal of Forest Research -julkaisussa. Paikkatieto avuksi metsittämisessä Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus ovat käynnistäneet valtakunnallisen metsityshankkeen. Tarkoitus on edistää uusien hiilinielujen luomista Suomeen kokonaiskestävyyttä unohtamatta. Hankkeessa kehitetään paikkatietoaineistoja hyödyntävä sovellus metsityskohteiden etsimiseen. Lisäksi metsityksen hiilensidonnasta laaditaan laskentamalli. Metsäliitto Osuuskunnan hallitukselle uusi vetäjä Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi on valittu maaja metsätalousyrittäjä Jussi Linnaranta. Hän on ollut hallituksen jäsen vuodesta 2017 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2019. Koulutukseltaan Linnaranta on maatalousja metsätieteiden maisteri. Edellisen puheenjohtajan Martti Asunnan pitkä, vuonna 2008 alkanut puheenjohtajuuskausi päättyi viime vuoden lopussa. UPM:n franchising-ketju laajenee UPM:n metsänhoitopalveluita tarjoavaan franchising-ketjuun on liittynyt kolme uutta yritystä: Jämsässä toimiva ForestHouse Oy, Nälkäviulu Oy Kuopio–Joensuu-alueelta ja Sata Havu Oy Raumalta. Lisäksi kolme ketjussa toimivaa yritystä – KT Metsä Oy, Arvohonka Oy ja Esa Kuronen Oy – laajentaa toimi-alueitaan. Franchising-ketju käynnistettiin vuonna 2018. Alkuun se toimi Etelä-Suomessa, mutta kattaa nykyisin jo lähes koko UPM Metsän toimialueen. Pitäisikö lupien sääntelyä arvioida uudelleen Ympäristösääntely ei ole Suomessa nykyisellään riittävän sopeutuvaa, Itä-Suomen yliopiston tuore ympäristöoikeuden professori Niko Soininen arvioi. Hänen mukaansa tähän kaatui viime kädessä myös Finnpulpin sellutehdashanke. ”Ympäristönsuojelulakiin sisältyvää lupien tarkistamisjärjestelmää heikennettiin vuonna 2015. Finnpulp-päätöksen valossa lainsäätäjän olisi syytä pohtia, tulisiko lupien jälkikäteisen muuttamisen sääntelyä arvioida uudelleen”, Soininen toteaa.
3 AJASSA / 16.1.2020 Laadukkain sato 30 vuoteen Siementietoa ? ? Kuusen hyviä siemenvuosia on keskimäärin 1–2 kymmenessä vuodessa. ? ? Vuonna 2019 Suomessa kerättiin kuusen siemenviljelyksiltä arviolta 500?000 litraa kuusenkäpyjä, joista saadaan noin 5?000 kiloa kuusen siementä. ? ? Yhdessä kilossa on noin 150?000 kappaletta siemeniä. ? ? Suomessa käytetään vuosittain noin 1?000 kiloa kuusen siementä. ? ? Jalostettu kuusen siemen maksaa noin 2?000 euroa kilo, metsikkösiemenen hinta on noin 600–700 euroa. ? ? Suomessa on kolme metsäpuiden siementen tuottajaa: Siemen Forelia Oy, Tapio Oy sekä Pohjois-Suomessa siementen varmuusvarastoa ylläpitävä Metsähallituksen JHT-varmuusvarasto. Lisäksi Pohjan Taimi Oy:llä on oma käpykaristamo ja muutamat mhy:t tekevät omia siemenkeräyksiä. Fakta Tapion Hannu Niemelä. ”Uskoisin, että Oulujärven eteläpuoliselle alueelle saadaan siementä ainakin neljän-viiden vuoden tarvetta vastaava määrä.” Metsikkösiementäkin tarvitaan Karistamoilla paahdetaan parhaillaan täysillä kuusenja männynkäpyjen kimpussa. Tämän talven karistuksista siementä saadaan jo tulevan kevään taimitarhakylvöihin. ”Käpyjen keräys siemenviljelyksiltä saatiin tehtyä loka-joulukuun aikana kohtalaisen hyvissä olosuhteissa. Karistus jatkuu pitkälle kevääseen”, Siemen Forelian Pulkkinen summaa. Kuusella on hyviä siemenvuosia keskimäärin yksi tai kaksi vuosikymmenessä, joten kotimainen siemenviljelysiemen säilynee niukkuusartikkelina tulevaisuudessakin. ”Tähän varaudutaan keräämällä tällaisina hyvinä siemenvuosina myös kuusen metsikkösiementä, jonka turvin kotimaisen siemenen saatavuutta voidaan turvata”, Pulkkinen huomauttaa. Metsälehti on osa Tapio-konsernia. JUSSI COLLIN E K:n investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden investointien kasvu on hyytymässä. Tänä vuonna investoidaan noin 4,5 miljardia euroa. Se tarkoittaa, että kasvu jää alle prosenttiin, kun viime vuonna sitä kertyi vielä yhdeksän prosenttia. Metsäteollisuudessa investoinnit laskevat. Vuonna 2018 alalla investointiin vielä runsaat 700 miljoonaa euroa, viime vuonna 590 miljoonaa euroa, ja tänä vuonna investoinnit laskevat EK:n kyselyn mukaan 525 miljoonaan euroon. Muilla aloilla kasvu on maltillista, mutta energiateollisuudessa vauhti on reipasta. Viidenneksen kasvua viime vuodesta selittää suuntautuminen uudistuvan energian tuotantoon ja sähkönverkon toimitusvarmuuden parantaminen. Lähes puolet metsäteollisuuden investoinneista on suunnattu kapasiteetin korvaamiseen. Kapasiteettia lisääviä investointeja on 16 prosenttia ja rationalisointia 26 prosenttia. Koko tehdasteollisuudessa kapasiteettia lisääviä investointeja on tälle vuodelle luvassa keskimäärin liki 30 prosent tia. ”Pitkällä aikavälillä teollisuuden investointinäkymät ovat Suomessa heikot, sillä vaatimaton väestökehitys sekä tuottavuuskasvua edistävät tutkimusja kehittämisinvestoinnit eivät ota kunnolla tuulta alleen. Vaisu investointinäkymä heijastuu jo nyt investointien kohdistumisena pääasiassa tuotannon korvausinvestointeihin eikä tuotannon laajentamiseen”, EK:n asiantuntija Terhi Heikkonen toteaa. Metsäteollisuuden investoinnit yhä laskussa Lähes puolet investoinneista kohdistuu kapasiteetin korvaamiseen. JUSSI COLLIN K emeratukia maksettiin viime vuonna liki 50 miljoonaa euroa, Suomen metsäkeskuksen tilastoista selviää. Summa kasvoi edellisvuodesta hieman. Budjetoidusta 56 miljoonasta käyttämättä jäi silti runsaat kuusi miljoonaa euroa. Eniten tukea käytettiin nuoren metsän hoitoon ja taimikon varhaishoitoon, yhteensä 36 miljoonaa euroa. Se on lähes kaksi miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Pääosa tuesta kului nuoren metsän hoitoon. Metsäteiden perusparannuksiin ja tekemiseen meni liki seitsemän miljoonaa euroa, mikä on lähes kolme miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Kunnostusojituksiin ja suometsänhoitoon kului vajaat viisi miljoonaa euroa, lähes saman verran kuin vuonna 2018. Luonnonhoitoja ympäristötukia käytettiin liki kuusi miljoonaa euroa, eli noin 700 000 euroa enemmän kuin edellisvuonna. Tuesta suuri osa – viisi miljoonaa euroa – oli ympäristötukea. Hirvivahinkokorvauksia maksettiin 1,9 miljoonaa euroa. Se on noin 500?000 euroa enemmän kuin edellisvuonna. Joka kymmenes kemera euro jäi käyttämättä Eniten tukea maksettiin nuoren metsän hoitoon. Metsäteitä tehtiin ja parannettiin viime vuonna selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna. M ik ko Ri ik ilä Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 029 432 6112 Ulkoasu: Tuomas Nikulin p. 050 512 9224 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. 09 315? 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi
16.1.2020 / AJASSA 4 metsälehti.fi ”Ahma jätti jälkensä hankeen.” Hyöteikkö Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoidenkuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi pääkirjoitus näkökulma Vaikka vuosi 2020 on vasta aluillaan, kiiruhdetaan hetkeksi jo seuraavaan. Vuonna 2021 nimittäin vietetään tutkitun tiedon teemavuotta. Viisas valinta, sillä tutkimustieto on ollut ja on tulevaisuudessakin meille tärkeätä. Suomessa on aiheestakin oltu ylpeitä esimerkiksi metsäalan kattavasta tutkimustiedosta ja siihen perustuvasta osaamisesta. Samalla arvostuksella voisi suhtautua myös muiden tieteenalojen – esimerkiksi biotieteiden – saavutuksiin, vaikka tulokset eivät aina miellyttäisikään. On hyvä muistaa, ettei tutkittu tietokaan ole virheetöntä. Tieteellisen tiedon hienous on kuitenkin siinä, että virheiden löytyessä se korjaa itse itseään. Riippumattoman tutkimuksen kautta, ei huutamalla eikä hutkimalla. JUSSi COLLiN Tutkimalla se selviää Vuoden lopulla ilmestyi mielenkiintoinen tutkimus siitä, miten Suomen metsät ovat muuttuneet vajaan sadan vuoden kuluessa. Ennestään toki tiedetään, että paljon on tapahtunut. Vaikka hakkuut ovat lisääntyneet, puuston määrä on kasvanut enemmän kuin kukaan vuosikymmeniä sitten osasi ennustaa. Uusi tutkimus erikokoisten puiden lukumääristä kuitenkin tarkentaa kuvaa. Metsissä kasvaa nyt aiempaa enemmän isoja puita. Varsinkin Etelä-Suomessa metsät ovat järeytyneet huomattavasti. Tutkimuksen aineistona olevat Valtakunnan metsien inventoinnit kattavat ajanjakson 1921– 2013. Inventoinneissa koealoilta mitatut puut on parin sentin välein jaettu läpimittaluokkiin. Metsien sankentumiseen on monia syitä. Metsiä ei enää pitkään aikaan ole kaskettu Lisää lehtipuita eikä käytetty laitumina. Myös typpilaskeuma ja ilmaston muuttuminen ovat lisänneet kasvua. Tärkein syy löytyy kuitenkin metsäpolitiikasta. Sotien jälkeen harsintahakkuut kiellettiin ja valtio ryhtyi edistämään metsien tehokasta hoitoa. Tämä näkyy puuston määrässä jyrkkänä käänteenä 1970-luvulla. Noista ajoista kasvu on liki kaksinkertaistunut. Siitä huolimatta kasvun varaa on edelleen, ja siihen myös Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa tähdätään. Tällä kertaa pontimena on erityisesti ilmastopolitiikka, joten nyt ei puhuta niinkään metsätalouden tehostamisesta vaan hiilinielujen vahvistamisesta. Keinot kasvun lisäämiseksi ovat metsänomistajille ja metsäammattilaisille tuttuja. Määrän ohella hallituksen olisi kiinnitettävä huomiota siihen, mitä puulajeja metsissä kasvaa. Metsien muutosta kuvannut tutkimus osoittaa havainnollisesti, miten havupuut, etenkin kuusi, valtaavat alaa. Lehtipuiden osuus on vain viidennes, ja siitäkin valtaosa on hieskoivua. Arvokkaan rauduskoivun osuus on enää viisi prosenttia. Puulajien suhteet eivät kuitenkaan muutu ennen kuin hirvien määrä vähenee nykyisestä. Siksi kannansääntelyn keinot tulisi arvioida uudelleen. Metsien kasvun lisäämisessä männyn ja kuusen varaan jättäytyminen on liian suuri riski. MikkO HÄyRyNeN, teksti SePPO SAMULi, kuva M TK:n metsäedunvalvonnan tutkimuspäällikkönä aloitti hiljattain Kalle Karttunen. Edeltäjä Erno Järvinen siirtyi Suomen Metsäsäätiön johtoon. Karttunen on taajamataustainen mikkeliläinen, joka ryhtyi etämetsänomistajaksi harvinaisen varhain. Hän osti 25-vuotiaana sukupolvenvaihdoksen hengessä perintötilan ties kuinka monen sukupolven takaa ja haaveili, että se antaa elannon. ”Pian valkeni, että kyllä, mutta vain muutamaksi kuukaudeksi.” Karttunen on myös metsätalousinsinööri, metsänhoitaja ja tohtori, joka aiemmin työskenteli Mikkelistä käsin Lappeenrannan teknillisen yliopiston bioenergian tutkimusryhmässä. Perhe on edelleen Mikkelissä, ja Karttunen pyrkii tekemään lyhyempää työviikkoa Helsingissä ja etäpäiviä Mikkelissä. Ammattimaisempaa, kannattavampaa Karttunen näkee, että metsänomistajilla voisi mennä paremmin ja että metsätalouden kannattavuuden parantaminen voi olla hyvinkin erilaista eri osissa maata. ”Jos hiilikauppa toteutuu, niin Lapissa on alueita nollarajan tuntumassa, missä voisi olla järkevämpää myydä hiidensidontaa kuin ainespuuta.” Tutkimusmaailmasta edunvalvontaan MTK:n metsälinjan uusi tutkimuspäällikkö uskoo verkottumiseen ja digiin. kalle karttunen uskoo tarkemman metsä vara tiedon hyödyttävän sekä puunmyyjiä että ostajia. tarkempaa tietoa saa etenkin laserkeilauksella. ajankohtainen
5 AJASSA / 16.1.2020 lauri hetemäki Kirjoittaja on Euroopan metsäinstituutin apulaisjohtaja. kolumni ”Täällä puhutaan usein männyn pystykarsinnasta, mutta mihin laadukkaampi puu aikanaan menee ja millä hinnalla? Kuka ostaa kookkaita tyvestä oksattomia mäntyrunkoja? Onko hinta parempi kuin sillä rämeen reunassa kasvaneella oksakasalla?” Japine56 ”Edellisessä päätehakkuuleimi kossa oli järeää mäntyä ja sieltä erikoispuunostaja kävi runko kerrallaan mittaamassa ja leimaamassa ne rungot, joista osti laatutyven. Kriteerit olivat tosi tiukat ja latvalpm oli muistaakseni 26 cm. Hinta oli selvästi tavallista tukkia korkeampi.” ate ”Yhdeltä naapurilta vietiin oksatonta tiukkasyistä puuta jollekin puusepänvertaalle rekkalasti puolenkymmentä vuotta sitten. Toisen naapurin männikössä kävi erikoispuun ostaja, mutta ei kelpuuttanut kuin viisi tyveä, joten itse tulin siihen lopputulokseen, että tyhjän saa pyytämättä.” Metsäkupsa ”Heti näkyvä hyöty on se, jolle on hankala laittaa hintaa. Kaunis metsä, hyvä näkyväisyys, kohonnut kunto. Isompi raha on kaukana ja epävarma.” kuMikettu ”Tälläkin hetkellä UPM, SE sekä MG kertovat ostavansa mieluiten järeää kuusitukkia. Se kertoo aika paljon siitä, minkälaista puuta maailmalla oikeasti halutaan.” Visakallio ”Lähes neljäkymmentä vuotta sitten harrastin mäntyjen ja koivujen pystykarsintaa, mutta kukaan viimeaikaisista ostajista ei ole karsituista puista tarjonnut lisähintaa.” Juniperus ”Puusepäntuotteet, listat ja rimat sisustukseen, hyvän säänkestävyyden sydänpuuta varaa ulkorakentamiseen. Onhan niitä kohteita männyn laatupuulle.” puuki Verkkokeskustelu: Käykö laatupuu kaupaksi? Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Myytkö puuta vuonna 2020? Teetkö metsäveroilmoituksen verkossa? 52% Kyllä Ursula von der Leyenin johtaman uuden EU:n komission tärkein poliittinen linjaus on esitys Vihreäksi sopimukseksi – European Green Deal. Seuraavan viiden vuoden aikana se ohjaa käytännössä kaikkea komission lainsäädäntötyötä. Vihreän sopimuksen myötä metsät ovat aikaisempaa isommassa roolissa Euroopan komission työssä. Siksi sillä tulee ajan myötä olemaan merkittävä vaikutus myös suomalaiselle metsänomistajalle. Vihreä sopimus vastaa huutoon. Ilmastomuutosta on hillittävä, ja siihen on alettava sopeutumaan aiempaa voimakkaammin toimin. Sopimuksen päätavoite on EU:n hiilineutraalisuus vuonna 2050. Tavoitteesta vallitsee laaja yhteisymmärrys, mutta ei keinoista. Sopimuksen metsiin vaikuttavia lainsäädäntöja politiikkaesityksiä ovat esitys ilmastolaiksi, metsästrategia, monimuotoisuusstrategia, teollisuusstrategia, kestävän kehityksen rahoitusstrategia, jne. Näillä EU:n byrokratian lapsilla tulee olemaan tavalla tai toisella vaikutusta siihen, miten jäsenmaiden metsiä hoidetaan ja mitä metsäsektorin toimia kannustetaan ja mitä sakotetaan. Vihreän sopimuksen tavoite on hyvä, ja se edustaa uudenlaista kestävyysajattelua komissiossa. Se heijastelee EU:n jäsenmaissa vallitsevaa tunnelmaa, jossa ympäristökysymykset koetaan entistä tärkeämmiksi ja kiireellisemmiksi. Kuitenkin juuri kiire ja sopimuksen toimien kapea-alaisuus voivat osoittautua sudenkuopaksi. Von der Leyen saattoi kaivaa sudenkuopan itse kertomalla, että uusi komissio saattaa Vihreän sopimuksen valmiiksi sadassa päivässä. Kiire valmistelutyössä näkyy esimerkiksi metsäasioiden kohdalla kapea-alaisuudessa ja vaikutelmassa, että riittävään alan asiantuntijoiden ja eri osapuolien kuulemiseen ei ole ollut aikaa. Tämä heijastunee jatkossa siihen, miten hyvin komissio pystyy sitouttamaan eri tahot sopimuksen taakse. Ilman riittävää sitouttamista sopimus ei tule käytännössä toimimaan. Metsäasioiden osalta sopimusta kannattaisi vielä jalostaa. Metsäalan mahdollisuus vaikuttaa ilmastoasioihin nähdään sopimuksessa liian kapea-alaisesti. Tämä ilmenee esimerkiksi niin, että biotalouden merkitystä fossiilitalouden syrjäyttämisessä ei juurikaan nähdä. Kuvaava on, että sopimus viittaa moniin EU:n strategioihin, mutta ei sen vuonna 2018 julkaistuun biotalousstrategiaan. EU:n maiden metsiä ei ole veistetty samasta puusta. Missä mitassa sopimuksen keskeinen vaatimus metsittämisestä on järkevää eri maissa? Toimia pitäisi räätälöidä niin, että ”ilmastotuottavimmat” tavat metsäalalla otetaan käyttöön. Eri toimet ovat järkeviä vaikkapa Espanjassa ja Suomessa kuin Belgiassa ja Hollannissa. Vihreän sopimuksen myötä EU:lla on yhä suurempi vaikutus jäsenmaiden metsäalaan ja metsänomistajiin. Sopimus onkin uusi hyvä esimerkki siitä, miten EU käytännössä harjoittaa metsäpolitiikkaa, vaikka virallisesti tämä on jäsenmaiden vastuulla. Erityisen ongelmallista nykytilanteessa on se, että Euroopan komissiossa on silmiinpistävän vähän metsäalan asiantuntemusta. Metsäalan mahdollisuus vaikuttaa omassa asiassaan on hyvin rajallinen. Komission valmistelutyö ja metsäala kärsivät tästä. Tarttis tehrä jotain! Vihreä sopimus Tutkimusmaailmasta edunvalvontaan KALLE KARTTUNEN ? ? MTK:n metsäedunvalvonnan tutkimuspäällikkö ? ? 42-vuotias mikkeliläinen ? ? Perheessä vaimo sekä 9ja 12-vuotiaat lapset ? ? Harrastuksena metsänhoito ja liikunta eri muodoissa: crossfit, uinti, tennis, jääkiekko Eteläja Keski-Suomessa merkittävä lisätuotto voi tulla energiapuusta. Karttunen haluaisi, että ammattimainen metsänomistus edistyisi ja metsätilakoko kasvaisi. ”Tilojen pirstoutumiselle pieniksi tilkuiksi tulisi laittaa stoppi ja löytää kannusteita tilakoon kasvattamiselle.” Hän tosin myöntää, että pienelläkin metsänomistuksella on puolensa sikäli, että niiden kautta yhteiskuntaan tulee laaja ymmärrys metsätaloudesta. Verkottumalla vaikuttamista Karttusen työ on tutkimuslähtöistä edunvalvontaa ja puumarkkinoiden seurantaa. ”Verkotutaan tutkimusmaailmaan, ollaan mukana taustaja ohjausryhmissä ja pidetään metsänomistajien näkökulmat mukana.” Etujärjestötyö saattaa näyttää todellisten tai kuviteltujen uhkien torjumiselta, mutta Kalle Karttunen näkee työnsä enemmän hyvien asioiden kehittämisenä. Kaikenlainen digin hyödyntäminen kiehtoo. Karttunen puhuu mielellään laserkeilauksen mahdollisuuksista. Tarkempi metsävaratieto mahdollistaa, että puu voidaan myydä oikeaan osoitteeseen, vaikka hän myöntääkin, että bulkkituotantoahan metsätalous paljolti on. ”Mielelläni näkisin, että suuren teollisuuden rinnalle vahvistuisi pientä ja keskisuurta jalostusta.” Etujärjestötyö on ajoittain kärjekästä, ja vastaan voi tulla inhottaviakin asioita. ”Erosin Metsäliitosta kartellisotkujen jälkeen, mutta liityin uudestaan reilu vuosi sitten.” Kuka? Gallup
16.1.2020 / AJASSA 6 MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva K oska EU:lla ei ole virallista metsä politiikkaa, sillä ei ole myöskään metsäasioihin eri koistuneita virkamiehiä. Se on si säänrakennettu heikkous”, sanoo Euroopan metsäinstituutin (EFI) apulaisjohtaja Lauri Hetemäki. EFI on kansainvälinen jär jestö, jonka päätehtävä on välit tää tutkimustietoa päätöksente koon. Jäseninä on 29 valtiota ja 120 tutkimusta tekevää laitosta. Hetemäki käy Brysselissä puolentusinaa kertaa vuodessa ja tapaa komissaareja, meppejä ja virkamieskaartia. Hete mäen mukaan EFI auttaa paikkaamaan Brysselin metsäasiantuntemuk sen puutteita. Pohjoismainen metsämafia Brysselissä eri komissiot pe laavat sisäistä peliään ja asen ne metsäasioita kohtaan vaih telee, samoin käsitys Suomen metsien jamasta. Suomi ja Ruotsi ovat loban neet metsäagendaansa ilmei sen tehokkaasti, sillä Hetemäki on oppinut tuntemaan käsitteen ”pohjoismainen metsämafia”. Sillä tarkoitetaan sen suuntais ta, että Suomi ja Ruotsi lokeroi daan perinteisiksi metsäteol lisuusmaiksi, joiden agenda on kapea ja ennaltaarvattava – met sät ratkaisevat kaiken. Hetemäen mukaan metsä agendaan suhtaudutaan ymmär tävämmin, jos mukana on mui takin kuin Pohjoismaita. ”Agendakaverin voi löytää esimerkiksi EU:n kolmannek si suurimmaksi metsämaaksi nousseesta Espanjasta, jonka metsäala on kasvanut 40 pro senttia viimeisten 40 vuoden aikana.” Lyhytkestoisiakin metsätuotteita tarvitaan Hetemäkeä on aina kiehtonut viheliäisen vaikeiden kysymys ten ratkominen. Aikoinaan hän profiloitui ensimmäisenä paino paperin kysynnän jyrkän laskun ennustajana. Kolumnistin kynään hän tart tui, koska monista metsäsektorin muutostrendeistä puhutaan ka peaalaisesti – kuten ilmaston muutoksesta. ”Mitä enemmän tiedäm me ilmastonmuutoksesta, sen vaikeam pi on antaa suoraviivaisia toimenpideohjeita. Ensisilmäyk sellä hyvältä näyttävä suositus voikin laajemmassa tarkastelus sa osoittautua ongelmalliseksi.” Esimerkiksi käy vaatimus siir tyä lyhytkestoisten metsätuottei den valmistuksesta hiiltä pitkäk si aikaa sitoviin tuotteisiin, mikä yleistyksenä tarkoittaa vähem män pehmopaperia ja enemmän puurakennuksia. ”Ymmärrettävä, mutta ei vält tämättä mielekäs vaatimus, sillä maailma tarvitsee joka tapauk sessa lyhytkestoisia tuotteita, kuten tekstiilejä ja pakkauksia. Tärkeää on, että ne valmistetaan mahdollisimman vähin ilmas topäästöin ja uusiutuvista raa kaaineista.” Puu voi korvata synteetti siä tekstiilikuituja ja muoveja. Hetemäki muistuttaa myös, et tä Kiinan hiilipäästöt ovat noin kolme kertaa suuremmat kuin EU:n. Suomi vie Kiinaan lyhyt kestoisia metsätuotteita, joilla pystytään vähentämään maan päästöjä. Pidemmät kiertoajat, suuremmat tuhot Toinen lähemmässä tarkaste lussa toisenlaiselta näyttävä asia on metsien säilyttäminen hiili nieluina. ”Jos kiertoaikoja pidennetään, niin tuhot voivat lisääntyä”, He Kuuma linja Brysseliin EFI:n apulaisjohtaja Lauri Hetemäki paikkaa EU:n metsätietojen aukkoja. ”Jos kierto aikoja pidennetään, niin tuhot voivat lisääntyä.” Metsälehden kolumnistina aloittanutta Lauri Hetemäkeä kiehtovat vaikeat kysymykset. Ilmastonmuutoksen monimutkaisiin syihin ja seurauksiin tarjotaan helposti suoraviivaisia mutta kapea-alaisia ratkaisuja. HAASTATTELU
7 AJASSA / 16.1.2020 Lauri Hetemäki ? ? Euroopan metsäinstituutin (EFI) apulaisjohtaja ja Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dosentti ? ? Valtiotieteiden tohtori kansantaloustieteestä ? ? 62-vuotias ? ? Syntyperäinen helsinkiläinen, sukujuuria Saarijärvellä ? ? Perheessä vaimo ja koira ? ? Harrastaa kävelyä ja lukemista laidasta laitaan Kuka? temäki sanoo ja muistuttaa, että metsätuhojen aiheuttamat hiilipäästöt ovat joissakin maissa voineet olla jopa viidenneksen koko maan päästöistä. Tshekissä kirjanpainaja tuhosi viime vuonna vanhoja kuusikoita määrän, joka vastaa kaksinkertaisesti maan vuotuisia hakkuita. Metsätuhot ovat olleet suhteellisen suuria myös Kanadassa ja Portugalissa. ”Metsien hiilinielujen pysyvyys metsätuhojen yleistyessä on yhä suurempi huolenaihe, eikä kiertoaikojen pidentäminen näytäkään niin yksiselitteisen hyvältä asialta. Hiilinielujen ja hakkuiden välille pitää löytää sopiva tasapaino.” Lauri Hetemäki on Metsälehden uusi kolumnisti. Ensimmäinen kirjoitus löytyy sivulta 5. VALTTERI SKYTTÄ Mikä on puun yleisin käyttökohde Suomessa? Oikea vastaus on energia. Luonnonvarakeskuksen (Luke) kokoaman tilaston mukaan yli puolet Suomessa vuosittain käytettävästä puuaineksesta poltetaan lämmöksi tai sähköksi. Vain osa energiapuusta on kerätty suoraan polttoon. ”Lämpöja voimalaitosten metsähake ja pientalojen käyttämä raakapuu ovat suoraan energiaksi kerättävää puuta. Näillä perustein suoraan energiaksi kerättävän puun osuus oli 16 prosenttia puuaineksen käytöstä vuonna 2018”, kertoo yliaktuaari Aarre Peltola Lukesta. Pääosa energiaksi päätyvästä puuaineksesta on metsäteollisuuden sivutuotteita: pölleistä irrotetaan kuoret, sahauksessa syntyy purua ja tehtaissa jäteliemiä, kun puuta hajotetaan kemiallisesti osiin esimerkiksi sellun valmistuksessa. Merkittävin yksittäinen puupolttoaine ovatkin juuri jäteliemet, joista pääosa on sellun Pääosa puusta päätyy energiaksi Suomessa vuosittain käytettävästä puuaineksesta alle puolet jatkaa matkaansa metsä teollisuuden tuotteina. tuotannossa syntyvää mustalipeää. Puuaineksen poltto tapahtuu lähinnä metsäteollisuuden tehtaiden ja sahojen yhteydessä olevissa laitoksissa tai erillisissä voimalaitoksissa. Pientalojen energiapuun osuus käytetystä puuaineksesta oli vuonna 2018 kahdeksan prosenttia. Energialle tarvetta, mutta onko vaihtoehtoja? Puuaineksesta vajaa kolmasosa jatkaa elämäänsä paperina, selluna tai kartonkina. Sahatavaran ja puulevyjen muotoon päätyy puolestaan 14 prosenttia käytetystä puusta. Se, että suuri osa metsistä kaadetusta puusta palaa nopeasti takaisin ilmakehään energiantuotannossa, ei tietysti ole optimaalista ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Toisaalta puun polttaminen on metsäteollisuudessa vasta viimeinen vaihe – ja energiaakin tarvitaan. Vaikka sellutehtaissa syntyy merkittävin osa Suomen uusiutuvasta energiasta, metsäteollisuuden tehtaat tuottavat vain noin puolet tarvitsemastaan sähköstä itse. Jos energiaksi päätyvää puuainesta halutaan ilmastonmuutoksen nimissä pitkäikäisempään käyttöön, määrällisesti eniten mahdollisuuksia on metsäteollisuuden merkittävämmässä sivutuotteessa eli jäteliemi mustalipeässä. Mustalipeässä on paljon puukuitujen sidosainetta ligniiniä. Rakennemuutos etenee Ligniinille on jo tovi pyritty löytämään muita käyttökohteita polton sijaan. Esimerkiksi metsäyhtiö Stora Enso on valmistanut ligniiniä Kotkan Sunilan sellutehtaalla vuodesta 2015. Stora Enson mukaan ligniini on sopivaa raaka-ainetta biopolttoaineeksi, hiilikuiduksi autojen, lentokoneiden ja tuuliturbiinien valmistukseen, biokemikaaleiksi, liimoiksi ja rakennusalan hartseiksi. Tuorein viritelmä on koelaitos, jossa ligniiniä kehitetään akkumateriaaliksi. 2010-luku oli joka tapauksessa rakennemuutoksen aikaa metsäteollisuuden tuotteisiin sitoutuvan puun osalta. Paperin kysynnän lasku pienensi paperinvalmistuksessa tarvittavaa puumäärää, kun taas puuta kului entistä enemmän kartonkiin, selluun ja myös sahatavaraan. Eri reittejä energiaksi Puuaineksen käyttökohteet vuonna 2018 (puuta kuiva-aineena) Yhteensä 39,6 miljoonaa tonnia Lähde: Luke Metsätilinpito 2018 56,2% 12,1% 11,3 % 9,1 % 8,1 % 2,0 % 1,3 % Energia (metsäteollisuuden jäteliemet, kuori, metsähake, puru, polttopuu, yms.) Sahatavara (laudat, lankut, yms.) Paperi Puumassojen vienti (pääasiassa valkaistua sulfaattisellua) Kartonki Puulevyt (esim. vaneri) Puujätteet ja sivutuotepuun vienti MIKKO RIIKILÄ Ruotsissa uskotaan puuntuotantoon ja etsitään mahdollisuuksia metsien kasvun vauhdittamiseksi. Tutkimuslaitos Skogforskin tiedotuslehti Vision koosti viime vuoden viimeiseen numeroonsa (4/2019) keinot parantaa metsien kasvua vuoteen 2050 mennessä. Samalla pohdittiin mahdollisuuksia metsien kasvun parantamiseen myös pidemmällä aikavälillä. Selvitys on tehty yhteistyössä Ruotsin metsähallinnon Skogsstyrelsenin kanssa. Lähtökohtana ovat näköpiirissä olevat metsäteollisuusinvestoinnit ja pyrkimys korvata fossiilisia polttoaineita metsäbiomassalla. Nämä lisäävät puun tarvetta enemmän kuin metsien hakkuumahdollisuudet ilman puuntuotannon tehostamista sallivat. Tavoitteeksi on asetettu puuston kasvun lisääminen viidenneksellä. Se voidaan asiantuntijoiden mukaan saavuttaa tehostamalla metsien uudistamista ja nuorten metsien hoitoa. Aiemmin Ruotsissa on esitetty myös puun tehotuotantoa rajoitetulla metsäalalla sekä käytöstä poistetuilla pelloilla. Jopa 30 prosenttia lisää Vision-lehti on listannut erilaiset keinot puuston kasvun parantamiseen ja arvioinut niiden vaikuttavuutta. Osin konstit ovat meillekin tuttuja, mutta eivät kaikki. Ruotsin metsät kasvavat noin 120 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsäpuiden jalostuksella voitaisiin tutkijoiden mukaan lisätä vuosikasvua seuraavan sadan vuoden aikana 10 miljoonalla kuutiometrillä. Parhaiden puuyksilöiden kloonaaminen alkioita monistamalla tuottaisi liki kolmanneksen tavallista paremmin kasvavia puita. Metsäyhtiöt Sveaskog, Södra, Stora Enso ja Holmen rakentavat parhaillaan yhteisvoimin tuotantolaitosta kloonitaimien massatuotantoa varten. Tavoitteena on jopa 20 miljoonan kloonitaimen vuosituotanto. Metsälaki kuitenkin rajoittaa kloonitaimien käyttöä. Toinen Suomessa vieras ajatus kasvun lisäämiseen ovat vieraat puulajit. Pohjois-Amerikasta siirretty kontorta kasvaa jopa 50 prosenttia paremmin kuin tavallinen mänty. Kontortaa kasvatetaan lähinnä Pohjois-Ruotsissa vajaalla 100 000 hehtaarilla. Sen kasvatusta ei olla laajentamassa porotalouden vastustuksen vuoksi. Muita ruotsalaisia kiinnostavia nopeakasvuisia puulajeja ovat hybridihaapa ja -poppeli sekä sitkankuusi, douglaskuusi ja hybridilehtikuusi. Vieraiden puulajien paremman kasvupotentiaalin hyödyntäminen voisi lisätä puuston vuotuista kasvua vajaat kahdeksan miljoonaa kuutiometriä seuraavien 50–100 vuoden kuluessa. Typpilannoitus todetaan keinoksi lisätä metsien kasvua ja hakkuumahdollisuuksia vuoteen 2050 mennessä. Tosin kovin mittavaa panosta sillä ei saataisi. Skogstyrelsenin arvion mukaan vuotuinen 100 000 hehtaarin typpilannoitus lisäisi puuston kasvua 1,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Taimivaiheesta aloitettu tehokasvatus toistuvine lannoituksineen voisi lisätä metsien vuosikasvua 5–10 miljoonaa kuutiometriä. Ruotsalaistutkijoilta keinoja metsien paremmalle kasvulle Puun tarve on lisääntymässä enemmän kuin hakkuumahdollisuudet.
16.1.2020 / AJASSA 8 VALTTERI SKYTTÄ Suomen metsistä kartoitetaan lähivuosina puuston lisäksi myös metsäja suokasvillisuus. Tai näin käy, jos Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore hanke etenee suunnitellusti maaliin. Kasvilajeja kartoittamalla on tarkoitus saada aiempaa tarkempi kokonaiskuva metsäluonnon tilasta. Edellisestä kasvillisuusmittauksesta on kulunut yli 20 vuotta. Niin metsissä kuin niiden käsittelyssä on tapahtunut ja tapahtumassa muutoksia, joiden vuoksi luontokartoitus on erittäin ajankohtaista, kertoo Luken johtava tutkija Kari T. Korhonen. ”Metsät ovat tihentyneet ja puuston määrä on lisääntynyt. Metsälaki uudistui vuonna 2014, joten metsien käsittely on murroksessa.” Vuoden 2014 lakiuudistuksen jälkeen sallittua on ollut metsien eri-ikäisrakenteinen eli jatkuva kasvatus, jossa ei tehdä avohakkuita. Korhosen mukaan on tärkeää kartoittaa, miltä metsäLisää mitattua tietoa metsä luonnosta Metsävarojen lisäksi Suomen metsissä kartoitetaan lähivuosina myös kasvilajeja. Metsäinventointia tekee vuosittain maastossa 22 työparia. Inventoinnin yhteyteen suunniteltu kasvilajikartoitus toisi puustotietojen oheen lisää tietoa metsäluonnosta. Er kk i O ks an en / Lu ke MIKKO RIIKILÄ Laajan ruotsalaisselvityksen mukaan puukerrostalon rakentaminen on viidenneksen halvempaa kuin betonisen. Rakennusalan ammattilaisetkin yllättäneen vertailun teetti Ruotsin betonirakentajien yhdistyksen ja betonin ja sementin valmistajien Betong-aikakausilehti. Lehti haki ratkaisua kiistaan betonija puutalojen rakennuskustannuksista. Tätä varten se pyysi Ruotsin tilastokeskukselta tiedot yli 2 000 rakennushankkeesta vuosilta 2013–2017. Hankkeet kattoivat yhteensä 124 000 asunnon rakentamisen. Tilastokeskus määrittelee rakentamiskustannukset rakentajien ilmoituksen perusteella. Tilasto kattaa Betong-lehden mukaan 90 prosenttia kaikista rakennushankkeista. Rakennuskustannukset laskettiin kerrosneliömetriä kohti ilman arvonlisäveroa erikseen puuja betonirakenteisille taloille, joissa on vähintään kolme kerrosta. Tulos on selkeä. Esimerkiksi vuonna 2017 puutalon rakennuskustannus oli keskimäärin 29 700 kruunua (2 960 euroa) kerrosneliömetriltä. Betonirakennusten neliökustannus oli 36 500 kruunua (3 640 euroa), siis yli 20 prosenttia enemmän. Syyksi puurakentamisen alempiin kustannuksiin lehden haastattelemat asiantuntijat arvelivat muun muassa puuelementtien tehdasmaisen valmistuksen kehittymistä ja osaaminen lisääntymistä. Vertailussa käytettyihin kustannuksiin sisältyvät suorien rakennuskustannusten lisäksi suunnittelu-, hallintoja työnjohtokustannukset sekä rakennuslupien aiheuttamat kulut sekä vakuutukset. Myös erilaiset liittymäkulut, muun muassa kaukolämpöön ja tietoverkkoihin, laskettiin mukaan. Puusta talo halvemmalla kuin betonista Metsävarojen kartoitus ? ? Suomen metsävarat kartoitettiin ensimmäisen kerran 1920-luvulla. ? ? Kartoitukset ja mittaukset kulkevat nimellä VMI eli valtakunnan metsien inventointi. ? ? Tällä hetkellä käynnissä on 13. mittauskierros. Maastotyöt kestävät useamman vuoden. ? ? Metsäkasvillisuutta on kartoitettu inventoinneissa aiemmin kolmesti: 1950-, 1980ja 1990-luvulla. Fakta luonto näyttää kokonaisuudessaan nyt, kun tasaikäisrakenteisen metsänkäsittelyn malli on todennäköisesti ohittanut huippunsa ja metsien käsittely monipuolistuu. Kasvit kertovat ilmastosta ja metsien käsittelystä Kasvillisuuskartoituksia on tehty aiemmin kolmesti: 1950-, 1980ja 1990-luvuilla. ”Tavoitteena on saada kasvilajien peittävyydestä 2020-luvulla kertova kartta aiempien karttojen rinnalle”, Korhonen sanoo. Metsien eri käsittelytapojen lisäksi kasvilajien levinneisyydet voivat antaa tietoa esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Kartoitusprojektin käynnistämisessä on ollut oleellisesti mukana Hako Ollikaisen Säätiö, jonka harteilla on puolet noin 90 000 euron hankkeen kustannuksista. Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) yhteydessä toteutettava työ alkaa ensi kesänä, jolloin biologi suuntaa metsiin koealojen kimppuun. ty metsässä tietokoneilla, joten myös kasvillisuusmittaukset tulee saada pois paperilomakeaikakaudelta. Luonnonvarakeskuksen ja Hako Ollikaisen Säätiön mukaan hankkeessa korostuu metsiin ja metsäluontoon liittyvien ilmiöiden pitkäjänteisyys. ”Isäni johtava ajatus oli, että kun ihminen hyödyntää luontoa, pitää tietää toiminnan vaikutukset. Luontoa pitää kuunnella tarkkaan”, Hako Ollikaisen Säätiön jäsen Hannu Ollikainen sanoo. Toimittaja-kirjailija Jorma ”Hako” Ollikaisen muistosäätiö tukee Suomen alkuperäisen luonnon säilyttämiseen tähtääviä hankkeita ja tutkimussekä tiedotustoimintaa. ”Säätiörahoituksen avulla pystymme tekemään suunnitelman siitä, miten kasvillisuuskartoitukset kannattaa tänä päivänä toteuttaa. Samalla etsitään rahoitusta varsinaisen kartoitustyön tekemiseen vuonna 2021 tai vuosina 2021–2022”, Korhonen kertoo. Lisää pitkäjänteistä tutkimustietoa Selvitettäviä asioita ovat muun muassa, kartoitetaanko kasveja vanhoilta 1990-luvun koealoilta ja miten kasvilajeja tutkitaan muun metsäinventoinnin yhteydessä. Metsävarojen kartoitus on jo hetken aikaa teh
9 AJASSA / 16.1.2020 Tehdaspelin kierrokSet kovenevAt Metsäteollisuuden suurinvestoinneissa odotetaan ratkaisuja. Ensimmäinen tuli jo joulukuussa, kun maailman suurin havusellutehdas kaatui ympäristölupaan. Muiden hankkeiden ei uskota olevan ympäristölle yhtä herkkiä, mutta investointipelin voi hävitä monesta muustakin syystä. H an nu Va lla s Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Finnpulpista jäi tyhjä tontti ja vahva muistijälki.
16.1.2020 / AJASSA 10 ”Ympäristö luvalle pitää laittaa enemmän painoa.” MIKKO HÄYRYNEN K orkein hallinto-oikeus eväsi Finnpulpin Kuopioon suunnitteleman biotuotetehtaan ympäristöluvan joulukuussa. Päätöksen mukaan tehdas olisi vaarantanut Kallaveden vedenlaadun. Ympäristöluvan evääminen johtui suurimmaksi osaksi sulfaattipäästöistä. Sulfaatit ovat rikkihapon suoloja. Maailman suurin havusellutehdas olisi käyttänyt ympäristön kannalta parasta mahdollista teknologiaa, mutta se ei riittänyt. ”Ilmeisesti tehdas oli liian suuri Kallavedelle. Puolta pienempi tehdas olisi voinut täyttää ympäristöluvan ehdot”, neuvotteleva virkamies Reima Sutinen työja elinkeinoministeriöstä arvioi. Päätöksen on pelätty estävän kaikki metsäteollisuuden uusinvestoinnit sisämaahan, sillä Suomen matalat järvet eivät pysty ottamaan kuormitusta vastaan määräänsä enempää. Sutinen ei kuitenkaan halua vetää johtopäätöksiä näin pitkälle. ”En usko periaatteelliseen kieltoon, mutta ympäristöluvalle pitää laittaa enemmän painoa. Niistä valitetaan jatkossa helpommin ja painetta tulee myös EU:n taholta.” Joka tapauksessa investointi, joka korvaa vanhan laitoksen, on helpommin luvitettava kuin uusinvestointi. Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre suunnittelee Raumalle suursahaa, joka toteutuessaan olisi maailman suurin ja modernein yksilinjainen mäntysaha. Tuotanto olisi 750 000 kuutiometriä ja tukin käyttö 1,5 miljoonaa. Hintaa hankkeella on 200 miljoonaa euroa. Hankkeella on ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, ja Rauman kaupunki myönsi marraskuussa rakennusluvan. Saha-alueen louhintatyöt ovat menossa. Jos investointipäätös tehdään suunnitellusti alkuvuoden aikana, niin saha valmistuu vuonna 2022. Mekaanisella puolella tapahtuu myös pienemmässä mitassa. Pölkky Oy rakentaa Taivalkoskelle uuden höyläämön. Satsaus maksaa kymmenen miljoonaa euroa ja valmistuu syksyllä. Tervolassa toimiva sahayhtiö Veljekset Vaara aloittaa keväällä lähinnä hirsiaihioita valmistavan linjan rakentamisen. Arvoltaan 15 miljoonan euron investoinnin on määrä valmistua ensi vuonna. Investointi on huomattava 25 miljoonan euron liikevaihtoa tehneelle yritykselle. Jättisaha Raumalle – kyl maar Metsä Group ja kemi – ympäristöluvan odotusta Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan valmistelut jatkuvat suunnitellusti. Vanhaa saha-aluetta on raivattu tehtaan tieltä ja parhaillaan neuvotellaan laitetoimituksista. Ympäristölupaa odotetaan alkuvuoden aikana ja ilmeisen mielenkiinnolla, sillä tehtaan päästöt ovat Finnpulpia suuremmat, mutta toisaalta Perämeri on Kallavettä isompi. Investointipäätös voi tulla aikaisintaan kesällä, ja rakentaminen alkaisi välittömästi. Yhtiöstä ei oteta kantaa, vaikuttavatko mahdolliset valitukset ympäristöluvasta investoinnin aikatauluun. Metsä Group on pitänyt takaporttia auki, sillä maailmantalouden turbulenssit voivat pitkittää päätöstä, mutta veret seisauttavaa sellun hintaromahdusta ei ole näköpiirissä. Boreal Bioref ja kemijärvi – lupa-asiat pisimmällä Vaikka Kemin ja Kemijärven hankkeiden ei sanota sulkevan toisiaan pois, niin epäilys kuitenkin leijuu. ”Muuten asiat ovat selvät, mutta pääomistajien rahoituspäätös puuttuu”, Kemijärven Boreal Bioref -yhtiön toimitusjohtaja Heikki Nivala sanoo. ”Siksi en pysty kertomaan tehtaan aikataulua.” Tavoite on edelleen, että rakentaminen alkaa tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla ja kestää 30 kuukautta. Investointi maksaa 900 miljoonaa euroa. Yhtiön mukaan omistus voi muuttua ja enemmistö omistajista tulee kotimaasta ja Euroopasta, vähemmistö Kiinasta. Nivala sanoo maailman opettaneen, että kaikkeen pitää varautua. Kemijärven valmiiksi suunniteltu ja luvitettu tehdassuunnitelma on paketti, jolla on markkina-arvoa. Biojalostamolla on ympäristöViisi vuotta valmistellun hankkeen kaatuminen närästää, ja ymmärrettävästi tilanne synnyttää huhuja, joiden mukaan tarina saisi vielä jatkoa. Monikin kaupunki on ehättänyt kertomaan, että tänne kelpaa, mutta Finnpulpin mukaan hanke kaatui KHO:n päätökseen. Havainnekuva Kemin tehtaasta, joka odottaa ympäristölupaa ja mahdollisia valituksia. Rakentamispäätös voi tulla aikaisintaan kesällä. Rauman suursaha on mekaanisen metsäteollisuuden suurin hanke, mutta pk-sahoilla on suhteessa suurempia investointeja. Ju ha Si ni sa lo
11 AJASSA / 16.1.2020 Jäljellä kolme selluhanketta ja iso saha KEMIJÄRVI KEMI PALTAMO KUOPIO RAUMA Kemi – Polar King KUsTAnnUsARVIO 1,5 miljardia euroa OMIsTAJAT Metsä Groupiin eli Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluva Metsä Fibre, vähemmistöomistajana japanilainen Itochu Corporation sEURAAVAKsI OdOTETAAn Ympäristölupaa, investointipäätös aikaisintaan kesällä sUUnnITELTU VALMIsTUMIs AIKA 2020-luvun alkupuoli TUOTAnTO 1,5 miljoonaa tonnia sellua, lisäksi biotuotteita PUUn KÄyTTö 7,6 miljoonaa kuutiometriä Kemijärvi – Boreal Bioref KUsTAnnUsARVIO 0,9 miljardia euroa OMIsTAJAT Kiinalainen CAMC Engineering ja ruotsalainen Silvi Industries, yksityishenkilöiden ja Kemijärven kaupungin sijoitusyhtiöitä sEURAAVAKsI OdOTETAAn Pääomistajien rahoituspäätöstä sUUnnITELTU VALMIsTUMIs AIKA avoin TUOTAnTO Liukosellua ja biotuotteita 0,5 miljoonaa tonnia PUUn KÄyTTö 2,8 miljoonaa kuutiometriä, josta 0,5 miljoonaa sahahaketta Kuopio – Finnpulp KUsTAnnUsARVIO 1,6 miljardia euroa OMIsTAJAT Hengan Group, MTK 11,5 %, henkilöomistajia ja heidän sijoitusyhtiöitä sEURAAVAKsI OdOTETAAn Projekti päättynyt, koska korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöluvan sUUnnITELTU VALMIsTUMIs AIKA TUOTAnTO Havusellua 1,2 miljoonaa tonnia, lisäksi biotuotteita PUUn KÄyTTö 6,7 miljoonaa kuutiometriä Paltamo – KaiCell Fibers KUsTAnnUsARVIO 0,9 miljardia euroa OMIsTAJAT Kainuun liitto, henkilöomistajia ja heidän sijoitusyhtiöitään sEURAAVAKsI OdOTETAAn Ympäristölupapäätöstä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta sUUnnITELTU VALMIsTUMIs AIKA 2023/2024 TUOTAnTO Sellua 0,6 miljoonaa tonnia PUUn KÄyTTö 3,5 miljoonaa kuutiometriä, josta 0,5 miljoonaa sahahaketta Rauma KUsTAnnUsARVIO 0,2 miljardia euroa OMIsTAJA Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre sEURAAVAKsI OdOTETAAn Investointipäätöstä alkuvuonna sUUnnITELTU VALMIsTUMIs AIKA 2022 TUOTAnTO Sahatavaraa 0,75 miljoonaa kuutiometriä PUUn KÄyTTö 1,5 miljoonaa kuutiometriä lupa ja rakentamisen aloituslupa, mutta omalla riskillä, sillä ympäristöluvasta on lukuisia valituksia. Kilpailutilannetta Lapin puusta Nivala ei pidä ratkaisevana, mutta huomioon otettavana. Kemijärven suunniteltu puunkäyttö on 2,8 miljoonaa kuutiometriä, josta puoli miljoonaa on sahahaketta. ”Pitkät toimitussopimukset suurten puuntoimittajien kanssa ovat meidän hankkeen vahvuus.” KaiCell Fibers ja Paltamo – teollinen toimija tervetullut KaiCell on luopunut tekstiilikuidun kehittämisestä ja kiinalaisesta yhteistyötahosta. Suunnitelma on nyt rakentaa Paltamoon perinteinen, keskikokoinen sellutehdas, ja investoijien etsintä jatkuu. KaiCellin suurin omistaja on maakunMetsäteollisuuden suurten investoin tien tilanne tulee vuoden lopussa olemaan hyvinkin toinen kuin se on nyt. Jo nyt tiedetään, että Metsä Groupin Kemin-tehdas on lähes varma ja Finnpulpin tehdas Kuopioon on kuopattu. Kemijärven ja Paltamon tilanne on jotain niiden väliltä. Investoinnit ovat peliä, jossa nopeat syövät hitaat, ja peliin on vaikea tulla perinteisen teollisuuden ulkopuolelta. Metsä Groupin jo toteutunut Äänekosken biotuotetehdas julkistettiin myöhemmin kuin Finnpulpin Kuopio, mutta vanhan toimijan hanke toteutui. Samantapainen asetelma on Kemin ja Kemijärven välillä. Rahan lisäksi tarvitaan myös pelisilmää. MIKKO HÄYRYNEN Rahaa, pelisilmää ja nopeutta nan kuntien muodostama Kainuun liitto. Sen lisäksi on yksityisiä sijoittajia tai heidän yhtiöitään. Toimitusjohtaja Hannu Heikkisen mukaan parhaillaan kartoitetaan länsimaisten teollisten investoijien kiinnostusta. ”Jos toivottu teollinen toimija lähtee mukaan ja lupa-asiat ovat kunnossa, niin investointipäätös voi tulla jo tänä vuonna.” Toisessa vaihtoehdossa KaiCell kerää tarvittavan rahoituksen markkinoilta. Omistajien omarahoitusta tarvitaan vähintään kolmasosa eli 300 miljoonaa. Alkanut vuosi on luvitusten vuosi. ”Ympäristölupaprosessi on menossa Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa, ja päätöstä odotetaan maalis-huhtikuussa.” Lisäksi teollisuusalueen tasausmaiden läjitykseen tarvitaan ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristölupa. Kesän jälkeen haetaan kemikaalilupaa tehtaalle ja vesilupaa putkien ruoppausta varten. Muuallakin tapahtuu Stora Enso muuntaa parhaillaan Oulussa paperikonetta kartonkikoneeksi. Satsaus maksaa 350 miljoonan euroa ja valmistuu vuoden loppuun mennessä. Puun käyttö kasvaa puolella miljoonalla kuutiometrillä 2,4 miljoonaan. Alkuvuonna Äänekosken biotuotetehtaan yhteydessä käynnistyy puupohjaisen tekstiilikuidun koelaitos, kustannukseltaan 40 miljoonaa euroa ja vuosituotannoltaan 500 tonnia. Laitos on Metsä Groupin ja japanilaisen Itochun yhteisinvestointi. kommentti Kemijärvellä on lupa aloittaa rakentaminen, mutta investoijien päätös puuttuu ja ympäristöluvasta on monia valituksia. ”Maailma on opettanut, että kaikkeen pitää varautua.” Ti m o Ja ak on ah o
16.1.2020 / AJASSA 12 puukauppa tuore puukauppa SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva M etsässä tammikuu ei ole ollut tipaton. Vesi on virrannut ja poikkeuksellisen lämpimät säät ovat koetelleet puunkorjaajia eteläisessä ja keskisessä Suomessa. ”Karkeasti Joensuu–Viitasaari– Oulu-linjan eteläpuolella kelit ovat hyvin kesäiset ja vetiset. Olemme joutuneet muuttamaan korjuusuunnitelmia, sillä kaikkiin talvileimikoihin ei ole ollut menemistä”, kuvailee Metsä Groupin tuotantopäällikkö Pasi Arkko. Käytännössä korjuuta on rajoittanut maaston kantavuus, sillä routaa ei maassa ole. ”En muista työuraltani vastaavaa tammikuuta. Tiet ovat toistaiseksi kantaneet kohtalaisesti, mutta sivuteillä jatkuva liukkaus on riesana”, Arkko toteaa. Talvitiet teettävät töitä pohjoisessakin Pohjoisimmassa Suomessa metsämaisemat ovat tyystin toisenlaiset kuin etelässä. ”Lunta on virallisten mittausten mukaan lähes 80 senttiä, mikä on tuplasti kuin tavallisesti tähän aikaan”, kertoo metsäasiantuntija Mikko Maijala Sodankylän metsänhoitoyhdistyksestä. Vaikkei maa ole jäässä, ovat korjuuolosuhteet toistaiseksi olleet Sodankylän korkeudella kohtalaiset. ”Suojakelillä lumi painuu ja muodostaa koneen alle kantavan patjan. Meillä pyörii korjuupalvelun hakkuut täydellä teholla neljän koneketjun voimin. Uusista talvileimikoista ei kuitenkaan enää juuri tehdä kauppaa tälle talvelle”, sanoo Maijala. Kemijärven yhteismetsässä on toiminnanjohtaja Kari Välikankaan mukaan tavoitteena korjata tänä vuonna puuta 55 000 kuutiota. Määrästä jopa 40 prosenttia korjataan talvikohteista. ”Teimme uudet toimitussopimukset ostajien kanssa joulukuussa, ja sekä tukkiettä kuitupuulla tuntuu olevan edelleen varsin hyvä menekki.” Yhteismetsän talvisavotoissa talvija piennarteillä on iso rooli. Tänä talvena niitä pitäisi saada jäätymään puuautoja kantaviksi kymmenen kilometriä. ”Piennartiet jäätyvät kohtalaisesti, mutta talviteiden teko on todella työlästä. Pahimmille paikoille ei kannata tällaisena talvena yrittääkään”, Välikangas arvioi. Koska maa on sula, on yhteismetsässä yritetty tänä talvena uuden piennartien tekoa keskellä talvea. Märempää kuin miesmuistiin Metsäalalla on sopeuduttava roudattomuuteen. Kesäkohteille löytyy ostohaluja tammikuussakin. JUSSI COLLIN Puun ostot laskivat viime vuonna reippaasti edellisvuoteen verrattuna. Metsäteollisuus ry:n tilastojen mukaan puuta ostettiin yksityismetsistä vuonna 2019 yhteensä runsaat 36 miljoonaa kuutiota, mikä on noin 15 miljoonaa kuutiota vähemmän kuin huippuvuonna 2018. Määrä jäi myös pienemmäksi kuin vuosien 2016–2017 ostot. Viime vuonna kauppaa käytiin tasaisesti, eikä viikko-ostoissa kertaakaan ylitetty miljoonan kuution rajaa. Vuoden 2018 keväällä tehtiin sen sijaan jopa yli kahden miljoonan kuution viikko-ostot ja syksylläkin ylitettiin 1,5 miljoonan kuution raja. Myös vuosina 2016–17 ylitettiin miljoonan kuution raja viikko-ostoissa. Hinnat laskivat viime vuoden aikana. Etenkin tukkien kantohinnat tulivat selvästi alaspäin, esimerkiksi kuusitukista maksettiin alkuvuonna yli 60 euroa kuutiolta, mutta kesän jälkeen hinta painui alle 60 euron. Puukauppa niiasi viime vuonna Kesäkuusikko talvikorjuuseen Kohde: Kuusikon kesäkorjuukelpoinen päätehakkuu Sijainti: Keski-Suomi oStaja: Iso metsäyhtiö Kaupan KoKo: 375 m 3 LeimiKon KoKo: 1,4 hehtaaria muuta: Lyhyellä metsäkuljetusmatkalla olevaan hyvälaatuisen kuusikon päätehakkuuleimikkoon tuli kolme tarjousta, jotka metsänomistaja pyysi suoraan ostajilta. Metsänomistaja päätyi tekemään kaupat runkohintaa tarjonneen metsäyhtiön kanssa, sillä hän ei halunnut ottaa riskiä katkonnan vaikutuksesta puukauppatuloon. Leimikon korjuuta kaavailtiin kesäkaudelle, mutta huonojen talvikorjuukelien vuoksi leimikko saattaa tulla korjuuseen jo lähiviikkoina. PÄÄTEHAKKUU puutavaralaji määrä m3 €/m3 myyntitulo Kuusi kokorunko 360 52 18 720 Mänty kokorunko 10 50 500 Lahokuusi 5 10 50 YhteenSä (arvio) 375 19 270 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2018 2019 2020
13 AJASSA / 16.1.2020 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 53,70 s 56,87 s 42,58 ? 17,03 ? 18,46 ? 16,12 ? 24,48 ? 25,25 Uudistushakkuu s 55,48 s 57,98 s 44,78 ? 19,28 ? 20,73 ? 18,24 ? 27,64 ? 28,06 Harvennushakkuu s 49,07 ? 50,19 s 38,23 s 16,61 s 16,78 s 15,74 s 22,31 ? 21,49 Ensiharvennus s 36,78 s 40,78 ? 12,43 ? 12,37 s 12,17 s 18,29 Hankintahinnat s 57,44 s 56,94 s 46,27 s 32,68 ? 30,84 s 31,74 s 35,28 s 34,71 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat ? 55,75 s 58,83 ? 41,18 ? 16,65 ? 18,63 ? 15,86 s 23,84 Uudistushakkuu ? 56,97 s 59,57 ? 41,92 ? 17,63 ? 20,12 ? 18,03 s 24,86 Harvennushakkuu s 51,63 s 53,38 s 39,99 ? 16,69 ? 17,06 s 16,30 s 23,46 Ensiharvennus s 38,59 s 12,91 s 12,8 s 12,50 Hankintahinnat s 59,61 s 61,07 s 44,86 s 31,02 s 31,82 s 30,21 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat ? 53,50 ? 57,30 ? 40,50 ? 16,30 s 18,65 ? 16,12 s 23,51 s 25,43 Uudistushakkuu s 56,64 ? 58,57 ? 42,57 ? 17,73 s 21,41 ? 17,91 s 27,51 s 28,96 Harvennushakkuu s 50,03 ? 51,43 s 37,75 ? 16,45 ? 16,90 ? 15,99 s 22,94 s 23,73 Ensiharvennus s 13,23 s 11,85 s 12,49 Hankintahinnat s 59,86 s 60,23 ? 31,28 ? 30,25 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 50,85 s 54,19 ? 41,11 s 16,07 s 16,28 ? 15,20 s 20,56 Uudistushakkuu s 53,18 s 55,64 s 44,08 s 18,41 s 18,16 s 17,55 Harvennushakkuu s 44,82 s 46,06 s 36,66 s 15,70 s 15,73 s 15,05 s 20,45 Ensiharvennus s 36,29 ? 11,84 s 11,54 ? 11,64 Hankintahinnat s 51,99 s 53,39 s 44,76 s 30,77 s 30,41 s 30,76 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s 57,81 s 30,72 s 32,74 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 49,52 s 48,89 s 16,61 s 17,82 s 16,38 s 21,64 Uudistushakkuu s 50,84 s 50,64 s 19,56 s 19,53 s 17,40 s 23,95 Harvennushakkuu s 45,42 s 44,12 s 15,24 s 15,91 s 14,41 s 18,96 Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 46,19 s 46,16 s 15,57 s 12,63 Uudistushakkuu s 46,48 s 47,00 s 17,20 s 14,69 Harvennushakkuu s 45,72 s 41,62 s 14,93 s 13,22 Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 55,22 s 57,95 s 45,24 ? 18,13 ? 19,97 ? 16,59 s 25,53 s 27,90 Uudistushakkuu s 56,83 s 58,89 s 47,23 ? 21,38 ? 22,94 ? 19,35 s 29,63 Harvennushakkuu s 51,15 ? 51,73 ? 39,55 s 17,91 s 17,78 s 16,52 s 24,22 s 23,18 Ensiharvennus s 36,79 s 40,96 s 12,40 s 12,79 s 12,47 s 21,81 Hankintahinnat s 59,54 s 57,70 s 48,73 s 31,75 s 31,30 s 31,85 s 37,01 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 51–2 keskiarvo LaPPI KaINUU-KoILLIsMaa ETELÄ-PoHJaNMaa KYMI-saVo saVo-KaRJaLa KEsKI-sUoMI ETELÄ-sUoMI KoKo Maa Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Märempää kuin miesmuistiin ”Lumi on siinäkin haasteena, mutta edellytykset tuoreen piennartien jäätymiselle puunkuljetusta varten ovat paremmat kuin talvitiessä.” Kesäleimikkoa tarjolle? Metsänomistajalle poikkeuksellinen tilanne voi tarjota ennakoitua otollisemmat asemat alkuvuoden puukauppaan. Ostajien kesäja kelirikkokorjuukelpoisten leimikkojen varanto hupenee vauhdilla, vaikkei korjuussa aivan täysillä kierroksilla ole paahdettukaan. ”Talvikohteita ei tälle talvelle juuri korjuuseen mahdu, mutta kesäja kelirikkoleimikoille on kysyntää hyvin”, sanoo metsäpäällikkö Ilpo Pentinpuro Keitele Forestilta. Pentinpuron mukaan sahojen puuhuolto ei ole säiden takia ollut uhattuna, mutta korjuusta koituu lisätyötä ja -kustannuksia. ”Olemme saaneet tarvittavat puut liikkeelle, mutta esimerkiksi alemman tieverkon heikon kunnon ja epäselvien käyttöoikeuksien aiheuttamat ongelmat konkretisoituvat näillä keleillä.” Metsä Groupin puukaupasta vastaavan johtajan Juha Jumppasen mukaan ostossa ei ole rajoituksia ja kesäleimikoiden kysyntä on hyvä. ”Katseet ovat luonnollisesti kesäja kelirikkoleimikoissa, sillä talvesta tulee väistämättä todella lyhyt. Talviharvennusten oston kohdistamme sopimusasiakkuuksiin.” Vielä muutama vuosi sitten tammikuun roudattomuus sai metsäammattikunnan edustajat sadattelemaan olosuhteita, mutta nyt kommenteista kuvastuu ennemminkin se, että tilanteeseen on pystyttävä sopeutumaan. ”Näyttää siltä, että tällaiset talvikelit voivat olla uusi normaali”, Pentinpuro tiivistää. ”Tällaiset talvikelit voivat olla uusi normaali.” Nollan kahta puolta sahaavat lämpötilat ovat jäädyttäneet sivutiet suuressa osassa maata peilijäähän. Ilman ketjuja ei puutavara-autoilla ole ollut pinoille asiaa. Mikko Flyktman Oy:n kuljettaja Petteri Flyktman teki viime viikolla tukkikuormaa Versowoodin varastolla Saarijärvellä. Vaikka aurinko paistoi, näytti lämpömittari nollaa astetta 9. tammikuuta 2020.
14 16.1.2020 / METSÄSTÄ metsänhoito Myös riukuvaiheen koivikoissa on lumituhoja runsaasti. Ensiharvennusikäiset ja sitä nuoremmat, lumen luokille taittamat koivut oikaisevat usein runkonsa seuraavan kesän aikaan. Kuusen latvus on pidempi, ja lumikuormaakin kertyy puuhun tasaisemmin. Taimikonhoito ja harvennukset ajoissa Oikea-aikaiset metsänhoitotoimet voivat vähentää lumija myrskytuhoja. ”Tämä koskee yhtä lailla varhaisperkauksia ja taimikonhoitoja kuin ensiharvennusta ja myöhempiä kasvatushakkuita”, Remes sanoo. Ajoissa tehtyjen harvennusten ansiosta puiden latvukset levittäytyvät tasaisesti kaikkiin suuntiin. ”Tällöin lumikuormaakin kertyy tasaisesti eri puolille puuta. Rungon murtumisriski kasvaa, kun lunta on epätasaisesti eri puolilla latvusta.” Lisäksi harvennukset vahvistavat runkoja. ”Kun kasvutila lisääntyy, puut järeytyvät ja runkomuoto kehittyy kartiomaisen tyvekkäiksi. Tätä sahat eivät ehkä arvosta, mutta runkojen lumen kestokyky paranee”, Remes korostaa. Pahimmin lumi murjoo riukuuntuneita, siis liian tiheässä kasvaneita puustoja, joissa puiden rungot ovat honteloita ja lumikuormaa keräävä latvustupsu korkealla. Suojaudu talvituhoilta Oikea-aikainen metsänhoito on varmin tapa ehkäistä metsien talvisia lumija myrskytuhoja. Riskialueilla kannattaa välttää lannoituksia. ”Aukkojen reunametsät pitää harventaa varovasti.” Kuusi kestää lumituhoja paremmin kuin mänty. Pahimmillaan lumi murtaa myös taimia MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat S äätilastojen perusteella talvikauden sateet näyttävät viime vuosikymmeninä hieman lisääntyneen. Tästä huolimatta Itä-Suomen yliopiston metsänhoidon professori Heli Peltola näkee, etteivät metsien lumituhot – parin edellistalven runsaista lumituhoista huolimatta – ole lisääntyneet. Jatkossa riski kuitenkin kasvanee. Ilmatieteenlaitoksen tutkijan Ari Venäläisen mukaan lumituhojen riski lisääntyy Pohjoisja Itä-Suomessa yhtä jalkaa talvisateisuuden kanssa. Eteläja Länsi-Suomessa lumituhojen pitäisi vähentyä, koska iso osa talvisateista tullee vetenä. Talvisten tuulituhojen riskin ennustetaan kasvavan erityisesti Oulu–Kuhmo-linjan eteläpuolella, missä maa jäätyy entistä harvemmin ja lyhyemmäksi aikaa talvisin. Riskialueet tunnistettavissa Kun huono tuuri käy, lumituhoja saattaa sattua missä tahansa metsissä. Tuulikin yltyy myrskyksi, kun sille päälle sattuu – sille ei ihminen voi mitään. ”Joskus lumituhoja on ollut Pohjanmaalla lähellä rannikkoa-alueita, joissa korkeus merenpinnasta oli vain kymmeniä metrejä”, tietää Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes. Tästä huolimatta suurin lumituhoriski on korkealla merenpinnasta kasvavissa metsissä. Tykkyä, siis puihin ilmasta jäätyvää kosteutta, on varmimmin yli 250 metriä merenpinnan tasoa korkeammalla. Myös puihin jäätyvä lumikuorma yleistyy ja runsastuu korkeilla alueilla. Näin kävi edellistalvena Ylä-Savossa. ”Tuhot keskittyivät yli 160 metrin korkeudella oleviin metsiin, joissa puiden latvoihin karttui runsaasti lunta. Korkealla oli niin kylmää, ettei lumi varissut puista vaan lumikuorma kasvoi, ja lopulta puut murtuivat. Pahaa tuhoa ilmeni esimerkiksi Sonkajärvellä” kertoo Metsänhoitoyhdistys Savotan metsäasiantuntija Antti Mehtätalo. Mänty altein Varmimmin lumi runtelee mäntymetsiä, ja männyt myös vaurioituvat pahemmin. ”Kuusesta katkeaa yleensä muutama metri latvaa, mutta männyt saattavat me nnä keskeltä poikki, jolloin koko runko on pilalla”, edellistalven lumituhoalueita arvioinut Mehtätalo kertoo. Männyn tuhoalttius johtuu siitä, että sen latvus on korkealla ja siihen tarttuneella lumikuormalla on siksi momenttia rungon murtamiseen. Varsinkaan tällaisia metsiä – eikä kyllä muitakaan – pidä harventaa liian voimakkaasti. Turvallisinta on poistaa harvennuksessa vain kolmannes puustosta. Lumituhojen riski kohoaa merkittävästi, jos metsästä harvennetaan yli 40 prosenttia puista. Lumituhojen riskialueilla kannattaa – jos kasvupaikan viljavuus sallii – istuttaa mäntyä ja koivua paremmin lumikuormaa kestävää kuusta. Riskialueita ei pidä lannoittaa Metsänhoidon professori Peltola neuvoo metsänomistajia pidättäytymään lannoituksista lumituhojen riskialueilla. Kaikissa kasvatusmetsissä on syytä välttää harvennusten ja lannoitusten tekemistä samaan aikaan. Se moninkertaistaa lumituhojen riskin. ”Sekä harvennus että lannoitus lisää
15 metsästä / 16.1.2020 Tee ajoissa ? ? varhaisperkaukset ? ? taimikonhoidot ? ? ensiharvennukset ? ? kasvatushakkuut ? ? suosi kuusta riskialueilla ÄlÄ ? ? istuta mäntyä korkeille maille. ? ? harvenna ja lannoita metsää samanaikaisesti. Korjaa ajoissa ? ? lumen murtamat, tuoreet havupuut. ? ? kun kuusia on yli 10 kuutiota hehtaarillakun mäntyjä on yli 20 kuutiota hehtaarilla. ? ? männyt etelässä heinäkuun alkuun ja muualla heinäkuun puoliväliin mennessä. ? ? kuuset etelässä heinäkuun puoliväliin, Väli-Suomessa heinäkuun 24. päivään ja pohjoisessa elokuun puoliväliin mennessä. ? ? kaarnakuoriaisten torjumiseksi riittää, että kuorta poistetaan yli kymmenen sentin leveydeltä. Kuorta on helpoin poistaa moottorisahalla. MuisTa ? ? vakuuttaa lumituhoille alttiit metsät. Puiden latvat murtuvat herkästi, kun lumikuormaa karttuu puuhun toispuoleisesti. Kuuset katkeavat yleensä latvastaan, kun männyt räpsähtävät keskeltä poikki. Tuhoutuneet kuuset on korjattava metsästä kesällä, jos puuta on yli kymmenen kuutiometriä hehtaarilla. Näin lievität talvituhoriskiä vät ensimmäiseksi puiden neulasmassaa. Mitä enemmän neulaisia, sitä enemmän lumella on tarttumapintaa.” Lannoitukset voi turvallisesti tehdä, kun harvennushakkuusta on kulunut puolenkymmentä vuotta. Talvisin metsät ovat alttiina myös myrskytuhoille, kun maa ei ole roudassa vaan runsaiden sateiden jäljiltä hyvin märkää. Tällöin puun juuret ovat höllästi kiinni maassa. Kannattaisiko herkästi vettyviä metsämaita ojittaa talvisten tuulituhojen torjumiseksi? Tästä Peltola ei innostu. ”Pidän ojitusta ylimitoitettuna toimena myrskytuhojen torjuntaan.” Metsien myrskytuhoriskiä voi koettaa torjua samoilla hyvän metsänhoidon keinoilla kuin lumituhojakin. Avainsana ovat siis ajoissa tehdyt taimikonhoidot ja harvennukset. Remeksen mukaan myös hakkuiden suunnittelulla voidaan periaatteessa lievittää myrskytuhojen vaaraa. Tosin se on paljon helpompi sanoa kuin käytännössä tehdä. ”Aukkojen reunametsät pitää harventaa varovasti, se on aina järkevää. Lisäksi uudistusalat tulisi rajata niin, että aukkojen reunametsät jäävät lounaistuulilta katveeseen länsipuoleltaan ison metsän suojaan. Tosin esimerkiksi viime talven raju Aapelin päivän myrsky puhalsi pohjoisesta.” Vakuutus riskialueille Lumituhoille alttiit metsät kannattaa ehdottomasti vakuuttaa. Parhaimmallakaan hoidolla tuhoilta ei kaikissa olosuhteissa voi välttyä. Metsävakuutus korvaa ehtojensa mukaisesti sekä kasvatusmetsien menetetyn ja tulevan kasvun että lumen murtamien runkojen arvon menetyksen. Ainakaan toistaiseksi lumituhoille altiiden metsäalueiden vakuuttaminen ei ole ollut sen kalliimpaa kuin muidenkaan metsien.
16 16.1.2020 / METSÄSTÄ MIKKO HÄYRYNEN K olmen peruskartan kuvaama paikka on jossakin Pohjois-Pohjanmaalla. Tarkka sijainti ei kuitenkaan ole oleellinen, sillä samanlaisia muutoksi on tapahtunut eri puolilla maata. Alue on ollut tulvaniittyä, jolle on huuhtoutunut ravinteita viereisiltä kankailta. Ympäröivät seudut ovat karuja männiköitä, mutta ojanvarret alueen muusta ilmeestä poiketen erityisen reheviä. Aikana ennen keinolannoitteita niityt ovat olleet arvokkaita heinämaita, minkä vuoksi omistus on pirstoutunut kapeiksi suikaleiksi. Ennen ensimmäistä maastokarttaa on tapahtunut jo paljon. On tehty rautatie ja voimalinja. Suora ja syvä veto-oja on kaivettu pula-ajan hätäaputyönä. Topografikartta 1957 Ensimmäinen peruskartoitus on vuodelta 1957. Onpa soista. Noin viiden hehtaarin suolammen laskuoja on niin suora, että sen täytyy olla ihmisen tekemä. Kuivattaminen on siis alkanut, mitähän siitä ajateltaisiin nyt. Lammen rannalle on merkitty rakennelma, virkistyskäyttöä jo silloin? Lampeen laskevan puron varrella on kämppä ja talli. Siellä on maattu ritsillä, lämmitetty tynnyrikamiinalla ja haettu purosta vesi. 1950-luku oli maaseudun aikaa, väkeä riitti ja elanto otettiin maasta. Pelloilla on paljon latoja ja muutamia niittykämppiä, joissa yövyttiin heinäntekoaikaan. Onkohan niissä ollut sääskiä. Jonkinlainen tie oli jo silloin voimalinjalle asti ja ehkä sen vuoksi. Peruskartta 1983 Maa on vaurastunut, kouluja on käyty eikä maailma pelota. Maaseudulta on muutettu, peltoja paketoitu. Pelloista huomattava osa on viljelemättä ja metsittyminen tai ainakin pusikoituminen hyvällä alulla, mutta on peltoa raivattu muutama hehtaari lisääkin. Kiinteistörajat osoittava suosta alueen, joka ennen oli lampi. Kiinteistölle ei kuitenkaan ole merkitty kiinteistönumeroa, eli voineeko maa-alue olla omistajaton. Ojia on tullut lisää, mutta ojittamattomia alueita on vielä. Hilloja on varmaan löytynyt hyvin. Karttapaikka verkossa 2019 Ojia on aivan mahdottomasti ja hämmästyttää, kuinka paljon niitä on kaivettu vielä 1980-luvun alun jälkeen. Paljonkohan on tarvittu yhteiskunnan rahaa? Lampi on nyt huonokasvuista metsää, jonka kiinteistönumeron perusteella omistaa kunta. Rantatilojen omistajat taisivat hävitä, mutta paljonkohan kuntakaan kuivattamisesta kostui? Todennäköisesti lampi olisi ojitusten vuoksi rehevöitynyt joka tapauksessa. Eräs tilanomistaja on kaivattanut lammikon, josta ampuu sorsia. Kovinkaan kauniiksi sitä ei voi sanoa. Toisaalle on noussut ilmiselvä kesämökki piharakennuksineen, kuivan maan tontille. Viimeisiä peltoja viljellään. Jos tilarakenne olisi parempi, niin olisiko viljely voinut jatkua laajempana. Rautatie on sähköistetty. Metsäautotietä on jatkettu, ja siitä on haaronut pistoteitä. Luontoarvoista ei ole juuri mitään jäljellä, mutta puuta on paljon enemmän kuin ennen. Hiiltä sitoutuu, mutta vapautuuko myös ojitetuista turvemaista, siitä intetään. Metsätieltä ei haluta poiketa ilman asiaa, sillä metsät ovat tiheitä ja ojia on edessä toinen toisensa jälkeen. Kesäaikana autolla pääsee muutaman sadan metrin päähän joka paikasta, mutta eihän näissä tiheiköissä voi marjastaa, eikä marjametsään menijöitä enää olisikaan. Metsänomistus on mennyt iäkkääksi etenkin pienillä palstoilla. Perunkirjoittajat kertovat, että pienet metsäpalstat Kartat Kertovat muutoksesta Kolme peruskarttaa samalta metsäalueelta mutta eri vuosikymmeniltä kuvaavat, kuinka ihmistoiminnan vaikutus on kasvanut. ”Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin muutos jatkuu.” Maailma muuttuu ja maankäyttö. Ravinteikas tulvaniitty on muuttunut ojitusten kautta pelloksi ja sittemmin pellosta lupaavaksi taimikoksi. 1957
17 metsästä / 16.1.2020 eivät ole kovinkaan haluttuja. Suunnittelematonta etämetsänomistusta on tullut, ja purkamattomia kuolinpesiä. Pienten palstojen hoitoon ei aina ole voimia tai kiinnostusta. Mitä tulevaisuudessa? Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin muutos jatkuu. Hyödynnetäänkö myös maanpinnan yläpuolinen ja alapuolinen osa? Parhaillaan käydään kaplakkaa, että sallitaanko tuulivoimalat. Jos sallitaan, niin se on toinen suuri muutos ojitusten jälkeen. Valjastetun tuulen tuotto on suurempi kuin metsän kasvun. Maa-aineksia haetaan yhä kauempaa ja metsäautotien varrelle on tullut hiekkakuoppia. Alueella ei ole juuri minkäänlaisia mäkiä, joten ottoalueet ovat matalia, mutta laajoja. Ehkä tulevaisuudessa ajatellaan, että metsän alle riittää ohuempikin kerros kivennäismaata. Suunnitellun etämetsänomistuksen yleistymisestä ja metsänomistuksen keskittymisestä ammattimaisille metsätalousyrittäjän tai -sijoittajan tapaisille toimijoille on pieniä merkkejä. Onko monet ojat pidettävä kunnossa? Ainakin ajatustasolla mietitään, tarvitseeko niitä kaikkia avata ja voidaanko turvemailla toimia ilman päätehakkuita. Luontoarvoissa ei ole paljon pelastettavaa ja niiden palauttaminenkin on vaikeaa. Ehkä veto-ojalle voisi tehdä jotain vaelluskalojen nousua auttavaa. 1983 2019
18 16.1.2020 / metsästä metsänomistaja VALTTERI SKYTTÄ, teksti ANNA-KATRI HÄNNINEN, kuvat m etsätieteiden päivässä pidettiin marraskuussa eniten esitelmiä sekametsien synnystä ja ominaisuuksista, joten asia on nyt selvästi pinnalla. Aiheesta onkin syytä esitelmöidä, sillä ilmastonmuutos lisää metsätuhojen riskiä, ja eri puulajien sekoituksesta haetaan talousmetsiin kestävyyttä ja monimuotoisuutta. Etelä-Savon sydämessä Juvalla metsää omistava Petri Miettinen on jo askeleen edellä otsikoita. Miettisen metsässä, tai paikallisittain mehässä, kasvaa esimerkiksi 25-vuotias mänty-kuusikko. Kyseisen metsän alkuaikoihin ei vielä tosin ajateltu muuttuvia oloja, vaan sekametsän synnyn ratkaisivat alueen hankala maaperä ja hirvituhojen pelko. ”Alue kylvettiin, koska se on äärettömän kivinen. Istuttamistakin kokeiltiin, mutta se oli tuskaista kiviseen maahan. Ei sitä kestänyt ranteet eikä olkapäät”, Miettinen kertoo. Kylvön siemeniksi valittiin sekä mäntyä että kuusta, sillä rinnemaaston maaperä sopii molemmille puulajeille ja puhdas mäntytaimikko olisi ollut riskialtis hirvien syöntituhoille. Nyt alueelle on tehty ensimmäinen harvennushakkuu. Miettinen on tyytyväinen kuusta ja mäntyjä kasvavaan rinnemetsään. ”Sekakylvön ainoa pulma oli, että taimet lähtivät kasvamaan osin paremmin, osin huonommin. Niihin aikoihin ajoittui myös hyvä kuusen siemenvuosi, mikä saattoi auttaa tilannetta.” Sekapuustolla tuulta vastaan 47-vuotias Miettinen on pyörinyt kotitilansa metsissä teinistä lähtien. Matkan varrella on kertynyt oivaltavia oppeja metsän omistamisesta Saimaan pohjoisrantojen olosuhteissa. Metsien käsittelyssä on syytä huomioida ilmansuunnat ja mäet. Kummatkin tekijät sanelevat tuulioloja, ja mäensyrjät vaikuttavat muutenkin puiden kasvuoloihin. "Kuusi-mäntysekametsät tuntuvat olevan pohjoispuolen rinteillä. Siellä pintakasvillisuudesta ei ehkä ole liikaa kilpailua männyntaimille." Kun männyntaimet selvisivät heinään tukehtumatta, sekakylvön seurauksena kasvoi jopa yllättävän tasainen metsä. Nyt 25-vuotiaan mänty-kuusisekametsän hyötynä Miettinen pitää erityisesti sitä, että sekapuusto kestää todennäköisesti paremmin tuulituhoja. Pintajuuristoinen kuusi nimittäin kaatuu herkästi kivikkoisen maan keskellä. ”Toiveena on, että männyt sitoisivat sekamehtä savolaisittain Etelä-Savo tyhjenee ja vanhenee, mutta Petri Miettinen uskoo metsään. Saimaan rannoilla onnistuu myös sekametsän synnytys. Kiviä riittää, mutta Etelä-Savon metsämaiden puuntuottokyky on keskimääräistä parempi. Petri Miettistä harmittaa metsäkeskustelun negatiivinen sävy. Kokonaiskuvassa pitäisi huomioida myös se, että ikääntyvä maaseutu tarvitsee metsän keskellä koko ajan enemmän rahaa palveluihin. Miettinen on Metsä Groupin emojärjestön eli Metsäliitto Osuuskunnan edustajiston jäsen. Harvennushakkuiden hyvä työjälki on yksi tärkeimmistä seikoista, mikä on saanut pysymään saman yhtiön leirissä. Omissa metsätöissään hän keskittyy hakkuiden ennakkoraivauksiin. Juva
19 metsästä / 16.1.2020 matti kärkkäinen Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. palstalla Takavuosien metsänleimauskilpailuissa karaistuneet puuntuottajat ovat tottuneet arvioimaan poistettavien puuyksilöiden valintaa tulevaisuuden tuottojen kannalta. Jos metsikön tiheys edellyttää, että lähekkäin kasvavista puista toinen poistetaan, tukkipuuksi jätetään kasvamaan mieluummin hyvärunkoinen mänty tai kuusi, jos vaihtoehto on esimerkiksi samankokoinen moneen suuntaan mutkainen koivu. Huonomuotoisesta koivusta kun ei koskaan kasva arvokasta tukkipuuta. Nykyisin ei voi olla varma, että hakkuukoneen kuljettaja valitsee jätettävän puun samalla tavalla. Erityisesti jos hakkuuoikeuden ostanut yritys on pikakouluttanut urakoitsijoidensa henkilökunnan painottaen FSC-kriteereitä, puuntuottaja voi olla suhteellisen varma, että hakkuussa jätetään vaihtoehdoista vähäarvoinen käkkäräkoivu ja poistetaan hyvälaatuinen havupuu. Metsikön tulevaisuuden tuottojen kannalta huonoa valintaa perustellaan sillä, että FSC-kriteerien mukaan vähintään kymmenen prosenttia runkoluvusta on oltava lehtipuita. Jos ennen harvennushakkuita koivuja on viisi prosenttia, hakkuun jälkeen niitä on tavanomaisella hakkuupoistumalla tavoiteltu kymmenen prosenttia. Raavaiden urakoitsijoiden innostus metsikön lehtipuuston kehittämiseen on heille edullista. Hyvän havupuun työstäminen puutavaralajeiksi käy sutjakammin kuin monihaaraisen kantovesoista syntyneen koivun hakkuu kuitupuuksi. On siis ymmärrettävää, että poistettava puu on käytännön tilanteessa se, josta olisi voinut kehittyä tukkipuu. Metsäyhtiö voi tyytyväisenä todeta, että lehtipuuston jättämistä suositaan heidän hakkuissaan. Yhtiö on tyytyväinen, urakoitsija on tyytyväinen, vain puuntuottaja kiristelee hampaitaan. Oikein huonossa tapauksessa harvennushakkuulla on tehty jätemetsikköön verrattava viritelmä, joka ei tuota tulevaisuudessa ainakaan tukkipuuta. Tukkipuusta olisi kuitenkin aikanaan tehty pitkäikäisiä puutuotteita, jotka olisivat säilyttäneet hiilensä poissa ilmakehästä jopa satoja vuosia. Kun on tuijotettu pelkästään yhtä FSC-kriteeriä, on lyöty korvalle toista tavoitetta, jonka mukaan hiilensidontaan on suhtauduttava vakavasti. Maapallon ilmastonmuutoksen nykytilanteessa metsien hyvä hiilensidonta ja tukkipuuston tuottaminen on sellainen yleistavoite, ettei sen saavuttamista pidä vaarantaa harvennushakkuiden väärällä toteutuksella. Ne urakoitsijat ja metsäteollisuusyritykset, jotka eivät lyhytaikaisessa voitontavoittelussaan tätä ymmärrä, ovat vaarassa joutua huonoon kilpailuasemaan. Puukaupoissa on tämä jo havaittu. Monet toimijat ovat kertoneet, että myyjä on asettanut puukaupan ehdoksi tietyn kuljettajan käyttämisen tai ehdon, ettei hakkuuta saa tehdä ainakaan tietty henkilö tai jopa hakkuuyritys. Asia kannattaa ottaa vakavasti. Vain metsänomistajalla voi olla sitä pitkäjänteisyyttä, jota erilaisten tavoitteiden yhteensovittamisessa tarvitaan. Ja tällä hetkellä tavoite on selvästi hyvin hiiltä sitovien, runsasta tukkipuusatoa enteilevien menetelmien käyttämisessä. Harvennushakkuun puulajiongelma Puuntuottaja halusi poistaa harvennuksessa erityisesti huonolaatuista, tukkipuuksi kehityskelvotonta koivua, ja näin myös tehtiin. Sekametsän uudistamiseen on kaavailtu mallia, jossa samalle alueelle istutetaan kuusta ja kylvetään mäntyä. Miettisellä tyydyttävän tuloksen on tuottanut myös männynja kuusensiementen sekakylvö kiviseen rinnemaahan. Nyt 25-vuotias metsä on ensiharvennettu. Sekapuustosta haetaan sietokykyä erilaisia tuhonaiheuttajia vastaan. juurillaan maata ja pienentäisivät tuulituhojen riskiä”, Miettinen sanoo. Männyt kestävät myös paremmin kuivuutta, mikä lisää metsän sietokykyä puhtaaseen kuusikkoon verrattuna. Hereillä myyrävuosina Vaikka siementen sekakylvö toikin Miettisen metsässä tyydyttävän tuloksen, menetelmää ei mainita oppikirjoissa ensimmäisenä. Esimerkiksi Metsä Group on tutkinut sekametsän uudistamiskeinoksi yhdistelmää, jossa samalle alueelle istutetaan kuusta ja kylvetään mäntyä. Miettisellä on onnistunut kokemus myös kyseisestä menetelmästä. Hän oli hereillä havaitessaan, että eräälle hakkuualalle tehtävä kuusenistutus tapahtuisi juuri ennen ennustettua myyrähuippua. ”Kun oli tiedossa, että myyräkanta saattaa nousta huippuunsa, annoin maanmuokkaajalle ohjeen aika voimakkaasta muokkauksesta. Mänty antoi hyvän siemensadon, mikä pelasti taimikon." Muokattuun maaperään iskostuneet männyntaimet paikkasivat pääosin kohdat, joista myyrät söivät istutuskuuset. Nyt paikalla kasvaa tiheä kuusi-mäntytaimikko, jonka harventamista joudutaan tosin viivästyttämään, että mäntyjen latvat kasvavat hirvien ulottumattomiin. ”Kyllä minä niitä hirviä käyn sieltä taimikosta hätistelemässä talvisin, mutta ei se pitkään auta." 300 miljoonan metsäeuron maakunta Miettisen kokemuksia metsän onnistuneesta uudistamisesta kannattaa kuunnella, sillä hänen metsänsä sijaitsevat Suomen metsien kasvun ja käytön ydinalueella. Etelä-Savoon maksetaan vuosittain eniten kantorahatuloja koko Suomessa, vuonna 2018 yli 300 miljoonaa euroa. Väki kuitenkin vähenee ja vanhenee Savon metsäaarteen keskellä. Maakunnan väestötappio on tällä hetkellä nopeinta koko Suomessa. Yli 65-vuotiaiden asukkaiden osuus väestöstä on Etelä-Savossa maan korkein, kolmannes alueen väestöstä. ”Jos tänne halutaan ammattitaitoisia tekijöitä, heidän perheillään pitää olla mahdollisuudet elää. Haaste on saada myös puolisoille töitä", Miettinen pohtii. Hänen oma maaseutuyrittäjyytensä perustuu monialaisuuteen. Miettinen kasvatti ennen puuntaimia, nyt aikaa kuluu öljykasvien viljelyn lisäksi ruotsalaisiin metsäkoneen kuljetuslavetteihin päätyvien metalliosien valmistukseen. Miettisen mukaan metsästä saatava raha tuntuu harmaantuvan maaseudun keskellä entistä tärkemmältä. Siksi metsänomistajaa sylettää metsien talouskäytöstä käytävän keskustelun yksipuolisen negatiivinen sävy. Neljän lapsen isä ei ole todellakaan mikään ilmastodenialisti, vaan peräänkuuluttaa metsäkeskusteluun kokonaiskuvan huomioimista. ”Meillä on ikääntyvä Suomi, joka tarvitsee entistä enemmän rahaa erilaisiin palveluihin. Esimerkiksi ajatus metsien hiilikaupasta on hieno, mutta kuka maksaa? Konkretia on vasta rahaa tilillä.” Miettinen pelkää päinvastoin, että metsien kasvavan tuhoriskin vuoksi talousmetsien kiertoaikaa on Suomessa pikemminkin nopeutettava kuin pidennettävä hiilensidonnan optimoimiseksi. Näin metsänomistaja pystyy edes jollain tavalla kontrolloimaan esimerkiksi kuusikoiden hyönteistuhoriskiä tulevaisuudessa. ”Sellainen käsite kuin hiilivaraston laatu pitäisi saada mukaan ilmastokeskusteluun. Miten kestävä metsä on eri stressitekijöille?" ”Väki vähenee ja vanhenee Savon metsäaarteen keskellä.”
Polttoaineverotus kiristyy Polttoaineveroa korotetaan elokuun alusta, mikä nostaa autoilun kustannuksia. Dieselveron korotus näkyy metsäteollisuuden tiekuljetuskustannuksissa. Bensiinin hinta nousee elokuun alussa arviolta 6,3 senttiä litralta ja dieselin 6,9 senttiä litralta. Maanmittauslaitoksen hinnoittelu selkiytyy Useat maanmittaustoimitukset, kuten yksityistietoimitus ja tilan lohkominen, muuttuvat vuoden alusta kiinteähintaisiksi. Jatkossa toimituksen hakija tietää jo hakemusta jättäessään, mitä toimenpide tulee maksamaan. Sijoittaminen osakkeisiin helpottuu Vuoden alusta alkaen puukaupparahoja on voinut sijoittaa osakesäästötileille. Tilin kautta on mahdollista käydä osakekauppaa ilman välittömiä veroseuraamuksia. Pääomatuloveroa maksetaan vasta varoja nostettaessa. Nykyisellä kemeralla jatketaan Nykyinen määräaikainen kestävän metsätalouden rahoituslaki on voimassa ainakin tämän vuoden. Luonnos Euroopan unionin seuraavan rahoituskauden metsätalouden rahoitusjärjestelmästä valmistunee kevään aikana. Kemeralain tulee uudellakin ohjelmaMetsän vuosi 2020 Mitä kaikkea muuttuu uuden vuosikymmenen aluksi? Ainakin autoilu metsätilalle kallistuu, suojelua lisätään, talouskasvu hidastuu ja mäntysuopa sekä metsämarssi täyttävät pyöreitä. TIIA PUUKILA Uudet metsän hoito yhdistysten valtuustot valitaan. Metsäala kohentaa imagoaan. Metsän omistajista saadaan uutta tietoa. EU lyö lukkoon hiili nielujen vertailu tasot. kaudella noudattaa valtiontuelle asetettuja ehtoja. Uuden kemeralain voimaan astuminen riippuu siitä, missä vaiheessa komissio hyväksyy valtion tuen ehdot. Hyvästi korkeasuhdanne Suomen pankin joulukuisen talouskasvuennusteen mukaan korkeasuhdanne on ohi ja Suomen talouskasvu laskee tilapäisesti vuonna 2020 alle prosenttiin. Hiilensidonnan vertailutasot varmistuvat Komissio vahvistanee lopullisen Suomen metsien hiilinielun vertailutason syksyllä 2020. Päivitetyn laskelman mukaan Suomen vertailutaso on puutuotteet mukaan lukien –27,64 miljoonaa tonnia vuodessa. Tarkennukset ovat vielä mahdollisia. Vertailutaso on luku, johon 2021–2025 toteutuvaa hiilinielua verrataan. Sata vuotta mäntysuovan tuoksua Vastapestyt matot ovat tuoksuneet metsäiselle mäntysuovalle jo sata vuotta. Enso-Gutzeitin kemistien keksimän mäntysuovan valmistus alkoi Kotkassa vuonna 1920. Mäntysuopaa valmistetaan sellunkeiton sivutuotteena syntyvästä mäntyöljystä. Metsänhoitoyhdistyksillä vaalivuosi Uudet metsähoitoyhdistysten valtuustot vuosiksi 2021–2024 valitaan syksyllä käytävillä vaaleilla. Suojeluun panostetaan Hallitus suojelee suomalaista luontoa lisäämällä luonnonsuojelun määrärahoja tänä vuonna sadalla miljoonalla eurolla. Määräaikaiseen yksityisten metsien suojeluun on luvassa tälle vuodelle 7 miljoonaa ja pysyvään suojeluun 25 miljoonaa euroa. Lisäksi Helmi -elinympäristöohjelman kautta satsataan 12 miljoonaa soiden suojeluun. Myös metsäisten elinympäristöjen hoitoon on luvassa määrärahoja. Tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vuoteen 2030 mennessä. Metsämarssi täyttää pyöreitä Keskusmetsäseura Tapio ja metsänhoitolautakunnat järjestivät ensimmäisen metsämarssin vuonna 1950. Tavoitteena oli lisätä puutuotantoa innostamalla kansalaisia metsänhoitoon. Kuuden päivän aikana metsämarssiin osallistui yli 480 000 henkeä. Puu valtaa Heurekan Huhtikuussa tiedekeskus Heurekassa avautuva Superpuu-näyttely esittelee huippumodernia puun työstöä, suunnittelua, arkkitehtuuria sekä hiilensidontaa tieteen keinoin. Suuri metsänomistajatutkimus valmistuu Vastausinto keväällä 2019 tehtyyn Metsänomistaja 2020 -kyselyyn ylitti tutkijoiden odotukset. Tänä keväänä julkistettavista tuloksista selviää, minkälaisia ovat nykypäivän metsänomistajat. Myös Metsälehden lukijakunta kartoitettiin tutkimuksen yhteydessä. Selvisi, että Metsälehteä tilaavat metsänomistajat omistavat keskivertoa enemmän metsää ja hoitavat sekä tekevät puukauppaa muita metsänomistajia aktiivisemmin. Metsäsektorin imagokampanja starttaa Metsäorganisaatioiden yhteisen Metsien Suomi -viestintähankeeen tavoitteena on lisätä metsäsektorin arvostusta, esitellä tulevaisuutta sekä monipuolistaa keskustelua. Tapahtumista metsätietoa Vastauksia metsäisiin kysymyksiin tarjoavat Metsänomistajan päivä 14.3. Helsingissä, Metsämme -messut Jyväskylässä 25.–26.4. sekä uutena Kauhavalla järjestettävät Lakeus maaja metsätalousmessut 15.–16.5. Metsäkoneiden ystäviä hemmotellaan jälleen Jämsässä 3.–5.9. FinnMetkossa. Metsäalan päättäjille ja asiantuntijoille suunnatut valtakunnalliset Metsäpäivät järjestetään 22.–23.10. Helsingissä. Metsälait tarkastelussa Metsälain ja metsätuholain vaikutusten arviointi valmistuu tammikuussa. Luonnonvarakeskuksen maaja metsätalousministeriölle laatimasta raportista selviää, onko laeissa muutostarpeita. Sh ut te rs to ck 20 16.1.2020 / METSÄSTÄ
Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto
22 16.1.2020 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat U usi MSA 220 on Stihlin tehokkain akkusaha. Moottorin nimellistehoa ei kerrota, mutta leikkuutehon perusteella puhtia on hieman enemmän kuin bensamoottorisaha MS 194:ssä, jonka sylinteritilavuus on 31,8 cm 3 ja teho 1,4 kW. (Katso juttu Metsälehdestä 21/19.) Käsiteltävyydeltään MSA 220 on juuri niin hyvä kuin isolta moottorisahavalmistajan akkusahojen lippulaivamallilta voi odottaa. Sahaa mainostetaan ketjunopeudeltaan akkusahamarkkinoiden nopeimmaksi. AP 300S -litium-ioni-akun kanssa saha painaa viisi ja puoli kiloa. Teholtaan vastaavat bensasahat ovat kevyempiä – ja myös halvempia. MSA 220 maksaa akkuineen 778 euroa, josta akun osuus on 319 euroa. Se on paljon, mutta toisaalta bensaa ei Tunnin savottaan Stihlin MSA 220 on käypä työkalu, mutta akun kestoa ei ole kyetty parantamaan. Stihl MSA 220 C-B ? ? moottori EC ? ? paino terälaitteen ja akun kanssa 5,5 kg ? ? ketjunopeus 24 m/s AP 300S -Akku ? ? litium-ioni-akku ? ? paino 1,8 kg ? ? energiasisältö 281 Wh ? ? nimellisjännite 36 V ? ? kapasiteetti 7,8 Ah Plussat ja miinukset + käsiteltävyys + leikkuuteho – akun kestävyys – hinta Stihlin uuden uuden akkusahan teho riittää ensiharvennuksille. Akku tyhjeni hakkuulla tunnissa. Etukahvan tyvessä oleva turvapainike vaatii totuttelua, kun sahaa käytetään vaaka-asennossa. kokeiltua Fakta akun käyttöikänä tarvitse ostaa ja akun lataus on miltei ilmaista. Samat akut sopivat Stihlin puutarhakoneisiin kuten ruohonleikkureihin. Terävarustus syö tehoa Kokeilimme MSA 220:sta koivikon ensiharvennuksella. Saha on erittäin mukava. Hiljaisuus hellii korvia, eikä sahatessa tarvitse nieleskellä pakokaasun katkua. Tästä syystä osa vanhan liiton metsureistakin odottaa akulla toimivien moottorija raivaussahojen kehittymistä. Vielä tosin saavat odottaa. Sahan teho kyllä riittäisi ensiharvennusmetsään, mutta akku tyhjenee vajaan tunnin sahauksella. Tauottomaan kiekkosahaukseen virta riitti seitsemäksi minuutiksi. Kokeen aikana oli pari kolme astetta pakkasta – kesäkelillä virta riittänee hieman pidemmälle. Valtaosaa moottorisahoista ei enää vuosiin ole hankittu hakkuutöihin. Kesämökillä, rakennuksilla ja muualla, missä sahaa ei käytetä tauotta, akkusaha on yliverto – ei tarvitse tuhrata bensojen kanssa eikä miettiä, lähteekö saha käyntiin. Vertasimme MSA 220:n leikkuutehoa Stihl bensalla käyvään MS 194:een. Sahasimme viiden kiekon sarjoja läpimitaltaan noin 15 sentin kuusipöllistä. Molemmilla aikaa kului keskimäärin 15 sekuntia. MSA 220 kohoaa kiekkosahauskisan voittajaksi, koska siinä on ammattisahoissakin käytettävä, ketju-uraltaan 1,3 millimetriä leveä terälaite. MS 194:ssä ketju-ura on vain 1,1 milliä. Kapea ketju puree puuta vähemmällä vastuksella. MSA 220:n leikkuutehoa voi parantaa vaihtamalla sahaan kapean terälaipan ja ketjun. Luokkaansa kallis Stihl MSA 220 on erinomainen akkusaha, mutta vain sellaisiin töihin, joita akkusahalla järkevästi voi tehdä. Sahalle on tarjolla monta kovaa haastajaa, joista osa on halvempia ja leikkuuteholtaan parempia. Jos uskoo, että Stihliltä on lähiaikoina tulossa akkuja, jotka tuplaavat akkusahan käyttöajan nykyisestä, saha käy erittäin kiinnostavaksi. Silloin kahdella akulla pärjäisi metsässä suunnilleen keskisuomalaisen kaamospäivän.
23 metsästä / 16.1.2020 Sarjassa kerrotaan Metsälehden ilmoituksista vuosien varrella. SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva Viisi vuosikymmentä puunkorjuuta tiivistyy pysäyttävällä tavalla Jyväskylän Kuikassa kylätalon pihaan parkkeerattujen ajokoneiden olemukseen. Koneurakointi Järvisen yrittäjä Matti Järvinen aloitti puunkorjuu-urakoinnin viisikymmentä vuotta sitten maataloustraktorin, reen sekä vinssin yhdistelmällä. ”Kuormaan mahtui kolme kuutiota puuta. Tähän uuteen John Deeren 1210:n levitettävään kuormatilaan puuta menee parikymmentä kuutiota. Painoeroa koneilla on yli 20 tonnia”, Järvinen kuvailee. Koneurakointi Järvinen Ky juhlisti 50-vuotista taivaltaan viime marraskuussa Kuikassa. Puunkorjuu on edelleen yksi yrityksen tukijaloista maanrakennuksen sekä maaja metsätalouden rinnalla. ”Moniosaajat elinehto” Puunkorjuussa Järvisillä on tänä päivänä kaksi hakkuuja kolme ajokonetta. Kun monet alan yritykset ovat kehittäneet toimintaa alueyrittäjyyteen ja pitkiin yhden asiakkaan sopimuksiin pohjautuen, ovat Järviset kulkeneet osin vastavirtaan. ”Teemme töitä enemmän freelancer-pohjalta. Meillä on useita asiakkaita ja neuvottelemme urakointitaksat usein tapauskohtaisesti”, operatiivisesta toiminnasta vastaava Jarkko Järvinen kertoo. Malli teettää yrittäjällä enemmän työtä, mutta asiakkaiden tarpeisiin on mahdollista reagoida nopeasti, jolloin taksoistakin voi löytyä paremmin neuvotteluvaraa. ”Nollatuloksella tätä hommaa ei kannata tehdä, vaan matematiikka on pidettävä aina mielessä”, Matti Järvinen sanoo. Yrittäjä kantaa vastuun päätöksistä Tiivis yhteistyö asiakkaan kanssa on yhä tärkeämmässä roolissa metsäkoneurakoinnissa. Rajapinta metsäyhtiöiden ja urakoitsijoiden tehtävien välillä ei ole enää niin yksioikoinen kuin menneinä vuosikymmeninä. ”Se on kuitenkin muistettava, että yrittäjä itse tekee päätökset ja kantaa vastuun esimerkiksi investointipäätöksistä. Toisten tekemien lupausten varaan ei välttämättä voi tulevaisuutta pitkälle rakentaa”, Matti Järvinen painottaa. Tänä syksynä monissa metsäkoneyrityksissä on oltu tämän kysymyksen äärellä. Muutaman kasvun vuoden jälkeen korjuumäärät ovat notkahtaneet nopeasti. ”Tuntuu, että suhdannekäänteistä on tullut yhä nopeampia. Yhtäkkiä ajetaan suoraan seinään ja korjuu tökkää. Esimerkiksi tukkimäärien hallinta on edelleen haastavaa, vaikka teknologia mahdollistaa tarkan ja reaaliaikaisen seurannan”, pohtii Jarkko Järvinen. Järviset aikovat jatkaa yrityksen toimintaa samalla hyväksi havaitulla mallilla. Päävastuun kantaa 49-vuotias Jarkko, mutta työnteosta luopumista ei hyväkuntoinen Mattikaan, 72, ole vielä suuremmin suunnitellut. ”Mennään tuntosarvet pystyssä, vuosi kerrallaan”, miehet summaavat. Monipuolisuus on koneyrittäjän turva Puunkorjuussa suhdanteet vaihtelevat nopeasti. Siksi investoinneissa on pidettävä järki mukana, muistuttaa Matti Järvinen. Matti Järvinen aloitti puunkorjuu-urakoinnin tasan 50 vuotta sitten maataloustraktorilla, reellä ja vinssillä. Ensimmäinen varsinainen metsäkone, kuusipyöräinen Lokomo 909, yritykseen tuli vuonna 1976. Matin poika Jarkko vastaa tänä päivänä yrityksen operatiivisesta toiminnasta. "Matematiikka on pidettävä aina mielessä." LIINA KJELLBERG ”ViihtYisYYttä arkipäiVään tarkoituksenmukaisin työpukimin. ” Näin mainosti Turo Oy maaliskuun 1950 Metsälehdessä ja kertoi valmistavansa ”työpukuja eri alojen ammattimiehille” . Suomen Trikoo ilmoitti puolestaan kymmenisen vuotta myöhemmin vaatettavansa koko perheen ”isästä poikaan ja äidistä tyttäreen” . Tarjolla oli sekä perinteistä puuvillaista että uutta rayon-puuvillaneuloksista trikooverryttelypukua, niin sanottua loma-asua. ”Jokaiselle oma ATLAS loma” , yhtiö riimitteli toukokuun 1960 Metsälehdessä. Yhtiön valikoimaan kuului myös reumaattisia kipuja lievittävä Atlas-reumakerrasto. ”Todetkaa itse, miten tämä ranskalaisesta Rhovylon-langasta valmistettu ainutlaatuinen terveysasu kehittää hyväätekevää staattista sähköä ja karkoittaa kolotuksen jäsenistänne!” yhtiö mainosti useissa Metsälehden numeroissa vuonna 1960. 1960ja 1970-luvuilla tarjolle tuli myös uudenlaisia rukkasia. ”Missä työssä kestää mies, siinä MUOVIKOURAKIN” , mainosti Yhtyneet Muovitehtaat. ”Saapas antaa rukkaset märille käsille”, lupasi puolestaan Nokia. 1970-luvulle tultaessa vaatemainoksissa alkoi näkyä myös työturvallisuus. Muun muassa Elfving muistutti vuonna 1970 ilmestyneen Metsälehden mainoksessa suojakypärän, kuulosuojainten, silmäsuojuksen ja suojakäsineiden tärkeydestä. ”Turvaamme metsätyömiehen kiireestä kantapäähän”, lupasi puolestaan Työväline, joka mainosti samana vuonna palosuojatusta trevira-kankaasta valmistettua metsätyömiehen pukua ja viiltosuojattuja moottorisahamiehen rukkasia. Trikoota ylle mainosten kertomaa
luonnosta HANNU ESKONEN, teksti ja kuvat K orppia on pidetty erämaalintuna, joka pesii vain laajojen metsien kätköissä kaukana ihmisasutuksesta. Viime aikoina korppeja on kuitenkin alkanut pesiä kaupunkien lähimetsissä, ja linnun erämaaluonne on vähitellen karisemassa. Vielä 1900-luvun alussa korppi oli yleinen pesimälintu koko Suomessa. Sitten alkoivat varislintuvainot: korppien pesiä tuhottiin ja lintuja ammuttiin sekä myrkytettiin. 1960-luvulle tultaessa korppikannat olivat huvenneet 1 200 pariin. Vainojen loputtua 1960-luvun lopulla korppikannat toipuivat nopeasti. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan pesivän jo 22 000–30 000 paria. Nopean kasvun syinä ovat hyvä poikastuotto sekä linnun erinomainen sopeutumiskyky ja pitkäikäisyys – se voi elää jopa 20 vuotta. Lapissa eniten korppeja Korppia tavataan kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla, ja Suomessakin korppeja pesii koko maassa. Vahvimmat kannat ovat poronhoitoalueella, mutta myös meren saaristoissa pesii runsaasti korppeja. Ruuhka-Suomessa korppeja on kuitenkin vain vähän. Koska korpin pesimäreviiri on useita kymmeniä neliökilometrejä, ei lintuja Etelä-Suomeen kovin paljon mahtuisikaan. Korppi on aikaisimpia pesimälintujamme. Jo maaliskuulla, pakkasten vielä paukkuessa, korpit hautovat muniaan. Kun poikaset kuoriutuvat kesän kynnyksellä, niille on tarjolla ehtymättömät ruokavarat. On linnunmunia ja -poikasia, erilaisia hyönteisiä ja hangen alta paljastuu talven aikana kuolleiden eläinten raatoja. Korppi on tyypillinen paikkalintu, joka elää samoilla seuduilla läpi vuoden. Erämaista korpit kokoontuvat parempien ruokamaiden toivossa kaatopaikkojen, tunkioiden ja haaskojen ympäristöön. Nuoret linnut voivat liikkua muutaman sadan kilometrinkin matkoja ruokaa etsiessään. Korppi kansanperinteessä Korppi, joka on tunnettu myös kaarneena tai bronina, oli ennen merkittävä lintu varsinkin metsästäjille. Korppia ei saanut ampua, muuten pyssy pilaantui ja piipusta tuli korpinnokan kaltainen. Korpilla kerrottiin olevan siiven alapinnalla valkoinen taikahöyhen, joka auttoi lintua löytämään saalista. Jos metsästäjä sai sen haltuunsa, hänellä oli ainainen saalisonni. Kuollessaan korppi joko pudotti tai söi taikahöyhenen, joten sitä oli turha etsiä kuolleesta korpista. Korppi oli myös tärkein ”riettalintu”. Se söi pyydyksiin joutuneita eläimiä ja syöttejä. Metsästäjät taikoivatkin pyydyksensä riettalintuja vastaan korpin siivillä sivellen tai pujottivat pyyntilangat korpin kurkkutorven läpi. Kateellinen karjanomistaja saattoi pilata naapurin hevosen tai lehmän sitomalla eläimen häntään kolme korpinsulkaa. Lapissa uskottiin suden ja korpin kulkevan yhdessä: korppi varoitti sutta ihmisistä ja susi antoi osan saaliistaan korpille. Myös hammasja päänsäryssä saatiin apu korpilta: sen päätä tuli liuottaa viinassa ja sitten juoda saatu liuos. Toivon, onnen ja pahuuden lintu Roomalaisille korppi oli toivon lintu. He kuulivat raakkumisen tarkoittavan sanoja ”cras, cras” eli ”huomenna, huomenna”. Kirkkoisä Augustinus selitti huudon kuvaavan syntistä ihmistä, joka ei tahdo luopua paheistaan. Näin hän siirsi hurskaan elämisen aloittamisen aina huomiseen. Kirkollisessa perinteessä korppi liitetäänkin pahuuden voimiin, onhan se väriltään musta. Samaan perinteeseen kuuluvat myös mustat variksenmarjat, jotka ennen tunnettiin Suomessakin kaarnikkoina eli korpinmarjoina. Korppi mustine höyhenyksineen toimi myös noitien ja shamaanien viestintuojana. Sen tuomat sanomat olivat kuitenkin negatiivisia. Milloin se ennusti ja viestitti kuolemaa, sairautta, luonnon katastrofeja tai huonoa onnea. Toisaalta kreikkalaisille se oli jumalallisen viisauden vertauskuva. Myös pohjoisimman Lapin kolttasaamelaisille korppi oli onnenlintu. Monen myytin korppi Uudelleen yleistynyt korppi on ollut toisille pahuuden, toisille toivon lintu. Korpit ovat taitavia lentäjiä. Kevättalvella ne irrottavat puista kuivia oksia törmäilemällä niihin. Oksanpätkät viedään sitten isoon risupesään kalliopahdalle tai ikipetäjän oksille. "Jos metsästäjä sai korpin taikahöyhenen, hänellä oli ikuinen saalisonni." 16.1.2020 / PILKKEITÄ 24
metsän kätköissä 25 PILKKEITÄ / 16.1.2020 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. lukijakysymys Metsälehti julkaisee enintään 3?000 merkin eli runsaan konekirjoituslius kan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. Ne jäävät Metsälehden tietoon. Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia. Lähetä kirjoituksesi osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai Metsälehti/Lukijoilta, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Näin laadit lukijakirjoituksen Mä metsän polkuja kuljen Metsä on täynnä polkuja, joita syntyy siihen, missä säännöllisesti kuljetaan. Oman kokemukseni mukaan maastossa erottuvan polun syntyyn riittää muutama kymmenen kulkukertaa kesässä. Valtaosa metsän poluista on kuitenkin eläinten tekemiä. Niissä on usein se vika, että ne alkavat kuin tyhjästä ja katoavat yhtä hämärästi kuin ovat syntyneetkin. Kirjassaan Poropolku kutsuu (1962) Kullervo Kemppinen totesi luonnon polut epäluotettaviksi oppaiksi: vahva ja aluksi oikeaan suuntaan vievä polku muuttaa suuntaansa vaivihkaa, ja pian vaeltaja on jossain aivan muualla kuin pitäisi. Poluista kummallisimpia ovat muurahaisten valtatiet, jotka lähtevät eri suuntiin säteittäin pesistä. Ne vievät hyville ruokailupaikoille tai yhdistävät samaan yhdyskuntaan kuuluvia pesiä. Kuinka niin pienet eläimet pystyvät tekemään leveitä viivasuoria polkuja? Kun tarkkailee yksittäisen muurahaisen kulkua, sen eteneminen ei suinkaan ole suoraviivaista. Se poukkoilee sinne tänne saalista etsiessään. Jotta muurahainen osaisi takaisin pesäänsä, se jättää kulkiessaan koko ajan hajumerkkejä. Hajumerkit ovat avain myös muurahaispolkujen syntyyn. Kun muurahainen löytää uuden ravintokohteen, esimerkiksi hyvän kirvapuun, se kertoo tuoksuviestein siitä kumppaneilleen. Tiedustelijan jättämien hajumerkkien avulla toiset osaavat kulkea puulle, mutta samalla jokainen jättää kulku-urastaan kertovia hajumerkkejä. Kun hajumerkkejä on runsaasti, ne aistii jo ilmankin kautta. Näin muurahaiset voivat oikoa turhia mutkia ja kulkureitti pesästä kirvapuulle oikenee vähä vähältä – ja aikaa myöten lopputuloksena on viivasuora reitti! Se, miten itse polku syntyy, on hiukan arvoituksellista. Kulkureitillä olevat neulaset ja pienet oksanpätkät viedään pesän rakennusaineiksi, mutta miten poistetaan sammal ja elävät kasvit? Ehkä muurahaisten erittämä happo tappaa kasvit ja lopulta uutterat työläiset silppuavat nekin. Monen trooppisen muurahaisen tiedetään raivaavan pois ei-toivottuja kasveja omasta elinympäristöstään, mutta kotoisista kekomuurahaisista ei tällaisia havaintoja ole. Joka tapauksessa: vuosikausien aherrus synnyttää polun. Ei siihen tiemestareita tai insinöörejä tarvita! Miljoonien muurahaisten monivuotinen aherrus synnyttää muurahaisten valtatiet. metsäpila Järjestäytyneelle, vuonna 1990 perustetulle metsäautotielle suunnitellaan perusparannusta, johon haetaan kemerarahoitusta. Tiessä on useita haaroja, ja sen yhteispituus on vajaat 12 kilometriä. Tien alkupäässä ison osakkaan vuokramiehenä on yritys, joka on sopinut tiekunnan kanssa seuraavaa: "Yritys ei tule tiekunnan osakkaaksi, vaan tien käyttöoikeuden vastineeksi pitää käyttämänsä tieosuuden kunnossa." Yritys ei suorita käyttöoikeutta rahana, vaan suorittaa sen työnä. Tästä ei ole tehty erillistä sopimusta, vaan se on kirjattu osakasten varsinaisen kokouksen pöytäkirjaan erillisenä pykälänä. Tämä puolentoista kilometrin osuus on kunnossa ja jätetään peruskunnostuksen ulkopuolelle. Nyt on tiekunnan osakkaiden keskuudessa erimielisyyttä siitä, lasketaanko myös niille tiloille täydet rakentamisyksiköt, jotka käyttävät vain kyseistä tiekunnan omistamaa tienosaa. Lukija Kemistä Lähtökohta on selvä eli yksityistietä ylläpidetään yhteiseen lukuun ja kustannukset jaetaan yksiköiden mukaan kaikkien tieosakkaiden maksettavaksi. Yksityistielain 35 § mukaan tienpitovelvollisuus ja siitä aiheutuvat kustannukset jaetaan tieosakkaiden kesken tieyksikköjen perusteella. Näin ollen kaikkien tieosakkaiden tulisi ottaa osaa kustannuksiin myös siltä osalta tietä, jota he eivät käytä. Edelleen pääsääntönä on myös suurempien parantamishankkeiden rahoittaminen tavanomaisten kunnossapitoyksiköiden perusteella. Lain ajattelumallissa tieosakkaan katsotaan olevan osakkaana kokonaisessa tiessä, ei vain siinä pätkässä jota itse käyttää. Tästä tietysti seuraa se, että tieosakas voi joutua maksamaan osuutensa kustannuksista, joista hän ei hyödy lainkaan. Esimerkiksi mökkiläinen joutuu maksamaan osansa tien kantavuuden varmistamisesta 76 tonnin puutavara-autoille, vaikka hänellä ei mitään tarvetta sellaisille massoille olisikaan. Ainakin pitemmän tien kohdalla tien alkupäässä olevan kiinteistön yksiköiden määrä on kuitenkin tuntuvasti pienempi kuin tien loppupäässä olevien yksiköt, ja tätä kautta alkupäässä olevan kiinteistön maksurasitus jää yleensä kohtuulliseksi. Erityisen kalliit erityiskohteet, kuten sillat tai kallionlouhinta, voidaan parantamishankkeissakin ottaa huomioon erillisyksiköitä käyttäen. Tällöin hyödynsaajille voidaan asettaa Miten lasketaan tien rakentamisyksiköt? korkeampi maksuosuus parantamisyksiköiden kautta. On kuitenkin huomattava tämän olevan ehdottomasti vain poikkeuksellisten kohteiden rahoituksessa käytettävä malli, ja silloinkin on yleensä päädytty siihen, että esimerkiksi puolet kustannuksista menee yhteisesti katettaviksi. Vanha yksityistielaki mahdollisti myös tienjakoon perustuvan yksityistien hallinnoinnin, jolloin kukin osakas vastasi omasta pätkästään tietä. Lain siirtymässäännöksissä on asetettu tienjakomallista luopumiselle määräaika vuoden 2020 loppuun mennessä, eli periaatteessa vielä tänä vuonna olisi mahdollista toteuttaa perusparannus tienjakomallilla. Siihen ei kuitenkaan voida enää siirtyä, eikä kysymyksestä voi vetää sellaista johtopäätöstä, että käytössä olisi ollut tienjakomalli. SIMO TAKALAMMI Vastaaja on Suomen tieyhdistyksen yksityisteistä vastaava johtaja.
26 16.1.2020 / PILKKEITÄ ARI KOMULAINEN, teksti ja kuvat Sukevalainen Toivo ”Topi” Mulari, 82, on pitkän linjan metsätyömies ja metsäomistaja. Hän on pitkän elämänsä aikana tehnyt kaikkia metsissä tarvittavia töitä, joten kokemusta ja näkemystä on karttunut runsain mitoin. Mularin mielestä hakkutyön laatu on motojen myötä romahtanut. Paljon puhutaan tukkipuun katkonnasta kuitupinoihin, mutta myös pitkät kannot voivat – etenkin isoilla, tuhansien kiintojen leimikoilla – tehdä aikamoisen loven myyjän tiliin. Tyvihän on puun paksuin ja arvokkain osa. Talvella 2017 tehty koivuvaltaisen kuvion harvennushakkuu oli silmiä avaava kokemus. ”En silloin heti joutanut hakkutyön valvontaan palstalle, mutta kun kuvio oli hakattu, pääsin paikalle. Jo kauaksi näkyi, että kannot ovat pitkiä kuin kerjäläispojat tien varressa”, To”Kannot kuin kerjäläispoikia” Ennen työn laatu oli kunniakysymys, mutta nyt on toisin, Toivo Mulari murehtii. Topi Mulari esittelee harvennuspalstalla kokemattoman hakkuukoneenkuljettajan hakkaamaa kaksihaaraisen koivun kantoa, josta toinen haara on poistettu ja samalla vikuutettu pystyyn jätettyä runkoa. Tällainen käsittely todistaa koneenkuljettajan olleen täysin tietämätön työnsä tuloksista. Koivu lahoaa pystyyn. Mulari istutti peltoon vuonna 1989 koivuntaimet. Kahdesti harvennettu koivikko on kolmessakymmenessä vuodessa varttunut tukkiluokkaan. kullan vuolemisen. Siitä lähtien on työtä metsässä ja muissa ammateissa riittänyt. Ensimmäisen moottorisahan Mulari hankki 1959: 15 kiloa tankit täynnä painaneen Homeliten. ”Metsätöihin lähdettiin ilman mitään kursseja ja koulunkäyntejä tästä ammatista, mutta tarvittavat tiedot siirtyivät isältä pojalle tai vanhemmalta sukupolvelta nuoremmalle. Oltiin niin sanotusti nälän opettamia.". Vieläkin moottorija raivaussaha pysyvät rapsakan ikimetsurin käsissä, klapihommista puhumattakaan. Metsätilansa, kooltaan 120 hehtaaria, Mulari siirsi seuraavan sukupolven edustajille metsätilayhtymänä kaksi vuotta sitten. ”Hoitelen täällä paikan päällä nämä yhtymän juoksevat asiat ja teen metsänhoitotöitä, näin pysyy myös kunto hyvänä." pi Mulari muistelee. ”Kun lumet olivat sulaneet, pidettiin palstalla katselmus puiden ostajan ja hakkuukoneen kuljettajan kanssa. Yhdessä todettiin, että nyt on tehty huolimatonta työtä. Kuski vetosi kiireeseen, mutta joutui lyhentämään kannot moottorisahalla normaaliin pituuteen. Keräsimme leikkopölkyt talteen ja napsuttelin niistä metsälaavun liiterin täyteen polttopuita." ”Hakkukoneenkuljettaja, joka tekee hyvää työtä kesällä, pystyy siihen myös talvella", Mulari sanoo. ennen laatu oli kunnia-asia ”Ennen vanhaan työn laatu oli jätkille kunniakysymys. Nyt vedotaan kiireeseen. Oli sitä kiirettä ennenkin, tilipussin paksuus riippui siitä, mitä sait esimerkiksi päivässä paperipuuta ristikolle, mutta ei se saanut estää tekemästä työtä kunnolla. Nyt miehet ja naiset touhuavat metsässä koneineen omin nokkineen ilman mitään työnjohtoa. Palstan omistajatkaan eivät aina viitsi vaivautua paikalle”, Mulari vertailee eri aikakausia. ”Ei tätä voi täysin yleistää. Tästä jäi naapurikunnasta eräs hakkuukoneen kuljettaja vast’ikään eläkkeelle, hän hakkasi tässä vuosien mittaan monta leimikkoa ja teki myös erittäin hyvää jälkeä.” lapsena töihin Tänään puhuttaisiin lapsityövoiman käytöstä vaarallisiin töihin, mutta 1940-luvun lopulla oli maan tapa, että töihin lähdettiin heti kun kynnelle kykeni. Näin teki 12-vuotias Topikin, kun isänsä kanssa suuntasi ensimmäiseen savottaansa. Samalla hän sai kovasti tingattuaan ensimmäisen sahansa, puupäisen pokasahan, jolla aloitti vihreän Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti (uutiskirjettä varten) Hevosurheilu Tunnus 5003409 00003 Vastauslähetys KIRJE Vastaanottaja maksaa postimaksun # Puh. 020 760 5300 Sähköposti: tilaukset@hevosurheilu.fi www.hevosurheilu.fi hevosurheilukauppa.fi Kyllä kiitos! Tilaan: Hevosurheilulehti keskiviikkona ja perjantaina 2 kk 29 € Hevosurheilulehti perjantaina 2 kk 21,90 € Minulle saa lähettää sähköpostiin Hevosurheilun ilmaisen uutiskirjeen Tilaukset ovat määräaikaisia. Pidätämme oikeuden muutoksiin. M ET SÄ 1/ 20 Leikkaa tästä ja postita kuponki. Postimaksu on maksettu puolestasi. Hevosurheilulehden tutustumistarjoukset Metsälehden lukijoille: Hevosurheilulehti keskiviikkona ja perjantaina / 2 kk:n määräaikaistilaus 29 € Hevosurheilulehti perjantaina / 2 kk:n määräaikaistilaus 21,90 € • Tilauksiin kaupanpäälle digilehti ja Ratsastus Plus verkkojulkaisu HEVOSURHEILU KERTOO HEVOSMAAILMAN TAUSTAT JA TARINAT Keskiviikkona ravimaailman uutiset, raportit ja pelit Perjantaina lisäksi lähikuvia, tietopaketteja sekä kattava ratsastusliite TI LA A VE RK OS SA
27 PILKKEITÄ / 16.1.2020 Olen 38 vuOden ajan hoitanut taajamaja virkistysmetsiä osittain jatkuvan kasvatuksen hakkuumenetelmällä eli poimintahakkuulla. Maisemanhoitomielessä menetelmä toimii mainiosti, kun kaato ja karsinta tehdään moottorisahalla ja kaadettavien puiden lukumäärä on pieni, 20–30 runkoa hehtaarilta. Jatkuvalla kasvatuksella ei kuitenkaan ole mitään tekemistä taloudellisen metsänhoidon kanssa. Yksi kokeilu motolla riitti – tulos oli järkyttävä On hyvä, että jatkuva kasvatus on nykyään sallittua, ja maisemakohteisiin se sopii mainiosti. Sitä ei kuitenkaan pidä laajentaa yleisesti sovellettavaksi. Metsänhoidon suosituksissa jatkuvaa kasvatusta tulisi suositella ainoastaan erityiskohteisiin. Perusteluna tähän on Luonnonvarakeskuksen (luke) tutkimustieto. Sen mukaan jatkuvassa kasvatuksessa: – aiheutuu 20 prosentin kasvutappio. Vertailukohteena ovat tällöin jatkuvan kasvatuksen koealat, joilla puut on kaadettu moottorisahalla kaatovaurioiden minimoimiseksi. – jopa 20 prosenttia jätettävistä rinnankorkeudelta yli 14 senttimetrin rungoista vaurioituu – eli kasvutappiota tulee lisää. – menetetään jalostettujen taimien tuoma 15–20 prosentin kasvunlisäys. – ei ole kannattavaa korjata hakkuutähteitä energiatuotantoon. Tasaikäisrakenteinen metsänhoito tuottaa kantorahana 29 prosenttia paremman tuloksen. Vertailuna ovat tällöin myös manutyönä käsitellyt jatkuvan kasvatuksen koealat, eli ero käytännössä kasvaa. Voidaan siis perustellusti katsoa, että jatkuvalla kasvatuksella puuta kertyy hyötykäyttöön 40–50 prosenttia vähemmän kuin olisi saavutettavissa niin sanotun tehometsätalouden keinoin, metsää viljelemällä. Samalla metsänomistajien tulot vähenevät tuntuvasti. Tästä syystä jatkuvan kasvatuksen metsänkäsittelymuotoa ei voida metsänhoidon suosituksissa suositella samanarvoisena tasaikäisrakenteisen metsänkasvatuksen kanssa – eli sen käsittelymuodon, joka on saattanut metsiemme ja metsätaloutemme huippukuntoon. Niitä jotka ovat kiinnostuneita aiheesta kehotan tutustumaan Luken blogiin ”Metsänkasvatus on taitolaji” sekä tiivistelmään Luken metsäareenasta ”Luonto ei hyödy jatkuvasta kasvatuksesta”. CARL-JOHAN JANSSON Raasepori Jatkuva kasvatus vähentää kasvua ja kannattavuutta lukijalta Lähde lukijamatkalle SveitSiin 13.–17.5.2020 Metsälehden lukijamatkalla pääset näkemään alppimaisemia, kastanjapuita ja puusoittimien valmistusta. Tarjolla on myös mahdollisuus seurata paikan päällä MMjääkiekkoa. Matka maksaa Metsälehden kestotilaajille 1 835 € ja muille 1 910 €. z z Hinta sisältää matkat, majoituksen, 3 lounasta ja 3 päivällistä, suomalaisen paikallisoppaan sekä palveluja toimistomaksut. z z Lisämaksusta ruokajuomat, yhden hengen huone 190 € ja lippu jääkiekko-otteluun 99 €. Vastuullinen matkanjärjestäjä on Oy Kon-Tiki Tours Ltd. IlmoIttautumIset: www.kontiki.fi, puhelimitse 09 466 300 tai ilmoittautumiset@kontiki.fi. Lisätietoa myös osoitteesta www.metsalehti.fi/lukijamatka. Since 1960 60 YEARS # Y OU RLIFETIME M A T C H www.kesla.com JUHLAVUODEN ERIKOISMALLI Keslan 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi upea PATU-punainen, loistavasti varusteltu KESLA 203T + 104 -paketti NYT ERIKOISHINTAAN 22 060 € KESLA 203T + 104. Hinta sis. alv 24 %. Tarkempi sisältö myyjältäsi. Hinta voimassa 1.1.-30.4.2020 välillä tehtyihin uusiin tilauksiin. ETUS I 2240 € Myynti: AGCOSUOMI.FI FOREXPO.FR EUROOPPALAISET METSÄNHOITOJA METSÄTALOUSMESSUT 17. > 19. KESÄKUUTA 2020 MIMIZAN (Ranska)
28 16.1.2020 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN Metsälehti on metsänomistajille tehty ammattilehti, jolla on noin 33?000 tilaajaa. Lehden vuosikerta koostuu 15 tabloidimuotoisesta Metsälehdestä ja kahdeksasta aikakauslehtimuotoisesta Metsälehti Makasiinista. Metsälehti.fi välittää uutisia ja tarjoaa muun muassa alan vilkkaimman keskustelufoorumin. Toimituksessa työskentelee 11 henkeä. Metsälehti hakee kesätoimittajaa tekemään juttuja Metsälehteen, Metsälehti Makasiiniin ja lehden verkkopalveluun. Tehtävä kestää kolme kuukautta ja alkaa mielellään jo 15. toukokuuta. Toivomme, että sinulla on jonkin verran kokemusta toimittajan työstä ja olet kiinnostunut metsätaloudesta. Meillä pääset ideoi maan ja toteuttamaan mielenkiintoista luettavaa monipuolisista aiheista. Työpaikka sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella Helsingin Länsi-Pasilassa. Lähetä hakemuksesi 20.1. mennessä osoitteella hakemukset@ metsalehti.fi. Liitä mukaan juttunäyte. Lisätietoja tehtävästä antaa toimitussihteeri Eero Sala (eero.sala@metsalehti.fi, 040 845 8925). SIIKALAKEUS Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus toimii 22 toimihenkilön voimin seitsemän kunnan alueella. Vuotuinen liikevaihtomme on noin 5,0 milj.euroa ja metsänomistajajäseniä 3000 ja hakkuusuunnitteemme noin 900000 m3 ASIAKKUUSESIMIES Asiakkuusesimies johtaa, ohjeistaa, seuraa ja raportoi kymmenen metsäasiantuntijan palvelumyyntiä koko mhy:n alueella. Työssä edellytämme hyviä ihmissuhdetaitoja ja kykyä tulla toimeen muiden toimihenkilöiden ja metsänomistajien kanssa. Taloudellinen toimintatapa ja toimintojen kehittäminen on edellytys tulokselliselle toiminnalle. Toimintaa ohjaa mhy:n toimintasuunnitelma. Asiakkuusesimies vastaa toiminnastaan johtajalle. Lisätietoja antaa: Johtaja Kari Salo 040 7360681, kari.salo@mhy.fi metsänhoitoyhdistys METSÄPALSTAT, Kitee, Kesälahti 13,97 ha. Kohteet sijaitsevat 3 eri palstassa, metsämaa on reheväpohjaista, pääosin varttunutta kasvatusmetsää, puuston kokonaismäärä on n. 1 300 m 3 . Isoimmalla palstalla sijaitsee vanha talouskeskus, jossa v. 1966 valmistunut 123 m 2 :n kokoinen omakotitalo, varastorakennus ja hirsirunkoinen aitta. Talon varusteisiin kuuluu leivinuuni ja ilmalämpöpumppu sekä kunnallistekniikka. Rakennukset myydään purkukuntoisina. Hintanäkemys 65 000 €. TARJOUKSET os. Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju tai sähköpostilla veijo.laukkanen@metsat.fi. METSÄKIINTEISTÖ/OK-TONTTI, Kitee, Kesälahti Pyhäjärven rannalla, n. 4 km:n päässä Kesälahden taajamassa. Kohde on mäntyvaltaista kangasmetsää, puuston määrä on n. 550 m 3 . Kiinteistöllä on 1 rantarakennuspaikka, kaavamerkinnällä AO (erillispientalojen alue), kokonaisrakennusoikeus 500 k-m 2 , rakennuspaikka kauniilla etelärinteellä, omaa rantaviivaa on n. 170 m. Hp. 85.000 e SAARIKIINTEISTÖ, Punkaharju 20,79 ha. Saarikiinteistö Saimaan Pihlajavedellä, Pieni-Kontiainen -saaressa. Havupuuvaltaisen puuston määrä on n. 1 840 m 3 . Kiinteistöllä on 6 rantarakennuspaikkaa vapaa-ajanasunnoille, rakennuspaikat sijaitsevat 2 korttelissa, rakennusoikeus 130 krsm²/rakennuspaikka. Rantaviivaa Apajalahti -kiinteistöllä on yhteensä n. 1 km. Venevalkamaja autopaikka sijaitsevat Saukonsaaressa, Pietolansaaren lossilaiturin tuntumassa, vesimatkaa n. 2 km. Hp. 117 000 €. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500 METSÄTILA, Jämsä, Haavisto 29,54 ha. Kiinteistölle on haettu lupa maaaineksen (kallio) ottamiseen ja Jämsän kaupunki on antanut asiasta päätöksen 18.4.2018. Ottoalueen pinta-ala n. 6,5 ha ja haettu kokonaismäärä 580 000 m 3 . Ottamisaika 10 vuotta. Vaasan hallinto-oikeus on palauttanut lupahakemuksen kaupungille odottamaan täydennystä. Kiinteistölle menee metsäautotie (Koppelomäentie). Lisätietoja luvasta ja sen yksityiskohdista välittäjältä. Etäisyys Jämsän keskustaan n. 18 km. Myydään tarjousten perusteella. MAATILA, Viro, Rapla 490 ha. Harvinainen tilaisuus hankkia kerralla suuri maatalouskokonaisuus Virosta, n. 50 km Tallinnasta! Peltomaata 490 ha. Alueella hyvät mahdollisuudet myös vuokrata lisää peltoalueita. Hinta sisältää tilan päärakennuksen, muita maatalousrakennuksia sekä kolme kuivurija viljavarastorakennusta (joissa kolme Antti -kuivuria (36, 36 + 40 m 3 ), yksi Stela läpivirtauskuivuri ja 32 m 3 :n Mepu -kuivuri). Lisäksi hintaan sisältyvät kolme John Deere -traktoria ja paljon pienempiä maatalouskoneita ja -laitteita. Hp. 3,6 milj. € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 TONTTI, Savonlinna, Saukonsaari Kohde muodostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä kiinteistöstä Punkaharjun Saukonsaaressa, joista yhdellä kiinteistöllä RN: 14:16 on rantarakennusoikeutta 150 k-m2. Kohteen kokonaispinta-ala on yhteensä 3,66 ha. Ranta on loivasti syvenevää hiekkarantaa. Tieyhteys rantaan on erinomainen. Rantapuusto on järeähköä männikköä, kauempana hyvässä kasvussa olevaa taimikkoa. Tontin rakennettavuus on mainio. Saimaan Pihlajaveden rantaviivaa on n. 100 m, ilmansuunta länteen. Koko paketti nyt nopeimmalle sopuhintaan! Hp. 50.000 € METSÄKIINTEISTÖ, Kuhmo,Saunajärvi 24,1 ha. Kuhmon Saunajärvellä metsätila hyvän tieyhteyden varrella aivan Lieksa-Kuhmo seututien tuntumassa. Kiinteistö koostuu pääosin varttuneista taimikoista ja nuorista kasvatusmetsistä. Kuitupuuvaltaisen tilan puuston kokonaismäärä on noin 1.500 m 3 . Turvemaat on ojitettu ja pääpuulaji on mänty. Jonkerinsalon luonnonsuojelualueen jylhän kaunis luonto rotkolaaksoineen ja retkeilyreitteineen sijaitsee lähellä. Hp. 35.000 €. LOMA-ASUNTO, Savonlinna, Saukonsaari KONTIO-hirsitalo Punkaharjun Saukonsaaressa. Uutta vastaavassa kunnossa, vapautuu nopeasti ostajan käyttöön. Huvila ja saunarakennus valmistuneet 2016–2017. Pääset muuttamaan käytännössä uuteen lomakohteeseen. Yhtenäinen avara tila alakerrassa yhdistyy korkeaan ikkunapintaan Saimaan maisemin. Alakerrassa kaksi makuuhuonetta, kodinhoitohuone ja suihkutilat, yläkerrassa avara parvi. Autolle oma katos/varastorakennus ja rannassa tyylikäs saunarakennus. Runsaasti terassitilaa, leveät puiset kulkutiet ulkosaunaan. Hyvät kalastusja marjamaastot. Lapsiystävällinen hiekkaranta. Tarjouksia otetaan vastaan. Hp. 245.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa AURANMAA Metsänhoitoyhdistys Auranmaa toimii Auran, Koski Tl:n ja Pöytyän kuntien alueella. Jäseniä on n. 1 200 ja heidän metsäpinta-alansa on n. 30 000 ha. Palveluksessamme on 4 toimihenkilöä. Haemme vakituiseen työsuhteeseen METSÄASIANTUNTIJAA Pöytyän vanhan Yläneen kunnan alueelle. Edellytämme soveltuvaa metsäalan koulutusta. Arvostamme markkinointihenkisyyttä sekä kykyä sitoutua tulosvastuulliseen ja muuttuvaan mhy-toimintaympäristöön. Kokemus metsäsuunnittelusta sekä aiempi työkokemus mhy:ssä katsotaan eduksi. Tarjoamme YT/Meto-sopimuksen mukaisen palkan, monipuoliset työtehtävät sekä kannustavan työilmapiirin. Työ alkaa sopimuksen mukaan. Hakemukset 31.1.2020 mennessä osoitteeseen veikko.kursi@mhy.fi. Lisätietoja tehtävästä antavat toiminnanjohtaja Veikko Kursi p. 0400 842582 ja hallituksen puheenjohtaja Heikki Tuominen p. 041 4604172. metsänhoitoyhdistys METSÄPALSTAT, Kitee, Kesälahti 13,97 ha. Kohteet sijaitsevat 3 eri palstassa, metsämaa on reheväpohjaista, pääosin varttunutta kasvatusmetsää, puuston kokonaismäärä on n. 1 300 m 3 . Isoimmalla palstalla sijaitsee vanha talouskeskus, jossa v. 1966 valmistunut 123 m 2 :n kokoinen omakotitalo, varastorakennus ja hirsirunkoinen aitta. Talon varusteisiin kuuluu leivinuuni ja ilmalämpöpumppu sekä kunnallistekniikka. Rakennukset myydään purkukuntoisina. Hintanäkemys 65 000 €. TARJOUKSET os. Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju tai sähköpostilla veijo.laukkanen@metsat.fi. METSÄKIINTEISTÖ/OK-TONTTI, Kitee, Kesälahti Pyhäjärven rannalla, n. 4 km:n päässä Kesälahden taajamassa. Kohde on mäntyvaltaista kangasmetsää, puuston määrä on n. 550 m 3 . Kiinteistöllä on 1 rantarakennuspaikka, kaavamerkinnällä AO (erillispientalojen alue), kokonaisrakennusoikeus 500 k-m 2 , rakennuspaikka kauniilla etelärinteellä, omaa rantaviivaa on n. 170 m. Hp. 85.000 e SAARIKIINTEISTÖ, Punkaharju 20,79 ha. Saarikiinteistö Saimaan Pihlajavedellä, Pieni-Kontiainen -saaressa. Havupuuvaltaisen puuston määrä on n. 1 840 m 3 . Kiinteistöllä on 6 rantarakennuspaikkaa vapaa-ajanasunnoille, rakennuspaikat sijaitsevat 2 korttelissa, rakennusoikeus 130 krsm²/rakennuspaikka. Rantaviivaa Apajalahti -kiinteistöllä on yhteensä n. 1 km. Venevalkamaja autopaikka sijaitsevat Saukonsaaressa, Pietolansaaren lossilaiturin tuntumassa, vesimatkaa n. 2 km. Hp. 117 000 €. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500 METSÄTILA, Jämsä, Haavisto 29,54 ha. Kiinteistölle on haettu lupa maaaineksen (kallio) ottamiseen ja Jämsän kaupunki on antanut asiasta päätöksen 18.4.2018. Ottoalueen pinta-ala n. 6,5 ha ja haettu kokonaismäärä 580 000 m 3 . Ottamisaika 10 vuotta. Vaasan hallinto-oikeus on palauttanut lupahakemuksen kaupungille odottamaan täydennystä. Kiinteistölle menee metsäautotie (Koppelomäentie). Lisätietoja luvasta ja sen yksityiskohdista välittäjältä. Etäisyys Jämsän keskustaan n. 18 km. Myydään tarjousten perusteella. MAATILA, Viro, Rapla 490 ha. Harvinainen tilaisuus hankkia kerralla suuri maatalouskokonaisuus Virosta, n. 50 km Tallinnasta! Peltomaata 490 ha. Alueella hyvät mahdollisuudet myös vuokrata lisää peltoalueita. Hinta sisältää tilan päärakennuksen, muita maatalousrakennuksia sekä kolme kuivurija viljavarastorakennusta (joissa kolme Antti -kuivuria (36, 36 + 40 m 3 ), yksi Stela läpivirtauskuivuri ja 32 m 3 :n Mepu -kuivuri). Lisäksi hintaan sisältyvät kolme John Deere -traktoria ja paljon pienempiä maatalouskoneita ja -laitteita. Hp. 3,6 milj. € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 TONTTI, Savonlinna, Saukonsaari Kohde muodostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä kiinteistöstä Punkaharjun Saukonsaaressa, joista yhdellä kiinteistöllä RN: 14:16 on rantarakennusoikeutta 150 k-m2. Kohteen kokonaispinta-ala on yhteensä 3,66 ha. Ranta on loivasti syvenevää hiekkarantaa. Tieyhteys rantaan on erinomainen. Rantapuusto on järeähköä männikköä, kauempana hyvässä kasvussa olevaa taimikkoa. Tontin rakennettavuus on mainio. Saimaan Pihlajaveden rantaviivaa on n. 100 m, ilmansuunta länteen. Koko paketti nyt nopeimmalle sopuhintaan! Hp. 50.000 € METSÄKIINTEISTÖ, Kuhmo,Saunajärvi 24,1 ha. Kuhmon Saunajärvellä metsätila hyvän tieyhteyden varrella aivan Lieksa-Kuhmo seututien tuntumassa. Kiinteistö koostuu pääosin varttuneista taimikoista ja nuorista kasvatusmetsistä. Kuitupuuvaltaisen tilan puuston kokonaismäärä on noin 1.500 m 3 . Turvemaat on ojitettu ja pääpuulaji on mänty. Jonkerinsalon luonnonsuojelualueen jylhän kaunis luonto rotkolaaksoineen ja retkeilyreitteineen sijaitsee lähellä. Hp. 35.000 €. LOMA-ASUNTO, Savonlinna, Saukonsaari KONTIO-hirsitalo Punkaharjun Saukonsaaressa. Uutta vastaavassa kunnossa, vapautuu nopeasti ostajan käyttöön. Huvila ja saunarakennus valmistuneet 2016–2017. Pääset muuttamaan käytännössä uuteen lomakohteeseen. Yhtenäinen avara tila alakerrassa yhdistyy korkeaan ikkunapintaan Saimaan maisemin. Alakerrassa kaksi makuuhuonetta, kodinhoitohuone ja suihkutilat, yläkerrassa avara parvi. Autolle oma katos/varastorakennus ja rannassa tyylikäs saunarakennus. Runsaasti terassitilaa, leveät puiset kulkutiet ulkosaunaan. Hyvät kalastusja marjamaastot. Lapsiystävällinen hiekkaranta. Tarjouksia otetaan vastaan. Hp. 245.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa
29 PILKKEITÄ / 16.1.2020 PALVELUKSEEN HALUTAAN Metsälehti Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOiMitUs Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 Uikoasu Anna Back (vuorotteluvapaalla) Tuomas Nikulin p. 050 512 9224 toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6112 toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 6114 Kauppak. 19 B, 40100 Jyväskylä toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 029 432 6105 AsiAKAsPAlVelU klo 9.00–15.00 tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. 09 315 49 844 MArKKinOinti Verkkotuottaja Heta Välimäki p. 029 432 6113 levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 029 432 6118 MeDiAMYYnti Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi MetsätAlOUDellinen AMMAttilehti 87. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 950(LT/18) Lukijoita 148 000 (KMT/18) Painopaikka Punamusta,Joensuu JUSSI COLLIN MetsäMUseO Lustossa vieraili viime vuonna yli 42 000 kävijää. Se on neljänneksen enemmän kuin edellisvuonna ja suurin määrä 2000-luvulla. Ulkomaalaisten kävijöiden määrä kasvoi viidenneksellä. Lustossa tehtiin kävijäennätys Museon kävijöistä 18 prosenttia oli ulkomaalaisia, näistä lähes puolet venäläisiä. Museossa alkaa ensi viikolla huoltotauko, joka päättyy helmikuun alussa. Vuoden päänäyttely, Miehen työ -valokuvanäyttely, avautuu huhtikuussa. Metsälehti MAKAsiinin 8/2019 artikkelissa ”69 miljardia puuta” kerrottiin virheellisesti, että havusahatavaran tuotantomäärä oli vuonna 2018 11,8 miljoonaa tonnia. Oikea määrä on 11,8 miljoonaa kuutiometriä. Vastaavasti vanerin tuotantomäärä oli 1,2 miljoonaa kuutiometriä, ei tonnia. Taimitarhoilla vuonna 2018 käytetystä kuusensiemenestä noin kymmenen prosenttia oli viime vuonna ulkomaista. Lehdessä ollut 14 prosenttia oli vuodelta 2017. oikaisu Ilmoita Metsälehdessä. p. 029 432 6117, ilmoitukset@metsalehti.fi part of Mondi Group Harvestia Oy on Mondi Groupin omistama puunhankintayhtiö. Harvestia hankkii puut Mondi Powerfluten Kuopion Sorsasalossa sijaitsevalle tehtaalle. Lisäksi Harvestia toimittaa puuta yhteistyökumppaneilleen. Harvestia ostaa kuitu-, tukkija energiapuuta sekä pystyettä hankintakaupalla. Haemme joukkoomme HANKINTAESIMIESTÄ Vastaamaan puunostoja korjuutehtävistä toimialueelle Kaavi, Juankoski. Toimistopaikkana Kaavi. Edellytämme hakijoilta soveltuvaa koulutusta sekä kykyä itsenäiseen ja vastuulliseen työskentelyyn. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Hakemukset palkkatoiveineen pyydetään lähettämään 21.1.2020 mennessä osoitteeseen: jari.takkinen@harvestia.fi Lisätietoja tehtävästä antavat: Jari Takkinen 044-5087142 ja Mikko Palmroth 050-5989595 www.harvestia.fi Harvestia 2x110 2020_92mm 3.1.2020 10.17 Sivu 1 www.metsa.fi @metsahallitus_forststyrelsen @metsahallitus #kestäväätekoa MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ Metsähallitus Metsätalous Oy hakee kolmea (3) luonnonhoidon asiantuntijaa määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 1.3.2020 -28.2.2022. Tehtävät sijoittuvat eri puolille Suomea Metsähallituksen keskeisiin toimipisteisiin. Hakuaika loppuu 23.1. Lisätietoja: www.metsa.fi/avoimet-tyopaikat Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry on maakunnan yksi merkittävimmistä metsätalouden toimijoista ja tarjoaa metsänomistajille laadukkaita ja monipuolisia palveluja Pohjois-Karjalassa sekä Uukuniemen alueella Etelä-Karjalassa. Haemme mukavaan joukkoomme METSÄSUUNNITTELIJAA Metsäsuunnittelun erityisasiantuntijan toimenkuvaan kuuluu alueensa metsäsuunnitelmien ja tila-arvioiden tekeminen. Tehtävän menestyksekäs hoitaminen edellyttää asiakaspalvelutaitoja sekä yhteistyötä ja vuorovaikutusta tiimin jäsenten ja metsänomistajien kanssa. Toimistopaikka sijaitsee Juuassa. Edellytämme hakijalta vähintään metsätalousinsinöörin (amk) tai vastaavaa koulutusta, aktiivista ja tavoitteellista otetta työtehtäviin. Arvostamme tietoteknistä osaamista, käytännön työkokemusta vastaavista tehtävistä sekä maastokelpoisuutta. Tarjoamme vakituisen työsuhteen aktiivisesti toimintaansa kehittävässä metsänhoitoyhdistyksessä. Palkkaus YT/METOtyöehtosopimuksen mukaan. Hakemukset ansioluetteloineen pyydämme lähettämään 14.2.2020 mennessä osoitteeseen: pohjois-karjala@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa metsävarapäällikkö Mika Lappalainen puh. 0500 278 011 tai mika.lappalainen@mhy.fi MHY Pohjois-Karjala 2 x 130 mm_92mm 18.12.2019 10.27 Sivu 1 METSÄSÄÄTIÖ HAKEE VIESTINTÄASIANTUNTIJAA Metsäsäätiö on kahden hengen tehokas tiimi. Tule toimitusjohtajan työpariksi suunnittelemaan ja toteuttamaan viestintäämme kokonaisvaltaisesti sekä erityisesti sosiaalisen median osalta. Olet innovatiivinen ja hoidat myös arkiset tehtävät rivakasti ja joustavasti. Suomen Metsäsäätiö on metsänomistajien, metsäteollisuuden, sahateollisuuden, Metsähallituksen ja muiden metsätaloudesta toimeentulonsa saavien ryhmien viestinnän rahoittaja. Tavoitteemme on metsätalouden ja -teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen, puun ja puupohjaisten tuotteiden käytön lisääminen sekä alan sosiaalisen ja taloudellisen tutkimuksen rahoittaminen. Olemme näkyvä ja yhteinen metsäelinkeinon hyväksyttävyyden edistäjä. Lue lisää osoitteesta metsasaatio.fi Hakuaika päättyy 30.1.2020 klo 16 Lisätietoja: toimitusjohtaja Erno Järvinen, 040 3517978
30 16.1.2020 / PILKKEITÄ merkkipäivät nimitykset 80 VUOTTA 28.1. JUHANI NIIRANEN, metsänhoitaja, Tuusula (kuusenkäpyjä keräämässä) 60 VUOTTA 22.1. MIKKO RIIKILÄ, toimittaja, metsänhoitaja, Jyväskylä MeTsähAlliTUs Valtioneuvosto on nimittänyt JUHA S. NIEMELÄN Metsähallituksen uudeksi toimitusjohtajaksi. Niemelä toimii tällä hetkellä maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston osastopäällikkönä. Koulutukseltaan Niemelä on maatalousja metsätieteiden tohtori. Metsähallituksen edellinen pääjohtaja PENttI HyttINEN irtisanoutui elokuussa kesken toimikautensa. VAlTiOneUVOsTO Ruotsinkielisten maaja metsätaloustuottajien keskusliiton SLC:n metsäasiamies ANdERS PORtIN siirtyy tasa-arvoministeri tHOMAS BLOMqvIStIN erityisavustajaksi. Portin on koulutukseltaan maaja metsätieteiden maisteri. SLC:hen hän siirtyi Suomen Metsäyhdistyksen toiminnanjohtajan paikalta. Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. rakas päiväkirja liisa saarenmaa Kirjoittaja on metsäneuvos. nuorteva Suomi selviytyi odotetusti kunnialla EU:n puheenjohtajakaudestaan, joka päättyi viime vuoden viimeisenä päivän kuuden hektisen kuukauden jälkeen. Puheenjohtajakauden aikana saatiin valmiiksi neuvoston päätelmät sekä metsäasioista että biotaloudesta. EU:n päivitetystä biotalousstrategiasta tehdyt päätelmät sisältävät mielenkiintoisia yksityiskohtia, jotka koskevat erityisesti Itä-Euroopan maiden biotalouksien kehittämistä. Kyseisillä jäsenvaltiolla on paljon käyttämättömiä biomassavarantoja sekä pelloilla että erityisesti metsissä ja ne haluttaisiin saada nopeasti hyötykäyttöön Euroopan biotalouden vahvistamiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Viimeistään päättyneen puheenjohtajakauden jälkeen kaikille on selvää, että Suomi on Euroopan johtava biotalousmaa. Ei siis ole ihme, että komissio toivoo Suomen ottavan johtaakseen operaation, jolla tähdätään Itä-Euroopan maiden metsäbiotalouksen kehittämiseen. Operaatiota ei tarvitse aloittaa tyhjästä, sillä kyseiset maat ovat laatineet biotalouksiensa kehittämiseksi aloitteen nimeltään Bioeast. Sen asema tunnustetaan myös biotalouspäätelmissä, kun komissiota kehotetaan tukemaan aloitetta antamalla sen piiriin kuuluville jäsenvaltioille apua ”olemassa olevia instrumentteja käyttäen”. Olemassa olevat instrumentit tarkoittavat ymmärrettävästi rahoitusvälineitä, kuten esimerkiksi tutkimuksen puiteohjelmaa, nykyiseltä nimeltään Horisontti 2020, mutta jota ensi vuonna käynnistyvällä uudella seitsenvuotisella rahoituskaudella kutsutaan Horisontti Euroopaksi. Itä-Euroopan maat ovat uuden rahoituskauden valmistelun yhdeydessä moneen otteeseen esittäneet vaatimuksia korvamerkitystä tutkimusja kehittämisrahasta niiden tarpeita varten. Tähän ei ole suoranaisesti suostuttu, mutta jonkinlaisena vastaantulona voidaan pitää sitä, että Bioeast-aloite otettiin päätelmiin mukaan. Komissio on antanut ymmärtää, että eurooppalainen biotalous hyytyy, ellei Itä-Eurooppaa saada mukaan, ja että vastuu siitä kuuluisi nimenomaan Suomelle. Tämä on hyvin mielenkiintoinen näkemys, joka oman tulkintani mukaan ei ole meille pelkästään mairittelevaa. Läntisissä jäsenmaissa on paljon kemianteollisuutta, joka on halukas siirtymään fossiilisista, jotka ovat tuontitavaraa, biopohjaisiin raaka-aineisiin. Suomen ja Itä-Euroopan osana on tuottaa uusiutuvia raaka-aineita, joista tehdään lännessä korkean lisäarvon tuotteita. Biotalouspäätelmissä kehotetaan jäsenmaita myös laatimaan tai päivittämään kansalliset biotalousstrategiansa. Suomen kohta kuusi vuotta vanha strategia kaipaa päivitystä kipeästi muuttuneen toimintaympäristön takia. Samalla kun Suomi auttaa villiä itää kehittämään metsäbiotaloutta, se voisi auttaa myös itseään kiinnittämällä kansallisen biotalousstrategian päivitystyössä selvästi aiempaa enemmän huomiota korkean lisäarvon tuotteiden kehittämiseen niin, että vientiin menisi jatkossa pitemmälle jalostettuja tuotteita kuin puolijalosteet sellu ja lankku. Villi itä HEIKKI NUORtEvA, teksti ja kuvat Kun tammi-helmiKuussa Suomi on säätilastojen mukaan kylmimmillään, on Australian mantereella kesä kuumimmillaan. Ennätyshelteiden ja kuivuuden lisäksi maanosaa parhaillaan kurittavat massiiviset maastopalot ovat ajaneet ihmiset ja luonnon erityisen ahtaalle. Tuli on muutamassa kuukaudessa tuhonnut arviolta yli seitsemän miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa koko viime vuoden Brasilian metsäpaloaluetta. Ilmastonmuutosta pidetään pääsyynä lisääntyneisiin metsäpaloihin, mutta osa näkee syitä olevan myös Australian metsikkörakenteissa ja tulenaroissa puulajeissa. Australian metsäpinta-alasta kolme neljäsosaa on eukalyptuspuiden peitossa, joita kasvaa mantereen lähes kaikissa osissa aavikoista sademetsiin. Yksistään eukalyptuslajeja on pitkälti yli puolituhatta, mikä on enemmän kuin koko Euroopassa on havuja lehtipuulajeja yhteensä. Australian eukalyptuksista valtaosa on sopeutunut tuleen; osa lajeista kasvattaa metsäpalon jälkeen uusia lehtiä, runkoversoja tai juurivesoja, osa taas uudistuu siemenistä. Eräs jälkimmäisistä on eukalyptuspuihin kuuluva Eucalyptus nitens . Puulla ei ole virallista suomenkielistä nimeä, mutta puun latinankielinen nimi ”nitens” (hohtava) viitannee sen hopeanhohtoisiin lehtiin ja kuoreen. Englanniksi hopealatvaksi (silvertop) tai hohtavaksi kumiksi (shining gum) kutsuttu puu voisi olla suomeksi vaikkapa hohtoeukalyptus. Hohtoeukalyptus on kotoisin metsäpalojen vaivaamista Australian Victorian ja Uuden Etelä-Walesin osavaltioista. Puu uudistuu palon jälkeen tehokkaasti siemenistä, jotka itäessään nousevat tuhkan suojasta Feeniks-linnun tavoin. Puun lehtien ja rungon korkeaa öljypitoisuutta pidetään paloalttiutta lisäävänä. Rungon kaarAustralian tulenarat eukalyptukset Hohtoeukalyptus on kotoisin Australian metsäpalojen vaivaamista osavaltioista. Hohtoeukalyptuksen kaarna on valitettavan helposti syttyvää. na on voimakkaasti hilseilevää ja paloalueilla helposti syttyvää, lentäen tulisina sytykkeinä tuulen mukana pitkiäkin matkoja. Hohtoeukalyptus kasvaa tyypillisesti Helsingin stadionintornin mittoihin, mutta suurimmat yksilöt ovat lähennelleet korkeudeltaan sataa metriä. Ihmisen siirtämänä puulajina se on myös läheisen Tasmanian saaren yksi tärkeimmistä viljelypuulajeista. tulenarkuudesta hyötyä vai haittaa? Eukalyptuspuiden tulenarkuudesta on vallalla monia teorioita ja käsityksiä. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että evoluution myötä eukalyptus on puusukuna tarkoituksella kehittynyt eräänlaiseksi öljysoihduksi, jotta se pääsisi paremmin uudistumaan tulen avulla. Osa taas katsoo eukalyptusöljyn toimivan hyttysöljyn tapaan, karkottaen tuoksullaan puita kiusaavia tuhohyönteisiä ja hillitsevän kitkerällä maullaan lehtiä napostelevien koalakarhujen ja kovakuoriaisten ruokahalua. Eukalyptuspuiden lehdet ovat etenkin kuivissa olosuhteissa paikoin hitaasti maatuvia. Olosuhteista riippuen lehtikariketta voi kertyä pintamaahan paksuiksi röykkiöiksi. Myös Kaliforniassa, jossa metsäpalot riehuvat tavan takaa säännöllisesti, on palonarkuuteen vedoten vaadittu sinne istutettujen eukalyptusmetsien palauttamista takaisin alkuperäiskasvillisuudelle ja -puulajeille. Sikäläisen kotoperäisen metsän on arvioitu tuottavan hehtaaria kohti jopa tonneittain vähemmän palavaa karikemateriaalia kuin eukalyptusmetsän. Toisaalta aukotonta yhteyttä palojen ja eukalyptuspuiden välille ei ole osoitettu, sillä alueen kuivat metsät ja pensaikot palavat joutuisasti lähes puulajista riippumatta.
Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 31 PILKKEITÄ / 16.1.2020 metsäristikko 1 ensi numerossa Metsälehti MAKAsiiNi ilMestyy 30. tAMMiKuutA Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i • Näin teet metsäveroilmoituksen • Miten metsätalouden saa kannattamaan? • Metsävähennys sukupolvenvaihdoksissa Ja nn e Ju vo ne n • Uusi juttusarja metsän kasvusta alkaa • Pikatestissä liukulumikengät • Koeajossa Isuzu D-Max -avolava TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 30.1.2020 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 1. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäristikosta 21 on arvottu seuraaville kolmelle: Antti Komulainen, Turku, Juhani Pahkasalo, Lohja ja Veli Sopanen, Varkaus. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Metsäristikko 21, oikea ratkaisu
METSÄKIRJAKAUPAN TALVIKAMPANJA KATSO KAIKKI TUOTTEET JA TILAA VERKKOKAUPAST A! Lumijälkien maasto-opas Opas nisäkkäiden ja kanalintujen jälkien tunnistamiseen talvisessa luonnossa. 17,60 € (22,00) Selviydy äärioloissa Toimi oikein haastavissa tilanteissa. 21,60 € (27,00) Talvikeittiö Aromikas ja monipuolinen talvisten herkkuruokien keittokirja . 25,60 € (32,00) Metsäyrittäjänä Omakohtainen kuvaus metsäalan haasteista ja mahdollisuuksista. 16,00 € (32,00) Raivaamaan Selkeä ja perusteellinen opas raivaussahan käyttöön ja taimikonhoitoon. 9,60 € (32,00) Metsänomistajan kevyet työkoneet Mönkijät, moottorikelkat ja pienoistraktorit metsätöissä 10,20 € (34,00) Teerenelämää Tietoa teeren ja muiden metsäkanalintujen elintavoista ja -oloista 30,40 € (38,00) Ilves Näyttävästi kuvitettu tietokirja maamme ainoasta luonnonvaraisesta kissaeläimestä 27,20 € (34,00) Tulevaisuuden kuusi Runoilija Heli Laaksonen ja biologi Iiris Kalliola kertovat monipuolisesti kuusista, metsistä ja niiden merkityksestä ihmiselle. Tärkeässä roolissa ovat myös koululaisten tarinat, runot ja mietelmät. 10,20 € (34,00) ALENNUKSET JOPA 70 % ! KARTTAKAUPAN TALVIALE ALENNUKSET VÄHINTÄÄN 20 % TIEKARTAT 1 : 100 000 / 1 : 200 000 / 1 : 250 000 TAAJAMAKARTAT 1 : 40 000 • KAIKKI SUOMEN AJOKELPOISET TIET YLI 2800 MATKAILUKOHDETTA • LÄHES 2000 MAJOITUSPAIKKAA VÄGATLAS • ROAD ATLAS • STRASSENATLAS Suomen tähtitaivas Opas tähdistöjen ja planeettojen tunnistamiseen MARKUS HOTAKAINEN Innostu hiihdosta! Kirjassa opastetaan kuinka perinteisen sekä luisteluhiihdon tekniikan saa sujumaan. 25,60 € (32,00) Ohjaa koiraasi Kirja neuvoo tehokkaita ja yksinkertaisia harjoituksia, joilla koira oppii seuraamaan omistajansa liikkeitä, eleitä ja äänikomentoja. 21,60 € (27,00) Drink Nordic Trendikäs ja tasokas drinkkikirja, jossa ohjenuorana toimivat Pohjolan sesongit ja raaka-aineet. 25,60 € (32,00) Retkipaikka – Uudet seikkailut Kirjassa esitellään 80 upeaa retkeilykohdetta ympäri Suomen. 23,20 € (29,00) Talvisodan kartta 1939-1940 Taitetulle kartalle on koottu yhteen sodan merkittävimmät tapahtumat ja paikat. 10,40 € (13,00) GT Tiekartasto Suomi Luotettavat tiekartat Suomesta sekä kiinnostavia palveluja matkailutietoja 20,00 € (39,90) Talvisodan taisteluja Kirjaan on koottu sodan kulun kannalta merkittävimmät taistelut kartoin sekä tekstein. 20,00 € (48,00) Selviydy luonnossa Varaudu ja toimi poikkeustilateissa oikein 10,00 € (22,00) Euroopan kauneimmat kansallispuistot Upea teos tutustumisen arvoisista kansallispuistoista ja suojelualueista. 10,00 € (27,90) Suomen tähtitaivas Tutustu planeettojen liikkeisiin ja opi tunnistamaan tähdistöjä 21,60 € (27,00) Nämä ja muut kampanjakirjat verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi