• TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Ammattiopiston kurssikavereista muodostui yhdessä metsätöitä tekevä ryhmä – Pöllitytöt. Sivut 20–21 PORUKALLA HOITUU PERJANTAINA 19. TAMMIKUUTA 2024 ? NRO 1 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 10557_.indd 1 10557_.indd 1 14.1.2024 13.18 14.1.2024 13.18
• AJANKOHTAINEN / UUTISET 19.1.2024 2 Metsälehti.fi UUTISET Ovatko avohakkuut syntiä? ›› 5 Uudistusrajat tekevät paluuta ›› 8–11 Puuenergiassa vain epävarmuus on varmaa ›› 12–13 METSÄSTÄ Metsätöitä musiikin tahtiin ›› 22–23 Mitä tuo metsän vuosi 2024? ›› 24–25 PILKKEITÄ Tykky pistää puut koetukselle ›› 28–29 Lakimies ryhtyi kolumnistiksi ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 92. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 431 (LT/22) Lukijoita 213 000 (KMT/23) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Ammattiopiston kurssikavereista muodostui yhdessä metsätöitä tekevä ryhmä – Pöllitytöt. Sivut 20–21 PORUKALLA HOITUU PERJANTAINA 19. TAMMIKUUTA 2024 ? NRO 1 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 Pöllitytöt Annette Kärki (vas.), Minna Leppälä, Hilkka Repo ja Annette Koistinen. (Kuva: Matias Honkamaa) VALTTERI SKYTTÄ VAPAAEHTOISILLA hiilimarkkinoilla eletään epävarmoissa tunnelmissa. EU on kehittämässä kovaa vauhtia lainsäädäntöä, joka tulee vaikuttamaan siihen, millaisia ilmastoväittämiä yritykset voivat tehdä ja millaisia ilmastoyksiköitä ne voivat käyttää väittämiensä tueksi. ”Lainsäädäntö on kiristymässä merkittävästi. Esimerkiksi osa nykyisin käytössä olevista hiilineutraalisuusväittämistä saatetaan kieltää. Yritykset ovat tämän vuoksi olleet todella varovaisia siinä, millaisia väittämiä ne uskaltavat tehdä, ja millaisia ilmastoyksiköitä ne ostavat”, kertoo Gaia Consulting -yhtiön Anna Laine sähköpostitse. Laine on ollut mukana tekemässä useampaa hallituksen vapaaehtoisista hiilimarkkinoista julkaisemaa selvitystä. Vapaaehtoiset hiilimarkkinat ovat paikka, jossa pääasiassa yritykset ostavat ilmastoyksiköitä omien ilmastotavoitteidensa kattamiseksi. Suomen metsien osalta hiilimarkkinoille on pyritty myymään hiilensidontaa lisäävien toimien, kuten lannoitusten ja metsitysten, tuottamia hiiliyksiköitä. Kehittyvä EU-lainsäädäntö on Laineen mukaan saanut myös yksiköiden tuottajat epävarmoiksi siitä, millaiset toimet täyttävät tulevan sääntelyn ehdot. ”Ennen kuin EU-sääntely valmistuu, on merkittävä riski, että alkaa toteuttaa hanketta, joka ei sitten olekaan kelpoinen täyttämään lainsäädännön vaatimuksia.” Harkintaa hyvä käyttää EU-säädösten valmistumisajankohtaa ei vielä tiedetä, mutta osassa neuvotteluissa ollaan LaiHIILIMARKKINOILLA ELETÄÄN YHÄ LUPPOAIKAA Metsien hiilensidonnan myynti velloo odottavassa tilassa. EU-lainsäädäntö asettaa hiilimarkkinoille raameja, mutta valmistelu on edelleen kesken. Noin 65-vuotias harvennettu kuivahkon kankaan männikkö on yksi vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kohteista tällä hetkellä. Lannoittamalla puiden kasvu saataisiin elpymään ja metsä sitomaan nykytilaa enemmän hiiltä. 10558_.indd 2 10558_.indd 2 14.1.2024 13.19 14.1.2024 13.19
• UUTISET 19.1.2024 Metsälehti.fi 3 HIILIMARKKINOILLA ELETÄÄN YHÄ LUPPOAIKAA VAPAAEHTOISET HIILIMARKKINAT ORGANISAATIO tai yksityinen kuluttaja voi ostaa vapaaehtoisilta hiilimarkkinoilta ilmastoyksiköitä, jotka on tuotettu erilaisin ilmastoteoin, kuten metsien hiilensidontaa lisäämällä. YRITYS voi ilmastoyksiköitä ostamalla esimerkiksi pyrkiä kompensoimaan omia päästöjään. ONGELMANA on kaksoislaskenta: päästövähennykset ja nielut lasketaan kuuluviksi valtion ilmastotavoitteisiin. Yritys ei voi käyttää Suomen metsistä ostamaansa hiilensidontaa omien päästöjensä kompensointiin, koska metsänielut ovat jo mukana valtion päästölaskennassa. YRITYS voi tehdä ilmastotukiväittämän: kertoa ostaneensa ilmastoyksiköitä ja osallistuneensa valtion ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. neen mukaan jo melko pitkällä. Metsänomistajan näkökulmasta odottava tilanne tietää sitä, että erilaisiin hiilipalveluihin mukaan lähtemistä kannattaa harkita rauhassa. ”Kannattaa viimeistellä hankkeensa vasta, kun lainsäädäntö on tarkemmin selvillä.” Laine kehottaa seuraamaan EU:n hiilenpoistojen sertifiointikehikon valmistumista. Sen alla voisi tulevaisuudessa myydä myös metsähankkeiden tuottamia ilmastoyksiöitä EU:n markkinoilla. Vaikka edelleen puhutaan vapaaehtoisuudesta, raja vapaehtoisten ja säädeltyjen hiilimarkkinoiden välillä on murenemassa. ”Myös vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla myytävien yksiköiden olisi hyvä olla tuon asetusmuotoisen kehikon mukaisia, mikäli haluaa käydä kauppaa vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla EU:ssa”, Laine kommentoi. Kysyntää on jatkossa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan Emmi Hilasvuoren mukaan tilanne on ristiriitainen, sillä monia ilmastonmuutosta hillitseviä lisähiilensidontatoimia ei tapahtuisi ilman vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla liikkuvaa rahoitusta. ”Kaikki teot, jotka tähtäävät siihen, että hiiltä varastoituu enemmän metsiin, ovat positiivisia.” Hilasvuori ei usko, että metsissä lisähiilensidontaan käytettävät keinot tulevat muuttumaan, vaikka lainsäädäntö tulee rajaamaan ilmastoyksiköiden tuottamista ja käyttöä. Hiilensidonnan lisäämiskeinoksi on siis jatkossakin tarjolla esimerkiksi lannoitusta. ”Maailmanlaajuisesti hiilimarkkinat eivät ole hiipumassa vaan päinvastoin.” Vuonna 2022 Suomen vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla myytiin PTT:n mukaan yksiköitä reilulla 800 000 eurolla. Alkuvuonna 2023 myyntiä oli 200 000 euroa. Hiilitonnien keskihinnat vaihtelivat 10–36 euron välillä. Tunnetuimpia hiilimarkkinoiden toimijoita on metsänhoitoyhdistysten kanssa Hiiliplus-palvelua markkinoiva Green Carbon. Palvelussa metsien hiilensidontaa lisätään lannoituksella. Esimerkkihintojen mukaan Hiiliplus-palvelun hankkeet voivat tuoda metsänomistajille lisätuloa 100–300 euroa hehtaarilta. LUONNONVARAKESKUS (Luke) on listannut hyviä ja huonoja puolia metsänhoitokeinoista, joilla voi tutkimusten perusteella saada aikaiseksi hiilihyötyjä metsissä. Näiden keinojen tuottamaa lisähiilensidontaa myös jo kaupitellaan hiilimarkkinoilla. TYPPILANNOITUS + Suuri ja välitön lisäys hiilensidontaan. – Typpilannoituksen vesistövaikutuksia ei tunneta tarpeeksi hyvin. TUHKALANNOITUS + Vaikutus kasvuun suhteellisen nopea ja vaikutusaika pitkä, 30–40 vuotta. + Paljon potentiaalista pinta-alaa, jota ei nyt lannoiteta. – Lannoitus joudutaan mahdollisesti tekemään useampaan kertaan. KIERTOAJAN PIDENNYS TAI SUOJELU + Vanhan metsän hiilivarasto säilyy ja karikesyöttö kasvattaa varastoa edelleen. – Lisäisyyttä vaikea määritellä ja tuhoriskit uhkaavat toimenpiteen pysyvyyttä. – Hiilivuoto eli hakkuiden lisääntyminen muualla voi vesittää hyötyä. METSITYKSET (turvepelto, turvetuotantoalue tai joutoalue) + Ilman toimenpiteitä alueilla ei kasvaisi metsää tai hiiltä varastoivan metsän synty olisi hyvin hidasta. + Osa alueista kokoonsa nähden suuria hiilen päästölähteitä, joten metsitys toisi hyvin päästökompensaatiota. – Puiden kasvun ja hiilinielun kehittyminen vie runsaasti aikaa ja metsitys vaatii runsaasti työtä. OJITETUN SUOMETSÄN VETTÄMINEN + Ojia tukkimalla turpeen hajoaminen hidastuu ja hiilidioksidipäästö ilmakehään pienenee. – Menetelmässä päästöt tyypillisesti ensin kasvavat ennen kuin vetetty ala muuttuu hiilinieluksi. Lue menetelmistä lisää: hiilikompensaatioinfo.fi VALTTERI SKYTTÄ LANNOITUKSILLA SUURIN JA NOPEIN VAIKUTUS KUKA FAKTA 10558_.indd 3 10558_.indd 3 14.1.2024 13.19 14.1.2024 13.19
• AJASSA 19.1.2024 4 Metsälehti.fi Talvikorjuukohteilla hyvä kysyntä Talvikorjuukohteet ovat kiinnostaneet puunostajia viime aikoina, MTK:n tammikuun puumarkkinakatsauksessa todetaan. Kiinnostus on ollut ”aivan poikkeuksellista” ja kertoo siitä, että syksyn puun ostot eivät teollisuudelta onnistuneet ja varastot ovat hiipuneet vauhdilla. Poikkeuksellista MTK:n mukaan on myös se, että hinnat nousevat vaikka kysyntä painottuu talvikohteisiin. Järjestö ennakoi alkavasta vuodesta lupaavaa puunmyyjien kannalta. Sahaus loppuu Merikarvialla Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre käynnistää muutosneuvottelut Merikarvian sahalla. Tarkoitus on lopettaa sahatavaran tuotanto kesään mennessä. Merikarvialla on sahattu mäntyä. ”Merikarvian sahan tekninen käyttöikä on tullut elinkaarensa päähän”, kertoo Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen tiedotteessa. Kemeran käytössä 14 prosentin kasvu Kemeratukien käyttö lisääntyi viime vuonna. Tukea maksettiin yhteensä noin 42 miljoonaa euroa, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, Suomen metsäkeskuksesta kerrotaan. Eniten kemeratukea käytettiin nuoren metsän hoitoon ja pienpuun keruuseen, lähes 18 miljoonaa euroa. Se on neljänneksen enemmän kuin viime vuonna. Varttuneiden taimikoiden hoitoon tuettiin 11 miljoonalla eurolla ja taimikoiden varhaishoitoa kuudella miljoonalla eurolla. Teollisuusliitto iski sahoille ylityökiellon Teollisuusliitto on julistanut noin kuukauden mittaisen ylityökiellon useille teollisuuden toimialoille, muun muassa mekaaniseen metsäteollisuuteen, puusepänteollisuuteen ja turvetuotantoon. Kielto alkoi 10. tammikuuta ja päättyy 4. helmikuuta. Kyse on Teollisuusliiton mukaan poliittisesta työtaistelutoimesta, jonka tarkoituksena on puolustaa työntekijöitä hallituksen työelämäheikennyksiä vastaan. LYHYET SAMI KARPPINEN, TEKSTI ARI KOMULAINEN, KUVA MONI metsäammattilainenkin hieraisi silmiään, kun Greenpeace toi viestipalvelu X:ssä marraskuussa esille Kuhmon Iso-Valkeisen rannoille aikoinaan jätettyjen suojavyöhykkeiden avohakkuut. Iso-Valkeinen-järven rannoille on Metsähallituksen Metsätalous Oy:n Pohjanmaa-Kainuun aluejohtajan Kalle Eerikäisen mukaan rajattu 8–20 vuotta sitten tehdyissä hakkuissa käsittelyjen ulkopuolelle noin 20–60 metrin levyiset vyöhykkeet. Tänä talvena näitä rantametsiä käsitellään avohakkuin kaikkiaan noin kymmenen hehtaarin alalla. Puuta hakkuissa on arvioitu kertyvän noin 2 000 kuutiota. Kalle Eerikäinen, joko Metsähallituksen tulostavoitteet pakottavat hakkaamaan vesistöjen suojavyöhykkeetkin? ”On totta, että Pohjanmaa-Kainuun monikäyttömetsien vuosittainen hakkuusuunnite on noussut 2,3 miljoonasta 2,6 miljoonaan kiintokuutioon, mutta kyseiset hakkuut eivät johdu aiempaa suuremmasta hakkuusuunnitteesta. Emme ole ottamassa viimeisiä tuhkia pesästä. Monikäyttömetsien parantunut kasvu mahdollistaa hakkuusuunnitteen kasvattamisen. Iso-Valkeisella vesistön suojavyöhykkeet on aikoinaan jätetty ohjeistukseen nähden leveiksi, mistä syystä kohteeseen on nyt suunniteltu uudistushakkuu. Tässä tapauksessa uudistaminen on tehtävä ennen kuin ympäröivien taimikoiden puusto varttuu ja alkaa varjostaa tässä toimenpiteessä muodostuvaa uudistusalaa. Asiaan on kiinnitetty huomiota Metsähallituksen ympäristöseurannoissa, ja toteutuksessa onkin tapahtunut selkeä muutos ohjeistuksen mukaiseksi viimeksi kuluneiden 2–3 vuoden aikana.” Eikö ole arveluttavaa hakata aukoksi suojavyöhykkeitä, jotka on aikoinaan jätetty lisäämään monimuotoisuutta, virkistysarvoja sekä suojaamaan vesistöjä? Alueellahan kulkee myös UKK-retkeilyreitti. ”Näillä käsiteltävillä kohteilla ei ole luontokohdemerkintöjä eikä järjestörajauksia. Alueet ovat normaalia metsätalouden piiriin kuuluvaa monikäyttömetsää. Jos erityisiä luontoarvoja tunnistetaan, jätetään tällaisiin kohtiin laajempi suojavyöhyke. Iso-Valkeisen rantametsät ovat kuluneina vuosikymmeninäkin olleet aktiivisen metsätaloustoiminnan piirissä. Alueella kulkeva UKK-reitti on puolestaan lakkautettu reilut puolenkymmentä vuotta sitten, mutta polut huomioidaan edelleenkin hakkuissa. Metsähallituksella on lukuisten velvoittavien tavoitteiden ohella velvoite puuntuotantoon, ja siihen on investoitu paljon. Niillä alueilla, jotka metsätalouden puuntuotantoon ovat jäljellä, toimitaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.” Millainen suojavyöhyke Iso-Valkeisen rantametsään on tarkoitus jättää? ”Vuodesta 2004 alkaen ympäristöoppaamme ohjeistuksen ja sertifioinnin vaatimusten mukaisesti vesistöjen rantavyöhykkeille on jätetty viiden metrin täysin käsittelemätön vyöhyke. Viidestä kymmeneen metrin etäisyydellä rantaviivasta voidaan tehdä poimintahakkuita. Alkuperäisen puunkorjuun toimenpidesuunnitelman mukaisesti jätämme Iso-Valkeisella rannoille kuitenkin keskimäärin kymmenen metrin suojavyöhykkeen, jota ei käsitellä lainkaan. Suojavyöhykkeiden leveys päätetään kunkin kohteen ominaisuuksien mukaan.” Metsähallitus puolustautuu: ”Emme vie tuhkia pesästä” Metsähallitus hakkaa Kuhmon IsoValkeisen rannalta 2 000 kuutiota puuta edellisissä hakkuissa jätetyiltä suojavyöhykkeiltä. Metsähallituksen aluepäällikkö Jussi Moilanen liikkui viime viikolla moottorikelkalla Iso-Valkeisen rantametsän avohakkuuleimikolla käytöstä poistettua UKK-reittiä pitkin. 10559_.indd 4 10559_.indd 4 14.1.2024 13.20 14.1.2024 13.20
• AJASSA 19.1.2024 MIKKO RIIKILÄ SEURAKUNNAT ovat viime vuosina yhä enemmän ryhtyneet painottamaan ympäristöä eurojen sijaan. Kirkkohallituksen kiinteistöpäällikön Harri Palon mukaan kirkko lukeutuu ympäristöarvojen vaalijana edelläkävijöihin, joten mistään myöhäisherännäisyydestä ei ole kyse. ”Kirkon ympäristödiplomijärjestelmä, jossa metsien hoito on tärkeällä sijalla, otettiin käyttöön vuonna 2001. Kirkon ilmasto-ohjelma julkaistiin vuonna 2008. Vuonna 2019 kirkkohallituksen täysistunto linjasi, että kirkko pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.” Tapio on laatinut materiaalia, joka auttaa seurakuntia ottamaan huomioon muun ohella hiilivarojen säilyttämisen ja luonnon monimuotoisuuden metsien käytössä. Jokainen seurakunta päättää itsenäisesti, miten metsiään hoitaa, ei siis kirkkohallitus. Äskettäin uutisoitiin, että Jyväskylän seurakunta korostaa luontoarvojen vaalimista metsiensä hoidossa. Tavoite on, että 30 prosenttia metsistä suojellaan ja talousmetsissä jatkuvasta kasvatuksesta tulee valtamenetelmä. Viljellen ja varjellen Raamatussa neuvotaan viljelemään ja varjelemaan luontoa. Ekoteologisen oppisuunnan vahvistuminen eri puolilla maailmaa on kallistamassa painoa varjelun puolelle. ”Ekoteologia muodostaa uutta tulkintaa siitä, mitä Raamattu opettaa ihmisen ja luonnon suhteesta”, sanoo ekoteologi Pauliina Kainulainen. Hän on työskennellyt pappina ja tarkasteli myös väitöskir”Avohakkuu on ekologista syntiä” Moni seurakunta pehmentää metsiensä käyttöä. Eniten metsää omistavat seurakunnat Srk metsäala, ha metsätulo 2022, e Metsätulojen suhde kirkollisveron tuottoon 2022, % Lieksa 5 139 239 281 1,5 Kokkola 3 848 300 634 0,3 Keuruu 3 663 1 389 791 6,4 Kuopio 3 550 832 654 0,4 Paltamo 3 533 152 778 19 Ylä-Savo 3 383 450 691 6,5 Savonlinna 3 199 342 218 5,2 Oulu 3 183 181 492 0,6 Rovaniemi 3 004 445 459 4,3 Saarijärvi 2 763 405 935 14 Lähde: Kirkkohallitus jassaan ekoteologiaa. Onko avohakkuu sitten syntiä? Kainulainen kertoo, että viime aikoina on alettu puhua ekologisesta synnistä. Käsite kuvaa tekoja, joissa mennään pieleen suhteessa luontoon. ”Avohakkuut ovat tuottaneet hyvinvointia Suomelle, mutta samalla ne ovat yksipuolistaneet luontoa siinä määrin, että puhuisin ekologisesta synnistä.” Hän haluaa kuitenkin välttää jyrkkää vastakkainasettelua. ”En näe, että avohakkuista pitäisi kokonaan luopua, kunhan metsien käsittelyä voidaan monipuolistaa ja luonnon monimuotoisuus tule turvattua.” Tuplasti kolehtien tuotto Kaikkiaan seurakunnilla on metsää noin 170 000 hehtaaria, joka on alle prosentti Suomen talousmetsien alasta. Viime vuonna metsäomistus tuotti 22 miljoonaa euroa hakkuutuloja. Kirkollisverojen yli 900 miljoonan euron tuottoon verrattuna summa on pieni. Toisaalta metsätulot ovat lähes kaksinkertaiset kirkon keräämiin kolehteihin ja muihin lahjoituksiin verrattuna. Keskimäärin seurakunnilla on varaa pehmentää metsätalouttaan. Esimerkiksi Jyväskylän seurakunta sai metsätuloja noin 130 000 euroa, kun verotuloja kertyi 22 miljoonaa euroa. Syrjäseutujen seurakunnille metsän rooli on merkittävämpi. Esimerkiksi Paltamon seurakunnalla metsätulojen määrä viime vuonna vastasi lähes viidennestä seurakunnan saamista kirkollisverotuloista. Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 10559_.indd 5 10559_.indd 5 14.1.2024 13.20 14.1.2024 13.20
• AJASSA / HAASTATTELU 19.1.2024 6 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI MATIAS HONKAMAA, KUVA KILPAILUKYKY on Sahateollisuus ry:n tuoreen puheenjohtajan Matti Kylävainion huolenaihe numero yksi. ”Sahayritykset hoitavat kilpailukyvystä omissa käsissään olevan osan, mutta sen lisäksi on isoja ulkoisia tekijöitä, jotka virkamiestyössä valitettavan usein unohtuvat.” Hän suhteuttaa, että eduskunnan suuressa salissa keskustellaan ja kiistellään EU-säädösten viemisestä kansalliselle tasolle, mutta kansallisesta kilpailukyvystä ei keskustella samalla innolla. Mistä kilpailukyky koostuu, sen Kylävainio maalaa leveällä pensselillä, sillä asia on monitahoinen ja kaikkea muuta kuin yksinkertainen. ”Metsien pitää kasvaa ja puun pitää tulla markkinoille kansainvälisesti verraten järkevään hintaan. Teollisuuden toimintaympäristössä korostuvat vientikuljetukset ja ylipäätään kotimaan infra.” Työvoimaa tyhjeneviltä seuduilta Kilpailukykyä on myös työvoiman saatavuus. Iso osa sahoista toimii maakuntien syrjäseuduilla, mistä väki virtaa poispäin. ”Maaseudun elinvoimaa pitäisi pystyä ylläpitämään muutenkin kuin sahaamalla. Kaikki eivät halua teollisuuden palvelukseen, ja perheessä pitää muillekin löytyä työpaikkoja.” Sahateollisuus on yhä enemmän prosessiteollisuutta, jossa henkilöstöä on vähän, mutta tuottavuus henkilöä kohden korkea. Silti Kylävainio ei ottaisi mallia paperiteollisuuden taannoisten vuosikymmenten tavasta, jossa työrauhaa ostettiin palkankorotuksilla. ”Alalla on vanhempia laitoksia, joissa automaation aste on pienempi ja palkkakustannusten osuus suurempi.” Eikä pelkästään korotuksilla voi työtyytyväisyyttä ostaakaan, Kylävainio uskoo. ”Siihen liittyy kohtuullisen korvauksen lisäksi lähiesimiestyö, työn mielekäs tarkoitus ja että ilmapiiri on kunnossa.” Omana järjestönä jatketaan Sahateollisuus on kärsinyt vanhanaikaisen perusteollisuuden mielikuvasta, vaikka työ on paljolti automatisoitujen prosessien valvontaa. ”Sahateollisuuden profiilia tulisi nostaa, nähdä se enemmän itsenäisenä toimialana ja vähemmän metsäteollisuuden osana.” Sellaiseen päivään Kylävainio ei usko, että yksityisten sahojen edunvalvonta olisi MetsäteolliMISTÄ LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ? Sahateollisuus ry:n uusi puheenjohtaja laittaisi metsät kasvamaan kymmenen miljoonaa kuutiota lisää. 10560_.indd 6 10560_.indd 6 14.1.2024 13.21 14.1.2024 13.21
• 19.1.2024 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI Pekka Keloneva KIRJOITTAJA ON JURISTI JA ETÄMETSÄNOMISTAJA KUKA KUKA MISTÄ LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ? MATTI KYLÄVAINIO SAHATEOLLISUUS RY:N hallituksen puheenjohtaja KEITELE FOREST -konsernin hallituksen puheenjohtaja ja konsernin sahatavarayhtiö Keitele Timberin toimitusjohtaja PONSSEN hallituksen jäsen 49-vuotias EKONOMI Turun kauppakorkeakoulusta KOTOISIN Keiteleeltä, asuu Töysässä UUSIOPERHEESSÄ puoliso ja kolme lasta, viisi lyhytkarvaista saksanseisojaa HARRASTAA metsästystä, ruuanlaittoa, kuntoilua ja metsänhoitoa METSÄNOMISTAJANA maan sadan suurimman yksityisen joukossa suus ry:n osastona. ”Eturistiriidat ovat perustavanlaatuisia”, hän sanoo ja viittaa mekaanisen ja kuiduttavan teollisuuden eroihin sekä tukin ja kuitupuun hintasuhteeseen. Yhteisiä asioita järjestöillä on etenkin sertifioinnissa, puun saatavuudessa ja EU-tason säädöksissä. Kymmenen miljoonaa lisää Jos voisi, niin Kylävainio asettaisi metsille kansallisen tahtotilan ja tavoitteen: kymmenen miljoonaa kuutiota kasvua lisää. Se edistäisi hiilensidontaa olematta ristiriidassa monimuotoisuuden kanssa. Keinot ovat tiedossa – oikea-aikaisia hoitotoimia etenkin puuston kierron alkuvaiheessa. Avain olisikin metsänomistamisen kulttuuriin vaikuttamisessa eli perinteisessä metsäneuvonnassa. ”Pikavoittoja ei ole luvassa, toimenpiteiden vaikutus näkyy jossain kahdenkymmenen vuoden päässä.” Perintöprinssi ilman pilvilinnoja Kylävainio on sahaperheen perillinen. Keitele Groupin sukupolvenvaihdos hänelle ja hänen veljelleen vietiin loppuun viime vuonna, mutta perintöprinssi-sana vaivaannuttaa. ”Sahayritysten piirissä ei ole rakennettu kartanoita ja seuraava sukupolvi on oppinut realiteetit, että rahat pitää tienata.” Alun perin alavalinta ei ollut satavarma, joten hän päätyi opiskelemaan vaihtoehtoja laajemmin avaavaan kauppakorkeakouluun. Kesätyöt olivat kuitenkin perhesahan eri puolilla ja tehtävät vastuullisia, joten työhakemuksia ei lähtenyt muualle. ”Tuoreena ekonomina sahatavaran myyntiin ja maailmalle reissaamaan, nuorelle miehelle se sopi hyvin.” Sittemmin Kylävainio on asettunut puolison kotimaakuntaan ja kunnostanut Töysästä hankitun 1700-luvun pohjalaistalon. Keitele Groupin laitokset ovat kolmessa maakunnassa Keiteleellä, Kemijärvellä ja Alajärvellä. ”Olen hypellyt niiden väliä ennenkin ja osan töistä voi tehdä etänä kotikonttorilta.” Matti Kylävainio kantaa huolta sahayritysten kilpailukyvystä, etenkin suurten ja politiikan puolelle menevien asioiden vuoksi. JOULULOMAN MUMMOLAREISSUT pohjoiseen saivat pohtimaan maaseudun muutosta. Menneessä ajassa maaseudun rakennukset ovat olleet arvossaan, mutta väen vähentyessä kysyntä on hiipunut. Vanhat rakennukset metsätilalla ovat usein rasite. Edelleen maaseudulla asutaan ja tullaan asumaan. Nykymaailmassa tilallisen tulokirjossa metsätalous on enää yksi palanen. Valintoja ei aina enää jouduta mittaamaan rahassa. Tilallinen tekee päätöksiä entistä useammin arvopohjaisesti. Metsän tuottama mielihyvä ja henkinen pääoma suojeluarvojen vaalimisen ohella hyväksytään osaksi metsänhoitoa. Muuttuva energiatalous on tuonut usealle tilalliselle torppariksi globaalin rahastoyhtiön. Uusiutuvan energian hankkeet ovat rakentuneet maanvuokrasopimuksista näkyviksi myllyiksi. Voimala-alueen tilalliset nauttivat maanvuokratuloja naapureiden katsellessa puiden latvojen yllä välkehtivää punaisten valojen merta. Auringon säteet lämmittävät jo ensimmäisiä vuokramaan aurinkopaneelipeltoja. TEKNOLOGIAN KEHITTYMINEN kurottaa myllyjen lapoja korkeammalle. Maisema muuttuu. Aluetaloudellisesti lapojen pyöriminen ja lämmitetyt paneelit kasvattavat kiinteistöverotuloja. Se on tervetullutta tulovirtaa kunnan kassaan, josta hyvinvointialueiden perustamisessa veistettiin iso siivu erilleen. Kaikessa on puolensa. Voimala tarvittavine tieverkkoineen ja muine tykötarpeineen jättää mahdollisuuden edelleen harjoittaa metsätaloutta, kulkea ja metsästää alueella. Voimalat vetävät katselijansa kuitenkin maaseudun rauhasta kohti modernin maailman energiataloutta. Miljöö muuttuu energian tuotantoalueeksi. Voimalan rakentaminen on muutos aiempaan. Taloudellisesti se tarjoaa hyvää voimala-alueen maanomistajalle. Energiatuotannon vihreä siirtymä on perusteltavissa. Maaseudun talojen savut hiipuvana luonnonvarana vähentävät luontaisesti voimaloiden katselijoita maaseudulla. ENERGIATALOUDEN TUULET puhaltavat nopeammin kuin metsätaloudessa on perinteisesti totuttu. Voimalle hyvin soveltuvat ja vielä puolustusvoimien tutkan ohittavat alueet ovat arvokkaita. Näille alueille on kysyntää, mutta korvaako saatu tulo muuttuneen miljöön? Etämetsänomistajalle tuulivoimaloiden punainen meri ei vilku silmien edessä päivittäin. Paikalliselle se näkyy. Maanvuokrasopimuksen allekirjoittaminen kylvää muutoksen siemenen ja vaikuttaa kiinteistön arvoon. Rahalla on voima. JOULULOMAN JÄLKEEN arvioitavana on maanvuokrasopimus tuulivoima-alueesta. Tuulivoimala muuttaa miljöötä, mutta odotettavissa olisi uutta tulovirtaa. Päätöksenteko on muuta kuin juridiikkaa. Kasvolliselle metsänomistajalle kyse ei ole pelkistä luvuista. Haluammeko voimaloita? Metsälehden uuden kolumnistin esittely löytyy sivulta 34. MUUTOSTA ILMASSA “Korvaako saatu tulo muuttuneen miljöön?” 10560_.indd 7 10560_.indd 7 14.1.2024 13.21 14.1.2024 13.21
• 19.1.2024 8 Metsälehti.fi AJASSA A ikaisemmin metsälaissa määriteltiin, missä vaiheessa metsän saa uudistaa. Tarkoitus oli estää parhaassa kasvuvaiheessa olevien metsien kaataminen. Vuonna 2014 meno muuttui, kun uudistettu metsälaki salli jatkuvan kasvatuksen ja toi metsänomistajalle vapauden päättää, milloin metsänsä uudistaa. Lakiuudistusta perusteltiin finanssikriisin rytinässä selvästi kasvua pienemmäksi leikkautuneella puun käytöllä – miksi vahtia hakkuutapoja, kyseltiin. ”Taustalla oli metsänomistajien päätösvallan korostaminen. Ainakin maaja metsätalousministeriössä metsäsektorin merkitys kansantaloudelle ymmärrettiin”, muistelee Jyrki Kataisen hallituksen maaja metsätalousministerinä toiminut Jari Koskinen. Selluväki ei sanellut lakia Jälkikäteen näyttää, että vuoden 2014 metsälaki säädettiin turvamaan teollisuuden puunsaantia. Näin siksi, että vuotta ehdittiin elää vain pari kuukautta, kun Metsä Group ilmoitti aikeestaan rakentaa Äänekoskelle biotuotetehdas – maailman suurimman lajissaan. Sen jälkeen Suomessa on investoitu sekä kemialliseen metsäteollisuuteen että sahateollisuuteen ennennäkemättömästi. Koskisen mukaan investointihankkeet eivät vaikuttaneet lainvalmisteluun. ”Tehtaita käytetään vuosikymmeniä. Sinä aikana metsälakeja tulee ja menee.” LOPPUUKO PÄÄTEHAKKUIDEN VAPAUDEN AIKA? Uudistuskypsyysrajojen palauttaminen saattaisi kelvata yhtä lailla Luontopaneelille kuin metsänomistajajärjestöllekin. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ 10561_.indd 8 10561_.indd 8 14.1.2024 13.22 14.1.2024 13.22
• 19.1.2024 Metsälehti.fi 9 AJASSA LOPPUUKO PÄÄTEHAKKUIDEN VAPAUDEN AIKA? ”Tarvittaisiin yli sadan vuoden kiertoaikoja, jotta vanhojen metsien lajit hyötyisivät.” SAMI KARPPINEN Vuoden 2014 jälkeen hakkuut lisääntyivät merkittävästi. 2010-luvun alussa markkinahakkuut olivat keskimäärin 52 miljoonaa kuutiometriä vuodessa – vuosikymmenen jälkipuoliskolla vastaava luku oli 73 miljoonaa kuutiometriä. Metsien kokonaiskasvu on silti pysynyt ennallaan, ja hakkuumahdollisuudet ovat kasvaneet. Muutos alkoi jo ennen uutta lakia Päätehakattavat metsät ovat nuorentuneet – mutta se on vain puolet totuudesta. ”Metsien järeys ei ole alentunut yhtä paljon, koska hakattavaksi on tullut viljelymetsiä, jotka ovat kehittyneet luontaisia metsiä nopeammin”, sanoo johtava tutkija Kari Korhonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Olisi väärin syyttää päätehakkuiden varhaistumisesta pelkästään vuoden 2014 metsälakia. Todellisuudessa kehitys alkoi jo 2000-luvun alussa. Vuonna 2006 uudistamisrajoja alennettiin puuhuollon turvaamiseksi. Pontimena olivat Venäjän säätämät puun vientitullit. Tehoa hiilensidontaan Kiertoaikojen pidentäminen olisi helppo ja periaatteessa halpakin tapa lisätä metsien hiilensidontaa. Luken tutkijaprofessorin Jari Hynysen mukaan maltilliset 5–15 vuoden kiertoajan pidennykset lisäisivät puuston kasvua ja kartuttaisivat elävään puustoon vuosittain 3,6 miljoonaa hiilidioksiditonnia lisää. Määrä ei olisi vähäinen – viime vuonna Suomen hiilidioksidipäästöt olivat 45 miljoonaa tonnia. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. 10561_.indd 9 10561_.indd 9 14.1.2024 13.22 14.1.2024 13.22
• AJASSA 19.1.2024 10 Metsälehti.fi Myös tukkipuun tuotos lisääntyisi, joten metsänomistajalle kertyisi lisää myytävää. Luken laskelmien mukaan kiertoaikojen lievät pidennykset eivät alentaisi vuotuisia hakkuumahdollisuuksia. Varmaa silti on, että puuhuolto kävisi hankalaksi, jos hakkuumäärät nostettaisiin lähelle 80 miljoonan kuution vuositasoa. Uudistushakkuita pitäisi vähentää viidenneksellä ja harvennuksia lisätä kolmanneksella sekä välttää suosituksia voimakkaampia harvennuksia. Se tarkoittaisi korkeita korjuukuluja ja aiempaa pieniläpimittaisempia tukkeja. Parhaiten kiertoaikojen jatkaminen luontuisi kuusikoissa, koska niiden kasvu jatkuu korkeana kauemmin kuin männiköissä. Tosin kirjanpainajatuhojen uhka todennäköisesti jopa varhaistaa kuusikoiden päätehakkuita tulevaisuudessa. Hoidetuissa nuorissa metsissä ensiharvennuksia pitäisi sekä kuusikoissa että männiköissä lykätä 13–14 metrin pituusvaiheeseen, ja ne pitäisi tehdä nykyistä lievempinä. Muutos ei olisi dramaattinen, mutta entistä varovaisemmat harvennukset olisivat vaikea rasti nykyisille metsäkoneille, kun harvennuksessa jätettävän puuston pohjapinta-alan pitäisi asettua noin 20 neliöön hehtaarilla. Parinkymmenen vuoden siirtymäajan jälkeen päätehakkuiden pinta-ala palautuisi nykyiselle tasolle. Lisäksi hakattavat puustot olisivat runsaampia kuin nykyisin. Suuri kysymys on, sulaisiko suo ennen kuin kurki kuolisi, eli selviäisivätkö tehtaat ylimenokaudesta. Kiertoaikojen pidentämisen vaikutuksia selvitetään parhaillaan Tapion, Luken ja Suomen metsäkeskuksen Pikma-yhteistutkimushankkeessa. Monimuotoisuus vaatisi ylipitkiä kiertoaikoja Luontopaneeli on esittänyt kiertoaikojen pidentämistä monimuotoisuuden lisäämiseksi. Tapion johtavan asiantuntijan Lauri Saariston mukaan 5–15 vuoden kiertoaikojen pidennykset eivät juuri lisäisi monimuotoisuutta. ”Monet vanhojen metsien lajit, kuten sienet, palaavat kasvatusmetsään hitaasti. Lajien paluu on kesken vielä 80 vuotta edellisen hakkuun jälkeen. Tarvittaisiin siis yli sadan vuoden kiertoaikoja, jotta vanhojen metsien lajit hyötyisivät.” Näin pitkiin kiertoaikoihin siirtyminen leikkaisi hakkuumahdollisuuksia siinä määrin, ettei puuta riittäisi läheskään nykyisessä mitassa toimivalle metsäteollisuudelle. Hiilensidontaakin suosivassa metsän kasvatuksessa harvennuskertoja olisi kaksi kiertoajan kuluessa. Harvennuskertojen vähentäminen ei juuri lisäisi metsäluonnon monimuotoisuutta. VUODEN 2014 metsälakia valmisteltaessa oli kova paine laillistaa jatkuvan kasvatuksen hakkuut. Metsänomistajille vaadittiin lisää päätösvaltaa. Uudistamisrajat purettiin kuin sivulauseessa mainiten. Veikkaan, että vihreät ja ympäristöjärjestöt odottivat uuden lain päättävän avohakkuiden valtakauden Suomen metsissä. Toisin kävi. Jatkuva kasvatus näyttää pysyvästi jäävän marginaaliin, mutta erityisesti metsäsijoittajat ovat siekailematta käyttäneet saamaansa vapautta avohakkaamalla keskenkasvuisia metsiään. MIKKO RIIKILÄ VIHREÄT TAISIVAT PETTYÄ 120 100 80 60 40 20 30 25 30 15 10 5 Ik ä, v. Ikä, v. Lä pi m itt a, cm Läpimitta, cm 200 2 200 4 200 6 200 8 201 201 2 201 4 201 6 201 8 202 Puuston ikä ja läpimitta Etelä-Suomen päätehakkuissa 2002–2021. Päätehakkuiden varhaistuminen alkoi jo 2000-luvun alussa. Ei uusi ilmiö Lähde: Luke 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 Lisää motteja metsästä Päätehakkuiden osuus laskenut Lisää motteja metsästä 200 199 6 199 8 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 20 10 20 12 20 14 20 16 20 18 20 20 20 22 200 2 200 4 200 6 200 8 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2023 Lähde: Luke Lähde: Luke Hakkuukertymä 2000-2023, 1000 m 3 . Uuden metsälain aikana Suomen metsistä on hakattu aiempaa enemmän puuta. Hakkupinta-alat 1996-2022, 1000 m 3 15 20 25 30 Avohakkuiden osuus, % Avohakkuut yhteensä, ha 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 700 000 800 000 Uusi metsälaki Uusi metsälaki Uusi metsälaki 300 250 200 150 100 50 0-10 11-20 21-30 31-40 41-50 700 600 500 400 300 200 100 0-10 11-20 21-30 31-40 41-50 Pidennetty Nykysuositukset Pidennetty Nykysuositukset Uudistushakkupinta-alat Harvennuspinta-alat 1000 ha 1000 ha 10-vuotisjakso 10-vuotisjakso Harvennuksia lisää, päätehakkuita vähemmän Uudistushakkuuja harvennuspinta-alat nykykäytännöllä ja pidennetyllä kiertoajalla. Kiertoaikojen pidentäminen 5–15 vuodella alentaisi päätehakkuualoja ja lisäisi harvennuspinta-aloja merkittävästi noin 20 vuoden siirtymäajaksi. Lähde: Luke KOMMENTTI 10561_.indd 10 10561_.indd 10 14.1.2024 13.22 14.1.2024 13.22
• AJASSA 19.1.2024 Metsälehti.fi 11 VUODEN 1975 Tapion Taskukirjassa määriteltiin ikärajat, joita nuorempien metsien hakkuita ei sallittu. Vähimmäisiän täyttyminenkään välttämättä ei taannut hakkuulupaa. Sen myönsi tai eväsi piirimetsälautakunta. ”Pyrittäessä harjoittamaan kestävää metsätaloutta on uudistusta lykättävä ohjelukujen osoittamasta ajankohdasta, jotta metsälöllä säilyisi riittävästi hakkuumahdollisuuksia.” Metsänhoito-ohjeissa mahdollistettiin vähimmäisikää nuorempien metsien hakkuut, jos puuston järeys oli riittävä, mutta ei mitenkään kevyin perustein. ”Yksinomaan keskiläpimittaan perustuvien päätelmien tekeminen edellyttää kuitenkin paitsi sitä, että metsikön eri kohdissa suoritetaan riittävän monta mittausta, myös että relaskooppimittauksessa mukaan tulevien runkojen läpimittajakauma on suurin piirtein normaalisti hajautuva…” (Tapion Taskukirja 1975) Laki ei kuitenkaan laannuttanut moottorisahojen laulua 1970-luvulla. Suuri osa silloisista avoavohakkuista tehtiin vajaatuottoisiin metsiin, eikä silloin kyselty kiertoaikarajoja. Vajaatuottoisia olivat muun muassa karujen maiden kuusikot ja harsintajätemetsät. METSÄNOMISTAJIA HOLHOTTIIN TOSISSAAN MTK:N metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola ei suoraan ammu alas ideaa uudistamisläpimittojen palauttamisesta, mutta ei innostu metsälain avaamisesta. ”Asiaa on pohdittu, mutta linjauksia ei vielä ole tehty. Punnintaan vaikuttaa kaksi tekijää: toisaalta metsänomistajan oikeus päättää omaisuudestaan ja toisaalta ylisukupolvinen kestävyysajattelu. Pitää myös muistaa, että jos laki avataan, on sen jokainen pykälä tarkastelun alla.” ”Itse näkisin, että yksityismetsänomistajilta löytyy valmiutta ilmastoja monimuotoisuustoimina tarkastella uudistamisläpimittavaatimusten palauttamista vuoden 2014 lakiuudistusta edeltävälle tasolle. Etujärjestön on kuitenkin ar vioitava lain kokonaisuutta ja ajoitusta enemmän kuin yhtä pykälämuutosta”, Tiirola sanoo. Myöskään Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen ei kavahda uudistamiskriteerien palauttamista, vaikka Finsilvan kerrotaan kohdentaneen päätehakkuitaan pieniläpimittaisiin metsiin. ”Ei uudistamiskriteerien palauttaminen vaikuttaisi meidän hakkuumahdollisuuksiimme, koska nykyiset uudistamisrajamme mukailevat Tapion metsänhoitosuosituksia. Hyvän hoidon ansiosta metsät varttuvat hakkuukypsiksi entistä nuorempina.” Hakkaraisen mielestä metsien monimuotoisuus voidaan turvata järjestelmällisillä luonnonhoitotoimilla. ”On huomattavasti tärkeämpää panostaa taimikon ja nuoren metsän hoitoon sekä aktiiviseen monimuotoisuuden lisäämiseen kuin kiertoajan pidentämiseen metsälakimuutoksella.” Hän muistuttaa kiertoaikojen pidentämisen riskistä, joka liittyy vanhojen metsien epämääräiseen määrittelyyn. ”Entä jos metsä pidennetyn kiertoajan jälkeen tulkitaankin suojeltavaksi. Myös vanhenevat säästöpuuryhmät saattavat jatkossa aiheuttaa samansuuntaisia vaateita.” Sahateollisuus ry:n uusi puheenjohtaja Matti Kylävainio kertoo, ettei järjestö kannata uuden säätelyn tuomista metsätalouden rajoitteeksi. ”Uskon, että metsänomistajia voidaan kannustaa pidentämään kiertoaikoja vapaaehtoisesti. Toisaalta metsien monimuotoisuuden lisäämiseen on muitakin keinoja. Esimerkiksi uudet serfiointikriteerit lisäävät monimuotoisuutta, mutta tulokset näkyvät vasta tulevaisuudessa. Sahateollisuuden tavoite on turvata sahauskelpoisen, pitkän kierron tuotteisiin käytettävän puun saatavuus Suomessa.” Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi toteaa, ettei Metsäteollisuudella ole toistaiseksi kantaa kiertoaikojen pidentämiseen. METSÄNOMISTAJAT VALMIITA MALTILLISIIN PIDENNYKSIIN SA M I KA RP PI N EN Vanhan metsälain mukaiset uudistamisläpimitat täyttyvät hoidetuissa metsissä yhä nuoremmassa iässä. Finsilvan omistamassa metsässä tehtiin päätehakkuuta Kannonkoskella syksyllä 2014. Nykyinen metsälaki tuli voimaan vuoden 2014 alusta. JA RI TU U KK A N EN 10561_.indd 11 10561_.indd 11 14.1.2024 13.22 14.1.2024 13.22
• PUUKAUPPA & TALOUS 19.1.2024 12 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI JYRKI LUUKKONEN, KUVA METSÄENERGIASSA oikeastaan ainoa varma asia on, että Suomessa sitä riittää ja uutta kasvaa. Sen sijaan epävarmoja ovat etenkin hinta ja oikea-aikainen saatavuus. ”Nämä ovat syitä, miksi Leppäkoski Group on perustanut oman puunhankinnan”, liiketoimintajohtaja Pekka Hyvösaho kertoo. Leppäkoski on Pirkanmaan alueella toimiva, yli satavuotias energiakonserni. Leppäkoski käyttää metsäperäistä energiaa neljässä käyttöpaikassa noin 300 000 kuutiota, josta osa on kierrätyseli jätepuuta ja osa sahoilta tulevaa kuorta. Hyvösahon mukaan omaa puunhankintaa ei tarvita määrän kasvattamiseksi, vaan toimitusvarmuuden lisäämiseksi. ”Metsäenergian markkinat ovat olleet myllerryksessä kaksi vuotta, ja alalla opittiin kantapään kautta, että oma apu paras. Raaka-aineen hankinnan täydellinen ulkoistaminen on kriisiaikana liian iso riski.” Lajissaan ensimmäinen Hyvösahon mukaan Leppäkoski on uranuurtaja siinä, että energiayhtiön puunhankinta on täysin omissa hoteissa. ”Samansuuntaista toimintaa on muuallakin, mutta kyse on osakkuusyhtiöistä.” Ensimmäinen oma energiapuukauppa on vielä tekemättä, mutta Leppäkoski on parhaillaan rekrytoimassa neljää toimihenkilöä ja tekemässä sopimuksia urakoitsijoiden kanssa. Samaan toiminnon ylösajoon liittyy sekin, että Hyvösaho itse siirtyi syksyllä Laanian metsäjohtajan paikalta Leppäkoski Groupille ja kotiseudulleen. Taimikonhoidot energiaharvennuksiksi Leppäkoski ostaa puuta ensi syksynä alkavaa lämmityskautta varten. Huomio on hoitohakkuissa. ”Ainespuuta emme polta. Kuitupuut ja tukit myydään niitä käyttäville.” Pakkasilla puuta on palanut, mutta kuluvan lämmityskauden osalta Hyvösaho sanoo energiapuun riittävän ja jäävän siemeneksi seuraavaakin lämmityskautta varten. Hyvösaho ei halua laittaa metsänhoito-oppeja uusiksi, mutta jotain kuitenkin: Jos mäntyvaltaisissa sekataimikoissa taimikonhoito on jäänyt tekemättä ja ikävään tureikonperkuuseen ei saa ketään töihin, niin vaihtoehto on kasvattaa 10–12 metriin ja myydä energiaharvennuksena. ”Silloin säästää taimikonhoiPUUNHANKINTA OMIIN HOTEISIIN Metsäenergiassa varmaa on epävarmuus. Siksi energiayhtiö Leppäkoski perusti oman puunhankinnan. ”Energiapuu harvoin on pitkiä aikoja puunhintojen vetäjänä.” Pekka Hyvösaho siirtyi Laanialta Leppäkoski Groupille ja perustamaan maan ensimmäistä energiayhtiön puunhankintaosastoa. 10562_.indd 12 10562_.indd 12 14.1.2024 13.24 14.1.2024 13.24
• AJASSA 19.1.2024 Metsälehti.fi 13 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,03 s 72,99 s 58,30 s 25,89 s 27,16 s 25,97 s .. .. Uudistushakkuu 73,56 s 73,79 s .. 26,43 s 28,42 s 27,89 s .. .. Harvennushakkuu .. .. .. .. .. .. .. .. Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat .. .. .. .. .. .. .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,34 s 72,04 s 52,92 s 25,32 s 26,48 s 26,74 s 32,05 ? 33,07 s Uudistushakkuu 72,16 ? 72,94 ? 56,68 s 26,31 s 27,58 s 28,52 s 32,64 ? 34,44 ? Harvennushakkuu 66,83 s 67,16 s 46,85 ? 25,53 s 25,45 s 26,42 s .. .. Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat .. .. .. .. .. .. .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 66,49 ? 67,65 s .. 26,00 ? 28,36 s 25,13 s 31,63 s 32,51 s Uudistushakkuu 68,69 ? 69,75 s .. 28,37 ? 30,25 s 27,22 s 33,97 ? 34,16 ? Harvennushakkuu 62,52 s 63,01 s .. 25,21 s 26,69 s 23,71 s 29,86 s 30,64 s Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat 68,77 ? .. .. 46,12 s .. 46,83 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. .. .. .. .. .. .. .. Uudistushakkuu .. .. .. .. .. .. .. .. Harvennushakkuu .. .. .. .. .. .. .. .. Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat .. .. .. .. .. .. .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,66 s 62,93 s .. 22,96 s .. 21,61 s .. .. Uudistushakkuu .. .. .. .. .. .. .. .. Harvennushakkuu .. .. .. .. .. .. .. .. Ensiharvennus .. .. .. 19,22 s .. 18,24 s .. .. Hankintahinnat .. .. .. .. .. .. .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 66,05 s 67,16 s .. 24,19 s .. 24,58 s 30,33 ? 31,46 ? Uudistushakkuu .. .. .. .. .. .. .. .. Harvennushakkuu 62,28 s 62,73 s .. 23,72 s .. 23,85 s 28,94 s 28,70 s Ensiharvennus .. .. .. 19,75 s .. 20,09 s .. .. Hankintahinnat .. .. .. .. .. .. .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,22 s 70,57 s 57,88 s 24,93 s 26,61 s 25,52 s 31,01 ? 32,71 s Uudistushakkuu 70,18 s 71,73 s 61,25 ? 26,78 s 27,93 s 27,60 s 33,06 ? 34,12 ? Harvennushakkuu 64,10 s 65,21 s 50,46 s 24,73 s 25,95 s 24,94 s 29,84 s 30,82 s Ensiharvennus 49,57 s 49,79 s .. 20,56 s 21,73 s 20,81 s 25,43 ? 28,66 s Hankintahinnat 71,63 s 73,53 s 65,11 s 46,08 s 47,45 s 46,63 s .. .. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 49-52 keskiarvo, katso tuoreet luvut Metsälehti.fi s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,05 ? 68,28 ? 60,51 s 25,04 ? 25,88 ? 26,72 s .. .. Uudistushakkuu 69,73 s 69,61 ? 64,38 s 26,95 s 26,64 ? 29,16 s .. .. Harvennushakkuu .. .. .. .. .. .. .. .. Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat 68,83 ? 69,49 ? 64,88 s 46,68 s .. 47,17 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,03 s 71,07 ? 60,70 ? 26,14 s 27,25 s 26,92 ? .. .. Uudistushakkuu 71,75 s .. 63,64 ? 27,86 s .. 28,52 ? .. .. Harvennushakkuu 65,64 s 67,00 s 54,18 s 27,00 s 26,87 s 27,59 s .. .. Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat 71,69 s 71,89 s 64,03 s 46,15 ? 47,41 s 46,78 s .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Milj.m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2023 2022 2021 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 10 20 30 40 50 60 70 80 2003 2011 2015 2019 2023 2007 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 114 857 m 3 Puukauppamäärä vko 52 don kustannukset, mutta saa jo kantorahaa.” Aina yhdestä pakkasviikosta selvitään Laania on maan suurin metsäenergiayritys parin miljoonan kuution ostomäärillä. Hankinta-aluetta Laanialla on koko maa, Pohjois-Karjalaa lukuun ottamatta. Joulukuun alussa metsäjohtajana aloittanut Juha Fränti toteaa, että hyytävästä pakkasviikosta selvittiin hyvin, ainakin varastojen osalta. ”Laitokset käyvät joka tapauksessa täysillä jo 15 asteen pakkasilla, eikä kylmempi viikko merkittävästi lisää kulutusta.” Pakkasten tuoma suurempi haittaa liittyy voiteluöljyjen jäykistymiseen ja sitä kautta laitteiden kestävyyteen. ”Haketta on tehty varastoon, jotta hakkureiden ei tarvitse pyöriä täysillä silloin, kun olosuhteet ovat kovimmat.” Tasaantuvissa tunnelmissa Laania, kuten metsäenergiayhtiöt ylipäätään, ostaa jo seuraavaa lämmityskautta varten, ja halutuimpia ovat kesäkorjuukohteet. Metsäenergian hinnat ovat historiallisen korkealla tasolla, ja karsitun rangan hintataso hipoo ensiharvennuskuidun hintoja. ”Ylikuumenemisen merkkejä on tietyillä alueilla suhteessa muuhun puumarkkinaan. Etenkin Lounais-Suomi on käynyt kuumana.” Fränti toteaa 16 vuoden kokemuksella, että markkinat hakevat tasapainon. ”Isossa kuvassa näkymä on vakaa, mutta tasaantuva. Energiapuu harvoin on pitkiä aikoja puunhintojen vetäjänä.” 10562_.indd 13 10562_.indd 13 14.1.2024 13.24 14.1.2024 13.24
• 19.1.2024 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS JUSSI COLLIN PUUKAUPPA käynnistyi viime vuonna reippaasti, mutta hiljeni kesän jälkeen. Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat viime vuonna yhteensä 33 miljoonaa kuutiota puuta, mikä on kahdeksan prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Tukkien ostot laskivat 11 prosenttia 14,5 miljoonaan kuutioon ja kuitupuun neljä prosenttia runsaaseen 17 miljoonaan kuutioon. Vaikka ostomäärä pieneni, hinnat paranivat. Metsäteollisuuden mukaan havutukkien kantohinta nousi 4–6 prosenttia edellisvuodesta ja koivutukin peräti 17 prosenttia. Kuitupuun kantohinnoissa nousua kertyi 23– 30 prosenttia. Joulukuussa mäntytukista maksettiin keskimäärin 68 euroa kuutiolta hinnan vaihdellessa alueittain ja hakkuutavoittain 43 ja 74 euron välillä. Kuusitukin keskihinta oli 71 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 44:n ja 74 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 58 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 37:n ja 65 euron välillä. Kuitupuiden keskikantohinta oli 25–27 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 18 ja 29 euron välillä. Hankintapuuta teollisuus osti viime vuonna 2,4 miljoonaa kuutiota, josta yli 75 prosenttia oli kuitupuuta. Hankintapuun osuus oli seitsemän prosenttia kaikista kaupoista. Se oli samaa luokkaa myös edellisvuonna. Sellutehtaan verran puuta polttoon Venäjän puuntuonnin päätyttyä kilpailu kotimaisesta puusta on kiristynyt. Teollisuutta huolestuttaa etenkin se, että jalostuskelpoista puuta on päätynyt polttoon aiempaa enemmän, jopa 2–3 miljoonaa kuutiota. Saman verran puuta käyttää keskikokoinen sellutehdas vuodessa. ”Suomessa on edelleen paljon nuoren metsän hoitoja ensiharvennuskohteita rästissä. Metsien elinvoiman ja kasvun sekä metsäteollisuuden tuomien vientitulojen varmistamiseksi on tärkeää, että energiapuunkorjuu suuntautuu nuoriin metsiin”, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi tiedotteessa. Kuitupuun hintoihin reilu nousu Puukauppa hidastui viime vuonna. JUSSI COLLIN Metsätilamarkkinoilla vauhti hiipui viime vuonna. Julkisessa myynnissä olleita yli 10 hehtaarin metsätiloja myytiin 1 681 kappaletta, mikä on liki yhdeksän prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, tiloja välittävä Suomen Sijoitusmetsät kertoo. Kauppamäärät olivat yhtiön mukaan vuoden alkupuoliskolla lähellä keskimääräistä, mutta määrät laskivat vuoden jälkimmäisellä puoliskolla ja erityisesti marras-joulukuussa. Viime vuonna tuli myyntiin 2 300 yli 10 hehtaarin metsätilaa, mikä on seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Myynti vaihteli alueittain. ”Vaikka koko maan tasolla markkinavolyymi laski selvästi, Etelä-Suomessa kauppaa käytiin 12 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna”, kertoo Suomen Sijoitusmetsät Oy:n metsätietopäällikkö Eero Viitanen tiedotteessa. Myös tilojen hintatason pitkään jatkunut nousu katkesi viime vuoden elokuussa, joskin vuositasolla hinnat nousivat viime vuonna vielä vajaalla prosentilla. Eniten hintataso on tullut alaspäin Etelä-Suomessa, jossa hintataso laski 2,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, kun taas Lapissa hintataso nousi jopa 8,4 prosenttia. Lapin muista poikkeava hintatason kehitys johtuu suurelta osin alueen ohuesta markkinasta kauppamäärien edelleen laskiessa. Ammattimaiset ostajat eli rahastot ja sijoitusyhtiöt ovat vähentäneet ostojaan. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä niiden osuus kauppamääristä oli enää 18 prosenttia, kun suurimmillaan vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä osuus oli 46 prosenttia. Metsätilakauppa hiljeni viime vuonna Hinnat laskivat jyrkimmin Etelä-Suomessa, Suomen Sijoitusmetsät kertoo. Kainuussa korjattiin pakkasviikolla 34 hehtaarin leimikko, valtaosin ensiharvennusta, vajaa kolme hehtaaria varttunutta puustoa. Jokivarsipalstalle ei mennyt tietä, joten kulku oli kahlaamalla joen ylitse ja välivarastointi naapurien puolelle. Kilpailutuksen teki syksyllä Metsänhoitoyhdistys Kainuu. Ostajat oletettavasti vieroksuivat tietöntä ja joen takana olevaa leimikkoa. Tarjouksia tuli vain kaksi, ja hintaero oli selkeä. Lähikuljetusmatkat varastopaikoille olivat pitkiä, jopa kilometrin, ja kankaiden ja pehmeiden soiden mosaiikissa korjuu voi olla vaikeaa. Tammikuun yli 30 asteen pakkasessa ajourat kovettuivat ja korjuuvaurioilta säästyttiin. Reheväpohjainen palsta oli hoitamattomana päässyt tiheäksi, mutta tuli nyt kerralla kuntoon kemeratuenkin saattelemana. Leimikko joen takana TUORE PUUKAUPPA HARVENNUS KAINUUSSA Puutavaralaji määrä, m 3 hinta, €/m 3 yhteensä, € Mäntytukki 133 51 6 783 Mäntykuitu 954 19,5 18 603 Kuusikuitu 30 19,5 585 Koivukuitu 442 17,5 7 735 Yhteensä 1 559 21,6 (keskim.) 33 706 Lisäksi kemeratuki 450 euroa/ha ensiharvennusten osalta, yhteensä 13 955 euroa. UPM Metsä lupaa hyvää upmmetsa.fi Kaksin verroin etuja UPM Kasvu -kumppaneille. Tuplasimme bonuksen ja paransimme puukaupan hinnoitteluetua. Edut ovat voimassa 1.12.2023–29.2.2024 välillä sovittuihin harvennuskohteisiin. Tartu tilaisuuteen ja korjaa tuplabonukset taskuun!* TEE PUUKAUPAT upmmetsa.fi/tuplabonus HARVENNUS = BONUS TUPLANA *Tarkemmat ehdot kampanjasivulla EDUT X2 10562_.indd 14 10562_.indd 14 14.1.2024 13.24 14.1.2024 13.24
• Typpilannoitus on tehokkain metsän kasvua lisäävä metsänhoidollinen toimenpide kivennäismailla. Yaran metsälannoitteet sisältävät myös booria metsän terveellisen kasvun ylläpitämiseksi. YaraMila METSÄN NP -kasvatuslannoite on kehitetty kuusikoiden ja sekapuustojen lannoitukseen. Se sisältää typen ja hidasliukoisen fosforin lisäksi runsaasti booria. YaraBela METSÄSALPIETARI on kivennäismaan männiköiden kasvatuslannoite, joka sisältää typen lisäksi kaliumia ja booria. Miksi lannoittaisin metsääni? • Parantaa puuston kasvua ja puun laatua. • Saat noin 15–20 kuutiometriä lisää puuta hehtaarille. • Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli. Pääset toteuttamaan hakkuut aikaisemmin. • Lisäät hiilensidontaa. Hyvin kasvava metsä sitoo enemmän hiilidioksidia. • Kustannukset voi vähentää metsäverotuksessa kertapoistona. yara.? /metsa Metsänlannoitus – tuottava sijoitus ja ilmastoteko 10562_.indd 15 10562_.indd 15 14.1.2024 13.24 14.1.2024 13.24
• 19.1.2024 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI Luonnon monimuotoisuutta edistävä työ kuulostaa kalliilta, mutta mikä on kustannus, jos riittäviä toimia ei tehdä, Sara Turunen ja Matti Maajärvi kysyvät. MONIMUOTOISEN LUONNON MERKITYS korostuu yhä vahvemmin. Luontokatoon liittyviä uhkia ja ihmistoiminnan luontoriippuvuuksia ymmärretään paremmin. Monimuotoisuuden heikkenemisen kääntäminen luonnon tilan vahvistumiseksi on luontopolitiikan keskiössä ja luontoarvoille annetaan enemmän painoa päätöksenteossa. Myös yksityinen sektori pohtii suhdettaan luontoon ja selvittää toimintansa luontovaikutuksia. Luontopaneelin tuore raportti tarkasteli Suomen luonnon tilan kehitystä vuosina 2000–2018 sekä arvioi luonnon tilaa parantavien toimien vaikutuksia vuosina 2020–2035. Paneelin suositukset ovat herättäneet keskustelua, jossa välillä tuntuu unohtuvan paneelin rooli: tuottaa tietoa luontopoliittista päätöksentekoa varten. Varsinaiset päätökset tehdään poliittisella tasolla. LUONTOKADON TORJUMISEEN TARVITAAN KAIKKIEN PANOSTA Suomessa metsien rooli luontokadon torjunnassa on korostunut, sillä valtaosa maapinta-alasta on metsäistä. RO N I RE KO M A A ”Kyläkoulun pihan koristepensaan marjat kelpaavat tilhille.” LASSE KOKKO SUOMI SAI kymmenen vuotta sitten uuden metsälain. Se antoi omistajille vapauden hoitaa metsiään parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämä on periaatteessa hyvä. Tavoite oli, että metsänomistajien työkalupakkia laajennetaan niin, ettei se rajoita mitään hakkuutapaa. Esimerkiksi jatkuva kasvatus oli ennen uudistusta rajoitettua. Nyt se on laajasti sallittua, mutta kasvatusmalli ei ole siitä huolimatta juuri yleistynyt. Paljon suurempi merkitys on ollut sillä, että uudistuksen yhteydessä metsälaista poistuivat hakkuurajat (s. 8–11). Moni ajatteli silloin, ettei tällä ole suurta merkitystä, koska kuka hullu hakkaa parhaassa kasvuvaiheessa olevia metsiään. Nyt on kuitenkin selvää, että näitä ”hulluja” riittää. Jo kymmenessä vuodessa on nähtävissä, että hakkuurajojen poistamisen vaikutukset ovat suuret. Tämä näkyy erityisesti valtion metsissä, mutta myös rahastojen mailla. Kiertoajan lyheneminen voi olla yksi selitys sille, kuitupuun osuus on kasvanut selvästi valtion hakkuissa. METSÄÄN sitoutuneen pääoman tuotto hyppää rajusti, kun puusto saavuttaa 50–60 vuoden iän ja puut muuttuvat kuitupuusta tukiksi. Sen jälkeen tuotto kasvaa seuraavat 60 vuotta hitaammin, kun tukkipuuta saisi vuosi vuodelta vain vähän enemmän kuin edellisenä vuonna. Osa metsänomistajista optimoi metsänsä tuottoa nyt uudistamalla 50–60 vuoden iässä. Tämä pienentää puustopääomaa ja voi näkyä ajan kuluessa kassavirtojen hupenemisena. Hiilensidonnan näkökulmasta kiertoajan lyhenemisessä ei ole järkeä. Tavallisen metsänomistajan taloudelle hiilensidonnalla ei ole merkitystä, koska hänen metsiensä hiilinielut ovat jo valtion taseessa. Valtion metsissä valtio hakkaa kuitenkin omia nielujaan. Hiilinielujen kasvattamiseen kannustavat liiketoimintamallit etenevät tuskallisen hitaasti (s. 2–3), ja nyt näyttää siltä, että myös ekologiselle kompensoinnille käy samoin. Valmistelua tuntevat sanovat, että laista tulee sellainen, ettei metsänomistaja pääse tienaamaan kompensoinnilla. Tässä on metsänomistajilla vaikuttamisen paikka. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Pöllitytöt kannustavat kansijutussamme metsänomistajien tinderiin (s. 20-21) etsimään seuraa ja talkooporukkaa metsätöihin. Yhdessä tekeminen on hauskempaa, tehokkaampaa ja turvallisempaa. LAKI LYHENSI KIERTOAIKAA 10563_.indd 16 10563_.indd 16 14.1.2024 13.26 14.1.2024 13.26
• 19.1.2024 Metsälehti.fi 17 Raportin analyysin mukaan nykyiset toimenpiteet eivät johda tarpeeksi myönteiseen kehitykseen asetettujen luontotavoitteiden saavuttamiseksi. Raportti alleviivaa tarvetta merkittäville lisätoimille ja niiden rahoitukselle. SUOMESSA METSIEN ROOLI on korostunut, sillä 77 prosenttia maapinta-alasta on metsäistä maata. Valtaosa metsistä on talouskäytössä, joten talousmetsissä tehtävillä toimilla on suuri merkitys monimuotoisuuden kannalta. Raportti tunnistaa, että lisäpanostukset luonnonhoitoon näyttäytyvät monimuotoisuuden parantumisena. Luontohyötyjen tuottamisessa on kyse luonnonhoitotoimien määrän lisäksi siitä, että toimet kohdennetaan vaikuttavasti ja toteutetaan laadukkaasti. Niin ikään puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekartassa (2023) tarkasteltiin luonnonhoidon toimien vaikutusta tulevaisuuteen suuntautuvilla skenaarioilla. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin Luontopaneelin: talousmetsien tehostetulla luonnonhoidolla voidaan lisätä metsäluonnon monimuotoisuutta. LUONNONVARAKESKUKSEN JA METSÄTEHON tuoreen tutkimuksen (2023) mukaan kaikkien metsätuhojen aiheuttamat kustannukset ovat noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Metsien monimuotoisuuden tukeminen on keino ehkäistä metsätuhoja. Monimuotoinen talousmetsä on kestävämpi ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia tuhoriskejä vastaan. Luontopaneelin raportin merkittäviä lisätoimia -skenaariossa luonnonhoidon kustannukseksi arvioitiin 148 miljoonaa euroa vuodessa. Vaikka tämä hintalappu kuulostaa suurelta, luonnon monimuotoisuuteen investoimalla voidaan vähentää esimerkiksi edellä mainituista tuhoista johtuvia riskejä. Puun lisäksi luonnon monimuotoisuus toimii pohjana muillekin metsien tuottamille ekosysteemipalveluille ja niihin perustuville taloudellisille hyödyille. KUKA VASTAA LUONTOTYÖN kustannuksista? Näkisimme, että kaikkien tulisi laittaa jotain peliin. Metsänomistaja voi tehdä päätöksen lisätä metsänsä monimuotoisuutta ja valtio voi myöntää siihen tukea. Puunostaja voi maksaa maanomistajalle korvauksen lisätyistä monimuotoisuusteoista. Raaka-aineen jalostaja voi arvottaa näin tuotetun puun korkeammalle ja maksaa siitä enemmän. Tuotteen hankkiva yritys tai kuluttaja voi valita luonnon kannalta kestävämmin tuotetusta puusta valmistetun lopputuotteen. Entä luontokadon hinta? Maailman talousfoorumin (2020) mukaan yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on vähintään kohtalaisesti luonnosta riippuvaista. Tämä kannattaa muistaa, kun teemme luontomme tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP TIIA PUUKILA Uusi kysymys: Tuleeko vuodesta 2024 hyvä metsävuosi? Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. i Raivaatko kaikki lehtipuut varhaisperkauksessa? Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Kyllä 43% Ei 59% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA EPÄONNISTUIN metsäni ojitushankkeessa. Luotin, että kunnostusojitus tehdään nykysuositusten mukaan eli turhan järeää ojitusta vältetään. Metsälehtikin kirjoitti numerossa 9/2023, että ojan syvyydeksi riittää 50–70 senttiä. Vain paksuturpeisimmilla kohteilla, joissa turvekerroksen paksuus on päälle 80 senttiä metsänhoidon suositukset suosittelevat ojasyvyydeksi 80– 90 senttiä. En tajunnut ilmaista toivettani matalammista ojista hanketta toteuttaneelle metsänhoitoyhdistykselle. Sain 90 senttiä syvät ojat, jotka paikan päällä näyttävät MERA-kauden aikaisilta valtaojilta. Niistä ei pääse yli ja pelkään pahoin, että ne ovat loukku myös metsäkanalinnun poikueille. Virheeni oli luottaa, että nykysuositukset vain solahtavat käytäntöön. Näin ei selvästikään ole. Ei kannata luottaa, että ammattilaisilla on muistissa viimeisin suositeltu tieto tai halu sitä soveltaa. Omassa tapauksessani kävi ilmi ojasyvyyksiä ihmetellessä, että ammattilainen ei luottanut nykysuositusten mukaisten ojasyvyyksien riittävyyteen. Tehtiin varman päälle metsänomistajalta kysymättä. Tarkkana saa olla MATTI MAAJÄRVI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ TAPIO SARA TURUNEN KESTÄVYYSASIANTUNTIJA TAPIO ”Sähkönsiirtoyhtiö poistatti talvella ilmalinjan mailtani. Purkuoperaatio oli ikävä, koska he ajelivat isoilla koneilla maitteni taimikoiden päältä myös muualta kuin linjan välittömästä läheisyydestä. Purusta ei myöskään ennalta ilmoitettu. Kyselin siirtoyhtiöltä asiasta. Ehdottivat, että tutkitaan tuhoja keväällä, kun lumet ovat sulaneet ja lasketaan, montako taimea on tuhoutunut. Miten lähtisitte purkamaan asiaa?” Tahv0 ”Eikös siinä ole käypäinen ehdotus. Aikoinaan työnantajani korvasi tahattomat vahingot – niitä aina joskus tuli – kertoimella: vahinko x 1,5.” Nostokoukku ”Jos kyseessä on vuokratun johtokadun ulkopuolella tapahtunut kruisailu, kyseessä on maastoliikennelain rikkominen. Sinällään kyseessä ei ole sähköyhtiön vaan sille urakoivan töpö.” Mehtäukko ”Onhan maastossa pakko ajaa, että saa maanomistajan linjan purettua, mutta aloittajalla olisi ollut tilaisuus osoittaa jokin toinen ajoura työlle, jos häneen olisi oltu yhteydessä ennen työn aloittamista. Huonoa asiakaspalvelua.” A.Jalkanen ”Mailtani on vuosien varrella purettu useita keskijännitelinjoja, eikä purkutöiden aloittamisesta ole koskaan ilmoitettu. Koneet ovat yleensä pysyneet 10 metrin johtoalueella, joten olen välttynyt niissä vaurioilta. Ilmakaapeleiden osalta ei mennyt yhtä siististi. Kun nykyisin kaivavat tolpat maasta, niin kaivinkone ei parin metrin uralle mahdu. Ennen muinoin sahasivat maarajasta poikki ja mönkijällä rassasivat pois.” Metsäkupsa ”Ilmeisesti yhtiöiden on pakko poistaa maastosta koko pylväs. Muuten olisi helppoa katkaista moottorisahalla ja viedä kevyellä kalustolla pois.” Tolopainen ”Sähköpylväs muuttuu ongelmajätteeksi sillä hetkellä, kun se poistuu käytöstä. Sen takia ne joudutaan nykyisin poistamaan ’juurineen’.” Visakallio ”Omalla kohdallani yhtiö oli ajellut pääsääntöisesti linjaa pitkin tai valmiilla urilla ja järjen kanssa. Ei menty viistosti linjan mukaan valtaojan yli vaan 90 asteen kulmassa ja sitten ojan vierustaa. Muutama kuusen turri oli pitänyt kaataa tieltä. Hyvässä yhteisymmärryksessä haalasin korvaukseksi kasan pylväitä omiin tarkoituksiini. Järkeä voi ja saa käytännön töissä käyttää.” Sulli Verkkokeskustelu: Miten suhtautua sähkönsiirtoyhtiön kruisailuun taimikossa? 10563_.indd 17 10563_.indd 17 14.1.2024 13.26 14.1.2024 13.26
• METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 19.1.2024 18 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT AJATUS metsän kiertoajan pidentämisestä yhdistetään yleensä männiköihin, joiden elonkaaren jatkaminen on nähty varsin riskittömänä. Taloudellisesti kannattavinta kiertoajan pidentäminen vaikuttaisi yllättäen olevan kuitenkin kuusikossa. ”Kun kiertoaikaa jatketaan nykyisten metsänhoitosuositusten mukaisesta uudistamisajankohdasta, puuston kasvu jatkuu kuusikossa parempana kuin männikössä”, perustelee Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen. Jos metsään sitoutuneelle pääomalle asetetaan kolmen prosentin tuotto-odotus, on eteläsuomalaista mustikkatyypin kuusikkoa järkevää kasvattaa Hynysen laskelmien mukaan jopa hieman nykysuosituksia pidempään. Esimerkkimetsiköille tehdyissä laskelmissa kiertoajan pidentäminen seitsemällä vuodella 68 vuoteen tuottaa metsänomistajalle hakkuutuloja yli 4 700 euroa enemmän kuin vaihtoehto, jossa päätehakkuu tehdään 61-vuotiaaseen metsään. Kaikkiaan hakkuutuloa kertyy jatketulla kiertoajalla reilut 21 000 euroa hehtaarilta. ”Laskelmassa on verrattu nykyisten metsänhoitosuositusten mukaista keskimääräistä uudistamisajankohtaa 28 sentin keskiläpimitassa vaihtoehtoon, jossa uudistaminen tehdään 30 sentin läpimitassa.” Männikössä kiertoajan jatkaminen suositusten mukaisesta 77 vuodesta 83 vuoteen sen sijaan heikentäisi kannattavuutta kolmen prosentin tuotto-odotuksella. Männikössä heikompaa kanPitempi kiertoaika voikin tuottaa eniten kuusikoissa Päätehakkuun lykkääminen seitsemällä vuodella saattaa tuoda kuusikossa lähes viiden tonnin lisätilin metsänomistajalle. Moni metsänomistaja noudattaa suosituksia pidempiä kiertoaikoja jo nyt, tiedostaen tai tietämättään. Tämä hyvin hoidettu keskisuomalainen tuoreen kankaan männikkö on jo ylittänyt suositusten mukaisen uudistamisläpimitan, joka on Väli-Suomen alueella 26-30 senttiä. Kiertoaika jatkettaessa metsän terveyteen kannattaa kiinnittää huomiota. Kuivuneet kuuset ovat selvä merkki kasvaneesta tuhoriskistä. 10564_.indd 18 10564_.indd 18 14.1.2024 13.27 14.1.2024 13.27
• METSÄSTÄ 19.1.2024 Metsälehti.fi 19 KIERTOAJAN PIDENTÄMISEEN Tarkkaile metsän terveyttä ja kasvua. Jos kasvu hiipuu tai tuhot lisääntyvät, ei suosituksia pidempi kiertoaika ole hyvä vaihtoehto. Kuusikoissa riskit ovat merkittävästi suuremmat kuin männiköissä. Mieti, mikä on oma tuottotavoitteesi metsäkuviolle. Vaikka tuottoprosentti hiipuu, voi metsän vuosittainen tuotto euroissa edelleen kasvaa. Yläharvennus voi olla hoidetussa metsässä toimiva tapa pidentää kiertoaikaa. Se kasvattaa harvennustuloja välittömästi, mutta jatkaa kiertoaikaa tyypillisesti 10–15 vuotta. Pidennytty kiertoaika lisää hiilensidontaa ja voi palvella myös monimuotoisuutta. nattavuutta selittää puulajin lisäksi myös kasvupaikka, sillä laskelma on tehty eteläsuomalaiseen puolukkatyypin männikköön. Käytössä ovat olleet pidennetyn kiertoajan harvennusmallit, joissa harvennukset tehdään hieman tavanomaista myöhemmin ja puusto kasvatetaan tiheämpänä. Kuusen tukkituotos paranee selvästi Kuusikon kiertoajan pidentämisen kannattavuutta selittää etenkin se, että tukkipuun keskimääräinen vuosituotos lisääntyy mallissa selvästi. Seitsemän vuoden jatkokasvatus lisää tukkipuun vuosittaista keskituotosta noin 0,8 kuutiota hehtaarilla. Kuitupuun keskituotos pienenee vastaavasti noin 0,4 kuutiolla. Männikössä kiertoajan jatkaminen kuudella vuodella lisää tukkipuun keskimääräistä vuosituotosta vain alle 0,2 kuutiota hehtaarilla. Kuitupuun keskimääräinen tuotos sen sijaan kasvaa hieman, päinvastoin kuin kuusikossa. Laskelma on männikön osalta tehty käyttäen pidennetyn kiertoajan harvennusmallia. ”Siinä harvennukset tehdään hieman tavanomaista myöhemmin ja puusto kasvatetaan tiheämpänä. Siksi puuston keskiläpimitta päätehakkuuhetkellä on sekä suositusten mukaisessa että pidennetyn kiertoajan mallissa sama 27,5 senttiä”, kertoo Hynynen. Männikön kiertoajan jatkaminen kuudella vuodella kasvattaisi metsänomistajan päätehakkuutiliä noin 2 300 eurolla ja hakkuutiliä kertyisi yhteensä noin 19 800 euroa. Riskit huomioon Metsien hiilinielun ja -varaston kannalta kiertoaikojen jatkaminen olisi järkevää niin kuusikoissa kuin männiköissä. ”Maltillinen päätehakkuujäreyden nostaminen ja voimakkaiden harvennusten välttäminen lisäisi merkittävästi talousmetsien puuston hiilensidontaa ja ainespuun tuotosta”, Hynynen sanoo. Esimerkkilaskelman kuusikossa puuston keskimääräinen hiilivarasto kasvaisi seitsemän vuoden aikana 222 tonnista 252 tonniin, eli 12 prosenttia. Männikössä keskimääräinen hiilivarasto kasvaisi kuudessa vuodessa yli 13 prosenttia 186 tonnista 215 tonniin. Kuusikoiden kiertoaikojen pidentämisestä puhuttaessa ei voida sivuuttaa listaa riskeistä, joita asiaan nykyään liittyy. Kirjanpainaja, juurikääpä, lumi sekä Metsänomistajan ei aina kannata tuijottaa pelkkiä pääoman tuottoprosentteja päätehakkuukauppaa suunnitellessaan. Puuston euromääräinen vuosituotto voi kasvaa vielä pitkään, vaikka pääoman tuottoprosentti kääntyisi jo laskuun. Ainakaan omilla taloustaidoillani ei ole mitään takeita siitä, että metsään sidottu raha tuottaisi yhtä pienellä riskillä jossain muualla paremmin. Kuusikoiden riskit kannattaa huomioida, mutta pääsääntöisesti raha on hoidetussa metsässä edelleen hyvässä tallessa, vaikka suositusten mukainen päätehakkuuvaihe olisi jo saavutettu. SAMI KARPPINEN PROSENTTEJA VAI EUROJA? myrskyt voivat pistää metsänkasvattajan kannattavuuslaskelmat uusiksi. Laskelmissa esitelty kiertoaikojen pidentäminen 6–7 vuodella ei tosin tarkoittaisi dramaattista muutosta nykykäytäntöihin, ainakaan yksityismetsissä. Männiköiden kiertoaikojen pidentämiseen liittyvät riskit ovat nykytiedon valossa merkittävästi kuusikoiden riskejä pienemmät. Suurimmat riskit männiköissä liittyvät tyypillisesti lumija tuulituhoihin. Kuusikossa maltillinen kiertoajan pidentäminen voi olla metsänomistajalle taloudellisesti kannattavaa, jos tuottovaatimus on kolmen prosentin luokkaa. Harvennukset myöhemmin Kuusikon kasvatusmalli pidennettyä ja nykyisten Tapion metsänhoitosuositusten mukaista kiertoaikaa käyttäen. 5 10 15 20 25 30 35 40 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Pohjapinta-ala, m 2 ha -1 Tapio 2016 (28 cm) Pidennetty (30 cm) Aika, v. MT-kuusikko, Etelä-Suomi Runkopuun keskituotos, m 3 /ha/v tukki kuitu pienpuu luonnonpoistuma Yht. Tapio 2016 (28 cm, 61 v) 4,09 2,33 0,13 0,16 6,72 Pidennetty (30 cm, 68 v) 4,93 1,94 0,10 0,25 7,23 (+8 %) Kuusikon tukkituotos paranee Puuston keskituotos kuusikossa pidennettyä sekä nykyisten metsänhoitosuositusten mukaista kiertoaikaa käyttäen. KOMMENTTI VINKIT 10564_.indd 19 10564_.indd 19 14.1.2024 13.27 14.1.2024 13.27
• METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA .. 20 Metsälehti.fi KUOPIO TIIA PUUKILA, TEKSTI MATIAS HONKAMAA, KUVAT ”VOIDAANKO kaataa sinun koivut?” Hilkka Repo ei ehdi istua edes alas, kun Reetta Koistinen tiedustelee puiden sahauksesta. Annette Kärki ja Minna Leppälä yhtyvät kysymykseen. Repo ottaa avuntarjouksen hymyillen vastaan. Vanhojen sähkölinjojen lähellä olevien pihakoivujen kaadossa apu ei ole pahitteeksi. Naisten oli tarkoitus olla haastattelupäivänä Koistisen metsissä Juurikkamäessä sahaamassa myrskypuita tai Tuusniemellä hoitamassa nuorta metsää. Tammikuun alun pitkälti yli 30 asteen pakkanen sekä paksu lumivaippa kuitenkin siirsivät metsätyöpäivää tuonnemmas. ”Niin pitkään, kun ei hikoa ihan älyttömästi, pystyy tekemään pakkasellakin. Koneilla tällainen pakkanen alkaa vaikuttamaan metalliin, muoviin ja hydrauliikkaan”, Koistinen toteaa. Hyisen metsän sijaan tapaamme naisten vanhassa opinahjossa Savon ammattiopistolla Toivalassa Kuopiossa. Samaisessa koulussa naisnelikko on tavannut toisensa ensi kerran vuonna 2021. He opiskelivat opistolla metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon ja valmistuivat vuonna 2022. Samalla porukka hitsautui yhteen. Vuosikurssin naisista muodostui kaikkiaan neljäntoista hengen ryhmä Pöllitytöt. Naiset tapaavat edelleen säännöllisesti ja käyvät hoitamassa kimpassa toistensa metsiä, mutta myös metsäkoulutuksissa, purjehtimassa ja saunailloissa. Omannäköistä metsien hoitoa Nauru, hyväntuulisuus ja huumori valtaavat luokkahuoneen, kun naiset muistelevat ja suunnittelevat alkanutta vuotta. Mukana on myös naisten opettaja, metsätalousyrittäjän ammattitutkinnosta vastaava lehtori Jouni Seppänen Savon ammattiopistolta. Hän saa naisporukalta lämpimät halaukset. Naiset edelleen soittavat opettajalleen pulmatilanteissa. He kiittelevät sitä, ettei Seppänen koskaan opettanut vain yhtä totuutta vaan neuvoi näkemään metsät omien tarpeiden ja arvojen kautta. ”Teillä voi olla joku pyhä kuvio, johon ei kosketa, ja toisella kuviolla harjoitetaan tehokkaampaa metsätaloutta”, Seppänen summaa. Välillä Seppänen myöntää viettäneensä unettomia öitä Pöllityttöjen vuoksi. Etenkin tutkintoon kuuluva vaativien kaatojen osuus valvotti niin opettajaa kuin oppilaita. Osalla naisista kokemus moottorisahan käsittelystä ennen koulua rajoittui mökkisahan käyttöön. Seppäsen ohjauksella kaikki oppivat hallitsemaan myös järeiden hankalien puiden kaadot. ”Edelleen metsäpäivänä laitamme Jounille kuvan siitä, että ollaan hengissä”, Koistinen paljastaa. ”Ja aina kun teemme jotain, mietimme, mitä Jouni sanoisi TALKOILLA RÄSTEILLE KYYTIÄ Porukalla metsätöissä on hauskaa, turvallista ja kerralla hoituu suurempikin urakka, kehuvat Pöllitytöt-ryhmän perustajat. Pöllitytöt-ryhmän jäsenet Minna Leppälä (vas.), Hilkka Repo, Annette Kärki ja Reetta Koistinen tekevät metsätöitä toistensa metsissä porukalla. Kuvauspäivänä yli 30 asteen pakkasessa ei kuitenkaan lähdetty Savon ammattiopiston metsiä kauemmas. 10565_.indd 20 10565_.indd 20 14.1.2024 13.28 14.1.2024 13.28
• METSÄSTÄ PALSTALLA Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. .. Metsälehti.fi 21 KAUKANA OVAT NE AJAT, jolloin harjoittelijapojat ja -tytöt laittoivat linjakeppejä tulevien ojien paikalle viivasuoriin riveihin teodoliitin avulla. Poissa on aika, jolloin tulevien ojien linjoille mitattiin mittanauhalla paalut määrävälein. Yhä harvemmin metsäammattilaiset selvittävät ojien kaltevuuksia vaaituskojeen avulla apulaisen siirtäessä lattaa paalulta toiselle. Ei ole enää harjoittelijoita, joita pomot juoksuttaisivat ojalinjoja pitkin mittaamassa määrävälein turpeen paksuutta ja ottamassa siitä näytteitä herrojen ihmeteltäväksi. Eikä talvisena konttorityönä enää lasketa, kuinka paljon eri ojista poistetaan turvetta. Kukaan ei sitä tietoa tarvitse, jos todellisuudessa tarvitsi edes vuosikymmeniä sitten. Nykyisin gps-laitteet mahdollistavat suorien urien tekemisen ilman linjakepitystä. Samojen laitteiden ansiosta tiedetään maanpinnan korkeus eri paikoissa ja pystytään sisätyönä suunnittelemaan ojat, jotka johtavat vettä sopivalla vauhdilla niin, ettei ojiin synny eroosiota. Kun ensimmäinen suolle tuleva ajatteleva olento on kaivurin kuljettaja, sillä on omat haittavaikutuksensa. Turpeen paksuus eri kohdissa selviää tarkasti vasta työn kuluessa. Satunnaiset ojan kaivamista haittaavat kallionharjanteet tai jättilohkareet paljastuvat vasta ojaa kaivettaessa. Sisätyönä suunniteltu laskeutusaltaan paikka osoittautuu kelvottomaksi. Se pitäisi kaivaa suunnitelman mukaan hienojakoiseen kivennäismaahan, joka liettyy jo kaivamisvaiheessa. Väärään paikkaan tehdystä laskeutusaltaasta on enemmän haittaa kuin hyötyä purkuveden laadun kannalta. KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSESSA ollaan armollisia. Työmaalla työskentelevillä on lupa ja joskus suoranainen velvollisuus poiketa suunnitelmasta, jos sen ansiosta saadaan parempi tulos. Ojaan saa tehdä mutkan, jos ojalinjalta paljastuu aiemmin tuntematon kallionkieleke. Jonkin ojan saa jättää tekemättä tai perkaamatta, jos vastaan alkaa vyöryä hienojakoista lietemaata. Ojitusveden purkupaikan saa vaihtaa, jos siihen ilmenee hyvä syy työn kuluessa. Myös vesilaki on armollinen: ojituksen kustannukset saa ottaa huomioon, mitä vesiensuojelutoimia toteutetaan ja mitä ei (vesilaki luku 2, pykälä 7). Jos kustannuslisä on kohtuuton hyötyyn nähden, sitä ei tarvitse toteuttaa. Hienoa, jos saisi vielä ely-keskukset uskomaan lakiin. ENNEN SUUNNITELTIIN, NYT TEHDÄÄN PÖLLITYTTÖJEN VINKIT 1. PERUSTA metsätinder, etsi metsien hoidosta kiinnostuneita lähialueeltasi ja löydä metsäystäviä. 2. HAKEUDU koulutukseen. Myös Metsäkeskus järjestää hyviä lyhytkoulutuksia, joissa voi verkostoitua. 3. ÄLÄ arastele puhua metsästäsi. Voit löytää samanhenkistä seuraa. 4. TARJOAMALLA ensin muille apua, saat jatkossa apua myös itsellesi. tästä”, Kärki jatkaa. ”Ja välillä toteamme, että tätä ei kerrota Jounille”, Leppälä nauraa. Koulusta eväitä metsänomistajuuteen Naiset hakivat metsäkouluun eri syistä. Repo halusi auttaa äitiään, joka oli jäänyt isän kuoleman jälkeen yksin metsien hoitajaksi eikä jaksanut. Koulutus antoi eväät vastata maatalousyhtymän metsien hoidosta. ”Isot saappaat sain, mutta kun sanon, että näin tehdään, ei sieltä tule vastaväitteitä”, Repo naurahtaa. Myös Leppälä oli ottanut enemmän vastuuta suvun metsien hoidosta vanhempien vanhetessa ja haki koulutuksesta varmuutta etenkin moottorisahatöihin. Toistaiseksi metsät ovat vielä vanhempien nimissä, mutta tutkinto auttoi tulevan sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa. Kärki puolestaan haki kouluun yhdessä ystäviensä kanssa, koska tiedossa oli, että hänestä tulisi jossain vaiheessa metsänomistaja. Sukupolvenvaihdoksesta ei vielä vanhempien kanssa ollut koulutuksen alkaessa puhuttu. ”Vasta koulun jälkeen nyt syksyllä tulin metsänomistajaksi, Pöllityttöjen ystävällisellä henkisellä avustuksella”, Kärki hymähtää. Koistinen on omistanut metsää naisista pisimpään. Koistisen mummo lottosi lapsenlapsensa nimellä ja voitti. Lotosta saaduilla rahoilla mummo osti kolmevuotiaalle Koistiselle metsätilan kotitilan naapurista. Koistinen on varttunut metsässä ja sahan kahvoissa. Koulusta hän päätti lähteä hakemaan eväitä muun muassa myrskypuiden turvalliseen kaatoon. Vanhanajan talkoohenkeä Naiset ylistävät yhdessä tekemistä. He sahaavat vaativia pihaja myrskypuita sekä raivaavat ja istuttavat. Kysymyksiä esitetään, keskustelua käydään ja seuraavista metsätyöpäivistä sovitaan Pöllityttöjen nimeä kantavassa Whatsapp-ryhmässä. ”Tämä on ihanaa, kun ei ole keskinäistä kilpailua tai kateutta vaan voi ajatella, että päivä päivästä voi aina tehdä asioita yhdessä”, Kärki summaa. Kun paikalle mennään yhdellä tai kahdella autolla, hoituvat metsätyöt sukkelasti. Kyse on myös turvallisuudesta. Yhdessä vaativienkin kohteiden sahaus onnistuu ja apu on aina lähellä, jos jotain sattuu. Viime vuonna metsätöitä tehtiin porukalla runsaat kymmenisen kertaa. ”Olen kotoisin pieneltä kylältä, jossa oli aina talkoita esimerkiksi heinänteon aikaan. Pöllitytöt on samanlaista talkoohenkeä kuin entisaikaan oli. Kun joku pyytää apua, ehdottomasti sitä annetaan”, Koistinen toteaa. Pöllityttöjen metsäistä arkea voi seurata Instagrammissa #pollitytot. Annette Kärki (vas.), Minna Leppälä, Reetta Koistinen ja Hilkka Repo tapasivat opettajansa Jouni Seppäsen vanhassa opinahjossaan Savon ammattiopistolla. Muistot kirvoittivat koko porukan nauruun. Minna Leppälän auton takakontti on muodostunut jo legendaksi. Mitä sieltä ei löydy, ei tarvita. 10565_.indd 21 10565_.indd 21 14.1.2024 13.28 14.1.2024 13.28
• METSÄSTÄ 19.1.2024 22 Metsälehti.fi KOKEILTUA SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT METSURIN kypärän kuulo­ suojaimiin integroitu radio on ollut arkipäivää jo vuosia. Yhä useammin kuulosuojaimista löy­ tyy myös bluetooth­ominaisuus, jonka avulla älypuhelimen monet mahdollisuudet ulottuvat sahu­ rin korviin saakka. Monella met­ surilla korvissa soivatkin radion sijaan nykyään Spotify, Youtube tai äänikirjat. Kokeilimme viime syksyn ai­ kana kahta erityyppistä kypä­ rä­kuulosuojainyhdistelmää Stih­ liltä ja 3M­Peltorilta. Husqvarnan X­COM kuulosuojaimet, jotka kilpailevat 3M­Peltorin kanssa, ovat tulossa Metsälehden ko­ keiluun. Helppokäyttöinen X-Vent BT Stihlin Advance X­Vent BT tar­ joaa perusvarman ratkaisun puhelimen ja kuulosuojainten parittamiseen. Pohjoisen Kes­ ki­Suomen ammattiopiston metsäopiskelijoista koostunut testiryhmä totesi pariliitoksen muodostamisen onnistuvan hel­ posti. Tästä plussaa. Kuulosuojai­ met muistavat kerran yhdistetyn laitteen, joten jatkossa tarvit­ see huolehtia vain siitä, että pu­ helimen bluetooth­ominaisuus on päällä. Stihlin toimintoja ohjataan kolmen napin avulla, ja toimin­ not on helppo muistaa. Painik­ keiden painaminen onnistuu sor­ mikkaat kädessä. Jos puhelin soi, musiikin toisto katkeaa. Stihlissä ei ole erillistä suun eteen ulottu­ vaa puomimikrofonia, joten sa­ han käydessä vastapuoli ei kuu­ le sahaajan ääntä kovin hyvin. Kun sahan sammuttaa, puhelin­ keskustelu onnistuu ongelmitta. Kuulokkeiden äänenlaatu musiikkia toistettaessa yllät­ tää positiivisesti. Stihlissä ei ole FM­radiota, mitä voi pitää rei­ lun kahdensadan euron arvoises­ sa yhdistelmässä puutteena. Jos riittävän hyvää nettiyhteyttä ei ole saatavilla tai puhelimeen la­ dattu kuunneltavaa, on tyytymi­ nen sahan murinaan. Stihlin kuulonsuojaimet is­ tuvat päähän erittäin napakas­ ti, mikä ei kaikille pään tai kor­ vien muodoille välttämättä sovi. Kokeile siis yhdistelmää päähä­ si kaupassa. Uusi sävel metsätyöhön Bluetoothin avulla metsässä voi kuunnella omaa soittolistaa tai vaikka äänikirjaa. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston opiskelija Juho Paananen tykästyi 3M-Peltorin ergonomiaan ja äänenlaatuun. Raivuuseen vauhtia toi tällä kertaa Spotifyn musiikkitarjonta. 3M-Peltoreissa on mikrofonit, joiden kautta sahaaja kuulee halutessaan ympäristön äänet. Osa 3M-Peltorin ominaisuuksista on käytettävissä myös sovelluksen kautta. Stihlin bluetooth kuulonsuojaimet saivat Aleksi Mönttiseltä kiitosta helppokäyttöisyydestä. 10566_.indd 22 10566_.indd 22 14.1.2024 13.30 14.1.2024 13.30
• METSÄSTÄ 19.1.2024 Metsälehti.fi 23 Laitteessa on kiinteä akku, jo­ ka ladataan usb­portista muka­ na toimitettavalla kaapelilla. Ak­ ku kesti pikkupakkasessa useita työpäiviä. Ammattilaisen tarpeisiin Peltor ja 3M ovat yhdistäneet osaamisensa ja tuoneet markki­ noille ammattitason kypärä­kuu­ lonsuojainyhdistelmän blue­ tooth­ominaisuuksin. Stihliin verrattuna ominaisuuksien kir­ jo nousee uudelle tasolle, mutta niin nousee myös hinta, joka on noin 700 euroa. Peltor WS Alert XPI:ssä on erillinen puomimikrofoni, jon­ ka ansiosta asioiden hoito puhe­ limessa onnistuu, vaikka moot­ torisaha soi käsissä normaaliin työtahtiin. Tästä plussaa, omi­ naisuus on erityisen hyödyllinen esimerkiksi yrittäjämetsurille tai arboristille. Puhelimen lisäksi kuulonsuo­ jaimiin pystyy yhdistämään yhtä­ aikaisesti myös bluetoothilla va­ rustetun radiopuhelimen. Kuulonsuojaimet ovat niin sa­ notusti kuulevat, eli ne on varus­ tettu vastamelumikrofonilla. Tä­ mä tuo ympäristön äänet korviin halutulla äänenvoimakkuudella. Ominaisuus on hyödyllinen, jos saman työn äärellä on useita te­ kijöitä. Peltoreissa on myös pe­ rinteinen FM­radio. Äänenlaa­ tu kuulokkeissa on erittäin hyvä. Toimintoja ohjataan neljän painikkeen avulla. Stihliin verrat­ tuna toimintojen opettelu vaatii selvästi enemmän perehtymistä. Käyttöohje on syytä lukea ja toi­ minnot testata kotona ennen sa­ votalle suuntaamista. Kokeilun aikana bluetooth­yh­ teyden muodostaminen puheli­ men ja suojaimien välillä epä­ onnistui jostain syystä pariin otteeseen. Syy tähän ei selvin­ nyt, mutta ongelma ratkesi uu­ delleenkäynnistämisellä. Kypärän ja kuulosuojaimien istuvuus päähän sekä säätömah­ dollisuudet eri kokoisille käyttä­ jille ovat erittäin hyvät. 3M­Peltorit toimivat kahdel­ la perinteisellä AA­paristolla. Ne tarjoavat virtaa valmistajan mu­ kaan 70 tunniksi, mikä vaikuttaa kokeilun perusteella uskottaval­ ta. Bluetoothia käytettäessä on­ gelmaksi voikin muodostua en­ nemmin puhelimen akun kesto, mikä on metsätöissä hyvä huo­ mioida. Virraton puhelin on hä­ tätilanteessa viraton. METSÄNHOITO Katso video osoitteessa metsalehti.fi 3M SECUREFIT FORESTRY KIT JA PELTOR WS ALERT XPI BLUETOOTH Multipoint tekniikka kahden laitteen yhdistämiseen FM-radio YMPÄRISTÖN kuuntelu ja Push-to-listen toiminnot VIRTA kahdesta AA-paristosta TAUSTAMELUA vaimentava puomimikrofoni OHJAUS mahdollista sovelluksen kautta VALMISTETTU Ruotsissa PAINO noin 1030 g SUOSITUSHINTA noin 700 euroa. Plussat ja miinukset + Puhelut onnistuu myös sahan käydessä. + Ergonomia ja säätömahdollisuudet + Sovellus toimintojen ohjaamiseen – Käyttöönotto vaatii opettelua – Hinta TIIA PUUKILA METKA­kannustejärjestelmä korvasi vuoden alusta keme­ ran. Tukihakemuksia voi jättää maaliskuun alusta alkaen, mut­ ta alkuvuoden kuukaudet voi hyödyntää tulevien töiden suun­ nitteluun. Esimerkiksi uudeksi tuettavaksi työlajiksi tullut ku­ lotus vaatii hyvin tehdyn suun­ nitelman. ”Kulotuksen suunnitteluaika on nyt alkuvuodesta. Suunnitte­ lun voi tehdä, vaikka Metsäkes­ kus ottaa vasta maaliskuun alus­ ta lähtien hakemukset vastaan”, ohjeistaa Metsäkeskuksen met­ sänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes. Kun hanke on hyvin suunni­ teltu ja hakemus jätetään heti maaliskuun alussa, pitäisi tuki­ päätöksen ehtiä keväällä alka­ vaan kulotuskauteen. Otollisin aika kulotukselle on toukokuus­ ta juhannukseen edellyttäen, et­ tä maasto on riittävän kuivaa. Remes kehottaa myös suun­ taamaan katseet vuoden alussa suometsiin ja heikosti kantaviin kohteisiin. Hyvin alkanut lumi­ nen pakkastalvi on oiva hetki harventaa kuusikoita sekä toteut­ taa tuhkalannoitus. Terveyslan­ noituksena toteutettavaan tuhka­ lannoitukseen saa metka­tukea, mutta kulotuksen tavoin se vaa­ tii Metsäkeskuksen hyväksymän ennakkosuunnitelman. Työt voi aloittaa vasta, kun ennakkosuun­ nitelma on hyväksytty. Puuhaa ennakkoraivuusta Metka­tuetuista työlajeista nuo­ ren metsän hoitotyöt sekä taimi­ konhoito eivät sen sijaan enää vaadi ennakkoilmoitusta Metsä­ keskukseen. Raivuutyöt voi aloit­ taa heti, mikäli kohde sen sallii ja hankikantoa riittää. Metka­hake­ muksen voi jättää, kun raivuu on tehty ja metka­tukihaku alkanut. ”Nuoren metsän kohteisiin ei tarvitse nyt etukäteisilmoitus­ ta, mitä aikaisemmin kemerassa vaadittiin. Se on nyt paljon jouhe­ vampi niin kuin silloin vanhaan kunnon aikaan”, Remes kertoo. Mikäli hanki on taimikoissa turhan syvää raivuulle, katseet voi suunnata myös hakkuuta lä­ hestyvien kookkaiden metsien ennakkoraivauksiin. Niissä suu­ rin osa lumesta saattaa olla lat­ vuksissa eikä haittaa raivaajan työtä, Remes vinkkaa. Taimikonhoidon tuissa palataan vanhaan aikaan Tuettavat taimikon ja nuoren metsän hoitotyöt voi taas aloittaa ilman ennakkoilmoitusta. Taimikkoon voi lähteä vaikka heti ja huolehtia metka-tuesta myöhemmin. VA LT TE RI SK YT TÄ 3M SecureFit Forestry kit ja Peltor WS Alert XPI:n ominaisuudet riittävät vaativallekin käyttäjälle. Stihl Advance X-Vent BT on hyvä perusratkaisu puhelimen ja kuulosuojaimien langattomaan parittamiseen. STIHL ADVANCE X-VENT BT BLUETOOTH tekniikka SISÄINEN akku VALMISTETTU Ruotsissa PAINO noin 880 grammaa SUOSITUSHINTA n. 237 euroa. Plussat ja miinukset + Helppo ottaa käyttöön + Äänenlaatu – Ei välttämättä istu kaikkien päähän täydellisesti 10566_.indd 23 10566_.indd 23 14.1.2024 13.30 14.1.2024 13.30
• METSÄSTÄ 19.1.2024 24 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG Metka korvaa kemeran Kemeran korvaava metka eli metsätalouden määräaikainen kannustejärjestelmä tuli voimaan vuodenvaihteessa. Metka-tukea voi hakea maaliskuusta lähtien Suomen metsäkeskuksesta. Taimikon ja nuoren metsän hoitotöiden teon voi aloittaa heti, mutta muiden työlajien osalta tulee odottaa Metsäkeskuksen päätöstä. Metsitystuki päättyy Mahdollisuus hakea joutoalueiden metsitykseen valtion tukea päättyi viime vuoden lopussa. Suomen metsäkeskus käsittelee viimeiset tukihakemukset kesäkuun loppuun mennessä. Jos tänä vuonna saa myönteisen tukipäätöksen, on metsityksen toteutukselle aikaa vuoden 2026 loppuun. Velvoite hoitaa metsitettyä aluetta ja säilyttää se metsämaana kestää kymmenen vuotta. Metsä-Lappi aloitti toimintansa Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lappi aloitti toimintansa vuoden alussa. Yhdistys syntyi, kun Itä-Lapin, Kittilän, Sallan, Sodankylän ja Rovaniemen metsänhoitoyhdistykset yhdistyivät. Yhdistysten toimipisteet säilyvät ennallaan. Varainsiirtovero laski Kiinteistöjen, eli myös metsätilojen, varainsiirtoveroprosentti laski vuodenvaihteessa neljästä prosentista kolmeen. Veroprosenttia sovelletaan, kun kauppakirja tai muu luovutussopimus on allekirjoitettu 12.10.2023 tai sen jälkeen. Verohallinto palauttaa liikaa maksetun veron korkoineen. Metsä Group investoi kotimaassa ja ulkomailla Metsä Groupin uuden kertopuutehtaan rakentaminen jatkuu Äänekoskella. Tehtaan arvioidaan käynnistyvän vuonna 2026. Metsä Board jatkaa uuden kartonkitehtaan suunnittelua Kaskisiin. Mahdollinen investointipäätös kartonkitehtaasta tehdään yhtiön mukaan aikaisintaan tänä vuonna. Metsä Tissue jatkaa Mariestadissa Ruotsissa sijaitsevan pehmopaperitehtaan laajentamista ja uuden pehmopaperitehtaan suunnittelua Gooleen Isoon-Britanniaan. Metsä Fibre lopettaa sahauksen Merikarvialla kesään mennessä. UPM rakentaa Saksassa UPM:n Leunaan Saksaan rakentama biokemikaalijalostamo valmistuu näillä näkymin tämän vuoden lopulla. Jalostamossa valmistetaan puupohjaisia biokemikaaleja, joilla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita muun muassa muovin, tekstiilien ja kosmetiikan valmistuksessa. Stora Enso panostaa Ouluun Stora Enso jatkaa Oulun tehtaallaan käytöstä poistetun paperikoneen muuttamista kuluttajapakkauskartonkia valmistavaksi tuotantolinjaksi. Uusi tuotantolinja aloittaa toimintansa vuoden 2025 alkupuolella. METSÄN VUOSI 20 24 Alkanut vuosi tuo mukanaan muun muassa metka-tuen, muutoksia varainsiirtoveroon, europarlamenttivaalit ja hyvän kysynnän metsähakkeelle. Pölkky uudistaa Kajaanissa Pölkky Oy:n Kajaanin sahan uudistaminen etenee. Pääosa rakennustöistä ja koneasennuksista tehdään tämän vuoden aikana. Junnikkalan saha täyteen vauhtiin Junnikkalan Ouluun rakentama uusi saha pääsee täyteen vauhtiin näillä näkymin ensi kesänä. Sahan tuotantokapasiteetti on 350 000 kuutiota. Kiinteistötoimitusten maksut nousivat Maanmittauslaitoksen hinnat nousivat vuodenvaihteessa. Esimerkiksi kiinteistötoimitusmaksut nousivat keskimäärin reilut kahdeksan prosenttia ja kiinteistöjen omistukseen ja rekisteröintiin liittyvät hinnat keskimäärin kuusi prosenttia. Kiinteistötoimituksia ovat esimerkiksi kiinteistön lohkominen ja rajankäynti. Metsästys kallistui valtion mailla Metsähallituksen metsästyslupien hinnat nousivat vuodenvaihteessa. Esimerkiksi kanalintuluvan vuorokausihinta nousi 17 eurosta 20 euroon. Koko metsästyskauden kattavan luvan hinta nousi 130 eurosta 160 euroon. Hirvenmetsästäjien henkilökohtainen kausilupa kallistui Pohjois-Suomessa 45 eurosta 55 euroon, ja vuorokausiluvan hinta nousi koko maassa 15 eurosta 20 euroon. EU:n biodiversiteettistrategia etenee Suomen on tämän vuoden aikana toimitettava Euroopan komissiolle kaksi EU:n biodiversiteettistrategiaan liittyvää sitoumusta. Ensimmäinen sitoumus koskee sitä, mitä Suomi aikoo tehdä, jotta EU:n pinta-alasta 30 prosenttia saadaan suojeluun ja 10 prosenttia tiukkaan suojeluun. Tähän liittyy myös tavoite suojella jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät. Maaja metsätalousministeriössä ja ympäristöministeriössä valmistellaan parhaillaan kansallisia vanhojen ja luonnontilaisten metsien kriteerejä. Toinen sitoumus koskee muun muassa sitä, miten Suomi aikoo turvata 10567_.indd 24 10567_.indd 24 14.1.2024 13.31 14.1.2024 13.31
• METSÄSTÄ 19.1.2024 Metsälehti.fi 25 METSÄN VUOSI 20 24 Alkanut vuosi tuo mukanaan muun muassa metka-tuen, muutoksia varainsiirtoveroon, europarlamenttivaalit ja hyvän kysynnän metsähakkeelle. luontoja lintudirektiivissä mainittujen lajien ja luontotyyppien suojelun. Ennallistamisasetuksesta päätös EU:n ennallistamisasetus etenee alkuvuodesta Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston viralliseen päätöksentekoon ja tullee voimaan tämän vuoden puolivälissä. Ennallistamisasetus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, ja sen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Metsien monitorointi käsittelyyn Maaja metsätalousministe riössä valmistellaan parhaillaan Suomen kantaa Euroopan komission viime vuonna tekemään esitykseen metsien monitoroinnista. Komission tavoitteena on seurantajärjestelmä, joka kattaisi kaikki EU:n metsät. Maaperädirektiivi etenee Maaperädirektiiviin liittyvät neuvottelut jatkuvat EU:n jäsenmaiden kesken ja Euroopan parlamentissa. Euroopan komission viime vuonna julkaiseman direktiiviehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden tulee kerätä tietoa maaperän terveydentilasta ja edistää maaperän terveyttä. Metsäkatoasetuksen soveltaminen alkaa Viime vuonna voimaan tullutta EU:n metsäkatoasetusta aletaan pääosin soveltaa käytäntöön tämän vuoden lopussa. Maaja metsätalousministeriön vetämä työryhmä valmistelee parhaillaan asetuksen kansallista toimeenpanoa, ja hallituksen esitys kansallista täytäntöönpanoa koskevaksi laiksi on tarkoitus antaa eduskunnan käsittelyyn ensi syksynä. Metsäkatoasetuksen tavoitteena on minimoida EU:n osuus maailmanlaajuisessa metsäkadossa ja metsien tilan heikkenemisessä. Asetuksella kielletään esimerkiksi saattamasta markkinoille tai vientiin puusta valmistettuja tuotteita, jos niiden tuotanto on aiheuttanut metsien tilan heikkenemistä tai metsäkatoa. Valta vaihtuu EU:ssa Europarlamenttivaalien vaalipäivä on Suomessa 9.6. Ennakkoon voi äänestää 29.5.–4.6. Euroopan komission toimikausi päättyy lokakuun lopussa. Kansallinen monimuotoisuusstrategia valmistunee Uusi kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia valmistunee alkuvuodesta. Strategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja saada luonnon monimuotoisuus elpymään. Strategiassa huomioidaan kansallisten tavoitteiden lisäksi EU:n biodiversiteettistrategian ja YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tavoitteet. Talous taantumassa Suomen talous on taantumassa, linjasi Suomen Pankki joulukuun lopulla. Sen mukaan talouskehitys jatkuu tänä vuonna heikkona, ja talous alkaa elpyä vasta vuoden loppupuolella. Bruttokansantuotteen Suomen Pankki ennakoi supistuvan tänä vuonna 0,2 prosenttia ja viennin vähenevän entisestään. Koivutukin hintaan nousua Metsäteollisuustuotteiden kysyntä piristyy tänä vuonna hieman, ennakoi Luonnonvarakeskus (Luke) lokakuussa julkaisemassaan Metsäsektorin suhdannekatsauksessa 2023–2024. Tukkija kuitupuun hakkuiden Luke arvioi kasvavan tänä vuonna 63 miljoonaan kuutiometriin. Mäntyja kuusitukkien keskimääräisten kantohintojen ennakoidaan laskevan neljä prosenttia, koivutukin nousevan viisi prosenttia. Kuitupuiden kantohinnat taas laskevat todennäköisesti 0–2 prosenttia. Metsähakkeen kysynnän Luke arvioi pysyvän korkealla. Metsäliitto Osuuskunta täyttää 90 vuotta Metsä Groupin emoyhtiön Metsäliitto Osuuskunnan juuret ovat vuodessa 1934. Silloin perustettiin Metsäliitto Oy, joka muuttui osuuskunnaksi vuonna 1947. Metsähallitus täyttää 165 vuotta Metsähallituksen historia alkoi vuonna 1859, kun Venäjän keisari Aleksanteri II allekirjoitti julistuksen metsänhoitolaitoksen perustamisesta. Metsänhoitolaitoksen tehtävänä oli hoitaa ja suojella metsiä ja tuoda tuloja kruunulle myymällä puuta. Kansallispuistot täyttävät pyöreitä Nuuksion kansallispuisto täyttää tänä vuonna 30 vuotta ja Etelä-Konneveden kansallispuisto kymmenen vuotta. Vuonna 1994 perustettu Nuuksion kansallispuisto sijaitsee Uudellamaalla, vuonna 2014 perustettu Etelä-Konneveden kansallispuisto Keski-Suomen ja Pohjois-Savon alueilla. Metsäisiä tapahtumia Lapin Metsätalouspäivät järjestetään 11.–12.4. Rovaniemellä Lappia-talossa. Valtakunnalliset Metsäpäivät järjestetään 24.–26.10. Helsinki-Vantaan lentoaseman yhteyteen rakennettavassa kongressikeskus Clarion Helsinki Airportissa. 10567_.indd 25 10567_.indd 25 14.1.2024 13.31 14.1.2024 13.31
• 26 Metsälehti.fi METSÄSTÄ MIKKO HÄYRYNEN N ykyisin Ouluun kuuluva Haukipudas on ollut todellinen sahapitäjä, jossa on toiminut viisi teollista ja aikansa mittapuulla suurta sahaa. Sahaus kukoisti ja hiipui reilussa sadassa vuodessa. Viime vuonna paljastettiin kaksi sahamuistomerkkiä, yli 30 vuotta viimeisen sahan pysähtymisen jälkeen. Pateniemen yhdeksänraaminen Suurin ja pisimpään toiminut oli Pateniemen saha vuosina 1873– 1990. Pateniemen sahalla oli suurimmillaan yhdeksän Bolinderin raamia. ”Pateniemen historia alkaa jo vuodesta 1856, jolloin oululaiset porvarit perustivat yhtiön nimeltä Oulun suuri laivavarvija laivanrakennusyhtiö”, Pateniemi-seuran sihteeri Kari Holma kertoo. Varvilla eli telakalla rakennettiin 13 suurta valtamerialusta ja saha perustettiinkin laivavarvin puutavaratarpeisiin. Moneen kertaan omistajaa vaihtanut saha oli aikoinaan Euroopan suurin ja työllisti parhaimmillaan yli 1 300 henkilöä. Sahausmäärä oli suurimmillaan 1960-luvulla, 40 000 standarttia eli 70 000 kuutiometriä. ”Olisi voitu sahata tuplatenkin, mutta silloinkin oli tukkipulaa.” Sotakorvaustaloissa asutaan edelleen Puutalotehdas valmistui sotavuosina ja sotakorvaukset työllistivät tehdasta vuosikausia – Pateniemen elementtitaloissa asutaan edelleen niin kotimaassa kuin entisen Neuvostoliiton alueella. Holma kertoo, että muistomerkkiin ajateltiin alkuperäistä Bolinder-saharaamia. Koska sellaista ei löytynyt, niin Pateniemi-seuran puuhamiehet päätyivät Lahden Rautateollisuuden valmistamaan malliin A12 vuodelta 1919, joka löytyi Hailuodosta. Pateniemen sahamuseo sijaitsee laivavarvin aikaisessa, 1850-luvulta olevassa varastorakennuksessa ja on avoinna heinäkuun. Unohtunut porvari Oulun Onassis, kauppaneuvos Johan Gustaf Bergbom oli perustamassa myös Pateniemen sahaa. Kaikkiaan Bergbomin kauppahuone oli mukana kymmenessä pohjoissuomalaisessa sahassa, kolmessa rautaruukissa ja omisti parhaimmillaan 30 suurta, maailHAUKIPUTAAN SAHOJEN MUISTOLLE Pohjoisen sahapitäjä sai ansaitsemansa muistomerkit. ”Olisi voitu sahata tuplatenkin, mutta silloinkin oli tukkipulaa.” PA TE N IE M ISE U RA RY :N A RK IS TO Pateniemi­ seura ry:n puheenjohtaja Seppo Barck julkistamassa Pateniemen sahamuisto­ merkkiä kesällä 2023. Sahat olivat huomattavia työllistäjiä ja muodostivat ympärilleen omintakeisen sahayhteisön. KA RI H O LM A 10568_.indd 26 10568_.indd 26 14.1.2024 13.32 14.1.2024 13.32
• 19.1.2024 Metsälehti.fi 27 METSÄSTÄ man merillä kulkevaa purjealusta. Bergbom on jäänyt metsäteollisuuden historiankirjoituksessa katveeseen paljolti siksi, että hänellä ei ollut perillisiä. ”Oulusta ei löytynyt Bergbomille edes muistolaattaa, joten nyt oli korkea aika saada sellainen aikaiseksi.” Muistomerkin jalustaan kiinnitettiin Bergbomille omistettu laatta. Lisäksi muistomerkin yhteyteen pystytettiin opastetaulu, jonka qr-koodien takaa löytyy kuvia ja tarinoita sahan historiasta. Martinniemen sulkemisesta käytiin poru Muita Haukiputaan sahoja ovat olleet Maunun saha vuosina 1863–1908, Halosenniemen saha 1921–1950, Santaholman saha 1915–1967 ja Martinniemen saha 1905–1988. Ne saivat yhteisen muistomerkin kuntalaisten aloitteesta entisen Martinniemen sahan PATENIEMI-SEURA RY:N ARKISTO alueelle – sahan, jonka sulkemisesta käytiin aikoinaan kovin poru. Niin kova, että maan hallitus tuli hätiin ja järjesti sahalle vuoden jatkoajan. Martinniemikin työllisti enimmillään 1 300 henkilöä. Sahayhteisön elämänmenoa on kuvannut kirjailija Joni Skiftesvik. Taiteilija Sanna Koiviston teos koostuu kolmesta elementistä. Alhaalla mies seisoo kannon päällä ja pitelee kourissaan tukkia, joka on matkalla sahan raamiin. Keskiosassa on lautapinoja ja tapuli, jonka päällä miehet seisovat taaplaamassa. Yläosassa naiset lastaavat laivaa ja kaiken ylle nousee sahan piippu. Vaikka laivojen lastaus olikin lähinnä miesten työtä, niin naisiakin oli mukana. Muistomerkki on leikattu teräksestä ja käsitelty suolavedellä. Näin harmaa teräs on saatu ruostutettua eikä teos tämän jälkeen enää ruostu. Lähteenä on käytetty Kari Holman pohjatekstiä. Martinniemen muistomerkki ku­ vaa puun matkaa kannolta sahalle ja laivaukseen. Kuvassa Hannu Liljamo sekä muistomerkin tekijä, taiteilija Sanna Koivisto. Lautatarha­alueet olivat isoja ja myös paloherkkiä. KA RI H O LM A 10568_.indd 27 10568_.indd 27 14.1.2024 13.32 14.1.2024 13.32
• PILKKEET 19.1.2024 28 Metsälehti.fi LUONNOSTA HANNU ESKONEN, TEKSTI JA KUVAT SYKSY tuo tullessaan pimeyttä, kylmyyttä, lunta ja jäätä. Jo loka-marraskuussa maa alkaa jäätyä. Ensin pintamaahan voi syntyä roustetta, jolloin kostea maa jäätyy äkillisesti synnyttäen pystyjä jääneulasia ja -sälöjä. Tällaista haurasta kerrosta kutsutaan myös pintaroudaksi. Myöhemmin tulevaan routaan eli kirsiin kasvit tottuvat vähitellen syksyn ja alkutalven aikana. Routailmiöiden ohella puita rasittaa taivaalta satava lumi. Puihin kertyvää lunta ja jäätä kutsutaan tykyksi. Tykyn määrä vaihtelee Suomen eri osissa. Talvisin tykkyä on kaikkialla, joskin alavilla mailla puita peittävä lumivaippa on irtonaista ja ensimmäinen kunnon tuuli pudottaa lumet maahan. TALVEN KAUNISTUS, PUIDEN KAUHISTUS Jopa tuhansien kilojen tykky kasaa puille suuren taakan. Vuoden vaihteessa valoa on tarjolla niukasti. Aamuvalo kuitenkin luo kuviin oman erikoisen tunnelman. Kuva Pikku-Syötteeltä. Äkäslompolon Kuertunturilta on huikaseva maisema yli tykkykuusikon ja metsämaan Yllästunturille tammikuun alussa kun aurinko jälleen nousee taivaanrannan yläpuolelle. tavalla kuin alavilla mailla. Itäisen Suomen vaara-alueille ja Lappiin vyöryy jatkuvasti lännestä ja lounaasta kosteita, lumisia ilmamassoja. Vaarojen rinteillä lumisade jatkuu, mutta kostea ilma alkaa myös nousta rinteitä pitkin ylös. Ilma jäähtyy ylös noustessaan noin asteen sataa metriä kohti. Tämä aiheuttaa sen, että vaarojen rinteillä ja lakialueilla puihin kiteytyy huurretta ja jäätyy Vaara-alueilla ja tuntureilla tykky sitä vastoin kestää, ja useimmiten tykky irrottaa otteensa puista vasta auringon säteilyn sulattamana keväällä. Alavilla mailla tykky syntyy lumisateesta. Osa satavasta lumesta jää aina puihin. Jos satava lumi sattuu olemaan märkää, se tarttuu helposti oksiin. Lumi jäätyy kiinni ja putoaa vasta uuden sulakelin sulattaessa oksia. Jo syntynyt tykky kerää tehokkaasti uutta tykkyä ympärilleen. Oksia ympäröivä lumija jääkuorrutus muodostuu paksuksi ja painavaksi. Alavilla Eteläja Keski-Suomen mailla tykky sulaa ennen kevättä ja kevättuulet pudottelevat viimeisetkin lumen rippeet oksista. Vaarojen tykky kestää kevääseen Vaarojen tykkymetsät syntyvät eri 10569_.indd 28 10569_.indd 28 14.1.2024 13.33 14.1.2024 13.33
• PILKKEET 19.1.2024 Metsälehti.fi 29 SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. METSÄN KÄTKÖISSÄ alijäähtynyttä vettä. Näin syntyvä tykky tiivistyy kovaksi jääksi ja kiinnittyy oksiin erittäin lujasti. Vaarojen tykky häviääkin vasta keväällä sulaessaan, siihen eivät tuulet vaikuta. Tykkyä kutsutaan tieteelliseltä nimeltään galiksi. Komeimmat tykkymetsät sijaitsevat Itäja Pohjois-Suomen vaaroilla ja tuntureilla. Tykkyvaarojen ketju alkaa Pohjois-Karjalasta ja jatkuu Kainuun kautta Kuusamoon, Sallaan, Sodankylään, Kolariin ja Muonioon. Tonnien jääkuorma koettelee puita Komeita tykkykuusia katsellessa ihmettelee helposti puiden kestämää valtavaa jäätaakkaa. Tykkyä voi olla yhden puun päällä jopa 3–4 tonnia. Suurimmat tykkykerrokset ovat laki alueilla. Ero rinteisiin verrattuna voi olla jopa kahdeksankertainen. Tuhansien kilojen lumija jääkerros aiheuttaa lakialueiden puille suuren taakan. Useimmat niistä eivät sitä kestä, vaan latva tai oksat katkeavat. Usein lakialueiden puut ovatkin useampilatvaisia. Oulun Yliopiston suorittamissa laskennoissa Posion Riisitunturilla tykyn vioittamia puita oli runsaasti. Lakialueen kuusista 70 ja männyistä 80 prosenttia oli vioittuneita. Tykkyrasitteen takia Itäja Pohjois-Suomen vaaroilla kasvavat kuuset ovat kapealatvaisia kynttiläkuusia, joita nykyään kutsutaan siperiankuusiksi. Tykyn vioittamiin halkeamiin ja repeämiin iskevät kesällä helposti erilaiset sienitaudit, kuten lahovika. Eräät tutkijat ovat sitä mieltä, että tykky voi olla tärkeimpiä metsärajaa määrääviä tekijöitä. Kevättalvisella vaaralla vioittuneet puut ovat kuitenkin kuin lumipatsaita, joiden siimeksessä hiihtely tai lumikenkäily ei unohdu koskaan. Lumisten patsaiden lomasta aukeaa huikaiseva maisema talviseen suomalaisluontoon. Kiiruna on Suomen karaistunein lintu. Se onkin ainoa lintu, jonka tykkyjä ihaileva ihminen voi tavata tuntureilla talvisin. KOREANPUNAINEN ja mustatäpläinen seitsenpistepirkko on kaikille tuttu, mutta erilaisia pirkkolajeja on Suomessa peräti yli 60. Koko vaihtelee, mutta kaikille on yhteistä pullea kupolimainen muoto. Suuret, kirkasväriset ja täplikkäät lajit on helppoja tunnistaa pirkoiksi, ja usein itse lajinkin huomaa täplien määrästä. Moni laji on jopa saanut nimensä täplämäärän mukaan. Pienten tummasävyisten pikkupirkkojen tunnistaminen edes pirkoiksi saati sitten lajin tarkkuudella onkin jo työläämpää. Suuren lajimäärän selittää erilaistuminen erilaisiin ympäristöihin ja erilaiseen ravintoon. Useimpien ravintona ovat kirvat ja muut pienet hyönteiset, mutta joukossa on muutama kasvin tai sientenkin syöjä. Pihapiirissä touhuavia pirkkoja näkee aina silloin tällöin, mutta sattumahavainnot eivät kerro niidenkään todellisesta määrästä. Toisenlaisiin ympäristöihin erikoistuneita lajeja näkee vielä paljon harvemmin. Kuinkahan moni on nähnyt kuvankaan pensaspisarpirkkoa, joka on Etelä-Suomessakin yleinen ja ilmeisesti Lapin yleisin leppäpirkko? Se on erikoistunut lehtipuiden ja pensaiden tarjoamaan kirvaravintoon. Hyvin saman näköinen leppäpisarpirkko taas saalistaa lehtikuoriaisen toukkia. Uhanalaisten luettelossa se on luokiteltu lehtolajiksi, ja häviämisen syyksi on merkitty voimakkaat kannanvaihtelut. Harmaaleppä ei kuitenkaan ole varsinainen lehtokasvi, vaan sen ominta elinaluetta ovat erilaiset ”häiriöbiotoopit”, kuten tienvarret, pientareet, PIRKOISTA ON MONEKSI Pensaspisarpirkon perusravintoa ovat lehtipuissa elävät kirvat, mutta olisiko se tässä kumartunut pajun emikukan tyveltä mettä etsimään? joutomaat – ja tietysti talousmetsien uudistusalat. Niillä taas eivät luonnonrauhaa hakevat tutkijat viihdy, joten leppäpisarpirkko on voinut vuosikymmenet piileskellä niillä kenenkään huomaamatta. Laji havaittiinkin Kotkassa vuonna 2018, puolen vuosisadan tauon jälkeen. Kannattaa pitää silmällä lehtikuoriaisten ruskettamia leppäkasvustoja, jos vaikka näkisi itse pirkon tai sen mustavalkean toukan! KAMALA LUONTO 10569_.indd 29 10569_.indd 29 14.1.2024 13.33 14.1.2024 13.33
• PILKKEET On kahdenlaisia metsänomistajia. Toiset ovat myös MetsäTietäjiä. Polku omaan metsään MetsäTietäjä on metsänomistajan tilakohtainen digitaalinen työkalu oman näköisen metsän hoidon ja tuoton suunnitteluun. Se huomioi talouden, hiilitaseen ja luontoarvot juuri sinun tavoitteidesi mukaan. Saat suunnitelmat, kartat ja sinua parhaiten palvelevat Metsälehden sisällöt suoraan ruudullesi vaikka metsäsi keskellä. Tee itsestäsi MetsäTietäjä jo tänään osoitteessa metsälehti.?. 10570_.indd 30 10570_.indd 30 14.1.2024 13.34 14.1.2024 13.34
• PILKKEET 19.1.2024 Metsälehti.fi 31 JOKAINEN sukupolvi tup­ paa unohtamaan talouden lai­ nalaisuuksia. Viimeisimmäksi on unohdettu, että korkotaso on muuttuva. Minä ja moni muu metsään pidemmän aikaa sijoittanut on kauhistellut metsän epärealis­ tisen korkeaa hintaa ja rahas­ tojen toimintaa markkinoilla. Pelkästään perinteisten port­ foliomallien kautta on nähty, että menneiden vuosien hin­ noilla metsäsijoittaminen ei ole ollut järkevää. Metsän hinnan karkaami­ seen on useita syitä. Yksi mer­ kittävä syy on ollut harhakäsi­ tys, että nollakorkojen aika on pysyvä. Toinen yhtä merkittä­ vä syy on ollut metsärahasto­ jen toimintamalli, jossa niitä on markkinoitu monin tavoin liian positiivisin odotuksin ja riskiä vähätellen. Samoin nii­ den arvon­ ja tuotonmääritys herättää epäilyksiä. Olen itse joskus verrannut mallia pyra­ midihuijaukseen. Vaikka kauppa­arvomene­ telmän käyttö arvonmäärityk­ sessä onkin teoriassa hyvä, on sen käyttö ohuilla metsätila­ markkinoilla kysenalainen varsinkin rahastoissa. Tällä tavalla rahastojen maksaessa markkinajohtajana ylihintaa metsistä tuotto saadaan näyt­ tämään todella houkutteleval­ ta. Kun rahastosijoittajat sitten haluaisivat myydä sijoituksen­ sa, rahastot rajoittavat myyn­ tejä, jottei metsän hinta laski­ si markkinoiden kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tällöinhän metsän kauppa­arvo laskisi ja tuotto menisi negatiivisek­ si. Metsätaloudellisen tuoton tai puusta saatavan hinnan ke­ hitys ei selitä miltään osin ra­ hastojen aikaisempaa tuottoa. Nämähän ovat ainoat kestävän tuoton tekijät. Rahastoilla kävi tuuri, kun puun tuonti Venäjältä lop­ pui. Muuten puun hinta oli­ si reaa lisesti reilusti alentu­ nut ja rahastojen tuotto olisi ollut heikkoa. Metsärahastojen ylihintais­ ten ostojen takia moni yksityi­ nen aktiivinen metsätalouden harjoittaja ei ole voinut kehit­ tää eikä laajentaa metsätalout­ ta. Samoin moni uusi metsäta­ louden harjoittaja on jäänyt tulematta alalle. Nykyinen tilanne on huoles­ tuttava. Koska rahastot eivät suin surminkaan halua metsä­ sijoittajien myyvän ja pilaavan rahastojen houkuttelevuutta, pelkään kokonaisten rahasto­ jen myyntiä ulkomaisille ins­ tituutiosijoittajille, jotta ra­ haston kokoaikainen tuotto voidaan nykytilanteessa mak­ simoida ja estää kotimaisten yksityisten sijoittajien mas­ samyynnit. Vaikka rahastojen metsä­ omaisuus on varsin rajalli­ nen, olisi silti näin merkittävän metsäomaisuuden siirtyminen ulkomaiseen kasvottomaan ja Suomen edun unohtavaan omistukseen vaarallista meil­ le kaikille. Markkinoiden toiminnan kannalta olisi järkevintä an­ taa rahaston arvon muodos­ tua aidosti markkinoilla. Täl­ löin rahastot myyvät metsää siinä tahdissa kuin siihen si­ joittavat haluavat myydä met­ säsijoituksiaan omaa riskiään halliten. Jos olisin itse sijoit­ tanut metsärahastoihin, olisin myynyt jo sijoitukseni. Se on hyvä neuvo myös rahastojen nykyisille omistajille. Myös tässä vaarallisessa markkinatilanteessa ehdo­ tan, että rahastot itse muutta­ vat sääntöjään niin, että koko rahaston myynti ulkomaille kielletään. Jos näin ei toimi­ ta, tulisi lailla hoitaa vastaa­ va asia kuntoon. Tähän löytyy varmasti laillinen tapa hoitaa asia käytännössä. Yksityisille metsäomis­ tajille olisi lisäksi eduksi, jos esimerkiksi Metsäliiton osuuksien osto rahastoilta kiellettäisiin. PENTTI KURKI Metsärahastot – metsätalouden vitsaus LUKIJALTA LUKIJALTA LUKIJALTA HALUAMMEKO, että yk­ sityinen metsänomistus päätyy ulkomaisille rahas­ toille? Kuolinpesät omistavat noin yhdeksän prosenttia yksityismaan pinta­alasta. Valitettavasti uusia kuo­ linpesiä syntyy nopeam­ min, kuin vanhoja ehditään purkaa. Usein kuolinpesien omistamat tilat siirtyvät myyntiin. 40–50­vuotias tuleva metsänomistajakun­ ta asuu suurimmaksi osak­ si kaupungeissa. Heillä on rahaa, mutta ei aikaa tai kiinnostusta hoitaa met­ siä. Myös osaaminen voi puuttua. Ostaja ei välttämättä ole enää naapuri, vaan kasvo­ ton rahasto. Metsätilojen hinnat ovat nousseet pil­ viin rahastojen maksamien korkeiden hintojen takia. Myös korkeat lainojen ko­ rot hankaloittavat kuolin­ pesien osakkaiden mahdol­ lisuuksia lunastaa muiden osakkaiden osuuksia. Osak­ kailla on usein jo ennestään lainaa, joten miljoonatilan osuuksien ostaminen sisa­ rilta ei välttämättä onnistu, vaikka halua olisi. Mitä valtio on tehnyt edistääkseen perhemet­ sätaloutta? Hallitusoh­ jelmaan on kirjattu met­ sävähennyksen tason tarkastaminen. Tämä on hyvä alku. Mielestäni tu­ loverolain (48 §) mukainen luovutusvoittoverosta va­ paa myynti pitäisi laajen­ taa koskemaan myös sisa­ rien lapsia. Syntyvyyden laskettua yhä useampi metsänomis­ taja on lapseton. Ei ole mie­ lekästä myydä kiinteistöä iäkkäälle sisarelle, mutta moni haluaa suvun metsien säilyvän suvussa. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös mahdollinen pakollinen selvennyslain­ huudon hakeminen kuo­ linpesälle. Mielestäni pork­ kana toimii useimmiten paremmin kuin keppi. Sik­ si automaattinen, maksuton selvennyslainhuuto on pa­ ras vaihtoehto. Automaat­ tinen selvennyslainhuuto tulee helpottamaan viran­ omaisten toimintaa kuolin­ pesien suhteen. Tulevaisuudessa tulem­ me joka tapauksessa tör­ määmään yhä useampaan toimimattomaan yhteiso­ mistukseen, kun kuolinpe­ siä on muutettu yhtymiksi. Yhtymän osakkaat saatta­ vat olla toistensa serkkuja tai pikkuserkkuja. Kuinka yhteisen omaisuuden hoi­ to tällöin onnistuu? Palataan vielä tuleviin perhemetsätalouden har­ joittajiin. Heillä ei ole vält­ tämättä halua tai tarvetta myydä puuta. Heidän ar­ vonsa ovat vihreät. Avo­ hakkuita ei haluta, vaan mieluummin jatkuvaa kas­ vatusta. Kuinka hyvin met­ säammattilaiset ovat va­ rautuneet uuden met­ sänomistajasukupolven vaatimuksiin? Mielestäni on tärkeää kehittää eko­ logisempaa metsänhoitoa sekä metsätalouden uusia ansaintamahdollisuuksia kuten hiilikauppaa (piden­ nettyjä kiertoaikoja) ja va­ paaehtoista suojelua eteen­ päin. Ne ovat tärkeitä paitsi kansainvälisten ilmastota­ voitteiden takia, mutta he­ rättävät kiinnostusta myös uudessa metsänomistajasu­ kupolvessa. Suomi voi olla edelläkä­ vijä ilmastokestävän met­ sätalouden osalta, jos ta­ voitteet asetetaan riittävän kunnianhimoisiksi. SANNA PELTOLA KIRJOITTAJA ON METSA?NOMISTUKSEN ASIANTUNTIJA SUOMEN METSA?KESKUKSESSA. Perhemetsätalous on kriisissä METSÄLAKI ei ainakaan suoraan vaadi metsänhoitoa, eli metsänomistajan metsän puusto saa kasvaa ja kehittyä luonnon itsensä hoitamana. Jos puustoa hakataan, niin lakia on noudatettava. Met­ sälain perustoteamus on var­ maan nykyäänkin: ”Metsää eli oikeastaan puustoa ei saa hävittää ja saattaa vajaatuot­ toiseksi.” Eri asia on, mitä tuo perus­ toteamus tarkoittaa. Miksi metsäkeskustelu ja tiedotus ovat nyt sekaisin Suomessa ja EU:ssa? Puuta tarvitsee sitä jalosta­ va teollisuus. Puuta voidaan hyödyntää rakentamisessa jopa pyöreänä. Puuta polte­ taan lämmöksi eli energiak­ si, ja samalla tehdään säh­ köäkin. Tämä puunkäyttö on varmaan tarpeen yhteis­ kunnassa. Samalla metsiem­ me puusto pyörittää omalta osaltaan taloutta ja rahavir­ taa, josta pienet purot vir­ taavat moniin taskuihin ja maksetut verot menee yh­ teiskunnan taskuun. Metsien puusto ja maa­ pohja ovat osa luontoa. Tar­ vetta on monimuotoisuudelle myös talouskäytössä olevissa metsissä. Tarvetta on luon­ nonsuojelualueille. Tarvet­ ta on hiilinielulle. Tarvetta on vesiensuojelulle. Tarvet­ ta näyttää olevan myös tuu­ limyllyalueille ja muulle ra­ kentamiselle. Sitten on monenlaisia met­ sänhoidon ja omistamisen neuvojia. Vetävätkö toiset eri suuntaan kuin toiset eli ovat eri asialla? ”Sen laulua laulat, kenen asialla olet.” Lisäksi tulee yhteiskun­ nan tukipolitiikka niin neu­ vontaan kuin itse metsän­ hoitoon ja paljon puhutuksi tulleelle suojelulle ja jopa ennallistamiseen. Mielen­ kiintoinen himmelihän tästä kaikesta muodostuu. Metsien monimuotoisuus syntyy myös itsestään, kun esimerkiksi uinuvien met­ sätilojen annetaan vain ol­ la. Monimuotoisuutta palve­ lee myös se, että metsälaki ei käske uinuvaa metsätilaa tai tilan osaa metsänhoitoon. MATTI MYLLYKOSKI METSURI SIIKALATVA Metsän monimutkainen himmeli ILMOITA METSÄLEHDESSÄ! Ota yhteyttä mediamyyntiin: tuomo.vuorinen@metsalehti.fi 10570_.indd 31 10570_.indd 31 14.1.2024 13.34 14.1.2024 13.34
• 19.1.2024 32 Metsälehti.fi PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 6114 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson p. 09 315 49 805 Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja p. 09 315 49 844 Sari Enderle p. 09 315 49 840 MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 92. vuosikerta. perustettu 1933 SUOMEN METSÄURHEILULIITTO RY Talven 2024 kilpailukalenteri löytyy liiton kotisivuilta smul.fi. Kalenteria päivitetään kauden edetessä. SMUL:n 76. talvimestaruuskisat pidetään Pirkanmaalla 15.-16.3.2024. Kisoissa on ammattilaisten sarja ja ensimmäistä kertaa lisäksi avoin sarja metsänomistajille ja metsätaitoilusta kiinnostuneille. Tarkempi kilpailukutsu julkaistaan myöhemmin kilpailukalenterissa. Lisätietoja: Hannu Liljeroos, puh. 0400 575313 Tervetuloa kisailemaan! KILPAILU MYYDÄÄN KESÄTOIMITTAJA METSÄLEHTEEN METSÄLEHTI on metsänomistajille suunnattu erikoisaikakauslehti, jolla on yli 200 000 lukijaa. Lehden vuosikerta koostuu viidestätoista tabloidimuotoisesta Metsälehdestä ja kahdeksasta aikakauslehtimuotoisesta Metsälehti Makasiinista. Metsälehti.fi-verkkopalvelussa vierailee kuukausittain noin 180 000 kävijää tutustumassa uusimpiin metsäaiheisiin artikkeleihin ja uutisin sekä osallistumassa metsäalan vilkkaimpaan keskusteluun. Toimituksessa työskentelee 11 henkeä. Haemme KESÄTOIMITTAJAA tekemään juttuja Metsälehteen, Metsälehti Makasiiniin ja Metsälehti.fi-verkkopalveluun. Tehtävä kestää kolme kuukautta ja alkaa mielellään jo toukokuun puolivälissä. TOIVOMME, että sinulla on ainakin jonkin verran kokemusta toimittajan työstä ja olet kiinnostunut metsäalasta. Metsälehdessä pääset kehittymään journalistina toteuttamalla alusta loppuun juttuja monipuolisista aiheista printtilehtiin ja verkkoon. Juttukeikat vievät sinut eri puolille Suomea. METSÄLEHDEN toimitus sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella Helsingin Länsi-Pasilassa. Suuren osan työstä voi myös tehdä etäyhteyksillä. LÄHETÄ hakemuksesi perjantaihin 16. helmikuuta 2024 mennessä osoitteella hakemukset@metsalehti. fi. Liitä mukaan juttunäyte. Lisätietoja tehtävästä antaa toimitussihteeri Eero Sala (eero.sala@metsalehti.fi, 040 845 8925). VOIT tutustua meihin lähemmin osoitteessa metsalehti.fi. TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Ammattiopiston kurssikavereista muodostui yhdessä metsätöitä tekevä ryhmä – Pöllitytöt. Sivut 20–21 PORUKALLA HOITUU PERJANTAINA 19. TAMMIKUUTA 2024 ? NRO 1 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 TUNNETTA MUKAAN TILAMARKKINAT Rahastojen ostohalut hiipuvat VAIKUTTAJA MISSÄ UUDET TUOTTEET VIIPYVÄT? Lue verkosta koko vuoden testit! Kokeilussa omakotiasujan klapikone LISÄÄ SAHAUSTA POHJOISEEN NÄIN ANNAT METSÄLAHJAN RAIVAA ITSESI KUNTOON ›› Hannu ja Aleksi Toikka innostuivat joulukuusista 22. JOULUKUUTA • NUMERO 8/2023 • 12,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 8/2 02 3 TE EM A : U U D ET TE KIJ ÄT 10502_.indd 1 10502_.indd 1 17.12.2023 14.03 17.12.2023 14.03 www.metsalehti.fi/metsamaa MAAJA METSÄTILA, Parikkala, Tyrjänrantatie 6,586 ha. Tilalla v. 1988 rak. okt 172 k-m 2 , k+oh+3mh+ 2wc+tekn.tila+varasto+at. Vesikiert. patterilämmitys puulla tai sähköllä, leivinuuni ja takka. Pihapiirissä v. 1923 rak. okt, vanha navetta, aittarak. ja maakellari. Pihasauna ja viljakuivaamo. Metsämaata n. 2,9 ha rehevillä kasvupaikoilla, heti mahd. harvennushakkuisiin. Kokonaispuustoa n. 438 m 3 . Peltomaata n. 2,9 ha. Ei e-tod. Hp. 58.000 €. Kohdetta myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Antti Kakkonen, puh. 044 264 6507 MAATILA, Laihia Noin 15 ha. Laihian eteläosassa. Tila ollut vapaa-ajan käytössä, pellot vuokrattu. Peltojen pinta-ala n. 8,7 ha ja runsaspuustoista metsää n. 4,4 ha, sekä pihapiiri rakennuksineen (mm. konehalli ulkomitoiltaan 18*12 m) ja liittymäsopimuksineen (sähkö ja vesi), Hp. 155.000€ / tarjous METSÄ/PELTOTILA, Toivakka, Kankainen 2 palstasta koostuva n. 42 ha metsä/peltotila. Isompi palsta rajoittuu asfalttitiehen. Metsät hyvässä kasvussa ja maapohjat helppokulkuisia. Metsäarvion mukaan kokonaispuusto n. 5200 m 3 . Pellot vuokrattu 31.12.2023 asti. Peltojen p-ala n. 11 ha. Hp. 264.000 e/tarjous. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa 10571_.indd 32 10571_.indd 32 14.1.2024 13.35 14.1.2024 13.35
• PILKKEET 19.1.2024 Metsälehti.fi 33 METSÄKRYPTO 1 METSÄKRYPTO 21, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. tai p. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Laskutuslisä paperilaskuissa 2,90 €. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 2.2.2024 osoitteessa Tapio Palvelut Oy/Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 1”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Palkinnot metsäristikosta 21 on arvottu seuraaville kolmelle: Jarmo Kauppinen, Petäjävesi, Matts Kentala, Evijärvi ja Reijo Kuitti, Töysä. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. 10571_.indd 33 10571_.indd 33 14.1.2024 13.35 14.1.2024 13.35
• 19.1.2024 34 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN SAMI KARPPINEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA HELSINKILÄINEN asianajaja ja kahden pienen lapsen isä Pekka Keloneva on epäilemättä kiireinen mies. Ei kuitenkaan niin kiireinen, ettei häneltä aina löytyisi aikaa jutella metsäasioista. Myös ehdotukseen kolumnien kirjoittamisesta Metsälehteen Keloneva vastasi empimättä kyllä. Mistä lakimiehen kiinnostus metsään kumpuaa? ”Tuota olen itsekin pohtinut. Ehkä metsä palauttaa ihmisen juurilleen ja on linkki konkretiaan myös täällä pääkaupungissa. Metsä on aina ollut minulle merkityksellinen. Myös metsätalouden laaja yhteiskunnallinen merkitys kiinnostaa”, Keloneva pohtii. Rovaniemeläislähtöinen Keloneva on myös metsänomistaja. Hän omistaa useita metsätiloja yhtymänä yhdessä isänsä ja veljensä kanssa. ”Ensimmäiset tilat tulivat meille sukupolvenvaihdoksen kautta. Sen jälkeen olemme ostaneet metsätiloja aktiivisesti Lapista ja Pohjois-Pohjanmaalta.” Metsällä on jo merkittävä rooli Kelonevan taloudessa. Hän arvioikin olevansa kallistumassa metsänomistajasta metsäsijoittajaksi. ”Sijoitan metsään kuitenkin pitkäjänteisesti ja ajattelen asioita ylisukupolvisesti. Investoimme metsiin ja pyrimme näin kasvattamaan metsätilojen arvoa.” Monipuolinen näkemys metsänomistamiseen Keloneva on jo 36-vuotiaana ehtinyt olla mukana vaikuttamassa metsäalaan monelta kantilta. ”Toimin vuosina 2020–2022 Suomen FSC-yhdistyksen puheenjohtajana. Sitä ennen olin Pääkaupunkiseudun metsänomistajien puheenjohtajan tehtävässä.” Ruuhkavuosien keskellä Kelonevan aika ei sentään riitä siihen, että hän olisi itse säännöllisesti tekemässä metsänhoitotöitä palstoillaan. ”Tässä elämänvaiheessa tekemiseni liittyy enemmän metsänomistamisen hallinnolliseen puoleen, kuten verotukseen.” Hallinnollista työtä metsänomistamiseen liittynee jatkossa yhä enemmän. Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa esimerkiksi tuulivoiman rakentaminen koskettaa yhä suurempaa metsänomistajajoukkoa. ”Tuulivoimaloiden osalta muistakin arvoista kuin rahasta pitää keskustella. Mutta yleisesti näen tervetulleena, jos metsätila mahdollistaa metsänomistajalle tulovirtoja muualtakin kuin puunmyynnistä.” Luvassa ainakin tilakauppaa ja tuulivoimaa Päivätyössään Keloneva hoitaa muun muassa konkurssija yrityssaneerausmenettelyihin sekä kiinteistöihin liittyviä asioita. ”Kolumneissanikin on mukana varmaan juridista näkökulmaa.” Kelonevan mielessä jalostuu jo ajatus tekstistä, joka käsittelee luopumisen tuskaa m e t s ä t i l a n omistajavaihdoksessa. ”Yksi kiinnostava aihe on myös se, miten metsänomistaja voi arvioida, onko tilan vuokraaminen tuulivoimatuotantoon järkevää.” Juridista kulmaa kolumneihin Metsälehden kolumnistina aloittava Pekka Keloneva pitää tervetulleena, että metsänomistaja saa tuloa muustakin kuin puusta. Pekka Keloneva pohtii parhaillaan omaakin suhtautumistaan tuulivoimaan. Pöydällä päätöstä odottaa maanvuokrasopimusluonnos tuulivoimala-alueesta. Kelonevan kolumni aiheesta löytyy sivulta 7. ”Ehkä metsä palauttaa ihmisen juurilleen ja on linkki konkretiaan myös täällä pääkaupungissa.” PEKKA KELONEVA 36-vuotias asianajaja Helsingistä perheessä puoliso, kaksi lasta ja koira omistaa metsää yhtymänä isänsä ja veljensä kanssa Lapissa ja PohjoisPohjanmaalla toiminut mm. Suomen FSC:n ja Pääkaupunkiseudun metsänomistajien puheenjohtajana aloittaa Metsälehden kolumnistina KUKA 10572_.indd 34 10572_.indd 34 14.1.2024 13.37 14.1.2024 13.37
• 19.1.2024 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI Metsälehti Makasiini ilmestyy 2.2.2024 Näin täytät METSÄVEROILMOITUKSEN METSÄLEHTI VUONNA 1984 Sarjassa seurataan Metsälehtiä 40 vuoden takaa. METSÄALAN ja median välinen hankaus ei ollut tuntematon (myöskään) 40 vuotta sitten. Vuoden 1984 ensimmäisessä Metsälehden numerossa professori Eljas Pohtila haukkui Yleisradion ajankohtaisohjelman ”Metsäpeli – tosikertomuksia suomalaismetsistä”. Ohjelmassa oli arvosteltu Lapin piirimetsälautakunnan tekemisiä yksityismetsien hoidossa ja yksityismetsälain toimeenpanossa. Pohtilan pienennetyllä fontillakin koko sivun täyttäneen kirjoituksen otsikko oli ytimekkäästi ”Ala-arvoinen asiaohjelma”. Pohtilan mielestä nimeltä mainitut toimittajat olivat asiantuntemattomuudellaan aiheuttaneet paljon vahinkoa muun muassa yllyttämällä metsänomistajia harsintahakkuisiin. ”Metsänkäsittelyasioissa toimittajat olivat maal­ likoita, ja tietämättömyyteen perustuivat monet hei­ dän väitteensä metsänhoidosta ja sen kustannuksis­ ta” , Pohtila kirjoitti. Risuja Ylelle HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVA ERÄÄSEEN punakukkaiseen puuhun Australian kupeessa liittyy legenda nuoresta maorisoturista, Tawhakista. Kostaakseen isänsä kuoleman mies yritti hakea apua taivaasta, mutta putosi kohtalokkaasti maahan. Puun karmiininpunaisten kukkien sanotaan kuvaavan hänen verta. Maorihehkupuu (Metrosideros excelsa ) on yksi Uuden Seelannin pidetyimmistä puista. Paikalliset käyttävät siitä nimeä ”p?hutukawa”. Puuta kutsutaan myös joulupuuksi, koska sen kukinta ajoittuu joulu-tammikuun aikoihin. Tuolloin eteläisellä pallonpuoliskolla, ”down under”, on kesä parhaimmillaan. Maorihehkupuu kasvaa luontaisesti pääosin Uuden Seelannin pohjoissaaren rannikkokaistaleella. Tyrskyisissä rannikko-oloissa puun paksut ja nahkeat lehdet kestävät hyvin tuulta ja suolaa. Lehtien alapintaa peittää karva, joka suojaa pinnan ilmarakoja liialta haihtumiselta. Näyttävyytensä vuoksi maorihehkupuuta on istutettu koristeja puistopuuksi myös pohjoiselle pallonpuoliskolle aina Etelä-Ranskaa ja Monacoa myöten. Maorihehkupuu voi saavuttaa usean sadan vuoden iän. Tiheät latvukset ehkäisevät tehokkaasti muiden puulajien kasvumahdollisuuksia sekapuina, mutta metsiköt tarjoavat ajan myötä suojaa monille muille kasvilajeille. Rannikoiden metsiköt ovat tyypillisesti yhden puulajin metsiköitä, hieman samaan tapaan kuin metsämänty kasvaa Suomen kallioisessa ulkosaaristossa. Kookkaan puun uurteinen ja mutkainen runko on usein varsin lyhyenläntä, joskin se voi olla parikin metriä paksu. Vastaavasti parinkymmenen metrin korkuisella puulla voi olla tuplasti pituuttaan leveämpi latvus. Punaruskea puuaines, jota myös rautapuuksi kutsutaan, on kovaa ja raskasrakenteista. Kaarevia rungonosia on käytetty muun muassa puuveneiden ja -laivojen tukirakenteissa. Turkiseläin metsätuholaisena Maorihehkupuuta pidetään Uudessa Seelannissa ainoana puuna, joka kykenee pioneerina levittäytymään paljaaseen laavamaastoon. Puun kevyet siemenet leviävät helposti tuulen mukana ja kallionkoloissa itäneitä puita tavataan jyrkillä ja lähes pystysuorilla kalliorinteillä. Oksien ilmajuuret edesauttavat puiden ankkuroitumista karuihin kasvualustoihin. Maan myötäisiksi taipuneet oksat voivat juurtua ja levittäytyä uusiksi puuyksilöiksi. Viime aikoina maan alkuperäiset maorihehkupuumetsiköt ovat voimakkaasti taantuneet karjanlaidunnuksen, ihmisen toiminnan ja tuhonaiheuttajien seurauksena. Eräs pahimpia puuta uhkaavia tuholaisia on Australiasta Uuteen Seelantiin 1800-luvulla turkiseläimeksi tuotu kissan kokoinen vieraslaji, kettukusu (Tricho­ surus vulpecula ). Puissa kiipeilevä otus popsii mielellään maorihehkupuun lehtiä, jotka maistuvat otukselle jopa paremmin kuin kotimantereensa eukalyptukset. JOULUPUU MAAILMAN POHJALTA Parinkymmenmetrisellä maorihehkupuulla voi olla tuplasti pituuttaan leveämpi latvus. ”MAAMME metsien kasvu on ilmeisesti nyt lähes maksimissa. Tehostamistoimiakin on olemassa. 4kk vielä ja maapallon co 2 alkaa kesäajaksi laskea boreaalisten metsien heräämisen myötä. Hyvä Suomen metsät!” Suomen metsäkeskuksen asiantuntija Yrjö Niskanen X:ssä 11.1.2024 10572_.indd 35 10572_.indd 35 14.1.2024 13.37 14.1.2024 13.37
• Hankintaesimiestä Logistiikka-asiantuntijaa TOIMINTAMME KASVAESSA, HAEMME AKTIIVISEEN JOUKKOOMME Tehtävässäsi vastaat toimintamme sivutuotteiden ohjaamisesta ja hallinnasta, vierastoimituspuun operatiivisesta hallinnasta sekä muista puunhankintaorganisaatiomme toimintaa tukevista tehtävistä. Odotamme, että sinulla on metsäalan koulutusta, hyvät vuorovaikutustaidot sekä halu oppia ja kehittyä alamme moniosaajaksi. Tehtävässäsi raportoit yhtiön metsäjohtajalle. Tarjoamme kehittämishaluisen työyhteisön sekä tehtävän vaativuutta vastaavan palkkauksen. Tuleva työpisteesi sijaitsee Luvialla. Paikka täytetään sopivan henkilön löydyttyä. Tehtävän aloittaminen sopimuksen mukaan. Lisätiedot ja tehtävien hakeminen Lisätietoja tehtävistä antaa metsäjohtaja Juho Honkela p. 020 779 1158. Hakemukset ansioluetteloineen 04.02.2024 mennessä sähköpostiosoitteeseen: rekrytointi@luviansaha.fi Hankintaesimies vastaa toimialueellaan yksityismetsien puun ostosta ja leimikkovarannosta. Odotamme, että sinulla on kokemusta ja näyttöjä pitkäjänteisestä teollisuuden puunhankinnasta, metsäalan koulutusta, hyvät vuorovaikutustaidot sekä kykyä itsenäiseen, oma-aloitteelliseen työskentelyyn. Etsimme osaavaa puukaupan ammattilaista sekä yhteistyökykyistä ja rehtiä tiimipelaajaa. Tehtävässä raportoit yhtiömme metsäjohtajalle. Hankinta-alueesi sijoittuu joko alueelle Merikarvia Siikainen Pomarkku Noormarkku lähialueineen tai alueelle Mynämäki Pöytyä Aura lähialueineen. Lopullinen hankinta-alue tarkentuu hakuprosessin aikana. Tarjoamme mielenkiintoista ja monipuolista työtä, modernit työkalut, kehittämishaluisen työyhteisön sekä tehtävän vaativuutta vastaavan palkkauksen. Tehtävän aloitus sopimuksen mukaan. Paikka tehtävään täytetään sopivan henkilön löydyttyä. Haastattelut aloitamme hakuajan aikana. Luvian Saha Oy on yksi Suomen suurimmista ja vakavaraisimmista sahatavaran ja jatkojalosteiden tuottajista. Liikevaihtomme on noin 100 M€. Vuosittainen puun hankintamäärämme on noin 900 000 m³. Tuotannostamme 85 % menee vientiin 34 eri maahan – henkilöstömme määrä on 130 henkilöä. Toimipisteemme sijaitsee Luvialla. Toiminnastamme lisätietoa osoitteessa: luviansaha.fi JATKAMME PUUN ELÄMÄÄ 10573_.indd 36 10573_.indd 36 14.1.2024 13.38 14.1.2024 13.38